Menettely : 2015/0274(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0031/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0031/2017

Keskustelut :

PV 14/03/2017 - 4
CRE 14/03/2017 - 4
PV 16/04/2018 - 21

Äänestykset :

PV 14/03/2017 - 6.7
CRE 14/03/2017 - 6.7
Äänestysselitykset
PV 18/04/2018 - 12.10

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0071
P8_TA(2018)0115

MIETINTÖ     ***I
PDF 773kWORD 125k
7.2.2017
PE 580.563v02-00 A8-0031/2017

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta

(COM(2015)0594 – C8-0384/2015 – 2015/0274(COD))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Simona Bonafè

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta

(COM(2015)0594 – C8-0384/2015 – 2015/0274(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0594),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0384/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ranskan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. huhtikuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 15. kesäkuuta 2016 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0031/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan -1 kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1)  Koska unioni on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista ja koska huomattava määrä luonnonvaroja on nopeasti ehtymässä lyhyellä aikavälillä, keskeisenä haasteena on ottaa talteen mahdollisimman paljon resursseja unionissa ja tehostaa siirtymistä kohti kiertotaloutta.

Perustelu

On tärkeää korostaa kiertotalouteen siirtymistä koskevaa laajempaa kehystä ja painottaa niitä mahdollisuuksia, joita kaatopaikkadirektiivin tarkistaminen tarjoaa tämän siirtymisen tehostamiseksi.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan -1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1 a)  Jätehuolto on muutettava kestäväksi materiaalihallinnaksi. Kaatopaikkadirektiivin tarkistaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden.

Perustelu

On tärkeää korostaa kiertotalouteen siirtymistä koskevaa laajempaa kehystä, tähdentää tarvetta muuttaa jätehuolto kestäväksi materiaalihallinnaksi ja painottaa niitä mahdollisuuksia, joita kaatopaikkadirektiivin tarkistaminen tarjoaa tämän siirtymisen tehostamiseksi.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi ja tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi.

1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi, tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja unionin resurssiriippuvuuden vähentämiseksi.

Perustelu

Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun lisäksi unionin tason paremman jätehuollon tavoitteisiin olisi sisällyttävä resurssien käytön tehostaminen, energiatehokkuuden parantaminen ja unionin energiariippuvuuden vähentäminen, jolloin voidaan puuttua resurssien tarjontaan liittyviin ongelmiin.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a)  Puhtaan, tehokkaan ja kestävän kiertotalouden edellytyksenä on vaarallisten aineiden poistaminen tuotteista suunnitteluvaiheessa, ja kiertotaloudessa olisi tunnustettava siksi seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman nimenomaiset säännökset, joissa kehotetaan kehittämään myrkyttömiä materiaalikierron järjestelmiä, jotta kierrätettyä jätettä voidaan käyttää unionissa merkittävänä ja luotettavana raaka-aineiden lähteenä.

Perustelu

EU:n olisi keskityttävä luomaan puhdas kiertotalous ja torjuttava mahdollinen merkittävä riski siitä, että yleisö ja markkinat menettäisivät luottamuksensa kierrätettyihin materiaaleihin ja samalla jäteongelmasta syntyisi loputon perintö. Kierrättäjien suurimpia ongelmia ovat materiaalien sisältämät vaaralliset aineet. EU:n olisi keskityttävä näiden vaarallisten aineiden poistamiseen tuotteista ja jätteistä eikä vaarannettava kansanterveyttä ja ympäristöä vapauttamalla tietynlaiset yritykset tai tuotteet turvallisuusvaatimuksista ja tekemällä tällaisten saastuneiden materiaalien tunnistamisesta mahdotonta tulevaisuudessa.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

2)  Neuvoston direktiivissä 1999/31/EY14 vahvistettuja tavoitteita, jotka asettavat jätteen sijoittamista kaatopaikoille koskevia rajoituksia, olisi muutettava, niin että ne vastaavat paremmin EU:n tavoitteita siirtyä kiertotalouteen ja edetä raaka-ainealoitteen15 täytäntöönpanossa, vähentämällä jätteen sijoittamista tavanomaiselle jätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle.

2)  Neuvoston direktiivissä 1999/31/EY14 vahvistettuja tavoitteita, jotka asettavat jätteen sijoittamista kaatopaikoille koskevia rajoituksia, olisi lujitettava, niin että ne vastaavat paremmin EU:n tavoitteita siirtyä kiertotalouteen ja edetä raaka-ainealoitteen15 täytäntöönpanossa, minimoimalla asteittain jätteen sijoittaminen tavanomaiselle jätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämä sopii yhdennettyyn politiikkaan, jonka avulla taataan jätehierarkian moitteeton soveltaminen, tehostetaan siirtymistä kohti jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä ja estetään siirtyminen kaatopaikalle sijoittamisesta kohti jätteenpolttoa.

________________

__________________

14 Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

14 Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

15 KOM(2008) 699 ja KOM(2014) 297.

15 KOM(2008) 699 ja KOM(2014) 297.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

4)  Jätelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi direktiivin 1999/31/EY määritelmät olisi yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY16 määritelmien kanssa.

4)  Jätelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi direktiivin 1999/31/EY määritelmät olisi tarvittaessa yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY16 määritelmien kanssa.

__________________

__________________

16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

Perustelu

On tärkeää varmistaa, että tämä direktiivi on sopusoinnussa EU:n koko jätelainsäädännön kanssa. Siksi myös tämän direktiivin määritelmät olisi tarvittaessa mukautettava direktiivin 1999/31/EY määritelmiin.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

5)  Rajoittamalla kaatopaikalle sijoittamista edelleen aloittaen jätevirroista, joihin sovelletaan erilliskeräystä (esimerkiksi muovit, metallit, lasi, paperi, biojäte), saataisiin selviä ympäristöetuja sekä taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Pantaessa näitä kaatopaikkarajoituksia täytäntöön olisi otettava huomioon, miten erikseen kerätyn jätteen kierrätys tai siitä jäävän jäännösjätteen muu hyödyntäminen on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa.

5)  Rajoittamalla kaatopaikalle sijoittamista edelleen aloittaen jätevirroista, joihin sovelletaan erilliskeräystä (esimerkiksi muovit, metallit, lasi, paperi, biojäte), saataisiin selviä ympäristöetuja sekä taloudellisia ja sosiaalisia etuja, ja tavoitteena olisi oltava, että kaatopaikalle hyväksytään vain jäännösjätettä. Pitkäaikaisilla investoinneilla infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin on keskeinen asema vähennettäessä erikseen kerätystä jätteestä jäävän sellaisen jäännösjätteen määrää, jonka kierrätys tai muu hyödyntäminen ei ole teknisesti, ympäristön kannalta tai taloudellisesti toteutettavissa tällä hetkellä.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a)  Poliittisten ja yhteiskunnallisten kannustimien, joilla rajoitetaan edelleen kaatopaikalle sijoittamista kestävänä keinona luonnonvarojen käsittelemiseksi kiertotaloudessa, olisi noudatettava direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädettyä jätehuollon hierarkiaa, ja niissä olisi sovellettava ehdottomasti lähestymistapaa, jossa jätteen syntymisen ehkäiseminen on etusijalla ja jossa kunnioitetaan ennalta varautumisen periaatetta.

Perustelu

Jätteen sijoittamisella kaatopaikalle on monia kielteisiä puolia, mutta sitä ei pitäisi sulkea kokonaan pois laskuista tiettyjen jätteiden, kuten PVC:n, osalta. Kaatopaikka voi olla turvallisin sijoituspaikka vaarallisia kemikaaleja sisältäville materiaaleille, ja muovin osalta tehdyissä analyyseissa on osoitettu, että kierrättämättä jäävä muovi on ilmastosyistä yleensä parempi sijoittaa kaatopaikalle kuin polttaa. Kierrätys on tietysti tavallisesti suositeltava vaihtoehto, ja jätteen sijoittamisessa kaatopaikalle on noudatettava korkeimpia vaatimuksia.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

6)  Biohajoava yhdyskuntajäte muodostaa suuren osan yhdyskuntajätteestä. Käsittelemättömän biohajoavan jätteen sijoittamisella kaatopaikalle on huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja pinta- ja pohjaveden, maaperän ja ilman pilaantumista. Vaikka direktiivissä 1999/31/EY vahvistetaan biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vähentämistä koskevat tavoitteet, on aiheellista ottaa käyttöön biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle koskevia uusia rajoituksia kieltämällä sellaisen biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, joka on kerätty erikseen direktiivin 2008/98/EY 22 artiklan mukaisesti.

6)  Biohajoava yhdyskuntajäte muodostaa suuren osan yhdyskuntajätteestä. Käsittelemättömän biohajoavan jätteen sijoittamisella kaatopaikalle on huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja pinta- ja pohjaveden, maaperän ja ilman pilaantumista. Vaikka direktiivissä 1999/31/EY vahvistetaan biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vähentämistä koskevat tavoitteet, on aiheellista ottaa käyttöön biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle koskevia uusia rajoituksia kieltämällä sellaisen biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, joka kerätään erikseen direktiivin 2008/98/EY 22 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikalle sijoittamista koskeva kielto on muotoiltava tiukemmin.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

7)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Kaatopaikkarajoituksia koskevien tavoitteiden asettaminen helpottaa edelleen jätteen erilliskeräystä, lajittelua ja kierrätystä, ja siten voidaan välttää mahdollisesti kierrätettävien materiaalien jääminen alimmaksi jätehierarkiassa.

7)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Kaatopaikkarajoituksia koskevien selkeiden ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen kannustaa investointeihin, jotta voidaan helpottaa edelleen erilliskeräystä, lajittelua ja kierrätystä ja siten välttää mahdollisesti kierrätettävien materiaalien jääminen alimmalle tasolle jätehierarkiassa.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

8)  Kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen vähentäminen on tarpeen, jotta estetään haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja varmistetaan taloudellisesti arvokkaiden jätemateriaalien asteittainen ja tehokas hyödyntäminen asianmukaisen jätehuollon avulla jätehierarkian mukaisesti. Vähentämisellä olisi estettävä liiallisen kapasiteetin kehittyminen jäännösjätettä käsitteleviin laitoksiin esimerkiksi käsittelemättömän yhdyskuntajätteen energian hyödyntämistä tai perustason mekaanis-biologista käsittelyä varten, sillä se voisi haitata yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä koskevien, direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen unionin pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista. Vastaavasti, vaikka jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaatopaikoille sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä, kyseisen velvoitteen täyttäminen ei saisi johtaa ylikapasiteetin luomiseen jäännösyhdyskuntajätteen käsittelyä varten. Tämän tarkoituksena on myös estää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Jotta voitaisiin varmistaa direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja tämän direktiivin 5 artiklassa määritellyn kaatopaikkoja koskevan vähentämistavoitteen välinen johdonmukaisuus sekä kyseisten tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan infrastruktuurin ja investointien koordinoitu suunnittelu, niille jäsenvaltioille, jotka voivat saada lisäaikaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen, olisi lisäksi annettava lisäaikaa myös tässä direktiivissä säädetyn kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentämistavoitteen täyttämiseen vuoteen 2030 mennessä.

8)  Kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen minimointi on tarpeen, jotta estetään haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja varmistetaan taloudellisesti arvokkaiden jätemateriaalien asteittainen ja tehokas hyödyntäminen asianmukaisen jätehuollon avulla direktiivissä 2008/98/EY säädetyn jätehierarkian mukaisesti. Tällainen kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen minimointi edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuoltoon monissa jäsenvaltioissa. Parantamalla jätteen keräystä ja käsittelyä koskevia tilastoja ja jätevirtojen jäljitettävyyttä olisi voitava estää liiallisen kapasiteetin kehittyminen jäännösjätteen käsittelyyn esimerkiksi energian hyödyntämistä varten, sillä se voisi haitata yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä koskevien, direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen unionin pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista. Vastaavasti, vaikka jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaatopaikoille sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä, kyseisen velvoitteen täyttäminen ei saisi johtaa ylikapasiteetin luomiseen jäännösyhdyskuntajätteen käsittelyä varten. Tämän tarkoituksena on myös estää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Joissakin jäsenvaltioissa ylikapasiteettiin energian hyödyntämistä tai perustason mekaanis-biologista käsittelyä varten johtaneiden äskettäin tehtyjen investointien perusteella on erittäin tärkeää antaa selvä signaali jätealan toimijoille ja jäsenvaltioille, jotta vältytään investoinneilta, jotka eivät ole sopusoinnussa kaatopaikka- ja jätepuitedirektiiveissä säädettyjen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Näistä syistä voitaisiin harkita yhdyskuntajätteen polttorajoitusta valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä koskevien, direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa ja direktiivin 1999/31/EY 5 artiklassa säädettyjen tavoitteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja tämän direktiivin 5 artiklassa määritellyn kaatopaikkoja koskevan vähentämistavoitteen välinen johdonmukaisuus sekä kyseisten tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan infrastruktuurin ja investointien koordinoitu suunnittelu, niille jäsenvaltioille, jotka voivat saada lisäaikaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen, olisi lisäksi annettava lisäaikaa myös tässä direktiivissä säädetyn kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentämistavoitteen täyttämiseen vuoteen 2030 mennessä.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a)  Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi komission olisi edistettävä koordinointia sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja talouden eri alojen välillä. Vaihtoa voitaisiin helpottaa viestintäfoorumeilla, joiden avulla voitaisiin tiedottaa uusista teollisista ratkaisuista ja antaa parempi yleiskuva käytettävissä olevasta kapasiteetista, edistää yhteyksien luomista jätealan ja muiden alojen välille ja tukea teollista symbioosia.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 b)  Komission olisi edistettävä koordinointia sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden, alueviranomaisten ja erityisesti paikallisviranomaisten välillä ottaen mukaan kaikki asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kuten työmarkkinaosapuolet ja ympäristö- ja kuluttajajärjestöt.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 c)  Jotta tämän direktiivin tavoitteet voidaan panna täytäntöön ja niitä voidaan valvoa asianmukaisesti, on tarpeen varmistaa, että kaatopaikkojen sijaintialueiden paikallisviranomaiset tunnustetaan asiaankuuluviksi toimijoiksi, koska nämä kärsivät välittömästi kaatopaikalle sijoittamisen seurauksista. Sen vuoksi olisi varmistettava ennalta tapahtuva julkinen ja demokraattinen kuuleminen kunnissa ja kuntarajat ylittävillä alueilla, joille kaatopaikka on tarkoitus sijoittaa, ja paikallisväestölle olisi taattava asianmukainen korvaus.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 d)  Komission olisi taattava, että kaikki unionin kaatopaikat tarkastetaan, jotta varmistetaan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

9)  Tämän direktiivin paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, joka helpottaisi puutteiden löytämistä ja toimien toteuttamista ennen määräaikoja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

9)  Tämän direktiivin paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, joka helpottaisi puutteiden löytämistä ja toimien toteuttamista ennen määräaikoja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja edistettävä parhaiden käytäntöjen vaihtoa eri toimijoiden välillä.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

11)  Jäsenvaltioiden raportoimat tilastotiedot ovat komissiolle oleellisia, jotta se voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista eri jäsenvaltioissa. Tilastojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste kaikelle jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertailemalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tietojen laaduntarkastusta koskeva kertomus. Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne käyttävät direktiivissä 1991/31/EY vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.

11)  Jäsenvaltioiden raportoimat tilastotiedot ovat komissiolle oleellisia, jotta se voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista eri jäsenvaltioissa. Raportoitujen tietojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava laatimalla yhteinen menetelmä luotettaviin lähteisiin perustuvan tiedon keräämistä ja käsittelyä varten sekä ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste kaikelle jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertailemalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tietojen laaduntarkastusta koskeva kertomus. Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi käytettävä direktiivissä 1991/31/EY vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan komission yhteistyössä kansallisten tilastotoimistojen ja jätehuollosta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa kehittämää yhteistä menetelmää.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

12)  Direktiivin 1999/31/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi ja erityisesti sen liitteiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen komissiolle olisi siirrettävä perustamissopimuksen 290 mukaisesti valta antaa 16 artiklaa koskevia säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Liitteitä olisi voitava muuttaa ainoastaan tämän direktiivin periaatteiden mukaisesti. Tätä varten liitteen II osalta komission olisi otettava huomioon liitteessä II esitetyt testausta ja kelpoisuusperusteita koskevat yleiset periaatteet ja menettelyt. Lisäksi jokaiselle kaatopaikkaluokalle olisi vahvistettava erityisperusteet ja testausmenetelmät ja niihin liittyvät raja-arvot, mukaan lukien tarvittaessa erityiset kaatopaikkatyypit kussakin luokassa, myös maanalaiset varastot. Komissio hyväksyy liitteisiin liittyvät valvonnan, näytteiden oton ja analyysimenetelmien standardointiehdotukset tarvittaessa kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

12)  Direktiivin 1999/31/EY muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteiden mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Liitteitä olisi voitava muuttaa ainoastaan tämän direktiivin periaatteiden mukaisesti. Tätä varten liitteen II osalta komission olisi otettava huomioon liitteessä II esitetyt testausta ja kelpoisuusperusteita koskevat yleiset periaatteet ja menettelyt. Lisäksi jokaiselle kaatopaikkaluokalle olisi vahvistettava erityisperusteet ja testausmenetelmät ja niihin liittyvät raja-arvot, mukaan lukien tarvittaessa erityiset kaatopaikkatyypit kussakin luokassa, myös maanalaiset varastot. Komission olisi tarvittaessa hyväksyttävä liitteisiin liittyvät valvonnan, näytteiden oton ja analyysimenetelmien standardointiehdotukset kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

Perustelu

Teksti on mukautettu 13. huhtikuuta 2016 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

13)  Jotta voidaan varmistaa direktiivin 1999/31/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 3 artiklan 3 kohdan, liitteessä I olevan 3.5 kohdan ja liitteessä II olevan 5 kohdan osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201117 mukaisesti.

13)  Jotta voidaan varmistaa direktiivin 1999/31/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee tavanomaisen jätteen sijoittamisen määritelmää, kaatopaikkojen vedenläpäisykertoimen määrittelemiseen tietyissä olosuhteissa käytettävää menetelmää ja, koska jätteen näytteenotto saattaa olla näytteiden edustavuuden kannalta ja teknisesti hyvin ongelmallista eri jätetyyppien heterogeenisen luonteen vuoksi, jätteen näytteenoton eurooppalaisen standardin kehittämistä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201117 mukaisesti.

__________________

__________________

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

Perustelu

Teksti on mukautettu Lissabonin sopimukseen.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

16 a)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava suunnitelmien laatiminen kaatopaikkojen ja niiden pilaamien alueiden kestävää ennallistamista ja kestävää vaihtoehtoista käyttöä varten.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

16 b)  Tämä direktiivi on hyväksytty ottaen huomioon paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa annetut sitoumukset, ja se olisi pantava täytäntöön ja sitä olisi sovellettava kyseisen sopimuksen sisältämien ohjeiden mukaisesti.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

1 artikla – -1 kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

-1)  Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:

 

”-1.   Kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen lopettaminen on ratkaisevan tärkeä edellytys sille, että voidaan tukea unionin siirtymistä kohti kiertotaloutta.”

Perustelu

On tärkeää sisällyttää direktiivin yleiseen tavoitteeseen kaatopaikalle sijoittamisen asteittaisen lopettamisen merkitys siirtymiselle kohti kiertotaloutta.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

2 artikla – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY* 3 artiklassa säädettyjä ’jätteen’, ’yhdyskuntajätteen’, ’vaarallisen jätteen’, ’jätteen tuottajan’, ’jätteen haltijan’, ’jätehuollon’, ’erilliskeräyksen’, ’hyödyntämisen’, ’kierrätyksen’ ja ’loppukäsittelyn’ määritelmiä;

a)  sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY* 3 artiklassa säädettyjä ’jätteen’, ’yhdyskuntajätteen’, ’vaarallisen jätteen’, ’tavanomaisen jätteen’, ’jätteen tuottajan’, ’jätteen haltijan’, ’jätehuollon’, ’erilliskeräyksen’, ’hyödyntämisen’, ’kierrätyksen’ ja ’loppukäsittelyn’ määritelmiä;

__________________

__________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).”;

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).”;

Perustelu

Lisätään direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan mukaiset määritelmät, myös ’tavanomaisen jätteen’ määritelmä.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

2 artikla – a a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)   lisätään a a alakohta seuraavasti:

 

”a a)   ”jäännösjätteellä” käsittelystä tai hyödyntämistoimesta, kierrätys mukaan luettuna, aiheutunutta jätettä, jota ei voida enää hyödyntää ja joka on näin ollen loppukäsiteltävä;”

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

2 artikla – m alakohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

b a)   muutetaan m alakohta seuraavasti:

m)  "biohajoavalla jätteellä" jätettä, joka voi hajota anaerobisesti tai aerobisesti, kuten elintarvike- ja puutarhajätteet sekä paperi ja kartonki;

”m)  biohajoavalla jätteellä” elintarvike- ja puutarhajätettä, paperia, kartonkia, puuta sekä mitä tahansa muuta jätettä, joka voi hajota anaerobisesti tai aerobisesti;

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

3 artikla – 3 kohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

1 a)  Muutetaan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti:

3.  Jäsenvaltiot saavat harkintansa mukaan ilmoittaa, että tämän direktiivin 17 artiklalla perustetun komitean määrittelemien sellaisten tavanomaisten jätteiden sijoittaminen, jotka ovat muuta kuin pysyvää jätettä ja jotka syntyvät mineraalivarojen etsimisessä, louhinnassa, rikastamisessa ja varastoinnissa sekä louhostoiminnassa ja jotka sijoitetaan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai vaaraa ihmisten terveydelle, voidaan vapauttaa liitteessä I olevan 2 kohdan ja 3 kohdan 1-3 alakohdan säännösten soveltamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 75/442/ETY soveltamista.

3.  Jäsenvaltiot saavat harkintansa mukaan ilmoittaa, että sellaisten tavanomaisten jätteiden sijoittaminen, jotka ovat muuta kuin pysyvää jätettä ja jotka syntyvät mineraalivarojen etsimisessä, louhinnassa, rikastamisessa ja varastoinnissa sekä louhostoiminnassa ja jotka sijoitetaan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai vaaraa ihmisten terveydelle, voidaan vapauttaa liitteessä I olevan 2 kohdan ja 3 kohdan 1-3 alakohdan säännösten soveltamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 75/442/ETY soveltamista. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan tavanomaisen jätteen sijoittamisella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

Perustelu

Teksti on mukautettu Lissabonin sopimukseen.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – -a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 1 kohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

1.  Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen strategia kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi viimeistään kahden vuoden kuluttua 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä ja ilmoitettava komissiolle tästä strategiasta. Strategian tulee sisältää erityisesti kierrätykseen, kompostointiin, biokaasun tuottamiseen tai materiaalien tai energian hyödyntämiseen liittyvät toimenpiteet 2 kohdassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 kuukauden kuluessa 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä kertomuksen, jossa se esittää yhteenvedon kansallisista strategioista.”

1.  Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen strategia yhteistyössä jätehuollosta vastaavien alue- ja paikallisviranomaisten kanssa biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen asteittaiseksi lopettamiseksi viimeistään kahden vuoden kuluttua 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä ja ilmoitettava komissiolle tästä strategiasta. Strategian tulee sisältää erityisesti kierrätykseen, kompostointiin, biokaasun tuottamiseen, materiaalien hyödyntämiseen tai edellä mainittujen ollessa mahdottomia energian talteenottoon liittyvät toimenpiteet 2 kohdassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 kuukauden kuluessa 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä kertomuksen, jossa se esittää yhteenvedon kansallisista strategioista.”

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 3 kohta – f alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

f)  jäte, joka on kerätty erikseen direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 1 kohdan ja 22 artiklan nojalla.”;

f)  jäte, joka on kerätty erikseen direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 1 kohdan ja 22 artiklan nojalla, ja pakkaukset ja pakkausjäte, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 94/62/EY 3 artiklassa.”;

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä vähenee 10 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä vähenee 5 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 5 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.   Jäsenvaltiot hyväksyvät 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tavanomaiselle jätteelle tarkoitetuille kaatopaikoille vain jäännösyhdyskuntajätettä.

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 6 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kreikalle, Kroatialle, Latvialle, Maltalle, Romanialle, Slovakialle ja Virolle voidaan myöntää viisi vuotta lisäaikaa 5 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseen. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan soveltaa tätä säännöstä vähintään 24 kuukautta ennen 5 kohdassa säädettyä määräaikaa. Jos määräaikaa pidennetään, jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteet, jotka tarvitaan kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

Jäsenvaltio voi pyytää viiden vuoden lisäaikaa 5 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseen, jos se on sijoittanut kaatopaikalle yli 65 prosenttia yhdyskuntajätteestään vuonna 2013.

 

Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle pyyntö tällaisen lisäajan saamiseksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 6 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ilmoitukseen on liitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ennen uuden määräajan päättymistä tarvittavat toimenpiteet. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös yksityiskohtainen aikataulu ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja arvio odotetuista vaikutuksista.

Lisäaikaa koskevaan pyyntöön on liitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään tavoitteen noudattamisen varmistamiseksi ennen uuden määräajan päättymistä tarvittavat toimenpiteet. Suunnitelma on laadittava voimassa olevien jätehuoltosuunnitelmien arvioinnin perusteella, ja siihen on sisällyttävä myös yksityiskohtainen aikataulu ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja arvio odotetuista vaikutuksista.

 

Lisäksi kolmannessa alakohdassa tarkoitetun suunnitelman on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:

 

a)   suunnitelmassa käytetään asianmukaisia taloudellisia välineitä, joilla kannustetaan direktiivin 2008/98/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaisen jätehierarkian soveltamiseen;

 

b)   suunnitelmassa osoitetaan rakenne- ja koheesiorahastojen tehokas ja vaikuttava käyttö sellaisten osoitettavissa olevien pitkän aikavälin investointien avulla, joilla pyritään rahoittamaan asiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan jätehuollon infrastruktuurin kehittämistä;

 

c)   suunnitelmalla tuotetaan laadukkaita tilastoja ja laaditaan selkeitä ennusteita jätehuoltokapasiteetista sekä tämän artiklan 5 kohdassa, direktiivin 94/62/EY 5 ja 6 artiklassa ja direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisesta;

 

d)   suunnitelmassa on vahvistettu direktiivin 2008/98/EY 29 artiklassa tarkoitettu jätteen syntymisen ehkäisemistä koskeva ohjelma.

 

Komissio arvioi, täyttyvätkö neljännen alakohdan a–d alakohdassa asetetut vaatimukset.

 

Ellei komissio vastusta esitettyä suunnitelmaa viiden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, lisäaikaa koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi.

 

Jos komissio vastustaa esitettyä suunnitelmaa, se pyytää kyseessä olevaa jäsenvaltiota toimittamaan tarkistetun suunnitelman kahden kuukauden kuluessa vastalauseiden vastaanottamisesta.

 

Komissio arvioi tarkistetun suunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja ilmoittaa lisäaikaa koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä kirjallisesti. Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä määräajan kuluessa, lisäaikaa koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi.

 

Komissio ilmoittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille päätöksistään kahden kuukauden kuluessa kyseisten päätösten tekemisestä.

Tarkistus    33

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 7 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

7.  Komissio tarkastelee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 mahdollisuutta tiukentaa 5 kohdassa vahvistettua tavoitetta ja ottaa käyttöön muuta kuin yhdyskuntajätettä olevan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista koskevia rajoituksia. Tätä varten komission kertomus, jonka liitteenä on tarvittaessa ehdotus, lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

7.  Komissio tarkastelee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 mahdollisuutta ottaa käyttöön muuta kuin yhdyskuntajätettä olevan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista koskeva tavoite ja rajoituksia. Tätä varten komission kertomus, jonka liitteenä on tarvittaessa säädösehdotus, lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

Tarkistus    34

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 7 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)  lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:

 

7 a.  Komissio tarkastelee edelleen mahdollisuutta ehdottaa sääntelykehystä tehostetulle kaatopaikkalouhinnalle, jotta voidaan ottaa talteen nykyisillä kaatopaikoilla esiintyviä uusioraaka-aineita. Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kartoitettava nykyiset kaatopaikat ja ilmoitettava niiden soveltuvuus tehostettuun kaatopaikkalouhintaan sekä jaettava tietoja.

Perustelu

Tehostettu kaatopaikkalouhinta mahdollistaa paitsi sellaisten arvokkaiden materiaalien hyödyntämisen, jotka voidaan palauttaa takaisin kiertoon, myös maa-alueiden ennallistamisen, kun otetaan huomioon, että suuri osa EU:n 500 000 aiemmasta kaatopaikasta sijaitsee kaupunkiympäristössä (tai sen lähellä).

Tarkistus    35

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 a artikla – 2 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisältyy

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset asetetaan julkisesti saataville, ja niihin sisältyy

Tarkistus    36

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 a artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

”b a)  esimerkkejä parhaista käytännöistä, joita käytetään eri puolilla unionia ja jotka voivat auttaa etenemään kohti 5 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.”

Tarkistus    37

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

5 b artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a)  Lisätään 5 b artikla seuraavasti:

 

”5 b artikla

 

Parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtaminen

 

Komissio perustaa foorumin, jonka avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat vaihtaa keskenään säännöllisesti ja jäsennellysti parhaita käytäntöjä ja tietoja tämän direktiivin vaatimusten käytännön täytäntöönpanosta. Tämän vaihdon avulla taataan riittävä hallinto, täytäntöönpanon valvonta, rajatylittävä yhteistyö, parhaiden käytäntöjen, kuten innovaatiosopimusten, vaihtaminen ja vertaisarviointi. Lisäksi foorumin avulla kannustetaan edelläkävijöitä ja mahdollistetaan nopea eteneminen. Komissio asettaa foorumin tulokset yleisön saataville.”

Perustelu

Parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtaminen on tärkeää, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat saavuttaa tavoitteet.

Tarkistus    38

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

6 artikla – a alakohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

3 b)   Muutetaan 6 artiklan a alakohta seuraavasti:

”a)  kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä; kyseinen säännös ei koske pysyvää jätettä, jonka esikäsittely ei edistä 1 artiklan tavoitteiden saavuttamista vähentämällä jätteen määrää tai ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa;”

”a)  kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä; kyseinen säännös ei koske pysyvää jätettä, jonka esikäsittely ei ole teknisesti toteutettavissa, eikä muuta jätettä, jonka esikäsittely ei edistä tämän direktiivin 1 artiklan tavoitteiden saavuttamista vähentämällä jätteen määrää tai ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa, edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio täyttää tämän direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaiset vähennystavoitteet ja direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan mukaiset kierrätystavoitteet;”

Tarkistus    39

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

6 artikla – a alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4)  lisätään 6 artiklan a alakohtaan virke seuraavasti:

4)  Lisätään 6 artiklan a alakohtaan alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän alakohdan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet eivät vaaranna direktiivin 2008/98/EY tavoitteiden ja erityisesti sen 11 artiklassa säädettyjen uudelleenkäytettäväksi valmistelun ja kierrätyksen lisäämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.”;

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän alakohdan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet eivät vaaranna direktiivin 2008/98/EY tavoitteiden ja erityisesti sen 11 artiklassa säädettyjen jätehierarkian sekä uudelleenkäytettäväksi valmistelun ja kierrätyksen lisäämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.”;

Tarkistus    40

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

15 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 12 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen, 5 artiklan 5 kohdan tavoitetta koskevan kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.

Tarkistus    41

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

15 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a)  Lisätään artikla seuraavasti:

 

”15 a artikla

 

Välineet toimivampaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi

 

Jäsenvaltioiden on tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen hyödynnettävä asianmukaisia taloudellisia välineitä ja toteutettava muita toimenpiteitä, joilla kannustetaan soveltamaan jätehierarkiaa. Tällaisia välineitä ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi direktiivin 2008/98/EY liitteessä IV a luetellut välineet ja toimenpiteet.”

Tarkistus    42

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 b alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

15 b artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

6 b)  Lisätään 15 b artikla seuraavasti:

 

”15 b artikla

 

Kaatopaikkojen vedenläpäisykertoimen määritteleminen

 

Komissio kehittää ja hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä menetelmän, jota käytetään kaatopaikkojen vedenläpäisykertoimen määrittelemiseen kenttäoloissa ja koko kaatopaikan alueella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

Perustelu

Teksti on mukautettu Lissabonin sopimukseen.

Tarkistus    43

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 c alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

15 c artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

6 c)  Lisätään 15 c artikla seuraavasti:

 

”15 c artikla

 

Jätteen näytteenoton eurooppalainen standardi

 

Komissio kehittää täytäntöönpanosäädöksillä jätteen näytteenoton eurooppalaisen standardin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jäsenvaltiot voivat ennen näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä soveltaa kansallisia standardeja ja menettelyjä.”

Perustelu

Teksti on mukautettu Lissabonin sopimukseen.

Tarkistus    44

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

17 a artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Perustelu

Teksti on mukautettu 13. huhtikuuta 2016 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen.

Tarkistus    45

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

Liite I – 3.5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a)  Poistetaan liitteessä I oleva 3.5 kohta.

Perustelu

Teksti on mukautettu Lissabonin sopimukseen.

Tarkistus    46

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 b alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

Liite II – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

 

9 b)  Poistetaan liitteessä II oleva 5 kohta.

Perustelu

Teksti on mukautettu Lissabonin sopimukseen.

(1)

EUVL C 264, 20.7.2016, s. 98.

(2)

EUVL C 17, 18.1.2017, s. 46.


PERUSTELUT

Esittelijä on päättänyt soveltaa horisontaalista lähestymistapaa ja keskittyä aloihin, joilla EU:n ulottuvuus tuo selvää lisäarvoa.

Siksi esittelijä tukee tehokkaita toimia, joiden avulla edistetään resurssien tehokasta käyttöä ja vähennetään jätteen syntymistä sekä sen ympäristövaikutusta. Näin käytännön toimilla voidaan edistää siirtymistä kiertotalouteen.

Kiertotalous on ennen kaikkea resurssien kannalta tehokas taloudellinen malli, joka parantaa ja samalla vähentää niiden käyttöä ja jonka avulla voidaan samanaikaisesti käsitellä raaka-aineiden saantiin liittyviä ongelmia. Näin ympäristönsuojelu paranee, edistetään uudelleenteollistamista ja unionin globaali kilpailukyky paranee. Samalla tuetaan laadukkaiden työpaikkojen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomista.

Tällainen systeeminen muutos edellyttää kunnianhimoista politiikkaa, ja sitä tuetaan selkeällä lainsäädäntökehyksellä, jonka avulla investoijille voidaan antaa oikeanlaiset signaalit. Jos unionin lainsäädäntö ei sisällä selkeitä määritelmiä ja sitovia tavoitteita, se voi haitata edistymistä siirtymisessä.

Esittelijä haluaa muistuttaa, että unionin seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman päätavoitteena on muuttaa unioni vihreäksi vähähiiliseksi taloudeksi, jossa resursseja käytetään tehokkaasti.

Siksi tarvitaan ajattelutavan muutosta, jossa siirrytään pelkkää jätehuoltoa pidemmälle ja joka käsittää sellaisten politiikkatoimien toteuttamisen, joiden avulla jätettä voidaan pitää todellisena itsenäisenä resurssina. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan jätteitä koskevien unionin sääntöjen täyttä täytäntöönpanoa, joka olisi toteutettava soveltamalla tiukasti jätehierarkiaa ja jota olisi täydennettävä muilla toimilla, joilla vähennetään jätteen syntymistä. Esittelijä kehottaa monessa kohdin muistamaan, että kiertotaloudessa jätehuollon ongelmaa olisi käsiteltävä ensisijaisesti jätteen syntymisen ehkäisemisen kannalta ja sen jälkeen käyttämällä jätettä uudelleen tuotantoprosesseissa.

Kaatopaikkadirektiivi

Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vahva indikaattori, ja kaatopaikalle sijoittamista koskevia rajoituksia voidaan käyttää vipuvoimana kiertotaloudessa. Kaatopaikkadirektiivin ja jätealan puitedirektiivin tavoitteet liittyvät toisiinsa. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää voidaan vähentää vain soveltamalla jätteen keräämistä ja kierrätystä koskevia entistä kunnianhimoisempia tavoitteita ja yhdessä niiden kanssa. Kaatopaikalle sijoittamisen olisi oltava viimeinen keino sellaisen jätteen tapauksessa, jota ei voida välttää eikä kierrättää tai hyödyntää tai ainakaan minimoida ja puhdistaa. Siksi esittelijä pitää myönteisenä komission ehdotusta kaatopaikkadirektiivin muuttamiseksi ja yhdyskuntajätteen kaatopaikalle sijoittamisen rajoittamiseksi edelleen.

Komission ehdotuksessa esitetään tavoite, jonka mukaan enintään 10 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä sijoitetaan kaatopaikalle vuoteen 2030 mennessä. Siihen sisältyy myös valinnainen ja ylimääräinen viiden vuoden siirtymäkausi seitsemän erikseen luetellun maan osalta. Lisäksi siinä otetaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa ja muutetaan raportointijärjestelmää. Sillä ajantasaistetaan myös sekundaarilainsäädännön säännöksiä.

Esittelijä kannattaa useimpia mainituista seikoista mutta esittää useita tarkistuksia, joiden avulla ehdotuksesta tehdään johdonmukaisempi ja kunnianhimoisempi ja joista tärkeimpinä ovat seuraavat:

Kaatopaikalle sijoittamisen lopettaminen asteittain sen vähentämisen sijasta:

Kuten edellä todettiin, pitkällä aikavälillä kaatopaikalle sijoittaminen olisi sallittava vain, kun sille ei ole vaihtoehtoja. Vaikka tämä ei ehkä vaikutakaan välittömästi täytäntöönpanoon, on tärkeää käyttää selkeää kieltä koko tekstissä ja osoittaa, että määrälliset vähennystavoitteet eivät ole itsetarkoitus vaan keino siirtyä kohti kestävää resurssihallintaa. Siksi tekstissä olisi mainittava, että kaatopaikalle voidaan sijoittaa vain käsitelty jäte, jota ei voida enää kierrättää.

Siirtyminen asteittain kohti entistä kunnianhimoisempaa vuoden 2030 tavoitetta:

Kokemus osoittaa, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpano edellyttää jatkuvaa valvontaa. Esittelijä asettaa entistä kunnianhimoisemman kaatopaikkojen jäännösjätettä tavoitteen, joka on 5 prosenttia 10 prosentin sijasta vuoteen 2030 mennessä, sillä tämä vastaa paremmin kiertotalouden ajatusta.

Ylimääräinen siirtymäkausi jäsenvaltioille, joille täytäntöönpano tuottaa ongelmia:

Vaikka esittelijä pitääkin myönteisenä komission ehdottamaa joustavaa lähestymistapaa, seitsemän jäsenvaltiota käsittävä luettelo on mielivaltainen, epäoikeudenmukainen ja motivaatiota heikentävä kaikkien osapuolten kannalta. Esittelijä ehdottaa siirtymäkauden määrittämistä avointen ja ymmärrettävien perusteiden avulla ja yksiselitteisen lupamenettelyn käyttöönottoa kaikille poikkeuksille.

Tavanomaisen muun kuin yhdyskuntajätteen kaatopaikalle sijoittamista koskeva mahdollinen rajoitus:

Esittelijä pitää valitettavana komission ehdotuksen kunnianhimon puutetta muun kuin yhdyskunnista peräisin olevan jätteen osalta ja ehdottaa valtuutusta uudelleentarkasteluun ja vastaavaa vapaaehtoista tavoitetta jo vuonna 2018.

Yhdenmukaiset säännökset, jotka koskevat kaatopaikkojen vedenläpäisykertoimen määrittelemistä ja jätteen näytteenottoa:

Esittelijä panee merkille, ettei komissio täytä liitteissä I ja II esitettyjä tehtäviään. Kyseiset säännökset ovat kuitenkin tarpeen kaatopaikkojen turvallisen toiminnan takaamiseksi. Siksi esittelijä ehdottaa hyvin täsmällistä sanamuotoa, jonka avulla komissio voi kehittää ja hyväksyä vaadittavat tekniset säännökset.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.11.2016)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta

(COM(2015)0594 – C8-0384/2015 – 2015/0274(COD))

Valmistelija: Pavel Telička

LYHYET PERUSTELUT

Komissio hyväksyi 2. joulukuuta 2015 uuden kiertotalouspaketin,

joka sisältää kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja neljä jätettä koskevaa lainsäädäntöehdotusta. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pyritään asettamaan jätteen vähentämistä, myös kaatopaikalle sijoittamista, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, koskevat tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Ehdotuksella luodaan myös kunnianhimoinen ja uskottava pitkän aikavälin suunnitelma jätehuoltoa ja kierrätystä varten.

ITRE-valiokunta on päättänyt jakaa paketin neljään eri kokonaisuuteen, mutta ne kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Moni jätealan tilastoja ja määritelmiä koskeva muutos esitetään jätealan puitedirektiivissä, kun taas näihin määritelmiin tai tilastoihin perustuvat tavoitteet ja velvoitteet esitetään kolmessa muussa direktiivissä. Siksi on syytä varmistaa kaikkien asiakokonaisuuksien johdonmukaisuus.

Valmistelija pitää myönteisenä komission tarkistettua ehdotusta, koska siinä sovelletaan laajempaa, kokonaisvaltaisempaa ja realistisempaa lähestymistapaa. Jätehuoltoa koskevien luotettavien tilastojen toimittaminen on ratkaisevassa asemassa, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden yhdenvertaiset lähtökohdat sekä tehokas jätehuolto unionissa. Tällä saralla tarvitaan kiistatta uusia parannuksia. Komission ehdottamien tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia ja samalla myös realistisia ja kaikkien jäsenvaltioiden saavutettavissa, koska muussa tapauksessa unionin sisämarkkinat saattavat hajaantua ja muuttua epäosallistaviksi, jolloin alan kehitys jäisi epätasaiseksi. Siksi edistymiseen tarvitaan pitkän aikavälin visiota ja riittävän kunnianhimoisia tavoitteita. Valmistelija suhtautuu kuitenkin yhä epäillen tavoitteiden asettamisessa käytettyihin menetelmiin, vaikka itse tavoitteet ovat asianmukaisia. Kun luotettavat ja vertailukelpoiset tiedot on kerätty, tavoitteita ja päämääriä on arvioitava uudelleen asianmukaisella tasolla. Valmistelijan mielestä on myös valitettavaa, että missään kohdin ehdotusta ei keskitytä kouluttamiseen ja tiedottamiseen, vaikka niiden olisi oltava kaikkien muutosten ytimessä.

Kaatopaikoista annetun direktiivin muuttamisella pyritään parantamaan jätehuoltoa unionissa asettamalla jätteen sijoittamista kaatopaikalle koskevia rajoituksia, jotka on toteutettava vuoteen 2030 mennessä, ja muita erilliskerättyä jätettä, muun muassa biojätettä, koskevia rajoituksia. Tällä ehdotuksella olisi kannustettava jätteen lajitteluun ja kierrätykseen jätehierarkian mukaisesti (katso jätealan puitedirektiivi). Valmistelija pitää ehdotusta myönteisenä ja katsoo, että määritelmät ja tarkat tilastot ovat koko jätelainsäädännön perusta. Ne ovat välttämättömiä, kun mitataan edistymistä jätelainsäädännön ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa.

Valmistelija haluaisi korostaa tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihdon merkitystä paitsi unionin tasolla myös talouden eri alojen, kuten jätealan ja rahoitusalan, välillä. Tämä voitaisiin saavuttaa perustamalla viestintäfoorumeja, joiden avulla voitaisiin tiedottaa uusista teollisista ratkaisuista, antaa parempi yleiskuva käytettävissä olevasta kapasiteetista ja tukea teollista symbioosia, joka voi merkittävästi vaikuttaa siirtymiseen kohti toimivampaa kiertotaloutta. Valmistelija katsoo myös, että komission tähän siirtymään myöntämiä varoja voitaisiin käyttää lisäksi jätteen, erityisesti vaarallisen jätteen, käsittelyä koskeviin tutkimushankkeisiin.

Valmistelija pitää myönteisenä ehdotusta jäsenvaltioiden raportointivelvoitteen yksinkertaistamisesta, vaikka eräät komission ehdotuksen osat ovatkin tulkinnanvaraisia. Komissio ehdottaa myös järjestelmää, jossa kertomuksia laaditaan kolmen vuoden välein, mutta ei ole selvää, miten määräaikoja voidaan noudattaa käytännössä ja milloin raportointiprosessi alkaa sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Pohdintaan ja tarvittaessa lisätoimiin olisi oltava riittävästi aikaa.

Valmistelija kannattaa biojätteen kaatopaikalle sijoittamisen rajoittamista mutta katsoo, että biojätteen erilliskeräyksen olisi oltava pakollista ja että tarvetta biojätteen pakolliseen erilliskeräykseen olisi korostettava enemmän jätealan puitedirektiivissä. Tämän vuoksi valmistelija esittää tarkistuksia biojätteen pakollisesta erilliskeräyksestä myös jätealan puitedirektiiviin, jotta näiden kahden menettelyn välille saadaan selkeä yhteys.

Yksittäisissä jäsenvaltioissa syntyvän jätteen absoluuttisessa määrässä on suuria eroja. Komission kaatopaikoille ehdottamassa (prosentteina ilmaistujen) tavoitteiden laskentamenetelmässä ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon näitä eroja. Valmistelijan mielestä komission olisi arvioitava myös tavoitetta, joka perustuu sellaisen jätteen kokonaismäärään, joka voidaan sijoittaa kaatopaikalle, ja joka lasketaan kiloina henkeä kohti vuodessa. Tämä helpottaisi vertailua jäsenvaltioiden välillä ja parantaisi jätehierarkiassa ylimpänä olevan jätteen syntymisen ehkäisemisen arviointia. Näin se edistäisi myös vuosittain syntyvän jätteen kokonaismäärän vähentämistä.

Valmistelija haluaisi korostaa tarvetta voimassa olevan jätelainsäädännön asianmukaiseen soveltamiseen ja täytäntöönpanoon. Mahdollisissa uusissa komission toimissa olisi otettava huomioon paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa esitetyt sitoumukset.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi ja tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi.

(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi, energiakäänteen ja energiatehokkuuden tukemiseksi ja tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi niin, että voidaan vähentää unionin riippuvuutta luonnonvaroista.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Neuvoston direktiivissä 1999/31/EY14 vahvistettuja tavoitteita, jotka asettavat jätteen sijoittamista kaatopaikoille koskevia rajoituksia, olisi muutettava, niin että ne vastaavat paremmin EU:n tavoitteita siirtyä kiertotalouteen ja edetä raaka-ainealoitteen15 täytäntöönpanossa, vähentämällä jätteen sijoittamista tavanomaiselle jätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle.

(2)  Neuvoston direktiivissä 1999/31/EY14 vahvistettuja tavoitteita, jotka asettavat jätteen sijoittamista kaatopaikoille koskevia rajoituksia, olisi tarkistettava, niin että ne vastaavat paremmin EU:n tavoitteita siirtyä kiertotalouteen ja edetä raaka-ainealoitteen15 täytäntöönpanossa, vähentämällä asteittain jätteen sijoittamista tavanomaiselle jätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle, kunnes se lopetetaan kokonaan.

__________________

__________________

14 Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

14 Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

15 COM(2008)0699 ja COM(2014)0297.

15 COM(2008)0699 ja COM(2014)0297.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Rajoittamalla kaatopaikalle sijoittamista edelleen aloittaen jätevirroista, joihin sovelletaan erilliskeräystä (esimerkiksi muovit, metallit, lasi, paperi, biojäte), saataisiin selviä ympäristöetuja sekä taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Pantaessa näitä kaatopaikkarajoituksia täytäntöön olisi otettava huomioon, miten erikseen kerätyn jätteen kierrätys tai siitä jäävän jäännösjätteen muu hyödyntäminen on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa.

(5)  Rajoittamalla kaatopaikalle sijoittamista edelleen aloittaen jätevirroista, joihin sovelletaan erilliskeräystä (esimerkiksi muovit, metallit, lasi, paperi, biojäte), saataisiin selviä ympäristöetuja sekä taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Kierrätyksen tekniseen, ekologiseen ja taloudelliseen toteutettavuuteen tehtäviä parannuksia olisi tuettava entistä enemmän, jotta voitaisiin vähentää mahdollisimman paljon erikseen kerätystä jätteestä jäävän jäännösjätteen määrää.

Perustelu

Erilliskeräykseen kuuluvaa ja kierrätettävissä olevaa jätettä ei pitäisi sijoittaa kaatopaikalle. On toteutettava lisäinvestointeja jäännösjätteen määrän vähentämiseksi.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Biohajoava yhdyskuntajäte muodostaa suuren osan yhdyskuntajätteestä. Käsittelemättömän biohajoavan jätteen sijoittamisella kaatopaikalle on huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja pinta- ja pohjaveden, maaperän ja ilman pilaantumista. Vaikka direktiivissä 1999/31/EY vahvistetaan biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vähentämistä koskevat tavoitteet, on aiheellista ottaa käyttöön biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle koskevia uusia rajoituksia kieltämällä sellaisen biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, joka on kerätty erikseen direktiivin 2008/98/EY 22 artiklan mukaisesti.

(6)  Biohajoava yhdyskuntajäte muodostaa suuren osan yhdyskuntajätteestä. Käsittelemättömän biohajoavan jätteen sijoittamisella kaatopaikalle on huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja pinta- ja pohjaveden, maaperän ja ilman pilaantumista. Vaikka direktiivissä 1999/31/EY vahvistetaan biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vähentämistä koskevat tavoitteet, on aiheellista ottaa käyttöön biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle koskevia uusia rajoituksia kieltämällä sellaisen biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, joka olisi kerättävä erikseen direktiivin 2008/98/EY 22 artiklan mukaisesti. Komission ja jäsenvaltioiden olisi kannustettava vaihtoehtoisten toimien käyttöön biohajoavan jätteen kestävässä käsittelyssä hyödyntäen uusia tekniikoita, joita ovat esimerkiksi matokompostointi ja mädätys.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Kaatopaikkarajoituksia koskevien tavoitteiden asettaminen helpottaa edelleen jätteen erilliskeräystä, lajittelua ja kierrätystä, ja siten voidaan välttää mahdollisesti kierrätettävien materiaalien jääminen alimmaksi jätehierarkiassa.

(7)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Kaatopaikkarajoituksia koskevien selkeiden tavoitteiden asettamisen ja sellaisen puiteohjelman laatimisen, jossa asetetaan aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi, pitäisi edistää ja helpottaa edelleen jätteen erilliskeräystä, lajittelua ja kierrätystä. Lisäksi näillä kunnianhimoisilla tavoitteilla olisi luotava asianmukainen kehys, jolla kannustetaan lisäämään julkisia ja yksityisiä investointeja infrastruktuuriin, tutkimukseen ja osaamiseen, ja niillä olisi vältettävä mahdollisesti kierrätettävien materiaalien jääminen alimmaksi jätehierarkiassa.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen vähentäminen on tarpeen, jotta estetään haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja varmistetaan taloudellisesti arvokkaiden jätemateriaalien asteittainen ja tehokas hyödyntäminen asianmukaisen jätehuollon avulla jätehierarkian mukaisesti. Vähentämisellä olisi estettävä liiallisen kapasiteetin kehittyminen jäännösjätettä käsitteleviin laitoksiin esimerkiksi käsittelemättömän yhdyskuntajätteen energian hyödyntämistä tai perustason mekaanis-biologista käsittelyä varten, sillä se voisi haitata yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä koskevien, direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen unionin pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista. Vastaavasti, vaikka jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaatopaikoille sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä, kyseisen velvoitteen täyttäminen ei saisi johtaa ylikapasiteetin luomiseen jäännösyhdyskuntajätteen käsittelyä varten. Tämän tarkoituksena on myös estää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Jotta voitaisiin varmistaa direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja tämän direktiivin 5 artiklassa määritellyn kaatopaikkoja koskevan vähentämistavoitteen välinen johdonmukaisuus sekä kyseisten tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan infrastruktuurin ja investointien koordinoitu suunnittelu, niille jäsenvaltioille, jotka voivat saada lisäaikaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen, olisi lisäksi annettava lisäaikaa myös tässä direktiivissä säädetyn kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentämistavoitteen täyttämiseen vuoteen 2030 mennessä.

(8)  Kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen vähentäminen on tarpeen, jotta estetään haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja varmistetaan taloudellisesti arvokkaiden jätemateriaalien asteittainen ja tehokas hyödyntäminen asianmukaisen jätehuollon avulla direktiivissä 2008/98/EY säädetyn jätehierarkian mukaisesti. Tällainen kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen vähentäminen muuttaa merkittävästi jätehuoltoa monissa jäsenvaltioissa. Parantamalla jätteen keräystä ja käsittelyä koskevia tilastoja olisi voitava estää liiallisen kapasiteetin kehittyminen jäännösjätettä käsitteleviin laitoksiin esimerkiksi käsittelemättömän yhdyskuntajätteen energian hyödyntämistä tai perustason mekaanis-biologista käsittelyä varten, sillä se voisi haitata yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä koskevien, direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen unionin pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista. Vastaavasti, vaikka jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaatopaikoille sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä, kyseisen velvoitteen täyttäminen ei saisi johtaa ylikapasiteetin luomiseen jäännösyhdyskuntajätteen käsittelyä varten, ja sen avulla saadaan korkealaatuista lajiteltua materiaalia. Tämän tarkoituksena on myös estää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Tätä varten on tarpeen varmistaa, että pyrkimykset lopettaa kaatopaikalle sijoittaminen eivät johda jätteenpolttomäärien ja ‑kapasiteetin lisääntymiseen ja kaatopaikkojen liikakäyttöön. Jotta voitaisiin varmistaa direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja tämän direktiivin 5 artiklassa määritellyn kaatopaikkoja koskevan vähentämistavoitteen välinen johdonmukaisuus sekä kyseisten tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan infrastruktuurin ja investointien koordinoitu suunnittelu, niille jäsenvaltioille, jotka voivat saada lisäaikaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen, olisi lisäksi annettava lisäaikaa myös tässä direktiivissä säädetyn kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentämistavoitteen täyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että jätteiden siirto toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kestävästi noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/20061a periaatteita ja vaatimuksia, erityisesti läheisyys-, hyödyntämisen ensisijaisuus- ja omavaraisuusperiaatteita, joten tällaista siirtoa olisi valvottava ja koordinoitava asianmukaisesti sen takaamiseksi, että se toteutetaan tavalla, joka on johdonmukainen kiertotalouden periaatteiden ja vaatimusten kanssa.

 

_____________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a)  Komission olisi arvioitava, onko aiheellista asettaa tavoite sellaisen jätteen, mukaan lukien yhdyskuntajäte tai kaikenlainen jäte alkuperästä riippumatta, kokonaismäärälle, joka voidaan sijoittaa kaatopaikalle, laskettuna kilogrammoina henkeä kohti vuodessa. Tällainen tavoite helpottaisi vertailua jäsenvaltioiden välillä ja parantaisi jätehierarkiassa ylimpänä olevan jätteen syntymisen ehkäisemisen arviointia. Näin se edistäisi myös vuosittain syntyvän jätteen kokonaismäärän vähentämistä.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 b)  Direktiivin 1999/31/EY tavoitteiden saavuttamiseksi komission olisi edistettävä koordinointia sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa niin jäsenvaltioiden välillä ja kansallista tasoa alempana olevien viranomaisten välillä, erityisesti jos nämä hallinnon tasot vastaavat jätehuollosta, kuin myös talouden eri alojen, kuten jätealan ja rahoitusalan, välillä. Tämä voitaisiin saavuttaa perustamalla viestintäfoorumeja, joiden avulla voitaisiin tiedottaa uusista teollisista ratkaisuista, antaa parempi yleiskuva käytettävissä olevasta kapasiteetista, edistää yhteyksien luomista jätealan ja rahoitusalan välille ja tukea teollista symbioosia, kun otetaan aina huomioon, että on keskeisen tärkeää ylläpitää unionin teollisuuden kilpailukykyä.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Tämän direktiivin paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, joka helpottaisi puutteiden löytämistä ja toimien toteuttamista ennen määräaikoja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

(9)  Tämän direktiivin paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, joka helpottaisi puutteiden löytämistä ja toimien toteuttamista ennen määräaikoja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja edistettävä parhaiden käytäntöjen vaihtoa eri toimijoiden välillä.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Jäsenvaltioiden raportoimat tilastotiedot ovat komissiolle oleellisia, jotta se voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista eri jäsenvaltioissa. Tilastojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste kaikelle jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertailemalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tietojen laaduntarkastusta koskeva kertomus. Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne käyttävät direktiivissä 1991/31/EY vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.

(11)  Jäsenvaltioiden raportoimat tilastotiedot ovat komissiolle oleellisia, jotta se voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista eri jäsenvaltioissa. Tilastojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava laatimalla yhdenmukaistettu menetelmä tiedon keräämistä ja käsittelyä varten ja ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste, jonka olisi oltava Eurostat, kaikelle jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertailemalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tietojen laaduntarkastusta koskeva kertomus, joka olisi laadittava yhdenmukaistetussa muodossa. Jätehuollon vertailukelpoisten tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne käyttävät direktiivissä 1991/31/EY vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)  Yhdessä tavanomaisen jätteen (yhdyskuntajäte, teollisuusjäte, muu jäte) kanssa kerätyn vaarallisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle voi muodostaa riskin ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Vaarallisen jätteen käsittelyä koskevat tutkimusohjelmat auttaisivat vähentämään sen kaatopaikalle sijoittamista. Kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen myönnettyjä unionin varoja voitaisiin sen vuoksi käyttää tällaisiin ohjelmiin.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a)  Tämä direktiivi on hyväksytty ottaen huomioon paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa annetut sitoumukset, ja se olisi pantava täytäntöön ja sitä olisi sovellettava kyseisen sopimuksen sisältämien ohjeiden mukaisesti.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

2 artikla – m alakohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

b a)  korvataan m alakohta seuraavasti:

”m)   ”biohajoavalla jätteellä” jätettä, joka voi hajota anaerobisesti tai aerobisesti, kuten elintarvike- ja puutarhajätteet sekä paperi ja kartonki;”

”m)   ˮbiohajoavalla jätteelläˮ elintarvike- ja puutarhajätettä, paperia ja kartonkia, puuta, muuta kuin eläinperäistä maatalousjätettä, kuten olkea, sekä mitä tahansa muuta jätettä, joka voi hajota anaerobisesti tai aerobisesti;”

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – -a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 1 kohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

-a)   korvataan 1 kohta seuraavasti:

1.  Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen strategia kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi viimeistään kahden vuoden kuluttua 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä ja ilmoitettava komissiolle tästä strategiasta. Strategian tulee sisältää erityisesti kierrätykseen, kompostointiin, biokaasun tuottamiseen tai materiaalien tai energian hyödyntämiseen liittyvät toimenpiteet 2 kohdassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 kuukauden kuluessa 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä kertomuksen, jossa se esittää yhteenvedon kansallisista strategioista.

1.  Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen strategia kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän nopeutetuksi vähentämiseksi viimeistään kahden vuoden kuluttua 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä ja ilmoitettava komissiolle tästä strategiasta. Strategian tulee sisältää erityisesti kierrätykseen, kompostointiin, biokaasun tuottamiseen tai materiaalien tai energian hyödyntämiseen liittyvät toimenpiteet 2 kohdassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 kuukauden kuluessa 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä kertomuksen, jossa se esittää yhteenvedon kansallisista strategioista.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

5 artikla – 5–7 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä vähenee 10 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä vähenee 10 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

 

5 a.  Jäsenvaltiot hyväksyvät 31 päivään joulukuuta 2030 saakka tavanomaiselle jätteelle tarkoitetuille kaatopaikoille vain yhdyskuntajätteestä, kaupallisesta jätteestä ja teollisuusjätteestä peräisin olevaa tavanomaista jäännösjätettä.

6.  Kreikalle, Kroatialle, Latvialle, Maltalle, Romanialle, Slovakialle ja Virolle voidaan myöntää viisi vuotta lisäaikaa 5 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseen. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan soveltaa tätä säännöstä vähintään 24 kuukautta ennen 5 kohdassa säädettyä määräaikaa. Jos määräaikaa pidennetään, jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteet, jotka tarvitaan kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

6.  Kreikalle, Kroatialle, Latvialle, Maltalle, Romanialle, Slovakialle ja Virolle voidaan myöntää viisi vuotta lisäaikaa 5 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseen. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan soveltaa tätä säännöstä vähintään 24 kuukautta ennen 5 kohdassa säädettyä määräaikaa. Jos määräaikaa pidennetään, jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteet, jotka tarvitaan kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

Ilmoitukseen on liitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ennen uuden määräajan päättymistä tarvittavat toimenpiteet. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös yksityiskohtainen aikataulu ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja arvio odotetuista vaikutuksista.

Ilmoitukseen on liitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ennen uuden määräajan päättymistä tarvittavat toimenpiteet. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös yksityiskohtainen aikataulu ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja arvio odotetuista vaikutuksista.

7.  Komissio tarkastelee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 mahdollisuutta tiukentaa 5 kohdassa vahvistettua tavoitetta ja ottaa käyttöön muuta kuin yhdyskuntajätettä olevan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista koskevia rajoituksia. Tätä varten komission kertomus, jonka liitteenä on tarvittaessa ehdotus, lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

7.  Komissio tarkastelee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 mahdollisuutta tiukentaa 5 kohdassa vahvistettua tavoitetta entisestään 5 prosenttiin vaikutustenarvioinnin perusteella ja ottaa käyttöön muuta kuin yhdyskuntajätettä olevan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista koskevia rajoituksia. Komissio arvioi myös, onko aiheellista ottaa käyttöön tavoite sellaisen jätteen kokonaismäärälle, joka voidaan sijoittaa kaatopaikalle, ilmaistuna esimerkiksi kilogrammoina henkeä kohti vuodessa hyväksytyllä alueella. Tätä varten komission kertomus, jonka liitteenä on tarvittaessa ehdotus, lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

8 artikla – a alakohta – iii alakohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

4 a)  Korvataan 8 artiklan a alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii)   kaatopaikkaa hoidetaan siten, että onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten rajoittamiseksi tarvittavat toimenpiteet toteutetaan;”

”iii)   kaatopaikkaa hoidetaan siten, että onnettomuuksien vaaran lieventämiseksi ja niiden myöhempien vaikutusten rajoittamiseksi tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet toteutetaan jatkuvasti;”

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

14 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a)  Lisätään artikla seuraavasti:

 

”14 a artikla

 

Välineet toimivampaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi

 

1.   Jäsenvaltioiden on tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen hyödynnettävä asianmukaisia taloudellisia välineitä tai muita toimenpiteitä. Jäsenvaltiot voivat tätä varten hyödyntää liitteessä III a lueteltuja taloudellisia välineitä tai muita toimenpiteitä.

 

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän kohdan mukaisesti käyttöönotetuista erityisistä taloudellisista välineistä tai muista toimenpiteistä [lisätään päivämäärä, joka on kahdeksantoista kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja viiden vuoden välein mainitun päivämäärän jälkeen.”

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

15 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on kerättävä, käsiteltävä ja toimitettava vertailukelpoiset tiedot yhteisen menetelmän mukaisesti sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa, jolla tuetaan uudelleenkäyttöä ja avointa dataa koskevia tavoitteita. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot 1 päivään tammikuuta 2025 saakka.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot 1 päivään tammikuuta 2025 saakka.

3.  Jäsenvaltion tämän artiklan mukaisesti toimittamiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus.

3.  Jäsenvaltion tämän artiklan mukaisesti toimittamiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus. Laaduntarkastusta koskeva kertomus on laadittava yhdenmukaistetussa muodossa.

4.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot ja julkaisee kertomuksen tarkastelun tuloksista. Kertomukseen sisältyy arvio tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja menetelmistä, joita jäsenvaltioissa käytetään, sekä tietojen täydellisyydestä, luotettavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja yhtenäisyydestä. Arviointiin voi sisältyä tiettyjä suosituksia parannuksia varten. Kertomus on laadittava kolmen vuoden välein.

4.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot ja julkaisee kertomuksen tarkastelun tuloksista. Kertomukseen sisältyy arvio tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja menetelmistä, joita jäsenvaltioissa käytetään, sekä tietojen täydellisyydestä, luotettavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja yhtenäisyydestä ja avoimen datan saatavuudesta. Arviointiin voi sisältyä tiettyjä suosituksia parannuksia varten. Kertomus on laadittava yhdeksän kuukautta jäsenvaltioiden ensimmäisen kertomuksen jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.

5.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään, missä muodossa 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot toimitetaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5.  Komissio antaa 17 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa säädetään, missä muodossa ja millaista yhdenmukaistettua menetelmää noudattaen 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot ja 3 kohdassa tarkoitettu laaduntarkastusta koskeva kertomus toimitetaan.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

17 a artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [enter date of entry into force of this Directive] määräämättömäksi ajaksi 16 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [enter date of entry into force of this Directive] määräämättömäksi ajaksi 15 ja 16 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

Direktiivi 1999/31/EY

17 a artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5.  Edellä olevan 16 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

5.  Edellä olevien 15 ja 16 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

Liite I – 1 kohta – 1.1 kohta – e alakohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

9 a)  Korvataan liitteessä I olevan 1.1 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e)  alueen luonnonperinnön tai kulttuuriperinnön suojelu.”

”e)  paikallisille ekosysteemeille ja alkuperäiselle luonnonvaraiselle kasvistolle ja eläimistölle sekä alueen kulttuuriperinnölle aiheutuva riski.”

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 10 a alakohta (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

Liite III a (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

10 a)   Lisätään liite III a tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

Liite (uusi)

Direktiivi 1999/31/EY

Liite III a (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

LIITE

 

Lisätään liite III a seuraavasti:

 

”Liite III a

 

Välineet jätehierarkian soveltamisen ja kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi

 

1. Taloudelliset välineet:

 

1.1  kaatopaikkaverojen ja/tai -maksujen nostaminen asteittain kaikissa jäteluokissa (yhdyskuntajäte, pysyvä jäte ja muu jäte);

 

1.2  jätteenpolttoverojen ja/tai -maksujen käyttöönotto tai korottaminen;

 

1.3  suorat hintatukijärjestelmät uudelleenkäytön, korjaamisen ja kierrätyksen edistämiseksi;

 

1.4  kierrätykseen ja primaariraaka-aineisiin liittyvien myönteisten ja kielteisten ulkoisvaikutusten sisällyttäminen kustannuksiin;

 

1.5  alhaisen arvonlisäverokannan tai nollaverokannan soveltaminen käytettyjen tuotteiden korjaamiseen, korjausmateriaaleihin ja myyntiin;

 

1.6  ”maksa itse omat jätekustannuksesi” -järjestelmien asteittainen käyttöönotto jäsenvaltioiden koko alueella yhdyskuntajätteen tuottajien kannustamiseksi vähentämään jätettään, käyttämään sen uudelleen tai kierrättämään sen;

 

1.7  ympäristöverot tai jätteen käsittelykulut kattavat maksut, joita sovelletaan tuotteisiin silloin, kun laajennettua tuottajan vastuuta koskevia ohjelmia ei ole käytössä;

 

1.8  toimenpiteet nykyisten ja tulevien tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien kustannustehokkuuden parantamiseksi;

 

1.9  investointituki hankkeisiin, joilla edistetään jätehierarkian soveltamista;

 

1.10  tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien laajentaminen uusiin jätevirtoihin;

 

1.11  pantti- ja muut järjestelmät yhdyskuntajätteen tuottajien ja talouden toimijoiden kannustamiseksi vähentämään jätettään, käyttämään sen uudelleen tai kierrättämään sen;

 

1.12  taloudelliset kannustimet paikallisille viranomaisille jätteen syntymisen ehkäisemisen sekä erilliskeräysjärjestelmien kehittämisen ja lisäämisen edistämiseksi;

 

1.13  toimenpiteet uudelleenkäyttösektorin kehittämisen tueksi;

 

1.14  ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja koskevat vaatimukset jätehierarkian edistämiseksi;

 

1.15  toimenpiteet sellaisten haitallisten tukien poistamiseksi asteittain, jotka eivät ole jätehierarkian mukaisia;

 

1.16  kannustimet jätteiden syntymistä estävien tuotteiden, kuten korjattavien tuotteiden, suunnittelun ja markkinoille saattamisen edistämiseksi.

 

2.  Muut toimenpiteet:

 

2.1  kierrätettävissä olevien jätteiden polttokiellot;

 

2.2  kertakäyttöisiä ja kierrätykseen kelpaamattomia tuotteita ja pakkauksia koskevat markkinarajoitukset;

 

2.3  tekniset ja verotukselliset toimenpiteet uudelleenkäyttöön tulevien tuotteiden ja kierrätysmateriaalien (myös kompostoitujen materiaalien) markkinoiden kehittämiseksi sekä kierrätysmateriaalien laadun parantamiseksi;

 

2.4  veronpalautusten ja/tai verovapautusten kaltaiset toimenpiteet;

 

2.5  toimenpiteet yleisön tietämyksen lisäämiseksi asianmukaisesta jätehuollosta ja roskaamisen vähentämisestä, mukaan lukien tapauskohtaiset kampanjat sen varmistamiseksi, että jätteen syntymistä estetään niiden lähteellä ja että erilliskeräysjärjestelmien käyttöaste on korkea;

 

2.6  toimenpiteet, mukaan lukien digitaalisin keinoin toteutetut toimenpiteet, sen varmistamiseksi, että jätehuoltoon osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten toimet sovitetaan asianmukaisesti yhteen ja että muut keskeiset sidosryhmät voivat osallistua;

 

2.7  Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö asiaa koskevien tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämisen rahoittamiseksi;

 

2.8  Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö jätteen syntymisen ehkäisemisen, uudelleenkäyttöön valmistelun ja kierrätyksen rahoittamiseksi;

 

2.9  viestintäfoorumien perustaminen parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämiseksi toimialojen, työmarkkinaosapuolten, paikallisten viranomaisten ja myös jäsenvaltioiden välillä;

 

2.10  tuotteiden kierrätetyn sisällön vähimmäismäärän käyttöönotto;

 

2.11  kaikki vaihtoehtoiset tai lisätoimenpiteet, joilla on samat tavoitteet kuin 2.1–2.10 kohdassa luetelluilla toimenpiteillä.”

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Direktiivi kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta

Viiteasiakirjat

COM(2015)0594 – C8-0384/2015 – 2015/0274(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

14.12.2015

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

14.12.2015

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Pavel Telička

28.1.2016

Valiokuntakäsittely

14.6.2016

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

13.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

10

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nikolay Barekov, Nicolas Bay, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, David Borrelli, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, Roger Helmer, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jaromír Kohlíček, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Ernest Maragall, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Nadine Morano, Dan Nica, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Herbert Reul, Paul Rübig, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Sergei Stanishev, Neoklis Sylikiotis, Antonio Tajani, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michał Boni, Rosa D’Amato, Esther de Lange, Francesc Gambús, Jens Geier, Benedek Jávor, Olle Ludvigsson, Vladimír Maňka, Marian-Jean Marinescu, Clare Moody, Maria Spyraki


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Direktiivi kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta

Viiteasiakirjat

COM(2015)0594 – C8-0384/2015 – 2015/0274(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

2.12.2015

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

14.12.2015

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

14.12.2015

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Simona Bonafè

22.12.2015

 

 

 

Valiokuntakäsittely

15.6.2016

29.9.2016

 

 

Hyväksytty (pvä)

24.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

58

7

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Julia Reid, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Fredrick Federley, Martin Häusling, James Nicholson, Younous Omarjee, Stanislav Polčák, Keith Taylor

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Nicola Caputo, Mary Honeyball, Monika Smolková, Helga Stevens

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

7.2.2017

Oikeudellinen huomautus