Menettely : 2016/0205(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0009/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0009/2017

Keskustelut :

PV 15/02/2017 - 4
CRE 15/02/2017 - 4

Äänestykset :

PV 15/02/2017 - 7.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0030

SUOSITUS     ***
PDF 422kWORD 67k
30.1.2017
PE 593.835v02-00 A8-0009/2017

esityksestä neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä

(10975/2016 – C8-0438/2016 – 2016/0205(NLE))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: Artis Pabriks

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 LYHYET PERUSTELUT
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä

(10975/2016 – C8-0438/2016 – 2016/0205(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10975/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseksi laaja-alaiseksi talous- ja kauppasopimukseksi (CETA) (10973/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 153 artiklan 2 kohdan, 192 artiklan 1 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0438/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja ulkoasiainvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8‑0009/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kanadan hallituksille ja parlamenteille.


LYHYET PERUSTELUT

EU:n ja Kanadan välistä laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta (CETA) koskevat EU:n ja Kanadan väliset neuvottelut käynnistettiin EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa Prahassa 6. toukokuuta 2009 ja saatettiin päätökseen Ottawassa 26. syyskuuta 2014. Oikeudellinen tarkastelu päättyi 29. helmikuuta 2016, ja sen aikana tehtiin muutoksia erityisesti investointeja koskevaan lukuun.

CETA on ensimmäinen vapaakauppasopimus, jonka EU on tehnyt toisen tärkeän OECD:hen kuuluvan vakiintuneen talouden kanssa. Se on myös kaikkein kunnianhimoisin sopimus, jonka EU ja Kanada ovat tehneet. CETA:n avulla eurooppalaiset yritykset saavat parhaimman kohtelun, jonka Kanada on tarjonnut yhdellekään kauppakumppanilleen, mikä tarjoaa entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset EU:n yrityksille Kanadan markkinoilla.

Kanada on Euroopan unionin vahva kauppa- ja investointikumppani. Kanada on myös strateginen kumppani, jonka kanssa unionilla on yhteisiin arvoihin ja etuihin perustuva historia. EU:n tärkeimpien kauppakumppanien joukossa Kanada on 12. sijalla. Kanadalle EU on toiseksi tärkein kauppakumppani (Yhdysvaltojen jälkeen). Kanada on myös neljänneksi suurin investoija EU:ssa. Vuonna 2015 EU toi Kanadasta tavaroita 28,3 miljardin euron arvosta ja vei tavaraa 35,2 miljardin euron arvosta. Tämän luvun arvioidaan nousevan yli 20 prosentilla, kun sopimus pannaan täysimääräisesti täytäntöön.

Tavarakauppa

CETA poistaa heti ensimmäisestä päivästä lähtien EU:sta peräisin olevilta tuotteilta lähes kaikki tullimaksut, joiden arvo on 400 miljoonaa euroa. Vapaaseen markkinoille pääsyyn liittyy kuitenkin joitakin rajoituksia, jotka koskevat muun muassa joitakin maataloustuotteita, julkisia palveluja, audiovisuaalisia palveluja ja liikennepalveluja. Monet aroiksi katsotut maataloustuotteet tarjotaan joko kiintiöinä (maitotuotteet) tai ne jätetään kokonaan sopimuksen ulkopuolelle (siipikarja ja munat).

Tariffien leikkaamisen lisäksi sopimus sisältää muita toimenpiteitä, joiden pitäisi helpottaa tuottajien kustannusten vähentämistä. Niihin kuuluu niin kutsuttujen ”vaatimustenmukaisuuden arviointitodistusten” vastavuoroinen tunnustaminen, joka koskee monia tuotteita elektronisista laitteista leluihin. Jos esimerkiksi EU:n yritys haluaa viedä leluja, sen tarvitsee testauttaa tuotteensa vain kerran Euroopassa saadakseen todistuksen, joka on voimassa Kanadassa, mikä säästää aikaa ja rahaa.

Palvelukauppa

CETA tarjoaa uuden ja paremman markkinoille pääsyn eurooppalaisille palveluntarjoajille niillä palvelualoilla, joilla EU:n yrityksillä on maailmanlaajuinen johtoasema ja jotka vaihtelevat meriliikennepalveluista, televiestinnästä ja insinööritieteistä ympäristöpalveluihin ja kirjanpitoon. Tämä helpottaa palveluntarjoajien matkustamista EU:n ja Kanadan välillä, jotta ne voivat pitää yhteyttä asiakkaisiinsa. CETA:lla perustetaan myös puitteet, joilla yksinkertaistetaan ammattipätevyyksien, esimerkiksi arkkitehtien pätevyyksien, tunnustamista.

Tämä on myös ensimmäinen sopimus, jossa EU on suostunut palvelualaa koskevaan vapaaseen markkinoille pääsyyn, joka perustuu sulkulistaan, mikä merkitsee sitä, että vapautetaan kaikki palvelumarkkinat, paitsi ne, jotka on nimenomaisesti poissuljettu. Sopimuksesta suljetaan pois muun muassa julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto, koulutus ja muut sosiaalipalvelut sekä vesihuolto, audiovisuaaliset palvelut ja tietyt lentoliikennepalvelut.

Julkiset hankinnat

Kanada on avannut julkiset tarjouskilpailunsa EU:n yrityksille laajemmin kuin millekään muulle kauppakumppanilleen. EU:n yritykset voivat tehdä tarjouksen tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta paitsi liittovaltion tasolla myös provinssi- ja kuntatasolla, mitä ei ole koskaan aiemmin sallittu ei-kanadalaisille yrityksille. Kanadan provinssien hankintamarkkinoiden on arvioitu olevan kaksi kertaa suuremmat kuin vastaavat liittovaltion markkinat. Kanada on myös suostunut lisäämään avoimuutta julkaisemalla kaikki julkiset tarjouskilpailut yhdellä samalla hankintoja koskevalla verkkosivulla. Tiedonsaanti on yksi suurimmista esteistä pienille yrityksille kansainvälisille markkinoille pääsemisessä, joten tämä on erityisen tärkeää Euroopan pk-yrityksille.

Maantieteelliset merkinnät

Tärkeä offensiivinen etu EU:lle kauppaneuvotteluissa on ollut parempi suoja maantieteellisille merkinnöille ja suurempi lisäarvo erityistuotteille, joita ovat esimerkiksi Beyerisches Bier Saksasta tai Mortadella Bologna Italiasta. Kanada suostui loppujen lopuksi myöntämään yli 140:lle elintarvike- ja juomatuotteita koskevalle eurooppalaiselle maantieteelliselle merkinnälle suojan, joka on samantasoinen kuin EU:n tarjoama suoja. CETA:lla varmistetaan, että vain aitoja tuotteita voidaan myydä Kanadassa noilla nimikkeillä. Näitä maantieteellisiä merkintöjä koskeva luettelo sisältyy sopimuksen liitteeseen 20A, ja sitä voidaan täydentää myöhemmin muilla maantieteellisillä merkinnöillä.

Investoinnit

CETA oli Lissabonin sopimuksen tekemisen jälkeen EU:n ensimmäinen taloussopimus, johon sisältyy täysimittainen investointeja koskeva luku, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat investointisuojamääräykset. Kiivaan julkisen keskustelun sekä sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua selvästi vastustavan Euroopan parlamentin kannan jälkeen komissio esitti syyskuussa 2015 investointien suojaamista koskevan uuden lähestymistavan, jonka Kanadan hallitus hyväksyi täysin. CETA:ssa otetaan käyttöön uusi investointituomioistuinjärjestelmä ja parempia sääntöjä investointien suojelusta. Siinä taataan EU:n hallitusten oikeus säännellä kansalaistensa edun mukaisesti ja samalla kannustetaan ulkomaisia sijoittajia suojaamalla heidän investointejaan. Uusi järjestelmä tekee myös investointiriitojen ratkaisemisesta entistä oikeudenmukaisempaa ja avoimempaa. Se on sellaisenaan tärkeä askel kohti EU:n lopullista tavoitetta, joka on maailmanlaajuinen investointituomioistuin.

Yhteinen tulkitseva väline

Kanada sekä EU ja sen jäsenvaltiot hyväksyivät sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä yhteisen tulkitsevan välineen. Tässä tulkitsevassa välineessä selitetään valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin

yleissopimuksen 31 artiklassa tarkoitetulla tavalla, mitä osapuolet sopivat tietyistä CETA:n määräyksistä, jotka ovat olleet julkisen keskustelun ja epätietoisuuden kohteena, ja esitetään niiden sovittu tulkinta. Näitä kysymyksiä ovat CETA:n vaikutus hallitusten kykyyn harjoittaa sääntelyä yleisen edun nimissä sekä määräykset investointisuojasta ja riidanratkaisusta sekä kestävästä kehityksestä, työelämän oikeuksista ja ympäristönsuojelusta. Tulkitseva väline on sellaisenaan erottamaton osa sopimusta.

Päätelmät

Kanada on kaikkein kehittynein talous, jonka kanssa EU on tähän mennessä neuvotellut vapaakauppasopimuksen. Lopullinen sopimus on tasapainoinen ja kattava tulos, jolla on huomattava taloudellinen arvo EU:lle ja joka on täysin neuvotteluvaltuuksien ja Euroopan parlamentin hyväksymän päätöslauselman(1) mukainen. Se auttaa luomaan kipeästi tarvittavaa kasvua ja työpaikkoja ja pitää samalla yllä Euroopan korkeatasoisia vaatimuksia muun muassa elintarviketurvallisuuden, ympäristönsuojelun ja työntekijöiden oikeuksien aloilla. Siihen sisältyy paljon uutuuksia, sillä Kanada ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt kauppakumppaneilleen näin suuria myönnytyksiä maantieteellisissä merkinnöissä tai laivojen ja tiettyjen meriliikennepalvelujen markkinoille pääsyssä. Tulos suojelee samaan aikaan EU:n erityisiä arkaluonteisia etuja, varsinkin maatalouden ja julkisten palveluiden aloilla.

Taloudellisten näkökohtien lisäksi sopimus on tärkeä myös maantieteellisesti, sillä se vahvistaa EU:n ja yhden sen kaikkein läheisimmän liittolaisen välisiä suhteita.

Esittelijä suosittaa siksi täysin tämän sopimuksen hyväksymistä.

(1)

Euroopan parlamentin 8. kesäkuuta 2011 antama päätöslauselma.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.11.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

esityksestä neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä

(10975/2016 – C8-0438/2016 – 2016/0205(NLE))

Valmistelija: Charles Tannock

LYHYET PERUSTELUT

Laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA) vahvistaa huomattavasti EU:n ja Kanadan välisiä suhteita ja on tärkeä väline EU:n pyrkimyksissä muokata maailmanlaajuisen kaupan normeja 2000-luvulla.

Kanada ja EU ovat molemmat vahvasti sitoutuneita demokratiaan, perusvapauksiin, ihmisoikeuksien suojelemiseen, vapaaseen ja avoimeen kauppaan sekä monenvälisyyteen. Kanada on ollut EU:n strateginen kumppani vuodesta 1996 lähtien, ja se on tärkeä liittolainen kansainvälisissä yhteyksissä. Kanada ja EU ovat tehneet tiivistä yhteistyötä globaaleissa haasteissa, kuten ilmastonmuutos, ihmisoikeudet, energiaturvallisuus, konfliktinratkaisu ja pakkomuutto. Kanada osallistuu säännöllisesti EU:n YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioihin, ja se on tärkeä liittolainen Natossa. Laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekeminen olisi vahva merkki transatlanttisen kumppanuuden jatkuvalle merkitykselle ja elinvoimaisuudelle aikana, jolloin molemmat alueet kohdistavat katseensa Aasiaan ja muille maailman alueille.

Laaja-alainen talous- ja kauppasopimus on nykyaikaisin vapaakauppasopimus, josta EU on koskaan neuvotellut. Sopimus sisältää kestävää kehitystä, työvoimaa ja ympäristöä koskevat luvut, jotka sisältävät kunnianhimoisia sitoumuksia ympäristönsuojelusta ja työsuojelusta. Sopimukseen sisältyy myös toimia, joilla varmistetaan, että yritykset, ammattijärjestöt, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaiset pääsevät osallistumaan sosiaalisten ja ympäristöä koskevien määräysten ja koko sopimuksen täytäntöönpanoon. Lisäksi sopimus on mullistanut tavan, jolla sijoittajan ja valtion väliset kiistat ratkaistaan. Uudessa pysyvässä investointituomioistuinjärjestelmässä Euroopan ja Kanadan viranomaiset nimittävät tuomarit, ja muutoksenhakumenettely korvaa vanhan välimiesmenettelyn. Laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekeminen olisi näin ollen ratkaiseva askel kohti reilumpaa ja oikeudenmukaisempiin sääntöihin perustuvaa maailmankauppaa. Aikana, jolloin uusien voimatekijöiden ilmaantuminen maailmanpolitiikkaan kyseenalaistaa yhä enemmän lännen mahdollisuuksia muokata maailmanlaajuisia normeja ja standardeja, sopimus vahvistaisi EU:n roolia keskeisenä maailmanlaajuisena toimijana.

Laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen yhteyteen kuuluu strateginen kumppanuussopimus (SPA), jonka tavoitteena on tehostaa kahdenvälistä yhteistyötä eri aloilla, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, kestävässä kehityksessä sekä tutkimuksen ja kulttuurin aloilla. Yhdessä nämä sopimukset mahdollistavat EU:n ja Kanadan välisten suhteiden vahvistumisen entisestään, mikä on kansalaisten eduksi Atlantin molemmin puolin. Meksikon ja Yhdysvaltojen välisten kauppaneuvottelujen myötä laaja-alainen talous- ja kauppasopimus on ensimmäinen osa laajempaa Pohjois-Atlantin vapaakauppa-aluetta.

Kun otetaan huomioon poliittinen ja taloudellinen hyöty, joka on odotettavissa laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen onnistuneesta tekemisestä, ja sen myönteinen vaikutus maailmankaupan sääntöihin, esittelijä ehdottaa, että ulkoasiainvaliokunta suosittaa sopimuksen hyväksymistä.

******

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa suosittelemaan, että parlamentti antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekeminen

Viiteasiakirjat

10975/2016 – C8-0438/2016 – COM(2016)04432016/0205(NLE)

Asiasta vastaava valiokunta

 

INTA

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

21.11.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Charles Tannock

8.9.2016

Valiokuntakäsittely

14.11.2016

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

29.11.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

12

14

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Nikos Androulakis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Goffredo Maria Bettini, Elmar Brok, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Sandra Kalniete, Afzal Khan, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, Jean-Luc Mélenchon, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Tonino Picula, Cristian Dan Preda, Sofia Sakorafa, Jacek Saryusz-Wolski, Alyn Smith, Jaromír Štětina, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Elena Valenciano, Hilde Vautmans

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Brando Benifei, Luis de Grandes Pascual, Mariya Gabriel, Ana Gomes, Takis Hadjigeorgiou, Marek Jurek, Antonio López-Istúriz White, Urmas Paet, Soraya Post, Igor Šoltes, Renate Sommer, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Janusz Zemke, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Michel Reimon


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.12.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

esityksestä neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä

(10975/2016 – C8-0438/2016 – 2016/0205(NLE))

Valmistelija: Georgi Pirinski

LYHYET PERUSTELUT

CETA-sopimuksen tärkeimpänä lopputulemana on oltava ihmisarvoisten työpaikkojen luominen, tasapuoliset palkankorotukset ja yrittäjyyden edistäminen. Reaalisiin malleihin perustuvat empiiriset todisteet osoittavat kuitenkin ihmisarvoisten työpaikkojen luomisen kasvaneen yhteensä parhaimmillaan vain korkeintaan 0,018 prosenttia EU:n työllisyysluvuissa 6–10 vuoden täytäntöönpanokauden aikana. Äskettäin tehdyissä tutkimuksissa, joissa on käytetty tällaisia malleja, on lisäksi ennakoitu, että EU:sta katoaa kaiken kaikkiaan 204 000 työpaikkaa (45 000 Ranskasta, 42 000 Italiasta ja 19 000 Saksasta). Vuonna 2011 tehdystä kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista käy lisäksi ilmi merkittävää alakohtaista toiminnan muualle siirtämistä, mikä lopulta voi johtaa pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen.

Tutkimustulokset osoittavat, että sopimus suurentaisi ammattitaitoisten ja ammattitaidottomien työntekijöiden välisiä palkkaeroja ja lisäisi siten epätasa-arvoa ja yhteiskunnallisia jännitteitä. Lisäksi ennakoidaan kansalliseen tuloon kohdistuvia merkittäviä uudelleenjakovaikutuksia, joista koituu pääoman omistajille EU:ssa 0,66 prosentin arvonlisäys, mikä edelleen pahentaa yhteiskunnallista epätasa-arvoa.

Sopimukseen ei sisälly yhtään lukua, jossa käsiteltäisiin pk-yritysten tukemiseen tarkoitettuja erityistoimia. EU:ssa on nykyään 20,9 miljoonaa pk-yritystä (joista 93 prosentissa on alle kymmenen työntekijää), mutta vain 619 000 niistä harjoittaa vientiä EU:n ulkopuolelle. CETA-sopimuksella luoduilla vapautetuilla markkinoilla tällaiset pk-yritykset joutuvat vastaamaan Pohjois-Amerikan kansainvälisten yritysten kovaan kilpailuun, jolloin vaarannetaan näissä pk-yrityksissä olevat 90 miljoonaa työpaikkaa (67 prosenttia työpaikkojen kokonaismäärästä).

Vaikka CETA-sopimukseen sisältyy kauppaa ja työvoimaa koskeva erityinen luku, hahmotellun sijoittajien suojelun tason ja työntekijöiden intressien ja oikeuksien suojelun tason välillä on selvä ero. Sijoittajille ICS-järjestelmällä annettu etuoikeutettu asema on räikeässä ristiriidassa työntekijöiden intressien ja oikeuksien suojeluun tarkoitetun kuulemismenettelyn kanssa.

Kanada ei sitä paitsi ole toistaiseksi ratifioinut ILO:n yleissopimusta järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden soveltamisesta eikä edelleenkään ole olemassa järjestelmää seuraamusten määräämiseksi työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien ja asiaa koskevien säännösten rikkomisesta.

Pohjois–pohjois-suunnassa käytävän kaupan helpottaminen johtaa todistettavasti kauppavirtojen siirtymiseen pois ensisijaisesti Afrikassa sijaitsevien kehitysmaiden kanssa käytävästä kaupasta. Tämä on erityisen vahingollista siksi, että on välttämätöntä edistää vuodeksi 2030 asetettujen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, koska ne ovat ainoa keino poistaa kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välinen yhä lisääntyvä epätasa-arvo ja reagoida nopeasti kasvaviin muuttoliikkeen aiheuttamiin paineisiin.

Nykyisen EU-lainsäädännön ja ICS-lausekkeen sekä tilapäisen soveltamisen periaatteen yhteensopivuudesta esitetään edelleen vakavia epäilyjä.

Valmistelija katsoo siksi olevansa velvollinen kehottamaan kansainvälisen kaupan valiokuntaa olemaan antamatta hyväksyntäänsä sopimuksen tekemiselle.

******

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa suosittelemaan, että parlamentti kieltäytyy antamasta hyväksyntäänsä esitykselle neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekemisestä.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekeminen

Viiteasiakirjat

10975/2016 – C8-0438/2016 – COM(2016)04432016/0205(NLE)

Asiasta vastaava valiokunta

 

INTA

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

24.11.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Georgi Pirinski

9.11.2016

Valiokuntakäsittely

29.11.2016

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

8.12.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

24

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Georges Bach, Deirdre Clune, Karima Delli, Tania González Peñas, Edouard Martin, Evelyn Regner, Joachim Schuster, Monika Vana, Tom Vandenkendelaere, Flavio Zanonato, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Stuart Agnew, Hannu Takkula


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.1.2017)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

esityksestä neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä

(10975/2016 – C8-0438/2016 – 2016/0205(NLE))

Valmistelija: Bart Staes

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa suosittamaan, että esitys neuvoston päätökseksi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekemisestä hyväksytään.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekeminen

Viiteasiakirjat

10975/2016 – C8-0438/2016 – COM(2016)04432016/0205(NLE)

Asiasta vastaava valiokunta

 

INTA

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

24.11.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Bart Staes

10.11.2016

Hyväksytty (pvä)

12.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

24

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Annie Schreijer-Pierik, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Nils Torvalds, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Guillaume Balas, Nicola Caputo, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Anne-Marie Mineur, Gabriele Preuß, Jasenko Selimovic, Bart Staes, Tibor Szanyi, Mihai Ţurcanu, Tom Vandenkendelaere

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Burkhard Balz, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Jussi Halla-aho, Heidi Hautala, Anja Hazekamp, Sajjad Karim, Sorin Moisă, Evelyn Regner, Jana Žitňanská


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekeminen

Viiteasiakirjat

10975/2016 – C8-0438/2016 – COM(2016)04432016/0205(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

31.10.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA

21.11.2016

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

21.11.2016

EMPL

24.11.2016

ENVI

24.11.2016

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Artis Pabriks

13.7.2016

 

 

 

Valiokuntakäsittely

31.8.2016

12.10.2016

10.11.2016

29.11.2016

 

23.1.2017

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

24.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

15

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Salvatore Cicu, Marielle de Sarnez, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Karoline Graswander-Hainz, Heidi Hautala, Yannick Jadot, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Matteo Salvini, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Eric Andrieu, Bendt Bendtsen, Edouard Ferrand, Seán Kelly, Ramon Tremosa i Balcells

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Laura Agea

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

30.1.2017


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ALDE

Marietje Schaake, Hannu Takkula, Ramon Tremosa i Balcells

ECR

David Campbell Bannerman, Emma McClarkin, Joachim Starbatty, Jan Zahradil

ENF

Franz Obermayr

PPE

Laima Liucija Andrikienė, Bendt Bendtsen, Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Seán Kelly, Artis Pabriks, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Adam Szejnfeld, Iuliu Winkler

S&D

Bernd Lange, David Martin, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández

15

EFDD

Laura Agea, Tiziana Beghin, David Borrelli

ENF

Edouard Ferrand, Matteo Salvini

GUE/NGL

Eleonora Forenza, Anne-Marie Mineur, Helmut Scholz

S&D

Eric Andrieu, Maria Arena, Karoline Graswander-Hainz, Emmanuel Maurel, Joachim Schuster

VERTS/ALE

Heidi Hautala, Yannick Jadot

1

0

ALDE

Marielle de Sarnez

ÄÄNESTYSKÄYTTÄYTYMISTÄ JA ÄÄNESTYSAIKEITA KOSKEVAT ILMOITUKSET

Franz Obermayr

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää:

Oikeudellinen huomautus