MIETINTÖ talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2017

14.2.2017 - (2016/2306(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Gunnar Hökmark
Valmistelija (*):
Jean-Paul Denanot, Committee on Budgets
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla


Menettely : 2016/2306(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A8-0039/2017
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A8-0039/2017
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2017

(2016/2306(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan, 126 ja 136 artiklan sekä sen liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 12,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) liitetyn pöytäkirjan (N:o 1) kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) liitetyn pöytäkirjan (N:o 2) toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta,

–  ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011[1],

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU[2],

–  ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011[3],

–  ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011[4],

–  ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[5],

–  ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011[6],

–  ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013[7],

–  ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013[8],

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä 2016,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät julkisen talouden vakautta koskevasta raportista 2015,

–  ottaa huomioon 17. ja 18. maaliskuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon euroryhmän 9. syyskuuta 2016 antaman lausunnon yhteisistä periaatteista menojen kohdentamiseksi paremmin,

–  ottaa huomioon EKP:n vuosikertomuksen 2015,

–  ottaa huomioon komission 9. marraskuuta 2016 esittämän syksyn 2016 Euroopan talousennusteen,

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon komission 16. marraskuuta 2016 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (COM(2016)0725),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon suosituksesta neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2016)0726),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroalueelle tavoitteeksi positiivinen finanssipolitiikan viritys” (COM(2016)0727),

–  ottaa huomioon komission 16. marraskuuta 2016 antaman kertomuksen varoitusmekanismista – vuosi 2017 (COM(2016)0728),

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien kanssa käydyn keskustelun, joka liittyi EU:n parlamentaariseen viikkoon vuonna 2017,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu: tilannekatsaus ja haasteet[9],

–  ottaa huomioon Eurofoundin Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineen vuosikertomuksen 2015,

–  ottaa huomioon Hangzhoussa 4.–5. syyskuuta 2016 kokoontuneiden G20-maiden johtajien tiedonannon,

–  ottaa huomioon EKP:n pääjohtajan 7. lokakuuta 2016 pidetyssä kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean 34. kokouksessa antaman lausuman,

–  ottaa huomioon Pariisin ilmastokonferenssissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn COP 21 -sopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan alueiden komitean päätöslauselman eurooppalaisen ohjausjakson 2016 täytäntöönpanosta ja vuotuista kasvuselvitystä 2017 silmällä pitäen (12. lokakuuta 2016),

–  ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä koskevan vuosikertomuksen 2015/2016,

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0039/2017),

A.  toteaa, että unionin talous on hitaasti elpymässä ja että sen kasvu on maltillista, joskin kasvua ilmenee jäsenvaltioissa epätasaisesti;

B.  ottaa huomioon, että komissio odottaa reaalisen BKT:n kasvun olevan 1,8 prosenttia koko unionissa ja 1,7 prosenttia euroalueella vuonna 2016, ja että vuoden 2017 vastaavien lukujen odotetaan olevan 1,6 prosenttia ja 1,7 prosenttia ja että vuonna 2016 valtionvelkaa oli koko unionissa 86,0 prosenttia ja euroalueella 91,6 prosenttia; ottaa huomioon, että euroalueella vaje on 1,7 prosenttia BKT:stä vuonna 2016 ja 1,5 prosenttia vuosina 2017 ja 2018;

C.  ottaa huomioon, että kulutus on nykyään kasvua edistävä keskeinen tekijä ja että sen odotetaan pysyvän sellaisena vuonna 2017; toteaa kuitenkin, että Euroopassa on edelleen huomattava investointivaje, kun investointien taso on selvästi alempana kriisiä edeltävään aikaan verrattuna;

D.  toteaa, että unionin työllisyysasteen kasvu on vakaata, joskin epätasaisesti jakautunutta ja riittämätöntä, mikä kuitenkin vähentää euroalueen työttömyyden 10,1 prosenttiin vuonna 2016 mutta ei riitä taltuttamaan merkittävästi nuorten työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä;

E.  toteaa, että työmarkkinatilanteen ja kasvun hidas elpyminen vaihtelee jäsenvaltioittain ja että elpyminen on edelleen haurasta ja että unionissa on edistettävä ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä;

F.  toteaa, että kasvu on merkittävässä määrin perustunut epätavalliseen rahapolitiikkaan, mikä ei voi jatkua loputtomiin; katsoo tämän tukevan vaatimusta lähestymistavasta, jossa on kolme keihäänkärkeä: kasvua edistävät investoinnit, kestävät rakenneuudistukset ja vastuullinen finanssipolitiikka, joka perustuu kasvu- ja vakaussopimuksen johdonmukaiseen täytäntöönpanoon kaikissa jäsenvaltioissa siten, että nykyisiä joustavuuslausekkeita noudatetaan kokonaisuudessaan;

G.  toteaa, että eräillä jäsenvaltioilla on edelleen erittäin paljon yksityistä ja julkista velkaa ja että velan määrä ylittää vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetun kynnysarvon, jonka mukaan velkaa saa olla enintään 60 prosenttia BKT:stä;

H.  toteaa, että euroalueen jäsenvaltioiden alustavia talousarvioesityksiä arvioinut komissio katsoi, että yksikään vuotta 2017 koskeva alustava talousarvioesitys ei poikennut erityisen selvästi vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetuista vaatimuksista, mutta monessa tapauksessa kaavaillut julkisen talouden sopeutustoimet jäävät tai uhkaavat jäädä selvästi jälkeen siitä, mitä vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetään;

I.  ottaa huomioon, että komission arvioinneissa, jotka koskevat euroalueen jäsenvaltioiden alustavia talousarviosuunnitelmia vuodeksi 2017, todetaan, että ainoastaan yhdeksän jäsenvaltiota täyttää vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimukset;

J.  katsoo, että unionin jäsenvaltioiden julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyy sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevia huolenaiheita;

K.  ottaa huomioon, että sekä vastuusitoumukset että implisiittiset vastuut voivat vaikuttaa valtionvelan suuruuteen;

L.  ottaa huomioon, että vaihtotaseen ylijäämä on joissakin jäsenvaltioissa varsin merkittävä ja että makrotalouden epätasapaino on Euroopassa yhä laajamittaista;

M.  toteaa unionin edellyttävän merkittäviä investointitoimia erityisesti koulutuksen, tutkimuksen, tieto- ja viestintätekniikan ja innovoinnin saralla, sekä uusia työpaikkoja, yrityksiä ja yhtiöitä, jotta voidaan hyödyntää unionin kasvupotentiaalia ja korjata nykyinen investointivaje, jossa investoinnit ovat tasoltaan selvästi alempana kriisiä edeltävään aikaan verrattuna; katsoo, että erityisesti sääntely-ympäristön parantaminen on tämän vuoksi välttämätöntä;

N.  katsoo, että järjestämättömien lainojen suuri määrä on yhä vakava haaste monissa jäsenvaltioissa; katsoo, että luotonannon kasvu elpyy vaiheittain mutta on edelleen alle kriisiä edeltävän tason;

O.  toteaa unionin nykyisen riittämättömän maailmanlaajuisen kilpailukyyn parantamisen ja talouskasvun voimistamisen edellyttävän, että uutta politiikkojen yhdistelmää on sovellettava paremmin, että jäsenvaltioissa on toteutettava älykkäitä rakenneuudistuksia ja että sisämarkkinat on saatettava päätökseen;

P.  katsoo, että taloudet, joissa noudatetaan rankaisevampia konkurssijärjestelyjä, luopuvat lisäarvon tuottamisena ja työllisyytenä ilmenevästä potentiaalisesta kasvusta, minkä vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden on pantava eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uuden mahdollisuuden periaate täysimääräisesti täytäntöön;

Q.  katsoo, että EU:n kilpailukyky riippuu merkittävässä määrin myös muista kuin hintoja koskevista tekijöistä, jotka liittyvät innovointiin, tekniikkaan ja organisatorisiin valmiuksiin, pelkkien hintojen, kustannuksien ja palkkojen sijaan;

R.  ottaa huomioon, että maksuviivästysdirektiivi suunniteltiin sellaisten yrityksien auttamiseksi, joille aiheutuu merkittäviä kustannuksia tai jotka saattavat jopa ajautua konkurssiin yksityisten ja julkisten yrityksien maksuviivästyksien vuoksi; ottaa huomioon, että ulkoisesta jälkiarvioinnista on ilmennyt, että julkiset tahot eivät vielä noudata laissa säädettyä 30 päivän maksumääräaikaa yli puolessa kaikista jäsenvaltioista; toteaa, että raportin mukaan jäsenvaltioissa, joissa pannaan täytäntöön elvytysohjelmia, on havaittu direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia, koska laskujen nopeaa maksamista on pitänyt tasapainottaa kertyneen velan takaisinmaksuun nähden;

1.  pitää myönteisenä, että komission vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 vahvistetaan uudelleen strategia, joka perustuu julkisten ja yksityisten investointien, sosiaalisesti tasapainotettujen rakenneuudistusten ja vastuullisen finanssipolitiikan hyödylliseen yhteisvaikutukseen, ja edellyttää, että tämä politiikkojen yhdistelmä pannaan paremmin täytäntöön; on samaa mieltä siitä, että kasvun ja työpaikkojen luominen edellyttää nopeampaa tahtia uudistusten hyväksymisessä maakohtaisten suositusten mukaisesti, jotta voidaan tukea talouden elpymistä; pitää siksi valitettavana maakohtaisten suosituksien täytäntöönpanoasteen alhaisuutta ja toteaa, että se oli ainoastaan neljä prosenttia vuonna 2015 oltuaan 11 prosenttia vuonna 2012; painottaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava lisäuudistuksia, jos ne haluavat palata kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtavalle tielle; tukee komissiota sen asettaessa etusijalle työpaikkojen, kasvun ja investointien edistämisen unionissa;

2.  katsoo, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan luotetaan nykyisin liikaa, ja toteaa, että rahapolitiikka yksin ei riitä piristämään kasvua investointien ja kestävien rakenneuudistusten puuttuessa;

3  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että euroalueen olisi tukeuduttava enenevässä määrin kotimaiseen kysyntään; katsoo, että vahvempi kotimainen kysyntä olisi parempi asia euroalueen kestävän kasvun osalta;

4.  toteaa, että kasvu jatkuu maltillisena vuonna 2016 ja että kriisiä edeltävä taso ylitetään, mutta maltillista kasvua tarkasteltaessa on otettava huomioon epätavallinen rahapolitiikka ja muistettava, että kasvu on edelleen vähäistä ja jakautuu epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken; pitää huolestuttavana, että BKT:n ja tuottavuuden kasvu eivät ole täyden potentiaalin tasolla, joten nyt ei ole aihetta itsetyytyväisyyteen; toteaa, että tämä maltillinen elpyminen edellyttää tinkimättömiä toimia, jotta kestokyky vahvistuisi kasvu- ja työllisyystilanteen parantumisen myötä;

5.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestys on herättänyt epävarmuutta unionin taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla; toteaa, että Yhdysvaltojen äskettäisen presidentinvaalin tulos on aiheuttanut yleistä poliittista epävarmuutta, jonka uskotaan vaikuttavan Euroopan talouteen erityisesti kansainvälisten kauppasuhteiden osalta;

6.  panee huolestuneena merkille globalisaation vastustuksen ja protektionismin nousun;

7.  toteaa, että vaikka työttömyys on keskimäärin alenemassa asteittain ja työssäkäyntiasteet kasvavat, monissa jäsenvaltioissa ilmenee edelleen rakenteellisia haasteita; toteaa, että pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömyysluvut ovat edelleen hyvin korkeat; korostaa, että asianomaisissa jäsenvaltioissa tarvitaan osallistavia työmarkkinauudistuksia, joissa huolehditaan täysipainoisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta, jotta nämä rakenteelliset puutteet saadaan korjattua;

8.  painottaa, että unionin ja euroalueen investointitaso on yhä kaukana kriisiä edeltävistä tasoista; katsoo, että investointivaje on paikattava yksityisillä ja julkisilla investoinneilla, ja korostaa, että kohdennettu investoiminen on ainoa tapa saada aikaan näkyviä tuloksia nopeasti ja asianmukaisessa mittakaavassa; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että vähäisten rahoituskulujen tilanne puoltaa etupainotteisia investointeja, etenkin kun on kyse infrastruktuurista;

Investoinnit

9.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että rahoituksen saatavuus ja sisämarkkinoiden vahvistaminen ovat ratkaisevia yritysten innovoinnille ja kasvulle; korostaa, että uusilla pääoma- ja likviditeettivaatimuksilla, joita tarvitaan pankkialan häiriönsietokyvyn lisäämiseksi, ei pitäisi heikentää pankkien kykyä tarjota lainaa reaalitaloudelle; katsoo, että olisi toteutettava lisätoimia, joilla parannetaan pk-yrityksien rahoituksen saatavuutta; kehottaa sen vuoksi komissiota tehostamaan ponnistelujaan rahoitusympäristön parantamiseksi;

10.  korostaa, että yksityiset ja julkiset investoinnit inhimilliseen pääomaan ja sosiaaliseen infrastruktuuriin ovat erittäin tärkeitä; katsoo, että on pakottava tarve helpottaa julkisia ja yksityisiä investointeja koulutuksen, innovoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kaltaisilla aloilla, jotka ovat unionin talouden kilpailukyvyn parantamisen kannalta keskeisiä tekijöitä;

11.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaolon jatkamisesta ja määrän kaksinkertaistamisesta; korostaa, että maantieteellistä ja alakohtaista kattavuutta on parannettava merkittävästi, jotta sääntelyssä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa; korostaa, että ESIRin avulla olisi hankittava rahoitusta myös rajat ylittäville hankkeille tasapainoisesti eri puolilla unionia; korostaa, että on tärkeää parantaa koordinointia jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan investointineuvontakeskuksen välillä;

12.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan ja maksimoimaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) käyttöä, jotta hyödynnetään kaikkia sisäisiä kasvutekijöitä ja edistetään ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä;

13.  toteaa, että uskottavat rahoitusjärjestelmä ja rahoituslaitokset ovat olennaisia Euroopan talouden investointien ja kasvun houkuttelemiseksi; tähdentää, että nykyisen rahoitusjärjestelmän turvallisuus ja vakaus ovat parantuneet kriisiä edeltävään tasoon verrattuna; toteaa kuitenkin, että toistaiseksi ei ole paneuduttu eräisiin kiireellisiin haasteisiin, kuten finanssikriisin aikana kertyneisiin järjestämättömiin lainoihin;

14.  korostaa, että täysin toimiva pääomamarkkinaunioni voi pitkällä aikavälillä tarjota pk‑yrityksille vaihtoehtoisen rahoituskeinon, joka täydentää pankkialaa ja tuottaa monimuotoisempia rahoituslähteitä yleisesti koko talouden kannalta; kehottaa komissiota vauhdittamaan pääomamarkkinaunionia koskevaa työtä, jotta tehostetaan pääoman kohdentamista kaikkialla unionissa, syvennetään unionin pääomamarkkinoita, lisätään monimuotoisuutta sijoittajien kannalta, kannustetaan pitkän aikavälin investointia ja hyödynnetään kaikilta osin unionin innovatiivisia rahoitusvälineitä, joiden tarkoituksena on tukea pk-yrityksien pääsyä pääomamarkkinoille; korostaa, että pääomamarkkinaunionin luominen ei saisi vesittää tähänastisia saavutuksia, vaan sillä olisi pyrittävä tuottamaan viime kädessä etuja eurooppalaisille;

15.  korostaa, että investointeja varten on myönnettävä lisärahoitusta; kehottaa luomaan moitteettomasti toimivan rahoitusjärjestelmän, jossa vakautta lisäämällä ja nykyisillä rajat ylittävillä instituutioilla voidaan helpottaa likviditeetti- ja markkinatakaustoimintaa, erityisesti pk-yrityksien kannalta; toteaa lisäksi tässä yhteydessä, että kasvuyrityksillä on rahoituksen saatavuuteen liittyviä ongelmia; kehottaa komissiota määrittämään ja panemaan täytäntöön hankkeita, joilla tuetaan ja houkutellaan markkinaperusteisia investointeja tällaisia yrityksiä varten; painottaa, että pankkitoiminnan rakenneuudistuksilla ei pidä estää likviditeetin luomista;

16.  kannustaa pankkiunionin perusteelliseen ja vaiheittaiseen toteuttamiseen ja pääomamarkkinaunionin kehittämiseen pyrkien lujittamaan pankkialan häiriönsietokykyä, edistämään rahoitusvakautta, luomaan vakaan ympäristön investoinneille ja kasvulle ja välttämään euroalueen rahoitusmarkkinoiden hajautumista; korostaa tässä yhteydessä vastuuperiaatetta ja tähdentää, että moraalikatoa on vältettävä etenkin kansalaisten suojelemiseksi; kehottaa noudattamaan nykyisiä yhteisiä sääntöjä;

17.  korostaa, että julkiset ja yksityiset investoinnit ovat keskeisessä asemassa, jotta mahdollistetaan siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen; muistuttaa, että unioni on sitoutunut erityisesti Pariisin sopimuksessa rahoittamaan puhtaan teknologian käyttöönottoa, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden laajentamista sekä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvaltaista vähentämistä;

18.  korostaa, että luotettava investointi edellyttää vakaata sääntely-ympäristöä, joka mahdollistaa investoinnista saatavan tuoton; katsoo, että investointien houkutteleminen edellyttää ennakoitavissa olevia sääntöjä, tehokasta ja avointa julkista hallintoa, tehokkaita oikeusjärjestelmiä, yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä ja hallinnollisen rasituksen vähentämistä; painottaa, että 40 prosentissa vuoden 2016 maakohtaisista suosituksista tarkastellaan investoinnin esteitä, joiden poistamisessa paikallis- ja alueviranomaiset voivat auttaa; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat johtopäätökset kannanottopyynnöstä ˮfinanssipalveluja koskeva EU:n sääntelyjärjestelmäˮ byrokratian vähentämiseksi, säännöstön yksinkertaistamiseksi ja rahoitusympäristön parantamiseksi;

19.  toteaa, että tuottavuuden kasvuun ja investointiin liittyy hyödyntämätöntä potentiaalia, joka voitaisiin ottaa käyttöön, jos sisämarkkinasäännöt pantaisiin kaikilta osin täytäntöön ja tuote- ja palvelumarkkinoiden integrointia parannettaisiin; muistuttaa maakohtaisten suosituksien merkityksestä määritettäessä keskeisiä toiminta-aloja jäsenvaltioissa;

20.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että julkisessa keskustelussa ei aina oteta huomioon kaupankäynnistä saatavia etuja, ja korostaa, että kansainvälinen kauppa voi olla eurooppalaisille merkittävä työpaikkoja luova ala sekä kasvun välttämätön tekijä; toteaa jälleen kerran, että unionista muualle suuntautuva vienti tukee nyt yli 30:tä miljoonaa työpaikkaa; tähdentää, että kansainvälisten kauppasopimusten ei pitäisi heikentää Euroopan sääntelynormeja, sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja, vaan johtaa pikemminkin maailmanlaajuisten normien tiukentumiseen;

21.  pitää huolestuttavana, että unionin osuus maailmanlaajuisista suorista ulkomaisista investoinneista on supistunut merkittävästi kriisin käynnistymisestä lähtien; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan toimia, joilla parannetaan investointien edellyttämää liiketoimintaympäristöä, muun muassa EU:n sisämarkkinasääntelyn täysimääräisellä täytäntöönpanolla ja sen noudattamisen valvonnalla; on samaa mieltä siitä, että maakohtaisten suosituksien mukaisesti on tärkeää nopeuttaa kestävien rakenneuudistuksien hyväksymistä, jotta parannetaan EU:n kilpailukykyä, edistetään yrityksien (erityisesti pk-yrityksien) ja investointien kannalta suotuisaa ympäristöä sekä luodaan kasvua ja työpaikkoja ja edistetään jäsenvaltioiden välistä ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä;

22.  edellyttää, että turvataan rahoituslaitoksien pitkän aikavälin investointivalmiudet sekä vähäriskisten säästöjen ja pitkän aikavälin eläketuotteiden kannattavuus, jotta ei vaaranneta unionin kansalaisten säästöjen ja eläkejärjestelyjen kestävyyttä;

23.  painottaa, että kestäviä rakenneuudistuksia on täydennettävä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, henkiseen pääomaan, etenkin uusiin taitoihin ja uuteen tietämykseen tähtäävään koulutukseen ja harjoitteluun tehtävillä pitkän aikavälin investoinneilla; katsoo, että poliittisten päättäjien, lainsäädäntövallan käyttäjien, tutkijoiden, tuottajien ja innovaattoreiden kumppanuuksia voidaan myös pitää välineenä edistää investointeja ja luoda älykästä ja kestävää kasvua sekä täydentää julkisia investointiohjelmia;

Rakenneuudistukset

24.  on samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden ensisijaisena tavoitteena on edelleen oltava tuote- ja palvelumarkkinoiden, osallistavien työmarkkinoiden, terveydenhoito-, asunto- ja eläkemarkkinoiden kestävät rakenneuudistukset, jotta voidaan edistää tehokkaasti elpymistä, paneutua suureen työttömyyteen, edistää kilpailukykyä, rehtiä kilpailua ja kasvupotentiaalia ja lisätä tutkimus- ja innovointijärjestelmien tehokkuutta vesittämättä työntekijöiden oikeuksia, kuluttajansuojaa tai ympäristönormeja;

25.  toteaa, että hyvin toimivat ja tuottavat työmarkkinat, joihin liittyy tasoltaan riittävä sosiaaliturva ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, ovat osoittaneet voivansa toipua nopeammin talouden laskusuhdanteesta; kehottaa jäsenvaltioita vähentämään työmarkkinoiden hajanaisuutta ja lisäämään työmarkkinoille osallistumista ja taitojen ajan tasalla pitämistä, myös keskittymällä selvemmin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta voidaan parantaa työllistyvyyttä ja tuottavuutta; toteaa, että joidenkin jäsenvaltioiden on vielä tehtävä paljon uudistuksia, jotta niiden työmarkkinoista tulee häiriöitä paremmin kestäviä ja osallistavampia;

26.  korostaa, että on tärkeää käynnistää johdonmukaisten ja kestävien rakenneuudistusten toteuttaminen tai jatkaa sitä keskipitkän ja pitkän aikavälin vakauden saavuttamiseksi; painottaa, etteivät unioni ja jäsenvaltiot voi kilpailla yksinomaan yleisillä kustannuksilla tai työvoimakustannuksilla, vaan niiden on investoitava enemmän tutkimukseen, innovointiin ja kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä resurssitehokkuuteen niin kansallisella kuin Euroopan tasolla;

27.  on huolissaan väestönkehityksen vaikutuksista julkiseen rahoitukseen ja kestävään kasvuun, kun otetaan huomioon muun muassa alhainen syntyvyys, yhteiskuntien ikääntyminen, maastamuutto ja pakolaisvirrat; korostaa erityisesti väestön ikääntymisen vaikutuksia unionin eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin; toteaa, että väestörakenteen erojen vuoksi näiden kehityskulkujen vaikutukset vaihtelevat jäsenvaltioittain, mutta varoittaa, että jo nyt ennakoitavissa olevat kustannukset vaikuttavat julkisen rahoituksen määrään merkittävästi;

28.  muistuttaa, että eläkejärjestelmien kestävyyden takaamisessa on tärkeää saavuttaa korkea työllisyysaste ja pitää sitä yllä; korostaa lisäksi tässä yhteydessä, että muuttajien taitoja on hyödynnettävä paremmin, jotta voidaan sopeutua työmarkkinoiden tarpeisiin;

29.  panee merkille, että jäsenvaltiot käyttävät nykyisin 5–11 prosenttia BKT:stä terveydenhuoltoon ja että määrän odotetaan seuraavilla vuosikymmenillä kasvavan huomattavasti väestörakenteen muutosten vuoksi; kehottaa komissiota keskittymään laadukkaan terveydenhuollon kustannustehokkaisiin menoihin ja huolehtimaan terveydenhuollon yleisestä saatavuudesta unionin tason yhteistyöllä ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä paneutumalla maakohtaisissa suosituksissa laadukkaiden terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyteen;

30.  pitää myönteisenä, että nuorisotyöttömyys on keskimäärin vähenemässä, vaikka se on edelleen liian suurta; toteaa, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen tuntuvia eroja, jotka edellyttävät uudistusten jatkamista, jotta voidaan helpottaa nuorten pääsemistä työmarkkinoille sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi; korostaa tämän osalta nuorisotakuun merkitystä ja kehottaa jatkamaan unionin rahoitusta tälle olennaisen tärkeälle ohjelmalle; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioilta tarvitaan aiempaa enemmän toimia nuorisotyöttömyyden torjunnassa, erityisesti nuorisotakuun tehokkuuden edistämisessä;

31.  korostaa, miten tärkeää on vastuullinen ja kasvua edistävä palkkakehitys, joka takaa hyvän ja tuottavuuden mukaisen elintason ja jossa otetaan huomioon kilpailukyky sekä tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitys hyvin toimivalle ja sosiaaliselle markkinataloudelle;

32.  on samaa mieltä siitä, että verotuksella on tuettava investointeja ja työpaikkojen luomista; edellyttää verotusuudistuksia, joissa paneudutaan työhön kohdistuvaan verorasitteeseen, joka on Euroopassa suuri, parannetaan veronkantoa ja torjutaan veron välttelyä ja verovilppiä ja tehdään verojärjestelmistä aiempaa yksinkertaisempia, oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia; korostaa, että verotusalalla on parannettava hallintokäytäntöjen yhteensovittamista; edellyttää jäsenvaltioiden lisäävän yhtiöverotusta koskevaa avoimuutta;

Vastuullinen finanssipolitiikka ja julkisen talouden rakenne

33.  panee merkille, että komission mielestä finanssipolitiikan kestävyys pysyy painopisteenä, ja haasteet ovat huomattavasti vähentyneet pahimman kriisin jälkeen, eivätkä ehkä ole euroalueen riskien suurin syy kokonaisuudessaan lyhyellä aikavälillä;

34.  toteaa, että komission mukaan ilmenee edelleen haasteita, kriisistä periytyviä jälkivaikutuksia ja rakenteellisia ongelmia, joihin on paneuduttava, jotta voidaan välttää pitkän aikavälin riskejä;

35.  korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta ja sovellettava täysipainoisesti nykyisiä joustavuuslausekkeita; painottaa tässä yhteydessä myös talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen merkitystä, kehottaa komissiota esittämään kattavan arvion sopimuksen täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista ja soveltamaan sitä perustana SEU:n ja SEUT:n mukaisesti toteutettaville tarvittaville toimenpiteille, joilla kyseisen sopimuksen asiasisältö integroidaan unionin oikeudelliseen järjestelmään;

36.  toteaa, että vaikka kuusi jäsenvaltiota on edelleen liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä, julkisen talouden alijäämän keskimääräinen taso laskee jatkuvasti, ja sen odotetaan pysyvän alle kahdessa prosentissa vuonna 2016 ja jatkavan laskuaan tulevina vuosina ja että arvion mukaan vuonna 2017 liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä on ainoastaan kaksi jäsenvaltiota; toteaa, että useissa tapauksissa velan suuri kasvu lähimenneisyydessä oli tulosta pankkien pääomapohjan vahvistamisesta ja vähäisestä kasvusta; korostaa, että julkisen talouden kohentamisessa ilmenevät hankaluudet saattavat voimistua, kun korkotaso alkaa jälleen nousta;

37.  korostaa komission roolia perussopimusten valvojana; tähdentää, että yhteisesti sovitun lainsäädännön soveltamisesta ja täytäntöönpanosta on tehtävä puolueeton ja avoin arviointi;

38.  edellyttää, että jäsenvaltioita ei kohdella toisistaan poikkeavilla tavoilla; toteaa, että uskottavuuteen ja jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen päästään ainoastaan finanssipolitiikalla, jossa noudatetaan unionin lainsäädäntöä ja jota voidaan käyttää talous- ja rahaliiton viimeistelyn ja rahoitusmarkkinoiden luottamuksen kulmakivenä;

39.  kehottaa komissiota ja neuvostoa olemaan mahdollisimman täsmällisiä käsitellessään vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän ja korjaavan osion mukiasia finanssipoliittisia suosituksia, jotta suositusten avoimuutta ja täytäntöönpantavuutta voidaan lisätä; korostaa, että ennaltaehkäisevän osion suosituksiin on liitettävä maakohtainen keskipitkän aikavälin tavoitepäivämäärä ja sen saavuttamiseen tai siinä pysymiseen vaadittu julkisen talouden sopeuttamistoimi;

40.  katsoo, että jäsenvaltioiden sisäiseen makrotalouden epätasapainoon olisi paneuduttava soveltaen makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä siten, että mukaan otetaan kaikki jäsenvaltiot ja että huolehditaan asiaa koskevista uudistuksista ja investoinneista; korostaa, että kunkin jäsenvaltion on vastattava tältä osin omista yksittäisistä velvollisuuksistaan; toteaa, että nykyiset suuret vaihtotaseen ylijäämät tarkoittavat, että suurempaan kotimaiseen kysyntään olisi mahdollisuuksia; toteaa, että suuri julkinen ja yksityinen velka muodostaa merkittävän heikkouden ja että vastuullista finanssipolitiikkaa ja suurempaa kasvua tarvitaan vähentämään velkaa nopeammin;

41.  toteaa, että vaikka finanssipolitiikkaa on parannettu viime vuosina, vuoden 2017 alustavia talousarvioesityksiä arvioitaessa todettiin, että kahdeksalla jäsenvaltiolla on vaatimustenvastaisuuden riski; katsoo, että on noudatettava sovittuja julkisen talouden sopeuttamistoimia;

42.  pitää myönteisenä, että julkista velkaa on keskimäärin vähennetty, mutta myöntää, että kokonaiskuvaan kätkeytyy merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä; katsoo, että kokonaiskuvaa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon myös yksittäiset talousarviot, ja tähdentää, että tarvitaan vakaata finanssipolitiikkaa, sillä korkotason odotetaan nousevan; katsoo, että on saatava aikaan ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä, etenkin euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa;

Euroalueen finanssipolitiikan viritys

43.  toteaa, että komission vuoden 2016 syksyllä esittämän talousennusteen mukaan euroalueen finanssipolitiikan viritys muuttui vuonna 2015 rajoittavasta neutraaliksi ja sen odotetaan muuttuvan ennustejaksolla lievästi kasvuhakuiseksi; toteaa lisäksi komission katsovan, että neuvoston maakohtaisten suositusten sisältämien finanssipoliittisten vaatimusten täysimääräinen täyttäminen johtaisi kokonaisuudessaan hieman rajoittavaan finanssipolitiikan viritykseen koko euroalueella vuosina 2017 ja 2018; toteaa komission edellyttävän positiivista ja kasvuhakuista finanssipolitiikan viritystä, vaikka se myöntää, että tälle on olemassa taloudellisia ja oikeudellisia rajoitteita;

44.  pitää finanssipolitiikan positiivista viritystä koskevaa komission tiedonantoa merkittävänä kehitysaskeleena; pitää myönteisenä, että tiedonannolla pyritään edistämään euroalueen talouspolitiikkojen yhteen sovittamista ja korostamaan finanssipoliittisten elvytystoimien tarjoamia mahdollisuuksia niissä jäsenvaltioissa, jotka kykenevät näitä toimia toteuttamaan; tähdentää, että finanssipoliittiset vaatimukset perustuvat yhdessä sovittuihin finanssipolitiikan sääntöihin; huomauttaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on yhteissuosituksista huolimatta noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta; toteaa, että yhteistä finanssipolitiikan viritystä koskevan tavoitteen mahdollisuuksista ja tasosta on esitetty erilaisia näkemyksiä; pitää myönteisenä, että riippumaton Euroopan finanssipolitiikan komitea jatkaa tämän asia käsittelyä;

45.  pitää kansallisten talousarvioiden rakenteen parantamista yhtenä tärkeänä keinona varmistaa unionin finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen ja mahdollistaa välttämättömien menojen rahoittaminen ja puskureiden kerryttäminen ennakoimattomia tarpeita ja kasvua edistäviä investointeja varten sekä viime kädessä muiden kuin välttämättömien menojen rahoittaminen ja edistää julkisten varojen tehokkaampaa ja vastuullisempaa käyttöä; muistuttaa, että kansallisten talousarvioiden koostumuksesta päätetään kansallisesti maakohtaiset suositukset huomioon ottaen;

46.  huomauttaa, että unionin talousarvion osalta käydään säännöllisesti keskustelua julkisten menojen älykkäästä kohdentamisesta ja poliittisista painopistealoista ja että kyseinen kriittinen arviointi on myös välttämätöntä kansallisten talousarvioiden osalta, jotta julkisten talousarvioiden laatua voidaan parantaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja välttää suoraviivaisia talousarvioleikkauksia;

47.  pitää myönteisenä, että julkisia menoja ollaan tarkastelemassa uudelleen, ja kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan kriittisesti omien talousarvioidensa laatua ja koostumusta; kannattaa pyrkimyksiä parantaa julkisten menojen laatua ja tehokkuutta; toteaa, että tähän sisältyy myös se, että tuottamattomista menoista siirrytään kasvua edistäviin investointeihin;

48.  katsoo, että unionin talousarviolla voitaisiin auttaa lieventämään kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitusta keräämällä omia varoja sen sijaan, että luotetaan laajasti kansallisiin rahoitusosuuksiin;

49.  pitää myönteisenä, että euroryhmä kävi vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson aikana aihekohtaisia keskusteluja ja hyväksyi parhaita käytäntöjä koskevia vaatimuksia esimerkiksi menojen arvioinnissa; kehottaa komissiota ja euroryhmää tekemään keskusteluista tehokkaampia ja avoimempia;

50.  kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan maakohtaiset suositukset siten, että edistymistä voidaan mitata, etenkin tapauksissa, joissa poliittiset suositukset kohdennetaan toistuvasti samalle politiikanalalle ja/tai joissa uudistuksen luonne edellyttää täytäntöönpanoa useamman talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ajan;

Kansallisten politiikkojen yhteensovittaminen ja demokraattinen vastuuvelvollisuus

51.  pitää tärkeänä, että kansallisissa parlamenteissa käydään keskustelua maaraporteista, maakohtaisista suosituksista, kansallisista uudistusohjelmista ja vakausohjelmista ja kehottaa kansallisia parlamentteja paneutumaan niihin jatkossa aiempaa enemmän;

52.  katsoo, että maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon parantaminen riippuu selvästi ilmaistuista painopisteistä unionin tasolla ja todellisesta keskustelusta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla siten, että se johtaa omavastuullisuuden lisääntymiseen; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset jäsennellysti mukaan tähän, kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa myös kansallista tasoa alemmalla tasolla ilmenevät vaikutukset ja haasteet, jotta voidaan parantaa maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa;

53.  vaatii komissiota käynnistämään neuvottelut talouden ohjausta koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta; katsoo, että toimielinten välisellä sopimuksella olisi varmistettava perussopimusten puitteissa, että talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson rakenne mahdollistaa prosessin tarkoituksenmukaisen ja säännöllisen parlamentaarisen valvonnan erityisesti vuotuisen kasvuselvityksen prioriteettien ja euroalueen suositusten osalta;

Vuotuista kasvuselvitystä 2017 koskevat alakohtaiset osuudet

Talousarviot

54.  katsoo, että unionin talousarviolla voitaisiin tarjota jäsenvaltioiden investoinneille ja rakenneuudistuksille lisäarvoa, jos saadaan aikaan laajempi synergia nykyisten välineiden välille ja unionin talousarvio saadaan linkitettyä tiiviimmin jäsenvaltioiden talousarvioihin; katsoo, että tämän vuoksi vuotuisen kasvuselvityksen, joka on merkittävä poliittinen asiakirja, joka tarjoaa perussisällön kansallisille uudistusohjelmille, maakohtaisille suosituksille ja täytäntöönpanosuunnitelmille, olisi toimittava suuntaviivana jäsenvaltioille ja kansallisten talousarvioiden valmistelulle, jotta voidaan ottaa käyttöön kansallisissa talousarvioissa näkyviä yhteisiä ratkaisuja, jotka linkittyvät EU:n talousarvioon;

55.  palauttaa mieliin, että kaikkien jäsenvaltioiden yhtenä ensisijaisena tavoitteena olisi oltava arvonlisäveron ja tullimaksujen keräämiseen liittyvien järjestelmien parantaminen; pitää myönteisenä komission ehdotusta veroparatiiseja koskevan mustan listan laatimisesta; toteaa, että listan täytäntöönpanoa olisi valvottava rikosoikeudellisilla seuraamuksilla, jotta veroja kiertäviä monikansallisia yrityksiä vastaan voidaan toimia;

Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

56.  korostaa, että resurssien käytön tehostaminen, ulkomaisesta energiasta riippuvuuden vähentäminen sekä siirtyminen tuotteiden parempiin suunnitteluvaatimuksiin perustuvaan tuotantoon ja kestävämpiin kulutusmalleihin edellyttävät yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen edistämistä sekä kansainvälisten päämäärien ja unionin ympäristötavoitteiden tuloksellista täytäntöönpanoa ja tulolähteiden monipuolistamista vastuullisen verotuksen ja taloudellisen kilpailukyvyn hengessä; katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä olisi myös raportoitava energiatehokkuudesta ja yhteenliitettävyydestä unionin laajuisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta;

57.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, kansallisille parlamenteille ja Euroopan keskuspankille.

  • [1]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
  • [2]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
  • [3]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
  • [4]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.
  • [5]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
  • [6]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
  • [7]  EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.
  • [8]  EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.
  • [9]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0238.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 52 a artiklan 4 kohdan mukaisesti

Miguel Viegas, Fabio De Masi, Paloma López Bermejo, Miguel Urbán Crespo, Marisa Matias, Rina Ronja Kari, Matt Carthy

Mietinnössä kannatetaan rakenneuudistuksia, valtion vähäistä roolia ja puolustetaan vakaussopimusta ja finanssipoliittista sopimusta. Unionin talouden pysähtyneisyyden ratkaisuksi tarjotaan uusliberalististen uudistusten ja finansialisaation syventämistä myös pääomamarkkinaunionin avulla sen sijaan että kasvatettaisiin julkisia menoja, korotettaisiin palkkoja ja kohennettaisiin talouden sopeuttamistoimien rapauttamaa sosiaaliturvaa. Tämän lisäksi ollaan huolissaan päätöksestä olla langettamatta seuraamuksia Portugalille ja Espanjalle.

Todellisuudelta ummistetaan silmät: euron ja talouden ohjausjakson avulla ei ole kyetty reagoimaan tehokkaasti unionia jo lähes vuosikymmenen piinanneeseen finanssi- ja talouskriisiin ja sosiaaliseen kriisiin, vaan niillä on myötävaikutettu kyseiseen kriisiin ja sen syvenemiseen. Euroa ja talouden ohjausjaksoa on käytetty välineinä uusliberalistisen ohjelman toteuttamiseksi, ja tähän ohjelmaan kuuluvat yksityistäminen ja sääntelyn purkaminen, rakenneuudistukset, sosiaalisten oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien heikentäminen sekä työntekijöiden tulojen ja yleisen hyvinvoinnin leikkaaminen.

Euro ja talouden ohjausjakso ovat voimistaneet jäsenvaltioiden eroja ja kasvattaneet tuloeroja ja heikentäneet siten alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta.

Tämän vuoksi kehotamme luopumaan

·finanssipoliittisesta sopimuksesta,

·talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta tehdystä sopimuksesta ja

·talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.1.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2017
(2016/2306(INI))

Valmistelija (*): Jean-Paul Denanot

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että unionin talousarviolla voitaisiin tarjota jäsenvaltioiden investoinneille ja rakenneuudistuksille lisäarvoa, jos saadaan aikaan laajempi synergia nykyisten välineiden välille ja unionin talousarvio saadaan linkitettyä tiiviimmin jäsenvaltioiden talousarvioihin; katsoo, että tämän vuoksi vuotuisen kasvuselvityksen, joka on merkittävä poliittinen asiakirja, joka tarjoaa perussisällön kansallisille uudistusohjelmille, maakohtaisille suosituksille ja täytäntöönpanosuunnitelmille, olisi toimittava suuntaviivana jäsenvaltioille ja kansallisten talousarvioiden valmistelulle, jotta voidaan ottaa käyttöön kansallisissa talousarvioissa näkyviä yhteisiä ratkaisuja, jotka linkittyvät EU:n talousarvioon;

2.  yhtyy näkemykseen, jonka mukaan vakausmekanismit ovat oleellisia, ja muistuttaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon ja sen kriteerien noudattamisen olisi oltava yksi jäsenvaltioiden ensisijaisista tavoitteista; on tyytyväinen joustolausekkeiden täysimääräiseen hyödyntämiseen suurten investointien ja rakenneuudistusten tukemisessa sekä turvallisuusuhkien ja pakolaisvirtojen käsittelemisessä;

3.  palauttaa mieliin, että kaikkien jäsenvaltioiden yhtenä ensisijaisena tavoitteena olisi oltava arvonlisäveron ja tullimaksujen keräämiseen liittyvien järjestelmien parantaminen; pitää myönteisenä komission ehdotusta veroparatiiseja koskevan mustan lista laatimisesta; toteaa, että listan täytäntöönpanoa olisi valvottava rikosoikeudellisilla seuraamuksilla, jotta veroja kiertäviä monikansallisia yrityksiä vastaan voidaan toimia; on tyytyväinen komission ehdotukseen yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta, jonka on tarkoitus edistää rajatylittävää toimintaa sekä vähentää verovilppiä ja aggressiivista verosuunnittelua; palauttaa mieliin, että on tarpeen toteuttaa omien varojen järjestelmän uudistus, joka voi johtaa EU:n rahoituksen tosiasialliseen uudistukseen ilman että kansalaisten verotaakka kasvaa;

4.  katsoo, että kasvu ei riitä luomaan unionin kipeästi tarvitsemia työpaikkoja erityisesti nuorille ja että on välttämätöntä kannustaa julkista ja yksityistä sektoria investoimaan infrastruktuuriin, koulutukseen ja pk-yrityksiin sekä edistämään nuorisotakuun kaltaisia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi; on tyytyväinen nuorisotyöllisyysaloitteen lisätehostamiseen siten, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitetaan uusi 500 miljoonan euron erityismääräraha, jota täydennetään Euroopan sosiaalirahaston yhden miljardin euron rahoituksella kaudelle 2017–2020, mikä tarjoaa monille nuorisotyöllisyysaloitteen kelpoisuusehdot täyttäville jäsenvaltioille mahdollisuuden sijoittaa enemmän ESR-rahoituksestaan nuorten työllistämistoimenpiteisiin;

5.  on tyytyväinen komission ehdotukseen pidentää Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaoloaikaa ja lisätä sen rahoitusvalmiutta; painottaa, että ESIR-rahaston vahvistaminen on tärkeää, jotta investoinnit saadaan taas ohjattua pitkälle aikavälille ja kestäviksi, jotta saadaan aikaan konkreettisia tuloksia ja tarjotaan hankkeiden edistäjille varmuutta siitä, että hankkeiden valmistelu voi jatkua ensimmäisen investointikauden jälkeen; odottaa lisäparannuksien toteuttamista täydentävyyden, maantieteellisen ja alakohtaisen kattavuuden sekä läpinäkyvyyden alalla; painottaa ESIR- ja ERI-rahastojen väliseen yhteisvaikutukseen liittyvää potentiaalia, erityisesti liittyen niiden panokseen alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi; kehottaa unionin ja kansallisia toimielimiä parantamaan alue- ja paikallisviranomaisten ottamista mukaan joissakin jäsenvaltioissa havaittujen alhaisten hankkeistamisvalmiuksien ja lainanottokyvyn tarkasteluun;

6.  muistuttaa, että innovointiin sekä tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävien investointien ja niihin rohkaisemisen olisi oltava EU:n tason talouspolitiikan ytimessä kestävän kasvun aikaansaamiseksi;

7.  katsoo, että pankkialan vastuullisuutta on lisättävä sekä pitkäaikaisten investointien että rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistamiseksi;

8.  painottaa EU:n oikeudenmukaisen ja yhtenäisen investointipolitiikan merkitystä, koska sillä saadaan aikaan kasvua kaikkialla Euroopan unionissa sekä helpotetaan jäsenvaltioiden välisten nykyisten erojen vähentämistä;

9.  on vakuuttunut, että pk-yritykset ja aloittelevat yritykset ovat ratkaisevassa asemassa EU:n talouden tulevassa kehityksessä, ja muistuttaa, että tarvitaan vahvaa investointi- ja veropolitiikkaa näiden yritysten tukemiseksi edelleen;

10.  on vakuuttunut, että jos rahapolitiikkaa tuetaan vahvasti asianmukaisella budjettipolitiikalla, se voi vauhdittaa taloudellista kehitystä, kestävää kasvua ja uusien työpaikkojen luomista;

11.  katsoo, että kunkin Euroopan unionin jäsenvaltion erilaisen demografisen kehityksen olisi toimittava jäsenvaltioille varoituksena tarpeesta asettaa julkisen talouden alijäämä oikeisiin mittasuhteisiin;

12.  palauttaa mieliin, että ERI-rahoituksen käyttöön sovelletaan makrotaloudellisia ehtoja; kehottaa komissiota, kun otetaan huomioon hyvän taloushallinnon ja varojen vastaanottokyvyn välinen korrelaatio, rohkaisemaan ERI-rahastojen käyttöön maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa pidentämällä finanssipoliittista mukautuskautta, jolloin ERI-rahastojen käytöllä tuetaan rakenneuudistusten täytäntöönpanoa ja investointien lisäämistä;

13.  painottaa, että Yhdysvaltojen kaltaisiin muihin suuriin markkinoihin verrattuna EU:ssa on tiukat verosäännökset ja jäsenvaltioissa on erilaista lainsäädäntöä ja suuri määrä erilaisia rajoituksia, jotka muodostavat esteen edistykselle, innovatiivisille ratkaisuille ja kasvulle; kehottaa tämän vuoksi komissiota käymään jäsenvaltioiden kanssa yksityiskohtaisempaa keskustelua yhteisistä toimista ja säännöistä, jotka on otettava käyttöön EU:n tasolla tiedon, kokemuksen, teknologian, innovaatioiden ja kehityksen vaihdon sekä aloittelevien yritysten nopean kasvun tukemiseksi ennen vuotuisen kasvuselvityksen esittämistä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

2

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Victor Negrescu, Jan Olbrycht, Urmas Paet, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Paul Denanot, Ivana Maletić, Marco Valli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Paul Brannen, Ulrike Lunacek

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.1.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2017
(2016/2306(INI))

Valmistelija: Nuno Melo

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että keskustelu eurooppalaisesta ohjausjaksosta on erityisen tärkeää, koska on löydettävä uusi rakenneuudistusten ja valikoitujen investointien kehitysmalli strategisilla alueilla siirryttäessä kohti teollisuuden kehityksen ja ympäristön kestävyyden yhdistävää uutta talousmallia; muistuttaa siksi, että ympäristöulottuvuudella sekä taloudellisella ja sosiaalisella ulottuvuudella olisi oltava täysimääräinen rooli eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa;

2.  pitää valitettavana, että elpyminen on EU:ssa edelleen hidasta ja haurasta, minkä vuoksi on tärkeää vauhdittaa rakenneuudistuksia, edistää investointeja ja luoda kilpailukykyisempi talous;

3.  on tyytyväinen siihen, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 mainitaan selvästi kiertotalous yhtenä EU:n yleisistä talouden prioriteeteista;

4.  toteaa, että ilmastonmuutos on epäilemättä hyvin vakava maailmanlaajuinen haaste ja että pikaisen vastaamisen tähän haasteeseen olisi edelleen oltava yksi EU:n prioriteeteista; painottaa tässä yhteydessä COP 21 -ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen merkitystä ja toteaa sen olevan virstanpylväs maailmanlaajuisessa yhteisessä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisessä; ottaa huomioon, että sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin laadulliset päästöjen vähennystavoitteet, jotka vastaavat tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu reilusti alle kahteen celsiusasteeseen sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa; kehottaa komissiota näin ollen ottamaan maakohtaisissa suosituksissaan huomioon jäsenvaltioiden tarpeen investoida vähän hiilipäästöjä aiheuttaviin energiahankkeisiin Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi; korostaa, että tehokas siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan edellyttää suuria investointeja strategisille alueille, kuten energiaan, jätehuoltoon, liikenteeseen ja rakennuksiin; kehottaa näin ollen varaamaan varoja kestäviin investointeihin tulevan ”ESIR 2” -asetuksen mukaisesti;

5.  kehottaa komissiota käyttämään eurooppalaista ohjausjaksoa välineenä kestävän kehityksen toimintaohjelmasta 2030 aiheutuvien unionin sitoumusten täyttämiseen ja erityisesti sisällyttämään ohjausjaksoon ilmastonmuutosta, kestävää tuotantoa ja kulutusta, elintarviketurvaa sekä luonnon monimuotoisuutta koskevaa politiikkaa ja tehokkaita toimia;

6.  muistuttaa, että kestävän kasvun varmistaminen, ilmastonsuojelu ja työpaikkojen luominen EU:ssa edellyttävät, että unionin omia resursseja käytetään älykkäämmin ja kestävämmin, että siirrytään työvoiman verottamisesta ympäristön pilaamisen verottamiseen, että lopetetaan asteittain tukien myöntäminen fossiilisille polttoaineille ja että riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista vähennetään; katsoo, että olisi painotettava jätehierarkian soveltamista ensisijaisesti ehkäisytoimien, kierrätyksen lisäämisen ja tuotteiden uusiokäytön tukemiseksi; toteaa, että kiertotaloudesta koituisi arvioiden mukaan EU:n yrityksille säästöjä noin 600 miljardia euroa vuodessa; kehottaa jälleen sisällyttämään kiertotalouden periaatteet eurooppalaiseen ohjausjaksoon EU:n kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi ja käyttämään pääindikaattorina resurssitehokkuutta ja keskeisten raaka-aineiden toimitusvarmuutta; korostaa, että on panostettava voimakkaammin hyväksi havaittuun vihreään teknologiaan kestävää kasvua koskevien Eurooppa 2020 -tavoitteiden sekä vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi;

7.  painottaa, että meneillään oleva jätelainsäädännön uudistus on tärkeä, jotta voidaan edistää unionin talouden siirtymistä kiertomalliin;

8.  korostaa, että resurssien käytön tehostaminen, ulkomaisesta energiasta riippuvuuden vähentäminen sekä siirtyminen tuotteiden parempiin suunnitteluvaatimuksiin perustuvaan tuotantoon ja kestävämpiin kulutusmalleihin edellyttävät yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen edistämistä sekä kansainvälisten päämäärien ja unionin ympäristötavoitteiden tuloksellista täytäntöönpanoa ja tulolähteiden monipuolistamista vastuullisen verotuksen ja taloudellisen kilpailukyvyn hengessä; katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä olisi myös raportoitava energiatehokkuudesta ja yhteenliitettävyydestä EU:n laajuisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta;

9.  korostaa, että komission vuonna 2012 teettämä tutkimus osoitti, että jos koko Euroopan unionin jätelainsäädäntö pantaisiin kaikilta osin täytäntöön, unioni säästäisi 72 miljardia euroa vuodessa, jätehuolto- ja kierrätysalan liikevaihto kasvaisi 42 miljardilla eurolla ja alalle syntyisi 400 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä; muistuttaa, että jätteen määrän vähentämistä ja siihen liittyvän lainsäädännön noudattamisen varmistamista olisi pidettävä ensisijaisena tavoitteena;

10.  korostaa, että jäsenvaltioiden on uudistettava verojärjestelmiään kasvun ja yritysten välisten oikeudenmukaisten sääntöjen tukemiseksi; painottaa ympäristöverotuksen, ympäristöverouudistuksen ja verotuksen painopisteen siirtämistä koskevien ohjelmien osuutta olennaisina tekijöinä, jotka mahdollistavat siirtymisen vihreään talouteen, koska ne voivat vauhdittaa ekologisia innovaatioita, jotka luovat hyvinvointia ja työpaikkoja ja edistävät ympäristön parantamista sekä vähentävät energian ja luonnonvarojen kulutusta;

11.  kehottaa komissiota valtavirtaistamaan kestävän kehityksen tavoitteet eurooppalaisen ohjausjakson prosesseissa;

12.  korostaa, että tarvitaan kattavampi joukko indikaattoreita, jotta voidaan arvioida jäsenvaltioiden toimenpiteitä, jotka ne ovat toteuttaneet saavuttaakseen Euroopan unionin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030:ssa asetetut tavoitteet ja erityisesti sen tavoitteen, joka koskee elintarvikejätteen määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä; painottaa, että kestävän kehityksen tavoitteet on asianmukaisesti sisällytettävä unionin sisä- ja ulkopolitiikkaan;

13.  muistuttaa, että ympäristöteollisuuden työpaikkojen määrän kasvusuuntaus on havaittavissa kaikkialla EU:ssa; korostaa, että energian ja resurssien kulutuksen vähentäminen edelleen voisi lisätä työpaikkoja erityisesti eristyksen, lämpöpumpputekniikan, sähkökäyttöisten ajoneuvojen ja maatalouden tehokkaasti vettä käyttävien keinokastelutekniikoiden aloilla ja niiden lisäksi myös kierrätysalalla ja luonnonvaroista riippuvaisilla aloilla;

14.  on tyytyväinen kestävää taloutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän perustamista koskevaan komission päätökseen; korostaa, että on tarpeen uudistaa rahoitusalaa kestävästi siten, että tuetaan puhtaisiin teknologioihin ja niiden käyttöönottoon tehtäviä investointeja, varmistetaan rahoitusjärjestelmän valmiudet rahoittaa kasvua kestävällä tavalla pitkällä aikavälillä ja edistetään osaltaan siirtymistä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen komission 14. syyskuuta 2016 antaman tiedonannon ”Pääomamarkkinaunioni – Vauhtia uudistuksiin” mukaisesti;

15.  panee merkille, että monet hankkeet, joille on myönnetty rahoitusta Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), kohdistuvat ympäristöalan ja terveysalan infrastruktuuriin ja innovointiin; pitää kuitenkin tärkeänä lisätä vihreiden rahastojen saatavuutta ESIRin kautta;

16.  korostaa, että tehokkaat investoinnit terveydenhuoltoon, myös terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisyyn, ovat olennaisen tärkeitä, jotta kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää terveyspalveluja, ja ne ovat tärkeitä myös vakauden, kestävyyden, taloudellisen vaurauden ja kasvun edistämisen kannalta, koska niiden avulla saadaan aikaan tuottavuuteen, työvoiman tarjontaan, inhimilliseen pääomaan ja julkisiin menoihin liittyviä tuloksia; muistuttaa, että terveydenhuoltomenot ovat investointeja, joilla parannetaan yhteiskuntien terveyttä, turvallisuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä; korostaa koko taloudessa merkittävässä asemassa olevan terveydenhuoltoalan kestävyyden merkitystä, sillä ala työllistää kahdeksan prosenttia unionin koko työvoimasta ja tuottaa kymmenen prosenttia unionin BKT:stä;

17.  painottaa, että on tarpeen luoda kestävä osaamisen jakamisjärjestelmä terveydenhuollon menetelmien arvioinnin osa-alueella ja että terveydenhuollon menetelmien arvioinnin tarkoituksena on puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät terveydenhuollon menetelmien ominaisuuksiin, kuten niiden turvallisuuteen, vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, soveltuvuuteen, merkintöihin, kustannuksiin ja kustannustehokkuuteen sekä niiden käytön sosiaalisiin, eettisiin ja taloudellisiin seurauksiin;

18.  suosittelee jälleen kerran, että kiertotalouden periaatteet sisällytetään maakohtaisiin suosituksiin.

19.  korostaa rakenteellisen ja järjestelmällisen vuoropuhelun merkitystä kansallisella tasolla, jotta voidaan lisätä terveydenhuoltojärjestelmän kaikkien sidosryhmien osallisuutta maakohtaisiin suosituksiin; toteaa, että tarvitaan entistä kattavampi EU:n laajuinen arvio terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan tuloksellisuudesta; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään kerättyjä todisteita päätöksenteossaan ja jakamaan parhaita käytäntöjä terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi jäsenvaltioiden välillä ja sisällä;

20.  korostaa, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä tarvitaan terveydenhuoltojärjestelmien kattavampi arviointi, jossa otetaan finanssipoliittisen ulottuvuuden lisäksi huomioon myös saatavuus, tehokkuus ja laatu Euroopan unionin terveydenhuoltoalalla;

21.  painottaa, että olisi asianmukaisesti otettava huomioon terveydenhuoltoon liittyvät jäsenvaltioiden kustannukset, joita syntyy hätätilanteiden seurauksena ja jotka aiheuttavat terveydenhuoltojärjestelmille lisärasitusta esimerkiksi silloin, kun EU:hun saapuu maahanmuuttajia ja pakolaisia, jotka tarvitsevat välitöntä sairaanhoitoa; katsoo, että välttämätön sairaanhoito on olennaista sekä ihmisoikeuksien suojelun että riskien vähentämisen kannalta, jotta voidaan suojella EU:n kansalaisia mahdolliselta altistumiselta maahanmuuttajien alkuperämaiden paikallisille taudeille; katsoo, että niihin liittyvä kustannusrasite olisi siksi otettava asianmukaisesti huomioon arvioitaessa jäsenvaltioiden talousarvioita.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

5

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Piernicola Pedicini, Julia Reid, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Renata Briano, Herbert Dorfmann, James Nicholson, Stanislav Polčák, Gabriele Preuß, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Xabier Benito Ziluaga, Richard Corbett, Sander Loones, Kosma Złotowski

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.1.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2017
(2016/2306(INI))

Valmistelija: Krzysztof Hetman

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä komission vuotuista kasvuselvitystä 2017, joka on tärkeä osa unionin elpymisprosessia, joka perustuu investointien, rakenneuudistusten, työpaikkojen luomisen ja vastuullisen julkisen talouden strategiaan ja jonka tavoitteena on edistää edelleen kasvua, vahvistaa unionin elpymistä ja lähentyä kohti parempaa;

2.  on huolissaan siitä, että erityisesti euroalueella on edelleen nähtävissä merkkejä makrotalouden epätasapainosta ja lähentymisen vähäisyydestä;

3.  on huolissaan Euroopan taloudellista elpymistä koskevien maakohtaisten suositusten epätasaisesta täytäntöönpanosta sekä unionissa vallitsevasta huomattavasta investointikuilusta, joka vaarantaa unionin pitkän aikavälin kasvupotentiaalin; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan vahvasti rakenneuudistusten toteuttamiseen ja valtion velkasuhteen ja julkistalouden alijäämän pienentämiseen kasvun edistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi edelleen oltava ensisijaisesti vastuussa maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta ja siitä, miten tämä parhaiten toteutetaan; painottaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien roolia sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) roolia näiden rakenneuudistusten, työpaikkojen luomisen ja investointien tukemisessa; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ottaa paikalliset ja alueelliset viranomaiset mukaan eurooppalaiseen ohjausjaksoprosessiin soveltuvin osin;

4.  vaatii eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaa politiikkaa, jonka tavoitteena on kotimaisen kysynnän edistäminen unionin talouden joustavuuden lisäämiseksi tilanteessa, jossa maailmantalouden näkymät heikentyvät ja maailmanlaajuinen kysyntä supistuu;

5.  antaa arvoa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tavoitteelle, sillä rahasto on tarkoitettu tukemaan riskialttiita investointihankkeita, joilla pyritään vahvistamaan kasvupotentiaalia laadukkaiden työpaikkojen ja tuottavuuden pohjalta; on kuitenkin huolestunut rahaston käytössä ilmenneestä suunnattomasta epätasapainosta EU15-valtioiden (91 prosenttia rahoituksesta) ja EU13-valtioiden (9 prosenttia rahoituksesta) välillä; panee merkille, että komissio ehdottaa ESIR- ja ERI-rahastojen välisen synergian ja täydentävyyden vahvistamista sekä kohdennetumman paikallisen ja alueellisen teknisen tuen tarjoamista, jotta voidaan pienentää eroja sisämarkkinoilla antamalla kaikille alueille mahdollisuus kehittää potentiaaliaan ja parantaa ESIR-rahastojen maantieteellistä kattavuutta kaikkialla unionissa; kehottaa Euroopan investointipankkia ja komissiota varmistamaan, että varojen jakaminen perustuu huolelliseen rahoitusselvitykseen ja että hakemuksia arvioidaan tasapuolisesti ja objektiivisesti; korostaa kuitenkin, että ESIR-rahaston vaikutuksista kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen ei vielä ole näyttöä; korostaa tästä näkökulmasta, että ESIR-rahaston on täydennettävä ERI-rahastoja ja että tällä ei missään nimessä ole tarkoitus heikentää koheesiopolitiikan roolia unionin pääasiallisena investointipolitiikkana, joka tuo unionin lähemmäs sen kansalaisia; kehottaa komissiota ehdottamaan lisätoimenpiteitä tämän epäsuhdan vähentämiseksi ja tasapainottamiseksi;

6.  on yhtä mieltä komission näkemyksestä, jonka mukaan Euroopan investointineuvontakeskusta on vahvistettava, jotta se voi toimia paikallisemmassa ja alueellisemmassa mittakaavassa ja tehostaa yhteistyötään kansallisten kehityspankkien kanssa ja olla tehokas väline, kun pyritään auttamaan hankkeiden toteuttajia kehittämään parempia hankkeita erityisesti alueilla ja aloilla, joilla tarvitaan enemmän tukitoimia ja teknistä kapasiteettia; pyytää komissiota edistämään paikallisten ja alueellisten viranomaisten parempaa ESIR-rahaston käyttöä unionissa erityisesti investointijärjestelyjen avulla; kehottaa komissiota auttamaan tässä levittämällä tietoa ja pyrkimällä korjaamaan nykyistä hallinnollisten ja institutionaalisten valmiuksien puutetta kansallista tasoa alemmalla tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään ESIR- ja ERI-rahastoja täysimittaisesti ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti investointivajeen supistamiseksi unionissa;

7.  korostaa, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja koheesiopolitiikan yksinkertaistamiseksi – esimerkkinä täytäntöönpanon parantamiseen keskittyvän työryhmän työ – jäsenvaltioiden on tehostettava toimintaansa, jotta voidaan toteuttaa tarpeelliset rakenneuudistukset ja kaikki muut tätä toteutusta tukevat toimet, mukaan lukien institutionaalisten valmiuksien kehittäminen, joilla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja ja poistamaan koheesiopolitiikan edunsaajien kohtaamia esteitä; korostaa kuitenkin unionin prioriteettien sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten tarpeiden välisen koordinoinnin tarvetta; korostaa ennakkoehtojen merkitystä valmiuksien kehittämisen tehostamiseksi jäsenvaltioissa; korostaa tarvetta tiedottaa tuloksista tehokkaammin unionin kansalaisille, jotta eurooppalaisesta lisäarvosta tulee näkyvämpää;

8.  muistuttaa, että ERI-rahastojen täytäntöönpanoa on vauhditettava ohjelmakaudella 2014–2020; toteaa, että jäsenvaltioiden olisi edelleen oltava vastuussa ohjelmien nimeämisestä, ja katsoo, että täytäntöönpanon puutteista tehtävän analyysin jälkeen olisi laadittava räätälöityjä suosituksia ja sisällytettävä ne maakohtaisten suositusten määrittelyprosessiin; kehottaa komissiota käymään tiivistä vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa tällaisten toimenpiteiden määrittelemiseksi;

9.  korostaa, että investointilausekkeita käytettäessä jäsenvaltioiden on saatava lisää joustavuutta täytäntöönpanoon, jotta voidaan paremmin vastata taloudellisiin haasteisiin ja vauhdittaa kasvua; yhtyy tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen siitä, että julkiset hankinnat ovat jatkuva ongelma, johon tulisi puuttua myös komission tasolla, ja että komission tulisi toimia niihin liittyvien parannusten puolestapuhujana;

10.  pitää myönteisenä, että komission ehdotus Espanjan ja Portugalin ERI-rahoituksen tiettyjen osien keskeyttämisestä jätettiin pöydälle, kun parlamentti esitti rakentavaa arvostelua, joka osoitti tyhjentävästi, että ehdotus on tarpeeton, ja kun komissio antoi arvion, jonka mukaan molemmat valtiot etenevät kohti alijäämän vähentämistavoitteitaan; on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että euroalueen on omaksuttava kollektiivisempi lähestymistapa, jossa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden budjettitilanteiden väliset erot; muistuttaa tässä yhteydessä komission tehtävästä perussopimusten valvojana; odottaa lisäksi komissiolta vuoden 2017 kuluessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 23 artiklan soveltamista koskevaa kertomusta, jossa otetaan huomioon rakenteellisen vuoropuhelun yhteydessä vuonna 2016 annettu parlamentin lausunto;

11.  pitää myönteisenä komission ilmoitusta siitä, että investoinnit osaamiseen, innovointiin, koulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikkaan kasvun vetureina ovat tärkeällä sijalla; kannattaa toimintapolitiikkoja, jotka mahdollistavat perustason verkkoyhteydet jokaiselle unionin kansalaiselle;

12.  katsoo, että Euroopan investointiohjelman tavoitteet voivat täyttyä vain, jos lisätään yhteistyötä pk-yritysten, paikallisten viranomaisten ja muiden ruohonjuuritason toimijoiden kanssa; kehottaa Euroopan investointipankkia ja komissiota varmistamaan, että nämä sidosryhmät voivat suunnitella ja johtaa menestyksekkäästi hankerahoitushakemuksia ja saada asianmukaista tukea ja ettei niihin kohdistu tarpeetonta sääntelytaakkaa; panee erityisesti merkille, että yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen voi vaikuttaa myönteisesti siihen, että paikalliset toimijat saavat äänensä kuuluviin;

13.  suhtautuu myönteisesti pk-yritysten tukemiseen ESIR-rahaston pk-yritysikkunan ja pk-yritysaloitteen kautta; on ilahtunut meneillään olevasta pk-sektorin elpymisestä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen; kehottaa komissiota varmistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa puuttumisen ongelma-alueisiin, joita ovat pk-yritysten työntekijämäärien hidas kasvu sekä valmistusteollisuuden, rakennusalan ja vähittäiskaupan kasvun pysähtyminen;

14.  katsoo, että rahoituksen saatavuus on edelleen suurin haaste kasvaville pk-yrityksille; panee merkille, että liikepankit, joita sääntelevät ensisijaisesti jäsenvaltiot, ovat edelleen useimpien pk-yritysten ensisijainen rahoituslähde; toteaa sen vuoksi, että jäsenvaltiot ovat tärkeimpiä toimijoita pk-sektorin elpymisessä ja että komission tulisi varmistaa omien toimiensa tarjoama tehokas tuki.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Petras Auštrevičius, Ivana Maletić, Dimitrios Papadimoulis, Maurice Ponga, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Iuliu Winkler

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

13.2.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

13

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Jonás Fernández, Neena Gill CBE, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Philippe Lamberts, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Marisa Matias, Gabriel Mato, Bernard Monot, Luigi Morgano, Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Michael Theurer, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Sotirios Zarianopoulos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Eickhout, Doru-Claudian Frunzulică, Thomas Mann, Siegfried Mureşan, Maria João Rodrigues, Renato Soru, Romana Tomc, Lieve Wierinck, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Klaus Buchner, Ingeborg Gräßle, Monica Macovei, Petri Sarvamaa

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

34

+

ALDE

Michael Theurer, Lieve Wierinck, Cora van Nieuwenhuizen

ECR

Monica Macovei

NI

Renato Soru

PPE

Burkhard Balz, Ingeborg Gräßle, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Ivana Maletić, Thomas Mann, Gabriel Mato, Siegfried Mureşan, Petri Sarvamaa, Theodor Dumitru Stolojan, Romana Tomc, Tom Vandenkendelaere

S&D

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Jonás Fernández, Doru-Claudian Frunzulică, Neena Gill CBE, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Olle Ludvigsson, Luigi Morgano, Maria João Rodrigues, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker

13

-

ECR

Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner, Kay Swinburne

EFDD

Marco Valli

ENF

Gerolf Annemans, Bernard Monot

GUE/NGL

Marisa Matias, Miguel Viegas

NI

Sotirios Zarianopoulos

Verts/ALE

Klaus Buchner, Bas Eickhout, Philippe Lamberts, Molly Scott Cato

1

0

ECR

Roberts Zīle

Merkkien selitykset:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  pidättyy äänestämästä