SUOSITUS esityksestä neuvoston päätökseksi kansainvälisen tiede- ja teknologiakeskuksen toiminnan jatkamista koskevan sopimuksen tekemisestä

2.12.2016 - (08558/2016 – C8-0214/2016 – 2016/0120(NLE)) - ***

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Elmar Brok

Menettely : 2016/0120(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A8-0363/2016
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A8-0363/2016
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi kansainvälisen tiede- ja teknologiakeskuksen toiminnan jatkamista koskevan sopimuksen tekemisestä

(08558/2016 – C8-0214/2016 – 2016/0120(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08558/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen kansainvälisen tiede- ja teknologiakeskuksen toiminnan jatkamista koskevaksi sopimukseksi (12681/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan ja 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 180 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0214/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan, 99 artiklan 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0363/2016),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja sopimuksen osapuolina olevien valtioiden hallituksille ja parlamenteille.

LYHYET PERUSTELUT

Taustaa

Kaksi hallitusten välistä organisaatiota, ISTC (Astanassa) ja Kiovassa Ukrainassa sijaitseva tiede- ja teknologiakeskus (STCU), tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeita sellaisten tutkijoiden ja insinöörien kanssa, joilla on kaksikäyttöteknologiaa koskevaa tietoa. Tällainen tieto on suurimmaksi osaksi peräisin entisen Neuvostoliiton joukkotuhoaseohjelmista.

ISTC:n perustivat alun perin vuonna 1994 Yhdysvallat, Japani, Venäjän federaatio ja yhtenä osapuolena toimineet Euroopan atomienergiayhteisö ja Euroopan talousyhteisö. Sen pohjana oli vuonna 1992 tehty sopimus, ja se toimi hallitusten välisenä organisaationa Moskovassa. Tuohon aikaan entiset kylmän sodan vastapuolet tekivät tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä pyrkien vähentämään riskiä sotilaallisen tiedon joutumisesta vääriin käsiin. Kuitenkin silloisten allekirjoittajien välisen luottamuksen väheneminen ja erilaiset ulkopoliittiset tavoitteet johtivat siihen, että Venäjän federaatio ilmoitti vuonna 2010 lopettavansa osallistumisensa, mikä tapahtui käytännössä heinäkuussa 2015.

Käsiteltävän neuvoston päätösesityksen tarkoituksena on tehdä sopimus kansainvälisen tiede- ja teknologiakeskuksen (ISCT) toiminnan jatkamisesta Venäjän peruttua osallistumisensa. Sopimus allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2015, ja tullakseen voimaan sellaisten osien suhteen, jotka kuuluivat Euroopan unionista sekä Euroopan unionin toiminnasta tehtyjen sopimusten piiriin, se edellyttää parlamentin hyväksyntää. Euratomin perustamissopimukseen sisältyvät osat EU on jo hyväksynyt, eivätkä ne edellytä parlamentin hyväksyntää.

ISTC:n toiminnan jatkamista koskevalla sopimuksella varmistetaan, että käynnissä olevat ja uudet hankkeet jatkuvat, vaikka jäsenet eivät olekaan samoja. Sopimusta voidaan mahdollisesti laajentaa käsittämään Lähi-idän alue ja siinä voidaan asettaa ajantasaisia tavoitteita, joilla kaksikäyttöteknologiaa koskevaa tietoa käsitellään entistä kohdennetummin.

Keskuksen tärkein tehtävä on

•  edistää sellaisten kansainvälisten mekanismien parantamista, joiden tarkoituksena on estää joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen;

•  antaa tieteenharjoittajille ja insinööreille asiaa koskevaa tietoa, koulutusmahdollisuuksia ja vaihtoisia rauhanomaisia työmahdollisuuksia;

•  edistää turvallisuuskulttuuria;

•  edistää toiminnallaan laajemmin

a)  kansainvälisen tieteellisen kumppanuuden kehitystä, maailmanlaajuisen turvallisuuden vahvistamista ja talouden kasvun lisääntymistä innovaatioiden avulla;

b)  perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta sekä teknologian kehittämistä ja kaupallistamista, mikä hyödyttäisi myös koko Eurooppaa sekä

c)  asiaa käsittelevien tutkijoiden yhdentymistä kansainväliseen tiedeyhteisöön.

Keskuksella on

•  hallintoneuvosto, jossa kaikki osapuolet ovat edustettuina ja joka tekee toimintaperiaatteitaan, hankkeitaan ja sääntöjään koskevat päätökset yksimielisesti, sekä

•  sihteeristö.

Osapuolet voivat perustaa neuvoa-antavan tieteellisen komitean tieteellisten neuvojen saamiseksi.

Sopimuksen mukaan kaikkiin toimintoihin sovelletaan verovapausjärjestelmää ja muita veroetuuksia vastaanottajamaissa. Sopimuksella myönnetään myös erioikeuksia ja vapauksia henkilöstölle diplomaattisuhteista vuonna 1961 tehdyn Wienin yleissopimuksen mukaisesti.

Sopimus mahdollistaa myös muiden valtioiden liittymisen.

Sopimusta tarkastellaan uudelleen kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

Esittelijän kanta

Esittelijä jakaa huolen globaaleista turvallisuusuhista, jotka johtuvat joukkotuhoaseiden (ydinaseet, säteilyaseet, kemialliset aseet sekä biologiset aseet) leviämisestä. Siksi esittelijä kannattaakin täysin toimia, joilla pyritään estämään tällaisia aseita koskevan taitotiedon, teknologian ja materiaalien sekä niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen niin, että noudatetaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja G8-sitoumuksia. Ne on osoitettu valtioille ja valtioista riippumattomille toimijoille, jotka yrittävät hankkia tai käyttää tällaisia aseita.

Tässä yhteydessä esittelijä ehdottaa, että hyväksytään sopimus ISTC:n toiminnan jatkamisesta ja sen siirtämisestä Astanaan Kazakstaniin sen jälkeen, kun Venäjä erosi keskuksesta heinäkuussa 2015 vuonna 2010 tekemänsä ilmoituksen mukaisesti.

Esittelijä panee merkille, että yhteistyö Venäjän federaation kanssa on nyt loppunut, vaikka Venäjä onkin ollut ohjelman suurin edunsaaja. Kazakstanin hallituksen ystävällisesti tarjoama uusi toimipaikka ja järjestelyt auttavat jatkamaan tärkeää työtä, jonka entinen keskus aloitti Neuvostoliiton hajoamista seuranneina vuosina.

Esittelijä on kiitollinen komissiolle sekä varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle näiden jatkuvasta tuesta keskukselle sekä EU:n varojen jatkuvasta käytöstä. EU onkin avunantajista suurin (28 prosenttia keskuksen koko rahoituksesta sen perustamisen jälkeen on tullut EU:lta muun muassa vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä). Tilanne on ollut sama sopimusluonnoksesta käytyjen neuvottelujen aikana.

Esittelijä muistuttaa komissiota, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa sekä neuvostoa näiden velvoitteesta ilmoittaa automaattisesti EP:lle neuvottelujen aloittamisesta ja antaa mahdollisuus tutustua neuvotteluohjeiden luonnoksiin ja hyväksyttyihin versioihin SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan sekä EU:n oikeuskäytännön mukaisesti.

On tärkeää korostaa, että tämä yhteistyöhanke on erittäin hyödyllinen kaikille siihen osallistuville maille ja se edistää turvallisuutta koko maailmassa samoin kuin Euroopassa. Hankkeista eivät hyödy pelkästään sopimuksen osapuolet, vaan niitä voidaan toteuttaa myös sopimukseen kuulumattomissa maissa.

Sopimusta tarkastellaan uudelleen kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Jos sopimukseen tehdään merkittäviä muutoksia, parlamentilla tulee olla edelleen oikeus osallistua menettelyyn ja saada ajoissa tietoja hyväksyntämenettelyn yhteydessä.

ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Yhtenä osapuolena toimivien Euroopan unionin ja Euratomin sekä Amerikan Yhdysvaltojen, Armenian tasavallan, Georgian, Japanin, Kazakstanin tasavallan, Kirgisian tasavallan, Korean tasavallan, Norjan kuningaskunnan ja Tadžikistanin tasavallan välisen kansainvälisen tiede- ja teknologiakeskuksen toiminnan jatkamista koskevan sopimuksen tekeminen

Viiteasiakirjat

08558/2016 – C8-0214/2016 – JOIN(2016)0019 – 2016/0120(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

9.6.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

22.6.2016

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA

22.6.2016

ITRE

22.6.2016

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

INTA

23.5.2016

ITRE

4.7.2016

 

 

Esittelijät:

       Nimitetty (pvä)

Elmar Brok

12.7.2016

 

 

 

Valiokuntakäsittely

20.10.2016

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

29.11.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Nikos Androulakis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Goffredo Maria Bettini, Elmar Brok, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Afzal Khan, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, Jean-Luc Mélenchon, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Tonino Picula, Cristian Dan Preda, Sofia Sakorafa, Jacek Saryusz-Wolski, Alyn Smith, Jaromír Štětina, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Elena Valenciano

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Brando Benifei, Luis de Grandes Pascual, Mariya Gabriel, Ana Gomes, Takis Hadjigeorgiou, Marek Jurek, Antonio López-Istúriz White, Urmas Paet, Soraya Post, Igor Šoltes, Renate Sommer, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Janusz Zemke, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Michel Reimon, Hilde Vautmans

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

2.12.2016