Menettely : 2017/2019(IMM)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0218/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0218/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/06/2017 - 8.3

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0258

MIETINTÖ     
PDF 368kWORD 51k
12.6.2017
PE 602.901v02-00 A8-0218/2017

Mylène Troszczynskin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

(2017/2019(IMM))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Tadeusz Zwiefka

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 PERUSTELUT
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Mylène Troszczynskin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

(2017/2019(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Ranskan tasavallan oikeusministerin 1. joulukuuta 2016 toimittaman, Mylène Troszczynskin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön Bobignyn yleisen syyttäjän suorittaman esitutkinnan yhteydessä liittyen julkiseen kunnianloukkaukseen, joka kohdistuu henkilöön tai ihmisryhmään johtuen heidän alkuperästään tai heidän kuulumisestaan tai kuulumattomuudestaan tiettyyn etniseen ryhmään, kansakuntaan, rotuun tai uskontoon ja jossa yllytetään vihaan tai väkivaltaan sellaista henkilöä tai ihmisryhmää kohtaan, joka on tiettyä alkuperää tai kuuluu tai ei kuulu tiettyyn etniseen ryhmään, kansakuntaan, rotuun tai uskontoon, ja ottaa huomioon, että tästä pyynnöstä ilmoitettiin täysistunnossa 16. tammikuuta 2017,

–  on kuullut Mylène Troszczynskia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 §:n sellaisena kuin se on muutettuna 4. elokuuta 1995 annetulla perustuslaillisella lailla nro 95-880,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0218/2017),

A.  ottaa huomioon, että Bobignyn yleinen syyttäjä on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen ja Picardien aluevaltuuston jäsenen Mylène Troszczynskin koskemattomuuden pidättämistä, mikä liittyy oikeudenkäyntiin, joka koskee hänen twitter-tilillään 23. syyskuuta 2015 julkaisemaansa kuvaa täyshuntuun pukeutuneista naisista, jotka ilmeisesti jonottavat CAF:n (Caisse d’allocation familiale – perheavustuskassa) toimipisteen ulkopuolella, ja tähän kuvaan hän oli liittänyt tekstin ”Rosny-Sous-Bois CAF 9.12.14. Täyshunnun käytön pitäisi olla lailla kielletty...”;

B.  ottaa huomioon, että loukkaava kuva oli itse asiassa kuvamontaasi, joka perustui Lontoossa otettuun kuvaan ja jota eräs toinen twitter-tilin haltija oli jo käyttänyt, ja että tutkinnassa kävi ilmi, että Mylène Troszczynski ei itse julkaissut viestiä verkossa vaan hänen avustajansa tunnusti tehneensä sen;

C.  ottaa huomioon, että yleinen syyttäjä totesi, että Mylène Troszczynskin voidaan katsoa olevan vastuussa twitter-tilillä tapahtuneesta julkaisusta, sillä kyse oli hänen tilistään;

D.  ottaa huomioon, että kun Mylène Troszczynski huomasi, että kuva oli väärennetty, hän poisti sen heti twitter-tililtään;

E.  ottaa huomioon, että Mylène Troszczynskin koskemattomuuden pidättäminen liittyy väitettyyn kunnianloukkaukseen, joka kohdistuu henkilöä tai ihmisryhmää vastaan johtuen heidän alkuperästään tai heidän kuulumisestaan tai kuulumattomuudestaan tiettyyn etniseen ryhmään, kansakuntaan, rotuun tai uskontoon ja jota koskevista seuraamuksista on säädetty 29. heinäkuuta 1881 annetun lain 23 §:ssä, 29-1 §:ssä, 32-2 ja 3 §:ssä, 42 §:ssä, 43 §:ssä ja 48-6 §:ssä, sekä yllyttämisestä tutkinnan kohteena olevaan vihaan tai rotuväkivaltaan, jota koskevista seuraamuksista on säädetty 29. heinäkuuta 1881 annetun lain 24-8, 10, 11 ja 12 §:ssä, 23-1 §:ssä ja 42 §:ssä sekä rikoslain 131-26 §:n 2 ja 3 momentissa;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

G.  ottaa huomioon, että Ranskan perustuslain 26 §:ssä säädetään, että parlamentin jäsentä ei voida haastaa oikeuteen, alistaa tutkintaan, pidättää, vangita tai haastaa oikeuteen hänen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestyskäyttäytymisensä perusteella ja että parlamentin jäsentä ei voida ilman parlamentin lupaa pidättää rikoksesta tai kohdistaa häneen muita vapauden menetystä tai rajoittamista koskevia toimia;

H.  ottaa huomioon, että Ranskan parlamentin jäsenille myönnetyn koskemattomuuden laajuus vastaa tosiasiallisesti Euroopan parlamentin jäsenille Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa myönnetyn koskemattomuuden laajuutta; huomauttaa Euroopan unionin tuomioistuimen todenneen, että jotta Euroopan parlamentin jäsen voi nauttia koskemattomuutta, hänen on täytynyt esittää mielipide tehtäviään hoitaessaan, mikä näin ollen merkitsee vaatimusta siitä, että ilmaistun mielipiteen ja parlamentaaristen tehtävien välillä on yhteys; huomauttaa, että tällaisen yhteyden on oltava suora ja ilmeinen;

I.  toteaa, että syytteet eivät liity Mylène Troszczynskin asemaan Euroopan parlamentin jäsenenä vaan koskevat hänen alueellista toimintaansa ja rikkovat Ranskan lakia, ottaen huomioon että väärennetty kuva ja siihen liittyvät kommentit koskivat asioita, jotka väitetysti sattuivat Rosny-Sous-Bois’ssa;

J.  toteaa, että väitetyissä teoissa ei ole kyse siitä, että Mylène Troszczynski olisi ilmaissut mielipiteensä tai antanut äänensä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettujen Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitamisen yhteydessä;

K.  toteaa, että Seine-Saint-Denis’n perheavustuskassaa edustavan pääjohtajan esittämän, julkishallintoon kohdistunutta väitettyä kunnianloukkausta koskeneen kanteen jälkeen aloitetussa oikeudellisessa tutkinnassa ei epäillä fumus persecutionis -tilannetta eli ilmeistä yritystä vahingoittaa Mylène Troszczynskin parlamentaarista toimintaa;

1.  päättää pidättää Mylène Troszczynskin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Mylène Troszczynskille.

(1)

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


PERUSTELUT

I.  TOSISEIKAT

Puhemies ilmoitti täysistunnossa 16. tammikuuta 2017 vastaanottaneensa 1. joulukuuta 2016 Ranskan oikeusministerin lähettämän kirjeen, jossa pyydettiin Mylène Troszczynskin koskemattomuuden pidättämistä.

Työjärjestyksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti puhemies lähetti pyynnön käsiteltäväksi oikeudellisten asioiden valiokuntaan.

Mylène Troszczynskin twitter-tilillä julkaistiin 23. syyskuuta 2015 kuva täyshuntuun pukeutuneista naisista, jotka ilmeisesti jonottavat CAF:n (Caisse d’allocation familiale) toimipisteen ulkopuolella, ja tähän kuvaan hän oli liittänyt tekstin ”Rosny-Sous-Bois CAF 9.12.14. Täyshunnun käytön pitäisi olla lailla kielletty...”; kiistanalainen kuva oli todellisuudessa valokuvamontaasi Lontoossa otetusta kuvasta ja sitä oli jo käytetty toisella twitter-tilillä. Kun Mylène Troszczynski huomasi, että kuvattu tilanne oli väärennetty, hän poisti sen heti twitter-tililtään.

Tutkinnassa kävi ilmi, ettei Mylène Troszczynski ollut julkaissut verkossa tätä väitettyä viestiä, vaan hänen avustajansa, joka tunnusti teon; yleinen syyttäjä totesi, että Mylène Troszczynskin voidaan katsoa olevan vastuussa twitter-tilillä tapahtuneesta julkaisusta, sillä kyse oli hänen tilistään.

Bobignyn yleinen syyttäjä käynnisti Mylène Troszczynskia koskevan esitutkinnan perusteena kunnianloukkaus ja yllyttäminen vihaan tai väkivaltaan henkilöä tai ihmisryhmää vastaan johtuen heidän alkuperästään tai heidän kuulumisestaan tai kuulumattomuudestaan tiettyyn etniseen ryhmään, kansakuntaan, rotuun tai uskontoon.

II.  LAINSÄÄDÄNTÖ

a) Unionin oikeus

Pöytäkirja N:o 7 Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

8 artikla

Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden

tai äänestystensä perusteella.

9 artikla

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on

a) oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

b) toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.

Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla

20. syyskuuta 1976 annettu säädös

6 artikla 2 kohta

Euroopan parlamentin jäsenet nauttivat niitä erioikeuksia ja vapauksia, joita heihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan nojalla.

Unionin tuomioistuimen tuomio 6. syyskuuta 2011, Patriciello, tapaus C-163/10

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen liitteenä olevan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 artiklaa

on tulkittava siten, että Euroopan parlamentin jäsenen muualla kuin Euroopan parlamentissa esittämä lausuma, joka on johtanut väärän ilmiannon perusteella nostettuun syytteeseen hänen alkuperäjäsenvaltiossaan, on kyseisessä määräyksessä tarkoitetun koskemattomuuden kattama parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistu mielipide ainoastaan silloin, kun kyseinen lausuma on subjektiivinen arviointi, jolla on suora ja ilmeinen yhteys tällaisten tehtävien hoitamiseen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava,

täyttyvätkö nämä edellytykset pääasioissa.

b) Ranskan oikeus

Ranskan perustuslaki

26 §

Parlamentin jäsentä ei voida haastaa oikeuteen, alistaa tutkintaan, pidättää, vangita tai tuomita hänen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestyskäyttäytymisensä perusteella.

Parlamentin jäsentä ei saa pidättää rikoksen tai rikkomuksen vuoksi eikä häneen saa kohdistaa muitakaan vapauden menetystä tai rajoitusta koskevia toimia ilman sen kansaedustuslaitoksen puhemiehistön lupaa, jonka jäsen hän on. Tällaista lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos jäsen tavataan itse teosta tai jos lainvoimainen tuomio on annettu.

Parlamentin jäsenen pidättäminen, vapauden menetystä tai rajoitusta koskevat toimet taikka esitutkinta- tai syytemenettely häntä vastaan on keskeytettävä istunnon ajaksi, jos kamari, jonka jäsen hän on, sitä vaatii.

Parlamentin asianomainen kamari kokoontuu suoraan lain nojalla ylimääräisiin istuntoihin,

jos se on tarpeen edellisen kohdan soveltamiseksi.

Ranskan rikoslaki

131–26 §

Kansalaisoikeuksien ja perheoikeuksien menettäminen koskee seuraavia:

(…)

2° Kelpoisuus

3° Oikeus harjoittaa lainkäyttötehtävää tai toimia asiantuntijana tuomioistuimessa, toimia oikeudessa olevan osapuolen edustajana tai avustajana;

(…)

Lehdistönvapaudesta 29. heinäkuuta 1881 annettu laki

23 §

Osallisina rikoksena pidettyyn tekoon rangaistaan niitä, jotka ovat suoraan yllyttäneet tekijää tai tekijöitä tekemään kyseisen teon, jos yllytys on johtanut toimintaan; yllytys on voinut tapahtua puheena tai lausuttuina uhkauksina julkisilla paikoilla tai julkisissa kokouksissa joko kirjoitettuna, painettuna, piirustuksina, kaiverruksina, maalauksina, vertauskuvina, kuvina tai missä tahansa muussa sellaisen kirjallisen ilmaisun, puheen tai kuvan muodossa, jota myydään tai jaetaan tai pidetään esillä julkisilla paikoilla tai julkisissa kokouksissa, joko suurelle yleisölle tarkoitetuissa plakaateissa tai julisteissa tai missä tahansa sähköisen viestinnän muodossa.

Tätä säännöstä sovelletaan myös silloin, kun yllytystä on seurannut pelkästään rikoslain 2 §:ssä tarkoitetun rikoksen yritys.

29 §

Mikä tahansa väite tai syytös, joka aiheuttaa vahinkoa kyseisen henkilön tai yhteisön kunnialle tai arvolle, muodostaa kunnianloukkauksen. Tällaisen väitteen tai syytöksen suora julkaiseminen tai toistaminen on rangaistava teko, vaikka se olisi esitetty epäilyksen muodossa tai kohdistuisi nimeämättömään henkilöön tai yhteisöön, jonka tunnistaminen kuitenkin olisi mahdollista rangaistavaksi määriteltyjen sanojen, uhkausten, kirjoitusten tai painotuotteiden, plakaattien tai julisteiden välityksellä.

Mikä tahansa solvaava ja halveksuntaa osoittava ilmaisu tai herjaus, joka ei perustu tosiasioihin, muodostaa kunnianloukkauksen.

32 §

(…)

Samalla tavalla tehdystä kunnianloukkauksesta, joka kohdistuu henkilöä tai ihmisryhmää vastaan johtuen heidän alkuperästään tai heidän kuulumisestaan tai kuulumattomuudestaan tiettyyn etniseen ryhmään, kansakuntaan, rotuun tai uskontoon määrätään rangaistukseksi vuoden vankeusrangaistus ja 45 000 euron sakko taikka ainoastaan toinen näistä.

(…)

42 §

Lehdistön välityksellä tehdyistä rikoksista päätekijöille voidaan määrätä rangaistukset seuraavan järjestyksen mukaan:

1° Julkaisijat tai kustantajat riippumatta siitä, mikä heidän ammattinsa tai nimityksensä on, ja 6 §:n toisessa momentissa tarkoitetuissa tapauksissa yhteisjulkaisijat;

2° Jos heitä ei ole, tekijät;

3° Jos tekijöitä ei ole, kirjanpainajat;

4° Jos kirjanpainajia ei ole, myyjät, jakelijat ja esilleasettajat.

Jos yhteisjulkaisijaa ei tämän lain säädösten vastaisesti ole nimetty, 6 §:n toisessa momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tämän pykälän 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden toissijainen vastuu vaikuttaa siten kuin julkaisijaa ei olisi.

43 §

Kun julkaisijat tai yhteisjulkaisijat ovat kyseessä, tekijät haastetaan oikeuteen osallisina.

Osallisina voivat olla kaikissa tapauksissa myös henkilöt, joihin voidaan soveltaa rikoslain 121-7 pykälää. Kyseistä pykälää ei voida soveltaa kirjanpainajiin painotöiden vuoksi lukuun ottamatta kokoontumisia koskevassa rikoslain 431-6 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ja tarkoitetuissa olosuhteissa tai, jos julkaisulla ei ole yhteisjulkaisijaa, 6 §:n toisessa momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Kirjanpainajat voidaan kuitenkin haastaa oikeuteen osallisina, jos tuomioistuin on antanut päätöksen julkaisijan tai yhteisjulkaisijan vapauttamisesta rikosoikeudellisesta vastuusta. Tässä tapauksessa kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa rikoksesta tai viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuin on todennut julkaisijan tai yhteisjulkaisijan vapauttamisen rikosoikeudellisesta vastuusta.

48 §

(…)

32 §:ssä tarkoitetun yksityishenkilöön kohdistuvan kunnianloukkauksen tapauksessa ja 33 §:n 2 momentissa tarkoitetun herjauksen tapauksessa kanne nostetaan ainoastaan kunnianloukkauksen tai herjauksen kohteena olevan henkilön tekemän valituksen nojalla. Syyttäjänvirasto voi kuitenkin nostaa kanteen viran puolesta, kun kunnianloukkaus tai herjaus on kohdistunut henkilöä tai ihmisryhmää vastaan johtuen heidän alkuperästään tai heidän kuulumisestaan tai kuulumattomuudestaan tiettyyn etniseen ryhmään, kansakuntaan, rotuun tai uskontoon. Syyttäjänvirasto voi myös nostaa kanteen viran puolesta, kun kunnianloukkaus tai herjaus on kohdistunut ihmisryhmää vastaan johtuen heidän sukupuolestaan, sukupuolisesta suuntautumisestaan tai vammastaan; sama koskee tapauksia, joissa kunnianloukkaus tai herjaus on kohdistunut yksittäisiin henkilöihin, edellyttäen että he ovat antaneet suostumuksensa;

(…)

24 §

(…)

Niille, jotka ovat 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla yllyttäneet syrjintään, vihaan tai väkivaltaan henkilöä tai ihmisryhmää vastaan johtuen heidän alkuperästään tai heidän kuulumisestaan tai kuulumattomuudestaan tiettyyn etniseen ryhmään, kansakuntaan, rotuun tai uskontoon, määrätään rangaistukseksi vuoden vankeusrangaistus ja 45 000 euron sakko taikka ainoastaan toinen näistä.

(…)

Jos tuomioistuin antaa tuomion kahdessa edellä olevassa kohdassa tarkoitetuista syistä, se voi lisäksi määrätä

lukuun ottamatta tapauksia, joissa rikoksen tekijä on vapautettu vastuusta tämän lain 42 §:n ja 43 §:n ensimmäisen momentin nojalla tai audiovisuaalisesta viestinnästä 29. heinäkuuta 1982 annetun lain nro 82-652 93-3 §:n nojalla, rikoslain 131-26 §:n 2 ja 3 momentissa lueteltujen oikeuksien menettämisen viideksi tai useammaksi vuodeksi;

2° ilmoittamisen annetusta päätöksestä tai sen jakamisen rikoslain 131-35 §:ssä säädettyjen edellytysten mukaisesti;

3° osallistumaan kansalaistaitokoulutukseen (stage de citoyenneté) rikoslain 131-5-1 §:n nojalla.

23 §

Osallisina rikoksena pidettyyn tekoon rangaistaan niitä, jotka ovat suoraan yllyttäneet tekijää tai tekijöitä tekemään kyseisen teon, jos yllytys on johtanut toimintaan; yllytys on voinut tapahtua puheena tai lausuttuina uhkauksina julkisilla paikoilla tai julkisissa kokouksissa joko kirjoitettuna, painettuna, piirustuksina, kaiverruksina, maalauksina, vertauskuvina, kuvina tai missä tahansa muussa sellaisen kirjallisen ilmaisun, puheen tai kuvan muodossa, jota myydään tai jaetaan tai pidetään esillä julkisilla paikoilla tai julkisissa kokouksissa, joko suurelle yleisölle tarkoitetuissa plakaateissa tai julisteissa tai missä tahansa sähköisen viestinnän muodossa.

(…)

III.  HUOMIOT/PERUSTEET

Ranskan parlamentin jäsenille myönnetyn koskemattomuuden laajuus vastaa tosiasiallisesti Euroopan parlamentin jäsenille Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa myönnetyn koskemattomuuden laajuutta.

Myös Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että jotta Euroopan parlamentin jäsen voi nauttia koskemattomuutta, hänen on täytynyt esittää mielipide tehtäviään hoitaessaan; näin ollen edellytetään vaatimusta siitä, että ilmaistun mielipiteen ja parlamentaaristen tehtävien välillä on yhteys.

Tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että syytteet eivät liity Mylène Troszczynskin tehtäviin Euroopan parlamentin jäsenenä vaan koskevat hänen alueellista toimintaansa ja rikkovat Ranskan lakia, ottaen huomioon että väärennetty kuva ja siihen liittyvät kommentit koskivat asioita, jotka väitetysti sattuivat Rosny-Sous-Bois’ssa. Väitetyissä teoissa ei ole kyse siitä, että Mylène Troszczynski olisi Euroopan parlamentin jäsenenä ilmaissut mielipiteensä tai antanut äänensä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitettujen Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitamisen yhteydessä.

Toteaa lopuksi, että Seine-Saint-Denis’n perheavustuskassaa edustavan pääjohtajan esittämän, julkishallintoon kohdistunutta väitettyä kunnianloukkausta koskeneen kanteen jälkeen aloitetussa oikeudellisessa tutkinnassa ei havaittu fumus persecutionis -tilannetta eli ilmeistä yritystä vahingoittaa Mylène Troszczynskin parlamentaarista toimintaa.

IV.  PÄÄTELMÄT

Oikeudellisten asioiden valiokunta suosittaa edellä esitettyjen huomioiden perusteella ja työjärjestyksen 9 artiklan mukaisesti arvioituaan perustelut puolesta ja vastaan, että parlamentti pidättää Mylène Troszczynskin koskemattomuuden.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.6.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

13

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Joëlle Bergeron, Jean-Marie Cavada, Laura Ferrara, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sajjad Karim, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antanas Guoga, Heidi Hautala, Virginie Rozière, Kosma Złotowski

Oikeudellinen huomautus