Menettely : 2016/2202(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0125/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0125/2017

Keskustelut :

PV 26/04/2017 - 19
CRE 26/04/2017 - 19

Äänestykset :

PV 27/04/2017 - 5.14

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0145

MIETINTÖ     
PDF 389kWORD 87k
30.3.2017
PE 593.839v05-00 A8-0125/2017

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015

(2016/2202(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Younous Omarjee

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015

(2016/2202(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2015 (COM(2016)0485 – C8-0326/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2016)0386),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2015 ja komission vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2015 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 21. helmikuuta 2017 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2015 (05376/2017 – C8-0081/2017, 05377/2017 – C8-0082/2017, 05378/2017 – C8-0083/2017, 05379/2017 – C8-84/2017),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2014 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2016)0674) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2016)0338 ja SWD(2016)0339),

–  ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun(3) ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010 muutetun(4) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”)(5),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(6) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(7) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(8) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(9) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(10) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(11) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(12) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323(13) 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0125/2017),

1.  myöntää komissiolle vastuuvapauden kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2015 tilien päättämisestä

(2016/2202(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2015 (COM(2016)0485 – C8-0326/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2016)0386),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2015 ja komission vastaukset(14),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2015 koskevan lausuman(15) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 21. helmikuuta 2017 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2015 (05376/2017 – C8-0081/2017, 05377/2017 – C8-0082/2017, 05378/2017 – C8-0083/2017, 05379/2017 – C8-84/2017),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2014 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2016)0674) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2016)0338 ja SWD(2016)0339),

–  ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun(16) ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010 muutetun(17) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”)(18),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(19) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(20) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(21) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(22) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(23) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(24) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(25) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323(26) 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0125/2017),

1.  hyväksyy kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2015 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).3. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015

(2016/2202(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0125/2017),

A.  toteaa, että Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun(27) ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010 muutetun(28) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus) päätarkoituksena on osana unionin ja AKT-maiden välisiä suhteita vähentää köyhyyttä ja viime kädessä poistaa se kokonaan kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden mukaisesti;

B.  toteaa, että neuvoston päätöksen 2013/755/EU(29) päätavoitteena on edistää merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) progressiivista kehitystä tehostamalla MMA:iden kilpailukykyä ja lujittamalla niiden vastustuskykyä siten, että vähennetään niiden taloudellista ja ekologista haavoittuvuutta ja edistetään niiden keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden kumppaneiden kanssa;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan kehitysrahastot (EKR:t) ovat unionin pääasiallinen rahoitusväline AKT-maiden ja MMA:iden kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä;

D.  toteaa, että EKR:ien hallitusten välinen luonne otetaan huomioon täytäntöönpanomenetelmien laajassa kirjossa, joita sovelletaan kaikkiaan 79 maassa yhdessä tarjouspyyntöjen ja hankintojen tekemistä koskevien monimutkaisten sääntöjen ja menettelyjen kanssa;

E.  toteaa, että EKR-toimintojen toteuttaminen on haasteellista, koska siihen liittyy toistuvasti suuria geopoliittisia ja institutionaalisia riskejä;

F.  toteaa, että EKR:n asianmukaisesta täytäntöönpanosta riippumattomat ulkoiset tekijät saattavat heikentää kehitystä tai estää sen kokonaan;

G.  toteaa, että EKR:t ovat jäsenvaltioiden rahoittamia ja komission ja Euroopan investointipankin yhdessä hallinnoimia ja että EKR:iin liittyvä vastuuvapaus on pelkästään komissiolle kuuluva asia;

H.  toteaa, että unionilla on mahdollisuus ja tarvittava painoarvo, jonka avulla se voi määritellä, miten globaaleihin ja geopoliittisiin haasteisiin reagoidaan;

I.  toteaa, että jäsenvaltioiden historian perusteella unionilla on AKT-maiden ja MMA:iden kehittämistä koskevia velvoitteita;

J.  toteaa, että niin unionin kuin AKT-maiden ja MMA:iden tulevaisuus kytkeytyy maantieteeseen, globalisaatioon ja väestörakenteen muutokseen;

K.  toteaa, että unionin on etenkin kehityspolitiikkansa tavoitteiden yhteydessä kiinnitettävä välittömästi huomiota vuotta 2100 koskeviin väestönkasvuennusteisiin sekä uusista muuttoliikevirroista, aseellisista konflikteista, maapallon lämpenemisestä sekä erilaisista talouskriiseistä ja sosiaalisista kriiseistä aiheutuviin vaikutuksiin; pitää kehitysapua olennaisena välineenä, jonka moninaisia täytäntöönpanomenetelmiä on optimoitava, jotta kyetään vastaamaan näihin lukuisiin globaaleihin haasteisiin;

L.  katsoo, että muuttoliikekriisi on sekä kyseenalaistanut kansainvälisen avun periaatteet ja tavoitteet että korostanut tarvetta soveltaa solidaarisuuden periaatetta yhdenmukaisemmin ja ehdoitta kaikkien jäsenvaltioiden toimesta;

M.  toteaa, että nykyiset muuttoliikekriisit eivät saa jättää varjoonsa väestörakenteen mullistuksiin kytkeytyviä muuttoliikeaaltoja, joihin on reagoitava toisella tapaa;

N.  toteaa, että AKT-maihin ja MMA:isiin on sovellettava uudistettua lähestymistapaa, joka edellyttää uusia taloudellisia kannustimia ja rahoitusvälineitä;

O.  muistuttaa, että suuri osa AKT-maista on pieniä kehittyviä saarivaltioita; toteaa, että saarilla ja etenkin AKT-maiden saarilla on uusi kansainvälinen rooli, etenkin kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksesta käytävät kansainväliset neuvottelut;

P.  ottaa huomioon, että eräät MMA:t sijaitsevat samalla alueella kuin AKT-maat; toteaa, että MMA:illa on samoja globaaleja haasteita mutta ne ovat AKT-maista poiketen osa eurooppalaista perhettä ja siksi niihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota varoja toimitettaessa; toteaa, että MMA:iden hyvin pieni koko ja niiden ja unionin välinen luontainen kytkös ovat erityispiirteitä, jotka olisi otettava huomioon;

Q.  ottaa huomioon, että komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto allekirjoittivat syyskuussa 2013 yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla tehostetaan syrjäisimpien alueiden, MMA:iden ja AKT-maiden yhteistyötä;

R.  ottaa huomioon, että unionin ulkoiset toimet kanavoituvat kansainvälisten järjestöjen kautta siten, että ne joko käyttävät unionin varoja tai rahoittavat hankkeita yhdessä unionin kanssa, valvontaa ja hallintoa koskevat haasteet mukaan luettuina;

S.  katsoo, että unionin osallistumisen on oltava tasoltaan ja luonteeltaan tapauskohtaista ja ehdollista ja sen pitää olla riippuvaista mitattavissa olevasta edistyksestä esimerkiksi demokratiakehityksen, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan, kestävän sosioekonomisen kehityksen, oikeusvaltion ja korruption torjunnan alalla ja että unionin on tarpeen mukaan tarjottava apuaan tämän edistyksen vauhdittamiseksi;

T.  pitää säännöllisesti käytävää ja perusteellista poliittista vuoropuhelua ratkaisevana varmistettaessa, että AKT-maat ja MMA:t kokevat asian suuremmassa määrin omakseen ja kykenevät mukautumaan poliittisiin tavoitteisiin;

U.  pitää olennaisena, että varmistetaan unionin kaikkien politiikan alojen ja unionin kehityspolitiikan tavoitteiden johdonmukaisuus;

V.  toteaa, että on olennaista edistää unionin näkyvyyttä ja tuoda unionin arvoja esiin kaikessa kehitysavussa;

W.  toteaa, että täytäntöönpanoprosessien yksinkertaistamisella voidaan parantaa avun toimituksen tehokkuutta;

X.  toteaa, että kestävyys on olennaista lisättäessä kehitysavun kokonaisvaikuttavuutta siten, että vaikutuksia seurataan jatkuvasti avun kaikkien toimitusmuotojen yhteydessä;

Y.  toteaa, että hallintotapaan kohdennettu unionin tuki on olennainen tekijä, jotta kehitysavulla voidaan toteuttaa vaikuttavia hallintouudistuksia;

Z.  toteaa, että budjettituki, jolla voi olla keskeinen rooli muutosten aikaansaamisessa ja keskeisten kehityshaasteiden käsittelyssä, sisältää merkittävän rahoitukseen liittyvän riskin ja sitä pitäisi myöntää ainoastaan, jos tuensaajavaltio pystyy osoittamaan riittävää avoimuutta, jäljitettävyyttä, vastuuvelvollisuutta ja vaikuttavuutta ja osoittaa sitoutuneensa poliittisiin uudistuksiin; toteaa, että budjettitukea on mukautettu erityisesti pienille ja syrjäisille alueille, kuten AKT-maiden saarille;

AA.  katsoo, että avoimuus ja tilintekovelvollisuus ovat demokraattisen valvonnan sekä kehitysavun vaikuttavuuden ennakkoedellytyksiä;

AB.  katsoo, että hallintokulujen hallinnointia on valvottava jatkuvasti ja kaikissa olosuhteissa ja kaikkien tukimuotojen osalta;

AC.  toteaa kehitysmaiden laittomien rahoitusvirtojen pahentavan köyhyyttä;

AD.  kehottaa jälleen kerran sisällyttämään EKR:n unionin yleiseen talousarvioon, jotta voidaan parantaa EKR:n ja kehityspolitiikan näkyvyyttä ja demokraattista valvontaa;

AE.  toteaa, että unionin kansalaisten sitoutumien kehityspolitiikkaan edellyttää mahdollisimman suurta avoimuutta, hyvää hallinnointia ja suorituskykyä;

Tarkastuslausuma

Rahoituksen toteuttaminen vuonna 2015

1.  toteaa, että vuoteen 2015 mennessä rahoitus oli jakaantunut neljään kehitysrahastoon seuraavasti: kahdeksanteen kehitysrahastoon kohdennettiin 12 480 miljoonaa euroa, yhdeksänteen 13 800 miljoonaa euroa, kymmenenteen 22 682 miljoonaa euroa ja yhdenteentoista 30 506 miljoonaa euroa; toteaa, että yhdennentoista EKR:n määrärahoista kohdennetaan 29 089 miljoonaa euroa kehitysmaille ja 364,5 miljoonaa euroa MMA:ille ja että näihin määrin sisältyy Euroopan investointipankin AKT-maiden investointikehys, joka on 1 134 miljoonaa euroa AKT-maille ja 5 miljoonaa euroa MMA:ille; toteaa, että 1 052,5 miljoonaa euroa on kohdennettu EKR:n ohjelmasuunnittelusta ja täytäntöönpanosta komissiolle aiheutuviin menoihin;

2.  toteaa, että varat käytetään hankkeiden ja budjettituen avulla neljään tukimuotoon: 42 prosenttia maksuista kuului suoran hallinnoinnin alaan ja 24 prosenttia tästä määrästä järjestettiin budjettitukena; toteaa, että jäljelle jäävä 58 prosentin osuus toteutui välillisen hallinnoinnin kautta ja että määrästä 31 prosenttia maksettiin kansainvälisten järjestöjen, 24 prosenttia kolmansien maiden ja 3 prosenttia jäsenvaltioiden kansallisten elinten kautta;

3.  pitää huolestuttavana, että vuoden 2015 menoihin sisältyy edelleen kahdeksannesta EKR:stä peräisin olevia varoja, kun otetaan huomioon, että kahdeksas EKR käynnistettiin vuonna 1995;

4.  pitää myönteisenä, että EuropeAid toteutti vuonna 2015 kokonaissitoumusten nettomäärään liittyen toimenpiteitä 5 034 miljoonan euron edestä, mikä johtui yhdennentoista EKR:n käynnistymisestä, jonka seurauksena maksisitoumusmäärärahoja lisättiin 27 839 miljoonaa euroa; toteaa, että yhdestoista EKR vaikutti maksamatta olevien sitoumusten toteuttamisasteeseen, joka kokonaissitoumusten osalta laski 98 prosentista 69,7 prosenttiin ja yksittäisten sitoumusten osalta 91,2 prosentista 63,5 prosenttiin;

5.  pitää valitettavana, että komission joutuminen maksumäärärahavajeeseen vuonna 2015 johti kehitysyhteistyön hankalaan budjettitilanteeseen, joka haittasi varojen käytön kokonaistuloksellisuutta ja jossa varainhoitovuodelle 2016 siirrettiin 483 miljoonaa euroa ja viivästyskorkoina maksettiin arviolta miljoona euroa; pitää myönteisenä, että komissio pyrkii varmistamaan kehitysavun jatkuvuuden ja rajaamaan nykyisestä maksuvajeesta aiheutuvia vaikutuksia;

6.  toteaa lisäksi, että komissio pyrki koko vastuualueellaan vähentämään ennakkorahoitusta (39 prosenttia saavutettu tavoitteen ollessa 25 prosenttia), aiemmin maksattamattomia määriä (46 prosenttia tavoitteen ollessa 25 prosenttia) sekä avoimina olevien sopimusten määrää, joskin EKR:ien kohdalla viimeksi mainittuja koskeva tilanne oli vähemmän tyydyttävä; kannustaa komission yksiköitä jatkamaan EKR:ia koskevien avoimena olevien sopimusten määrän vähentämistä;

Tilien luotettavuus

7.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n lopullinen tilinpäätös varainhoitovuodelta 2015 antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:ien taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2015 ja että toimien tulokset, rahavirrat ja nettovarallisuuden muutokset päättyneeltä varainhoitovuodelta ovat EKR:n varainhoitoasetuksen ja kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin perustuvien kirjanpitosääntöjen mukaiset;

8.  pitää myönteisenä, että komissio on ratkaissut 750 000 euroa ylittävien ennakkomaksujen korkojen perintää sekä 250 000 euron–750 000 euron ennakkomaksujen korkojen perintää koskevan kysymyksen, minkä ansiosta komissio pystyi kirjaamaan asianmukaisesti 2,5 miljoonan euron kertyneet korot vuoden 2015 tilinpäätöksessään; kehottaa komissiota tarkastelemaan myös tapauksia, joiden arvo jää alle 250 000 euron;

9.  pitää perintämääräysten hallinnoinnin yhteydessä valitettavana, että toiminnan tuotoksi kirjattiin väärin 9,6 miljoonaa euroa, joka vastaa käyttämättä olevia ennakkomaksuja;

10.  pitää valitettavana, että kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n mukaisia perintämääräyksiä peruttiin 29,6 miljoonan euron arvosta kirjausvirheiden, oikaisujen ja muutosten vuoksi; pyytää komissiota antamaan tietoja käynnissä olevasta riita-asiasta, jossa on kyse 15,8 miljoonasta eurosta;

11.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että miljoonan euron perintämääräyksestä vähennettiin 623 000 euroa komission ja velallisen sovintoratkaisun vuoksi(30); toteaa tämän johdonmukaisuuden unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, EURATOM) N:o 966/2012(31) (varainhoitoasetus) sekä suhteellisuusperiaatteen kanssa perintämääräysten osalta; painottaa kuitenkin sitä, että kyseessä ovat veronmaksajien rahat, joita on suojeltava tarvittavin keinoin;

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

12.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2015 tilien perustana olevat tulot olivat olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

13.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n menotapahtumiin liittyvä todennäköisin virhetaso oli sama kuin vuonna 2014 (3,8 prosenttia), eli suurempi kuin vuonna 2013 (3,4 prosenttia) ja 2012 (3 prosenttia); kehottaa EIP:tä ja komissiota laatimaan toimintasuunnitelman lisääntyvien asiavirheiden suuntauksen kääntämiseksi ja esittämään sen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

14.  on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen arviosta, jonka mukaan tilien perustana oleviin laillisiin ja asianmukaisiin maksuihin liittyvä virhetaso on olennainen; on huolestunut maksuja koskevan otannan tuloksista, koska 35 maksutapahtumaan yhteensä 140:stä (25 prosenttia) liittyi virhe; toteaa, että sisäiset valvontajärjestelmät ja niiden tehokkuuden tarkastukset koskettavat sekä komission toimipaikkaa että unionin kohdemaissa olevia edustustoja, mutta myös muita toimijoita, kuten AKT-maiden nimeämiä kansallisia tulojen ja menojen hyväksyjiä, joiden osalta tarkastuksissa havaitaan usein heikkouksia; kehottaa komissiota tukemaan ja vahvistamaan näitä hauraita institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia;

15.  on huolissaan siitä, että vuoden 2015 virheaste on samalla tasolla kuin vuonna 2014 (3,8 prosenttia), kun täydentävien asiakirjojen puuttuminen (tämän virheluokituksen määrä oli 3,692 833 miljoonaa euroa) ja hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen (tämän virheluokituksen määrä oli 1,176 140 miljoonaa euroa) muodostivat yhdessä 70 prosenttia arvioidusta virhetasosta (vuonna 2014 vastaava osuus oli 63 prosenttia); pyytää EIP:tä ja komissiota vauhdittamaan pyrkimyksiään ja parantamaan tehokkaasti rahoitushankkeiden ennakko- ja jälkitarkastuksia, jotta voidaan vähentää huomattavasti esimerkiksi virheluokituksiin ”täydentävien asiakirjojen puuttuminen” ja ”hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen” liittyviä määriä;

16.  on ollut jo pitkään huolissaan ennakkotarkastusten heikkouksista, sillä 28:sta ennakkotarkastuksen kohteeksi joutuneesta lopullisesta maksutapahtumasta oli hyväksytty 16 tapahtumaa, vaikka ennakkotarkastuksissa ilmeni kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä; pitää valitettavana, että edellisvuosien tapaan useimmat havaitut virheet liittyivät työsuunnitelmiin, avustuksiin ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin rahoitussopimuksiin; kehottaa tämän vuoksi komissiota kiinnittämään enemmän huomiota ennakkotarkastuksiin EKR:n täytäntöönpanon laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi; toteaa, että budjettituen luonne rajoittaa budjettituen maksujen virhetason arviointia siinä määrin, että tapahtumat ovat virhealttiita;

17.  painottaa nimelliseen lähestymistapaan liittyvää toimintariskiä, kun komission osuudesta usean rahoittajan hankkeisiin ilmoitetaan, että ei ilmennyt sääntöjenmukaisuuteen liittyviä virheitä koottuna muiden rahoittajien osuuksien kanssa eikä niitä osoiteta erityisiin menoeriin, koska komissio olettaa, että unionin tukikelpoisuussääntöjä noudatetaan niin kauan kuin yhdistettyyn määrään sisältyy riittävästi tukikelpoisia menoja kattamaan unionin osuuden;

18.  ilmaisee huolensa siitä, että nimellinen lähestymistapa rajoittaa merkittävästi tilintarkastustuomioistuimen työtä erityisesti sen osalta, että varainhoitovuonna 2015 763 miljoonaa euroa maksettiin budjettitukena, mikä on 24 prosenttia EKR:n vuoden 2015 menoista(32);

19.  kehottaa komissiota korjaamaan ripeästi nämä ennakkotarkastusten puutteet ja toteaa, että komissiolla oli tietojärjestelmiensä ansiosta niin paljon tietoja, että se olisi voinut ehkäistä, havaita ja korjata kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ennen menojen kattamista, mikä olisi vaikuttanut myönteisesti arvioituun virheasteeseen, joka olisi tuolloin ollut 1,7 prosenttiyksikköä pienempi;

20.  panee merkille, että takaisin on peritty 89,9 miljoonaa euroa, koska maksuja on suoritettu perusteettomasti säännönvastaisuuksien ja virheiden seurauksena;

Varmistusjärjestelmän osatekijät

21.  pitää myönteisenä, että yleisestä varauksesta on siirrytty parlamentin aiemmissa EKR-päätöslauselmissa esitettyjen pyyntöjen mukaisesti erillisvarauksiin, eli i) aihekohtaiseen varaukseen, joka koskee suoraan hallinnointiin liittyvää kahta suurta riskiä (18 prosenttia vuonna 2015 maksetusta kokonaismäärästä) ja välillistä hallinnointia kansainvälisten järjestöjen kanssa ja ii) Afrikan rauhanrahastoa koskevaan erityisvaraukseen;

22.  panee merkille komission kahden suuremman riskin alalla toteuttamat toimet ja kehottaa komissiota tekemään parlamentille selkoa näiden toimien toteuttamisesta;

23.  pyytää komissiota jatkamaan toimintoperusteisen budjetoinnin riskinarvioinnin hiomista, jotta voidaan varmistaa alakohtaisen varmistuksen asianmukaisuus; pyytää tässä yhteydessä arvioimaan välillisen hallinnoinnin riskitasoa ja heikkouksia;

24.  ilmaisee huolensa välillisen hallinnoinnin riskialttiista luonteesta, joka johtuu erityisesti siitä, että kun kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto on maksanut varat paikallisille toimijoille ja alihankkijoille, ne eivät ole jäljitettävissä;

25.  pitää myönteisenä, että valvonnan välineitä on parannettu ulkoisissa tarkastuksissa tehtyjen havaintojen jälkeen; pitää uutta tarkastussovellusta ja komission kehittämää laatuasteikkoa myönteisenä ja kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, joilla halutaan parantaa kyseisiä välineitä;

26.  pitää myönteisenä, että jäännösvirhesuhdetta koskeva selvitys tehtiin vuonna 2015 neljännen kerran peräkkäin ja että siitä on tullut tärkeä valvonta-, seuranta- ja tarkastusstrategian väline;

27.  painottaa, että jäännösvirhesuhde lasketaan vähentämällä kansallisella ja unionin tasolla määrätyt monivuotiset rahoitusoikaisut tarkastusviranomaisten vuotuisista virhetasoista;

28.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvä tehtyihin sopimuksiin liittyvä vuoden 2015 jäännösvirhesuhde arvioitiin 2,2 prosentiksi, mikä ylittää edelleen 2 prosentin olennaisuusrajan ja vastaa noin 174 miljoonaa euroa, josta 98 miljoonaa euroa kytkeytyi EKR:ään;

29.  kehottaa komissiota soveltamaan edelleen korkeita menetelmästandardeja jäännösvirhesuhteen arviointiin sekä seuraamaan tiiviisti jäsenvaltioiden rahoitusoikaisuja;

30.  muistuttaa, että varojen hyödyntämisen, sääntöjen noudattamisen ja tuloksellisuuden välillä tarvitaan uutta tasapainoa, joka on otettava huomioon toimien hallinnoinnissa;

31.  pitää myönteisenä, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto on alentanut valvontakustannuksia koskevaa arviota 371 miljoonasta eurosta (2014) 293 miljoonaan euroon (2015); kannustaa komissiota jatkamaan pääosaston harjoittaman valvonnan kustannustehokkuuden parantamista, samalla kun varmistetaan, että virheitä ilmenee mahdollisimman vähän;

32.  kehottaa komissiota tarkastelemaan ennakko- ja jälkiarvioinneissa sekä hallinnoinnin ja tuloksellisuuden arvioinneissa komission tulossuuntautunutta talousarviota koskevan aloitteen tavoitteiden mukaisesti sitä, miten unionin ulkopolitiikka ja ulkoiset toimet vaikuttavat edunsaajamaiden tilanteeseen;

Unionin kehitysyhteistyötoimia koskevaan tulosperusteiseen lähestymistapaan liittyvät riskit

33.  panee merkille, että komissio on sisällyttänyt riskejä koskevan kysymyksen ulkoisten toimiensa hallinnointiin, jota suoritetaan monimutkaisissa ja epävarmoissa toimintaympäristöissä ja riskit ovat erityyppisiä kumppanimaiden erilaisten kehitystasojen ja hallintorakenteiden vuoksi;

34.  korostaa, että on syytä parantaa pitkäaikaisia tuloksia koskevan terminologian (tuotokset, tulokset ja vaikutukset) käyttöä ja että on tärkeää määritellä kestävät SMART-tavoitteet ennen kuin tehdään mitään päätöksiä eri hankkeiden rahoittamisesta; korostaa tarvetta kiinnittää enemmän huomiota saavutettavissa olevien ja realististen tavoitteiden asettamiseen sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa kumppanimaat saavuttavat alkuperäiset tavoitteet mutta tulokset eivät ole merkittäviä kehityksen kannalta; muistuttaa, että kehitystavoitteet on arvioitava ottamalla huomioon sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät sekä taloudelliset tekijät;

35.  pitää välttämättömänä pidättyä keskittymästä talousarvion toteutumaan ainoana hallinnollisena tavoitteena, koska se voi olla haitallista moitteettoman varainhoidon ja tulosten saavuttamisen kannalta; katsoo, että kannustimiin perustuva lähestymistapa, joka perustuu ”myönteisen ehdollisuuden” järjestelmään ja johtaa kannustimiin moitteettomasti suoriutuville tuensaajille ja heikommin suoriutuvien edunsaajien tiukempaan valvontaan, olisi kytkettävä erityisiin ja tiukkoihin tulosindikaattoreihin, joiden avulla voidaan määrällisesti arvioida puutteita ja täyttyneitä tavoitteita;

36.  painottaa voimakkaasti, että ”myönteiseen ehdollisuuteen” perustuvassa järjestelmässä olisi poikkeuksetta noudatettava ennaltavarautumisen periaatetta;

37.  palauttaa mieliin, että erittäin riskialttiiden tekijöiden (ulkoiset ja operatiiviset tekijät, rahoitustekijät) säännöllinen seuranta ja kartoitus ja niiden ilmaiseminen määrällisesti hankkeen määrittelyvaiheesta toteutusvaiheeseen saakka ovat hyvän varainhoidon ja menojen laadun edellytyksiä sekä edellytys sille, että voidaan varmistaa unionin toimien uskottavuus, kestävyys ja maine; katsoo, että toimien ja maiden riskiprofiilien luominen helpottaa myös riskien nopeaa lieventämistä koskevan strategian laatimista, mikäli tilanne kumppanimaassa heikkenee;

38.  tähdentää, että valvontaympäristöä ja riskinhallintatehtäviä on mukautettava säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon uudet tuenantotavat ja -järjestelyt, kuten sekarahoitus, erityisrahastot ja rahoituskumppanuudet muiden kansainvälisten instituutioiden kanssa, sekä tilanteet, joissa edunsaajamaat höytyvät erilaisista tukilähteistä;

39.  katsoo, että myös kumppanimaiden valmiuksien luomisen, hallintorakenteiden ja omavastuullisuuden kehittäminen on ratkaisevan tärkeää järjestelmäriskien lieventämiseksi, jotta varat päätyvät kohteisiin, joihin ne on tarkoitettu ja ovat taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vaatimuksen mukaisia ja jotta otetaan huomioon myös ekologia, yhdenvertaisuus ja etiikka; kannustaa tässä yhteydessä komissiota selvittämään edelleen, voidaanko käyttää paikallisia tarkastusyrityksiä ja paikallisia palveluja, ja mitä riskejä tähän liittyy, samalla kun varmistetaan täysi avoimuus ja vastuullisuus;

40.  on tietoinen, että varainhoitoasetuksessa sallitaan tuensaajien turvautuminen paikallisiin tarkastusyrityksiin; on kuitenkin hyvin huolissaan EuropeAidin hallintotietojärjestelmän ulkoisten tarkastusten tuloksia ja jatkotoimia koskevista puutteista, jotka tilintarkastustuomioistuin mainitsee EKR:n varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyssä; kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa ottamaan käyttöön laatuasteikon edunsaajien suoraan käyttämien paikallisten tarkastusyritysten toteuttamiin tilintarkastuksiin ja menotarkastuksiin, kun riittämättömän laadun riski arvioidaan suuremmaksi ja tilintarkastus- ja menotarkastusraporteissa ei ole riittävästi tietoa tosiasiallisesti tehdystä työstä nykyisen asteikon käyttämiseksi tehokkaasti;

EKR-tuen vaikuttavuuden parantaminen

41.  korostaa, että kehitysavun uskottavuuden kannalta on tärkeää, että sen avulla saavutetut tulokset voidaan osoittaa, erityisesti käytettävien välineiden, avuntoimitusmenetelmien ja varojen osalta, ja että voidaan osoittaa unionin ulkopolitiikan ja ulkoisten toimien ja kehitysapua koskevien tavoitteiden johdonmukaisuus, erityisesti kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien suojelun ja ympäristönsuojelun tavoitteiden kohdalla;

42.  muistuttaa, että on säännöllisesti hiottava ohjaavia periaatteita, jotka koskevat avun vaikuttavuutta, kehitystulosten omaksi kokemista kumppanimaassa sekä kumppanimaiden hallintojärjestelmää kohtaan tunnettua luottamusta;

43.  pitää olennaisena, että hankkeiden täytäntöönpanotapaa mukautetaan kuhunkin tapaukseen ja hankkeeseen liittyvien tavoitteiden mukaisesti; katsoo, että tehokkuutta voidaan parantaa tukemalla hankkeita, joiden ulottuvuutta on mukautettu aiemmin asetettuihin tavoitteisiin, jolloin saadaan aikaan konkreettisia ja yksilöitävissä olevia tuloksia ja paikallisyhteisöjen kestävää kehitystä;

44.  pitää keskeisenä, että EKR:n kautta rahoitettavien infrastruktuurihankkeiden tapauksessa edellytetään erillistä ennakkoarviota, jossa otetaan huomioon hankkeiden sosiaalinen ja ympäristöllinen vaikutus sekä niiden lisäarvo; katsoo, että rahoituspäätöksen on perustuttava asianmukaiseen kustannus-hyötyanalyysiin ja että rahoitetaan hankkeita, joiden toteuttaminen ei osoittaudu olevan ympäristöllisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta kiistanalainen;

45.  toteaa jälleen, että tuloksellisuuden seurannan ja tulosten arvioinnin heikentäminen on haitaksi julkisen vastuuvelvollisuuden tavoitteille ja päätöksentekijöiden kattavalle tiedonsaannille; huomauttaa, että parlamentille on ehdottomasti annettava selkeä kuva siitä, missä määrin unionin tärkeimmät tavoitteet on todella saavutettu; painottaa, että on tärkeää soveltaa tasapainoisempaa lähestymistapaa, joka käsittää vähemmän luottamuksellisuutta ja enemmän avoimuutta, erityisesti ulkoisen avun hallinnointia koskevissa kertomuksissa;

46.  katsoo, että komission olisi arvioitava valitsemaansa tiettyyn avun toimitustapaan liittyvät riskit ennen kuin se sitoo varoja sekä tarkastellessaan odotettuja tuloksia; katsoo, että eri hankkeiden yhdisteleminen niin sisällöllisesti kuin täytäntöönpanotavan osalta on olennaista, jotta voidaan varmistaa EKR-tuen vaikuttavuus;

47.  katsoo, että teknisiä ja hallinnollisia resursseja on vahvistettava, jotta voidaan parantaa EKR-tuen vaikuttavuutta erityisesti sääntöjen monimutkaisuuden osalta, koska EKR:n varainhoitoa koskeva asiakirja ei ole yksittäinen asiakirja, vaan sitä on sovellettava yhdessä muiden oikeudellisten lähteiden kanssa, mihin liittyy merkittävä oikeudellisen epävarmuuden ja virheiden riski;

48.  katsoo, että varojen kohdentamista koskevia sääntöjä on yksinkertaistettava, jotta voidaan varmistaa parempi avun käyttö ja tehostaa annetun avun vaikuttavuutta; kannustaa komissiota käynnistämään rahoituksen kohdentamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisen ja tukemaan paikallisia kumppaneita hankkeiden täytäntöönpanossa; painottaa kuitenkin, että yksinkertaistaminen ei saa tapahtua nykyisen ennakko- ja jälkitarkastuksia koskevan järjestelmän ja keskinäisen valvontajärjestelmän kustannuksella, jotka ovat olennaisia kattavan valvonnan osalta; painottaa, että ennakkotarkastuksiin liittyy jo jatkuvia puutteita ja että alan yksinkertaistamista on punnittava huolellisesti siihen liittyviin riskeihin nähden; muistuttaa komissiota siitä, että on painotettava oikeaa tasapainoa vähäisemmän hallinnollisen rasitteen ja tehokkaan rahoitusvalvonnan välillä yksinkertaistettaessa kehittämisvarojen kohdentamista koskevia sääntöjä;

49.  katsoo, että kohdentamista koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen ei saisi suunnata määrärahoja pois perussäädösten tavoitteista ja periaatteista, ja katsoo, että rahaston kautta ei saisi kanavoida määrärahoja EKR:n ja muiden unionin pitkän aikavälin toimintalinjojen kustannuksella;

Osaamista, tuloksellisuutta ja tuloksia käsittelevä työryhmä

50.  pitää myönteisenä EU:n kansainvälisen kehitysyhteistyön tuloskehykseen liittyvien hankkeiden valikoituja tuloksia koskevaa ensimmäistä selontekoa ja katsoo sen täydentävän komission sitoutumista vastuuvelvollisuuden parantamiseen ja laajempaan tiedottamiseen käynnissä olevien operaatioiden tuloksista; on erityisen kiinnostunut organisatorisen toimintakyvyn indikaattoreiden luettelosta, joka auttaa mittaamaan kumppanimaiden ja komission yksiköiden organisatorisen toiminnan vaikutuksen, tulosten ja tuotosten kehitystä ja raportoimaan siitä;

51.  pitää hyödyllisenä, että tulevaan vuotuiseen toimintakertomukseen sisällytetään säännöllisesti tätä asiaa koskevia tietoja, jotta voidaan seurata, millaisia tuloksia unionin maksuosuuksilla saavutetaan kehitysyhteistyön eri osa-alueilla, kuten julkisten varojen hallinnoinnin tai hyvän hallintotavan saralla tai eri toimintojen yhdistämisellä aikaan saatujen vipuvaikutusten yhteydessä;

Unionin edustustojen tulosten arviointi

52.  pitää myönteisenä, että unionin edustustojen kokonaistulosten analysoinnissa on edistytty, kun vuonna 2015 on tarkasteltu sisäisten valvonta- ja tarkastusjärjestelmien tuloksia keskeisten tulosindikaattoreiden ja tavoitteiden avulla ja hallinnoitu tehokkaasti toimintaa ja resursseja;

53.  kehottaa nostamaan tavoitetasoa EKR:n varoja koskevassa strategiassa, niiden hallinnoinnissa ja niitä koskevassa vastuuvelvollisuudessa; korostaa, että tämä on tilaisuus optimoida kaikkien EKR:n toimien kestävyys vahvistamalla taloudellisia ja rahoitusta koskevia tehokkuuskriteereitä ja määrittämällä tehokkuus- ja vaikuttavuushyötyjä, jotka heijastuvat hallinnoinnin tuloksellisuuteen; pitää tarpeidenarviointien valmistelua tehokkaana alustavana vaiheena pyrittäessä varmistamaan unionin rahoituksen lopullinen vaikuttavuus;

54.  korostaa ulkoisen avun hallinnointia koskevissa kertomuksissa esitettyjen tietojen merkittävyyttä komission antaessa ulkoisen avun hallinnointia koskevat takeet; korostaa myös edustustojen tuloksellisuutta, sillä vuonna 2015 saavutettiin 24:stä keskeisestä tulosindikaattorista 20, kun taas vuonna 2014 vastaava luku oli ollut 15;

55.  pitää kuitenkin valitettavana, että yhdeksän 86:sta edustustosta ei ole saavuttanut viitearvoa, joka koskee 60:tä prosenttia keskeisistä tulosindikaattoreista; kehottaa komission yksiköitä seuraamaan tiiviisti niitä edustustoja, jotka ovat vasta hiljattain saavuttaneet 60 prosentin tavoitteen tai jotka ovat ylittäneet tämän kynnysarvon vain niukasti, jotta voidaan hioa ja täsmentää edustustoja koskevan suuntauksen analyysia;

56.  kehottaa komission yksiköitä päivittämään säännöllisesti keskeisten tulosindikaattoreiden määritelmää ja niihin liittyviä arviointitapoja sekä jatkamaan riskienarvioinnin kehittämistä erityisesti laatimalla kunkin edustuston hankekokonaisuutta koskeva riskiprofiili (varhaisriskit tai tuotosriskit), jotta jo varhaisessa vaiheessa kyetään valitsemaan pelkästään kannattavia hankkeita; kannattaa vahvasti kattavampaa ennakkoon tehtävää riskinarviointia, jotta valituiksi tulevat vain kestävimmät hankkeet;

57.  pyytää komissiota kehittämään hankkeiden täytäntöönpanon esteitä ja hankaluuksia koskevan luokituksen, jotta pystytään viipymättä selvittämään asianmukaisimmat reagointitavat ja korjaavat toimenpiteet;

58.  pitää olennaisen tärkeänä, että edustustojen päälliköille muistutetaan säännöllisesti, että he ovat avainasemassa luotettavuuden ja toimintojen hallinnoinnin tilivelvollisuuden tehostamisessa yleensä, erityisesti mitä tulee varauman esittämisen todennäköisesti aikaansaavien eri osatekijöiden painotukseen;

59.  toteaa painokkaasti, että unionin edustustojen, joiden henkilöstö on lähtöisin Euroopan ulkosuhdehallinnosta (EUH), vastuuvelvollisuutta on lisättävä kattavasti; katsoo, että tämä olisi tehtävä edustustojen päälliköiden laatimien ja allekirjoittamien ulkoisen avun hallinnointia koskevien kertomusten lisäksi;

60.  katsoo, että edustustojen päälliköille on muistutettava selkeästi heidän tehtävistään sekä hallinnointi- ja valvontavastuustaan ja että näiden ei tulisi keskittyä pelkästään tehtäviensä poliittiseen ulottuvuuteen;

61.  kehottaa komissiota tekemään viipymättä selkoa erityisistä korjaavista toimista, joita on toteutettu kun jokin hanke on luokiteltu kolmena peräkkäisenä vuotena punaiseksi keskeisen tulosindikaattorin 5 (niiden hankkeiden prosenttiosuus, joiden täytäntöönpanon edistymistä kuvataan punaisella liikennevalolla) ja keskeisen tulosindikaattorin 6 (niiden hankkeiden prosenttiosuus, joissa saavutettuja tuloksia kuvataan punaisella liikennevalolla) suhteen, jotta voidaan arvioida nopeasti uudelleen alkuperäisiä tavoitteita, kohdentaa käytettävissä olevia varoja uudelleen asianmukaisempiin hankkeisiin tai avustustarpeisiin ja jopa harkita mahdollista hankkeen lopettamista;

62.  toteaa, että hankerahoituksen lopettamisella tai suoran talousarviotuen maksatuksen lopettamisella on diplomaattisia seurauksia, mutta painottaa, että on tärkeää suojella unionin taloudellisia etuja;

63.  pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota Yhdistyneiden kansakuntien ja sen alajärjestöjen kaltaisten kansainvälisten organisaatioiden kanssa suoritettavien toimintojen seurantaan, vanhaan maksattamatta olevaan määrään etenkin EKR:n yhteydessä sekä yhteisiä ulkosuhteita koskevan tietojärjestelmän tietojen ja ulkoisen avun hallinnointia koskevien kertomusten valmistelussa käytettyjen arvojen luotettavuuteen;

64.  painottaa, että kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston kokonaismäärärahat ovat 76,88 miljardia euroa, josta 41,98 miljardia euroa on merkitty maksuiksi; on hyvin huolissaan siitä, että maksattamatta olevat määrät ovat 11,61 miljardia euroa ja että vuoden 2015 lopussa käytettävissä oleva saldo oli 23,27 miljardia euroa(33);

Tulospainotteinen seuranta

65.  kehottaa komissiota ottamaan opiksi kaikista päätöksentekoprosessissa saaduista kokemuksista ja siten varmistamaan, että arviointien ja toimintapolitiikan laatimisen välinen yhteys on toimiva; pyytää komissiota kohdentamaan riittävästi hallinnointikapasiteettia eri arviointitoimintoihin ja varmistamaan, että EuropeAidin arviointi ja tulospainotteisen seurannan järjestelmät ovat luotettavia;

66.  muistuttaa, että komission avustushankkeiden ja -ohjelmien tuloksista olisi annettava ulkopuolista, objektiivista ja puolueetonta palautetta osana komission laadunvarmistusta koskevaa sitoumusta; katsoo, että arviointien tulokset ovat keskeisiä panoksia, joita hyödyntämällä politiikassa ja politiikan tarkasteluprosessissa, millä autetaan mukauttamaan strategisia poliittisia tavoitteita ja parantamaan yleistä johdonmukaisuutta unionin muiden politiikkojen kanssa; pitää aiheellisena taata riippumaton ennakkoanalyysi, jolla määritetään rahoitettujen hankkeiden loppuarviointi;

67.   katsoo, että panostaminen erityyppisten arviointien tulosten analysointiin ja yhdistämiseen auttaa komissiota saamaan kokonaiskuvan suuntauksista ja tekemään päätelmiä, joilla vahvistetaan arviointimenettelyn lopullista vaikuttavuutta ja tarjotaan samalla myös parempaa näyttöä päätöksen- ja politiikantekoa varten;

68.  katsoo, että tiedon jakaminen kaikkien keinojen ja välineiden avulla on erittäin tärkeää kehitettäessä paitsi arviointikulttuuria myös erityisesti vaikuttavaa tuloskulttuuria;

Budjettitukitoiminnot

69.  toteaa, että kaikkiaan 5,746 miljoonan euron maksumäärärahoista osoitettiin 1,266 44 miljoonaa euroa (tai 22 prosenttia) budjettitukeen;

70.  pitää budjettitukea tukimuotona, joka on sovitettu kehitysavun erityispiirteisiin, jolla edistetään kulloisenkin maan omaksi kokemista ja avun vaikuttavuutta ja jolla on saatu aikaan konkreettisia tuloksia pyrittäessä saavuttamaan kehityspolitiikan tavoitteet; toteaa kuitenkin, että budjettitukeen liittyy rahoitusriskejä ja että se saattaa aiheuttaa epävarmuutta tulosten ja tuloksellisuuden suhteen; kehottaa komissiota varmistamaan, että kehitysapua käytetään budjettituen yhteydessä hyvin erityisesti järjestämällä erityiskoulutusta ja antamalla teknistä apua edunsaajille;

71.  pitää myönteisenä vuotta 2016 koskevaa komission budjettitukiselontekoa, jossa arvioidaan vuoden 2015 olennaisia tulosindikaattoreita unionilta budjettitukea saaneissa maissa; kannustaa komissiota sisällyttämään kertomuksessa esitellyt tulokset vuotuiseen toimintakertomukseensa;

72.  muistuttaa, että sopimusta edeltävässä vaiheessa on sovellettava aina neljää tukikelpoisuuskriteeriä ja että budjettituen valvonnassa on seurattava ilmoitettujen tavoitteiden ja sovittujen tulosten saavuttamista;

73.  korostaa, että on selvästi osoitettava, miten budjettituella on edistetty haluttujen kehitysvaikutusten aikaansaamista, ja tuen käyttämisen ehtona on oltava julkisen varainhoidon, demokraattisen valvonnan ja vastuuvelvollisuuden parantaminen sekä täysi avoimuus tuensaajamaiden kansallisten parlamenttien ja kansalaisten suuntaan; pitää ensisijaisen tärkeänä edellyttää tällaisen tuen myöntämisessä tehokasta korruptiontorjuntaa budjettitukea saavissa maissa;

74.  pitää maksamisen tuloksellisuutta koskevaa kriteeriä keskeisenä tekijänä budjettitukitoimintojen hallinnoinnissa sekä syvennetyssä poliittisessa vuoropuhelussa ja toimintapoliittisessa keskustelussa;

75.  pitää välttämättömänä lujittaa poliittista vuoropuhelua ja toimintapoliittista keskustelua, avun ehdollisuutta ja loogista viitekehystä, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus maksuja koskevan päätöksen ja niiden ennakkoehtojen välillä luomalla selvä yhteys maksujen ja tulosten, valittujen tavoitteiden ja ennalta määritettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden välille; kehottaa komission yksiköitä jatkamaan vastaavasti valvontajärjestelmän konsolidointia; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tuloksellisuutta ja tuloksia ja raportoimaan niistä järjestelmällisemmin;

76.  kehottaa komissiota tekemään selkoa vuonna 2015 käynnistetyn Addis Abeban veroaloitteen täytäntöönpanosta ja erityisesti toimista, joilla on puututtu veron välttelemiseen, verovilppiin ja laittomiin rahoitusvirtoihin; katsoo myös, että hallinnon vaikuttavuus ja julkinen varainhoito sekä korruption ja petoksen riskit ovat tekijöitä, joita on valvottava alituiseen ja perusteellisesti;

Erityisrahastojen ja yhdistävien välineiden valvonnan kehittäminen

77.  ottaa huomioon, että erityisrahastojen kehittämisellä pyritään kerryttämään eri sidosryhmiltä peräisin olevia varoja, jotta voidaan lisätä joustavuutta ja nopeuttaa unionin reagointia maailmanlaajuisiin kansainvälisiin kysymyksiin taikka merkittäviin kriiseihin tai hätätilanteisiin; katsoo kuitenkin, että unionin vastaamista näihin haasteisiin voidaan edesauttaa tehokkaasti myös pienen mittakaavan hankkeilla, joissa on selkeästi määritellyt tavoitteet, toimijat ja edunsaajat ja joilla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia pitkän aikavälin strategian mukaisesti;

78.  katsoo, että EKR:ien mahdollisten uusien kehitysvälineiden johdonmukaisuus ja täydentävyys olisi otettava asianmukaisesti huomioon etenkin avun vaikutusten, hallinto- ja hallinnointikulujen osalta kaikissa maksuosuuksissa; kehottaa komissiota varmistamaan, että nämä uudet kehitysvälineet ovat aina unionin kokonaisstrategian ja kehityspolitiikan tavoitteiden mukaisia;

79.  on huolissaan niiden erityisrahastojen ja yhdistävien foorumeiden moninaisuudesta, joita jäsenvaltiot rahoittavat merkittävillä määrillä, mutta jotka eivät kuulu unionin talousarvioon; painottaa voimakkaasti, että ne voivat herättää kysymyksiä hallinnosta, vaikuttavuudesta, avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta; varoittaa komissiota ulkoistamisen ja kehityspolitiikan tavoitteiden vesittymisen riskistä; pyytää tilintarkastustuomioistuinta auttamaan riskinarvioinnissa ja yleisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamisessa sekä vertaamaan rahastojen kautta ohjattujen investointien sekä EKR:stä suoraan tai välillisesti hallinnoitujen investointien vaikuttavuutta;

80.  toteaa, että erityisrahastot olivat osa tapauskohtaista vastausta, joka osoittaa, että EKR, unionin talousarvio ja monivuotinen rahoituskehys eivät tarjoa tarvittavia resursseja ja joustavuutta suuriin kriiseihin vastaamiseksi nopeasti ja kattavasti; katsoo, että vaikuttavuuden osoittamiseksi tarvitaan lisäaikaa;

81.  on tietoinen unionin Afrikka-hätärahaston perustamisesta, mutta pitää valitettavana, että parlamenttia ei kuultu asiassa etukäteen, vaikka se vastaa komission tekemän poliittisen sitoumuksen mukaisesti Euroopan kehitysrahaston suunnittelun tehostetusta valvonnasta; toteaa, että Afrikka-hätärahastoon on maksettu 57 prosenttia, eli 47,142 miljoonaa euroa, jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien (Sveitsin ja Norjan) alun perin lupaamasta määrästä; toteaa, että EKR-varauksesta käytetään 1,4 miljardia euroa Afrikka-hätärahastoon ja että jäsenvaltioiden rahoituslupaukset ovat yhteensä vain 81,492 miljoonaa euroa (eli 4,3 prosenttia kaavaillusta 1,8 miljardista eurosta); panee merkille Bekou-rahaston lupaaman ja maksaman määrän, joka on 34,925 miljoonaa euroa;

82.  kehottaa komissiota huolehtimaan kattavista valvontamekanismeista, joilla varmistetaan näiden uusien välineiden toteuttamisen hallinnoinnin poliittinen valvonta ja etenkin parlamentin harjoittama valvonta vastuuvapauden myöntämistä koskevassa menettelyssä; pitää tärkeänä, että näitä välineitä varten kehitetään erityisiä valvontastrategioita, joissa asetetaan erityisiä tavoitteita ja virstanpylväitä ja tarkastellaan välineitä uudelleen;

83.  ilmaisee syvän huolensa erityisrahastojen tuloksellisuuden arviointia varten riittämättömistä erityistavoitteista, sitovien indikaattorien ja mitattavien virstanpylväiden puutteesta; pyytää tehostamaan edelleen kaavailtuja toimia koskevia tuloksellisuuden seurannan järjestelyjä (tai tulosmatriiseja tai -järjestelmiä), myös unionin poliittisten tavoitteiden mukaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden osalta;

84.  on erityisen kiinnostunut saamaan tietoja nykyisten yhdistävien välineiden avulla luoduista velkavivuista ja pyytää, että tiedoissa keskitytään erityisesti lisäarvoon ja täydentävyyteen verrattuna unionin antamaan perinteiseen apuun;

Kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevien järjestelmien kehittäminen

85.  toteaa, että kansainvälisten organisaatioiden ja kehitysvirastojen kanssa välillisen hallinnoinnin avulla toteutettujen EKR-toimien arvo oli 810 miljoonaa euroa, josta 347 miljoonaa euroa saatiin Yhdistyneiden kansakuntien välityksellä;

86.  panee merkille lisäarvon, jota kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö on tuottanut tietyissä erityisyhteyksissä; korostaa kuitenkin toistuvia heikkouksia, joita ovat olleet esimerkiksi virheasteeseen vaikuttavat rahoitusvirheet, raportointipuutteet, tulosten omistukseen liittyvät ongelmat ja niiden seurauksena unionin puutteellinen näkyvyys tuenantajana sekä tarve yhdenmukaistaa tulospainotteisuutta ja rahalle saatavaa vastinetta koskevia odotuksia;

87.  kehottaa komissiota ja kansainvälisiä elimiä varsinkin yhteisrahoitettavissa ja usean rahoittajan aloitteissa

(i)  arvioimaan ja suunnittelemaan hankkeen tulevia etuja sekä tapaa, jolla kukin kumppani osallistuu lopputulosten ja laajemman vaikutuksen aikaansaamiseen, jotta vältetään kysymykset siitä, mikä osa tuloksista oli unionin rahoituksen tai muun rahoittajan toimien ansiota

(ii)  yhdistämään hallintorakenteensa unionin rakenteeseen erityisesti parantamalla riskinhallintakeinojaan; katsoo, että varojen yhdistämistä olisi seurattava tarkasti tähän liittyvän suuren rahoitusriskin vuoksi;

(iii)  parantamaan kaikkien kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön malleja, etenkin jotta voidaan varmistaa hallintokulujen huolellinen valvonta

(iv)  varmistamaan yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden kanssa toteutettujen hankkeiden sekä koko unionin toimien ja politiikkojen johdonmukaisuuden;

Afrikan rauhanrahaston hallinnointi

88.  toteaa, että Afrikan rauhanrahasto on unionin rahoitusväline, jolla tuetaan yhteistyötä Afrikan kanssa rauhan ja turvallisuuden saralla ja jossa sidottiin vuonna 2015 kaikkiaan 901,2 miljoonaa euroa ja tehtiin sopimus 600 miljoonasta eurosta, ja että koko määrä maksetaan yhdennentoista EKR:n mukaisesti; panee merkille, että noin 90:tä prosenttia Afrikan rauhanrahaston varoista hallinnoidaan sopimuksilla, jotka on allekirjoittanut Afrikan unionin täytäntöönpaneva elin eli Afrikan unionin komissio;

89.  toteaa, että komissio ei luota Afrikan rauhanrahaston täytäntöönpanoon, vaikka se on ollut toiminnassa jo vuosia; pitää tähän liittyen yllättävänä komission ehdotusta ohjata lisää kehitysvaroja Afrikan turvallisuutta koskeviin toimiin; korostaa myös, että Afrikan rauhanrahaston rahoittaminen EKR:stä on ollut väliaikainen ratkaisu 15 vuoden ajan; korostaa, että kehitysrahoituksella on osallistuttu Afrikan turvallisuuspolitiikkaan erittäin merkittävällä rahamäärällä vuosien mittaan, kun taas unionin turvallisuusmenot kehitystarkoituksiin ovat lähes olemattomat;

90.  pitää valitettavana, että Afrikan rauhanrahaston hallinnointi ja toiminnan seuranta eivät olleet riittävän tehokkaita, jotta EKR:iä olisi kyetty suojelemaan laittomilta ja säännönvastaisilta menoilta, ja että korjaavilla toimenpiteillä ei kyetty poistamaan havaittuja institutionaalisia heikkouksia; pitää valitettavina myös heikkouksia, jotka havaittiin rahoitettujen Afrikan rauhanrahaston toimintojen valvonta- ja raportointijärjestelmissä;

91.  pitää valitettavana, että ei otettu huomioon tuloksia, jotka saatiin varainhoitosäännösten vaatimusten mukaisesti toteutetussa pilariarvioinneissa ja jotka koskivat kirjanpito-, hankinta- ja edelleenvaltuuttamisprosessien laiminlyöntejä; pitää valitettavana, että korjaavia toimenpiteitä ei toteutettu ripeämmin;

92.  kehottaa komissiota tekemään muutoksia Afrikan rauhanrahaston rahoituksen valvontaan sekä käynnissä olevien hankkeiden raportointiin osallistuvien sidosryhmien (eli komission yksiköiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja unionin edustustojen) hallintoon koordinointiin ja vastuualueisiin;

93.  pyytää komissiota raportoimaan ajoissa parlamentille korjaavista toimenpiteistä, takaisiperityistä määristä sekä Afrikan rauhanrahaston varojen hallinnoitiin tehdyistä parannuksista;

Yhteistyö merentakaisten maiden ja alueiden kanssa

94.  katsoo, että EKR:issä keskitytään pääasiassa Afrikan valtioihin ja että merentakaisia maita ja alueita ei pitäisi sivuuttaa poliittisten tavoitteiden yhteydessä; kehottaa komissiota huolehtimaan unionin sisäisten toimien ja monialaisten politiikkojen laajemmasta synergiasta ja merentakaisin maiden ja alueiden konkreettisesta osallistumisesta;

95.  katsoo, että olisi kiinnitettävä huomiota avun tuloksellisuuteen ja kehityspolitiikan vaikutuksiin, ja toteaa, että sama pätee unionin politiikkaan ja kansainväliseen politiikkaan, jota sovelletaan merentakaisten maiden ja alueiden kanssa samalla maantieteellisellä alueella sijaitseviin maihin; edellyttää, että kiinnitetään erityistä huomiota Mayotten tilanteeseen, sillä sen asema muuttui vuonna 2014 merentakaisesta alueesta syrjäisimmäksi alueeksi;

96.  kehottaa komissiota varmistamaan, että rahoitus hyödyttää oikeudenmukaisesti ja yhtäläisesti kaikkia merentakaisia maita ja alueita; kehottaa komissiota edelleen tukemaan merentakaisten maiden ja alueiden hallintoa EKR:n ja sen hankkeiden toteuttamisessa, etenkin järjestämällä koulutusta ja teknistä tukea;

97.  muistuttaa merentakaisten maiden ja alueiden maantieteellisistä piirteistä; kehottaa komissiota sisällyttämään kohdennetut keskeiset tulosindikaattorit paremmin merentakaisille maille ja alueille myönnettävään rahoitukseen; kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan BEST-aloitteen (biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla koskeva vapaaehtoinen malli) valmistelutoimien jatkamisen yhteydessä pysyvää mekanismia biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi, ekosysteemipalvelujen hyödyntämiseksi ja ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten torjumiseksi unionin merentakaisilla alueilla;

98.  pyytää jälleen kerran komissiota perustamaan vuoteen 2020 mennessä merentakaisille maille ja alueille erityisen rahoitusvälineen, kun otetaan huomioon niiden erityisasema ja jäsenyys eurooppalaisessa perheessä; EKR:n reagointi kiireellisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin

Muuttoliikekysymys ja kehitysapu

99.  muistuttaa, että unionin kehityspolitiikan päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja viime kädessä poistaminen ja että EKR on toistaiseksi saanut aikaan edistystä niin AKT-maiden kuin merentakaisten maiden ja alueiden suhteen; katsoo, että onnistunut kehitysapu ja muuttoliikettä koskevat kysymykset kytkeytyvät toisiinsa, koska muuttoliike saattaa johtua sosiaalisesta ja taloudellisesta suojattomuudesta ja koska muuttoliikkeen perimmäisiä syitä voidaan lieventää kohdennetulla kehitysavulla;

100.  panee merkille, että äskettäin hyväksyttiin unionin globaalistrategia, jolla pyritään saamaan aikaan kestävää kehitystä vuoteen 2030 mennessä ja joka vahvistaa entisestään kehityksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä ja jolla muuttoliike ja turvallisuus sisällytetään uuteen kehitystä ja yhteistyötä koskevaan järjestelmään;

101.  palauttaa mieliin parlamentin kannan muuttoliikettä koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, joka perustuu toimien uudenlaiseen yhdistelmään ja johon kuuluu muuttoliikkeen ja kehityksen välisen yhteyden lujittaminen puuttumalla muuttoliikkeen perimmäisiin syihin; kannattaa myös rahoituksen muutosta, jolla reagoidaan muuttoliikekriisiin;

102.  toteaa, että unioni on lisännyt tukeaan turvallisuusalan uudistuksille; katsoo, että komission olisi kuitenkin varmistettava, ettei varoja ohjata turvallisuuden edistämiseen ilman demokraattisten uudistusten vastaavasti vahvistettua tukea;

103.  ottaa huomioon, että muuttoliikkeen laajuus on synnyttänyt entistä nopeamman ja tehokkaamman reagoinnin ja avun antamisen tarpeen; katsoo, että on hyödyllistä kehittää OECD:n kehitysapukomiteassa asianmukainen alakoodi ”muuttoliikettä” varten, jotta muuttoliike voidaan sisällyttää paremmin kehitysohjelmaan ja helpottaa varojen koodaamista ja käyttöä sekä jäljittää ja valvoa paremmin muuttoliikkeen perimmäisten syiden torjuntaa koskeviin ulkoisiin toimiin kohdennettuja määriä;

104.  on tyytyväinen siihen, että Afrikassa aiotaan käynnistää Euroopan strategisten investointien rahaston malliin perustuva ulkoisia investointeja koskeva suunnitelma, jolla käsitellään investointeihin liittyviä erityisiä pullonkauloja; katsoo, että tämä on yksi asianmukaisimmista ja tehokkaimmista keinoista saavuttaa parlamentin pitkäaikainen tavoite tarjota ihmisille asianmukaiset elinolot sekä puuttua Afrikasta peräisin olevan liiallisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin;

105.  toteaa, että EKR:n varoilla puututaan osaltaan nykyisen maailmanlaajuisen pakolais- ja muuttoliikekriisin perimmäisiin syihin; korostaa, että EKR:n varoja ei saa käyttää muihin kuin säännöksissä määritettyihin tarkoituksiin, kuten rajaturvallisuusvalvontaan ja tehokkaisiin palauttamistoimenpiteisiin; kehottaa komissiota jatkamaan rakentavasti synergian luomista unionin talousarvion, EKR:n ja kahdenvälisen yhteistyön välillä, jotta voidaan puuttua muuttoliikekriisin ennaltaehkäisyä koskeviin ongelmiin;

106.  katsoo, että unionin muuttoliikepolitiikkaa ja toimintavaihtoehtoja koskevaa strategista näkemystä ja puitteita olisi kehitettävä jatkuvasti keskeisten toimijoiden kanssa, jotta voidaan varmistaa muuttoliikettä koskevien ulkoisten mekanismien selkeys ja niiden koordinoitu ja johdonmukainen käyttöönotto lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä unionin talousarvion puitteissa ja sen ulkopuolella;

107.  pitää ehdottoman tarpeellisena, että vaatimus saada aikaan parempia tuloksia sovitetaan yhteen käytettävissä olevien riittävien varojen kanssa, jotta voidaan varmistaa, että tavoitteet asetetaan korkealle laadittaessa unionin kattavaa ja kestävää vastausta muuttoliikekriisin aiheuttamiin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin; katsoo, että varat muuttoliikkeeseen liittyviin unionin ulkoisiin menotarpeisiin on maksettava tehokkaammin ja että tarpeiden on täytettävä lisäarvoa koskeva kriteeri, jotta ihmisille voidaan tarjota asianmukaiset elinolot alkuperämaissa ja muissa AKT-maissa;

108.  kehottaa kaikkia merkittäviä sidosryhmiä ottamaan huomioon toimien joustavuuden, varojen täydentävyyden ja määrän ja tarvittavan velkarahoituksen välisen tasapainon sekä mahdolliset synergiavaikutukset ja yleisesti unionin toimien toissijaisuuden ja toimimaan niiden mukaisesti;

109.  katsoo, että välineiden nykyinen hajanaisuus ja niiden omat erityiset tavoitteet, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa, haittaavat varojen käytön parlamentaarista valvontaa ja vastuiden määrittämistä ja tekevät siten vaikeaksi arvioida selvästi muuttoliikettä koskevien ulkoisten toimien tukemiseen todellisuudessa käytetyn rahoituksen määrää; pitää valitettavana, että tämä heikentää vaikuttavuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; panee merkille nykyisten politiikan välineiden tavoitteiden selkeän uudistetun rakenteen ja pitää tarpeellisena kyseisten välineiden käytön suuntaamista uudelleen, jotta voidaan lisätä niiden yleistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä;

110.  katsoo tässä yhteydessä, että olisi huolellisesti kohdennettava riittävästi apua erilaisiin ja kehittymässä oleviin muuttoliikekysymyksiin, samalla kun varmistetaan maksettujen varojen riittävä valvonta, jotta voidaan välttää varojen väärinkäyttöä ja päällekkäistä rahoitusta; katsoo, että lisäksi on varmistettava, että AKT-maat hyötyvät edelleen EKR-tuesta;

111.  katsoo, että ilmastonmuutos haasteineen, muuttoliike ja kehitys kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa; edellyttää, että tämä korrelaatio on hahmotettava paremmin kehitysavun kohdentamisessa ja kehityspolitiikan tavoitteissa; kehottaa komissiota ja EIP:tä välttämään pelkästään muuttoliikkeeseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen käytettyjä varoja ilmastonmuutokseen mukautumiseen ja muihin kehityshankkeisiin tähtäävien hankkeiden kustannuksella;

Euroopan investointipankin (EIP) osuudet

112.  toteaa, että vuonna 2015 AKT-maita ja merentakaisia maita ja alueita varten kohdennettiin 936 miljoonaa euroa hankkeisiin, joita pantiin täytäntöön 15 maassa ja 6 alueellisessa ryhmittymässä;

113.  kannattaa AKT-maiden investointikehyksen päätavoitteita, eli sitä, että tuetaan paikallista yksityistä sektoria ja työllisyyden ja sosioekonomisten infrastruktuurien kehittämistä siten, että edistetään paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä sekä yksityisen sektorin ja Afrikkaa varten tarkoitetun EU:n infrastruktuurirahaston tärkeimpien infrastruktuurien kehittämistä;

114.  pitää myönteisinä EIP:n toimia, joilla se on osaltaan mukana unionin reagoidessa elintärkeisiin kansainvälisiin kysymyksiin ja joihin kuuluvat erityisesti EIP:n AKT-maiden muuttoliikepaketti ja talouden toipumiskykyä koskeva aloite; toteaa, että investointipankki tukee unionia ja sen kumppanimaita paneuduttaessa sosioekonomisiin haasteisiin, jotka voimistavat muuttoliikettä, millä varaudutaan ulkoisia investointeja koskevaan suunnitelmaan; toteaa kuitenkin, että EIP:n toimien asianmukainen poliittinen ja demokraattinen valvonta on edelleen ongelmallista;

115.  kehottaa EIP:tä asettamaan ehdottomasti etusijalle investointien pitkäaikaisvaikutukset ja niiden kestävää kehitystä lisäävät vaikutukset kaikissa taloudellisissa, sosiaalisissa ja ympäristöllisissä näkökohdissa;

116.  kannustaa EIP:tä tukemaan edelleen paikallisen yksityissektorin kehitystä, koska se on keskeinen kestävyyden edistäjä, tukemaan edunsaajien välittömän edun mukaista sosiaalista ja taloudellista perusinfrastruktuuria sekä etsimään mikrorahoituksen alalla uusia paikallisia ja alueellisia kumppaneita; kehottaa EIP:tä lisäämään täydentävyyttä perustelemalla varojen käytön paremmin;

117.  kehottaa EIP:tä varmistamaan, että käynnissä olevia hankkeita seurataan säännöllisesti ja että alkuperäiset tavoitteet saavutetaan ja alkuperäiset kriteerit täytetään hankkeen elinkaaren aikana; katsoo, että EIP:n olisi otettava huomioon hankkeen ja sen tavoitteiden mahdollinen kehittyminen;

118.  suhtautuu myönteisesti EIP:n toiseen vuoden 2015 kertomukseen sen ulkoisten toimien tuloksista sekä kolmen pilarin arviointikehyksen ja EIP:n tulosten arviointikehyksen käytöstä investointihankkeiden odotettujen tulosten ennakkoarvioinnissa;

119.  katsoo, että investointikehyksen tuloksia ja tuloksellisuutta koskevassa järjestelmässä olisi mitattava kunkin hankkeen vaikutukset kehitykseen; painottaa, että on tärkeää pyrkiä samoihin tavoitteisiin ja strategioihin kuin unionin kehityspolitiikassa; kehottaa EIP:tä jatkamaan toimintojensa mukauttamista unionin kehityspolitiikan tavoitteisiin;

120.  kehottaa ilmoittamaan järjestelmällisesti AKT-maiden investointikehyksen jälleenlainausta koskevat sopimukset ja lisäämään hallintoneuvoston päätöksiä sekä toimintapoliittisia asiakirjoja koskevaa avoimuutta;

121.  pitää investointikehyksen tarkastusta hyvänä käytäntönä parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyön ja yhteistyössä harjoitettavan valvonnan kannalta; pitää kuitenkin valitettavana, että merentakaisissa maissa ja alueilla toteutetut hankkeet ja näitä maita ja alueita varten kohdennetut varat eivät kuulu tarkastuksen piiriin; pitää valitettavana, että investointikehys ei kuulu tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastuslausuman eikä parlamentin vastuuvapausmenettelyn piiriin;

Kohti Cotonoun jälkeistä sopimusta

122.  arvostaa EKR:n saavutuksia ja katsoo, että olisi harkittava uusia mahdollisuuksia, jotta voidaan ottaa huomioon AKT-maiden ja merentakaisten maiden ja alueiden toimintaympäristössä ja uusien kestävyystavoitteiden kehittämisessä ilmenevät muutokset ja etenkin rauhan, humanitaarisen avun, ilmastonmuutoksen ja sen haasteiden, luonnon monimuotoisuuden häviämisen sekä muuttoliikkeen välinen korrelaatio;

123.  pitää myönteisenä komission parlamentille ja neuvostolle marraskuussa 2016 antamaa yhteistä tiedonantoa, joka koskee uudistettua kumppanuutta AKT-maiden kanssa, ja edellyttää, että unionin toimielimet jatkavat keskusteluja unionin ja AKT-maiden tulevista suhteista;

124.  panee merkille, että vaikka komissio on ehdottanut yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen huomattavaa yksinkertaistamista, jokaista kehitysrahastoa hallinnoidaan yhä oman varainhoitoasetuksensa kautta; toteaa, että yhteinen varainhoitoasetus vähentäisi eri kehitysrahastojen hallinnoinnin ja täytäntöönpanon monimutkaisuutta; korostaa, että parlamentti on pitkään kehottanut sisällyttämään Euroopan kehitysrahastot unionin talousarvioon;

125.  katsoo, että Cotonoun jälkeisessä sopimuksessa olisi varmistettava, että parannetaan kehitystavoitteiden ja unionin kaiken ulkoisen politiikan johdonmukaisuutta ja että keskeisinä osatekijöinä olisi pidettävä esimerkiksi epätasa-arvon torjumista ja kestävää kehitystä edistäviä toimia;

126.  odottaa saavansa kaikki tiedot ja pääsevänsä esittämään näkemyksensä yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston väliarvioinnista, jossa on määrä ottaa huomioon Agenda 2030 ja uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus mutta jonka yhteydessä olisi myös noudatettava täysimääräisesti Nairobissa pidetyssä maailmanlaajuisen kumppanuuden korkean tason kokouksessa vahvistettuja kehitystyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita ja erityisesti tuensaajamaiden omaehtoista kehitystyön painopisteiden määrittelyä.

127.  suosittelee, että Cotonoun jälkeisessä sopimuksessa mennään talouskysymyksiä pidemmälle ja edistetään tehokasta poliittista vuoropuhelua; muistuttaa, että poliittinen vuoropuhelu on olennainen tekijä varmistettaessa avun tuloksellisuus ja vaikuttavuus;

128.  katsoo, että Cotonoun jälkeisellä sopimuksella olisi edistettävä paikallisyhteisöjen ja yleensäkin kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja osallistumista erityisesti tekemällä paikallisia kumppanuussopimuksia, jotta voidaan varmistaa hankkeiden asianmukainen täytäntöönpano paikallistasolla, etenkin kun hallinnointi on välillistä;

129.  edellyttää, että ilmastonmuutoksen ja sen haasteiden vaikutukset ja luonnon monimuotoisuuden hävikki otetaan huomioon kaikissa kehitystä koskevissa tekijöissä; katsoo, että Cotonoun jälkeisessä sopimuksessa olisi keskityttävä selvemmin edunsaajamaiden kestävään kehitykseen ja erityisesti energiaomavaraisuuteen;

130.  kehottaa komissiota kartoittamaan ja kehittämään edelleen kehityspolitiikan saarinäkökulmaa ja ottamaan käyttöön pienistä saarista muodostuvia kehitysmaita varten erityisen välineen, joka mahdollistaa varojen paremman kohdentamisen, tuloksellisuuden ja mukautetun valvonnan;

131.  ehdottaa, että komissio suorittaa ennakkoarvioinnin ja raportoi järjestelmällisemmin kehityspolitiikan vaikutuksista samalla maantieteellisellä alueella sijaitseviin maihin ja alueisiin, jotta voidaan lisätä kaikkien kyseisillä alueilla käytettävissä olevien rahastojen synergiaa;

132.  toteaa jälleen kerran kannattaneensa jo pitkään sitä, että sisällyttämällä EKR:t talousarvioon lisätään EKR:ien käytön demokraattista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta ja parannetaan tehokkuutta, avoimuutta ja näkyvyyttä; korostaa myös, että sisällyttämällä EKR talousarvioon vähennettäisiin tuen toimittamisesta aiheutuvia kustannuksia ja yksinkertaistettaisiin raportointi- ja tilinpitovaatimuksia, koska olisi vain yksi hallinnollisten määräysten kokonaisuus ja vain yksi päätöksentekorakenne;

Parlamentin päätöslauselmien seuranta

133.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen parlamentin vuotuisessa vastuuvapausmietinnössään antamien suositusten seurantaan.

6.3.2017

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015

(2016/2202(DEC))

Valmistelija: Paul Rübig

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei kyennyt taaskaan antamaan myönteistä tarkastuslausumaa Euroopan kehitysrahaston (EKR) menoista vuonna 2015; painottaa, että virhetaso on varsin korkea (5,8 prosenttia), jos talousarviotuen ja kansainvälisille järjestöille suoritettujen maksujen kaltaisia muita kuin virhealttiita menoja ei lasketa mukaan; toteaa, että tämä virhetaso on oleellisesti korkeampi kuin unionin talousarviosta maksettavien Global Europe -menojen virhetaso, ja pyytää komissiolta selvitystä tälle seikalle;

2.  pitää periaatteessa myönteisinä konkreettisia toimia uusien varojen kokoamiseksi nopeasti ja vipuvaikutusten aikaansaamiseksi muuttoliikkeen perimmäisten syiden torjumiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, että parlamenttia ei kuultu etukäteen perustettaessa Euroopan unionin Afrikka-hätärahastoa (EUTF), vaikka parlamentilla on komission poliittisen sitoumuksen mukaisesti EKR:n ohjelmasuunnittelua koskeva tehostettu valvontaoikeus; toteaa, että komissio sitoutui myöntämään yhteensä 1,5 miljardia euroa yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta EU:n Afrikka-hätärahastoon ja että muut lahjoittajat lupasivat 81,5 miljoonaa euroa; pitää valitettavana, että marraskuun 2016 puoliväliin mennessä se oli maksanut vasta 47,14 miljoonaa; kehottaa toteuttamaan tehokkaampia toimia unionin Afrikka-hätärahaston hankkeita koskevien päätösten avoimuuden ja niitä koskevan vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi ja korostaa, että parlamentin säännölliselle kuulemiselle ei vieläkään ole asianmukaista muotoa ja että tämän suhteen ei ole tehty mitään; muistuttaa, että rahaston tarkoituksena on puuttua epävakauden, pakkomuuton ja sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin edistämällä parempaa kestokykyä, taloudellisia kanavia, yhdenvertaisuutta, turvallisuutta ja kehitystä;

3.  pitää unionin tehokkaan kehityspolitiikan kannalta erittäin tärkeinä kansainvälisesti hyväksyttyjä ja unionin tukemia kehityspolitiikan tuloksellisuutta koskevia periaatteita, kuten omistajuus, sitomaton apu, keskinäisesti sovitut ehdot ja edunsaajamaiden prioriteettien huomioon ottaminen;

4.  toteaa, että komissio ei luota Afrikan rauhanrahaston täytäntöönpanoon, vaikka se on ollut toiminnassa jo vuosia; pitää tähän liittyen yllättävänä komission ehdotusta ohjata lisää kehitysvaroja Afrikan turvallisuutta koskeviin toimiin; korostaa myös, että Afrikan rauhanrahaston rahoittaminen EKR:stä on ollut väliaikainen ratkaisu 15 vuoden ajan; korostaa, että kehitysrahoituksella on osallistuttu Afrikan turvallisuuspolitiikkaan erittäin merkittävällä rahamäärällä vuosien mittaan, kun taas unionin turvallisuusmenot kehitystarkoituksiin ovat lähes olemattomat;

5.  panee merkille, että vaikka komissio on ehdottanut yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen huomattavaa yksinkertaistamista, jokaista kehitysrahastoa hallinnoidaan yhä oman varainhoitoasetuksensa kautta; toteaa, että yhteinen varainhoitoasetus vähentäisi eri kehitysrahastojen hallinnoinnin ja täytäntöönpanon monimutkaisuutta; korostaa, että parlamentti on pitkään kehottanut sisällyttämään Euroopan kehitysrahastot unionin talousarvioon;

6.  kannattaa budjettituen käyttämistä, mutta korostaa, että haluttujen kehitysvaikutusten aikaansaamista on selkeästi valvottava ja tuen käyttämisen ehtona on oltava julkisen varainhoidon parantaminen, tehokas korruptiontorjunta, demokraattisen valvonta ja vastuuvelvollisuus sekä täysi avoimuus tuensaajamaiden kansallisten parlamenttien ja kansalaisten suuntaan;

7.  kehottaa komissiota sisällyttämään kehitystoimiin kannustimiin perustuvan lähestymistavan ottamalla käyttöön enemmällä enemmän -periaatteen Euroopan naapuruuspolitiikan esimerkin kaltaisesti; katsoo, että mitä paremmin ja nopeammin maa edistyy demokraattisten toimielintensä rakentamista ja vakiinnuttamista sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamista koskevissa sisäisissä uudistuksissaan, sitä enemmän sen pitäisi saada tukea EU:lta; korostaa, että tämä ”myönteisen ehdollisuuden” lähestymistapa, täydennettynä maaseutuyhteisöjen pienimuotoisten hankkeiden rahoittamisella, saattaa tuoda todellisia muutoksia ja taata sen, että unionin veronmaksajien rahat käytetään kestävämmällä tavalla;

8.  odottaa saavansa kaikki tiedot ja pääsevänsä esittämään näkemyksensä yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston väliarvioinnista, jossa on määrä ottaa huomioon Agenda 2030 ja uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus mutta jonka yhteydessä olisi myös noudatettava täysimääräisesti Nairobissa pidetyssä maailmanlaajuisen kumppanuuden korkean tason kokouksessa vahvistettuja kehitystyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita ja erityisesti tuensaajamaiden omaehtoista kehitystyön painopisteiden määrittelyä;

9.  pyytää jälleen kerran komissiota perustamaan vuoteen 2020 mennessä merentakaisille maille ja alueille erityisen rahoitusvälineen, kun otetaan huomioon niiden erityisasema ja jäsenyys eurooppalaisessa perheessä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.2.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nirj Deva, Raymond Finch, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Eleftherios Synadinos, Eleni Theocharous, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ádám Kósa, Paul Rübig

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

18

+

ECR

Nirj Deva, Eleni Theocharous

NI

Eleftherios Synadinos

PPE

Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Ádám Kósa, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta, Željana Zovko, Anna Záborská

S&D

Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Elly Schlein

5

-

EFDD

Raymond Finch

GUE/NGL

Stelios Kouloglou, Lola Sánchez Caldentey

VERTS/ALE

Heidi Hautala, Maria Heubuch

0

0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Jean-François Jalkh, Bogusław Liberadzki, Notis Marias, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Claudia Schmidt, Bart Staes, Hannu Takkula, Indrek Tarand, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Karin Kadenbach, Younous Omarjee, Julia Pitera, Miroslav Poche

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ignazio Corrao, Raymond Finch, Ildikó Gáll-Pelcz, Lieve Wierinck

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Hannu Takkula, Lieve Wierinck

EFDD

Ignazio Corrao

GUE/NGL

Younous Omarjee, Dennis de Jong

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Ildikó Gáll-Pelcz, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Claudia Schmidt, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

S&D

Cătălin Sorin Ivan, Karin Kadenbach, Bogusław Liberadzki, Miroslav Poche, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Bart Staes, Indrek Tarand

3

-

ECR

Notis Marias

EFDD

Raymond Finch

ENF

Jean-François Jalkh

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 375, 13.10.2016, s. 287.

(2)

EUVL C 375, 13.10.2016, s. 297.

(3)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(4)

EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(5)

EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(6)

EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(7)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(8)

EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(9)

EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(10)

EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(11)

EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(12)

EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.

(13)

EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.

(14)

EUVL C 375, 13.10.2016, s. 287.

(15)

EUVL C 375, 13.10.2016, s. 297.

(16)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(17)

EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(18)

EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(19)

EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(20)

EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(21)

EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(22)

EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(23)

EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(24)

EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(25)

EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.

(26)

EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.

(27)

  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(28)

  EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(29)

Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(30)

Tiedonanto CAB D(2016) Ares 06675546.

(31)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(32)

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2015.

(33)

Euroopan tilintarkastustuomioistuin, vuosikertomus varainhoitovuodelta 2015, sivu 295 – Kuva 2, EKR:n varojen käyttö 31. joulukuuta 2015.

Oikeudellinen huomautus