Menettely : 2016/2035(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0221/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0221/2017

Keskustelut :

PV 03/07/2017 - 27
CRE 03/07/2017 - 27

Äänestykset :

PV 04/07/2017 - 6.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0280

MIETINTÖ     
PDF 363kWORD 77k
15.6.2017
PE 597.467v04-00 A8-0221/2017

kalastusmatkailun roolista kalastuselinkeinon monipuolistamisessa

(2016/2035(INI))

Kalatalousvaliokunta

Esittelijä: Renata Briano

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kalastusmatkailun roolista kalastuselinkeinon monipuolistamisessa

(2016/2035(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014(2),

–  ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (”vesipuitedirektiivi”)(3),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman pienimuotoisesta kalastuksesta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta(4),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Sininen kasvu – EU:n meritalouden, merenkulkualan ja matkailualan kestävän kasvun edistäminen”(5),

–  ottaa huomioon 13. toukokuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Innovointi siniseen talouteen: hyödynnetään mertemme ja valtamertemme potentiaalia työllisyyden ja kasvun edistämiseksi” (COM(2014)0254),

–  ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),

–  ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvan, luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian ja erityisesti sen tavoitteen 4, joka koskee kalastuksen kehittämistä kestävämmäksi sekä merien tilan parantamista ja jossa EU sitoutuu muun muassa poistamaan kalakantoihin, lajeihin, luontotyyppeihin sekä ekosysteemeihin kohdistuvat epäsuotuisat vaikutukset myös tarjoamalla kalastus- ja meripolitiikan tulevien rahoitusvälineiden kautta rahoituskannustimia merien suojelualueita varten (mukaan luettuina Natura 2000 -alueet sekä kansainvälisillä tai alueellisilla sopimuksilla perutetut alueet); toteaa, että kyseisen strategian mukaan tämä voisi sisältää merien ekosysteemien ennallistamisen, kalastustoimien mukauttamisen ja kalastusalan osallistumisen vaihtoehtoisiin toimintoihin, kuten ekomatkailuun, luonnon monimuotoisuuden seurantaan ja hoitoon sekä merien roskaantumisen torjuntaan,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sininen kasvu: Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet” (COM(2012)0494),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia rannikko- ja merimatkailun kasvua ja työpaikkoja varten” (COM(2014)0086),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0221/2017),

A.  toteaa, että perinteisen kalastusalan tilanne on asteittain huonontunut;

B.  ottaa huomioon, että monille pienimuotoista kalastusta harjoittaville kalastajille monipuolistaminen on käynyt välttämättömäksi tulomuotojen lisäämiseksi, koska heidän tulonsa ovat usein riittämättömät;

C.  katsoo, että kalastuselinkeinon monipuolistamisesta puhuttaessa on otettava huomioon, että suuri osa kalastusalasta on lähes kokonaan riippuvainen kalastuksen perinteisistä muodoista;

D.  toteaa, että rannikko- ja saarialueet kärsivät vaikeasta talouden taantumasta, joka johtaa väestökatoon asukkaiden muuttaessa alueille, joilla on parempi työllisyystilanne ja enemmän koulutusmahdollisuuksia;

E.  ottaa huomioon, että vaikka jotkin rannikoiden kalastusalueet sijaitsevat matkailukohteiden läheisyydessä, ne eivät kuitenkaan onnistu saamaan aikaan kunnollista talouskasvua, vaikka kalastus ja matkailu ovat yhteensopivat alat;

F.  ottaa huomioon, että kalastusmatkailu voi edistää työpaikkojen luomista, sosiaalista osallisuutta ja elämänlaadun paranemista sekä kalastuksesta riippuvaisten yhteisöjen elpymistä varsinkin sellaisilla alueilla, joilla on niukasti muuta taloudellista toimintaa; ottaa huomioon, että tämä potentiaali vaihtelee suuresti sekä alueittain että riippuen siitä, minkä tyyppistä kalastusta niillä harjoitetaan, ja alusten koosta;

G.  ottaa huomioon, että kalastusmatkailu voi auttaa vähentämään kalakantoihin ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia sekä lisäämään tietämystä ja tietoisuutta tarpeesta suojella ympäristöä ja säilyttää kulttuuri; ottaa huomioon, että monilla EU:n alueilla kalastusmatkailu ja kalastajien maissa tarjoamat matkailupalvelut voivat olla varteenotettava keino täydentää ja monipuolistaa primaaritoimintoja;

H.  ottaa huomioon, että kalastukseen liittyvät matkailutoiminnot voivat auttaa lisäämään kalastajien näkyvyyttä ja edistää heidän monimutkaisen toimintakenttänsä arvostusta ja ymmärtämystä siitä; ottaa huomioon, että suuri yleisö tuntee vielä melko huonosti kalastusmatkailua ja muuta matkailuun liittyvää kalastustoimintaa (kalastajien maissa tarjoamat matkailupalvelut, virkistyskalastus jne.), ja katsoo, että on tarpeen lisätä kuluttajien tietämystä siitä, miten tärkeää on kuluttaa lyhyiden toimitusketjujen kautta saatavia paikallisia kalatuotteita;

I.  ottaa huomioon, että kalastusmatkailu voi olla tilaisuus houkutella matkailijoita sellaisella laajalla tarjonnalla, johon sisältyy sekä paikallisia tuotteita että ympäristöystävällisiä yrityksiä;

J.  ottaa huomioon, että perinteinen gastronomia yhdistettynä kalastustuotteisiin sekä perinteiseen säilyke- ja jalostusteollisuuteen voisi olla yksi merkittävä houkutin kalastuselinkeinon ympärille kehitettävälle matkailulle;

K.  ottaa huomioon, että onginnasta saadaan monenlaisia sosiaalisia etuja ja että se vaikuttaa suotuisasti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin;

L.  ottaa huomioon, että kalastusmatkailusta saatavat tulot ja sosiaaliset hyödyt ovat voimakkaasti sidoksissa vuodenaikaan ja että alan vilkkain kausi ajoittuu kesäkuukausiin; ottaa huomioon, että suuremmasta asiakasuskollisuudesta, josta paljon puhutaan, koituvia hyötyjä on mahdollista saavuttaa kautta vuoden;

M.  ottaa huomioon, että vuosi 2018 on kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi, jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja sen kulttuuriperinnön arvosta yhteisenä rikkautena; ottaa huomioon, että perinteinen kalastus on osa Euroopan rikasta kulttuuriperintöä ja että se vaikuttaa osaltaan paikallisyhteisöjen identiteettiin eikä vähiten siten, että se on osaltaan muovannut makutottumuksia, ruokia, perinteitä, historiaa ja maisemia; ottaa huomioon, että kontaktit matkailijoiden kanssa voimistavat huomattavasti tätä näkökulmaa;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) myönnetään tukea investoinneille, joilla edistetään kalastajien tulojen monipuolistamista kehittämällä täydentäviä toimintoja, mukaan luettuina investoinnit alusten lisäturvallisuusvälineistöön, kalastusmatkailuun, jossa pääsee seuraamaan ammattikalastajien työtä, kalastajien maissa tarjoamiin matkailupalveluihin, ravintolapalveluihin, virkistys- ja urheilukalastusta varten tarjottaviin palveluihin sekä kalastukseen liittyvään opetustoimintaan;

O.  ottaa huomioon, ettei kalastusmatkailulle ole olemassa yhteistä määritelmää eikä oikeusperustaa; ottaa huomioon, että vaikka kalastusmatkailu lasketaan Italiassa ammatilliseksi toiminnaksi, Ranskassa se luokitellaan satunnaiseksi toiminnaksi; ottaa huomioon, että kalastusmatkailun oikeudellisesta asemasta riippuen muun muassa verotuksessa, lupamenettelyissä, pätevyysvaatimuksissa ja turvallisuuslaitteita koskevissa vaatimuksissa voi olla huomattavia eroja;

P.  ottaa huomioon, että vesipuitedirektiivin ja meristrategiapuitedirektiivin mukaan jäsenvaltiot ovat velvollisia huolehtimaan rannikko- ja merivesien hyvästä tilasta; ottaa huomioon, että luontotyyppidirektiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot yksilöivät merellisiä ja rannikkoluontotyyppejä ja säilyttävät ne perustamalla Natura 2000 -kohteita ja hallinnoimalla niitä;

Q.  ottaa huomioon, että useimmilla merellisillä suojelualueilla sekä merten ja rannikoiden Natura 2000 -alueilla matkailuala on erityisen tärkeä; toteaa, että on olemassa monia myönteisiä esimerkkejä merellisten suojelualueiden jaetusta hallinnosta ja merten suojelualueiden hallintoelinten ja pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien välisistä kumppanuuksista, joilla pyritään edistämään kalastusmatkailua sekä muita keinoja esitellä perinteistä kalastusta matkailuun ja kulttuuriin liittyvissä tarkoituksissa;

R.  ottaa huomioon, että kalastusmatkailua Euroopassa ja sen ulkopuolella koskevia tietoja on vähän tarjolla ja ne eivät ole johdonmukaisia eivätkä vertailukelpoisia;

S.  ottaa huomioon, että ”sinistä kasvua” koskevassa strategiassa vuodelta 2012 EU luokitteli rannikko- ja merimatkailun avainalaksi, jolla voidaan kehittää kestävää ja solidaarista taloutta;

T.  ottaa huomioon, että vuonna 2010 annetun tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” yhteydessä komissio katsoi olevan tarpeen laatia kestävän rannikko- ja merimatkailun strategia;

U.  ottaa huomioon, että komissio järjesti vuonna 2012 julkisen kuulemisen rannikko- ja merimatkailun haasteista ja mahdollisuuksista Euroopassa, minkä jälkeen se antoi 20. helmikuuta 2014 tiedonannon ”Eurooppalainen strategia rannikko- ja merimatkailun kasvua ja työpaikkoja varten”;

V.  ottaa huomioon, että kalastusmatkailutoimintaa harjoittavat kaupalliset kalastajat, jotka haluavat monipuolistaa toimintaansa, edistää ammattinsa ja sosiokulttuurisen perintönsä arvostusta sekä tehostaa vesien ekosysteemien kestävää käyttöä joissakin tapauksissa myös ottamalla matkailijoita mukaansa kalastusaluksille; ottaa huomioon, että vaikka edellä mainittuja toimintoja harjoitetaan selvästi matkailu- ja virkistystarkoituksessa, niille ei ole olemassa selkeää määritelmää, joka voisi toimia perustana standardeille;

W.  ottaa huomioon, että käsite ”kalastusmatkailu” (italiaksi ”pescaturismo”), tarkoittaa sellaista kalastukseen liittyvää matkailu- ja virkistystoimintaa, jossa kaupalliset kalastajat ottavat matkailijoita mukaansa kalastusaluksille esitelläkseen näille kalastuksen maailmaa;

X.  ottaa huomioon, että kalastajien maissa tarjoamiin matkailupalveluihin (italiaksi ”ittiturismo”) sisältyy kaupallisten kalastajien järjestämiä ravintola- ja majoituspalveluja; ottaa huomioon, että yksi pääasiallisista eroista kahden edellä mainitun matkailutyypin välillä on, että kalastajien maissa tarjoamia matkailupalveluja ei toteuteta kalastusaluksilla;

Y.  ottaa huomioon, että virkistyskalastus on toimintaa, jota harjoitetaan yksinomaan virkistysmielessä ja/tai kilpailutarkoituksessa, jossa hyödynnetään elollisia vesiluonnonvaroja ja jossa pyydettyjen kalojen kaikenlainen myynti on kiellettyä; ottaa huomioon, että vaikkei virkistyskalastusta harjoiteta tulonhankkimistarkoituksessa, se lasketaan sellaiseksi matkailutoiminnaksi, joka luo rinnakkaistaloutta, jota hyödynnetään ammattikalastajien johdolla virkistyskalastusmatkailijoille tarjottavien palvelujen, rakenteiden ja infrastruktuurien kautta; ottaa huomioon, että joillakin alueilla valvomattomalla ja intensiivisellä virkistyskalastuksella todennäköisesti olisi kielteisiä vaikutuksia kalakantoihin;

Z.  ottaa huomioon, ettei ole olemassa luotettavia sosioekonomisia tai ympäristöön liittyviä tilastoja virkistyskalastuksen vaikutuksista kalakantoihin varsinkaan sellaisilla alueilla, joilla virkistyskalastus on intensiivistä; ottaa huomioon, ettei käytössä ole selkeitä sääntöjä eikä kattavia saaliisiin kohdistuvia tarkastuksia ja että vielä vähemmän niitä kohdistuu virkistyskalastuksen saaliiden epävirallisia teitä tapahtuvaan laittomaan myyntiin, joka yleensä liittyy ravintoloihin;

Matkailuun liittyvä kalastustoiminta EU:n jäsenvaltioissa

AA.  ottaa huomioon, että rannikkoalueiden toimintaryhmän ‘il mare delle Alpi’ vuonna 2015 aiheesta ”Alppien meri” tekemästä tutkimuksesta(6), jossa käsiteltiin kansalaisten tottumuksia ja mielipiteitä rannikkoalueiden toimintaryhmän toiminta-alueella, kävi ilmi, että kolmannes haastatelluista söi kalaa useita kertoja viikossa ja että he söivät vain neljää kalastustuotetta, joista kaksi oli makean veden lajeja ja kaksi merilajeja (sinikala, lohi, turska ja taimen); ottaa huomioon, että kalastusmatkailu edistää suurempaa tietoisuutta lajien moninaisuudesta ja gastronomisista perinteistä, joista tavalliset kuluttajat eivät useinkaan ole tietoisia; ottaa huomioon, että tällä on kiistaton vaikutus pyyntiponnistuksen monipuolistamiseen;

AB.  ottaa huomioon, että Italiassa kalastusmatkailutoiminnan harjoittamista koskevien lupahakemusten määrä on jatkuvasti kasvanut; ottaa huomioon, että hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan Italian alueista eniten on myönnetty lupia Liguriassa (290), Emilia-Romagnassa (229), Sardiniassa (218), Calabriassa (203), Campaniassa (200) ja Sisiliassa (136); ottaa huomioon, että vuosina 2002–2012 rekisteröitiin yhteensä 1 600 lupaa; ottaa huomion, että Italian alueista vuonna 2003 myönnettiin eniten lupia Campaniassa (63), Liguriassa (62), Sisiliassa (60) ja Sardiniassa (59) sekä vain hieman vähemmän Apuliassa (46), Calabriassa (39) ja Toscanassa (37);

AC.  ottaa huomioon, että kolmannes aluksista, joille on myönnetty lupa kalastusmatkailutoiminnan harjoittamiseen, voi kuljettaa enintään neljä matkustajaa, 29 prosenttia niistä pystyy kuljettamaan viidestä kahdeksaan matkustajaa ja 37 prosenttia pystyy kuljettamaan 9–12 matkustajaa;

AD.  ottaa huomioon, että laajat matkailijajoukot keskittyvät lähes kokonaan heinä-elokuulle, mikä merkitsee sitä, että kalastusmatkailu on äärimmäisen kausiluonteista ja että on tärkeää edistää monipuolistamista;

AE.  ottaa huomioon, että koulutus noudattaa samanlaista kaavaa kuin ikäluokkien tapauksessa, sillä kalastusmatkailualan toimijoilla on todennäköisemmin korkeampi koulutustaso kuin niillä henkilöillä, jotka harjoittavat pelkästään ammattikalastusta; ottaa huomioon, että yli 30 prosentilla alusten kapteeneista on jokin tutkinto tai ammatillinen pätevyys ja vähintään perustiedot englannin kielestä (64 prosenttia), ranskasta (34 prosenttia), espanjasta (16 prosenttia) tai saksasta (7 prosenttia)(7);

AF.  ottaa huomioon, että Italiassa kalastusmatkailualan matkanjärjestäjistä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kalastusmatkailu voi edistää ponnisteluja kalakantojen ja merellisten ekosysteemien säilyttämiseksi erityisesti saaliiden pienenemisen vuoksi ja että sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna se voi edistää kalastajien ja heidän perheidensä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, koska se vähentää merellä vietettäviä työtunteja(8);

AG.  ottaa huomioon, että naisten on havaittu osallistuvan enemmän kalastuksen oheistoimintoihin ja kehittävän lisäksi myös omaa toimintaansa kalastusmatkailualalla;

AH.  ottaa huomioon, että nuoria voidaan myös pitää kalastusmatkailukohteiden kehittämisen kohderyhmänä;

AI.  ottaa huomioon, että perinteinen kalastus on tällä hetkellä vähiten tunnettu alkutuotannon ala ja niistä vähiten tutkittu ala ja että sitä on vähiten käytetty opetuksessa esimerkkinä akateemisissa perus- ja aineopinnoissa;

AJ.  katsoo, että on tarpeen laatia perinteistä kalastusta koskevaa opetusmateriaalia ”maatalousoppilaitoksen” tyyppisten mallien pohjalta;

AK.  ottaa huomioon, että keskeisessä asemassa kalastusmatkailutoiminnan kehittämisessä ovat paikallisten kalatalouden toimintaryhmien ja muiden julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden väliset kumppanuudet sellaisen ruohonjuuritason strategian suunnittelemiseksi ja täytäntöön panemiseksi, joka vastaisi kunkin alueen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia; ottaa huomioon, että vaikka EU:n paikalliset kalatalouden toimintaryhmät toimivat hyvin erilaisissa olosuhteissa ja omaksuvat varsin erilaisia strategioita, ne ovat lähes poikkeuksetta kaikki yksilöineet matkailun yhdeksi keskeisistä kehitettävistä aloista;

AL.  ottaa huomioon, että komissio on perustanut Euroopan kalastusalueiden verkoston (FARNET) tukiyksikön edistämään Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) neljännen osion täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että FARNET on kalastusalueiden verkostoitumisfoorumi, joka tukee paikallisia kalatalouden toimintaryhmiä paikallisten strategioiden, aloitteiden ja hankkeiden kehittämisessä;

AM.  ottaa huomioon, että paikallisten kalatalouden toimintaryhmien ansiosta paikalliset toimijat ovat oppineet, miten jonkin kalastusalueen matkailutarjonta voi kehittyä siten, että se tarjoaa lopulta koko joukon toimintoja ja säilyttää vetovoimansa myös voimakkaasti kilpaillulla matkailun osa-alueella; ottaa huomioon, että matkailusta voi tällä tavoin tulla kalastajayhteisöille merkittävä lisätulojen lähde ja että se voi siten myötävaikuttaa rannikko- ja saarialueiden kokonaisvaltaiseen kehitykseen;

AN.  ottaa huomioon, että menestystarinat ovat osoitus paikallisten kalatalouden toimintaryhmien arvokkaasta avusta pienimuotoista kalastusta harjoittaville yhteisöille Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa; ottaa huomioon, että FARNET-verkosto on lisäksi tuonut esille Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa, Kroatiassa ja Italiassa noudatettavia hyviä käytäntöjä(9);

AO.  ottaa huomioon, että Suomessa on otettu käyttöön kalastusmatkailun vaikutustenarviointimalli, joka perustuu tehtyjen vierailujen kestoon, kohteisiin ja vierailijoiden lukumäärään; ottaa huomioon, että arviointituloksista on käynyt ilmi, että ”kalastusmatkailijan” määrittely on ongelmallista ja että tehtyjen matkojen laskeminen käytännössä on niin ikään haastavaa(10);

AP.  ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioiden rannikkokylissä järjestetään juhlia, ja katsoo, että niihin on tarpeen yhdistää muita matkailijoita houkuttelevia toimintoja esimerkiksi yhdistämällä tällaiset kyläjuhlat muuhun alkutuotannon alan laadukkaaseen tarjontaan, jota voisi olla muun muassa pienimuotoista kalastusta ja kalastajien elämäntapaa koskevan tietämyksen edistäminen, kontaktien tarjoaminen perinteiseen kulttuuriin, alueen ruokaan ja viineihin tutustuminen, sekä EU:n monimuotoisuutta kuvastavien korkealaatuisten jalostus- ja säilyketeollisuuden lopputuotteiden tarjoaminen;

AQ.  ottaa huomioon, että Espanjassa on perustettu erikoistuneita toimistoja, kuten esimerkiksi "Turismo marinero – Costa del Sol", joiden tarkoituksena on edistää perinteistä kalastusammattia ja tukea paikallisia asukkaita näiden kehittäessä ja mainostaessa alaan liittyvää matkailutoimintaa; ottaa huomioon, että kyseinen toimisto järjestää ruuanlaittokursseja paikallisten kalastajien käyttämillä aluksilla ja järjestää retkiä, joilla matkailijat pääsevät seuraamaan kalalajeja, sekä virkistyskalastustoimintaa; ottaa huomioon, että samalla järjestetään opastettuja retkiä "Bioparciin” joka on lapsille tarkoitettu ulkoilmamuseo, jossa he voivat omaksua perustietoja meribiologiasta ja perinteistä kalastuksesta (perinteiset kalastusvälineet ja -tekniikat) ja tutustua paikalliseen kulttuuriin; katsoo, että vaikutteiden ottaminen tällaisista aloitteista sekä tätä alaa koskevan kokemuksen jakaminen jäsenvaltioiden kesken hyödyttäisi rannikko- ja maaseutuyhteisöjä varsinkin syrjäisillä alueilla(11);

AR.  katsoo, että komission, parlamentin ja jäsenvaltioiden ei näin ollen pidä kieltää perheyritysten perinteisiä pienimuotoisia kalastustekniikoita kokonaan, vaan niistä on tehtävä asianmukainen vaikutustenarviointi, jotta vältetään tilanne, jossa kestävään, pienimuotoiseen ja autenttiseen, perinteisiä kalastusvälineitä käyttävään kalastukseen liittyvän matkailun uudet muodot tehtäisiin mahdottomiksi;

AS.  ottaa huomioon, että Kroatiassa kesäkuukausina rannikon ja saarten matkailukeskuksissa järjestettävät kalastusjuhlat auttavat edistämään kalastusperinteitä sekä kulttuurista ja historiallista perintöä, paikallista gastronomiaa ja perinteistä elämäntapaa;

1.  pitää olennaisen tärkeänä, että kalastusaluksia korjataan ja mukautetaan matkailutoimintoja varten, sillä aluksia on kunnostettava matkailijoiden turvallisuudesta huolehtimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnot pystytään suorittamaan esteettömästi samalla, kun tarjotaan miellyttävien kalastusretkien edellyttämä mukavuustaso, lisäämättä kuitenkaan alusten kalastuskapasiteettia; korostaa kuitenkin, että tämäntyyppiset mukautukset eivät saa johtaa kaupalliseen kalastukseen kohdistuviin rajoituksiin varsinkaan silloin, kun ne toteutetaan matkailusesongin ulkopuolella;

2.  korostaa kalastusmatkailun vielä toistaiseksi valjastamatonta potentiaalia, joka voi tuottaa rannikkoalueiden yhteisöille huomattavaa hyötyä paikallisia tulonlähteitä monipuolistamalla; katsoo, että merellä toteutettava kalastusmatkailu sekä kalastajien rannalla tarjoamat matkailupalvelut voivat täydentää kaupallista kalastusta ja tarjota kalastajayhteisöille lisätuloja;

3.  katsoo, että komission aloitteen strategisena tavoitteena on oltava kalastusmatkailun, jossa pääsee seuraamaan ammattikalastajien työtä, kalastajien maissa tarjoamiin matkailupalveluihin ja urheilukalastukseen liittyvän matkailun esille tuominen ja laaja-alainen kehittäminen EU:n tasolla perustamalla alan yhteinen verkosto ja kehys;

4.  kehottaa komissiota edistämään Euroopan matkailukomission ja sen portaalin (visiteurope.com) avulla kestäviä virkistyskalastukseen tarkoitettuja matkailukohteita Euroopassa sekä tiedottamaan kohdennettujen tiedotuskampanjojen avulla kalastusyrityksille näiden uusien ja kestävien liiketoimintamallien potentiaalista ja niiden mukanaan tuomista kasvumahdollisuuksista;

5.  kehottaa komissiota tehostamaan kalastusmatkailutoimintojen perustamista ja kehittämistä ja pyrkimään soveltamaan eriytettyä liiketoimintastrategiaa, joka on tarkoituksenmukainen tämän taloudenalan mahdollisuuksien kannalta ja pystyy täyttämään sen tarpeet entistä tehokkaammin, ja työskentelemään sellaisen uuden matkailumuodon puolesta, jossa keskitytään ensisijaisesti laatuun, joustavuuteen, innovointiin sekä kalastusalueiden historiallisen perinnön ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen sekä ympäristöön ja terveyteen muiden näkökohtien ohella; kehottaa komissiota myös edistämään ja tukemaan investointeja kalastukseen matkailun alalla, jotta voidaan luoda eriytettyjä matkailuvalmiuksia edistämällä muun muassa pienimuotoiseen kalastuksen tuotteisiin liittyvää gastronomiaa, kalastusmatkailua, vedenalaista matkailua ja sukellusmatkailua ja näin hyödyntää kestävästi kalastusperintöä ja tietyn kalastusalueen tunnistettavuutta;

6.  kehottaa komissiota kalastusmatkailutoimintojen perustamisen ja kehittämisen edistämiseksi tukemaan aktiivisesti investointeja kalastuselinkeinon monipuolistamiseen kulttuurin ja taiteen näkökulmasta osana perintöä (ei-teolliset tuotteet, musiikki ja tanssi jne.) sekä tukemaan investointeja kalastuksen perinteiden, historian ja yleisen kalastusalan perinnön (kuten pyydykset, pyyntimenetelmät ja historialliset asiakirjat) edistämiseen yleisesti perustamalla museoita ja järjestämällä rannikkokalastukseen läheisesti liittyviä näyttelyitä;

7.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta sallia pyyntitoimintaan tarkoitettujen alusten monikäyttö, jotta ne voivat edelleen tarkoituksensa säilyttäen harjoittaa muunlaista toimintaa, joka liittyy virkistyskäyttöön ja matkailualaan, kuten merta koskevat tiedotuspäivät tai esimerkiksi jalostukseen, oppimiseen tai gastronomiaan liittyvät toimet, niiden järjestelmien mukaisesti, jotka ovat toiminnassa maatalousalalla ja johon kuuluvat maatalousoppilaitokset tai maatilamatkailu;

8.  katsoo näin ollen, että tätä tarkoitusta varten on tarpeen perustaa kalastusmatkailualan eurooppalainen verkosto sekä urheilu- ja virkistyskalastukseen liittyvien matkailupalvelujen eurooppalainen verkosto paikallisille kalatalouden toimintaryhmille merkittävää apua tarjoavan FARNET-verkoston onnistunutta esimerkkiä noudattaen;

9.  katsoo, että on tarpeen kohdentaa kiireellisesti ja huolellisesti tukipolitiikkatoimia ja arvioida asianmukaisesti niiden tuloksia sekä systematisoida, standardoida ja parantaa tilastojen keruuta siitä, miten nämä monipuolistamistoimet myötävaikuttavat EU:n kalastusalueiden tuloihin; korostaa, että on myös tärkeää seurata taloudellisena toimintana harjoitettavan virkistyskalastuksen todellista vaikutusta, sen vaikutusta kalakantoihin sekä sen mahdollista kilpailua, epävirallisten myyntikanavien kautta, ammattimaisen kalastuksen kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kalastusala osallistuu tällaisten seurantatoimenpiteiden suunnitteluun;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja tukemaan sellaisia kalastusmatkailualan kanssa toteutettavia kumppanuuksia, joita merellisiä suojelualueita hallinnoivat tahot edistävät merellisillä suojelualueilla ja Natura 2000 -alueilla, jotta luonnonvarojen suojelu voidaan yhdistää kulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen siten, että niistä nautitaan vastuullisella tavalla; 

11.  pitää olennaisen tärkeänä sitä, että kalastusmatkailutoiminnan määritelmä yhdenmukaistetaan unionin tasolla painottaen erityisesti kalastusmatkailua, jossa pääsee seuraamaan ammattikalastajien työtä, kalastajien maissa tarjoamia matkailupalveluja, vesiviljelyyn liittyvää matkailua sekä urheilu- tai virkistyskalastukseen liittyvää matkailua; katsoo, että tässä määritelmässä olisi otettava huomioon näiden toimintojen toteutumismuotojen laaja kirjo, ja että sillä olisi taattava kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kuuleminen ja varmistettava, että kalastusmatkailu katsotaan lisätoiminnaksi, jolla kalastajat täydentävät pääasiallista kalastustoimintaansa siirtymättä kalastuksen ulkopuolisille aloille;

12.  korostaa, että on tärkeää erottaa toisistaan kalastukseen liittyvän matkailun eri muodot, joihin sisältyy kalastusmatkailu (kalastusmatkailu, jossa pääsee seuraamaan ammattikalastajien työtä, ja kalastajien maissa tarjoamat matkailupalvelut), mereen ja rannikkovesiin liittyvät aktiviteetit, virkistyskalastus (ongintamatkailu mukaan luettuna), sisävesikalastus sekä perinteisiin ja kulttuuriin liittyvät aktiviteetit, joilla pyritään luomaan synergioita korkealaatuisia primaarituotteita koskevien markkinointialoitteiden kanssa ja samalla kunnioitetaan luonnonperintöä, ja otetaan huomion tarve varmistaa eläinten suojelu ja biologinen monimuotoisuus;

13.  kehottaa komissiota, ottaen huomioon kalastusmatkailualan toimijoiden väliset valtavat erot unionin eri alueilla, ottamaan käyttöön yhteiset merenkulun turvallisuutta koskevat säännökset, kalastusmatkailutoiminnassa käytettävien alusten hygieniaa ja puhtautta koskevat vaatimukset sekä mahdollisesti verohelpotuksia, ja kehottaa sitä huolehtimaan siitä, että edellä mainitut toimenpiteet ovat riittävän joustavia, jotta ne kattavat yksittäisten kalastuselinkeinon muotojen ja kalastusalusten väliset huomattavat erot ja jotta niissä jätetään sijaa erilaisille alueellisille ominaispiirteille;

14.  suosittaa, että hiilestä luopumista ja moottoroitujen alusten energiatehokkuutta koskevat periaatteet sisällytetään kalastusaluksilta niitä kalastusmatkailukäyttöön muutettaessa vaadittaviin mukautuksiin;

15.  katsoo olevan suotavaa taata kalastusmatkailijoille asianmukaiset kuljetus- ja majoitusinfrastruktuurit sekä huolehtia yleisten tilojen ylläpidosta ja huollosta, sillä ne ovat edellytyksiä matkailutoiminnan menestymiselle pitkällä aikavälillä;

16.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan vesipuitedirektiivistä ja meristrategiapuitedirektiivistä johtuvia velvoitteitaan varmistaakseen rannikko- ja merivesien hyvän tilan erityisesti parantamalla resurssitehokkuutta sekä pilaantumisen ja jätteiden tehokasta ennaltaehkäisyä ja torjuntaa;

17.  kehottaa jäsenvaltioita keventämään hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla lupien hankintamenettelyä ja muita byrokraattisia menettelyjä;

18.  painottaa, että näiden toimintojen on oltava sopusoinnussa biologisen monimuotoisuuden, Natura 2000 -alueiden sekä merellisten suojelualueiden suojelun (luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia, lintudirektiivi ja luontotyyppidirektiivi) kanssa ja että näin ollen on tarpeen vahvistaa vuoropuhelua ja synergioita muiden asiaan liittyvien jäsenvaltioiden kanssa;

19.  katsoo, että kalastajille ja kalankasvattajille sekä heidän perheilleen kuin myös kaikille toimintaan osallistuville paikkakuntalaisille on tarjottava koulutusta, jotta varmistetaan, että heillä on matkailijoiden vastaanottamiseksi ja heidän turvallisuudestaan huolehtimiseksi tarvittava kielitaito ja muut tiedot, ja jotta edistetään meribiologiaa, paikallisia kalalajeja, ympäristöä ja kulttuuriperinteitä koskevaa tietoa; kehottaa komissiota ja neuvostoa tunnustamaan naisten roolin kalastusmatkailualalla sekä kalastuksesta riippuvaisten alueiden kestävässä kehityksessä, jotta voidaan varmistaa naisten tasavertainen osallistuminen;

20.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia levittämään laajalti tietoa komission Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalista (EURES-portaali), joka tarjoaa työnhakijoille ja työnantajille tietoa työllistymismahdollisuuksista ja ”sinisissä työpaikoissa” tarvittavista taidoista ja koulutustarpeista, sekä edistämään avoimia online-kursseja, joiden tarkoituksena on taitojen parantaminen tai matkailun hallinnointiin ja innovatiiviseen kalastusmatkailuun liittyvien taitojen hankkiminen;

21.  kehottaa komissiota sisällyttämään eurooppalaiseen pk-yritysportaaliin osion, jonka tarkoituksena on auttaa yrittäjiä/kalastajia saamaan rahoitusta kalastusmatkailuun liittyville aktiviteeteille;

22.  katsoo, että ammatillisten taitojen hankkiminen sellaisilla aloilla kuin digitaalinen markkinointi, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan viestinnän hallinnointi ja ylläpito, sosiokulttuurinen johtamistaito sekä kielitaito ovat ensisijaisen tärkeitä kalastusalueilla kalastukseen liittyvän matkailutarjonnan luomiseksi ja mainostamiseksi;

23.  katsoo olevan tärkeää huolehtia matkailutarjonnan eriytymisestä kehittämällä strategia paikallisten erityispiirteiden, niihin liittyvän erityisosaamisen ja käytettävissä olevien resurssien perusteella; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kestävän matkailun ja luomumatkailun muotoja esimerkiksi sellaisten innovatiivisten markkinointistrategioiden avulla, joissa korostetaan perinteisiä ja kestävyyteen liittyviä ominaispiirteitä ja joita seurataan jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon varmistamiseksi;

24.  kehottaa suunnittelemaan yhdennettyä tarjontaa, jossa kuluttajat saavat täysipainoisia kokemuksia, jotka perustuvat jäsenneltyyn ja synergiseen yhdistelmään jonkin alueen koko tarjonnasta, sekä perustamaan kumppanuuksia kuluttajien saavuttamiseksi perinteisten kalastusalueiden läheisyydessä jo toiminnassa olevan matkailudynamiikan, kuten konferenssi- ja/tai uramatkailun, kautta;

25.  kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään kalastusalan ja sen työntekijöiden osallistumista myös sellaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät kulttuuri- ja perinnematkailuun, kuten merenkulun uudelleen löytämiseen sekä perinteisiin kalastusalueisiin ja ammatteihin liittyvät hankkeet;

26.  toteaa, että matkailualan toimijoiden ja kalastajien välinen yhteistyö on tärkeää, jotta kalastusmatkailun potentiaali voidaan maksimoida;

27.  korostaa luonnonvaraisten eläinten havainnointiin ja erityisesti valaiden tarkkailuun liittyvien matkailutoimintojen merkitystä edellyttäen, että samalla kunnioitetaan luonnonvaraisten eläinten luonnollisia elinympäristöjä ja biologisia tarpeita; katsoo, että luonnonvaraisten eläinten havainnoinnista voi koitua monenlaisia kasvatuksellisia, ympäristöön liittyviä, tieteellisiä ja muita sosioekonomisia hyötyjä ja että se voi auttaa parantamaan tietoisuutta näistä ainutlaatuisista eläinlajeista ja niiden kallisarvoisista elinympäristöistä sekä lisätä niiden arvostusta;

28.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia tarjoamaan kalastusmatkailun kehittämiseksi innovatiivisia ja kestäviä infrastruktuureja, esimerkiksi internetyhteyksiä ja viestintäteknologiaa, ja uudistamaan olemassa olevaa merellistä sekä jokiin ja järviin liittyvää infrastruktuuria;

29.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia tehostamaan mainos- ja tiedotuskampanjoja esimerkiksi sellaisten aloitteiden yhteydessä kuin eurooppalaiset matkailun huippukohteet ja Euroopan kulttuuriperintövuosi 2018, joiden tarkoituksena on edistää tietämystä ja tietoisuutta perinteisestä kalastus- ja vesiviljelykulttuurista; kehottaa sidosryhmiä hyödyntämään matkailijoiden ja niiden henkilöiden, jotka pystyvät matkailemaan huippusesongin ulkopuolella, potentiaalia;

30.  katsoo, että kalastuselinkeinon monipuolistamista koskevissa vastuullisissa ja kestävissä liiketoimintamalleissa on edellytettävä paikallisten kalastusyhteisöjen kulttuurin kunnioittamista ja niillä on autettava säilyttämään yhteisöjen identiteetti; korostaa erityisesti, että matkailuun liittyvän virkistyskalastuksen olisi oltava pienimuotoista kalastusta harjoittavien pienten paikallisten kalastusyritysten etujen mukaista;

31.  katsoo, että on tärkeää kehittää kalastusmatkailua, jossa pääsee seuraamaan ammattikalastajien työtä, ja kalastajien maissa tarjoamia matkailupalveluja ”aktiviteettiloman” muodostavana kokemuksena, josta koituu huomattavia oheishyötyjä, kuten merenkulkukulttuurin ja kalastusperinteiden edistäminen sekä valistus ympäristötietoisuutta ja lajien säilymistä koskevista kysymyksistä;

32.  korostaa tarvetta etsiä keinoja lisätä muutettujen alusten mahdollista kysyntää tarjontaa laajentamalla, jotta voidaan herättää esimerkiksi koulutusyhteisön kiinnostus, jolla on kokemusta maatalousalan käyttämisestä opetustarkoituksiin esimerkiksi ”maatalousoppilaitos”-hankkeiden yhteydessä;

33.  painottaa, että tuotevalikoiman monipuolistaminen edellyttää asianmukaista myynninedistämistä ja että tarvitaan strategia, jolla kyseisestä kalastajakohderyhmästä tehdään näkyvä ja johon sisältyy myös rajat ylittäviä markkinointialoitteita;

34.  katsoo siksi, että kalastajayhteisöjen olisi harkittava yhteisten markkinointikampanjojen toteuttamista muiden samalla alueella sijaitsevien matkailukohteiden kanssa, kuten ehdotettiin parlamentin päätöslauselmassa ”Matkailun edistämistä Euroopassa koskevat uudet haasteet ja ajatukset”(12), ja edistettävä yhteisiä markkinointifoorumeja, jotka keskittyvät erityisesti myynninedistämiseen ja verkkomyyntiin kansainvälisen yhteistyön pohjalta;

35.  katsoo, että tämän markkinointistrategian puitteissa olisi luotava korkealaatuisia tuoreita tai jalostettuja tuotteita koskevien markkinointialoitteiden, gastronomian ja matkailun välisiä synergioita ja että se olisi ryhmitettävä alueisiin, jotka ovat yhtenäisiä kulttuurin, tuotannon tai ympäristön näkökulmasta ja/tai synergian perusteella;

36.  katsoo olevan välttämätöntä säilyttää perinteisten menetelmien ja tekniikoiden (kuten almadraba ja xeito) käyttö, koska ne liittyvät läheisesti rannikkoalueiden identiteettiin ja elämäntapaan, ja katsoo, että ne on tunnustettava osaksi kulttuuriperintöä;

37.  korostaa, että on tärkeää investoida kalastuselinkeinon monipuolistamiseen perinteiden, historian sekä koko kalastusperinnön (perinteiset kalastusvälineet ja -tekniikat mukaan lukien) tekemiseksi tunnetuiksi;

38.  korostaa, että on tärkeää tehdä investointeja kalastuselinkeinon monipuolistamiseen paikallisten kalatuotteiden jalostuksen edistämiseksi;

39.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön strategioita matkailutoiminnan kausiluonteisuuden aiheuttaman ongelman ratkaisemiseksi esimerkiksi perustamalla gastronomisia juhlia ja tapahtumia, satamissa ja kylissä toimivia toreja/markkinoita(13), teemakyliä ja museoita (ks. Espanjaan ja Cetaraan liittyvät esimerkit), joiden ansiosta toimintaa voidaan harjoittaa koko vuoden sää- tai meriolosuhteista riippumatta;

40.  on vakuuttunut siitä, että vaihtoehtoisten ja kohdennettujen matkailutuotteiden tasapuolinen yhdistelmä sekä näiden tuotteiden asianmukainen myynnin ja markkinoinnin edistäminen voivat auttaa tasapainottamaan matkailun kausiluontoisuuteen liittyviä ongelmia;

41.  pitää olennaisen tärkeänä sitä, että jäsenvaltiot, alueet ja muut asiaan liittyvät osapuolet vaihtavat parhaita käytäntöjä, koska EU:n merialueiden yritysten väliltä puuttuu synergiaa, mikä johtaa pirstaleisuuteen ja taloudellisten hyötyjen rajallisuuteen; katsoo, että tutkimuslaitoksia, museoita, matkailualan yrityksiä, Natura 2000 -alueita ja merellisiä suojelualueita hallinnoivia tahoja, perinteistä säilyke- ja jalostusteollisuutta sekä muita asiaan liittyviä osapuolia olisi kannustettava tekemään yhteistyötä sellaisten innovatiivisten kestävien tuotteiden kehittämiseksi, jotka tuottavat taloudellista lisäarvoa ja myös vastaavat vierailijoiden odotuksia; korostaa, että nämä toiminnot olisi sisällytettävä kestävän ja vastuullisen matkailun edistämistä asianomaisilla merialueilla koskeviin johdonmukaisiin yleisiin puitteisiin; katsoo, että paikallisilla kalatalouden toimintaryhmillä voi olla tässä asiassa merkittävä rooli, minkä vuoksi niille on myönnettävä riittävästi rahoitusta;

42.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan paikallis- ja aluetason sekä kansallisen ja EU:n tason välisiä siteitä sellaisten hallintomuotojen edistämiseksi, jotka helpottavat monialaisten toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa eri toiminta-alojen tavoitteiden, kuten kestävän ja osallistavan kasvun, saavuttamisen helpottamiseksi;

43.  kehottaa komissiota edistämään FARNETissa ja paikallisissa kalatalouden toimintaryhmissä eurooppalaista vuoropuhelua satamien ja matkailualan sidosryhmien sekä ympäristöasiantuntijoiden kanssa;

44.  kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia ja virastoja tekemään tiiviimpää yhteistyötä matkailuvirastojen kanssa ja asettamaan sinisen talouden monipuolistamisen selkeästi etusijalle erityisesti merimatkailun ja sitä täydentävien alojen osalta; toteaa, että tähän olisi sisällyttävä myös merionginnan sisällyttäminen soveltuvilta osin matkailupaketteihin ja markkinointikampanjoihin erityisesti saarten ja rannikkoalueiden tapauksessa; korostaa, että lupien myöntäminen kalastusalusten kaksoiskäyttöön (sekä kaupallisten alusten, pienimuotoisessa kalastuksessa käytettävien alusten että merimatkailussa, myös ongintamatkailussa, käytettävien alusten) olisi asetettava etusijalle ja että niiden muuntamiseen olisi myönnettävä tukea;

45.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia, asianomaista toimialaa sekä muita sidosryhmiä toteuttamaan kohdennettuja toimia, jotka ovat yhdenmukaisia EU:n sellaisten toimintapolitiikkojen kanssa, joilla on vaikutusta kalastus- ja vesiviljelyalaan; korostaa, että on tarpeen ottaa käyttöön parhaiden käytäntöjen ohjekirja, johon koottaisiin tärkeimpiä esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ja jossa kannustettaisiin muita yrityksiä toimimaan samalla tavalla; muistuttaa, että myös paikallinen tiedeyhteisö on välttämätöntä ottaa mukaan ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseksi;

46.  korostaa ympäristöystävällisten liiketoimintamallien merkitystä ja suosittaa sen vuoksi, että ympäristöasiantuntijat pitävät aina tiiviisti yhteyttä paikallisiin toimintaryhmiin (esimerkiksi kalatalouden ja vesiviljelyalan paikalliset toimintaryhmät ja maaseudun paikalliset toimintaryhmät);

47.  kehottaa korvamerkitsemään rahoituksen sellaisen parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ja kalastustoimien kartoittamiseen tarkoitetun eurooppalaisen verkoston perustamiseen, josta saadaan tietoa kiinnostavista kohteista ja kunkin kalastusyhteisön ominaispiirteistä;

48.  toivoo, että alueilla, joilla kalastus ja kalastusmatkailu ovat ainoa tulonlähde, käytetään erityisiä tukimekanismeja (EMKR:n ja/tai muiden välineiden puitteissa), jotka voidaan aktivoida hätätilanteessa (kuten luonnonkatastrofin sattuessa);

49.  katsoo olevan välttämätöntä edistää tällaisten toimien rahoittamista EMKR:sta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), koheesiorahastosta, tutkimuksen puiteohjelmasta ja Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP) neuvonantajien kanssa sekä edistää pehmeitä lainansaantikanavia, joiden ansiosta voidaan välttää se, että erityisesti naiset kohtaavat vaikeuksia rahoituksen hankkimisessa sellaisten hankkeiden rahoittamiseksi, jotka kelpaavat kansallisiin ohjelmiin sisällytettäviksi;

50.  korostaa, että ohjelmakaudella 2007–2013 paikallisilla kalatalouden toimintaryhmillä oli käytettävissään 486 miljoonaa euroa EKTR:stä ja että noin 12 000:ta paikallista hanketta tuettiin kyseisen kauden aikana;

51.  kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisia kalatalouden toimintaryhmiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti käytettävissä olevia varoja ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan myös monitahoista rahoitusta (yhteisesti EAKR:stä, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EAFRD) tai ESR:stä);

52.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan alueellisen tason yhteyspisteitä tarjoamaan asianmukaista tietoa ja tukea;

53.  kehottaa paikallisia kalatalouden toimintaryhmiä tekemään tiivistä yhteistyötä matkailualan asiantuntijoiden kanssa hankkeiden määrittelemiseksi ja asianmukaisen rahoituksen saamiseksi EMKR:n neljännestä osiosta tuotevalikoiman monipuolistamiseksi kalastusalueilla;

54.  korostaa, että EMKR:stä myönnetään erityistä taloudellista tukea naisten alkuun panemille hankkeille kalastajayhteisöissä;

55.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan EMKR:n mukaisia operaatioita koskevien valintakriteerien laatimisen avulla, että sukupuolten tasa-arvo otetaan asianmukaisesti huomioon ja sitä edistetään kaikissa rahoitetuissa toimissa (esimerkiksi asettamalla etusijalle toimet, jotka kohdistetaan erityisesti naisiin tai jotka ovat naisten toteuttamia);

56.  kehottaa komissiota tutkimaan tällaisten toimintojen todennäköisiä sosioekonomisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia;

57.  kehottaa komissiota tutkimaan virkistyskalastuksen sosioekonomista vaikutusta kotimaanmatkailuun erityisesti maaseutualueilla ja ehdottamaan mahdollisia toimia alueille, joilla potentiaalia tällaiseen kalastukseen ei hyödynnetä riittävästi;

58.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota parantamaan kalastusmatkailua koskevien tietojen keruuta ja hallinnointia;

59.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja alueellisille neuvoa-antaville toimikunnille.

(1)

EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.

(2)

EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1.

(3)

EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(4)

EUVL C 419, 16.12.2015, s. 167.

(5)

EUVL C 75, 26.2.2016, s. 24.

(6)

‘Indagine sulle abitudini e opinioni dei cittadini nel comprensorio del GAC “il mare delle Alpi” – Analisi della pescaturismo in Italia come strumento di sviluppo sostenibile’ (2015).

(7)

‘L’integrazione della pesca con altre attività produttive – La pescaturismo come modello sociale e culturale’, Cenasca Cisl et al., (2005).

(8)

‘Indagine sulle abitudini e opinioni dei cittadini nel comprensorio del GAC “Il mare delle Alpi” – Analisi della pescaturismo in Italia come strumento di sviluppo sostenibile’ (2015).

(9)

Sosioekonominen analyysi kalastusmatkailusta EUSAIRin kattamalla alueella – Nemo-hanke 1M-MED14-11, WP2, toimi 2.3.

(10)

‘Perspectives for the development of tourism activities related to fishing’, European parlamentti, IP/B/PECH/IC/2013-103 (2014).

(11)

”Perspectives for the development of tourism activities related to fishing”, Euroopan parlamentti, IP/B/PECH/IC/2013-103 (2014).

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0391.

(13)

Esimerkiksi sillinpyyntialuspäivät ja satamapäivät Alankomaissa.


PERUSTELUT

Taustaa: tarve monipuolistaa perinteistä kalastustoimintaa

Viime vuosikymmeninä moniin perinteisiin kalastajayhteisöihin eri puolilla Euroopan unionia on kohdistunut yhä enemmän paineita useiden erilaisten negatiivisten tekijöiden vuoksi, joita ovat esimerkiksi liikakalastus ja kalakantojen ehtyminen, ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, väestön väheneminen ja kalastajan ammatin kiinnostavuuden väheneminen.

Lisäksi, vaikka kalastus on joillakin alueilla edelleen houkutteleva ammattivaihtoehto, monilla seuduilla kalastajien on yhä vaikeampaa hankkia kohtuullista elantoa. Kalastusalan työpaikkojen vähenemistä ja alan kannattavuuden heikkenemistä pidetään yleisesti selviönä. Tämä heikentää entisestään monien eurooppalaisten rannikkoyhteisöjen perinteisen elämäntavan elinkelpoisuutta.

Tämän vuoksi yhä useammat perinteiset kalastajayhteisöt Euroopassa eivät enää pysty tulemaan toimeen pelkällä perinteisellä kalastuksella. Jotta ne voivat elpyä ja säilyä elinkelpoisina, on löydettävä pikaisesti uusia ratkaisuja.

Perinteisen kalastuksen monipuolistamisesta ottamalla siihen mukaan muiden alojen toimintoja, kuten kalastusmatkailussa tehdään, tulee pian väistämätöntä ja se tarjoaa mahdollisuuksia edistää työpaikkojen luomista, sosiaalista osallisuutta sekä kalastuksesta riippuvaisten yhteisöjen elpymistä.

Kalastusmatkailu mahdollisena ratkaisuna

Euroopan rannikkoalueilla, erityisesti Välimeren rannikon alueilla, mutta myös Atlantin, Itämeren ja Mustanmeren rannikoiden alueilla, sijaitsevat jo kaikkein suosituimmat matkailukohteet, jotka vetävät vuosittain puoleensa miljoonia matkailijoita.

Valitettavasti suurimman osan näistä matkailijoista tuovat rannikkoalueille suuret matkanjärjestäjät ja vain suhteellisen harvat matkailijat löytävät tiensä perinteisiin kalastajakyliin. Samaa voidaan todeta eri toiminnoista ja kohteista, joita useimmat perinteiset kalastajayhteisöt pystyvät tarjoamaan vierailijoille. Toisaalta taas viime vuosina kiinnostus kestävää matkailua kohtaan on kasvanut ja mahdollisuuksia houkuttaa ympäristötietoisia matkailijoista olisikin hyödynnettävä.

Kalastajayhteisöjä ja matkailijoita on ehdottomasti autettava löytämään toisensa, ja on varmistettava, että kummassakin osapuolessa viriää riittävästi mielenkiintoa, jotta pystytään perustamaan kestävä ja antoisa kumppanuus.

Tämän potentiaalin hyödyntämiseksi on kuitenkin ratkaistava moninaisia ongelmia.

Infrastruktuuri

Tarvitaan kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason investointeja, jotta voidaan järjestää tarvittava infrastruktuuri aina paremmista internetyhteyksistä uusien ja parempien teiden rakentamiseen helpon pääsyn varmistamiseksi kaukaisiin kalastajakyliin ja merenkulku- ja kalastuslaitteistojen uudistamiseen samalla, kun varmistetaan, että tämä tapahtuu kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.

Kausiluonteisuus

Kausiluonteisuus on myös suuri ongelma ja siihen voitaisiin puuttua esimerkiksi järjestämällä paikallisia juhlia, ruokatapahtumia, museoiden ja teemapuistojen avajaisia, tarjoamalla vierailijoille erilaista toimintaa koko vuoden ajan sääolosuhteista riippumatta. Tarjous- ja tiedotuskampanjoilla on tässä asiassa erittäin suuri merkitys.

Oikeudellinen asema

Kalastusmatkailulle ei ole olemassa yhteistä oikeusperustaa. Esimerkiksi Italiassa kalastusmatkailu lasketaan ammatilliseksi toiminnaksi, kun taas Ranskassa se luokitellaan satunnaiseksi toiminnaksi. Riippuen siitä, mikä sen oikeudellinen asema on kussakin jäsenvaltiossa, verotuksessa, lupamenettelyissä ja pätevyysvaatimuksissa voi olla huomattavia eroja. Tarvitaan yhdenmukaistamista tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi.

Kalastusalusten turvallisuus matkustajien kannalta

Kalastajien kalastusaluksillaan silloin, kun niitä ei käytetä niiden pääasialliseen käyttötarkoitukseen, järjestämät kalastus- tai virkistysmerimatkat lienevät yksi ilmeisimmistä toimintamuodoista, joita matkailijoille voidaan tarjota. Tällaiseen toimintaan sovellettavat turvallisuussäännökset vaihtelevat kuitenkin huomattavasti eri jäsenvaltioissa. Näin ollen on löydettävä ratkaisu siihen, miten olemassa olevia kalastuslaivastoja ja varsinkin pienimuotoisessa kalastuksessa käytettäviä aluksia voidaan hyödyntää ilman liikoja kustannuksia ja samalla vaarantamatta matkustajien turvallisuutta. Turvallisuussäännöksiä olisi yhdenmukaistettava ja rahoitusta käytettävissä olevista rahoitusvälineistä, kuten EMKR:sta, olisi asetettava helposti saataville ja käytettävä.

Kalastusmatkailun määritelmän yhdenmukaistaminen

Kalastusmatkailun kiistattomasta suuresta taloudellisesta ja sosiaalisesta potentiaalista ja asiaan liittyvien avoimien kysymysten, joita voitaisiin käsitellä EU:n tasolla, suuresta määrästä huolimatta unionin lainsäädännöstä puuttuu tällä hetkellä kalastusmatkailun määritelmä. Yhdenmukaisen määritelmän käyttöönotto voisi olla ensimmäinen askel kohti EU:n johdonmukaisempaa politiikkaa tällä alalla.

Politiikkakehys

Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että kalastusmatkailu voisi suuresti hyötyä kunnianhimoisesta politiikkakehyksestä. Komission, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten, teollisuudenalan ja muiden sidosryhmien on näin ollen toteutettava kohdennettuja toimenpiteitä pitäen kiinni yhdenmukaisuudesta niiden EU:n toimintapolitiikkojen kanssa, joilla on vaikutusta kalastusalaan. Synergioita olisi maksimoitava ja sidosryhmien vuoropuhelua ja yhteistyötä kumppanuuksien, verkostojen, klustereiden jne. kautta olisi parannettava. Vaikka EMKR:sta ja muista rahoitusvälineistä pystytään tukemaan investointeja, jotka edistävät kalastajien tulojen monipuolistamista lisätoiminnoilla, kuten kalastusmatkailulla, varoja ei kuitenkaan käytetä tehokkaasti ja niiden saantia on tarpeen helpottaa.

Olisi tervetullut askel eteenpäin, jos komissio tekisi tutkimuksen erityisesti kalastusmatkailuun liittyvistä eri näkökohdista (sosioekonomiset ja ympäristövaikutukset) ja eri jäsenvaltioiden jo nykyisellään noudattamista parhaista käytännöistä.


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2016)

kalatalousvaliokunnalle

kalastusmatkailun roolista kalastuksen monipuolistamisessa

(2016/2035(INI))

Valmistelija: István Ujhelyi

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  painottaa, että on tärkeää laatia strategioita, joilla voidaan monimuotoistaa paikallisyhteisöjen taloutta, tarjota lisää työpaikkoja ja lisätuloja perheille ja auttaa pysäyttämään työttömyyden lisääntyminen alueilla, jotka ovat riippuvaisia kalastuksesta;

2.  korostaa, että on tärkeää erottaa toisistaan kalastukseen liittyvän matkailun eri muodot, joihin sisältyy kalastusmatkailu (kalastusmatkailu, jossa pääsee seuraamaan ammattikalastajien työtä, ja kalastukseen liittyvä elämysmatkailu), mereen ja rannikkovesiin liittyvät aktiviteetit, virkistyskalastus (ongintamatkailu mukaan luettuna), sisävesikalastus sekä perinteisiin ja kulttuuriin liittyvät aktiviteetit, joilla pyritään luomaan synergioita korkealaatuisia primaarituotteita koskevien markkinointialoitteiden kanssa ja samalla kunnioitetaan luonnonperintöä, eläintensuojelua ja biologista monimuotoisuutta;

Innovatiivisiin, kestäviin ja räätälöityihin tuotteisiin investointi

3.  palauttaa mieliin, että vuonna 2010 annetussa matkailua koskevassa tiedonannossa vahvistettiin, että kestävän, vastuullisen ja korkeatasoisen matkailun kehittäminen työpaikkojen luomiseksi ja kasvun edistämiseksi on yksi EU:n matkailupolitiikan päätavoitteita;

4.  korostaa, että koska matkailijoilla on nykyisin paljon enemmän tietoa kuin aikaisemmin, matkailukohteiden on menestyäkseen kiinnitettävä enemmän huomiota laadun, autenttisuuden ja hyvän hinta-laatusuhteen takaamiseen;

5.  katsoo, että tarjonta on mukautettava uusiin räätälöityjen tuotteiden kysynnän muotoihin suosituissa rannikolla sijaitsevissa kohteissa sekä koskemattomissa maaseutu-,rannikko- ja saarikohteissa ja että on kehitettävä tällaisen mahdollisen kysynnän mukaisesti räätälöityjä markkinointifoorumeja;

6.  korostaa, että on tärkeää tukea liiketoimintafoorumeja, jotka keskittyvät sellaiseen asiakkaaseen, joka etsii korkealaatuista matkailukokemusta, mikä tarkoittaa, että tämän alan taitojen koulutuksen sekä teknologiainfrastruktuurin ja digitaalisten jakelualustojen on oltava etusijalla julkisissa aloitteissa ja tukikelpoisissa toimissa;

7.  katsoo, että kalastusalan monipuolistamista koskevissa vastuullisissa ja kestävissä liiketoimintamalleissa on edellytettävä paikallisten kalastusyhteisöjen kulttuurin kunnioittamista ja niillä on autettava säilyttämään yhteisöjen identiteetti; korostaa erityisesti, että matkailuun liittyvän virkistyskalastuksen olisi oltava pienimuotoista kalastusta harjoittavien pienten paikallisten kalastusyritysten etujen mukaista;

8.   katsoo, että on tärkeää kehittää kalastusmatkailua, jossa pääsee seuraamaan ammattikalastajien työtä, ja kalastukseen liittyvää elämysmatkailua ”aktiviteettiloman” muodostavana kokemuksena, josta koituu huomattavia oheishyötyjä, kuten merenkulkukulttuurin ja kalastusperinteiden edistäminen sekä valistus ympäristötietoisuutta ja lajien säilymistä koskevista kysymyksistä;

9.  korostaa ympäristöystävällisten liiketoimintamallien merkitystä ja suosittaa sen vuoksi, että ympäristöasiantuntijat pitävät aina tiiviisti yhteyttä paikallisiin toimintaryhmiin (esimerkiksi kalatalouden ja vesiviljelyalan paikalliset toimintaryhmät ja maaseudun paikalliset toimintaryhmät);

10.  korostaa, että yksi kalastusmatkailun esteistä ja kalastajien mahdollisesti saamaa hyötyä rajoittavista tekijöistä on pienimuotoiseen kaupalliseen merenkulkuun kohdistuva sääntelytaakka yhdessä kalastusalusten muuttamisesta matkailustandardien mukaisiksi aluksiksi aiheutuvien suurten kustannusten kanssa;

11.  suosittaa, että kalastusmatkailulle laaditaan yhteiset määritelmät ja säännöt kansallisella tasolla, jotta vältytään tilanteelta, jossa jäsenvaltiot ottavat käyttöön erilaisia lakeja ja sääntöjä;

12.  korostaa, että kalastusyritysten sääntelytaakkaa erityisesti turvallisuussääntöjen, rakennuslainsäädännön ja alusten turvallisuuden osalta on yksinkertaistettava tarvittavien investointien helpottamiseksi;

13.  vastustaa pyrkimyksiä ryhtyä perimään kansallisella tai alueellisella tasolla kohtuuttomia maksuja julkisia sisävesiväyliä käyttäviltä virkistyskalastusalusten päälliköiltä, koska tällaiset maksut muodostavat byrokraattisen rajoitteen ja vaikeuttavat pehmeää kalastusmatkailua ja merimatkailua;

14.  korostaa tarvetta etsiä keinoja lisätä muutettujen alusten mahdollista kysyntää tarjontaa laajentamalla, jotta voidaan herättää esimerkiksi koulutusyhteisön kiinnostus, jolla on kokemusta maatalousalan käyttämisestä opetustarkoituksiin esimerkiksi ”maatilakoulu” -hankkeiden yhteydessä;

15.  suhtautuu myönteisesti matkailijoille tarkoitettujen kalastuslupien käyttöönottoa koskeviin alueellisen ja kansallisen tason ehdotuksiin edellyttäen, että niissä taataan kalastusta ja eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön mukaisesti asiantuntemuksen vähimmäistaso, jotta varmistetaan kalastusmääräysten noudattaminen sekä asianmukainen vapojen käyttö ja saaliiksi saatujen kalojen käsittely;

16.  korostaa kalastusmatkailun merkitystä kulttuuristen ja kulinaaristen perinteiden ja perinteisen elämäntavan säilymiselle rannikko- ja ranta-alueilla;

17.  muistuttaa komissiota siitä, että kalastusmatkailun edistäminen voi lisätä sellaisten uusien matkailualueiden näkyvyyttä, joiden potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty;

18.  korostaa, että kalastukseen liittyvän ekomatkailun edistämiseksi kalastusalueille olisi luotava erityisiä palveluja kuten laituri- ja pysäköintipaikkoja sekä virkistysalueita;

19.  toteaa, että ongintamatkailu on kehittynyt ja kasvava liiketoiminta-ala joissakin jäsenvaltioissa, kun taas toisissa tätä potentiaalia ei vielä hyödynnetä; korostaa virkistystarkoituksessa harjoitettavan ongintamatkailun merkitystä rannikko- ja maaseutualueilla sekä sisävesikalastuksen merkitystä arvokkaana ja kestävänä kehittämistoimintana;

20.  korostaa tarvetta arvioida matkailuun liittyvän virkistyskalastustoiminnan vaikutusta kalastusalaan;

21.  kehottaa komissiota tutkimaan virkistyskalastuksen sosioekonomista vaikutusta kotimaanmatkailuun erityisesti maaseutualueilla ja ehdottamaan mahdollisia toimia alueille, joilla potentiaalia tällaiseen kalastukseen ei hyödynnetä riittävästi;

EU:n taloudellisen tuen käytön maksimointi

22.  kehottaa komissiota analysoimaan kalastusalueiden kehittämiseksi ja kalastuselinkeinon monipuolistamiseksi toteutettujen EU:n toimien tehokkuutta, Euroopan rakennerahastoista ja erityisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) rahoitetut toimet mukaan luettuina; kehottaa komissiota julkistamaan säännöllisesti katsauksia siitä, mitä hankkeita on tuettu ja millä määrillä;

23.  toivoo erityisesti, että tuleva arviointi, jonka komissio laatii yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevasta lähestymistavasta, auttaa ymmärtämään paremmin EMKR:n puitteissa toteutettujen monipuolistamistoimien sosioekonomista vaikutusta myös maaseudun paikallisten toimintaryhmien sekä kalastus- ja vesiviljelyalan paikallisten toimintaryhmien laatimien yhteisten strategioiden puitteissa;

24.  korostaa, että ohjelmakaudella 2007–2013 paikallisilla kalatalouden toimintaryhmillä oli käytettävissään 486 miljoonaa euroa EKTR:stä ja että noin 12 000:ta paikallista hanketta tuettiin kyseisen kauden aikana;

25. korostaa lisäksi, että nykyisen rahoituskauden aikana EMKR:n mukainen käytettävissä oleva rahoitus on noussut 514 miljoonaan euroon yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskevien toimenpiteiden osalta;

26.  kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisia kalatalouden toimintaryhmiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti käytettävissä olevia varoja ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan myös monitahoista rahoitusta (yhteisesti EAKR:stä, maaseuturahastosta tai ESR:stä);

27.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään asianmukaisesti EMKR:stä saatavia varoja ammattikalastukseen käytettävien alusten muuttamiseen ja nykyaikaistamiseen sekä kalastusyritysten hankkeisiin ja perustamaan alueellisen tason yhteyspisteitä tarjoamaan asianmukaista tietoa ja tukea;

28.  kehottaa paikallisia kalatalouden toimintaryhmiä tekemään tiivistä yhteistyötä matkailualan asiantuntijoiden kanssa hankkeiden määrittelemiseksi ja asianmukaisen rahoituksen saamiseksi EMKR:n neljännestä osiosta tuotevalikoiman monipuolistamiseksi kalastusalueilla;

29.  korostaa, että EMKR:stä myönnetään erityistä taloudellista tukea naisten alkuun panemille hankkeille kalastajayhteisöissä;

30.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan EMKR:n mukaisia operaatioita koskevien valintakriteerien laatimisen avulla, että sukupuolten tasa-arvo otetaan asianmukaisesti huomioon ja sitä edistetään kaikissa rahoitetuissa toimissa (esimerkiksi asettamalla etusijalle toimet, jotka kohdistetaan erityisesti naisiin tai jotka ovat naisten toteuttamia);

31.  suosittaa, että kalastusalueiden viranomaisille myönnetään erityistä taloudellista tukea sellaisten tiedotuspisteiden avaamista varten, joiden tehtävänä on esitellä, edistää ja tarjota tietoa kalastusyhteisöistä ja perinteisistä tuotteista sekä näiden alueiden matkailun tavoitteista;

32.  suosittaa, että erityistä taloudellista tukea myönnetään yrittäjyyden ja innovoinnin tukemiseen kalastusteollisuudesta riippuvaisten toimien rahoituksen kautta;

33.  suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot ottavat paikallisten kalatalouden toimintaryhmien kanssa käyttöön Portugalin Aldeias do Mar -käsitteen (”merenrantakylät”) kaltaisen asianmukaisen ilmauksen kuvaamaan unionin tai valuma-alueen osan kalastusyhteisöjä; kehottaa varaamaan riittävästi rahoitusta sellaisen parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ja kalastustoimien kartoittamiseen tarkoitetun eurooppalaisen verkoston perustamista varten, josta saadaan tietoa kiinnostavista kohteista ja kunkin kalastusyhteisön ominaispiirteistä;

Tuotevalikoiman monipuolistamisen edistäminen

34.  on vakuuttunut siitä, että vaihtoehtoisten ja kohdennettujen matkailutuotteiden tasapuolinen yhdistelmä sekä näiden tuotteiden asianmukainen myynnin ja markkinoinnin edistäminen voivat auttaa tasapainottamaan matkailun kausiluontoisuuteen liittyviä ongelmia;

35.  korostaa, että monipuolistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien yrittäjyysaloitteiden on oltava paikallisia ja niissä on annettava takeet siitä, että yritysten ja osuuskuntien valvonta säilytetään tällä tasolla; korostaa, että yhteisötalousaloitteet ovat erityisen sopivia näihin tarkoituksiin;

36.  kehottaa sen vuoksi myöntämään tukea paikallisten yrittäjien hallinnoimille markkinointifoorumeille, jotta varmistetaan, että koko arvoketjun osalta heidän mukanaolonsa, osallistumisensa ja harjoittamansa valvonta säilyvät mahdollisimman korkealla tasolla;

37.  painottaa, että tuotevalikoiman monipuolistaminen edellyttää asianmukaista myynninedistämistä ja että tarvitaan strategia, jolla kyseisestä kalastajakohderyhmästä tehdään näkyvä ja johon sisältyy myös rajat ylittäviä markkinointialoitteita;

38.  katsoo siksi, että kalastajayhteisöjen olisi harkittava yhteisten markkinointikampanjojen toteuttamista muiden samalla alueella sijaitsevien matkailukohteiden kanssa, kuten ehdotettiin parlamentin mietinnössä ”Matkailun edistämistä Euroopassa koskevat uudet haasteet ja ajatukset”, ja edistettävä yhteisiä markkinointifoorumeja, jotka keskittyvät erityisesti myynninedistämiseen ja verkkomyyntiin kansainvälisen yhteistyön pohjalta;

39.  katsoo, että tämän markkinointistrategian puitteissa olisi luotava korkealaatuisia tuoreita tai jalostettuja tuotteita koskevien markkinointialoitteiden, gastronomian ja matkailun välisiä synergioita ja että se olisi ryhmitettävä alueisiin, jotka ovat yhtenäisiä kulttuurin, tuotannon tai ympäristön näkökulmasta ja/tai synergian perusteella;

40.  kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan aktiivisesti kalastusalan monipuolistamiseen tehtäviä investointeja paikallisten kalatuotteiden markkinoinnin ja jalostuksen osalta ja tehostamaan paikallisten jakelukanavien kehittämistä;

41.  muistuttaa komissiota tarpeesta edistää perinteisiä kalastustuotteita ja myöntää niille sertifikaatteja sekä perustaa kalastusalueille ominaisia paikallisia tavaramerkkejä;

42.  kehottaa komissiota tukemaan kalastusalan monipuolistamiseen tehtäviä investointeja täydentäviä toimintoja kehittämällä, mukaan luettuina investointi aluksiin, koulutukseen, turvalaitteisiin sekä kulttuuri- ja koulutustoimiin;

43.  kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti kalastusalan monipuolistamista kulttuurin ja taiteiden alalla paikallisten perinteiden osana ja tukemaan yleensä perinteiden ja kalastusperinnön (kalastusmenetelmät ja pyydykset) edistämiseen tehtäviä investointeja;

44.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia jakamaan parhaita käytäntöjä lisätäkseen laajemmilla alueilla tietoisuutta innovatiivisista kalastukseen liittyvistä matkailutuotteista, jotka ovat osoittautuneet taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kannattaviksi;

45.  kehottaa komissiota edistämään Euroopan kalastusalueiden verkostossa (FARNET) ja paikallisissa kalatalouden toimintaryhmissä eurooppalaista vuoropuhelua satamien ja matkailualan sidosryhmien sekä ympäristöasiantuntijoiden kanssa;

46.  kehottaa komissiota edistämään Euroopan matkailukomission ja sen portaalin (visiteurope.com) avulla kestäviä virkistyskalastukseen tarkoitettuja matkailukohteita Euroopassa sekä tiedottamaan kohdennettujen tiedotuskampanjojen avulla kalastusyrityksille näiden uusien ja kestävien liiketoimintamallien potentiaalista ja niiden mukanaan tuomista kasvumahdollisuuksista;

Tiedot ja taidot

47.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia levittämään laajalti tietoa komission Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalista (EURES-portaali), joka tarjoaa työnhakijoille ja työnantajille tietoa työllistymismahdollisuuksista ja ”sinisissä työpaikoissa” tarvittavista taidoista ja koulutustarpeista, sekä edistämään avoimia online-kursseja, joiden tarkoituksena on taitojen parantaminen tai toisella alalla tarvittavien, matkailun hallinnontiin ja innovatiiviseen kalastusmatkailuun liittyvien taitojen hankkiminen;

48.  kehottaa komissiota sisällyttämään eurooppalaiseen pk-yritysportaaliin osion, jonka tarkoituksena on auttaa yrittäjiä/kalastajia saamaan rahoitusta kalastusmatkailuun liittyville aktiviteeteille;

49.  korostaa tarvetta lisätä tietämystä paikallisten yrittäjien keskuudessa ja antaa heille koulutusta matkailuun liittyvien tuotteiden ja myös elämysmatkailun myynnin edistämiseen ja myyntiin tarkoitetuista uusista yhteisistä verkkofoorumeista ja kannustaa heitä liittämään nämä osatekijät liiketoimintaansa, jotta varmistetaan, että monipuolistamisesta saadut voitot jäävät paikallisyhteisöihin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, Wim van de Camp, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Knut Fleckenstein, Maria Grapini, Werner Kuhn

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Olle Ludvigsson


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, David Coburn, Richard Corbett, Diane Dodds, Linnéa Engström, João Ferreira, Sylvie Goddyn, Mike Hookem, Ian Hudghton, Carlos Iturgaiz, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Norica Nicolai, Liadh Ní Riada, Ulrike Rodust, Annie Schreijer-Pierik, Remo Sernagiotto, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas, Ruža Tomašić, Peter van Dalen, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ole Christensen, Rosa D’Amato, Norbert Erdős, Jens Gieseke, Seán Kelly, Verónica Lope Fontagné, Francisco José Millán Mon

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Stuart Agnew, Paloma López Bermejo


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

1.1 Lopullinen äänestys

24

+

ALDE

António Marinho e Pinto, Norica Nicolai

ECR

Remo Sernagiotto, Ruža Tomašić, Peter van Dalen

EFDD

Rosa D'Amato

ENF

Gilles Lebreton

GUE/NGL

Paloma López Bermejo

PPE

Alain Cadec, Jens Gieseke, Carlos Iturgaiz, Verónica Lope Fontagné, Gabriel Mato, Annie Schreijer-Pierik, Jarosław Wałęsa

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Ole Christensen, Ulrike Rodust, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas

Verts/ALE

Marco Affronte, Linnéa Engström, Ian Hudghton

1

-

EFDD

John Stuart Agnew

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+: puolesta

–: vastaan

0: tyhjää

Oikeudellinen huomautus