Menettely : 2016/2067(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0317/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0317/2016

Keskustelut :

PV 22/11/2016 - 12
CRE 22/11/2016 - 12

Äänestykset :

PV 23/11/2016 - 10.5
CRE 23/11/2016 - 10.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0440

MIETINTÖ     
PDF 330kWORD 63k
3.11.2016
PE 582.127v02-00 A8-0317/2016

yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta (neuvoston Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta antaman vuosittaisen selvityksen perusteella)

(2016/2067(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Ioan Mircea Paşcu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta (neuvoston Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta antaman vuosittaisen selvityksen perusteella)

(2016/2067(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanon (neuvoston Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta antaman vuosittaiseen selvitykseen perustuen),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan, joissa määrätään pysyvän rakenteellisen yhteistyön aloittamisesta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan parlamentille antaman vuosittaisen selvityksen yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP) (13026/2016) sekä erityisesti selvityksen yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) koskevat osat,

–  ottaa huomioon SEU:n 2 ja 3 artiklan sekä V osaston, erityisesti sen 21 ja 36 artiklan sekä 42 artiklan 2, 3 ja 7 kohdan,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013, 18. marraskuuta 2014, 18. toukokuuta 2015 ja 27. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2013 ja 26. kesäkuuta 2015 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta 21. toukokuuta 2015(1), Euroopan puolustusmarkkinoiden kehityksen vaikutuksesta Euroopan turvallisuuteen ja puolustuskykyyn 21. toukokuuta 2015(2), sotilaallis-strategisesta tilanteesta Mustanmeren alueella Venäjän liitettyä Krimin laittomasti alueeseensa 11. kesäkuuta 2015(3), EU:sta muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä – yhteenliitetympi, kiistanalaisempi ja monimutkaisempi maailma 13. huhtikuuta 2016(4) ja rauhanoperaatioista – EU:n yhteistyö YK:n ja Afrikan unionin kanssa 7. kesäkuuta 2016(5) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 27. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta (Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe – A Global Strategy for the European Union’s Foreign and Security Policy),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisten tiedonannon hybridiuhkien torjumisesta (JOIN(2016)0018) ja siihen liittyvät 19. huhtikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon turvallisuuden ja kehityksen edistämisestä valmiuksia kehittämällä (JOIN(2015)0017) ja 5. heinäkuuta 2016 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta (COM(2016)0447),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon turvallisuusalan uudistuksen tukemista koskevan koko EU:n kattavan strategisen kehyksen lähtökohdista (JOIN(2016)0031),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät operaatioiden tukifoorumista,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 annetun komission tiedonannon Euroopan turvallisuusagendasta (COM(2015)0185),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin uudistetun sisäisen turvallisuuden strategian vuosille 2015–2020 ja siihen liittyvät 15.–16. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta "Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun" (COM(2016)0230),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon EU:n kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin (JOIN(2013)0030) ja siihen liittyvät 12. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman tietoverkkoturvallisuudesta ja -puolustuksesta(6); ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia – Avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö”; ottaa huomioon neuvoston 18. marraskuuta 2014 hyväksymän EU:n kyberpuolustuspolitiikan kehyksen,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan kyberresilienssijärjestelmän vahvistaminen sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen kyberturvallisuustoimialan tukeminen” (COM(2016)0410),

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2016 Naton NCIRC-yksikön (Computer Incident Response Capability) ja EU:n tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) välillä allekirjoitetun teknisen järjestelyn, joka helpottaa tiedonvaihtoa verkkotapahtumista,

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2016 Naton Varsovan huippukokouksen 2016 yhteydessä allekirjoitetun Euroopan unionin ja Naton yhteisen julkilausuman (Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajien sekä Naton pääsihteerin antama yhteinen julkilausuma),

–  ottaa huomioon Pohjois-Atlantin neuvoston Varsovassa 8.–9. heinäkuuta 2016 pidettyyn kokoukseen osallistuneiden valtion- ja hallitusten päämiesten antaman Varsovan huippukokouksen julkilausuman,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistut Eurobarometri 85.1:n tulokset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0317/2016),

Strateginen toimintaympäristö

1.  panee merkille, että Euroopan turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi, kun siitä on tullut epävakaampi, monimutkaisempi, vaarallisempi ja vähemmän ennustettava; toteaa, että uhat ovat sekä perinteisiä että hybridiuhkia, niitä synnyttävät sekä valtiot että muut kuin valtiolliset toimijat, ne tulevat etelästä ja idästä ja vaikuttavat jäsenvaltioihin eri tavoin;

2.   muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioiden turvallisuutta leimaa suuri keskinäinen riippuvuus, ja toteaa, että ne reagoivat yhteisiin uhkiin ja riskeihin koordinoimattomalla ja hajanaisella tavalla, mikä vaikeuttaa yhtenäisemmän lähestymistavan omaksumista tai usein jopa estää sen; korostaa, että tällainen koordinoimattomuus on yksi unionin toiminnan heikoista kohdista; toteaa, että Euroopalla ei ole riittävää kykyä selviytyä tehokkaasti hybridiuhista, jotka ovat usein luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä;

3.  katsoo, että Euroopan on nyt pakko reagoida yhä monimutkaisempiin kriiseihin, jotka ulottuvat Länsi-Afrikasta Sahelin kautta Afrikan sarveen ja Lähi-itään sekä Kaukasiaan; katsoo, että EU:n olisi lisättävä vuoropuhelua ja yhteistyötä alueen kolmansien maiden kanssa sekä erilaisten alueellisten järjestöjen kanssa; korostaa, että EU:n olisi oltava valmis kohtaamaan kansainvälisen turvallisuusympäristön rakenteellisia muutoksia ja haasteita, jotka liittyvät valtioiden välisiin konflikteihin, valtioiden romahtamiseen ja kyberhyökkäyksiin, sekä ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin;

4.   panee huolestuneena merkille, että radikaalien islamistijärjestöjen ja yksittäisten ihmisten harjoittama terrorismi kohdistuu Eurooppaan ennennäkemättömän laajana ja uhkaa eurooppalaista elämäntapaa; korostaa, että yksilöiden turvallisuudesta on tullut ensisijainen asia ja että perinteinen ero turvallisuuden ulkoisen ja sisäisen ulottuvuuden välillä on hämärtynyt;

5.   kehottaa tämän vuoksi EU:ta mukautumaan näihin turvallisuushaasteisiin erityisesti hyödyntämällä entistä tehokkaammin YTPP:n välineitä johdonmukaisesti muiden ulkoisten ja sisäisten välineiden kanssa; kehottaa jäsenvaltioita tekemään entistä parempaa ja koordinoidumpaa yhteistyötä erityisesti terrorismin torjunnassa;

6.  vaatii voimakasta ehkäisevää politiikkaa, joka perustuu radikalismista luopumista koskeviin laaja-alaisiin ohjelmiin; toteaa, että lisäksi on välttämätöntä toimia aktiivisemmin radikalisoitumista ja terrorismipropagandaa vastaan sekä EU:n sisällä että sen ulkosuhteissa; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin puuttuakseen ääriliikkeiden tuottaman sisällön leviämiseen verkossa ja edistämään aktiivisemmin rikosoikeusjärjestelmien välistä oikeudellista yhteistyötä, Eurojust mukaan lukien, toiminnassa radikalisoitumista ja terrorismia vastaan kaikissa jäsenvaltioissa;

7.  toteaa, että rajoja on muutettu Euroopassa väkipakolla ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen; painottaa sotilaallisen miehityksen kielteistä vaikutusta koko Euroopan turvallisuuteen; toteaa jälleen, että Ukrainan rajojen muuttaminen väkivalloin on vastoin Helsingin päätösasiakirjan ja YK:n peruskirjan periaatteita;

8.  toteaa, että kesäkuussa 2016 julkaistun Eurobarometri 85.1:n mukaan noin kaksi kolmannesta EU-kansalaisista toivoisi EU:lta laajempaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista osallistumista;

9.  katsoo, että yhtenäisemmällä ja siten tehokkaammalla EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti aseellisten yhteenottojen laantumiseen Irakissa ja Syyriassa sekä niin kutsutun Islamilaisen valtion hävittämiseen;

Uudistettu ja voimakkaampi YTPP

10.   on vakuuttunut siitä, että edellä esitetyn johdosta YTPP:aa on tarkistettava perusteellisesti, jotta EU ja sen jäsenvaltiot voivat osaltaan edistää ratkaisevalla tavalla unionin turvallisuutta ja kansainvälisten kriisien hallintaa ja vahvistaa sen strategista riippumattomuutta; muistuttaa, että yksikään valtio ei kykene vastaamaan nykyisiin turvallisuushaasteisiin yksinään;

11.   katsoo, että EU:n jäsenvaltiot on alusta pitäen otettava täysimääräisesti mukaan YTPP:n tarkistukseen, jotta se sujuisi hyvin ja jotta vältytään joutumasta umpikujaan myöhemmin; korostaa, että tiiviimpi yhteistyö Euroopan puolustusvoimavarojen kehittämisessä on hyödyllistä sekä käytännölliseltä että taloudelliselta kannalta, ja panee merkille käsittelyssä olevat aloitteet, joiden konkreettisista jatkotoimista olisi päätettävä joulukuussa pidettävässä puolustusta käsittelevässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta tekemään asianmukaisia investointeja turvallisuuteen ja puolustukseen;

12.  korostaa, että pysyvän rakenteellisen yhteistyön aloittaminen (SEU:n 42 artiklan 6 kohta) mahdollistaa sellaisen itsepuolustuksen tai itsepuolustuksen pysyvän rakenteen toteuttamisen, jonka avulla voidaan vahvistaa kriisinhallintaoperaatioita;

13.  toteaa, että Eurooppa ei enää täysin hallitse turvallisuusympäristöään eikä pysty valitsemaan aikaa ja paikkaa toimilleen, ja korostaa siksi, että EU:n olisi YTPP:n operaatioita ja muita asiaankuuluvia välineitä käyttäen voitava osallistua kaikentyyppiseen kriisinhallintaan, mukaan lukien kriisien ehkäiseminen ja ratkaiseminen, niin että katetaan konfliktien kaikki vaiheet, ja oltava kaikin puolin mukana Euroopan turvallisuuden ylläpitämisessä ja huolehtimassa koko vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen yhteisestä turvallisuudesta ja puolustuksesta; kannustaa Eurooppa-neuvostoa käynnistämään yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen SEU:n 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi yhteiseksi puolustukseksi; katsoo, että EU:n selviytymiskyvyn vahvistamisen olisi oltava YTPP:n tärkeimpien tavoitteiden joukossa;

14.  on tyytyväinen YTPP:n tulevaan etenemissuunnitelmaan, joka varapuheenjohtajan / korkean edustajan on määrä esittää konkreettisine aikatauluineen ja vaiheineen; katsoo, että etenemissuunnitelmalla olisi täydennettävä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa; painottaa tarvetta vahvistaa YTPP:n sotilaallista komponenttia; kannattaa vahvasti sitä, että jäsenvaltiot koordinoisivat turvallisuus- ja puolustusinvestointejaan ja että puolustusalan tutkimuksen taloudellista tukea lisättäisiin EU:n tasolla;

15.   korostaa myös, että YTPP:n olisi perustuttava vahvan kollektiivisen puolustuksen periaatteeseen ja tehokkaaseen rahoitukseen ja sitä olisi toteutettava koordinoidusti kansainvälisten turvallisuus- ja puolustusalan järjestöjen kanssa ja Natoa täysimääräisesti täydentäen; katsoo, että EU:n olisi rohkaistava jäsenvaltioita täyttämään Naton valmiustavoitteet, jotka edellyttävät puolustusmenojen vähintään kahden prosentin osuutta BKT:sta, kuten Walesin ja Varsovan huippukokouksissa vahvistettiin;

16.  muistuttaa, että konfliktit ja kriisit Euroopassa ja sen ympäristössä tapahtuvat sekä fyysisessä että kybertoimintaympäristössä, ja painottaa, että kyberturvallisuus ja -puolustus on tämän vuoksi otettava YTPP:n keskeiseksi osaksi ja otettava huomioon kaikessa EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa;

17.  pitää tervetulleena varapuheenjohtajan / korkean edustajan esitystä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta ja katsoo, että strategia on tarpeellinen ja positiivinen askel sen institutionaalisen kehyksen kannalta, jossa YUTP ja YTPP toimivat ja kehittyvät; pitää valitettavana jäsenvaltioiden vähäistä osallistumista globaalistrategian valmisteluun;

18.   painottaa, että jäsenvaltioiden ja kansallisten parlamenttien on yhdessä kaikkien EU:n asiaankuuluvien toimielinten kanssa sitouduttava asiaan vahvasti, kannettava siitä vastuunsa ja annettava tukensa, jotta varmistetaan, että strategian poliittinen tavoitetaso, prioriteetit ja kokonaisvaltaisuus toteutuvat turvallisuutta ja puolustusta koskevan EU:n valkoisen kirjan muodossa; on tyytyväinen varapuheenjohtajan / korkean edustajan parhaillaan tekemään työhön strategian täytäntöönpanossa; painottaa, että strategian täytäntöönpanolle sekä tehokkaalle ja vahvemmalle YTPP:lle on osoitettava asianmukaiset resurssit;

19.   katsoo, että alakohtaisen strategian kehittäminen on välttämätön globaalistrategian jatkotoimi, josta olisi sovittava Eurooppa-neuvostossa, jonka olisi se myös esitettävä, ja toteaa, että siinä olisi esitettävä tarkemmin siviili- ja sotilastoimien tavoitetasot, tehtävät, vaatimukset ja voimavaraprioriteetit; toistaa aiemmat kehotuksensa Euroopan puolustusta koskevan valkoisen kirjan laatimisesta ja kehottaa neuvostoa valmistelemaan asiakirjaa viipymättä; on huolissaan siitä, että esitetty turvallisuuden ja puolustuksen alan täytäntöönpanosuunnitelma ei läheskään täytä parlamentin ja suuren yleisön odotuksia; muistuttaa kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden turvallisuuden olevan jakamaton;

20.   pitää myönteisenä Saksan ja Ranskan ulkoministerien ehdottamaa Euroopan turvallisuussopimusta ja tukee muun muassa ajatusta Euroopan strategisen ympäristön yhteisestä analyysista, mikä merkitsisi uhkakuva-arvion tekemistä säännölliseksi yhteiseksi toimeksi, jotta kunkin osapuolen huolenaiheet voidaan ottaa huomioon ja tukea yhteisiä voimavaroja ja toimia; on tyytyväinen myös muiden jäsenvaltioiden hiljattain esittämiin aloitteisiin YTPP:n kehittämisestä; pitää valitettavana, että ei ole suoritettu itsearviointia jäsenvaltioiden toimettomuudesta aiempien eurooppalaisten puolustusalan sitoumusten täytäntöönpanossa;

21.  katsoo, että asiassa tarvitaan yhteistyötä Naton samankaltaisten toimien kanssa; korostaa, että tarvitaan ehdottomasti vakavaa sitoutumista ja tiedustelutiedon ja informaation vaihdon lisäämistä ja tehostamista jäsenvaltioiden välillä;

22.  toteaa, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sulautuvat yhä enemmän yhteen ja fyysisen ympäristön ja kybertoimintaympäristön välistä eroa on yhä vaikeampi määrittää, ja katsoo sen vuoksi, että myös niitä vastaavat voimavarat olisi yhdistettävä, mikä antaa EU:lle mahdollisuuden toteuttaa toimia käyttäen kaikkia välineitä jopa siinä tapauksessa, että sovelletaan SEU:n 42 artiklan 7 kohtaa;

YTPP ja kriisejä koskeva yhdennetty lähestymistapa

23.  painottaa, että on tärkeää perustaa YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioiden pysyvä EU:n päätoimipaikka, jonka yhteinen operationaalinen henkilöstö tukee suunnittelun kaikkia vaiheitä alustavasta poliittisesta toiminta-ajatuksesta yksityiskohtaisiin suunnitelmiin; painottaa, että tämä ei merkitsisi päällekkäisyyttä Naton rakenteiden kanssa vaan kyse olisi pikemminkin välttämättömistä institutionaalisista järjestelyistä, jotka vahvistaisivat YTPP:n operaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen valmiuksia;

24.   korostaa YTPP:n operaatioiden, mukaan lukien rajavalvonta-avun, valmiuksien kehittämisen, sotilaskoulutusoperaatioiden ja merioperaatioiden, merkittävää panosta kansainvälisen rauhan ja vakauden kannalta;

25.   pitää valitettavana, että YTPP:n operaatioita haittaavat edelleen rakenteelliset heikkoudet, jotka vaarantavat niiden tehokkuuden; katsoo, että niiden olisi oltava todellisia välineitä ja että ne voitaisiin sisällyttää paremmin globaalistrategiaan;

26.   panee merkille, että globaalistrategiassa on määritelty poliittinen tavoitetaso, joka edellyttää konfliktien ja kriisien kokonaisvaltaista tarkastelua siten, että unioni on mukana konfliktien kaikissa vaiheissa niiden ennaltaehkäisyn, ratkaisemisen ja vakauttamisen kautta ja sitoutuu siihen, että se ei irrottaudu konflikteista ennenaikaisesti; katsoo, että EU:n olisi tuettava johdonmukaisesti jäsenvaltioita, jotka kuuluvat Islamilaisen valtion vastaiseen liittoumaan, käynnistämällä koulutukseen painottuva YTPP:n operaatio Irakissa ja Syyriassa;

27.   pitää hyvänä ajatusta ”alueellistetuista” YTPP-operaatioista Sahelissa, erityisesti koska se vastaa alueen valtioiden halua lisätä turvallisuusalan yhteistyötä G5-maiden Sahelin foorumin kautta; on vakuuttunut siitä, että tämä voi olla mahdollisuus lisätä paikan päällä toteutettavien YTPP-operaatioiden (EUCAP Sahel Mali ja EUCAP Sahel Niger) tehokkuutta ja merkitystä; uskoo vahvasti, että tällaisen ”alueellistamisen” on perustuttava käytännön asiantuntemukseen, täsmällisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiskeinoihin eikä sitä pidä määritellä pelkästään poliittisten näkökohtien pohjalta;

28.   painottaa, että neuvoston kaikissa päätöksissä tulevista operaatioista olisi asetettava etusijalle toiminta konflikteissa, jotka vaikuttavat suoraan unionin turvallisuuteen tai niiden kumppanien ja alueiden turvallisuuteen, joissa EU toimii turvallisuuden tuottajana; katsoo, että päätöksen toimintaan ryhtymisestä olisi perustuttava strategista ympäristöä koskevaan yhteiseen arvioon ja käsitykseen sekä jäsenvaltioiden yhteisiin strategisiin etuihin ja että YK:n tai Naton kaltaisten muiden organisaatioiden ja liittolaisten toimet on otettava huomioon; katsoo, että YTPP:n alan valmiuksien kehittämistä koskevat operaatiot on koordinoitava turvallisuusalan uudistukseen ja oikeusvaltioon liittyvän komission työn kanssa;

29.   pitää myönteisenä komission ehdotusta vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta niin, että unionin tuki voidaan ulottaa sotilaallisten toimijoiden varustamiseen kumppanimaissa, jos se on välttämätöntä niiden kestokyvyn kannalta, ja siten vähentää vaaraa, että niistä tulee jälleen konfliktialueita ja EU:lle vihamielisen toiminnan turvapaikkoja; korostaa, että näin olisi toimittava poikkeustapauksissa, kuten asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta annetun asetusehdotuksen 3 a artiklassa esitetään, kestävän kehityksen, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion edistämiseksi; kannustaa tämän osalta Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota vauhdittamaan valmiuksien kehittämistä turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi koskevan aloitteensa täytäntöönpanoa parantaakseen YTPP-operaatioiden tehokkuutta ja kestävyyttä;

30.  painottaa tarvetta löytää myös muita rahoitusvälineitä kumppanien turvallisuus- ja puolustusalan valmiuksien kehittämisen edistämiseksi; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja komissiota varmistamaan johdonmukaisuuden ja koordinoinnin parhaiden mahdollisten tulosten aikaansaamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi paikan päällä;

31.   toteaa, että Petersbergin tehtäviä olisi tarkistettava ja että taisteluosastoista olisi mahdollisimman pian tehtävä käyttökelpoinen sotilaallisen toiminnan väline lisäämällä niiden modulaarisuutta ja toiminnallista rahoitusta; toteaa, että rakentavan asenteen puute jäsenvaltioissa on edelleen poliittinen ja toiminnallinen este unionin taisteluosastojen käytön tiellä; kehottaa neuvostoa panemaan alulle (SEU:n 31 artiklan 3 kohdassa) tarkoitetun käynnistysrahaston perustamisen sotilasoperaatioiden varhaisvaiheen pikaista rahoitusta silmällä pitäen;

32.   vaatii lisää joustoa EU:n varainhoitosääntöihin, jotta se kykenisi vastaamaan kriiseihin, ja vaatii panemaan täytäntöön Lissabonin sopimuksen nykyiset määräykset; kehottaa tarkistamaan Athene-mekanismia sen soveltamisalan laajentamiseksi kaikkiin kuluihin, jotka liittyvät ensinnäkin nopean reagoinnin operaatioihin ja EU:n taisteluosastojen käyttöönottoon ja toiseksi kaikkiin sotilasoperaatioihin;

Yhteistyö Naton ja muiden kumppaneiden kanssa

33.  muistuttaa, että Natolla ja EU:lla on samat strategiset intressit ja että niillä on samat haasteet idässä ja etelässä; muistuttaa yhteistä puolustusta koskevan lausekkeen (42 artiklan 7 kohta) merkityksestä EU:n jäsenvaltioille, olivatpa nämä Naton jäseniä tai eivät; toteaa, että EU:n olisi yhtälailla kyettävä omin keinoin suojaamaan myös niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät ole Naton jäseniä; panee merkille globaalistrategian tavoitteen EU:n strategisen riippumattomuuden asianmukaisesta tasosta ja korostaa, että näiden kahden organisaation välineiden on täydennettävä toisiaan; katsoo, että EU:n ”strategisella riippumattomuudella” olisi vahvistettava Euroopan valmiuksia turvallisuuden edistämiseen rajojensa sisä- ja ulkopuolella ja lujitettava myös Nato-kumppanuutta ja transatlanttisia suhteita;

34.  katsoo, että EU:n ja Naton tiiviin ja tehokkaan yhteistyön peruspilarina on se, että niiden operaatiot ja siten myös niiden välineresurssit täydentävät toisiaan ja ovat yhteensopivia; tähdentää, että näiden kahden organisaation välisten suhteiden on jatkossakin oltava yhteistyöhön painottuneita eikä kilpailevia; katsoo, että EU:n olisi rohkaistava jäsenvaltioita täyttämään Naton valmiustavoitteet, mikä edellyttää, että puolustusmenot ovat vähintään kaksi prosenttia BKT:sta;

35.   korostaa, että Naton valmiudet ovat parhaat pelotteiden ja puolustuksen alalla ja että Nato kykenee kollektiiviseen puolustukseen (Washingtonin sopimuksen V artikla), mikäli jotakin sen jäsenvaltioista vastaan hyökätään, kun taas YTPP:ssa painotetaan nykyään rauhanturvaamista, konfliktien ehkäisyä ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamista (SEU-sopimuksen 42 artikla) ja EU:lla on lisäkeinoja vastata myös jäsenvaltioiden sisäistä turvallisuutta koskeviin haasteisiin, joita kyseinen V artikla ei kata, mukaan lukien kumouksellinen toiminta; muistuttaa tässä yhteydessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 222 artiklan ”yhteisvastuulausekkeen” tarkoituksesta, joka on demokraattisten instituutioiden ja siviiliväestön suojeleminen terroristihyökkäyksessä;

36.   pitää myönteisenä EU:n ja Naton Varsovassa äskettäin allekirjoittamaa yhteistä julkilausumaa ja antaa täyden tukensa siinä mainituille yhteistyöaloille; toteaa, että EU:n ja Naton välisen yhteistyön uudelle tasolle saattamisen sijaan julkilausumassa kuvataan vakiintuneita epävirallisia käytäntöjä; painottaa erityisesti tarvetta syventää yhteistyötä ja täydentää edelleen valmiuksien kehittämistä hybridi- ja kyberuhkien ja tutkimuksen osalta; on tyytyväinen, että Bratislavan etenemissuunnitelman mukaisesti tavoitteena on, että yhteinen julkilausuma pannaan täytäntöön viipymättä;

37.  tukee täysimääräisesti turvallisuus- ja puolustusyhteistyön jatkuvaa vahvistamista muiden institutionaalisten kumppanien kanssa, myös YK:n, Afrikan unionin ja Etyjin kanssa, sekä erityisesti Yhdysvaltojen kaltaisten strategisten kahdenvälisten kumppanien kanssa hybridiuhkien, meriturvallisuuden, nopean reagoinnin, terrorismin torjunnan ja kyberturvallisuuden kaltaisilla aloilla;

Euroopan puolustusyhteistyö

38.   katsoo, että vahvemman puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaisi EU:n strategista ja teknologista riippumattomuutta; katsoo, että EU:n aseman vahvistaminen Euroopan naapurialueiden turvallisuuden tuottajana edellyttää asianmukaisia ja riittäviä voimavaroja ja kilpailukykyistä, tehokasta ja avoimesti toimivaa puolustusteollisuutta, joka takaa kestävän toimitusketjun; panee merkille, että Euroopan puolustusalalle on ominaista pirstoutuneisuus ja päällekkäisyys, joista on asteittain päästävä eroon prosessissa, joka tarjoaa kannustimia ja etuja kaikille kansallisille tekijöille ja jossa otetaan huomioon yhdentyneiden puolustusalan markkinoiden pitkän aikavälin kehitys;

39.   pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät vielä ole toteuttaneet toimintapoliittista kehystä järjestelmällistä ja pitkäaikaista puolustusyhteistyötä varten eivätkä tehneet tarvittavia sitoumuksia ja että yhdistämistä ja jakamista koskeva aloite ei ole johtanut konkreettisiin tuloksiin; kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön säännölliset kaksi kertaa vuodessa järjestettävät puolustuskeskustelut strategisen ohjauksen ja poliittisen sysäyksen antamiseksi YTPP:lle ja eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle;

40.  painottaa tarvetta syventää edelleen kyberpuolustusyhteistyötä ja varmistaa YTPP-operaatioiden täysimääräinen verkkouhkien sietokyky; kehottaa neuvostoa ottamaan kyberpuolustuksen olennaiseksi osaksi puolustuskeskustelujaan; katsoo, että kansallisille kyberpuolustusstrategioille on suuri tarve; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan puolustusviraston kybertoimintavalmiuksia kehittäviä toimia sekä hyödyntämään Naton kyberpuolustuskeskusta (CCDCOE);

41.  toteaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia pitää yllä monia erilaisia täysin käyttövalmiita puolustusvoimavaroja pääasiassa rahoituksen niukkuuden vuoksi; kehottaa tämän vuoksi tehostamaan koordinointia ja valitsemaan selkeämmin, mitä voimavaroja ylläpidetään, jotta jäsenvaltiot voivat erikoistua tiettyihin voimavaroihin;

42.  katsoo, että yhteentoimivuus on ratkaisevassa asemassa, jos jäsenvaltioiden joukkojen yhteensopivuutta ja yhtenäisyyttä halutaan parantaa; painottaa tämän vuoksi, että jäsenvaltioiden on tutkittava puolustusvoimavarojen yhteisten hankintojen mahdollisuutta; toteaa, että EU:n puolustusmarkkinoiden protektionistinen ja suljettu luonne vaikeuttaa tätä;

43.  muistuttaa, että Euroopan puolustuksen vankka teollinen ja teknologinen perusta, johon sisältyy toimintamahdollisuuksia pk-yrityksille, on YTPP:n perustekijä ja edellytys yhteismarkkinoille, mikä antaisi EU:lle mahdollisuuden kehittää strategista riippumattomuuttaan;

44.  pitää valitettavana, että jäsenvaltiot soveltavat tavara- ja palveluhankintoja puolustus- ja turvallisuusalalla koskevaa direktiiviä 2009/81/EY ja yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevaa direktiiviä 2009/43/EY täysin eri laajuudessa; kehottaa tämän vuoksi komissiota soveltamaan 346 artiklaa koskevaa ohjeasiakirjaa ja huolehtimaan tehtävästään perussopimusten valvojana käynnistämällä rikkomismenettelyt direktiivien rikkomistapauksissa; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan monikansallisia toimia puolustushankintojen kysyntäpuolella ja kehottaa eurooppalaista tarjontapuolen teollisuutta vahvistamaan asemaansa maailmanmarkkinoilla tehostamalla koordinointia ja keskittämällä toimialaa;

45.  on huolissaan puolustustutkimukseen osoitettujen määrärahojen jatkuvasta supistumisesta jäsenvaltioissa, mikä vaarantaa teollisen ja teknologisen perustan ja siten myös Euroopan strategisen riippumattomuuden; kehottaa jäsenvaltioita varustamaan asevoimansa kalustolla, joka on peräisin Euroopan puolustusteollisuudesta eikä sen teollisilta kilpailijoilta;

46.  on vakuuttunut siitä, että Euroopan puolustusviraston roolin vahvistaminen voimavaralähtöisten ohjelmien, hankkeiden ja toimien koordinoinnissa on hyödyllistä tehokkaan YTPP:n kannalta; katsoo, että Euroopan puolustusvirastoa olisi tuettava, jotta se pystyy saavuttamaan kaikki tavoitteensa ja erityisesti toimimaan tulevia prioriteettejaan ja roolejaan vastaavasti Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman ja Euroopan puolustusalan tutkimusohjelman yhteydessä; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita tarkistamaan viraston organisaatiota, menettelyjä ja toimintaa siten, että avataan uusia yhteistyön ja yhdentymisen mahdollisuuksia; kehottaa jäsenvaltioita antamaan Euroopan puolustusvirastolle ohjeita voimavarojen kehittämissuunnitelman tarkistuksen koordinoimiseksi globaalistrategian ja alakohtaisen strategian mukaisesti;

47.  painottaa, että kyberturvallisuus on luonteeltaan politiikanala, jolla yhteistyö ja yhdentyminen ovat ratkaisevassa asemassa sekä EU:n jäsenvaltioiden, keskeisten kumppanien ja Naton välillä että yhteiskunnan eri toimijoiden välillä, sillä siinä ei ole kyse yksinomaan sotilaallisesta vastuusta; vaatii selkeämpiä suuntaviivoja siitä, miten EU:n puolustusvoimavaroja ja offensiivisia voimavaroja aiotaan käyttää ja missä yhteydessä; muistuttaa vaatineensa toistuvasti EU:n kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan asetuksen perusteellista tarkistamista, jotta voidaan estää sellaisten ohjelmistojen ja muiden järjestelmien vääriin käsiin joutuminen, joita voidaan käyttää EU:n digitaalista infrastruktuuria vastaan ja ihmisoikeuksien rikkomiseen; kehottaa EU:ta puolustamaan internetin hallintoa käsittelevillä foorumeilla ja muilla kansainvälisillä foorumeilla periaatetta, että internetin keskeisen infrastruktuurin olisi oltava puolueeton alue, jolla ei sallita omia kansallisia etujaan ajavien hallitusten asioihin sekaantumista;

48.  tukee puolustukseen liittyviä komission aloitteita, kuten puolustusalan toimintasuunnitelmaa ja puolustusalan teollisuuspolitiikkaa, joiden toteuttamisen on määrä alkaa turvallisuutta ja puolustusta koskevan EU:n valkoisen kirjan esittämisen jälkeen; tukee komission laajempaa osallistumista puolustusalalla kattavan ja hyvin kohdennetun tutkimuksen, suunnittelun ja täytäntöönpanon avulla; pitää myönteisenä valmistelutoimea, joka koskee YTPP:aan liittyvää tutkimusta, ja kehottaa antamaan sille riittävästi rahoitusta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevalle kaudelle; tukee EU:n puolustusalan tutkimusohjelman kehittämistä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027);

49.  kehottaa uudistamaan EU:n lainsäädäntöä, jotta puolustusteollisuus voi hyötyä vastaavasta valtiontuesta kuin Yhdysvaltojen teollisuudenalat;

°

°        

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Naton pääsihteerille, Naton parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajalle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajalle ja Etyjin parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajalle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0213.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0215.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0232.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0120.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0249.

(6)

EUVL C 419, 16.12.2015, s. 145.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta (neuvoston Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta antaman vuosittaiseen selvitykseen perustuen) (2016/2067(INI))

Ulkoasiainvaliokunta, esittelijä: Ioan Mircea Paşcu

GUE/NGL-ryhmän jäsenten Sabine Lösingin ja Takis Hadjigeorgioun käsiteltäväksi jättämä vähemmistöön jäänyt mielipide

Mietinnössä vaaditaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sotilaallisen osan kasvattamista ja investointien lisäämistä puolustukseen ja puolustustutkimukseen sekä kannatetaan Naton valmiustavoitetta (puolustusmenojen kahden prosentin BKT-osuus).

Vastustamme mietintöä, koska siinä

•  vaaditaan EU:n valkoisen kirjan laatimista turvallisuudesta ja puolustuksesta sekä sen täytäntöönpanoa, edellytetään vahvaa puolustusteollisuutta ja suhtaudutaan myönteisesti Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaan, joka hyödyttää EU:n puolustus- ja turvallisuusalan teollisuutta ja sotateollisuuden yhteenliittymää;

•  tuetaan valmiuksien kehittämistä turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi koskevaa aloitetta, jonka tavoitteena on lisätä turvallisuusalan uudistuksia sekä kouluttaa ja varustaa myös sotavoimia kehitysapuvaroin (siviilitoimintaa koskevasta vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä);

•  edistetään Athene-mekanismin käyttöalan laajentamista kaikkien EU:n sotilasoperaatioiden / taisteluosastojen rahoitukseen ilman parlamentin valvontaa;

•  vaaditaan EU:n taisteluosastojen käyttöä kaikenlaisissa kriisinhallintatehtävissä;

•  kannatetaan pitkälle menevää yhteistyötä Naton kanssa:

Vaadimme

–  radikaalia aseriisuntaa (kemialliset, biologiset, radiologiset ja ydinaseet mukaan luettuina) EU:ssa ja maailmanlaajuisesti;

–  pidättäytymistä sotilasmenojen rahoittamisesta EU:n talousarviosta;

–  kaikkien toimien toteuttamista tiukasti YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

–  siviili-EU:ta, ehdottoman rauhanomaisia siviilialan suhtautumistapoja konfliktien ratkaisemiseen sekä siviili- ja sotilasalan erottamista toisistaan;

–  EU:n pitämistä tiukasti erillään Natosta.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

18

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Georgios Epitideios, Anna Elżbieta Fotyga, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Ulrike Lunacek, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Tamás Meszerics, Javier Nart, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Kati Piri, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Geoffrey Van Orden, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ryszard Czarnecki, Ana Gomes, Javi López, Juan Fernando López Aguilar, Antonio López-Istúriz White, Urmas Paet, Jean-Luc Schaffhauser, Helmut Scholz, Bodil Valero

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Biljana Borzan, Karoline Graswander-Hainz, Emilian Pavel, Marijana Petir, Ivan Štefanec

Oikeudellinen huomautus