MIETINTÖ Euroopan unionin ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanosta

10.4.2017 - (2015/2059(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Adam Szejnfeld

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan unionin ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanosta

(2015/2059(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2010 tehdyn Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen[1],

–  ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2001 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen kaupasta ja yhteistyöstä[2],

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497)[3],

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n kauppa- ja investointipolitiikkojen ulkoisista vaikutuksista julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin aloitteisiin EU:n ulkopuolisissa maissa[4],

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta[5],

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 511/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta[6],

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta[7],

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen kauppasopimuksen tekemisestä[8],

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista[9],

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa[10],

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa[11],

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta[12],

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207, 208 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0123/2017),

A.  ottaa huomioon, että 1. heinäkuuta 2016 Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen voimaantulosta tuli kuluneeksi viisi vuotta;

B.  ottaa huomioon, että komission uudessa kauppastrategiassa ”Kaikkien kauppa” painotetaan, että on tärkeää varmistaa EU:n vapaakauppasopimusten tehokas täytäntöönpano myös käyttämällä niiden riitojenratkaisumekanismia;

C.  ottaa huomioon, että EU:n ja Korean vapaakauppasopimus tuli virallisesti voimaan EU:n jäsenvaltioiden ratifioitua sen 13. joulukuuta 2015;

D.  ottaa huomioon, että EU:n ja Korean vapaakauppasopimus on ensimmäinen EU:n aasialaisen kumppanin kanssa tekemistä uuden sukupolven vapaakauppasopimuksista, joissa tullien poistamisen lisäksi on sääntöjä tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamisesta, joten se tarjoaa uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia palveluille ja investoinneille sekä immateriaalioikeuksien, julkisten hankintojen ja kilpailupolitiikan alalla, ja toimii siten esimerkkinä tuleville vapaakauppasopimuksille;

E.  ottaa huomioon, että EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen voimassaoloaikana

–  EU:n Korean kaupan alijäämä, joka oli 7,6 miljardia euroa sopimusta edeltäneen 12 kuukauden ajanjakson aikana, muuttui 2,5 miljardin euron ylijäämäksi viisi vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen;

–  EU:n vienti Koreaan lisääntyi 47 prosenttia sopimusta edeltäneen 12 kuukauden ajanjakson 30,6 miljardista eurosta 44,9 miljardiin euroon viisi vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen, mukaan lukien sopimuksen joko kokonaan tai osittain vapauttamien tuotteiden vienti unionista Koreaan, joka lisääntyi vastaavasti 57 ja 71 prosenttia, ja sellaisten EU:n tuotteiden vienti Koreaan, jotka ovat tullittomia suosituimmuuskohtelulausekkeen perusteella, joka lisääntyi 25 prosenttia (1,9 miljardia euroa);

–  EU:n tuonti Koreasta viisi vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen oli 42,3 miljardia euroa, ja se oli lisääntynyt 11 prosenttia sopimusta edeltäneeseen 12 kuukauden ajanjaksoon verrattuna, mukaan lukien sellaisten korealaisten tuotteiden vienti unioniin, jotka sopimus vapautti joko kokonaan tai osittain, joka lisääntyi vastaavasti 35 ja 64 prosenttia (5 miljardia euroa ja 0,5 miljardia euroa), ja sellaisten korealaisten tuotteiden vienti unioniin, jotka ovat tullittomia suosituimmuuskohtelulausekkeen perusteella, joka lisääntyi 29 prosentilla (5,8 miljardia euroa);

–  EU:n osuus Korean tuonnista kasvoi yhdeksästä prosentista ennen sopimuksen voimaantuloa 13 prosenttiin sopimuksen neljäntenä voimassaolovuotena; samaan aikaan EU:n osuus Korean kokonaisviennistä laski 11 prosentista alle 9 prosenttiin;

–  EU:n henkilöautojen vienti Koreaan lisääntyi 246 prosenttia sopimusta edeltäneen 12 kuukauden ajanjakson 2,0 miljardista eurosta 6,9 miljardiin euroon viisi vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen;

–  EU:n henkilöautojen tuonti Koreasta lisääntyi 71 prosenttia sopimusta edeltäneen 12 kuukauden ajanjakson 2,6 miljardista eurosta 4,5 miljardiin euroon viisi vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen;

–  EU:n palveluvienti oli yhteensä 11,9 miljardia euroa vuonna 2014, ja se kasvoi 11 prosenttia edellisestä vuodesta ja johti Korean kanssa käytävässä palvelukaupassa EU:n kauppataseen ylijäämään, joka oli 6,0 miljardia euroa vuonna 2014; samaan aikaan palvelujen tuonti Koreasta unioniin oli 6,0 miljardia euroa, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2013;

–  EU:n suorat ulkomaiset investoinnit Koreaan olivat 43,7 miljardia euroa, mikä teki unionista suurimman sijoittajan Koreassa; Korean suorat ulkomaiset investoinnit unioniin olivat puolestaan 20,3 miljardia euroa, mikä merkitsi 35 prosentin kasvua edellisestä vuodesta;

–  EU:n etuusjärjestelyjen käyttöaste Korean markkinoilla nousi 68,5 prosenttiin samalla kun Korean etuusjärjestelyjen käyttöaste oli noin 85 prosenttia;

–  perustettiin seitsemän erityiskomiteaa, seitsemän työryhmää ja immateriaalioikeuksia koskeva vuoropuhelu;

–  toiminnassa on kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä komitea, joka on EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoon keskittyvä erityiselin;

1.  muistuttaa, että EU:n ja Korean vapaakauppasopimus on prosessi eikä kertaluontoinen toimenpide, ja sopimuksen mukaisesti sen toiminnasta olisi käytännössä jatkossakin tehtävä määräaikaisia analyysejä ja arvioita, jotka koskevat kaupan vaikutusta EU:n ja kunkin jäsenvaltion tiettyihin talouden aloihin; korostaa siksi sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja sen määräysten noudattamisen valvonnan tärkeyttä;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että sopimus on johtanut EU:n ja Korean välisen kaupan huomattavaan kasvuun; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perehtymään paremmin sopimuksen seurauksiin ja suoriin vaikutuksiin, joita sillä on kuluttajien hyvinvointiin, yrittäjiin ja unionin talouteen, sekä tiedottamaan yleisölle paremmin näistä vaikutuksista;

3.  korostaa, että tehty sopimus oli ennennäkemätön sekä sen soveltamisalan että kaupan esteiden purkamisen nopeuden kannalta, esimerkiksi viisi vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen molemmat osapuolet olivat poistaneet lähes kaikki tuontitullit;

4.  korostaa, että EU:n ja Korean vapaakauppasopimus, kuten muutkin vapaakauppaa, palveluja ja investointeja koskevat sopimukset, vaikuttaa myönteisesti sopimusosapuolten sosioekonomiseen kehitykseen, talouden integraatioon, kestävään kehitykseen sekä maiden ja niiden kansalaisten tuomiseen lähemmäs toisiaan;

5.  panee merkille kansalaisyhteiskuntafoorumin ja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun, joka on erottamaton osa vapaakauppasopimuksen kokonaispakettia, määräysten mukaisesti perustettujen sisäisten neuvonantajaryhmien työn; muistuttaa, että molemmat osapuolet ovat 13.4 artiklan mukaisesti sitoutuneet kunnioittamaan, edistämään ja toteuttamaan lainsäädännössä ja käytännössä periaatteita, jotka johtuvat niiden ILO-jäsenyyttä koskevista velvoitteista ja työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevasta ILO:n julistuksesta ja joita ovat erityisesti yhdistymisvapaus ja oikeus kollektiivisiin neuvotteluihin; korostaa kuitenkin, että Korean tasavallan edistyminen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa määrätyissä tavoitteissa ei ole tyydyttävää ja että edelleen esiintyy yhdistymisvapauden loukkaamista esimerkiksi huolestuttavissa tapauksissa, joissa ammattiliittojen johtajia on pidätetty, ja tapauksissa, joissa on puututtu neuvotteluihin, joiden pitäisi kuulua neuvotteluosapuolten määräysvaltaan; kehottaa siksi komissiota käynnistämään Korean tasavallan hallituksen kanssa sopimuksen 13.14 artiklan mukaiset viralliset kuulemiset, ja jos nämä kuulemiset epäonnistuvat, kehottaa samassa artiklassa mainittua asiantuntijapaneelia toteuttamaan toimia ja jatkamaan vuoropuhelua sen johdosta, että Korean tasavallan hallitus on jättänyt noudattamatta eräitä sen tekemistä sitoumuksista, ja erityisesti toteuttamaan sopimuksessa määrättyjen velvoitteiden mukaisesti jatkuvasti ja hellittämättömästi toimia, joilla pyritään varmistamaan, että Korean tasavalta ratifioi keskeiset ILO:n yleissopimukset, joita se ei ole vielä ratifioinut;

6.  korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden kesken on huomattavia eroja etuusjärjestelyjen käyttöasteessa, joka vaihtelee 16 ja 92 prosentin välillä; toteaa, että voimassa olevien etuusjärjestelyjen käyttöasteen parantaminen voisi tuoda EU:n viejille yli 900 miljoonan euron lisähyödyn; kehottaa analysoimaan etuusjärjestelyjen käyttöä tässä kauppasopimuksessa ja muissa kauppasopimuksissa, jotta kauppaetuuksia voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin;

7.  toteaa, että vaikka sopimus täyttää lisääntyvää kahdenvälistä kauppaa ja tiiviimpää kauppakumppanuutta koskevat osapuolten odotukset, seuraavia kysymyksiä olisi analysoitava ja tarkistettava sopimuksen puitteissa ja osana Korean tasavallan kanssa käytäviä keskusteluja, niiden noudattamista olisi valvottava asianmukaisesti ja niiden täytäntöönpanosta huolehdittava, jotta voidaan ratkaista olemassa olevat ongelmat;

a)  kaupan tekniset esteet, esimerkiksi suoran kuljetuksen lauseke, joka estää yrityksiä optimoimasta konttikuljetustensa taloudellisuutta, korjattuja tuotteita koskeva lauseke, vetoajoneuvojen sisällyttäminen sopimuksen soveltamisalaan ja yhtä tärkeänä kysymys Koreaan vietävien koneiden todistuksia koskevista säännöistä ja menettelyistä;

b)  terveys- ja kasvinsuojelutoimien alan esteet, kuten EU:n naudan- ja sianlihan sekä maitotuotteiden vientiä rajoittavat esteet;

c)  immateriaalioikeudet, kuten maatieteellisten merkintöjen tunnustaminen ja suojeleminen ja kaupalliset oikeudet tekijänoikeuksin tai lähioikeuksin suojattujen musiikkiteosten, äänitteiden ja esitysten julkiseen esittämiseen;

d)  kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku: Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisten yleissopimusten ratifiointi ja täytäntöönpano Koreassa;

e)  alkuperäsääntöjen muotoilu ja niiden vaikutus etuusjärjestelyjen käyttöasteeseen;

f)  tullikysymykset, mukaan lukien alkuperän tarkistusmenettelyt;

8.  panee merkille, että äskettäin on esiintynyt tapauksia, joissa on luotu uusia tullien ulkopuolisia kaupan esteitä, kuten koneita, laitteita ja ajoneuvoja koskevat tekniset normit, joita aiemmin ei ollut olemassa; painottaa, että erityisen mahdotonta on hyväksyä sitä, että useilta eurooppalaisilta autonvalmistajilta on täysin perusteettomasti peruttu ajoneuvotyyppien hyväksyntä; kehottaa komissiota käymään kahdenvälisiä keskusteluja tämän kielteisen ilmiön poistamiseksi;

9.  korostaa, että useat pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) eivät ole tietoisia sopimuksen tarjoamista mahdollisuuksista; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja EU:n jäsenvaltioita tutkimaan erityisesti pk-yritysten etuusjärjestelyjen käyttöä ja ryhtymään tehokkaisiin toimiin tietoisuuden lisäämiseksi sopimuksen tarjoamista mahdollisuuksista pk-yritysten keskuudessa;

10.  tukee EU:n ja Korean välisten kauppa- ja investointisuhteiden syventämistä ja erityisesti vapaakauppasopimuksen investointeja koskevaa lukua; odottaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun liittyvät ongelmat ratkaistaan ennen neuvotteluja investointeja koskevasta luvusta; tukee sopimusosapuolten osallistumista talouskasvun ja kehityksen edistämiseen EU:n ja Korean kansalaisten hyväksi; kehottaa komissiota ja Korean tasavallan hallitusta olemaan käyttämättä vanhaa ISDS-menetelmää neuvotteluissa investointiluvusta, vaan sen sijasta komission ehdottamaa investointituomioistuinjärjestelmää, ja kehottaa komissiota pitkällä aikavälillä kehittämään monenvälisen investointituomioistuinjärjestelmän, joka mahdollisesti korvaisi kaikki investointeja koskevat riitojenratkaisumekanismit nykyisissä ja tulevissa vapaakauppasopimuksissa;

11.  painottaa, että on tärkeää entisestään lisätä kansainvälistä yhteistyötä monenkeskisissä, useammankeskisissä ja alueellisissa kansainvälisissä puitteissa WTO:n yhteydessä, esimerkiksi ympäristöhyödykesopimusta ja palvelukauppasopimusta koskevien neuvottelujen osalta;

12.  painottaa, että EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen strategiset arvot ulottuvat kaupan alaa pidemmälle, sillä se luo vakaan pohjan syvemmälle, pitkäaikaiselle suhteelle ja edistää EU:n ja Korean tasavallan välisen strategisen kumppanuuden luomista;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Korean tasavallan hallitukselle ja kansalliskokoukselle.

• [1]  EUVL L 127, 14.5.2011, s. 1.
• [2]  EYVL L 90, 30.3.2001, s. 46.
• [3]  http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/new-trade-strategy/index_en.htm
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0250.
• [5]  EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 87.
• [6]  EUVL L 145, 31.5.2011, s. 19.
• [7]  EUVL L 127, 14.5.2011, s. 1.
• [8]  EUVL C 188 E, 28.6.2012, s. 113.
• [9]  EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 94.
• [10]  EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31.
• [11]  EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 101.
• [12]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0299.

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.6.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

Euroopan unionin ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanosta
(2015/2059(INI))

Valmistelija: Siôn Simon

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että EU:n ja Korean tasavallan vapaakauppasopimuksesta on koitunut merkittäviä etuja molemmille sopimuspuolille ja että se on edistänyt taloudellista kehitystä, avannut uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttanut luomaan uusia, kestäviä työpaikkoja sekä EU:ssa että Korean tasavallassa;

B.  ottaa huomioon, että EU:n ja Korean tasavallan vapaakauppasopimus on avannut uusia liiketoimintamahdollisuuksia nopeasti kasvavilla Itä-Aasian markkinoilla;

C.  toteaa, että Korean tasavallan kanssa tehdyn vapaakauppasopimuksen 13 luvun mukaan Korea sitoutuu noudattamaan, edistämään ja toteuttamaan lainsäädännössään ja käytännöissään keskeisiä kansainvälisiä normeja, jotka on määritelty Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksissa;

D.  ottaa huomioon, että EU:n ja Korean tasavallan välinen vapaakauppasopimus on ensimmäinen EU:n tekemistä uuden sukupolven vapaakauppasopimuksista, joiden soveltamisala on laajempi kuin aiemmilla sopimuksilla ja joihin sisältyy työelämän oikeuksia koskevia sitoumuksia, seurantajärjestelmä sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan mukaan ottaminen;

E.  ottaa huomioon, että EU:n ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen 13 luvussa vahvistetaan sopimuspuolten oikeudet määrittää oma ympäristön- ja työsuojelun tasonsa korkeatasoiseen suojeluun pyrkiessään;

F.  ottaa huomioon, että tulevassa kauppaa koskevassa strategiassa vahvistetaan työntekijöiden vahvojen oikeuksien olevan yksi oikeudenmukaisen kauppapolitiikan tavoitteista;

1.  pitää myönteisinä toimia, joita komissio on toteuttanut EU:n ja Korean tasavallan kauppasuhteissa kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti työllisyyden alalla;

2.  on huolestunut viimeaikaisesta raportoidusta ammattiyhdistysten painostamisesta Korean tasavallassa; kehottaa komissiota käynnistämään Korean viranomaisten kanssa keskustelut yhdistymisvapauden kaltaisten perusoikeuksien raportoiduista loukkauksista ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallisen tunnustamisen tekemättä jättämisestä; pyytää komissiota asettamaan tilannearvionsa julkisesti saataville; toteaa, että on tärkeää katsoa eteenpäin ja tutkia, miltä osin vapaakauppasopimusta voidaan parantaa tavalla, josta on hyötyä molemmille sopimuspuolille liiketoiminnan sekä myös työntekijöiden ja laajemman yleisön etujen kannalta;

3.  muistuttaa, että sopimuspuoli ei saa kauppaa tai investointeja edistääkseen heikentää tai alentaa lainsäädännössään vahvistetun työsuojelun tasoa; on huolestunut Korean tasavallan tekemistä viimeaikaisista työlainsäädännön muutoksista ja kehottaa siksi komissiota tutkimaan, onko sääntöjä mahdollisesti jätetty noudattamatta, ja valmistelemaan asianmukaisia toimia 13 luvussa vahvistettujen vaatimusten rikkomisten vuoksi;

4.  kehottaa Korean tasavaltaa ratifioimaan ja panemaan ilman aiheetonta viivytystä täytäntöön keskeiset ILO:n yleissopimukset, joita se ei ole vielä ratifioinut; pitää myönteisenä aloitettua EU:n rahoittamaa hanketta, jolla tuetaan Korean tasavaltaa panemaan täytäntöön syrjimättömyyttä työhönotossa ja ammatissa koskeva ILO:n yleissopimus, koska se on tärkeä aloite työntekijöiden perusoikeuksien suojelemiseksi;

5.  pitää myönteisenä kansallisten neuvoa-antavien ryhmien roolia ILO:n yleissopimuksen 111 täytäntöönpanoa koskevan yhteisen hankkeen valmistelussa ja ehdottaa, että ne valmistelevat samanlaisen hankkeen kaikkien ILO:n keskeisten yleissopimusten täytäntöön panemiseksi lähitulevaisuudessa;

6.  pitää valitettavana, ettei EU:n ja Korean tasavallan vapaakauppasopimukseen sisälly määräystä, jolla korjatut tuotteet vapautettaisiin tulleista takaisinviennin yhteydessä; kehottaa komissiota pyrkimään löytämään pikaisesti ratkaisun tähän ongelmaan, joka on kilpailuhaitta eurooppalaisille yrityksille ja vaarantaa työpaikat;

7.  kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että kansalliset neuvoa-antavat ryhmät seuraavat työntekijöiden oikeuksien kehittymistä Korean tasavallassa ja että se saa, tutkii ja etsii ryhmässä käytyjen keskustelujen tulosten mukaisesti ratkaisuja;

8.  muistuttaa, että EU ja Korean tasavalta ovat sitoutuneet edistämään ihmisarvoista työtä, yhdistymisvapautta ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden todellista tunnustamista, kaikkien pakkotyön muotojen kitkemistä, lapsityön todellista poistamista sekä työn ja ammatin perusteella tapahtuvan syrjinnän lopettamista;

9.  korostaa, että työelämän normit eivät saisi olla tullien ulkopuolinen kaupan este, vaan niillä olisi pikemminkin pyrittävä varmistamaan työnantajien ja työntekijöiden etujen asianmukainen suojelu, elintason nousu sekä talouskasvun, kilpailukyvyn ja vakauden edistäminen;

10.  toivoo, että sopimuspuolet kunnioittavat työntekijöiden perusoikeuksia ja keskeisimpiä kansainvälisiä työelämän normeja vapaakauppasopimuksen 13 artiklan mukaisesti; suosittelee, että komissio tekee arvion sen täytäntöönpanosta; katsoo, että eurooppalaisilla yrityksillä on tärkeä rooli hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten normien edistämisessä; kannattaa työntekijöiden oikeuksia koskevien lausekkeiden sisällyttämistä kaikkiin keskeisiin EU:n ja kolmansien maiden välisiin kansainvälisiin sopimuksiin, työelämän normit mukaan luettuina;

11.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti sopimuksen vaikutuksia Euroopan työmarkkinoihin ja tiettyihin talouden aloihin unionin ja jäsenvaltioiden tasolla;

12.  korostaa komission, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan välisen vuoropuhelun merkitystä sopimukseen sisältyvien sitoumusten täytäntöönpanossa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	15.6.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 3 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Kostadinka Kuneva, Jérôme Lavrilleux, Javi López, Morten Løkkegaard, Thomas Mann, Dominique Martin, Elisabeth Morin-Chartier, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Daniela Aiuto, Georges Bach, Lynn Boylan, Eva Kaili, Eduard Kukan, Edouard Martin, Michaela Šojdrová, Neoklis Sylikiotis, Tom Vandenkendelaere, Flavio Zanonato

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	21.3.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Marielle de Sarnez, Karoline Graswander-Hainz, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Viviane Reding, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Matteo Salvini, Marietje Schaake, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler, Jan Zahradil
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Klaus Buchner, Agnes Jongerius, Stelios Kouloglou, Ramona Nicole Mănescu, Ramon Tremosa i Balcells, Jarosław Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Philippe Loiseau, Jordi Solé

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

33	+
ALDE	Schaake Marietje, Takkula Hannu, Tremosa i Balcells Ramon, de Sarnez Marielle
ECR	Campbell Bannerman David, Starbatty Joachim, Zahradil Jan
EFDD	(The Earl of) Dartmouth William, Beghin Tiziana, Borrelli David
PPE	Andrikienė Laima Liucija, Caspary Daniel, Cicu Salvatore, Mănescu Ramona Nicole, Pabriks Artis, Proust Franck, Quisthoudt-Rowohl Godelieve, Reding Viviane, Saïfi Tokia, Szejnfeld Adam, Wałęsa Jarosław, Winkler Iuliu
S&D	Arena Maria, Graswander-Hainz Karoline, Jongerius Agnes, Lange Bernd, Martin David, Maurel Emmanuel, Moisă Sorin, Rodríguez-Piñero Fernández Inmaculada, Schuster Joachim
VERTS/ALE	Buchner Klaus, Solé Jordi

4	-
ENF	Loiseau Philippe, Salvini Matteo
GUE/NGL	Kouloglou Stelios, Mineur Anne-Marie

1	0
ENF	Obermayr Franz

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää