Menettely : 2016/0231(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0208/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0208/2017

Keskustelut :

PV 13/06/2017 - 3
CRE 13/06/2017 - 3
PV 16/04/2018 - 20
CRE 16/04/2018 - 20

Äänestykset :

PV 14/06/2017 - 8.1
CRE 14/06/2017 - 8.1
Äänestysselitykset
PV 17/04/2018 - 6.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0256
P8_TA(2018)0097

MIETINTÖ     ***I
PDF 1067kWORD 188k
6.6.2017
PE 592.423v03-00 A8-0208/2017

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

(COM(2016)0482 – C8-0331/2016 – 2016/0231(COD))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Gerben-Jan Gerbrandy

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY ASIASTAVASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

(COM(2016)0482 – C8-0331/2016 – 2016/0231(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0482),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0331/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2016 antaman lausunnon,(1)

–  ottaa huomioon alueiden komitean 22. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0208/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

ilmastotoimista Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (”asetus ilmastotoimista Pariisin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi”)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Perustelu

Uusi otsikko vastaa paremmin asetuksen sisältöä.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 1) kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

Tarkistus3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 2) toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015.

(3)  Neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 5 päivänä lokakuuta 2016 Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 4 päivänä lokakuuta 2016. Pariisin sopimus tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016, ja sen tavoitteena on sen 2 artiklan mukaisesti ”vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamispyrkimysten yhteydessä, muun muassa: a) pitämällä maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 °C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkien toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 °C:een suhteessa esiteolliseen aikaan tiedostaen, että tämä vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja vaikutuksia; b) parantamalla kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon sekä edistämällä kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa; ja c) sovittamalla rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon.

 

Pariisin sopimuksen mukaan sen sopimuspuolten olisi myös toteutettava toimenpiteitä, joilla suojellaan ja tarvittaessa lisätään kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, kuten metsiä.

 

Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen.

(4)  Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Näin ollen lopetetaan myös Kioton pöytäkirjaan liitetyt vihreiden investointien järjestelmät, joissa tarjottiin taloudellista tukea päästöjenvähennyshankkeille alemman tulotason jäsenvaltioissa.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Ympäristöasioita käsittelevän neuvoston 21. lokakuuta 2009 pidetyssä kokouksessa tuettiin unionin tavoitetta vähentää niiden vähennysten puitteissa, jotka kehittyneiden maiden ryhmän on hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan välttämättä toteutettava, päästöjä vuoteen 2050 mennessä 80–95 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Siirtymä puhtaaseen energiaan edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa ja kannustimia kaikilla politiikan aloilla. Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimenpiteitä tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja edistyttävä muilla energiaunionin alueilla joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevan puitestrategian mukaisesti.

(5)  Siirtymä puhtaaseen energiaan ja biotalouteen edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa kaikilla politiikan aloilla ja kannustimia pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, joilla on vähän pääomaa, sekä pientiloille niiden liiketoimintamallien mukauttamiseen. Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa etusijalla on energiatehokkuus ja jossa pyritään turvaamaan varma, kestävä ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille, sekä soveltaa tiukkoja kestävyyteen ja päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia biopohjaisten luonnonvarojen käyttämiseen fossiilisten luonnonvarojen sijasta. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimenpiteitä tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja edistyttävä muilla energiaunionin alueilla joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevan puitestrategian mukaisesti.

__________________

__________________

16 COM(2015)80

16 COM(2015)80

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY19 mukaista sitovia vuotuisia kansallisia rajoja koskevaa lähestymistapaa pitäisi soveltaa jatkossakin kaudella 2021–2030 siten, että etenemisen lasketa aloitetaan vuodesta 2020 perustuen kauden 2016–2018 kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvoon ja päätetään vuoteen 2030 kunkin jäsenvaltion osalta. Niiden jäsenvaltioiden vuoden 2021 kiintiöitä mukautetaan, joilla on sekä päätöksessä 406/2009/EY tarkoitettu positiivinen raja että päätösten 2013/162/EU ja 2013/634/EU mukaiset kasvavat vuotuiset päästökiintiöt kaudella 2017–2020. Mukautuksen tarkoituksena on suurempien päästömahdollisuuksien huomioon ottaminen kyseisinä vuosina. Eurooppa-neuvosto tuli siihen tulokseen, että olemassa olevien joustovälineiden saatavuutta ja käyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan taata unionin yhteisten pyrkimysten kustannustehokkuus ja asukaskohtaisten päästöjen lähentyminen vuoteen 2030 mennessä.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY19 mukaista sitovia vuotuisia kansallisia rajoja koskevaa lähestymistapaa pitäisi soveltaa jatkossakin kaudella 2021–2030 siten, että etenemisen lasketa aloitetaan vuodesta 2018 perustuen kauden 2016–2018 kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvoon tai vuoden 2020 vuotuisen päästökiintiön arvoon sen mukaan, kumpi arvoista on pienempi, ja päätetään vuoteen 2030 kunkin jäsenvaltion osalta. Varhaisten toiminnan palkitsemiseksi ja sellaisten jäsenvaltioiden tukemiseksi, joiden investointivalmiudet ovat vähäiset, jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti on alle EU:n keskiarvon ja joiden päästöt kauden 2013–2020 aikana ovat alhaisemmat kuin niiden vuotuiset päätöksen 406/2009/EY mukaiset päästökiintiöt kyseisellä kaudella, voivat tietyissä olosuhteissa pyytää varannossa olevien päästökiintiöiden lisäämistä. Niiden jäsenvaltioiden vuoden 2021 kiintiöitä mukautetaan täydentävästi, joilla on sekä päätöksessä 406/2009/EY tarkoitettu positiivinen raja että päätösten 2013/162/EU ja 2013/634/EU mukaiset kasvavat vuotuiset päästökiintiöt kaudella 2017–2020. Mukautuksen tarkoituksena on suurempien päästömahdollisuuksien huomioon ottaminen kyseisinä vuosina. Eurooppa-neuvosto tuli siihen tulokseen, että olemassa olevien joustovälineiden saatavuutta ja käyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan taata unionin yhteisten pyrkimysten kustannustehokkuus ja asukaskohtaisten päästöjen lähentyminen vuoteen 2030 mennessä.

_________________

_________________

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a)  Jotta unioni saadaan siirtymään kohti vähähiilistä taloutta, tässä asetuksessa säädetään pitkän aikavälin päästövähennyspolusta, jonka mukaisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuodesta 2031 alkaen. Tällä asetuksella edistetään myös Pariisin sopimuksen tavoitetta, jonka mukaisesti pyritään saavuttamaan tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) N:o 2015/1814 1 aperustetun markkinavakausvarannon täysimääräisen tehokkuuden säilyttämiseksi päästöoikeuksien mitätöimistä tässä asetuksessa säädetyn jouston käytön seurauksena EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien vähentämisen jälkeen ei saisi ottaa huomioon päästöoikeuksina, jotka on mitätöity direktiivin 2003/87/EY mukaisesti, kun päätöksen (EU) N:o 2015/1814 mukaisesti määritellään liikkeeseen laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä tiettynä vuonna kyseisen päätöksen mukaisesti.

 

____________________________

 

1 a  Euroopan Parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/1814, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 264, 9.10.2015, s. 1).

Tarkistus     11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  On olemassa useita unionin toimenpiteitä, jotka parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia ilmastositoumustensa täyttämiseen, ja ne ovat ratkaisevassa asemassa tarvittavien päästövähennysten toteutumiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa fluorattuja kasvihuonekaasuja, maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, rakennusten energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä, energiatehokkuutta ja kiertotaloutta koskevat säädökset sekä ilmastoinvestointeihin liittyvät unionin rahoitusvälineet.

(11)  On olemassa useita unionin toimenpiteitä, jotka parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia ilmastositoumustensa täyttämiseen, ja ne ovat ratkaisevassa asemassa tarvittavien päästövähennysten toteutumiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa fluorattuja kasvihuonekaasuja, maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, rakennusten energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvien energialähteiden lisäämistä, energiatehokkuuden lisäämistä ja kiertotalouden edistämistä koskevat säädökset sekä ilmastoinvestointeihin liittyvät unionin rahoitusvälineet.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Näiden päästövähennysten saavuttamiseksi ja maatalousalan roolin maksimoimiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot edistävät suurimman potentiaalin omaavia innovatiivisia hillitsemistoimia, joita ovat muun muassa viljelymaan muuttaminen pysyvästi nurmeksi, pensasaitojen, suojavyöhykkeiden ja puiden hoito maatalousmaalla, uudet peltometsätalous- ja metsänistutussuunnitelmat, hakkuiden ja metsäkadon estäminen, säilyttävä maanmuokkaus tai muokkaamattomuus sekä peitto- ja kerääjäkasvien käyttö ja satojätteen muokkaus, hiilitaseauditointi sekä maaperän ja ravinteiden hoitosuunnitelmat, typen parempi hyötysuhde ja nitrifikaationesto, suo- ja turvemaan saneeraus ja säilyttäminen sekä karjan kasvatusta, ruokintaa ja hoitoa koskevat parannetut menetelmät päästöjen vähentämiseksi.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 b)  Tällä asetuksella, muun muassa käytettävissä olevilla joustoilla, kannustetaan päästövähennyksiin, jotka ovat unionin muiden ilmastoa ja energiaa koskevien säädösten mukaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen osalta, mukaan luettuna energiatehokkuuden ala. Koska yli 75 prosenttia unionin kasvihuonekaasupäästöistä liittyy energiaan, energiankäytön tehokkuuden lisäämisellä ja energiasäästöillä on tärkeä tehtävä tällaisten päästöjen vähentämisessä. Kunnianhimoinen energiatehokkuuspolitiikka on tästä syystä keskeinen tekijä paitsi fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähentämisessä energiavarmuuden lisäämiseksi ja kuluttajien energialaskujen pienentämiseksi myös energiansäästötekniikan hyväksymisessä rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä, talouden kilpailukyvyn vahvistamisessa, paikallisten työpaikkojen luomisessa sekä terveysolojen parantamisessa ja energiaköyhyyden torjumisessa. Toimet, joita toteutetaan tässä asetuksessa katetuilla aloilla, maksavat itsensä ajan mittaan takaisin ja ovat kustannustehokas keino auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan niiden tämän asetuksen mukaiset tavoitteet. Näin ollen on tärkeää, että siirtäessään tätä asetusta osaksi kansallisia toimintalinjoja jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota kaikkien alojen erityisiin ja erilaisiin energiatehokkuuden parantamista koskeviin mahdollisuuksiin ja investointeihin.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 c)  Liikenneala on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Myös alan energiankulutus on kasvanut nopeammin kuin minkään muun alan vuodesta 1990. Komission ja jäsenvaltioiden olisi näin ollen tärkeää ponnistella edelleen parantaakseen energiatehokkuutta, edistääkseen siirtymistä kestäviin liikennemuotoihin ja vähentääkseen alan suurta hiiliriippuvuutta. Vähähiilisen energiapaletin saavuttaminen edistämällä vähäpäästöisen energian, kuten kestävien biopolttoaineiden ja sähköajoneuvojen, käyttöä liikennealalla tulee myötävaikuttamaan hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeseen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä voitaisiin helpottaa varmistamalla, että alalla on selkeä pitkän aikavälin kehys varmuuden tarjoamiseksi ja investointien perustaksi.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 d)  Energiapolitiikan ja alakohtaisten politiikkojen vaikutusta unionin ja kansallisiin ilmastositoumuksiin olisi arvioitava yhteisten määrällisiin tietoihin perustuvien menetelmien mukaisesti siten, että niiden vaikutukset ovat avoimia ja todennettavissa.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetussa asetuksessa [ ] vahvistetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, jäljempänä ’LULUCF’, liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt. Vaikka tämän asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä aikaan saataviin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, että huomioon otetaan enintään maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa [ ], peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä, asetukseen olisi sisällytettävä näitä poistoja vastaava, määrältään enintään 280 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin jousto, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä III esitetyn mukaisesti, lisämahdollisuutena, jota jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyödyntää sitoumustensa noudattamiseksi. Jos annetaan LULUCF-asetuksen 8 artiklan 6 kohdan nojalla delegoitu säädös metsäalan viitetasojen päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella, komissiolle olisi 7 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sen huomioon ottamiseksi, että hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan panos vaikuttaa mainitussa artiklassa säädettyyn joustomahdollisuuteen. Ennen tällaisen delegoidun asetuksen hyväksymistä komission olisi arvioitava hoidetun metsämaan tilinpidon luotettavuutta saatavilla olevien tietojen perusteella ja erityisesti ennakoidun ja tosiasiallisen korjuuasteen keskinäistä vastaavuutta. Tässä asetuksessa olisi myös sallittava mahdollisuus vuotuisten päästökiintiöyksiköiden vapaaehtoiseen poistoon, jotta kyseiset määrät voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen [ ] vaatimuksia.

(12)  Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetussa asetuksessa [ ] vahvistetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, jäljempänä ’LULUCF’, liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt. Vaikka tämän asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä aikaan saataviin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, että huomioon otetaan enintään maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta, hoidetuista niityistä ja soveltuvin osin hoidetuista kosteikoista, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa [ ], peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä, asetukseen olisi sisällytettävä näitä poistoja vastaava, määrältään enintään 190 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin jousto, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä III esitetyn mukaisesti, lisämahdollisuutena, jota jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyödyntää sitoumustensa noudattamiseksi. Jos annetaan LULUCF-asetuksen 8 artiklan 6 kohdan nojalla delegoitu säädös metsäalan viitetasojen päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella, komissiolle olisi 7 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sen huomioon ottamiseksi, että hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan tasapuolinen panos vaikuttaa mainitussa artiklassa säädettyyn 190 miljoonan joustomahdollisuuteen. Ennen tällaisen delegoidun asetuksen hyväksymistä komission olisi arvioitava hoidetun metsämaan tilinpidon luotettavuutta saatavilla olevien tietojen perusteella ja erityisesti ennakoidun ja tosiasiallisen korjuuasteen keskinäistä vastaavuutta. Tässä asetuksessa olisi myös sallittava mahdollisuus vuotuisten päästökiintiöyksiköiden vapaaehtoiseen poistoon, jotta kyseiset määrät voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen [ ] vaatimuksia.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)  Maatalousalaan liittyvien unionin lukuisien tavoitteiden, muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen, ilmanlaadun, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämisen sekä maaseudun elinkeinojen tukemisen, saavuttaminen keskinäisesti johdonmukaisella tavalla edellyttää investointien ja kannustimien muuttamista unionin toimien, kuten YMP:n, tuella. On keskeisen tärkeää, että tässä asetuksessa otetaan huomioon päämäärä tukea unionin metsästrategian tavoitteita, joilla edistetään kilpailukykyistä ja kestävää puun toimittamista unionin biotaloutta varten, jäsenvaltioiden kansallisia metsäpolitiikkoja, luonnon monimuotoisuutta koskevaa unionin strategiaa sekä unionin kiertotalousstrategiaa.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Jotta kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiötavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tässä asetuksessa säädetyt vuotuista raportointia ja arviointia koskevat vaatimukset sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 asianmukaisiin artikloihin. Kyseistä asetusta olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Siihen tehtävillä muutoksilla olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioiden edistymistä vähennystavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan jatkossakin vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon unionin politiikoissa ja toimissa tapahtunut kehitys ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Arviointi sisältää joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten unioni edistyy vähentämissitoumustensa noudattamisessa ja jäsenvaltiot velvoitteidensa täyttämisessä. Vähennysten soveltaminen olisi kuitenkin otettava huomioon vain viiden vuoden välein, jotta asetuksen [ ] mukainen maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin oleva mahdollinen osuus voidaan huomioida. Tämä ei kuitenkaan vaikuta komission velvollisuuteen varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteitaan, eikä komission valtaan käynnistää rikkomusmenettelyjä tätä varten.

(13)  Jotta kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiötavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tässä asetuksessa säädetyt vuotuista raportointia ja arviointia koskevat vaatimukset sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 asianmukaisiin artikloihin. Kyseistä asetusta olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Siihen tehtävillä muutoksilla olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioiden edistymistä vähennystavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan jatkossakin vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon unionin politiikoissa ja toimissa tapahtunut kehitys ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Arviointi sisältää joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten unioni edistyy vähentämissitoumustensa noudattamisessa ja jäsenvaltiot velvoitteidensa täyttämisessä. Täydellinen vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen olisi suoritettava joka toinen vuosi. Asetuksen [ ] mukainen maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin oleva mahdollinen osuus olisi otettava huomioon kyseisessä asetuksessa säädettyjen väliaikojen mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan vaikuta komission velvollisuuteen varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteitaan, eikä komission valtaan käynnistää rikkomusmenettelyjä tätä varten.

Tarkistus     19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a)  Koska tämän asetuksen kattamat alat tuottavat yli puolet unionin kasvihuonekaasupäästöistä, päästövähennystoimet ovat erittäin tärkeitä kyseisillä aloilla, jotta voidaan täyttää unionin sitoumukset Pariisin sopimuksen mukaisesti. Siksi tämän asetuksen mukaisten valvonta-, raportointi- ja seurantamenettelyjen olisi oltava täysin avoimia. Jäsenvaltioiden ja komission olisi asetettava julkisesti saataville tietoa tämän asetuksen noudattamisesta ja varmistettava sidosryhmien ja yleisön asianmukainen osallistuminen tämän asetuksen uudelleentarkasteluun. Komission olisi myös luotava tehokas ja avoin järjestelmä käyttöönotettujen joustomahdollisuuksien tulosten seuraamiseksi.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Vähennysten kokonaismäärän yleisen kustannustehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi saatava siirtää osa vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltioille. Näiden siirtojen avoimuus olisi varmistettava, ja ne voidaan toteuttaa molemmille sopivalla tavalla, mukaan lukien huutokaupalla, asiamiesperusteisesti toimivia markkinavälittäjiä käyttämällä tai kahdenvälisin järjestelyin.

(14)  Vähennysten kokonaismäärän yleisen kustannustehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi saatava tallettaa tai lainata osa vuotuisesta päästökiintiöstään. Jäsenvaltioiden olisi myös saatava siirtää osa vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltioille. Näiden siirtojen avoimuus olisi varmistettava, ja ne voidaan toteuttaa molemmille sopivalla tavalla, mukaan lukien huutokaupalla, asiamiesperusteisesti toimivia markkinavälittäjiä käyttämällä tai kahdenvälisin sopimuksin.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja edistämään Euroopan ympäristön tilan merkittävää ja mitattavissa olevaa parantamista tarjoamalla oikea-aikaista, kohdennettua, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa päätöksentekijöille, julkisille laitoksille ja yleisölle. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

(15)  Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja edistämään Euroopan ympäristön tilan merkittävää ja mitattavissa olevaa parantamista tarjoamalla oikea-aikaista, kohdennettua, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa päätöksentekijöille, julkisille laitoksille ja yleisölle. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti, ja sen olisi ryhdyttävä välittömästi ja tuloksellisesti edistämään toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Jotta varmistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden vuotuisten päästörajojen määrittämisen perustana olevan 4 artiklan täytäntöönpanolle, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201121 mukaisesti.

(17)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän direktiivin täydentämistä määrittämällä vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioille.

_________________

 

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a)  On tärkeää, että unioni omien päästövähennystoimiensa lisäksi kaavailee globaaliin hiilikädenjälkeen kohdistuvan myönteisen vaikutuksensa lisäämistä koskevan tavoitteen mukaisesti yhdessä kolmansien maiden kanssa ilmastoratkaisuja ja panee täytäntöön yhteishankkeita kyseisten maiden kanssa vuoden 2030 ilmastopolitiikan puitteissa ottaen huomioon, että Pariisin sopimuksella pyritään uuteen kansainväliseen yhteistyömekanismiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

(20)  Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

 

Pariisin sopimuksen noudattamiseksi unionin on asteittain tehostettava toimiaan ja annettava viiden vuoden välein tiedoksi panos, joka on mahdollisimman kunnianhimoinen.

 

Tarkastelussa olisi sen vuoksi otettava huomioon unionin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2050 mennessä koko talouden laajuisesti 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna ja Pariisin sopimuksen tavoite, jonka mukaisesti pyritään saavuttamaan tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Sen olisi perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon ja Euroopan ympäristökeskuksen laatimaan valmistelukertomukseen.

 

Vuonna 2031 alkavaa kautta koskevassa jäsenvaltioiden päästövähennysten tarkastelussa olisi otettava huomioon oikeudenmukaisuuden ja kustannustehokuuden periaatteet.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tässä asetuksessa vahvistetaan velvoitteet niistä vähimmäisosuuksista, joilla jäsenvaltioiden on osallistuttava unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaudella 2021–2030, sekä säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa.

Tässä asetuksessa vahvistetaan velvoitteet niistä vähimmäisosuuksista, joilla jäsenvaltioiden on osallistuttava unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaudella 2021–2030, sekä säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa. Siinä edellytetään jäsenvaltioiden vähentävän 2 artiklassa tarkoitettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotta ne voivat saavuttaa unionin tavoitteen, jonka mukaisesti päästöjä olisi vähennettävä vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Asetuksen yleistavoitteena on saada unioni siirtymään kohti vähähiilistä taloutta luomalla ennustettavissa oleva päästöjen pitkän aikavälin kehityspolku unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle vuoteen 2050 mennessä 80–95 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna.

Tarkistus     27

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Tässä asetuksessa hiilidioksidipäästöjä IPCC:n lähdeluokasta ”1.A.3.A siviili-ilmailu” pidetään nollana.

3.  Tässä asetuksessa direktiivin 2003/87/EY kattamia hiilidioksidipäästöjä IPCC:n lähdeluokasta ”1.A.3.A siviili-ilmailu” pidetään nollana.

Tarkistus     28

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Tätä asetusta sovelletaan direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomiin IPCC:n lähdeluokan ”1.A.3.D merenkulku” hiilidioksidipäästöihin.

Perustelu

Tämän asetuksen pitäisi kattaa merenkulun päästöt, elleivät ne sisälly päästökauppajärjestelmään.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Vuotuiset päästötasot kaudella 2021–2030

Vuotuiset päästötasot kaudella 2021–2030

1.  Kunkin jäsenvaltion on vuoteen 2030 mennessä vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vähintään kyseiselle jäsenvaltiolle 3 kohdan nojalla määritetyllä, tämän asetuksen liitteessä I asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005.

1.  Kunkin jäsenvaltion on vuoteen 2030 mennessä vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vähintään kyseiselle jäsenvaltiolle 3 kohdan nojalla määritetyllä, tämän asetuksen liitteessä I asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005.

2.  Jollei 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021–2029 eivät ylitä tasoa, joka on määritelty lineaarisen etenemisen pohjalta alkaen vuodesta 2020 perustuen sen keskimääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin vuosina 2016, 2017 ja 2018 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteessä I määritettyyn rajaan.

2.  Jollei 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021–2029 eivät ylitä tasoa, joka on määritelty lineaarisen etenemisen pohjalta alkaen vuodesta 2018 perustuen joko sen keskimääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin vuosina 2016, 2017 ja 2018 3 kohdan mukaisesti tai päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti määritettyihin vuotta 2020 koskeviin vuotuisiin päästökiintiöihin sen mukaan, kumpi on pienempi, ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteessä I määritettyyn rajaan.

3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuiset päästökiintiöt kaudelle 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 1 ja 2 kohdassa esitetyn mukaisesti. Kyseistä täytäntöönpanosäädöstä varten komissio tarkastelee perusteellisesti jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamia uusimpia kansallisia inventaariotietoja vuoden 2005 ja vuosien 2016–2018 osalta.

3.  Komissio hyväksyy 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta ja joissa vahvistetaan vuotuiset päästökiintiöt kaudelle 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 1 ja 2 kohdassa esitetyn mukaisesti. Kyseisiä delegoituja säädöksiä varten komissio tarkastelee perusteellisesti jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamia uusimpia kansallisia inventaariotietoja vuoden 2005 ja vuosien 2016–2018 osalta.

4.  Kyseisessä täytäntöönpanosäädöksessä ilmoitetaan myös jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien prosenttiosuuksien perusteella määrät, jotka voidaan ottaa huomioon vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi 9 artiklan mukaisesti vuosina 2021–2030. Jos kaikkien jäsenvaltioiden määrät lasketaan yhteen ja summa on suurempi kuin 100 miljoonaa, yksittäisten jäsenvaltioiden määriä pienennetään suhteutetusti siten, että kokonaissumma ei ylity.

4.  Kyseisessä delegoidussa säädöksessä ilmoitetaan myös jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien prosenttiosuuksien perusteella määrät, jotka voidaan ottaa huomioon vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi 9 artiklan mukaisesti vuosina 2021–2030. Jos kaikkien jäsenvaltioiden määrät lasketaan yhteen ja summa on suurempi kuin 100 miljoonaa, yksittäisten jäsenvaltioiden määriä pienennetään suhteutetusti siten, että kokonaissumma ei ylity.

5.  Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

 

Perustelu

Teksti on mukautettu delegoidun säädöksen mukaiseksi.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Päästövähennyspolku pitkällä aikavälillä vuodesta 2031 alkaen

 

Jollei 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa ensimmäisessä tai yhdessä myöhäisemmistä tarkasteluissa toisin päätetä, jokaisen jäsenvaltion on jatkettava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaista vähentämistä vuosina 2031–2050. Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2031–2050 eivät ylitä tasoa, joka on määritelty lineaarisen päästövähennyspolun pohjalta alkaen sen vuoden 2030 vuotuisista päästökiintiöistä ja päättyen vuonna 2050 päästötasoon, joka on 80 prosenttia alle vuoden 2005 tason kyseisen jäsenvaltion osalta.

 

Komissio hyväksyy 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta, vahvistamalla vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2031–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina.

Perustelu

Teksti on mukautettu delegoidun säädöksen mukaiseksi.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Joustovälineet vuotuisten rajojen saavuttamiseksi

Joustovälineet vuotuisten rajojen saavuttamiseksi

1.  Jäsenvaltiot voivat käyttää tämän artiklan 2–6 kohdassa ja 6 ja 7 artiklassa vahvistettuja joustomahdollisuuksia.

1.  Jäsenvaltiot voivat käyttää tämän artiklan 2–6 kohdassa ja 6 ja 7 artiklassa vahvistettuja joustomahdollisuuksia.

2.  Vuosina 2021–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään viisi prosenttia sen seuraavan vuoden päästökiintiöstä.

2.  Vuosina 2021–2025 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään kymmenen prosenttia sen seuraavan vuoden päästökiintiöstä. Vuosina 2026–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään viisi prosenttia sen seuraavan vuoden päästökiintiöstä.

3.  Jos jäsenvaltion tietyn vuoden kasvihuonekaasupäästöt ovat sen kyseisen vuoden päästökiintiötä pienemmät, se voi tässä artiklassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käytön huomioon ottaen tallettaa seuraavia vuosia varten, aina vuoteen 2030 asti, kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään.

3.  Jos jäsenvaltion tietyn vuoden kasvihuonekaasupäästöt ovat sen kyseisen vuoden päästökiintiötä pienemmät, se voi tässä artiklassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käytön huomioon ottaen tallettaa vuosina 2021–2025 seuraavia vuosia varten, aina vuoteen 2025 asti, enintään kymmenen prosenttia vuotuisen päästökiintiönsä yli jääneestä osasta. Vuosina 2026–2029 jäsenvaltio voi tallettaa enintään viisi prosenttia vuotuisen päästökiintiönsä yli jääneestä osasta seuraavia vuosia varten, aina vuoteen 2030 asti.

4.  Jäsenvaltio voi siirtää enintään viisi prosenttia tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toiselle jäsenvaltiolle. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteensa täyttämiseen kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.

4.  Jäsenvaltio voi siirtää enintään viisi prosenttia tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toiselle jäsenvaltiolle vuosina 2021–2025 ja enintään kymmenen prosenttia vuosina 2026–2030. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteensa täyttämiseen kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.

5.  Jäsenvaltio voi siirtää toisille jäsenvaltioille sen osan tietyn vuoden päästökiintiöstään, joka ylittää sen kasvihuonekaasupäästöt kyseisenä vuonna, ottaen huomioon 2–4 kohdan ja 6 artiklan mukaisten joustomahdollisuuksien käytön. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteensa täyttämiseen kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.

5.  Jäsenvaltio voi siirtää toisille jäsenvaltioille sen osan tietyn vuoden päästökiintiöstään, joka ylittää sen kasvihuonekaasupäästöt kyseisenä vuonna, ottaen huomioon 2–4 kohdan ja 6 artiklan mukaisten joustomahdollisuuksien käytön. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteensa täyttämiseen kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.

 

5 a.  Jäsenvaltio ei saa siirtää mitään osaa vuotuisesta päästökiintiöstään, jos jäsenvaltion päästöt ylittävät siirron aikana sen vuotuisen päästökiintiön.

6.  Jäsenvaltiot voivat ilman mitään määrällistä rajoitusta ja kaksinkertaisen laskennan välttäen käyttää 9 artiklan mukaisten vaatimustenmukaisuusvelvoitteidensa täyttämiseen hyvityksiä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY 24 a artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä hankkeista.

6.  Jäsenvaltiot voivat ilman mitään määrällistä rajoitusta ja kaksinkertaisen laskennan välttäen käyttää 9 artiklan mukaisten vaatimustenmukaisuusvelvoitteidensa täyttämiseen hyvityksiä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY 24 a artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä hankkeista. Jäsenvaltiot voivat kannustaa perustamaan yksityisen sektorin sisäisiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia tällaisia hankkeita varten.

Tarkistus     32

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Tässä artiklassa ja liitteessä II esitetyn joustomahdollisuuden saatavuus myönnetään sillä ehdolla, että kyseinen jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan toimia muilla aloilla, joilla aiemmin saavutetut tulokset ovat olleet riittämättömiä. Komissio täydentää tätä direktiiviä antamalla 12 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen kyseisten toimenpiteiden ja alojen luettelosta 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin olevien nettopoistumien lisäkäyttö 280 miljoonaan asti

Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta peräisin olevien nettopoistumien lisäkäyttö 190 miljoonaan asti

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltion päästöt ylittävät sen tietyn vuoden vuotuiset päästökiintiöt, asetuksen [ ] [LULUCF] 2 artiklassa tarkoitetun maan, jolta metsä on hävitetty, metsitetyn maan, hoidetun viljelymaan ja hoidettujen niittyjen tilinpitoluokista yhteensä peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi kyseisen vuoden osalta edellyttäen, että

1.  Jos jäsenvaltion päästöt ylittävät sen tietyn vuoden vuotuiset päästökiintiöt, kaikki 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti talletetut päästökiintiöt mukaan luettuina, asetuksen [ ] [LULUCF] 2 artiklassa tarkoitetun maan, jolta metsä on hävitetty, metsitetyn maan, hoidetun viljelymaan, hoidettujen niittyjen, soveltuvin osin hoidettujen kosteikkojen ja, jollei 2 kohdan mukaisesti hyväksytystä delegoidusta säädöksestä muuta johdu, hoidetun metsämaan tilinpitoluokista yhteensä peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi kyseisen vuoden osalta edellyttäen, että

 

-a)  jäsenvaltio toimittaa komissiolle 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä toimintasuunnitelman, jossa vahvistetaan ilmaston kannalta tehokasta viljelyä, maankäyttöä ja metsätalouden aloja koskevat toimenpiteet, mukaan luettuina tarvittaessa unionin rahoituksen käyttö, ja jossa osoitetaan, miten nämä toimenpiteet vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tämän asetuksen mukaisesti sekä asetuksen [ ] [LULUCF]4 artiklan mukaisten vaatimusten ylittämiseen kaudella 2021–2030;

a) kauden 2021–2030 kaikilta vuosilta kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetettua tasoa;

a) kauden 2021–2030 kaikilta vuosilta kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetettua tasoa;

b) kyseinen määrä ylittää asetuksen [ ] [LULUCF] 4 artiklassa kyseiselle jäsenvaltiolle asetetut vaatimukset;

b) kyseisen määrän osoitetaan ylittävän asetuksen [ ] [LULUCF] 4 artiklassa kyseiselle jäsenvaltiolle asetetut vaatimukset asetuksen [ ][LULUCF] 12 artiklassa vahvistettujen viisivuotiskausien aikana;

c) kyseisen jäsenvaltion muilta jäsenvaltioilta asetuksen [ ] [LULUCF] nojalla vastaanottamien nettopoistumien määrä ei ole suurempi kuin sen muille jäsenvaltioille siirtämien nettopoistumien määrä; ja

c) kyseisen jäsenvaltion muilta jäsenvaltioilta asetuksen [ ] [LULUCF] nojalla vastaanottamien nettopoistumien määrä ei ole suurempi kuin sen muille jäsenvaltioille siirtämien nettopoistumien määrä; ja

d) jäsenvaltio noudattaa asetuksessa [ ] [LULUCF] vahvistettuja vaatimuksia.

d) jäsenvaltio noudattaa asetuksessa [ ] [LULUCF] vahvistettuja vaatimuksia.

 

Komissio voi antaa lausuntoja jäsenvaltioiden toimittamista toimintasuunnitelmista -a alakohdan mukaisesti.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos asetuksen [LULUCF] 8 artiklan 6 kohdan mukainen metsäalan viitetasojen päivittämistä kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella koskeva delegoitu säädös hyväksytään, komissiolle siirretään tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoitu säädös tämän artiklan 1 kohdan muuttamiseksi siten, että voidaan ottaa huomioon hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan vaikutus.

2.  Jos asetuksen [LULUCF] 8 artiklan 6 kohdan mukainen metsäalan viitetasojen päivittämistä kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella koskeva delegoitu säädös hyväksytään, komissiolle siirretään tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoitu säädös tämän artiklan 1 kohdan ja liitteessä III olevien tilinpitoluokkien muuttamiseksi siten, että voidaan ottaa huomioon hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan tasapuolinen vaikutus ylittämättä tämän asetuksen 7 kohdan mukaisesti käytettävissä olevaa 190 miljoonan kokonaismäärää.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltion tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ylittävät vuosina 2027 ja 2032 sen vuotuisen päästökiintiön minkä tahansa vuoden osalta kyseessä olevana kautena tämän artiklan 2 kohdan sekä 5 ja 7 artiklan nojalla käytettyjen joustomahdollisuuksien mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

1.  Komissio suorittaa kahden vuoden välein tarkistuksen siitä, miten jäsenvaltiot noudattavat tätä asetusta. Jos jäsenvaltion tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ylittävät sen vuotuisen päästökiintiön minkä tahansa vuoden osalta kyseessä olevana kautena tämän artiklan 2 kohdan sekä 5 ja 7 artiklan nojalla käytettyjen joustomahdollisuuksien mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

a)  jäsenvaltion seuraavan vuoden päästölukuun lisätään näitä ylimääräisiä päästöjä vastaava määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina kerrottuna kertoimella 1,08 11 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti; ja

a)  jäsenvaltion seuraavan vuoden päästölukuun lisätään näitä ylimääräisiä päästöjä vastaava määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina kerrottuna kertoimella 1,08 11 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti; ja

b)  jäsenvaltiota kielletään väliaikaisesti siirtämästä vuotuisen päästökiintiönsä osia muille jäsenvaltioille, kunnes se täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Keskusvalvojan on merkittävä kielto 11 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

b)  jäsenvaltiota kielletään väliaikaisesti siirtämästä vuotuisen päästökiintiönsä osia muille jäsenvaltioille, kunnes se täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Keskusvalvojan on merkittävä kielto 11 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a artikla

 

Varhaisten toimien reservi

 

1.  Jotta voidaan ottaa huomioon varhaiset toimet ennen vuotta 2020, enintään 70 miljoonan tonnin määrä vuotuisia päästökiintiöitä vuosina 2026–2030 on jäsenvaltion pyynnöstä otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion osalta sen suhteen, miten se on noudattanut vaatimuksia tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti viimeksi suoritetun vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä edellyttäen, että

 

a)  sen päätöksen 406/2009/EY 3 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti määriteltyjen vuotuisten päästökiintiöiden kokonaismäärä ylittää sen todennettujen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vuosina 2013–2020;

 

b)  sen markkinahintainen BKT asukasta kohti on alle EU:n keskiarvon;

 

c)  se on käyttänyt maksimaalisen tehokkaasti 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuja joustomahdollisuuksia liitteissä II ja III vahvistettujen tasojen mukaisesti;

 

d)  se on käyttänyt maksimaalisen tehokkaasti 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja joustomahdollisuuksia eikä se ole siirtänyt päästökiintiöitä toiseen jäsenvaltioon 5 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti; ja

 

e)  koko unioni saavuttaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteensa.

 

2.  Enimmäisosuus edellä 1 kohdassa tarkoitetusta jäsenvaltion kokonaismäärästä, joka voidaan ottaa huomioon vaatimustenmukaisuuden osalta, määritellään toisaalta kyseisen jäsenvaltion kauden 2013–2020 vuotuisten päästökiintiöiden kokonaismäärän ja sen samalla kaudella todennettujen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän erotuksena ja toisaalta kaikkien jäsenvaltioiden, jotka täyttävät 1 kohdan b alakohdan mukaisen vaatimuksen, kauden 2013–2020 vuotuisten päästökiintiöiden ja samalla kaudella todennettujen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän erotuksena.

 

Vuotuiset päästökiintiöt ja todennetut kasvihuonekaasupäästöt määritellään 3 kohdan mukaisesti.

 

3.  Komissio hyväksyy 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta ja joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion enimmäisosuudet hiilidioksidiekvivalenttitonneina 1 ja 2 kohdan mukaisesti. Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä komissio käyttää päätöksen 406/2009/EY 10 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan mukaisesti määriteltyjä vuotuisia päästökiintiöitä sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisia tarkistettuja inventaariotietoja vuosien 2013–2020 osalta.

Perustelu

Komission ehdottamissa jakosäännöissä ei ehkä oteta riittävästi huomioon joidenkin jäsenvaltioiden varhaista toimintaa ennen vuotta 2020. Tämä on erityisen haastavaa jäsenvaltioille, joiden BKT asukasta kohti on alhaisempi, mikä merkitsee vähäisiä investointivalmiuksia. Ehdotetulla varhaisen toiminnan reservillä palkitaan varhaista toimintaa, ja sen avulla jäsenvaltioiden on mahdollista käyttää vaatimusten noudattamista varten täydentäviä kiintiöitä, mikäli muut joustomahdollisuudet eivät ole riittäviä. Jäsenvaltion käytettävissä olevien täydentävien kiintiöiden suhteellisen määrän olisi oltava riippuvainen jäsenvaltion vuoden 2020 tavoitteen ylittämisen tasosta.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tämän asetuksen liitteeseen IV sisältyvä määrä lisätään kyseisen liitteen mukaiseen kunkin jäsenvaltion vuoden 2021 kiintiöön.

2.  Tämän asetuksen liitteeseen IV sisältyvä määrä, joka on yhteensä 39,14 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kaikkien jäsenvaltioiden osalta, lisätään kyseisen liitteen mukaiseen kunkin jäsenvaltion vuoden 2021 kiintiöön.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Rekisteri

Eurooppalainen rekisteri

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisen tarkan tilinpidon siten, että asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklalla perustettuun unionin rekisteriin kirjataan mm. vuotuiset päästökiintiöt sekä tämän asetuksen 4–7 artiklan mukaisesti käytetyt joustomahdollisuudet, 9 artiklan vaatimusten täyttämistä koskevat tiedot ja 10 artiklan mukaiset soveltamisalan muutokset. Keskusvalvojan on tarkistettava automaattisesti jokainen tämän asetuksen mukainen tapahtuma ja tarvittaessa estettävä tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Yleisöllä on oltava pääsy näihin tietoihin.

1.  Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisen tarkan tilinpidon asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklalla perustetun unionin rekisterin avulla. Komissio antaa tätä varten 12 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentävän delegoidun säädöksen erityisesti vuotuisista päästökiintiöistä sekä tämän asetuksen 4–7 artiklan mukaisesti käytetyistä joustomahdollisuuksista, 9 artiklan vaatimusten täyttämistä koskevista tiedoista ja 10 artiklan mukaisista soveltamisalan muutoksista. Keskusvalvojan on tarkistettava automaattisesti jokainen tämän asetuksen mukainen tapahtuma ja tarvittaessa estettävä tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Eurooppalaisen rekisterijärjestelmän on oltava avoin ja sisällettävä kaikki asiaan kuuluvat tiedot, jotka koskevat jäsenvaltioiden välisiä päästöoikeuksien siirtoja. Yleisöllä on oltava pääsy näihin tietoihin komission ylläpitämän asiaa koskevan verkkosivuston kautta.

Perustelu

Jäsenvaltioiden välisten päästöoikeuksien siirtojen avoimuuden lisääminen ja tekninen mukautus.

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi.

Poistetaan.

Perustelu

Tekninen mukautus, delegoitu säädös on sisällytetty 11 artiklan 1 kohtaan.

Tarkistus     42

Ehdotus asetukseksi

11 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

11 a artikla

 

Unionin rahoituksen ilmastovaikutus

 

Komissio toteuttaa kattavan monialaisen tutkimuksen unionin talousarviosta tai muulla tavoin unionin oikeuden nojalla saadun rahoituksen vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

 

Komissio antaa 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kyseisen tutkimuksen havainnoista, ja siihen liitetään soveltuvin osin säädösehdotuksia, joiden tavoitteena on lopettaa kaikki unionin rahoitus, joka ei ole yhteensopiva hiilidioksidin vähennystavoitteiden tai unionin toimintalinjojen kanssa. Tämä sisältää ehdotuksen pakollisesta ilmastotavoitteiden vaatimustenmukaisuutta koskevasta ennakkotarkastuksesta, jota sovelletaan kaikkiin uusiin unionin investointeihin 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen, sekä velvollisuuden julkistaa tulokset avoimesti ja esteettömästi.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulosta alkaen määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Siirretään tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa, 4 a artiklassa, 6 artiklan 3 a kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa 9 a artiklassa ja 11 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi ...päivästä ...kuuta ... [lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 3 kohdassa, 4 a artiklassa, 6 artiklan 3 a kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 9 a artiklassa ja 11 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Edellä olevan 7 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 3 kohdan, 4 a artiklan, 6 artiklan 3 a kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 9 a artiklan ja 11 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

13 artikla

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

Poistetaan.

Komiteamenettely

 

1.   Komissiota avustaa asetuksella (EU) N:o 525/2013 perustettu ilmastonmuutoskomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

 

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

 

Perustelu

Tarkistus johtuu täytäntöönpanosäädösten poistamisesta.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

 

1.  Komissio julkaisee kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta tiedonannon, jossa arvioidaan sitä, ovatko unionin ilmastoa ja energiaa koskevat säädökset Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista. Tiedonannossa tarkastellaan erityisesti tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden roolia ja riittävyyttä kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä unionin säädösten johdonmukaisuutta ilmaston ja energian alalla, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat vaatimuksen mukaan luettuina, sekä maatalouden ja liikennealan säädöksiä unionin kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevan sitoumuksen kanssa.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.

2.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 vuonna 2023 tehtävän Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen ja sitä seuraavien maailmanlaajuisten arviointien perusteella kuuden kuukauden kuluessa kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten se edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten se edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita. Kertomukseen liitetään tarvittaessa säädösehdotuksia jäsenvaltioiden päästövähennysten kasvattamisesta.

 

Vuonna 2031 alkavaa kautta koskevassa jäsenvaltioiden päästövähennysten tarkastelussa on otettava huomioon oikeudenmukaisuuden ja kustannustehokuuden periaatteet vähennysten jakamisessa jäsenvaltioiden kesken.

 

Siinä on myös otettava huomioon unionin ja kolmansien maiden edistyminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä se, miten on edistytty yksityisen rahoituksen edistämisessä ja ylläpitämisessä tuettaessa siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

Decision (EU) 2015/1814

1 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Päätökseen (EU) 2015/1814 tehtävä muutos

 

Korvataan päätöksen (EU) 2015/1814 1 artiklan 4 kohta seuraavasti:

 

”4.  Komissio julkaisee kunakin vuonna liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärän seuraavan vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä. Liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärän perustana kunakin vuonna on kyseisen kauden aikana 1 päivästä tammikuuta 2008 myönnettyjen päästöoikeuksien kumulatiivinen määrä, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka kyseisenä kautena on myönnetty direktiivin 2003/87/EY 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sekä laitosten hyödyntämät oikeudet käyttää unionin päästökauppajärjestelmän nojalla kansainvälisiä hyvityksiä ennen 31 päivää joulukuuta kyseisenä vuonna syntyneiden päästöjen osalta; tästä vähennetään unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvista laitoksista peräisin olevat todennettujen päästöjen kumulatiiviset määrät tonneina 1 päivän tammikuuta 2008 ja kyseisen vuoden 31 päivän joulukuuta väliseltä ajalta, direktiivin 2003/87/EY 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti mitätöidyt päästöoikeudet, jotka eivät ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/...* 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti mitätöityjä päästöoikeuksia, sekä varannossa olevien päästöoikeuksien määrä. Huomioon ei oteta vuosien 2005 ja 2007 välisenä kolmivuotiskautena syntyneitä päästöjä sekä näitä päästöjä varten myönnettyjä päästöoikeuksia. Ensimmäisen kerran määrä julkaistaan viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2017.

 

______________

 

*  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L, ..., ..., s. ... .).”

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

Liite III

 

Enimmäismäärä hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna

Belgia

3,8

Bulgaria

4,1

Tšekki

2,6

Tanska

14,6

Saksa

22,3

Viro

0,9

Irlanti

26,8

Kreikka

6,7

Espanja

29,1

Ranska

58,2

Kroatia

0,9

Italia

11,5

Kypros

0,6

Latvia

3,1

Liettua

6,5

Luxemburg

0,25

Unkari

2,1

Malta

0,03

Alankomaat

13,4

Itävalta

2,5

Puola

21,7

Portugali

5,2

Romania

13,2

Slovenia

1,3

Slovakia

1,2

Suomi

4,5

Ruotsi

4,9

Yhdistynyt kuningaskunta

17,8

Enimmäismäärä yhteensä:

280

 

Tarkistus

 

Enimmäismäärä hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna

Belgia

2,6

Bulgaria

2,8

Tšekki

1,8

Tanska

9,9

Saksa

15,2

Viro

0,6

Irlanti

18,2

Kreikka

4,6

Espanja

19,8

Ranska

39,5

Kroatia

0,6

Italia

7,8

Kypros

0,4

Latvia

2,1

Liettua

4,4

Luxemburg

0,2

Unkari

1,4

Malta

0

Alankomaat

9,1

Itävalta

1,7

Puola

14,8

Portugali

3,5

Romania

8,9

Slovenia

0,9

Slovakia

0,8

Suomi

3,1

Ruotsi

3,4

Yhdistynyt kuningaskunta

12,1

Enimmäismäärä yhteensä:

190

(1)

  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 103–108.

(2)

  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


PERUSTELUT

Euroopan komission ehdotus taakanjakoasetuksesta, eli ”asetuksesta ilmastotoimista Pariisin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi”, kattaa noin 60 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikkia alat, jotka jäävät EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) ulkopuolelle, mukaan luettuna liikenne, jätteet, rakennettu ympäristö ja maatalous.

Komission ehdotus on myönteinen ensiaskel ja sillä pyritään saamaan sen kattamilla aloilla aikaan vuoteen 2030 mennessä 30 prosentin päästövähennykset vuoden 2005 tasoihin verrattuna. On kuitenkin tehtävä useita tarkistuksia, jotta pitkän aikavälin ennustettavuutta edistetään paremmin, jotta varmistetaan yhtäpitävyys muiden toimintalinjojen, erityisesti EU:n energiatehokkuustavoitteen, kanssa ja jotta tarjotaan riittävästi joustoa ja solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä.

Pitkän aikavälin ennustettavuus

Maailmassa ollaan siirtymässä vähähiiliseen talouteen, ja viime vuonna hyväksytty Pariisin sopimus teki tästä kehityksestä peruuttamattoman. Pariisin sopimuksessa asetetaan tavoitteeksi rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen sekä yrittää pitää lämpötilan nousu alle 1,5 celsiusasteessa. Sopusoinnussa näiden tavoitteiden kanssa Pariisin sopimuksessa edellytetään myös, että tämän vuosisadan jälkipuoliskolla on saavutettava nollatason nettomääräiset päästöt. Lisäksi EU asetti vuonna 2009 tavoitteekseen kasvihuonekaasupäästöjen 80–95 prosentin vähennykset vuoteen 2050 mennessä.

Näistä sitoumuksista huolimatta komission asetusehdotuksessa pyrkimyksenä on ainoastaan EU:n vuoden 2030 tavoitteen toteuttaminen. Päästöjen pitkän aikavälin kehityspolun puuttuminen voisi saada hiili-intensiiviseen liikenneinfrastruktuuriin ja rakennuksiin jne. tehtävät investoinnit jumittumaan, mikä johtaa hukkainvestointeihin ja huomattavasti korkeampiin ilmastotoimien kokonaiskustannuksiin pitkällä aikavälillä. Jotta voidaan tarjota pitkän aikavälin ennustettavuutta, ehdotusta tarkistetaan lisäämällä uusi artikla, jossa vahvistetaan pitkän aikavälin kehityspolku kasvihuonekaasupäästöjen ainakin 80 prosentin vähennykseen vuoteen 2050 mennessä.

Ottaen huomioon hiilestä irtautumiseen liittyvät merkittävät haasteet talouden kaikilla aloilla esitetään lisäksi tiukempaa päästöjen kehityspolkua vuosiksi 2021–2030 noudattaen nykyistä eurooppalaista suuntausta, jossa päästöt irrotetaan talouskasvusta.

Energiatehokkuus

Euroopan parlamentti on jatkuvasti puoltanut sitä, että EU suhtautuisi energiatehokkuuteen kunnianhimoisemmin. Ilmastohyötyjen tuomisen lisäksi energiatehokkuus vähentää energiakustannuksia, luo työpaikkoja ja parantaa energiaturvallisuutta.

Komission ehdotus täksi asetukseksi julkaistiin heinäkuussa 2016 ennen Euroopan komission marraskuussa 2016 esittämää ”talvipakettia”, johon sisältyi 30 prosentin korotettu energiatehokkuustavoite (hieman kunnianhimoisempi kuin 27 prosentin tavoite, jonka Eurooppa-neuvosto oli hyväksynyt lokakuussa 2014).

Euroopan komission vaikutustenarvioinnissa esitetään, että energiatehokkuustavoitteen ollessa 30 prosenttia tarvitaan 79 miljoonaa tonnia LULUCF-hyvityksiä, jotta jäsenvaltioiden taakanjakotavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Pitäen tämän mielessä ja jotta tällä asetuksella kannustetaan jatkuvasti energiatehokkuuden parantamiseen sekä varmistetaan, että EU:n kokonaistavoitetta ei heikennetä, 7 artiklan LULUCF-joustoa tarkistetaan alemmalle LULUCF-hyvitysten tasolle (190 miljoonaa ehdotettujen 280 miljoonan sijasta).

LULUCF

LULUCF-asetuksen jousto, josta säädetään 7 artiklassa, on tärkeä useille jäsenvaltioille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten pienentämiseksi. Lisäksi jousto voisi tarjota lisätukea maa- ja metsätalousaloille tietyissä jäsenvaltioissa ilmastotoimiin osallistumista varten. On kuitenkin varmistettava, että LULUCF-hyvityksillä aikaansaadaan todella täydentäviä ja pysyviä nieluja.

Myös EU:n nykyisten rahoitusvälineiden käyttöä maatalousalan tukemisessa olisi parannettava. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on hiljattain päätellyt, että yhteisen maatalouspolitiikan käytössä ”ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä ilmastotoimien tehostamiseksi eikä kaikkia mahdollisuuksia ilmastotoimien rahoituksen osalta ole täysin tutkittu”.

Näin ollen ehdotusta muutetaan, jotta varmistetaan paremmin, että LULUCF-jousto tuottaa ilmastohyötyjä ja kannustaa jäsenvaltioita käyttämään EU:n nykyistä maatalousalan rahoitusvälineiden valikoimaa.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.3.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

(COM(2016)0482 – C8-0331/2016 – 2016/0231(COD))

Valmistelija: Benedek Jávor

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 1) kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 2) toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015.

(3)  EU:n allekirjoittama Pariisin sopimus tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista vahvistaa ilmastonmuutoksen uhan maailmanlaajuista torjuntaa siten, että pysäytetään maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja jatketaan toimia nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna samalla, kun vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, suojellaan ja lisätään kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja ja varmistetaan ruokaturva. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015. Pariisin sopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden on jatkettava niiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan vuoden 2030 jälkeen, jotta vuoteen 2050 mennessä saavutetaan komission 15. joulukuuta 2011 antamassa tiedonannossa esitetyn unionin energia-alan etenemissuunnitelman 2050 mukaisesti unionin kasvihuonekaasupäästöjen 80–95 prosentin kokonaisvähennys vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Siirtymä puhtaaseen energiaan edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa ja kannustimia kaikilla politiikan aloilla. Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimenpiteitä tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja edistyttävä muilla energiaunionin alueilla joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevan puitestrategian16 mukaisesti.

(5)  Siirtymä puhtaaseen energiaan edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa ja kannustimia kaikilla politiikan aloilla alkaen energiankulutuksen vähentämisestä ja optimoinnista. Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimenpiteitä tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja edistyttävä muilla energiaunionin alueilla joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevan puitestrategian16 mukaisesti.

__________________

__________________

16 COM(2015) 80.

16 COM(2015) 80.

Perustelu

Juuri energiansäästötoimet ovat sellaiset, joilla on mahdollisimman nopea ja tehokas kuoletusaika ja alhaisimmat täytäntöönpanokustannukset.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY19 mukaista sitovia vuotuisia kansallisia rajoja koskevaa lähestymistapaa pitäisi soveltaa jatkossakin kaudella 2021–2030 siten, että etenemisen lasketa aloitetaan vuodesta 2020 perustuen kauden 2016–2018 kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvoon ja päätetään vuoteen 2030 kunkin jäsenvaltion osalta. Niiden jäsenvaltioiden vuoden 2021 kiintiöitä mukautetaan, joilla on sekä päätöksessä 406/2009/EY tarkoitettu positiivinen raja että päätösten 2013/162/EU ja 2013/634/EU mukaiset kasvavat vuotuiset päästökiintiöt kaudella 2017–2020. Mukautuksen tarkoituksena on suurempien päästömahdollisuuksien huomioon ottaminen kyseisinä vuosina. Eurooppa-neuvosto tuli siihen tulokseen, että olemassa olevien joustovälineiden saatavuutta ja käyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan taata unionin yhteisten pyrkimysten kustannustehokkuus ja asukaskohtaisten päästöjen lähentyminen vuoteen 2030 mennessä.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY19 mukaista sitovia vuotuisia kansallisia rajoja koskevaa lähestymistapaa pitäisi soveltaa jatkossakin kaudella 2021–2030 siten, että etenemisen laskenta aloitetaan vuodesta 2020 perustuen kauden 2016–2018 kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvoon ja käytetään päätöksessä N:o 406/2009/EY vahvistettuja vuoden 2020 tavoitteita enimmäisrajana ja päätetään laskenta vuoteen 2030 kunkin jäsenvaltion osalta riippuen siitä, kumpi arvo on pienempi. Eurooppa-neuvosto tuli siihen tulokseen, että olemassa olevien joustovälineiden saatavuutta ja käyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan taata unionin yhteisten pyrkimysten kustannustehokkuus ja asukaskohtaisten päästöjen lähentyminen vuoteen 2030 mennessä.

__________________

__________________

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).

19 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Tällä asetuksella kannustetaan vähentämään päästöjä unionin muiden ilmasto- ja energiasäädösten mukaisesti. Koska yli 75 prosenttia unionin kasvihuonekaasupäästöistä liittyy energiaan, energiankäytön tehokkuuden lisäämisellä ja energiasäästöillä on tärkeä tehtävä tällaisten päästöjen vähentämisessä. Kunnianhimoisempi energiatehokkuuspolitiikka on tästä syystä keskeinen tekijä paitsi fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähentämisessä energiavarmuuden lisäämiseksi ja kuluttajien energialaskujen pienentämiseksi myös energiansäästötekniikan hyväksymisessä rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä, talouden kilpailukyvyn vahvistamisessa, paikallisten työpaikkojen luomisessa sekä terveysolojen parantamisessa ja energiaköyhyyden torjumisessa. Toimet, joita toteutetaan tässä asetuksessa katetuilla aloilla ovat kustannustehokas keino auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan niiden tämän asetuksen mukaiset tavoitteet. Näin ollen on tärkeää, että jäsenvaltiot tätä asetusta kansallisissa toimintalinjoissa soveltaessaan kiinnittävät erityistä huomiota kaikkien alojen erityisiin ja erilaisiin energiatehokkuuden parantamista koskeviin mahdollisuuksiin ja investointeihin.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 b)  Jäsenvaltioiden olisi maatalousalan päästöjen vähentämiseksi sisällytettävä päästöjen vähentämistä koskeviin toimintasuunnitelmiin toimia, joilla parannetaan alan potentiaalia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja hyödynnettävä paremmin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) rahoitusvälineitä alan kestävien käytäntöjen edistämiseksi. Jäljempänä 14 artiklan mukaisesti komissio laatii arvion ja raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle maatalouden muiden kuin hiilidioksidipäästöjen kustannustehokkaassa vähentämisessä saavutetusta tosiasiallisesta edistymisestä sekä esittää ehdotuksia hoidetusta viljelymaasta, hoidetuista niityistä ja hoidetuista kosteikoista peräisin olevien nettopoistumien määrän muuttamiseksi soveltuvilta osin.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetussa asetuksessa [ ] vahvistetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, jäljempänä ’LULUCF’, liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt. Vaikka tämän asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä aikaan saataviin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, että huomioon otetaan enintään maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa [ ], peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä, asetukseen olisi sisällytettävä näitä poistoja vastaava, määrältään enintään 280 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin jousto, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä III esitetyn mukaisesti, lisämahdollisuutena, jota jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyödyntää sitoumustensa noudattamiseksi. Jos annetaan LULUCF-asetuksen 8 artiklan 6 kohdan nojalla delegoitu säädös metsäalan viitetasojen päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella, komissiolle olisi 7 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sen huomioon ottamiseksi, että hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan panos vaikuttaa mainitussa artiklassa säädettyyn joustomahdollisuuteen. Ennen tällaisen delegoidun asetuksen hyväksymistä komission olisi arvioitava hoidetun metsämaan tilinpidon luotettavuutta saatavilla olevien tietojen perusteella ja erityisesti ennakoidun ja tosiasiallisen korjuuasteen keskinäistä vastaavuutta. Tässä asetuksessa olisi myös sallittava mahdollisuus vuotuisten päästökiintiöyksiköiden vapaaehtoiseen poistoon, jotta kyseiset määrät voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen [ ] vaatimuksia.

(12)  Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetussa asetuksessa [ ] vahvistetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, jäljempänä ’LULUCF’, liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt. Vaikka tämän asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä aikaan saataviin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, että huomioon otetaan enintään maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta, hoidetuista niityistä ja hoidetuista kosteikoista, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa [ ], peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä, asetukseen olisi sisällytettävä näitä poistoja vastaava, määrältään enintään 280 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin jousto, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä III esitetyn mukaisesti, lisämahdollisuutena, jota jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyödyntää sitoumustensa noudattamiseksi. Jos annetaan LULUCF-asetuksen 8 artiklan 6 kohdan nojalla delegoitu säädös metsäalan viitetasojen päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella, komissiolle olisi 7 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sen huomioon ottamiseksi, että hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan panos vaikuttaa mainitussa artiklassa säädettyyn joustomahdollisuuteen. Ennen tällaisen delegoidun asetuksen hyväksymistä komission olisi arvioitava hoidetun metsämaan tilinpidon luotettavuutta saatavilla olevien tietojen perusteella ja erityisesti ennakoidun ja tosiasiallisen korjuuasteen keskinäistä vastaavuutta. Tämä arviointi ei saisi kuitenkaan vaikuttaa nettopoistumien 280 miljoonan kokonaismäärään. Tässä asetuksessa olisi myös sallittava mahdollisuus vuotuisten päästökiintiöyksiköiden vapaaehtoiseen poistoon, jotta kyseiset määrät voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen [ ] vaatimuksia.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Jotta kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiötavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tässä asetuksessa säädetyt vuotuista raportointia ja arviointia koskevat vaatimukset sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 asianmukaisiin artikloihin. Kyseistä asetusta olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Siihen tehtävillä muutoksilla olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioiden edistymistä vähennystavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan jatkossakin vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon unionin politiikoissa ja toimissa tapahtunut kehitys ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Arviointi sisältää joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten unioni edistyy vähentämissitoumustensa noudattamisessa ja jäsenvaltiot velvoitteidensa täyttämisessä. Vähennysten soveltaminen olisi kuitenkin otettava huomioon vain viiden vuoden välein, jotta asetuksen [ ] mukainen maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin oleva mahdollinen osuus voidaan huomioida. Tämä ei kuitenkaan vaikuta komission velvollisuuteen varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteitaan, eikä komission valtaan käynnistää rikkomusmenettelyjä tätä varten.

(13)  Jotta kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiötavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tässä asetuksessa säädetyt vuotuista raportointia ja arviointia koskevat vaatimukset sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 asianmukaisiin artikloihin. Kyseistä asetusta olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Siihen tehtävillä muutoksilla olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioiden edistymistä vähennystavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan jatkossakin vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon unionin politiikoissa ja toimissa tapahtunut kehitys ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Arviointi sisältää joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten unioni edistyy vähentämissitoumustensa noudattamisessa ja jäsenvaltiot velvoitteidensa täyttämisessä. Vähennysten soveltaminen olisi otettava huomioon vuosittain, kun kaikki tämän asetuksen mukaiset joustomahdollisuudet on otettu huomioon, myös asetuksen [ ] [LULUCF] tarjoama mahdollinen jousto, ja sitä olisi tarkistettava tietyin väliajoin asetuksen [ ] [LULUCF] mukaisen raportoinnin mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan vaikuta komission velvollisuuteen varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteitaan tai jos säännöksiä ei ole noudatettu, komission valtaan käynnistää rikkomusmenettelyjä tätä varten.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a)  Koska tämän asetuksen kattamat alat ovat vastuussa yli puolesta unionin kasvihuonekaasupäästöistä, kyseisten alojen päästöjen vähentämiseen pyrkivien toimintalinjojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanolla on suuri vaikutus ympäristöön. Tästä syystä on välttämätöntä varmistaa jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamien toimien valvonta, raportointi ja seuranta erityisesti, kun sovelletaan tehostettua joustavuutta 25. kesäkuuta 1998 annetun Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus) ja direktiivin 2001/42/EY mukaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että jäsenvaltiot ja komissio kuulevat sidosryhmiä ja kansalaisia ja antavat heille varhaisessa vaiheessa tosiasialliset mahdollisuudet osallistua kansallisen raportoinnin ja korjaussuunnitelmien valmisteluun ja varmistaa asianmukainen osallistumisensa tämän asetuksen uudelleentarkasteluprosessiin.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Vähennysten kokonaismäärän yleisen kustannustehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi saatava siirtää osa vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltioille. Näiden siirtojen avoimuus olisi varmistettava, ja ne voidaan toteuttaa molemmille sopivalla tavalla, mukaan lukien huutokaupalla, asiamiesperusteisesti toimivia markkinavälittäjiä käyttämällä tai kahdenvälisin järjestelyin.

(14)  Vähennysten kokonaismäärän yleisen kustannustehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi saatava siirtää osa vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltioille. Näiden siirtojen avoimuus olisi varmistettava, ja ne voidaan toteuttaa molemmille sopivalla tavalla, mukaan lukien huutokaupalla, asiamiesperusteisesti toimivia markkinavälittäjiä käyttämällä tai kahdenvälisin järjestelyin. On tärkeää, että siirtojen tuottamilla tuloilla edistetään rakennuksien kunnostushankkeita, ja ne olisi asetettava erityisesti energiaköyhyyden koettelemien alhaisen tulotason kotitalouksien ja sosiaalisen asuntotuotannon käyttöön energiatehokkuusdirektiivin [...] mukaisesti.

Perustelu

Siirtojen tuottamilla tuloilla voidaan yhdessä muiden EU:n rahoitusvälineiden kanssa vahvistaa merkittävästi rakennusten kunnostamiseen tehtäviä investointeja. Lisäksi tarkistus liitetään energiatehokkuutta koskevan direktiiviehdotuksen (COM(2016) 761) 7 artiklaan, jonka mukaan jäsenvaltioiden on erityisesti otettava huomioon energiaköyhyyden koettelemat alhaisen tulotason kotitaloudet ja sosiaalinen asuntotuotanto, kun jäsenvaltioissa suunnitellaan energiatehokkuustoimia.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja edistämään Euroopan ympäristön tilan merkittävää ja mitattavissa olevaa parantamista tarjoamalla oikea-aikaista, kohdennettua, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa päätöksentekijöille, julkisille laitoksille ja yleisölle. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

(15)  Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja edistämään Euroopan ympäristön tilan merkittävää ja mitattavissa olevaa parantamista tarjoamalla oikea-aikaista, kohdennettua, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa päätöksentekijöille, julkisille laitoksille ja yleisölle. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti, ja sen olisi ryhdyttävä välittömästi ja tuloksellisesti edistämään toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

(20)  Komissio toimittaa kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen yleisen toimivuuden arvioimiseksi. Kertomuksessa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset ja siihen olisi tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen ja sen tavoitteen saattamiseksi ajan tasalle YK:n puitesopimuksen mukaisen taustoittavan vuoropuhelun yhteydessä esiin tulleiden seikkojen ja tieteellisten tulosten valossa.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a)  Olisi toteutettava tarkastelua koskevia lisätoimia siinä tapauksessa, että jokin jäsenvaltio eroaa unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 50 artiklan mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon eron taloudelliset seuraukset ja se, millä tavoin varmistetaan tämän asetuksen ympäristötavoitteiden tinkimättömyys EU:n Pariisin sopimuksen sitoumusten mukaisesti.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – -1 kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Tämän asetuksen perimmäinen tavoite on osaltaan toteuttaa unionin ja jäsenvaltioiden UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen mukainen sitoumus kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämisestä tavoitteena pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja jatkaa toimia nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tässä asetuksessa vahvistetaan velvoitteet niistä vähimmäisosuuksista, joilla jäsenvaltioiden on osallistuttava unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaudella 2021–2030, sekä säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa.

Tässä asetuksessa jäsenvaltioita edellytetään saavuttamaan liitteessä I asetetut tavoitteet, jotta 2 artiklassa tarkoitettuja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yhteistoimin vähintään 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Siinä vahvistetaan velvoitteet niistä vähimmäisosuuksista, joilla jäsenvaltioiden on osallistuttava unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaudella 2021–2030, sekä säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tätä asetusta sovelletaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, jäljempänä ’IPCC’, lähdeluokista energia, teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö, maatalous ja jätteet peräisin oleviin asetuksen (EU) N:o 525/2013 nojalla määriteltyihin kasvihuonekaasupäästöihin, lukuun ottamatta direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia päästöjä.

1.  Tätä asetusta sovelletaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, jäljempänä ’IPCC’, lähdeluokista energia, teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö, maatalous ja jätteet peräisin oleviin asetuksen (EU) N:o 525/2013 nojalla määriteltyihin kasvihuonekaasupäästöihin, lukuun ottamatta direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia päästöjä. Bioenergiaa tarkastellaan hiilineutraalina tämän asetuksen mukaisissa tarkoituksissa.

Perustelu

Hiilineutraalisuus on IPCC:n metodologian ja YK:n puitesopimuksen raportointikäytäntöjen mukainen. Sellaisia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka on jo otettu huomioon LULUCF-alalla, ei pitäisi laskea uudelleen energia-alalla.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jollei 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021–2029 eivät ylitä tasoa, joka on määritelty lineaarisen etenemisen pohjalta alkaen vuodesta 2020 perustuen sen keskimääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin vuosina 2016, 2017 ja 2018 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteessä I määritettyyn rajaan.

2.  Jollei 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021–2029 eivät ylitä tasoa, joka on määritelty lineaarisen etenemisen pohjalta alkaen vuodesta 2020 perustuen sen keskimääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin vuosina 2016, 2017 ja 2018 3 kohdan mukaisesti, ja käyttäen päätöksen N:o 406/2009/EY mukaisia vuotta 2020 koskevia vuotuisia päästökiintiöitä, sellaisina kuin ne ovat päivitettyinä komission täytäntöönpanopäätöksessä 2013/634/EU, enimmäisrajana riippuen siitä, kumpi arvo on pienempi, ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteessä I määritettyyn rajaan.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuiset päästökiintiöt kaudelle 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 1 ja 2 kohdassa esitetyn mukaisesti. Kyseistä täytäntöönpanosäädöstä varten komissio tarkastelee perusteellisesti jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamia uusimpia kansallisia inventaariotietoja vuoden 2005 ja vuosien 2016–2018 osalta.

3.  Komissio hyväksyy 12 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä asetusta ja jossa vahvistetaan vuotuiset päästökiintiöt kaudelle 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 1 ja 2 kohdassa esitetyn mukaisesti. Kyseistä delegoitua säädöstä varten komissio tarkastelee perusteellisesti jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamia uusimpia kansallisia inventaariotietoja vuoden 2005 ja vuosien 2016–2018 osalta.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Kyseisessä täytäntöönpanosäädöksessä ilmoitetaan myös jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien prosenttiosuuksien perusteella määrät, jotka voidaan ottaa huomioon vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi 9 artiklan mukaisesti vuosina 2021–2030. Jos kaikkien jäsenvaltioiden määrät lasketaan yhteen ja summa on suurempi kuin 100 miljoonaa, yksittäisten jäsenvaltioiden määriä pienennetään suhteutetusti siten, että kokonaissumma ei ylity.

4.  Kyseisessä delegoidussa säädöksessä ilmoitetaan myös jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien prosenttiosuuksien perusteella määrät, jotka voidaan ottaa huomioon vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi 9 artiklan mukaisesti vuosina 2021–2030. Jos kaikkien jäsenvaltioiden määrät lasketaan yhteen ja summa on suurempi kuin 50 miljoonaa, yksittäisten jäsenvaltioiden määriä pienennetään suhteutetusti siten, että kokonaissumma ei ylity.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Vuosina 2021–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään viisi prosenttia sen seuraavan vuoden päästökiintiöstä.

2.  Vuosina 2021–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään kymmenen prosenttia sen seuraavan vuoden päästökiintiöstä.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tämän asetuksen liitteessä II luetellaan ne jäsenvaltiot, joilla on tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi mahdollisuus tehdä rajallinen päästöoikeuksien mitätöinti; mitätöintien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 100 miljoonaa EU:n päästökauppajärjestelmän mukaista päästöoikeutta sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan a alakohdassa.

1.  Tämän asetuksen liitteessä II luetellaan ne jäsenvaltiot, joilla on tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi mahdollisuus tehdä rajallinen päästöoikeuksien mitätöinti; mitätöintien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 50 miljoonaa EU:n päästökauppajärjestelmän mukaista päästöoikeutta sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan a alakohdassa vaikuttamatta kielteisesti unionin laajuisen päästövähennysjärjestelmän ympäristötavoitteiden loukkaamattomuuteen.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan mukaisesti nimetyn keskusvalvojan, jäljempänä ’keskusvalvoja’, on jäsenvaltion pyynnöstä otettava huomioon 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu määrä arvioitaessa kyseisen jäsenvaltion 9 artiklan mukaisten vaatimusten täyttymistä. Kymmenys 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti määritetystä oikeuksien määrästä mitätöidään direktiivin 2003/87/EY 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti kauden 2021–2030 jokaiselta vuodelta.

3.  Direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan mukaisesti nimetyn keskusvalvojan, jäljempänä ’keskusvalvoja’, on jäsenvaltion pyynnöstä otettava huomioon 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu määrä arvioitaessa kyseisen jäsenvaltion 9 artiklan mukaisten vaatimusten täyttymistä. Kymmenys 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti määritetystä oikeuksien määrästä mitätöidään kauden 2021–2030 jokaiselta vuodelta. Jotta ei vääristetä markkinavarausvarannon täyttymistä, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään ja sen toiminnasta annetun päätöksen (EU) 2015/1814 1 artiklan 4 kohdassa ei oteta huomioon tämän kohdan mukaisesti mitätöityjen oikeuksien määrää liikkeeseen laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärän määrittämiseksi.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin olevien nettopoistumien lisäkäyttö 280 miljoonaan asti

Maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta, hoidetuista niityistä ja hoidetuista kosteikoista peräisin olevien nettopoistumien lisäkäyttö 280 miljoonaan asti

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltion päästöt ylittävät sen tietyn vuoden vuotuiset päästökiintiöt, asetuksen [ ] [LULUCF] 2 artiklassa tarkoitetun maan, jolta metsä on hävitetty, metsitetyn maan, hoidetun viljelymaan ja hoidettujen niittyjen tilinpitoluokista yhteensä peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi kyseisen vuoden osalta edellyttäen, että

1.  Jos jäsenvaltion päästöt ylittävät sen tietyn vuoden vuotuiset päästökiintiöt, asetuksen [ ] [LULUCF] 2 artiklassa tarkoitetun maan, jolta metsä on hävitetty, metsitetyn maan, hoidetun viljelymaan, hoidettujen niittyjen ja hoidettujen kosteikkojen tilinpitoluokista yhteensä peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi kyseisen vuoden osalta edellyttäen, että

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-a)  jäsenvaltio on 30. kesäkuuta 2019 mennessä ja sen jälkeen joka viides vuosi toimittanut komissiolle toimintasuunnitelman, jossa määritetään toimet ja rahoitukselliset toimenpiteet, jotka jäsenvaltion on pantava täytäntöön sen varmistamiseksi, että kaikki nettopoistumat, jotka ylittävät asetuksen [ ][LULUCF] 4 artiklan mukaiset vaatimukset säilytetään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen viisivuotiskausien aikana; kyseisessä toimintasuunnitelmassa on muun muassa käsiteltävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen osoitetun unionin rahoituksen käyttöä;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos asetuksen [LULUCF] 8 artiklan 6 kohdan mukainen metsäalan viitetasojen päivittämistä kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella koskeva delegoitu säädös hyväksytään, komissiolle siirretään tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoitu säädös tämän artiklan 1 kohdan muuttamiseksi siten, että voidaan ottaa huomioon hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan vaikutus.

2.  Jos asetuksen [LULUCF] 8 artiklan 6 kohdan mukainen metsäalan viitetasojen päivittämistä kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella koskeva delegoitu säädös hyväksytään, komissiolle siirretään tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoitu säädös ennen asetuksen [LULUCF] tarkistusta vuonna 2024 tämän artiklan 1 kohdan muuttamiseksi ilman, että vaikutetaan tämän artiklan mukaiseen nettopoistumien kokonaismäärään 280 miljoonaan asti, siten, että voidaan ottaa huomioon hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan vaikutus.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltion tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ylittävät vuosina 2027 ja 2032 sen vuotuisen päästökiintiön minkä tahansa vuoden osalta kyseessä olevana kautena tämän artiklan 2 kohdan sekä 5 ja 7 artiklan nojalla käytettyjen joustomahdollisuuksien mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

1.  Jos jäsenvaltion tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ylittävät sen vuotuisen päästökiintiön minkä tahansa vuoden osalta kyseessä olevana kautena tämän artiklan 2 kohdan sekä 5 ja 7 artiklan nojalla käytettyjen joustomahdollisuuksien mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisen tarkan tilinpidon siten, että asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklalla perustettuun unionin rekisteriin kirjataan mm. vuotuiset päästökiintiöt sekä tämän asetuksen 4–7 artiklan mukaisesti käytetyt joustomahdollisuudet, 9 artiklan vaatimusten täyttämistä koskevat tiedot ja 10 artiklan mukaiset soveltamisalan muutokset. Keskusvalvojan on tarkistettava automaattisesti jokainen tämän asetuksen mukainen tapahtuma ja tarvittaessa estettävä tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Yleisöllä on oltava pääsy näihin tietoihin.

1.  Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisen tarkan tilinpidon asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklalla perustetun unionin rekisterin avulla. Komissio antaa tätä varten 12 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentävän delegoidun säädöksen vuotuisista päästökiintiöistä sekä tämän asetuksen 4–7 artiklan mukaisesti käytetyistä joustomahdollisuuksista, 9 artiklan vaatimusten täyttämistä koskevista tiedoista ja 10 artiklan mukaisista soveltamisalan muutoksista. Keskusvalvojan on tarkistettava automaattisesti jokainen tämän asetuksen mukainen tapahtuma ja tarvittaessa estettävä tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Yleisöllä on oltava pääsy näihin tietoihin.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulosta alkaen määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulosta alkaen määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion ja Euroopan parlamentin nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

13 artikla

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

Poistetaan.

Komiteamenettely

 

1.  Komissiota avustaa asetuksella (EU) N:o 525/2013 perustettu ilmastonmuutoskomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

 

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävän taustoittavan vuoropuhelun päättymisestä sekä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030, 2040 ja 2050 mennessä ja arvioi sitä, miten asetus edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevia Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita, ottaen huomioon IPCC:n uusimmat tieteelliset havainnot, sekä tarvetta saattaa tämä asetus ajan tasalle maailmanlaajuisen tilannekatsauksen mukaisesti unionin ilmastotoimien tehostamiseksi. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jos jokin jäsenvaltio eroaa unionista SEU-sopimuksen 50 artiklan nojalla sen jälkeen, kun tämä asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään vuoden kuluttua erosopimuksen voimaantulopäivästä, tai muussa tapauksessa kolmen vuoden kuluttua SEU-sopimuksen 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, ja sen jälkeen vuosittain, kertomuksen taloudellisista seurauksista sekä siitä, millä tavoin varmistetaan tämän asetuksen ympäristötavoitteiden tinkimättömyys EU:n Pariisin sopimuksen sitoumusten mukaisesti.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) N:o 525/2013

21 artikla – 3 kohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

5 a.  Korvataan 21 artiklan 3 kohta seuraavasti:

’3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä lokakuuta raportin, jossa esitetään yhteenveto 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmistä.

’3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä lokakuuta raportin, jossa esitetään yhteenveto 1, 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmistä.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Sitovat vuotuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttaminen

Viiteasiakirjat

COM(2016)0482 – C8-0331/2016 – 2016/0231(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

12.9.2016

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

12.9.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Benedek Jávor

19.10.2016

Valiokuntakäsittely

28.11.2016

12.1.2017

 

 

Hyväksytty (pvä)

22.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

28

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nikolay Barekov, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Cristian-Silviu Buşoi, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Pilar del Castillo Vera, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Françoise Grossetête, András Gyürk, Rebecca Harms, Eva Kaili, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mario Borghezio, Soledad Cabezón Ruiz, Jens Geier, Benedek Jávor, Olle Ludvigsson, Piernicola Pedicini, Sofia Sakorafa, Anne Sander, Maria Spyraki, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Isabella Adinolfi, Arndt Kohn, Maria Noichl, Pavel Poc

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Fredrick Federley, Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Lieve Wierinck

EFDD

Isabella Adinolfi, Piernicola Pedicini, Dario Tamburrano, Marco Zullo

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Paloma López Bermejo, Sofia Sakorafa, Neoklis Sylikiotis

S&D

José Blanco LópezSoledad Cabezón Ruiz, Jens Geier, Adam Gierek, Eva Kaili, Arndt Kohn, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Dan Nica, Maria Noichl, Pavel Poc, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Reinhard Bütikofer, Rebecca Harms, Benedek Jávor, Michel Reimon, Claude Turmes

28

-

ECR

Nikolay Barekov, Edward Czesak, Ashley Fox, Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský

ENF

Mario Borghezio, Angelo Ciocca, Jean-Luc Schaffhauser

PPE

Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Cristian-Silviu Buşoi, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Janusz Lewandowski, Nadine Morano, Angelika Niebler, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Maria Spyraki, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.3.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

(COM(2016)0482 – C8-0331/2016 – 2016/0231(COD))

Valmistelija: Merja Kyllönen

LYHYET PERUSTELUT

Liikenne tuottaa neljänneksen EU:n hiilidioksidipäästöistä. Liikenteen päästöjen vähentämistarpeesta on keskusteltu 1990-luvulta saakka, tavoitteiden vaihdellessa taloudellisten suhdanteiden mukana. Asian esilläolosta huolimatta liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Euroopassa ovat vain kasvaneet, ja ne olivat vuonna 2014 20 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1990.

Liikenteen päästöjen kokonaiskasvu on aiheutunut lähinnä tieliikenteen ja ilmailun päästöjen lisääntymisestä, sillä raide- ja sisävesiliikenteen päästöt ovat laskeneet vuoden 1990 jälkeen. Henkilöautojen osuus liikennesektorin päästöistä on noin 44 prosenttia, ja raskaan liikenteen ja bussien yhteenlaskettu osuus noin 18 prosenttia. Käsittelyssä olevan taakanjakoasetuksen piirissä on koko liikennesektori lukuun ottamatta kansainvälistä merenkulkua ja ilmailualaa.

Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltioille määritetään vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen lisäksi vuotuiset vähennysvelvoitteet kaudelle 2021–2030. Jäsenvaltioilla on velvoite noudattaa sekä vuotuisia päästökiintiöitä että lineaarista päästövähennyspolkua. Vuosien 2021–2030 päästövähennyspolun alkupiste on ehdotuksen mukaan vuosi 2020, ja se määräytyisi lähtökohtaisesti vuosien 2016–2018 keskimääräisten päästötietojen perusteella. Valmistelija pitää tärkeänä, että kaikille maille syntyy vahvat kannusteet päästöjen vähentämiseksi kauden alusta lukien, ja ehdottaa siksi vuoden 2020 tason lähtöpistettä tarkistettavaksi. Valmistelija korostaa tarvetta vähentää päästöjä johdonmukaisesti myös pitkällä, vuoteen 2050 ulottuvalla aikajänteellä.

Komissio on sisällyttänyt asetusehdotukseensa joustoja, joilla on pyritty varmistamaan päästövähennystoimien mahdollisimman kustannustehokas kohdentuminen. Komission ehdotukseen sisältyviin joustoihin ja niiden laskentaperusteisiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, jotka voivat riskeerata EU:n ilmastopolitiikan toteutuksen ja lopputulosten kokonaistason. Esitetyt joustomekanismit tekevät mahdolliseksi tilanteen, jossa EU jää Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteistaan, vaikka jäsenmaat yltäisivätkin taakanjakopäätöksen mukaisiin tavoitteisiinsa. Toisaalta komission ehdotusten hyväksyttävyys useissa jäsenvaltioissa on riippuvainen näistä joustomahdollisuuksista. Monet, osin päällekkäiset joustot voivat kuitenkin kokonaisuutena johtaa tilanteeseen, jossa EU:n taakanjakosektorin päästöt tosiasiassa laskevat huomattavasti tavoitteena olevaa 30:tä prosenttia vähemmän. Valmistelija katsoo, että esitetyistä joustomahdollisuuksista hyvin perusteltuja ovat sektoreiden väliset siirrot päästökauppa- ja taakanjakosektoreiden välillä (nk. one off -mekanismi) sekä LULUCF-jousto, jonka olisi mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voisivat myös käyttää ehdotuksessa määritellyn enimmäismäärän nk. LULUCF-sektorin poistoyksiköitä (nielusta) kattamaan taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitetta.

Valmistelija ymmärtää komission ehdotukseen sisältyvää ajatusta hallinnollisen taakan vähentämisestä, mutta pitää välttämättömänä vuosittaista seurantaa siitä, kuinka päästövähennystavoitteet eri jäsenmaissa toteutuvat, ehdotetun viiden vuoden välein tapahtuvan arvioinnin sijaan. Täytäntöönpanon ja vaikuttavuuden turvaamiseksi valmistelija pitää toivottavana, että komissiolla olisi työkaluja myös sanktioiden määräämiseen jäsenmaille, jotka eivät täytä päästövähennystavoitteitaan.

Taakanjakoasetuksen mukaan keinot päästöjen vähentämiseksi jäävät jäsenvaltiokohtaisesti päätettäväksi. Komissio esitti heinäkuussa 2016 taakanjakoasetuksen julkistamisen yhteydessä näkemyksensä liikenteen päästövähennyksiin tähtäävistä toimista tiedonannossa ”Kohti vähäpäästöistä liikennettä”. Komission tiedonantoa tulee seuraamaan joukko lainsäädäntöehdotuksia, joilla paikataan puutteita muun muassa raskaan liikenteen päästöjä koskevassa sääntelyssä. Vastuu koko EU:n ilmastopolitiikan onnistumisesta on kuitenkin vahvasti kansallisen ja paikallisen politiikan ja ratkaisujen varassa; erityisesti suuri rooli on kaupunkiseuduilla, sillä kaupunkiliikenne tuottaa 23 prosenttia Euroopan liikenteen hiilidioksidipäästöistä. Taakanjakoasetusehdotuksen perusteella suurimmat paineet liikenteen päästöjen vähentämiseksi kohdistuvat niihin jäsenmaihin, joiden vähennystavoite on kokonaisuutena korkea.

Valmistelija pitää hyvänä, että liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät keinot on jätetty kansallisen päätöksenteon piiriin. Hän kuitenkin pitää ongelmallisena kaupunkipolitiikkaan liittyviä EU:n toimivaltapuutteita ja toivoo unionin ottavan laajempaa koordinaatioroolia kaupunkien liikennepolitiikan parhaiden käytäntöjen levittämisessä. Valmistelija muistuttaa myös, että EU:lla on eri rahoitusinstrumenttiensa kautta merkittävä määrä rahoitusta allokoitavissaan, ja pitää välttämättömänä, että eri ohjelmista ja instrumenteista myönnettävä rahoitus suunnataan liikennesektorin osalta sellaisiin projekteihin, jotka edistävät siirtymää vähäpäästöiseen (lyhyt aikaväli) tai kokonaan päästöttömään (keskipitkä ja pitkä aikaväli) liikennejärjestelmään.

Euroopan yhteinen liikennepolitiikka on perustunut pitkälti siihen, että päästövähennystavoitteet saavutetaan nimenomaan ajoneuvo- ja polttoaineteknologian edistyksen avulla. Viime aikoina paljastuneet epäselvyydet autoalalla ovat kuitenkin osaltaan herättäneet kysymyksiä alan sitoutumisesta tosiasialliseen päästöjen vähentämiseen. Siirtymää kohti vähäpäästöistä tai päästötöntä liikkumista jarruttaa vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista, ja öljyn alhainen hinta on hidastanut niistä irtautumista viime aikoina entisestään. Valmistelija katsoo, että tehokkain tapa varmistaa päästövähennystavoitteiden toteutuminen on laaja toimenpidekokonaisuus, joka koostuu järkevästä maankäytönsuunnittelusta, joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä suosivasta politiikasta, kehittyvän ajoneuvo-, moottori- ja polttoaineteknologian täysimääräisestä hyödyntämisestä, tiedon ja digitaalisten palvelujen käyttöönotosta sekä hintainstrumenttien käyttöönotosta liikkumisvalintojen ohjaamisessa.

Digitalisaatio ja uudet digitaaliset palvelut ovat mahdollistaneet sellaisten uudentyyppisten liikkumispalveluiden syntymisen, jotka yleistyessään voivat vähentää tarvetta oman auton omistamiseen ja käyttöön sekä luoda siten merkittävää päästövähennyspotentiaalia. Onkin toivottavaa, että nämä palvelut saavat jalansijaa sekä kaupunkiliikenteessä että kaupunkien välisessä liikenteessä. Palvelut tarjoavat käyttäjille vaivatonta liikkumista ja tekevät myös liikkumisen kokonaiskustannukset ennakoitavimmiksi ja läpinäkyvimmiksi. Vaikuttaa siltä, että myös liikenteen automatisoituminen tapahtuu ennakoitua nopeammin. Valmistelija pitää molempia kehityskulkuja myönteisinä, mutta toteaa, että niin EU:n kuin jäsenvaltioiden lainsäätäjien on seurattava alan kehityksen vaikutuksia liikenteen päästöihin tarkasti. On varmistettava, että muutokset johtavat ilmaston ja ympäristön kannalta nykyistä vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavaan liikkumiskäyttäytymiseen.

Liikenne on Euroopan kansalaisille yksi tärkeimmistä arkipäiväisistä palveluista, ja toimiva, täsmällinen ja kustannustehokas logistiikka on Euroopan integraation ja sisämarkkinoiden toiminnan kannalta aivan olennaista. Ottaen huomioon, että tämän taakanjakoasetuksen myötä liikenne- ja logistiikkasektorin päästövähennystavoitteet ovat muodostumassa varsin kunnianhimoisiksi, valmistelija ei voi peittää huoltaan siitä, että päästövähennysten kustannusvaikutukset liikenne- ja kuljetussektorille sekä eurooppalaiselle elinkeinoelämälle ovat vielä arvioimatta. Uskottavaa kustannushyötylaskentaa tarvitaan myös jäsenmaiden tehdessä päätöksiään päästövähennysvelvoitteiden kohdentamisesta eri sektoreille, ja komission olisi tuettava jäsenmaita näiden työkalujen tarjoamisessa.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015.

(3)  Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 5 päivänä lokakuuta 2016 Eurooppa-neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 4 päivänä marraskuuta 2016. Se tuli myös voimaan samana päivänä. Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Unionin Pariisiin sopimuksessa tekemä sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.

Tarkistus     2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)  Tietyt jäsenvaltiot toteuttivat huomattavia ponnisteluja, ja tämä jousto heijastelee jäsenvaltioiden yhteistä tahtoa varmistaa oikeudenmukainen ja kunnianhimoinen taakanjako vuotuisten kasvihuonekaasupäästövähennysten saavuttamiseksi Pariisin ilmastosopimuksessa tehtyjen sitoumusten täyttämiseksi.

Tarkistus     3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  On olemassa useita unionin toimenpiteitä, jotka parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia ilmastositoumustensa täyttämiseen, ja ne ovat ratkaisevassa asemassa tarvittavien päästövähennysten toteutumiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa fluorattuja kasvihuonekaasuja, maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, rakennusten energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä, energiatehokkuutta ja kiertotaloutta koskevat säädökset sekä ilmastoinvestointeihin liittyvät unionin rahoitusvälineet.

(11)  On olemassa useita unionin toimenpiteitä, jotka parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia ilmastositoumustensa täyttämiseen, ja ne ovat ratkaisevassa asemassa tarvittavien päästövähennysten toteutumiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa fluorattuja kasvihuonekaasuja, maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden edistämistä myös rakennusten osalta, uusiutuvia energialähteitä, energiatehokkuutta ja kiertotalouden edistämistä koskevat säädökset sekä ilmastoinvestointeihin liittyvät unionin rahoitusvälineet.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Yli 75 prosenttia unionin kasvihuonekaasupäästöistä liittyy energiaan. Sen vuoksi on tärkeää asettaa etusijalle kaikki toimet, joilla parannetaan energiatehokkuutta kustannustehokkaalla tavalla ja vähennetään siten energian kysyntää, ja edistää niitä sekä sisällyttää ne asianmukaisesti ilmastopolitiikkaa koskeviin toimiin eri aloilla.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 b)  Liikenneala on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Myös alan energiankulutus on kasvanut kaikista aloista nopeimmin vuodesta 1990. Komission ja jäsenvaltioiden olisi näin ollen tärkeää ponnistella edelleen parantaakseen energiatehokkuutta, edistääkseen siirtymistä kestäviin liikennemuotoihin ja vähentääkseen alan suurta hiiliriippuvuutta. Vähähiilisen energiapaletin saavuttaminen edistämällä vähäpäästöisen energian, kuten biopolttoaineiden ja sähköajoneuvojen, käyttöä liikennealalla tulee myötävaikuttamaan hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeseen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä voitaisiin helpottaa varmistamalla, että alalla on selkeä pitkän aikavälin kehys varmuuden tarjoamiseksi ja investointien perustaksi.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 c)  Tehokkaamman ”ilmastounionin” toteuttamiseksi tällä asetuksella olisi tarjottava kannustimia päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti unionin muiden ilmasto- ja energiasäädösten kanssa. On tärkeää, että unioni ja jäsenvaltiot varmistavat, että ne noudattavat toisiaan vahvistavia politiikkoja asianomaisilla aloilla (esimerkiksi ilmasto-, energia- ja muut alakohtaiset politiikat), jotta kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen voidaan siirtyä menestyksekkäästi. Energiapolitiikan ja alakohtaisten politiikkojen vaikutusta unionin ja kansallisiin ilmastositoumuksiin olisi arvioitava määrällisiin tietoihin perustuvien yhteisten menetelmien mukaisesti, siten että niiden vaikutukset ovat avoimia ja todennettavissa.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Jotta varmistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden vuotuisten päästörajojen määrittämisen perustana olevan 4 artiklan täytäntöönpanolle, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201121 mukaisesti.

(17)  Jotta varmistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden vuotuisten päästörajojen määrittämisen perustana olevan 4 artiklan täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa vuotuisten päästökiintiöiden vahvistamiseksi kaudelle 2021–2030 delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

_________________

 

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a)  On tärkeää, että unioni omien päästövähennystoimiensa lisäksi kaavailee globaaliin hiilikädenjälkeen kohdistuvan myönteisen vaikutuksensa lisäämistä koskevan tavoitteen mukaisesti yhdessä kolmansien maiden kanssa ilmastoratkaisuja ja panee täytäntöön yhteishankkeita kyseisten maiden kanssa vuoden 2030 ilmastopolitiikan puitteissa ottaen huomioon, että Pariisin sopimuksella pyritään uuteen kansainväliseen yhteistyömekanismiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Tarkistus     9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a)  Jotta unioni noudattaisi Pariisin sopimuksen 4 ja 14 artiklaa, sen on asteittain tehostettava toimiaan ja annettava viiden vuoden välein tiedoksi panos, joka on mahdollisimman kunnianhimoinen. Asetuksessa onkin uudelleentarkastelulauseke, jotta voidaan vahvistaa uudet tavoitteet unionin sitoumusten laajentamiseksi. Sen varmistamiseksi, että unionin tavoitteiden mukautukset ovat Pariisin sopimuksessa vahvistetun maailmanlaajuisen tilannekatsauksen mekanismin mukaisia, uudelleentarkastelun on oltava kattava ja siinä on otettava huomioon paras saatavilla oleva tutkimustieto.

Perustelu

Asetuksessa olisi oltava voimakas uudelleentarkastelulauseke, jotta EU:n ilmastotavoitteita mukautetaan joka viides vuosi Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten täyttämiseksi. Tätä silmällä pitäen kyseisen lausekkeen olisi pohjauduttava Euroopan ympäristökeskuksen riippumattomaan valmistelukertomukseen.

Tarkistus     10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

(20)  Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tämä on sekä LULUCF:n vaatimustenmukaisuuden tarkastusten syklin että Pariisin sopimuksen kansainvälisen syklin mukaista. Tarkastelussa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset. Tämän vuoksi uudelleentarkastelussa olisi otettava huomioon mahdolliset taloudelliset seuraukset siinä tapauksessa, että jokin jäsenvaltio eroaa unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

Tarkistus     11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a)  Uudelleentarkastelun olisi pohjauduttava Euroopan ympäristökeskuksen riippumattomaan valmistelukertomukseen, jotta varmistetaan Pariisin sopimuksen mukainen kattava lisäysjärjestelmä ja otetaan huomioon Euroopan ympäristökeskuksen kokemus eurooppalaisen ympäristötiedon sisällyttämisessä kansainvälisiin seurantaohjelmiin ja kattavien arviointien tekemisessä unionin ympäristön tilasta.

Perustelu

Asetuksessa olisi oltava voimakas uudelleentarkastelulauseke, jotta EU:n ilmastotavoitteita mukautetaan joka viides vuosi Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten täyttämiseksi. Tätä silmällä pitäen kyseisen lausekkeen olisi pohjauduttava Euroopan ympäristökeskuksen riippumattomaan valmistelukertomukseen.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan velvoitteet niistä vähimmäisosuuksista, joilla jäsenvaltioiden on osallistuttava unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaudella 2021–2030, sekä säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa.

1.  Tässä asetuksessa jäsenvaltioita vaaditaan yhdessä vähentämään 2 artiklassa tarkoitettuja kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Asetuksessa vahvistetaan velvoitteet niistä vähimmäisosuuksista, joilla jäsenvaltioiden on osallistuttava unionin ja jäsenvaltioiden Pariisin sopimuksen mukaisiin sitoumuksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaudella 2021–2030, sekä säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Tämän asetuksen perimmäinen tavoite on täyttää unionin ja jäsenvaltioiden UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen mukainen sitoumus kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämisestä, kun tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja jatkaa toimia nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi jäsenvaltioiden on jatkettava niiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, joita tämä asetus koskee, vuosittain myös vuoden 2030 jälkeen lineaarisesti siten, että tämän vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla päästään nollanettopäästöihin.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jollei 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021–2029 eivät ylitä tasoa, joka on määritelty lineaarisen etenemisen pohjalta alkaen vuodesta 2020 perustuen sen keskimääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin vuosina 2016, 2017 ja 2018 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteessä I määritettyyn rajaan.

2.  Jollei 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021–2029 eivät ylitä tasoa, joka on määritelty lineaarisen etenemisen pohjalta alkaen vuodesta 2020 perustuen sen keskimääräisiin kasvihuonekaasupäästöihin vuosina 2016, 2017 ja 2018 3 kohdan mukaisesti, käyttäen päätöksen N:o 406/2009/EY mukaisia vuotta 2020 koskevia tavoitteita enimmäisrajana ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteessä I määritettyyn rajaan.

Tarkistus     15

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Kyseisessä täytäntöönpanosäädöksessä ilmoitetaan myös jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien prosenttiosuuksien perusteella määrät, jotka voidaan ottaa huomioon vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi 9 artiklan mukaisesti vuosina 2021–2030. Jos kaikkien jäsenvaltioiden määrät lasketaan yhteen ja summa on suurempi kuin 100 miljoonaa, yksittäisten jäsenvaltioiden määriä pienennetään suhteutetusti siten, että kokonaissumma ei ylity.

4.  Kyseisessä delegoidussa säädöksessä ilmoitetaan myös jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien prosenttiosuuksien perusteella määrät, jotka voidaan ottaa huomioon vaatimusten noudattamisen tarkastamiseksi 9 artiklan mukaisesti vuosina 2021–2030. Jos kaikkien jäsenvaltioiden määrät lasketaan yhteen ja summa on suurempi kuin 100 miljoonaa, yksittäisten jäsenvaltioiden määriä pienennetään suhteutetusti siten, että kokonaissumma ei ylity.

Tarkistus     16

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Poistetaan.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jos jäsenvaltion tietyn vuoden kasvihuonekaasupäästöt ovat sen kyseisen vuoden päästökiintiötä pienemmät, se voi tässä artiklassa ja 6 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käytön huomioon ottaen tallettaa seuraavia vuosia varten, aina vuoteen 2030 asti, kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään.

3.  Jos jäsenvaltion tietyn vuoden kasvihuonekaasupäästöt ovat sen kyseisen vuoden päästökiintiötä pienemmät, se voi tässä artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien käytön huomioon ottaen tallettaa seuraavia vuosia varten, aina vuoteen 2029 asti, kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään. Yli jäänyt osa voidaan käyttää osittain tai kokonaan minä tahansa seuraavana vuonna vuoteen 2029 asti kuitenkin ilman, että viiden prosentin osuus vuotuisesta päästökiintiöstä ylittyy.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Jäsenvaltio voi siirtää enintään viisi prosenttia tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toiselle jäsenvaltiolle. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteensa täyttämiseen kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.

4.  Jäsenvaltio voi siirtää enintään kymmenen prosenttia tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toiselle jäsenvaltiolle. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteensa täyttämiseen kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti. Kyseiset siirrot on sisällytettävä 11 artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen rekisteriin.

Tarkistus     19

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltio voi siirtää toisille jäsenvaltioille sen osan tietyn vuoden päästökiintiöstään, joka ylittää sen kasvihuonekaasupäästöt kyseisenä vuonna, ottaen huomioon 2–4 kohdan ja 6 artiklan mukaisten joustomahdollisuuksien käytön. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteensa täyttämiseen kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.

5.  Jäsenvaltio voi siirtää toisille jäsenvaltioille sen osan tietyn vuoden päästökiintiöstään, joka ylittää sen kasvihuonekaasupäästöt kyseisenä vuonna, ottaen huomioon 2–4 kohdan ja 6 artiklan mukaisten joustomahdollisuuksien käytön. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteensa täyttämiseen kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti. Kyseiset siirrot on sisällytettävä 11 artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen rekisteriin.

Perustelu

Jäsenvaltioiden välisten päästöoikeuksien siirtojen avoimuuden lisääminen.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Jäsenvaltiot voivat ilman mitään määrällistä rajoitusta ja kaksinkertaisen laskennan välttäen käyttää 9 artiklan mukaisten vaatimustenmukaisuusvelvoitteidensa täyttämiseen hyvityksiä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY 24 a artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä hankkeista.

6.  Jäsenvaltiot voivat ilman mitään määrällistä rajoitusta ja kaksinkertaisen laskennan välttäen käyttää 9 artiklan mukaisten vaatimustenmukaisuusvelvoitteidensa täyttämiseen hyvityksiä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY 24 a artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä hankkeista. Jäsenvaltioiden on kannustettava yksityistä sektoria osallistumaan tällaisiin hankkeisiin.

Perustelu

Myös yksityisen sektorin olisi oltava mahdollista osallistua päästöjen vähennyshankkeisiin, jotta lisätään investointien vipuvaikutusta. Päästökauppadirektiivin 24 a artiklassa varmistetaan, että lopullinen vastuu hankkeesta ja kaksinkertaisen laskennan välttämisestä säilyy hanketta hallinnoivalla jäsenvaltiolla.

Tarkistus     21

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin olevien nettopoistumien lisäkäyttö 280 miljoonaan asti

Maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä sekä hoidetusta metsämaasta ja puunkorjuutuotteista peräisin olevien nettopoistumien lisäkäyttö 280 miljoonaan asti

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltion päästöt ylittävät sen tietyn vuoden vuotuiset päästökiintiöt, asetuksen [ ] [LULUCF] 2 artiklassa tarkoitetun maan, jolta metsä on hävitetty, metsitetyn maan, hoidetun viljelymaan ja hoidettujen niittyjen tilinpitoluokista yhteensä peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi kyseisen vuoden osalta edellyttäen, että

1.  Jos jäsenvaltion päästöt ylittävät sen tietyn vuoden vuotuiset päästökiintiöt, asetuksen [ ] [LULUCF] 2 artiklassa tarkoitetun maan, jolta metsä on hävitetty, metsitetyn maan, hoidetun viljelymaan, hoidettujen niittyjen, hoidetun metsämaan ja puunkorjuutuotteiden tilinpitoluokista yhteensä peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi kyseisen vuoden osalta edellyttäen, että

 

(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)

Tarkistus     23

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  toimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimien ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla;

a)  toimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimien ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla aiheuttamatta kuitenkaan kielteisiä seurauksia kansalaisten elämään;

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltion tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ylittävät vuosina 2027 ja 2032 sen vuotuisen päästökiintiön minkä tahansa vuoden osalta kyseessä olevana kautena tämän artiklan 2 kohdan sekä 5 ja 7 artiklan nojalla käytettyjen joustomahdollisuuksien mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

1.  Komissio arvioi vuodesta 2020 alkaen joka toinen vuosi, onko jäsenvaltioiden edistyminen riittävää, jotta ne pystyvät täyttämään tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa. Jos jäsenvaltio ylittää sen vuotuisen päästökiintiön minkä tahansa vuoden osalta kyseessä olevana kautena tämän artiklan 2 kohdan sekä 5 ja 7 artiklan nojalla käytettyjen joustomahdollisuuksien mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Rekisteri

Eurooppalainen rekisteri

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisen tarkan tilinpidon siten, että asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklalla perustettuun unionin rekisteriin kirjataan mm. vuotuiset päästökiintiöt sekä tämän asetuksen 4–7 artiklan mukaisesti käytetyt joustomahdollisuudet, 9 artiklan vaatimusten täyttämistä koskevat tiedot ja 10 artiklan mukaiset soveltamisalan muutokset. Keskusvalvojan on tarkistettava automaattisesti jokainen tämän asetuksen mukainen tapahtuma ja tarvittaessa estettävä tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Yleisöllä on oltava pääsy näihin tietoihin.

1.  Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisen tarkan tilinpidon siten, että asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklalla perustettuun unionin rekisteriin kirjataan mm. vuotuiset päästökiintiöt sekä tämän asetuksen 4–7 artiklan mukaisesti käytetyt joustomahdollisuudet, 9 artiklan vaatimusten täyttämistä koskevat tiedot ja 10 artiklan mukaiset soveltamisalan muutokset. Keskusvalvojan on tarkistettava automaattisesti jokainen tämän asetuksen mukainen tapahtuma ja tarvittaessa estettävä tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Eurooppalaisen rekisterijärjestelmän on oltava avoin ja sisällettävä kaikki asiaan kuuluvat tiedot, jotka koskevat jäsenvaltioiden välisiä päästöoikeuksien siirtoja. Yleisöllä on oltava pääsy näihin tietoihin komission ylläpitämän asiaa koskevan verkkosivuston kautta.

Perustelu

Jäsenvaltioiden välisten päästöoikeuksien siirtojen avoimuuden lisääminen.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.

Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen toiminnasta ja siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä, sekä siitä, miten asetus edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevia asetuksen 1 artiklassa vahvistettuja pitkän aikavälin tavoitteita. Raportti on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta, jossa arvioidaan osapuolten kollektiivisia ponnisteluja maailmanlaajuisen pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, ja kuuden kuukauden kuluessa vuoden 2023 maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta ja sen jälkeen kustakin maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta. Komissio arvioi myös Euroopan ympäristökeskuksen riippumattoman kertomuksen pohjalta ja tarkoituksenaan edistää unionin ilmastotoimia, onko asetuksen muuttaminen asianmukaista, ja/tai esittää muita lainsäädäntöehdotuksia, jotta varmistetaan Pariisin sopimuksen 3, 4 ja 14 artiklassa tehtyjen unionin sitoumusten noudattaminen.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Jäsenvaltio voi aina Pariisin sopimuksen mukaisesti tehtävän maailmanlaajuisen tilannekatsauksen jälkeen vapaaehtoisesti peruuttaa osan vuotuisesta päästökiintiöstään. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan peruuttaa osa vuotuisesta päästökiintiöstään, ja komissio asettaa tämän tiedon julkisesti saataville verkkosivustolleen.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Sitovat vuotuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttaminen

Viiteasiakirjat

COM(2016)0482 – C8-0331/2016 – 2016/0231(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

12.9.2016

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

12.9.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Merja Kyllönen

28.9.2016

Valiokuntakäsittely

25.1.2017

28.2.2017

 

 

Hyväksytty (pvä)

22.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Hugues Bayet, Mark Demesmaeker, Bas Eickhout, Markus Ferber, Maria Grapini, Franck Proust, Patricija Šulin, Matthijs van Miltenburg

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Herbert Dorfmann

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

32

+

ALDE

Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička, Matthijs van Miltenburg

GUE/NGL

Tania González Peñas, Merja Kyllönen

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Herbert Dorfmann, Markus Ferber, Dieter-Lebrecht Koch, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Cláudia Monteiro de Aguiar, Markus Pieper, Franck Proust, Massimiliano Salini, Patricija Šulin, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp

S&D

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Hugues Bayet, Ismail Ertug, Maria Grapini, Miltiadis Kyrkos, Jens Nilsson, Gabriele Preuß, Christine Revault D'Allonnes Bonnefoy, Claudia Țapardel, István Ujhelyi, Janusz Zemke

8

-

ECR

Mark Demesmaeker, Jacqueline Foster, Roberts Zīle

 

EFDD

Peter Lundgren, Jill Seymour

Verts/ALE

Michael Cramer, Bas Eickhout, Keith Taylor

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.5.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

(COM(2016)0482 – C8‑0331/2017 – 2016/0231(COD))

Valmistelija: Nicola Caputo

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelijan kanta

Maatalousala tuottaa yhteensä 10 prosenttia Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöistä. Viime vuosina karjan pääluvun huomattava vähentyminen, lannoitteiden tehokkaampi käyttö ja parempi lannankäsittely ovat vaikuttaneet EU:n päästöjen vähenemiseen. Niiden määrä pieneni 24 prosenttia vuosina 1990–2012.

Vuonna 2016 YMP-budjetista kohdistettiin 16,3 miljardia euroa kestävään ja ilmastoystävälliseen maatalouteen, mikä osoitti, että unionin maatalousala on merkittävästi nopeuttanut siirtymistä vähähiiliseen ja ilmastonmuutoksen kestävään kiertotalouteen ja on vahvasti suuntautunut käyttämään hyväksi kaikki mahdollisuudet ympäristötehokkuutensa parantamiseksi entisestään.

Uuden globaalin ilmastonmuutossopimuksen perustaksi asetettu alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa johtaa kuitenkin siihen, että ainakaan ensimmäisellä kaudella ja nykyisillä toimilla kasvihuonekaasupäästöjen ei odoteta vähenevän riittävästi, jotta olisi mahdollista saavuttaa Euroopan unionin tavoitteena oleva 40 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna ja varsinkin päästökauppajärjestelmään kuulumattomia aloja koskeva 30 prosentin vähennystavoite vuoteen 2005 verrattuna.

Siksi tarvitaan ehdottomasti tätä asetusehdotusta, joka on jatkoa komission Pariisin sopimuksesta tekemälle arvioinnille ja jossa asetetaan kansalliset vähennystavoitteet kannusteeksi tuleville toimille, joilla päästöjä vähennetään vielä enemmän.

Ehdotuksessa on kuitenkin kuusi ongelmakohtaa:

1) Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alan (LULUCF-sektori) toiminta on otettava huomioon kokonaisuudessaan samalla tavalla kuin muut taakanjakoasetuksen kattamat alat eikä pelkästään joustomekanismina. Maa- ja metsätalousalan kattava tilinpito, mukaan luettuna metsänhoito, jota tällä hetkellä ei oteta huomioon, takaisi sellaisten virheellisestä energiapolitiikasta johtuvien mahdollisten päästöjen huomioon ottamisen, jotka voisivat heikentää maa- ja metsätalouden ekosysteemien sitomiskykyä. Ennen taakanjakoasetuksen voimaantuloa käytettävissä oleva aika on riittävä tiukkojen ja luotettavien tilinpitokriteerien vahvistamiseksi, jotta voidaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon koko alan, myös metsänhoidon panos.

2) Mitä tulee mahdollisuuteen käyttää hyvityksiä, niiden soveltamisalaa on laajennettava, ja näin ollen on vahvistettava LULUCF-sektorin nettopoistumien lisäkäyttö 425 miljoonaksi tonniksi, kuten LULUCF-asetuksen liitteenä olevassa komission vaikutustenarvioinnin kolmannessa vaihtoehdossa esitetään. Ehdotus on samansuuntainen kuin Pariisin sopimuksen määräykset, joissa tunnustetaan LULUCF-sektorin merkitys sen hillitsemispotentiaalin vuoksi. Tämä lähestymistapa vastaa lisäksi Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamaa ohjeistusta, jossa todetaan, että maatalousalalla hillitsemispotentiaali on pienempi ja että on tärkeää tarkastella parhaita tapoja optimoida sen osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja sidontaan erityisesti LULUCF-sektorin toimilla.

3) Taakanjakoa koskevassa asetusehdotuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden vuotuiset päästötavoitteet kaudelle 2021–2030, mutta ei ehdoteta sellaisia välineitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joilla voitaisiin vaikuttaa vähennystavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti maatalousalalla, jossa on tarpeen kannustaa päästövähennysten hyviin käytäntöihin. Ennen kaikkea on edistettävä innovointia maataloudessa ottamalla käyttöön vihreitä tekniikoita, joilla voidaan suojella maaperää ja vähentää maatalouden päästöjä. Tätä varten on edistettävä täsmäviljelyyn kuuluvien tekniikoiden lisäksi ympäristöä säästäviä viljelymenetelmiä ja täsmäviljelyä.

4) Seuranta- ja valvontatoimien osalta ehdotetaan vuosittaisia vaatimustenmukaisuuden tarkastuksia viiden vuoden välein tehtävien tarkastusten sijaan. Vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen viiden vuoden välein merkitsisi korjaavien toimenpiteiden soveltamisalan rajoittamista ja mahdollisten seuraamusten huomattavaa tehottomuutta (esimerkiksi jos vaatimuksia ei noudateta, seuraamuksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2027). Vuosittaiset vaatimustenmukaisuuden tarkastukset edistäisivät myös päästökauppaa, sillä jäsenvaltiot saisivat suhteellisen lyhyessä ajassa enemmän tietoa tilanteesta.

5) Delegoituja säädöksiä on käytettävä perussäädöksen muiden kuin keskeisten osien muuttamiseen. Komissiolle suositellaan myös, ettei se käytä liikaa delegoituja säädöksiä, ja korostetaan, että on tärkeää, että parlamentti osallistuu näiden säädösten valmisteluvaiheeseen.

6) Asetusehdotuksessa ei mainita lainkaan Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista unionista. Ehdotuksen taulukot koskevat kaikkia 28:aa jäsenvaltiota ja Yhdistynyt kuningaskunta on mukana liitteen I taulukossa, ja sen tavoite on 37 prosentin päästövähennys. Komission on ryhdyttävä toimiin tietojen ja tavoitteiden mukauttamiseksi heti kun Lissabonin sopimuksen 50 artiklan mukainen menettely EU:sta eroamiseksi on käynnistetty.

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamissa päätelmissä todettiin, että unionin olisi pyrittävä saavuttamaan tavoite yhteistoimin mahdollisimman kustannustehokkaasti siten, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla 43 prosentilla ja EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla 30 prosentilla; kunkin maan osuus vähennyksistä olisi suhteutettava sen BKT:hen asukasta kohti. Kaikkien talouden alojen olisi annettava panoksensa näiden päästövähennysten saavuttamiseen ja taakka olisi jaettava kaikkien jäsenvaltioiden kesken noudattaen tasapuolisesti oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden näkökohtia siten, että jos jäsenvaltioiden BKT asukasta kohti on yli unionin keskiarvon, niiden kansallisia tavoitteita olisi suhteutettava niin, että niissä heijastuu kustannustehokkuus oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla. Näiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten pitäisi parantaa Euroopan talouden tuloksellisuutta ja sen piirissä tapahtuvaa innovointia ja erityisesti saada aikaan parannuksia etenkin rakennusten, maatalouden, jätehuollon ja liikenteen aloilla siltä osin kuin ne kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan.

(2)  Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamissa päätelmissä todettiin, että unionin olisi pyrittävä saavuttamaan tavoite yhteistoimin mahdollisimman kustannustehokkaasti siten, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla 43 prosentilla ja EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla 30 prosentilla; kunkin maan osuus vähennyksistä olisi suhteutettava sen BKT:hen asukasta kohti. Kaikkien talouden alojen olisi annettava panoksensa näiden päästövähennysten saavuttamiseen ja taakka olisi jaettava kaikkien jäsenvaltioiden kesken noudattaen tasapuolisesti oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden näkökohtia siten, että jos jäsenvaltioiden BKT asukasta kohti on yli unionin keskiarvon, niiden kansallisia tavoitteita olisi suhteutettava niin, että niissä heijastuu kustannustehokkuus oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla. Näiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten pitäisi parantaa Euroopan talouden tuloksellisuutta ja sen piirissä tapahtuvaa innovointia ja erityisesti saada aikaan parannuksia etenkin metsätalouden, rakennusten, maatalouden, jätehuollon ja liikenteen aloilla siltä osin kuin ne kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a)  Näiden päästövähennysten saavuttamiseksi ja maatalousalan roolin maksimoimiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot edistävät suurimman potentiaalin omaavia innovatiivisia hillitsemistoimia, joita ovat muun muassa viljelymaan muuttaminen pysyvästi nurmeksi, pensasaitojen, suojavyöhykkeiden ja puiden hoito maatalousmaalla, uudet peltometsätalous- ja metsänistutussuunnitelmat, hakkuiden ja metsäkadon estäminen, säilyttävä maanmuokkaus tai muokkaamattomuus sekä peitto- ja kerääjäkasvien käyttö ja satojätteen muokkaus, hiilitaseauditointi sekä maaperän ja ravinteiden hoitosuunnitelmat, typen parempi hyötysuhde ja nitrifikaationesto, suo- ja turvemaan saneeraus ja säilyttäminen sekä karjan kasvatusta, ruokintaa ja hoitoa koskevat parannetut menetelmät päästöjen vähentämiseksi.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 b)  Neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 5 päivänä lokakuuta 2016 Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 4 päivänä lokakuuta 2016. Pariisin sopimus tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016, ja sen tavoitteena on pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen soveltaa kestävämpiä viljelykäytäntöjä, joilla luodaan synergioita luonnon monimuotoisuutta koskevien sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden välillä.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015.

(3)  Maatalousala on keskeisessä asemassa, jotta voidaan parantaa unionin kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin tulevaisuudessa, ja tällä asetuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista unionin sitoumuksista ja yhdenmukaistetaan ilmastonmuutostoimiin ja elintarviketurvaan liittyviä tavoitteita kestävän, tehokkaan ja joustavan ruoantuotannon varmistamiseksi ottaen huomioon, että ruoantuotannon järjestelmät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Siirtymä puhtaaseen energiaan edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa ja kannustimia kaikilla politiikan aloilla. Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimenpiteitä tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja edistyttävä muilla energiaunionin alueilla joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevan puitestrategian16 mukaisesti.

(5)  Siirtymä puhtaaseen energiaan ja biotalouteen edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa kaikilla politiikan aloilla ja kannustimia pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, joilla on vähän pääomaa, sekä pientiloille niiden liiketoimintamallien mukauttamiseen. Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa etusijalla on energiatehokkuus ja jossa pyritään turvaamaan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille, sekä soveltaa tiukkoja kestävyyteen ja päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia biopohjaisten luonnonvarojen käyttämiseksi fossiilisten luonnonvarojen sijasta. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimenpiteitä tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja edistyttävä muilla energiaunionin alueilla joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevan puitestrategian mukaisesti.

__________________

__________________

16 COM(2015)0080

16 COM(2015)80

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  On olemassa useita unionin toimenpiteitä, jotka parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia ilmastositoumustensa täyttämiseen, ja ne ovat ratkaisevassa asemassa tarvittavien päästövähennysten toteutumiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa fluorattuja kasvihuonekaasuja, maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, rakennusten energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä, energiatehokkuutta ja kiertotaloutta koskevat säädökset sekä ilmastoinvestointeihin liittyvät unionin rahoitusvälineet.

(11)  On olemassa useita unionin toimenpiteitä, jotka parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia ilmastositoumustensa täyttämiseen, ja ne ovat ratkaisevassa asemassa tarvittavien päästövähennysten toteutumiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa fluorattuja kasvihuonekaasuja, maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, rakennusten energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä, energiakasvien viljelyä, energiatehokkuutta ja kiertotaloutta koskevat säädökset sekä ilmastoinvestointeihin liittyvät unionin rahoitusvälineet, mukaan lukien kaikki yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) välineet ja YMP:n tärkeänä tavoitteena olevan, kestävään, runsasta luonnon monimuotoisuutta edistävään ja vähäpäästöiseen ruoka- ja viljelyjärjestelmään siirtymisen rahoittaminen.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Koska maa- ja metsätalousaloilla on ainutlaatuiset mahdollisuudet sitoa kasvihuonekaasupäästöjä mutta vähemmän mahdollisuuksia torjuntatoimenpiteiden toteuttamiseen, olisi tunnettava paremmin yksittäisten maatilojen ja nimettyjen metsäalueiden hillitsemispotentiaali unionissa, jotta voidaan lisätä mahdollisia kannustimia ilmaston kannalta tehokkaille viljelijöille ja parantaa metsänhoitokäytäntöjä erityisesti yksittäisten maatilojen tai metsäalueiden tasolla.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 b)  On tärkeää, että tällaisilla toimenpiteillä kannustetaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä palkitsemalla parhaita käytäntöjä ja auttamalla viljelijöitä kehittämään ja omaksumaan erityisiä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteitä ja yleisesti parantamaan tuotannon tehokkuutta. Maaseudun kehittämispolitiikassa (toinen pilari) kohdennetaan 99,6 miljardia euroa erilaisiin toimiin, joihin kuuluvat resurssitehokkuuden edistäminen ja vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maatalous-, elintarvike- ja metsätalousaloilla. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava toimintaan, joka edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetussa asetuksessa [ ] vahvistetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, jäljempänä ’LULUCF’, liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt. Vaikka tämän asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä aikaan saataviin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, että huomioon otetaan enintään maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa [ ], peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä, asetukseen olisi sisällytettävä näitä poistoja vastaava, määrältään enintään 280 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin jousto, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä III esitetyn mukaisesti, lisämahdollisuutena, jota jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyödyntää sitoumustensa noudattamiseksi. Jos annetaan LULUCF-asetuksen 8 artiklan 6 kohdan nojalla delegoitu säädös metsäalan viitetasojen päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella, komissiolle olisi 7 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sen huomioon ottamiseksi, että hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan panos vaikuttaa mainitussa artiklassa säädettyyn joustomahdollisuuteen. Ennen tällaisen delegoidun asetuksen hyväksymistä komission olisi arvioitava hoidetun metsämaan tilinpidon luotettavuutta saatavilla olevien tietojen perusteella ja erityisesti ennakoidun ja tosiasiallisen korjuuasteen keskinäistä vastaavuutta. Tässä asetuksessa olisi myös sallittava mahdollisuus vuotuisten päästökiintiöyksiköiden vapaaehtoiseen poistoon, jotta kyseiset määrät voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen [ ] vaatimuksia.

(12)  Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetussa asetuksessa [ ] vahvistetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, jäljempänä ’LULUCF’, liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt. Vaikka tämän asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä aikaan saataviin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, että huomioon otetaan enintään maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta metsämaasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa [ ], peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä, asetukseen olisi sisällytettävä näitä poistoja vastaava, määrältään enintään 425 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin jousto, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä III esitetyn mukaisesti, lisämahdollisuutena, jota jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyödyntää sitoumustensa noudattamiseksi. Ottaen huomioon, että maataloudella on alana rajoitettu ilmastonmuutoksen hillitsemispotentiaali, sen olisi saatava etua ennen kaikkea tämän asetuksen nojalla myönnetyistä nettopoistumista, ja olisi myös tehtävä selvä ero LULUCF-sektorin ja maatalousalan ”vihreiden” biogeenisten kasvihuonekaasupäästöjen ja fossiilisten polttoaineiden polttamisesta peräisin olevien päästöjen välillä. On tärkeää, että komissio myös arvioi LULUCF-säännösten seurauksena tapahtuvat maanomistuksen muutokset, jotta varmistetaan, että maankäytön muutoksiin liittyvät toimet eivät kannusta maananastuksiin. Tässä asetuksessa olisi myös sallittava mahdollisuus vuotuisten päästökiintiöyksiköiden vapaaehtoiseen poistoon, jotta kyseiset määrät voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen [ ] vaatimuksia.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)  Maatalousalaan liittyvien unionin lukuisien tavoitteiden, muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen, ilmanlaadun, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämisen sekä maaseudun elinkeinojen tukemisen, saavuttaminen keskinäisesti johdonmukaisella tavalla edellyttää investointien ja kannustimien muuttamista unionin toimien, kuten YMP:n, tuella. Tällä asetuksella, muun muassa käytettävissä olevilla joustoilla, olisi kannustettava päästövähennyksiin, jotka ovat unionin muun ilmasto- ja energialainsäädännön mukaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen osalta, mukaan luettuna energiatehokkuuden ala. On keskeisen tärkeää, että tässä asetuksessa otetaan huomioon päämäärä tukea unionin metsästrategian tavoitteita, joilla edistetään kilpailukykyistä ja kestävää puun toimittamista unionin biotaloutta varten, jäsenvaltioiden kansallisia metsäpolitiikkoja, luonnon monimuotoisuutta koskevaa unionin strategiaa sekä unionin kiertotalousstrategiaa.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Jotta kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiötavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tässä asetuksessa säädetyt vuotuista raportointia ja arviointia koskevat vaatimukset sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 asianmukaisiin artikloihin. Kyseistä asetusta olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Siihen tehtävillä muutoksilla olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioiden edistymistä vähennystavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan jatkossakin vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon unionin politiikoissa ja toimissa tapahtunut kehitys ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Arviointi sisältää joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten unioni edistyy vähentämissitoumustensa noudattamisessa ja jäsenvaltiot velvoitteidensa täyttämisessä. Vähennysten soveltaminen olisi kuitenkin otettava huomioon vain viiden vuoden välein, jotta asetuksen [ ] mukainen maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin oleva mahdollinen osuus voidaan huomioida. Tämä ei kuitenkaan vaikuta komission velvollisuuteen varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteitaan, eikä komission valtaan käynnistää rikkomusmenettelyjä tätä varten.

(13)  Jotta kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiötavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tässä asetuksessa säädetyt vuotuista raportointia ja arviointia koskevat vaatimukset sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 asianmukaisiin artikloihin. Kyseistä asetusta olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Siihen tehtävillä muutoksilla olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioiden edistymistä vähennystavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan jatkossakin vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon unionin politiikoissa ja toimissa tapahtunut kehitys ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Arviointi sisältää joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten unioni edistyy vähentämissitoumustensa noudattamisessa ja jäsenvaltiot velvoitteidensa täyttämisessä. Vähennysten soveltaminen olisi kuitenkin otettava huomioon vain viiden vuoden välein, jotta asetuksen [ ] mukainen maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta metsämaasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin oleva mahdollinen osuus voidaan huomioida. Tämä ei kuitenkaan vaikuta komission velvollisuuteen varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteitaan, eikä komission valtaan käynnistää rikkomusmenettelyjä tätä varten.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

(20)  Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden ja sen arvioimiseksi, noudattavatko jäsenvaltiot sitä, tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelun avulla olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ovat etenemässä kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen pitkän aikavälin tavoitteita, sen olisi perustuttava Euroopan ympäristökeskuksen valmistelevaan kertomukseen, ja siinä olisi otettava huomioon unionin tavoite, joka on koko talouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna, ja Pariisin sopimuksen tavoite, joka on päästöttömyyden saavuttaminen tämän vuosisadan jälkipuoliskolla niin, että ruokatuotanto ei ole uhattuna, samoin kuin se, että on tärkeää tarkastella parhaita tapoja optimoida alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja sidontaan erityisesti LULUCF-sektorin toimilla. Komission ja Euroopan ympäristökeskuksen olisi myös otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset sekä tavoite päästöttömyyden saavuttamisesta tämän vuosisadan jälkipuoliskolla niin, että ruokatuotanto ei ole uhattuna ja noudatetaan Eurooppa-neuvoston 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 antamia päätelmiä, joissa tunnustetaan maatalouden rajallinen hillitsemispotentiaali ja sen monimuotoiset tehtävät.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tätä asetusta sovelletaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, jäljempänä ’IPCC’, lähdeluokista energia, teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö, maatalous ja jätteet peräisin oleviin asetuksen (EU) N:o 525/2013 nojalla määriteltyihin kasvihuonekaasupäästöihin, lukuun ottamatta direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia päästöjä.

1.  Tätä asetusta sovelletaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, jäljempänä ’IPCC’, lähdeluokista energia, teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö, maatalous ja jätteet peräisin oleviin asetuksen (EU) N:o 525/2013 nojalla määriteltyihin kasvihuonekaasupäästöihin, lukuun ottamatta direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia päästöjä. Biomassaa koskevaa päästöttömyyskerrointa sovelletaan vain jätteistä ja jäämistä peräisin olevaan bioenergiaan.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennystavoitteet

 

Komissio arvioi vuoteen 2026 mennessä edistymistä unionin kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennystavoitteissa sekä jäsenvaltioiden kykyä täyttää maakohtaiset sitoumuksensa ja ottaa siinä huomioon Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta vuonna 2023 tehtävän ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset. Komissio käyttää kyseisestä tilannekatsauksesta saatavia tietoja varmistaakseen, että jäsenvaltiot etenevät kohti tavoitetta vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ja että kyseiset kansainväliset tavoitteet otetaan huomioon.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden parantamiseksi, joustomahdollisuuksien tehostamiseksi sekä maatalouden rajallisen hillitsemispotentiaalin käsittelemiseksi tässä asetuksessa säädetyistä uusista joustomahdollisuuksista on tehtävä ehdollisia kyseisille jäsenvaltioille, jotka ovat sitoutuneet hillitsemistoimenpiteisiin muilla aloilla, joilla aiemmin saavutetut tulokset ovat riittämättömiä. Siirretään komissiolle valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tällaisten toimenpiteiden ja alojen luettelo ennen vuotta 2020.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.  Tässä artiklassa ja liitteessä II esitetyt joustomahdollisuudet ovat käytettävissä sillä ehdolla, että kyseinen jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan toimia muilla aloilla, joilla aiemmin saavutetut tulokset ovat olleet riittämättömiä. Siirretään komissiolle valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tällaisten toimenpiteiden ja alojen luettelo 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin olevien nettopoistumien lisäkäyttö 280 miljoonaan asti

Maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta metsämaasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin olevien nettopoistumien lisäkäyttö 425 miljoonaan asti

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltion päästöt ylittävät sen tietyn vuoden vuotuiset päästökiintiöt, asetuksen [ ] [LULUCF] 2 artiklassa tarkoitetun maan, jolta metsä on hävitetty, metsitetyn maan, hoidetun viljelymaan ja hoidettujen niittyjen tilinpitoluokista yhteensä peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi kyseisen vuoden osalta edellyttäen, että

1.  Jos jäsenvaltion päästöt ylittävät sen tietyn vuoden vuotuiset päästökiintiöt ja 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti talletetut päästökiintiöt, asetuksen [ ] [LULUCF] 2 artiklassa tarkoitetun maan, jolta metsä on hävitetty, metsitetyn maan, hoidetun metsämaan, hoidetun viljelymaan ja hoidettujen niittyjen tilinpitoluokista yhteensä peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen 9 artiklan vaatimusten täyttämiseksi kyseisen vuoden osalta edellyttäen, että

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos asetuksen [LULUCF] 8 artiklan 6 kohdan mukainen metsäalan viitetasojen päivittämistä kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella koskeva delegoitu säädös hyväksytään, komissiolle siirretään tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoitu säädös tämän artiklan 1 kohdan muuttamiseksi siten, että voidaan ottaa huomioon hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan vaikutus.

Poistetaan.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  toimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimien ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla;

a)  toimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi ja joissa otetaan huomioon maatalouden pienempi hillitsemispotentiaali ja elintarviketurva, kansallisten politiikkojen ja toimien ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla;

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos jäsenvaltion tarkistetut kasvihuonekaasupäästöt ylittävät vuosina 2027 ja 2032 sen vuotuisen päästökiintiön minkä tahansa vuoden osalta kyseessä olevana kautena tämän artiklan 2 kohdan sekä 5 ja 7 artiklan nojalla käytettyjen joustomahdollisuuksien mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

1.  Jos jäsenvaltio ylittää vuotuisen päästökiintiönsä minkä tahansa vuoden osalta kyseessä olevana kautena tämän artiklan 2 kohdan sekä 5 ja 7 artiklan nojalla käytettyjen joustomahdollisuuksien mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  jäsenvaltiota kielletään väliaikaisesti siirtämästä vuotuisen päästökiintiönsä osia muille jäsenvaltioille, kunnes se täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Keskusvalvojan on merkittävä kielto 11 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

b)  jäsenvaltiota kielletään siirtämästä vuotuisen päästökiintiönsä osia muille jäsenvaltioille, kunnes se täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Keskusvalvojan on merkittävä kielto 11 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulosta alkaen määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulosta alkaen määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen 6 artiklan 3 a ja 3 b kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 3 a ja 3 b kohdassa ja 11 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Edellä olevan 7 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6.  Edellä olevien 6 artiklan 3 a ja 3 b kohdan ja 11 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 vuonna 2023 tehtävän Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen ja sitä seuraavien maailmanlaajuisten tilannekatsausten perusteella ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, siitä, onko se johdonmukainen muiden säädösten kanssa, ja siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia. Kertomus sisältää tietoa siitä, miten on edistytty yksityisen rahoituksen lisäämisessä ja jatkamisessa vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseksi pitkällä aikavälillä. Kertomukseen liitetään arviointi kustannustehokkuudesta ja hillitsemistoimien vaikutuksesta ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin unionin tavoitteisiin. Se sisältää arvion jäsenvaltioiden päästövähennystavoitteiden jakamisesta kustannustehokkaiden ja innovatiivisten päästövähennysstrategioiden perusteella eikä sen perusteella, mikä on BKT asukasta kohti. Komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat vuoden 2030 jälkeisiä päästövähennyssitoumuksia.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite III – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

MAASTA, JOLTA METSÄ ON HÄVITETTY, METSITETYSTÄ MAASTA, HOIDETUSTA VILJELYMAASTA JA HOIDETUISTA NIITYISTÄ PERÄISIN OLEVIEN NETTOPOISTUMIEN KOKONAISMÄÄRÄ, JONKA JÄSENVALTIOT VOIVAT 7 ARTIKLAN MUKAISESTI OTTAA HUOMIOON VELVOITTEIDENSA TÄYTTÄMISEKSI KAUDELLA 2021–2030

MAASTA, JOLTA METSÄ ON HÄVITETTY, METSITETYSTÄ MAASTA, HOIDETUSTA VILJELYMAASTA, HOIDETUSTA METSÄMAASTA JA HOIDETUISTA NIITYISTÄ PERÄISIN OLEVIEN NETTOPOISTUMIEN KOKONAISMÄÄRÄ, JONKA JÄSENVALTIOT VOIVAT 7 ARTIKLAN MUKAISESTI OTTAA HUOMIOON VELVOITTEIDENSA TÄYTTÄMISEKSI KAUDELLA 2021–2030

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite III – taulukko

 

Enimmäismäärä hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna

Belgia

3,8

Bulgaria

4,1

Tšekki

2,6

Tanska

14,6

Saksa

22,3

Viro

0,9

Irlanti

26,8

Kreikka

6,7

Espanja

29,1

Ranska

58,2

Kroatia

0,9

Italia

11,5

Kypros

0,6

Latvia

3,1

Liettua

6,5

Luxemburg

0,25

Unkari

2,1

Malta

0,03

Alankomaat

13,4

Itävalta

2,5

Puola

21,7

Portugali

5,2

Romania

13,2

Slovenia

1,3

Slovakia

1,2

Suomi

4,5

Ruotsi

4,9

Yhdistynyt kuningaskunta

17,8

Enimmäismäärä yhteensä:

280

 

Tarkistus

Liite III

MAASTA, JOLTA METSÄ ON HÄVITETTY, METSITETYSTÄ MAASTA, HOIDETUSTA METSÄMAASTA, HOIDETUSTA VILJELYMAASTA JA HOIDETUISTA NIITYISTÄ PERÄISIN OLEVIEN NETTOPOISTUMIEN KOKONAISMÄÄRÄ, JONKA JÄSENVALTIOT VOIVAT 7 ARTIKLAN MUKAISESTI OTTAA HUOMIOON VELVOITTEIDENSA TÄYTTÄMISEKSI KAUDELLA 2021–2030

 

Enimmäismäärä hiilidioksidiekvivalenttitonneina ilmaistuna

Belgia

5,7

Bulgaria

6,2

Tšekki

4,0

Tanska

22,2

Saksa

33,9

Viro

1,3

Irlanti

40,7

Kreikka

10,2

Espanja

44,2

Ranska

88,4

Kroatia

1,4

Italia

17,4

Kypros

0,9

Latvia

4,8

Liettua

9,9

Luxemburg

0,4

Unkari

3,2

Malta

0,3

Alankomaat

20,0

Itävalta

3,8

Puola

33,0

Portugali

7,9

Romania

20,0

Slovenia

1,9

Slovakia

1,9

Suomi

6,9

Ruotsi

7,5

Yhdistynyt kuningaskunta

27,0

Enimmäismäärä yhteensä:

425

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Sitovat vuotuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttaminen

Viiteasiakirjat

COM(2016)0482 – C8-0331/2016 – 2016/0231(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

12.9.2016

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AGRI

12.9.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Nicola Caputo

30.8.2016

Valiokuntakäsittely

5.12.2016

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

3.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

7

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Daniel Buda, Nicola Caputo, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Jean-Paul Denanot, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Nuno Melo, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Jens Rohde, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Stefan Eck

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

James Carver

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Ulrike Müller, Jens Rohde

ECR

Richard Ashworth, Jørn Dohrmann, Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk, James Nicholson

ENF

Laurenţiu Rebega

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan

NI

Diane Dodds

PPE

Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Mairead McGuinness, Nuno Melo, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Nicola Caputo, Paolo De Castro, Jean-Paul Denanot, Viorica Dăncilă, Maria Noichl, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

7

-

EFDD

James Carver

GUE/NGL

Stefan Eck, Anja Hazekamp, Maria Lidia Senra Rodríguez

Verts/ALE

José Bové, Martin Häusling, Bronis Ropė

2

0

ENF

Edouard Ferrand, Philippe Loiseau

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELY ASIASTAVASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Sitovat vuotuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttaminen

Viiteasiakirjat

COM(2016)0482 – C8-0331/2016 – 2016/0231(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

20.7.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

12.9.2016

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

12.9.2016

ITRE

12.9.2016

TRAN

12.9.2016

REGI

12.9.2016

 

AGRI

12.9.2016

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

DEVE

7.9.2016

REGI

8.9.2016

 

 

Esittelijät

       Nimitetty (pvä)

Gerben-Jan Gerbrandy

19.9.2016

 

 

 

Valiokuntakäsittely

24.1.2017

27.2.2017

 

 

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

4

20

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jørn Dohrmann, Eleonora Evi, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Merja Kyllönen, Stefano Maullu, James Nicholson, Christel Schaldemose

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pál Csáky, Siôn Simon

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

6.6.2017


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

42

+

ALDE

Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Anneli Jäätteenmäki, Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries, Nils Torvalds

ECR

Mark Demesmaeker, Jørn Dohrmann*, Arne Gericke, Julie Girling, James Nicholson

EFDD

Eleonora Evi

GUE/NGL

Stefan Eck, Josu Juaristi Abaunz, Kateřina Konečná, Merja Kyllönen, Estefanía Torres Martínez

NI

Zoltán Balczó

PPE

Karl-Heinz Florenz

S&D

Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Siôn Simon, Daciana Octavia Sârbu, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Damiano Zoffoli

Verts/ALE

Marco Affronte, Margrete Auken, Bas Eickhout, Benedek Jávor, Davor Škrlec

4

-

ECR

Urszula Krupa, Jadwiga Wiśniewska

ENF

Mireille D’Ornano

EFDD

Robert Jarosław Iwaszkiewicz

20

0

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Birgit Collin-Langen, Pál Csáky, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Stefano Maullu, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean

* Correction of vote: Jørn Dohrmann had intended to abstain

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus