Menettely : 2016/2011(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0299/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0299/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 01/12/2016 - 6.26
CRE 01/12/2016 - 6.26
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0481

MIETINTÖ     
PDF 264kWORD 52k
17.10.2016
PE 584.146v02-00 A8-0299/2016

eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn soveltamisesta

(2016/2011(INI))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Kostas Chrysogonos

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn soveltamisesta

(2016/2011(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission vihreän kirjan eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi (COM(2002)0746),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006(1),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 liitteiden muuttamisesta 4. lokakuuta 2012 annetun komission asetuksen (EU) N:o 936/2012(2),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 soveltamisesta (COM(2015)0495),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun arvioinnin eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn täytäntöönpanosta EU:n tasolla,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0299/2016),

A.  ottaa huomioon, että komissio on toimittanut asetuksen (EY) N:o 1896/2006 32 artiklan mukaisesti kertomuksen, jossa tarkastellaan eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöä;

B.  ottaa huomioon, että kertomus annettiin lähes kaksi vuotta myöhässä eikä se sisällä kunkin jäsenvaltion osalta vaadittua laajaa ja ajantasaista vaikutusten arviointia, jossa tarkastellaan jäsenvaltioiden erilaisia säädöksiä ja niiden yhteentoimivuutta, vaan ainoastaan epätäydellisiä tilastotietoja, jotka ovat enimmäkseen vuodelta 2012; toteaa, että eurooppalainen maksamismääräys on vaihtoehtoinen menettely, jota voidaan käyttää rajatylittävissä asioissa vaihtoehtona kansallisille maksamismääräyksille;

C.  ottaa huomioon, että tämä menettely perustettiin, jotta voitaisiin periä nopeasti, helposti ja edullisesti selkeitä – määrätyn suuruisia ja erääntyneitä – vastaajan riitauttamattomia velkasummia; toteaa, että tilastotietojen perusteella menettely vaikuttaa suurelta osin toimivan tyydyttävästi mutta sen koko potentiaalia ei ole lähimainkaan hyödynnetty, sillä menettelyä käytetään lähinnä jäsenvaltioissa, joiden lainsäädäntöön sisältyy vastaava kansallinen menettely;

D.  katsoo, että eurooppalainen maksamismääräysmenettely kuuluu oikeudellisen yhteistyön alan toimenpiteisiin, jotka koskevat yksityisoikeudellisia asioita, joiden vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli, ja jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseksi;

E.  toteaa, että maksuviivästykset ovat keskeinen syy erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten maksukyvyttömyyteen, joka uhkaa yritysten selviytymistä, ja ne aiheuttavat runsaasti työpaikkojen menetyksiä;

F.  katsoo, että olisi ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten kohdennettuihin tiedotuskampanjoihin, menettelyn saatavuutta, toimintaa, soveltamista ja siitä koituvia etuja koskevan tiedon jakamiseksi kansalaisille, yrityksille, oikeusalan ammattilaisille ja muille osapuolille;

G.  katsoo, että joissakin jäsenvaltioissa, joissa eurooppalaista maksamismääräysmenettelyä ei sovelleta nykyisen asetuksen mukaisesti, maksamismääräykset olisi annettava nopeammin ja joka tapauksessa olisi noudatettava asetuksessa vahvistettua 30 päivän määräaikaa; muistuttaa, että maksamismääräyksiä voidaan soveltaa ainoastaan riitauttamattomiin vaatimuksiin;

H.  katsoo, että on syytä edistää hakemuslomakkeiden jättämisen verkossa mahdollistavan e-Codex-järjestelmän kehittämistä muiden toimien avulla, joilla pyritään tehostamaan menettelyn käyttöä;

I.  katsoo, että useampien jäsenvaltioiden olisi seurattava Ranskan, Tšekin, Viron, Kyproksen ja Ruotsin esimerkkiä ja annettava kantajille mahdollisuus jättää hakemus muillakin kielillä ja yleensäkin ryhdyttävä tukitoimenpiteisiin, jotta minimoidaan vieraan kielen käytöstä aiheutuvat virhemahdollisuudet;

J.  katsoo, että menettelyn yksinkertaistettu luonne ei tarkoita, että sitä voidaan käyttää väärin kohtuuttomien sopimusehtojen soveltamiseksi, sillä asetuksen (EY) N:o 1896/2006 8 artiklan mukaan tuomioistuimen on tutkittava saatavillaan olevan tiedon pohjalta, vaikuttaako vaatimus perustellulta, ja siten varmistettava, onko tapaus unionin tuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön mukainen; toteaa lisäksi, että kaikille osapuolille olisi tiedotettava niiden oikeuksista ja menettelyistä;

K.  katsoo, että vakiolomakkeita on tarkistettava ja tarkasteltava tulevaisuudessa säännöllisesti unionin jäsenvaltioiden ja rahayksikköjen luettelon ajantasaistamiseksi ja parempien säännösten antamiseksi koron maksamisesta vaatimukselle, mukaan lukien asianmukainen kuvaus perittävästä korosta;

L.  katsoo, että komission olisi harkittava ehdotuksen tekemistä menettelyn soveltamisalaa ja maksumääräysten uudelleen tutkimista poikkeuksellisissa tapauksissa koskevien säännösten tarkistamisesta;

1.  on tyytyväinen siihen, että eurooppalainen maksamismääräysmenettely vaikuttaa toimivan hyvin kaikissa jäsenvaltioissa, ja toteaa, että sitä voidaan soveltaa siviili- ja kauppaoikeudellisissa tapauksissa, jotka koskevat riitauttamattomia saatavia, ja sen päätavoitteena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa velkojien oikeuksien tunnustamista ja toteutumista rajat ylittävissä tapauksissa EU:ssa;

2.  pitää valitettavana huomattavaa, lähes kahden vuoden viivettä asetuksen (EY) N:o 1896/2006 soveltamisesta laaditun komission kertomuksen toimittamisessa;

3.  pitää valitettavana, että komission kertomuksesta puuttuu asetuksen (EY) N:o 1896/2006 32 artiklassa edellytetty laaja vaikutusten arviointi kunkin jäsenvaltion osalta; pitää valitettavana myös, että kertomuksesta puuttuu ajantasaista tietoa eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn toimivuudesta ja täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa; kehottaa näin ollen komissiota laatimaan laajan, ajantasaisen ja yksityiskohtaisen vaikutusten arvioinnin;

4.  pitää myös valitettavana, että eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käytön yleisyys vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioissa; korostaa tässä yhteydessä, että unionin lainsäädännön tarjoamasta yksinkertaistetusta ja nykyaikaisesta menettelystä huolimatta erot täytäntöönpanossa eri jäsenvaltioissa ja halu valita kansallinen lainsäädäntö eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn sijaan saavat aikaan sen, että asetuksen (EY) N:o 1896/2006 täytäntöönpanon tulokset eivät ole parhaat mahdolliset ja että unionin kansalaiset eivät tästä johtuen voi käyttää oikeuksiaan rajojen yli, mikä saattaa heikentää luottamusta unionin lainsäädäntöön;

5.  huomauttaa, että kansalaiset käyttävät menettelyä useimmin ja tuntevat sen parhaiten jäsenvaltioissa, joissa on samanlaisia kansallisia välineitä;

6.  katsoo, että on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin ja lisättävä kansalaisille, yrityksille, oikeusalan ammattilaisille ja muille asiaankuuluville toimijoille annettavaa tiedotusta eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn saatavuudesta, toiminnasta, soveltamisesta ja siitä koituvista eduista rajatylittävissä tapauksissa; tähdentää lisäksi, että kansalaiset ja erityisesti pk-yritykset tarvitsevat apua, jotta ne tuntevat ja voivat paremmin käyttää ja ymmärtää olemassa olevia oikeudellisia välineitä ja jotta rajatylittäviä maksuvaatimuksia voidaan panna täytäntöön asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti;

7.  korostaa, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kattavat, paikkansapitävät ja ajantasaiset tiedot toimivan seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi;

8.  kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään antamaan maksamismääräykset 30 päivän kuluessa ja hyväksymään mahdollisuuksien mukaan vierailla kielillä tehdyt hakemukset, sillä käännösvaatimukset vaikuttavat kielteisesti menettelyn kustannuksiin ja käsittelyaikoihin;

9.  tukee täysin ponnisteluja sen hyväksi, että tulevaisuudessa voidaan hyväksyä eurooppalaista maksamismääräystä koskevien hakemusten jättäminen sähköisesti; kehottaa tämän vuoksi komissiota kannustamaan e-Codex-pilottihankkeen käyttöön ja laajentamaan sen kaikkiin jäsenvaltioihin eurooppalaista maksamismääräystä koskevien sähköisten hakemusten toteutettavuudesta tehdyn komission tutkimuksen pohjalta;

10.  kehottaa komissiota hyväksymään vaaditun mukaisesti ajantasaistetut vakiolomakkeet, jotta ne soveltuvat paremmin muun muassa vaatimuksille perittävän koron asianmukaiseen kuvaukseen;

11.  katsoo, että asetuksen tulevassa tarkastelussa olisi pyrittävä poistamaan tietyt poikkeukset menettelyn soveltamisalasta ja tarkistamaan eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista koskevia säännöksiä;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 399, 30.12.2006, s. 1.

(2)

EUVL L 283, 16.10.2012, s. 1.


PERUSTELUT

Menettelyn tarkoitus

Eurooppalaisella maksamismääräysmenettelyllä on tarkoitus helpottaa rahasummien perimistä rajatylittävissä menettelyissä. Menettely on vapaaehtoinen, mikä tarkoittaa, että sitä voidaan käyttää rajatylittävissä tapauksissa vaihtoehtona erilaisille vastaaville kansallisille menettelyille. Yksinkertaisesti sanottuna menettelyn avulla velkojien on helppo saada maksamismääräys riitauttamattomien siviili- ja kauppaoikeudellisten saatavien perimiseksi. Sitä sovelletaan kirjeenvaihtona – tai usein sähköisesti – , se ei vaadi avustajaa tai lakimiestä, ja sitä voidaan soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa ilman muita muodollisuuksia.

Eurooppalainen maksamismääräys annetaan automaattisesti pelkän hakemuksen perusteella, mutta velallinen voi vastustaa sitä 30 päivän kuluessa. Jos velallinen vastustaa maksamismääräystä, menettely päätetään ja voidaan aloittaa riita-asian käsittely tuomioistuimessa.

Menettelyn käyttö

Komission mukaan joka vuosi tehdään noin 12 000 eurooppalaista maksamismääräystä koskevaa hakemusta. Menettelyn käyttö vaikuttaa olevan yleisintä maissa, joissa on olemassa vastaava kansallinen menettely, eli kohdeyleisö tuntee silloin paremmin käsitteen. Joissakin jäsenvaltioissa menettelyä käytetään erittäin vähän. Menettelyn olemassaolosta ja eduista voitaisiinkin tiedottaa enemmän yrityksille ja oikeusalan ammattilaisille.

Käytännön toteutus

Jotta eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttö olisi tehokasta, tarvitaan useita osatekijöitä. Ensinnäkin maksamismääräys on annettava nopeasti, sillä vaatimuksen yksityiskohtainen tutkiminen ei ole tarpeen. Asetuksessa säädetään, että maksamismääräykset olisi annettava 30 päivän kuluessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka jotkut jäsenvaltiot antavat maksamismääräyksiä nopeasti, joissakin se kestää huomattavasti kauemmin, jopa yli puoli vuotta. Tätä ei voida hyväksyä.

Toiseksi asiaa koskevat hakemukset olisi voitava toimittaa sähköisesti. Tätä nykyä on mahdollista täyttää hakemukset verkossa, mikä jo vähentää virheiden ja puutteellisten hakemusten määrää. Tämä voisi johtaa myös hakemusten korjaamista tai oikaisemista koskevien pyyntöjen vähenemiseen. Tällä alalla voitaisiin tehdä enemmän, eritoten e-Codex-järjestelmän avulla, jotta lomakkeet voitaisiin varsinaisesti jättää käsiteltäväksi verkossa.

Kolmanneksi – koska kyseessä on rajatylittävä menettely – jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan hyväksyttävä myös muilla kuin omilla kielillään jätettyjä hakemuksia. Ranska on näyttänyt tässä esimerkkiä, sillä se hyväksyy hakemuksia viidellä kielellä. Useimmissa muissa jäsenvaltioissa vierailla kielillä tehtyjä hakemuksia ei kuitenkaan hyväksytä.

Oikeudelliset kysymykset

Eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn soveltamisen yhteydessä on noussut esiin erinäisiä oikeudellisia kysymyksiä. Ensinnäkin alkuperäisessä asetuksessa ei annettu riittävän selkeitä säännöksiä maksuvaatimukselle maksettavasta korosta. Tilannetta on selkeytetty oikeuskäytännöllä: eurooppalaisella maksamismääräyshakemuksella voidaan pyytää maksuvaatimukselle varsinaiseen maksupäivään saakka kertyvän koron maksamista(1). Lomakkeilla voitaisiin kuitenkin helpottaa tällaista vaatimusta selkeyttämällä asiaa koskevia osioita.

Toisekseen on ilmeistä, että eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn täysin automaattinen käyttö vastaavien kansallisten menettelyjen lailla ei ole aina käytännössä kuluttajansuojan mukaista. Unionin tuomioistuin on todennut, että vaikka tuomioistuimen ei tulisi yleensä ottaen arvioida maksamismääräykseen johtanutta oikeudellista tilannetta, kuluttajansuojalainsäädännön tehokkuus edellyttää, että tuomioistuin ainakin tarkastelee, onko sopimusehto, jonka perusteella elinkeinonharjoittaja vaatii maksua, kohtuullinen kuluttajan kannalta(2). Jos se on kohtuuton, maksamismääräystä ei tulisi antaa. Tämä on asetuksen mukaista, sillä siinä säädetään, että tuomioistuimen on tutkittava, vaikuttaako vaatimus perustellulta.

Vastustaminen ja uudelleen tutkiminen

Kun vastaaja vastustaa hakemusta, menettelyä ei voida jatkaa. Hakijan tahdosta riippuen tapaus voidaan joko keskeyttää, sitä voidaan jatkaa tavallisin tuomioistuinmenettelyin tai sitä voidaan vuoden 2015 tarkistamisen jälkeen jatkaa eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä. Vastustamisen määrä vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain ja riippuu ilmeisesti siitä, onko kansallisessa laissa samanlaisia menettelyjä. Maissa, joissa tällainen kansallinen menettely on olemassa, vastustamista esiintyy melko vähän, kun taas joissakin muissa maissa se on yli 50 prosenttia.

Eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn luonteen mukaisesti uudelleen tutkiminen on mahdollista vain poikkeuksellisissa tapauksissa, esimerkiksi kun oikeutta puolustukseen ei ole kunnioitettu. Vuonna 2015 harkittiin uudelleen tutkimista poikkeuksellisissa tapauksissa koskevien säännösten muuttamista, mutta teksti jätettiin toistaiseksi ennalleen. Selvennys saattaisi kuitenkin olla tarpeen.

Mahdolliset muutokset menettelyyn

Esittelijä katsoo, että komission olisi hyväksyttävä joistakin vakiolomakkeista uudet versiot, jotta voidaan ottaa huomioon erilaiset viime vuosina tapahtuneet muutokset sekä selkeyttää korkojen maksamista koskevia osioita. Mitä tulee asetukseen itseensä, esittelijä katsoo, että sitä ei ole tarvetta muuttaa tällä hetkellä, mutta joitakin menettelyn soveltamisalaa koskevia rajoituksia voitaisiin poistaa unionin perheoikeudessa tapahtuneen edistyksen myötä. Eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista koskevia hakemuksia olisi myös työstettävä.

(1)

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 13. joulukuuta 2012, Iwona Szyrocka vastaan SiGer Technologie GmbH, C-215/11, ECLI:EU:C:2012:794, 53 kohta.

(2)

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14. kesäkuuta 2012, Banco Español de Crédito SA vastaan Joaquín Calderón Camino, C-618/10, ECLI:EU:C:2012:349, 57 kohta.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

13.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Enrico Gasbarra, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, József Szájer, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Sergio Gaetano Cofferati, Pascal Durand, Evelyne Gebhardt, Constance Le Grip, Virginie Rozière

Oikeudellinen huomautus