Menettely : 2015/2349(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0304/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0304/2016

Keskustelut :

PV 23/11/2016 - 19
CRE 23/11/2016 - 19

Äänestykset :

PV 24/11/2016 - 8.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0455

MIETINTÖ     
PDF 601kWORD 78k
7.11.2016
PE 580.785v01-00 A8-0304/2016

pienten liikennealan yritysten uusista mahdollisuuksista ja yhteistyöhön perustuvista liiketoimintamalleista

(2015/2349(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä:Dominique Riquet

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

pienten liikennealan yritysten uusista mahdollisuuksista ja yhteistyöhön perustuvista liiketoimintamalleista

(2015/2349(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Liikennepolitiikan vuoden 2011 valkoisen kirjan täytäntöönpanosta: tilannekatsaus ja kohti kestävää liikkuvuutta(1),

–  ottaa huomioon EU:n suosituksen 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä,

–  ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan vuosikertomuksen 2014/2015,

–  ottaa huomioon komission tiedonannot ”’Pienet ensin’ Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (’Small Business Act’)” (COM(2008)0394) ja ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (COM(2011)0078),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia” (COM(2016)0501),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(2),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille(3),

–  ottaa huomioon Horisontti 2020 -ohjelman pk-yrityksiä koskevan välineen ja INNOSUP-haut, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME), Sinun Eurooppasi -yritysportaalin, nopeutetun innovoinnin pilottiohjelman ja verkostointimahdollisuudet,

–  ottaa huomioon direktiivin sähköisestä kaupankäynnistä (2000/31/EY) ja palveludirektiivin (2006/123/EY),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013(4) perustetun Verkkojen Eurooppa -välineen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0304/2016),

A.  ottaa huomioon, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat merkittävin Euroopan taloutta vauhdittava voima ja että vuonna 2014 niiden osuus kaikista muiden alojen kuin rahoitusalan yrityksistä oli 99,8 prosenttia ja niiden osuus kaikista työpaikoista oli kaksi kolmannesta;

B.  ottaa huomioon, että viime vuosina pk-yritykset ovat luoneet työpaikkoja lähinnä palvelualalla;

C.  ottaa huomioon, että pienillä liikennealan yrityksillä on ratkaiseva asema toimivan liikkuvuuden varmistamisessa Euroopassa mutta niillä on usein vaikeuksia päästä markkinoille tai säilyttää asemansa niillä, mikä johtuu etenkin liikennealan markkinoiden monopoleista;

D.  ottaa huomioon, että pienet yritykset tuovat lisäarvoa erityisesti syrjäseuduilla ja tiheään asutuilla alueilla, sillä ne tuntevat paikalliset markkinat erinomaisesti, ne ovat lähellä asiakasta ja/tai ne ovat joustavia ja innovatiivisia; ottaa huomioon, että ne kykenevät lisäksi tarjoamaan räätälöityjä palveluja ja niiden avulla voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, luoda työpaikkoja, synnyttää taloudellista toimintaa, parantaa liikkuvuuden hallintaa ja kehittää matkailua (jossa liikkuvuuspalvelut ovat suoraan kytköksissä vierailijoiden haluun saada uusia tuotteita ja kokemuksia);

E.  ottaa huomioon, että henkilö- ja tavaraliikenteessä sekä liikennepalvelujen kysyntä että palveluehdot vaihtelevat huomattavasti ja että liikkuvuuden vähentäminen ei ole vaihtoehto;

F.  ottaa huomioon, että isojen kaupunkien sekä niihin johtavien väylien liikennejärjestelyt aiheuttavat liikenneruuhkia, jotka rasittavat taloutta merkittävästi; ottaa huomioon, että liikennealan pk-yritykset tarjoavat merkittävän täydennyksen kaupunkisolmukohtien julkiselle liikenneverkolle, erityisesti niinä vuorokaudenaikoina, jolloin julkista liikennettä ei juurikaan ole, sekä syrjäisillä alueilla, joilla ei ole riittävästi kehittyneitä esikaupunkiliikenteen palveluja;

G.  ottaa huomioon, että komission äskettäisen tutkimuksen mukaan 17 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista on käyttänyt jakamistalouden palveluja ja 52 prosenttia on tietoisia tällaisten palvelujen tarjonnasta; ottaa huomioon, että kuluttajat odottavat liikennepalveluja, joiden käyttö on helppoa ja joustavaa ja joissa palveluiden hinta pysyy lähellä tosiasiallisia kustannuksia, ja sitä, että matkavarauksen voi tehdä vaivatta ja maksaminen palveluista on turvallista;

H  katsoo, että yhteistyötalous liikenteen alalla voi edistää aktiivisesti kestävien liikkuvuuden muotojen kehittämistä; katsoo, että itsesääntely ei aina ole oikea ratkaisu ja että tarvitaan asianmukaista sääntelykehystä;

I.  katsoo, että kestävän kehityksen välttämättömyys ja tieto- ja viestintätekniikan alan vallankumous ovat luoneet kaikenkokoisille yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja haasteita niiden pyrkiessä vastaamaan kestävän liikkuvuuden kasvavaan kysyntään rajallisen infrastruktuurin asettamissa rajoissa;

J.  ottaa huomioon, että älypuhelinlaitteiden markkinaosuuden räjähdysmäinen kasvu ja nopeiden laajakaistayhteyksien kattavuus ovat luoneet uusia digitaalisia välineitä sekä liikennepalvelujen tarjoajille että asiakkaille, mikä on vähentänyt transaktiokustannuksia ja myös sen merkitystä, missä palveluntarjoajat fyysisesti sijaitsevat, sillä laajojen yhteyksien ansiosta ne voivat tarjota palveluja digitaalisten verkostojen avulla myös maailmanlaajuisesti eikä pelkästään rajatulla alueella sekä myös syrjäisiltä alueilta käsin;

K.  toteaa, että tekninen kehitys, uudet liiketoimintamallit ja digitalisaatio ovat muuttaneet liikennealaa merkittävästi viime vuosina, millä on ollut suuria vaikutuksia perinteisiin liiketoimintamalleihin sekä alan työoloihin ja -ehtoihin ja työllisyyteen; panee merkille, että samalla, kun liikenneala on vapautunut, työolot ja -ehdot ovat monissa tapauksissa huonontuneet talouskriisin vuoksi ja joissakin tapauksissa nykyisten sääntöjen puutteellisen täytäntöönpanon seurauksena;

L.  toteaa, että liikenneala kattaa suoraan liikennepalvelujen tarjoajien ohella myös pk-yritykset, jotka esimerkiksi tarjoavat kuljetuskaluston huoltopalveluja, myyvät varaosia, kouluttavat henkilöstöä ja vuokraavat ajoneuvoja ja välineitä; toteaa, että tällaiseen toimintaan sisältyy valtavia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja myös korkeasti koulutettujen työntekijöiden työllistämiseen; toteaa, että liikennealaa koskevassa politiikassa olisi otettava huomioon koko arvoketjun edut;

M.  toteaa, että vain 1,7 prosenttia EU:n yrityksistä hyödyntää kehittynyttä digitaalitekniikkaa täysimääräisesti ja 41 prosenttia ei käytä sitä lainkaan; toteaa, että kaikkien alojen digitalisoituminen on ratkaisevan tärkeää EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi;

N.  ottaa huomioon, että yhteistyötaloudelle ominaiset joustavuus ja toiminnan aloittamisen helppous voivat luoda työllistymismahdollisuuksia ryhmille, jotka ovat perinteisesti jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle, erityisesti naisille, nuorille ja maahanmuuttajille;

O.  toteaa, että liikennepalvelut voivat tarjota hyvän lähtökohdan itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja edistää yrittäjyyskulttuuria;

P.  toteaa, että liikennepalvelujen verkkoalustat voivat tarjota mahdollisuuden sovittaa nopeasti yhteen yhtäältä asiakkaiden palvelupyynnöt ja toisaalta rekisteröityjen yritysten tai työntekijöiden tarjoama työvoima;

Q.  ottaa huomioon, että OECD pitää laadukkaita työpaikkoja keskeisenä tekijänä toimissa, joilla torjutaan merkittävää eriarvoisuutta ja edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

I.  Pienten liikennealan yritysten haasteet

1.  katsoo, että liikennealan yrityksillä on huomattavia vaikeuksia vastata liikkuvuuteen liittyvään kasvavaan kysyntään rajallisen infrastruktuurin sekä tiukentuvien ympäristövaatimusten asettamissa rajoissa; huomauttaa, että kaikkiin liikennealan yrityksiin kohdistuu paineita tarjota turvallisia, kestäviä ja erittäin kilpailukykyisiä ratkaisuja, jotka sekä säästävät ympäristöä COP21-kokouksessa tehdyn sopimuksen mukaisesti että vähentävät ruuhkia, mutta pienten yritysten on vaikeampi selviytyä näistä haasteista ja se aiheuttaa niille myös enemmän kustannuksia;

2.  painottaa, että ajoneuvojen päästönormien muuttaminen liian usein voi aiheuttaa erityisiä ongelmia pienille liikennealan yrityksille, kun otetaan huomioon ajoneuvokantaan sovellettavat poistoajat;

3.  korostaa, että liikenneala on monimutkainen sektori, jolle on ominaista monitasoinen (paikallinen, kansallinen, unionin ja maailmanlaajuinen taso) ja edelleen suurelta osin liikennemuodoittain lokeroitunut hallinto; toteaa, että ala on voimakkaasti säännelty, erityisesti mitä tulee ammattiin pääsyyn, alan toimintoihin sekä liikennepalvelujen kehittämiseen, käyttöön ja markkinointiin (yksinoikeudet, lupien määrän rajaaminen) sekä tukiin; painottaa, että turvallisuus on liikenteen alalle ensiarvoisen tärkeää, mutta pitää valitettavana, että sitä käytetään muiden tekijöiden ohella joskus tekosyynä keinotekoisten esteiden asettamiselle;

4.  pyytää jäsenvaltioita lopettamaan liiallisen sääntelyn, joka liittyy usein protektionistiseen ja korporatistiseen ajatteluun, joka johtaa sisämarkkinoiden pirstoutumiseen, monimutkaisuuteen ja jäykkyyteen ja lisää näin eriarvoisuutta; katsoo, että jäsenvaltioiden kannattaa välttää verkkoalustojen laillisuutta koskevia toisistaan poikkeavia ratkaisuja ja niistä johtuvia perusteettomia ja rajoittavia yksipuolisia toimenpiteitä; pyytää jäsenvaltioita noudattamaan sähköisestä kaupankäynnistä annettua direktiiviä 2000/31/EY ja palveludirektiiviä 2006/123/EY ja panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön; korostaa, että SEUT-sopimuksen 56 artiklassa määrätty palveluntarjoajien vapaa liikkuvuus ja 49 artiklassa määrätty sijoittautumisvapaus ovat ratkaisevan tärkeitä palvelujen eurooppalaisen ulottuvuuden ja sitä kautta sisämarkkinoiden toteutumiselle;

5.  korostaa, että palveluntarjoajien määrittelyä liikenteen alalla koskeva nykyinen oikeudellinen epävarmuus estää tasapuolisen kilpailun, ja pitää valitettavana, että monien pienten yritysten on vaikea päästä kotimaanmarkkinoille ja kansainvälisille markkinoille ja kehittää tai tarjota uusia palveluja; korostaa, että edellä mainitut asiat vaikeuttavat pk-yritysten pääsyä tälle alalle;

6.  katsoo, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1072/2009 on parannettava, jotta voidaan selviytyä sen käyttöönoton jälkeen ilmenneistä vakavista häiriöistä useiden jäsenvaltioiden kansallisilla liikennemarkkinoilla;

7.  on tyytyväinen pienten liikennealan yritysten ja uusien yhteistyöhön perustuvien liiketoimintamallien tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin mutta pitää samalla valitettavina kilpailua rajoittavia käytäntöjä, joita aiheutuu siitä, että EU:n sääntöjä ja varsinkin palkkoja ja sosiaaliturvajärjestelmiä koskevia sääntöjä sovelletaan epäyhtenäisesti eri jäsenvaltioissa, mikä voi johtaa vakaviin vääristymiin, esimerkiksi sosiaaliseen polkumyyntiin, sekä turvallisuushaasteisiin;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan lainvalvontaa; katsoo, että kaikissa sosiaali- ja työoloja koskevaan lainsäädäntöön tehtävissä muutoksissa on noudatettava kaikkia EU:n perusvapauksia eivätkä ne saa rajoittaa objektiivisiin kilpailuetuihin perustuvaa tasapuolista kilpailua eivätkä lisätä hallinnollista rasitusta tai aiheuttaa lisäkustannuksia pienille liikennealan yrityksille;

9.  toteaa, että pienten liikennealan yritysten on tehtävä investointeja noudattaakseen sovellettavaa lainsäädäntöä mutta myös pysyäkseen kilpailukykyisinä (esimerkiksi keskittymällä uusiin teknologioihin); pitää valitettavana, että toisin kuin suurten yritysten kohdalla pienten liikennealan yritysten mahdollisuudet saada luottoa ja markkinarahoitusta ovat edelleen rajalliset huolimatta rahan määrään vaikuttavista elvytystoimista ja toisaalta julkista taloudellista tukea, varsinkin unionin tukea, on harvoin käytössä, koska hallinnolliset menettelyt ovat liian monimutkaisia ja pitkäkestoisia; painottaa, että Euroopan investointirahaston puitteissa on tärkeää tarjota tukea hakeville pienille yrityksille tietoa ja apua;

10.  toteaa, että lisääntyvän kaupungistumisen vuoksi liikenne on järjestettävä yhä integroituneemmalla, digitalisoidummalla ja multimodaalisemmalla tavalla ja että kaupunkisolmukohdilla on yhä keskeisempi rooli kestävän liikkuvuuden järjestämisessä; korostaa multimodaalisten matkansuunnittelusovellusten kasvavaa vaikutusta ja painottaa, että pienten yritysten on tärkeää päästä tarjolla olevien liikennepalvelusovellusten ja -kokonaisuuksien joukkoon; korostaa, että internetyhteyksien yleinen saatavuus kannustaisi liikennevälineiden yhteiskäyttöön ja parempaan matkansuunnitteluun;

11.  toteaa, että talousvaikeuksien ja tiheän liikenneverkon ylläpitämistä varten tarvittavien resurssien puutteen vuoksi lukuisia toissijaisia yhteyksiä ollaan lakkauttamassa monilla alueilla ja varsinkin alueilla, joille on heikoimmat yhteydet ja joilla asuu vähiten ihmisiä; katsoo, että yhteistyöhön perustuvien liiketoimintamallien nousu ei voi toimia missään tapauksessa perusteena näiden alueiden julkisista liikennepalveluista luopumiselle;

12.  korostaa kevyiden ajoneuvojen, kuten polkupyörien ja skoottereiden, vuokrauspalvelujen merkitystä kaupunkiliikenteelle; toteaa, että valtaosa näistä toimijoista on pk-yrityksiä; kannustaa ottamaan useammin huomioon tällaisten toimijoiden potentiaalin pyrittäessä lisäämään liikkuvuutta kaupungeissa sekä kehitettäessä energia- ja resurssitehokasta kaupunkiliikennettä;

13.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan pienten liikennealan yritysten resurssien yhdistämistä, mikä helpottaisi niiden välisten kumppanuuksien luomista ja auttaisi asiakkaita paikantamaan tarpeidensa mukaiset pienten liikennealan yritysten palvelut;

14.  pyytää komissiota ottamaan asiaan liittyviä suuntaviivoja laatiessaan huomioon vaikeudet, joita liittyy yhteistyöhön perustuvien uusien liiketoimintamallien yleistymiseen maaseudulla ja muilla kuin kaupunkialueilla;

15.  toteaa, että yhteistyöhön perustuvia liiketoimintamalleja kehittämällä voidaan optimoida ajoneuvojen ja infrastruktuurin käyttöä ja auttaa näin vastaamaan kestävämmällä tavalla liikkuvuuden kysyntään; panee merkille, että käyttäjien tuottaman tiedon kasvava hyödyntäminen saattaa lopulta luoda lisäarvoa liikennealan ketjuun; korostaa kuitenkin, että tiedon keskittyminen vain muutaman välitysfoorumin käsiin saattaa vaarantaa sekä tulojen tasapuolisen jakautumisen että tasapainoisen osallistumisen infrastruktuuri-investointeihin ja muihin asiaan liittyviin kustannuksiin ja että tällä kaikella on suora vaikutus pk-yrityksiin;

16.  suhtautuu myönteisesti siihen, että välitysfoorumit ovat haastaneet toisensa, vakiintuneet toimijat ja korporatistiset rakenteet sekä murentaneet olemassa olevia monopoleja ja estäneet uusien syntymistä; korostaa, että tämä kannustaa siirtymään kohti markkinoita, joissa kulutuskysyntä painottuu nykyistä huomattavasti enemmän, ja saa jäsenvaltiot tarkastelemaan uudelleen markkinoiden rakennetta; toteaa kuitenkin, että ilman asianmukaista ja selkeää oikeudellista kehystä välitysfoorumit, joille on ominaista voittaja saa kaiken -ajattelu, synnyttävät määrääviä markkina-asemia, jotka heikentävät elinkeinoelämän monimuotoisuutta;

17.  pyytää kiinnittämään huomiota mahdollisuuksiin ja haasteisiin, joita verkkoyhteydellä varustettujen ja itseohjautuvien ajoneuvojen (autot, laivat, miehittämättömät ilma-alukset, saattueajo) kehittäminen on luomassa, esimerkiksi siihen, että myös näille uusille aloille saattaa syntyä pieniä yrityksiä; kehottaakin komissiota laatimaan verkkoyhteydellä varustettuja ja itseohjautuvia ajoneuvoja koskevan etenemissuunnitelman ja arvioimaan kyseisen teknologian laajan käytön mahdolliset vaikutukset Euroopan liikennealaan ja erityisesti pk-yrityksiin;

II.  Suositukset: miten haasteet voidaan muuttaa mahdollisuuksiksi

18.  kehottaa jatkamaan toimia yhtenäisen Euroopan liikennealueen toteuttamiseksi; katsoo, että mahdollisen lainsäädännön, jolla asetetaan pienille yrityksille uusia vaatimuksia ja säädetään erityisesti verotus-, sosiaali- ja ympäristöalan toimenpiteistä, on oltava oikeasuhteista, yksinkertaista ja selkeää, se ei saa haitata niiden kehitystä ja siinä on tarvittaessa otettava huomioon eri jäsenvaltioiden alueelliset ja kansalliset erityispiirteet; katsoo, että tällaiseen lainsäädäntöön on liitettävä tarvittavat (sääntelyllä luodut ja/tai taloudelliset) kannustimet;

19.  katsoo, että yhdennetyn ja koordinoidun eurooppalaisen liikkuvuusjärjestelmän edistäminen on paras tapa tuoda kaikkien eri liikennemuotojen kaikki yritykset asianmukaisesti yhteen dynaamisessa prosessissa, jonka yhteydessä digitalisaatio ja liikennealan sisältä käsin tapahtuvan innovoinnin edistäminen ovat tehokkain keino taata asiakkaille yksi ja yhdenmukainen järjestelmä ja ammattilaisille parhaat mahdollisuudet lisäarvon luomiseen;

20.  toteaa, ettei pk-yritysten liikennealalla tarjoamissa palveluissa aina huomioida riittävästi vammaisten henkilöiden ja ikääntyneiden tarpeita; kehottaa ottamaan kaikissa tällaisia toimijoita tukevissa välineissä ja ohjelmissa huomioon tarve mukauttaa liikennepalveluja mahdollisimman pitkälle liikuntaesteisten henkilöiden tarpeisiin;

21.  toteaa, että infrastruktuureihin liittyvän investointivajeen vuoksi kaikkien toimijoiden, jotka hyötyvät liikenneinfrastruktuurin käytöstä, on osallistuttava kustannuksiin siten, että kaikki jo käytössä olevat liikenteeseen liittyvät verot ja maksut sekä kielteiset ympäristö- ja terveysvaikutukset otetaan täysimääräisesti huomioon; korostaa pitävänsä tärkeänä, että tieliikenteen kielteiset ulkoisvaikutukset sisällytetään hintoihin ja tuloja korvamerkitään käytettäväksi liikenneinfrastruktuuriin, myös rajojen yli; on kuitenkin tietoinen siitä, että tämä saattaa aiheuttaa muun muassa syrjäisimpien alueiden pienille yrityksille erityisiä ongelmia, jotka on otettava ensisijaisesti huomioon;

22.  palauttaa mieliin, että ESIR perustettiin erittäin innovatiivisiin markkinapohjaisiin hankkeisiin osallistumista varten, ja pitää sitä siksi erittäin tärkeänä välineenä, jolla autetaan liikennealan pk-yrityksiä kehittämään uusia liikkuvuusratkaisuja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vauhdittamaan rahaston täytäntöönpanoa ja lisäämään tällaisten hankkeiden valmistelussa tarjottavaa tukea pk-yrityksille ja startup-yrityksille;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimia suurten integroitujen ryhmien kilpailua rajoittavia käytäntöjä vastaan, jotta voidaan puuttua syrjintään ja markkinoille pääsyä koskeviin rajoituksiin yrityksen koosta tai tyypistä riippumatta, erityisesti kun on kyse uusista liiketoimintamalleista; kehottaa liikenteenharjoittajia ja toimeksiantajia vuoropuheluun ja kannustaa niitä parantamaan suhteitaan etenkin uusilla ja potentiaalisilla markkinoilla ja kehottaa löytämään ratkaisun näennäisesti itsenäisten ammatinharjoittajien ongelmaan;

24.  kannustaa ottamaan pk-yritykset mukaan integroitua eurooppalaista lipunmyyntijärjestelmää koskeviin suunnitelmiin; katsoo, että tällaisen järjestelmän tehokkuus on riippuvainen siitä, että siinä on mukana mahdollisimman paljon liikennepalveluyrityksiä ja liikenteenharjoittajia; toteaa, että suurten toimijoiden ja pk-yritysten välinen tiedon- ja kokemustenvaihto voi tuoda synergiaetuja, joista voi olla erittäin paljon hyötyä tehokkaan eurooppalaisen liikenneverkoston suunnittelussa;

25.  kehottaa avoimuuden lisäämiseksi tarkastelemaan ja yhdenmukaistamaan sääntöjä, jotka koskevat pääsyä säänneltyihin ammatteihin ja toimintaan Euroopassa ja näihin ammatteihin liittyviä tarkastuksia, jotta uudet toimijat ja palvelut, jotka liittyvät digitaalisiin alustoihin ja yhteistyötalouteen, voivat kehittyä yritystoiminnalle suotuisassa ympäristössä, jossa muun muassa lainsäädäntömuutokset toteutetaan entistä avoimemmin, sekä toimia vakiintuneiden toimijoiden rinnalla terveen kilpailun olosuhteissa; panee merkille jakamistalouden toimijoiden myönteiset vaikutukset uusien työpaikkojen luomiseen työmarkkinoille tuleville nuorille sekä itsenäisille ammatinharjoittajille;

26.  kehottaa komissiota julkaisemaan viipymättä etenemissuunnitelman julkisesti rahoitettua liikennettä koskevan tiedon vapauttamista sekä liikennetietoja ja ohjelmointirajapintoja koskevien yhdenmukaistettujen standardien käyttöönottoa varten, jotta voidaan edistää dataintensiivisiä innovaatioita ja uusien liikennepalvelujen tarjoamista;

27.  katsoo, että yhteistyötalouden kehityksen vuoksi ratkaisuna ei ole alakohtainen sääntely eikä ainoastaan alustoja ja foorumeja koskeva sääntely ja että liikkuvuusjärjestelmää on tästä lähtien tarkasteltava kokonaisuutena; kehottaa laatimaan uudenaikaistetun multimodaalisen sääntelykehyksen, joka edistää innovointia ja kilpailukykyä sekä kuluttajien ja heidän tietojensa suojelua ja jolla turvataan työntekijöiden oikeudet ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset eri toimijoille; pyytää tätä ajatellen kiinnittämään huomiota liikennealan yhteentoimivuuden tärkeyteen, sillä se mahdollistaa yksittäiset ratkaisut pienissä yrityksissä;

28.  pyytää jäsenvaltioita arvioimaan, onko niiden kansallista työlainsäädäntöä päivitettävä digitaalisen aikakauden tarpeiden mukaan ottaen huomioon yhteistyötalouden mallit ja kunkin maan oma työlainsäädäntö;

29.  katsoo, että tällainen tavoite edellyttää mallien lähentymistä, joka perustuu välittäjien ja palveluntarjoajien selkeään ja johdonmukaiseen määritelmään, jossa käsitteet eivät mene päällekkäin; kehottaa tekemään eron välitysfoorumien, jotka eivät tuota käyttäjilleen voittoa, ja niiden voittoa tavoittelevien foorumien välillä, joiden avulla palveluntarjoajat ja asiakkaat saavat yhteyden toisiinsa, riippumatta siitä, onko palveluntarjoajan ja foorumin välillä alaisuussuhdetta; ehdottaa, että sen helpottamiseksi, että kaikki osapuolet voivat täyttää verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät velvoitteensa, sekä sen takaamiseksi, että foorumeja käyttävillä palveluntarjoajilla on asianmukainen pätevyys (kuluttajansuojan varmistamiseksi), kansallisille viranomaisille olisi annettava mahdollisuus pyytää tarpeellisiksi katsomiaan tietoja välitysfoorumeilta; painottaa, että myös jo käytössä olevat palaute- ja luokitusjärjestelmät auttavat välittäjiä luomaan luottamussuhteen kuluttajiin ja että tuotettuja tietoja olisi käsiteltävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukaisesti;

30.  katsoo, että yhteistyötalouden hyvät mahdollisuudet avoimuuteen mahdollistavat liikennepalvelutoimintojen hyvän jäljitettävyyden, mikä puolestaan mahdollistaa tavoitteena olevan voimassa olevan lainsäädännön valvonnan; kehottaa komissiota julkistamaan suuntaviivoja, jotka koskevat unionin oikeuden soveltamista erilaisiin yhteistyöhön perustuviin liiketoimintamalleihin, jotta tarvittaessa voidaan poistaa sääntelyn puutteita työllisyyden ja sosiaaliturvan alalla niin, että samalla kunnioitetaan kansallista toimivaltaa;

31.  korostaa, että liikennealan yrityksiin lasketaan kuuluviksi myös sellaisia toimijoita, jotka eivät suoranaisesti tarjoa liikennepalveluita, kuten koulutuspalvelujen tarjoajia, kulkuneuvojen vuokraamoita, korjaamoita sekä palvelukeskuksia; toteaa, että valtaosa näistä toimijoista on pk-yrityksiä; kehottaa ottamaan näiden toimijoiden tarpeet huomioon pk-yritysten kehittämistä tukevien oikeudellisten toimenpiteiden ja investointiohjelmien suunnittelussa;

32.  kannustaa komissiota tukemaan liikennealan pk-yrityksiä, jotta ne voivat perustaa tälle alalle klustereita, joihin voivat liittyä niin kuluttajat kuin muut sidosryhmätkin;

33.  panee merkille, että suurin osa yhteistyötalouden palveluntarjoajista on EU:n ulkopuolelta; katsoo, että EU:n on kehitettävä innovatiivisempia startup-yrityksiä liikennealalle, ja kannustaa lisäämään tukea tällaisille yrityksille ja erityisesti nuorten yrittäjien kouluttamiseen tälle alalle;

34.  pitää valitettavana, että jäsenvaltiot ovat tähän asti reagoineet yhteistyöhön perustuvien liiketoimintamallien kehittämiseen hyvin eri tavoin ja joissakin tapauksissa täysin epäjohdonmukaisesti alan potentiaaliin ja etuihin nähden sekä vastoin kuluttajien odotuksia, ja pitää toivottavana koordinoitua ja kattavaa unionin tason toimintaa, joka kattaa yhteistyöhön perustuvaan kestävään liiketoimintamalliin liittyvät kysymykset; panee merkille komission järkevän suhtautumisen tähän ”uuteen liiketoimintamalliin” sen äskettäisessä tiedonannossa, jossa korostetaan yhteistyötalouden merkitystä tulevan kasvun kannalta(5);

35.  toteaa, että uudet teknologiat tarjoavat valtavasti potentiaalia tavaraliikenteen alan palveluntarjonnan uusien muotojen syntymiselle; korostaa erityisesti jo tällä hetkellä vaikeissa olosuhteissa tärkeäksi työvälineeksi osoittautuneiden miehittämättömien ilma-alusten tarjoamia valtavia mahdollisuuksia; korostaa, että EU:n olisi tuettava miehittämättömien ilma-alusten suunnitteluun, valmistukseen ja käyttöön osallistuvien pk-yritysten potentiaalia;

36.  katsoo, että yhteistyöhön perustuvat liiketoimintamallit ovat tärkeä voimavara syrjäisten sekä vuoristo- ja maaseutualueiden yhteyksien kestävälle kehittämiselle ja niistä on myös välillistä hyötyä matkailualalle;

37.  katsoo, että lainsäädännöllisten vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa harjoitettuun liiketoimintaan ja yrityksen kokoon nähden; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, onko edelleen perusteltua jättää kevyet hyötyajoneuvot eräiden unionin sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, sillä niitä käytetään yhä enemmän kansainvälisessä tavaraliikenteessä, ja pyytää komissiota esittämään selvityksen tästä seuraavista taloudellisista vaikutuksista sekä ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksista;

38.  kehottaa ottamaan käyttöön pienten liikennealan yritysten, tieteellisten tutkimuslaitosten ja paikallis- ja alueviranomaisten välisiä yhteistyörakenteita kestävän kaupunkiliikenteen ja kaupunkien välisen liikenteen organisoinnin parantamiseksi, jotta voidaan reagoida tehokkaasti muun muassa pk-yritysten tarjoamien uusien palvelujen ja tuotteiden tuloon (esimerkiksi ovelta ovelle -liikennepalvelujen ensimmäinen ja viimeinen vaihe) ja sovittaa olemassa olevat julkiset liikenneverkot paremmin matkustajien tarpeisiin ja odotuksiin; kehottaa sisällyttämään tiedot pienten yritysten tarjoamista liikkuvuuspalveluista matkustustieto- ja matkansuunnittelupalveluihin;

39.  kehottaa perustamaan innovointityöryhmiä, joiden avulla voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön ”jaettavien kaupunkien” käsite ja jotka auttavat paikallisia, alueellisia ja kansallisia instituutioita reagoimaan tehokkaasti uusien palvelujen ja tuotteiden tuloon;

40.  korostaa (esimerkiksi massadataa ja integroituja palveluja koskevan) kohdennetun koulutuksen merkitystä liikennealan yritysten auttamisessa luomaan lisäarvoa digitaalialalla; kehottaa siksi mukauttamaan ammattilaisten koulutusta uusien liiketoimintamallien vaatimien taitojen ja osaamisalojen mukaisesti erityisesti, jotta voidaan täyttää henkilöstövaje ja varsinkin päästä eroon kuljettajapulasta;

41.  korostaa, että liikennealan pk-yritykset jättävät usein laajentamatta toimintaansa sen vuoksi, että riskit ovat suuremmat rajatylittävässä liiketoiminnassa eri (jäsen)valtioiden toisistaan poikkeavien oikeusjärjestelmien seurauksena; kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten kanssa yhteistyö- ja viestintäfoorumeja, joiden välityksellä pk-yrityksille voidaan tarjota erilaisia rahoitusjärjestelyjä, tukia ja kansainvälistymistä koskevaa neuvontaa ja koulutusta; pyytää komissiota hyödyntämään edelleen nykyisiä pk-yritysten tukiohjelmia ja lisäämään niiden näkyvyyttä liikennealan toimijoiden keskuudessa ottaen huomioon EU:n eri rahastojen yhteisvaikutuksen;

42.  kannustaa paikallisviranomaisia sitoutumaan aktiivisesti kaupunkiliikenteen hiilestä irtautumista koskeviin periaatteisiin, jotka on esitetty liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa, ja kehottaa markkinatoimijoita hankkimaan asemia uudessa kilpailu- ja toimintakehyksessä ja hyödyntämään näin kilpailuetuja, joita syntyy päästöttömien palvelujen tarjoamisesta ja niiden hallinnointi-, toiminta- ja markkinointirakenteiden vaiheittaisesta digitalisoinnista;

43.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia edistämään jakamistalouden innovaatioita, joita puolestaan edistää yhteistyöhön perustuvien liiketoimintamallien tulo, kuten autojen ja polkupyörien yhteiskäyttö, yhteiset rahdinkuljetukset, taksien jakaminen, yhteiskyydit ja tilausbussit, sekä näiden liikennemuotojen yhteenliittäminen julkiseen liikenteeseen;

44.  kehottaa komissiota valvomaan pääosastojensa välisen yhteistyön tehostamisen avulla tarkasti digitaalitalouden kehittymistä ja digitaalistrategiaan kuuluvien lainsäädäntöaloitteiden vaikutuksia liikennealaan;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa arvioimaan säännöllisesti digitalisaation vaikutusta liikennealan työpaikkojen määrään ja tyyppeihin sekä varmistamaan, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikka pysyy liikennealan työmarkkinoiden digitalisaation vauhdissa;

46.  suosittelee, että yhteistyötalouden yritykset sekä liikennealan työntekijät etsivät yhteistyömalleja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vakuutusten alalla;

47.  pitää myönteisinä liikennealan työmarkkinaosapuolten neuvottelemia joustavia työaikamalleja, joiden ansioista työntekijät voivat entistä paremmin sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän; korostaa kuitenkin, että on tärkeää valvoa työ-, ajo- ja lepoaikoja koskevien pakollisten sääntöjen noudattamista, mitä liikennealan digitalisointi helpottaisi;

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0310.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0198.

(4)

EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.

(5)

COM(2016)0356.


PERUSTELUT

Pienten liikennealan yritysten todellisesta tilanteesta Euroopassa on vaikea saada käsitystä, koska asiaa koskevat tilastotiedot puuttuvat. Se tiedetään, että niiden merkitys vaihtelee liikennemuodosta toiseen (tieliikenteessä, sisävesiliikenteessä ja meriliikenteessä ne ovat vahvasti edustettuina, kun taas rautatie- ja lentoliikenteessä hieman vähemmässä määrin), mutta niiden lukumäärää tai niiden osuutta työpaikoista tai osuutta unionissa luodusta vauraudesta ei pystytä määrittämään tarkasti.

’Liikennealan yrityksillä’ esittelijä tarkoittaa yrityksiä, jotka tarjoavat liikennepalveluja henkilö- tai tavaraliikenteessä. Teollisuus ja liikenteen tukipalvelut eivät siten kuulu tämän mietinnön alaan.

Pieniä liikennealan yrityksiä on erityisen vaikea arvioida, koska niiden profiilit vaihtelevat paljon kuljetusmuodon, maan, tarjotun palvelun tyypin ja asianomaisten markkinoiden kilpailurakenteen mukaan. Ne voivat olla perheyrityksiä, pk-yrityksiä, mikroyrityksiä, yhden hengen yrityksiä tai startup-yrityksiä. Koska ne solahtavat enemmän tai vähemmän helposti liikkuvuusjärjestelmän rakosiin, kukin niistä edellyttää eriytettyä lähestymistapaa. Siten esimerkiksi pk-yritykset, jotka myös vastaavat tiettyjen tukien edellytyksenä olevaa hallinnollista käsitystä yrityksestä, toimivat tarkkaan määritellyllä markkinasegmentillä ja ovat usein riippuvaisia suurista yrityksistä. Ne eivät välttämättä pyri eksponentiaaliseen kasvuun. Toisaalta startup-yritykset (jotka eivät mahdu minkään hallinnollisen määritelmän piiriin) luovat useimmissa tapauksissa itse omat markkinansa hyödyntämällä uutta ideaa. Ne ovat joustavampia, ja niillä on usein potentiaalia laajentua kansainvälisesti.

Kaikki nämä yritykset ovat kuitenkin keskeisessä asemassa matkustaja- ja tavaraliikenteessä, sillä ne pitävät suurten toimijoiden perinteisesti hallitseman liikkuvuuden alan pyörät pyörimässä. Pienet yritykset tuntevat tarkemmin paikalliset markkinat, ne ovat lähempänä asiakasta ja/tai ne osoittavat usein joustavuutta ja innovointikykyä, ja tämän ansiosta ne parantavat liikennettä yksittäisen matkustajan kannalta varsinkin ratkaisevalla viimeisellä kilometrillä tiheään asutuilla alueilla. Myös syrjäseuduilla, joilla rautatieinfrastruktuurin rakentaminen tai joukkoliikenteen järjestäminen olisi liian kallista, henkilöauto on usein ainoa mahdollinen kulkuneuvo tietyille väestöryhmille.

Pienet liikennealan yritykset ovat siis olennainen osa liikkuvuutta Euroopassa. Ne ovat pullollaan kykyjä, jotka kukoistaakseen tarvitsevat suotuisaa ympäristöä. Juuri tässä sääntelyviranomainen voi ja sen tulee hoitaa tehtävänsä ja luoda mahdollisimman suotuisa sosiaalinen, verotuksellinen ja sääntely-ympäristö. Näin pienet liikennealan yritykset pystyisivät kääntämään mahdollisuuksiksi niiden tätä nykyä kohtaamat lukuisat haasteet, jotka liittyvät erityisesti tieto- ja viestintätekniseen vallankumoukseen.

Liikenteen alan tieto- ja viestintätarpeiden laajuuden vuoksi tämä ala on luonnollisesti otollista maaperää digitaalitaloudelle ja eritoten välitysfoorumeille. Pienten yritysten saataville tulleet uudet teknologiat modernisoivat merkittävästi liikkuvuustaloutta (ajoneuvojen käytön optimointi, kustannusten lasku, ruuhkien väheneminen ja helpompi yhteyden saaminen palveluntarjoajaan/asiakkaaseen). Tällaiset foorumit ja erityisesti yhteistyöhön perustuviin liiketoimintamalleihin liittyvät foorumit optimoivat tarjonnan sovittamisen kysyntään ja muuttavat siten alaa perinpohjaisesti. Kyseessä ei ole pelkkä suorituskyvyn paraneminen, vaan vakiintuneiden toimijoiden haastaminen ja uudenlainen itsenäisesti toimiva järjestelmä (”tuottajakuluttajat”), jolle on ominaista työnantajan ja työntekijän välisen suhteen kyseenalaistaminen, muuttavat koko liikkuvuuden organisoinnin. Koska digitaalisen maailman uusilla toimijoilla on hallussaan ketjun molemmat päät, ne tuntevat asiakkaiden tarpeet ja niillä on valmiudet tarjota asiakkaille juuri sitä, mitä he milläkin hetkellä tarvitsevat, ne ovat onnistuneet kahmaisemaan itselleen osan ketjun lisäarvosta. Tämä nostaa esiin kysymyksiä, jotka liittyvät investoimiseen niiden käyttämään infrastruktuuriin, jota virtuaalitalouden ulkopuoliset julkiset ja yksityiset toimijat omalta osaltaan tukevat.

Pienten yritysten ensimmäisenä haasteena on tämän digitaalisen muutoksen hyödyntäminen. Ovat ne sitten digitaalisia toimijoita tai eivät, niiden on mukauduttava tilanteeseen pärjätäkseen.

Toiseksi aika ei ole koskaan ollut yhtä suotuisa sellaisten kestävien ratkaisujen kehittämiselle, jotka mahdollistavat liikenneinfrastruktuurin kapasiteetin rajallisuudesta huolimatta kasvaviin liikkuvuustarpeisiin vastaamisen ympäristön huomioon ottavalla tavalla. Tässä yhteydessä olisi pidettävä mielessä, että vaikka päästöt ovat Euroopan talouden muilla aloilla yleisesti vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan, liikenteen päästöt jatkavat edelleen kasvuaan. Liikenne tuottaa nykyisin noin neljänneksen unionin kokonaispäästöistä. Ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevassa osapuolten 21. konferenssissa vain vahvistettiin, että alan on kiireellisesti ryhdyttävä vastaamaan osuudestaan siirtymisessä vähähiiliseen talouteen. Vuoteen 2050 ei ole pitkä aika, ja silloin yli 80 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupunkiliikenne onkin aina vain ratkaisevammassa asemassa, kun matkustaminen paikasta toiseen on järjestettävä multimodaalisella, puhtaalla ja integroidulla tavalla. Tässäkin sääntelyviranomaisen tehtävänä on luoda puitteet, jotka kannustavat ekologiseen siirtymään. Toisin sanoen kestävyyteen investoimisesta on tehtävä kannattavampaa.

Meidän pitää olla tietoisia siitä, että vaikka kaikilta yrityksiltä edellytetään mukautumista uuteen tilanteeseen, pienten rakenteiden on usein tehtävä paljon enemmän työtä täyttääkseen vaatimukset.

Paradoksaalista kyllä, vaikka sääntelykehyksen pitäisi tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset tällaiseen kehitykseen vastaamiseen, se on usein itsessään ongelma, erityisesti liikenteen alalla, joka on vahvasti säännelty useilla tasoilla: paikallisella, alueellisella, kansallisella, unionin ja maailmanlaajuisella tasolla.

Nykyisin lainsäädännön soveltamisessa vallitsevien erojen ja sen virheellisen täytäntöönpanon vuoksi markkinoiden taloudelliset ja sosiaaliset vääristymät ovat edelleen yleisiä ja lisäksi pienet yritykset kärsivät muita enemmän todellisen yhtenäisen Euroopan liikennealueen puuttumisesta. Ammattiin pääsyyn liittyvät vaatimukset vaihtelevat liikennealalla suuresti maasta toiseen, ja maassa asuvia ja ulkomailla asuvia ei aina kohdella tasavertaisesti. Turvallisuus on toki edelleen kaikessa kuljetustoiminnassa tavoite, josta ei tingitä, mutta sitä käytetään usein markkinoille pääsyn esteenä. On selvää, että tässäkin asiassa tarvitaan enemmän Eurooppaa.

Kun alalle tulee uusia toimijoita, liikenteen alan palveluntarjoajien määritelmää koskeva oikeudellinen epävarmuus estää reilun kilpailun ja haittaa pienten yritysten monilukuisten tavoitteiden saavuttamista. Työntekijä on määritelty komission tiedonannossa (COM(2002)0694) henkilöksi, joka harjoittaa toisen johdolla tuottavaa ja tuloksellista toimintaa ja saa tästä toiminnastaan tuloa, mutta itsenäisen ammatinharjoittajan käsite on epäselvä. Toisaalta nykyinen raskas sääntely voi haitata liikenteen alan nykyisten toimijoiden mahdollisuuksia reagoida uusien tulokkaiden saapumiseen.

On vielä todettava, että pienten yritysten käytettävissä unionin ja kansallisella tasolla olevia erilaisia julkisia tukia ei ole aina helppo saada ja määräajat sopivat huonosti innovaatiosykleihin. Unionin on kiinnitettävä enemmän huomiota pieniin toimijoihin.

Edellä esitetyn perusteella esittelijä on laatinut ehdotuksia, joiden tarkoituksena on muuttaa nämä runsaslukuiset haasteet yhtä runsaslukuisiksi mahdollisuuksiksi pienille yrityksille:

  on nopeutettava toimia yhtenäisen Euroopan liikennealueen toteuttamiseksi, jotta päästään eroon lainsäädännön soveltamisessa vallitsevista eroista (kevyille hyötyajoneuvoille myönnetyn vapautuksen tarkistaminen, kilpailua rajoittavien käytäntöjen torjunta sekä ammattiin pääsyn ja ammattiin liittyvien tarkastusten yhdenmukaistaminen)

  on edistettävä perinteisen talouden ja välitysfoorumien, esimerkiksi yhteistyöhön perustuvien liiketoimintamallien, lähentymistä, jotta edistettäisiin innovointia, kuluttajansuojaa ja tervettä kilpailua (puitteet, joiden ansiosta kaikki yritykset osallistuvat liikenteen yhteiskunnallisiin kustannuksiin ja infrastruktuuri-investointeihin)

  paikallisviranomaisten ja pienten liikennealan yritysten yhteistyö on järjestettävä paremmin, jotta voidaan parantaa kaupunkiliikennettä, josta lähitulevaisuudessa tulee täysin hiiletön.

Liite I. Mietinnön laatimisen tueksi julkaistu kyselylomake

Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteinen mietintö aiheesta

”Pienten liikennealan yritysten uudet mahdollisuudet ja yhteistyöhön perustuvat liiketoimintamallit”

KUULEMINEN

”Marraskuussa 2015 Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta päätti laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön pienten liikennealan yritysten uusista mahdollisuuksista ja yhteistyöhön perustuvista liiketoimintamalleista. Mietinnön esittelijänä pyydän liikenteen alan yrittäjiä ja toimijoita lähettämään ehdotuksia siitä, miten alan yritykset pystyisivät parhaiten selviytymään kohtaamistaan haasteista.”

Dominique Riquet (ALDE-UDI)

Euroopan parlamentin jäsen

Liikenne- ja matkailuvaliokunnan varapuheenjohtaja

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen

Pitkän aikavälin investointeja ja uudelleenteollistamista tarkastelevan laajennetun työryhmän puheenjohtaja

TAUSTATIETOJA

Tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön tarkoituksena on määrittää haasteet, joita pienet liikennealan yritykset joutuvat nykyisin kohtaamaan Euroopassa. Tämän pohjalta ehdotetaan ratkaisuja kilpailukykymme parantamiseksi samalla kun varmistetaan koko liikennejärjestelmän johdonmukainen ja kestävä kehittäminen sekä tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille. Mietinnön tarkoituksena on antaa lainsäätäjille osviittaa näiden kysymysten käsittelyyn. Siinä keskitytään pelkästään pk-yrityksiin ja startup-yrityksiin, jotka liittyvät liikkuvuuteen palveluna (sekä henkilö- että tavaraliikenteessä). Teollisuus ja infrastruktuurit eivät siten suoranaisesti kuulu tämän kuulemisen piiriin.

Lopullinen mietintö on määrä hyväksyä syyskuussa 2016. Ensimmäisen luonnoksen on tarkoitus valmistua huhtikuun alussa, ja sitä käsitellään asiasta vastaavassa valiokunnassa hieman myöhemmin kyseisessä kuussa. Vastausten jättämisen määräaika on 29. helmikuuta (nythän on karkausvuosi). Vastaukset ja selvennyspyynnöt pyydetään lähettämään osoitteeseen dominique.riquet@europarl.europa.eu.

Vastauksenne auttavat mietinnön valmistelussa, mutta niiden sisältöä ei julkisteta. Avoimuuden vuoksi vastaajien nimet kuitenkin mainitaan mietinnön lopussa.

Vastausten jäsentelemisen helpottamiseksi seuraavana on ohjeellinen kysymysluettelo. Voitte kuitenkin halutessanne käsitellä vastauksessanne myös asioita, joita nämä kysymykset eivät kata.

Brysselissä 29. tammikuuta 2016

KYSYMYKSET

1)  Mitkä ovat tällä hetkellä yrityksenne suurimmat haasteet?

2)  Missä määrin olette digitalisoineet menettelyjänne? Kuinka suuri osa yrityksenne toiminnasta perustuu tieto- ja viestintätekniikkaan tai on riippuvainen siitä? Minkälainen asema massadatalla on toiminnassanne?

3)  Millä tavoin otatte huomioon kestävän kehityksen tavoitteen? Entä viimeaikaisen väestökehityksen? (esimerkiksi väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen)

4)  Pyrittekö kansainvälistämään palvelujanne, ja minkälaisia ongelmia olette tällöin kohdanneet? Ovatko ns. nousevan talouden maat kasvumahdollisuus yrityksellenne?

5)  Mihin liikennemuotoon toimintanne pääasiassa liittyy? Missä määrin katsotte kyseisen liikennemuodon olevan liian jäykkä, jotta sen markkinoille pääsisi ja niillä selviytyisi?

6)  Katsotteko, että yrittäjiin suhtaudutaan myönteisesti / yrittäjiä kohdellaan hyvin Euroopassa?

7)  Miten rahoitatte toimintanne (avustukset, lainat, lainatakuut, pääomaosakkuudet tms.)? Oletteko tietoisia unionin eri ohjelmista, joilla tuetaan pk- ja startup-yrityksiä? Käytättekö niitä ja miksi?

8)  Jos yrityksenne on startup-yritys, koetteko saaneenne riittävästi tukea yrityksen kehittämisen eri vaiheissa?

9)  Jos yrityksenne kuuluu yhteistyötalouden piiriin:

–  miten viranomaiset ovat reagoineet tuloonne markkinoille? mikä on suhteenne ”vanhaan talouteen” kuuluviin yrityksiin?

–  verotus, sosiaaliset oikeudet ja turvallisuus ovat tärkeimpiä huolenaiheita: mikä on reaktionne ja mitä suosituksia antaisitte?

10)  Onko oikeudellinen ympäristö, jossa toimitte, mielestänne tyydyttävä? (ajan kuluessa vakaa, yhdenmukaistettu (Euroopan) maiden kesken, selkeä, vallitsevan tilanteen huomioon ottava, täydellinen)

11)  Edellyttävätkö mainitsemanne ongelmat parempaa/uutta sääntelyä? voimassa olevien sääntöjen parempaa soveltamista? sääntelyn vähentämistä? ja millä tasolla? (paikallinen/kansallinen/unioni)

12)  Mikä on teidän näkemyksenne liikkuvuudesta 5, 10 tai 20 vuoden kuluttua? Suhtaudutteko optimistisesti yrityksenne tulevaisuuteen?

TIETOA VASTAAJASTA

–  Yrityksen nimi ja toiminimi:

–  Ensisijainen liiketoimintamaa sekä maat, joissa yritys toimii:

–  Yrityksen tarkoituksen toteuttamiseksi käytettävien työntekijöiden/palveluntarjoajien lukumäärä:

–  Suoritetun palvelun laji:

–  Kehitysvaihe:

–  Liikevaihto ja arvioitu arvo:

–  Yhteystiedot (sähköposti + puhelin) ja verkkosivusto / profiili sosiaalisissa verkostoissa / sovellus:

Liite II. Luettelo osapuolista, joihin esittelijä on ollut yhteydessä

– Allied for Startups

– Avatar Logistics

– BlablaCar

– Captain Train

– Caisse des Dépôts et Consignations (Ranska)

– Pien- ja käsiteollisuuskamarit (APCMA) (Ranska)

– Euroopan komissio

– Drivr

– European Road Haulers Association (UETR)

– Tieliikenneliitto (FNTR) (Ranska)

– France Digitale

– Heetch

– Inland Navigation Europe (INE)

– LEO Express

– Mouvement des Entreprises de France (Medef)

Taxis Bleus (Belgia ja Ranska)

– G7 Taxis (Ranska)

– Uber

– Kansainvälinen julkisen liikenteen liitto (UITP)

Liite III. Luettelo osallistuneista asiantuntijoista

– Carlo Cambini, Politecnico di Torino, apulaisprofessori

– Matthias Finger, professori, johtaja, FSR-Transport, ja johtaja, Chair Management of Network Industries, EPFL (École Polytechnique Fédérale de Lausanne)

– Gabriele Grea, Università Commerciale L. Bocconi (Milano, Italia), professori

– Sampo Hietanen, Maas Finland, toimitusjohtaja

– Juan José Montero Pascual, UNED Madrid, apulaisprofessori


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.9.2016)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

pienten liikenteenharjoittajien uusista mahdollisuuksista ja yhteistoimintaan perustuvista liiketoimintamalleista

(2015/2349(INI))

Valmistelija: Elena Gentile

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että tekninen kehitys, uudet liiketoimintamallit ja digitalisaatio ovat muuttaneet liikennealaa merkittävästi viime vuosina, millä on ollut suuria vaikutuksia perinteisiin liiketoimintamalleihin sekä alan työoloihin ja -ehtoihin sekä työllisyyteen; panee merkille, että samalla, kun liikenneala on vapautunut, työolot ja -ehdot ovat monissa tapauksissa huonontuneet talouskriisin vuoksi ja joissakin tapauksissa nykyisten sääntöjen puutteellisen täytäntöönpanon seurauksena;

B.  toteaa, että liikenneala kattaa suoraan liikennepalveluja tarjoavien tahojen ohella myös pk-yritykset, jotka tarjoavat esimerkiksi kuljetuskaluston huoltopalveluja, myyvät varaosia, kouluttavat henkilöstöä ja vuokraavat ajoneuvoja ja välineitä; toteaa, että tällaiseen toimintaan sisältyy valtavia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen, mikä koskee myös korkean pätevyyden hankkineiden työntekijöiden työllistämistä; toteaa, että liikennealaa koskevassa politiikassa olisi otettava huomioon koko arvoketjun etu;

C.  ottaa huomioon, että komissio huomauttaa antamassaan tiedonannossa ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356), että yhteistyötalouden joustavat työjärjestelyt luovat epävarmuutta sovellettavista oikeuksista ja sosiaalisen suojelun tasosta ja että itsenäisten ammatinharjoittajien ja työntekijöiden välinen raja hämärtyy jatkuvasti;

D.  toteaa, että vain 1,7 prosenttia EU:n yrityksistä hyödyntää kehittynyttä digitaalitekniikkaa täysimääräisesti ja 41 prosenttia ei käytä sitä lainkaan; toteaa, että kaikkien alojen digitalisoituminen on tärkeää EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi;

E.  ottaa huomioon pk-yritysten erityistehtävän uusien työpaikkojen luomisessa liikenteen ja erityisesti maantieliikenteen alalla sekä niiden heikomman aseman suuriin yrityksiin nähden tarvittavien investointien rahoituksen saannissa, mukaan lukien lainat ja tuki Euroopan unionin varoista;

F.  ottaa huomioon, että yhteistyötaloudelle ominaiset joustavuus ja toiminnan aloittamisen helppous voivat luoda työllistymismahdollisuuksia ryhmille, jotka ovat perinteisesti jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle, kuten erityisesti naisille, nuorille ja maahanmuuttajille;

G.  ottaa huomioon, että unionin alakohtaiset työmarkkinaosapuolet ovat huolestuneita kilpailun vilpillisyydestä kaupunkien sisäisillä liikkuvuusmarkkinoilla, mikä johtuu korvausta vastaan yhteiskyytejä järjestävien alustojen syntymisestä, ja katsoo näiden yhdistyvän usein vilpilliseen toimintaan markkinoilla, kuten verojen ja sosiaaliturvamaksujen välttelyyn sekä työ- ja sosiaalinormien kiertämiseen;

H.  toteaa, että liikennepalvelut tarjoavat hyvän lähtökohdan itsenäiseen elinkeinonharjoittamiseen ja voivat edistää yrittäjyyskulttuuria;

I.  ottaa huomioon, että viimeaikaisten havaintojen mukaan suuntauksena on siirtää vastuu sosiaaliturvamaksuista ja työetuuksista liikennealalla alihankkijoille ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville kuljettajille; katsoo, että riskinä on, että itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat kuljettajat pakotetaan epävarmoihin työoloihin samalla, kun näennäinen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen yleistyy(1);

J.  toteaa, että liikennepalveluiden verkkoalustat voivat tarjota mahdollisuuden sovittaa nopeasti yhteen asiakkaiden palvelupyynnöt ja toisaalta rekisteröityjen yritysten tai työntekijöiden tarjoama työvoima;

K.  ottaa huomioon, että OECD pitää laadukkaita työpaikkoja keskeisenä tekijänä toimissa, joilla torjutaan merkittävää eriarvoisuutta ja edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta(2);

1.  korostaa sellaisen oikeasuhteisen sääntely-ympäristön ja hallinnollisen ympäristön tarvetta, joka kannustaa investointeihin ja helpottaa rahoituksen saantia ja varmistaa samalla kestävän kasvun sekä ihmisarvoiset työpaikat pienten liikenteenharjoittajien osalta;

2.  panee merkille yhteistyötalouden nousun liikennealalla ja samalla entistä joustavammat työn muodot; painottaa, että liikennealan yhteistyötalouteen perustuvia liiketoimintamalleja olisi tarkasteltava osana laajempaa keskustelua tasapuolisten ja avointen kilpailuedellytysten luomiseksi; korostaa vakaan oikeudellisen kehyksen merkitystä yhteistyötalouden kehittämiseen liittyvissä toimissa;

3.  toteaa, että osa-aikaisten työntekijöiden, vuokratyövoiman ja itsenäisten ammatinharjoittajien lukumäärä liikennealalla on kasvanut ja että yleinen suuntaus on siirtyminen kohti joustavampia työsopimuksia; toteaa, että liikennealan yhteistyötalous tarjoaa näin ihmisille uusia mahdollisuuksia lisätulojen hankkimiseen ja nuorten työllistymiseen (etenkin tilapäistä työtä etsiville ja sellaisia joustavia työllisyyden muotoja haluaville, jotka mahdollistavat työn ja opiskelun yhdistämisen), mikä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista ja vähentää vajaatyöllisyyttä ja työttömyyttä; toteaa kuitenkin, että joissakin olosuhteissa tällainen kehitys voi myös aiheuttaa epävarmuutta; korostaa, että joustavaan työllisyyteen on sovellettava voimassa olevia terveys- ja turvallisuusmääräyksiä sekä sosiaalisen suojelun toimia, jotta voidaan välttää pitkän aikavälin sosiaaliset ja rahalliset vaikutukset; katsoo, että samalla on suljettava pois mahdolliset riskit, kuten työntekijöiden ylikuormitus ja palkat, jotka eivät vastaa työsuoritusta; painottaa siksi työmarkkinoiden joustavuuden ja toisaalta työntekijöiden taloudellisen turvan ja sosiaaliturvan välttämättömyyttä; korostaa, ettei kustannusten vähentäminen saa heikentää työoloja ja -ehtoja eikä työnormeja;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa arvioimaan säännöllisesti digitalisaation vaikutusta liikennealan työpaikkojen määrään ja tyyppeihin sekä varmistamaan, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikka pysyy liikennealan työmarkkinoiden digitalisaation vauhdissa;

5.  toteaa, että digitaaliala käsittää myös ammattimaisia palveluja ja välittäjiä, jotka tarjoavat alustoja vain palveluntarjoajien ja käyttäjien yhdistämiseen; kehottaa jäsenvaltioita määrittämään vähimmäiskynnykset, joiden avulla ne voivat erottaa toisistaan taloudellisen toiminnan, jonka yhteydessä tarjotaan ammattimaisia palveluita, ja toisaalta ei-ammattimaisen vertaistoiminnan; korostaa, että vaikka ammattimaisten palveluiden yhteydessä onkin luonnollisesti noudatettava verotusta ja sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä, myös ammattimaista vertaistoimintaa olisi säänneltävä;

6.  panee merkille yhteistyötalouden ja digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet työpaikkojen luomisessa ja osallistavan kasvun toteuttamisessa pienten liikenteenharjoittajien osalta; korostaa, että yhteistyötalouden on kuten kaiken muunkin talouden maksettava verot ja sosiaaliturvamaksut, noudatettava työllisyys- ja sosiaalilainsäädäntöä ja varmistettava kuluttajansuoja; katsoo, että yhteistyötalouden hyvät mahdollisuudet avoimuuteen mahdollistavat liikennepalveluiden hyvän jäljitettävyyden, mikä mahdollistaa voimassa olevan lainsäädännön valvonnan; kehottaa komissiota julkistamaan suuntaviivoja, jotka koskevat unionin oikeuden soveltamista erilaisiin yhteistyötalouden liiketoimintamalleihin, jotta tarvittaessa voidaan poistaa sääntelyn puutteita työllisyyden ja sosiaaliturvan alalla niin, että samalla kunnioitetaan kansallista toimivaltaa; kehottaa jäsenvaltioita suorittamaan tarvittavat tarkastukset ja määräämään seuraamuksia, jos sääntöjä on rikottu;

7.  panee merkille työelämään pääsyn suhteellisen alhaisen kynnyksen liikennealalla ja näin avautuvat merkittävät mahdollisuudet pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa;

8.  korostaa, että kaikkien liikennepalveluiden tarjoajien, yhteistyötaloudessa toimivat palveluntarjoajat mukaan luettuina, on noudatettava terveys- ja turvallisuusäännöksiä sekä turvallisuus- ja sosiaaliturvanormien vähimmäistasoa liiketoiminta- tai työsuhdemalleistaan riippumatta, onpa kyse sitten yhteiskyytien järjestämisestä maksusta, vuokratyöstä tai mistä tahansa muusta mallista;

9.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki lait ja asetukset, jotka koskevat kuljetuspalveluja verkossa tarjoavia alustoja, ja valvomaan niiden noudattamista;

10.  painottaa, että liikennealalla on tärkeää valvoa työ-, ajo- ja lepoaikoja koskevien pakollisten sääntöjen noudattamista; muistuttaa, että tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista annettua asetusta (EU) N:o 165/2014 ei sovelleta alle 3,5 tonnin painoisiin ajoneuvoihin (kevyet hyötyajoneuvot); korostaa, että valvonta olisi tämän asetuksen mukaisesti hoidettava ajoneuvoihin asennettavilla digitaalisilla valvontalaitteilla; kehottaa tehostamaan työ- ja lepoaikojen noudattamisen valvontaa; muistuttaa, että kaikki työntekijän toimenkuvaan liittyvät tehtävät lasketaan työajaksi; korostaa myös, että on tärkeää valvoa työterveyttä ja -turvallisuutta ja esimerkiksi ajoneuvoissa vallitsevia työoloja koskevan eurooppalaisen ja kansallisen sääntelyn noudattamista kaikkien liikennealalla toimivien henkilöiden osalta riippumatta siitä, ovatko he työsuhteensa perusteella itsenäisiä ammatinharjoittajia, alihankkijoita vai tilapäisiä työntekijöitä vai onko heillä työsopimus;

11.  panee tyytyväisenä merkille ammattijärjestöjen suuren merkityksen, kun ne monissa jäsenvaltioissa tekevät yhteistyötä liikennepalvelujen tarjoajien kanssa, jotta liikennealan muutos olisi sosiaalisesti kestävä; korostaa merkitystä, joka on liikennealan vahvoilla ja riippumattomilla työmarkkinaosapuolilla, vakiinnutetulla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla unionin tasolla ja kansallisella tasolla sekä työntekijöiden osallistumisella yritysten asioihin; kehottaa työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan kaikkia liikennepalveluita koskevista työehtosopimuksista kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti, koska tällaiset sopimukset ovat tehokas väline, jolla varmistetaan asianmukaiset sosiaaliset ja työelämän normit; kannustaa alan pk-yrityksiä perustamaan yhteenliittymiä tai foorumeita, jotka tukevat niitä tässä ja antavat niille tietoa;

12.  panee merkille käynnissä olevat neuvottelut siitä, että joissakin jäsenvaltioissa otettaisiin käyttöön niiden alueella toimivien liikenteenharjoittajien minimipalkat; panee merkille, että komission puheenjohtaja Juncker totesi parlamentissa pitämässään avauspuheenvuorossa, että samassa paikassa tehtävästä samasta työstä olisi saatava unionissa sama korvaus(3);

13.  suosittelee, että yhteistyötalouden yritykset sekä liikennealan työntekijät etsivät yhteistyömalleja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi vakuutusten alalla;

14.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan reilun kilpailun, kunnolliset työolot ja -ehdot ja sosiaaliturvan kaikille liikennealan työntekijöille, jotta voidaan vähentää epävarmoja työsuhteita tällä murrosvaiheessa olevalla alalla ja parantaa voimassa olevien sääntöjen ja työehtosopimusten noudattamisen valvontaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan liikennealan kilpailua haittaavia käytäntöjä ja vaihtamaan asiaan liittyviä parhaita käytäntöjä; kehottaa erityisesti jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia osallistumaan pimeän työn torjunnan foorumiin; katsoo, että yhteistyötalous voi tallennettavien sähköisten maksutapahtumien välityksellä auttaa jäsenvaltioita torjumaan mahdollisesti vilpilliseen kilpailuun johtavia käytäntöjä;

15.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin on määritellyt ”työntekijän” käsitteen käyttäen pohjana tiettyjen ehtojen mukaisesti määritettyä työsuhdetta niin, että huomioon otetaan esimerkiksi alisteisuus, palkka ja työn laatu; pitää tässä suhteessa myönteisenä komission tiedonantoa yhteistyötaloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta; kehottaa toteuttamaan lisätoimia näennäisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen torjumiseksi, työntekijöiden suojelemiseksi ja yhtäläisten toimintaedellytysten luomiseksi liikennealan yrityksille;

16.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan kaikille liikennealan työntekijöille kunnolliset työolot ja -ehdot sekä asianmukaisen terveyden ja turvallisuuden suojatason työpaikalla riippumatta heidät työllistävän yrityksen koosta ja tyypistä, työpaikasta tai tehdystä sopimuksesta; painottaa työterveyden ja työturvallisuuden merkitystä erityisesti ottaen huomioon väestörakenteen muutokset ja työntekijöiden merkittävän liikkuvuuden liikennealalla;

17.  pyytää kiinnittämään huomiota tapauksiin, joissa liikennealalla on ilmennyt pieniin liikenteenharjoittajiin usein erityisen haitallisesti vaikuttavaa vilpillistä kilpailua; muistuttaa, että vilpillinen kilpailu voi heikentää työoloja ja -ehtoja; kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia määräämään tähän liittyvistä väärinkäytöksistä asianmukaisia seuraamuksia;

18.  korostaa, että työntekoa ja työelämää koskevia normeja ei saa kiertää käyttämällä alihankkijoita; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa tiukentamaan yhteisvastuullisuutta koskevia lakeja ja varmistamaan nykyisten sääntöjen asianmukaisen täytäntöönpanon ja sen valvonnan;

19.  pitää myönteisinä liikennealan työmarkkinaosapuolten neuvottelemia työaikamalleja, joiden ansioista työntekijät voivat entistä paremmin sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän; korostaa kuitenkin, että on tärkeää valvoa työ-, ajo- ja lepoaikoja koskevien pakollisten sääntöjen noudattamista, mitä liikennealan digitalisointi helpottaisi;

20.  korostaa liikennealalla toimivien pk-yritysten erityistä merkitystä pienissä kaupungeissa, yhteyksiltään huonoilla alueilla ja suurten kaupunkitaajamien laitamilla kuljetusten tarjoamisessa työhön, kouluun, kauppoihin tai palveluiden luokse matkustaville henkilöille erityisesti silloin, kun julkinen liikenne ei toimi asianmukaisesti;

21.  pitää tärkeinä liikennealan työntekijöiden 2000-luvun työskentelytaitoja, kuten digitaalista osaamista, ryhmätyötaitoja, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua, jotta työntekijät voivat selvitä alan muutoksista ja teknisestä kehityksestä; painottaa, että työntekijöiden koulutus on sosiaalisesti kestävän muutoksen ja sopeutumisen avain liikennealalla; kehottaa työmarkkinaosapuolia sekä opetus- ja koulutuslaitoksia kehittämään pienille liikenteenharjoittajille sopivia osaamisstrategioita ja koulutusohjelmia; katsoo, että työnantajan tehtävänä on perehdyttää työntekijät asianmukaisesti uuteen teknologiaan, kuten tietotekniikkaan ja seurantasovelluksiin; korostaa, että vuokratyösopimusten yhteydessä työntekijöitä välittävän toimiston on huolehdittava työntekijöiden asianmukaisesta perehdyttämisestä ja koulutuksesta;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteisötalouden malleja liikennealalla ja vaihtamaan tähän liittyen parhaita käytäntöjä, koska yhteisötalouden yritykset ovat osoittautuneet muita liikennetoimintamalleja kestävämmiksi talouskriisien aikana;

23.  kehottaa komissiota keräämään luotettavia tietoja liikennealan yhteistyötaloudesta ja tutkimaan työoloihin ja -ehtoihin kohdistuvia vaikutuksia.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

2

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Tim Aker, Guillaume Balas, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Thomas Händel, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Ádám Kósa, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Morten Løkkegaard, Dominique Martin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Anne Sander, Jutta Steinruck, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Rosa D’Amato, Rosa Estaràs Ferragut, Tania González Peñas, Sergio Gutiérrez Prieto, Flavio Zanonato, Gabriele Zimmer

(1)

Maanteiden tavaraliikenteen tilaa koskeva Euroopan komission tilaama kertomus ”State of the EU Road Haulage Market (2014), Task A: Collection and Analysis of Data on the Structure of the Road Haulage Sector in the European Union” (3. helmikuuta 2014). http://ec.europa.eu/transport/modes/road/studies/doc/2014-02-03-state-of-the-eu-road-haulage-market-task-a-report.pdf.

(2)

Työllisyydestä, työvoimasta ja sosiaaliasioista vastaavan OECD:n osaston apulaisjohtajan Mark Pearsonin esitys 21. kesäkuuta 2016 järjestetyssä EMPL- ja ECON-valiokuntien kuulemistilaisuudessa, jossa käsiteltiin eriarvoisuutta. https://polcms.secure.europarl.europa.eu/cmsdata/upmloas/e54ad36f-29cb-4c77-a9c7-2e4e2858fe55/Microsoft%20-%20Inequality%20OECD%Pearson.pdf.

(3)

‘Uusi alku Euroopalle: työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma – poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle; avauspuheenvuoro Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa 15. heinäkuuta 2015; Jean-Claude Juncker, komission puheenjohtajaehdokas’, s. 7; http://www.eesc.europa.eu/resources/docs/jean-claude-juncker---political-guidelines.pdf.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Knut Fleckenstein, Maria Grapini, Evžen Tošenovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Olle Ludvigsson

Oikeudellinen huomautus