Menettely : 2016/2274(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0213/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0213/2017

Keskustelut :

PV 03/07/2017 - 19
CRE 03/07/2017 - 19

Äänestykset :

PV 04/07/2017 - 6.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0278

MIETINTÖ     
PDF 511kWORD 90k
9.6.2017
PE 595.559v02-00 A8-0213/2017

eurooppalaisesta standardoinnista – asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpano

(2016/2274(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Marlene Mizzi

Valmistelija (*):

Hans-Olaf Henkel, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eurooppalaisesta standardoinnista – asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpano

(2016/2274(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012,

  ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 (verkko- ja tietoturvadirektiivi),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpanosta vuosina 2013–2015 (COM(2016)0212),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa analysoidaan asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpanoa vuosina 2013–2015 ja tiedotteita (SWD(2016)0126),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon eurooppalaisista standardeista 2000-luvulle (COM(2016)0358),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee Euroopan palvelustandardien potentiaalin hyödyntämistä Euroopan kuluttajien ja yritysten hyödyttämiseksi (SWD(2016)0186),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon eurooppalaista standardointia koskevasta unionin vuotuisesta työohjelmasta 2017 (COM(2016)0357),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa käsitellään eurooppalaista standardointia koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa 2016 tarkoitettujen toimien, myös täytäntöönpanosäädösten ja eurooppalaisille standardointijärjestöille lähetettyjen toimeksiantojen, täytäntöönpanoa (SWD(2016(0185),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2016)0176),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetussa komission tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550) tarkoitetun sisämarkkinastrategiaan kuuluvan standardointia koskevan yhteisen aloitteen,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon eurooppalaisista standardeista 2000-luvulle,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon eurooppalaisesta standardoinnista 2016,

  ottaa huomioon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koskevan komission strategian vuosiksi 2014–2017(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8‑0213/2017),

A.  toteaa, että eurooppalainen standardointijärjestelmä on keskeinen väline sisämarkkinoiden toteuttamisessa; toteaa, että eurooppalaista standardointia koskevan yhteisen näkemyksen luomiseen tähtäävä komission toiminta on suoraa seurausta Junckerin komission kymmenestä painopisteestä ja erityisesti painopisteistä, jotka koskevat yhdennettyjä digitaalisia sisämarkkinoita ja sisämarkkinastrategiaa;

B.  ottaa huomioon, että luottamukseen ja sääntöjen asianmukaiseen noudattamiseen perustuva avoin, osallistava, helposti seurattavissa oleva ja ensisijaisesti markkinavetoinen eurooppalainen standardointijärjestelmä on avainasemassa pyrittäessä vastaamaan myönteisellä tavalla unionin teollisuus-, talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kasvavaan tarpeeseen vahvistaa standardit, joilla voidaan edistää tuoteturvallisuutta, innovointia, yhteentoimivuutta, kestävyyttä ja vammaisten esteettömiä käyttömahdollisuuksia sekä parantaa kansalaisten, kuluttajien ja työntekijöiden elämänlaatua;

C.  toteaa, että tehokkaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän olisi perustuttava tiiviiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön, johon osallistuvat teollisuus, viranomaiset, standardointielimet ja muut osapuolet, joita asia koskee, kuten asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä III tarkoitetut organisaatiot;

D.  toteaa, että eurooppalaisia standardeja on kehitettävä avoimella ja osallistavalla ja helposti seurattavalla olevalla järjestelmällä, joka perustuu kaikkien sidosryhmien yhteisymmärrykseen ja jossa määritellään strategiset tekniset vaatimukset ja laatuvaatimukset, joita on sovellettava nykyisissä tai tulevissa tuotteissa, tuotantoprosesseissa, palveluissa tai menetelmissä;

E.  toteaa, että komission tiedonannossa tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla pannaan merkille avointen standardien arvo mutta siinä ei määritellä avointa standardia; toteaa, että avoimet standardit ovat osoittautuneet tärkeiksi luotaessa ja kehitettäessä internetiä ja internetpalveluita, jotka puolestaan ovat edistäneet innovoinnin, yhteiskunnan ja talouden tulevaisuudennäkymiä;

F.  ottaa huomioon, että avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja laitteistojen lisenssiratkaisuilla on tarkoitus ja niillä voidaan auttaa eurooppalaisia yrityksiä ja hallintoja varmistamaan digitaalisten hyödykkeiden ja palvelujen paremman saatavuuden;

G.  toteaa, että nykyaikainen ja joustava eurooppalainen standardointijärjestelmä on hyödyllinen osa unionin kunnianhimoista ja uudistettua teollisuuspolitiikkaa ja hyödyllinen sisämarkkinoiden toiminnan kannalta; ottaa huomioon, että standardien avulla voidaan tehostaa unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti, kasvua, reilua kilpailua ja innovointia, edistää laatua, tukea yrityksiä ja etenkin pk-yritysten suorituskykyä sekä edistää kuluttajansuojaa, työntekijöiden suojelua ja ympäristönsuojelua;

H.  ottaa huomioon, että Euroopassa on rinnakkain kaksi erilaista standardien kehittämisen järjestelmää – Euroopan standardointikomitean (CEN) ja Euroopan sähköteknisen standardointijärjestön (Cenelec) järjestelmä, joka perustuu kansallisen delegoinnin periaatteeseen, sekä toinen, eurooppalaisen telealan standardoimisjärjestön (ETSI) kehittämä järjestelmä, joka perustuu sidosryhmien maksulliseen jäsenyyteen; katsoo, että standardien kehittämisen järjestelmiä on syytä arvioida asetuksen (EU) N:o 1025/2012 nojalla nykyisten haasteiden ja hyvien käytänteiden määrittämiseksi;

I.  toteaa, että asetus (EU) N:o 1025/2012 on parantanut standardointiprosessia, sillä yhteiskunnan sidosryhmät ja pk-yritykset on nyt ensimmäistä kertaa otettu mukaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän oikeusperustaan;

J.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardeja kehitetään pääasiassa maailmanlaajuisella tasolla ja ne mahdollistavat yhteentoimivien ratkaisujen kehittämisen täydentäville tuotteille ja yksittäisen tuotteen eri osille, mikä on erittäin tärkeää esineiden internetin kehittämiseksi; katsoo, että standardien hajanaisuus ja omistusoikeudella suojatut tai osittain suljetut ratkaisut haittaavat esineiden internetin kasvua ja käyttöönottoa ja että siksi tieto- ja viestintätekniikan standardointiin on kehitettävä strateginen lähestymistapa, jotta voidaan vastata onnistuneesti tulevan vuosikymmenen tarpeisiin ja jotta unioni säilyttää johtoasemansa maailmanlaajuisessa standardointijärjestelmässä;

K.  toteaa, että asiakirjojen ja tietojen julkaisemisella täytetään valtioiden velvollisuudet ja saavutetaan avoimuustavoitteet, joihin kuuluvat myös hallitusten toiminnan vastuuvelvollisuus, uusittavuus, kestävyys ja luotettavuus; katsoo, että asiakirjojen tai tietojen julkaisemisessa on käytettävä avoimia ja standardoituja muotoja, jotta voidaan välttää ”lukkotilanteita”, joissa ohjelmistotuote tai toimittaja ei ole enää kaupallisesti saatavilla, ja jotta riippumattomat tahot voivat käyttää kyseisiä muotoja erilaisissa kehitys- ja liiketoimintamalleissa, mukaan lukien avoin lähdekoodi, valtiollisten ja hallinnollisten menettelyjen jatkuvuuden varmistamiseksi;

L.  ottaa huomioon, että liikenneala on ollut ensimmäisten joukossa kehittämässä ja ottamassa käyttöön standardeja, joita tarvitaan yhtenäisen liikennealueen luomisessa;

Yleiset näkökohdat

1.  pitää myönteisenä komission kattavaa standardointipakettia, jolla pyritään yhdessä tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon ja standardointia koskevan yhteisen aloitteen kanssa luomaan johdonmukainen ja yksinkertainen eurooppalainen standardointipolitiikka, jotta voidaan säilyttää sen lukuisat toimivat elementit, korjata sen puutteet ja löytää sopiva tasapaino unionin tason, kansallisen ja kansainvälisen näkökulman välillä; korostaa, että eurooppalaisen standardointijärjestelmän mahdollisessa tulevassa tarkistamisessa olisi otettava lähtökohdaksi nykyisen järjestelmän vahvuudet, jotka muodostavat vankan perustan parannuksille, ja pidättäydyttävä radikaaleista muutoksista, jotka vesittäisivät järjestelmän keskeiset arvot;

2.  ottaa huomioon eurooppalaisen standardointijärjestelmän erityisyyden ja merkityksen kaikille sidosryhmille, teollisuus, pk-yritykset, kuluttajat ja työntekijät mukaan luettuina, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen järjestelmä säilyy ja että sillä on riittävästi resursseja, jotta voidaan saavuttaa asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 asetetut tavoitteet ja siten edistää muun muassa yhteenliitettävyyttä, oikeusvarmuutta ja asianmukaisten suojatoimien toteuttamista yritysten, kuluttajien ja tietotekniikan vapaan liikkuvuuden kannalta; kehottaa komissiota varmistamaan Euroopan standardointijärjestelmälle kestävät määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä;

3.  on tyytyväinen standardointia koskevaan yhteiseen aloitteeseen kuuluvaan pyöreän pöydän keskusteluun (SMARRT), joka koskee standardien soveltuvuutta markkinoiden tarpeiseen ja jolla mahdollistetaan komission ja teollisuuden välinen vuoropuhelu siten, että sidosryhmät saavat standardeja käsittelevän komitean esityslistan kohdat tietoonsa täysin avoimesti;

4.  toteaa, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta ja joita käyttämällä voidaan helpottaa sitä, että hyödykkeet ja palvelut ovat unionin lainsäädännön mukaisia; tukee unionin toimintapolitiikkaa kehitettäessä standardeja vastuullisesti, avoimesti ja osallistavasti; korostaa kuitenkin, että standardien ei voida katsoa olevan unionin lainsäädäntöä, sillä kuluttajansuojan, terveyden suojelun, turvallisuuden, ympäristön ja tietosuojan tasoa sekä sosiaalisen osallisuuden tasoa koskevan lainsäädännön ja toimintapolitiikan vahvistaa lainsäätäjä;

5.  panee merkille avointen standardoitujen muotojen merkityksen valtioiden, hallinnon ja unionin toimielinten avoimuusvelvoitteille; pyytää, että jäsenvaltiot pyrkisivät soveltamaan digitaaliseen hallintoon yhteisiä standardeja keskittyen erityisesti lainkäyttöelimiin ja paikallisviranomaisiin; painottaa, että avoimet standardit ovat olennaisen tärkeitä kehitettäessä edelleen hallinnon avoimia tietoja ja älykkäitä kaupunkeja koskevia toimintamalleja ja että siksi asiakirjat ja tiedot on julkistettava avoimissa ja standardoiduissa muodoissa, jotka on helppo toteuttaa, jotta voidaan helpottaa tietojen uudelleenkäyttöä; korostaa julkisten hankintojen ja avointen standardiratkaisujen merkitystä, jotta ei ole välttämätöntä sitoutua yhteen ainoaan myyjään;

6.  uskoo vakaasti, että avoimella datalla on edelleen keskeinen merkitys erityisesti liikenteen alalla, jotta digitaalisista sisämarkkinoista saadaan kaikki hyödyt, ja mainitsee yhtenä esimerkkinä multimodaaliliikenteen edistämisen ja kehittämisen; korostaa siksi, että oikeusvarmuutta on parannettava erityisesti omistajuuden ja vastuun osalta; kehottaa komissiota näin ollen julkaisemaan viipymättä etenemissuunnitelman julkisesti rahoitettujen liikennetietojen ja ohjelmointiliittymien yhdenmukaistamiseen tarkoitettujen standardien kehittämiseksi, jotta voidaan edistää dataintensiivisiä innovaatioita ja uusien liikennepalvelujen tarjoamista;

7.  korostaa, ettei testauslaitosten nykyisellä akkreditointijärjestelmällä kyetä aina takaamaan, markkinoilla olevat tuotteet ja palvelut, joissa noudatetaan vapaaehtoisesti eurooppalaisia standardeja, ovat kyseisten standardien mukaisia; pitää valitettavana, että standardointia koskevassa yhteisessä aloitteessa ja eurooppalaista standardointia koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa ei kiinnitetä huomiota testauslaitosten akkreditointiin ja standardeihin, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän seikan huomioon ehdottaessaan uusia aloitteita;

8.  katsoo, että avointen standardien on perustuttava standardointiprosessin avoimuuteen ja siihen, että standardeja kehitetään ja ne ovat saatavilla soveltamista ja käyttöä varten asetuksen (EU) N:o 1025/2012 ja WTO:n periaatteiden mukaisesti; panee merkille standardien soveltamisen kannalta olennaisia patentteja (SEP) koskevassa etenemissuunnitemassa esitetyn komission aikomuksen selventää oikeudenmukaisiin, kohtuullisiin ja syrjimättömiin ehtoihin (FRAND) ja standardien soveltamisen kannalta olennaisiin patentteihin liittyviä näkökohtia; kannustaa komissiota tutkimaan yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja avoimen lähdekoodin yhteisöjen kanssa sopivia yhteistyömuotoja;

9.  painottaa, että eurooppalaisen standardointijärjestelmän on edistettävä eurooppalaista innovointia, parannettava unionin kilpailukykyä, vahvistettava sen asemaa kansainvälisessä kaupassa ja hyödytettävä kansalaisten hyvinvointia; pitää tärkeänä, että Eurooppa säilyttää keskeisen roolinsa kansainvälisessä standardointijärjestelmässä, ja korostaa, että on tärkeää edistää eurooppalaisten standardien merkitystä maailmanlaajuisesti käytäessä sopimusneuvotteluja kolmansien maiden kanssa; painottaa, että eurooppalainen standardointijärjestelmä voi hyötyä myös eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kolmansien maiden standardointiorganisaatioiden kanssa tekemistä kumppanuussopimuksista, ja toteaa, että asetuksen (EU) N:o 1025/2012 13 ja 14 artiklassa jo todetaan, että tieto- ja viestintätekniikan alan julkisiin hankintoihin osallistuu monia standardointiorganisaatioita; suosittelee, että eurooppalaiset standardointiorganisaatiot harkitsevat tiiviimpää yhteistyötä kolmansien maiden kansallisten standardointielinten, myös kumppanistandardointielinten kanssa, kun on mahdollisuuksia tiiviiseen yhteensovittamiseen; kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita pyrkimään edelleen maailmanlaajuisten standardien luomiseen ja kiinnittämään samalla huomiota standardien alueelliseen kontekstiin ja merkitykseen osallistuessaan standardointityöhön;

10.  korostaa, että kansainvälinen yhteistyö standardoinnissa edistää avoimuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta ja luo kilpailulle suotuisan ympäristön teollisuudelle, ja toteaa, että hyvänä esimerkkinä tästä on tieto- ja viestintätekniikan alaa varten kehitetty Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission ajoneuvoja koskevien määräysten yhdenmukaistamista käsittelevä maailmanfoorumi (WP.29);

11.  tähdentää, että kansainvälisten organisaatioiden hyväksymien standardien kehittäminen ei tavallisesti kuulu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 soveltamisalaan, ja suosittelee, että eurooppalaiset standardointiorganisaatiot hyväksyvät kyseiset standardit vasta sen jälkeen, kun ne on hyväksytty sisäisessä hyväksyntäprosessissa, johon kuuluu sidosryhmien, kuten liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden, edustus, etenkin kun on kyse yhdenmukaistetuista standardeista, joilla tuetaan unionin lainsäädännön toimeenpanoa;

12.  katsoo, että eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden olisi kaikissa oloissa kehitettävä osallistavia, kestäviä, turvallisia ja laadukkaita standardeja, jotka ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla, joiden yhteydessä käsitellään oikeudenmukaisesti kaikkia sidosryhmiä, joiden ympäristövaikutukset on minimoitu ja joissa suojellaan asianmukaisesti henkilötietoja ja yksityisyyttä;

13.  pitää komission ja jäsenvaltioiden yhteistyötä unionin teollisuuden alan kanssa olennaisen tärkeänä pyrittäessä helpottamaan maailmanlaajuisten standardien hyväksymistä, sillä näin lyödään eurooppalainen leima 5G-teknologian määrittelyyn ja käyttöönottoon;

14.  pitää valitettavana, että kansallisten standardien erot esimerkiksi rahti- ja logistiikka‑aloilla ovat edelleen sisämarkkinoiden esteenä, ja kehottaa siksi komissiota ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita kehittämään asianmukaisia standardeja, joilla voidaan aina tarvittaessa yhdenmukaistaa ehtoja kansallisella tasolla, niin että sisämarkkinoiden mahdolliset esteet saadaan poistettua; korostaa tarvetta pyrkiä eri liikennemuotojen asianomaisten standardien yhdenmukaistamiseen;

15.  toteaa myös, että standardointi ehkäisee markkinoiden pirstaloitumista ja lisäksi se voi osaltaan vähentää huomattavasti kaikkien yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallintorasitetta ja kuljetuskustannuksia (esimerkiksi sähköisten asiakirjojen avulla) ja helpottaa unionin lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa (esimerkiksi digitaalisten ajopiirtureiden ja sähköisten tietullijärjestelmien avulla);

16.  toteaa, että asetuksella (EU) N:o 1025/2012 on parannettu eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta, jotta pk-yritykset, kuluttajat, työntekijät ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua aktiivisesti standardointiprosessiin, ja kehottaa jatkamaan samansuuntaisia toimia, jotta kaikki tahot ovat asianmukaisesti edustettuina ja voivat osallistua standardointijärjestelmään ja siten käyttää hyväkseen standardoinnin avulla saatavia hyötyjä; kehottaa komissiota, eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja kansallisia standardointielimiä määrittämään parhaita tapoja saavuttaakseen tämän tavoitteen ja vastatakseen osallistumisen lisäämistä koskeviin haasteisiin, kuten tiedon puutteeseen;

17.  on tyytyväinen ETSIn toimiin, joilla pyritään tarjoamaan helppo markkinoille pääsy eurooppalaisille pk-yrityksille, ja sen pitkän aikavälin strategiaan (2016–2021), jossa käsitellään erityisesti monialaista yhteistyötä;

18.  arvostaa sitä, että standardien saantinopeus on parantunut, ja muistuttaa, että on löydettävä sopiva tasapaino oikea-aikaisen kehittämisen tarpeen ja standardeja koskevan korkealaatuisuusvaatimuksen välillä;

19.  katsoo, että standardointiyhteisöjen parissa tällä hetkellä olemassa olevien parhaiden käytäntöjen lisäksi standardointijärjestelmän avoimuutta ja vastuullisuutta voidaan edistää edelleen lisäämällä yleistä tietoisuutta ehdotetuista standardeista, ottamalla mukaan kaikki keskeiset sidosryhmät asianmukaisesti ja hyvissä ajoin sekä parantamalla standardointipyyntöjen laatua;

20.  kehottaa komissiota lisäksi kiinnittämään huomiota ehdokasvaltioiden pyrkimyksiin yhdenmukaistaa standardejaan unionin standardien kanssa olemassa olevien pullonkaulojen minimoimiseksi ja kehottaa komissiota avustamaan ehdokasvaltioita näissä pyrkimyksissä;

Tieto- ja viestintätekniikan standardit

21.  pitää myönteisenä tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteja koskevaa tiedonantoa, jossa esitetään tieto- ja viestintätekniikan standardointiin sovellettava strateginen lähestymistapa, mutta kehottaa komissiota määrittämään selkeästi kyseisen tiedonannon, tieto- ja viestintätekniikan toimintasuunnitelman, 2000-luvulle soveltuvia standardeja koskevan paketin ja vuotuisen työohjelman yhteneväisyydet;

22.  toteaa, että teknologioiden viimeaikainen lähentyminen sekä yhteiskunnan, yritysten ja julkisten palvelujen digitalisaatio hämärtävät yleisen standardoinnin ja tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin perinteistä eroa; katsoo, että eurooppalaisen tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin pitäisi olla osa Euroopan digitaalistrategiaa, jotta voidaan saavuttaa mittakaavaetuja ja määrärahasäästöjä, parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja innovointia ja parantaa esineiden ja palvelujen monialaista ja rajat ylittävää yhteentoimivuutta määrittämällä entistä nopeammin sekä avoimesti ja kilpailukykyisesti vapaaehtoiset standardit, joita pk-yritysten on helppo noudattaa;

23.  korostaa tarvetta lisätä yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan standardointiyhteisössä, erityisesti eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välillä, ja kehottaa niitä laatimaan yhteisen vuotuisen työohjelman, jossa määritellään yhteisen edun mukaiset monialaiset alueet;

24.  korostaa, että avoimet, vapaaehtoiset, osallistavat ja yhteisymmärrykseen pyrkivät standardointiprosessit ovat olleet tehokkaita innovoinnin, yhteenliitettävyyden ja teknologioiden hyödyntämisen käynnistäjiä, ja muistuttaa, että on myös tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit huipputeknologiaan ja niitä koskeva asiantuntemus ja kehitystyö sekä tukea pk-yrityksiä;

25.  pyytää, että komissio vaatisi eurooppalaisia standardointiorganisaatioita edistämään osaltaan laadukkaita, yhteentoimivia ja avoimia standardeja hajanaisuuden torjumiseksi ja standardien laajamittaisen hyväksymisen edistämiseksi ja ottamaan huomioon olemassa olevan toimintaympäristön ja erilaiset liiketoimintamallit, joilla tuetaan digitaalisten teknologioiden kehitystä, sillä siten voidaan edistää tieto- ja viestintätekniikan arvoketjujen sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä ja vahvistaa sitoutuminen yleisen edun mukaiseen yksityisyyden ja tietosuojan varmistamiseen;

26.  painottaa, että tieto- ja viestintätekniikan alan standardointipolitiikka on ehdottomasti sopeutettava markkinoiden ja toimintatapojen muutoksiin, sillä siten voidaan saavuttaa tärkeitä yhteentoimivuutta edellyttäviä unionin tason toiminnan tavoitteita, joita ovat esimerkiksi esteettömyys, turvallisuus, sähköinen liiketoiminta, sähköinen viranomaisasiointi, sähköiset terveyspalvelut ja liikenne; suosittelee, että komissio ja eurooppalaiset standardointiorganisaatiot asettavat etusijalle 5G-alan sekä pilvipalveluiden, esineiden internetin, datan ja tietoverkkoturvallisuuden alan standardit sekä vertikaalisten alojen (esimerkiksi tuettu ja automatisoitu ajaminen ja älykkäät liikennejärjestelmät, älykkäät kaupungit, älykäs energia, kehittynyt valmistus ja älykkäät elinympäristöt) standardit;

27.  painottaa tarvetta luoda avoin ja yhteentoimiva tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristö, joka perustuu tieto- ja viestintätekniikan viiteen painopistestandardiin, ja kannustaa kilpailemaan arvonmuodostuksessa, johon perustuen innovaatiot voivat kukoistaa; katsoo, että

–  5G-standardeilla olisi mahdollistettava todellinen sukupolven muutos suorituskykyä, luotettavuutta ja viivettä ajatellen ja mahdollistettava se, että 5G:n avulla voidaan selviytyä odotetusta liikenteen kasvusta ja sille rakennettavien palvelujen erilaisista vaatimuksista;

–  tietoverkkoturvallisuuden standardeilla olisi mahdollistettava sisäänrakennetun turvallisuuden periaate ja niiden olisi noudatettava sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatteita, tuettava verkkojen kestävyyttä ja riskien hallintaa sekä selviydyttävä kaikkeen tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen kohdistuvien kyberuhkien nopeasta lisääntymisestä;

–  pilvipalvelustandardien olisi lähennyttävä toisiaan, jotta mahdollistetaan pilvipalvelujen kaikkien osien yhteentoimivuus ja siten siirrettävyys;

–  datastandardeilla olisi tuettava monialaista tietojen liikkuvuutta ja saavutettava siten parempi datan ja metadatan yhteentoimivuus, niin sanottu semantifikaatio mukaan luettuna, ja myötävaikutettava massadatan referenssiarkkitehtuurin kehitykseen;

–  esineiden internetiä koskevilla standardeilla olisi puututtava nykyiseen hajanaisuuteen ilman, että haitataan innovointia hyvin nopeasti kehittyvällä alalla;

28.  toteaa, että tehokkaat 5G-viestintäverkot ovat riippuvaisia yhteisistä standardeista, joilla varmistetaan yhteentoimivuus ja turvallisuus, mutta muistuttaa, että erittäin suurikapasiteettisen verkon kehittäminen muodostaa pohjan luotettavalle 5G-verkolle;

29.  toteaa, että datavetoisen talouden menestys on riippuvainen laajemmasta tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristöstä, johon kuuluvat myös korkeasti koulutetut asiantuntijat ja pätevät ihmiset, jotta voidaan poistaa digitaalinen kahtiajako ja digitaalinen syrjäytyminen;

30.  kehottaa komissiota kokoamaan tilastoja, jotta digitalisoinnin ja tieto- ja viestintätekniikoiden vaikutusta liikenteeseen ja matkailuun voidaan arvioida paremmin;

31.  on tietoinen tieto- ja viestintätekniikan standardeja käsittelevien foorumien, ryhmien, kokousten ja kanavien määrän kasvusta; kehottaa komissiota järkeistämään standardointia käsittelevien foorumien ja koordinointivälineiden määrää ja ottamaan standardointiorganisaatiot mukaan uusiin aloitteisiin sidosryhmille koituvien ponnistusten päällekkäisyyksien välttämiseksi; kehottaa komissiota koordinoimaan paremmin tieto- ja viestintätekniikan standardeja ja standardoinnin prioriteetteja eri organisaatioiden kesken ja kehottaa sitä tiedottamaan sidosryhmille nopeasti tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevissa käynnissä olevissa aloitteissa saavutetusta vaiheesta;

32.  huomauttaa, että digitalisointi etenee nopeasti ja että se on tärkeä talouden veturi; korostaa vertikaalisten tuotannonalojen tehokkaan digitalisoinnin tärkeyttä pk-yritysten ja ennen kaikkea kuluttajien kannalta niin eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla ja korostaa tarvetta esittää niiden näkökannat asianmukaisesti kansainvälisessä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnissa;

33.  kannattaa komission aikomusta tutkia sellaisia aloitteita kuin esineiden internetin merkintä- ja sertifiointijärjestelmä, koska niillä voidaan edistää luottamusta yksityisyyden suojaan ja esineiden internetin laitteen kattavaan turvallisuuteen laatimalla vertailukelpoisia luokituksia mahdollisista esineiden internetin laitteen tai palvelun toimintaan tai käyttöön liittyvistä riskeistä; katsoo, että näitä olisi kehitettävä tarvittaessa ja silloin, kun esineiden internetin laitteilla voi olla vaikutusta asiaan liittyvään infrastruktuuriin, verkko- ja tietoturvadirektiivissä esitettyjen vaatimusten perusteella ja käyttäen näitä vaatimuksia perustana määriteltäessä turvallisuusvaatimuksia; toteaa, että kaikki tällaiset merkinnät on mukautettava tuleviin teknologian muutoksiin ja niissä on tapauksen mukaan otettava huomioon maailmanlaajuiset standardit;

34.  kehottaa komissiota ottamaan johtoaseman eri alojen ja kielialueiden välisten standardien edistämisessä sekä yksityisyyttä suojelevien, luotettavien ja turvallisten palvelujen edistämisessä;

35.  kannattaa tätä varten sellaisten erityisten ja mitattavissa olevien vähimmäisvaatimusten määrittelyä, joissa otetaan huomioon esineiden internetin laitteiden tai palveluiden pitkäaikainen kestävyys ja luotettavuus sekä alan standardien mukainen laitteistoturvallisuus ja kestävyysstandardit; katsoo, että tällaisen luettelon olisi katettava esimerkiksi päivitysten saataville tarjoamista koskeva sitoumus vähimmäisajaksi hankinnan jälkeen ja valmistajan tai tarjoajan sitoumus siitä, että se tarjoaa tietyn ajan kuluessa päivityksen haavoittuvuuden havaitsemisen ja ilmoittamisen jälkeen; katsoo, että tätä varten komission olisi arvioitava alan itsesääntelyn mahdollisuudet ottaen huomioon nopeuden, jolla standardeja ja teknologioita kehitetään tieto- ja viestintätekniikan alalla, ja erilaiset kehitys- ja liiketoimintamallit, mukaan lukien avoimen lähdekoodin toimintamalli, aloittelevat yritykset ja pk-yritykset;

36.  panee merkille liikennealan tietoverkkoturvallisuutta koskevat huolet ja uhkien erityispiirteet; kehottaa komissiota käsittelemään kyseisiä erityispiirteitä hyväksyessään tietoverkkoturvallisuusstandardeja koskevat suosituksensa, jotka on määrä antaa vuoden 2017 loppuun mennessä, liikennealan tietoverkkoturvallisuutta koskevan kokonaisvaltaisen strategian ensimmäisenä vaiheena;

37.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardointi hyödyttää liikenteeseen ja matkailuun liittyvien palvelujen ja multimodaalisten liikenneratkaisujen kehittämistä; kehottaa komissiota yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa kiinnittämään enemmän huomiota tähän kehittämiseen pannessaan täytäntöön tieto- ja viestintätekniikan standardointia koskevaa ensisijaista toimintasuunnitelmaansa ja selvittämään erityisesti standardoinnin mahdollisuuksia matkailualan teknisten muutosten ja uusien liiketoimintamallien tukemisessa; kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin edistääkseen integroitujen älykkäiden lipunmyynti- ja tietopalvelujen ja uusien liikkuvuuskäsitteiden, kuten liikkuvuus palveluna, kehittämistä;

38.  toteaa, että internetin, verkkopankkipalveluiden, sosiaalisten verkostojen ja sähköisten terveyspalvelualoitteiden käytön kasvaessa turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevat huolenaiheet lisääntyvät ja että tieto- ja viestintätekniikan standardeissa on otettava huomioon yksityishenkilöiden suojaamisen periaatteet henkilötietojen käsittelyn ja tällaisten tietojen vapaan liikkuvuuden osalta;

39.  kehottaa komissiota sisällyttämään tuotannon digitaalisen integroinnin tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetiksi ja haluaa edistää yhteyskäytäntöihin ja tuotantolaitteiden digitaalista integrointia koskeviin tietomuotoihin liittyvien avointen standardien kehitystä koneiden ja laitteiden välisen täydellisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi;

40.  panee merkille huolenaiheet, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaan ja SEP‑patentteihin ja toteaa, että vankalla, oikeudenmukaisella ja kohtuullisella teollis- ja tekijänoikeuspolitiikalla voidaan kannustaa investointeja ja innovointia ja helpottaa digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumista ja uusien teknologioiden käyttöönottoa, erityisesti 5G-teknologian ja esineiden internetin laitteiden osalta, sillä niissä tukeudutaan voimakkaasti standardointiin; pitää tärkeänä, että säilytetään SEP‑patenteille tasapainoinen standardointikehys ja tehokkaat lisensointikäytännöt, jotka perustuvat FRAND-käytäntöihin, ja puututaan sekä SEP-patenttien käyttöluvan antajien että haltijoiden oikeutettuun huolestumiseen ja varmistetaan, että standardointiprosessin avulla luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset, joissa kaikenkokoiset yritykset, myös pk-yritykset, voivat tehdä yhteistyötä kaikkia hyödyttävällä tavalla; kannattaa komission pyrkimyksiä varmistaa, että erityyppisten lisensointiratkaisujen ja liiketoimintamallien avulla saavutetaan digitaalisten osa‑alueiden yhteentoimivuus;

41.  kehottaa komissiota tekemään viipymättä selkoa FRAND-periaatteisiin perustuvan oikeudenmukaisen, tehokkaan ja toteuttamiskelpoisen lisensointimenetelmän keskeisistä elementeistä ottaen huomioon sekä standardeja koskevien oikeuksien haltijoiden että käyttäjien edut, joihin kuuluvat SEP-patentit, investoinneista saatava oikeudenmukainen tuotto sekä kestävässä ja avoimessa standardointiprosessissa kehitettyjen teknologioiden laaja saatavuus; kehottaa komissiota panemaan merkille unionin tuomioistuimen asiassa C-170/13 (Huawei v. ZTE) antaman päätöksen, jossa on saatu aikaan tasapaino SEP-patenttien haltijoiden ja standardien käyttäjien välillä patenttiloukkauksien välttämiseksi ja tehokkaan riitojenratkaisun varmistamiseksi; kehottaa komissiota myös parantamaan patentin laajuutta koskevien tietojen määritelmää ja puuttumaan kysymyksiin, jotka liittyvät pk-yritysten ja suurten yritysten väliseen tiedon asymmetriaan, lisäämään SEP-patentteja koskevien ilmoitusten avoimuutta ja parantamaan kyseisten patenttien tuotteisiin soveltamista koskevien tietojen laatua; katsoo, että kaikkien SEP-patenttien kehittäjille maksettavien korvausten on perustuttava oikeudenmukaisiin, oikeasuhteisiin ja syrjimättömiin ehtoihin ja avoimiin, kohtuullisiin, ennustettaviin ja kestäviin tekijänoikeuspalkkioihin, elleivät kehittäjät päätä asettaa standardia käyttöön ilman taloudellista korvausta; toteaa kuitenkin, että on olemassa erilaisia liiketoimintamalleja, kuten lisensointi ilman tekijänoikeuspalkkiota ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö, joten lainsäädännössä ja keskusteluissa olisi edelleen otettava huomioon kaikkien mallien käyttö, myös kaikkien markkinasektoreiden ja teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksiin perustuvien mallien käyttö;

42.  toteaa, että on tarpeen luoda näyttöön perustuva lähestymistapa lupamenettelyn seurantaa ja edelleen kehittämistä varten lisäarvoa ja työpaikkoja luovan dynaamisen toimintaympäristön varmistamiseksi;

43.  kehottaa komissiota julkaisemaan puolivuosittain kertomuksen, jossa esitetään todetut tapaukset, joissa on kyse a) SEP-patenttien luvattomasta käytöstä (eli rikkomuksesta), joka on kestänyt vähintään 18 kuukautta, ja b) standardien saatavuutta koskevista kysymyksistä, jotka johtuvat FRAND-sitoumusten järjestelmällisestä noudattamatta jättämisestä;

44.  kehottaa komissiota saattamaan keskustelut tieteen pilvipalvelun tiedostetusta tarpeesta päätökseen ja ryhtymään välittömästi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisia avoimia tieteen pilvipalveluja koskeviin toimiin, joilla olisi integroitava saumattomasti nykyiset verkot, data ja suurtehoiset tietotekniikkajärjestelmät ja sähköistä infrastruktuuria koskevat palvelut tieteen eri aloilla järjestelmäksi, jossa toimintapolitiikka ja tieto- ja viestintätekniikan standardit ovat yhteisiä;

Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle

45.  pitää komission 2000-luvulle soveltuvia standardeja koskevaa pakettia myönteisenä ja katsoo, että standardointijärjestelmästä olisi tehtävä nykyistä avoimempi ja osallistavampi, jotta kansalaisten, kuluttajien ja pk-yritysten huolenaiheet voidaan ottaa huomioon täysipainoisesti;

46.  pitää valitettavana, että parlamenttia ei kuultu ennen paketin hyväksymistä, ja kehottaa unionin toimielimiä yhdistämään eri aloitteet yhdeksi strategiseksi ja kokonaisvaltaiseksi työohjelmaksi, jotta ei synny päällekkäistä toimintaa ja politiikkaa; korostaa, että parlamentin asiaa käsittelevällä valiokunnalla voi olla tärkeä rooli komission toimeksiantoon perustuvien yhdenmukaisten standardien julkisessa valvonnassa;

47.  kehottaa tehostamaan unionin vuotuista työohjelmaa ja parantamaan sen johdonmukaisuutta ja tarkkuutta;

48.   tähdentää, että seuraavassa unionin vuotuisessa työohjelmassa on paneuduttava erityisesti toimiin, joilla parannetaan tieto- ja viestintätekniikan ja muiden alojen standardijärjestelmien välistä koordinointia, tuetaan eri kansallisten standardointielinten sääntöjen kehittämistä ja edistetään eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden osallistavuutta kiinnittämällä enemmän huomiota 5 artiklassa lueteltujen sidosryhmien rooliin;

49.  korostaa toimielinten välisen vuoropuhelun merkitystä unionin vuotuista työohjelmaa valmisteltaessa ja kannustaa toimenpiteisiin, joilla kaikki asianomaiset sidosryhmät otetaan ennen vuotuisen työohjelman hyväksymistä mukaan vuotuiseen standardointifoorumiin keskustelemaan uusista aloista sekä standardointiprosessissa ilmenneistä haasteista ja tarvittavista parannuksista;

50.  kannustaa jäsenvaltioita investoimaan kansallisiin standardointistrategioihin, jotka myös hyödyttävät ja tukevat julkista sektoria, standardointielimiä, yhteiskunnan sidosryhmiä, pk-yrityksiä ja tiedemaailmaa yksittäisten standardointitoimintasuunnitelmien kehittämisessä ja toimeenpanossa kansallisella tasolla;

51.  pitää standardointia koskevaa yhteistä aloitetta myönteisenä ja suosittelee, että parlamentti kutsutaan osallistumaan aloitteeseen ja edistämään sitä, ja korostaa, että kaikkien sidosryhmien, myös unionin toimielinten, on noudatettava tällaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien sääntöjä; kehottaa komissiota ottamaan johtavan aseman standardointia koskevan yhteisen aloitteen keskeisten toimien ja suositusten toimeenpanossa ja raportoimaan parlamentille toteutuneesta edistyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä;

52.  pitää myönteisenä, että standardointia koskevan yhteisen aloitteen yhteydessä on sitouduttu tutkimukseen, joka koskee taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, mukaan lukien tiedot standardien ja niiden käytön toimintaperiaatteista, riskeistä ja tuloksista elämänlaadun sekä sosiaalisten ja työntekijöitä koskevien näkökohtien osalta; kehottaa komissiota käyttämään tutkimuksen perustana määrällisiä ja laadullisia tietoja ja analysoimaan sekä standardointiprosessin liiketoimintamalleja että erilaisia rahoitusmalleja, mukaan lukien mahdollisuudet ja haasteet, jotta yhdenmukaistetut standardit olisivat saatavilla helposti;

53.  korostaa, että standardointi tunnustetaan entistä enemmän tärkeäksi tutkimuksen ja kehityksen edistäjäksi, että sillä on tärkeä osa tutkimuksen ja markkinoiden välisen kuilun kaventamisessa ja sillä edistetään tutkimustulosten levittämistä ja hyödyntämistä ja luodaan pohjaa uusille innovaatioille;

54.  kehottaa komissiota hyväksymään politiikkatoimia, joilla poistetaan ylimitoitetut esteet innovatiivisilta aloilta, ja kannustamaan investointia tutkimukseen ja kehitykseen sekä unionin standardointitoimintaan; toteaa, että vertikaalisten tuotannonalojen olisi laadittava omat standardointia koskevat etenemissuunnitelmansa, jotka perustuvat teollisuuden prosesseihin ja joista – jos tahto luoda yhteiset standardit on vahva – voisi tulla maailmanlaajuisia standardeja; katsoo, että unionin standardointielinten olisi omaksuttava erityinen rooli tässä prosessissa;

55.  kehottaa standardointia koskevan yhteisen aloitteen osapuolia varmistamaan, että tutkimus ja innovointi mukautetaan paremmin standardien laadinnan prioriteetteihin;

56.  katsoo, että avoimet tiedot ja luvat ovat parhaat välineet innovoinnin ja teknologian kehittämisen vauhdittamiseksi; kehottaa unionin rahoitusta saavia tutkimuslaitoksia käyttämään avoimia patentteja ja lisenssejä, jotta niillä olisi entistä suurempi rooli standardien laadinnassa;

57.  tukee toimia, joilla pyritään parantamaan standardointi- ja tutkimusyhteisöjen välistä synergiaa ja tutkimushankkeiden aikaisessa vaiheessa tapahtuvan standardien edistämisen synergiaa; kehottaa kansallisia standardointielimiä edistämään standardointia tutkijoiden ja innovointiyhteisön parissa, myös asiaan kuuluvissa valtion organisaatiossa ja rahoituselimissä, ja suosittelee, että Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa laaditaan erityinen standardointia koskeva luku;

58.  pyytää, että komissio kannustaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita varmistamaan, että markkinoiden kannalta relevantit palvelualan standardit vastaavat talouden kasvavaa palvelullistamista ja että niitä kehitettäessä pyritään varmistamaan palvelujen turvallisuus ja laatu ja asettamaan etusijalle alat, joilla kuluttajilla on ilmennyt eniten haittoja, loukkaamatta voimassa olevia kansallisia sääntelyvaatimuksia ja etenkään työvoimalainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia ja työehtosopimusneuvotteluja koskevia määräyksiä; myöntää lisäksi, että palvelualan standardeilla vastataan usein kansallisiin erityispiirteisiin ja että niiden kehittäminen kytkeytyy markkinoiden tarpeisiin, kuluttajien etuihin ja yleiseen etuun; painottaa, että eurooppalaisten standardien kehittämisellä olisi edistettävä palveluiden sisämarkkinoiden toimintaa, lisättävä avoimuutta, laatua ja kilpailukykyä ja tuettava kilpailua, innovointia ja kuluttajansuojaa;

59.  toteaa, että eurooppalaiseen standardointiprosessiin on sisällytettävä standardeja, joilla parannetaan ikääntyneiden ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua liikenteeseen ja käyttää liikennepalveluja esteettömästi;

60.  katsoo, että nykyaikainen nopeasti muuttuva maailma tulee teknisesti yhä monimutkaisemmaksi, minkä vuoksi eritelmien käsittelemiseksi syntyy yhä useampia standardeja ja foorumeita, joita ei ole tunnustettu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti, ja että pk-yritysten ja mikroyritysten osallistumiselle on nyt enemmän kysyntää; korostaa, että tarvitaan tukitoimia, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia kehittää ja käyttää standardeja;

61.  korostaa foorumeiden ja tietokantojen yhdistämisen merkitystä Euroopan tasolla, koska siten mahdollistetaan verkkojen ja järjestelmien parempi yhteentoimivuus;

62.  katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan standardointiin kuuluu tuotevaatimusten asettamisen lisäksi myös innovatiivisten teknologioiden kehittäminen;

63.  korostaa, että yhtenäiset (tekniset) säännöt auttavat vähentämään kehittämisen, tuotannon ja sertifioinnin kustannuksia ja välttämään päällekkäisyyksiä;

64.  painottaa Euroopan väestön ikääntymisen edellyttävän, että ikääntyneiden ihmisten ja vammaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien yhteiskunnan jäsenten tarpeet otetaan järjestelmällisesti huomioon kehitettäessä standardeja ja että standardit ovat sopiva väline aktiivisen ja terveen yhteiskunnan luomiseen Euroopassa ja ihmisille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseen;

65.  huomauttaa, että liikenne- ja matkailualan innovointi tarjoaa valtavia mahdollisuuksia ja sillä on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan ja unionin yrityksiin, erityisesti pk‑yrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin, ja muistuttaa, että on kehitettävä uusia standardeja soveltamalla mahdollisuuksien mukaan monialaista lähestymistapaa ja pidettävä yllä standardointia, jotta varmistetaan digitalisointia koskevien unionin aloitteiden, kuten yhteistoiminnallisten älykkäiden liikennejärjestelmien (C-ITS), asianmukainen täytäntöönpano sekä unionin satelliittinavigointijärjestelmiin (Galileo ja EGNOS) liittyvien liikennesovellusten kehittäminen;

Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot

66.  pitää eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden roolia myönteisenä mutta kannustaa tekemään uusia aloitteita niiden avoimuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi ja suosittelee, että Euroopan edut otetaan niiden toiminnan ohjenuoraksi;

67.  pitää kansallisen delegoinnin periaatetta olennaisena eurooppalaisessa järjestelmässä mutta varoittaa, että kansallisen tason resursseissa, teknisessä asiantuntemuksessa ja sidosryhmien osallistumisessa on eroja, ja suosittelee kansallisen delegoinnin täydentämistä;

68.  ymmärtää standardien hyvin ajoitetun toimittamisen merkityksen sekä Euroopan unionin virallisessa lehdessä annettujen viitteiden merkityksen yhdenmukaistettujen standardien tapauksessa; panee merkille, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä lainataan yhä harvemmin viitestandardeja, ja kehottaa komissiota tutkimaan syitä tähän ja paneutumaan niihin ja poistamaan tarpeettomat esteet; suosittelee tässä yhteydessä, että komission asiantuntijat ja uuden lähestymistavan konsultit osallistuvat entistä tiiviimmin standardointiprosessiin, ja kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa standardoinnin arvioinnin ohjeet, jotka auttavat komission eri osastoja, eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja uuden lähestymistavan konsultteja arvioimaan standardeja johdonmukaisesti;

69.  toteaa jälleen kerran, että avoimet ja saavutettavissa olevat muutoksenhakumekanismit lisäävät luottamusta eurooppalaisiin standardointiorganisaatioihin ja standardien laatimisprosesseihin;

70.  kannustaa käyttämään standardointiprosessien saavutettavuuden ja avoimuuden parantamiseksi uusia tieto- ja viestintäteknologioita, jollainen on esimerkiksi CEN:n ja Cenelecin sähköisen oppimisen väline pk-yrityksille; katsoo, että digitaalisten välineiden käyttö voi helpottaa sidosryhmien osallistumista standardien kehittämiseen ja antaa tietoa tulevasta, käynnissä olevasta ja valmistuneesta standardointityöstä;

Strategiset suositukset

71.  kehottaa komissiota tehostamaan vuotuisen standardointifoorumin avulla unionin toimielinten, eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, kansallisten standardointielinten ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien synergiaa ja koordinaatiota ottaen samalla huomioon myös standardien kansainvälisen kehyksen; ottaa huomioon, että suurin osa standardeista kehitetään vapaaehtoisesti vastauksena markkinoiden ja kuluttajien tarpeisiin, ja tukee tätä;

  edellyttää, että asetusta (EU) N:o 1025/2012 sovelletaan tiukasti liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden tunnustamiseen sekä asetuksen 24 artiklassa tarkoitettujen kertomusten julkaisemiseen;

73.  kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan täysin liitteessä III tarkoitettuja organisaatioita koskevat edellytykset ja poistamaan tosiasialliset esteet niiden tehokkaalle osallistumiselle standardointiin;

  suosittelee, että liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden jäsenen asemaa ja velvollisuuksia, kuten niiden muutoksenhakuoikeutta, neuvoa-antavaa tehtävää, oikeutta antaa lausunto ennen standardin hyväksymistä ja pääsyä teknisiin komiteoihin ja työryhmiin, tarkastellaan uudelleen eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa, jotta voidaan arvioida, täyttävätkö ne asetuksen (EU) N:o 1025/2012 vaatimukset;

  kehottaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita varmistamaan, että Wienissä tehty ISO-CEN-sopimus ja Frankfurtissa tehty IEC‒Cenelec-sopimus eivät estä liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden tai kansallisten standardointielinten osallistumista standardointiprosessiin tai vaaranna sitä;

76.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tarvittavaa infrastruktuuria sekä helpottamaan sen rahoitusta ja kiirehtimään sen käyttöönottoa muun muassa nykyaikaistamis-, muutos- ja jälleenasennustoimin eurooppalaisiin standardeihin perustuvien uusien teknologioiden käyttöön ottamiseksi markkinoilla (esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri) turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaatimusten mukaisesti; korostaa, että infrastruktuuri on pitkän aikavälin investointi ja sen standardoinnilla olisi siksi varmistettava mahdollisimman suuri yhteentoimivuus ja mahdollistettava tuleva tekninen kehitys ja sen soveltaminen;

  pyytää komissiota tekemään yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja kansallisten standardointielinten kanssa ja edistämään helppokäyttöisiä standardeja koskevia yhteyspisteitä, jotka voivat auttaa standardien käyttäjiä ja antaa niille tietoja saatavilla olevista standardeista ja niiden yleisistä eritelmistä, auttaa löytämään tarpeita parhaiten vastaavat standardit sekä antaa ohjausta standardien käytöstä; suosittelee lisäksi kansallisen ja unionin tason tiedotus- ja koulutuskampanjoita, joilla edistetään standardien asemaa, ja kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin opetusjärjestelmiin asiaankuuluvia ammatillisen koulutuksen kursseja standardeista;

78.  pyytää komissiota kehittämään teknologian seurantatoimia, jotta voidaan määrittää sellaiset tieto- ja viestintätekniikan kehityskulut, joille voisi olla hyötyä standardoinnista, ja kehottaa edistämään markkinoille saattamisen sekä tieto- ja viestintätekniikan toiminnan kannalta välttämättömän tiedon kulkua ja sen avoimuutta; kehottaa lisäksi edistämään internetistä helposti saatavia ja selkeitä arviointivälineitä;

79.  suosittelee, että kansallisten standardointielinten on tutkittava, onko standardit mahdollista antaa saataville sellaisessa laajuudessa, että standardin käyttäjä voi arvioida standardin merkityksellisyyden; suosittelee painokkaasti, että kansalliset standardointielimet ja eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ottavat standardien maksuja määrittäessään huomioon pk-yritysten ja standardeja muuhun kuin kaupalliseen käyttöön käyttävien sidosryhmien tarpeet;

80.  kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen rekisterin, jossa luetellaan olemassa olevat eurooppalaiset standardit unionin kaikilla virallisilla kielillä ja annetaan myös tiedot eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden käynnissä olevasta standardointityöstä, olemassa olevista standardointitoimeksiannoista, edistymisestä ja virallisia vastalauseita koskevista päätöksistä;

  kehottaa komissiota seuraamaan tieto- ja viestintätekniikan kansainvälisen standardoinnin kehittymistä ja tarvittaessa tukemaan johtoasemissa olevien eurooppalaisten sidosryhmien osallistumista kansainvälisiin standardointielimiin ja strategisesti merkittäviin standardointihankkeisiin ja koordinoimaan sitä, jotta voidaan edistää eurooppalaista sääntelymallia ja Euroopan etuja; kannustaa käyttämään tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin sidosryhmäfoorumia eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja tieto- ja viestintätekniikan kansainvälisten standardointielinten kokoamiseksi yhteen;

82.  kannustaa unionia ottamaan teollisuuden digitalisoinnissa käyttöön Teollisuus 4.0:n referenssiarkkitehtuurin mallin (RAMI);

83.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään julkisissa hankintamenettelyissä eurooppalaisia tieto- ja viestintätekniikan standardeja julkisten palvelujen laadun parantamiseksi ja innovatiivisten teknologioiden edistämiseksi; painottaa kuitenkin, että standardien käytöstä ei pidä aiheutua ylimääräisiä esteitä varsinkaan pienille yrityksille, jotka haluavat osallistua julkisiin hankintamenettelyihin;

  kehottaa unionin toimielimiä, kansallisia hallituksia ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita kehittämään poliittisille päättäjille koulutusohjeita, jotta voidaan auttaa näitä ratkaisemaan eri yksiköiden ja toimielinten erilaisista työskentelymenetelmistä kumpuavat epäyhtenäisyydet ja luoda standardointikulttuuria sekä käsitys siitä, miten standardointiprosessit toimivat ja milloin niitä voidaan käyttää;

  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 56.

(2)

https://ec.europa.eu/info/european-commissions-open-source-strategy_en


PERUSTELUT

1. Tausta

Komissio esitteli 1. kesäkuuta 2016 tiedonantopaketin, jossa hahmoteltiin komission visio siitä, miten eurooppalaista standardointia olisi kehitettävä lähivuosina.

Paketissa on kaikkiaan neljä tiedonantoa: 2000-luvulle soveltuvia eurooppalaisia standardeja koskeva tiedonanto, palvelustandardeja koskevat ohjeet, jotka koskevat Euroopan palvelustandardien hyödyntämistä Euroopan kuluttajien ja yritysten auttamiseksi, 24 artiklan mukaista kertomusta ja REFIT-arviointia koskeva yksiköiden valmisteluasiakirja sekä unionin vuotuinen työohjelma vuoden 2017 eurooppalaista standardointia varten.

Pakettiin kuuluu myös komission päätös standardointia koskevan yhteisen aloitteen puitteista. Kyse on julkisten ja yksityisten organisaatioiden tiiviistä kumppanuudesta, jolla paneudutaan standardien kehittämisprosessin nykyisiin haasteisiin ja edistetään eurooppalaista standardoinnin keskusta, jossa standardeja kehitetään ajoissa, avoimesti ja osallistavasti.

Standardointia koskevaa yhteistä aloitetta täydennettiin huhtikuussa 2016 hyväksytyllä komission tiedonannolla tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla. Tieto- ja viestintätekniikkaa koskevassa tiedonannossa ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla vauhditetaan tieto- ja viestintätekniikan standardien vahvistamista viidellä prioriteettialalla: 5G, pilvipalvelut, esineiden internet, tietoteknologiat ja tietoverkkoturvallisuus.

Komission kattavalla standardointipaketilla, tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevalla tiedonannolla sekä standardointia koskevalla yhteisellä aloitteella pyritään ottamaan käyttöön yksi johdonmukainen eurooppalainen standardointijärjestelmä, jolla mukaudutaan muuttuvaan ympäristöön, tuetaan monia politiikkatoimia ja luodaan etuja ja ennakoitavuutta kuluttajille ja yrityksille.

Unionin standardointipolitiikkaa kehitetään nykyisin erilaisilla toimintapoliittisilla välineillä, kuten Euroopan standardointia koskevalla unionin vuotuisella työohjelmalla ja tieto- ja viestintätekniikan toimintasuunnitelmalla, sekä eri foorumeilla, kuten standardeja käsittelevässä komiteassa ja tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevällä eurooppalaisella sidosryhmäfoorumilla.

Komissio toteaa paketissaan, että kyseisiä aloitteita on mukautettava toisiinsa. Niinpä komissio ehdottaa, että unionin vuotuinen työohjelma hyväksytään aina heinäkuussa, mikä tarkoittaa vuonna 2017, että tätä ennen käydään toimielinten välistä vuoropuhelua, johon Euroopan parlamentti ja unionin muut toimielimet osallistuvat täysipainoisesti. Kunakin vuonna käytävä toimielinten vuoropuhelu perustuu yhteen komission antamaan kertomukseen, joka koskee edellä mainittujen aloitteiden täytäntöönpanoa.

Parlamentin mietinnöllä halutaan edistää ajatusta yhtenäisestä ja johdonmukaisesta unionin standardointipolitiikasta, joka on poliittisella esityslistalla nykyistä tärkeämmässä asemassa ja jonka painopisteistä keskustellaan säännöllisesti parlamentissa.

Esittelijän tarkoituksena on edistää käynnissä olevaa keskustelua ja vahvistaa parlamentin painopisteet vastauksena komission standardointipakettiin, standardointia koskevaan yhteiseen aloitteeseen ja tieto- ja viestintätekniikkaa koskevaan tiedonantoon. Mietinnöllä edistetään lisäksi ensimmäistä, keväälle 2017 kaavailtua toimielinten vuoropuhelua sekä unionin vuotuista työohjelmaa 2018, jonka komissio hyväksyy heinäkuussa 2017.

II. Esittelijän yleiset näkökohdat

Tämä mietintö perustuu eräisiin tärkeisiin seikkoihin, joita esittelijä pitää olennaisina, kun keskustellaan Euroopan standardointijärjestelmän tulevaisuudesta.

Esittelijä pitää standardeja sisämarkkinoiden toiminnalle tärkeinä välineinä, joilla tehostetaan unionin kilpailukykyä, kasvua ja innovointia, edistetään laatua ja suorituskykyä, suojellaan kuluttajia, yrityksiä, työntekijöitä ja ympäristöä ja kehitetään verkkojen ja järjestelmien yhteentoimivuutta.

Standardointiympäristö muuttuu kuitenkin nopeasti uusien teknologioiden ja nopeasti kehittyvän kansainvälisen ympäristön myötä ja siksi, että digitaalisia ratkaisuja integroimisen asteittain teollisuuden kokonaisarvoketjuihin, joten tarvitaan uutta liikevoimaa, jotta voidaan reagoida tehokkaasti teollisuuden, kuluttajien, työntekijöiden, ympäristöjärjestöjen ja muiden sidosryhmien standarditarpeisiin.

Esittelijä pitää myönteisinä komission kattavaa standardointipakettia, tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevaa tiedonantoa ja standardointia koskevaa yhteistä aloitetta. Esittelijä katsoo kuitenkin, että jäljellä on eräitä käytännön esteitä, joihin on vielä paneuduttava ja jotka koskevat järjestelmän osallistavuutta ja avoimuutta sekä liitteen III mukaisten sidosryhmien organisaatioiden edustusta.

Esittelijän mielestä standardeista ovat menestyksekkäimpiä ne, jotka on kehitetty teollisuuden, viranomaisten, kuluttajien, työntekijöiden ja kansalaisten laajalla tuella. Siksi esittelijä kannattaa yhtä ainoaa eurooppalaista järjestelmää, jossa otetaan suurteollisuuden ja viranomaisten panostuksen ohella huomioon myös pk-yritysten, kuluttajien ja kansalaisten panos.

Esittelijä katsoo, että tehokkaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän on perustuttava teollisuuden, viranomaisten, standardointielinten ja muiden asiasta kiinnostuneiden osapuolten tiiviiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön niiden pyrkiessä osallistavuuden, avoimuuden ja yhteisymmärryksen hengessä määrittelemään strategisia teknisiä tai laatuvaatimuksia nykyisiä ja tulevia tuotteita, tuotantoprosesseja, palveluja tai menetelmiä varten.

Esittelijä toteaa lisäksi, että standardit ovat vapaaehtoinen ja markkinavetoinen väline, jolla huolehditaan teknisistä vaatimuksista ja ohjauksesta, joiden avulla voidaan edistää unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa ja politiikkaa, mikä edellyttää niiden avointa ja osallistavaa kehittämistä. Hän korostaa kuitenkin, että terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemisen tasoa koskevan poliittisen päätöksenteon olisi kuuluttava edelleen lainsäädäntövallan käyttäjälle.

Esittelijä haluaa vielä todeta, että on tärkeää edistää eurooppalaisia standardeja ja eurooppalaista standardointimallia maailmanlaajuisella tasolla, ja hän pitää tärkeänä, että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät niiden edistämiseen ja kiinnittävät enemmän huomiota standardien maailmanlaajuiseen rooliin ja merkitykseen osallistuessaan standardointityöhön.

III. Tieto- ja viestintätekniikan standardit

Mietinnössä todetaan, että sekä yhteentoimivuus että standardointi ovat avainasemassa digitalisaatiokehityksessä. Teknologioiden lähentyminen sekä yhteiskunnan, yritysten ja julkisten palvelujen digitalisaatio hämärtävät yleisen standardoinnin ja tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin perinteistä eroa, mutta komissio ehdottaa edelleen erilaisia politiikan välineitä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin suunnittelemiseen ja muun standardoinnin suunnittelemiseen.

Siksi mietinnössä kehotetaan komissiota määrittämään selkeästi tieto- ja viestintätekniikan toimintasuunnitelman, tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteja koskevan tiedonannon, 2000-luvulle soveltuvia standardeja koskevan paketin ja vuotuisen työohjelman väliset yhteneväisyydet ja tehdään erinäisiä ehdotuksia esineiden internetin parantamiseksi.

Esittelijä tähdentää, että Euroopan olisi kannatettava avoimia standardointiprosesseja, koska ne toimivat moottorina innovoinnille, yhteenliitettävyydelle sekä oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden ja syrjimättömyyden varmistamiseen (FRAND-sitoumus) perustuvien teknologioiden hyödyntämiselle, jotta voidaan huolehtia standardien soveltamisen kannalta olennaisten patenttien haltijoiden ja mahdollisten lisenssinhaltijoiden oikeutetuista eduista ja turvata standardoinnin yhdenvertaiset lähtökohdat siten, että kaikenkokoiset yritykset voivat tehdä yhteistyötä toisiaan vastavuoroisesti hyödyttäen.

IV. Tarve soveltaa 2000-luvun eurooppalaisiin standardeihin kokonaisvaltaista lähestymistapaa

Esittelijä katsoo, että standardointiprosessissa on kyse myös muusta kuin pelkistä taloudellisista näkökohdista. Hän korostaa, että standardien kehittämiseen osallistuvien sidosryhmien on omaksuttava kokonaisvaltainen ja yhteinen lähestymistapa, jossa pk‑yritysten, kuluttajien ja kansalaisten tavoitteet erityisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin sekä terveyteen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä on täysin integroitu standardointiprosessiin.

Esittelijä pitää valitettavana, että parlamenttia ei kuultu asianmukaisesti ennen kuin komissio hyväksyi paketin, ja kehottaa komissiota yhdessä muiden unionin toimielinten, eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja muiden asiaa käsittelevien sidosryhmien kanssa yhdistämään eri aloitteet yhdeksi strategiseksi ja kokonaisvaltaiseksi työohjelmaksi.

Esittelijä ehdottaa myös unionin vuotuisen työohjelman tehostamista ja parantamista ja sen johdonmukaisuuden lisäämistä siten, että tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat standardointitoiminnot ja muut standardointitoiminnot mukautetaan toisiinsa ja ennen unionin vuotuisen työohjelman hyväksymistä perustetaan vuotuinen standardointifoorumi, jotta eri sidosryhmät saadaan paremmin mukaan toimielinten väliseen vuoropuheluun.

Esittelijä pitää standardointia koskevaa yhteistä aloitetta myönteisenä ja ehdottaa, että taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevaan arviointiin sisällytetään myös tiedot standardointiprosessin vaikutuksista liiketoimintamalleihin ja eri rahoitusmalleihin.

Komissio edistää palvelustandardeja koskevassa tiedonannossaan palvelualan standardien kehittämistä. Esittelijä kannattaa komission lähestymistapaa mutta katsoo, että asia olisi hoidettava pyrkimällä ymmärtämään paremmin sidosryhmien tarpeita ja asettamalla etusijalle alat, joilla kuluttajille on aiheutunut eniten haittoja, loukkaamatta voimassa olevia kansallisia sääntelyvaatimuksia ja etenkään työvoimalainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia ja työehtosopimusneuvotteluja koskevia määräyksiä.

Esittelijä korostaa myös, että on tuettava pk-yritysten osallistumista standardien kehittämiseen ja saatavilla olevien standardien käyttämiseen.

V. Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot

Esittelijä tekee myös erinäisiä ehdotuksia siitä, miten Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan sähköteknisen standardointijärjestön (Cenelec) ja eurooppalaisen telealan standardoimisjärjestön (ETSI) standardointiprosessien avoimuutta voidaan parantaa ja miten järjestelmää voidaan vahvistaa varmistamalla, että standardien kehittäminen jatkuu avoimena ja Euroopan etujen mukaisena ja että kaikilla sidosryhmillä, jotka haluavat vaikuttaa standardointiprosessiin ja osallistua standardien kehittämiseen, on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja että niiden edut otetaan huomioon.

VI. Strategiset suositukset

Esittelijä antaa komissiolle muutamia strategisia suosituksia toimielinten vuoropuhelua ja vuotuista työohjelmaa 2018 varten.

Esittelijä ehdottaa, että komissio tehostaa eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja sidosryhmien organisaatioiden synergiaa ja koordinointia ja hyväksyy toimintasuunnitelman, jolla poistetaan tosiasialliset esteet liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden tehokkaalle osallistumiselle. Mietinnössä ehdotetaan, että liitteessä III tarkoitetuille organisaatioille myönnetään erityinen jäsenyys, johon liittyy erityisoikeuksia ja -velvollisuuksia, ja että kyseisiä organisaatioita koskevat edellytykset yhdenmukaistetaan kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla.

Esittelijä ehdottaa pk-yritysten standardointiprosessiin osallistumisen parantamiseksi, että perustetaan helposti lähestyttäviä yhteyspisteitä, jotka avustavat standardien käyttäjiä ja antavat näille tietoja.

Esittelijä ehdottaa Euroopan standardointijärjestelmän roolin tehostamiseksi maailmanlaajuisella tasolla, että komissio seuraa tieto- ja viestintätekniikan kansainvälisen standardoinnin kehittymistä ja rahoittaa tarvittaessa eurooppalaisten asiantuntijoiden kansainvälisen tason osallistumisen, jotta voidaan edistää eurooppalaista sääntelymallia ja Euroopan etuja.

Esittelijä ehdottaa lopuksi, että lisätään tietoisuutta ja tietämystä standardeista laatimalla poliittisten päättäjien koulutusta varten ohjeita, joissa selitetään, miten standardointi toimii ja milloin sitä voidaan käyttää.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.3.2017)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

eurooppalaisesta standardoinnista – asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpano

(2016/2274(INI))

Valmistelija (*): Hans-Olaf Henkel

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  painottaa, että avoimuuteen, läpinäkyvyyteen, puolueettomuuteen, johdonmukaisuuteen ja osallistavuuteen perustuvan toimialavetoisen, vapaaehtoisen ja yhteisymmärrykseen pyrkivän tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin olisi oltava tuloksekasta ja tehokasta eurooppalaisten kuluttajien, työntekijöiden ja teollisuuden hyväksi;

2.  korostaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardit ovat olennaisen tärkeitä digitaalisten sisämarkkinoiden täysimääräiseksi käyttöönottamiseksi, nykyaikaiseen datavetoiseen digitalisoituun talouteen siirtymisen helpottamiseksi ja Euroopan teollisuuden yleisen kilpailukyvyn tehostamiseksi; painottaa, että eurooppalaisen tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin on oltava osa Euroopan digitaalistrategiaa, sillä yhteentoimivuus mahdollistaa mittakaavaedut ja innovaatiot sekä tukee markkinoille pääsyä ja työpaikkojen luomista;

3.  panee merkille nykyisen haasteellisen ympäristön, jossa digitalisointia tapahtuu kaikilla aloilla, sekä teknologisen muutoksen kiihtymisen ja standardointifoorumien lisääntymisen, ja tunnustaa tarpeen mukauttaa EU:n standardointityötä kyseisiin olosuhteisiin;

4.  ymmärtää tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin strategisen merkityksen ja kehottaa jatkuvaan vuoropuheluun parlamentin, komission, neuvoston ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välillä;

5.  korostaa tarvetta lisätä yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan standardointiyhteisössä, erityisesti eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välillä, ja kehottaa niitä laatimaan yhteisen vuotuisen työohjelman, joissa määritellään yhteisen edun mukaiset monialaiset alueet;

6.  on tietoinen strategisesta merkityksestä, joka EU:n koordinoidulla ja optimoidulla läsnäololla on kansainvälisillä tieto- ja viestintätekniikan foorumeilla ja kansainvälisissä standardointiorganisaatioissa;

7.  pyytää komissiota järkeistämään alustojen ja yhteensovittamismekanismien määrää;

8.  kehottaa komissiota edistämään aktiivisesti eurooppalaisia standardeja kansainvälisesti ja kehittämään toimintasuunnitelman yhteisen edun mukaisiin aloihin perustuvaa läheisempää yhteistyötä varten kansainvälisten kumppanien kanssa;

9.  korostaa tieto- ja viestintätekniikan standardien ja teknisten eritelmien maailmanlaajuista luonnetta ja kehottaa Euroopan standardointijärjestöjä sitoutumaan pysyvästi globaalien standardien käyttöönottoon Euroopassa ja tehostamaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa avoimen, osallistavan ja yhteisymmärrykseen pyrkivän prosessin avulla sekä pyytää komissiota selvittämään parhaiksi osoittautuneet standardit julkisia hankintoja varten noudattaen EU:n lainsäädäntöä ja toimintatapoja; kehottaa komissiota nopeuttamaan menettelyä, jossa eurooppalaiset tieto- ja viestintätekniikan standardit luetellaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL);

10.  korostaa, että EU:n ja kolmansien maiden välisillä oikeudenmukaisilla kauppasopimuksilla voidaan edistää yhteisten kansainvälisten sääntöjen laadintaa standardoinnin alalla;

11.  korostaa, että kansainvälinen yhteistyö standardoinnissa edistää läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja yhtenäisyyttä ja luo kilpailulle suotuisan ympäristön teollisuudelle, ja toteaa, että hyvänä esimerkkinä tästä on tieto- ja viestintätekniikan alaa varten kehitetty Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission ajoneuvoja koskevien määräysten yhdenmukaistamista käsittelevä maailmanfoorumi (WP.29);

12.  katsoo, että se, että komissio ja jäsenvaltiot osallistuvat EU:n teollisuuden alan suunnitteluun, on olennaisen tärkeää maailmanlaajuisten standardien hyväksymisen helpottamisessa, sillä näin lyödään eurooppalainen leima 5G-teknologian määrittelyyn ja käyttöönottoon;

13.  kehottaa komissiota harkitsemaan lähentymistä kolmansien maiden kanssa 5G:n, pilvipalvelujen, datan ja kyberturvallisuuden alalla;

14.  kannustaa komissiota ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita tarjoamaan teknistä apua EU:n ulkopuolelle eurooppalaisten standardien kansainvälistämisen, institutionaalisten mallien ja standardointiprosessien tukemiseksi;

15.  kehottaa komissiota aloittamaan mahdollisimman pian yhteisen standardointialoitteen täytäntöönpanon sisämarkkinastrategian mukaisesti;

16.  korostaa, että standardointi tunnustetaan entistä enemmän tärkeäksi tutkimuksen ja kehityksen edistäjäksi, sillä on tärkeä osa tutkimuksen ja markkinoiden välisen kuilun kaventamisessa ja sillä edistetään tutkimustulosten levittämistä ja hyödyntämistä ja luodaan pohjaa uusille innovaatioille;

17.  kehottaa komissiota hyväksymään politiikkatoimia, joilla poistetaan ylimitoitetut esteet innovatiivisilta aloilta, ja kannustamaan investointia tutkimukseen ja kehitykseen sekä EU:n standardointitoimintaan; toteaa, että vertikaalisten tuotannonalojen olisi laadittava omat standardointia koskevat etenemissuunnitelmansa, jotka perustuvat teollisuuden prosesseihin ja joista – jos tahto luoda yhteiset standardit on vahva – voisi tulla maailmanlaajuisia standardeja; katsoo, että EU:n standardointielinten olisi omaksuttava erityinen rooli tässä prosessissa;

18.  kehottaa yhteisen aloitteen osapuolia varmistamaan, että tutkimus ja innovointi mukautetaan paremmin standardien laadinnan prioriteetteihin;

19.  kehottaa Euroopan standardointikomiteaa (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomiteaa (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitosta (ETSI) harjoittamaan monialaista yhteistyötä ja edistämään sitä sekä varmistamaan helpot, joustavat, läpinäkyvät ja saavutettavissa olevat standardointiprosessit etenkin perinteisiin toimialoihin vaikuttavien tieto- ja viestintätekniikan standardien suhteen sekä sen, että kaikki olennaiset sidosryhmät, kuten valmistusteollisuus, pk-yritykset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset sidosryhmät ja viranomaiset osallistuvat niihin asianmukaisesti;

20.  huomauttaa, että digitalisointi kehittyy nopeasti ja että se on tärkeä talouden veturi; korostaa vertikaalisten tuotannonalojen tehokkaan digitalisoinnin tärkeyttä pk-yritysten kannalta ja ennen kaikkea kuluttajien kannalta niin eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla ja tarvetta esittää niiden näkökannat asianmukaisesti kansainvälisessä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnissa;

21.  panee merkille pk-yrityksillä edelleen olevat esteet standardointiin osallistumiselle ja standardien käyttöönotolle – myös tiedon puutteen; kehottaa luomaan yksinkertaisen ja avoimen standardointikehyksen kaikkien pk-yritysten tueksi kaikissa eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa;

22.  on tyytyväinen ETSIn toimiin, joilla pyritään tarjoamaan helppo markkinoille pääsy eurooppalaisille pk-yrityksille, ja sen pitkän aikavälin strategiaan (2016–2021), jossa käsitellään erityisesti monialaista yhteistyötä;

23.  toteaa, että standardointi tavaroiden, palvelujen sekä tieto- ja viestintätekniikan standardien alalla parantaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia päästä markkinoille;

24.  korostaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardointi edellyttää tasapainoista ja tehokasta teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaa ja että oikeudenmukainen, kohtuullinen ja syrjimätön lupajärjestelmä (FRAND) luo tärkeän tasapainon innovoijien ja teknologian käyttäjien välille; on tyytyväinen unionin tuomioistuimen äskettäin antamaan merkittävään päätökseen asiassa Huawei vastaan ZTE ja kehottaa komissiota huolehtimaan tehokkaasta riitojen ratkaisemisesta, edistämään sijoitusten tuottavuutta ja varmistamaan laajat mahdollisuudet standardoidun tekniikan käyttöön; on huolestunut siitä, että oikeudellinen epäselvyys voi heikentää järjestelmän oikeudenmukaisuutta; huomauttaa, että pk-yritykset ovat lupaprosessissa erityisen heikossa asemassa ja että lupaehtojen avoimuus ja ohjeistus voisivat lisätä standardien käyttöä;

25.  painottaa, että osapuolten on neuvoteltava FRAND-periaatteen mukainen lisenssisopimus patenttisalkusta, joka vaaditaan standardin täytäntöön panemiseksi, ja että oikeudenmukainen rojalti vastaa arvoa, jonka patentoitu teknologia antaa tuotteelle;

26.  kehottaa komissiota julkaisemaan puolivuosittain kertomuksen, jossa esitetään todetut tapaukset a) standardin soveltamisen kannalta olennaisten patenttien luvattomasta käytöstä (eli rikkomuksesta), joka on kestänyt vähintään 18 kuukautta, ja b) standardien saatavuutta koskevista kysymyksistä, jotka johtuvat FRAND-sitoumusten järjestelmällisestä noudattamatta jättämisestä;

27.  toteaa, että on tarpeen luoda näyttöön perustuva lähestymistapa lupamenettelyn seurantaa ja edelleen kehittämistä varten lisäarvoa ja työpaikkoja luovan dynaamisen toimintaympäristön varmistamiseksi;

28.  katsoo, että avoimet tiedot ja luvat ovat parhaat välineet innovoinnin ja teknologian kehittämisen vauhdittamiseksi; kehottaa EU:n rahoitusta hyödyntäviä tutkimuslaitoksia käyttämään avoimia patentteja ja lisenssejä, jotta niillä olisi entistä suurempi rooli standardien laadinnassa;

29.  arvostaa parannuksia, joita on tehty tieto- ja viestintätekniikan standardointia ennakoivassa prosessissa; korostaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardien nopea ja oikea-aikainen hyväksyminen ja julkaiseminen on olennaisen tärkeää, ja kehottaa asianomaisia osapuolia toteuttamaan tarvittavat toimet prosessien parantamiseksi ja varmuuden lisäämiseksi;

30.  palauttaa mieliin, että komissiolla on ratkaiseva osuus määritettäessä nopeus, jolla standardeista tulee valmiita markkinoille, ja kannustaa komissiota sopimaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa selvästä prosessista sen varmistamiseksi, että standardit julkaistaan EUVL:ssä hyvissä ajoin;

31.  korostaa, että hyvin ajoitettu standardien toimitus on ratkaisevan tärkeää, mukaan lukien viitetiedot EUVL:ssä yhdenmukaistettujen standardien tapauksessa;

32.  tunnustaa uuden lähestymistavan menestyksen ja kehottaa säilyttämään sen periaatteet;

33.  on tyytyväinen komission määrittelemiin viiteen tieto- ja viestintätekniikan painopistealaan, joita ovat 5G, pilvipalvelut, esineiden internet, data ja kyberturvallisuus – ne kaikki ovat tärkeitä teknologisia rakenneosia, joihin tukeutuvat yhtä tärkeät alat, kuten sähköiset terveyspalvelut, älykäs ja tehokas energian käyttö, älykkäät liikennejärjestelmät, älykkäät kaupungit ja edistynyt valmistus;

34.  painottaa tarvetta luoda avoin ja yhteentoimiva tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristö, joka perustuu tieto- ja viestintätekniikan viiteen painopistestandardiin, ja kannustaa kilpailemaan arvonmuodostuksessa, johon perustuen innovaatiot voivat kukoistaa; katsoo, että

–  5G-standardeilla olisi mahdollistettava todellinen sukupolven muutos suorituskykyä, luotettavuutta ja viivettä ajatellen ja mahdollistettava se, että 5G:n avulla voidaan selviytyä odotetusta liikenteen kasvusta ja sille rakennettavien palvelujen erilaisista vaatimuksista;

–  kyberturvallisuuden standardeilla olisi mahdollistettava sisäänrakennetun turvallisuuden periaate ja niiden olisi noudatettava sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatteita, tuettava verkkojen kestävyyttä ja riskien hallintaa sekä selviydyttävä kaikkeen tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen kohdistuvien kyberuhkien nopeasta lisääntymisestä;

–  pilvipalvelustandardien olisi lähennyttävä, jotta mahdollistetaan pilvipalvelujen kaikkien osien yhteentoimivuus ja siirrettävyys;

–  datastandardeilla olisi edistettävä monialaista tietojen liikkuvuutta ja saavutettava parempi datan ja metadatan yhteentoimivuus, niin sanottu semantifikaatio mukaan luettuna, ja myötävaikutettava ison datan referenssiarkkitehtuurin kehitykseen;

–  esineiden internetiä koskevilla standardeilla olisi puututtava nykyiseen hajanaisuuteen ilman, että haitataan innovointia alalla, joka kehittyy hyvin nopeasti;

35.  toteaa, että tehokkaat 5G-verkot ovat riippuvaisia yhteisistä standardeista, joilla varmistetaan yhteentoimivuus ja turvallisuus, mutta muistuttaa, että erittäin suurikapasiteettisen verkon kehittäminen muodostaa pohjan luotettavalle 5G-verkolle;

36.  toteaa, että datavetoisen talouden menestys on riippuvainen laajemmasta tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristöstä, mukaan lukien korkeasti koulutetut asiantuntijat ja pätevät ihmiset, jotta voidaan poistaa digitaalinen kahtiajako ja syrjäytyminen;

37.  kannustaa EU:ta ottamaan unionin teollisuuden digitalisoinnissa käyttöön Teollisuus 4.0:n referenssiarkkitehtuurin mallin (RAMI);

38.  korostaa yhdistettyjen alustojen ja tietokantojen merkitystä Euroopan tasolla, millä mahdollistetaan verkkojen ja järjestelmien entistä parempi yhteentoimivuus;

39.  korostaa, että laitteiden sekä teknisten ratkaisujen ja palvelujen yhteentoimivuus ja suorituskyky ovat tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin ytimessä;

40.  katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan standardointiin kuuluu tuotevaatimusten asettamisen lisäksi myös innovatiivisten teknologioiden kehittäminen;

41.  kehottaa komissiota edistämään eurooppalaisia standardeja, joilla tuetaan avoimen lähdekoodin työkaluja, joilla voidaan varmistaa yhtäläinen pääsy Euroopan tasolla kehitettyyn pääomaan;

42.  kehottaa komissiota ottamaan johtoaseman eri alojen ja kielialueiden välisten standardien edistämisessä sekä yksityisyyttä suojelevien, luotettavien ja turvallisten palvelujen tukemisessa;

43.  korostaa, että yhtenäiset (tekniset) säännöt auttavat vähentämään kehittämisen, tuotannon ja sertifioinnin kustannuksia ja välttämään päällekkäisyydet;

44.  korostaa, että standardointi johtaa myös yhtenäiseen prosessiin, joka on kestävä ja siirrettävissä kaikkiin jäsenvaltioihin;

45.  pyytää komissiota antamaan Euroopan parlamentille vuosittain tietoa tieto- ja viestintätekniikan standardoinnista ja sen panoksesta EU:n kilpailukykyyn ja kasvuun epävirallisen keskustelun muodossa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA. VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

61

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nikolay Barekov, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Cristian-Silviu Buşoi, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Pilar del Castillo Vera, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, András Gyürk, Rebecca Harms, Eva Kaili, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mario Borghezio, Soledad Cabezón Ruiz, Jens Geier, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Olle Ludvigsson, Sofia Sakorafa, Anne Sander, Maria Spyraki, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Isabella Adinolfi, Arndt Kohn, Maria Noichl, Pavel Poc

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

61

+

ALDE

Fredrick Federley, Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Lieve Wierinck

ECR

Nikolay Barekov, Edward Czesak, Ashley Fox, Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský

EFDD

Isabella Adinolfi, Dario Tamburrano, Marco Zullo

ENF

Mario Borghezio, Angelo Ciocca

GUE

Xabier Benito Ziluaga, Paloma López Bermejo, Sofia Sakorafa, Neoklis Sylikiotis

PPE

Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Cristian-Silviu Buşoi, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Janusz Lewandowski, Nadine Morano, Angelika Niebler, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Maria Spyraki, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera

S&D

José Blanco López, Soledad Cabezón Ruiz, Jens Geier, Adam Gierek, Eva Kaili, Arndt Kohn, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Dan Nica, Maria Noichl, Pavel Poc, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Reinhard Bütikofer, Rebecca Harms, Benedek Jávor, Michel Reimon, Claude Turmes

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.4.2017)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

eurooppalaisesta standardoinnista – asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpano

(2016/2274(INI))

Valmistelija: Pavel Telička

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että liikenneala on ollut ensimmäisten joukossa kehittämässä ja ottamassa käyttöön standardeja, joita tarvitaan yhtenäisen liikennealueen luomisessa;

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla; katsoo, että EU:n laajuiseen standardointiin kannustaminen auttaa osaltaan sisämarkkinoiden esteiden purkamista, EU:n toimintapolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja matkailu- ja liikennealan nykyisiin haasteisiin vastaamista esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

a.  ilmasto-, ympäristö- ja energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen kehittämällä ja tukemalla kestäviä liikenne- ja matkailuratkaisuja, kuten sähkö- ja hybridiautoja, vaihtoehtoisia polttoaineita ja ovelta ovelle tapahtuvia intermodaalisten liikennepalvelujen ketjuja sekä tukemalla Clean Sky -aloitteen kaltaisia aloitteita;

b.  turvallisuuden parantaminen tukemalla automatisointia ja tehostamalla sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla liikenteenohjausjärjestelmiä, kuten Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS), Euroopan satelliittinavigointijärjestelmiä (EGNOS ja Galileo), jokiliikenteen tietopalvelua (RIS), älykästä liikennejärjestelmää (ITS), alusliikennettä koskevaa seuranta- ja tietojärjestelmää (VTMIS) ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanketta (SESAR);

c.  yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen tekeminen kilpailukykyiseksi edistämällä kaikkien liikennemuotojen integroimista vahvistamalla yhteentoimivuutta, intermodaalisuutta ja yhteenliitettävyyttä ja sisällyttämällä siihen yhteistyötaloudesta syntyviä liikenneratkaisuja;

d.  liikenne- ja matkailupalvelujen vetovoiman, saatavuuden, laadun ja valikoiman lisääminen kaikille matkustajille ja kuluttajille tarjoamalla heille helppokäyttöisempiä ja kohdennetumpia tuotteita ja tietoja;

2.  huomauttaa, että liikenne- ja matkailualan innovointi tarjoaa valtavia mahdollisuuksia ja sillä on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan ja EU:n yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin ja muistuttaa, että on kehitettävä uusia standardeja soveltamalla mahdollisuuksien mukaan monialaista lähestymistapaa ja pidettävä yllä standardointia, jotta varmistetaan digitalisointia koskevien EU:n aloitteiden, kuten yhteistoiminnallisten älykkäiden liikennejärjestelmien (C-ITS) asianmukainen täytäntöönpano sekä EU:n satelliittinavigointijärjestelmiin (Galileo ja EGNOS) liittyvien liikennesovellusten kehittäminen;

3.  toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan standardointi hyödyttää liikenteeseen ja matkailuun liittyvien palvelujen ja multimodaalisten liikenneratkaisujen kehittämistä; kehottaa komissiota ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita kiinnittämään enemmän huomiota tähän kehittämiseen, kun ne panevat täytäntöön tieto- ja viestintätekniikan standardointia koskevaa ensisijaista toimintasuunnitelmaansa, ja erityisesti tutkimaan standardoinnin mahdollisuuksia matkailualan teknisten muutosten ja uusien liiketoimintamallien tukemisessa; kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin edistääkseen integroidun älykkään lipunmyynti- ja tiedotusjärjestelmän kehittämistä ja uusia liikkuvuuskäsitteitä, kuten liikkuvuus palveluna;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tarvittavaa infrastruktuuria sekä helpottamaan sen rahoitusta ja kiirehtimään sen käyttöönottoa muun muassa nykyaikaistamis-, muutos- ja jälleenasennustoimin eurooppalaisiin standardeihin perustuvien uusien teknologioiden hyväksymiseksi markkinoilla (esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri) turvallisuutta, terveyttä ja ympäristöä koskevien vaatimusten mukaisesti; korostaa, että infrastruktuuri on pitkän aikavälin investointi ja sen standardoinnilla olisi siksi varmistettava mahdollisimman suuri yhteentoimivuus ja mahdollistettava tuleva tekninen kehitys ja sen soveltaminen;

5.  painottaa, että maailmanlaajuisen kilpailun ja liikenteen kansainvälisen luonteen vuoksi on välttämätöntä kehittää kansainvälisiä standardeja, jotta voidaan varmistaa sekä yhteentoimivuus että EU:n teollisuuden markkinointimahdollisuuksien laajentaminen; kehottaa komissiota jatkamaan aktiivisesti eurooppalaisten standardien edistämistä kansainvälisillä foorumeilla;

6.  pitää valitettavana, että kansallisissa standardeissa olevat erot esimerkiksi rahti- ja logistiikka-aloilla ovat edelleen sisämarkkinoiden esteenä, ja kehottaa siksi komissiota ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita kehittämään asianmukaisia standardeja, joilla voidaan aina tarvittaessa yhdenmukaistaa ehtoja kansallisella tasolla, niin että sisämarkkinoiden mahdolliset esteet saadaan poistettua; korostaa tarvetta pyrkiä eri liikennemuotojen asianomaisten standardien yhdenmukaistamiseen;

7.  toteaa myös, että standardointi voi – sen lisäksi, että se ehkäisee markkinoiden pirstaloitumista – osaltaan vähentää huomattavasti kaikkien yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallintorasitetta ja kuljetuskustannuksia (esimerkiksi sähköiset asiakirjat) ja helpottaa EU:n lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa (esimerkiksi digitaaliset ajopiirturit ja sähköiset tietullijärjestelmät);

8.  kehottaa komissiota lisäksi kiinnittämään huomiota ehdokasvaltioiden pyrkimyksiin yhdenmukaistaa standardejaan EU:n standardien kanssa olemassa olevien pullonkaulojen minimoimiseksi ja kehottaa komissiota avustamaan ehdokasvaltioita näissä pyrkimyksissä;

9.  katsoo, että tieto- ja viestintäteknologian avoimilla standardeilla ehkäistään kuluttajien toimittajariippuvuutta, alennetaan kustannuksia, edistetään kilpailua ja innovointia sekä taataan yhteentoimivuus; korostaa avointen, läpinäkyvien ja osallistavien standardointiprosessien merkitystä; kannustaa komissiota ja eurooppalaisia standardointiorganisaatioita edistämään avoimia standardeja yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen yhtenä pilarina ja ottamaan täysimääräisesti huomioon liikennealan erityistarpeet;

10.  uskoo vakaasti, että avoimella datalla on keskeinen merkitys erityisesti liikenteen alalla, kun on kyse kaikkien hyötyjen saamisesta digitaalisista sisämarkkinoista, ja toteaa että yksi esimerkki tästä on multimodaaliliikenteen edistäminen ja kehittäminen; korostaa siksi, että oikeusvarmuutta on parannettava erityisesti omistajuuden ja vastuun osalta; kehottaa siksi komissiota julkaisemaan viipymättä etenemissuunnitelman julkisesti rahoitettujen liikennetietojen ja ohjelmointiliittymien yhdenmukaistamiseen tarkoitettujen standardien kehittämistä varten, jotta voidaan edistää dataintensiivisiä innovaatioita ja uusien liikennepalvelujen tarjoamista;

11.  panee merkille liikennealan kyberturvallisuutta koskevat huolet ja uhkien erityispiirteet; kehottaa komissiota käsittelemään kyseisiä erityispiirteitä sen hyväksyessä kyberturvallisuusstandardeja koskevat suosituksensa vuoden 2017 loppuun mennessä liikennealan kyberturvallisuutta koskevan kokonaisvaltaisen strategian ensimmäisenä vaiheena;

12.  kehottaa komissiota kokoamaan tilastoja, jotta digitalisoinnin ja tieto- ja viestintätekniikoiden vaikutusta liikenteeseen ja matkailuun voidaan arvioida paremmin;

13.  toteaa, että eurooppalaiseen standardointiprosessiin on sisällytettävä standardeja, joilla parannetaan ikääntyneiden ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua liikenteeseen ja käyttää liikennepalveluja esteettömästi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.4.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Maria Grapini, Matthijs van Miltenburg, Henna Virkkunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Stuart Agnew, Jiří Maštálka

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

43

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Dominique Riquet, Pavel Telička, Matthijs van Miltenburg

ECR

Jacqueline Foster, Tomasz Piotr Poręba, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Peter van Dalen

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Merja Kyllönen, Jiří Maštálka

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Dieter-Lebrecht Koch, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Henna Virkkunen, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp

S&D

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Maria Grapini, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Jens Nilsson, Gabriele Preuß, David-Maria Sassoli, Claudia Țapardel, István Ujhelyi, Janusz Zemke

Verts/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

2

-

EFDD

Peter Lundgren, John Stuart Agnew

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Edward Czesak, Anna Hedh, Kaja Kallas, Franz Obermayr, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella, Sabine Verheyen


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

34

+

ALDE

ECR

EFDD

GUE/NGL

PPE

 

 

S&D

 

 

Verts/ALE

 

 

Dita Charanzová, Kaja Kallas, Jasenko Selimovic

Edward Czesak, Daniel Dalton, Anneleen Van Bossuyt

Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Marco Zullo

Dennis de Jong

Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Anna Maria Corazza Bildt, Ildikó Gáll-Pelcz, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Adam Szejnfeld, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Ţurcanu, Sabine Verheyen

Biljana Borzan, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Anna Hedh, Liisa Jaakonsaari, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Marc Tarabella

Pascal Durand, Igor Šoltes

0

-

 

 

2

0

ENF

Franz Obermayr, Mylène Troszczynski

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus