Menettely : 2015/2327(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0389/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0389/2016

Keskustelut :

PV 01/02/2017 - 20
CRE 01/02/2017 - 20

Äänestykset :

PV 02/02/2017 - 7.7
CRE 02/02/2017 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0018

MIETINTÖ     
PDF 679kWORD 104k
18.01.2016
PE 587.695v03-00 A8-0389/2016

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta

(2015/2327(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Milan Zver

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Menettely ja lähteet

Syyskuussa 2015 esittelijälle annettiin tehtäväksi laatia mietintö unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta(1). Siitä lähtien esittelijä on koonnut runsaasti tietoja eri lähteistä.

Erityisen arvokkaita tietoja hän sai parlamentin politiikkayksikkö B:n tilaamasta ja Academic Cooperation Associationin (ACA) tekemästä tutkimuksesta Erasmus+: decentralised implementation – first experiences(2). Kyseessä on syvällinen analyysi tutkimuksesta, jota tehtiin huhtikuusta kesäkuuhun 2016. Tutkimuksessa kaikille kansallisille Erasmus+ ‑toimistoille esitettiin verkossa kyselylomake ja haastateltiin kymmenen kansallisen toimiston edustajia. Tällä tavalla pyrittiin selvittämään ensimmäiset kokemukset Erasmus+ -ohjelman hajautetuista toimista.

Tämän lisäksi Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS) teki Euroopan tason täytäntöönpanon arvioinnin, joka tarjoaa talon sisäisen analyysin ohjelman täytäntöönpanon keskeisistä osatekijöistä, mukaan lukien urheiluala(3). Arvioinnin liitteenä oli kaksi tutkimusta. Toisessa niistä esitellään havainnot koulutus- ja nuorisoalan avaintoimen 1 – Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus – täytäntöönpanosta. Toisessa käsitellään koulutus- ja nuorisoalan avaintoimea 2 – Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö.

Kerätäkseen lisätietoja ohjelman täytäntöönpanosta esittelijä on ollut säännöllisesti yhteydessä myös ohjelman kaikkia aloja edustavien useiden toimijoiden kanssa. Hän on tavannut komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston (EAC) sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) edustajia.

Esittelijä osallistui 23. syyskuuta 2016 Euroopan parlamentin Slovenian tiedotustoimiston Ljubljanassa järjestämään sidosryhmien vuoropuheluun. Kokouksessa esittelijä keskusteli komission jäsen Navracsicsin sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden kanssa ohjelman täytäntöönpanon nykytilasta ja mahdollisista lisäparannuksista.

Tätä mietintöä laatiessaan esittelijä tutustui myös komission keskeisiin asiakirjoihin, erityisesti Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanoa koskeviin vuotuisiin työohjelmiin vuosilta 2014(4), 2015(5) ja 2016(6) sekä komission ensimmäiseen arvioon komission vuosikertomuksesta 2014 Erasmus+ -ohjelmasta(7).

Kaikista tiedonkeruuponnisteluista huolimatta esittelijä tietää, ettei voida antaa täysimittaista laadullista ja määrällistä arviota Erasmus+ -ohjelmasta, sillä sen täytäntöönpano on kestänyt vasta alle kolme vuotta. Erasmus+ -ohjelman voimassaolon jäljellä olevana aikana olisi kerättävä lisätietoja, jotta voidaan arvioida sen lopulliset vaikutukset.

Tällä täytäntöönpanoa koskevalla mietinnöllä esittelijä pyrkii antamaan yleiskuvan ohjelman täytäntöönpanosta sen olemassaolon ensimmäisten kahden ja puolen vuoden ajalta. Siinä kuvataan mahdollisuuksia ja suurimpia haasteita ja esitetään ehdotuksia ohjelman parantamiseksi sen jäljellä olevien neljän ja puolen vuoden aikana. Johtopäätöksillä ja suosituksilla annetaan aineksia ohjelman väliarviointikertomusta varten, joka komission on määrä antaa vuoden 2017 lopussa. Mietinnössä esitetään myös joitakin ideoita, jotka voivat olla merkityksellisiä neuvoteltaessa seuraavasta ohjelmakaudesta.

Ohjelman alkuperä ja rakenne

Erasmus+ -ohjelma käynnistetiin vuonna 2014. Sen perustana on unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien pitkään jatkunut kehitys. 1980-luvulla käynnistettiin useita erilaisia koulutusalan ohjelmia, joiden virtaviivaistaminen alkoi 1990-luvulla, kun luotiin Sokrates-ohjelma (koulutus) ja Leonardo da Vinci -ohjelma (ammatillinen koulutus). Elinikäisen oppimisen ohjelmaan (2007–2013) koottiin Sokrates- ja Leonardo da Vinci -järjestelmien olemassa olevat tukiohjelmat saman katon alle. Erasmus+ -ohjelman perustaminen toi mukanaan suurimman muutoksen, kun kaikki koulutus- ja nuorisoalan ohjelmat liitettiin yhdeksi kokonaisuudeksi (niin sanottu integroitu lähestymistapa). Urheiluala lisättiin ohjelmaan ensimmäistä kertaa uutena tukielementtinä.

Uudessa integroidussa lähestymistavassa Erasmus+ on järjestetty kolmeen avaintoimeen: 1) oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus, 2) innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö ja 3) tuki toimintapolitiikan uudistamiselle. Koulutusta ja nuorisoa koskevissa kahdessa luvussa määritellään selkeät erityistavoitteet ja avaintoimien relevantit toiminnot. Urheilualaa käsitellään kolmannessa luvussa, eikä sitä ole järjestetty avaintoimiin.

Tärkeimmät päätelmät ja suositukset

Monet unionin kansalaiset arvostavat Erasmus+ -ohjelmaa keskeisenä välineenä, jolla tuetaan koulutus-, nuoriso- ja urheilualan toimintaa, ja pitävät sitä Euroopan yhdentymisen menestystarinana. Yleinen päätelmä on, että ohjelma tarjoaa potentiaalisille osallistujille monia erilaisia mahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteiden katsotaan olevan eri alojen nykyisten toimintalinjojen mukaisia.

Ohjelman näkyvyyden osalta päätelmiä on kahdenlaisia. Yhtäältä eri ohjelmien integroiminen yhdeksi ainoaksi ohjelmaksi on lisännyt unionin tuen näkyvyyttä, mikä on myös lisännyt yleisön ja poliittista huomiota. Toisaalta monet sidosryhmät arvostelevat sitä, että ohjelman yleisen monitahoisuuden takia eri alat ovat nyt menettäneet näkyvyyttään.

Yksinkertaistamista koskeva tavoite on saavutettu paljolti siten, että on otettu käyttöön useita uusia toimenpiteitä, kuten digitaaliset ratkaisut hakumenettelyssä ja projektinhallinnassa. Monet sidosryhmät pitävät hyvänä myös yksikkökustannusjärjestelmän käyttöönottoa, jolla yksinkertaistetaan ohjelman varainhoitoa.

Ohjelman toteuttamisen kaksi ja puoli ensimmäistä vuotta ovat kuitenkin olleet epäilemättä vaikeita ja haastavia. Samaan aikaan komissio on parantanut täytäntöönpanotoimenpiteitä ja löytänyt oikean suunnan. Paljon on kuitenkin tehtävä, jotta ohjelmasta tulisi käytännön menestystarina. Esittelijä on huomannut muun muassa, että tyytyväisyyden taso vaihtelee ohjelman eri alojen ja avaintoimien sisällä.

Esittelijä pitää tärkeänä, että korostetaan erityisesti seuraavia keskeisiä päätelmiä ja suosituksia:

Monialainen yhteistyö

Ohjelman virtaviivaistettu rakenne otettiin käyttöön, jotta voidaan ”luoda synergioita ja edistää monialaista yhteistyötä eri koulutus- ja nuorisoalojen välillä”(8). Kaksi kolmasosaa kansallisista toimistoista katsoo, että yksi Erasmus+ -ohjelman tärkeimmistä myönteisistä elementeistä on se, että se tarjoaa paremmat mahdollisuudet monialaiseen yhteistyöhön. Monialaista yhteistyötä ei kuitenkaan tehdä käytännössä. Esittelijä pyytää sen vuoksi komissiota hyödyntämään täysimääräisesti mahdollisuuksia kehittää ja edistää monialaista yhteistyötä. Sitä paitsi termin ”monialainen yhteistyö” merkitys ei ole selvä. Sitä käytetään esimerkiksi eri aloja edustavien hakijoiden ja edunsaajien yhteistyöstä, yhden kansallisen toimiston hallinnoimien alojen välisestä yhteistyöstä tai jopa eri vastuualueita hoitavien kansallisten toimistojen välisestä yhteistyöstä. Siksi esittelijä ehdottaa monialaisten hankkeiden selkeää määrittelemistä seuraavaa ohjelmakautta varten.

Talousarvio

Edelliseen ohjelmasukupolveen verrattuna ohjelman kokonaismäärärahoja on lisätty huomattavasti. Ohjelman määrärahojen kasvu 40 prosentilla osoittaa, että Erasmus+ ‑ohjelmalla on suuri poliittinen ja taloudellinen arvo. Lisäys toteutuu kuitenkin vasta vuodesta 2017. Määrärahojen rajoitetun kasvun johdosta vuosina 2014–2016 ohjelman eräiden osien onnistumisaste on hyvin matala. Mikä vielä pahempaa, monet korkealaatuiset hankkeet on jouduttu hylkäämään ja monien hakijoiden odotukset ovat jääneet täyttymättä. Esittelijä katsoo kuitenkin, että vuosittaisten määrärahojen kasvu ohjelman jäljellä olevien neljän vuoden aikana johtaa yhä korkeampiin onnistumisasteisiin ja suurempaan tyytyväisyyteen hakijoiden keskuudessa. Esittelijä pitää myönteisenä komission aikomusta myöntää ohjelmalle 200 miljoonan euron lisärahoitus jäljellä olevaa ohjelmakautta varten. Tästä ilmoitettiin komission tiedonannossa monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 väliarvioinnista/tarkistuksesta(9).

Jotta ohjelman menestys jatkuisi tulevaisuudessa, on välttämätöntä lisätä entisestään määrärahoja seuraavaa ohjelmakautta varten. Lopuksi on korostettava, että nykyinen lähes 100 prosentin käyttöaste kaikissa toimissa koko ohjelmassa osoittaa, että tarjonta ja kysyntä ovat epätasapainossa, mikä on korjattava lisäämällä määrärahoja, jotta ohjelman menestystarina jatkuisi.

Markkinointinimet

Pitkäaikaiset markkinointinimet Comenius, Erasmus, Erasmus Mundus, Leonardo da Vinci, Grundtvig ja Youth in Action ovat aina olleet tärkeitä eri alojen edistämisessä. Parlamentti on aina tukenut niiden käyttöä, jotta sidosryhmät ja edunsaajat saavat ohjelmassa selkeää opastusta. Markkinointinimillä varmistetaan parempi tunnistettavuus ja vältetään sekaannusta erityisesti sellaisten edunsaajien osalta, jotka ovat osallistuneet edeltävään ohjelmaan. Erityisalojen identiteetin säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi kaikkien toimijoiden on käytettävä markkinointinimiä aktiivisemmin.

Yksinkertaistaminen ja käyttäjäystävällisyys

Ohjelman yksinkertaistamiseksi toteutetut monet toimenpiteet eivät ole tuottaneet odotettuja käytännöllisiä tuloksia sidosryhmille. Vaikka yksinkertaistaminen on ohjelman keskeinen piirre, monet toimijat pitävät ohjelmaopasta liian monimutkaisena ja pitkänä ja katsovat, että siinä ei oteta huomioon alojen erityispiirteitä. Oppaan selkeyden puute ja yksityiskohtaisuuden epätasaisuus eivät paranna sen käyttäjäystävällisyyttä. Hakemusmenettelyn ja hallinnan digitalisoiminen ovat tervetulleita toimia. Uusien tietoteknisten välineiden käyttö on kuitenkin tuonut mukanaan useita ongelmia. Kansallisten toimistojen mukaan kyseiset välineet olivat liian epävakaita, vaativat liikaa aikaa eivätkä olleet käyttäjäystävällisiä sen enempää kansallisten toimistojen kuin edunsaajienkaan kannalta. Esittelijä pitää myönteisenä komission esittelemää tietotekniikan toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään poistamaan nämä päivittäiseen toimintaan liittyvät ongelmat. Esittelijä kehottaa parantamaan asiaankuuluvia tietoteknisiä välineitä ja kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota niiden parantamiseen sen sijaan, että kehitettäisiin uusia välineitä. Toimijoiden mukaan yksikkökustannusjärjestelmän käyttöönotolla vähennetään hankkeen varainhoidon hallinnollista taakkaa. Laskentajärjestelmä tuntuu kuitenkin epäoikeudenmukaiselta erityisesti syrjäisimmillä alueilla olevien edunsaajien kannalta. Komissio on jo vastannut tähän tekemällä järjestelmään mukautuksia. Tuen tasoa pidetään epärealistisena, sillä väitteiden mukaan tuki ei riitä kattamaan todellisia kustannuksia. Esittelijä katsoo, että yksikkökustannusten tason korottaminen on tarpeen, jotta voidaan tarjota riittävää taloudellista tukea hankkeen osallistujille.

Pienet organisaatiot

Monet toimijat kertovat olevansa huolissaan siitä, että Erasmus+ on muuttumassa suurten instituutioiden ja laajojen kehityshankkeiden ohjelmaksi. Pienet organisaatiot haluavat toteuttaa etupäässä pienimuotoisia yhteistyöhankkeita. Hallinnollinen taakka tekee sen kuitenkin erittäin vaikeaksi. Pienillä organisaatioilla ei ole tarvittavia taloudellisia ja organisatorisia valmiuksia kilpailla onnistuneesti suurten organisaatioiden kanssa. Komissio on reagoinut kritiikkiin tekemällä muutoksia vuotuiseen työohjelmaan 2016. Avaintoimeen 2 esitettiin kahdentyyppisiä strategisia kumppanuuksia: strategisia kumppanuuksia, joilla pyritään toteuttamaan innovatiivisia käytäntöjä koulutus- ja nuorisoalalla, ja strategisia kumppanuuksia, joiden tarkoituksena on vakiinnuttaa käytäntöjen vaihtoa. Urheilualalla on kehitetty pienten yhteistyökumppanuuksien käsite. Esittelijä on vakuuttunut siitä, että nämä muutokset ovat ensimmäinen askel pienten organisaatioiden mahdollisuuksien lisäämiseksi yhteistyöhankkeiden luomiseen. Esittelijä kehottaa komissiota tekemään lisäparannuksia, jotta useammat pienet organisaatiot voivat osallistua ohjelman toimintaan.

Lisäharmonisointi ja -muutokset

Lisäksi esittelijä haluasi painottaa, että hänen mielestään seuraavalla ohjelmakaudella olisi pidätyttävä lisäharmonisoinnista. Ohjelman saavutukset on turvattava ja vakiinnutettava. Lisäparannuksia on tehtävä tarvittaessa samalla kun säilytetään ohjelmalle luotu rakenne. Siksi esittelijä kehottaa komissiota säilyttämään erilliset koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevat luvut ja niiden erilliset määrärahat. Aloja koskevat erityispiirteet on otettava huomioon kunkin alan tavoitteiden ja erityistoimintojen määrittelemisessä.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.

(2)

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2014/514007/AGRI_IPOL_STU(2016)585877_EN.pdf

(3)

The Erasmus+ Programme (Regulation EU No. 1288/2013): European Implementation Assessment, http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/581414/EPRS_STU(2016)581414_EN.pdf.

(4)

Vuoden 2014 työohjelma Erasmus+ -ohjelman täytäntöön panemiseksi – korkeakoulutuksen kansainvälinen ulottuvuus, C(2014) 5455, 5. elokuuta 2014, http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/more_info/awp/docs/c-2014-5455_en.pdf.

(5)

Vuoden 2015 työohjelma Erasmus+ -ohjelman täytäntöön panemiseksi – unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, C(2014) 6856, 30. elokuuta 2014, http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/more_info/awp/docs/c_2014_6856_en.pdf.

(6)

Vuoden 2016 työohjelma Erasmus+ -ohjelman täytäntöön panemiseksi – korkeakoulutuksen kansainvälinen ulottuvuus, C(2015) 6151, 14. syyskuuta 2015, http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/more_info/awp/docs/c-2015-6151.pdf.

(7)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/statistics/erasmus-plus-annual-report_en.pdf.

(8)

Asetuksen N:o 1288/2013 johdanto-osan 10 kappale.

(9)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/tarkistus: Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio, COM(2016)0603, 14.9.2016.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta

(2015/2327(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013(1),

–  ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY(2),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018)(3),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta(4),

–  ottaa huomioon 19. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta,

–  ottaa huomioon 18. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” (COM(2011)0012),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Nuoret liikkeellä ‑aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi”(5),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma” (COM(2011)0567),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta (2011/C 372/01)(6),

–  ottaa huomioon 28. ja 29. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta(7),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(8),

–  ottaa huomioon vuonna 2012 annetun neuvoston ja komission yhteisen raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa”(9),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman koulutuksen uudelleenajattelusta(10),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta,

–  ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2015 Pariisissa pidetyssä unionin opetusministereiden epävirallisessa kokouksessa annetun julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla (Pariisin julistus),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman nuorten yrittäjyyden edistämisestä koulutuksen avulla(11),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Luonnos neuvoston ja komission yhteiseksi vuoden 2015 raportiksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (2010–2018)” (COM(2015)0429),

–  ottaa huomioon vuonna 2015 annetun neuvoston ja komission yhteisen raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Uudet painopisteet eurooppalaiselle yhteistyölle koulutuksen alalla” (COM(2015)0408),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä(12),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä ja menestyksellisen koulunkäynnin edistämisestä(13),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(14),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa”(15),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämisestä koulutuksen avulla,

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät nuorisoalan roolista nuorten väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevässä ja torjuvassa integroidussa ja monialaisessa lähestymistavassa,

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) seurannasta(16),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä työjärjestyksen liitteessä XVII olevan 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteessä XVII olevan liitteen 3,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0389/2016),

A.  ottaa huomioon, että Erasmus+ -ohjelma on yksi unionin kaikkein onnistuneimmista ohjelmista ja tärkeä väline koulutus-, nuoriso- ja urheilualan toiminnan tukemisessa ja että sillä pyritään parantamaan nuorten uramahdollisuuksia ja tarjoamaan osallistujille sosiaalisia kontakteja; ottaa huomioon, että se tarjoaa kaudella 2014–2020 mahdollisuuden opiskeluun, harjoitteluun ja vapaaehtoistyöhön toisessa maassa yli neljälle miljoonalle eurooppalaiselle;

B.  katsoo, että komissio on osoittanut joustavuutta ja toteuttanut innovatiivisia toimia, kuten pakolaisia koskevan ehdotuksen, uusiin haasteisiin tarttumiseksi ja kansalaisarvojen edistämiseksi Erasmus+ -ohjelman tarjoamissa kannustimissa aktiivisemman ja osallistavamman kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittämiseksi;

C.  toteaa, että ohjelman suuri koulutuksellinen, yhteiskunnallinen, poliittinen ja taloudellinen merkitys ilmenee ohjelmakauden määrärahojen 40 prosentin lisäyksenä ja ohjelmalle osoitetun budjetin käyttöasteessa, joka on yltänyt lähes sataan prosenttiin hakemusten suuren määrän vuoksi;

D.  toteaa, että kaikki kattavan määrällisen ja laadullisen analyysin kannalta merkityksellinen tieto ei ole vielä saatavilla, ja katsoo siksi, että on liian aikaista tehdä laadullista arviota ohjelman vaikutuksista;

E.  ottaa huomioon, että Erasmus-ohjelman vuoden 2014 vaikutustenarviointitutkimuksen(17) tulokset osoittavat, että ulkomailla opiskelleet tai harjoitelleet löytävät kaksi kertaa todennäköisemmin työtä verrattuina niihin henkilöihin, joilla ei ole samanlaista kokemusta, että 85 prosenttia Erasmus-opiskelijoista opiskelee tai harjoittelee ulkomailla parantaakseen työnsaantimahdollisuuksiaan ulkomailla ja että ulkomailla opiskelleiden tai harjoitelleiden työttömyysaste on 23 prosenttia alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta; ottaa huomioon, että Erasmus-ohjelman vaikutustenarviointitutkimus osoittaa myös, että 64 prosenttia työnantajista pitää rekrytoinnissa kansainvälistä kokemusta tärkeänä (verrattuna vain 37 prosenttiin vuonna 2006) ja että vastavalmistuneille, joilla on kansainvälistä kokemusta, annetaan enemmän ammatillista vastuuta; ottaa huomioon, että yhdelle kolmesta Erasmus-harjoittelijasta tarjotaan työpaikkaa yrityksessä, jossa he ovat suorittaneet harjoittelunsa, ja että lähes yksi kymmenestä työharjoittelun suorittaneesta Erasmus-harjoittelijasta on perustanut oman yrityksen ja että kolme neljästä suunnittelee tai voi harkita tekevänsä niin;

Tärkeimmät päätelmät

1.  panee merkille, että Erasmus+ on EU:n lippulaivaohjelma liikkuvuuden ja koulutuksen alalla ja että myönteisten tulosten ja suuren kysynnän vuoksi sen määrärahoja on lisätty 40 prosenttia kauteen 2007–2013 verrattuna;

2.  panee merkille, että kansallisten toimistojen suuri enemmistö odottaa, että Erasmus+ -ohjelman tavoitteet koulutus- ja nuorisoalalla saavutetaan;

3.  katsoo, että Erasmus+ -ohjelmalla on keskeinen asema eurooppalaisen identiteetin ja yhdentymisen, yhteisvastuun, osallistavan ja kestävän kasvun, laadukkaiden työpaikkojen, kilpailukyvyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja nuoren työvoiman liikkuvuuden kannalta, sillä se myötävaikuttaa eurooppalaisten koulutusjärjestelmien, elinikäisen oppimisen, aktiivisen Euroopan kansalaisuuden ja työllisyysnäkymien parantamiseen antamalla eurooppalaisille mahdollisuuden hankkia monialaisia ja siirrettäviä taitoja ja osaamista ulkomailla tapahtuvan opiskelun, koulutuksen, työkokemuksen ja vapaaehtoistyön kautta sekä takaa yksittäisille henkilöille mahdollisuuden itsenäisempään elämään, helpompaan sopeutumiseen ja itsensä kehittämiseen;

4.   painottaa, että vaikka yleinen ohjelma on näkyvämpi kuin sen edeltäjä, sen alakohtaiset eri ohjelmat eivät ole kuitenkaan tarpeeksi näkyviä; muistuttaa tässä yhteydessä, että eri alojen erityis- ja ominaispiirteet on otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanossa;

5.  painottaa, että olisi otettava uudelleen käyttöön alakohtaisia malleja, kuten Grundtvig-työpajoja ja epävirallisille ryhmille avoimia kansallisia nuorisoaloitteita, ja kansainvälisiin nuorisoaloitteisiin osallistumista olisi helpotettava; ehdottaa, että ohjelman vaikutusta maksimoidaan uusilla tukikelpoisilla toimilla esimerkiksi toteuttamalla laaja-alaiseen Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun (EVS) perustuvaa laajamittaista nuorisovaihtoa avaintoimen 1 puitteissa;

6.  korostaa, että EU:n kansalaisten lisääntyvä kiinnostus Erasmus+ -ohjelmaa kohtaan vaikuttaa eniten ohjelman nuorisoalaa koskevaan lukuun; toteaa, että tällä hetkellä 36 prosenttia kaikista Erasmus+ -hakemuksista tehdään nuorisoalalla, jolla hakemukset ovat lisääntyneet 60 prosenttia 2014–2016;

7.  panee merkille nuorisoa koskevan EU:n jäsennellyn vuoropuhelun merkityksen osallistavana prosessina, joka tarjoaa nuorille ja nuorisojärjestöille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa EU:n nuorisopolitiikkaan, ja on tyytyväinen tukeen, jota ohjelmasta annetaan prosessille tukemalla kansallisia työryhmiä ja avaintoimeen 3 kuuluvia jäsennellyn vuoropuhelun hankkeita; toteaa, että Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu tarjoaa nuorille intensiivisen oppimisen ja kokemusten hankinnan muodon ja että se tarvitsee laadukkaat edellytykset; painottaa, että pääsy Erasmus+ -ohjelmaan olisi varattava edelleen vain kansalaisyhteiskunnan toimijoille;

8.   panee merkille, että kaikkien tasojen sidosryhmien raporttien mukaan ohjelman täytäntöönpanon ensimmäiset kaksi ja puoli vuotta olivat vaikeita ja haastavia, mutta tämän jälkeen on tehty parannuksia, vaikka kaikille sopivan yhden toimintatavan avulla toteutetuilla yksinkertaistuksilla on monissa tapauksissa ollut päinvastainen vaikutus; katsoo, että byrokraattisten esteiden vähentäminen auttaisi laajentamaan ohjelmaa ja helpottamaan siihen pääsyä; vaatii sen vuoksi toteuttamaan lisätoimia byrokratian karsimiseksi koko hankesyklistä ja määrittämään kustannukset asianmukaisesti ja suhteessa määrärahoihin tai hankkeen tyyppiin; kannustaa samalla komissiota vahvistamaan työmarkkinaosapuolten, paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua, jotta varmistetaan laajin mahdollinen pääsy ohjelmaan; pitää valitettavana, että raskaan hallinnollisen rasitteen vuoksi Erasmus+ -rahoitus voi olla pienempien organisaatioiden ulottumattomissa; katsoo, että byrokratiaa ja raportointivaatimuksia olisi yksinkertaistettava;

9.  pitää valitettavana, että komissio ei anna mitään tietoja onnistuneiden hankkeiden laadusta; korostaa, että komission olisi itsestään selvästi analysoitava jokaisen hankkeen laatu ja esitettävä tulokset avoimesti, ja katsoo, että tämä saattaisi parantaa hakemusten onnistumisastetta;

10.  korostaa, että tavoitetta yksinkertaisemmasta, käyttäjäystävällisemmästä ja joustavammasta täytäntöönpanosta ei ole vielä saavutettu; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että ohjelmaopas ei ole vieläkään selkeä, että siinä on eritasoisia yksityiskohtaisia tietoja ja että hakulomakkeet ovat edelleen monimutkaisia ja asettavat pienet, kokemattomat ja ei-ammattimaiset hakijat selvästi epäedulliseen asemaan; painottaa tarvetta jatkaa ohjelman parantamista, jotta siitä tulee käyttäjäystävällisempi, ja ottaa samalla huomioon, että on tärkeää erottaa toisistaan eri alat ja edunsaajaryhmät; pitää valitettavana, että Erasmus+ -ohjelman pitkät maksuajat vaikuttavat pienempien organisaatioiden mahdollisuuksiin hakea rahoitusta;

11.  kehottaa komissiota yksinkertaistamaan merkittävästi hakuprosessia ja muuttamaan ohjelmaopasta ja tekemään siitä käyttäjäystävällisemmän ja alakohtaisemman siten, että kaikki olennainen tieto kunkin ohjelman alalta yhdistetään yhteen lukuun, ja julkaisemaan hakulomakkeet kaikilla virallisilla kielillä samaan aikaan ohjelmaoppaan kanssa ja hyvissä ajoin ennen haun määräaikaa sekä ilmoittamaan selvästi, mitä asiakirjoja kussakin vaiheessa tarvitaan; kehottaa selkeyttämään ja yksinkertaistamaan sähköisen lomakkeen rahoitusta koskevaa osiota; korostaa, että hakemusten arviointia varten on tarpeen suorittaa riippumattomien asiantuntijoiden tuella koordinoitu ja johdonmukainen arvio;

12.  korostaa, että on tärkeää saada selkeitä oppimistuloksia ja erityisiä työkuvauksia Erasmus+ -työkokemuksesta ulkomailla ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, harjoittelijoille ja oppisopimusoppilaille sekä vapaaehtoisille; korostaa, että hakijoiden valmennus ennen heidän kansainvälistä kokemustaan on erottamaton osa toimintaa ja siihen on sisällytettävä uraneuvontaa ja kielikoulutusta sekä sosiaalista ja kulttuurista integraatiota koskevia kursseja ja kulttuurien välistä viestintää, jotka edistäisivät ihmisten osallistumista yhteiskuntaan ja parantaisivat heidän työ- ja elinolojaan; ottaa huomioon monikielisyyden merkityksen nuorten työllistettävyyden parantamisessa; katsoo, että monikielisyyttä olisi pyrittävä edistämään ja tukemaan ponnekkaammin Erasmus+ -ohjelmassa; on tyytyväinen siihen, että Erasmus+ -ohjelmaan osallistuneiden vieraan kielen ja myös naapurimaiden kielten taito paranee, mikä voi lisätä liikkuvuutta ja työllistettävyyttä rajat ylittävillä työmarkkinoilla; katsoo, että saapuville liikkuvuusohjelman osallistujille voitaisiin järjestää kielikursseja yhteistyössä oppilaitosten ja harjoittelijoita vastaanottavien yritysten kanssa ja että kielikurssit voitaisiin mukauttaa osallistujien opiskelualaan tai harjoitteluun;

13.  muistuttaa, että vaikka ohjelman kokonaismäärärahoja on huomattavasti lisätty, monivuotisessa rahoituskehyksessä säädettiin ohjelmakauden ensimmäisellä puoliskolla vain vähäisestä lisäyksestä, mikä johti valitettavasti monien korkealaatuisten hankkeiden hylkäämiseen ja siten matalaan onnistumisprosenttiin ja suureen tyytymättömyyteen hakijoiden keskuudessa;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että Erasmus+ -ohjelmalle on vuodelle 2017 osoitettu varoja lähes 300 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2016; korostaa vielä tarvetta käyttää nämä varat osittain ohjelman heikkouksien parantamiseen ja pääosin menestyvien laadukkaiden hankkeiden määrän lisäämiseen;

15.  toteaa, että Erasmus+ -ohjelmaan suunnatut investoinnit EU:n talousarviosta vaikuttavat merkittävästi nuorten eurooppalaisten osaamisen parantamiseen, työllistymismahdollisuuksiin ja pitkäaikaistyöttömyyttä koskevien riskien vähenemiseen sekä aktiivisen kansalaisuuden ja nuorten sosiaalisen osallisuuden edistämiseen;

16.  uskoo, että vuoden 2017 kokonaismäärärahojen kasvu 12,7 prosentilla vuodesta 2016 ja muut vuotuiset lisäykset ohjelman jäljellä olevina vuosina johtavat korkeampaan onnistumisprosenttiin ja suurempaan tyytyväisyyteen hakijoiden keskuudessa; odottaa, että komissio toteuttaa aikomuksensa myöntää 200 miljoonan euron lisärahoitus jäljellä olevalle ohjelmakaudelle, vaikka määrärahoja tarvitaan enemmän, jotta voidaan kattaa alirahoitetuilla aloilla kysyntä, joka on tällä hetkellä paljon suurempaa kuin käytettävissä olevat varat; panee merkille, että 48 prosenttia kansallisista toimistoista katsoo, että ohjelman toimia ei rahoiteta riittävästi;

17.  kannustaa komissiota analysoimaan ohjelman alirahoitettuja avaintoimia ja aloja, joita ovat muun muassa avaintoimen 2 strategiset kumppanuudet, aikuiskoulutus, nuoriso, kouluopetus, ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus, sekä avaintoimia ja aloja, jotka voisivat hyötyä eniten määrärahojen lisäämisestä; painottaa, että ohjelmaa on seurattava jatkuvasti kyseisten osa-alueiden ja alojen määrittämiseksi, jotta korjaaviin toimiin voidaan ryhtyä mahdollisimman nopeasti; korostaa tarvetta varmistaa riittävä rahoitus liikkuvuutta varten kiinnittämällä erityistä huomiota aliedustettujen ryhmien liikkuvuuden lisäämiseen; korostaa, että alakohtaisten tarpeiden vuoksi eri aloille tarvitaan omat budjettikohdat; korostaa, että määrärahat on käytettävä yksinomaan ohjelmaa koskevien säännösten puitteissa;

18.  painottaa, että virtuaaliset keinot ovat yksi tapa tukea tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, mutta katsoo, että henkilökohtaiset kontaktit ja kasvotusten toteutettavat toimet ovat erittäin tärkeässä asemassa hankkeiden ja koko ohjelman onnistumisen kannalta; katsoo tässä suhteessa, että jäsenvaltioissa järjestettävien tiedostuskampanjoiden olisi sisällettävä seminaareja ja toimia, joissa mahdolliset osallistujat tavataan henkilökohtaisesti;

19.  korostaa lisäksi, että kielitaidon kehittyminen on kaikille osallistujille keskeinen osa Erasmus+ -ohjelmaa; suhtautuu siksi myönteisesti komission tarjoamiin verkossa toimiviin kielenoppimisvälineisiin, mutta huomauttaa, että liikkuvuuden onnistumiseksi erityisesti kouluikäisiä oppilaita ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita sekä henkilöstöä varten on otettava käyttöön myös (kansallinen, alueellinen ja paikallinen) kehys, joka helpottaa heidän integroitumistaan erilaisiin ympäristöihin;

20.  muistuttaa, että tällä hetkellä ainoastaan yksi prosentti vuorotteluun perustuvaan ammatilliseen koulutukseen osallistuvista nuorista, joihin kuuluvat myös oppisopimusoppilaat, osallistuu liikkuvuusohjelmaan koulutuksensa aikana; toteaa, että on välttämätöntä luoda suotuisat olot oppisopimusoppilaiden liikkuvuuden kehittämiseksi EU:ssa, jotta heille voidaan taata samat mahdollisuudet kuin korkeakouluopiskelijoille ja täyttää siten työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevat tavoitteet;

21.  korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen, nuorisotyöntekijöiden, urheilutoimintaan osallistumisen ja vapaaehtoistyön merkitystä Erasmus+ -ohjelmassa keinoina parantaa yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurien välisiä valmiuksia, edistää nuorten sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä tukea heidän inhimillisen ja sosiaalisen pääomansa kehittymistä;

22.  korostaa, että Erasmus- ja Leonardo-ohjelmat suunnattiin aiemmin pääasiassa nuorille, joilla oli korkeampi osaamistaso ja paremmat mahdollisuudet päästä työmarkkinoille, ja että niitä ei kohdistettu riittävästi heikoimmassa asemassa oleviin; viittaa EU:n tavoitteeseen vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja köyhyyttä; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi kohdistettava Erasmus+ -ohjelma erityisesti koulutuksen keskeyttäneisiin, jotka muodostavat köyhyyden ja työttömyyden kannalta erittäin riskialttiin ryhmän; korostaa, että koulutuksen keskeyttäneille tarkoitetut ohjelmat eivät voi olla vakiomuotoista ammatillista koulutusta tai vaihto-ohjelmia, vaan niiden olisi keskityttävä heidän erityistarpeisiinsa, helppoon saatavuuteen ja yksinkertaiseen rahoitukseen, ja katsoo, että ne olisi toteutettava epävirallisessa tai virallisessa oppimisympäristössä;

23.  panee merkille yhteiskunnan uudet haasteet ja jatkuvasti kehittyvän työn sisällön; muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelma myös valmentaa nuoria työhön, ja katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siirtymiseen työhön liittyvistä taidoista ”pehmeisiin taitoihin” tukemalla sellaisten monialaisten ja siirrettävissä olevien taitojen ja pätevyyksien hankkimista, joita ovat esimerkiksi yrittäjyys, tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät taidot, luova ajattelu, ongelmanratkaisu ja innovatiivisuus, itseluottamus, mukautumiskyky, ryhmähengen luominen, projektinhallinta, riskinarviointi ja riskinotto sekä sosiaaliset taidot ja kansalaistaidot, jotka ovat erittäin tärkeitä työmarkkinoilla; katsoo, että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon myös työssä viihtyminen, hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan;

24.  panee merkille, että opintolainojen takausjärjestelmä käynnistettiin vasta helmikuussa 2015 sen jälkeen, kun joulukuussa 2014 oli allekirjoitettu delegointisopimus Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa, ja että tähän mennessä vasta neljä pankkia Ranskassa, Espanjassa ja Irlannissa osallistuu tähän innovatiiviseen välineeseen; pitää valitettavana, että tämä rahoitusväline jää kauas odotetuista tuloksista, sillä tähän mennessä mukana on vain 130 maisteriopiskelijaa; vaatii arvioimaan opintolainojen takausjärjestelmää kriittisesti ja pohtimaan sen tarkoitusta ja saatavuutta eri puolilla unionia ja kehottaa komissiota ehdottamaan yhteistyössä parlamentin kanssa strategiaa, jolla kohdennetaan uudelleen osa määrärahoista, joita ei todennäköisesti käytetä vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että opiskelijoiden kokonaisvelka-astetta olisi seurattava sen varmistamiseksi, että ohjelmassa käytettävillä kattavilla rahoitusvälineillä autetaan useampia henkilöitä;

25.  pitää valitettavana, että paikallistason amatööriurheilijoita ja erityisesti vammaisurheilijoita edustavat organisaatiot ovat hankkeisiin osallistujina erittäin aliedustettuja ruohonjuuritason urheiluhankkeiden täytäntöönpanossa; pitää tärkeänä askeleena, että perustetaan pienimuotoisia yhteistyökumppanuuksia, joihin sovelletaan vähäisempiä hallinnollisia vaatimuksia ja jotka mahdollistavat pienempien ruohonjuuritason urheilujärjestöjen osallistumisen ohjelmaan ja niiden toiminnan rikastuttamisen entisestään; painottaa, että eri alojen välinen toiminta, tässä tapauksessa urheilun ja koulutuksen tiiviimpi yhdistäminen, voi auttaa korjaamaan kyseisen puutteen; katsoo, että käytäntöä olisi laajennettava Erasmus+ -hankerahoituksen muille aloille, erityisesti vapaaehtoisjärjestöihin;

26.   pitää myönteisenä Erasmus+ -ohjelman erityistä osallistumista ruohonjuuritason urheilutoimintaan ja yhteistyöhön; kannustaa komissiota edistämään urheiluseurojen kaltaisten ruohonjuuritason toimijoiden pääsyä ja osallistumista ohjelmaan; kehottaa komissiota arvioimaan, hyödynnetäänkö Erasmus+ -ohjelmasta urheilulle kohdistettuja varoja riittävän tehokkaasti ja ruohonjuuritason urheilun hyväksi, ja mikäli näin ei tapahdu, kehottaa komissiota erittelemään tilannetta parantavat vaihtoehdot keskittymällä ruohonjuuritason urheiluun ja koulutukseen, jotta voidaan parantaa urheilun näkyvyyttä, edistää liikuntaa ja lisätä kaikkien EU:n kansalaisten mahdollisuutta harrastaa urheilua; kehottaa komissiota edistämään monialaista lähestymistapaa ruohonjuuritason urheiluun kaikissa asianmukaisissa Erasmus+ ‑toimissa ja koordinoimaan tämän alan toimia niiden tehokkuuden ja halutun vaikutuksen varmistamiseksi;

27.  korostaa Erasmus+ -ohjelman ammatillisen koulutuksen toimien lisäarvoa tuettaessa heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista tai uudelleen integroitumista yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin heidän työmarkkinoille siirtymisensä helpottamiseksi;

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä EU:n virastoja, kuten Cedefopia, parantamaan ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta edistävien ohjelmien laatua, saatavuutta ja yhtäläisiä osallistumismahdollisuuksia, jotta näistä ohjelmista koituisi lisäarvoa kaikille osallistujille pätevyyden, sen tunnustamisen ja sisällön osalta, ja kehottaa varmistamaan laatuvaatimusten käyttöönoton oppisopimuskoulutusohjelmia varten;

29.  toteaa, että joidenkin jäsenvaltioiden korkea nuorisotyöttömyys huomioon ottaen Erasmus+ -ohjelman yhtenä ensisijaisena tavoitteena on nuorten valmentaminen työelämään; korostaa samaan aikaan erityisesti tarvetta säilyttää koulun, ammatillisen koulutuksen ja opiskelun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan asema Erasmus+ ‑ohjelmassa;

30.  muistuttaa komissiota siitä, että vammaisilla henkilöillä, kuten kuulovammaisilla, on erityistarpeita, minkä vuoksi heidän on saatava riittävästi rahoitusta ja asianmukaista tukea, kuten viittomakielen tulkkeja, sekä enemmän tietoa ja kohtuullinen apuraha voidakseen osallistua Erasmus+ -ohjelmaan; kehottaa komissiota pyrkimään edelleen ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä, jotta vammaiset henkilöt voivat päästä esteettä ja syrjimättömästi kaikkiin Erasmus+ -ohjelman yhteydessä toteutettaviin stipendiohjelmiin; pitää hyödyllisenä, että kansallisiin toimistoihin nimitetään tarvittaessa niin kutsuttuja valmentajia, jotka opastavat rahoituksen parhaassa mahdollisessa käytössä;

31.  painottaa tarvetta tukea rahoituksen ja verohuojennusten avulla sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka tarjoavat ammatillista koulutusta Erasmus+ -ohjelman puitteissa;

Suositukset

32.   katsoo, että Erasmus+ -ohjelma on yksi keskeisistä välineistä, joiden avulla Euroopan väestö mukautuu elinikäiseen oppimiseen; kehottaa komissiota sen vuoksi hyödyntämään täysimääräisesti ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuutta tehostamalla ja kannustamalla Erasmus+ -ohjelmassa monialaista yhteistyötä, jonka osuus on paljon suurempi kuin aiemmissa ohjelmissa, ja kehottaa arvioimaan monialaista yhteistyötä vuoden 2017 lopussa esitettävässä ohjelman väliarvioinnissa; toteaa, että monialaisiin hankkeisiin ja toimiin sisältyy mahdollisuuksia parantaa ohjelman vaikuttavuutta; vaatii, että koulutukseen liittyvä liikkuvuus sisällytetään osaksi korkeakoulutus- tai ammattikoulutusohjelmia, jotta voidaan parantaa korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmän laatua ja auttaa ihmisiä parantamaan ammattitaitoaan, osaamistaan ja urakehitystään sekä lisätä tietoisuutta liikkuvuuden aikana hankitusta osaamisesta kaikilla kohdennetuilla aloilla ja edistää tietoa oppimisesta, koulutuksesta ja nuorisotyöstä; korostaa Erasmus+ -ohjelman ammatillisen koulutuksen toimien lisäarvoa tuettaessa heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista tai uudelleen integroitumista yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin heidän työmarkkinoille siirtymisensä helpottamiseksi; vaatii ammatillisen koulutuksen opiskelijoille parempia mahdollisuuksia osallistua työharjoitteluun tai suorittaa osa opinnoistaan naapurimaissa, esimerkiksi siten, että rahoitetaan niiden opiskelijoiden matkakulut, jotka jäävät asumaan kotimaahansa;

33.  pitää Erasmus+ -ohjelmaa tärkeänä välineenä ammatillisen koulutuksen parantamisessa EU:ssa; korostaa, että osallistavalla korkealaatuisella ammatillisella koulutuksella ja ammatilliseen koulutukseen liittyvällä liikkuvuudella on Euroopassa olennaisen tärkeä taloudellinen ja sosiaalinen rooli nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla, sillä ne tarjoavat nuorille ja aikuisille työelämään ja elämään liittyviä taitoja, joita tarvitaan siirryttäessä koulutuksesta työhön; korostaa, että ammatillisen koulutuksen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvän liikkuvuuden olisi tuettava kaikkien kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja sosiaalista osallisuutta mukaan lukien naiset, jotka ovat aliedustettuina ammatillisessa koulutuksessa, ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, mukaan lukien romanit, työttömät nuoret, vammaiset henkilöt, syrjäisten ja syrjäisimpien alueiden asukkaat ja maahanmuuttajat; ehdottaa myös, että keskitytään heikosti koulutettuihin edunsaajiin, jotta voidaan lisätä heidän osallistumistaan ja parantaa näin ohjelmien ulottuvuutta;

34.   huomauttaa, että liikkuvuuteen osallistumiseen liittyy joissakin jäsenvaltioissa jatkuvaa sosiaalista valikoivuutta; pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden sisäinen ja niiden välinen eriarvoisuus vaikeuttaa ohjelmaan pääsyä, koska se luo esteitä hakijoille, erityisesti pienituloisille opiskelijoille; panee merkille, että suuri osa liikkuvuuteen osallistuvista opiskelijoista saa tukea kolmansilta osapuolilta (perheeltä, vanhemmilta, kumppanilta tai edunsaajia lähellä olevilta paikallisilta toimijoilta); toteaa, että monet työssäkäyvät opiskelijat peruuttavat osallistumisensa liikkuvuuteen mahdollisen tulonmenetyksen vuoksi; toteaa, että liikkuvuuden esteiden, kuten taloudellisten esteiden, poistaminen ja kansainvälisen työn tai opiskelun tulosten parempi tunnustaminen ovat tärkeitä välineitä avaintoimen 1 tavoitteiden saavuttamiseksi; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään entisestään rahoitustukea niille, jotka eivät pysty osallistumaan ohjelmaan taloudellisten rajoitusten vuoksi, ja etsii uusia mahdollisuuksia helpottaa näiden henkilöiden liikkuvuutta, jotta Erasmus+ olisi aidosti kaikkien saatavilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ohjelmaan;

35.  kehottaa komissiota takaamaan Euroopan laajuisen liikkuvuuden myös kriisiaikoina ja säilyttämään vaihtoehtoja, joiden avulla myös eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen osallistuvat maat voivat päästä Erasmus+ -ohjelmaan;

36.  on edelleen huolissaan siitä, että nuoret ja suuri yleisö pitävät Erasmus+ -ohjelmaa lähinnä korkeakouluopintoihin liittyvänä ohjelmana; suosittaa siksi antamaan Euroopan tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla enemmän näkyvyyttä eri aloille, joille ihmiset voivat hakea, kuten yleissivistävälle koulutukselle, korkeakoulutukselle, kansainväliselle korkeakoulutukselle, ammatilliselle koulutukselle, aikuiskoulutukselle, nuorisolle ja urheilulle sekä vapaaehtoistyölle, ja kehottaa korostamaan mahdollisuutta monialaisiin hankkeisiin etenkin kaikkien ohjelmien sisältöä koskevan tiedotuskampanjan ja pr-työn avulla;

37.   katsoo, että pitkäaikaiset markkinointinimet (Comenius, Erasmus, Erasmus Mundus, Leonardo da Vinci, Grundtvig ja Youth in Action) ja niiden logot ovat tärkeitä välineitä ohjelman monimuotoisuuden edistämisessä; toteaa lisäksi, että Erasmus+ -nimi on tulossa tunnetuimmaksi erityisesti uusien tulokkaiden keskuudessa; painottaa, että ohjelman olisi puolustettava uutta nimeään Erasmus+ ja käytettävä lisäksi eri keinoja edistääkseen tietoisuutta siitä; ehdottaa, että komission olisi korostettava enemmän Erasmus+ -ohjelman suhdetta aiempiin markkinointinimiin ja lukuisiin eri alaohjelmiin; kehottaa lisäämään yksittäisiin ohjelmiin nimen Erasmus+ (niin että ohjelmat ovat Erasmus+ Comenius, Erasmus+ Mundus, Erasmus+ Leonardo da Vinci, Erasmus+ Grundtvig ja Erasmus+ Youth In Action); kehottaa kaikkia sidosryhmiä jatkamaan näiden nimien käyttöä erityisesti julkaisuissa ja esitteissä, jotta säilytetään ja vahvistetaan alakohtaisten ohjelmien identiteettiä, varmistetaan niiden parempi tunnistaminen ja poistetaan edunsaajien mahdollinen epätietoisuus; kehottaa komissiota jäsentelemään Erasmus+ -ohjelmaoppaan vakiintuneiden markkinointinimien mukaan ja käyttämään niitä oppaassa johdonmukaisesti;

38.  kehottaa komissiota vahvistamaan toimiaan, joilla pyritään luomaan avoin, kuunteleva ja läpinäkyvä työtapa, ja parantamaan entisestään yhteistyötään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa (tarpeen mukaan esimerkiksi vanhempainyhdistysten, opiskelijoiden, opettajien, muun henkilöstön ja nuorisojärjestöjen kanssa) täytäntöönpanon kaikilla tasoilla; korostaa, että Erasmus+ -ohjelmasta olisi tultava Euroopan unionin avoimuuden lippulaiva, jonka kansalaiset tunnistaisivat sellaiseksi ja joka kehittyisi niin, että kaikki sen päätökset ja prosessit olisivat täysin läpinäkyviä, varsinkin taloudellisilta näkökohdiltaan; muistuttaa, että täysin läpinäkyvät päätökset ovat selvästi ymmärrettävämpiä niiden hankkeiden ja hakijoiden kannalta, joiden hakemukset on hylätty;

39.  painottaa ohjelmakomitealle Erasmus+ -ohjelman perustamista koskevassa asetuksessa (EU) N:o 1288/2013 annettua tärkeää roolia ohjelman täytäntöönpanon keskeisenä toimijana ja eurooppalaisen lisäarvon edistäjänä Erasmus+ -ohjelman ja kansallisen tason toimien lisääntyneen täydentävyyden ja yhteisvaikutusten kautta; vaatii vahvistamaan ohjelmakomitean asemaa ja sen roolia poliittisessa päätöksenteossa; pyytää komissiota antamaan edelleen ohjelmakomitealle yksityiskohtaista tietoa keskitettyjen varojen jakamisesta;

40.  painottaa, että tietoteknisiä välineitä ei saisi pitää ainoastaan hallinnan, haun ja hallinnollisten prosessien välineinä, sillä ne voivat tarjota myös arvokkaita tapoja pitää yhteyttä edunsaajiin, helpottaa heidän keskinäistä yhteydenpitoaan ja mahdollisesti tukea monia muita prosesseja, kuten palautteen saamista edunsaajilta, vastavuoroista mentorointia ja ohjelman näkyvyyden parantamista;

41.  kehottaa komissiota varmistamaan säännöllisen tietojenvaihdon ja hyvän yhteistyön Euroopan tasolla kansallisten viranomaisten, täytäntöönpanoelinten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kansallisten toimistojen välillä sekä hajautetuissa että keskitetyissä ohjelmatoimissa; kehottaa kansallisia toimistoja asettamaan kaikki tarvittavat tiedot saataville verkkosivustoillaan samassa muodossa ja mahdollisuuksien mukaan samansisältöisinä;

42.  kehottaa komissiota ja vastaavasti komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosastoa (EAC) sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA) mahdollistamaan hajautettujen toimien, kuten avaintoimi 2:n, edistämisen esittämällä riittävää ja toimien kokoon suhteutettua rahoitusta;

43.  kannustaa tehostamaan edelleen kansallisten toimistojen ja EACEA:n välistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää Erasmus+ -ohjelman keskitettyjä toimia, antaa tarvittavaa tukea, lisätä tietoisuutta ohjelmasta, antaa lisätietoja ohjelmasta mahdollisille hakijoille ja antaa palautetta täytäntöönpanon parantamisesta; kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä kansallisten toimistojen kanssa eurooppalaiset täytäntöönpano-ohjeet kansallisille toimistoille; pyytää helpottamaan yhteydenpitoa komission, kansallisten toimistojen, ohjelman edunsaajien, kansalaisjärjestöjen edustajien ja EACEA:n välillä kehittämällä tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon tarkoitetun viestintäalustan, jossa kaikki asianmukaiset sidosryhmät voivat vastaanottaa laadukasta tietoa sekä jakaa kokemuksiaan ja ehdotuksiaan ohjelman parantamiseksi; korostaa tarvetta ottaa sidosryhmät ja edunsaajat mukaan ohjelmakomitean kokouksiin; korostaa, että tätä voitaisiin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti helpottaa perustamalla pysyviä alakomiteoita, joissa olisi mukana sidosryhmien ja edunsaajien edustajia, alakohtaisia kansallisia toimistoja, Euroopan parlamentin jäseniä ja jäsenvaltioiden edustajia;

44.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen kansallisille toimistoille suoritettavien maksujen järjestelyjä, hakemusten määräaikoja ja käsittelyaikoja ja mukauttamaan niitä tarvittaessa; huomauttaa, että kansallisille toimistoille olisi mahdollistettava enemmän joustavuutta pidempiä ulkomailla oleskeluja koskevien liikkuvuusapurahojen ja hallintokustannusten suhteen; kannustaa komissiota antamaan kansallisille toimistoille enemmän joustoa varojen siirtämiseen avaintoimissa, jotta voidaan täyttää edunsaajien tarpeisiin perustuvat mahdolliset rahoitusvajeet; ehdottaa tämän prosessin antamista kansallisten toimistojen vastuulle, sillä ne ovat perehtyneitä mahdollisiin rahoitusvajeisiin omissa maissaan; toteaa, että jouston lisääminen edellyttää sitä koskevaa valvontaa ja läpinäkyvyyttä;

45.  ilmaisee huolensa Leonardo-ohjelmaan kuuluvien yhteishankkeiden vähentymisestä ja kehottaa antamaan kansallisille toimistoille enemmän päätösvaltaa hallintomenoja koskevien tukien määrän suhteen, jotta ne voivat ottaa paremmin huomioon kansalliset erityispiirteet, kuten harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän järjestelmän;

46.  on huolestunut siitä, että kansallisilla toimistoilla on vaikeuksia ohjelman sääntöjen tulkinnassa ja soveltamisessa, ja muistuttaa, että 82:ta prosenttia Erasmus+ -määrärahoista hallinnoidaan hajautetuissa toimissa; kehottaa komissiota tarkentamaan määritelmiä ja parantamaan hajautettujen toimien ohjeistusta sekä varmistamaan ohjelman sääntöjen ja säännösten johdonmukaisen soveltamisen kaikissa kansallisissa toimistoissa yleisiä laatuvaatimuksia, hankkeiden arviointia ja hallinnollisia menettelyjä noudattaen ja varmistamaan näin Erasmus+ -ohjelman yhtenäisen ja johdonmukaisen täytäntöönpanon, parhaat tulokset unionin talousarvion kannalta ja virhetasojen välttämisen;

47.  katsoo, että kansallisten toimistojen suorituksia olisi arvioitava säännöllisesti ja niitä olisi parannettava EU:n rahoittamien toimien laadun varmistamiseksi; toteaa, että osallistumistasojen sekä osanottajien ja kumppaneiden kokemusten olisi oltava avainasemassa tältä osin;

48.  ehdottaa, että asianomaisten komission yksiköiden organisaatiorakenne mukautetaan ohjelman rakenteeseen;

49.  kehottaa parantamaan edelleen asiaankuuluvia tietoteknisiä välineitä ja keskittymään virtaviivaistamiseen, käyttäjäystävällisyyteen ja eri välineiden välisten yhteyksien parantamiseen sen sijaan, että kehitetään uusia välineitä; muistuttaa tässä yhteydessä, että uudet tietotekniset välineet ovat nuorten kansalaisten keskuudessa suosituimpia vuorovaikutusvälineitä verkossa; korostaa, että tietotekniikka voi olla keskeisessä asemassa ohjelman näkyvyyden lisäämisessä;

50.  kehottaa komissiota kehittämään edelleen tietotekniikka-alustoja, kuten eTwinning, School Education Gateway, Open Education Europe, EPALE, Euroopan nuorisoportaali ja VALOR, jotta niistä tulisi kiinnostavampia ja käyttäjäystävällisempiä; pyytää komissiota sisällyttämään näiden alustojen arvioinnin Erasmus+ -ohjelman väliarviointiin, joka on määrä esitellä vuoden 2017 lopussa;

51.  kehottaa komissiota optimoimaan tietoteknisten välineiden, kuten Mobility Tool, tai muiden tietoteknisten alustojen, kuten Electronic Platform for Adult Learning in Europe (EPALE), suorituskykyä ja käyttäjäystävällisyyttä, jotta varmistetaan, että ohjelman edunsaajat voivat hyödyntää mahdollisimman tarkkaan kokemustaan, ja jotta edistetään rajatylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

52.  kehottaa komissiota vahvistamaan ohjelman kouluopetuksen ulottuvuutta siten, että lisätään oppilaiden mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja yksinkertaistetaan koulujen ja epävirallisen koulutuksen tarjoajien rahoitusta ja hallintomenettelyjä hyödyntämällä näin Erasmus+ -ohjelman yleistä tarkoitusta edistää monialaista yhteistyötä, jotta voidaan kannustaa epävirallisen koulutuksen tarjoajia luomaan kumppanuuksia koulujen kanssa; kehottaa komissiota lujittamaan nuorisotyön ja epävirallisen koulutuksen kehittämiskäytäntöjä ohjelman puitteissa tukemalla nuorisojärjestöjä ja muita nuorisotyön tekijöitä sekä tukemalla edelleen EU:n ja Euroopan neuvoston kumppanuutta nuorisoalalla;

53.   suhtautuu myönteisesti kahdentyyppisten strategisten kumppanuuksien käyttöönottoon ensimmäisenä ja merkittävänä positiivisena askeleena pyrittäessä lisäämään pienten organisaatioiden mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan, sillä niillä on usein vaikeuksia täyttää vaatimuksia ja siksi niitä syrjitään, mikä vahingoittaa ohjelman mainetta ja vakuuttavuutta; kehottaa komissiota tekemään parannuksia, joilla ohjelmasta tehdään vielä houkuttelevampi, jotta useammat pienet organisaatiot voivat osallistua ohjelman toimintaan niin, että lopullinen tavoite on lisätä niiden osuutta ohjelmassa laatuvaatimuksia unohtamatta; suhtautuu myönteisesti eurooppalaisten täytäntöönpano-ohjeiden ja yksityiskohtaisemman usein kysyttyjen kysymysten sivuston perustamiseen valintaperusteita koskevien vastauksien virtaviivaistamiseksi ja valittujen hankkeiden esittelemiseksi niin, että voidaan selventää valintoja ja tukea paremmin pieniä organisaatioita; korostaa tarvetta ottaa mukaan erilaisia osallistujaorganisaatioita ohjelman toimiin ja säilyttää niiden välinen tasapaino;

54.  suosittaa, että koulujen välisen yhteistyön alalla tukimääriä supistetaan tuettujen hankkeiden määrän hyväksi, jotta oppilasvaihtoa voidaan tukea suoraan ja mahdollistetaan näin eri kulttuuri- ja kielialueilta tulevien ihmisten henkilökohtaisemmat kohtaamiset; korostaa, että henkilökohtainen kokemus kulttuuritaustaltaan erilaisista ihmisistä on tärkeää eurooppalaisen identiteetin ja Euroopan yhdentymisen perusajatuksen edistämiseksi, ja suosittaa, että pyritään antamaan mahdollisimman monille mahdollisuus osallistua, minkä olisi tietenkin koskettava kaikkia ohjelman tavoitteita; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti jo aikaansaatuihin parannuksiin, mutta odottaa, että kansalliset toimistot ja komissio tekevät säännöistä joustavampia osana strategisia kumppanuuksia;

55.  ottaa huomioon monikielisyyden merkityksen nuorten työllistettävyyden parantamisessa(18); katsoo, että monikielisyyttä olisi pyrittävä edistämään ja tukemaan ponnekkaammin Erasmus+ -ohjelmassa;

56.  panee merkille Euroopan uusien yhteiskunnallisten haasteiden yhteydessä tarpeen vahvistaa eurooppalaista lähestymistapaa yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin vastaamiseksi tukemalla laajamittaisia innovointihankkeita koulutus- ja nuorisoalalla kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten verkostojen kautta; korostaa, että tämä voitaisiin toteuttaa kohdentamalla osa Erasmus + -ohjelman kokonaisrahoituksesta avaintoimen 2 ”Innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö” keskitettyihin toimiin;

57.  toteaa, että 75 prosenttia kansallisista toimistoista ilmoitti suuresta hallinnollisesta rasitteesta, joka vähentää EU:n talousarvion investointikapasiteettia ja uhkaa vaikuttaa suoraan edunsaajiin; kehottaa koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosastoa ja EACEA:a parantamaan täytäntöönpanon laatua etenkin hakumenettelyssä;

58.  pitää myönteisenä yksikkökustannusjärjestelmän käyttöönottoa ohjelmassa hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi; pitää myönteisenä myös komission vuonna 2016 tekemiä ja vuodeksi 2017 suunniteltuja mukautuksia; panee merkille, että sääntelyvaatimuksien vuoksi jotkin jäsenvaltiot eivät voi soveltaa tätä järjestelmää tai pitävät kustannustasoa riittämättömänä tosiasiallisiin kustannuksiin verrattuna; katsoo, että yksikkökustannusten tason lisäkorottaminen on tarpeen, jotta voidaan tarjota riittävää taloudellista tukea hankkeisiin osallistuville, ja korostaa tarvetta varmistaa, että syrjäisten alueiden ja raja-alueiden osallistujat ja organisaatiot eivät joudu epäedulliseen asemaan yksikkökustannusjärjestelmän vuoksi; kehottaa palkitsemaan asianmukaisesti erityisesti monien vapaaehtoisten, opettajien sekä kaikkien muiden hakijoiden suuren henkilökohtaisen panoksen; vaatii ottamaan (uudelleen) käyttöön hankkeen käynnistysrahoituksen, jotta voidaan ottaa yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin tai järjestää valmistelutapaamisia, tai myöntämään riittävän kertakorvauksen esimerkiksi tällaisten kustannusten kattamiseksi; korostaa, että tämän alan avoimuus on keskeinen osa avoimuusvaatimuksia ja -tavoitteita koko Erasmus+ -ohjelmassa;

59.  suhtautuu myönteisesti kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen käytön mahdollistamaan yksinkertaistamiseen; kannustaa komissiota etsimään keinoja, joilla voitaisiin parantaa edelleen hakijoiden kannalta monimutkaisia hallintomenettelyjä ohjelman eri aloilla; on huolestunut siitä, että kansalliset toimistot ilmoittavat valvontaan liittyvän rasitteen lisääntyneen;

60.  panee merkille tarpeen lisätä operationaalista tukea eurooppalaisille verkoille avaintoimessa 3 ”Politiikan uudistamisen tuki”, jotta voidaan maksimoida Erasmus+ ‑ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien edistämistä ja levittämistä;

61.  kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimia, jotta vapaaehtoistyötä voidaan käyttää hankkeen budjetin oman osuuden lähteenä, sillä tämä helpottaa pienempien organisaatioiden osallistumista erityisesti urheilualalla, kun pidetään mielessä, että Erasmus+ antaa mahdollisuuden tunnustaa vapaaehtoisaika yhteisrahoitukseksi luontoissuorituksen muodossa ja että komission uusi ehdotus taloudellisista suuntaviivoista sisältää tämän mahdollisuuden; korostaa, että vapaaehtoistyön panos on tunnustettava ja että sen näkyvyys on taattava, koska sillä on ohjelmalle erityinen merkitys, edellyttäen että sitä seurataan, jotta voidaan varmistaa, että vapaaehtoistyö täydentää mutta ei korvaa julkisia investointeja;

62.  tunnustaa vapaaehtoistyön taloudellisen ja yhteiskunnallisen arvon ja kehottaa komissiota tukemaan paremmin vapaaehtoisjärjestöjä kaikissa ohjelman toimissa;

63.   suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta; kannustaa komissiota ottamaan vapaaehtoisjärjestöt mukaan tämän uuden aloitteen kehittämiseen, jotta varmistetaan sen lisäarvo ja täydentävä arvo vapaaehtoistyön vahvistamisessa EU:ssa; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan talousarviotoimia tämän uuden aloitteen mukauttamiseksi ilman että muita nykyisiä ja ensisijaisia ohjelmia alirahoitetaan ja kehottaa tarkastelemaan mahdollisuuksia integroida se Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun, jotta vapaaehtoistyötä voitaisiin lisätä EU:ssa ilman päällekkäisiä aloitteita ja ohjelmia;

64.  korostaa, että vapaaehtoistyö ilmentää yhteisvastuuta, vapautta ja vastuullisuutta ja vahvistaa osaltaan aktiivista kansalaisuutta ja henkilökohtaista inhimillistä kehitystä; katsoo, että vapaaehtoistoiminta on myös keskeinen sosiaalisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden väline, jolla on merkitystä myös koulutuksessa ja kulttuurien välisessä vuoropuhelussa, samalla kun se edistää merkittävästi eurooppalaisten arvojen levittämistä; katsoo, että Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun merkitys olisi tunnustettava sellaisen ammattitaidon ja sellaisen osaamisen edistämisessä, jotka voivat helpottaa Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun osallistuvien pääsyä työmarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan vapaaehtoisille asianmukaiset työskentelyolosuhteet ja valvomaan vapaaehtoisia työntekijöitä koskevien sopimusten täysimääräistä noudattamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, ettei Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun osallistuvia pidetä tai käytetä koskaan työntekijöiden korvaajina;

65.  vaatii, että päätöksenteon kesto pidetään mahdollisimman lyhyenä, että hakemukset arvioidaan yhtenäisesti ja koordinoidusti ja että hylkäävä päätös perustellaan avoimesti ja ymmärrettävästi, jotta käyttäjien kiinnostus EU:n ohjelmiin ei vähene huomattavasti;

66.  kannustaa voimakkaasti lisäämään hakemusten arvioinnin avoimuutta ja antamaan laadukasta palautetta kaikille hakijoille; kehottaa komissiota varmistamaan ohjelman tuensaajille tehokkaan palautejärjestelmän, jonka avulla he voivat ilmoittaa komissiolle kaikista sääntöjenvastaisuuksista, joita he mahdollisesti havaitsevat Erasmus+ ‑ohjelman täytäntöönpanossa; kehottaa lisäksi komissiota parantamaan ja lisäämään tiedonkulkua ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien EU:n toimielinten ja kansallisten viranomaisten välillä; kehottaa kansallisia toimistoja ja EACEA:a tarjoamaan ohjelman täytäntöönpanon parantamiseksi koulutusmahdollisuuksia arvioijille ja järjestämään säännöllisiä tapaamisia edunsaajien kanssa ja vierailuja hankkeisiin;

67.  panee merkille, että on tärkeää lujittaa Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun paikallista ulottuvuutta; ehdottaa, että Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun vapaaehtoistyöntekijöitä tuetaan paremmin sekä ennen heidän lähtöään että myös heidän palattuaan paikallisyhteisöihinsä työn jälkeen toteutettavien ja yhdistettävien koulutusmuotojen kautta, jotta heitä voidaan auttaa jakamaan Euroopassa saamaansa kokemusta edistämällä paikallista vapaaehtoistyötä;

68.  tukee vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamista laaja-alaisempien hankkeiden avulla; toteaa kuitenkin, että pienten ja suurten hakijaryhmien välillä on oltava tasapaino;

69.  kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan ilmoitettujen ennakkomaksujen tasot mahdollisimman hyvin koko ohjelmassa, jotta kaikille edunsaajille annetaan samat edut ja helpotetaan hankkeen täytäntöönpanoa erityisesti pienten organisaatioiden kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, ettei suuria oppilaitoksia aseteta pieniä ja vähemmän vakiintuneita oppilaitoksia parempaan asemaan ohjelmien hakijoina;

70.  toteaa, että Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettuihin toimiin osallistumisessa on alueellisia eroja EU:ssa ja jäsenvaltioiden sisällä; on huolestunut siitä, että sen toimien onnistumisaste on verrattain alhainen ja vaihteleva unionin eri puolilla; kehottaa toteuttamaan kohdennettuja ja oikea-aikaisia toimia, joilla pyritään lisäämään osallistumista ja parantamaan onnistumisastetta hakijoiden alkuperästä riippumatta ja suuntaamaan osa rahoituksesta erityisiin edistämis- ja tiedotustoimiin erityisesti niillä alueilla, joilla määrärahojen käyttö on vielä suhteellisen vähäistä;

71.  panee merkille, että EU:n alueilla on Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanossa erilaisia rahoitustarpeita ja toiminta-alojen painotuksia, joiden takia joidenkin jäsenvaltioiden on kohdennettava ohjelman toiminta uudelleen varmistaakseen, että varojen käyttö on kustannustehokasta;

72.  panee merkille perusteettomat apurahojen erot eri maiden ja niiden kohdentamismenetelmien välillä; kannustaa komissiota tutkimaan tällaisten erojen seurauksia pyrkimällä minimoimaan sosioekonomiset erot EU:ssa; kehottaa lisäämään entisestään apurahaosuuksia ja tehostamaan niiden mukauttamista vastaamaan elinkustannuksia liikkuvuuden kohteena olevassa maassa, jotta kannustetaan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden, sellaisten opiskelijoiden ja henkilöstön, joilla on erikoistarpeita, sekä syrjäisiltä alueilta tulevien opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista;

73.  toteaa, että itäisessä ja eteläisessä Euroopassa Erasmus+ -ohjelman liikkuvuusapurahojen myönteisempien vaikutusten ja suuremman kysynnän vastapainona on ohjelman rajallinen kokonaisbudjetti, mikä johtaa hylättyjen hakemusten suureen osuuteen; kehottaa komissiota tehostamaan ponnisteluja liikkuvuuden edistämiseksi läntisestä Euroopasta itäiseen Eurooppaan;

74.  pitää valitettavana, että lisääntyvä eriarvoisuus joidenkin jäsenvaltioiden sisällä ja välillä ja EU:n korkea nuorisotyöttömyysaste vaikeuttavat ohjelmaan osallistumista, sillä ne muodostavat esteitä sellaisilta matalan tulotason alueilta tulevien hakijoiden liikkuvuudelle, jotka ovat kärsineet muita enemmän talouskriisistä ja leikkauksista; katsoo, että Erasmus+ -ohjelma ja ammatillinen koulutus on ulotettava myös EU:n syrjäisille alueille ja raja-alueille; katsoo, että ohjelmaan pääsyn ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen näiden alueiden asukkaille on erittäin myönteinen askel ja väline nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja talouden elvyttämiseen;

75.  korostaa, että henkilöiden liikkuvuutta Erasmus+ -ohjelman puitteissa tukevat apurahat olisi jätettävä verotuksen ja sosiaalimaksujen ulkopuolelle;

76.  kehottaa komissiota tunnustamaan sellaisten hankkeiden ja liikkuvuutta koskevien toimien erityisluonteen, joihin osallistuu henkilöitä, joilla on erityistarpeita, sekä heikommista lähtökohdista tulevia henkilöitä; kannustaa edistämään voimakkaammin sellaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan, joilla on erityistarpeita ja jotka tulevat heikommista lähtökohdista, pakolaiset mukaan luettuina, ja pyytää, että heidän pääsyään ohjelmaan helpotetaan;

77.  painottaa, että vaikka ulkomailla suoritetun epävirallisen ja arkioppimisen kautta saatujen opintojaksojen, opintopisteiden, osaamisen ja taitojen tunnustamisessa on edistytty, nämä muodostavat edelleen haasteita; korostaa, että kansainvälisten tutkintojen tunnustaminen on keskeistä liikkuvuudelle ja muodostaa perustan yhteistyön jatkamiselle eurooppalaisella korkeakoulutusalueella; korostaa, että on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti kaikkia EU:n välineitä, joilla validoidaan tutkintojen tunnustamiselle keskeiset tiedot, taidot ja pätevyydet;

78.  korostaa, että Erasmus-järjestelmän kautta ulkomailla suoritettujen opintojaksojen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 alkaen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisistä huolimatta; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että samanaikaisesti työharjoittelujen määrä ulkomailla on lisääntynyt räjähdysmäisesti; toteaa siksi, että nuoret pitävät työharjoitteluja selvästi loistavana tilaisuutena parantaa työllistettävyyttään; suosittaa, että komissio ja kansalliset toimistot, hankkeiden järjestäjät ja oppilaitokset ottavat huomioon tämän kehityksen;

79.  painottaa, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (2008/C111/01) ansiosta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tutkintotodistusten, todistusten, opintopisteiden, ammattitaitoon liittyvien todistusten ja pätevyystodistusten tunnustamis- ja validointijärjestelmät ovat parantuneet selvästi, mutta toteaa, että ongelmia esiintyy silti edelleen; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että osaaminen ja pätevyydet, joita on kehitetty kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä oppimiskokemuksissa kaikenlaisissa oppimisympäristöissä – virallisessa oppimisympäristössä, työharjoittelussa yrityksissä tai vapaaehtoistyössä ja nuorisotoiminnassa – dokumentoidaan, validoidaan ja tunnustetaan asianmukaisesti ja niistä tehdään vertailukelpoisia kotimaan järjestelmässä; kehottaa komissiota uudistamaan eurooppalaista tutkintojen viitekehystä ja edistämään sen vahvistamista nykyisestä suosituksesta vahvemmaksi ja vapaata liikkuvuutta tukevaksi välineeksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään järjestelmällisesti nykyisiä eurooppalaisia välineitä, kuten Europass, Youthpass ja ECVET, ja kehittämään niitä edelleen; kannustaa kehittämään ammatillisen koulutuksen yhteisiä tutkintoja, joilla voidaan varmistaa tutkintojen kansainvälinen tunnustaminen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti ja nopeasti täytäntöön 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista;

80.  korostaa, että epävirallinen aikuiskoulutus edistää perustaitoja ja pehmeitä taitoja, kuten sosiaalisia taitoja ja kansalaistaitoja, jotka ovat tärkeitä työmarkkinoilla, sekä hyvinvointia työssä ja hyvää työ- ja yksityiselämän tasapainoa; korostaa, että epävirallisella aikuiskoulutuksella on keskeinen asema yhteiskunnan heikommassa asemassa olevien ryhmien saavuttamisessa ja niiden auttamisessa kehittämään taitoja, jotka tukevat niiden työmarkkinoille pääsyä sekä kestävän ja laadukkaan työn löytämistä, tai niiden työllisyystilanteen parantamisessa sekä demokratian vahvistamisessa Euroopassa;

81.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota edistämään ammatillisen koulutuksen ohjelmia ja korostaa, että harjoittelu- ja työharjoittelujärjestelmät ovat kehittäviä mahdollisuuksia, jotka eivät korvaa kokoaikaisia työtehtäviä, että niiden on taattava kohtuulliset työolot ja riittävä korvaus harjoittelijoille ja että edunsaajan suorittamilla tehtävillä ei saisi milloinkaan korvata työntekijän tehtäviä;

82.  panee merkille, että kansallisilta toimistoilta edellytetään vaativampaa täytäntöönpanotyötä nykyisessä ohjelmassa; kehottaa komissiota antamaan kansallisille toimistoille riittävästi resursseja ja tarvittavaa tukea, jotta ohjelman täytäntöönpano olisi tehokkaampaa ja jotta kansalliset toimistot voisivat tarttua uusiin haasteisiin määrärahojen lisäämisen ansiosta;

83.  kehottaa komissiota valvomaan laatukriteerejä, joita kansalliset toimistot käyttävät hankkeiden arvioinneissa ja parhaiden käytänteiden vaihdossa tässä yhteydessä; kannustaa järjestämään koulutusta arvioijille, jotta he voivat kehittää itseään edelleen erityisesti monialaisten hankkeiden kautta, ja antamaan heille mahdollisuuden antaa laadukasta palautetta kaikille hakijoille, jotta he saisivat kimmokkeen saavuttaa tavoitteensa tulevissa hankkeissa ja parantaa tulevien hakijoiden suoritusta;

84.  katsoo, että laadun mittauksen olisi oltava yhtä tärkeää kuin määrällisen mittauksen; kehottaa kehittämään laadun mittausta Erasmus+ -ohjelman yhteydessä;

85.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita validoimaan ja tunnustamaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen sekä oppisopimukset; kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan tietojen antamista nuorille oppisopimusoppilaille tarjolla olevista mahdollisuuksista ja tukemaan koulutuskeskuksia, jotka haluavat osallistua Erasmus+ -ohjelmaan, mutta kehottaa lisäksi auttamaan naapurimaissa rajat ylittävää liikkuvuuttaan hyödyntäviä oppisopimusoppilaita asunnon hankkimisessa ja matkojen järjestämisessä;

86.  tukee liikkuvuuden lisäämistä koulutuksessa, oppisopimusohjelmissa ja työharjoittelujaksoissa nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen yhteydessä, jotta voidaan vähentää korkeaa nuorisotyöttömyyttä ja EU:n sisäistä maantieteellistä eriarvoisuutta;

87.  kehottaa komissiota kartoittamaan eroja ammatillisten oppilaitosten nykyisessä osallistumisessa EU:n liikkuvuusohjelmiin jäsenvaltioissa ja alueilla, jotta näitä eroja voidaan pienentää siten, että parannetaan yhteistyötä ja tietojenvaihtoa Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen välillä, tuetaan ryhmätyötä ammatillisten oppilaitosten keskuudessa luomalla kokeneiden ammatillisten oppilaitosten ja muiden oppilaitosten välille yhteyksiä, tarjotaan tukitoimenpiteitä ja konkreettisia ehdotuksia ammatillisille oppilaitoksille ja parannetaan nykyisiä ammatillisten oppilaitosten tukijärjestelmiä;

88.  kannustaa jäsenvaltioita tunnustamaan opettajien, luennoitsijoiden ja muun henkilöstön osallistumisen liikkuvuusohjelmiin tärkeäksi osaksi heidän uransa etenemistä, jotta heidän liikkuvuuttaan voidaan edistää, ja mahdollisesti ottamaan käyttöön liikkuvuusohjelmiin osallistumiseen liitetyn palkitsemisjärjestelmän esimerkiksi taloudellisten etujen tai työmäärän vähentämisen muodossa;

89.  kehottaa kansallisia toimistoja varmistamaan täyden avoimuuden arvioidessaan hankkeita julkaisemalla luettelon valituista hankkeista ja niiden etenemisestä sekä valitusta taloudellisesta tuesta;

90.  kannustaa jatkamaan avaintoimessa 1 Comenius-ohjelman parhaita toimintakäytäntöjä, kuten koululuokkien välisten vaihtojen edistäminen ja koulujen henkilöstön mahdollisuus hakea henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja avaintoimesta 1;

91.  huomauttaa, että huolimatta avaintoimen 2 hankkeiden korkeasta laadusta, monet hankkeista on hylätty rajallisen rahoituksen vuoksi; kannustaa komissiota panemaan merkille nämä hankkeet, jotta niihin onnistuttaisiin houkuttelemaan investointeja muista lähteistä; kannustaa jäsenvaltioita antamaan tunnustusta merkille pannuille hankkeille asettamalla ne etusijalle julkisten varojen saannissa niiden toteuttamiseksi, mikäli tällaisia varoja on saatavilla;

92.  kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan ratkaistakseen Brysseliin sijoittautuneiden eurooppalaisten organisaatioiden rahoitushaasteen, jotta voidaan edistää niiden osallistumista unionin toimien kehittämiseen koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla;

93.  panee merkille kansallisten toimistojen haasteet opintopisteitä kerryttävän kansainvälisen liikkuvuuden täytäntöönpanossa; vaatii kansallisille toimistoille enemmän joustomahdollisuuksia varojen kohdentamisessa joistakin maista ja alueista toisille maille ja alueille, jotta korkeakoulujen yhteistyön painopisteet saavutettaisiin;

94.  panee merkille liikkuvuusohjelmien yksittäisten osallistujien määrän laskun Erasmus+ ‑ohjelman ulkopuolella, mikä johtuu eurooppalaisten korkeakoulujen vakiintuneeseen liikkuvuusjärjestelmään kohdistamasta erityiskohtelusta; kannustaa komissiota ja kansallisia viranomaisia uusimaan yksittäisten hakijoiden mahdollisuuksia osallistua liikkuvuuteen;

95.  kehottaa komissiota vahvistamaan ammattikoulutusjärjestelmää edistämällä Leonardo da Vinci -alaohjelmia uusien organisaatioiden ja pienempien oppilaitosten keskuudessa sekä tukemaan niitä asiaankuuluvan rahoituksen hakemisessa tarjoamalla lisää neuvontaa, verkkokoulutusta ja yksilöllistä tukea laadukkaiden rahoitushakemusten laatimiseen ollen yhteydessä Erasmus+ -ohjelmien kansallisiin toimistoihin;

96.  kehottaa edistämään eurooppalaista korkeakoulutusaluetta ympäri maailman sekä kehittämään yksilöllistä osaamista maailmanlaajuisesti tehostamalla kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien (jäsenvaltiot, korkeakoulut, korkeakoulujärjestöt) mahdollisuuksia tehdä Erasmus Mundus -maisteriohjelmista houkuttelevampia korkeakouluille ja mahdollisille hakijoille;

97.  suosittaa, että kansallisten toimistojen osallistumista koulutus-, nuoriso- ja urheilutoimien kehittämiseen lisätään vahvistamalla yhteyksiä komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimistojen välillä;

Seuraava ohjelmakausi

98.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään pyrkimyksiä yksinkertaistaa menettelyjä ja vähentää etenkin sellaisten Erasmus+ -ohjelman hankkeisiin osallistuvien opiskelijoiden, oppilaitosten ja vastaanottavien yritysten merkittävää hallinnollista rasitetta, jotka eivät vielä käytä tätä mahdollisuutta riittävässä määrin, jotta yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä rekisteröinti-, validointi- ja tunnustamisprosesseja voidaan parantaa ja helpottaa; katsoo, että ohjelmaan liittyviä tietoja on tarjottava EU:n kaikilla virallisilla kielillä osallistumisen lisäämiseksi; kehottaa komissiota ja kansallisia toimistoja yhdenmukaistamaan pääsyvaatimukset, jotta ohjelmaan pääsy voidaan varmistaa mahdollisimman monelle hakijalle;

99.  ehdottaa, että pidettäisiin ensisijaisena sitä, ettei ohjelman rakennetta harmonisoida enempää ja ettei siihen tehdä merkittäviä muutoksia, vaan turvataan ja vakiinnutetaan saavutukset ja tehdään tarvittaessa vähittäisiä parannuksia;

100.  suosittaa, että epävirallisen koulutuksen merkitystä ja näkyvyyttä olisi lisättävä sekä nuorisotyöllisyyden että aikuiskoulutuksen kannalta Erasmus+ -ohjelmassa, sillä epävirallinen koulutus on tärkeää Euroopan kansalaisuuden alalla ja demokratian ja arvokasvatuksen edistämisessä; toteaa, että ohjelma liitetään kuitenkin usein viralliseen koulutukseen vain nimen vuoksi;

101.  kehottaa komissiota ottamaan asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan seuraavan rahoitusta koskevan ohjelmakauden työhön ja mahdollisten parannusten käyttöönottoon ohjelman menestymisen jatkumisen ja lisäarvon varmistamiseksi;

102.  suosittaa, että Erasmus+ -ohjelmalla kehitetään entisestään henkilöiden monialaista liikkuvuutta avaintoimessa 1, jotta oppijat, opettajat, kouluttajat, valmentajat, harjoittelijat, työntekijät ja nuoret voivat osallistua täysipainoisesti monialaiseen liikkuvuuteen;

103.  pyytää laatimaan selkeän määritelmän monialaisille hankkeille, jotta vältetään hankkeiden väärästä nimeämisestä johtuvat sekaannukset;

104.   kehottaa turvaamaan uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä rahoituksen nykyisen tason seuraavaa ohjelmasukupolvea varten mutta katsoo, että määrärahojen lisääminen entisestään siten, että varmistetaan seuraavaa ohjelmasukupolvea varten rahoituksen vuosittainen taso, joka on vähintään sama kuin nykyisen kehyksen viimeisenä toimeenpanovuonna, on ehdottoman tärkeä ennakkoehto ohjelman jatkuvalle menestymiselle; ehdottaa, että komissio tarkastelee mahdollisuuksia ennakkorahoituksen kasvattamiseen;

105.   suhtautuu myönteisesti ohjelman rakenteeseen ja kehottaa komissiota säilyttämään seuraavaa ohjelmasukupolvea koskevassa esityksessä erilliset koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevat luvut ja erilliset määrärahat niiden erityispiirteiden vuoksi ja mukauttamaan hakulomakkeet, raportointijärjestelmät ja kehitettyjä tuotteita koskevat vaatimukset alakohtaisesti;

106.   kehottaa kansallisia toimistoja saattamaan määrärahat avaintoiminnoittain ja aloittain helposti käyttöön kunkin hakukierroksen jälkeen, jotta hakijat voivat suunnitella tulevia toimiaan strategisesti, ja kehottaa julkaisemaan tulokset valituista hankkeista ja budjettikohdista, jotta ohjelman riittävä ulkoinen valvonta voidaan toteuttaa;

107.  kehottaa komissiota tarkastelemaan säännöllisesti uudelleen taloudellisen tuen tasoa, kuten kiinteämääräisiä matkakorvauksia ja päivärahoja, jotta varmistetaan, että ne vastaavat todellisia elinkustannuksia, ja jotta vältetään harjoittelujakson aiheuttama velkaantuminen ja autetaan näin välttämään vähemmän varakkaiden henkilöiden ja/tai henkilöiden, joilla on erityistarpeita, syrjintä ja laiminlyönti;

108.  tuo esiin, että heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kiinnitetään erityistä huomiota nuorisoalalla; ehdottaa, että osallisuus- ja monimuotoisuusstrategia laajennetaan koskemaan ohjelman kaikkia aloja, jotta voidaan edistää sellaisten ihmisten sosiaalista osallisuutta ja osallistumista, joilla on erityistarpeita, tai joilla on muihin verrattuna vähemmän mahdollisuuksia osallistua Erasmus+ -ohjelmaan;

109.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen oppisopimusta koskevasta laadukkaasta järjestelmästä ja ehdotuksen oppisopimusoppilaiden liikkuvuuden lisäämisestä ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ne, jotta oppisopimusoppilaille, harjoittelijoille ja ammatillisen koulutuksen oppijoille taataan tietyt oikeudet ja riittävä suoja ja se, ettei tällaisilla liikkuvuusohjelmilla korvata koskaan tavanomaisia työsopimuksia; vaatii laadukkaita ja palkattuja harjoittelupaikkoja ja kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan tilanteista, joissa Erasmus+ -ohjelman edunsaajien tehtävien ehtoja tai heidän oikeuksiaan rikotaan;

110.  kehottaa komissiota työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi oppilaitosten ja keskeisten sidosryhmien (paikalliset tai alueelliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, yksityissektori, nuorison edustajat, ammatilliset oppilaitokset, tutkimusjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt) kanssa, jotta koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmät voidaan saattaa vastaamaan paremmin työmarkkinoiden todellisia tarpeita ja jotta voidaan varmistaa, että tämä yhteistyö heijastuu Erasmus+ -ohjelmaan; uskoo, että edunsaajien ja kaikkien sidosryhmien aktiivinen osallistuminen ohjelman suunnitteluun, organisointiin, seurantaan, toteutukseen ja arviointiin varmistaa sen toimivuuden, menestyksen ja lisäarvon;

111.  kannattaa sitä, että liikkuvat opiskelijat saavat yhdistää ulkomailla suorittamansa opinnot opintoihin liittyvään työharjoitteluun ohjelman puitteissa niin, että heidän ulkomailla oleskeluaan helpotetaan, vähennetään sosiaalista valikoivuutta, lisätään liikkuvien opiskelijoiden määrää, päivitetään opiskelijoiden taitoja ja parannetaan korkea-asteen koulutuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä; kehottaa komissiota kiinnittämään Erasmus+ -apurahojen jakamisessa erityistä huomiota oppisopimusoppilaiden pitkäaikaiseen liikkuvuuteen;

112.  panee merkille jäsenvaltioiden välisen epätasapainon Erasmus+ -ohjelman pääsyvaatimusten osalta; vaatii komissiota varmistamaan, että ohjelman sääntöjä sovelletaan kansallisissa toimistoissa yhdenmukaisella tavalla yhteisiä laatuvaatimuksia ja menettelytapoja noudattaen ja että näin varmistetaan Erasmus+ -ohjelman sisäinen ja ulkoinen johdonmukaisuus ja tehdään siitä todellinen eurooppalainen ohjelma; kehottaa tähän liittyen komissiota laatimaan kansallisille toimistoille Erasmus+ -ohjelman eurooppalaiset täytäntöönpano-ohjeet; kehottaa kansallisia toimistoja, joiden on oltava keskeisellä sijalla seurantaprosessissa, keskittymään myös sellaisen foorumin perustamiseen tai tukemiseen, jolla voidaan käydä rakentavaa vuoropuhelua kunkin jäsenvaltion koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaavien viranomaisten välillä; kannustaa voimakkaasti parantamaan toimistojen välistä koordinointia, jotta samoja asioita koskevia hankkeita voidaan sovittaa yhteen;

113.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ammatillisia koulutusmahdollisuuksia ulkomailla ja asettamaan ammatillisen koulutuksen etusijalle työn löytämisessä ja lupaavan uran käynnistämisessä; kehottaa varmistamaan kaikille ja kaikenikäisille kansalaisille pääsyn ammatilliseen koulutukseen ja antamaan riittävää rahoitusta, koska ammatilliselle koulutukselle varatut määrärahat eivät ole oikeassa suhteessa(19) tarjolla olevien liikkuvuuteen liittyvien ohjelmien potentiaalisiin hakijamääriin nähden; tukee voimakkaasti ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden edistämistä ja kannustamista naisten keskuudessa ja katsoo, että jäsenvaltioiden olisi asetettava tätä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita ja edistystä olisi seurattava tarkoin;

114.  korostaa, että työpaikkoja ja osaamista määritellään uudelleen erityisesti nyt, kun siirrytään digitaaliseen talouteen ja esiin nousee uusia liiketoimintaan liittyviä tarpeita sekä tulevaisuuteen suuntautuneita aloja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Erasmus+ -ohjelma heijastaa tätä todellisuutta;

115.  kehottaa edistämään enemmän ylemmän asteen korkeakoulutuksen liikkuvuusohjelmia, jotta voidaan varmistaa liikkuvuus eurooppalaisten tutkimuskeskusten välillä ja saavuttaa eurooppalaisten yliopistojen kansainvälistymistä koskeva tavoite;

116.  painottaa tarvetta vahvistaa tietoisuutta Erasmus+ -välineestä keinona kehittää omia taitoja sisällyttämällä ne laajempaan yhteyteen, millä varmistettaisiin välineen oikeanlainen hyödyntäminen sen tehokkuuden takaamiseksi ja vältettäisiin riski siitä, että väline tarjoaisi vain elämänkokemusta;

117.  kehottaa komissiota laatimaan ja antamaan saataville päivitettyjä tilastoja ja suorittamaan seurantatutkimuksia Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanosta ja etenkin sen hyödyntämisasteesta nuorten keskuudessa alue- ja sukupuolikohtaisesti; kehottaa tarkastelemaan samalla sen vaikutusta työllistettävyyteen sekä työllisyyden tyyppiin, työllisyysasteeseen ja palkkoihin samoin kuin siihen, miten sitä voitaisiin mahdollisesti parantaa; kehottaa komissiota arvioimaan, miksi jotkin maat pyytävät enemmän liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa, missä sukupuolten välinen ero on suurin ja mistä ero johtuu ja missä on eniten vammaisia hakijoita; kehottaa laatimaan suunnitelman siitä, miten muiden maiden osallistumista lisätään; kehottaa siksi jäsenvaltioiden kansallisia toimistoja tekemään tiivistä yhteistyötä tietojen ja tilastotietojen vaihtamisessa; katsoo, että tutkimusten ja tilastojen tulokset on otettava huomioon seuraavassa Erasmus+ -ohjelman väliarvioinnissa ja sisällytettävä siihen;

118.  muistuttaa, että EU:n perusarvoihin liittyvän erityisen kriisin yhteydessä Erasmus+ ‑väline voi muodostaa perustavanlaatuisen mahdollisuuden edistää integroitumista, yhteisymmärrystä ja solidaarisuutta nuorten keskuudessa; kehottaa siksi edistämään nuorten integroitumista erilaisten kulttuurien ja perinteiden tuntemuksen ja niiden keskinäisen ja tarpeellisen kunnioituksen kautta;

119.  ehdottaa, että komissio säilyttää yrittäjyyskoulutuksen yhtenä tulevan Erasmus+ ‑ohjelman tavoitteista seuraavalla rahoitusohjelmakaudella (vuoden 2020 jälkeen), mukaan lukien liikkuvuus, ja sisällyttää ohjelmaan seuraavat osat:

i)  sellaisten nykyisten toimien vaikutusten huolellinen arviointi, joilla edistetään yrittäjyyttä koulutuksen avulla, ja mahdollisesti toimien mukauttaminen niin, että erityistä huomiota kiinnitetään aliedustettuihin ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin;

ii)  paremmin määriteltyjen oppimissisältöjen ja kaikille opiskelijoille tarkoitettujen virallisen ja epävirallisen oppimisen välineiden tukeminen sekä teoreettisissa että käytännön osissa, kuten opiskelijoiden yrityshankkeissa;

iii)  kumppanuuksien edistäminen oppilaitosten, yritysten, yleishyödyllisten järjestöjen ja epävirallista koulutusta tarjoavien tahojen välillä sopivien kurssien laatimiseksi ja vaadittavan käytännön kokemuksen ja mallien tarjoamiseksi opiskelijoille;

iv)  ammattitaidon kehittäminen sellaisilla aloilla kuten yrittäjyysprosessit, talouslukutaito, tieto- ja viestintätekniikkataidot ja luova ajattelu, ongelmanratkaisu ja innovoiva ajattelutapa, itseluottamus, sopeutumiskyky, ryhmähengen luominen, projektinhallinta, riskinarviointi ja riskinotto sekä liiketoimintaan liittyvä erityisosaaminen ja tietämys;

v)  epävirallisen ja arkioppimisen korostaminen tärkeänä tapana hankkia yrittäjyydessä tarvittavia taitoja;

120.  kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan edelleen nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaan ja tekemään sitä tunnetuksi sellaisten nuorten keskuudessa, jotka ovat halukkaita osallistumaan yrityshankkeisiin, jotta he voisivat saada kokemuksia ulkomailta ja kartuttaa uusia taitoja, joiden ansiosta he kykenevät viemään yrityshankkeitaan menestyksekkäästi eteenpäin;

121.  kannustaa voimakkaasti vertaisoppimiseen, joka liittyy opintoihin, koulutukseen ja työkokemukseen ulkomailla, jotta Erasmus+ -ohjelman vaikutusta paikallisyhteisöihin voidaan lisätä; korostaa, että hyvien käytäntöjen jakaminen on keskeistä Erasmus+ ‑ohjelman hankkeiden laadun parantamiseksi; pitää myönteisenä Erasmus+ ‑alustaa hankkeiden tulosten levittämiseen ja vaatii vahvempaa lähestymistapaa kansallisten toimistojen, kumppanien ja ohjelman tuensaajien hyvien toimintatapojen jakamiseen ja kansainväliseen näkemysten vaihtoon; kehottaa komissiota tukemaan ohjelman hakijoita ja etsimään kansainvälisiä kumppaneita kehittämällä käyttäjäystävällisiä alustoja, joiden avulla yhdistetään julkisia tietoja erilaisista edunsaajista ja näiden hankkeista;

122.  kehottaa komissiota parantamaan ohjelmaopasta ja tekemään siitä käyttäjäystävällisemmän ja ymmärrettävämmän sekä laatimaan erityisiä esitteitä kustakin avaintoiminnosta; kehottaa komissiota virtaviivaistamaan hakuprosessia hallinnollisen rasitteen osalta;

123.  tukee aikuisoppilaitosten kehittämistä opettajille, koulujen johtajille, kouluttajille ja muulle opetushenkilöstölle tarkoitetuilla jatkuvilla ammatillisilla kehittämistoimilla ja liikkuvuusmahdollisuuksilla; kannustaa kehittämään taitoja ja osaamista ja erityisesti tietotekniikan tehokasta käyttöä aikuisopiskelussa parempien oppimistulosten vuoksi; korostaa parhaiden käytäntöjen vaihtamisen merkitystä;

124.  pitää myönteisinä pilottihankkeita, kuten hanketta ”Oppisopimuskoulutettavien liikkuvuutta koskevat eurooppalaiset puitteet: Euroopan kansalaisuuden ja taitojen kehittäminen integroimalla nuoret työmarkkinoille”, jonka tarkoituksena on toteuttaa kustannustehokkaita rajatylittäviä oppisopimuskoulutettavien liikkuvuutta koskevia järjestelmiä ammatillisten oppilaitosten, yritysten ja/tai muiden asiaankuuluvien organisaatioiden välillä sekä tunnustaa virallisesti ja validoida oppimistulokset ja tukea tutkintojen vastavuoroista tunnustamista, sekä hanketta ”Nuorten liikkuvuus ammattikoulutuksessa – nuorten liikkuvuuden parantaminen”, jolla pyritään lisäämään ammattikoulutuksessa olevien nuorten liikkuvuutta; kehottaa komissiota panemaan tehokkaasti täytäntöön nämä kaksi pilottihanketta ja integroimaan ne pitkällä aikavälillä Erasmus+ -ohjelmaan;

125.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan merkittävämmän ja pidemmän aikavälin rakenteellisen tuen eurooppalaisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toiminta-avustuksina, koska kyse on järjestöistä, jotka tarjoavat oppimismahdollisuuksia ja osallistumisympäristön Euroopan kansalaisille ja asukkaille unionin politiikkojen kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi;

126.  kehottaa komissiota tarkastelemaan asianmukaista ratkaisua sellaisten Brysseliin sijoittuneiden unionin tason kansalaisjärjestöjen tilanteeseen, jotka hakevat tukea Belgian kansallisilta toimistoilta;

127.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.

(2)

EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(3)

EUVL C 311, 19.12.2009, s. 1.

(4)

EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 29.

(5)

EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 77.

(6)

EUVL C 372, 20.12.2013, s. 1.

(7)

EUVL C 372, 20.12.2013, s. 31.

(8)

EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(9)

EUVL C 70, 8.3.2012, s. 9.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0433.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0292.

(12)

EUVL C 172, 27.5.2015, s. 17.

(13)

EUVL C 417, 15.12.2015, s. 36.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0106.

(15)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0107.

(16)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0291.

(17)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

(18)

Kieliä ja työllistettävyyttä koskeva yhteisen tutkimuskeskuksen raportti (JRC Science and Policy Report on Languages and Employability), 2015.

(19)

Komission mukaan Erasmus+ -ohjelman ammatillisen koulutuksen liikkuvuusohjelmien hyväksyttyjen hakemusten osuus oli vuonna 2016 rahoituksen puutteesta johtuen 42 prosenttia. Tilanne on pahentunut vuosien mittaan – vuonna 2014 hyväksymisprosentti oli 54, ja vuonna 2015 se oli 48. Vaikka käytettävissä olevan rahoituksen määrä onkin kasvanut jonkin verran vuosien mittaan, kysyntä on kasvanut paljon nopeammin. Erasmus+ -ohjelman rajalliset resurssit eivät kuitenkaan mahdollista kysyntään vastaamista.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.11.2016)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta

(2015/2327(INI))

Esittelijä: Andrey Novakov

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että Erasmus+ on EU:n lippulaivaohjelma liikkuvuuden ja koulutuksen alalla ja että myönteisten tulosten ja suuren kysynnän vuoksi sen määrärahoja on lisätty 40 prosenttia kauteen 2007–2013 verrattuna;

2.  toteaa, että Erasmus+ -ohjelmaan suunnatut investoinnit EU:n talousarviosta vaikuttavat merkittävästi nuorten eurooppalaisten osaamisen parantamiseen, työllistymismahdollisuuksiin ja pitkäaikaistyöttömyyttä koskevien riskien vähenemiseen sekä aktiivisen kansalaisuuden ja nuorten sosiaalisen osallisuuden edistämiseen;

3.  suhtautuu myönteisesti ohjelman rakenteeseen, jossa jokaisella toiminta-alalla on erilliset talousarvioluvut, ja kehottaa komissiota säilyttämään erilliset talousarvioluvut seuraavaa ohjelmasukupolvea koskevassa esityksessään;

4.  tunnustaa vapaaehtoistyön taloudellisen ja sosiaalisen arvon ja kehottaa komissiota tukemaan paremmin ohjelman toimissa mukana olevien vapaaehtoisjärjestöjen kehittämistä;

5.  toteaa, että Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettuihin toimiin osallistumisessa on alueellisia eroja EU:ssa ja jäsenvaltioiden sisällä; on huolestunut siitä, että sen toimien onnistumisaste on verrattain alhainen ja eriävä unionin eri puolilla; kehottaa toteuttamaan kohdennettuja ja oikea-aikaisia toimia osallistujien lisäämiseksi ja onnistumisasteen parantamiseksi hakijoiden alkuperästä riippumatta suuntaamalla osa rahoituksesta erityisiin edistämis- ja tiedotustoimiin erityisesti niillä alueilla, joilla määrärahojen käyttö on vielä vähäistä;

6.  pitää myönteisenä komission ehdotusta Erasmus+ -ohjelman maksusitoumusmäärärahojen lisäämisestä 200 miljoonalla eurolla meneillään olevan monivuotisen rahoituskehyksen loppuun saakka ja maksumäärärahojen lisäämisestä 4,5 prosentilla vuoden 2017 talousarvioesityksessä; kehottaa komissiota kiinnittämään Erasmus-apurahojen jakamisessa erityistä huomiota oppisopimusoppilaiden pitkäaikaiseen liikkuvuuteen; panee merkille, että 48 prosenttia kansallisista virastoista katsoo, että ohjelman toimia ei rahoiteta riittävästi; kehottaa komissiota ehdottamaan riittävää monivuotista maksusuunnitelmaa ja kehottaa komissiota esittämään seuraavaa ohjelmasukupolvea varten rahoituksen vuosittaisen tason, joka on vähintään samalla tasolla kuin nykyisen kehyksen viimeisenä toimeenpanovuonna; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia ennakkorahoituksen kasvattamiseen;

7.  toteaa, että itäisessä ja eteläisessä Euroopassa Erasmus+ -ohjelman liikkuvuusapurahojen myönteisempien vaikutusten ja suuremman kysynnän vastapainona on ohjelman rajallinen kokonaisbudjetti, mikä johtaa hylättyjen hakemusten suureen osuuteen; kehottaa komissiota vahvistamaan ponnisteluita liikkuvuuden edistämiseksi läntisestä Euroopasta itäiseen Eurooppaan;

8.  korostaa, että EU:n kansalaisten lisääntyvä kiinnostus Erasmus+ -ohjelmaa kohtaan vaikuttaa eniten ohjelman nuorisoalaa koskevaan lukuun; toteaa, että tällä hetkellä 36 prosenttia kaikista Erasmus+ -hakemuksista tehdään nuorisoalalla, jolla hakemukset ovat lisääntyneet 60 prosenttia vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana;

9.  kehottaa komissiota sekä koulutuksen ja kulttuurin pääosastoa (EAC) sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA) mahdollistamaan hajautettujen toimien, kuten avaintoimi 2:n, toteutuksen esittämällä riittävää ja toimen kokoon suhteutettua rahoitusta;

10.  panee merkille, että EU:n alueilla on Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanossa erilaisia rahoitustarpeita ja toiminta-alojen painotuksia, joiden takia joidenkin jäsenvaltioiden on kohdennettava ohjelman toiminta uudelleen varmistaakseen, että varojen käyttö on kustannustehokasta;

11.  on huolestunut siitä, että kansallisilla toimistoilla on vaikeuksia ohjelman sääntöjen tulkinnassa ja soveltamisessa; muistuttaa, että 82 prosenttia Erasmus+ -ohjelman varoista käytetään ohjelman hajautettujen toimien hallinnointiin; kehottaa komissiota tarkentamaan määritelmiä ja parantamaan hajautettujen toimien ohjeistusta varmistaakseen unionin varojen tehokkaimman mahdollisen käytön ja välttääkseen virhetasoja;

12.  toteaa, että 75 prosenttia kansallisista virastoista valitti suuresta hallinnollisesta rasitteesta, joka vähentää EU:n talousarvioinvestointien kapasiteettia ja uhkaa vaikuttaa suoraan edunsaajiin; kehottaa EAC-pääosastoa ja EACEA-virastoa parantamaan täytäntöönpanon laatua etenkin hakumenettelyn suhteen;

13.  suhtautuu myönteisesti yksinkertaistettuun varainhoitoon ja yksikkökustannusjärjestelmän käyttöön; panee merkille, että sääntelyvaatimuksien vuoksi jotkin jäsenvaltiot eivät voi soveltaa tätä järjestelmää tai pitävät kustannustasoa riittämättömänä tosiasiallisiin kustannuksiin verrattuna; on huolestunut siitä, että kansalliset toimistot valittavat valvontaan liittyvän rasitteen lisääntymisestä;

14.  katsoo, että kansallisten virastojen suorituksia olisi arvioitava säännöllisesti ja niitä olisi parannettava EU:n rahoittamien toimien laadun varmistamiseksi; toteaa, että osallistumistasojen sekä osanottajien ja kumppaneiden kokemusten olisi oltava avainasemassa tältä osin;

15.  tukee vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamista suurempien hankkeiden avulla; toteaa kuitenkin, että pienten ja suurten hakijaryhmien välillä on oltava tasapaino;

16.  pitää valitettavana, että raskaan hallinnollisen taakan vuoksi Erasmus+ -rahoitus voi olla pienempien järjestöjen ulottumattomissa; katsoo, että byrokratiaa ja raportointivaatimuksia olisi yksinkertaistettava;

17.  pitää valitettavana, että Erasmus+ -ohjelman pitkät maksuajat vaikuttavat pienempien järjestöjen mahdollisuuksiin hakea rahoitusta;

18.  katsoo, että vapaaehtoistyötä olisi oltava mahdollista käyttää hankkeen budjetin oman osuuden lähteenä, sillä tämä helpottaa pienempien järjestöjen osallistumista.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.11.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Esteban González Pons, Monika Hohlmeier, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Clare Moody, Siegfried Mureşan, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Patricija Šulin, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Monika Vana, Daniele Viotti, Marco Zanni, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrey Novakov, Stanisław Ożóg, Nils Torvalds, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Stuart Agnew


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.11.2016)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta

(2015/2327(INI))

Valmistelija: Emilian Pavel

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan työttömyysaste oli edelleen 10,1 prosenttia heinäkuussa 2016; ottaa huomioon, että nuorten työttömyysaste EU:ssa on 18,8 prosenttia;

B.  ottaa huomioon, että Erasmus-ohjelman vuoden 2014 vaikutustenarviointitutkimus(1) osoittaa, että ulkomailla opiskelleet ja harjoitelleet löytävät kaksi kertaa todennäköisemmin työtä verrattuina henkilöihin, joilla ei ole samanlaista kokemusta;

C.  ottaa huomioon, että ulkomailla opiskelleiden tai harjoitelleiden työttömyysaste on 23 prosenttia alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta(2);

D.  ottaa huomioon, että 85 prosenttia Erasmus-opiskelijoista opiskelee tai harjoittelee ulkomailla parantaakseen työnsaantimahdollisuuksiaan ulkomailla(3);

E.  ottaa huomioon, että nykyään 64 prosenttia työnantajista pitää kansainvälistä kokemusta tärkeänä rekrytoinnissa; toteaa, että tämä osuus oli vain 37 prosenttia vuonna 2006(4);

F.  ottaa huomioon, että 64 prosenttia työnantajista ilmoittaa, että vastavalmistuneille, joilla on kansainvälistä kokemusta, annetaan enemmän ammatillista vastuuta(5);

G.  ottaa huomioon, että yhdelle kolmesta Erasmus-harjoittelijasta tarjotaan työpaikkaa yrityksessä, jossa he ovat suorittaneet harjoittelunsa(6);

H.  ottaa huomioon, että lähes yksi kymmenestä työharjoittelun suorittaneesta Erasmus-harjoittelijasta on perustanut oman yrityksen ja että kolme neljästä suunnittelee tai voi harkita tekevänsä niin(7);

I.  ottaa huomioon, että Erasmus+ -ohjelmalla, joka on voimassa 2014–2020, pyritään uudenaikaistamaan koulutusta ja nuorisotyötä koko Euroopassa ja se on avoin koulutusalan järjestöille sekä nuoriso- ja urheilujärjestöille kaikilla elinikäisen oppimisen aloilla; ottaa huomioon, että se tarjoaa yli neljälle miljoonalle eurooppalaiselle mahdollisuuden opiskella, harjoitella, saada työkokemusta ja tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla;

1.  katsoo, että Erasmus+ -ohjelmalla on keskeinen asema Euroopan identiteetin ja yhdentymisen, yhteisvastuun, osallistavan ja kestävän kasvun, laadukkaiden työpaikkojen, kilpailukyvyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja nuoren työvoiman liikkuvuuden kannalta, sillä se myötävaikuttaa Euroopan koulutusjärjestelmien, elinikäisen oppimisen, aktiivisen Euroopan kansalaisuuden ja työllisyysnäkymien parantamiseen antamalla eurooppalaisille mahdollisuuden hankkia monialaisia ja siirrettäviä taitoja ja pätevyyksiä ulkomailla tapahtuvan opiskelun, koulutuksen, työkokemuksen ja vapaaehtoistyön kautta sekä takaa yksittäisille henkilöille itsenäisemmän elämän, helpomman sopeutumisen ja henkilökohtaisen kehittymisen;

2.  katsoo, että Erasmus+ -ohjelma on yksi keskeisistä välineistä, joiden avulla Euroopan väestö mukautuu elinikäiseen oppimiseen; kehottaa komissiota ja kansallisia virastoja asettamaan entistä tärkeämmälle sijalle monialaiset hankkeet, koska ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuuteen on kiinnitettävä lisää huomiota;

3.  muistuttaa, että tällä hetkellä ainoastaan yksi prosentti vuorotteluun perustuvaan ammatilliseen koulutukseen osallistuvista nuorista, joihin kuuluvat myös oppisopimusoppilaat, osallistuu liikkuvuusohjelmaan koulutuksen aikana; toteaa, että on välttämätöntä luoda suotuisat olot oppisopimusoppilaiden liikkuvuuden kehittämiseksi Euroopan unionissa, jotta heille taataan samat mahdollisuudet kuin korkeakouluopiskelijoille ja täytetään työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevat tavoitteet; kannustaa jäsenvaltioita tiedottamaan paremmin nuorille oppisopimusoppilaille tarjolla olevista mahdollisuuksista ja tukemaan oppisopimuskoulutusta tarjoavia oppilaitoksia, jotka haluavat osallistua Erasmus+ -ohjelmaan, mutta kehottaa lisäksi auttamaan naapurimaissa rajat ylittävää liikkuvuuttaan hyödyntäviä oppisopimusoppilaita asunnon hankkimisessa ja matkojen järjestämisessä;

4  korostaa, että Erasmus-järjestelmän kautta ulkomailla suoritettujen opintojaksojen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 alkaen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisistä huolimatta; kiinnittää huomiota siihen, että samanaikaisesti työharjoittelujen määrä ulkomailla on lisääntynyt räjähdysmäisesti; toteaa siksi, että nuoret pitävät työharjoitteluja itsestään selvästi loistavana tilaisuutena parantaa työllistettävyyttään; suosittaa, että komissio ja kansalliset virastot, hankkeiden järjestäjät ja oppilaitokset ottavat huomioon tämän kehityksen;

5.  pitää valitettavana, että joidenkin jäsenvaltioiden sisällä ja välillä lisääntyvä eriarvoisuus ja EU:n korkea nuorisotyöttömyysaste vaikeuttavat ohjelmaan osallistumista ja muodostavat esteitä matalan tulotason alueilta tulevien hakijoiden liikkuvuudelle, jotka ovat kärsineet muita enemmän talouskriisistä ja leikkauksista; katsoo, että Erasmus+ ‑ohjelma ja ammatillinen koulutus ja opetus on ulotettava myös EU:n syrjäisille alueille ja raja-alueille; pitää erittäin myönteisenä saatavuuden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamista näiden alueiden asukkaille, mikä on väline nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja talouden elvyttämiseksi;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään pyrkimyksiä yksinkertaistaa menettelyjä ja vähentää etenkin sellaisten Erasmus+ -ohjelman hankkeisiin osallistuvien opiskelijoiden, laitosten ja vastaanottavien yritysten merkittävää hallinnollista rasitetta, jotka eivät vielä käytä tätä mahdollisuutta riittävässä määrin, jotta yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä rekisteröinti-, validointi- ja tunnistamisprosesseja voidaan parantaa ja helpottaa; katsoo, että ohjelmaan liittyviä tietoja on tarjottava EU:n kaikilla virallisilla kielillä osallistumisen lisäämiseksi; kehottaa komissiota ja kansallisia virastoja yhdenmukaistamaan pääsyvaatimukset, jotta ohjelmaan pääsy voidaan varmistaa mahdollisimman monelle hakijalle; kehottaa kansallisia virastoja saattamaan määrärahat avaintoiminnoittain ja aloittain helposti käyttöön kunkin hakukierroksen jälkeen, jotta hakijat voivat suunnitella tulevia toimiaan strategisesti, ja kehottaa julkaisemaan tulokset valituista hankkeista ja budjettikohdista, jotta ohjelman riittävä ulkoinen valvonta voidaan toteuttaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, ettei suuria laitoksia aseteta pieniä ja vähemmän vakiintuneita laitoksia parempaan asemaan ohjelmien hakijoihin suhteen;

7.  on edelleen huolissaan siitä, että nuoret ja suuri yleisö pitävät Erasmus+ -ohjelmaa lähinnä korkeakouluopintoihin liittyvänä ohjelmana; suosittaa siksi antamaan Euroopan tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla entistä enemmän näkyvyyttä sellaisille aloille, joille ihmiset voivat hakea, kuten yleissivistävälle koulutukselle, korkeakoulutukselle, kansainväliselle korkeakoulutukselle, ammatilliselle koulutukselle, aikuiskoulutukselle, nuorisolle ja urheilulle sekä vapaaehtoistyölle, ja kehottaa korostamaan mahdollisuutta monialaisiin hankkeisiin esimerkiksi kaikkien ohjelmien sisältöä koskevan tiedotuskampanjan ja pr-työn avulla;

8.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EU:n virastoja, kuten Cedefopia, parantamaan ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta edistävien ohjelmien laatua, saatavuutta ja yhtäläisiä osallistumismahdollisuuksia, jotta näistä ohjelmista koituisi lisäarvoa kaikille osallistujille laadun, tunnustamisen ja sisällön osalta, ja kehottaa varmistamaan laatuvaatimusten käyttöönoton oppisopimuskoulutusta varten;

9.  panee merkille jäsenvaltioiden välisen epätasapainon Erasmus+ -ohjelman pääsyvaatimusten osalta; vaatii komissiota varmistamaan, että ohjelman sääntöjä sovelletaan kansallisissa virastoissa yhdenmukaisella tavalla ja yhteisiä laatustandardeja ja menettelytapoja kunnioittaen ja että näin varmistetaan Erasmus+ -ohjelman sisäinen ja ulkoinen johdonmukaisuus ja tehdään siitä todellinen eurooppalainen ohjelma; kehottaa tähän liittyen komissiota laatimaan kansallisille virastoille Erasmus+ -ohjelman eurooppalaiset täytäntöönpano-ohjeet; kehottaa kansallisia virastoja, joiden on oltava keskeisellä sijalla valvontaprosessissa, keskittymään myös sellaisen foorumin perustamiseen tai tukemiseen, jolla voidaan käydä rakentavaa vuoropuhelua kunkin jäsenvaltion koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaavien viranomaisten välillä; kannustaa voimakkaasti virastojen väliseen parempaan koordinointiin, jotta saman aihealan hankkeita voidaan sovittaa yhteen;

10.  pitää Erasmus+ -ohjelmaa tärkeänä välineenä ammatillisen koulutuksen parantamisessa EU:ssa; korostaa, että osallistavalla ammatillisella koulutuksella ja ammatilliseen koulutukseen liittyvällä liikkuvuudella on Euroopassa olennaisen tärkeä taloudellinen ja sosiaalinen rooli nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla, sillä ne tarjoavat nuorille ja aikuisille työelämään ja elämään liittyviä taitoja, joita tarvitaan siirryttäessä koulutuksesta työhön; korostaa, että ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän liikkuvuuden olisi tuettava kaikkien kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja sosiaalista osallisuutta mukaan lukien naiset, jotka ovat aliedustettuina ammatillisessa koulutuksessa, ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, mukaan lukien romanit, vammaiset henkilöt, syrjäisten ja etäisten alueiden asukkaat ja maahanmuuttajat; ehdottaa myös, että keskitytään heikosti koulutettuihin edunsaajiin, jotta lisätään heidän osallistumistaan ja parannetaan näin ohjelmien laajuutta;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ammatillisia koulutusmahdollisuuksia ulkomailla ja asettamaan ammatillisen koulutuksen etusijalle työn löytämisessä ja lupaavan uran käynnistämisessä; kehottaa varmistamaan kaikille ja kaikenikäisille kansalaisille pääsyn sen piiriin ja antamaan riittävää rahoitusta, koska ammatilliselle koulutukselle varatut määrärahat eivät ole oikeassa suhteessa(8) tarjolla olevien liikkuvuuteen liittyvien ohjelmien potentiaalisiin hakijamääriin nähden; tukee voimakkaasti ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden edistämistä ja kannustamista naisten keskuudessa ja katsoo, että jäsenvaltioiden olisi asetettava tätä koskevia tavoitteita ja edistystä olisi seurattava tarkoin;

12.  korostaa, että työpaikkoja ja osaamista määritellään uudelleen erityisesti nyt, kun siirrytään digitaaliseen talouteen ja esiin nousee uusia liiketoimintaan liittyviä tarpeita sekä tulevaisuuteen suuntautuneita aloja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Erasmus+ -ohjelma heijastaa tätä todellisuutta;

13.  kehottaa komissiota tarkastelemaan säännöllisesti uudelleen taloudellisen tuen tasoa, kuten kiinteämääräisiä matkakorvauksia ja päivärahoja, jotta varmistetaan, että ne vastaavat todellisia elinkustannuksia ja jotta vältetään harjoittelujakson aiheuttama velkaantuminen ja autetaan näin välttämään vähemmän varakkaiden henkilöiden ja/tai henkilöiden, joilla on erityistarpeita, syrjintä ja laiminlyönti;

14.  korostaa, että on tärkeää saada selkeitä oppimistuloksia ja erityisiä työkuvauksia Erasmus+ -työkokemuksesta ulkomailla ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, harjoittelijoille ja oppisopimusoppilaille ja vapaaehtoisille; korostaa, että hakijoiden valmisteleminen ennen heidän kansainvälistä kokemustaan on erottamaton osa toimintaa ja siihen on sisällytettävä uraneuvontaa, kielikoulutusta ja kulttuurien välistä viestintää, mikä edistäisi ihmisten osallistumista yhteiskuntaan ja parantaisi heidän työ- ja elinolojaan; ottaa huomioon monikielisyyden merkityksen nuorten työllistettävyyden parantamisessa; katsoo, että monikielisyyttä olisi pyrittävä edistämään ja tukemaan ponnekkaammin Erasmus+ -ohjelmassa; on tyytyväinen siihen, että Erasmus+ -ohjelmaan osallistuneiden vieraan kielen ja erityisesti naapurimaiden kielten taito paranee, mikä voi lisätä liikkuvuutta ja työllistettävyyttä rajat ylittävillä työmarkkinoilla; katsoo, että saapuville liikkuvuusohjelman osallistujille voitaisiin järjestää kielikursseja yhteistyössä oppilaitosten ja harjoittelijoita vastaanottavien yritysten kanssa ja kielikurssit voitaisiin mukauttaa osallistujien tutkimusalaan tai harjoitteluun;

15.  toteaa, että joidenkin jäsenvaltioiden korkea nuorisotyöttömyys huomioon ottaen Erasmus+ -ohjelman yhtenä ensisijaisena tavoitteena on nuorten valmistaminen työllisyyteen; korostaa samaan aikaan erityisesti tarvetta säilyttää koulun, ammatillisen koulutuksen ja opiskelun ulkopuolisen toiminnan asema Erasmus+ -ohjelmassa;

16.  korostaa, että Erasmus- ja Leonardo-ohjelmat suunnattiin aiemmin pääasiassa nuorille, joilla oli korkeampi osaamistaso ja paremmat mahdollisuudet päästä työmarkkinoille, ja että niitä ei kohdistettu riittävästi heikoimmassa asemassa oleville ryhmille; viittaa EU:n tavoitteeseen vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja köyhyyttä; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi kohdistettava Erasmus+ -ohjelma erityisesti varhain koulunkäynnin keskeyttäneisiin, jotka muodostavat köyhyyden ja työttömyyden kannalta erittäin riskialttiin ryhmän; korostaa, että varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden ohjelmat eivät voi olla vakiomuotoista ammatillista koulutusta tai vaihto-ohjelmia, vaan niiden pitäisi keskittyä heidän erityistarpeisiinsa, helppoon saatavuuteen ja yksinkertaiseen rahoitukseen, ja katsoo, että ne olisi toteutettava epävirallisessa tai virallisessa oppimisympäristössä;

17.  muistuttaa komissiota siitä, että vammaisilla henkilöillä, kuten kuulovammaisilla, on erityistarpeita, minkä vuoksi heidän on saatava riittävästi rahoitusta ja tukea, kuten viittomakielen tulkkeja, ja enemmän tietoa ja riittävästi rahallista tukea voidakseen osallistua Erasmus+ -ohjelmaan; kehottaa komissiota jatkamaan työtään ja ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä, jotta vammaiset henkilöt voivat päästä esteettä ja syrjimättömästi kaikkiin Erasmus+ -ohjelman yhteydessä toteutettaviin stipendiohjelmiin; pitää hyödyllisenä, että kansallisiin virastoihin nimitetään tarvittaessa niin kutsuttuja valmentajia, jotka opastavat rahoituksen parhaassa mahdollisessa käytössä;

18.  katsoo, että nuorisotyötä, taide- ja kulttuuritoimintaa, poliittista osallistumista, aikuiskoulutusta ja massaurheilua voidaan kehittää edelleen;

19.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen – ja jäsenvaltioita tukemaan sitä – oppisopimusta koskevasta laadukkaasta järjestelmästä ja ehdotuksen oppisopimusoppilaiden liikkuvuuden lisäämisestä, jotta oppisopimusoppilaiden, harjoittelijoiden ja ammatillisen koulutuksen oppijoille taataan tietyt oikeudet ja riittävä suoja ja se, ettei tällaisilla liikkuvuusohjelmilla korvata tavanomaisia vakiomuotoisia työsopimuksia; vaatii laadukkaita ja palkattuja harjoittelupaikkoja ja kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan tilanteista, joissa Erasmus+ -ohjelman edunsaajien tehtävien ehtoja tai heidän oikeuksiaan rikotaan;

20.  kehottaa komissiota työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi oppilaitosten ja keskeisten sidosryhmien (paikalliset/alueelliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, yksityissektori, nuorison edustajat, ammatillisen koulutuksen palvelut, tutkimusjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt) kanssa, jotta koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmät voidaan saattaa vastaamaan paremmin työmarkkinoiden todellisia tarpeita ja jotta voidaan varmistaa, että tämä yhteistyö heijastuu Erasmus+ -ohjelmaan; uskoo, että edunsaajien ja kaikkien sidosryhmien aktiivinen osallistuminen ohjelman suunnitteluun, organisointiin, seurantaan, toteutukseen ja arviointiin varmistaa sen toimivuuden, menestyksen ja lisäarvon;

21.  kehottaa edistämään nykyistä enemmän ylemmän asteen korkeakoulutuksen liikkuvuusohjelmia, jotta voidaan varmistaa liikkuvuus eurooppalaisten tutkimuskeskusten välillä ja saavuttaa eurooppalaisten yliopistojen kansainvälistymistä koskeva tavoite;

22.  kannustaa voimakkaasti pyrkimään laajempaan avoimuuteen hakemuksien arvioinnissa ja tarjoamaan laadukasta palautetta kaikille hakijoille; kehottaa komissiota takaamaan ohjelman tuensaajille tehokkaan palautejärjestelmän, jonka avulla he voivat ilmoittaa komissiolle kaikista sääntöjenvastaisuuksista, joita he mahdollisesti havaitsevat Erasmus+ -ohjelman toteutuksessa; kehottaa komissiota myös parantamaan ja lisäämään tiedonkulkua ohjelman toteuttamisesta vastaavien Euroopan unionin toimielinten ja kansallisten viranomaisten kesken; kehottaa kansallisia virastoja sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA) tarjoamaan ohjelman täytäntöönpanon parantamiseksi koulutusmahdollisuuksia arvioijille, järjestämään säännöllisiä tapaamisia edunsaajien kanssa ja järjestämään vierailuja hankkeisiin;

23.  painottaa, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (2008/C111/01) ansiosta tutkintotodistusten, pätevyyksien, opintosuoritusten, ammattitaitoon liittyvien todistusten ja pätevyystodistusten tunnustamis- ja validointijärjestelmät ovat parantuneet selvästi, mutta ongelmia esiintyy edelleen siitä huolimatta; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että osaaminen ja pätevyydet, jotka on kehitetty kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä oppimiskokemuksissa kaikenlaisissa oppimisympäristöissä – virallisessa oppimisympäristössä, työharjoittelussa yrityksissä tai vapaaehtoistyössä ja nuorisotoiminnassa – dokumentoidaan, validoidaan ja tunnustetaan ja niistä tehdään vertailukelpoisia kotimaan järjestelmässä; kehottaa komissiota uudistamaan ja vahvistamaan tällä hetkellä vain suositusluontoista eurooppalaista tutkintojen viitekehystä ja tekemään siitä entistä vahvemman ja vapaata liikkuvuutta tukevan välineen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään järjestelmällisesti nykyisiä eurooppalaisia välineitä, kuten Europass, Youthpass ja ECVET-järjestelmä, ja kehittämään niitä edelleen; kannustaa kehittämään ammatillisen koulutuksen yhteisiä tutkintoja, millä voidaan varmistaa tutkintojen kansainvälinen tunnustaminen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti ja nopeasti täytäntöön 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista;

24.  korostaa, että vapaaehtoistyö ilmentää yhteisvastuuta, vapautta ja vastuullisuutta ja se vahvistaa osaltaan aktiivista kansalaisuutta ja henkilökohtaista inhimillistä kehitystä; toteaa, että vapaaehtoistoiminta on myös keskeinen sosiaalisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden väline, jolla on merkitystä myös koulutuksessa ja kulttuurien välisessä vuoropuhelussa, ja se edistää merkittävästi eurooppalaisten arvojen levittämistä; katsoo, että olisi tunnustettava eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun merkitys sellaisen ammattitaidon ja sellaisten pätevyyksien edistämisessä, jotka voivat helpottaa eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun osallistuvien pääsyä työmarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan vapaaehtoisille asianmukaiset työskentelyolosuhteet ja valvomaan vapaaehtoisia työntekijöitä koskevien sopimusten täyttä noudattamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, ettei eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun osallistuvia pidetä tai käytetä koskaan työntekijöiden korvaajina;

25.  korostaa, että epävirallinen aikuiskoulutus edistää perustaitoja ja pehmeitä taitoja, kuten sosiaalisia ja kansalaistaitoja, jotka ovat tärkeitä työmarkkinoilla, sekä hyvinvointia työssä ja hyvää työ- ja perhe-elämän yhdistämistä; korostaa, että epävirallisella aikuiskoulutuksella on keskeinen asema, jotta yhteiskunnan haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät saavutetaan ja niitä autetaan kehittämään taitoja, jotka tukevat niiden työmarkkinoille pääsyä sekä kestävän ja laadukkaan työn löytämistä, ja parantamaan niiden työllisyystilannetta sekä edistämään demokraattisempaa Eurooppaa;

26.  toteaa, että yhteiskunnan haasteet ja työn sisältö kehittyvät jatkuvasti; muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelma myös valmistaa nuoria työhön, ja katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siirtymiseen työhön liittyvistä taidoista ”pehmeisiin taitoihin”, tukeen monialaisten ja siirrettävissä olevien taitojen ja pätevyyksien hankkimiselle – tällaisia taitoja ovat esimerkiksi yrittäjyys, tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät taidot, luova ajattelu, ongelmanratkaisu ja innovatiivisuus, itseluottamus, mukautumiskyky, työskentely ryhmissä, projektien hallinta, riskien arviointi ja riskinotto sekä sosiaaliset taidot ja kansalaistaidot, jotka ovat erittäin tärkeitä työmarkkinoilla; katsoo, että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon työssä viihtyminen, hyvä työn ja yksityiselämän tasapaino sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integrointi työmarkkinoille ja yhteiskuntaan;

27.  ottaa huomioon monikielisyyden merkityksen nuorten työllistettävyyden parantamisessa(9); katsoo, että monikielisyyttä olisi pyrittävä edistämään ja tukemaan ponnekkaammin Erasmus+ -ohjelmassa;

28.  painottaa tarvetta tukea rahoituksen ja verohuojennusten avulla sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), jotka tarjoavat ammatillista koulutusta Erasmus+ ‑ohjelman puitteissa;

29.  katsoo, että laadun mittauksen pitäisi olla yhtä tärkeää kuin määrällinen mittaus; kehottaa kehittämään laadun mittausta Erasmus+ -ohjelman yhteydessä;

30.  painottaa tarvetta vahvistaa tietoisuutta Erasmus+ -välineestä keinona kehittää omia taitoja sisällyttämällä ne laajempaan yhteyteen, millä varmistetaan välineen oikeanlainen hyödyntäminen ja taataan näin sen tehokkuus ja vältetään riski, että väline tarjoaisi vain elämänkokemusta;

31.  kehottaa vahvistamaan liikkuvuutta koulutuksessa, oppisopimusohjelmissa ja työharjoittelujaksoissa nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen yhteydessä, jotta voidaan vähentää työttömien nuorten suurta määrää sekä EU:n sisäistä maantieteellistä eriarvoisuutta;

32.  kehottaa komissiota laatimaan ja antamaan saataville päivitetyt tilastot ja suorittamaan seurantatutkimuksia Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanosta ja etenkin sen hyödyntämisasteesta nuorten keskuudessa alueiden ja sukupuolen mukaan jaoteltuna; kehottaa tarkastelemaan samalla sen vaikutusta työllistettävyyteen sekä työllisyyden tyyppiin, työllisyysasteeseen, palkkoihin samoin kuin siihen, miten sitä voitaisiin mahdollisesti parantaa; kehottaa komissiota arvioimaan, miksi jotkin maat pyytävät enemmän liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa, missä sukupuolten välinen ero on suurin ja mistä ero johtuu ja missä on eniten vammaisia hakijoita; kehottaa laatimaan suunnitelman siitä, miten muiden maiden osallistumista lisätään; kehottaa siksi jäsenvaltioiden kansallisia virastoja tekemään tiivistä yhteistyötä tietojen ja tilastotietojen vaihtamisessa; katsoo, että tutkimusten ja tilastojen tulokset on sisällytettävä osaksi seuraavaa Erasmus+ -ohjelman välitarkistusta ja otettava huomioon sen yhteydessä;

33.  muistuttaa, että EU:n perusarvoihin liittyvän erityisen kriisin yhteydessä Erasmus+ -väline voi muodostaa tärkeän tilaisuuden edistää nuorten integraatiota ja yhteisymmärrystä sekä nuorten välistä solidaarisuutta; kehottaa siksi edistämään nuorten integraatiota erilaisten kulttuurien ja perinteiden tuntemuksen ja niiden keskinäisen ja tarpeellisen kunnioituksen kautta;

34.  ehdottaa, että komissio säilyttää yrittäjyyskoulutuksen yhtenä tulevan Erasmus+ ‑ohjelman tavoitteista seuraavalla rahoitusohjelmakaudella (vuoden 2020 jälkeen), mukaan lukien liikkuvuus, ja sisällyttää ohjelmaan seuraavat osat:

i)  sellaisten nykyisten toimien vaikutusten huolellinen arviointi, joilla edistetään yrittäjyyttä koulutuksessa, ja mahdollisesti toimien mukauttaminen niin, että erityistä huomiota kiinnitetään aliedustettuihin ja muita huonommassa asemassa oleviin ryhmiin;

ii)  entistä paremmin määriteltyjen oppimissisältöjen ja kaikille opiskelijoille tarkoitettujen muodollisen ja epämuodollisen oppimisen välineiden tukeminen sekä teoreettisissa että käytännön osissa, kuten opiskelijoiden yrityshankkeissa;

iii)  kumppanuuksien edistäminen opetuslaitosten, yritysten, yleishyödyllisten järjestöjen sekä epämuodollista koulutusta tarjoavien tahojen välillä sopivien kurssien laatimiseksi ja vaadittavan käytännön kokemuksen ja mallien tarjoamiseksi opiskelijoille;

iv)  ammattitaidon kehittäminen aloilla, joihin kuuluvat yrittäjyysprosessit, talouslukutaito, tieto- ja viestintätekniikkataidot ja luova ajattelu, ongelmanratkaisu ja innovoiva ajattelutapa, itseluottamus, sopeutumiskyky, ryhmähengen luominen, projektinhallinta, riskinarviointi ja riskinotto sekä liiketoimintaan liittyvä erityisosaaminen ja tietämys;

v)  epämuodollisen oppimisen ja arkioppimisen korostaminen tärkeänä tapana hankkia yrittäjyydessä tarvittavia taitoja;

35.  kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan edelleen nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaan ja tekemään sitä tunnetuksi sellaisten nuorten keskuudessa, jotka ovat halukkaita osallistumaan yrityshankkeisiin, jotta he voisivat saada kokemuksia ulkomailta ja kartuttaa uusia taitoja, joiden ansiosta he kykenevät viemään yrityshankkeitaan menestyksekkäästi eteenpäin;

36.  kannustaa voimakkaasti vertaisoppimiseen, joka liittyy tutkimuksiin, koulutukseen ja työkokemukseen ulkomailla, jotta Erasmus+ -ohjelman vaikutusta paikallisyhteisöihin voidaan lisätä; korostaa, että hyvien käytäntöjen jakaminen on keskeistä Erasmus+ ‑ohjelman hankkeiden laadun parantamiseksi; pitää myönteisenä Erasmus+ -alustaa hankkeiden tulosten levittämiseen ja vaatii vahvempaa lähestymistapaa kansallisten virastojen, kumppanien ja ohjelman tuensaajien hyvien toimintatapojen jakamiseen ja kansainväliseen näkemysten vaihtoon; kehottaa komissiota tukemaan ohjelman hakijoita ja etsimään kansainvälisiä kumppaneita kehittämällä käyttäjäystävällisiä alustoja, joiden avulla yhdistetään julkisia tietoja erilaisista edunsaajista ja näiden hankkeista;

37.  kehottaa komissiota optimoimaan tietoteknisten välineiden, kuten liikkuvuutta tukevan välineen tai muiden tietoteknisten alustojen, kuten EPALEn (aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi), suorituskykyä ja käyttäjäystävällisyyttä, jotta varmistetaan, että ohjelman edunsaajat voivat hyödyntää mahdollisimman tarkkaan kokemustaan, ja jotta edistetään rajatylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

38.  kehottaa komissiota parantamaan ohjelmaopasta ja tekemään siitä käyttäjäystävällisemmän ja ymmärrettävämmän sekä laatimaan erityisiä esitteitä kustakin avaintoiminnosta; kehottaa komissiota virtaviivaistamaan hakuprosessia hallinnollisen rasitteen osalta;

39.  tukee aikuiskoulutuksen oppilaitosten kehittämistä jatkuvilla ammatillisilla kehittämistoimilla ja liikkuvuusmahdollisuuksilla opettajille, koulujen johtajille, kouluttajille ja muulle opetushenkilöstölle; kannustaa kehittämään taitoja ja osaamista ja erityisesti tietotekniikan tehokasta käyttöä aikuisopiskelussa parempien oppimistulosten vuoksi; korostaa parhaiden käytäntöjen vaihtamisen merkitystä;

40.  pitää myönteisinä pilottihankkeita, kuten hanketta ”Oppisopimuskoulutettavien liikkuvuutta koskevat eurooppalaiset puitteet: Euroopan kansalaisuuden ja taitojen kehittäminen integroimalla nuoret työmarkkinoille”, jonka tarkoituksena on toteuttaa kustannustehokkaita rajatylittäviä oppisopimuskoulutettavien liikkuvuutta koskevia järjestelmiä ammatillisten oppilaitosten, yritysten ja/tai muiden asianomaisten organisaatioiden välillä sekä tunnustaa virallisesti ja validoida oppimistulokset ja tukea tutkintojen vastavuoroista tunnustamista, sekä hanketta ”Nuorten liikkuvuus ammattikoulutuksessa – nuorten liikkuvuuden parantaminen”, jolla pyritään lisäämään ammattikoulutuksessa olevien nuorten liikkuvuutta; kehottaa komissiota panemaan tehokkaasti täytäntöön nämä kaksi pilottihanketta ja integroimaan ne pitkällä aikavälillä Erasmus+ -ohjelmaan;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan merkittävämmän ja pidemmän aikavälin rakenteellisen tuen Euroopan kansalaisyhteiskunnan järjestöille koulutuksen, nuorisoasioiden ja urheilun alalla toiminta-avustuksina, koska kyse on järjestöistä, jotka tarjoavat oppimismahdollisuuksia ja osallistumisympäristön Euroopan kansalaisille ja asukkaille unionin toimintalinjojen kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi;

42.  kehottaa komissiota tarkastelemaan asianmukaista ratkaisua sellaisten Brysselissä olevien unionin tason kansalaisjärjestöjen tilanteeseen, jotka hakevat tukea Belgian kansallisilta virastoilta.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.11.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Jean Lambert, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Morten Løkkegaard, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Yana Toom, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniela Aiuto, Georges Bach, Amjad Bashir, Sergio Gutiérrez Prieto, Csaba Sógor, Helga Stevens, Neoklis Sylikiotis, Tom Vandenkendelaere, Flavio Zanonato

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

David Coburn

(1)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

(2)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

(3)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

(4)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

(5)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

(6)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

(7)

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

(8)

Komission mukaan Erasmus+ -ohjelman ammatillisen koulutuksen liikkuvuusohjelmien hyväksyttyjen hakemusten osuus oli vuonna 2016 rahoituksen puutteesta johtuen 42 prosenttia. Tilanne on pahentunut vuosien mittaan – vuonna 2014 hyväksymisprosentti oli 54, ja vuonna 2015 se oli 48. Vaikka käytettävissä olevan rahoituksen määrä onkin kasvanut jonkin verran vuosien mittaan, kysyntä on kasvanut paljon nopeammin. Erasmus+ -ohjelman rajalliset resurssit eivät kuitenkaan mahdollista kysyntään vastaamista.

(9)

YTK:n kieliä ja työllistettävyyttä koskeva tiedettä ja politiikkaa käsittelevä raportti, 2015.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

5.12.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Angel Dzhambazki, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Dietmar Köster, Ernest Maragall, Liliana Rodrigues

Oikeudellinen huomautus