Menettely : 2016/2146(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0366/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0366/2016

Keskustelut :

PV 15/12/2016 - 3
CRE 15/12/2016 - 3

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0512

MIETINTÖ     
PDF 682kWORD 197k
2.12.2016
PE 585.817v04-00 A8-0366/2016

vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2015

(2016/2146(INI))

Vetoomusvaliokunta

Esittelijä: Ángela Vallina

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN NIMENHUUTOÄÄNESTYS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2015

(2016/2146(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan toimintakertomuksista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon vetoomusoikeuden merkityksen ja sen, kuinka tärkeää Euroopan parlamentin on saada välittömästi tietoa Euroopan unionin kansalaisten ja asukkaiden huolenaiheista SEUT-sopimuksen 24 ja 227 artiklan mukaisesti,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 228 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklan, joka koskee oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin,

–  ottaa huomioon jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä koskevat SEUT-sopimuksen määräykset ja erityisesti sen 258 ja 260 artiklan,

  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 216 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0366/2016),

A.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnan toimintaa koskevan vuosikertomuksen tarkoituksena on analysoida vuonna 2015 vastaanotettuja vetoomuksia ja suhteita muihin toimielimiin sekä kuvailla tarkasti vuonna 2015 saavutettuja tavoitteita;

B.  toteaa, että vuonna 2015 parlamentti vastaanotti 1 431 vetoomusta, mikä on 47 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin parlamentille esitettiin 2 714 vetoomusta; toteaa, että käsiteltäväksi otettiin 943 vetoomusta ja että 424 vetoomuksen käsittely eteni nopeasti ja päätettiin sen jälkeen kun vetoomuksen esittäjälle oli annettu asianmukaisesti tietoja hänen esille tuomastaan ongelmasta, kun taas 519 vetoomuksen käsittely on vielä kesken vetoomusvaliokunnassa; ottaa huomioon, että 483:a vetoomusta ei hyväksytty käsiteltäväksi;

C.  ottaa huomioon, että vastaanotettujen vetoomusten määrä on vaatimaton verrattuna unionin kokonaisväkilukuun, mikä osoittaa, että suuri enemmistö unionin kansalaisista ja asukkaista ei valitettavasti vielä tunne vetoomusoikeutta eikä sen mahdollista hyödyllisyyttä keinona kiinnittää unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden huomio sellaisiin heitä koskeviin ja huolestuttaviin asioihin, jotka liittyvät unionin toiminnan aloihin;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 ei hyväksytty käsiteltäväksi 483:a vetoomusta ja että unionin toiminnan aloista on vielä laajasti epäselvyyttä, mistä on osoituksena sellaisten vastaanotettujen vetoomusten suuri määrä (33,8 prosenttia), joita ei hyväksytty käsiteltäväksi; katsoo, että tilanteen korjaamiseksi olisi edistettävä ja tehostettava yhteydenpitoa kansalaisiin sekä selitettävä EU:n, kansallisen ja paikallisen toimivallan eroja;

E.  korostaa, että jokainen vetoomus käsitellään ja tutkitaan huolellisesti, tehokkaasti ja avoimesti;

F.  ottaa huomioon, että vetoomusten esittäjät ovat usein kansalaisia, jotka toimivat perusoikeuksien turvaamisen ja yhteiskuntiemme kehittämisen ja tulevan hyvinvoinnin puolesta; katsoo, että näiden kansalaisten kokemuksilla heidän vetoomustensa käsittelystä on suuri vaikutus siihen, mitä he ajattelevat EU:n toimielimistä ja unionin oikeudessa vahvistetun vetoomusoikeuden kunnioittamisesta;

G.  toteaa, että Euroopan parlamentti on ainoa kansalaisten suoraan valitsema unionin toimielin ja että vetoomusoikeus tarjoaa kansalaisille keinon kiinnittää valitsemiensa edustajien huomio heitä huolestuttaviin asioihin; huomauttaa, että vetoomusvaliokunnalla ei nykyisellään valitettavasti ole riittävästi mahdollisuuksia omaan selvitystyöhön;

H.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen mukaisesti unionin toimielinten, elinten ja laitosten on toimittava mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen;

I.  katsoo, että vetoomusoikeuden on oltava keskeisellä sijalla osallistuvassa demokratiassa, jossa jokaiselle kansalaiselle turvataan tehokkaasti oikeus osallistua suoraan unionin demokraattiseen elämään; korostaa, että ollakseen aidosti demokraattinen ja osallistuva hallintotavan on taattava täysi avoimuus, perusoikeuksien tehokas turvaaminen ja kansalaisten tosiasiallinen osallistuminen päätöksentekoon; toteaa, että vetoomukset antavat Euroopan parlamentille mahdollisuuden kuunnella, antaa tietoja ja auttaa ratkaisemaan ongelmia, jotka vaikuttavat kansalaisiin, ja että samalla ne myös kannustavat EU:n muita toimielimiä ja jäsenvaltioiden elimiä tekemään parhaansa tässä suhteessa kukin oman toimivaltansa mukaisesti; katsoo, että vetoomusten avulla on arvioitava unionin lainsäädännön vaikutuksia EU:ssa asuvien arkipäivään;

J.  katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan viimeaikaiset tapahtumat, humanitaarinen pakolaiskriisi, säästötoimien hyvin vakavat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, kyvyttömyys ratkaista finanssikriisiä tavalla, joka takaisi kaikille kansalaisille vapaan ja ihmisarvoisen elämän ja täyden perusoikeuksien suojan, sekä muukalaisvihan ja rasismin lisääntyminen kaikkialla Euroopassa ovat horjuttaneet luottamusta järjestelmään ja Euroopan yhdentymiseen; toteaa, että vetoomusvaliokunnan suunnattoman haastavana tehtävänä on ylläpitää ja tehostaa rakentavaa vuoropuhelua EU-asioista unionin kansalaisten ja asukkaiden kanssa;

K.  katsoo, että vetoomusvaliokunta pystyy parhaiten osoittamaan kansalaisille, mitä EU tekee heidän hyväkseen ja millaisia ratkaisuja se voi tuottaa unionin, jäsenvaltioiden tai paikallisella tasolla; ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta voi tehdä tärkeää työtä selittämällä ja mahdollisesti näyttämällä toteen Euroopan yhdentymisen onnistumisia ja hyötyjä;

L.  katsoo, että vetoomusoikeuden avulla olisi parannettava Euroopan parlamentin mahdollisuuksia reagoida ongelmiin, jotka liittyvät lähinnä EU:n lainsäädännön soveltamiseen ja sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa, korostaa, että vetoomukset ovat tärkeä tapa saada ensikäden tietoa, joka perustuu kansalaisten kokemuksiin ja jonka avulla voidaan saada selville mahdollisia rikkomuksia ja puutteita siinä, kuinka EU:n lainsäädäntöä sovelletaan jäsenvaltioissa ja kuinka komission seuraa tätä soveltamista perussopimusten valvojan roolissaan; toteaa, että EU:n toiminnan aloihin liittyvät vetoomukset, jotka täyttävät käsiteltäväksi ottamisen kriteerit, auttavat tärkeällä tavalla havaitsemaan varhaisessa vaiheessa viivästymisen EU:n lainsäädännön saattamisessa osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja sen tosiasiallisessa täytäntöönpanossa; ottaa huomioon, että vetoomusten avulla unionin kansalaiset voivat valittaa unionin oikeuden soveltamatta jättämisestä ja auttaa havaitsemaan unionin oikeuden rikkomisia;

M.  toteaa, että vetoomukset ovat hyvin tärkeitä lainsäädäntöprosessille, koska muut parlamentin valiokunnat saavat niistä suoraa hyödyllistä palautetta oman alansa lainsäädäntötyötä varten; katsoo, etteivät vetoomukset kuulu ainoastaan vetoomusvaliokunnan vastuulle vaan niiden olisi pikemminkin oltava kaikkien parlamentin valiokuntien yhteinen asia;

N.  ottaa huomioon, että vetoomusten avulla unionin kansalaiset ja asukkaat voivat ilmoittaa unionin oikeuden puutteellisesta soveltamista ja että he voivat näin toimia hyödyllisinä tiedonlähteinä unionin oikeuden rikkomusten havaitsemisessa;

O.  toteaa, että vetoomuksista ei ainoastaan saada tarvittavaa palautetta voimassa olevan lainsäädännön soveltamisesta vaan niiden avulla voidaan myös löytää unionin oikeuden porsaanreikiä ja arvioida sääntelyn puuttumisen vaikutuksia tietyillä aloilla, jolloin niiden ansiosta voidaan aloittaa uusia lainsäädäntötoimia;

P.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on hyödyntänyt aiempaa enemmän valiokuntatyön välineitä, kuten suullisesti vastattavia kysymyksiä ja lyhyitä päätöslauselmia, antaakseen näkyvyyttä erilaisille kansalaisia huolestuttaville asioille, ja se on myös antanut parlamentin täysistunnon käsiteltäväksi kysymyksiä ja päätöslauselmia, jotka ovat koskeneet esimerkiksi Espanjan asuntolainalainsäädäntöä ja riskirahoitusvälineitä tai lapsen etua Euroopassa;

Q.  toteaa, että vuonna 2015 kansalaisten esittämiä vetoomuksia käsiteltiin aiempaa ripeämmin ja tehokkaammin, koska yhteydenpito vetoomusten esittäjiin hoidettiin joutuisammin; korostaa, että sihteeristö on tehnyt paljon työtä tämän parannuksen eteen;

R.  ottaa huomioon, että vetoomuksen esittäjät osallistuvat aktiivisesti valiokunnan työhön antamalla täydentäviä ensikäden tietoja valiokunnan jäsenille, komissiolle ja läsnä oleville jäsenvaltioiden edustajille; toteaa, että osallistuessaan valiokuntakeskusteluihin ja esittäessään vetoomuksiaan ja tarkempia tietoja vetoomuksen esittäjät auttavat käymään sujuvaa ja rakentavaa vuoropuhelua parlamentin jäsenten ja komission kanssa; toteaa, että 191 vetoomuksen esittäjää seurasi vuonna 2015 valiokunnassa käytyjä keskusteluja ja osallistui niihin; toteaa, että vaikka tämä määrä vaikuttaakin suhteellisen pieneltä, on muistettava, että vetoomusvaliokunnan kokoukset taltioidaan ja vetoomuksen esittäjät voivat seurata keskusteluja sekä reaaliajassa että jälkeenpäin internetin suoratoistopalveluihin avulla;

S.  ottaa huomioon, että lasten hyvinvointia koskevia vetoomuksia varten on otettu käyttöön erityinen menettelytapa ja 17. syyskuuta 2015 perustettiin asiaa käsittelevä erityistyöryhmä, jonka puheenjohtajaksi on valittu Eleonora Evi;

T.  ottaa huomioon, että vetoomus esitetään usein samanaikaisesti kuin komissiolle esitettävä valitus, joka voi johtaa rikkomusmenettelyn aloittamiseen; ottaa huomioon, että vuonna 2015 Euroopan parlamentti varoitti vetoomusten ja kysymysten avulla komissiota puutteista tavoissa, joilla muutamat jäsenvaltiot sovelsivat ja panivat täytäntöön tiettyjä EU:n säädöksiä;

U.  toteaa, että nämä vetoomukset johtivat ympäristökysymyksiin liittyviin valituksiin; ottaa huomioon, että komissio lähetti Suomelle virallisen ilmoituksen, joka liittyi ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä; toteaa, että viidessä muussa ympäristöalan tapauksessa komissio aloitti kahdenväliset keskustelut kyseisten jäsenvaltioiden kanssa; toteaa, että nämä tapaukset koskivat liuskekaasua, susikantojen hallintaa, strategista ympäristöarviointia koskevan direktiivin virheellistä soveltamista sekä kansallista lainsäädäntöä, joka ei ollut ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin vaatimusten mukainen;

V.  toteaa, että kansalaisten esittämät vetoomukset koskivat myös oikeusasioita ja oikeudellista yhteistyötä ja että yksi näistä vetoomuksista sai komission aloittamaan kahdenväliset keskustelut erään jäsenvaltion kanssa rajoituksista, jotka koskevat nimen muuttamista avioliiton solmimisen jälkeen;

W.  toteaa, että komissio aloitti lisäksi kahdenvälisiä keskusteluja sellaisten useampia jäsenvaltioita koskevien vetoomusten johdosta, jotka liittyivät kiinteistöveroon ja opiskelijoiden maksamaan paikalliseen asuinpaikkaveroon;

X.  ottaa huomioon, että komissio aikoo tehostaa EU:n lainsäädännön soveltamista varmistamalla, että EU:n lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä tarkistamalla järjestelmällisesti, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön mukaista; ottaa huomioon, että komissio on ilmoittanut toteuttavansa asianmukaisia toimenpiteitä, muun muassa alkamalla soveltaa EU Pilot ‑hanketta uusiin tapauksiin ja käynnistämällä rikkomusmenettelyjä, havaitessaan, että EU:n lainsäädäntöä on rikottu;

Y.  ottaa huomioon, että parlamentin osallistuminen näihin menettelyihin antaa mahdollisuuden unionin toimivaltaisten toimielinten tutkintatyön tarkempaan valvontaa; katsoo, että yhdenkään vetoomuksen käsittelyä ei pitäisi päättää ennen kuin komissio on saattanut päätökseen sitä koskevat tutkimuksensa;

Z.  ottaa huomioon, että komissio julkistaa vuosikertomuksessa unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta toimet, jotka on toteutettu unionin oikeuden rikkomisen johdosta, ja antaa tietoja rikkomusmenettelyistä lehdistötiedotteissa; toteaa, että näitä rikkomusmenettelyjä koskeviin päätöksiin voi tutustua Europa-verkkosivustolla olevassa komission tietokannassa; katsoo, että komissio voisi antaa vetoomusvaliokunnalle tarkempia tietoja vetoomuksiin liittyviä tapauksia koskevassa yhteydenpidossaan vetoomusvaliokunnan kanssa ja lisätä näin avoimuutta ja sujuvoittaa toimielinten välistä yhteistyötä;

AA.  toteaa, että vetoomuksissa käsitellään monia tärkeitä asioita, kuten ympäristönsuojelua (erityisesti jätevesien käsittelyä, jätehuoltoa, vesienhoitosuunnitelmia, kaasun ja hiilivedyn etsintää ja tuotantoa), kuluttajien oikeuksien loukkaamisia, oikeudenkäyttöä (erityisesti alaikäisten lasten huoltoa), perusoikeuksia (erityisesti lasten ja vammaisten henkilöiden sekä vähemmistöjen oikeuksia), henkilöiden vapaata liikkuvuutta, syrjintää, maahanmuuttoa, työllisyyttä ja eläinten hyvinvointia;

AB.  ottaa huomioon, että vuoden 2014 lopulla käyttöön otettu vetoomusvaliokunnan verkkoportaali on jo toiminnassa mutta ei vielä aivan valmis; toteaa, että portaalin tarkoituksena on tarjota EU:n kansalaisille ja asukkaille sähköinen väline, jonka avulla he voivat esittää vetoomuksia ja seurata niiden käsittelyä, allekirjoittaa sähköisesti omia vetoomuksiaan sekä tukea sellaisia muiden vetoomuksen esittäjien vetoomuksia, joiden aiheet kiinnostavat heitä; toteaa, että vuonna 2015 ja vielä jokin aika sitten portaalin joidenkin perustoimintojen, kuten hakukoneen, puutteet haittasivat portaalin käyttöä kansalaisten interaktiivisena yhteydenpitovälineenä mutta tämä ongelma on lopultakin saatu ratkaistua;

AC.  ottaa huomioon, että portaalilla pyritään parantamaan vetoomusmenettelyn avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta ja se tehostaa hallinnointia, mikä hyödyttää niin vetoomuksen esittäjiä ja parlamentin jäseniä kuin suurta yleisöäkin; ottaa huomioon, että hankkeen toisen vaiheen tarkoituksena on pääasiassa tehostaa vetoomusten hallinnollista käsittelyä mutta myös mahdollistaa vetoomusten alkuperäisille esittäjille ja heidän tukijoilleen vetoomusten reaaliaikainen seuraaminen; toteaa, että hanke ei juurikaan edistynyt vuonna 2015, vaikka alkuperäisen aikataulun mukaan sen olisi jo pitänyt päättyä tuolloin;

AD.  ottaa huomioon, että toinen toistaan seuraavat viivästykset hankkeen myöhemmissä vaiheissa ovat lisänneet vetoomusvaliokunnan sihteeristön työmäärää, koska tarvittavat tiedostot on täytynyt viedä manuaalisesti eri tietokantoihin; toteaa, että vetoomuksia on edelleen viemättä portaaliin, koska ainoastaan avoimet vuosina 2013, 2014 ja 2015 vastaanotetut vetoomukset on toistaiseksi siirretty ja parhaillaan ollaan siirtämässä vuonna 2016 vastaanotettuja vetoomuksia;

AE.  ottaa huomioon, että portaalissa on korjattu tiettyjä puutteita, jotka liittyvät muun muassa hakutoimintoon ja vetoomuksen esittäjän tietojen luottamuksellisuuteen, ja että jäljellä olevia puutteita on ryhdytty korjaamaan vuoden 2016 jälkipuoliskolla, jotta palvelusta saataisiin kansalaisten kannalta hyödyllisempi ja näkyvämpi;

AF.  toteaa, että vetoomusten käsiteltäväksi hyväksymisen perusteet on määritelty SEUT-sopimuksen 227 artiklassa ja että unionin toiminnan ala on käsitteenä paljon laajempi kuin pelkkä pitkä toimivaltuuksien luettelo; ottaa huomioon, että käsiteltäväksi jättämistä koskevaan päätökseen voidaan soveltaa laillisuusvalvontaa, jos sitä ei ole asianmukaisesti perusteltu näiden perusteiden mukaisesti;

AG.  ottaa huomioon, että kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että EU-lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa; toteaa tässä yhteydessä, että unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu on kansallisten oikeuslaitosten käytettävissä oleva hyödyllinen väline; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa tätä menettelyä on käytetty vain vähän tai ei lainkaan; ottaa huomioon, että vetoomukset tarjoavat vaihtoehtoisen ja riippumattoman keinon EU-lainsäädännön noudattamisen tutkimiseksi ja tarkastamiseksi, ja katsoo, että nämä kaksi vaihtoehtoista menettelyä eivät siksi saisi olla toisensa poissulkevia;

AH.  ottaa huomioon, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen olisi oltava tärkeä väline, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua suoraan EU:n poliittiseen päätöksentekoon, ja että sen mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti varmistaen samalla, että kansalaiset ovat täysin tietoisia siitä, mitkä asiat kuuluvat EU:n toimivaltaan ja mitkä kansalliseen toimivaltaan; toteaa, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja vetoomusoikeuden tärkeimmistä eroista olisi tiedotettava kansalaisille paremmin; toteaa, että parlamentilla on erityinen vastuu tämän välineen tekemisestä todella onnistuneeksi; ottaa huomioon, että kuten 22. helmikuuta 2015 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa käytetyistä puheenvuoroista kävi ilmi, eurooppalaisen kansalaisaloitteen rekisteröineet organisaatiot ovat yleisesti sitä mieltä, että hallinnolliset esteet on poistettava, jotta saavutetaan kansalaisten osallistumisen kannalta parhaat mahdolliset tulokset;

AI.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta katsoo, että kolme vuotta 1. huhtikuuta 2012 voimaan tulleen asetuksen (EU) N:o 211/2011 voimaantulon jälkeen sen täytäntöönpanoa olisi arvioitava heikkouksien havaitsemiseksi ja toteuttamiskelpoisten ja konkreettisten ratkaisujen ehdottamiseksi asetuksen nopeaa tarkistamista varten, jotta sen toimintaa voidaan parantaa;

AJ.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnan työtaakan vuoksi vuonna 2015 tehtiin vain yksi tutkittavana olevia vetoomuksia koskeva tiedonhankintamatka; toteaa, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan 5. ja 6. marraskuuta 2015 tehty tiedonhankintamatka, joka koski adoptiota ilman vanhempien suostumusta, auttoi valtuuskunnan jäseniä ymmärtämään tilannetta paremmin, sillä he saivat keskustella ongelmasta useiden asian kanssa tekemisissä olevien Yhdistyneen kuningaskunnan toimielinten edustajien kanssa;

AK.  ottaa huomioon, että työmäärän normalisoiduttua tehtiin vuonna 2016 kolme tiedonhankintamatkaa, jotka liittyivät vuonna 2016 tutkittavana olleisiin vetoomuksiin; toteaa, että tiedonhankintamatkat ovat valiokunnan oikeus ja olennainen osa sen työtä, johon kuuluu vuorovaikutus vetoomusten esittäjien ja asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa; ottaa huomioon, että näiden valtuuskuntien jäsenet osallistuvat tasapuolisesti kaikkiin asiaan liittyviin toimintoihin, muun muassa loppuraportin laatimiseen;

AL.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnalla on Euroopan oikeusasiamieheen liittyviä velvoitteita, ja toteaa, että oikeusasiamies tutkii unionin kansalaisten ja asukkaiden tekemät kantelut unionin toimielimissä ja elimissä ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista ja valiokunta laatii niistä vuosittain mietinnön, joka perustuu Euroopan oikeusasiamiehen omaan vuosikertomukseen;

AM.  ottaa huomioon, että 26. toukokuuta 2015 Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli vuosikertomuksensa 2014 Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulzille; ottaa huomioon, että 23. kesäkuuta 2015 oikeusasiamies esitteli kertomuksensa vetoomusvaliokunnan, joka vastaa suhteista oikeusasiamiehen toimistoon, kokouksessa;

AN.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsen ja verkostoon kuuluu kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä, vetoomusvaliokuntia ja vastaavia elimiä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen ja/tai Schengen-alueen maissa; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta on täysivaltainen jäsen tässä verkostossa, johon kuuluu tällä hetkellä 94 toimistoa 36 maassa;

AO.  toteaa, että jokainen vetoomus arvioidaan ja käsitellään huolella ja että jokaisen vetoomuksen esittäjän on saatava vastaus kohtuullisessa ajassa;

AP.  ottaa huomioon, että kaikilla vetoomuksen esittäjillä olisi oltava mahdollisuus esittää asiansa suoraan vetoomusvaliokunnalle;

1.  korostaa, että vetoomusoikeuden pitäisi vahvistaa Euroopan parlamentin reagointikykyä auttamalla pääasiassa sellaisten ongelmien ratkaisemisessa, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön soveltamiseen ja saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, sillä EU:n toiminnan aloihin liittyvät vetoomukset, jotka täyttävät käsiteltäväksi ottamisen perusteet, antavat arvokasta tietoa EU:n lainsäädännön soveltamisessa mahdollisesti esiintyvistä rikkomuksista ja puutteista; kehottaa komissiota käyttämään paremmin toimivaltaansa, kun on kyse EU:n lainsäädännön tehokkaasta soveltamisesta, esimerkiksi pyrkimällä käyttämään nopeammin SEUT-sopimuksen 258 ja 260 artiklan mukaista rikkomusmenettelyä;

2.  korostaa, että vetoomusvaliokunnan työ koostuu kansalaisiin liittyvien ongelmien kuulemisesta ja auttamisesta niiden ratkaisemisessa; uskoo, että vetoomukset voivat auttaa arvioimaan paremmin EU:n lainsäädännön vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään, koska vetoomukset toimivat siltana kansalaisten ja toimielimien välillä;

3.  korostaa, että vetoomusvaliokunnalla on mahdollisuus synnyttää uskottavaa ja tuloksekasta vuoropuhelua kansalaisten kanssa, samalla kun se on sille suuri haaste; toteaa, että vetoomusvaliokunta voi tuoda EU:n toimielimet lähemmäs kansalaisia; panee merkille, että tämän pitäisi edistää osallistuvaa demokratiaa; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että vetoomuksiin vastataan asianmukaisesti sekä ajoituksen että vastauksen laadun osalta;

4.  muistuttaa, että vetoomuksen esittäjien kansallisuuksien olisi oltava tasapuolisesti ja oikeassa suhteessa edustettuina valiokunnan julkisissa keskusteluissa; katsoo, että valiokunnan eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi olisi kannustettava kaikkien jäsenvaltioiden todellista ja asianmukaista edustusta valiokunnan julkisissa keskusteluissa;

5.  korostaa, että vetoomuksilla on tärkeä merkitys myös lainsäädäntöprosessissa, sillä niiden avulla havaitaan olemassa aukkoja ja puutteita unionin lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niistä on usein ollut välitöntä hyötyä parlamentin muille valiokunnille niiden omassa lainsäädäntötyössä; pitää myönteisenä vetoomusvaliokunnan lisääntynyttä vuorovaikutusta muiden valiokuntien kanssa ja vetoomuksiin liittyvien asioiden käsittelyä useammin täysistunnoissa; katsoo, etteivät vetoomukset kuulu ainoastaan vetoomusvaliokunnan vastuulle vaan kaikkien parlamentin valiokuntien on pyrittävä vastaamaan niistä yhdessä; on tyytyväinen siihen, että parlamenttiin aiotaan perustaa epävirallinen vetoomusverkosto, johon osallistuu jäseniä parlamentin jokaisesta valiokunnasta, jotta varmistetaan vetoomuksia koskevan työn sujuva ja tehokas koordinointi; katsoo, että verkoston on annettava mahdollisuus lisätä ymmärrystä vetoomusten roolista parlamentin työssä ja vahvistettava valiokuntien välistä yhteistyötä vetoomuksissa esiin tuoduissa asioissa; kehottaa kaikkia asiaankuuluvia valiokuntia ottamaan niille välitetyt vetoomukset asianmukaisesti huomioon ja toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä sellaisten tietojen saamiseksi, joita tarvitaan vetoomusten asianmukaista käsittelyä varten;

6.  toteaa, että parlamentilla on tärkeä poliittinen rooli myös komission täytäntöönpanotoimissa, kun se käy yksityiskohtaisesti läpi vuosikertomukset unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta ja antaa asiaa koskevat päätöslauselmansa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon vetoomusvaliokunnan parlamentissa esittämät päätöslauselmat, joissa esitetään vetoomusten pohjalta unionin lainsäädännön soveltamisessa ja täytäntöönpanossa olevia erityisiä puutteita, ja kehottaa komissiota toteuttamaan asiaankuuluvia toimenpiteitä ja raportoimaan parlamentille niiden seurannasta; kehottaa lisäksi neuvostoa ja parlamenttia toteuttamaan erityisiä toimia asetuksen 2013/0140/COD, joka koskee poikkeuksen myöntämistä lääketieteellisistä tarkastuksista unionin ulkorajoilla Drosophila melanogasterille, hyväksymiseksi; toteaa, että Nobel-palkitut biokemian professorit ovat esittäneet tätä poikkeusta vetoomuksessa 1358/2011;

7.  on tyytyväinen siihen, että vuonna 2015 vetoomusten käsittelyaika lyhentyi, mutta on kuitenkin sitä mieltä, että vetoomusvaliokunnan sihteeristön olisi välittömästi saatava enemmän teknisiä resursseja ja henkilöstöresursseja, jotta voidaan varmistaa vetoomusten asianmukainen käsittely, lyhentää käsittelyaikaa entisestään ja samalla varmistaa käsittelyn laatu;

8.  pitää edelleen erityisenä velvoitteena sitä, että vetoomusten käsittelemättä jättäminen ja käsittelyn päättäminen perustellaan huolellisesti vetoomusten esittäjille tapauksissa, joissa vetoomusta pidetään perusteettomana;

9.  toteaa, että komissio osallistuu ja sitoutuu vetoomusprosessiin ja vastaa mahdollisimman lyhyessä ajassa uusiin vetoomuksiin, joita parlamentti sille välittää; toteaa, että komission vastaukset ovat yleensä yksityiskohtaisia ja koskevat vetoomuksia, jotka kuuluvat sen toimivaltaan; muistuttaa kuitenkin, että monissa tapauksissa komissio ei anna uusia tietoja vastatessaan vetoomuksiin, joiden uudelleentarkastelua on pyydetty niiden tilaa ja sisältöä koskeneen muutoksen vuoksi; pitää valitettavina tapauksia, joissa komissio keskittyy olennaiselta osalta vain menettelynäkökohtiin eikä käsittele asian sisältöä; muistuttaa komissiota siitä, että vetoomusten, joissa tuodaan esiin unionin lainsäädännön mahdollinen rikkominen, käsittely voidaan lopettaa ainoastaan sen jälkeen, kun asianmukainen analyysi on saatu päätökseen; panee merkille, että komissio on sitoutunut lähettämään pääsääntöisesti toimivaltaisia virkamiehiä vetoomusvaliokunnan kokouksiin ja että vetoomusten käsittelyn yleinen laatu paranee, kun keskustelussa on läsnä mahdollisimman korkeita komission virkamiehiä; pitää valitettavana, että valiokuntakokouksissa komission vastaukset rajoittuvat yleensä valiokunnalle lähetetyn virallisen vastauksen sisältöön eikä niissä esitetä minkäänlaisia uusia tai merkityksellisiä tietoja, joiden avulla voitaisiin ratkaista esille otetut kysymykset; toteaa, että kirjalliset vastaukset otetaan aidosti huomioon, samoin kuin vetoomusvaliokunnan suullisissa keskusteluissa esitetyt selitykset;

10.  katsoo, että roolissaan perussopimusten vartijana, erityisesti kun on kyse ympäristökysymyksistä, komission olisi keskityttävä enemmän ydinkysymyksen tosiasialliseen sisältöön eikä pelkästään muodollisesti tarkasteltava, onko menettelyjä noudatettu; palauttaa mieliin ennalta varautumisen periaatteen ja unionin ympäristölainsäädännön keskeisen pyrkimyksen peruuttamattomien vahinkojen estämiseen ekologisesti aroilla alueilla; kehottaa komissiota omaksumaan lähestymistavan, joka antaa mahdollisuuden hyödyntää etukäteen komission toimivaltaa ja oikeuksia;

11.  huolehtii jatkossa paremmin sen varmistamisesta, että komissio raportoi säännöllisesti parlamentille edistyksestä rikkomusmenettelyissä, joita on käynnistetty yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan, jotta voidaan edistää yhteistyötä ja mahdollistaa edistyksestä tiedottaminen vetoomusten esittäjille varhaisessa vaiheessa;

12.  katsoo, että avoimuuden vuoksi ja EU:n eri toimielinten välisen vilpittömän yhteistyön hengessä sekä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti komission olisi pyydettäessä annettava Euroopan parlamentille tiivistelmä EU Pilot ‑menettelyihin liittyvistä yksittäisistä tapauksista; muistuttaa vetoomusvaliokunnan aiemmista pyynnöistä saada käyttöönsä EU Pilot- ja rikkomusmenettelyjä koskevia asiakirjoja, koska vetoomukset johtavat usein kyseisten menettelyjen käynnistämiseen; muistuttaa komissiolle esittämästään kehotuksesta tiedottaa vetoomusvaliokunnalle suoraan vetoomuksiin liittyvien rikkomusmenettelyjen edistymisestä; toteaa, että olisi varmistettava mahdollisimman suuri avoimuus tiedottamisessa EU Pilot -menettelyistä ja jo päättyneistä rikkomusmenettelyistä;

13.  toteaa, että vetoomukseen liittyvien tutkimusten tuloksena käynnistettyjä rikkomusmenettelyjä koskevat tarpeelliset tiedot olisi annettava parlamentille hyvissä ajoin ja erityisesti vetoomusvaliokunnan pyynnöstä;

14.  pitää tärkeänä, että parannetaan yhteistyötä kansallisten parlamenttien ja niiden asiaankuuluvien valiokuntien kanssa sekä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa erityisesti siksi, että voidaan auttaa varmistamaan, että vetoomusta käsittelevät asiaankuuluvat ja toimivaltaiset viranomaiset; pyytää jälleen käynnistämään rakenteellisen vuoropuhelun jäsenvaltioiden kanssa; katsoo, että tämän vuoropuhelun olisi tapahduttava säännöllisissä kokouksissa kansallisten parlamenttien asiaankuuluvien valiokuntien kanssa; on tyytyväinen siihen, että Saksan liittopäivien vetoomusvaliokunnan valtuuskunta osallistui vetoomusvaliokunnan kokoukseen 4. toukokuuta 2015; kannustaa jäsenvaltioiden sekä asianomaisten paikallis- ja/tai alueviranomaisten edustajia osallistumaan vetoomusvaliokunnan kokouksiin; korostaa, että on tärkeää, että neuvoston ja komission edustajat osallistuvat vetoomusvaliokunnan kokouksiin ja kuulemisiin;

15.  panee merkille unionin lainsäädännön tehokkaan soveltamisen vaikutuksen unionin toimielinten uskottavuuden lisääntymiseen; muistuttaa, että Lissabonin sopimuksessa vahvistettu vetoomusoikeus on unionin kansalaisuuden tärkeä elementti ja mittari, jolla voidaan aidosti seurata unionin lainsäädännön soveltamista ja tunnistaa mahdolliset puutteet; kehottaa vetoomusvaliokuntaa järjestämään säännöllisiä kokouksia kansallisten vetoomusvaliokuntien kanssa, jotta voidaan lisätä tietoisuutta unionin kansalaisten huolenaiheista EU:ssa ja jäsenvaltioissa ja entisestään vahvistaa kansalaisten oikeuksia paremman eurooppalaisen lainsäädännön ja täytäntöönpanon avulla;

16.  toistaa vetoomusvaliokunnan vuonna 2013 käsittelemistä asioista annetussa mietinnössä(1) esitetyn kehotuksen parantaa rakenteellista vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa, esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä kokouksia kansallisten vetoomusvaliokuntien jäsenten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon tiedonhankintamatkojen raporteissa ja vuoropuhelujen aikana esitetyt suositukset;

17.  on tyytyväinen, että vuonna 2015 191 kansalaista esitti vetoomuksensa suoraan vetoomusvaliokunnalle; kannattaa videokonferenssien ja muiden sellaisten keinojen käyttöä, joiden avulla vetoomusten esittäjät voivat osallistua aktiivisesti vetoomusvaliokunnan työhön, vaikka eivät pysty osallistumaan kokouksiin henkilökohtaisesti;

18.  toteaa, että komissio tulkitsee tiukasti ja rajoittavasti perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohtaa, jossa vahvistetaan muun muassa, että perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ”ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta”; toteaa, että perusoikeuskirjan 51 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi”; kehottaa tulkitsemaan laajemmin perusoikeuskirjan soveltamisalaa ja arvioimaan lopulta uudelleen tämän artiklan olennaisuutta perusoikeuskirjan ja perussopimusten tulevissa tarkistuksissa; korostaa, että mikään ei estä jäsenvaltioita ryhtymästä soveltamaan täysimääräisesti perusoikeuskirjan määräyksiä kansallisessa lainsäädännössä ja varmistamaan siten kansalaisten perusoikeuksien suojelun unionin oikeuden soveltamista pidemmälle, ja muistuttaa jäsenvaltioita, että niitä sitovat myös muut kansainväliset velvoitteet;

19.  pitää valitettavana, että vetoomuksen esittäjät eivät vieläkään ole riittävästi perillä perusteista, joilla vetoomus voidaan jättää käsittelemättä;

20.  pitää valitettavana tiukkaa ja rajoittavaa tapaa, jolla komissio on tulkinnut perusoikeuskirjan 51 artiklaa, jonka mukaan ”perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta”; muistuttaa, että perusoikeuskirjan 51 artiklan johdosta kansalaisten odotukset usein ylittävät sen, mihin perusoikeuskirjan oikeudelliset määräykset tiukasti ottaen antavat mahdollisuuden, ja että nämä odotukset jäävät usein täyttymättä nimenomaan komission tiukan rajoittavan tulkinnan takia; pyytää komissiota omaksumaan uuden näkökulman, joka vastaa paremmin näitä odotuksia;

21.  pitää valitettavana, että Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset eivät vieläkään saa suojaa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta;

22.  muistuttaa, että tammikuussa 2015 kaksi parlamentin jäsentä nimitettiin vetoomusvaliokunnan edustajiksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen rakenteisiin ja että 27.–28. elokuuta 2015 he osallistuivat Euroopan unionin ja vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean alustavan raportin arviointiin Genevessä, Sveitsissä; painottaa, että vetoomusvaliokunta on tehnyt jatkuvasti tärkeää työtä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanon alalla; panee merkille, että vuosi 2015 oli erittäin merkittävä vuosi, sillä Yhdistyneiden kansakuntien elin tarkasti ensimmäisen kerran, miten EU:ssa on noudatettu ihmisoikeuksiin liittyvä velvoitteita; on tyytyväinen siihen, että Yhdistyneiden kansakuntien komitealla on ollut mahdollisuus kuulla kaikkia vetoomusvaliokunnan ihmisoikeuksien suojelutehtävään liittyviä yksityiskohtia; korostaa, että komissio on alkanut sisällyttää vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean loppupäätelmät vetoomusten käsittelyyn(2); on tyytyväinen esteettömyyden korkeaan tasoon 15. lokakuuta 2015 järjestetyssä vetoomusvaliokunnan julkisessa kuulemistilaisuudessa, jossa käsiteltiin vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelua vastaanotettujen vetoomusten näkökulmasta; kiinnittää huomiota tärkeisiin loppupäätelmiin, jotka esitetään vetoomusvaliokunnan suojelutehtävää vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanossa koskevassa politiikkayksikkö C:n teettämässä tutkimuksessa ”The protection role of the Committee on Petitions in the context of the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities”; pitää tärkeänä, että vetoomusvaliokunta järjestää jatkossakin tilaisuuksia, joissa keskitytään vammaisuutta käsitteleviin vetoomuksiin; kehottaa parantamaan vetoomusvaliokunnan ja sen sihteeristön kapasiteettia, jotta valiokunta voi hoitaa suojelutehtäväänsä asianmukaisesti; pyytää nimeämään vammaisia henkilöitä koskevien ongelmien käsittelystä vastaavan virkamiehen; panee merkille, että valiokunta teki vuonna 2015 tärkeää vammaisuuden seurantatyötä erityisissä aiheissa, kuten Marrakeshin sopimuksen ratifiointi, esteiden poistaminen syrjinnän vastaisen direktiivin käsittelyltä, sellaisten tuotteiden tullimaksuista vapauttaminen, jotka on suunniteltu vammaisten henkilöiden opetus-, tieteellis- ja kulttuuriluonteiseen kehittämiseen, tai omaishoitajat;

23.  kehottaa pikaisesti ja huolimatta Euroopan unionin tuomioistuimessa käsiteltävänä olevasta toimivaltakiistasta ratifioimaan Marrakeshin sopimuksen EU:n tasolla, jotta helpotetaan sokeiden, näkövammaisten tai muulla tavalla lukemisesteisten henkilöiden mahdollisuutta käyttää painettuja teoksia; muistuttaa, että vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean syyskuussa 2016 antamissa loppupäätelmissä tuotiin esiin eräitä EU:n puutteita yleissopimuksen täysimääräisessä noudattamisessa; toteaa, että EU:ta vaaditaan pikaisesti hyväksymään muutetun EU:n esteettömyyssäädöksen, joka sisältää tehokkaita ja kaikkien ulottuvilla olevia täytäntöönpano- ja valitusmekanismeja; panee merkille vaatimuksen, että komission roolit olisi erotettava toisistaan poistamalla komissio riippumattomasta seurantakehyksestä, jotta varmistetaan, että kehyksellä on asianmukaiset resurssit tehtäviensä hoitamiseksi;

24.  painottaa, että kansalaisten vetoomuksissa käsitellään hyvin erilaisia aiheita, kuten perusoikeudet, lasten hyvinvointi, ihmisoikeudet, vammaisten henkilöiden oikeudet, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, lasten oikeudet, sisämarkkinat, ympäristölainsäädäntö, työmarkkinasuhteet, muuttoliikepolitiikka, kauppasopimukset, kansanterveyteen liittyvät kysymykset, liikenne, eläinten oikeudet ja syrjintä;

25.  painottaa lasten oikeuksiin liittyvien vetoomusten herkkää luonnetta, sillä niissä on tarpeen vastata pikaisesti ja asianmukaisesti vetoomuksen esittäjien huolenaiheisiin ja suojella samalla lapsen etua, kun tehdään tiedonhankintamatkoja, joita vetoomusvaliokunta voi järjestää vetoomuksien tutkimisen yhteydessä;

26.  katsoo, että julkisten kuulemistilaisuuksien järjestäminen on tärkeä tapa tarkastella syvällisemmin vetoomuksen esittäjien esiin tuomia ongelmia, jotka kuuluvat unionin toiminnan alaan, sekä EU:n toiminnan yleisiä näkökohtia ja niissä mahdollisesti piileviä puutteita; pyytää kiinnittämään huomiota 26. helmikuuta 2015 perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kanssa järjestettyyn julkiseen kuulemiseen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, 23. kesäkuuta 2015 järjestettyyn julkiseen kuulemiseen vetoomusoikeudesta, 15. lokakuuta 2015 järjestettyyn julkiseen kuulemiseen vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelemisesta ja 11. toukokuuta 2015 yhdessä kolmen muun valiokunnan kanssa järjestettyyn julkiseen kuulemistilaiseen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Stop vivisection”; pitää hyödyllisenä myös 1. joulukuuta 2015 yhdessä oikeudellisten asioiden valiokunnan kanssa järjestettyä työpajaa kansainvälisistä adoptioista;

27.  katsoo, että eurooppalainen kansalaisaloite on kansalaisten uusi poliittinen oikeus ja Euroopan unionin osallistavan demokratian merkittävä poliittista asialistaa luova väline, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua suoraan ja aktiivisesti heitä koskeviin hankkeisiin ja prosesseihin ja jonka mahdollisuuksia on ehdottomasti hyödynnettävä täysimääräisesti ja parannettava huomattavasti, jotta saadaan parhaat mahdolliset tulokset ja kannustetaan mahdollisimman monia EU:n kansalaisia osallistumaan Euroopan yhdentymisprosessin kehitykseen; ottaa myös huomioon, että perusoikeuksien suojelun, toimielinten demokraattisen legitiimiyden ja EU:n toimielinten avoimuuden vahvistamisen on kuuluttava EU:n päätavoitteisiin; muistuttaa komissiota tarpeesta noudattaa eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta 28. lokakuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa(3) esitettyjä suosituksia, jotta voidaan varmistaa tehokkaasti eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemistä koskeva oikeus; toistaa sitoumuksensa osallistua aktiivisesti tuloksekkaita aloitteita koskevien julkisten kuulemisten järjestämiseen; sitoutuu asettamaan tämän osallistavan prosessin tehokkuuden etusijalle toimielintasolla ja takaamaan asiamukaiset lainsäädännölliset jatkotoimet;

28.  pitää valitettavana, että komission mielestä on liian aikaista tarkistaa 1. huhtikuuta 2012 annettua ja kolme vuotta sitten voimaan tullutta asetusta (EU) N:o 211/2011; katsoo, että on perusteellisesti arvioitava sen täytäntöönpanoa, jotta voidaan poistaa kaikki mahdollisesti havaitut puutteet ja ehdottaa toteuttamiskelpoisia ratkaisuja asetuksen pikaiseksi tarkistamiseksi ja jotta voidaan varmistaa, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen menettelyt ja vaatimukset ovat aidosti selkeitä, yksinkertaisia, helposti sovellettavia ja oikeasuhteisia; suhtautuu myönteisesti eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta 31. maaliskuuta 2015 annettuun komission kertomukseen ja Euroopan oikeusasiamiehen päätökseen OI/9/2013/TN ja kehottaa komissiota varmistamaan tämän välineen tarkistamisen yhteydessä, että eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta on aidosti hyötyä unionille Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti ja että kaikki asianmukaiset oikeudelliset toimet pannaan täytäntöön asianmukaisten jatkotoimien toteuttamiseksi silloin, kun katsotaan, että eurooppalainen kansalaisaloite on täyttänyt vaatimukset; pyytää, että komissio esittäisi mahdollisimman pian asetuksen (EU) N:o 211/2011 uudistamista koskevan ehdotuksen, kun otetaan huomioon siinä havaitut monenlaiset puutteet;

29.  pyytää kiinnittämään huomiota 8. lokakuuta 2015 Espanjan asuntolainalainsäädännöstä ja riskirahoitusvälineistä vastaanotetuista vetoomuksista antamaansa päätöslauselmaan(4), jossa parlamentti esitti useita suosituksia asuntolainoja koskevan EU:n lainsäädännön asianmukaiseksi soveltamiseksi ja pankkitoimintaan liittyvien väärinkäytösten torjumiseksi; kehottaa komissiota valvomaan tiiviisti kiinnitysluottosopimuksista annetun direktiivin 2014/17/EU ja kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 93/13/ETY soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa ja jakamaan parhaita käytäntöjä taloudellisista vaikeuksista kärsivien kansalaisten suojelun parantamiseksi;

30.  on huolissaan puutteista, joita vetoomusten käsittelyn yhteydessä on havaittu oikeussuojan asianmukaisessa toteutumisessa tietyissä jäsenvaltioissa; katsoo, että tämä on tärkeä ongelma, johon on puututtava viipymättä, jotta turvataan unionin asianmukainen demokraattinen toiminta ja unionin kansalaisten ja asukkaiden mahdollisuus harjoittaa perusoikeuksiaan; katsoo, että unionin olisi oltava esimerkkinä ja pantava täytäntöön muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskeva Århusin yleissopimuksen pilari;

31.  pyytää kiinnittämään huomiota 21. tammikuuta 2016 antamaansa päätöslauselmaan vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2014 sekä 25. helmikuuta 2016 antamaansa päätöslauselmaan Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2014;

32.  pitää myönteisenä, että tietojenkeruumatkojen osalta on päästy normaalimpaan toiminnan tasoon, ja odottaa, että vetoomusvaliokunnan tätä oikeutta koskevia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti tulevina vuosina aina vaalikauden loppuun asti; painottaa kunkin vierailun jälkeen laadittujen työasiakirjojen merkitystä, myös niiden erityisiä suosituksia, ja kehottaa asiaankuuluvia eri viranomaisia ottamaan ne asianmukaisesti huomioon; katsoo, että näiden suositusten noudattamisen tasoa on arvioitava säännöllisesti;

33.  korostaa vetoomusvaliokunnan vuoden 2015 aikana tekemää työtä sellaisen verkkoportaalin antamiseksi vetoomuksen esittäjien käyttöön, jonka välityksellä he voivat rekisteröityä, esittää vetoomuksen, ladata liiteasiakirjoja ja tukea jo käsiteltäväksi otettuja vetoomuksia; korostaa, että portaalia on päivitetty lataamalla sinne vuosina 2013, 2014 ja 2015 kirjatut vetoomukset; pitää myönteisenä, että hakuun, tukemiseen ja vetoomuksen esittäjän luottamuksellisuuteen liittyviä uusia toimintoja on uudistettu ja parannettu;

34.  kehottaa toteuttamaan vielä tarvittavat toimenpiteet, joilla saatetaan loppuun jäljellä olevat vaiheet vetoomusverkkoportaalia koskevassa hankkeessa, minkä jälkeen vetoomuksen esittäjät saavat reaaliaikaista tietoa vetoomuksensa tilasta ja automaattisen ilmoituksen, jos käsittelyssä tapahtuu muutos, kuten ilmoitus käsiteltäväksi ottamisesta, vastauksen saaminen komissiolta tai vetoomuksen ottaminen valiokuntakokouksen esityslistalle, ja saavat suoratoistolinkin sekä yhteyden vetoomusvaliokunnan sihteeristöön selkeää ja suoraa tiedonvaihtoa varten; painottaa, että verkkoportaali on keskeinen tiedon lähde EU:n kansalaisille ja että sen olisi näin ollen tarjottava tietoja vetoomuksen elinkaaresta;

35.  pyytää kiinnittämään huomiota sähköistä tunnistamista ja sähköisiin transaktioihin liittyviä luottamuspalveluita sisämarkkinoilla koskevan asetuksen 910/2014/EU antamiseen; kehottaa vetoomusvaliokuntaa ja myös kaikkia Euroopan unionin toimielimiä hyväksymään sähköisesti allekirjoitetut asiakirjat kaikista 28 jäsenvaltiosta;

36.  korostaa SOLVIT-verkoston tärkeää tehtävää ja toteaa, että se on jäsenvaltioiden välinen ongelmanratkaisuverkko, jota olisi kehitettävä perusteellisesti koko sen potentiaalia hyödyntäen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten viranomaisten alaisuuteen kuuluvien SOLVIT-keskusten kanssa, ja pyytää, että verkostolle annettaisiin enemmän resursseja ja SOLVIT-verkoston avulla havaittuja ongelmia analysoitaisiin järjestelmällisemmin, sillä verkosto auttaa muodostamaan tosiasioihin perustuvan kuvan sisämarkkinoiden toimintahäiriöistä;

37.  kehottaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa panemaan merkille suositukset, joita annetaan 5. ja 6. marraskuuta 2015 Lontooseen tehtyä tiedonhankintamatkaa koskevassa raportissa, jonka valiokunta hyväksyi 19. huhtikuuta 2016;

38.  pitää tärkeänä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa ja Euroopan parlamentin osallistumista Euroopan oikeusasiamiesten verkostoon; on tyytyväinen oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan välisiin hyviin toimielinsuhteisiin; kiittää oikeusasiamiehen työstä hyvän hallinnon parantamiseksi EU:ssa ja arvostaa erityisesti oikeusasiamiehen säännöllistä panosta vetoomusvaliokunnan työhön koko vuoden ajan;

39.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, niiden vetoomusvaliokunnille sekä oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0204.

(2)

Hyväksyttiin YK:n komitean 14. istunnossa, joka pidettiin 17. elokuuta ja 4. syyskuuta 2015 välisenä aikana, ks. http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRPD%2fC%2fEU%2fCO%2f1&Lang=en

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0382.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0347.


PERUSTELUT

Vuosikertomuksessa 2015 on tarkoitus luoda katsaus vetoomusvaliokunnan työhön. Valiokunnan työskentelyaikataulu ei vastaa komission lainsäädäntöohjelmaa, vaan sen asettavat kansalaiset, jotka käyttävät oikeuttaan esittää vetoomus Euroopan parlamentille ja tuovat siten esiin unionin politiikkaa ja lainsäädäntöä koskevat huolensa.

Vuosikertomuksessa halutaan kuvata vetoomusvaliokunnan toimintaa yksityiskohtaisesti ja kattavasti. Siinä esitetään tilastotietoja valiokunnan vastaanottamien, käsittelemien ja päättämien vetoomusten määrästä, maista, joita ne koskevat, sekä vetoomuksissa käsitellyistä aiheista. Nämä tilastotiedot ovat tärkeä väline, jonka avulla voidaan arvioida valiokunnan työmäärää. Kertomuksessa käsitellään muitakin näkökohtia, kuten suhteita muihin unionin toimielimiin sekä kansallisiin ja alueellisiin viranomaisiin.

Oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille: unionin kansalaisuuden kulmakivi

Vuotta 2015 koskevista tilastoista käy ilmi, että suurin osa kansalaisista pyytää Euroopan parlamentilta apua ympäristöön, oikeudenkäyttöön, sisämarkkinoihin ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa.

Jotkut vetoomuksen esittäjistä haluavat saada ehdotuksensa EU:n politiikan kehittymisestä kuulluksi, toiset kääntyvät parlamentin puoleen valittaakseen kansallisten viranomaisten tekemistä päätöksistä ja kansallisten tuomioistuinten virheistä. Osa vetoomuksen esittäjistä ilmoittaa EU:n lainsäädännön soveltamiseen liittyvistä virheistä, kuten puutteista lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tai laiminlyönnistä unionin säännösten soveltamisessa.

Tilastojen mukaan Euroopan parlamentti vastaanotti vuonna 2015 yhteensä 1 431 vetoomusta, mikä on 47 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014 vastaanotetut 2 714 vetoomusta. Aiempina vuosina (2013 ja 2014) vastaanotettujen vetoomusten määrä kohosi huippuunsa, mutta vuonna 2015 havaittu voimakas väheneminen (lähes puolet) kuvastaa suunnanmuutosta verrattuna viime vaalikauteen, jolloin vastaanotettujen vetoomusten määrä kasvoi jatkuvasti.

Tilastollinen analyysi vuonna 2015 ja vuonna 2014 vastaanotetuista vetoomuksista

Vetoomusten käsittely

Vetoomusten käsittely

Vetoomusten määrä

%

Vetoomusten määrä

%

 

2014

2015

Otettiin käsiteltäväksi ja käsittely kesken

790

29,1

519

36,3

Otettiin käsiteltäväksi ja käsittely päätetty

817

30,1

424

29,6

Ei otettu käsiteltäväksi

1 070

39,4

483

33,8

Odottaa päätöstä

37

1,4

5

0,3

Kirjattuja vetoomuksia yhteensä

2 714

100

1 431

100,0

Vetoomusten käsittely

Vetoomusten määrä

%

Vetoomusten määrä

%

 

2014

 

2015

 

Otettiin käsiteltäväksi ja käsittely kesken

790

100

519

100

Otettiin käsiteltäväksi ja välitettiin muille elimille lausuntoa varten

77

9,7

42

8

Otettiin käsiteltäväksi ja välitettiin tiedoksi muille elimille

380

48,1

359

69,2

Otettiin käsiteltäväksi ja välitettiin Euroopan komissiolle lausuntoa varten

688

87,0

464

89,4

2015

 

2014

Käsittely

Vetoomusten määrä

Prosentti-osuus

 

Käsittely

Vetoomusten määrä

Prosentti-osuus

Otettiin käsiteltäväksi

943

65,9

 

Otettiin käsiteltäväksi

1 630

60,0

Ei otettu käsiteltäväksi

483

33,8

 

Ei otettu käsiteltäväksi

1 083

39,9

Odottaa päätöstä

5

0,3

 

Odottaa päätöstä

2

0,1

Yhteensä

1 431

100

 

Yhteensä

2 715

100

Vuonna 2015 otettiin käsiteltäväksi 943 vetoomusta (65,9 prosenttia kaikkiaan 1 431 vetoomuksesta) ja 483:a vetoomusta ei otettu käsiteltäväksi (33,8 prosenttia).

Vuonna 2015 vastaanotetuista vetoomuksista (907 vetoomusta) 63,4 prosenttia käsiteltiin ripeästi joko sen vuoksi, ettei niitä otettu käsiteltäväksi (33,8 prosenttia) tai niiden käsittely päätettiin välittömästi käsiteltäväksi ottamisen jälkeen, kun vetoomuksen esittäjille oli toimitettu tarvittavat tiedot tai kun vetoomukset oli välitetty muille parlamentin valiokunnille, joiden toimivaltaan ne kuuluivat (29,6 prosenttia). Vuonna 2015 vetoomusvaliokunta on saanut kurottua kiinni vetoomusten käsittelyssä olleen viiveen ja päässyt ajan tasalle. Tämä vaikuttaa merkittävästi valiokunnan ja vetoomusten esittäjien välisiin suhteisiin, kun vetoomusten käsittelyaika lyhenee.

On todettava, että niiden vetoomusten osuus, joita ei ole otettu käsiteltäväksi, on pienentynyt vuoteen 2014 verrattuna (6,1 prosenttia vuonna 2015) ja että käsiteltäväksi otettujen vetoomusten osuus on kasvanut (5,9 prosenttia). Käsiteltäväksi otettujen vetoomusten, joiden käsittely on päätetty menettelyn alkuvaiheessa, on säilynyt ennallaan, noin 30 prosentissa.

Vetoomusten jatkotoimien ja vetoomusvaliokunnan jäsenten tekemissä päätöksissä on selviä eroja vuosina 2014 ja 2015: muille elimille tiedoksi toimittamista koskevien päätösten osuus on kasvanut 21 prosenttia ja vetoomuksen toimittamista muille elimille kuin Euroopan komissiolle lausuntoa varten koskevien päätösten osuus on noin 8 prosenttia. Voidaankin todeta, että Euroopan komissio on vetoomusvaliokunnan tärkeä yhteistyökumppani niiden vetoomusten käsittelyssä, joiden käsittelyä ei päätetä menettelyn alkuvaiheessa ja joista lähes 90 prosenttia toimitetaan Euroopan komissiolle lausuntoa varten (464 vetoomusta 519 vetoomuksesta).

Vetoomusten määrä maittain

Edellisvuoteen verrattuna vetoomusten esittäjien kotimaissa on tapahtunut joitain muutoksia vuonna 2015: Espanja on yhä kärjessä ja seuraavina ovat Italia, Saksa, Romania ja Puola (vuonna 2014 viidennellä sijalla oli Yhdistynyt kuningaskunta). Voidaan kuitenkin todeta, että Italian kansalaisten esittämien vetoomusten osuus on kasvanut merkittävästi, 7,9 prosentista 12,3 prosenttiin.

Viimeisillä sijoilla ovat edelleen Baltian maat Liettua, Viro ja Latvia.

2015

 

2014

Maa

Vetoomusten määrä

%

 

Maa

Vetoomusten määrä

%

Euroopan unioni

491

29,7

 

Euroopan unioni

908

28,9

espanjalainen

213

12,9

 

espanjalainen

449

14,3

italialainen

203

12,3

 

saksalainen

271

8,6

saksalainen

153

9,3

 

italialainen

248

7,9

romanialainen

104

6,3

 

romanialainen

199

6,3

puolalainen

57

3,5

 

britannialainen

109

3,5

muu

431

26,0

 

muu

1 071

34,0

Vetoomusten määrä vuonna 2015 maittain

 

Vetoomusten pääaiheet

Kuten edellä mainitaan, vuonna 2015 vetoomusten esittäjiä huoletti eniten ympäristö ja sen jälkeen oikeudenkäyttö, sisämarkkinoiden toimivuus, perusoikeudet ja liikenne.

2015

 

2014

Aihe

Vetoomusten määrä

Prosentti-osuus

 

Aihe

Vetoomusten määrä

Prosentti-osuus

Ympäristö

174

9,2

 

Oikeudenkäyttö

300

8,3

Oikeudenkäyttö

142

7,5

 

Ympäristö

284

7,8

Sisämarkkinat

139

7,3

 

Sisämarkkinat

266

7,3

Perusoikeudet

84

4,4

 

Perusoikeudet

208

5,7

Liikenne

84

4,4

 

Terveys

173

4,8

Terveys

78

4,1

 

Sosiaaliasiat

158

4,4

Työllisyys

74

3,9

 

Liikenne

117

3,2

Sosiaaliasiat

60

3,2

 

Koulutus ja kulttuuri

113

3,1

Koulutus ja kulttuuri

57

3,0

 

Työllisyys

108

3,0

Omistusoikeudet ja niiden palauttaminen

32

1,7

 

Omistusoikeudet ja niiden palauttaminen

55

1,5

muu

974

51,3

 

muu

1 844

50,9

Vetoomuksen esittäjän kieli

Pieniä muutoksia voidaan havaita myös vetoomusten kielijakaumassa: kuten vuonna 2014, saksa ja englanti olivat vuonna 2015 edelleen vetoomusten esittäjien eniten käyttämät kielet, ja niiden osuudet pysyivät ennallaan. Kolmatta ja neljättä sijaa pitivät italia ja espanja ja (vuonna 2015 italian osuus kasvoi 16,8 prosentista 18,2 prosenttiin). Näiden neljän kielen (saksa, englanti, italia ja espanja) osuus oli kolme neljäsosaa vastaanotetuista vetoomuksista (74,5 prosenttia).

Viro ja liettua olivat vähiten käytetyt kielet (kullakin esitettiin yksi vetoomus).

2015

 

2014

Kieli

Vetoomusten määrä

Prosenttiosuus

 

Kieli

Vetoomusten määrä

Prosenttiosuus

saksa

306

21,4

 

saksa

607

22,4

englanti

269

18,8

 

englanti

496

18,3

italia

260

18,2

 

espanja

456

16,8

espanja

230

16,1

 

italia

400

14,7

ranska

71

5,0

 

ranska

151

5,6

romania

71

5,0

 

romania

135

5,0

puola

66

4,6

 

puola

105

3,9

muu

158

11,0

 

kreikka

92

3,4

 

 

 

 

muu

273

10

Vetoomusten määrä vuonna 2014 kielittäin

 

Vetoomuksen esittäjän kansalaisuus

Kansalaisuuden mukaan jaoteltuina aktiivisimpia vetoomusten esittäjiä vuonna 2015 olivat Saksan kansalaiset ja seuraavina tulivat Italian ja Espanjan kansalaiset, kuten vuonna 2014. Romanian, Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset olivat seuraavilla sijoilla. Viimeisiltä sijoilta löytyvät Maltan ja Luxemburgin kansalaiset, jotka esittivät yhteensä vain viisi vetoomusta vuonna 2015.

2015

 

2014

Vetoomuksen esittäjän kansalaisuus

Vetoomusten määrä

Prosentti-osuus

 

Vetoomuksen esittäjän kansalaisuus

Vetoomusten määrä

Prosentti-osuus

saksalainen

295

20,54

 

saksalainen

551

20,2

italialainen

275

19,15

 

espanjalainen

468

17,1

espanjalainen

225

15,67

 

italialainen

425

15,6

romanialainen

103

7,17

 

romanialainen

196

7,2

puolalainen

91

6,34

 

britannialainen

143

5,2

britannialainen

74

5,15

 

ranskalainen

129

4,7

ranskalainen

63

4,39

 

puolalainen

123

4,5

kreikkalainen

40

2,80

 

kreikkalainen

113

4,1

muu

270

18,79

 

muu

574

21,9

Vetoomusten määrä vuonna 2015 kansalaisuuksittain

 

Vetoomuksen esittämistapa

Vetoomuksen esittämistavassa on tapahtunut muutosta siten, että vuoteen 2014 saakka käytetty tapa esittää vetoomuksia sähköpostitse lähetettävällä sähköisellä lomakkeella on vähentynyt (80 prosenttia vuonna 2014 ja 69,3 prosenttia vuonna 2015) ja perinteisen postin kautta lähetettävien vetoomusten määrä on kasvanut 10 prosenttia (20 prosenttia vuonna 2014 ja 30,7 prosenttia vuonna 2015). Miten tätä kehityssuunnan muutosta voidaan selittää juuri nyt, kun verkkoportaalin olisi tarkoitus helpottaa asiakirjojen lähettämistä liittämällä ne sähköisessä muodossa vetoomukseen? Ehkä vetoomuksia lähettävät kansalaiset eivät tunne hyvin internetiä ja sen mahdollisuuksia. Tämän vuoksi on tärkeää säilyttää jatkossakin mahdollisuus lähettää vetoomuksia perinteisen postin välityksellä, jotta tämä digitaalinen ja kenties sukupolvien välinen kuilu voidaan korjata. Verkkoportaalin käytettävyyttä on ehkä tarkistettava, jotta lisätään portaalin käyttäjäystävällisyyttä.

2015

 

2014

Vetoomuksen esittämistapa

Vetoomusten määrä

%

 

Vetoomuksen esittämistapa

Vetoomusten määrä

%

Sähköposti

992

69,3

 

Sähköposti

2 174

80

Kirje

439

30,7

 

Kirje

540

20

Vetoomuksen esittämistapa vuonna 2015

 

Vetoomusten tila

Vetoomusten tilasta todettakoon, että pääosa eli 80 prosenttia vetoomuksista saadaan käsiteltyä sitä vuotta seuraavana vuonna, jona ne on otettu käsiteltäväksi. Vain harvoissa tapauksissa vetoomusten käsittely kestää enemmän kuin neljä vuotta. Vetoomukset, joiden käsittely on kesken, liittyvät yleensä EU:n tuomioistuimessa meneillään oleviin rikkomusmenettelyihin tai kysymyksiin, joita parlamentin jäsenet haluavat seurata tarkemmin.

Vetoomusten tila

Vuosi

Käsittely kesken

Käsittely päätetty

2015

519

36,3 %

912

63,7 %

2014

385

14,2 %

2 330

85,8 %

2013

434

15,0 %

2 457

85,0 %

2012

190

9,6 %

1 796

90,4 %

2011

94

6,6 %

1 320

93,4 %

2010

60

3,6 %

1 596

96,4 %

2009

25

1,3 %

1 899

98,7 %

2008

34

1,8 %

1 852

98,2 %

2007

32

2,1 %

1 474

97,9 %

2006

10

1,0 %

1 011

99,0 %

2005

3

0,3 %

1 013

99,7 %

2004

5

0,5 %

997

99,5 %

2003

0

0 %

1 315

100 %

2001

0

0 %

1 132

100 %

2000

0

0 %

908

100 %

Vetoomuksia koskevien tilastojen perusteella näyttää siltä, että valtaosaa vetoomuksista ei voitu ottaa käsiteltäväksi siksi, että vetoomuksen esittäjät eivät hahmota, mikä kuuluu unionin ja mikä jäsenvaltioiden toimivaltaan ja mikä EU:n toimielinten, Euroopan neuvoston ja ihmisoikeustuomioistuimen toimivaltaan. Siksi kansalaisille on välttämätöntä tiedottaa enemmän ja paremmin siitä, mistä vetoomusoikeudessa on kyse ja mitä parlamentille esitetyllä vetoomuksella voi saada aikaan.

Uusi verkkoportaali, joka otettiin käyttöön marraskuussa 2014, antaa vuonna 2015 tehtyjen parannusten ansiosta vetoomuksen esittäjille mahdollisuuden rekisteröityä, laatia vetoomuksen, liittää vetoomukseen tarvittavia asiakirjoja ja tukea jo esitettyjä ja käsiteltäväksi otettuja vetoomuksia tarvitsematta laatia uutta vetoomusta.

Portaalissa on myös tietoa vetoomusvaliokunnan työskentelystä sekä mahdollisuuksista nopeampaan oikaisuun käyttäen muita unionin tai jäsenvaltioiden tasolla tarjolla olevia verkostoja (SOLVIT, EU Pilot, Euroopan kuluttajakeskusten verkosto, Euroopan oikeusasiamies, kansalliset oikeusasiamiehet tai kansallisten parlamenttien vetoomusvaliokunnat). Tämä selittäisi jossakin määrin vetoomusten määrän huomattavaa vähenemistä vuonna 2015, sillä vetoomusten esittäjät ovat saattaneet kääntyä lähempien tai sellaisten elinten puoleen, jotka pystyvät paremmin ratkaisemaan heidän ongelmansa.

Komissio on parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että SOLVIT-verkkoa on kehitettävä edelleen ja että kaikkien verkostoa tarvitsevien henkilöiden ja yritysten on voitava käyttää sitä ja että SOLVIT-verkolla on oltava tähän tarvittavat resurssit. Tämä on kuitenkin mahdollista vain tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, sillä kansalliset SOLVIT-keskukset ovat osa kansallisia viranomaisia. Komissio pyrkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämään SOLVIT-verkon koko potentiaalia ja analysoimaan järjestelmällisemmin havaittuja ongelmia.

Komissio katsoo, että kun hakija on antanut suostumuksensa ja asianomaiset jäsenvaltiot hyväksyntänsä (SOLVIT on jäsenvaltioiden välinen ongelmanratkaisuverkko), SOLVIT-verkon tiedot voidaan antaa vetoomusvaliokunnan tutustuttavaksi tapauksissa, joissa vetoomusvaliokunta tutkii tietoihin liittyvää vetoomusta. Tapauksissa, joissa tietojen julkaiseminen voisi heikentää tarkastuksia, tutkimusta ja tilintarkastusta koskevan tavoitteen suojelua, nämä tiedot voidaan kuitenkin julkaista vasta sitten, kun suojelu ei ole enää tarpeen, ellei pakottava yleinen etu edellytä tietojen julkaisemista.

Uusi verkkoportaali avattiin vuonna 2014, ja se löytyy osoitteesta https://petiport.secure.europarl.europa.eu/petitions/fi/main. Hakutoimintoihin, olemassa olevien vetoomusten tukemiseen ja vetoomuksen esittäjää koskevaan luottamuksellisuuteen liittyvillä toiminnoilla on korjattu kyseisen verkkosivuston toimintoihin liittyvät merkittäviä puutteita. Portaalin on myös ladattu vuosina 2013, 2014 ja 2015 esitetyt vetoomukset, ja parhaillaan sinne ladataan vuonna 2016 kirjattuja vetoomuksia, mikä lisää valiokunnan työskentelyn avoimuutta.

Suhteet Euroopan komissioon

Euroopan komissio on yhä vetoomusvaliokunnan luonnollinen kumppani vetoomusten käsittelyssä, koska komissio on vastuussa unionin lainsäädännön täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnasta. Komissio on sitoutunut vetoomusprosessiin ja vastaa mahdollisimman nopeasti parlamentin sille lähettämiin vetoomuksiin. Komissio vastaa toimivaltaansa kuuluviin vetoomusvaliokunnan toimittamiin vetoomuksiin. Kirjallisia vastauksia seurataan ja Euroopan komission edustajat selittävät niitä yksityiskohtaisesti valiokunnan kokouksissa.

Edellisessä vuosikertomuksessa 2014 komissiota pyydettiin ilmoittamaan suoraan vetoomuksiin liittyvien rikkomusmenettelyjen edistymisestä. Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti komissio kuitenkin tiedottaa Euroopan parlamentille yksittäisistä tapauksista.

Komissio tulkitsee asetuksesta (EY) N:o 1049/2001 myönnettäviä poikkeuksia tiukasti, noudattaen sekä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä että Århusin asetusta (asetus (EY) N:o 1367/2006). Kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tietojen ilmaiseminen on taattava, kun pyydetyt tiedot liittyvät ympäristöpäästöihin. EU:n tuomioistuin vahvisti komission nykyisen toimintatavan olla julkaisematta keskeneräisiin tutkimuksiin liittyviä asiakirjoja etenkään, jos ne liittyvät mahdolliseen unionin oikeuden noudattamatta jättämiseen ja kun ne liittyvät ympäristöä tai päästöjä koskeviin tietoihin (asiat LPN, C-514/11P ja ClientEarth, C-612/13P).

Yksi komission ja vetoomusvaliokunnan välisistä kiistanalaisista kysymyksistä liittyy komission tapaan tulkita perusoikeuskirjaa ja erityisesti sen 51 artiklaa, jossa määrätään muun muassa, että perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta.

Komissio tulkitsee tätä määräystä tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti. Komission mielestä tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kansalaiset jäisivät ilman suojelua, jos he katsovat, että heidän perusoikeuksiaan loukataan tapauksissa, joissa ei sovelleta unionin oikeutta. Näissä tapauksissa jäsenvaltioiden on taattava perusoikeuksien tehokas kunnioittaminen ja suojelu kansallisen lainsäädäntönsä ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Näissä tapauksissa oikaisua on haettava kansallisella tasolla toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kautta, esimerkiksi sovittelijan avulla tai oikeusteitse, ja asia annetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi Strasbourgissa vasta kun kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty. Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sitoutui puheenvuorossaan tutkimaan vetoomuksiin liittyviä ongelmia ja rajoituksia perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaisesti.

Suhteet neuvostoon

Vetoomusvaliokunta on tyytyväinen siihen, että neuvoston edustajia osallistuu valiokunnan kokouksiin, mutta pitää valitettavana, ettei yhteistoiminta ole tästä osallistumisesta huolimatta aktiivisempaa. Yhteistoiminnan avulla voitaisiin ratkaista sellaisia vetoomuksia, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Valiokunta painottaa kuitenkin tiettyjen jäsenvaltioiden uutteraa osallistumista valiokunnan kokouksiin.

Suhteet Euroopan oikeusasiamieheen – oikeusasiamiehen kuulemiset

Vetoomusvaliokunnan toimielinsuhteet Euroopan oikeusasiamieheen Emily O’Reillyyn ovat hyvät, ja hän on useaan otteeseen puhunut valiokunnan kokouksessa. Oikeusasiamies esitteli vuosikertomuksensa Euroopan parlamentin puhemiehelle 26. toukokuuta 2015 ja vetoomusvaliokunnan kokouksessa 23. kesäkuuta 2015.

Euroopan oikeusasiamies on käyttänyt enemmän oikeuttaan käynnistää oma-aloitteisia strategisia tutkimuksia ja on laatinut seuraavan viiden vuoden ajanjaksolle uuden strategian, jossa pyritään torjumaan järjestelmän sisäisiä ongelmia ja edistämään hyvää hallintotapaa strategisemman lähestymistavan avulla.

Oikeusasiamies korostaa kertomuksessaan tärkeimpiä asioita, joita se on käsitellyt toimintansa puitteissa (unionin toimielinten avoimuus, painostusryhmien ja kliinisten kokeiden avoimuus, perusoikeudet, eettiset kysymykset, kansalaisten osallistuminen unionin päätöksentekoon, unionin rahoittamat hankkeet ja ohjelmat ja unionin kilpailupolitiikka).

Vetoomusvaliokunta osallistui Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kymmenenteen kansalliseen seminaariin, joka pidettiin 26.–28. huhtikuuta 2015 Varsovassa, Puolassa, ja jonka järjestivät yhdessä Puolan oikeusasiamies professori Irena Lipowicz ja Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly. Seminaarin teemana oli ”oikeusasiamiehet syrjintää vastaan”.

Yhteistyö Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön kanssa

Oikeudellinen yksikkö edustaa parlamenttia kaikissa lainkäyttöviranomaisissa, tarjoaa oikeudellista neuvontaa kaikille parlamentin elimille ja osallistuu säännöllisesti vetoomusvaliokunnan keskusteluihin aina kun puheenjohtaja pyytää siltä lausuntoa. Vuonna 2015 oikeudelliselta yksiköltä pyydettiin lausuntoa kaikkien parlamentin jäsenten oikeudesta käyttää vetoomusten sähköistä tietokantaa (ePetition).

Tiedonhankintamatkat vuonna 2015 ja muiden toimielinten vierailut

Ÿ  Vetoomusvaliokunta vastaanotti 5. toukokuuta 2015 Saksan liittopäivien vetoomusvaliokunnan valtuuskunnan. Tapaamisessa keskusteltiin puheenjohtaja Kersten Steinken läsnä ollessa monista Saksan kansalaisten esittämistä vetoomuksista, jotka käsittelivät verotukseen, tavaroiden ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, maatalouteen ja terveyteen liittyviä aiheita.

Ÿ  Vetoomusvaliokunta teki 5. ja 6. marraskuuta 2015 tiedonhankintamatkan Lontooseen. Matkalla käsiteltiin lastensuojelua Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja erityisesti adoptiota ilman vanhempien suostumusta. Osassa vastaanotetuista vetoomuksista väitettiin, että toimivaltaiset viranomaiset olivat toteuttaneet syrjiviä toimenpiteitä sellaisten vanhempien vahingoksi, joilla ei ollut Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuutta. Valtuuskunnan jäsenillä oli mahdollisuus saada selkeämpi kuva tilanteesta, kun Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten elinten edustajat kokoontuivat yhteen. Valtuuskunnan jäsenet laativat asiaa koskevan raportin ja suosituksia, joista äänestettiin valiokunnassa vuonna 2016.

Julkiset kuulemiset ja ensimmäisiä eurooppalaisia kansalaisaloitteita koskevat kuulemiset

Ÿ  Vetoomusvaliokunta järjesti 26. helmikuuta 2015 yhdessä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kanssa kuulemisen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta sekä 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 soveltamisesta.

Ÿ  Vetoomusvaliokunta järjesti 11. toukokuuta 2015 yhdessä maatalous-, ympäristö- ja teollisuusvaliokuntien kanssa kuulemisen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Stop vivisection”.

Ÿ  Vetoomusvaliokunta järjesti 23. kesäkuuta 2015 kuulemisen vetoomusoikeudesta, jossa käsiteltiin seuraavia aiheita: vetoomusoikeus perusoikeutena sekä vetoomusoikeutta koskeva EU:n tuomioistuimen viimeaikainen oikeuskäytäntö ja vetoomusvaliokunnan vaikutus EU:n lainsäädäntöön. Kuulemiseen osallistuivat seuraavat Walesin kansalliskokouksen jäsenet: Walesin kansalliskokouksen vetoomusvaliokunnan puheenjohtaja William Powell ja vetoomusvaliokunnan jäsen Joyce Watson.

Ÿ  Vetoomusvaliokunta järjesti 15. lokakuuta 2015 kuulemisen vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelusta vastaanotettujen vetoomusten näkökulmasta. Kuulemistilaisuuden aluksi Mark Priestley Leedsin yliopiston vammaistutkimuskeskuksesta esitteli tutkimuksen, joka koskee vetoomusvaliokunnan suojelutehtävää vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanossa.

Ÿ  Vetoomusvaliokunta ja oikeudellisten asioiden valiokunta järjestivät 1. joulukuuta 2015 kansainvälistä adoptiota käsittelevän työpajan.

Vuoden 2015 pääaiheet

Asuntolainalainsäädäntö ja riskirahoitusvälineet

Ÿ  2015 keskusteltiin useista vetoomuksista, joissa kerrottiin traagisia tarinoita tuhansista kansalaisista, joka olivat menettäneet elämänsä aikana keräämät säästönsä joko osittain tai kokonaan ns. etuoikeutettuihin osakkeisiin. Muissa vetoomuksissa käsiteltiin kansalaisjärjestöjen vastalauseita, jotka koskivat häätöjä, asuntolainasopimusten kohtuuttomia ehtoja ja puutteellista kuluttajansuojaa. Vetoomusvaliokunta esitti useita suosituksia EU:n lainsäädännön asianmukaiseksi soveltamiseksi asuntolainaa koskevaan oikeuteen. Komissiota pyydettiin nimenomaan valvomaan tiiviisti kiinnitysluottosopimuksista annetun direktiivin 2014/17/EU soveltamista ja jakamaan parhaita käytäntöjä taloudellisista vaikeuksista kärsivien kansalaisten suojelun parantamiseksi korostaen, että myös perustason talousvalistuksella voitaisiin torjua ylivelkaantumisen seurauksia. Vetoomusvaliokunta päätti esittää suullisen kysymyksen Espanjan asuntolainalainsäädännöstä ja riskirahoitusvälineistä ja käydä tästä aiheesta keskustelua Euroopan parlamentin täysistunnossa päätöslauselman pohjalta.

Ympäristö

Ÿ  Marraskuussa keskusteltiin vetoomuksista, jotka koskivat yölentoja EU:n lentoasemilla ja niiden vakavia seurauksia Kölnin-Bonnin, Frankfurtin, Sienan, Brysselin, Charles de Gaullen/Roissyn, Madrid Barajasin, Bergamon ja Rooman Ciampinon lentoasemien läheisyydessä asuville.

Ÿ  Marraskuussa keskusteltiin useista vetoomuksista, joiden aiheena oli susi, joka on erittäin uhanalainen Euroopassa: Saksissa (Saksa), Asturiasissa (Espanja) ja Ruotsissa.

Vammaisuus

Ÿ  Syyskuussa 2105 keskusteltiin monista vetoomuksista, kuten Euroopan vammaisfoorumin puolesta esitetystä vammaisten oikeuksia koskevasta vetoomuksesta (1 million 4 disability), jolla on 1 364 984 allekirjoittajaa, ja joka kertoo vammaisten kohtaamista ongelmista ja siitä, että he eivät voi käyttää vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä YK:n yleissopimuksessa säädettyjä perusoikeuksia ja vapauksia.

Tammikuussa 2015 Rosa Estarás ja Soledad Cabezón Ruiz nimitettiin vetoomusvaliokunnan edustajiksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen rakenteisiin ja 27.–28. elokuuta 2015 he osallistuivat Euroopan unionin ja vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean alustavan raportin arviointiin Genevessä, Sveitsissä;

Päätelmät

Vetoomusvaliokunnalla on mahdollisuus ylläpitää vuoropuhelua kansalaisten kanssa, mikä on myös suuri haaste, kun otetaan huomioon äskettäiset tapahtumat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sillä valiokunta voi palauttaa yhteyden toimielinten ja kansalaisten välille.

Vetoomusvaliokunnan on kuunneltava kansalaisten ongelmia ja autettava ratkaisemaan niitä, sillä vetoomusten avulla voidaan arvioida unionin oikeuden vaikutuksia kansalaisten arkeen ja niiden avulla voidaan myös vahvistaa Euroopan parlamentin reagoimiskykyä. Vetoomukset auttavat nimittäin ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät pääasiassa EU:n lainsäädännön soveltamiseen, ja ne ovat arvokas tiedonlähde, kun unionin oikeuden täytäntöönpanossa havaitaan puutteita.

Vetoomusvaliokunnan on pyrittävä palauttamaan kansalaisten luottamus, ja se on tehtävä kuuntelemalla kansalaisia huolestuttavia ongelmia ja ratkaisemalla ne.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.11.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

10

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marina Albiol Guzmán, Margrete Auken, Beatriz Becerra Basterrechea, Heinz K. Becker, Soledad Cabezón Ruiz, Pál Csáky, Rosa Estaràs Ferragut, Eleonora Evi, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Peter Jahr, Jude Kirton-Darling, Svetoslav Hristov Malinov, Notis Marias, Edouard Martin, Roberta Metsola, Marlene Mizzi, Julia Pitera, Gabriele Preuß, Laurenţiu Rebega, Yana Toom, Jarosław Wałęsa, Cecilia Wikström, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Kostadinka Kuneva, Ángela Vallina, Boris Zala


LOPULLINEN NIMENHUUTOÄÄNESTYS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Yana Toom, , Cecilia Wikström

EFDD

Eleonora Evi

GUE/NGL

Marina Albiol Guzmán, Kostadinka Kuneva, Ángela Vallina,

S&D

Soledad Cabezón Ruiz, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Jude Kirton-Darling, Edouard Martin, , Marlene Mizzi, , Gabriele Preuß, Boris Zala

VERTS/ALE

Margrete Auken, Tatjana Ždanoka

10

-

ECR

Notis Marias

ENF

Laurenţiu Rebega

PPE

Heinz K. Becker, Pál Csáky, Rosa Estaràs Ferragut,, Peter Jahr, Svetoslav Hristov Malinov, Roberta Metsola, Julia Pitera, Jarosław Wałęsa

0

0

-

-

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus