Menettely : 2015/2348(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0384/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0384/2016

Keskustelut :

PV 18/01/2017 - 22

Äänestykset :

PV 19/01/2017 - 7.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0009

MIETINTÖ     
PDF 359kWORD 74k
13.12.2016
PE 589.115v02-00 A8-0384/2016

logistiikasta EU:ssa ja eri liikennemuotojen yhdistämisestä uusissa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen käytävissä

(2015/2348(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Inés Ayala Sender

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

logistiikasta EU:ssa ja eri liikennemuotojen yhdistämisestä uusissa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen käytävissä

(2015/2348(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Liikennepolitiikan vuoden 2011 valkoisen kirjan täytäntöönpano: tilannekatsaus ja eteneminen kohti kestävää liikkuvuutta”(1),

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman kestävästä kaupunkiliikenteestä(2),

–  ottaa huomioon 4. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan tavaraliikenteestä(3),

–  ottaa huomioon 5. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta kestävän liikkuvuuden avaintekijänä(4),

–  ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 1315/2013(5) ja asetuksen (EU) No 1316/2013(6),

–  ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 913/2010(7),

–  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vähähiiliseen talouteen siirtymisen nopeuttaminen Euroopassa” (COM(2016)0500),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia” (COM(2016)0501),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma” (COM(2016)0581),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2016 annetun komission tiedonannon nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta (COM(2016)0049),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetun Rotterdamin ministerikokouksen julistuksen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) täytäntöönpanosta(8),

–  ottaa huomioon Euroopan laajuisten liikenneverkkojen käytävistä vastaavien eurooppalaisten koordinaattoreiden laatimat muistiot Rotterdamissa järjestettyjä vuoden 2016 TEN-T-päiviä(9) varten,

–  ottaa huomioon eurooppalaisten TEN-T-koordinaattoreiden laatimat käytävien työsuunnitelmat,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 08/2016: EU:n rautateiden tavaraliikenne ei ole vielä oikeilla raiteilla(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8‑0384/2016),

A.  ottaa huomioon, että toimiva uudenaikainen liikenne- ja logistiikka-ala on välttämätön EU:n sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle ja tärkeä kilpailukyvyn varmistamiseksi, uusien liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksien luomiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi liikenteen hiilidioksidipäästöjä vähentämällä;

B.  toteaa, että liikennepolitiikkaa koskevan komission valkoisen kirjan kolmannen tavoitteen mukaisesti yli 300 kilometrin pituisista tavarakuljetuksista siirretään kestävämpiin liikennemuotoihin, kuten rautatie- tai vesiliikenteeseen, 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä edellyttää myös asianmukaisen infrastruktuurin kehittämistä; toteaa, että unionin liikennepolitiikka ja Euroopan laajuiset liikenneverkot voivat osaltaan auttaa merkittävästi saavuttamaan unionin ilmastotavoitteet ja Pariisin sopimuksen (COP 21) tavoitteet;

C.  ottaa huomioon, että EU:n eteenpäin suuntautuvalla logistiikkapolitiikalla olisi pyrittävä auttamaan logistiikka-alaa säilyttämään kansainvälinen kilpailukykynsä ja panoksensa EU:n talouskasvussa, kun otetaan huomioon taloudellisten, yhteiskunnallisten ja teknologisten suuntausten kehitys ja maailmanlaajuiset kauppayhteydet;

D.  ottaa huomioon, että TEN-T-politiikan tavoitteena on taata tehokas, älykäs ja kestävä liikenne ja että tulevaisuuden logistiikka ja eri liikennemuotoja yhdistävät kuljetusratkaisut edellyttävät tietyn tyyppistä monialaista yhteistyötä;

E.  katsoo, että etusijalle olisi asetettava satamien, lentoasemien, multimodaalialustojen ja ensisijaisten TEN-T-käytävien sekä muiden osien väliset multimodaaliset kuljetusyhteydet EU:n talouden edistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi;

F.  ottaa huomioon, että TEN-T-ydinverkkokäytävät lisäävät synergioita painottamalla entisestään terminaaleja ja kaupunkisolmukohtia sekä sisällyttämällä älykkäitä ja ympäristöystävällistä polttoainetta käyttäviä liikennejärjestelmiä ja että täydentävä kattavaan verkkoon pääsy on niin ikään elintärkeää;

G.  ottaa huomioon, että liikenteen tuottavuudessa ja tehokkuudessa on edelleen suuria eroja jäsenvaltioiden välillä riippuen niiden taloudellisesta voimasta, teollisuuden asemasta maassa, maantieteellisistä oloista, infrastruktuurin laadusta ja asukastiheydestä;

H.  ottaa huomioon, että kuljetuksessa hyödynnettävät miehittämättömät ilma-alukset (droonit) tarjoavat tavaraliikenteen logistiikkaketjuihin uusia mahdollisuuksia, mutta logistiikkaketjujen potentiaalin saamiseksi paremmin käyttöön tarvitaan yhdenmukaistettu oikeusperusta, jolla ne voidaan saumattomasti ottaa osaksi perinteisiä liikennemuotoja ja siten taata EU:n kilpailukyky myös tulevaisuudessa;

I.  toteaa, että Euroopan liikenneverkkoon määritettyjen ensisijaisten liikennekäytävien nykyisellä toteutustasolla saattaisi olla merkittävä positiivinen vaikutus talouskriisin vakavista vaikutuksista kärsineiden maiden talouteen;

J.  ottaa huomioon rajatylittävissä yhteyksissä erilaisia jännitteitä käyttävässä tavaraliikenteessä havaitut ongelmat,

K.  toteaa, että liikenteen sääntely on tällä hetkellä sidoksissa liikennemuotoon ja kuuluu Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kaltaisten kansainvälisten elinten päätäntävaltaan;

EU:n logistiikka ja lisätoimenpiteiden tarve TEN-T-ohjelmassa

1.  painottaa henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden, muun muassa tehokkaan ja kestävän tavaraliikennejärjestelmän, merkitystä EU:n sisämarkkinoiden kehitykselle, vauraudelle sekä taloudelliselle, sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle;

2.  katsoo, että saumattomasta EU:n infrastruktuurijärjestelmästä on hyötyä logistiikka-alalla sekä aluekehityksen ja kasvun kannalta ainoastaan, jos se pannaan täytäntöön unionin lainsäädännön ja jo hyväksytyn TEN-T -politiikan mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan lainsäädännön asianmukaisesti osaksi kansallisia lainsäädäntöjä vaikeuttamatta tavaroiden vapaata liikkuvuutta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään toimenpiteitään EU:n lainsäädännön täytäntöön panemiseksi ja sen noudattamiseksi sekä pidättäytymään uusien esteiden käyttöön ottamisesta; kehottaa komissiota viemään unionin tuomioistuimeen jäsenvaltiot, jotka viivyttävät tai muuttavat EU:n lainsäädäntöä, ja vauhdittamaan kaikkien muiden asiaankuuluvien toimijoiden toimia tällaisten viivästymisten tai muutosten välttämiseksi;

3.  on huolissaan humanitaarisen ja maahanmuuttoa koskevan kriisin ja Euroopan unionissa vallitsevan terrorismin uhan yhteydessä tapahtuneen sisärajojen sulkemisen kielteisistä vaikutuksista logistiikka-alaan sekä myös aluekehitykseen ja kasvuun; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota välttämään niin pitkälle kuin mahdollista tavaraliikennevirroille koituvat oheisvahingot ehdottaessaan tämän tyyppisiä toimenpiteitä; kehottaa komissiota ryhtymään kurinpitomenettelyyn niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka haittaavat vapaata liikkuvuutta tavaraliikenteen virtojen tarkoituksella estämisellä;

4.  korostaa, että logistiikka on EU:n tehokkaan ja toimivan tavaraliikennetoiminnan varmistamisessa keskeisessä asemassa ja ettei sitä ole riittävästi tunnustettu; painottaa tarvetta laatia tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva uudistettu EU:n strategia, jossa

•otetaan huomioon uusi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen infrastruktuuripolitiikka,

•pyritään vähentämään edelleen sääntelyllisiä, toiminnallisia ja teknisiä esteitä,

•varmistetaan voimavarojen optimaalinen käyttö,

•pyritään ottamaan käyttöön ja soveltamaan sellaisia uusia teknologioita ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka vahvistavat alan suorituskykyä ja nopeuttavat siirtymistä turvalliseen ja vähähiiliseen liikennejärjestelmään,

•pyritään lisäämään yhteenliitettävyyttä ja kehittämään infrastruktuuria alueilla, joissa sitä ei ole,

•edistetään ja tuetaan eurooppalaista rautatieteollisuutta sekä parannetaan eurooppalaista rautateiden uudelleen teollistamisen politiikkaa kaikkia hyödyttävästä näkökulmasta, jotta EU:n logistiikasta tulee kestävämpää ja jotta rautatietuotteiden kilpailuasema maailmanlaajuisilla markkinoilla paranee,

•otetaan lähtökohtaisesti huomioon droonit tulevaisuuden kuljetusmuotona,

•edistetään akateemisen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä liikenne- ja logistiikka-alalla, ja

•selvitetään riippumattomalla tieteellisellä tutkimuksella sitä, missä laajuudessa ja millaisin kustannuksin tavaraliikennettä voidaan vuoteen 2030 ja vuoteen 2050 mennessä siirtää rautatie- ja sisävesiliikenteeseen ja missä määrin sillä voidaan välttää ympäristörasitusta kuten melua ja ilmansaasteita;

5.  painottaa, että TEN-T-verkon toteuttaminen rajatylittäviä yhteyksiä korostaen ja säädettyjen määräaikojen puitteissa ja sen saattaminen päätökseen vuoteen 2030 mennessä vähentää pullonkauloja, parantaa erilaisten kuljetusmuotojen välistä yhteentoimivuutta ja edistää EU:n multimodaalisen tavaraliikenteen integraatiota; muistuttaa, että kattavan verkon kansallinen suunnittelu ydinverkon kanssa on toteutettava yhteensopivaksi kansallisen, alueellisen ja paikallisen infrastruktuurin kanssa ja saatettava päätökseen vuoteen 2050 mennessä;

6.  suhtautuu myönteisesti kuljetusten solmukohtien ja niiden viimeisten jakeluosuuksien laadun parantamisen, yhteentoimivuuden esteiden tunnistamisen ja poistamisen, tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen edistämisen ja innovoimisen sekä saumattomia tavaraliikenteen logistiikkapalveluja mahdollisesti vaikeuttavien muiden (fyysisten, teknisten tai organisatoristen) puutteiden poistamisen painottamiseen ydinverkkokäytäviä koskevassa lähestymistavassa;

7.  pitää tässä yhteydessä tärkeänä sellaisia kaupunkisolmukohtia, joissa suuri osa kuljetustavoista (kuten satamat, lentoasemat, rahtikeskukset ja logistiikkaterminaalit) kohtaavat ja joissa tehdään siirtokuormauksia ja viimeisiä jakeluosuuksia, sillä ne ovat tärkeitä logistiikkaketjuille ja vaativat enemmän huomiota saumattoman kaupunkilogistiikan saavuttamiseksi; korostaa, että kaupunkien solmukohtiin investoiminen on erityisen tärkeää, samoin kuin teollisuuslaitosten rautatieyhteyksien edistäminen ja meri- ja sisävesisatamien ja sisämaan solmukohtien yhteenliitettävyyden parantaminen; pyytää komissiota asettamaan nämä investoinnit ensisijalle Verkkojen Eurooppa -välineen arvioinnissa vuonna 2017;

8.  toteaa, että rajat ylittävien hankkeiden tiellä voi olla tehokkaan yhdenmukaistamisen puute, jäsenvaltioiden kyvyttömyys niiden toteuttamiseen määräajan puitteissa tai reilun poliittisen yhteistyön puute naapurijäsenvaltioiden välillä. pitää myönteisenä EU:n toimielinten kasvavaa kiinnostusta rajoja ylittävän infrastruktuurin ja laitosten tukemiseen erityisesti merkittävien ja unionin tason lisäarvoa tuovien rautatieyhteyksien osalta; korostaa, että rautatieinfrastruktuurin puuttuvat yhteydet raja-alueilla olisi rakennettava, jotta rajat ylittävä rautatieliikenne olisi tehokasta ja onnistunutta; kehottaa komissiota, eurooppalaisia koordinaattoreita ja asiaankuuluvia sidosryhmiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota pieniin ja suurempiin TEN-T-hankkeisiin sekä tällaisten hankkeiden mahdollisesti tuomiin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin hyötyihin; kannustaa toimijoita lisäämän lyhyen aikavälin voittoja; kannustaa komissiota helpottamaan niiden sisällyttämistä Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitukseen ja varmistamaan sen;

9.  katsoo, että vaikka kattava verkko on lähinnä jäsenvaltioiden vastuulla, jotta tiettyjen EU:n alueiden yhteenliitettävyyttä ei laiminlyötäisi, molemmat TEN-T:n kerrokset ovat välttämättömiä EU:n logistiikalle, sillä ne lisäävät ydinverkon kattavuutta ja tehostavat viimeistä jakeluosuutta; katsoo, että alueellisia verkkoja ei pitäisi jättää lähentymismahdollisuuksien ulkopuolelle, mukaan lukien rahoitus- ja sääntelytoimet ja erityisesti sellaiset, jotka koskevat raideverkkoon pääsyä, lähtö- ja saapumisaikojen jakamista sekä maksuja; korostaa, että rautatieinfrastruktuurin puuttuvat yhteydet raja‑alueilla olisi rakennettava, jotta rajat ylittävä rautatieliikenne olisi tehokasta ja onnistunutta;

10.  huomauttaa multimodaalisuuden keskeisestä merkityksestä tavaraliikenteessä ja vaatii siksi multimodaalisten alustojen ottamista aikaisempaa paremmin huomioon jäsenvaltioissa tehtävässä suunnittelutyössä ja käytävien kehittämisessä;

11.  toteaa, että suuri määrä TEN-T-verkon solmukohtia ja tavaraliikennettä keskittyy tiheään asutuille alueille ja tiheisiin verkkoihin, mukaan luettuna rajatylittävät vyöhykkeet, joilla kapasiteetti jaetaan matkustajaliikenteen kanssa; katsoo, että tavaraliikenteen infrastruktuuri TEN-T-verkossa, erityisesti hyvin ruuhkaisilla alueilla, on optimoitava siten, että siihen voidaan yhdistää myös innovatiivisia, kaupungeissa käytettäviä logistiikkastrategioita; kehottaa komissiota arvioimaan yhdessä EU:n koordinaattoreiden kanssa hankkeiden toteutumisen edistymistä ja kehottamaan jäsenvaltioita suorittamaan osuutensa; kehottaa komissiota edelleen arvioimaan uudelleen tavaraliikenneverkkojen perustamismenetelmää ja kriteereitä ja varmistamaan investoinnit erityisesti vaihtoehtoisiin tavaraliikennereitteihin, joissa käytetään vähemmän kuormitettuja solmukohtia, terminaaleja ja satamia sekä otetaan huomioon myös ympäristönsuojelu ja meluntorjunta;

12.  pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden kansallisia infrastruktuurisuunnitelmia koskevat päätökset tehdään liian usein ottamatta huomioon Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tavoitteita; kehottaa komissiota tarkastelemaan yhteistyön puutteen syitä ja lisäämään koordinointia kahden suunnittelutason välillä ja ehdottaa, että eurooppalaiseen ohjausjaksoon lisättäisiin luku, jonka perusteella valvottaisiin ohjausjakson johdonmukaisuutta ja selkeää tehokkuutta ja toteutettaisiin asianmukaisia korjaustoimia; pyytää komissiota priorisoimaan sellaisia jäsenvaltioiden hankkeita, jotka ovat TEN-T -ohjelmasuunnittelun mukaisia ja joissa keskitytään suuremman eurooppalaisen lisäarvon hankkeisiin, sekä tarkkailemaan rajat ylittäviä liikennehankkeita; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kansallisia infrastruktuurisuunnitelmia koskevat päätökset Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tavoitteiden mukaisesti;

13.  toteaa, että talous- ja budjettivaikeuksista kärsivät jäsenvaltiot eivät pysty osallistumaan tavaraliikennehankkeiden yhteisrahoitukseen vakaus- ja kasvusopimuksen tiukan tulkinnan vuoksi; kannattaa julkisten ja yksityisten rahoitusjärjestelmien optimaalista käyttöä myös yhdistämällä Verkkojen Eurooppa -väline ja Horisontti 2020 Euroopan strategisiin investointeihin ja muihin rahoitusvälineisiin; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa toteutettuja hankkeita ei voida ottaa huomioon julkista velkaa laskettaessa; kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen siitä, voitaisiinko tällaisella toimenpiteellä lisätä investointeja tavaraliikenneinfrastruktuuriin;

14.  katsoo, että tehokas EU:n logistiikkajärjestelmä edellyttää koordinoinnin lisäämistä fyysistä yhteenliitettävyyttä pidemmälle sekä toimivaa TEN-T-verkkoa; kehottaa komissiota tekemään logistiikasta ydinverkkokäytävien olennaisen osan, lisäämään koordinointiaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa ja tähän liittyen keskittymään myös eri käytävien sekä alueellisten ja kaupunkien tavaraliikenneverkostojen yhteenliitettävyyteen; kehottaa komissiota vahvistamaan eurooppalaisten TEN-T-logistiikkakoordinaattoreiden toimintaa, keskittymään muuallekin kuin ainoastaan vastuullaan olevien käytävien maantieteelliseen alueeseen ja puuttumaan kaikkia käytäviä koskeviin horisontaalisiin politiikan kysymyksiin, kuten multimodaalisuuteen ja tehokkaaseen tavaralogistiikkaan; kehottaa komissiota arvioimaan tätä logistiikkaa ja käytävien multimodaalisuutta koskevaa työtä kahden vuoden välein;

15.  katsoo, että verkon heikko ylläpito voi vaikuttaa TEN-T-infrastruktuurin kestävyyteen ja suorituskykyyn; korostaa, että liikenneinfrastruktuuria on paitsi kunnostettava ja nykyaikaistettava mutta myös kunnossapidettävä säännöllisesti; panee huolestuneena merkille, että kun rataverkon haltijat ja jäsenvaltiot laiminlyövät ylläpidon toistuvasti, erityisesti rautateiden kilpailukyky (nopeusrajoitukset, luotettavuus ja turvallisuus) heikkenee johtaen joskus linjojen sulkemiseen; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EIP:tä tutkimaan uusia rajoitusjärjestelmiä, joilla voidaan helpottaa investoimista verkon ylläpitoon;

16.  pyytää komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille säännöllisesti digitaalista tavaraliikennettä ja logistiikkaa käsittelevässä foorumissa tehdyistä päätöksistä ja toteutetuista toimenpiteistä, jotta tavaraliikenteen ja logistiikan digitalisointia voidaan tukea; kehottaa jatkamaan tätä foorumia niin kauan kuin siitä on hyötyä;

17.  pitää tärkeänä taata, että suunnitellun infrastruktuurin on vastattava kestävän logistiikan todellisia tarpeita ja että se ei ole kestämätön rasite ympäristölle; korostaa tältä osin, että biologisen monimuotoisuuden turvaaminen ja EU:n luonnonsuojelutavoitteet olisi integroitava paljon paremmin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen;

Yksinkertaistamisen tehostaminen ja digitalisoinnin uusi kehys 

18.  korostaa, että eri liikennemuotoja koskevia asiakirjoja sekä hallinto- ja tullimenettelyjä kaikille liikennemuodoille ja kaikille logistiikkaketjuun osallistuville on kiireesti yksinkertaistettava; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan paremmasta sääntelystä tehdyn sopimuksen puitteissa liikenne- ja liikkuvuusalan tarpeetonta unionin lainsäädäntöä, valvomaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia säännöksiä, jotka voisivat olla ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa ja saattamaan ne mahdollisimman pian yhdenmukaisiksi EU:n lainsäädännön kanssa, jos tällaisia tapauksia ilmenee; vaatii komissiota laatimaan jokavuotisen kertomuksen siitä, miten tämän suhteen on edistytty;

19.  kehottaa komissiota ehdottamaan vuoden 2017 loppuun mennessä kehystä sähköiselle tietojenvaihdolle ja liikenteen hallinnalle multimodaalikuljetusten alalla (e-freight) yksinkertaisemman, paperittoman, saumattoman, avoimen ja luotettavan tietovirran helpottamiseksi yritysten, asiakkaiden ja viranomaisten välillä kaikissa todennetuissa palveluissa (kuten SafeSeaNet, RFD, e-Manifest, RIS, TAF ja ITS); kehottaa komissiota varmistamaan sähköisten kuljetusasiakirjojen, petostentorjuntajärjestelmien ja verkkoturvallisuuden yhdenmukaisen soveltamisen;

20.  kehottaa jäsenvaltioita yleisesti hyväksymään sähköiset kuljetusasiakirjat sekä ratifioimaan sähköisiä kuljetusasiakirjoja koskevan pöytäkirjan ja soveltamaan sitä välittömästi;

21.  painottaa innovoinnin merkitystä digitalisoinnin (esimerkiksi digitaaliset rahtikirjat) kaltaisissa uusissa teknologioissa, tietojen saatavuudessa ja tietojenvaihdossa, samalla kun säilytetään korkea kyberturvallisuuden ja tietosuojan taso, mikä mahdollistaa tehokkaammat liikenne- ja logistiikkaratkaisut edellyttäen, että yhteentoimivuus sekä yhtäläinen ja syrjimätön saatavuus varmistetaan; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia logistiikan ja tavaraliikenteen mahdollistavien tietojen integroinnin, saatavuuden ja suojelun varmistamiseksi;

22.  pyytää syrjimättömän kohtelun takaamiseksi digitaalisessa tiedonvaihdossa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään investointijärjestelmän, jolla voidaan taata käytössä olevia tiedonvaihtoalustoja koskeva tietotekninen peruskoulutus sekä jatkuva täydennyskoulutus;

23.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin mahdollista roolia ympäristön kannalta kestävän ja digitalisoidun logistiikan kehittämisessä sekä tietojärjestelmien ja -palvelujen yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden parantamisessa;

24.   korostaa, että tieto- ja viestintäjärjestelmiä on kehitettävä edelleen ja otettava eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät Galileo ja EGNOS sekä vastaavat liikenteenhallinta- ja tietojärjestelmät täysimääräisesti käyttöön kaikissa liikennemuodoissa antamalla käyttöön kaikki saatavissa olevat rahoitusvälineet yksityisten investointien rohkaisemiseksi;

25.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan nopeat hallinnolliset menettelyt, joiden tarkoituksena on nopeuttaa TEN-T-käytävien täytäntöönpanoa; pyytää komissiota varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimusta, valtiontukea ja rahoitusmarkkinoita koskevat säännökset eivät estä investointeja;

Euroopan liikennejärjestelmän muokkaaminen ja siihen investointi keskittyen erityisesti logistiikkaan

26.  korostaa, että TEN-T-verkon toteuttamiselle on varmistettava riittävä EU:n rahoitus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jälkeen; odottaa, että komissio esittää Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnin vuonna 2017 ja ehdottaa toimien yksinkertaistamista ja resursseja ensisijaisten hankkeiden toteuttamiseen määräajassa; muistuttaa ’käytä tai menetä’ -periaatteesta, jonka mukaan käyttämättömät Verkkojen Eurooppa -välineen varat otetaan käyttöön tulevissa ehdotuspyynnöissä; kehottaa komissiota arvioimaan ehdotusta siitä, että vuonna 2017 käynnistetään erityinen logistiikka-alan ehdotuspyyntö, joka kattaa multimodaalikuljetukset ja rahdinkuljetusratkaisut kaupunkisolmukohdissa, mukaan luettuna innovatiiviset ja vaihtoehtoiset kuljetusmuodot (droonit, vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivat kuljetusajoneuvot, polkupyörälähetit jne.);

27.  kehottaa komissiota kiirehtimään jäsenvaltioita suorittamaan tarvittavat investoinnit, jotta EU:n ydinverkkokäytävien yhteydet voitaisiin saattaa loppuun;

28.  muistuttaa kaupunkisolmukohtien tärkeydestä koko logistiikkaketjussa, sillä tärkeä osa siirtokuormauksista ja viimeisistä jakeluosuuksista tehdään niissä; pyytää jäsenvaltioita, komissiota ja hankkeiden toteuttajia keskittymään TEN-T-ydinverkkokäytävissä sellaisten hankkeiden koordinoituun kehittämiseen, joilla edistetään tavaraliikenteen multimodaalisuutta, erityisesti terminaalikeskuksia, logistiikka-alustoja ja kaupunkisolmukohtia, ja jotka perustuvat tosiasialliseen ja tulevaan kuljetuskysyntään ja jotka priorisoidaan asianmukaisesti paikallisten, rajat ylittävien ja käytävän laajuisten vaikutusten perusteella;

29.  katsoo, että luotettavuus, yhteyksien tiheys, joustavuus, asiakaslähtöisyys, kuljetusaika ja hinta ovat tärkeimmät tekijät, jotka rahdin lähettäjät ottavat huomioon valitessaan kuljetustapaa käytettävissä olevien vaihtoehtojen joukosta;

30.  katsoo, että tehokas logistiikkajärjestelmä on suunnattava tuleviin teknologioihin, jotka tuottavat nopeita, ympäristöystävällisiä ja tehokkaita tavarankuljetuksen muotoja; korostaa, että automaatiolla ja itsenäisesti liikkuvilla kuljetuksilla on potentiaalia ja kasvava rooli logistiikka-alalla, kuten itsenäisesti liikkuvien ajoneuvojen, droonien ja etäohjattujen robottien käyttö osoittaa;

31.  kehottaa komissiota ottamaan automaation ja sen vaikutukset täysimääräisesti huomioon logistiikka-alan strategiassaan, jotta se voidaan sisällyttää sujuvasti ja tehokkaasti TEN-T-verkostoon; pyytää lisäksi Euroopan komissiota tukemaan tutkimusta ja investointeja näiden avainteknologioiden kehittämiseksi,

32.  korostaa, että automaattisilla, itsenäisesti liikkuvilla kuljetuksilla sekä etäohjatuilla ilma-aluksilla (drooneilla) on suuri potentiaali logistiikka-alalla; kehottaa varmistamaan, että automaattisten ajoneuvojen ja järjestelmien sekä perinteisten ajoneuvojen ja haavoittuvien käyttäjien välinen vuorovaikutus on sujuvaa, kun ITS‑järjestelmiä otetaan käyttöön verkossa; katsoo, että kauko-ohjattujen robottien ja ilma-alusjärjestelmien (droonien) tuleva kehitys ja käytön yleistyminen merkitsee uudenlaisia, nopeita, ympäristöystävällisiä ja tehokkaita tavarankuljetustapoja; kehottaa komissiota laatimaan uuden strategian, jolla varmistetaan, että droonit voidaan tehokkaasti integroida osaksi TEN-T-verkkoa, ja laatimaan jäsenvaltioille ohjekirjan asiasta;

33.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon vaikutukset, joita juuri oikeaan tarpeeseen ‑hankintakäytäntöjen leviämisellä on ympäristöön sen vuoksi, että ne lisäävät ajoneuvoliikennettä;

34.  pitää tärkeänä erityisesti nyt vähitellen kiertotalouteen siirryttäessä menopaluulogistiikkaan liittyvien toimien integroimista ajoneuvojen kokonaisliikkuvuusmäärien vähentämiseksi;

Liikennemuotojen kiireellinen ja tehostettu integrointi

35.  korostaa, että EU:n kestävän liikenteen strategian painopisteenä on keskityttävä painokkaasti rautateiden elvyttämiseen ja sisävesiväylien lujittamiseen; toteaa, että talouskriisin alusta lähtien etenkin rautatiet ovat menettäneet koko ajan markkinaosuuttaan ja katsoo siksi, että jäsenvaltioiden ja komission olisi ehdotettava uusia ja syrjimättömiä aloitteita, joilla tuetaan tämän alan kehitystä kaikkialla Euroopassa;

36.  kehottaa komissiota edistämään maanteiden tavaraliikenteen kilpailukykyä täysin yhteentoimivien ja yhteenliitettyjen raideliikenneverkostojen avulla ja takaamalla yrityksille yhtäläisen pääsyn markkinoille sekä toimimaan samoin sisävesiväylien, joki‑meriliikenteen sekä meri- ja lentoliikenteen suhteen tasapuolisin edellytyksin sekä edistämään multimodaaliliikennettä ja intermodaalista liikennettä;

37.  pitää Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS) onnistuneena eurooppalaisena hankkeena, jolla edistetään rautateiden tavaraliikennettä, ja panee tyytyväisenä merkille ponnistelut, joilla sen käyttöönottoa on nopeutettu määrittämällä käytäväkohtaisia välitavoitteita; on tietoinen rajoituksista, jotka vaikuttavat monikansallisten ja monitasoisten hankkeiden (ERTMS) rahoitukseen; kehottaa komissiota ja Euroopan investointineuvontakeskusta esittämään erityisiä rahoitusratkaisuja, jotta helpotetaan rahoituksen saantia Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) ERTMS-järjestelmän käyttöönottoa varten sekä infrastruktuurille että veturilaitteistoille;

38.  katsoo, että yhteentoimivuuden esteitä ja rajoituksia voidaan vähentää merkittävästi, kun kaikki jäsenvaltiot soveltavat yhteentoimivuusdirektiiviä; painottaa, että pehmeät toimenpiteet, kuten yhteentoimiva liikkuva kalusto (esim. matalat vaunut ja moniin raideleveyksiin sopivat veturit), voivat myös osaltaan vähentää yhteentoimivuuden rajoituksia; kehottaa Shift2Rail-yhteisyritystä analysoimaan EU:n markkinoita ja tulevaa kehitystä sekä kannustamaan pehmeiden ja yhteensopivien infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevien ratkaisujen käytettävyyttä multimodaalisten ja yhdistettyjen kuljetusten tukemiseksi;

39.  toteaa, että on tarpeen vahvistaa yhdistettyjä kuljetuksia ja nykyaikaistaa voimassa olevia EU:n sääntöjä, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat yhteisön sisäistä kabotaasiliikennettä ja kuljetusasiakirjoja, jotta ne olisivat selvät, ymmärrettävät ja viranomaisten täytäntöönpantavissa; panee tyytyväisenä merkille, että komissio on sitoutunut tarkistamaan neuvoston direktiiviä 92/106/ETY, ja kehottaa esittämään tarkistuksen viipymättä;

40.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan tinkimättä kokonaisturvallisuudesta, mutta ottamaan käyttöön voimakkaampia ja tuloksekkaampia toimia ja kannustimia, joilla rautatieyhtiöitä rohkaistaan torjumaan tavaraliikenteen meluhaittoja, kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä lähes seitsemän miljoonaa ihmistä EU:ssa altistuu etenkin kaupunkialueilla melukynnyksen ylittäville raideliikenteen melutasoille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ottamaan käyttöön raiteilla kulkevan tavaraliikenteen melupäästörajat;

41.  katsoo, että rautatie- ja vesiliikenteeseen siirtymistä varten olisi tarjottava kannustimia, sillä kyseiset liikennemuodot aiheuttavat vähemmän ruuhkia ja ne saastuttavat vähemmän kuin maantieliikenne;

42.  katsoo, että sisävesireiteillä on oltava suurempi merkitys logistiikkakeskuksina toimivien merisatamien liikennepalveluissa, erityisesti tavaroiden kuljettamisessa sisämaahan ja yhteyksien luomisessa eurooppalaisille merille;

43.  pitää myönteisinä komission ensimmäisiä toimia, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön raskaita hyötyajoneuvoja koskevia polttoainestandardeja ja hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, sekä Pariisin sopimusten mukaista maanteiden tavaraliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitetta; katsoo, että toimia, jotka edellyttävät TEN-T-verkon infrastruktuuri- ja toimintavaatimusten tarkistamista, harkitaan vain, kun vaihtoehtoisilla ratkaisuilla, kuten tyhjänä ajamisen vähentämisellä, vaihtoehtoisten polttoaineiden paremmalla käytöllä ja saatavuudella, paremmalla logistiikalla ja voimalaitteilla, ei voida lisätä tehokkuutta enemmän ja vähentää infrastruktuuriin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia;

44.  pyytää komissiota arvioimaan yhteisen standardimenetelmän käyttöönoton toteuttamiskelpoisuutta kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen koko tuotantoketjun varrelta kaikkien liikennemuotoratkaisujen osalta;

45.  kehottaa komissiota edistämään sähköisten ja vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien liikennemuotojen ja niiden tarvitseman infrastruktuurin kehittämistä kaikkialla Euroopan laajuisissa liikenneverkoissa ja innovatiivisten liikennejärjestelyjen kehittämistä erityisesti kaupunkien keskustoihin esimerkiksi käyttämällä sähköajoneuvoja ja uusiutuvia energialähteitä sekä kehittämällä vaihtoehtoisia polttoaineita ja niiden tarvitsemaa infrastruktuuria; korostaa, että sähköisten kevyiden hyötyajoneuvojen käyttäminen kuljetusten loppuvaiheessa vähentää hiilidioksidipäästöjä yleensä sekä paikallisia saaste- ja melupäästöjä erityisesti, minkä vuoksi sillä on myönteinen vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun; korostaa siksi, että latausinfrastruktuuri on sijoitettava logistiikkakeskuksiin;

46.  katsoo, että tarvitaan lisätoimenpiteitä maantiekuljetusten tehostamiseksi ja niiden ympäristöystävällisyyden parantamiseksi logistiikkaketjussa; ehdottaa kuormattuja raskaita hyötyajoneuvoja koskevien ajorajoitusten lieventämistä sekä logistiikan jatkuvuuden varmistamista ja ydinverkoston käytävien täysimääräistä toimivuutta, kun kyseisissä ajoneuvoissa käytetään puhtaita vaihtoehtoisia polttoaineita ja noudatetaan tiukimpia päästö-, melu- ja turvallisuusstandardeja ja sosiaalisia normeja; painottaa, että ydinverkkokäytävissä on oltava kattavasti käytettävissä ainakin vaihtoehtoisia polttoaineita tarjoavia huoltoasemia ja turvallisia pysäköintialueita rekka-autoille sekä tilat, joissa ammattikuljettajat voivat viettää taukonsa hyväksyttävissä olosuhteissa;

47.  katsoo, että puhtaampiin käyttövoimajärjestelmiin siirtymistä tavaraliikenteessä pitäisi tukea vaihtoehtoisen polttoaineinfrastruktuurin koordinoidulla ja kiireellisellä käyttöönotolla TEN-T-käytävissä EU:n lainsäädännön mukaisesti;

48.  korostaa, että EU:n multimodaali- ja logistiikkapalveluja koskevien tietojen toimittamista ja saatavuutta on parannettava, erityisesti pk-yritysten osalta, joiden saatavilla on vain rajoitetusti kyseisiä tietoja; kehottaa komissiota helpottamaan yhteistyössä verkkojen toimijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa EU:n multimodaalikuljetuksia koskevien nykyisten sopimusten, välineiden, yleissopimusten, lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä tarjoamaan verkossa saatavilla olevan käsikirjan taloudellisten toimijoiden tukemiseksi;

49.  toteaa, että palvelujen digitalisointi kannustaa osaltaan ympäristöystävällisempien liikenneratkaisujen saavuttamiseen; pyytää komissiota siksi myös unionin tason johdonmukaisella lainsäädännöllä helpottamaan liikennekäytävien liikennevirtoja sekä multimodaaliliikenteen käyttöä koskevien tietojen saatavuutta ja jakamista etenkin pk-yrityksille sekä osallistamaan paremmin alan paikallisia toimijoita ja viranomaisia, jotta tuotantoketjun hallintoa voitaisiin parantaa sekä tehostaa resurssien ja infrastruktuurin käyttöä muun muassa jakamalla parhaita käytäntöjä; painottaa, että näiden liikennevirtatiedot on saatava toimijoille, kuten liikennekäytävien digitaalisten karttojen ja navigointipalvelujen tuottajille, sillä nämä palvelut ovat avainasemassa intermodaalisen liikenteen, tehokkaamman reitityksen, itseohjautuvan ajamisen ja maantiekuljetusten saattueajon (joka mahdollistaa imussa ajamisen ja siten päästöjen vähentämisen, jolloin maanteiden kuljetuskapasiteetti lisääntyy) kaltaisten älykkäiden liikennejärjestelmien mahdollistamisessa;

50.  suosittelee alkolukkojen – joiden mittaustoleranssi on alhainen ja tieteeseen perustuva – pakollista käyttöä kaikissa tavarakuljetusajoneuvoissa;

Koulutuksen ja työolojen parantaminen uusien ammattilaisten houkuttelemiseksi

51.  toteaa, että logistiikkaketjun työvoiman työ- ja elinolosuhteet ovat huonontuneet merkittävästi viime vuosina, minkä vuoksi ala ei houkuttele uusia sukupolvia, erityisesti liikkuvia työntekijöitä;

52.  panee huolestuneena merkille, että logistiikka-ala kärsii tulevina vuosina työvoimapulasta, että teknologian kehitys luo uusia haasteita ja että alan työvoiman hidas sopeutuminen uusiin teknologioihin, digitaaliteknologiat mukaan luettuna, saattaisi heikentää alan suorituskykyä; kehottaa komissiota nimeämään EU:n tasolla koulutus- ja oppimistarpeita sekä nimeämään ne työolot, kustannukset ja esteet, jotka saavat työvoiman luopumaan kuljetusalalle tulemisesta, sekä ehdottamaan kiireellisesti toimenpiteitä, joilla alasta tehtäisiin houkuttelevampi nuorille ja tuleville sukupolville; katsoo, että esimerkiksi positiivisella erityiskohtelulla voidaan lisätä naisten ja uusien tulokkaiden, esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten, osuutta liikennealan työmarkkinoilla; katsoo lisäksi, että koulutusta ja parempia työoloja koskeviin strategisiin toimiin olisi lisäksi sisällyttävä aloitteita, joilla kehitetään osaamista julkisella sektorilla, jotta voidaan paremmin ottaa huomioon liikennenäkökohtia kaavoituksessa sekä sellaisten demonstrointi- ja testausalueiden kehittämisessä, joilla kuljetus- ja logistiikka-alaan liittyvää tutkimusta ja innovointia voidaan soveltaa ja testata todenmukaisissa olosuhteissa;

53.  kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta kaksitahoisen koulutuksen ja ammattikoulutuksen rahoittamiseen kuljetusalalla;

54.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan TEN-T-käytävissä riittävästi turvallisia pysäköintialueita liikenteen liikkuvia työntekijöitä koskevien kasvavien turvallisuusongelmien välttämiseksi;

55.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon Euroopan parlamentin hiljattain esittämät suositukset liikennealan sosioekonomisista näkökohdista ja työmarkkinoiden epäoikeudenmukaisten käytäntöjen torjumisesta; toteaa, että sosiaali- ja työoloja koskevan lainsäädännön on noudatettava kaikkia EU:n perusvapauksia, eivätkä ne saa rajoittaa oikeudenmukaista kilpailua eivätkä myöskään lisätä hallinnollista rasitusta;

Parempaa tilastotietoa logistiikasta tarvitaan

56.  korostaa, että logistiikka-alalla tarvitaan parempaa intermodaaliliikennettä ja suorituskykyä koskevaa tilastotietoa politiikan ja investointitoimenpiteiden ennusteiden ja arvioiden laatimisen helpottamiseksi sekä tärkeiden tietojen tarjoamiseksi toimijoille; kehottaa komissiota kehittämään yhdessä sidosryhmien kanssa multimodaaliliikenteen ja logistiikan tilastotietoja koskevan EU:n laajuisen kehyksen sekä kehittämään uusia indikaattoreita, joissa otetaan paremmin huomioon todelliset tavarakuljetussuuntaukset;

57.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0310.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0423.

(3)

EUVL C 295 E, 4.12.2009, s. 79.

(4)

EUVL C 187E, 24.7.2008, s. 154.

(5)

EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1.

(6)

EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.

(7)

EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22.

(8)

https://english.eu2016.nl/documents/publications/2016/06/20/ministerial-declaration-on-implementing-ten-t.

(9)

http://ec.europa.eu/transport/themes/infrastructure/news/doc/2016-06-20-ten-t-days-2016/issues-papers.pdf.

(10)

http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR16_08/SR_RAIL_FREIGHT_FI.pdf


PERUSTELUT

Taustaa

Logistiikka kattaa tavara- ja tietovirtojen suunnittelu-, hallinnointi- ja suorituspalvelut ja ‑menettelyt lähtö- ja määräpaikan välillä. Tehokkaalla ja kestävällä tavaraliikenteen logistiikalla on tärkeä merkitys monien muiden talouteemme liittyvien palvelujen ja toimien moitteettomalle toiminnalle tavaroiden valmistamisesta niiden toimittamiseen ja kierrätykseen paikallistasolta aina kansainväliselle tasolle saakka.

Itse asiassa Euroopan logistiikka-alan osuus EU:n BKT:sta on noin 14 prosenttia, ja ala työllistää EU:n jäsenvaltioissa yli 11 miljoonaa ihmistä, kun tarkastellaan toimintaa kokonaisuudessaan. Lisäksi tavaraliikenteen lisääntyvän kysynnän arvioidaan saavuttavan jo vuoteen 2020 mennessä vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä edeltäneen huipputason, ja sen odotetaan kasvavan yli 40 prosenttia ennen vuotta 2040. Tavaraliikenteen logistiikan taloudellisia vaikutuksia ja sen panosta unionin kasvuun ja kilpailukykyyn ei siten juurikaan voida yliarvioida.

EU:n logistiikka- ja tavaraliikennealojen politiikan olisi edistettävä suotuisan ympäristön ylläpitämistä, pullonkaulojen poistamista sekä alan kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien hyödyntämistä, kun otetaan huomioon taloudellisten ja yhteiskunnallisten suuntausten kehitys, teknologian dynaaminen edistys ja yhä kansainvälistyvämpi kauppa. Energiakustannusten kasvu, hiilidioksidipäästöjen vähentämistarve, kilpailu lahjakkaista työntekijöistä ikääntyvissä yhteiskunnissa, digitalisoinnin nopeutuminen, ajoneuvojen automatisoitu ja autonominen käyttö ja käsittely, toimitusketjujen voimakkaampi integroituminen ja konttikuljetusten lisääntyminen luovat monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat logistiikka-alaan.

Komissio laati viimeksi vuonna 2007 tavaraliikenteen logistiikkaa koskevan toimintasuunnitelman EU:n tavaraliikennejärjestelmän parantamiseksi (älykkäät liikennejärjestelmät, e-Freight, kestävyys ja tehokkuus, kuljetusketjujen yksinkertaistaminen, ajoneuvojen mitat, kuormausstandardit, vihreät tavaraliikennekäytävät ja kaupunkien tavaraliikenteen logistiikka). Monilla aloilla on sen jälkeen saavutettu huomattavaa edistystä. Parantamisen varaa on kuitenkin yhä, ja erityisesti on pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti viime vuosina esitettyä uutta multimodaaliliikenteen infrastruktuuriverkkoa koskevaa politiikkaa, joka on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön vuoteen 2030 mennessä TEN-T-ydinverkon osalta ja vuoteen 2050 mennessä koko verkon osalta.

Mietinnön tarkoitus ja aiheet

Tätä taustaa vasten logistiikka-ala on nostettava kiireellisesti keskeiseen asemaan poliittisessa asialistassa. Olisi keskusteltava siitä, miten EU:n tulevaa tavaraliikenne- ja logistiikkapolitiikkaa kehitetään niin, että tuetaan alan tärkeää tehtävää ja asetetaan tarvittavat painopisteet, jotta toteutetaan multimodaalinen TEN-T-verkko ja siihen kuuluvat käytävät ja saavutetaan tehokas ja kestävä multimodaalinen tavaraliikenne EU:ssa liikennepolitiikan vuoden 2011 valkoisen kirjan tavoitteiden, erityisesti hiilestä vapautumista ja liikennemuotosiirtymää koskevien tavoitteiden, mukaisesti.

Mietinnön tarkoituksena on muotoilla Euroopan parlamentin kanta ja kannustaa tavaraliikenteen logistiikkaa edistäviä aloitteita käsittelemällä seuraavia keskeisiä aiheita:

EU:n tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva strategia – kun otetaan huomioon logistiikan keskeinen merkitys tehokkaan ja kestävän tavaraliikenteen toiminnalle EU:ssa, komission olisi esitettävä tavaraliikennettä ja logistiikkaa koskeva uudistettu EU:n strategia, jolla edistettäisiin multimodaalisuutta uuden TEN-T-infrastruktuuripolitiikan pohjalta ja pyrittäisiin vähentämään edelleen sääntelyllisiä, hallinnollisia, toiminnallisia ja teknisiä esteitä, jotta taataan voimavarojen optimaalinen käyttö, nopeutetaan lupaavien innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa ja tehdään alasta houkuttelevampi ammattilaisille.

Yhdennetyn multimodaalisen tavaraliikenteen edistäminen – tähän aiheeseen on keskityttävä voimakkaammin TEN-T-ydinverkkokäytävien edelleen kehittämisessä sekä jäsenvaltioiden kansallisissa suunnitelmissa, joissa käsitellään TEN-T-verkon toista kerrosta eli kattavaa verkkoa, jolla lisätään ydinverkon kattavuutta, välitetään sinne tavaraliikennettä ja yhdistetään se viimeiseen jakeluosuuteen.

Tämä edellyttää toisaalta, että kehitetään koordinoidusti multimodaalisuutta edistäviä hankkeita (terminaalikeskuksia, uudelleenlastausalustoja ja kaupunkisolmukohtien yhteyksiä), jotka perustuvat tosiasialliseen kuljetuskysyntään ja jotka priorisoidaan hankkeiden paikallisten, rajat ylittävien ja käytävän laajuisten vaikutusten perusteella.

Samaan aikaan on pohdittava sitä, miten tavaraliikenteen infrastruktuuria olisi muokattava paremmin TEN-T-verkossa, kun otetaan huomioon erittäin ruuhkaiset alueet, joissa tiheiden verkkojen kapasiteetti jaetaan matkustajaliikenteen kanssa ja uusi liikenne lisää ruuhkautumista ja melua sekä aiheuttaa muita välillisiä kustannuksia lähistöllä asuvalle väestölle.

Eurooppalainen TEN-T-logistiikkakoordinaattori – logistiikkakoordinaattori olisi nimitettävä erityisesti täydentämään ja yhdenmukaistamaan TEN-T-käytävistä vastaavien koordinaattoreiden käynnissä olevaa työtä multimodaalisuuden alalla ja sisällyttämään TEN‑T-verkkoja koskevat ponnistelut (rautateiden tavaraliikennekäytävät mukaan luettuina) laajempaan, EU:n tehokkaasta logistiikkajärjestelmästä laadittavan tulevan strategian yhteyteen.

Saatavilla olevan rahoituksen optimaalisen käytön varmistaminen – kun otetaan huomioon mittavat investoinnit, joita tarvitaan TEN-T-infrastruktuurin toteuttamista sekä maanteiden, rautateiden ja vesiteiden infrastruktuurien asianmukaista ylläpitoa varten, on erittäin tärkeää varmistaa, että EU:n talousarviossa varataan TEN-T-verkkoa varten riittävästi rahoitusta ja että käytettävissä olevia välineitä ja tukimekanismeja hyödynnetään optimaalisesti. Erityisesti multimodaalisuuden alalla jäsenvaltioiden, hankkeiden toteuttajien ja komission on käytettävä Verkkojen Eurooppa -välineessä, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa ja EIP:n rahoitusvälineissä saatavilla olevan rahoituksen kaikkia synergiavaikutuksia ja hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan strategisten investointien rahastoa, muun muassa lähestymistavoilla, joissa yhdistetään eri rahoitustukivälineitä, jotta saadaan hankittua lisää yksityisiä investointeja.

Lisäksi komission on varmistettava tehokkaammin, että vakaus- ja kasvusopimusta, valtiontukea ja rahoitusmarkkinoita koskevat säännöt eivät vaikeuta investointeja, erityisesti silloin, kun hankkeet ovat olennaisen tärkeitä tavaraliikennekäytävien toiminnalle ja tarjoavat todellista eurooppalaista lisäarvoa. Vakaus- ja kasvusopimusta on sovellettava joustavammin ja todelliset eurooppalaiset infrastruktuurihankkeet (muun muassa Verkkojen Eurooppa -välineen hankkeet) on jätettävä huomiotta julkista velkaa laskettaessa, jotta voitaisiin auttaa taloudellisista ja budjettivaikeuksista kärsiviä jäsenvaltioita rahoittamaan hankkeita, joita tarvitaan kiireellisesti.

Voimavarojen optimaalinen käyttö merkitsee myös, että jäsenvaltioiden kansallisten infrastruktuurisuunnitelmien on oltava täysin yhdenmukaisia sovitun TEN-T-suunnitelman kanssa. Näin ei aina vielä ole. Yhdenmukaisuutta voitaisiin parantaa asianmukaisella valvonnalla sille varatun eurooppalaisen ohjausjakson luvun mukaisesti. Komissio ei ainakaan saisi asettaa etusijalle jäsenvaltioiden esittämiä hankkeita, jotka eivät ole täysin sovitun TEN‑T-suunnitelman mukaisia.

Oikeudellisten sääntöjen ja hallintomenettelyjen yksinkertaistaminen kaikilla tasoilla – EU:n sisämarkkinoiden ja niiden EU:n kansalaisille ja yrityksille tarjoamien hyötyjen perustana on henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden periaate, joka edellyttää suorituskykyistä liikennejärjestelmää. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että hyväksytty unionin lainsäädäntö saatetaan täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja että jäsenvaltiot soveltavat sitä. Päällekkäisyyksiä ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta vaikeuttavia uusia esteitä on vältettävä. Hallinnollista rasitusta on myös edelleen kiireellisesti vähennettävä, ja sitä varten on yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava kuljetus- ja vaatimustenmukaisuusasiakirjoja ja -menettelyjä. Edistystä on saatu aikaan esimerkiksi merialan eManifest-portaalin osalta, mutta maanteiden tavaraliikenteen sähköiset CMR-kuljetusasiakirjat odottavat yhä hyväksymistä monissa jäsenvaltioissa. Erityisesti multimodaalisen rajat ylittävän tavaraliikenteen yhteydessä (pitkään suunnitteilla ollut) e-freight-kehys auttaa todennäköisesti yksinkertaistetun, paperittoman, saumattoman ja avoimen tietovirran luomisessa yritysten ja viranomaisten välille. Tässä yhteydessä komission olisi esitettävä uusi aloite, joka pohjautuu komission perustaman digitaalista tavaraliikennettä ja logistiikkaa käsittelevän foorumin työhön.

Liikennemuotojen tehokas integrointi – tehokas multimodaalinen tavaraliikenne ja sen käyttö asiakkaiden ja rahdin lähettäjien keskuudessa riippuu ratkaisevasti eri liikennemuodoissa tapahtuvasta optimaalisesta kuljetuksesta, erityisesti maantie-, rautatie- tai vesiliikenteessä. Rautatieliikenteen alalla ERTMS toimii menestyksekkäästi, mutta sen käyttöönottoa on nopeutettava ja jatkettava jäsenvaltioissa, joiden on ratkaistava tämänhetkiset rahoituksen saantiin liittyvät vaikeudet. Yhteentoimivuuden esteitä olisi myös poistettava kehittämällä ja kannustamalla yhteentoimivan liikkuvan kaluston käyttöä markkinoilla. Shift2Rail-yhteisyritys kokoaa yhteen tarvittavat sidosryhmät ja tutkimusresurssit. Yhdistettyjä rajat ylittäviä kuljetuksia olisi edelleen helpotettava, ja sen vuoksi on syytä tukea komission työtä, jolla nykyaikaistetaan yhdistettyjä kuljetuksia koskevia säännöksiä. Maantieliikenteen alalla on keskityttävä selvästi tehokkuuden lisäämiseen ja kielteisten vaikutusten torjumiseen. Viimeaikaiset suuntaukset, kuten tavaraliikennealan verkkoviestintä, voivat auttaa vähentämään tyhjinä tehtäviä ajoja ja parantavat näin tehokkuutta rekka-autojen kokoa suurentamatta. Samalla tavoin olisi hyödynnettävä pehmeitä toimenpiteitä, muun muassa asetettava etusijalle sellaiset kuormatut vähäpäästöiset ajoneuvot, jotka täyttävät tiukimmat päästövaatimukset, jotta voidaan edistää maanteiden tavaraliikenteen kestävyyttä, samalla kun otetaan käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita tarjoavia infrastruktuureja ainakin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen käytävissä.

EU:n multimodaali- ja logistiikkapalveluja koskevien tietojen saannin parantaminen – jotta varmistetaan eri liikennevaihtoehtojen tehokas käyttö yli rajojen tehtävissä kuljetuksissa sekä yhä monimutkaisemmissa logistiikkaketjuissa, on erittäin tärkeää, että logistiikkapalvelujen käyttäjien saatavilla on helppokäyttöisiä, tarkkoja ja luotettavia tietoja multimodaali- ja logistiikkapalveluista EU:ssa. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, joilla saattaa olla rajallisemmat valmiudet hankkia tämäntyyppisiä tietoja. Multimodaalista tavaraliikennettä koskevien sääntöjen ja parhaiden käytäntöjen yhtäläistä saatavuutta voitaisiin helpottaa oppaalla.

Digitalisointi ja innovatiiviset teknologiat – digitalisoinnin jatkuva lisääntyminen viestinnässä ja tietopalveluissa sekä valmistus- ja liiketoimintaprosesseissa vaikuttaa merkittävästi myös tavaraliikenne- ja logistiikkapalvelujen organisointi- ja suoritustapaan. Tietojen yhtäläinen saanti ja tietojenvaihto sekä (uusien, olemassa olevien ja yli rajojen toimivien) tietojärjestelmien integrointi ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä käsiteltäviä aiheita samoin kuin (kyber)turvallisuuteen, petostentorjuntaan ja varmuuteen liittyvät näkökohdat, jotka ovat keskeisiä yritysten ja viranomaisten välisessä viestinnässä. Älykäs tieto- ja viestintäinfrastruktuuri sekä EU:ssa käytössä olevat telemaattiset palvelut (kuten Galileo, SafeSeaNet, jokiliikenteen tietojärjestelmä, ITS ja TAF rautatiealalla) lisäävät nykyään tavaraliikenteen tehokkuutta ja turvallisuutta, ja niitä on kehitettävä edelleen. Kehittymässä olevat, yhteistyössä toimivat liikennejärjestelmät (C-ITS) sekä mahdolliset automaattiset ja autonomiset liikenneratkaisut tarjoavat lisää innovaatiomahdollisuuksia alalla. Tässä yhteydessä komission liikennealan strategisessa tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmassa olisi kiinnitettävä huomiota multimodaalisen tavaraliikenteen ja uudelleenlastauksen älykkäisiin ratkaisuihin.

Alan houkuttelevuuden lisääminen ammattilaisten kannalta – nykyiset suuntaukset osoittavat, että liikenne- ja logistiikka-alalla on tulevina vuosina pulaa sekä ammattitaitoisesta että ammattitaidottomasta työvoimasta, ja tämä saattaisi heikentää alan suorituskykyä. Samoin ala pystyy hyödyntämään kehittyneiden digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia ainoastaan, jos sen henkilöstö ottaa hyvissä ajoin käyttöön uusia teknologioita. Tätä varten jäsenvaltioiden, komission ja logistiikkateollisuuden on kehitettävä parempia koulutustoimenpiteitä. Samoin tiedossa olevia sosiaalisten olojen puutteita on korjattava alalla, jotta siitä saadaan houkuttelevampi nuorille ja tuleville sukupolville.

Lisäksi edelleen on tarpeen kehittää kattavampia intermodaalisia liikenne- ja suorituskykytilastoja, joilla tuetaan politiikan ja investointien suunnittelua ja arviointia, muun muassa TEN-T-ydinverkkokäytävien yhteydessä, sekä tarjotaan arvokasta tietoa logistiikka-alan yrityksille.

Lopuksi EU:n on käsiteltävä myös sitä, miten Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista mahdollisesti vaikuttaa liikennepolitiikkaan ja sääntelykehykseen sekä TEN‑T‑verkon täytäntöönpanoon, erityisesti Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhdistävän Pohjanmeri–Välimeri-käytävän osalta.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.11.2016)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

logistiikasta EU:ssa ja eri liikennemuotojen yhdistämisestä uusissa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen käytävissä

(2015/2348(INI))

Valmistelija: Damiano Zoffoli

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen infrastruktuurien yhteenliittämistä ja logistiikan kehittämistä sekä verkkojen tarjoamia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseen ja multimodaaliliikenteeseen, myös jo valmiina olevan fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin paremman käytön ja ylläpidon avulla; katsoo, että jo olemassa olevien yhteenliitäntöjen, järjestelmien ja infrastruktuurin parantamisen olisi oltava lähtökohtana jäsenvaltioiden ja komission toiminnassa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen logistisen suorituskyvyn parantamiseksi;

2.  korostaa, että EU:ssa liikenneala on syypää noin neljännekseen kasvihuonekaasupäästöistä ja että nykyisten kehitys- ja toimintalinjojen mukaan tavaraliikenteen (kansainväliset lähetykset mukaan luettuna) arvioidaan kasvavan noin 70 prosenttia ajanjaksona 2010‑2050; korostaa siksi, että Euroopan laajuisia liikenneverkkoja olisi pidettävä ratkaisevan tärkeänä välineenä unionin liikennepolitiikan tavoitteena olevan hiilestä luopumisen saavuttamiseksi; toteaa, että ne voivat osaltaan auttaa saavuttamaan Pariisin sopimuksen (COP 21) tavoitteet, nyt kun sopimus tuli voimaan EU:n ratifioinnin myötä, ja unionin pitkän aikavälin ilmastotavoitteet; panee tässä suhteessa merkille kansainvälisten elinten ja maailmanlaajuisten toimien merkityksen liikenteen maailmanlaajuisten ympäristövaikutusten vähentämisessä;

3.  pyytää komissiota arvioimaan yhteisen standardimenetelmän käyttöönoton toteuttamiskelpoisuutta kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen koko tuotantoketjun varrelta kaikkien liikennemuotoratkaisujen osalta;

4.  toteaa, että logistiikan alalla EU:n suurimpana haasteena on vähentää minimiinsä tavaraliikenteen ja erityisesti maanteiden tavaraliikenteen – joka on syypää noin neljännekseen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä – ympäristö- ja terveysvaikutuksia ja sitä kautta vähentää ilmakehän saasteita ja melua sekä parantaa alan tehokkuutta Pariisin sopimuksen mukaisesti;

5.  pitää tärkeänä taata, että logistiikan kehittämisestä ei aiheudu elinolojen heikkenemistä etenkään niille ihmisille, jotka joutuvat jo nyt alttiiksi korkeille saastepitoisuuksille; muistuttaa, että infrastruktuurihankkeiden arvioinnissa on otettava huomioon sosiaaliset sekä ympäristö- ja talousvaikutukset täysin EU:n lainsäädännön mukaisesti ja erityisesti noudattaen ympäristövaikutusten arviointia koskevaa direktiiviä, joka jäsenvaltioiden olisi asianmukaisesti saatettava osaksi omaa lainsäädäntöään, pantava täytäntöön ja valvottava sen täytäntöönpanoa;

6.  korostaa, että on taattava, että suunnitellun infrastruktuurin on vastattava kestävän logistiikan todellisia tarpeita ja että se ei ole kestämätön rasite ympäristölle; korostaa tältä osin, että biologisen monimuotoisuuden suojelu ja EU:n säilyttämistavoitteet olisi integroitava paljon paremmin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen;

7.  korostaa, että teknologinen innovointi tarjoaa keinon siirtyä entistä nopeammin ja edullisemmin kohti tehokkaampaa ja kestävämpää eurooppalaista liikennejärjestelmää keskittymällä kolmeen päämuuttujaan, jotka ovat ajoneuvojen tehokkuus, johon pyritään uusien moottoreiden, materiaalien ja suunnitelmien hyödyntämisellä, puhtaampi energiankäyttö, johon pyritään uusien polttoaineiden ja ajojärjestelmien käyttöönotolla, erityisesti kun 95 prosenttia EU:n liikennealan käyttämästä energiasta on peräisin öljystä, ja liikenneverkkojen parempi hyödyntäminen, johon pyritään tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotolla; katsoo tässä yhteydessä, että fossiilisten polttoaineiden poistaminen liikenteen energiavalikoimasta parantaisi alan ympäristöä koskevaa suorituskykyä ja että olisi harkittava kannustusjärjestelmien kaltaisia toimia, joilla pyritään nopeasti muuttamaan raskaat hyötyajoneuvot käyttämään puhtaampaa ja vaihtoehtoista käyttövoimaa, tai toimia nesteytetyn maakaasun käyttämiseksi dieselin vaihtoehtona ja maanteiden tavaraliikenteen päästöjä vähentävänä siirtymäkauden polttoaineena, kunnes akkusähkö ja polttokennot tulevat kilpailukykyisiksi voimanlähteiksi;

8.  kehottaa komissiota edistämään maanteiden tavaraliikenteen kilpailukykyä täysin yhteentoimivien ja yhteenliitettyjen raideliikenneverkostojen avulla ja takaamalla yrityksille yhtäläisen pääsyn markkinoille sekä toimimaan samoin sisävesiväylien, joki‑meriliikenteen sekä meri- ja lentoliikenteen suhteen tasapuolisin edellytyksin sekä edistämään multimodaaliliikennettä ja intermodaalista liikennettä; panee merkille, että liikennemuotojen siirtymien ja tavaraliikenteen logistiikan tehostamiseksi ja saattamiseksi kestävämmälle pohjalle kaikkialla liikenneverkoissa on toteutettava toimia, joilla varmistetaan saumattomat yhteydet eri liikennemuotojen välillä, yksinkertaistetaan palveluja ja varmistetaan niiden luotettavuus sekä poistetaan oikeudelliset, tekniset ja operatiiviset esteet; katsoo tässä yhteydessä, että komission olisi ehdotettava kehystä sähköiselle tietojenvaihdolle ja liikenteen hallinnalle multimodaalikuljetusten alalla (e‑freight) yksinkertaisemman, paperittoman, saumattoman ja avoimen tiedonkulun helpottamiseksi yritysten ja viranomaisten välillä;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan tinkimättä kokonaisturvallisuudesta, mutta vahvistamaan tuloksekkaampia toimia ja kannustimia, joilla rautatieyhtiöitä rohkaistaan torjumaan tavaraliikenteen meluhaittoja, kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä lähes seitsemän miljoonaa ihmistä EU:ssa altistuu etenkin kaupunkialueilla melukynnyksen ylittäville raideliikenteen melutasoille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ottamaan käyttöön raiteilla kulkevan tavaraliikenteen melupäästörajat;

10.  korostaa, että EU:n kestävän liikenteen strategian painopisteenä on keskityttävä painokkaasti rautateiden elvyttämiseen ja sisävesiväylien lujittamiseen; toteaa, että talouskriisin alusta lähtien etenkin rautatiet ovat menettäneet koko ajan markkinaosuuttaan ja että jäsenvaltioiden ja komission olisi ehdotettava uusia ja syrjimättömiä aloitteita, joilla tuetaan tämän alan kehitystä kaikkialla Euroopassa; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita, että vuonna 2011 liikenteen valkoisessa kirjassa (COM(2011)0144) asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita, kuten maanteiden yli 300 kilometrin tavarakuljetuksista 30 prosentin siirtäminen rautateille ja sisävesiväylille vuoteen 2030 mennessä (luku kohoaa 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä);

11.  korostaa, että merisatamien ja muiden liikennemuotojen, etenkin rautateiden, välinen yhteenliitettävyys on tärkeää, koska ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käyttöä halutaan suosia, intermodaalisuutta tehostaa ja hiilidioksidipäästöjä leikata; kehottaa komissiota keskittymään yhteenliitettävyyden parantamiseen niiden merisatamien osalta, jotka pyrkivät kehittämään yhteyksiään rautatie- ja liikenneverkkokäytäviin;

12.  pitää tärkeänä investoida kuljetusten loppuvaiheen logistiikkaan ja muuttaa keskeisten solmukohtien ja erityisesti kaupunkialueiden sekä satamien logistiikkaa ympäristöystävällisemmäksi, jotta kaupunkien solmukohdat ja pääkäytävät integroitaisiin paremmin, kun otetaan huomioon, että useimmat matkat alkavat kaupunkialueilta ja myös päättyvät sinne; pitää myös tärkeänä toteuttaa toimenpiteitä hallinnollisten menettelyjen ja tulliselvitysten yksinkertaistamiseksi, jotta kuljetusten kokonaisaikaa ja kustannuksia voidaan pienentää; toteaa, että sisämaan navigoinnilla ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen merellisellä ulottuvuudella voidaan vähentää liikennealan ympäristövaikutuksia;

13.  kehottaa komissiota edistämään sähköisten liikennemuotojen ja niiden tarvitseman infrastruktuurin kehittämistä kaikkialla Euroopan laajuisissa liikenneverkoissa ja innovatiivisten liikennejärjestelyjen kehittämistä erityisesti kaupunkien keskustoihin esimerkiksi käyttämällä sähköajoneuvoja ja uusiutuvia energialähteitä sekä kehittämällä vaihtoehtoisia polttoaineita ja niiden tarvitsemaa infrastruktuuria; korostaa, että sähköisten kevyiden hyötyajoneuvojen käyttäminen kuljetusten loppuvaiheessa vähentää hiilidioksidipäästöjä yleensä sekä paikallisia saaste-ja melupäästöjä erityisesti, jonka vuoksi sillä on myönteinen vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun; korostaa siksi, että latausinfrastruktuuri on sijoitettava logistiikan solmukohtiin;

14.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin mahdollista roolia ympäristön kannalta kestävän ja digitalisoidun logistiikan kehittämisessä sekä tietojärjestelmien ja -palvelujen yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden parantamisessa;

15.  korostaa, että liikenne- ja logistiikka-alalla pidetään tärkeänä digitaalisten sisämarkkinoiden saattamista valmiiksi sekä ennen kaikkea helposti saatavilla olevan, erittäin luotettavan ja erittäin vakaan yhteenliitettävyyden toteuttamista kaikkialla Euroopan laajuisissa liikenneverkoissa ja rautatiekäytävillä;

16.  kehottaa komissiota suunnittelemaan strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET‑suunnitelman) mukaisesti liikennealalle innovaatio- ja käyttöönottostrategian, jossa määritellään asiaankuuluvat hallinto- ja rahoitusvälineet ja varmistetaan tutkimustulosten nopea hyödyntäminen;

17.  toteaa, että palvelujen digitalisoinnilla on oma roolinsa ympäristöystävällisempien liikenneratkaisujen kehittämisessä, ja pyytää siksi komissiota myös unionin tason johdonmukaisella lainsäädännöllä helpottamaan liikennekäytävien liikennevirtoja sekä multimodaaliliikenteen käyttöä koskevien tietojen saatavuutta ja jakamista etenkin pk‑yrityksille sekä osallistamaan paremmin alan paikallisia toimijoita ja viranomaisia, jotta tuotantoketjun hallintoa voitaisiin parantaa sekä tehostaa resurssien ja infrastruktuurin käyttöä muun muassa jakamalla parhaita käytäntöjä; painottaa, että näiden liikennevirtatiedot on saatava toimijoille, kuten liikennekäytävien digitaalisten karttojen ja navigointipalvelujen tuottajille, sillä nämä palvelut ovat avainasemassa intermodaalisen liikenteen, tehokkaamman reitityksen, itseohjautuvan ajamisen ja maantiekuljetusten saattueajon (joka mahdollistaa imussa ajamisen ja siten päästöjen vähentämisen, jolloin maanteiden kuljetuskapasiteetti lisääntyy) kaltaisten älykkäiden liikennejärjestelmien mahdollistamisessa;

18.  toteaa, että liikenteen sääntely on tällä hetkellä sidoksissa liikennemuotoon ja kuuluu Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kaltaisten kansainvälisten elinten päätäntävaltaan; toteaa lisäksi, että multimodaalisen liikennejärjestelmän uudelleentarkastelu ja kehittäminen on haastavaa, koska asiassa on mukana niin monia toimijoita;

19.  suosittelee alkolukkojen – joiden mittaustoleranssi on alhainen ja tieteeseen perustuva – pakollista käyttöä kaikissa tavarakuljetusajoneuvoissa;

20.  kehottaa komissiota valjastamaan käyttöön enemmän varoja ja luomaan parempaa synergiaa EU:n rahastojen käytössä etenkin hankkeissa, joilla pyritään vähentämään yleensä liikennealan ja erityisesti tavaraliikenteen ympäristövaikutuksia, sekä korkeamman riskin hankkeissa, jotka ovat vähemmän kiinnostavia yksityisille sijoittajille;

21.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon vaikutukset, joita juuri oikeaan tarpeeseen ‑hankintakäytäntöjen leviämisellä on ympäristöön sen vuoksi, että ne lisäävät ajoneuvoliikennettä;

22.  pitää tärkeänä erityisesti nyt vähitellen kiertotalouteen siirryttäessä menopaluulogistiikkaan liittyvien toimien integroimista ajoneuvojen kokonaisliikkuvuusmäärien vähentämiseksi.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.11.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Biljana Borzan, Paul Brannen, Cristian-Silviu Buşoi, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Estefanía Torres Martínez, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicola Caputo, Michel Dantin, Christofer Fjellner, Elena Gentile, Peter Jahr, James Nicholson, Jasenko Selimovic, Bart Staes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jens Nilsson, Marco Valli


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

5.12.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Bruno Gollnisch, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Dalton, Fabio De Masi, Maria Grapini, Werner Kuhn, Ramona Nicole Mănescu, Matthijs van Miltenburg

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jeroen Lenaers

Oikeudellinen huomautus