Menettely : 2016/2222(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0066/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0066/2017

Keskustelut :

PV 03/04/2017 - 19
CRE 03/04/2017 - 19

Äänestykset :

PV 04/04/2017 - 7.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0098

MIETINTÖ     
PDF 444kWORD 101k
17.3.2017
PE 593.850v02-00 A8-0066/2017

palmuöljystä ja sademetsien metsäkadosta

(2016/2222(INI))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Kateřina Konečná

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

palmuöljystä ja sademetsien metsäkadosta

(2016/2222(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet vuosiksi 2015–2030,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP21) hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon komission tutkimusraportin (2013-063) ”The impact of EU consumption on deforestation”,

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi” (COM(2008)0645),

–  ottaa huomioon maatalouden hyödykeketjujen aiheuttaman metsäkadon torjumisesta 7. joulukuuta 2015 annetun Amsterdamin julkilausuman ”Towards Eliminating Deforestation from Agricultural Commodity Chains with European Countries”, jossa kannatetaan täysin kestävän palmuöljyn toimitusketjun toteuttamista vuoteen 2020 mennessä sekä laittoman metsänhakkuun lopettamista vuoteen 2020 mennessä,

–  ottaa huomioon Amsterdamin julkilausuman allekirjoittaneiden viiden jäsenvaltion (Tanska, Saksa, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Alankomaat) lupauksen valtion tuesta suunnitelmalle, joka koskee palmuöljyteollisuuden tekemistä täysin kestäväksi vuoteen 2020 mennessä,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2016 esitetyn vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen strategian sekä 30. marraskuuta 2016 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu),

–  ottaa huomioon komission teettämän ja rahoittaman 4. lokakuuta 2016 julkaistun tutkimuksen EU:ssa käytettävien biopolttoaineiden vaikutuksista maankäytön muutoksiin (”The land use change impact of biofuels consumed in the EU: Quantification of area and greenhouse gas impacts”),

–  ottaa huomioon biopolttoaineita koskevan, vuoden 2020 jälkeisen politiikan perustaa koskevan raportin ”Globiom: the basis for biofuel policy post-2020”,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 18/2016 kestäviä biopolttoaineita koskevasta EU:n sertifiointijärjestelmästä,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen biologisesta monimuotoisuudesta,

–  ottaa huomioon luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES-sopimus),

–  ottaa huomioon geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta Nagoyassa Japanissa 29. lokakuuta 2010 hyväksytyn pöytäkirjan, joka tuli voimaan 12. lokakuuta 2014,

–  ottaa huomioon luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian vuoteen 2020 ja sen väliarvioinnin(1),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian väliarvioinnista(2),

–  ottaa huomioon Havaijilla vuonna 2016 pidetyn Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmankongressin ja siellä esitetyn aloitteen 066 toimista, joilla lievennetään palmuöljytuotannon laajentamisen ja siihen liittyvän toiminnan vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista (UNDRIP),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0066/2017),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on ratifioinut Pariisin sopimuksen ja sen olisi toimittava ratkaisevassa roolissa pyrittäessä saavuttamaan ilmastonmuutoksen torjunnan, ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen alalla asetetut tavoitteet;

B.  ottaa huomioon, että unionilla oli keskeinen rooli asetettaessa kestävän kehityksen tavoitteita, jotka liittyvät läheisesti palmuöljyä koskevaan kysymykseen (tavoitteet 2, 3, 6, 14, 16, 17 ja erityisesti 12, 13 ja 15);

C.  toteaa, että EU on kestävän kehityksen toimintaohjelmassa (Agenda 2030) sitoutunut edistämään kaikentyyppisten metsien kestävää hoitoa, pysäyttämään metsäkadon, ennallistamaan huonokuntoisia metsiä ja lisäämään metsitystä ja uudelleenmetsitystä merkittävästi koko maailmassa vuoteen 2020 mennessä; toteaa EU:n sitoutuneen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa myös kestävien kulutus- ja tuotantomallien varmistamiseen, yritysten kannustamiseen omaksumaan kestäviä käytäntöjä ja sisällyttämään kestävyyttä koskevia tietoja raportointiohjelmiinsa sekä kestävien menettelyjen edistämiseen julkisissa hankinnoissa kansallisten politiikkojen ja globaalien prioriteettien mukaisesti vuoteen 2020 mennessä;

D.  toteaa, että globaaliin metsäkatoon on monia syitä, kuten soijan, naudanlihan, maissin ja palmuöljyn kaltaisten maataloushyödykkeiden tuotanto;

E.  ottaa huomioon, että lähes puolet (49 prosenttia) viime aikojen trooppisesta metsäkadosta johtuu laittomasta maan raivaamisesta kaupallista maataloutta varten ja että tätä tuhoa edistää maataloushyödykkeiden, kuten palmuöljyn, naudanlihan, soijan ja puutuotteiden, ulkomainen kysyntä; toteaa, että trooppisten metsien laiton muuttaminen kaupallisen maatalouden käyttöön tuottaa arvioiden mukaan 1,47 gigatonnia hiiltä vuodessa, mikä vastaa 25:tä prosenttia EU:n vuotuisista fossiilisiin polttoaineisiin liittyvistä päästöistä(3);

F.  toteaa, että vuoden 2015 maastopalot Indonesiassa ja Borneossa olivat pahimpia lähes 20 vuoteen ja ne aiheutuivat globaalista ilmastonmuutoksesta, maankäytön muutoksista ja metsäkadosta; toteaa, että kyseisten alueiden äärimmäisestä kuivuudesta tulee jatkossa todennäköisesti vielä tavallisempaa, ellei tulipalojen estämiseksi ryhdytä yhteisiin toimiin;

G.  toteaa, että Indonesian ja Borneon maastopalot altistivat 69 miljoonaa ihmistä epäterveellisille ilman epäpuhtauksille ja ovat syypäänä tuhansiin ennenaikaisiin kuolemiin;

H.  ottaa huomioon, että Indonesian maastopalot aiheutuvat tyypillisesti maan raivaamisesta öljypalmun viljelyä ja muuta maatalouskäyttöä varten; ottaa huomioon, että 52 prosenttia Indonesian maastopaloista vuonna 2015 syntyi hiilipitoisilla turvesoilla, minkä vuoksi Indonesiasta tuli yksi huomattavimmista maapallon lämpenemisen aiheuttajista(4);

I.  toteaa, että palmuöljylupia koskevien tarkkojen karttojen ja julkisten maarekisterien puuttuminen monissa tuottajamaissa tekee metsäpaloista vastuussa olevien määrittämisen vaikeaksi;

J.  toteaa, että EU sopi metsiä koskevan New Yorkin julistuksen yhteydessä auttavansa saavuttamaan yksityisen sektorin tavoitteen, jonka mukaan palmuöljy-, soija-, paperi- ja naudanlihatuotteiden kaltaisten maataloushyödykkeiden tuotannon aiheuttama metsäkato estetään vuoteen 2020 mennessä, ja panee merkille, että joillakin yrityksillä on vielä kunnianhimoisempia tavoitteita;

K.  toteaa, että vuonna 2008 EU sitoutui vähentämään metsäkatoa vähintään 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja pysäyttämään globaalin metsäkadon vuoteen 2030 mennessä;

L.  ottaa huomioon, että arvokkaisiin trooppisiin ekosysteemeihin, jotka kattavat vain 7 prosenttia maapallon pinta-alasta, kohdistuu yhä enemmän painetta metsäkadon vuoksi; toteaa, että öljypalmuviljelmien perustaminen aiheuttaa laajoja metsäpaloja, jokien kuivumista, maan eroosiota, turvesoiden kuivumista, vesistöjen pilaantumista ja ylipäätään biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, mikä puolestaan johtaa monien ekosysteemipalvelujen häviämiseen ja vaikuttaa huomattavasti ilmastoon, luonnonvarojen säilymiseen ja globaalin ympäristön säilymiseen nykyisille ja tuleville sukupolville;

M.  toteaa, että palmuöljyn ja siitä jalostettujen tuotteiden kulutus on keskeisellä sijalla siinä, miten EU:n kulutus vaikuttaa globaaliin metsäkatoon;

N.  ottaa huomioon, että yleisesti ottaen kasviöljyjen käyttö on kasvamaan päin(5), ja panee merkille, että palmuöljyn kysynnän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä(6); toteaa, että 1970-luvulta lähtien palmuöljyn tuotannon kasvusta 90 prosenttia on keskittynyt Indonesiaan ja Malesiaan; ottaa lisäksi huomioon, että öljypalmun viljely on kasvamassa myös muissa Aasian maissa sekä Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, joissa perustetaan jatkuvasti uusia viljelmiä ja olemassa olevia laajennetaan, mikä vahingoittaa ympäristöä yhä enemmän; toteaa kuitenkin, että palmuöljyn korvaaminen muilla kasviöljyillä loisi tarpeen ottaa lisää maata viljelykäyttöön;

O.  ottaa huomioon, että palmuöljyn laaja käyttö johtuu ensisijaisesti sen alhaisesta hinnasta, jonka on mahdollistanut öljypalmuviljelmien lukumäärän lisääntyminen metsäkatoalueilla; ottaa lisäksi huomioon, että palmuöljyn käyttö elintarviketeollisuudessa kulkee käsi kädessä kestämättömän massatuotannon ja ‑kulutuksen kanssa, joka on ristiriidassa luomutuotannon, korkean laadun ja paikallisten raaka-aineiden ja tuotteiden käytön ja edistämisen kanssa;

P.  ottaa huomioon, että palmuöljyn käyttö biopolttoaineena ja jalostetuissa elintarvikkeissa on lisääntynyt ja noin 50 prosenttia pakatuista tuotteista sisältää nykyisin palmuöljyä;

Q.  ottaa huomioon, että jotkin palmuöljyllä kauppaa käyvät yritykset eivät pysty osoittamaan varmasti, että niiden toimitusketjun palmuöljy ei ole yhteydessä metsäkatoon, turvesoiden kuivumiseen tai ympäristön saastumiseen ja että se on tuotettu noudattaen täysimääräisesti ihmisen perusoikeuksia sekä asianmukaisia sosiaalisia vaatimuksia;

R.  toteaa, että komission on seitsemännen ympäristöohjelman yhteydessä arvioitava globaalia ympäristövaikutusta, joka elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden kulutuksella unionissa on, ja tarvittaessa kehitettävä toimintapoliittisia ehdotuksia tällaisten arviointien tulosten käsittelemiseksi sekä harkittava metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevan unionin toimintaohjelman kehittämistä;

S.  panee merkille, että komissio suunnittelee tutkimuksia metsäkadosta ja palmuöljystä;

T.  toteaa, että palmuöljyyn liittyvien maankäytön muutosten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä ei ole tiedossa; toteaa, että asian tieteellistä arviointia on parannettava;

U.  ottaa huomioon, että tuottajamaissa ei ole saatavilla luotettavia tietoja öljypalmun viljelyyn käytetystä maa-alasta, oli sitten kyse luvallisesta tai ilman lupaa tapahtuvasta viljelystä; toteaa, että tämä on alusta pitäen vaikeuttanut toimenpiteitä palmuöljyn kestävyyden varmistamiseksi;

V.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 energiasektorin osuus EU:n palmuöljyn tuonnista oli 60 prosenttia, ja panee merkille, että 45 prosenttia tuodusta palmuöljystä käytettiin liikenteen polttoaineena (kuusinkertainen lisäys vuodesta 2010) ja 15 prosenttia sähkön ja lämmön tuotantoon;

W.  toteaa, että arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä maa-ala, joka muutetaan koko maailmassa biodieselin valmistukseen käytettävän palmuöljyn tuotantoon, on miljoona hehtaaria, josta 0,57 miljoonaa hehtaaria koskee Kaakkois-Aasian aarniometsiä(7);

X.  toteaa, että vuoteen 2020 ulottuvan EU:n biopolttoainemandaatin aiheuttama maankäytön kokonaismuutos on 8,8 miljoonaa hehtaaria, josta 2,1 miljoonaa hehtaaria koskee Kaakkois-Aasiaa öljypalmun viljelyn laajenemisen aiheuttaman paineen seurauksena, ja toteaa, että puolet tästä muutoksesta tapahtuu trooppisten metsien ja turvesoiden kustannuksella;

Y.  toteaa, että sademetsien metsäkato tuhoaa luonnollisia elinympäristöjä yli puolelta maapallon eläinlajeista ja yli kahdelta kolmannekselta maapallon kasvilajeista vaarantaen niiden selviytymisen; ottaa huomioon, että sademetsissä elää eräitä maailman harvinaisimpiin kuuluvia, usein kotoperäisiä lajeja, jotka on sisällytetty Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) punaiselle listalle äärimmäisen uhanalaisina lajeina, joiden populaation on havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty vähentyneen yli 80 prosenttia kuluneiden 10 vuoden tai kolmen sukupolven aikana; toteaa, että EU:n kuluttajien olisi saatava enemmän tietoa toimista näiden eläin- ja kasvilajien suojelemiseksi;

Z.  toteaa useissa tutkimuksissa paljastuneen monissa maissa laajoja ihmisen perusoikeuksien loukkauksia öljypalmuviljelmien perustamisen ja käytön yhteydessä, muun muassa pakkosiirtoja, aseellista väkivaltaa, lapsityövoimaa, velkavankeutta ja alkuperäisyhteisöjen syrjintää;

AA.  panee merkille huolestuttavat tiedot(8), joiden mukaan huomattavassa osassa maailman palmuöljyn tuotannosta rikotaan ihmisen perusoikeuksia ja asianmukaisia sosiaalisia vaatimuksia ja joiden mukaan lapsityövoiman käyttö on yleistä ja paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen sekä palmuöljylupien haltijoiden välillä on runsaasti maankäyttöön liittyviä kiistoja;

Yleiset näkökohdat

1.  muistuttaa, että kestävä maatalous, elintarviketurva ja kestävä metsänhoito ovat keskeisiä kestävän kehityksen tavoitteita;

2.  muistuttaa, että metsät ovat oleellisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta;

3.  panee merkille, että globaalia metsäkatoa vauhdittavat monenlaiset tekijät, kuten maan raivaaminen karjaa ja peltokasveja varten ja erityisesti soijarehun tuottamiseksi unionin karjankasvatusta varten sekä palmuöljyn tuotanto, kaupunkirakenteen hajautuminen, puunhakkuu ja muu intensiivinen maataloustoiminta;

4.  toteaa, että 73 prosenttia globaalista metsäkadosta johtuu maan raivaamisesta maataloushyödykkeitä varten ja 40 prosenttia siirtymisestä laajamittaiseen pelkästään öljypalmuun keskittyvään viljelyyn(9);

5.  toteaa, että palmuöljyn tuotanto ei ole ainoa metsäkadon syy, vaan ongelmaan vaikuttavat myös laittomien hakkuiden yleistyminen ja demografiset paineet;

6.  toteaa, että muilla kasvipohjaisilla öljyillä, joita valmistetaan soijapavuista, rapsista ja muista viljelykasveista, on paljon suurempi ympäristöjalanjälki ja ne edellyttävät palmuöljyä paljon laajempaa maankäyttöä; toteaa, että muihin öljykasveihin liittyy tavallisesti laajempaa torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä;

7.  panee huolestuneena merkille, että globaali kilpajuoksu maan perässä johtuu yhä enemmän biopolttoaineiden ja raaka-aineiden maailmanlaajuisen kysynnän kasvusta sekä keinottelusta maalla ja maataloushyödykkeillä;

8.  muistuttaa, että unioni tuo runsaasti tuotteita, jotka ovat tulosta metsien hävittämisestä, joka vaikuttaa tuhoisasti biologiseen monimuotoisuuteen;

9.  toteaa, että (arvoltaan) vähän alle neljännes kaikista laittoman metsänhävityksen avulla saaduista maataloushyödykkeistä, joilla käydään kansainvälistä kauppaa, suuntautuu unioniin, mukaan lukien 27 prosenttia kaikesta soijasta, 18 prosenttia kaikesta palmuöljystä, 15 prosenttia kaikesta naudanlihasta ja 31 prosenttia kaikesta nahasta(10);

10.  korostaa, että maataloushyödykkeiden kulutukseen liittyvän metsäkadon tehokas torjuminen edellyttää, että EU:n toimissa otetaan huomioon paitsi palmuöljyn tuotanto myös kaikki tällainen maataloustuonti;

11.  palauttaa mieliin, että Malesia ja Indonesia ovat palmuöljyn suurimmat tuottajat noin 85–90 prosentin osuudella koko maailman tuotannosta, ja pitää myönteisenä, että Malesian aarniometsät ovat lisääntyneet vuodesta 1990, mutta on edelleen huolestunut nykyisestä metsäkadosta Indonesiassa, jossa metsiä hävitetään 0,5 prosenttia kokonaismäärästä viiden vuoden aikajanalla;

12.  muistuttaa, että Indonesiasta on äskettäin tullut maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidisaastuttaja, sen biologinen monimuotoisuus on vähentynyt ja useat uhanalaiset luonnonvaraiset kasvi- ja eläinlajit uhkaavat hävitä kokonaan;

13.  muistuttaa, että palmuöljyn osuus kaikkien kasviöljyjen maailmanlaajuisesta kaupasta on noin 40 prosenttia ja että EU on maailman toiseksi suurin palmuöljyn tuoja noin seitsemän miljoonan tonnin vuosittaisella määrällä;

14.  on huolestunut siitä, että noin puolet laittomasti raivatusta metsäalasta käytetään EU:n markkinoille tarkoitetun palmuöljyn tuotantoon;

15.  toteaa, että palmuöljyä käytetään ainesosana ja/tai korvaavana tuotteena elintarviketeollisuudessa sen tuottavuuden ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi ja esimerkiksi sen säilytyksen helppouden, sen sulamispisteen ja sen muita alhaisemman raaka-ainehinnan vuoksi;

16.  panee lisäksi merkille, että palmunydinkakkua käytetään EU:ssa rehuissa erityisesti lypsy- ja lihakarjan kasvatuksessa;

17.  korostaa tässä yhteydessä, että EU:ssa noudatetaan tiukempia sosiaalisia vaatimuksia sekä terveys- ja ympäristövaatimuksia;

18.  on täysin tietoinen, että palmuöljyä koskeva kysymys on monimutkainen, ja korostaa, että on tärkeää kehittää monien toimijoiden kollektiiviseen vastuuseen perustuva globaali ratkaisu; suosittelee voimakkaasti tätä periaatetta kaikille palmuöljyn toimitusketjuun osallistuville, mukaan lukien EU ja muut kansainväliset organisaatiot, jäsenvaltiot, rahoituslaitokset, tuottajamaiden hallitukset, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, palmuöljyn tuotantoon, jakeluun ja jalostamiseen osallistuvat kansalliset ja monikansalliset yritykset, kuluttajajärjestöt ja kansalaisjärjestöt; on lisäksi vakuuttunut, että kaikkien näiden toimijoiden on tehtävä osansa koordinoimalla toimensa palmuöljyn kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen liittyvien monien vakavien ongelmien ratkaisemiseksi;

19.  korostaa jaettua globaalia vastuuta kestävän palmuöljyn tuotannon aikaansaamisessa ja painottaa myös elintarviketeollisuuden tärkeää asemaa kestävästi tuotettujen vaihtoehtojen hankkimisessa;

20.  toteaa, että monet hyödykkeiden tuottajat ja välittäjät sekä vähittäiskauppiaat ja muut toimitusketjun osat, mukaan lukien eurooppalaiset yritykset, ovat antaneet lupauksia täysin metsäkatoa aiheuttamattomasta hyödykkeiden tuotannosta ja kaupasta, hiilipitoisten turvesoiden jättämisestä muuttamatta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, avoimuudesta, jäljitettävyydestä, kolmannen osapuolen suorittamasta todentamisesta sekä vastuullisista hoitokäytännöistä;

21.  katsoo, että sademetsien ja koko maailman biologisen monimuotoisuuden suojelu ovat erittäin tärkeitä maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, mutta korostaa, että suojelutoimet on yhdistettävä maaseudun kehityspolitiikan välineisiin, jotta voidaan estää köyhyyttä ja edistää työllisyyttä asianomaisten alueiden pienissä viljelijäyhteisöissä;

22.  katsoo, että metsäkadon pysäyttämistoimiin on sisällyttävä paikallisten valmiuksien kehittämistä, teknologista tukea ja parhaiden käytäntöjen jakamista yhteisöjen kesken sekä tukea pienviljelijöille, jotta nämä voivat käyttää nykyisiä viljelymaitaan mahdollisimman tehokkaasti eivätkä joudu enää muuttamaan metsiä muuhun käyttöön; korostaa tässä yhteydessä ekologisia menetelmiä noudattavan maatalouden vahvaa potentiaalia maksimoida ekosysteemitoiminnot erittäin monipuolisen sekaistutusjärjestelmän, peltometsäviljelyn ja permakulttuuritekniikoiden avulla ilman panosriippuvuuteen tai monokulttuuriin tukeutumista;

23.  toteaa, että öljypalmun viljely voi vaikuttaa myönteisesti maiden talouskehitykseen ja tarjota viljelijöille toimivia taloudellisia mahdollisuuksia edellyttäen, että viljely on vastuullista ja kestävää ja että määrätään kestävää viljelyä koskevista tiukoista ehdoista;

24.  panee merkille erilaiset vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät, kuten RSPO, ISPO ja MSPO, ja pitää myönteisenä niiden roolia öljypalmun kestävän viljelyn edistämisessä; panee kuitenkin merkille, että näihin järjestelmiin sisältyvien vaatimusten kestävyyskriteerejä on kritisoitu etenkin ekologisen ja sosiaalisen eheyden suhteen; korostaa, että erilaisten järjestelmien olemassaolo aiheuttaa kuluttajille sekaannusta ja lopullisena tavoitteena olisi oltava sellaisen yhden sertifiointijärjestelmän kehittäminen, joka parantaisi kestävän palmuöljyn näkyvyyttä kuluttajien kannalta; kehottaa komissiota varmistamaan, että tällä sertifiointijärjestelmällä taataan, että unionin markkinoille pääsee vain kestävästi tuotettua palmuöljyä;

25.  toteaa, että myös unionin ulkopuoliset kumppanit on saatava tietoisemmiksi roolistaan kestävyyttä ja metsäkatoa koskevien ongelmien ratkaisemisessa, mukaan lukien kyseisten maiden hankintakäytäntöjen avulla;

Suositukset

26.  kehottaa komissiota noudattamaan EU:n kansainvälisiä sitoumuksia, muun muassa Pariisin ilmastokonferenssin (COP21), YK:n metsäfoorumin (UNFF)(11), biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (UNCBD)(12), metsiä koskevan New Yorkin julistuksen ja metsäkadon pysäyttämistä vuoteen 2020 mennessä koskevan kestävän kehityksen tavoitteen(13) yhteydessä annettuja sitoumuksia;

27.  panee merkille potentiaalin, joka sisältyy metsiä koskevan New Yorkin julistuksen(14) kaltaisiin aloitteisiin, joilla pyritään auttamaan saavuttamaan yksityisen sektorin tavoitteet poistaa maataloushyödykkeiden, kuten palmuöljyn, soijan, paperin ja naudanlihan, tuotannosta aiheutuva metsäkato vuoteen 2020 mennessä; panee merkille, että joillakin yrityksillä on kunnianhimoisempia tavoitteita, mutta toteaa, että vaikka 60 prosenttia palmuöljyalalla toimivista yrityksistä on sitoutunut tällaisiin aloitteisiin, tällä hetkellä vain kaksi prosenttia niistä pystyy jäljittämään myymänsä palmuöljyn sen lähteeseen(15);

28.  panee merkille elintarviketeollisuuden ponnistukset CSPO-öljyn hankkimiseksi ja siinä saavutetun edistyksen; kehottaa kaikkia palmuöljyä käyttäviä teollisuudenaloja tehostamaan toimiaan CSPO-öljyn hankkimiseksi;

29.  kehottaa komissiota ja kaikkia niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole tätä tehneet, osoittamaan esimerkiksi allekirjoittamalla ja panemalla täytäntöön Euroopan maiden maatalouden hyödykeketjujen aiheuttaman metsäkadon torjumisesta annettu Amsterdamin julkilausuma, että ne ovat sitoutuneita toteuttamaan toimia, joilla otetaan käyttöön EU:n laajuinen kansallinen sitoumus, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 100 prosenttia hankinnoista on sertifioitua vastuullisesti tuotettua palmuöljyä, ja osoittamaan esimerkiksi allekirjoittamalla ja panemalla täytäntöön täysin kestävästä palmuöljyn toimitusketjusta annettu Amsterdamin julkilausuma, että ne ovat sitoutuneita toteuttamaan toimia, joilla otetaan käyttöön teollisuutta koskeva sitoumus;

30.  kehottaa palmuöljyä viljeleviä yrityksiä noudattamaan Bangkokin sopimusta metsäkadon torjumiseen liittyviä sitoumuksia koskevasta yhteisestä menettelystä ja käyttämään ns. high carbon stock -lähestymistapaa, jonka avulla voidaan määrittää alueet, jotka soveltuvat öljypalmujen istuttamiseen, kuten heikentyneet maa-alueet, joihin on sitoutunut vain vähän hiiltä tai joiden luontoarvo on vähäinen;

31.  kehottaa EU:ta noudattamaan antamiaan sitoumuksia, vauhdittamaan käynnissä olevia neuvotteluja FLEGT-välineen vapaaehtoisista kumppanuussopimuksista ja varmistamaan, että lopullisissa sopimuksissa katetaan öljypalmuviljelmien kehittämisestä saatu jalostettu puutavara; korostaa tarvetta varmistaa, että nämä sopimukset vastaavat kansainvälistä oikeutta ja sitoumuksia, jotka koskevat ympäristönsuojelua, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä, ja että ne johtavat asianmukaisiin toimiin metsien säilyttämiseksi ja niiden hoitamiseksi kestävällä tavalla; katsoo, että samalla on otettava huomioon paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeudet; toteaa, että samanlaista menettelyä voitaisiin soveltaa myös varmistettaessa palmuöljyn toimitusketjujen vastuullisuus; ehdottaa, että palmuöljyalaa koskeva EU:n politiikka perustuisi usean sidosryhmän vuoropuhelua koskeviin FLEGT-periaatteisiin ja että siinä käsiteltäisiin syvään juurtuneita hallintoon liittyviä ongelmia tuottajamaissa samoin kuin tuotantoa tukevaa EU:n tuontipolitiikkaa; toteaa, että nämä toimenpiteet voisivat johtaa palmuöljyalan parempaan valvontaan kohdemaissa;

32.  toteaa, että tärkeällä sijalla on tuottajamaiden kanssa tehtävä yhteistyö niin, että vaihdetaan tietoja kestävistä ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisista käytännöistä ja kaupankäyntimenettelyistä; tukee tuottajamaita niiden pyrkimyksissä kehittää kestäviä käytäntöjä, jotka voivat auttaa parantamaan elämänlaatua ja taloutta näissä maissa;

33.  kehottaa komissiota edistämään avoimuutta koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja yhteistyötä hallitusten ja palmuöljyä käyttävien yritysten välillä ja tekemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa kansallisen lainsäädännön laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi ja yhteisöjen perinteisten maaoikeuksien kunnioittamiseksi siten, että varmistetaan metsien, metsistä riippuvaisten kansojen ja heidän elinkeinojensa suojelu;

34.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko tarpeen ottaa vapaaehtoisen FLEGT‑kumppanuussopimuksen yhteydessä käyttöön mekanismeja, joilla puututaan metsien muuttamiseen kaupalliseen maatalouskäyttöön ja lisätään kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, alkuperäisyhteisöjen ja viljelijä-maanomistajien vaikutusmahdollisuuksia kyseisessä prosessissa;

35.  kehottaa EU:ta laatimaan vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täydentäväksi elementiksi tällaisia sopimuksia koskevaa, palmuöljyä käsittelevää jatkolainsäädäntöä, jossa käytetään mallina unionin puutavara-asetusta ja joka koskee sekä yrityksiä että rahoituslaitoksia; toteaa, että EU on säännellyt puutavaran, kalastuksen ja konfliktialueiden mineraalien toimitusketjuja mutta ei vielä toimitusketjuja, jotka koskevat metsien kannalta riskejä aiheuttavia maataloushyödykkeitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan puutavara-asetuksen panemiseksi täytäntöön, jotta voidaan paremmin mitata sen tehokkuutta ja varmistaa, missä määrin sitä mahdollisesti voidaan pitää mallina uudelle unionin säädökselle, jolla pyritään estämään kestämättömällä tuotetun palmuöljyn myynti unionissa;

36.  kehottaa komissiota käynnistämään yhteistyössä sekä julkisen että yksityisen sektorin kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tiedotuskampanjoita ja tarjoamaan kuluttajille kattavasti tietoa palmuöljyn kestävän tuotannon myönteisistä ympäristöön kohdistuvista, sosiaalisista ja poliittisista seurauksista; kehottaa komissiota varmistamaan, että kuluttajille annetaan kaikissa palmuöljyä sisältävissä tuotteissa olevan välittömästi tunnistettavan merkin avulla tiedot, joissa vahvistetaan, että tuote on kestävästi tuotettu, ja suosittelee painokkaasti, että tämä merkki sisällytetään tuotteeseen tai pakkaukseen tai että se on teknisten toimintojen avulla helposti saatavilla;

37.  kehottaa komissiota työskentelemään tiiviissä yhteistyössä muiden merkittävien palmuöljyn kuluttajien, kuten Kiinan, Intian ja tuottajamaiden, kanssa tietoisuuden lisäämiseksi ja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi trooppista metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevaan ongelmaan;

38.  odottaa metsäkatoa ja palmuöljyä koskevia komission tutkimuksia, jotka esiteltäneen mahdollisimman pian niiden valmistuttua;

39.  pyytää komissiota esittämään kattavat tiedot palmuöljyn käytöstä ja kulutuksesta Euroopassa ja sen tuonnista Euroopan unioniin;

40.  kehottaa komissiota tehostamaan tutkimusta tietojen keräämiseksi eurooppalaisen kulutuksen ja eurooppalaisten investointien vaikutuksesta metsäkadon kehittymiseen, sosiaalisiin ongelmiin, uhanalaisiin lajeihin ja ympäristön pilaantumiseen kolmansissa maissa sekä vetoamaan EU:n ulkopuolisiin kauppakumppaneihin, jotta ne toimisivat samalla tavoin;

41.  kehottaa komissiota kehittämään teknologiaa ja esittämään konkreettisen toimintasuunnitelman, johon sisältyy myös tiedotuskampanjoita, jotta voidaan vähentää eurooppalaisen kulutuksen ja eurooppalaisten investointien vaikutusta metsäkatoon kolmansissa maissa;

42.  toteaa, että nykyiset sertifiointijärjestelmät ovat osaltaan vaikuttaneet myönteisesti, mutta panee huolestuneena merkille, että RSPO, ISPO, MSPO ja kaikki muut merkittävät tunnustetut sertifiointijärjestelmät eivät tuloksellisesti estä jäseniään muuntamasta sademetsiä tai turvesoita palmuviljelmiksi; katsoo näin ollen, että tällaiset merkittävät sertifiointijärjestelmät eivät onnistu tuloksellisesti rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjä viljelmien perustamisen ja toiminnan aikana, joten niillä ei ole kyetty estämään valtavia metsä- ja turvepaloja; kehottaa komissiota huolehtimaan näiden sertifiointijärjestelmien riippumattomasta tarkastamisesta ja seurannasta sen varmistamiseksi, että EU:n markkinoille saatettu palmuöljy täyttää kaikki tarvittavat vaatimukset ja on kestävästi tuotettua; toteaa, että kestävyyttä koskevaa kysymystä ei voida palmuöljyn alalla lähestyä yksinomaan vapaaehtoisin toimenpitein ja politiikoin vaan olisi lisäksi otettava käyttöön palmuöljyä tuottavia yrityksiä koskevia sitovia sääntöjä ja niitä koskeva pakollinen sertifiointijärjestelmä;

43.  kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön EU:n markkinoille tulevan palmuöljyn ja palmuöljyä sisältävien tuotteiden kestävyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset ja varmistamaan, että EU:hun tulevan palmuöljyn tuotanto

–  ei ole aiheuttanut suoraan tai välillisesti ekosysteemin rappeutumista, kuten aarniometsien ja sekundäärimetsien katoaminen ja turvesoiden tai muiden ekologisesti arvokkaiden luontotyyppien tuhoutuminen tai rappeutuminen, eikä aiheuta biologisen monimuotoisuuden vähenemistä varsinkaan minkään uhanalaisten eläin- ja kasvilajien osalta;

–   ei ole aiheuttanut muutoksia maankäytön käytäntöihin siten, että niillä on kielteisiä ympäristövaikutuksia,

–   ei ole aiheuttanut taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia tai konflikteja, mukaan luettuina erityiset lapsityötä, pakkotyötä, maananastusta tai alkuperäis- tai paikallisyhteisöjen häätämistä koskevat ongelmat;

–   on täysin ihmisen perusoikeuksien ja sosiaalisten perusoikeuksien sekä asianmukaisten sosiaalisten vaatimusten ja työelämän normien mukaista siten, että turvataan työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi,

–  antaa pienille palmuöljyn tuottajille mahdollisuuden osallistua sertifiointijärjestelmään ja turvaa heille oikeudenmukaisen osuuden tuotosta;

–   tapahtuu viljelmillä, joita hoidetaan nykyaikaisia agroekologisia tekniikkoja käyttäen, jotta edistetään siirtymistä kestäviin maatalouskäytäntöihin kielteisten ympäristövaikutusten ja sosiaalisten seurauksien minimoimiseksi;

44.  toteaa, että vastuullista palmuöljyn tuotantoa varten on jo käytettävissä vahvoja normeja, kuten palmuöljyn innovointiryhmän POIG:n laatimat normit, mutta niitä ei ole vielä omaksuttu laajalti yrityksissä ja sertifiointijärjestelmissä, RSPO Next -järjestelmää lukuun ottamatta;

45.  pitää tärkeänä, että toimitusketjun kaikki toimijat voivat erottaa toisistaan kestävästi ja ei-kestävästi tuotetun palmuöljyn ja sen jäämät ja sivutuotteet; pitää tärkeänä hyödykkeiden jäljitettävyyttä ja avoimuutta toimitusketjun kaikissa vaiheissa;

46.  kehottaa EU:ta luomaan sitovan sääntelykehyksen, jolla varmistetaan, että raaka-aineen alkuperä voidaan jäljittää kaikissa maataloushyödykkeiden tuojien toimitusketjuissa;

47.  kehottaa komissiota lisäämään EU:hun tuodun palmuöljyn jäljitettävyyttä ja, kunnes aletaan soveltaa yhtä sertifiointijärjestelmää, harkitsemaan sellaisten erilaisten tullijärjestelyjen soveltamista, jotka heijastavat tarkemmin ympäristökuormitukseen liittyviä todellisia kustannuksia; pyytää komissiota harkitsemaan myös palmuöljyn hiilijalanjälkeen perustuvien syrjimättömien tulliesteiden ja muiden kuin tulliesteiden käyttöönottamista ja soveltamista; kehottaa soveltamaan aiheuttamisperiaatetta täysimääräisesti metsäkadon yhteydessä;

48.  pyytää komissiota määrittelemään selkeästi sääntöjen noudattamatta jättämisestä langetettavat seuraamukset ja säilyttämään samalla kauppasuhteet kolmansiin maihin;

49.  kehottaa komissiota tässä yhteydessä aloittamaan Maailman tullijärjestön harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän nimikkeistön uudistuksen, jotta voidaan erottaa toisistaan kestävän kehityksen mukaiseksi sertifioitu ja kestävän kehityksen vastainen palmuöljy ja niiden johdannaistuotteet;

50.  kehottaa komissiota sisällyttämään viipymättä kauppa- ja kehitysyhteistyösopimustensa kestävää kehitystä koskeviin lukuihin velvoittavia sitoumuksia, jotta voidaan estää metsäkatoa, mukaan luettuna erityisesti metsäkadon torjuntatakuu tuottajamaiden kanssa tehtävissä kauppasopimuksissa, ja jotta voidaan tarjota vahvoja ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä kestämättömien metsätalouskäytäntöjen torjumiseksi tuottajamaissa;

51.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään sellaisten välineiden kehittämiseen, joilla voidaan helpottaa suojelukysymysten sisällyttämistä kehitysyhteistyöhön; panee merkille, että tällainen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että kehitystoiminta ei johda tahattomiin ympäristöongelmiin vaan sitä harjoitetaan synergiassa suojelutoimien kanssa;

52.  panee merkille, että heikot maarekisterijärjestelmät tuottajamaissa ovat merkittävä este öljypalmuviljelmien kasvun hillitsemiselle ja että ne myös rajoittavat pientilallisten mahdollisuuksia saada lainoja, joita he tarvitsevat viljelmiensä kestävyyden parantamiseksi; toteaa, että hallinto- ja metsätalouslaitosten vahvistaminen paikallisella ja kansallisella tasolla on tehokkaan ympäristöpolitiikan ehto; kehottaa komissiota tarjoamaan teknistä apua ja rahoitusapua tuottajamaille, jotta ne voivat kehittää maarekisterijärjestelmiään ja parantaa öljypalmuviljelmien ympäristöllistä kestävyyttä; panee merkille, että kartoitus tuottajamaissa, myös satelliittiteknologian ja geomatiikan avulla, on ainoa tapa seurata öljypalmutoimilupia ja ottaa käyttöön kohdennettuja strategioita, joilla edistetään metsittämistä ja uudelleen metsittämistä sekä luodaan ekologisia käytäviä; kehottaa komissiota tukemaan metsäpalojen ehkäisyjärjestelmien käyttöönottamista tuottajamaissa;

53.  tukee Indonesian hallituksen äskettäin käyttöön ottamaa turvesoiden raivauksen pysäyttämistä, millä pitäisi voida estää viljelmien laajentaminen metsitetyille turvesoille; kannattaa turvesoiden ennallistamisviraston perustamista, jotta voidaan ennallistaa 2 miljoonaa hehtaaria palanutta turvesuota;

54.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kyseisten maiden kanssa käytävässä keskustelussa tukemaan öljypalmun viljelyalan jäädyttämistä muun muassa siten, että keskeytetään uusien toimilupien myöntäminen, jotta jäljellä olevia sademetsiä voidaan suojella;

55.  on huolissaan siitä, että maankäyttöä koskevissa liiketoimissa saatetaan loukata ILO:n yleissopimuksen nro 169 mukaista paikallisyhteisöjen vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan, että unioniin sijoittautuneet investoijat noudattavat kaikilta osin vastuullisia ja kestäviä maatalousinvestointeja koskevia kansainvälisiä normeja, erityisesti FAO:n ja OECD:n maatalousalan toimitusketjujen vastuullisuutta koskevia ohjeita, FAO:n maanhallintaa koskevia vapaaehtoisia suuntaviivoja, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja ja OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille; korostaa, että olisi toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että yritysten väärinkäytösten uhreilla on käytettävissään oikeussuojakeinoja;

56.  kehottaa sen vuoksi asianomaisten maiden viranomaisia kunnioittamaan ihmisoikeuksia, myös metsien asukkaiden maaoikeuksia, ja lujittamaan ympäristöä koskevia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä sitoumuksia sekä ottamaan huomioon maanhallintaa koskevat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vapaaehtoiset suuntaviivat(16);

57.  kehottaa unionia tukemaan maaseudun paikallisia mikro-, pien- ja perheyrityksiä ja edistämään maanomistuksen tai maan hallussapidon kansallista ja paikallista oikeudellista rekisteröintiä;

58.  korostaa, että metsäkato on vähäistä alkuperäisväestöjen mailla, joilla on säilytetty perinteiset maanhallintajärjestelmät ja resurssienhallinta ja joilla on hyvät mahdollisuudet vähentää päästöjä kustannustehokkaasti ja turvata globaalit ekosysteemipalvelut; kehottaa käyttämään kansainvälisiä ilmasto- ja kehitysrahastoja alkuperäisväestöjen ja -yhteisöjen maiden suojelemiseen ja tukemaan sellaisia alkuperäiskansoja ja -yhteisöjä, jotka panostavat maidensa suojeluun;

59.  muistuttaa, että maaseudun köyhien naisten toimeentulo riippuu voimakkaasti metsävaroista; painottaa, että sukupuolinäkökulma on otettava huomioon kansallisissa metsäpolitiikoissa ja -instituutioissa niin, että edistetään naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia omistaa metsää ja muita resursseja;

60.  muistuttaa komissiota sen tiedonannosta ”Metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi”(17), jossa korostetaan kokonaisvaltaista suhtautumista trooppiseen metsäkatoon ja otetaan huomioon kaikki metsäkatoa edistävät tekijät, mukaan lukien palmuöljyn tuotanto; muistuttaa komissiota sen COP21-neuvotteluihin liittyvästä tavoitteesta pysäyttää maapallon metsien kato viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja vähentää trooppisten metsien bruttokatoa vähintään 50 prosenttia nykyisistä tasoista vuoteen 2020 mennessä;

61.  kehottaa komissiota jatkamaan sellaisen metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevan EU:n toimintasuunnitelman laatimista, joka sisältää seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisesti konkreettisia sääntelytoimia sen varmistamiseksi, etteivät mitkään EU:hun liittyvät toimitusketjut ja liiketoimet aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä, sekä palmuöljyä koskevan EU:n toimintasuunnitelman kehittämistä; kehottaa komissiota vahvistamaan yhden yhteisen määritelmän käsitteelle ’metsäkatoa aiheuttamaton’;

62.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön metsää koskevan määritelmän, johon sisältyy biologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen monimuotoisuus, jotta voidaan estää yksipuolisesta laajamittaisesta palmuöljytuotannosta aiheutuva maananastus ja trooppisten metsien hävittäminen, koska nämä ilmiöt vaarantaisivat unionin antamien ilmastonmuutosta koskevien sitoumusten toteutumisen; korostaa, että etusijalle on asetettava alkuperäiset lajit, millä suojellaan ekosysteemejä, elinympäristöjä ja paikallisyhteisöjä;

63.  kehottaa komissiota esittämään vastuullista yritystoimintaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman;

64.  vaatii, että kehitysrahoituslaitokset varmistavat, että niiden ympäristö- ja sosiaalitakuita koskeva toimintapolitiikka on sitovaa ja täysin kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaista; kehottaa lisäämään yksityisten rahoituslaitosten ja julkisten rahoituselinten rahoituksen avoimuutta;

65.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön pakollisia vaatimuksia, joilla suositaan kestävästi tuotettua palmuöljyä kaikissa kansallisissa julkisissa hankintamenettelyissä;

66.  panee huolestuneena merkille, että kaupallinen maatalous on yhä merkittävä globaalin metsäkadon aiheuttaja ja että noin puolet kaikesta trooppisen metsän häviämisestä vuodesta 2000 on johtunut metsien laittomasta muuttamisesta kaupallisen maatalouden käyttöön; katsoo, että tähän saattaa myös liittyä konfliktin vaara; kehottaa parantamaan metsäpolitiikan, kaupallista maataloutta koskevan politiikan, maankäyttöpolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan koordinointia, jotta kyetään saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja täyttämään ilmastonmuutosta koskevat sitoumukset; korostaa, että myös tällä alalla tarvitaan kehitystä tukevaa politiikkojen johdonmukaisuutta, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä koskeva unionin politiikka;

67.  kehottaa kiinnittämään huomiota ongelmiin, jotka liittyvät yhteen viljelykasviin keskittyvästä tuotannosta, kuten öljypalmuviljelmistä, aiheutuvaan maanomistuksen keskittymiseen ja maankäytön muutoksiin;

68.  kehottaa komissiota edelleen tukemaan lisätutkimusta maankäytön muutoksen, mukaan lukien metsäkato ja bioenergian tuotanto, vaikutuksesta kasvihuonekaasupäästöihin;

69.  kehottaa komissiota olemaan esimerkkinä muille maille säätämällä hoidetuilta kosteikoilta tulevia kasvihuonekaasupäästöjä ja kosteikkojen maankäytön muutoksia koskevista tilinpitosäännöistä unionin lainsäädännössä;

70.  panee merkille suurten yksinomaan öljypalmuun keskittyneiden viljelmien vaikutukset, sillä niiden vuoksi tuholaiset yleistyvät ja vesien saastuminen lisääntyy maatalouskemikaalien käytön ja maaperän eroosion vuoksi, ja toteaa, että ne vaikuttavat koko alueen hiilinieluihin ja ekologiaan ja vaikeuttavat eläinlajien muuttoa;

71.  toteaa, että uusimman tutkimuksen mukaan öljypalmuviljelmillä harjoitettava useiden lajikkeiden viljely voi tarjota samanaikaisesti monenlaista hyötyä, joka liittyy biologiseen monimuotoisuuteen, tuottavuuteen sekä myönteisiin sosiaalisiin tuloksiin;

72.  kehottaa komissiota varmistamaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja EU:n muiden politiikkojen johdonmukaisuuden ja vahvistamaan niiden välisiä synergioita sekä varmistamaan, että niitä toteutetaan tavalla, joka on metsäkadon torjumista kehitysmaissa koskevien ohjelmien, kuten REDD-ohjelman, mukaista; kehottaa komissiota varmistamaan, ettei YMP-uudistus johda suoraan tai välillisesti entistä suurempaan metsäkatoon ja että se tukee globaalin metsäkadon pysäyttämistä koskevaa tavoitetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että palmuöljyn tuotannon aiheuttamaan metsäkatoon liittyviin ympäristöongelmiin puututaan vuoteen 2020 ulottuvassa luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa asetettujen tavoitteiden valossa, joiden olisi oltava oleellinen osa unionin ulkoista toimintaa tällä alalla;

73.  kehottaa komissiota tarjoamaan tukea organisaatioille, jotka keskittyvät pääasiassa paikan päällä – mutta myös muualla – kaikkien niiden eläinlajien suojeluun, jotka kärsivät palmuöljyn tuotantoon liittyvästä metsäkadosta johtuvan elinympäristöjen häviämisen vaikutuksista;

74.  kehottaa tekemään EU-tasolla enemmän kestävästi tuotettua rehua koskevaa tutkimusta, jotta EU:n maataloudelle voidaan kehittää öljypalmutuotteiden vaihtoehtoja.

75.  panee merkille, että 70 prosenttia EU:ssa kulutetusta biopolttoaineesta kasvatetaan ja tuotetaan EU:ssa ja että EU:hun tuodusta biopolttoaineesta 23 prosenttia on pääasiassa Indonesiasta peräisin olevaa palmuöljyä ja kuusi prosenttia puolestaan soijaa(18);

76.  panee merkille EU:n biopolttoainekysynnän epäsuorat vaikutukset, jotka liittyvät trooppisten metsien tuhoutumiseen;

77.  korostaa, että kun epäsuorat maankäytön muutokset otetaan huomioon, viljelykasveista saadut biopolttoaineet voivat joissakin tapauksissa jopa johtaa kasvihuonekaasupäästöjen nettolisäykseen, kun esimerkiksi poltetaan paljon hiiltä sisältäviä alueita, kuten trooppisia metsiä ja turvesoita; on huolissaan, että epäsuorien maankäytön muutosten vaikutuksia ei oteta huomioon komission toteuttamassa vapaaehtoisten järjestelmien arvioinnissa;

78.  kehottaa unionin toimielimiä sisällyttämään uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin uudistuksen yhteydessä tämän direktiivin mukaiseen vapaaehtoiseen järjestelmään erityisiä varmennusmenettelyjä, jotka koskevat maanhallintaan liittyviä konflikteja, pakko- ja lapsityötä, viljelijöiden huonoja työoloja sekä terveys- ja turvallisuusuhkia; kehottaa lisäksi EU:ta ottamaan uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin uudistuksessa huomioon epäsuorien maankäytön muutosten vaikutukset ja sisällyttämään siihen yhteiskuntavastuuta koskevia vaatimuksia;

79.  kehottaa sisällyttämään EU:n biopolttoainepolitiikkaan tehokkaat kestävyyskriteerit, joilla suojellaan biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaita maa-alueita, maa-alueita, joihin on sitoutunut paljon hiiltä, ja turvesoita, ja katsoo, että niihin olisi sisällytettävä sosiaalisia kriteerejä;

80.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen uusimman kertomuksen(19), jossa analysoidaan biopolttoaineiden nykyisiä sertifiointijärjestelmiä ja todetaan, että sertifiointijärjestelmistä puuttuu kestävyyttä koskevia tärkeitä näkökohtia, sillä niissä ei esimerkiksi oteta huomioon kysynnän epäsuoria vaikutuksia, varmennus on puutteellista ja ne eivät pysty takaamaan, että sertifioidut biopolttoaineet eivät aiheuta metsäkatoa ja siihen liittyviä kielteisiä sosioekonomisia vaikutuksia; on tietoinen avoimuutta koskevista huolenaiheista sertifiointijärjestelmien arvioinnissa; kehottaa komissiota parantamaan kestävyysjärjestelmien avoimuutta muun muassa laatimalla asianmukaisen luettelon näkökohdista, jotka olisi tutkittava, kuten vuotuiset raportit ja mahdollisuus pyytää riippumattomien kolmansien osapuolten tekemiä tarkastuksia; kehottaa antamaan komissiolle laajennetun toimivallan ohjelmien, raporttien ja toimintojen varmentamista ja seurantaa varten;

81.  kehottaa panemaan tilintarkastustuomioistuimen asiaa koskevat suositukset täytäntöön, kuten komissio on sopinut;

82.  panee huolestuneena merkille, että 46 prosenttia palmuöljyn kokonaistuonnista unioniin käytetään biopolttoaineiden tuotantoon ja että tämä edellyttää, että tähän tarkoitukseen käytetään noin miljoona hehtaaria trooppisen alueen maata; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lopetetaan vaiheittain sellaisten kasviöljyjen käyttö biopolttoaineiden ainesosana, joiden tuotanto edistää metsäkatoa, mukaan luettuna palmuöljy, mieluiten vuoteen 2020 mennessä;

83.  panee merkille, että pelkkä palmuöljyn käytön kielto tai sen käytön vaiheittainen lopettaminen saattaa johtaa sellaisten korvaavien trooppisten kasviöljyjen käyttöön biopolttoaineen tuotannossa, joita tuotetaan varsin todennäköisesti samoilla ekologisesti herkillä alueilla kuin palmuöljyä ja joilla saattaa olla paljon suurempi vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen, maankäyttöön ja kasvihuonekaasupäästöihin kuin konsanaan palmuöljyllä; suosittelee, että etsitään ja edistetään kestävämpiä vaihtoehtoja biopolttoainekäyttöä varten, kuten öljyjä, joita saadaan Euroopassa viljellyn rypsin ja auringonkukan siemenistä;

84.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan samanaikaisesti toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineiden edelleen kehittämistä, jotta vähennetään riskiä epäsuorasta maankäytön muuttumisesta unionissa ja edistetään siirtymistä kohti kehittyneitä biopolttoaineita direktiivin (EU) N:o 2015/1513 mukaisesti pyrkien samalla unionin kiertotaloutta, resurssitehokkuutta ja vähäpäästöistä liikennettä koskeviin tavoitteisiin;

85.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Komission tiedonanto ”Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” (COM(2011)0244).

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0034.

(3)

Lähde: Forest Trends: Consumer Goods and Deforestation: Consumer Goods and Deforestation: An Analysis of the Extent and Nature of Illegality in Forest Conversion for Agriculture and Timber Plantations (http://www.forest-trends.org/documents/files/doc_4718.pdf).

(4)

Lähde: World Resources Institute (http://www.wri.org/blog/2015/10/indonesia%E2%80%99s-fire-outbreaks-producing-more-daily-emissions-entire-us-economy).

(5)

http://www.fao.org/docrep/016/ap106e/ap106e.pdf (FAO, World Agriculture Towards 2030/2050 – The 2012 Revision).

(6)

http://wwf.panda.org/what_we_do/footprint/agriculture/palm_oil/ (WWF).

(7)

Lähde: Globiom-raportti (https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/Final%20Report_GLOBIOM_publication.pdf ).

(8)

Ks. esimerkiksi: Amnesty International – The Great Palm Oil Scandal (https://www.amnesty.org/en/documents/asa21/5243/2016/en/ ) and Rainforest Action Network – The Human Cost of Conflict Palm Oil (https://d3n8a8pro7vhmx.cloudfront.net/rainforestactionnetwork/pages/15889/attachments/original/1467043668/The_Human_Cost_of_Conflict_Palm_Oil_RAN.pdf?1467043668).

(9)

The impact of EU consumption on deforestation: Comprehensive analysis of the impact of EU consumption on deforestation, 2013, Euroopan komissio, http://ec.europa.eu/environment/forests/pdf/1.%20Report%20analysis%20of%20impact.pdf (s. 56).

(10)

Lähde: FERN: Stolen Goods: The EU’s complicity in illegal tropical deforestation (http://www.fern.org/sites/fern.org/files/Stolen%20Goods_EN_0.pdf).

(11)

YK:n metsäfoorumin päätelmät.

(12)

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus, Aichin tavoitteet: https://www.cbd.int/sp/targets/

(13)

Kestävän kehityksen tavoitteet, metsäkadon pysäyttämistä koskeva tavoite 15.2 https://sustainabledevelopment.un.org/sdg15

(14)

Vuoden 2014 YK:n ilmastokokous.

(15)

http://forestdeclaration.org/wp-content/uploads/2015/09/2016-NYDF-Goal-2-Assessment-Report.pdf

(16)

FAO:n asiakirja ”Voluntary Guidelines on the Responsible Governance of Tenure of Land, Fisheries and Forests in the Context of National Food Security”, Rooma 2012, http://www.fao.org/docrep/016/i2801e/i2801e.pdf

(17)

Komission tiedonanto, 17. lokakuuta 2008 (COM(2008)0645).

(18)

EUROSTAT – Supply, transformation and consumption of renewable energies; annual data (nrg_107a), Globiom-tutkimus ”The land use change impact of biofuels consumed in the EU”, 2015, ja http://www.fediol.be/

(19)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin: Biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmässä ilmeni tunnustamiseen ja valvontaan liittyviä puutteita (http://www.eca.europa.eu/Lists/News/NEWS1607_21/INSR_BIOFUELS_FI.pdf).


PERUSTELUT

Komission mukaan kestävässä kehityksessä on kyse nykyisten sukupolvien tarpeiden täyttämisestä vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia huolehtia omista tarpeistaan. Visio ihmiskunnan jatkuvasta pitkäaikaisesta kehityksestä on yksi unionin kulmakivistä, joten se on otettava myös päätöksentekoprosessin osatekijäksi käsiteltäessä palmuöljyn kaltaisia kysymyksiä.

Palmuöljystä on tullut alle 20 vuodessa maailman yleisimmin käytetty öljy, ja samassa ajassa siitä on tullut yksi trooppisten ekosysteemien laajamittaisen tuhoutumisen syistä. Palmuöljyn vuoksi Sumatran ja Borneon saarilla Indonesiassa on tapahtunut yksi ihmiskunnan historian nopeimmista metsäkadoista. Valitettavasti kyseisen alan ennennäkemättömän nopean laajenemisen vuoksi ei ole täysin ymmärretty kaikkia vaaroja, joita laajoihin monokulttuuriviljelmiin liittyy. Ajan mittaan on käynyt ilmi, että riskejä on aliarvioitu, mutta nyt kyseisen viljelykasvin liialliseen ja lähes sääntelemättömään viljelyyn liittyvät kielteiset mielleyhtymät ovat ilmeisiä.

Trooppisiin ekosysteemeihin ja etenkin sademetsiin, joiden osuus maapallon kasvillisuudesta on vain 7 prosenttia, kohdistuu suurin haaste sitten ihmislajin synnyn. Erittäin arvokkaan kasvillisuuden lisäksi menetämme liian monia eläinlajeja, myös sellaisia, joiden olemassaolosta ei ole tiedetty. Palmuöljyviljelmien vaikutus ei kuitenkaan rajoitu sademetsiin, vaan niihin rajoittuvat meren ekosysteemit ovat myös yhä suuremmassa vaarassa. Korvaamatonta pohjavettä häviää, ja jokia kuivuu. Syntyy laajoja turve- ja metsäpaloja, ja ilmasto muuttuu kyseisillä alueilla, mikä nopeuttaa globaalia ilmastonmuutosta. Nämä muutokset eivät uhkaa pelkästään trooppista kasvistoa ja eläimistöä, vaan ne vaikuttavat myös paikallisiin asukkaisiin, joiden elanto liittyy tiiviisti kyseisiin ekosysteemeihin. Palmuöljy on siis syynä useisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin konflikteihin. Muutokset tapahtuvat hälyttävän nopeasti, joten ne vaativat välitöntä reagointia.

Unioni on palmuöljyn kolmanneksi suurin markkina-alue, ja siksi sillä on suuri merkitys niiden trooppisten maiden kannalta, joissa viljellään palmuöljyä. Lisäksi eurooppalaiset rahoituslaitokset kuuluvat alan suurimpiin investoijiin. Ne ovat sen vuoksi vastuussa siitä, kuinka niiden rahoja käytetään. On syytä panna merkille, että useat toimijat vaikuttavat näiden ongelmien syntyyn, joten ne ovat niistä yhteisesti vastuussa. Tähän tilanteeseen vaikuttavina toimijoina unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi kannettava vastuunsa ja ryhdyttävä toimiin nykyisen epätoivoisen tilanteen parantamiseksi.

YK on vahvistanut kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030, jonka 17 päätavoitetta olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Palmuöljy liittyy kaikkiin 17 tavoitteeseen mutta kaikkein läheisimmin tavoitteisiin 2, 3, 6, 14, 16 ja 17 sekä erityisesti tavoitteisiin 12, 13 ja 15. Tämä osoittaa, kuinka vakavasta ongelmasta on kysymys ja miksi on tärkeää tutkia asiaa välittömästi ja etsiä tyydyttävää pitkäaikaista ratkaisua.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.3.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

palmuöljystä ja sademetsien metsäkadosta

(2016/2222(INI))

Valmistelija: Heidi Hautala

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kestävä maatalous, elintarviketurva ja kestävä metsänhoito ovat kestävän kehityksen tavoitteiden ytimessä; panee huolestuneena merkille, että palmuöljy on merkittävä metsäkadon aiheuttaja erityisesti Malesiassa, Indonesiassa, Papua-Uusi-Guineassa, Liberiassa, Kamerunissa, Kongon tasavallassa, Kolumbiassa ja Perussa; muistuttaa, että metsät ovat oleellisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta;

2.  korostaa, että metsäkato on vähäistä alkuperäisväestöjen mailla, joilla on säilytetty perinteiset maanhallintajärjestelmät ja resurssienhallinta ja joilla on hyvät mahdollisuudet vähentää päästöjä kustannustehokkaasti ja turvata globaalit ekosysteemipalvelut; kehottaa käyttämään kansainvälisiä ilmasto- ja kehitysrahastoja alkuperäisväestöjen ja -yhteisöjen maiden suojelemiseen ja tukemaan sellaisia alkuperäiskansoja ja -yhteisöjä, jotka panostavat maidensa suojeluun;

3.  muistuttaa, että maaseudun köyhien naisten toimeentulo riippuu voimakkaasti metsävaroista; painottaa, että sukupuolinäkökulma on otettava huomioon kansallisissa metsäpolitiikoissa ja -instituutioissa niin, että edistetään naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia omistaa metsää ja muita resursseja;

4.  panee huolestuneena merkille, että kaupallinen maatalous on yhä merkittävä maailmanlaajuisen metsäkadon aiheuttaja ja että noin puolet kaikesta trooppisen metsän häviämisestä vuodesta 2000 on johtunut metsien laittomasta muuttamisesta kaupallisen maatalouden käyttöön; katsoo, että tähän saattaa myös liittyä konfliktin vaara; kehottaa parantamaan metsäpolitiikan, kaupallisen maatalouden politiikan, maankäyttöpolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan koordinointia, jotta kyetään saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja täyttämään ilmastonmuutosta koskevat sitoumukset; korostaa, että myös tällä alalla tarvitaan kehitystä tukevaa politiikkojen johdonmukaisuutta, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä koskeva unionin politiikka;

5.  panee huolestuneena merkille, että maahan kohdistuva globaali ryntäys johtuu yhä enemmän biopolttoaineiden ja raaka-aineiden maailmanlaajuisen kysynnän kasvusta sekä keinottelusta maalla ja maataloushyödykkeillä; painottaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 18/2016 johtopäätöstä, että biopolttoaineiden kestävyyttä koskeva unionin sertifiointijärjestelmä ei ole täysin luotettava; kehottaa unionin toimielimiä sisällyttämään uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin uudistuksen yhteydessä tämän direktiivin mukaiseen vapaaehtoiseen järjestelmään erityisiä varmennusmenettelyjä, jotka koskevat maanhallintaan liittyviä konflikteja, pakko- ja lapsityötä, viljelijöiden huonoja työoloja sekä terveys- ja turvallisuusuhkia; kehottaa lisäksi unionia ottamaan huomioon epäsuorien maankäytön muutosten vaikutukset ja sisällyttämään yhteiskuntavastuun vaatimukset uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin uudistukseen;

6.  painottaa palmuöljyn tuotannon keskeistä roolia palmuöljyä tuottavien kehitysmaiden talouksissa, sillä se on sekä arvokas tulolähde että työllistäjä;

7.  muistuttaa komissiota sen 17. lokakuuta 2008 antamasta tiedonannosta ”Metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi” (COM(2008)0645), jossa korostetaan kokonaisvaltaista suhtautumista trooppiseen metsäkatoon ja otetaan huomioon kaikki metsäkatoa edistävät tekijät, mukaan lukien palmuöljyn tuotanto; muistuttaa komissiota sen YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksesta käydyissä neuvotteluissa tukemasta tavoitteesta pysäyttää maapallon metsien kato viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja rajoittaa trooppisten metsien bruttokato vähintään puoleen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä;

8.  kehottaa auttamaan palmuöljyä tuottavia maita sellaisten asiaankuuluvien kotimaisten toimien ja säännösten laatimisessa ja täytäntöönpanossa, joilla pyritään minimoimaan teollisuuden vaikutukset metsäkatoon, ekosysteemiin ja luonnonperintöön;

9.  kehottaa unionia luomaan sitovan sääntelykehyksen, jolla varmistetaan, että raaka-aineen alkuperä voidaan jäljittää kaikissa maataloushyödykkeiden tuojien toimitusketjuissa;

10.  palauttaa mieliin, että Malesia ja Indonesia ovat palmuöljyn merkittäviä tuottajia, joiden osuus maailman tuotannosta on arviolta 85–90 prosenttia, ja pitää myönteisenä, että Malesian aarniometsät ovat lisääntyneet vuodesta 1990, mutta on edelleen huolissaan nykyisestä metsäkadosta Indonesiassa, jossa metsien kokonaishävikki on 0,5 prosenttia joka viides vuosi;

11.  muistuttaa, että unioni on merkittävä metsien hävittämiseen perustuvien tuotteiden tuoja, mikä vaikuttaa tuhoisasti luonnon monimuotoisuuteen; kehottaa unionia lopettamaan tuen myöntämisen ravintokasveista tuotetuille biopolttoaineille ja poistamaan vaiheittain käytöstä tällaiset polttoaineet, joita ei pitäisi ottaa huomioon vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiatavoitteisiin pyrittäessä; toteaa tämän pätevän erityisesti biodieseliin, joka on aiheuttanut palmuöljyn kestämätöntä kysyntää; korostaa, että olisi parannettava vapaaehtoisuuteen perustuvien sertifiointijärjestelmien, kuten Round Table on Sustainable Palm Oil -organisaation (RSPO) sertifiointijärjestelmän, luotettavuutta, jotta kyetään paremmin puuttumaan maananastukseen ja veden anastukseen sekä ihmisoikeusloukkauksiin; on erittäin huolissaan siitä, että useat tutkimukset ovat paljastaneet monissa maissa palmuöljyviljelmien perustamisen ja käytön yhteydessä perustavien ihmisoikeuksien laajoja loukkauksia, kuten pakkosiirtoja, aseellista väkivaltaa, lapsityövoiman käyttöä, velkavankeutta ja alkuperäisyhteisöjen syrjintää;

12.  kehottaa komissiota hyväksymään maataloushyödykkeiden maahantuojien toimitusketjuja koskevaa sitovaa sääntelyä, jotta varmistetaan täysin kestävä palmuöljyn toimitusketju vuoteen 2020 mennessä Amsterdamin palmuöljyjulkilausuman mukaisesti; edellyttää erityisesti, että koko toimitusketjussa sovelletaan tarkoituksenmukaista ja pakollista asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää ja jäljitettävyysmekanismeja, jotka ovat maailmanlaajuisesti hyväksyttyihin parhaiden periaatteiden mukaisia ja joissa otetaan huomioon palmuöljyhyödykkeisiin liittyvä konfliktin vaara; kannustaa unionia ottamaan mukaan tärkeimpiä toimijoita, kuten Intian ja Kiinan, vastuullisen ja kestävän palmuöljytuotannon vahvistamiseksi;

13.  korostaa, että palmuöljyn tuotantoehtoja on parannettava tukemalla nykyisiä sertifiointijärjestelmiä ja että on varmistettava, että ne ovat helposti myös pk-yritysten saatavilla ja kuluttajien ymmärrettävissä ja että vahvistetaan, että kyseinen palmuöljy on tuotettu kestävää kehitystä koskevien suuntaviivojen mukaisesti, mukaan lukien vaatimus siitä, että tuote on aidosti ja avoimesti jäljitettävissä koko toimitusketjun pituudelta;

14.  muistuttaa, että biopolttoaineteollisuuden rinnalla elintarviketeollisuus käyttää huomattavan osan tuotetusta palmuöljystä; kehottaa unionia luomaan kannustimia, joilla edistetään kokonaan kestävään palmuöljyyn siirtymistä Euroopassa vuoteen 2020 mennessä;

15.  kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä palmuöljyä tuottavien maiden kanssa viljelyalojen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi esimerkiksi luomalla ekologisia käytäviä;

16.  palauttaa mieliin, että 30–50 prosenttia Indonesian maastopaloista, jotka aiheutuvat usein maan raivaamisesta palmuöljyn viljelyä ja muuta maatalouskäyttöä varten, syttyi vuonna 2015 hiilipitoisilla turvesoilla, minkä vuoksi Indonesiasta tuli yksi suurimmista maapallon lämpenemisen aiheuttajista;

17.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko tarpeen ottaa vapaaehtoisen FLEGT‑kumppanuussopimuksen yhteydessä käyttöön mekanismeja, joilla puututaan metsien muuttamiseen kaupalliseen maatalouskäyttöön ja lisätään kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, alkuperäisyhteisöjen ja viljelijä-maanomistajien vaikutusmahdollisuuksia kyseisessä prosessissa; edellyttää unionin lisäävän tuottajamaille ja niiden paikallisviranomaisille myönnettävää rahoitusta ja teknistä tukea, jotta voidaan torjua korruptiota, parantaa hallintoa ja avoimuutta ja edistää kestäviä tuotantomenetelmiä; ottaa huomioon FLEGT-toimintasuunnitelman edut, mutta toteaa, että unionin metsäjalanjäljen pienentämiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä; kehottaa komissiota pikaisesti esittämään metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä koskevan unionin toimintasuunnitelman;

18.  toteaa, että palmuöljyä voidaan viljellä vastuullisesti ja sillä voi olla todellista merkitystä maan talouskehityksessä, sillä se voi tarjota viljelijöille, alkuperäisasukkaille ja palmuöljyä tuottavien yhteisöjen jäsenille toimivia taloudellisia mahdollisuuksia, edellyttäen, että ei tapahdu metsäkatoa, viljelmiä ei perusteta turvesoille, viljelmiä hoidetaan nykyaikaisella agroekologisella tekniikalla kielteisten ympäristövaikutusten ja sosiaalisten seurauksien minimoimiseksi ja että maaoikeuksia, mukaan lukien naisten ja alkuperäisyhteisöjen maaoikeudet, sekä ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan ja vahvistetaan;

19.  kehottaa komissiota olemaan esimerkkinä muille maille säätämällä hoidetuilta kosteikoilta tulevia kasvihuonekaasupäästöjä ja kosteikkojen maankäytön muutoksia koskevista tilinpitosäännöistä unionin lainsäädännössä;

20.  kehottaa unionia tukemaan maaseudun paikallisia mikro-, pien- ja perheyrityksiä ja edistämään maanomistuksen tai maan hallussapidon kansallista ja paikallista oikeudellista rekisteröintiä;

21.  toteaa, että äskettäisen tutkimuksen mukaan palmuöljyviljelmillä harjoitettava useiden lajikkeiden viljelyyn perustuva peltometsätalous voi tarjota samanaikaisesti monenlaista hyötyä, joka liittyy luonnon monimuotoisuuteen, tuottavuuteen sekä myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin;

22.  muistuttaa, että kehitysmaita on autettava parantamaan inhimillisiä voimavarojaan;

23.  pitää hälyttävinä vastuuttoman palmuöljytuotannon kielteisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen, maankäyttöön, viljavuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, metsien tilan heikentymiseen sekä alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen ja pienviljelijöiden ihmisoikeuksiin, mukaan lukien perinteiset maanhallintajärjestelmät ja resurssienhallinta; toteaa, että nämä kielteiset vaikutukset vaarantavat metsistä ravinnonlähteenä riippuvaisten väestönosien toimeentulon; kehottaa palmuöljyä tuottavien maiden hallituksia takaamaan elintarvikkeita ja ravintoa koskevan ihmisoikeuden (mikä merkitsee riittävyyttä, saatavuutta, saavutettavuutta ja kestävyyttä koskevien periaatteiden noudattamista) sekä sitoutumaan ILO:n keskeisiin työnormeihin ja ihmisarvoista työtä koskevaan toimintaohjelmaan; edellyttää pakkotyön kaikkien muotojen, myös lapsityövoiman käytön, lakkauttamista, siirtotyöläisten aseman parantamista, yhdistymisvapautta sekä legitiimin, saavutettavan ja avoimen valitusmekanismin käyttöön ottamista parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti;

24.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön metsiä koskevan määritelmän, johon sisältyy luonnon monimuotoisuus sekä sosiaalinen ja kulttuurinen monimuotoisuus, jotta voidaan estää yksipuolisesta laajamittaisesta palmuöljyntuotannosta aiheutuva maananastus ja trooppisten metsien hävittäminen, koska nämä ilmiöt vaarantaisivat unionin antamien ilmastonmuutosta koskevien lupausten toteutumisen; korostaa, että etusijalle on asetettava alkuperäiset lajit, millä suojellaan ekosysteemejä, elinympäristöjä ja paikallisyhteisöjä;

25.  on huolissaan siitä, että useissa maata koskevissa liiketoimissa saatetaan loukata ILO:n yleissopimuksen nro 169 mukaista paikallisyhteisöjen vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan, että unioniin sijoittautuneet investoijat noudattavat täysipainoisesti vastuullista ja kestävää maatalousinvestointia koskevia kansainvälisiä normeja, erityisesti FAO:n ja OECD:n maatalousalan toimitusketjujen vastuullisuutta koskevia ohjeita, FAO:n maanhallintaa koskevia vapaaehtoisia suuntaviivoja, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja ja OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille; korostaa, että olisi toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että yritysten väärinkäytösten uhreilla on käytettävissään oikeussuojakeinoja;

26.  vaatii, että kehitysrahoituslaitokset varmistavat, että niiden ympäristö- ja sosiaalitakuita koskeva toimintapolitiikka on sitovaa ja täysin kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaista; kehottaa lisäämään yksityisten rahoituslaitosten ja julkisten rahoituselimien rahoituksen avoimuutta;

27.  kehottaa kiinnittämään huomiota ongelmiin, jotka liittyvät yhteen viljelykasviin keskittyvästä tuotannosta, kuten palmuöljyviljelmistä, aiheutuvasta maanomistuksen keskittymisestä ja maankäytön muutoksista;

28.  kehottaa komissiota esittämään vastuullista yritystoimintaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.2.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nirj Deva, Raymond Finch, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Eleftherios Synadinos, Eleni Theocharous, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ádám Kósa, Paul Rübig


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.1.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

palmuöljystä ja sademetsien metsäkadosta

(2016/2222(INI))

Valmistelija: Tiziana Beghin

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että palmuöljyn osuus kaikkien kasviöljyjen maailmanlaajuisesta kaupasta on noin 40 prosenttia ja että EU on maailman toiseksi suurin palmuöljyn tuoja noin seitsemän miljoonan tonnin vuosittaisella määrällä; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vähentämään ja valvomaan paremmin kolmansista maista tuotavan kestävän kehityksen vastaisesti tuotetun palmuöljyn määrää soveltamalla erilaisia tullijärjestelyjä kestävän kehityksen mukaisiksi sertifioituihin kasviöljytuotteisiin, palmuöljytuotteet mukaan luettuna, ja menemällä pitemmälle kuin kestävän kehityksen mukaisen palmuöljytuotannon RSPO-next-järjestelmän kaltaiset sertifiointijärjestelmät ja täyttäen Palm Oil Innovation Group (POIG) -ryhmän määrittämät kestävyyskriteerit kaikilta osin; kehottaa komissiota auttamaan palmuöljyä tuottavia maita laatimaan ja panemaan täytäntöön asiaankuuluvia kannustintoimia ja kaupan alan sääntelykehyksiä, joilla vähennetään minimiin alan vaikutukset metsäkatoon, biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, kestävän kehityksen vastaiseen maankäyttöön, liialliseen kemikaalien käyttöön ja ilmastonmuutokseen;

2.  on huolestunut siitä, että noin puolet laittomasti raivatusta metsäalasta käytetään EU:n markkinoille tarkoitetun palmuöljyn tuotantoon ja että 18 prosenttia kaikesta laittomasti tuotetusta palmuöljystä tulee EU:n markkinoille; toteaa, että kestävyyttä koskevaa kysymystä ei voida palmuöljyn alalla lähestyä yksinomaan vapaaehtoisin toimin ja politiikoin vaan on otettava käyttöön sitovia sääntöjä ja pakollisia sertifiointijärjestelmiä myös palmuöljyä tuottavia yrityksiä varten; kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä, joka on samankaltainen kuin FLEGT-asetus ja konfliktialueiden mineraaleista annettu asetus;

3.  kehottaa komissiota tässä yhteydessä aloittamaan Maailman tullijärjestön harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän nimikkeistön uudistuksen, jotta voidaan erottaa toisistaan kestävän kehityksen mukaiseksi sertifioitu ja kestävän kehityksen vastainen palmuöljy ja niiden johdannaistuotteet;

4.  muistuttaa, että Malesia ja Indonesia ovat palmuöljyn suurimmat tuottajat noin 85‑90 prosentin osuudella koko maailman tuotannosta ja että tähän hyödykkeeseen kohdistuva kasvava kiinnostus aiheuttaa painetta maankäyttöön ja vaikuttaa merkittävästi paikallisyhteisöihin, terveyteen ja ilmastonmuutokseen; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n ja Indonesian sekä EU:n ja Malesian välisissä vapaakauppasopimuksissa ja muissa vapaakauppasopimuksissa olisi neuvotteluvaiheessa käsiteltävä kestävän kehityksen vastaisella tavalla tuotettuihin kasviöljyihin, myös palmuöljyyn, ja niiden johdannaistuotteisiin liittyviä huolenaiheita sekä kestävää kehitystä koskevia sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia lukuja, joissa tarkastellaan metsien hävitystä, ympäristöä, ihmisoikeusrikkomuksia, lapsi- ja pakkotyövoimaa ja etenkin naisten pakkotyötä, pakkohäätöjä, alkuperäisyhteisöjen syrjintää, ILOn perusyleissopimuksia ja niiden täytäntöönpanoa; painottaa tässä yhteydessä, että monien palmuöljyn korvikkeiden viljely voisi saada aikaan suurempia kasvihuonekaasupäästöjä sekä aiheuttaa metsän häviämisen pahenemista ja kiihtymistä;

5.  muistuttaa, että Indonesiasta on äskettäin tullut maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidisaastuttaja, sen biologinen monimuotoisuus on vähentynyt ja useat uhanalaiset luonnonvaraiset kasvi- ja eläinlajit uhkaavat hävitä kokonaan;

6.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Malesiassa luonnontilaisten metsien määrä on kasvanut vuodesta 1990, mutta on edelleen huolestunut siitä, että Indonesiassa metsiä hävitetään 0,5 prosenttia kokonaismäärästä viiden vuoden välein mitattuna;

7.  korostaa lisäksi, että on tärkeää ja pakottavan tarpeellista toteuttaa sidosryhmien välisiä täydentäviä lisätoimia ja monenvälisiä, EU:n tai kansallisia aloitteita, joilla pyritään lopettamaan vaiheittain kaupankäynti kestävän kehityksen vastaisella palmuöljyllä WTO:n normien ja sääntöjen mukaisesti; muistuttaa maksimaalisen tehokkuuden edellyttävän, että aloitteissa otetaan huomioon eri tuotantojärjestelmät ja maakohtaiset tekijät, kun arvioidaan sosioekonomisten ja ympäristöä koskevien huolenaiheiden vakavuutta;

8.  kehottaa vastaavasti painokkaasti rahoitusalaa sisällyttämään kestävyyttä koskevia näkökulmia niiden investointi- ja lainanantotoimiin;

9.  korostaa, että tilannetta on parannettava asianmukaisella sertifioinnilla, joka on helposti ja syrjimättä saatavilla myös pientilallisille ja pk-yrityksille sekä kuluttajien kannalta ymmärrettävä ja jossa vahvistetaan, että kyseinen palmuöljy on tuotettu kestävän kehityksen ja maailmanlaajuisesti hyväksyttyjen parhaiden normien ja käytäntöjen mukaisesti ilman haittaa ympäristölle, biologiselle monimuotoisuudelle, paikallisyhteisöille, alkuperäisväestölle ja yhteiskunnalle; toteaa lisäksi, että tuotteen on oltava aidosti ja avoimesti jäljitettävä koko toimitusketjun varrelta; on vakuuttunut siitä, että vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät voisivat toimia paremmin, jos niitä vahvistetaan käyttämällä nykyisiä normeja tiukempia vaatimuksia ja asianomaiset sidosryhmät sisällyttävät ne asianmukaista huolellisuutta koskeviin toimiin, jos laittomien käytäntöjen torjumiseksi toteutetaan oikeudellisia toimia ja jos kuluttajille tarkoitettua tiedotusta parannetaan huomattavasti; kehottaa komissiota käynnistämään tiedotuskampanjoja ja antamaan kuluttajille kattavaa tietoa kestävän kehityksen vastaisen palmuöljyn tuotannon seurauksista;

10.  korostaa, että kansainvälisen kaupan häiriötilojen estämiseksi sertifiointijärjestelmiä olisi kehitettävä osallistavan prosessin myötä, johon kuuluvat kaikki toimitusketjun asiaankuuluvat toimijat kaikista asianomaisista maista;

11.  suhtautuu tässä yhteydessä muiden aloitteiden ohella erittäin myönteisesti RSPO:hon, mutta korostaa kuitenkin, että sitä on jatkuvasti parannettava muun muassa laajentamalla sen sidosryhmäedustusta siten, että lisätään pk-yrityksien osallistumista ja vahvistetaan tarkastus- ja täytäntöönpanovalmiuksia;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan edelleen sopivia vaihtoehtoja palmuöljystä saatavalle biodieselille;

13.  toteaa, että palmuöljyn kestävyys määritellään oikeudellisesti bionesteiden osalta uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä ja biopolttoaineiden osalta polttoaineiden laatua koskevassa direktiivissä, mutta palmuöljylle ja muille elintarviketeollisuudessa käytettäville kasviöljyille, kuten rapsi- ja auringonkukkaöljylle, ei ole olemassa oikeudellisia vaatimuksia; kehottaa siksi laatimaan tällaisen määritelmän ja pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuuksia laajentaa kestävyyskriteerien soveltamisalaa kattamaan saman viljelykasvin muut käyttötarkoitukset WTO:n sääntöjen ja asetusten sekä OECD:n suuntaviivojen mukaisesti;

14.  katsoo, että sertifiointijärjestelmillä on syytä taata aidosti kestävä palmuöljy hyväksymällä tehokkaita menettelyjä, joiden avulla suojellaan biologista monimuotoisuutta, turvataan työehdot ja autetaan hillitsemään metsäkatoa niin, että se saataisiin lähestulkoon pysäytettyä;

15.  korostaa, että ensimmäinen täysin toimiva lupajärjestelmä tuli voimaan Indonesian kanssa 15. marraskuuta 2016 EU:n ja puuntuottajamaiden välisen, metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puutuotteiden kauppaa koskevan vapaaehtoisen kumppanuussopimusten mukaisesti; kehottaa EU:ta ylläpitämään sen sitoutumista FLEGT-välineen vapaaehtoisiin kumppanuussopimuksiin ja varmistamaan, että niissä katetaan palmuöljyn tuotannosta saatu jalostettu puutavara; ehdottaa, että palmuöljyalaa koskevassa unionin politiikassa otettaisiin oppia usean sidosryhmän vuoropuhelua koskevista FLEGT-periaatteista ja käsiteltäisiin syvään juurtuneita hallintoon liittyviä ongelmia tuottajamaissa samoin kuin EU:n tukevaa tuontipolitiikkaa; kehottaa jatkamaan FLEGT-sopimuksen kaltaisia vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia; toteaa, että vastaavaa lähestymistapaa voitaisiin myös soveltaa palmuöljyn alalla ja että siten voitaisiin parantaa palmuöljyteollisuuden valvontaa kohdemaissa;

16.  katsoo, että nämä aloitteet ovat erittäin hyödyllisiä, ja kehottaa jatkamaan niiden edistämistä ja laajentamista kattamaan myös muita hyödykkeitä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Salvatore Cicu, Marielle de Sarnez, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Karoline Graswander-Hainz, Heidi Hautala, Yannick Jadot, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Matteo Salvini, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Eric Andrieu, Bendt Bendtsen, Edouard Ferrand, Syed Kamall, Seán Kelly, Ramon Tremosa i Balcells

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Laura Agea


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.3.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

palmuöljystä ja sademetsien metsäkadosta

(2016/2222(INI))

Valmistelija: Florent Marcellesi

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että palmuöljyn käyttö biopolttoaineena ja jalostetuissa elintarvikkeissa on lisääntynyt ja että sen käyttö niissä on lisääntynyt muihin kasviöljyihin verrattuna, ja toteaa, että noin 50 prosenttia pakatuista tuotteista sisältää nykyisin palmuöljyä;

2.  ottaa huomioon, että palmuöljyn osuus kasviöljyjen maailmanlaajuisesta kokonaiskulutuksesta on noin kolmannes ja kasviöljyjen maailmanlaajuisesta kaupasta noin 60 prosenttia;

3.  on huolestunut mahdollisista ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvista riskeistä, jos maailmanlaajuinen palmuöljyn kysyntä ennusteiden mukaisesti kolminkertaistuu tulevien vuosikymmenten aikana;

Muiden rasvojen ja öljyjen käyttö

4.  toteaa, että palmuöljyä käytetään ainesosana ja/tai korvaavana tuotteena elintarviketeollisuudessa sen tuottavuuden ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi ja esimerkiksi sen säilytyksen helppouden, sen sulamispisteen ja sen muita alhaisemman raaka-ainehinnan vuoksi;

5.  panee lisäksi merkille, että palmukakkua käytetään EU:ssa rehuissa erityisesti lypsy- ja lihakarjan kasvatuksessa;

6.  panee merkille, että rypsikakkua ja sen sivutuotteita voidaan myös käyttää proteiinipitoisena rehuna, jolla voidaan vähentää riippuvuutta soijapavun globaalista tuonnista;

7.  korostaa tässä yhteydessä, että EU:ssa noudatetaan tiukempia sosiaalisia sekä terveys- ja ympäristövaatimuksia;

8.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimintapolitiikan, jonka tavoitteena on hyödyntää entistä laajemmin EU:ssa tuotettua runsaasti tarjolla olevaa voirasvaa, jotta voidaan vähentää riippuvuutta kolmansista maista tuodusta palmuöljystä;

Merkinnät

9.  pitää myönteisenä, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetussa asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 säädetään erilaisia kasviöljyjä, myös palmuöljyä, koskevista pakollisista merkinnöistä, jotka on sisällytettävä pakattujen elintarvikkeiden ainesosaluetteloon;

10.  vaatii, että jäsenvaltiot ja jalostajat panevat täytäntöön nämä pakolliset merkinnät, jotta mahdollistettaisiin jäljitettävyys ja tietoon perustuvat ostopäätökset;

11.  toteaa, että on hyvät mahdollisuudet käyttää digitaalisia keinoja välittää kuluttajille tietoa jalostettuihin tuotteisiin sisältyvän palmuöljyn kestävyydestä esimerkiksi viivakoodinlukijoiden avulla;

12.  pyytää komissiota esittämään kattavat tiedot palmuöljyn käytöstä ja kulutuksesta Euroopassa ja sen tuonnista Euroopan unioniin;

Terveys

13.  korostaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tutkimuksessa(1) ja muissa tutkimuksissa saatuja tuloksia, jotka osoittivat, että jalostetut kasviöljyt ja erityisesti palmuöljy sisältävät jalostusprosessin sivutuotteina syntyviä perimämyrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia vierasaineita, joilla voi olla vaikutuksia terveyteen;

14.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan edelleen, että elintarvikkeiden turvallisuutta ja tuotemerkintöjä koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan, kun on kyse tuotteista, joiden valmistuksessa käytetään kasvirasvoja, kuten palmuöljyä;

15.  panee huolestuneena merkille, että joissakin jäsenvaltioissa maitotuotteiden, kuten juuston, valmistuksessa käytetään yhä palmuöljyä ilman, että sitä on merkitty tuotteeseen, mikä johtaa kuluttajia harhaan;

16.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kampanjoita, joilla kuluttajille kerrotaan palmuöljyn ominaisuuksista kuluttajien terveyden suojelemiseksi ja tietoon perustuvan kulutuksen edistämiseksi;

Metsäkadon vauhdittuminen ja maantieteellinen laajuus

17.  panee merkille, että palmuöljyn tuotanto kuuluu niihin merkittäviin tekijöihin, jotka vauhdittavat huolestuttavassa määrin metsäkatoa trooppisilla alueilla;

18.  toteaa, että 73 prosenttia globaalista metsäkadosta johtuu maan raivaamisesta maataloushyödykkeitä varten ja 40 prosenttia globaalista metsäkadosta johtuu siirtymisestä laajamittaiseen pelkästään öljypalmuun keskittyvään viljelyyn(2);

19.  panee merkille, että suurin osa palmuöljytuotannosta keskittyy Malesiaan ja Indonesiaan, joiden osuus globaalista tuotannosta on noin 85 prosenttia, ja että palmuöljyä tuotetaan merkittävästi ja lisääntyvässä määrin myös Papua-Uusi-Guineassa, Liberiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kolumbiassa ja Perussa;

20.  panee lisäksi merkille muutoksen nopean laajentumisen ja vauhdittumisen, sillä palmuöljyn tuotantoon siirtyneiden alueiden määrä on kaksin- tai kolminkertaistunut yhden tai kahden vuosikymmenen aikana seitsemässä tärkeimmässä viejämaassa ja metsäpeitteestä on kadonnut jopa 15 prosenttia vain reilussa vuosikymmenessä;

21.  panee merkille, että globaalia metsäkatoa vauhdittavat monenlaiset tekijät, kuten maan raivaaminen karjaa ja peltokasveja varten ja erityisesti soijarehun tuottamiseksi unionin karjankasvatusta varten, palmuöljyn tuotanto, kaupunkirakenteen hajautuminen, puunhakkuu ja muu intensiivinen maataloustoiminta;

22.  toteaa, että tarvitaan kattavaa toimintamallia, jossa otetaan huomioon kaikki metsäkatoa vauhdittavat tekijät ja johon sisältyy toimintaa ja yhteistyötä sekä tuottajamaissa että kuluttavissa maissa;

Ympäristövaikutukset

23.  toteaa, että sademetsien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää; on syvästi huolestunut siitä, että luonnoltaan erittäin monimuotoisista trooppisista metsistä tehdään yhteen lajiin keskittyviä palmuöljyviljelmiä korvaamattomien ja lukemattomia äärimmäisen uhanalaisia ja kotoperäisiä lajeja sisältävien luonnollisten elinympäristöjen ja ekosysteemien kustannuksella;

24.  panee merkille suurten yksinomaan öljypalmuun keskittyneiden viljelmien vaikutukset, sillä niiden vuoksi tuholaiset yleistyvät ja vesien saastuminen lisääntyy maatalouskemikaalien käytön ja maaperän eroosion vuoksi, ja toteaa, että ne vaikuttavat koko alueen hiilinieluihin ja ekologiaan ja vaikeuttavat eläinlajien muuttoa;

25.  panee merkille, että trooppisten metsien ja turvepitoisten maiden kulottamisesta muun muassa maan muuntamiseksi elintarvike- ja energiantuotantojärjestelmiin soveltuvaksi aiheutuu ympäristölle vakavaa vahinkoa, esimerkiksi kasvihuonekaasuja pääsee ilmaan suuria määriä;

Vaikutus paikallisyhteisöihin, maananastukseen ja pienviljelijöihin

26.  panee merkille, että pelkästään palmuöljyyn keskittyviin viljelmiin siirtymisellä on erittäin kielteiset vaikutukset metsien asukkaisiin, myös pienviljelijöihin, joiden maita yhä useammin pakkolunastetaan tai jotka yhä useammin siirretään hedelmättömimmille alueille;

27.  panee huolestuneena merkille puunhakkuun, maananastuksen sekä viljelymaan laittoman tai pakkokeinoin tapahtuvan hankkimisen yleisyyden; panee lisäksi merkille, että sademetsän tuhoaminen tuhoaa myös siitä riippuvaisten luontaistaloudessa elävien yhteisöjen elinkeinot;

28.  panee merkille sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ja heikot työolot, jotka joillakin viljelmillä vallitsevat;

29.  kehottaa sen vuoksi asianomaisten maiden viranomaisia kunnioittamaan ihmisoikeuksia, myös metsien asukkaiden maaoikeuksia, ja lujittamaan ympäristöä koskevia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä sitoumuksia sekä ottamaan huomioon maanomistusta koskevat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vapaaehtoiset suuntaviivat(3);

Maaseudun kehittäminen ja ekologisia menetelmiä noudattava maatalous

30.  katsoo, että sademetsien suojeluun olisi yhdistettävä maaseudun kestävä kehittäminen, jotta ehkäistään köyhyyttä ja edistetään kyseisten alueiden työllisyystilannetta, ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään alueellista sosioekonomista kehitystä tällä tavoin;

31.  tunnustaa, että öljypalmulla on osana erilaisia yhdistetyn viljelyn järjestelmiä tärkeä merkitys pienviljelijöille välttämättömien tulojen varmistamisessa;

32.  katsoo, että metsäkadon pysäyttämistoimiin on sisällyttävä paikallisten valmiuksien kehittämistä, teknologista tukea ja parhaiden käytäntöjen jakamista yhteisöjen kesken sekä tukea pienviljelijöille, jotta nämä voivat käyttää nykyisiä viljelymaitaan mahdollisimman tehokkaasti eivätkä joudu enää muuttamaan metsiä muuhun käyttöön; korostaa ekologisia menetelmiä noudattavan maatalouden vahvaa potentiaalia maksimoida ekosysteemitoiminnot erittäin monipuolisen sekaistutusjärjestelmän, peltometsäviljelyn ja permakulttuuritekniikoiden avulla ilman panosriippuvuuteen tai monokulttuuriin tukeutumista;

Biopolttoaineet

Palmuöljyn lisääntynyt käyttö biopolttoaineena

33.  toteaa, että palmuöljyn kysyntä Euroopassa johtuu suurelta osin sen käytöstä biopolttoaineena;

34.  panee merkille, että 70 prosenttia EU:ssa kulutetusta biopolttoaineesta kasvatetaan ja tuotetaan EU:ssa ja että EU:hun tuodusta biopolttoaineesta 23 prosenttia on pääasiassa Indonesiasta peräisin olevaa palmuöljyä ja kuusi prosenttia puolestaan soijaa(4);

35.  panee merkille, että vaikka palmuöljyn käyttö vaihtelee jäsenvaltioiden välillä, sen määrä ensimmäisen sukupolven biodieselinä on kasvanut huimasti – 2,6 miljoonaa tonnia vuosina 2010–2014 eli 606 prosenttia – ja että palmuöljyn kokonaisosuus biodieselin kulutuksesta EU:ssa on kasvanut kuudesta prosentista vuonna 2010 lähes kolmannekseen vuonna 2014 (31 prosenttia), joten lähes puolet EU:ssa käytetystä palmuöljystä käytetään liikenteen polttoaineena(5);

Välilliset vaikutukset, kuten epäsuora maankäytön muutos

36.  panee merkille EU:n biopolttoainekysynnän epäsuorat vaikutukset, jotka liittyvät trooppisten metsien tuhoutumiseen;

37.  toteaa, että tiettyjen biopolttoaineiden tuotantoketjut lisäävät kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää, kun epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvat päästöt otetaan huomioon(6), ja että palmuöljystä valmistettu biodiesel aiheuttaa eniten päästöjä(7);

38.  vaatii näin ollen, että biopolttoaineiden valmistukseen käytettävien viljelykasvien kasvattamisen täydet energiakustannukset otetaan huomioon analysoitaessa biodieselin käyttöä vaihtoehtoisena polttoaineena ja että biopolttoaineiden tuotannossa syntyvät, epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvät päästöt otetaan täysin huomioon uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä;

39.  katsoo kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti, että biopolttoaineet eivät saisi aiheuttaa metsäkatoa eivätkä vaikuttaa elintarviketurvaan ja oikeuteen ruokaan kolmansissa maissa ja että on pyrittävä lakkauttamaan vaiheittain julkinen tuki palmuöljystä tuotetuille biopolttoaineille;

Ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineet

40.  panee merkille ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden valta-aseman ja toisen sukupolven biopolttoaineiden puutteellisen kaupallisen saatavuuden; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan seuraavan sukupolven biopolttoaineiden edelleen kehittämistä metsäkadon välttämiseksi;

41.  kehottaa lakkauttamaan nopeasti vaiheittain kaikki palmuöljypohjaisten biopolttoaineiden kannustimet, koska ne lisäävät kilpailua maa-alasta elintarviketuotannon kustannuksella, aiheuttavat metsäkatoa ja lisäävät siten merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä;

42.  viittaa GLOBIOM-tutkimukseen, jossa osoitetaan selkeästi palmuöljystä aiheutuvat poikkeuksellisen suuret kasvihuonekaasupäästöt;

43.  vaatii pakollista biopolttoaineiden ainesosien alkuperämerkintäjärjestelmää;

Toimitusketjun avoimuus

44.  katsoo, että elintarvikeketjun jäljitettävyys on tärkeää maahantuojille ja kuluttajille, erityisesti siksi, että olisi mahdollista erottaa toisistaan laillisesti ja laittomasti tuotettu sekä kestävästi ja muutoin kuin kestävästi hankittu palmuöljy ja sen sivutuotteet;

45.  toteaa, että toimitusketjun avoimuus mahdollistaa tiedonsaannin erittäin riskialttiilta alueilta peräisin olevasta palmuöljystä;

Sertifiointi

46.  toteaa, että erilaisilla palmuöljytuotteiden kestävyyttä koskevilla vapaaehtoisilla sertifiointijärjestelmillä on suuri merkitys ja että niiden potentiaali on merkittävä, ja katsoo, että niissä on otettava huomioon palmuöljyn tuotannon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset;

47.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen päätelmien(8) mukaan joillakin sertifiointijärjestelmillä ei taata aidosti kestävää palmuöljyä eikä niillä siten kyetä tehokkaasti varmistamaan asiaa koskevia vaatimuksia eikä niiden noudattamista;

48.  panee erityisesti merkille tilintarkastustuomioistuimen havainneen, että joidenkin järjestelmien avoimuudessa oli puutteita tai niiden hallintorakenteet olivat yksipuolisia, mikä lisäsi eturistiriitojen riskiä ja esti tehokkaan viestinnän, ja että se arvosteli kestävyyskriteerien tasoa esimerkiksi asioissa, jotka liittyivät maanomistusriitoihin, pakkotyöhön/lapsityöhön ja viljelijöiden heikkoihin työoloihin, ja havaitsi myös, että nämä puutteet johtivat epäluotettaviin tilastotietoihin sekä kestäväksi sertifioidun biopolttoaineen määrien yliarviointiin;

49.  on siksi myös huolestunut siitä, että biopolttoaineiden kestävyyttä koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä ei ole täysin luotettava, ja katsoo, että sertifiointijärjestelmiä olisi kehitettävä edelleen ja parannettava jatkuvasti, jotta varmistetaan aidosti kestävä palmuöljyn tuotanto ja asiaa koskevien normien tosiasiallinen noudattaminen;

50.  kehottaa panemaan tilintarkastustuomioistuimen asiaa koskevat suositukset täytäntöön, kuten komissio on sopinut;

51.  pyytää komissiota varmistamaan luotettavat normit sekä toimimaan sellaisten vahvojen ja sitovien puitteiden luomiseksi, joilla voidaan taata palmuöljyn kestävyys;

52.  kehottaa ulottamaan sertifiointijärjestelmät myös EU:ssa käytettyihin öljypalmun sivutuotteisiin (palmuydinrouhe tai palmukakku);

Aloitteet

53.  suhtautuu myönteisesti kaikkiin usean sidosryhmän aloitteisiin, joiden tavoitteena on laatia ja panna täytäntöön kunnianhimoiset normit palmuöljyn kestävälle tuotannolle, mukaan lukien ihmisoikeudet, työelämän oikeudet ja maaoikeudet;

54.  tukee tavoitteita, jotka on asetettu kestävää palmuöljyä koskevassa YK:n aloitteessa ja metsiä säästävää ja konflikteja välttävää toimitusketjua vuoteen 2020 mennessä koskevassa vuonna 2015 annetussa Amsterdamin julistuksessa;

55.  panee merkille potentiaalin, joka sisältyy metsiä koskevan New Yorkin julistuksen(9) kaltaisiin aloitteisiin, joilla pyritään auttamaan saavuttamaan yksityisen sektorin tavoitteet poistaa maataloushyödykkeiden, kuten palmuöljyn, soijan, paperin ja naudanlihan, tuotannosta aiheutuva metsäkato vuoteen 2020 mennessä; panee merkille, että joillakin yrityksillä on kunnianhimoisempia tavoitteita, mutta toteaa, että vaikka 60 prosenttia palmuöljyalalla toimivista yrityksistä on sitoutunut tällaisiin aloitteisiin, tällä hetkellä vain kaksi prosenttia niistä pystyy jäljittämään myymänsä palmuöljyn sen lähteeseen(10);

56.  pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja elinkeinoelämää tukemaan ns. high carbon stock ‑lähestymistapaa, jolla määritetään alueet, jotka soveltuvat palmuöljyviljelmille, esimerkiksi huonontuneet maa-alueet, joihin on sitoutunut vain vähän hiiltä ja joiden luontoarvo on vähäinen, ja edistämään näin kestävää palmuöljyä, jota voidaan tuottaa muuttamatta metsiä tai vahingoittamatta suojeluarvoltaan merkittäviä ekosysteemejä;

Vuoropuhelu hallintorakenteiden parantamiseksi tuottajamaissa

57.  pyytää komissiota tehostamaan tarvittaessa vuoropuhelua palmuöljyn tuottajamaiden hallitusten ja yritysten kanssa, esimerkiksi tuottajamaiden kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten avulla, jotta rohkaistaan panemaan täytäntöön tehokasta ympäristölainsäädäntöä, jolla estetään vahingolliset maankäytön muutokset ja parannetaan ympäristönormeja, luonnon monimuotoisuuden suojelua, ihmisoikeuksia, sosiaalisia oikeuksia ja maaoikeuksia sekä työlainsäädäntöä, maanomistusta ja yhtiöiden omistusta koskevaa avoimuutta ja paikallisyhteisöjen kuulemista maananastuksen välttämiseksi;

EU:n oikeudellinen kehys ja komissiolle esitettävät pyynnöt

58.  on tietoinen, että EU on maailmanlaajuisesti kolmanneksi suurin palmuöljyn ja palmunytimen tuoja, ja korostaa, että on tarpeen ottaa käyttöön sääntöjä, joilla varmistetaan palmuöljytuotannon aito kestävyys;

59.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan olemassa olevia valvontavälineitä ja käyttämään kaikki tarvittavat keinot estääkseen metsää hävittämällä tuotetun palmuöljyn tuonnin EU:hun ja ottamaan käyttöön vahvoihin ja toteuttamiskelpoisiin toimenpiteisiin perustuvan sääntelykehyksen, jolla taataan, että kaikki toimitusketjun toimijat, mukaan lukien unionin rahoituslaitokset ja niiden tarjoamat investoinnit ja lainat, ovat mukana ainoastaan aidosti kestävässä palmuöljytuotannossa, jossa varmistetaan metsien, metsistä riippuvaisten kansojen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu;

60.  pyytää komissiota määrittelemään selkeästi sääntöjen noudattamatta jättämisestä langetettavat seuraamukset ja säilyttämään samalla kauppasuhteet kolmansiin maihin;

Aiempia toimintamalleja ja voimassa oleva lainsäädäntö

61.  panee merkille kaakaoalalla noudatetun mallin, jonka pohjalta voitaisiin laatia kansainväliset normit kestävälle palmuöljyn tuotannolle, ja toteaa, että EU:n puutavara‑asetusta vastaavat mekanismit voivat auttaa varmistamaan, että EU:n markkinoille saatetaan vain laillisesti tuotettuja tuotteita;

62.  kehottaa sisällyttämään EU:n biopolttoainepolitiikkaan tiukat kestävyyskriteerit, joilla suojellaan biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaita maa-alueita, maa-alueita, joihin on sitoutunut paljon hiiltä, ja turvemaita, ja katsoo, että niihin olisi sisällytettävä sosiaalisia kriteerejä;

Kahdenväliset sopimukset ja kauppa

63.  toteaa, että vapaaehtoisten kumppanuussopimusten kaltaiset järjestelyt voivat auttaa selvittämään oikeudellisia ongelmia, joita liittyy maananastukseen ja metsien muuttamiseen muuhun käyttöön, sillä niillä voidaan käynnistää kansallisia maankäyttöuudistuksia ja lisätä maanomistukseen liittyvää avoimuutta;

64.  kehottaa käyttämään kahdenvälisiä sopimuksia keinona vauhdittaa tehokasta ympäristönsuojelua, esimerkiksi soveltamalla eriytettyjä tullijärjestelmiä sen mukaan, onko palmuöljy kestävää vai ei, tai jättämällä kestämättömästi tuotettu palmuöljy ja sen johdannaistuotteet vapaakauppasopimusten ulkopuolelle;

65.  kehottaa komissiota käsittelemään palmuöljyn tuotantomaiden kanssa käytävissä kauppasopimusneuvotteluissa metsäkadon torjumista koskevaa takuuta ja tarvetta kunnioittaa yhteisöjen oikeuksia;

Tuki ja valmiuksien kehittäminen

66.  painottaa, että on tärkeää tukea kehitysmaita myöntämällä tarvittavat varat hallinto-, lainvalvonta- ja oikeusmenettelyjen parantamiseksi paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta voidaan suojella metsiä ja turvemaita sekä lisätä ekologisten viljelymenetelmien käyttöä;

67.  kehottaa komissiota edistämään avoimuutta koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja yhteistyötä hallitusten ja palmuöljyä käyttävien yritysten välillä ja tekemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa kansallisen lainsäädännön laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi ja yhteisöjen perinteisten maaoikeuksien kunnioittamiseksi siten, että varmistetaan metsien, metsistä riippuvaisten kansojen ja heidän elinkeinojensa suojelu;

Nykyiset EU:n sitoumukset ja toimintasuunnitelma

68.  kehottaa komissiota noudattamaan EU:n kansainvälisiä sitoumuksia, muun muassa Pariisin ilmastokonferenssin (COP 21), YK:n metsäfoorumin (UNFF)(11), biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (UNCBD)(12), metsiä koskevan New Yorkin julistuksen, metsäkadon pysäyttämistä vuoteen 2020 mennessä koskevan kestävän kehityksen tavoitteen(13) ja metsälainsäädännön soveltamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan toimintasuunnitelman (FLEGT-toimintasuunnitelma) yhteydessä annettuja sitoumuksia, sekä vauhdittamaan pyrkimyksiään laatia yksityiskohtainen EU:n toimintasuunnitelma, jolla suojellaan näkyvästi ja tarmokkaasti metsiä ja metsistä riippuvaisten kansojen oikeuksia, ja esittämään pikaisesti sellaisia konkreettisia ehdotuksia metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi, joihin sisältyy maataloushyödykkeiden ja erityisesti palmuöljyn kauppaa koskevia säännöksiä sekä säännöksiä, joilla estetään yhteen lajiin keskittyvien viljelmien luokitteleminen uudelleenmetsitykseksi;

69.  korostaa, että sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit, mukaan lukien maan käyttöoikeus, on asetettava etusijalle pelkän taloudellisen tuoton tavoittelemiseen nähden, kun arvioidaan erilaisia metsästrategioita;

70.  kehottaa lisäämään EU:ssa kestävästi tuotettua rehua koskevaa tutkimusta, jotta EU:n maataloudelle voidaan kehittää öljypalmutuotteiden vaihtoehtoja.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.2.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Jean-Paul Denanot, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Mairead McGuinness, Ulrike Müller, James Nicholson, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Franc Bogovič, Michela Giuffrida, Florent Marcellesi, Anthea McIntyre, Susanne Melior, Sofia Ribeiro

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

34

+

ALDE

Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Ulrike Müller

ECR

Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk, Anthea McIntyre, James Nicholson

PPE

Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Mairead McGuinness, Marijana Petir, Sofia Ribeiro, Czesław Adam Siekierski

EUL/NGL

Matt Carthy

Verts/ALE

Martin Häusling, Florent Marcellesi, Bronis Ropė

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Nicola Caputo, Viorica Dăncilă, Paolo De Castro, Jean-Paul Denanot, Michela Giuffrida, Susanne Melior, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

3

-

EFDD

Marco Zullo

EUL/NGL

Luke Ming Flanagan, Anja Hazekamp

3

0

EFDD

John Stuart Agnew

ENF

Laurenţiu Rebega

EUL/NGL

Maria Lidia Senra Rodríguez

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EFSA Journal 2016;14(5):4426 [159 pp.], https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4426

(2)

The impact of EU consumption on deforestation: Comprehensive analysis of the impact of EU consumption on deforestation, 2013, Euroopan komissio, http://ec.europa.eu/environment/forests/pdf/1.%20Report%20analysis%20of%20impact.pdf (s. 56).

(3)

FAO:n asiakirja ”Voluntary Guidelines on the Responsible Governance of Tenure of Land, Fisheries and Forests in the Context of National Food Security”, Rooma 2012, http://www.fao.org/docrep/016/i2801e/i2801e.pdf

(4)

EUROSTAT – Supply, transformation and consumption of renewable energies; annual data (nrg_107a), Globiom-tutkimus ”The land use change impact of biofuels consumed in the EU”, 2015, ja http://www.fediol.be/

(5)

Ks. edellinen alaviite.

(6)

Komission uusiutuvan energian tilannekatsaus (SWD(2015)0117).

(7)

Globiom-tutkimus ”The land use change impact of biofuels consumed in the EU”, 2015.

(8)

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 18/2016 (vastuuvapaus 2015): Kestäviä biopolttoaineita koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä: http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR16_18/SR_BIOFUELS_FI.pdf

(9)

Vuoden 2014 YK:n ilmastokokous.

(10)

http://forestdeclaration.org/wp-content/uploads/2015/09/2016-NYDF-Goal-2-Assessment-Report.pdf

(11)

YK:n metsäfoorumin päätelmät.

(12)

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus, Aichin tavoitteet: https://www.cbd.int/sp/targets/

(13)

Kestävän kehityksen tavoitteet, metsäkadon pysäyttämistä koskeva tavoite 15.2: https://sustainabledevelopment.un.org/sdg15


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

9.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

56

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Alberto Cirio, Mireille D’Ornano, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Ian Duncan, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Jytte Guteland, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Peter Liese, Valentinas Mazuronis, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Julia Reid, Frédérique Ries, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Nicola Caputo, Albert Deß, Eleonora Evi, Merja Kyllönen, James Nicholson, Gabriele Preuß, Christel Schaldemose, Bart Staes, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Edouard Martin, Lieve Wierinck


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

56

+

ALDE

Gerben-Jan Gerbrandy, Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries, Nils Torvalds, Lieve Wierinck

ECR

Mark Demesmaeker, Ian Duncan, Arne Gericke, Urszula Krupa, James Nicholson, Bolesław G. Piecha

EFDD

Eleonora Evi

ENF

Mireille D’Ornano, Sylvie Goddyn

GUE/NGL

Lynn Boylan, Stefan Eck, Kateřina Konečná, Merja Kyllönen, Estefanía Torres Martínez

NI

Zoltán Balczó

PPE

Ivo Belet, Alberto Cirio, Angélique Delahaye, Albert Deß, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Peter Liese, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nicola Caputo, Nessa Childers, Seb Dance, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Edouard Martin, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Gabriele Preuß, Christel Schaldemose, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Marco Affronte, Margrete Auken, Bas Eickhout, Benedek Jávor, Bart Staes, Davor Škrlec

1

-

EFDD

Julia Reid

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus