Menettely : 2017/2028(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0246/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0246/2017

Keskustelut :

PV 12/09/2017 - 21
CRE 12/09/2017 - 21

Äänestykset :

PV 13/09/2017 - 9.16
CRE 13/09/2017 - 9.16
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0346

MIETINTÖ     
PDF 498kWORD 98k
28.6.2017
PE 601.131v02-00 A8-0246/2017

korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa

(2017/2028(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Petras Auštrevičius

Valmistelijat (*):Stelios Kouloglou, kehitysvaliokunta (*)

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa

(2017/2028(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, joka tuli voimaan 14. joulukuuta 2005(1),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) yleissopimuksen, lahjonnan torjunnan jatkamista koskevan vuonna 2009 annetun neuvoston suosituksen ja ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvien lahjusten verovähennyskelpoisuutta koskevan vuonna 2009 annetun suosituksen sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat(2),

–  ottaa huomioon vuonna 2012 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman (2015–2019), jonka ulkoasiainneuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat sellaisina kuin ne hyväksyttiin yleisten asioiden neuvoston 2914. kokouksessa 8. joulukuuta 2008(3),

–  ottaa huomioon kestävästä kehityksestä 25. syyskuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ”Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development”(4),

–  ottaa huomioon 8. marraskuuta 2013 hyväksytyn Euroopan investointipankin (EIP) kertomuksen ”Väärinkäytösten torjunta ja ehkäisy Euroopan investointipankin toiminnassa” (EIP:n petostentorjuntapolitiikka)(5),

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, joilla pannaan täytäntöön suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuva YK:n toimintakehys(6),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät liiketoiminnasta ja ihmisoikeuksista(7),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista(8),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM-erityisvaliokunnan päätöslauselman johdosta(9),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(10),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(11),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman veronkierrosta ja verovilpistä haasteina kehitysmaiden hallinnolle, sosiaaliturvalle ja kehitykselle(12),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman korkean tason korruptiotapauksia FIFAssa koskevista viimeaikaisista paljastuksista(13),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi(14),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman korruptiosta julkisella ja yksityisellä sektorilla ja sen vaikutuksista ihmisoikeuksiin kolmansissa maissa(15),

–  ottaa huomioon lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen ja lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston siviilioikeudellisen yleissopimuksen sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean 5. toukokuuta 1998 antaman päätöslauselman (98) 7 ja 1. toukokuuta 1999 antaman päätöslauselman (99) 5, joilla perustettiin korruption vastainen valtioiden ryhmä (GRECO),

–  ottaa huomioon korruption vastaisten virastojen toimintaperiaatteista 26.–27. marraskuuta 2012 annetun Jakartan julkilausuman(16),

–  ottaa huomioon 22.–24. marraskuuta 2013 hyväksytyn Panaman julistuksen korruption torjunnasta vastaavien viranomaisten kansainvälisen järjestön (International Association of Anti-Corruption Authorities, IAACA) seitsemännestä vuotuisesta konferenssista ja yleiskokouksesta,

–  ottaa huomioon kansallisista ihmisoikeusinstituutioista 17. joulukuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ja kansallisista ihmisoikeusinstituutioista 29. syyskuuta 2016 annetun ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman(17),

–  ottaa huomioon korruption kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen koskevan 5. tammikuuta 2015 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antavan komitean loppuraportin(18),

–  ottaa huomioon Afrikan unionin yleissopimuksen korruption estämisestä ja torjumisesta (AUCPCC)(19),

–  ottaa huomioon YK:n Global Compact -aloitteen yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, työtä, ympäristöä ja korruption torjuntaa koskevien strategioiden ja toimenpiteiden koordinoinnista(20),

–  ottaa huomioon Transparency International -järjestön vuosittaisen korruptioindeksin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A8-0246/2017),

A.  toteaa, että korruptio on monimutkainen ja maailmanlaajuinen sekä pohjoisessa että etelässä vaikuttava ilmiö, joka voidaan määritellä toimivallan väärinkäytöksi yksilön, ryhmän, suoran tai välillisen yksityisen edun tavoitteluun ja joka uhkaa merkittävästi yleistä etua, yhteiskunnallista, poliittista ja taloudellista vakautta ja turvallisuutta heikentämällä julkista luottamusta ja instituutioiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta, demokratian arvoja ja ihmisoikeuksia, eettisyyttä, oikeutta, kestävää kehitystä ja hyvää hallintotapaa;

B.  ottaa huomioon, että korruptio voi vaihdella pienimuotoisista yrityksistä vaikuttaa yksilöihin, viranomaisiin tai julkisten palvelujen täytäntöönpanoon laajamittaisiin pyrkimyksiin horjuttaa poliittisia, taloudellisia ja/tai oikeudellisia järjestelmiä, jotta edistetään ja rahoitetaan terrorismia, kannustetaan äärimielisyyttä, vähennetään verotuloja ja tuetaan järjestäytyneen rikollisuuden verkostoja;

C.  ottaa huomioon, että korruption syynä on poliittisten, taloudellisten ja oikeudellisten järjestelmien kykenemättömyys taata vakaa ja riippumaton valvonta ja vastuuvelvollisuus;

D.  katsoo, että korruption vähentäminen on olennaisen tärkeää talouskasvun, köyhyyden vähentämisen, vaurauden luomisen, koulutuksen, hyvinvoinnin, terveydenhuollon, infrastruktuurin kehittämisen ja konfliktinratkaisun kannalta ja jotta voidaan lisätä luottamusta instituutioihin, liiketoimintaan ja politiikkaan;

E.  toteaa, että korruptio on monissa maissa merkittävä systeeminen este demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, poliittisen vapauden ja kestävän kehityksen toteutumiselle sekä kaikkien ihmisoikeuksien – kansalaisuuteen perustuvien, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen – toteutumiselle, minkä lisäksi se voi aiheuttaa monia ihmisoikeusloukkauksia; toteaa, että korruptio on aikamme pahiten laiminlyötyjä ihmisoikeusloukkauksien syitä, koska se lietsoo epäoikeudenmukaisuutta, eriarvoisuutta muun muassa rahoitusta koskevien ja taloudellisten resurssien suhteen, rankaisemattomuutta, mielivaltaista toimintaa, poliittista ja uskonnollista ääriliikehdintää ja konflikteja;

F.  toteaa, että koska korruptio uhkaa demokratian vakiinnuttamista ja ihmisoikeuksien toteutumista ja heikentää valtion viranomaisia, se saattaa johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, mukaan lukien väkivalta, kansalaismielenosoitukset ja poliittinen epävakaus; ottaa huomioon että korruptio on edelleen järjestelmällisesti huomiotta jätetty tekijä, joka aiheuttaa konflikteja kehitysmaissa, ihmisoikeuksien laajamittaista loukkaamista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden laajamittaista rikkomista ja rikoksentekijöiden rankaisemattomuutta; ottaa huomioon, että korruption ja valtiollisessa valta-asemassa olevan laittoman rikastumisen säilyminen ennallaan on johtanut vallan anastukseen ja kleptokraattien vallassa pysymiseen;

G.  toteaa, että monissa maissa laajamittainen korruptio johtaa heikkoon inhimilliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen, alhaiseen koulutustasoon ja muiden julkisten palvelujen tasoon, rajallisiin kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin, vähäiseen tai olemattomaan poliittiseen kilpailuun ja sähköisten ja perinteisten tiedotusvälineiden vapauteen ja oikeusvaltioperiaatteen puutteelliseen täytäntöönpanoon;

H.  toteaa, että korruptio vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen ja sillä on erityisen kielteisiä jälkiseurauksia ja se vaikuttaa suhteettoman paljon yhteiskuntamme kaikkein epäedullisimmassa asemassa oleviin, syrjäytyneimpiin ja haavoittuvimpiin ryhmiin, kuten naisiin, lapsiin, vammaisiin henkilöihin, ikääntyneisiin, köyhiin, alkuperäiskansoihin tai vähemmistöön kuuluviin henkilöihin, koska se vie näiltä ryhmiltä yhdenvertaiset mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen ja pääsyn julkisiin ja sosiaalisiin ohjelmiin ja estää niitä saamasta julkisia palveluja ja sosiaalipalveluja, oikeutta, turvallisuutta, luonnonvaroja, mukaan lukien maa, töitä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja asuntoa; ottaa huomioon, että korruptio vaikuttaa myös syrjinnän lopettamiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen rajoittamalla naisten valmiuksia vaatia oikeuksiaan; ottaa huomioon, että korruptio vääristää valtion menojen suuruusluokkaa ja koostumusta ja vahingoittaa vakavasti valtion kykyä valjastaa kaikki käytettävissä olevat resurssit turvatakseen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen asianmukaisen toimivuuden ja yhteisen etiikan kehittämisen;

I.  ottaa huomioon, että YK:n kestävän kehityksen tavoite 16 koskee rauhaa, oikeudenmukaisuutta, tehokkaiden instituutioiden rakentamista ja korruption torjuntaa; katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteen 16 saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti EU:n on puututtava kiireellisesti ja suoraan erilaisiin kysymyksiin, joissa korruptio on keskeisessä asemassa ja jotka ulottuvat ihmisoikeusloukkauksista köyhyyteen, nälkään ja epäoikeudenmukaisuuteen;

J.  ottaa huomioon, että korruption torjunta edellyttää toimien yhteensovittamista, jotta torjutaan sekä korkean tason että pienimuotoista korruptiota kolmansissa maissa ja EU:n jäsenvaltioissa, ottaen tapauspohjaisesti huomioon valtajärjestelmien hierarkkiset suojelujärjestelmät, palkitsemisjärjestelmät ja klientelismin, joiden vuoksi korkean tason korruptiorikokset ja rankaisemattomuus yhdistyvät usein pienimuotoiseen korruptioon, joka vaikuttaa suoraan kansalaisten elämään ja heidän peruspalvelujen saantiinsa;

K.  katsoo, että korruptiota ei voida torjua ilman vakaata poliittista sitoutumista korkeimmalla tasolla, riippumatta kansallisten valvonta- ja lainvalvontaelinten kyvykkyydestä, osaamisesta ja halukkuudesta;

L.  toteaa, että korruption taloudelliset seuraukset ovat erittäin kielteisiä, erityisesti koska se lisää köyhyyttä ja epätasa-arvoa väestön keskuudessa, heikentää julkisten palvelujen laatua, turvallisuutta, kattavien terveydenhuoltopalvelujen ja laadukkaan koulutuksen saatavuutta, infrastruktuuria, yksilön sosiaalis-taloudellisia mahdollisuuksia ja taloudellista emansipaatiota, erityisesti talouskasvua, työpaikkojen luomista ja työllistymismahdollisuuksia ja se lannistaa yrittäjyyttä ja johtaa investointien menettämiseen;

M.  toteaa esimerkiksi, että korruptiosta aiheutuu EU:lle kustannuksia, jotka ovat suuruudeltaan 179–990 miljardia euroa vuodessa BKT:nä ilmaistuna(21);

N.  ottaa huomioon, että Maailmanpankin mukaan lahjuksia maksetaan vuosittain lähes biljoona dollaria kaikkialla maailmassa, ja korruption aiheuttamien taloudellisten kokonaismenetyksien arvioidaan ylittävän tämän summan moninkertaisesti;

O.  ottaa huomioon, että korruptioon liittyy usein järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on monissa maissa vakava ongelma ja jolla on rajat ylittävä ulottuvuus;

P.  toteaa, että korruptioon ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyy tyypillisesti vallan väärinkäyttöä, vastuuvelvollisuuden puutetta, oikeuskäsittelyn estämistä, epäasianmukaista vaikutusvallan käyttöä ja erilaisten syrjinnän muotojen vakiintumista, klientelismiä ja markkinamekanismien vääristymistä; ottaa huomioon, että korruptio paljastaa selvästi voimakkaan korrelaation oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan puutteisiin nähden, ja se vähentää usein sellaisten instituutioiden ja toimielimien tehokkuutta, joille on annettu tehtäväksi panna keskinäinen valvontajärjestelmä täytäntöön ja valvoa demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, kuten parlamentit, lainvalvontaviranomaiset, oikeuslaitos ja kansalaisyhteiskunta; ottaa huomioon, että sellaisissa maissa, joissa korruptio horjuttaa oikeusvaltioperiaatetta, korruptioon syyllistyneet tuomarit, asianajajat, syyttäjäviranomaiset, poliisiviranomaiset, tutkijat ja tarkastajat estävät sekä oikeudellisten kehyksien täytäntöönpanon että niiden vahvistamisen;

Q.  ottaa huomioon, että korruptio ja ihmisoikeusloukkaukset ilmentävät epäasianmukaista toimintatapaa ja viranomaisten epäonnistumista, ja katsoo, että julkisten ja yksityisten laitosten uskottavuus ja legitimiteetti taataan ainoastaan, mikäli päivittäiset liiketoimintakäytännöt perustuvat luotettaviin toimintatapoihin;

R.  toteaa, että vaalivilpin ja poliittisten puolueiden laittoman rahoituksen kaltaiset käytännöt tai se, että rahalla on havaittavasti suhteettoman suuri vaikutus politiikkaan, murentavat luottamusta puolueisiin ja vaaleilla valittuihin edustajiin, vaaliprosessiin ja hallituksiin, murentavat demokraattista legitimiteettiä ja kansalaisten luottamusta politiikkaan ja voivat merkittävästi heikentää kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia; ottaa huomioon, että epätarkoituksenmukaisella sääntelyllä ja puutteellisella avoimuudella ja politiikan rahoituksen seurannalla voidaan luoda tilaisuuksia epäasianmukaiseen vaikuttamiseen ja yleisten asioiden hoitamisen häiritsemiseen; katsoo, että korruptiosyytöksiä voidaan käyttää myös poliittisena välineenä poliitikkojen maineen tahraamiseksi;

S.  toteaa, että oikeusalan korruptio rikkoo tasa-arvon periaatetta, syrjimättömyyttä, oikeussuojan toteutumista sekä oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jotka ovat keskeisessä asemassa kaikkien muiden ihmisoikeuksien täytäntöönpanon ja rankaisemattomuuden ehkäisemisen kannalta; ottaa huomioon, että riippumattoman oikeuslaitoksen ja julkishallinnon puute lisää epäluottamusta julkisia instituutioita kohtaan, horjuttaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ja lietsoo toisinaan väkivaltaisuuksia;

T.  ottaa huomioon, että korruptiota on vaikea mitata, koska siihen liittyy usein laittomia käytäntöjä, jotka salataan tarkoituksellisesti, joskin on kehitetty ja pantu täytäntöön mekanismeja, joilla määritetään, valvotaan, mitataan ja torjutaan korruptiota;

U.  ottaa huomioon, että uudella tekniikalla, kuten hajautetun tilikirjan tai avoimen tutkinnan tekniikalla ja menetelmillä, tarjotaan uusia mahdollisuuksia lisätä hallituksien toiminnan läpinäkyvyyttä;

V.  toteaa, että ihmisoikeuksien suojelun ja erityisesti syrjimättömyyden periaatteen vahvistaminen on hyödyllinen keino torjua korruptiota; toteaa, että korruption torjunta rikos- ja yksityisoikeudellisin keinoin edellyttää rankaisevien ja korjaavien toimien toteuttamista; toteaa, että ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan edistäminen ja lujittaminen ovat menestyksekkään ja kestävän korruptionvastaisen strategian olennaisia osia;

W.  toteaa, että yhteisvaikutuksen luominen korruption torjuntaan sovellettavan rikosoikeudellisen toimintamallin ja ihmisoikeuksiin perustuvan toimintamallin välille voisi auttaa torjumaan korruption yleisiä ja yhteisvaikutuksia ja estää ihmisoikeuksien laaja-alaista rapautumista korruption suorana tai epäsuorana vaikutuksena;

X.  toteaa, että kansainvälisten korruptiontorjuntatoimen institutionaalisissa ja lainsäädännöllisissä puitteissa tapahtuu edistystä, mutta niihin liittyy merkittävä täytäntöönpano-ongelma poliittisen tahdon tai vahvojen lainvalvontamekanismien puuttuessa; toteaa, että ihmisoikeuksiin perustuvan toimintamallin soveltaminen korruption vastaisiin toimiin merkitsisi ajattelutavan muutosta ja sen avulla voitaisiin myötävaikuttaa täytäntöönpano-ongelman ratkaisemiseen käyttämällä olemassa olevia kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä mekanismeja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen valvontaan;

Y.  ottaa huomioon, että korruption vastainen YK:n yleissopimus on ainoa oikeudellisesti velvoittava yleismaailmallinen korruption torjuntaa koskeva väline, joka kattaa viisi keskeistä alaa: ennalta ehkäisevät toimenpiteet, rangaistavaksi säätäminen ja lainvalvonta, kansainvälinen yhteistyö, varallisuuden takaisin hankkiminen ja tekninen apu ja tietojenvaihto;

Z.  ottaa huomioon, että nykyiset kansainväliset velvoitteet soveltuvat hyvin asianmukaisten ja kohtuullisten toimien toteuttamiseen julkisen ja yksityisen sektorin korruption torjumiseksi tai siitä rankaisemiseksi, kuten erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja muut asiaankuuluvat ihmisoikeusvälineet;

AA.  toteaa, että oikeuslaitoksella, oikeusasiamiehillä ja kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla ja kansalaisjärjestöillä voi kaikilla olla korruption torjunnassa ratkaiseva rooli ja niiden mahdollisuuksia voidaan vahvistaa kansallisten ja kansainvälisten korruption vastaisten virastojen tiiviin yhteistyön avulla;

AB.  toteaa, että olisi ryhdyttävä toimiin korruption torjumiseksi parantamalla avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan rankaisemattomuutta valtioiden sisällä, sekä asettamalla etusijalle sellaisten strategioiden ja erityistoimien kehittäminen, joilla yhtäältä torjutaan korruptioita ja toisaalta autetaan kehittämään ja/tai luomaan asiaa koskevia julkisia toimintaperiaatteita;

AC.  ottaa huomioon, että sekä kansalaisyhteiskunta että yksityinen sektori voivat vaikuttaa ratkaisevasti institutionaaliseen uudistukseen, jolla vahvistetaan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; ottaa huomioon, että ihmisoikeusliikkeet voivat näyttää mallia siinä, miten lisätään kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta korruption haitallisista vaikutuksista ja miten yhdistetään voimat yksityisen sektorin kanssa korruption torjuntaa koskevien toimien tukemiseksi;

AD.  toteaa, että niin verkossa kuin sen ulkopuolella toimivien vapaiden tiedotusvälineiden puuttuminen paitsi rajoittaa perusoikeuksiin kuuluvaa ilmaisunvapautta myös luo suotuisat olosuhteet hämärille käytännöille, korruptiolle ja epäsopivalle käyttäytymiselle; toteaa, että riippumattomilla tiedotusvälineillä ja niiden monimuotoisella ja moniarvoisella toimintaympäristöllä on tärkeä rooli tutkittaessa ja paljastettaessa korruptiota ja pyrittäessä lisäämään kansalaisten tietoisuutta korruption ja ihmisoikeusloukkauksien välisestä yhteydestä; ottaa huomioon, että monissa maissa, myös EU:n jäsenvaltioissa, on annettu kunnianloukkausta koskevia lakeja, joilla esimerkiksi kriminalisoidaan kunnianloukkauksen määritelmän täyttäviä toimia, saatetaan heikentää ilmaisunvapautta ja tiedotusvälineiden vapautta ja estetään väärinkäytösten paljastajia ja toimittajia tuomasta julki korruptiotapauksia;

AE.  toteaa, että monet kansalaisjärjestöt, muun muassa korruption vastaiset yhdistykset ja ihmisoikeusyhdistykset, ammattiliitot, tutkivat journalistit, blogikirjoittajat ja väärinkäytösten paljastajat tuovat julki korruptiota, petoksia, hallinnollisia epäkohtia ja ihmisoikeusloukkauksia, vaikka he tällöin asettavat itsensä alttiiksi vastatoimille (myös työpaikoilla), panettelulle ja kunnianloukkauksille sekä henkilökohtaiseen vaaraan; toteaa, että ihmiset eivät uskalla ilmaista avoimesti näkemyksiään, jos he eivät voi suojautua kostolta, panettelulta ja kunnianloukkausta koskevilta laeilta ja jos tutkintaa ei suoriteta riippumattomasti ja uskottavasti; toteaa, että EU:lla on velvoite suojella heitä erityisesti ilmaisemalla julkisesti tukensa heille, kuten osallistumalla ihmisoikeusaktivistien oikeudenkäynteihin ja tarkkailemalla niitä, ja hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) kaltaisia välineitään; toteaa, että on välttämätöntä varmistaa voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen ja asianmukainen täytäntöönpano; toteaa, että korruptiotapauksia paljastavilla henkilöillä olisi oltava oikeus siihen, että heidän henkilöllisyytensä luottamuksellisuus taataan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien takuiden mukaisesti; ottaa huomioon, että väärinkäytösten paljastajille olisi taattava kansainvälinen suojelu syytteeseen asettamiselta;

AF.  toteaa, että korruption torjuntaan olisi kuuluttava toimenpiteitä, joilla kitketään järjestäytynyt rikollisuus, veroparatiisit, rahanpesu, veronkierto ja laittomat pääomavirrat sekä järjestelmät, jotka mahdollistavat ne, sillä ne haittaavat maiden kestävää kehitystä, edistymistä, vaurautta ja vastuuvelvollisuutta;

AG.  ottaa huomioon, että monilla kolmansilla mailla ei vielä ole valmiutta vaihtaa verotietoja EU:n jäsenvaltioiden kanssa, minkä vuoksi kolmannet maat eivät saa EU:n jäsenvaltioilta tietoa niiden mahdollisesti veropetoksiin syyllistyneistä kansalaisista;

AH.  ottaa huomioon, että EU:n kolmansille maille myöntämiä varoja, hätätilanteissa myönnetyt varat mukaan lukien, on valvottava asianmukaisesti selkeän keskinäisen valvontajärjestelmän avulla edunsaajamaissa, jotta estetään korruptiolle mahdollisesti tarjoutuvat tilaisuudet ja paljastetaan kaikki väärinkäytökset ja korruptioon syyllistyneet viranomaiset;

AI.  ottaa huomioon, että korruption ja laittomien rahavirtojen valvonta on poliittinen tehtävä, johon on puututtava maailmanlaajuisesti ja rajat ylittävällä tavalla (G20, YK, OECD, Maailmanpankki, IMF);

AJ.  ottaa huomioon, että Sveitsissä Lausannessa helmikuussa 2017 pidetyssä urheilun rehellisyyttä tarkastelevan International Forum for Sports Integrity -foorumin kokouksessa edistettiin hallinnonalojen, kansainvälisten urheilualan elimien ja muiden järjestöjen välistä yhteistyötä korruption torjumiseksi urheilussa;

1.  kehottaa ryhtymään kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisiin toimiin korruption estämiseksi ja torjumiseksi, sillä korruptio leviää rajojen yli ja on kannustettava maiden ja alueiden väliseen tehostettuun yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen toimintaan korruption torjumiseksi; kehottaa valtioita osallistumaan aktiivisesti kansainvälisiin foorumeihin, joilla käsitellään ja tehdään yhteisiä päätöksiä hyvistä käytännöistä ja politiikoista, jotka soveltuvat kunkin alueen erityistilanteeseen, jotta torjutaan korruptiota yhteen kietoutuneena monimutkaisena ja monialaisena ilmiönä, joka estää poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja ruokkii kansainvälistä rikollisuutta, mukaan lukien terrorismiin liittyvä toiminta;

2.  päättää laatia jokaisella vaalikaudella säännöllisesti päivitettävän mietinnön korruptiosta ja ihmisoikeuksista;

3.  katsoo, että korruption torjunnassa on noudatettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa, ja varoittaa, että muussa tapauksessa juurrutetaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta, vahingoitetaan toimijoiden mainetta, vähennetään ulkoisia investointeja, heikennetään nuorten elämään liittyviä mahdollisuuksia ja jätetään katkaisematta korruption ja terrorismin välinen yhteys;

4.  on huolissaan nykyisten kansallisten ja kansainvälisten korruptionvastaisten välineiden, kuten korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen (Ruggien suuntaviivat), lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen ja OECD:n kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan yleissopimuksen, soveltamisen ja täytäntöönpanon puutteellisuudesta; kehottaa allekirjoittajavaltioita soveltamaan niitä kaikilta osin, jotta ne voivat suojella paremmin kansalaisiaan; sitoutuu tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta yhä useammat valtiot haluavat vahvistaa demokraattisia prosesseja ja luoda vastuuvelvollisia instituutioita;

5.  on huolestunut siitä, että monia kansalaisjärjestöjen jäseniä, muun muassa korruption vastaisia yhdistyksiä ja ihmisoikeusyhdistyksiä, toimittajia, blogikirjoittajia ja väärinkäytösten paljastajia, jotka tuovat julki ja paljastavat korruptiotapauksia, ahdistellaan, uhkaillaan ja pelotellaan ja että heihin kohdistetaan kostotoimia; kehottaa viranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan heidän fyysinen ja henkinen koskemattomuutensa ja taataan välitön, perusteellinen ja puolueeton tutkimus vastuussa olevien tahojen saattamiseksi kansainvälisten normien mukaiseen oikeuden käsittelyyn;

6.  kehottaa painokkaasti Lontoossa vuonna 2016 järjestetyn korruption torjuntaa tarkastelleen huippukokouksen osanottajia täyttämään tehdyt sitoumukset, jotta tarkastellaan korruption syitä ja menetelmiä, joilla edistetään läpinäkyvyyttä, sekä antamaan tukea niille, joihin ongelma vaikuttaa eniten;

7.  muistuttaa, että EU:n ulkoisen korruptionvastaisen strategian kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta korruptiota ja talousrikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti;

8.  painottaa, että valtioiden on täytettävä ihmisoikeusvelvoitteensa korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ehtojen mukaisesti, ja kannustaa niitä maita, jotka eivät vielä ole yleissopimuksen osapuolia, liittymään siihen; korostaa, että valtioilla on vastuu ehkäistä kaikkia korruption kielteisiä vaikutuksia oikeudenkäyttöalueellaan ja viime kädessä reagoida niihin;

9.  toteaa, että poliittiset sidosryhmät ja liike-elämän toimijat ovat vastuussa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja korruption kitkemisestä; tähdentää tarvetta sisällyttää ihmisoikeusnäkökulma korruption torjuntaa koskeviin strategioihin, jotta pannaan täytäntöön pakottavaa ja vaikuttavaa ennalta ehkäisevää politiikkaa avoimuuteen, tietojen julkisuutta koskeviin lakeihin, väärinkäytösten paljastajiin ja ulkoiseen valvontaan liittyvissä asioissa;

10.  suosittaa, että EU lisää kansainvälisille välineille myönnettävää tukea, jotta edistetään läpinäkyvyyttä ihmisoikeusloukkauksille ja korruptiolle altteimmilla talouden aloilla;

11.  tukee nykyaikaisten, avoimien ja vaikuttavien politiikkaa koskevien ja oikeudellisten kehysten vakiinnuttamista luonnonvarojen hallinnointia varten ja katsoo, että näillä toimilla voidaan tehokkaasti torjua korruptiota; pitää tässä mielessä kaivannaisteollisuuden avoimuutta ajavaa hanketta (EITI) myönteisenä ja kehottaa EU:ta vahvistamaan tukeaan, jotta luonnonvaroiltaan rikkaat maat voivat toteuttaa hankkeen, joka on vahva globaali väline luonnonvaroista saatavien varojen hallinnointia koskevan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden edistämisessä; pitää keskeisenä toimenpiteenä, että otetaan käyttöön vaikuttava oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan, että öljy-, kaasu- ja kaivosalan toimitusketjuihin osallistuvat yritykset ja muut sidosryhmät soveltavat EITI-hankkeen periaatteita asianmukaisella tavalla, ja katsoo, että EU:n olisi edistettävä sitä;

12.  suosittaa, että Afrikasta peräisin olevia laittomia pääomavirtoja koskevissa toimissa ja torjunnassa kiinnitetään erityistä huomiota konfliktialueiden kaivosten malmien ja mineraalien louhinnasta peräisin oleviin pääomavirtoihin;

13.  panee merkille, että korruptio on monitahoinen ilmiö, jonka taustalla on monenlaisia taloudellisia, poliittisia, hallinnollisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä ja valtasuhteita; muistuttaa siksi, että jos kehityspolitiikalla halutaan edistää korruption torjuntaa samalla kun keskitytään köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen ja integraation edistämiseen, on myös edistettävä ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja julkisia sosiaalipalveluja, jotta voidaan vahvistaa hyvää hallintotapaa ja kehittää sosiaalista pääomaa, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta siten, että otetaan huomioon kulttuuriset ja alueelliset erityispiirteet;

14.  painottaa, että yksi tehokkaimpia tapoja torjua korruptiota on rajoittaa valtion väliintuloa ja byrokratian väliportaita ja esittää yksinkertaisempaa sääntelyä;

Korruptiota ja ihmisoikeuksia koskevat näkökohdat EU:n kahdenvälisissä suhteissa

15.  korostaa, että paikallisen ja demokraattisen vastuun periaate on otettava huomioon läpäisyperiaatteella EU:n avustusohjelmista rahoitettavissa hankkeissa, jotta varmistetaan avoimuutta koskeva vähimmäisstandardi; painottaa, että EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden olisi perustuttava korruption vastaisiin sääntöihin ja ehtoihin, joissa keskitytään muun muassa tuloksiin ja joihin kuuluu selkeitä virstanpylväitä, indikaattoreita ja vuosittaisia edistymiskertomuksia, sekä kumppanimaiden antamiin sitoumuksiin, jotta edistetään EU:n rahoitustuen hyödyntämistä;

16.  muistuttaa, että EU:n rahoittamia hankkeita on seurattava jatkuvasti ja vastaanottajamaiden viranomaiset olisi asetettava vastuuvelvollisuuteen siinä tapauksessa, että EU:n varoja ei käytetä asianmukaisesti, ja painottaa tarvetta ottaa paikalliset kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuksien puolustajat mukaan sopimusten täytäntöönpanon seurantaan; painottaa lisäksi, että kaikkien sopimuskumppanien, joille myönnetään EU:n varoja, on esitettävä tyhjentävästi kaikki pyydetyt tiedot, mukaan lukien tiedot niiden tosiasiallisesta edunsaajasta ja yritysmuodosta;

17.  suosittaa, että EU ja muut kansainväliset avustuksien antajat ja lainanantajat tekevät avustus-, laina- ja tukipaketteja koskevia tarkastuksia ja soveltavat tinkimättä asianmukaisen huolellisuuden vaatimusta vastaanottaviin hallintoihin ja organisaatioihin nähden, jotta ei tuoteta ”tuloa” kleptokraattisille viranomaisille sekä niiden ja niiden yhteistyökumppanien valvomille organisaatioille; katsoo tässä yhteydessä, että olisi kannustettava myös vertaisarviointien toteuttamista;

18.  korostaa korruption torjuntaa koskevan suunnitelman ratkaisevaa merkitystä neuvoteltaessa EU:hun liittymisestä;

19.  kehottaa EU:ta sisällyttämään kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin ihmisoikeuslausekkeiden ohella korruption torjuntaa koskevan lausekkeen, jossa olisi edellytettävä seurantaa ja kuulemisia ja viimeisenä keinona määrättävä pakotteita tai keskeytettävä tällaisten sopimusten soveltaminen, jos ilmenee vakavaa ja/tai systeemistä korruptiota, joka johtaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin;

20.  kehottaa EU:ta kehittämään periaatteita, jotka koskevat laajamittaisen korruption torjumista kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisena rikoksena, vastaamaan laajamittaiseen korruptioon syyllistyneiden rankaisemattomuutta koskeviin tapauksiin vahvistamalla korruption torjuntaa koskevan sääntelyn täytäntöönpanoa ja toteuttamaan uudistuksia, joilla korjataan kansallisen oikeudellisen kehyksen systeemiset puutteet, joiden vuoksi laajamittaisen korruption tuotto on siirrettävissä rajojen yli ja kansallisten rahoitusalan sääntelyviranomaisten ja veroviranomaisten valvonta vältettävissä;

21.  korostaa, että on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon jatkuvaan ja jäsenneltyyn seurantaan ja arviointiin EU:n jäsenvaltioissa ja maissa, joiden kanssa EU on tehnyt tai aikoo tehdä sopimuksia;

22.  kehottaa korruption torjuntaa koskevan unionin säännöstön huomioon ottaen komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita omaksumaan kansainvälisesti johtavan aseman ja edistämään korruption torjuntaa unionin kumppanuusvaltioissa;

23.  kehottaa EU:ta edistämään korruption torjuntaa koskevia toimia ja vaikuttavia mekanismeja, joilla taataan yleisön osallistuminen ja yleinen vastuuvelvollisuus – mukaan lukien oikeus saada tietoa ja panna täytäntöön avoimen datan periaatteet – kaikissa asiaan liittyvissä kolmansien maiden kanssa toteutetuissa ihmisoikeusvuoropuheluissa ja -kuulemisissa, ja rahoittamaan hankkeita, joiden tavoitteena on näiden toimenpiteiden vakiinnuttaminen, täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta;

24.  painottaa avoimen tutkinnan merkitystä korruption torjuntaan liittyvän tutkimuksen alalla; kehottaa EU:ta tarjoamaan riittävää rahoitusta järjestöille, jotka tekevät julkisiin lähteisiin perustuvaa tutkintaa ja keräävät digitaalisesti todisteita korruptiosta siihen syyllistyneiden viranomaisten paljastamiseksi ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi;

25.  kehottaa EU:ta rahoittamaan sellaisia hajautetun tilikirjan sovelluksia koskevaa tutkimusta, joilla voitaisiin parantaa valtion omaisuuden myynnin läpinäkyvyyttä, jäljittää avunantajien varoja EU:n ulkoisen avun kehyksessä ja auttaa torjumaan vaalipetoksia;

26.  suhtautuu myönteisesti kehitysyhteistyövälineen ja naapuruuspolitiikan ohjelmasuunnittelua koskevan Neighbourhood Programming Instrument -välineen yhteydessä toteutettuihin jatkuviin toimiin, joilla vakiinnutetaan ja vahvistetaan riippumattomia ja vaikuttavia korruption vastaisia instituutioita;

27.  kehottaa EUH:ta ja komissiota tekemään ihmisoikeuksia ja korruption torjuntaa koskevaa yhteistä ohjelmasuunnittelua, erityisesti aloitteita avoimuuden parantamiseksi, rankaisemattomuuden torjumiseksi ja korruptiontorjuntavirastojen vahvistamiseksi; katsoo, että näihin toimiin olisi kuuluttava se, että tuetaan kansallisia ihmisoikeusinstituutioita, jotka ovat osoittautuneet riippumattomiksi ja puolueettomiksi ja kykenevät siten toimimaan myös korruptiotapauksissa, muun muassa mahdollistamalla tutkintavalmiudet korruption ja ihmisoikeusloukkausten välisten yhteyksien selvittämiseksi, yhteistyö korruptiontorjuntavirastojen kanssa ja syyttäjä- tai lainvalvontaviranomaisille tehtävät kantelut; kehottaa lisäksi unionia ja jäsenvaltioita lujittamaan oikeudellista yhteistyötä koskevia ohjelmiaan kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan edistää hyviä käytäntöjä ja tehokkaita välineitä korruption torjumisessa;

28.  kehottaa EU:ta jatkamaan kolmansissa maissa toimivien ja riippumattomiksi ja puolueettomiksi osoittautuneiden instituutioiden, kuten rankaisemattomuutta Guatemalassa käsittelevän kansainvälisen selvitysryhmän (CICIG), tukemista aloitteilla, joilla jaetaan tietoja, vaihdetaan parhaita käytäntöjä ja edistetään valmiuksien kehittämistä; kehottaa painokkaasti näitä maita antamaan instituutioille kaikki tarvittavat välineet, kuten tutkintavaltuudet, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä vaikuttavasti;

29.  kehottaa komissiota ja EUH:ta kanavoimaan lisää varoja, joilla autetaan toteuttamaan ja panemaan täytäntöön suojeluohjelmia, jotka on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen jäsenille, mukaan lukien korruption vastaiset yhdistykset ja ihmisoikeusliikkeet, toimittajat, blogikirjoittajat ja väärinkäytösten paljastajat, jotka tuovat julki korruptiotapauksia ja ihmisoikeusloukkauksia; vaatii, että kaikkiin ihmisoikeuksien puolustajia ja kehitysapua koskeviin EU:n suuntaviivoihin tehtäviin tuleviin päivityksiin, kehitysapuun ja kaikkiin niiden täytäntöönpanoa koskeviin ohjeisiin on sisällytettävä selkeitä viittauksia ihmisoikeuksien suojelun ja korruption torjunnan edistämiseen sekä tähän liittyviä toimia, jotta ihmisten on helpompi ilmoittaa korruptioepäilyistä vailla pelkoa kostotoimista, ja että tuetaan korruption uhreiksi joutuneita yhteisöjä; on tyytyväinen komission äskettäin käynnistämään väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevaan kuulemismenettelyyn; painottaa, että EU:n edustustojen ihmisoikeusyksiköissä olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota näihin kohderyhmiin ja pidettävä tiiviisti yhteyttä paikallisiin kansalaisjärjestöihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin niiden kansainvälisen näkyvyyden ja suojelun takaamiseksi, jolloin luodaan samalla väärinkäytösten raportointia koskevia turvallisia kanavia;

30.  korostaa, että valvontaelimien, paikallisten lainvalvontaviranomaisten ja syyttäjäviranomaisten, jotka ovat osoittautuneet riippumattomiksi ja puolueettomiksi, sekä yksittäisten väärinkäytösten paljastajien ja todistajien on kaikkien saatava apua ja tukea EU:n paikallisilta edustajilta ja siten, että heidät kutsutaan osallistumaan koulutustilaisuuksiin unionissa; korostaa, että tuen olisi oltava mahdollisuuksien mukaan julkista;

31.  kehottaa EU:n edustustoja hyödyntämään paikallisia toimia ja julkista diplomatiaa paikallisesti ja kansainvälisesti paljastaakseen korruptiota ja rankaisemattomuutta koskevia tapauksia erityisesti, kun ne johtavat vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin; kehottaa lisäksi EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä sisällyttämään korruptiota koskevia kertomuksia (sekä järjestelmäanalyysit että yksittäistapaukset) EUH:lle ja jäsenvaltioille laadittuihin selontekoihin;

32.  suosittaa, että EUH ja EU:n edustustot sisällyttävät tarvittaessa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeviin maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin korruption ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä koskevan vertailuperusteen ja että tämä aihe kuuluisi myös EU:n erityisedustajien painopisteisiin heidän harjoittaessaan toimeksiantoaan; pyytää erityisesti EU:ta torjumaan korruptiota suoraan ohjelmasuunnittelussa ja maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa sekä yhdistämään kolmansille maille myönnettävän talousarviotuen konkreettisiin uudistustoimiin, joilla edistetään läpinäkyvyyttä ja muita korruption torjuntaa koskevia toimia;

33.  suosittaa, että eurooppalaisen demokratiarahaston ja ihmisoikeuksien puolustajia koskevan EU:n kattavan mekanismin (protectdefenders.eu) yhteydessä olisi kehitettävä erityisiä ohjelmia, joilla suojataan korruption vastustajia, jotka edistävät myös ihmisoikeuksien suojelua;

34.  kehottaa EU:ta perustamaan valitusmekanismeja, joiden avulla sen ulkoisesta toiminnasta kärsineet ihmiset voivat valittaa ihmisoikeusloukkauksista ja korruptiotapauksista;

35.  muistuttaa vaatineensa aikaisemmissa päätöslauselmissa, että EU:n olisi saatettava mahdollisimman pian neuvoston käsiteltäväksi venäläisen väärinkäytösten paljastajan Sergei Magnitskin tapaukseen liittyvä luettelo pakotteista, jotka kohdistetaan niihin 32:een venäläiseen valtion virkamieheen, jotka olivat vastuussa Sergei Magnitskin kuolemasta, jotta näille määrätään kohdennettuja pakotteita, kuten EU:n laajuinen viisumikielto ja unionissa olevien varojen jäädyttäminen;

36.  kannustaa jäsenvaltioita harkitsemaan lainsäädännön hyväksymistä sellaisten selkeiden perusteiden vakiinnuttamiseksi, joiden nojalla voidaan asettaa mustalle listalle sellaiset kolmansien maiden kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai ovat vastuussa merkittävien korruptiotoimien määräämisestä, johtamisesta tai muunlaisesta ohjaamisesta tai osallistuvat niihin – mukaan lukien yksityisten tai julkisten varojen pakkolunastus hyötymistarkoituksessa, hankintasopimuksiin liittyvä korruptio tai luonnonvarojen hyödyntäminen, lahjonta sekä epärehellisin keinoin hankittua omaisuutta koskevat helpotukset tai sen siirtäminen ulkomaisille lainkäyttöalueille – ja määrätä heitä vastaan kohdennettuja pakotteita; korostaa, että luetteloon ottamista koskevat perusteet olisi laadittava hyvin dokumentoitujen, toisiaan vastaavien ja riippumattomien lähteiden ja uskottavien todisteiden pohjalta siten, että kohteena olevilla on mahdollisuus puolustautua; korostaa listan julkisuuden merkitystä, jotta asianomaiset tahot saavat tarvitsemiaan tietoja voidakseen toteuttaa asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskeva toimenpiteitä EU:n rahanpesunvastaisen direktiivin(22) mukaisesti;

37.  kehottaa EU:ta noudattamaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevaa periaatetta (SEUT-sopimuksen 208 artikla) ja myötävaikuttamaan aktiivisesti korruption vähentämiseen ja rankaisemattomuuden torjuntaan suoraan ja nimenomaisesti ulkoisten toimiensa avulla;

38.  kehottaa EU:ta lisäämään julkisen kehitysapunsa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta noudattaakseen tosiasiallisesti kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevassa aloitteessa asetettuja normeja ja kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita; kehottaa EU:ta myös kehittämään vahvan ja kokonaisvaltaisen riskinhallintajärjestelmän, jolla estetään kehitysavun hyödyntäminen korruptioon edunsaajamaissa esimerkiksi siten, että budjettituki kytketään selviin korruption vastaisiin tavoitteisiin; korostaa tältä osin tarvetta luoda vankat mekanismit, joiden avulla voidaan seurata budjettituen täytäntöönpanoa;

39.  kehottaa komissiota korkean tason korruption kitkemiseksi kiinnittämään budjettituen yhteydessä huomiota yksityistämiseen liittyvien toimien ja julkista omaisuutta, etenkin maata, koskevien liiketoimien avoimuuteen; kehottaa komissiota osallistumaan kehitysmaille tarkoitettuihin OECD:n tukiohjelmiin, jotka koskevat hyvää hallintotapaa valtion omistamissa yhtiöissä;

40.  kehottaa komissiota tukemaan kehitysmaita veronkierron ja veron välttelyn torjunnassa auttamalla niitä tasapainoisten, tehokkaiden, oikeudenmukaisten ja avointen verojärjestelmien kehittämisessä;

41.  korostaa, että EU:n olisi maailman johtavana tuenantajana edistettävä EU:n ulkoisen avun toimittamisen kytkemistä finanssipoliittisiin uudistuksiin, joilla pyritään lisäämään avoimuutta, parantamaan tietojen saatavuutta ja kannustamaan toimintatapoja, joita voidaan noudattaa muiden tuenantajien kanssa;

42.  painottaa korruption syvällekäyvää haitallista vaikutusta kauppaan ja siitä saataviin etuihin, taloudelliseen kehitykseen, investointeihin ja julkisiin hankintamenettelyihin ja kehottaa komissiota ottamaan tämän yhteyden huomioon kaikissa kauppasopimuksissa ja sisällyttämään niihin täytäntöönpanokelpoisia korruptionvastaisia ja ihmisoikeuslausekkeita;

43.  huomauttaa, että kauppapolitiikka osaltaan suojelee ja edistää EU:n puolustamia arvoja, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja joihin kuuluvat demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, perusoikeudet ja ‑vapaudet sekä tasa-arvo; painottaa, että on välttämätöntä varmistaa unionin ulko- ja sisäpolitiikan johdonmukaisuus erityisesti korruption torjunnan osalta; korostaa, että unionin lainsäätäjillä on tässä yhteydessä erityinen rooli, sillä niiden on kauppasuhteita edistäessään vältettävä, että nämä suhteet olisivat portti korruptiokäytäntöihin;

44.  näkee kauppasopimukset keskeisenä mekanismina, jolla voidaan edistää korruption torjuntaa ja hyvää hallintoa; pitää myönteisinä unionin kauppapolitiikassaan muun muassa GSP+-järjestelmän ja kestävää kehitystä koskevien lukujen kautta toteuttamia korruptionvastaisia toimia ja sen tekemiä sitoumuksia ratifioida kansainvälisiä korruption torjuntaa koskevia sopimuksia kauppakumppaniensa kanssa; muistuttaa ”Kaikkien kauppa” -strategiassa vahvistetusta tavoitteesta sisällyttää kunnianhimoiset korruptionvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin; vaatii tässä yhteydessä, että tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään sitoumuksia soveltaa korruption torjuntaa koskevia monenvälisiä sopimuksia, kuten YK:n korruptiosopimusta ja OECD:n lahjonnan torjuntaa koskevaa yleissopimusta, ja että monialaisia määräyksiä sisällytetään osaksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja lisätään voimassa oleviin kauppasopimuksiin niiden tarkistuksen yhteydessä;

45.  korostaa, että kauppasopimusten allekirjoittajaosapuolten olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään yksityissektorin, kansalaisjärjestöjen ja kansallisten neuvoa-antavien ryhmien aktiivista osallistumista korruption torjuntaa koskevien ohjelmien ja kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa olevien lausekkeiden täytäntöönpanoon; katsoo, että olisi harkittava väärinkäytösten paljastajien suojelun sisällyttämistä tuleviin kauppasopimuksiin, kun unionin laajuinen järjestelmä on käytössä;

46.  katsoo, että on tarpeen antaa selkeää neuvontaa ja tukea yrityksille, jotta ne voivat kehittää toiminnoissaan tehokkaita korruptiontorjuntamääräysten noudattamismenettelyjä, ja kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä pk-yrityksiä koskevia erityisiä määräyksiä, jotta ne voivat torjua korruptiota; painottaa, että määräysten noudattamiseen ei ole yhtä lähestymistapaa, joka sopisi kaikille; kehottaa komissiota harkitsemaan avun lisäämistä korruption torjuntaa koskeville valmiuksien kehittämishankkeille, kuten parhaiden käytäntöjen vaihdolle ja koulutukselle, jolla autetaan jäsenvaltioita ja yrityksiä vastaamaan tällä alalla mahdollisesti kohtaamiinsa haasteisiin;

47.  pitää myönteisenä, että Maailman kauppajärjestön kaupan helpottamissopimus tuli voimaan helmikuussa 2017 ja että se sisältää toimenpiteitä korruption torjumiseksi maailmanlaajuisessa kaupassa; katsoo kuitenkin, että lainsäädännön hyväksyminen tai tarkistaminen on itsessään riittämätöntä ja tärkeintä on sen täytäntöönpano; huomauttaa, että lainsäädännön uudistamisen yhteydessä on huolehdittava oikeuslaitoksen koulutuksesta, tietojen julkisuudesta ja avoimuutta koskevista toimenpiteistä, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä näissä kysymyksissä korruption torjunnan yhteydessä; huomauttaa myös, että kauppasopimukset voisivat auttaa seuraamaan korruptionvastaisten toimien tarkistamista kansallisella tasolla;

48.  kehottaa komissiota neuvottelemaan täytäntöönpanokelpoiset korruption- ja rahanpesunvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin ja varmistamaan korruptionvastaisten määräysten täytäntöönpanon tehokkaan seurannan; kehottaa tätä varten jäsenvaltioita tukemaan korruptionvastaisten määräysten sisällyttämistä neuvotteluvaltuuksiin komission jäsenvaltioille toimittamissa valtuutusluonnoksissa olevien ehdotusten mukaisesti; pitää myönteisenä, että neuvotteluvaltuudet EU:n ja Meksikon välisen sopimuksen päivittämiseksi sisältävät korruptionvastaisia määräyksiä; kehottaa komissiota jatkamaan korruptionvastaista työtään ja lisäämään kauppasopimusneuvottelujen avoimuutta sekä sisällyttämään sopimuksiin määräyksiä, joilla pyritään lisäämään sääntely-yhteistyötä ja parantamaan tullimenettelyjen ja globaalien arvoketjujen lahjomattomuutta; katsoo, että kauppasopimuksiin on korruption torjumiseksi sisällyttävä muun muassa tietojenvaihtoa sekä hallinnollista ja teknistä apua koskevia yhteistyölausekkeita, joiden tavoitteena on parhaiden käytäntöjen vaihto ja edistäminen, mikä osaltaan varmistaa oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen; kannustaa komissiota asettamaan selkeät ja asianmukaiset ehdot ja tulosindikaattorit, jotta parannetaan tulosten arviointia ja osoittamista;

49.  huomauttaa, että on tärkeää pitää yllä säännöllistä vuoropuhelua EU:n kauppakumppaneiden kanssa koko sopimusten täytäntöönpanon ajan sen varmistamiseksi, että sopimuksia ja niiden sisältämiä korruptionvastaisia määräyksiä seurataan ja ne pannaan täytäntöön asianmukaisesti; panee merkille komission ”Kaikkien kauppa” -strategiassa esittämän ehdotuksen perustaa kuulemismekanismeja, jos kyseessä on järjestelmällinen korruptio ja heikko hallinto; kehottaa komissiota harkitsemaan sopimuksen tuomien etujen keskeyttämistä, jos korruptio on järjestelmällistä tai jos kumppanit eivät noudata korruption torjuntaa koskevia sitoumuksiaan tai korruption torjunnan alan kansainvälisiä normeja, joita ovat esimerkiksi OECD:n yleinen raportointistandardi, veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskeva OECD:n toimintasuunnitelma, tosiasiallisen omistajuuden keskusrekisteri ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suositukset; kehottaa komissiota asettamaan selkeät ja asianmukaiset ehdot ja tulosindikaattorit, jotta parannetaan tulosten arviointia ja osoittamista; kehottaa lisäksi komissiota reagoimaan päättäväisesti, oikeasuhteisesti ja nopeasti, jos edunsaajavaltion hallitus ei noudata sopimuksia; kehottaa komissiota perustamaan kauppakumppanien kanssa kuulemismekanismeja, jos korruptio on järjestelmällistä, ja järjestämään asiantuntijavaihtoja, jotta autetaan valtioita panemaan korruptionvastaisia toimia täytäntöön;

50.  toteaa, että kauppasopimuksiin on sisällytettävä pakollisia ja täytäntöönpanokelpoisia ihmisoikeuslausekkeita, joilla varmistetaan, että yksityiset yritykset ja valtion viranomaiset kunnioittavat ihmisoikeuksia sekä korkeimpia sosiaali- ja ympäristönormeja, jotka ovat välttämättömiä korruption torjumiseksi;

Korruptioverkkoja ja välittäjiä koskevan EU:n tiedustelutiedon kehittäminen

51.  kehottaa EUH:ta perustamaan kolmansissa maissa toimivien jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja EU:n edustustojen välisiä työryhmiä, joiden välityksellä diplomaattivirkamiehet voivat analysoida ja jakaa tietoa paikallisten korruptioverkkojen rakenteesta ja toiminnasta ulottuen valtaa pitävien korkeimmalle tasolle ja kerätä riittävästi tiedustelutietoa estääkseen EU:n yhteistyön kleptokraattisten järjestelmien kanssa; katsoo, että tiedot olisi välitettävä EU:n toimielimille diplomaattisten ja turvallisten kanavien välityksellä; kehottaa lisäksi EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä edistämään tiiviitä suhteita paikallisväestöön käymällä säännöllisesti vuoropuhelua todellisten ja riippumattomien kansalaisjärjestöjen, toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa, jotta kerätään luotettavaa tietoa paikallisesta korruptiosta, keskeisistä toimintakykyä tehostavista tekijöistä sekä pidätetyistä virkamiehistä;

52.  katsoo, että yhtiöiden olisi myös raportoitava EU:n elimille, jos niiltä pyydetään lahjuksia ja/tai niitä kehotetaan investoimaan kolmansiin maihin käyttäen kumppaneina paikallisia välittäjiä tai pöytälaatikkoyhtiöitä;

53.  painottaa, että kerätyn tiedon valossa maakohtaiset suuntaviivat olisi jaettava siviili- ja sotilasoperaatioiden sekä EU:n avustusvirastojen kanssa, jotta lisätään tietoisuutta riskeistä, jotka liittyvät toimintaan sellaisten paikallisten sopimuskumppanien, yksityisten turvallisuusalan yrityksien ja palveluntarjoajien kanssa, joiden tosiasialliset omistajat saattavat olla sekaantuneita ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioverkkoihin;

Sisäisen ja ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus

54.  uskoo, että EU:sta voi tulla uskottava ja vaikutusvaltainen korruption torjunnan johtaja vain, jos se puuttuu järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun ongelmiin omien rajojensa sisällä riittävällä tavalla; pitää tältä osin valitettavana, että komissio päätti olla toteuttamatta jatkotoimia vuonna 2014 julkaisemansa EU:n korruptiontorjuntakertomuksen pohjalta uuden analyysin laatimiseksi korruptiosta EU:n jäsenvaltioissa, koska se olisi myös lisännyt EU:n uskottavuutta sen edistäessä kunnianhimoista korruptionvastaista ohjelmaa ulkopolitiikassaan; painottaa, että Euroopan komission ja muiden EU:n toimielimien olisi toteutettava raportointi- ja itsearviointitoimia säännöllisesti, tavoitteellisesti ja kurinalaisesti korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen säännöksien ja sen uudelleentarkastelumekanismin mukaisesti, ja kehottaa komissiota esittämään lisää politiikka- ja lainsäädäntöaloitteita, jotta torjutaan korruptiota ja lisätään lahjomattomuutta ja läpinäkyvyyttä jäsenvaltioissa;

55.  panee merkille, että korruption dekriminalisointi missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa horjuttaisi oikeusjärjestyksen perusteiden uskottavuutta ja heikentäisi myös EU:n kykyä edistää kunnianhimoista korruptionvastaista ohjelmaa maailmanlaajuisesti; kannattaa EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyön tiivistämistä;

56.  vaatii uudelleen jäsenvaltioita muuttamaan rikoslainsäädäntöään tarvittaessa siten, että kansalliset syyttäjäviranomaiset ja tuomioistuimet saavat lainkäyttövallan, joka koskee lahjontaan tai julkisten varojen kavaltamiseen liittyvien rikoksien tutkimista ja syytteiden nostamista niiden johdosta riippumatta siitä, missä rikos on tehty, kunhan näiden rikollisten toimien tuotot tavataan tai on pesty kyseisessä jäsenvaltiossa tai henkilöllä on ”läheinen yhteys” kyseiseen jäsenvaltioon kansalaisuuden, asuinpaikan tai jäsenvaltiossa sijaitsevan tai siellä tytäryhtiötä pitävän yrityksen omistajuuden kautta;

EU:n panos korruption torjuntaan sovellettavaan ihmisoikeuksiin perustuvaan toimintamalliin monenvälisillä foorumeilla

57.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita aloittamaan YK:n tasolla keskustelun korruption vastaisten virastojen riippumattomuutta ja toimeksiantoja koskevien vaatimusten vahvistamisesta ja hyödyntämään tässä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen koordinointikomitean ja YK:n elinten, erityisesti ihmisoikeusneuvoston, kansallisista ihmisoikeusinstituutioista (Pariisin periaatteista) saamia kokemuksia;

58.  tähdentää tarvetta vahvistaa korruption vastaisten virastojen ja kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden välisiä yhteyksiä siten, että perustan muodostaa kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden toimeksianto torjua korruptiota suorien ja välillisten ihmisoikeusloukkausten mahdollisena aiheuttajana;

59.  muistuttaa kehottaneensa jäsenvaltioita kannattamaan sitä, että nimitetään talousrikoksia, korruptiota ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n eritysedustaja, jolla on kattavat valtuudet, mukaan lukien tavoitteellinen suunnitelma ja valtioiden toteuttamien korruption vastaisten toimenpiteiden kausittainen arviointi; kehottaa jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä ihmisoikeusneuvostoon kuuluvien jäsenvaltioiden tuen hankkimiseksi sekä tukemaan yhdessä päätöslauselmaa, jolla kyseinen toimeksianto saadaan aikaan;

60.  kehottaa YK:ta hyväksymään laittomia rahavirtoja koskevia yhteisiä normeja vaikuttavuuden lisäämiseksi;

61.  korostaa, että kansalaisten osallistamiseen suunnattuja kansallisia ja kansainvälisiä korruptiota koskevia viestintä- ja tiedotusstrategioita on tehostettava sen korostamiseksi, että korruptio vaikuttaa kielteisesti ihmisoikeuksiin ja aiheuttaa muun muassa sosiaalista eriarvoisuutta, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puutetta ja köyhyyden kasvua; kannustaa EU:ta kehittämään ja panemaan täytäntöön erityisiä ohjelmia, jotka koskevat voimassa olevaa rikos- ja prosessioikeutta ja valitusmekanismeja; painottaa, että koulutuksella ja puolueettomalla ja riippumattomalla julkisella tiedottamisella on välttämätön asema sosiaalisten taitojen ja loukkaamattomuuden periaatteiden opettamisessa, mikä on yleisen edun mukaista ja edistää oikeusvaltioperiaatetta ja yhteiskunnan sosiaalista kehitystä ja talouskehitystä;

62.  suosittaa, että korruption käsittely ihmisoikeusloukkausten aiheuttajana sekä ihmisoikeusloukkausten ja heikon oikeusvaltion tuloksena otetaan osaksi yleistä määräaikaisarviointia, jotta torjutaan korruptiota ja edistetään läpinäkyvyyttä ja parhaita käytäntöjä; korostaa roolia, joka kansalaisyhteiskunnalla voisi olla tässä prosessissa;

63.  kannustaa syventämään kansainvälisiä sitoumuksia korruption torjunnan sijoittamiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ytimeen maailmanlaajuisen köyhyyden torjuntamekanismina;

Korruptio ja ihmiskauppa

64.  on huolestunut siitä, että eritasoisten vallankäyttäjien, kuten poliisi-, tulli-, rajavalvonta- ja maahanmuuttoviranomaisten, korruptio saattaa helpottaa ihmiskauppaa, koska ne voivat jättää huomiotta ja sallia ihmiskaupan sekä osallistua siihen ja organisoida sitä;

65.  painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää toteuttaa korruption torjuntaa koskevia toimia esimerkiksi edistämällä hallinnonalojen läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta, siten että otetaan käyttöön valtavirtaistamista koskeva mekanismi, jolla torjutaan korruptiota ja varmistetaan ihmiskaupan torjuntastrategioiden parempi koordinointi;

66.  painottaa sukupuolinäkökulman huomioon ottavien lähestymistapojen ensiarvoista roolia kehitettäessä politiikkaa ihmiskauppaan liittyvän korruption torjumiseksi;

Yritystoiminta ja ihmisoikeudet

67.  kannustaa kaikkia YK:n jäsenvaltioita ja etenkin EU:n jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat ja sisällyttämään korruption vastaisia toimenpiteitä koskevia erityissitoumuksia kansalliseen ihmisoikeustoimintasuunnitelmaansa (kuten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa edellytetään) tai hyväksymään erityistä lahjonnan vastaista lainsäädäntöä;

68.  suhtautuu myönteisesti siihen, että joissakin EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa toimintasuunnitelmissa viitataan korruptioon, ja esittää tässä mielessä erityistoimien toteuttamista, jotta torjutaan ihmisoikeusloukkauksiin mahdollisesti johtavia korruptio- ja lahjontakäytäntöjä ja määrätään niiden johdosta rangaistuksia; suosittaa, että EU:n olisi tuettava lisätoimenpiteitä, joilla edistetään sääntöjen noudattamista ja lahjonnan/korruption torjuntaa koskevien säännöstöjen ja normien hyväksymistä ja täytäntöönpanoa yksittäisissä yrityksissä, ja että julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvissa suuryrityksissä olisi noudatettava lahjonnan ja korruption torjuntaa koskevaa vakaata säännöstöä ja verotusalan hyvää hallintotapaa koskevia periaatteita; katsoo, että julkisten varojen väärinkäytöstä, laittomasta vaurastumisesta tai lahjonnasta olisi määrättävä erityisiä rikosoikeudellisia lisäseuraamuksia, erityisesti jos ne aiheuttavat suoraan korruptiosta johtuvia ihmisoikeusloukkauksia;

69.  on tyytyväinen tarkistettuun tilinpäätösdirektiiviin(23), joka koskee suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamista, myös näiden toimia ihmisoikeuksien ja korruption torjunnan aloilla; kannustaa yrityksiä julkistamaan kaikki asiaankuuluvat tiedot komission lähiaikoina julkaistavan ohjeasiakirjan mukaisesti;

70.  kehottaa uudelleen kaikkia valtioita ja EU:ta osallistumaan aktiivisesti ja rakentavasti kansainvälisiä yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien valossa tarkastelevan YK:n avoimen hallitustenvälisen työryhmän toimintaan, jotta kehitetään oikeudellisesti velvoittava väline, jolla toteutetaan ehkäisy- ja tutkintatoimia sekä muutoksenhakua ja taataan oikeussuojakeinojen käyttö, kun ilmenee ihmisoikeusloukkauksia, mukaan luettuina ne, jotka ovat seurausta korruptiosta; kehottaa valtioita tekemään kaikkensa mahdollistaakseen siviilioikeudelliset oikeudenkäynnit korruptioon syyllistyneitä vastaan korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti;

71.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita soveltamaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille;

Maananastus ja korruptio

72.  on edelleen huolestunut maananastukseen liittyvästä tilanteesta, joka johtuu yritysten, ulkomaisten investoijien, kansallisten ja kansainvälisten valtiollisten toimijoiden, virkamiesten ja viranomaisten korruptoituneista käytännöistä; korostaa, että korruptio mahdollistaa maananastuksen usein pakkolunastuksilla, joilla muun muassa kolmansille osapuolille luovutetaan laittomasti hallintaoikeus maa-alaan ilman sillä asuvien ihmisten suostumusta;

73.  korostaa tutkimusten osoittavan, että korruptio on levinnyt laajalle maanhallintaan ja tahraa enenevässä määrin maakauppojen kaikkia vaiheita, mikä vaikuttaa monin tavoin haitallisesti ihmisoikeuksiin vaikutusten ulottuessa yhteisöjen asuinsijoiltaan häätämisestä ilman riittävää korvausta aina maitaan puolustavien ihmisten tappamiseen(24); panee lisäksi huolestuneena merkille, että ihmisoikeusloukkaukset saattavat kärjistyä elintarvikkeiden, polttoaineen ja kulutushyödykkeiden kysynnän kasvaessa ja suuren mittakaavan maainvestointien yleistyessä kehitysmaissa;

74.  muistuttaa, että rahoitusala on avainasemassa estettäessä korruptiokäytäntöjä, jotka myötävaikuttavat erityisesti maananastukseen; muistuttaa, että pankkien ja rahoituslaitosten olisi huolehdittava asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta, jotta voidaan torjua korruptioon kytkeytyvää rahanpesua ja varmistaa, että niiden tukemat investoijat todella toteuttavat ihmisoikeuksia koskevia asianmukaisen huolellisuuden toimenpiteitä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edellyttämään, että yritykset julkaisevat yksityiskohtaisia tietoja kolmansissa maissa tekemistään maahankinnoista, ja saattamaan kehitysmaille myönnettävän tuen ajan tasalle, jotta voidaan varmistaa maanomistuksen, kalastuksen ja metsien vastuullista hallintaa koskevien vapaaehtoisten suuntaviivojen tehokas täytäntöönpano keinona torjua maahankinnoissa ilmenevää korruptiota;

Vaalit ja demokraattisesti valittujen elinten toiminta

75.  korostaa, että yhtenä korruption torjunnan tavoitteista olisi oltava demokratiaa ja poliittisia prosesseja vääristävien vakavien väärinkäytösten lopettaminen ja riippumattoman, puolueettoman ja tehokkaan oikeuslaitoksen edistäminen; kehottaa vahvistamaan poliittisten puolueiden roolia demokraattisen edustuksen ja poliittisen osallistumisen kanavina antamalla niille tehokkaita täytäntöönpanokeinoja; katsoo tässä yhteydessä, että politiikan rahoituksen sääntely, mukaan lukien avunantajien ja muiden rahoituslähteiden määrittely, on keskeistä demokratian suojelun kannalta;

76.  panee huolestuneena merkille, että vaaliprosesseihin ja vaaleilla valittujen edustuksellisten elinten toimintaan liittyvä vaalivilppi ja korruptio murentavat vakavasti luottamusta demokraattisiin instituutioihin, heikentävät kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia ja estävät tasapuolisen ja oikeudenmukaisen edustuksen kyseenalaistamalla oikeusvaltioperiaatteen; panee merkille vaalitarkkailuvaltuuskuntien myönteisen roolin vaalien asianmukaisessa järjestämisessä ja vaalilainsäädännön uudistuksen tukemisessa; kannustaa syventämään yhteistyötä, jota tällä alalla tehdään kansainvälisten erityiselimien, kuten Euroopan neuvoston tai Etyjin, kanssa;

77.  tähdentää erityistä tarvetta pitää yllä mahdollisimman korkeita eettisiä ja avoimuutta koskevia normeja demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion suojelusta ja edistämisestä vastaavien kansainvälisten järjestöjen ja alueellisten edustuselinten toiminnassa ottamalla instituutiot ja ammattikunnat ympäri maailman mukaan valmiuksien kehittämiseen ja yhteisen lahjomattomuuskulttuurin edistämiseen; painottaa tarvetta edistää läpinäkyviä käytäntöjä laatimalla käytännesääntöjä ja erityisiä läpinäkyvyyttä koskevia toimia, jotta torjutaan ja tutkitaan petoksia tai väärinkäytöksiä;

78.  korostaa, että edunvalvontaa on säänneltävä tiukasti avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti, jotta varmistetaan, että kaikilla eturyhmillä on yhtäläinen pääsy päättäjien luokse, sekä torjutaan korruptiota ja ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin tavoitteena tunnistaa ja tuomita salaiset, epäeettiset ja säännösten vastaiset edunvalvonnan muodot; kehottaa EU:ta edistämään läpinäkyvää päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessia jäsenvaltioissa ja yhteistyössä kolmansien valtioiden kanssa;

Suuret urheilutapahtumat ja niiden yhteys ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioon

79.  on edelleen huolissaan vakavista ihmisoikeusloukkauksista, muun muassa työntekijän oikeuksien loukkauksista ja korkean tason korruptiosta, jotka ovat kytköksissä suuriin kansainvälisiin urheilutapahtumiin ja näihin liittyviin mittaviin infrastruktuurihankkeisiin; kannustaa urheilualan hallintoelimiä, kansainvälisiä korruption vastaisia virastoja ja kansalaisjärjestöjä yhteistyöhön, jotta voitaisiin vahvistaa ihmisoikeuksia koskevat avoimet ja todennettavissa olevat sitoumukset, jotka suurten urheilutapahtumien järjestäjien ja niiden isännyyttä hakevien on annettava; korostaa, että nämä vaatimukset olisi sisällytettävä osaksi tällaisten tapahtumien isännöimistä koskevia myöntämisperusteita;

80.  katsoo, että myös suurten kansainvälisten valtioista riippumattomien urheilujärjestöjen on toimittava korruption torjumiseksi ja ehkäisemiseksi ja lisättävä toimiaan ja että kansainvälisten valtioista riippumattomien urheilujärjestöjen on niinikään tunnustettava, että niillä on vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, ja tämän vuoksi valtiollisten korruptiontorjuntavirastojen on saatava lisää valtuuksia tutkia suuriin kansainvälisiin valtioista riippumattomiin urheilujärjestöihin liittyviä korruptiotapauksia ja rangaista niistä;

81.  katsoo, että korkean tason korruptio, joka liittyy urheiluhallintoon, urheilutulosten manipulointiin, hankintaan, siirtosopimuksiin, paikkojen valintaan, laittomaan vedonlyöntiin ja dopingiin sekä järjestäytyneen rikollisuuden osallisuuteen, on vahingoittanut urheilujärjestöjen uskottavuutta;

82.  katsoo, että urheilun rehellisyydellä voidaan kansainvälisesti edistää maailmanlaajuista kehitysohjelmaa ja hyvää hallintotapaa;

Veroparatiisit

83.  kehottaa soveltamaan veroparatiiseihin ja rahanpesuun nollatoleranssia sekä nostamaan kansainvälisiä avoimuusvaatimuksia ja kannustaa syventämään kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan määrittää, ketkä omistavat peiteyrityksiä ja sijoitusyhtiöitä, joita käytetään verojen välttelyyn, petoksiin, laittomaan kauppaan, pääomien ohjailuun ja rahanpesuun sekä korruptiosta hyötymiseen;

84.  kehottaa painokkaasti panemaan täytäntöön maakohtaisen raportoinnin normeja unionissa ja kolmansissa maissa, jolloin kansainvälisiä yrityksiä olisi vaadittava toimittamaan kertomuksia, joissa annetaan taloudelliset perustiedot kultakin lainkäyttöalueelta, jolla ne toimivat, jotta torjutaan korruptiota ja verojen välttelyä;

85.  muistuttaa, että EU:n tehtävänä on torjua kansainvälisten yhtiöiden ja henkilöiden veron välttelyä ja estää kehitysmaista peräisin olevat laittomat rahoitusvirrat, jotka haittaavat riittävien varojen kohdentamista kehitysmaissa ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämiseen;

86.  suhtautuu myönteisesti EU:n johdolla toteutettuihin aloitteisiin, joilla kehitetään omistajia koskevien tietojen maailmanlaajuista vaihtoa, jotta tehostetaan yleisiä raportointistandardeja, joilla saatetaan auttaa paljastamaan rahoitusalaan liittyviä väärinkäytöksiä;

87.  kannustaa maailmanlaajuisen yhteistyön tekemiseen varastetun omaisuuden jäljittämiseksi ja sen turvalliseksi palauttamiseksi laillisille omistajille; muistuttaa, että EU on velvollinen auttamaan kolmansia maita kotiuttamaan epärehellisin keinoin hankkiman omaisuuden, joka on piilotettu EU:n jäsenvaltioiden rahoitusjärjestelmään ja kiinteistöihin, ja nostamaan syytteet päätekijöitä, avustajia ja välittäjiä vastaan; kehottaa EU:ta asettamaan etusijalle tämän kysymyksen, jolla on suuri merkitys demokratiaa kehittävissä kolmansissa maissa, ja ratkaisemaan tässä yhteydessä erityisesti oikeudelliset esteet ja yhteistyöhaluttomuuden, jota ilmenee rahoituskeskuksissa; painottaa tältä osin, että on tärkeää erottaa toisistaan omaisuuden takavarikointi ja pyynnön esittäneessä valtiossa langetettu tuomio siinä yhteydessä, kun tarjotaan keskinäistä oikeusapua ja nostetaan syytteitä, mikäli rikkomuksista on riittävästi todisteita;

88.  muistuttaa, että korruptio kytkeytyy tiiviisti rahanpesun, veronkierron ja laittoman kaupan kaltaiseen toimintaan; korostaa siksi, että avoimuuden olisi oltava kulmakivenä kaikissa korruption vastaisissa strategioissa;

89.  korostaa, että EU:n on edistettävä verokeitaiden, pankkisalaisuuden ja rahanpesun torjuntaa, liiallisen salassapitovelvollisuuden poistamista sekä kaikkien kansainvälisten yritysten maakohtaisen raportoinnin ja yritysten tosiasiallisten edunsaajien julkisten rekistereiden käyttöönottoa ensisijaisena tavoitteena kaikilla asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla; huomauttaa, että suurin osa välineistä, joilla torjutaan veronkiertoa ja veropetoksia, soveltuu korruption ja rahanpesun torjuntaan;

Tiedotusvälineiden vapaus

90.  korostaa niin verkossa kuin muualla toimivien riippumattomien tiedotusvälineiden suurta merkitystä korruption torjunnassa ja ihmisoikeusloukkausten julki tuomisessa; kehottaa komissiota käsittelemään ja torjumaan kunnianloukkausta koskevien lakien mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kolmansissa maissa ja kehottaa uudelleen jäsenvaltioita poistamaan kunnianloukkausten rangaistavuuden ja käyttämään siviilioikeudellisia kanteita henkilöiden maineen suojaamiseksi; tähdentää, että digitaalinen turvallisuus on tärkeä osa aktivistien suojelua; suosittaa painokkaasti, että kansallisessa lainsäädännössä varmistetaan tiedotusvälineiden omistamista ja sponsorointia koskeva avoimuus;

91.  edellyttää, että tiedotusvälineiden vapaus asetetaan tärkeytensä vuoksi näkyvämmälle paikalle EU:n ja kolmansien maiden kansainvälisissä suhteissa; katsoo, että tiedotusvälineiden uudistuksiin tähtäävän poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön EU:n ja kolmansien valtioiden välillä olisi oltava selvää, avointa ja valvottua; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta varmistamaan, että kolmansissa maissa toteutettavilla EU:n hankkeilla muun muassa tuettaisiin tiedotusvälineiden vapautta ja otettaisiin kansalaisjärjestöt mukaan; kehottaa EU:ta julkisesti tuomitsemaan tiedotusvälineiden vapautta ja kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavien säännösten voimaan saattamisen;

92.  kannattaa avointa ja turvallista internetiä koskevia arvoja lisättäessä tietoisuutta yksilöiden, organisaatioiden ja hallinnon korruptiokäytännöistä, ja on huolestunut siitä, että verkon vapauden rajoittamista edistävät tahot haluavat samalla välttää vastuuvelvollisuuden;

93.  vaatii, että julkisten hankintamenettelyjen olisi oltava oikeudenmukaisia, vastuullisia, avoimia ja läpinäkyviä, jotta estetään ja paljastetaan veronmaksajien rahojen varastaminen tai väärinkäyttö;

94.  muistuttaa, että kolmansien maiden kanssa käytävissä keskusteluissa, mukaan lukien kahdenväliset suhteet, EU:n tulisi kaikissa yhteyksissä painottaa sitä, kuinka tärkeää on varmistaa oikeus julkisen tiedon saatavuuteen; korostaa erityisesti tarvetta määritellä normit, joilla varmistetaan tällaisen tiedon mahdollisimman suuri ja nopea saatavuus, koska saatavuuden nopeus on olennaista ihmisoikeuksien suojelun ja korruption torjumisen kannalta; kehottaa EU:ta edistämään julkisen tiedon saatavuutta jäsenvaltioissa ja kolmansissa valtioissa;

95.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan keskuspankille.

(1)

https://www.unodc.org/unodc/en/treaties/CAC/

(2)

http://www.oecd.org/daf/anti-bribery/ConvCombatBribery_ENG.pdf

(3)

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=URISERV%3Al33601

(4)

http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E

(5)

http://www.eib.org/attachments/strategies/anti_fraud_policy_20130917_fi.pdf

(6)

http://www.ohchr.org/Documents/Publications/GuidingPrinciplesBusinessHR_EN.pdf

(7)

http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/06/20-fac-business-human-rights-conclusions/

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0405.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0403.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0310.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0265.

(13)

EUVL C 407, 4.11.2016, s. 81.

(14)

EUVL C 208, 10.6.2016, s. 89.

(15)

EUVL C 181, 19.5.2016, s. 2.

(16)

https://www.unodc.org/documents/corruption/WG-Prevention/Art_6_Preventive_anti-corruption_bodies/JAKARTA_STATEMENT_en.pdf

(17)

http://nhri.ohchr.org/EN/AboutUs/Governance/Resolutions/A.HRC.RES.33.15%20EN.pdf

(18)

http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/HRC/RegularSessions/Session28/Documents/A_HRC_28_73_ENG.doc

(19)

http://www.eods.eu/library/AU_Convention%20on%20Combating%20Corruption_2003_EN.pdf

(20)

https://www.unglobalcompact.org/what-is-gc/mission/principles

(21)

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/579319/EPRS_STU%282016%29579319_EN.pdf

(22)

EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73.

(23)

EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1.

(24)

Olivier De Schutter, ”Tainted Lands. Corruption in Large-Scale Land Deals”, International Corporate Accountability Roundtable & Global Witness (marraskuu 2016). https://www.globalwitness.org/en/campaigns/land-deals/tainted-lands-corruption-large-scale-land-deals/


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.6.2017)

ulkoasiainvaliokunnalle

korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa

(2017/2028(INI))

Valmistelija (*): Stelios Kouloglou

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että korruptio on maailmanlaajuinen ilmiö, joka koettelee sekä pohjoista että etelää ja vaikuttaa merkittävästi apua eniten tarvitseviin ihmisiin kehitysmaissa siten, että se haittaa kestävää kehitystä, lisää eriarvoisuutta ja syventää hallitsevan eliitin ja kansalaisten enemmistön välistä kuilua; toteaa, että korruptio heikentää ihmisoikeuksia, demokratiaa, demokraattista vastuuvelvollisuutta, hyvää hallintoa, oikeusvaltiota, oikeusvarmuutta sekä maiden taloudellisia valmiuksia, sosiaalista pääomaa ja luottamusta instituutioihin;

B.  ottaa huomioon, että YK:n kestävän kehityksen tavoite 16 koskee rauhaa, oikeudenmukaisuutta, tehokkaiden instituutioiden rakentamista ja korruption torjuntaa; katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteen 16 saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti EU:n on puututtava kiireellisesti ja suoraan erilaisiin kysymyksiin, joissa korruptio on keskeisessä asemassa ja jotka ulottuvat ihmisoikeusloukkauksista köyhyyteen, nälkään ja epäoikeudenmukaisuuteen; katsoo, että korruption torjunta on aina asetettava etusijalle kaupallisten intressien tavoittelemisen sijasta;

1.  kehottaa EU:ta noudattamaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevaa periaatetta (SEUT-sopimuksen 208 artikla) ja myötävaikuttamaan aktiivisesti korruption vähentämiseen ja rankaisemattomuuden torjuntaan suoraan ja nimenomaisesti ulkoisten toimiensa avulla;

2.  korostaa tutkimusten osoittavan, että korruptio on levinnyt laajalle maanhallintaan ja tahraa enenevässä määrin maakauppojen kaikkia vaiheita, mikä vaikuttaa monin tavoin haitallisesti ihmisoikeuksiin vaikutusten ulottuessa yhteisöjen asuinsijoiltaan häätämisestä ilman riittävää korvausta aina maitaan puolustavien ihmisten tappamiseen(1); panee lisäksi huolestuneena merkille, että ihmisoikeusloukkaukset saattavat kärjistyä elintarvikkeiden, polttoaineen ja kulutushyödykkeiden kysynnän kasvaessa ja suuren mittakaavan maainvestointien yleistyessä kehitysmaissa;

3.  tähdentää, että korruptio mahdollistaa maananastuksen eri tavoin ja erityisesti siten, että investoijat lahjovat virkamiehiä saadakseen vuokrattua tai ostettua maata ilman kyseisellä alueella asuvien ihmisten suostumusta, tai siten, että investoijat laskevat oikeusvaltion heikkouden tai muutoksenhakujärjestelmiin liittyvän korruptoituneisuuden varaan, jolloin maan käyttäjiltä evätään oikeus muutoksenhakuun; kehottaa investointeja tekeviä yrityksiä jälleen kerran pyytämään kaikilta yhteisöiltä, joihin investoinnit vaikuttavat, myös alkuperäiskansoilta, vapaan, etukäteen annetun ja tietoon perustuvan suostumuksen, ja toteuttamaan ihmisoikeuksia koskevia asianmukaisen huolellisuuden toimenpiteitä, mukaan lukien vahvan suojamekanismin käyttöön ottaminen väärinkäytösten paljastajia varten, jotta voidaan varmistaa, että tytäryhtiöt ja liikekumppanit eivät turvaudu korruptioon;

4.  muistuttaa, että rahoitusala on avainasemassa estettäessä korruptiokäytäntöjä, jotka myötävaikuttavat erityisesti maananastukseen; muistuttaa, että pankkien ja rahoituslaitosten olisi huolehdittava asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta, jotta voidaan torjua korruptioon kytkeytyvää rahanpesua ja varmistaa, että niiden tukemat investoijat todella toteuttavat ihmisoikeuksia koskevia asianmukaisen huolellisuuden toimenpiteitä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edellyttämään, että yritykset julkaisevat yksityiskohtaisia tietoja kolmansissa maissa tekemistään maahankinnoista, ja saattamaan kehitysmaille myönnettävän tuen ajan tasalle, jotta voidaan varmistaa maanomistuksen, kalastuksen ja metsien vastuullista hallintaa koskevien vapaaehtoisten suuntaviivojen tehokas täytäntöönpano keinona torjua maahankinnoissa ilmenevää korruptiota;

5.  toteaa, että kauppasopimuksiin on sisällytettävä pakollisia ja täytäntöönpanokelpoisia ihmisoikeuslausekkeita, joilla varmistetaan, että yksityiset yritykset ja valtion viranomaiset kunnioittavat ihmisoikeuksia sekä korkeimpia sosiaali- ja ympäristönormeja, jotka ovat välttämättömiä korruption torjumiseksi;

6.  panee merkille, että korruptio on monitahoinen ilmiö, jonka taustalla on monenlaisia taloudellisia, poliittisia, hallinnollisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä ja valtasuhteita; muistuttaa siksi, että kehityspolitiikan, jotta sillä edistettäisiin korruption torjuntaa samalla kun keskitytään köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen ja integraation edistämiseen, on myös edistettävä ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja julkisia sosiaalipalveluja, jotta voidaan vahvistaa hyvää hallintotapaa ja kehittää sosiaalista pääomaa, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, siten että otetaan huomioon kulttuuriset ja alueelliset erityispiirteet;

7.  toteaa, että koulutus on olennaisen tärkeää korruption torjunnassa; kannustaa EU:ta kehittämään ja ottamaan käyttöön erityisohjelmia, joilla lisätään tietoisuutta korruptiosta, siitä yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista ja sen torjuntakeinoista, mukaan lukien voimassa olevat rikos- ja prosessioikeus sekä valitusmekanismit; on vahvasti sitä mieltä, että asiaa koskevaa koulutusta ja tiedottamista olisi lisättävä sisäisellä tasolla ja edistettävä tuntuvasti ulkomailla sekä räätälöitävä kulloisenkin kohderyhmän mukaan (yrittäjät, tavalliset kansalaiset, myös koululaiset, jne.);

8.  pitää huolestuttavana, että merkityksellisimmillä kansainvälisillä yleissopimuksilla, kuten korruption vastaisella YK:n yleissopimuksella (UNCAC) sekä korruption ja laittomien rahavirtojen torjumista koskevilla aloitteilla, ei ole saatu niiden täytäntöönpanovaiheessa aikaan konkreettisia tuloksia; muistuttaa, että EU:n ulkoisen korruptionvastaisen strategian kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta korruptiota ja talousrikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti;

9.  muistuttaa, että korruption ja laittomien rahavirtojen torjunta on poliittista reagointia, joka edellyttää maailmanlaajuisella tasolla yhteensovitettuja toimia (G20-maat, OECD, YK, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto) sekä avoimuutta ja sitovia sääntöjä;

10.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita soveltamaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille;

11.  kehottaa YK:ta hyväksymään laittomia rahavirtoja koskevia yhteisiä normeja vaikuttavuuden lisäämiseksi;

12.  kehottaa EU:ta lisäämään julkisen kehitysapunsa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta noudattaakseen tosiasiallisesti kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevassa aloitteessa asetettuja normeja ja kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita; kehottaa EU:ta myös kehittämään vahvan ja kokonaisvaltaisen riskinhallintajärjestelmän, jolla estetään kehitysavun hyödyntäminen korruptioon edunsaajamaissa esimerkiksi siten, että budjettituki kytketään selviin korruption vastaisiin tavoitteisiin; korostaa tältä osin tarvetta luoda vankat mekanismit, joiden avulla voidaan seurata budjettituen täytäntöönpanoa;

13.  kehottaa komissiota korkean tason korruption kitkemiseksi kiinnittämään budjettituen yhteydessä huomiota yksityistämiseen liittyvien toimien ja julkista omaisuutta, etenkin maata, koskevien liiketoimien avoimuuteen; kehottaa komissiota osallistumaan kehitysmaille tarkoitettuihin OECD:n tukiohjelmiin, jotka koskevat hyvää hallintotapaa valtion omistamissa yhtiöissä;

14.  kehottaa komissiota tukemaan kehitysmaita veronkierron ja veron välttelyn torjunnassa auttamalla niitä tasapainoisten, tehokkaiden, oikeudenmukaisten ja avointen verojärjestelmien kehittämisessä;

15.  muistuttaa, että korruptio kytkeytyy tiiviisti rahanpesun, veronkierron ja laittoman kaupan kaltaiseen toimintaan; korostaa siksi, että avoimuuden olisi oltava kulmakivenä kaikissa korruption vastaisissa strategioissa; korostaa erityisesti, että on tärkeää torjua veropetoksia ja veron välttelyä, jotka heikentävät kotimaisten resurssien käyttöönottoa sosiaalipolitiikkaa varten ja vaarantavat kasvun ja työllisyyden; korostaa, että tässä on käytettävä tehokkaita toimia, kuten pakollista maakohtaista raportointia ja tietojen julkistamista yhtiöiden, trustien tai holdingyhtiöiden tosiasiallisista edunsaajista;

16.  kehottaa EU:ta perustamaan valitusmekanismeja, joiden avulla sen ulkoisesta toiminnasta kärsineet ihmiset voivat valittaa ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiotapauksista;

17.  korostaa, että EU:n olisi maailman johtavana tuenantajana edistettävä kytköksiä, joissa EU:n ulkoisen avun toimittaminen edellyttäisi finanssipoliittisia uudistuksia, joilla pyritään lisäämään avoimuutta, parantamaan tietojen saatavuutta ja kannustamaan toimintatapoja, joita voidaan noudattaa muiden tuenantajien kanssa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Vincent Peillon, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Ádám Kósa, Cécile Kashetu Kyenge, Paul Rübig, Judith Sargentini

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

22

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Paavo Väyrynen

ECR

Eleni Theocharous

EFDD

Ignazio Corrao

GUE/NGL

Stelios Kouloglou, Lola Sánchez Caldentey

PPE

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Ádám Kósa, Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská

S&D

Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Cécile Kashetu Kyenge, Arne Lietz, Linda McAvan, Vincent Peillon, Elly Schlein

VERTS/ALE

Maria Heubuch, Judith Sargentini

 

-

 

 

 

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Olivier De Schutter, ”Tainted Lands. Corruption in Large-Scale Land Deals”, International Corporate Accountability Roundtable & Global Witness (marraskuu 2016). https://www.globalwitness.org/en/campaigns/land-deals/tainted-lands-corruption-large-scale-land-deals/


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.5.2017)

ulkoasiainvaliokunnalle

korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa

(2017/2028(INI))

Valmistelija: Karoline Graswander-Hainz

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että korruptio vaarantaa ihmisoikeudet, tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, talouskasvun, köyhyyden torjunnan, kehityksen ja ympäristön; painottaa sen syvällekäyvää haitallista vaikutusta kauppaan ja siitä saataviin etuihin, taloudelliseen kehitykseen, investointeihin ja julkisiin hankintamenettelyihin ja kehottaa komissiota ottamaan tämän yhteyden huomioon kaikissa kauppasopimuksissa ja sisällyttämään niihin täytäntöönpanokelpoisia korruptionvastaisia ja ihmisoikeuslausekkeita;

2.  huomauttaa, että kauppapolitiikka osaltaan suojelee ja edistää EU:n puolustamia arvoja, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja joihin kuuluvat demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, perusoikeudet ja -vapaudet sekä tasa-arvo; painottaa, että on välttämätöntä varmistaa unionin ulko- ja sisäpolitiikan johdonmukaisuus erityisesti korruption torjunnan osalta; korostaa, että unionin lainsäätäjillä on tässä yhteydessä erityinen rooli, sillä niiden on kauppasuhteita edistäessään vältettävä, että nämä suhteet olisivat portti korruptiokäytäntöihin;

3.  näkee kauppasopimukset keskeisenä mekanismina, jolla voidaan edistää korruption torjuntaa ja hyvää hallintoa; pitää myönteisinä unionin kauppapolitiikassaan muun muassa GSP+-järjestelmän ja kestävää kehitystä koskevien lukujen kautta toteuttamia korruptionvastaisia toimia ja sen tekemiä sitoumuksia ratifioida kansainvälisiä korruption torjuntaa koskevia sopimuksia kauppakumppaniensa kanssa; muistuttaa ”Kaikkien kauppa” -strategiassa vahvistetusta tavoitteesta sisällyttää kunnianhimoiset korruptionvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin; vaatii tässä yhteydessä, että tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään sitoumuksia soveltaa korruption torjuntaa koskevia monenvälisiä sopimuksia, kuten YK:n korruptiosopimusta ja OECD:n lahjonnan torjuntaa koskevaa yleissopimusta, ja että monialaisia määräyksiä sisällytetään osaksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja lisätään voimassa oleviin kauppasopimuksiin niiden tarkistuksen yhteydessä;

4.  korostaa, että kauppasopimusten allekirjoittajaosapuolten olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään yksityissektorin, kansalaisjärjestöjen ja kansallisten neuvoa-antavien ryhmien aktiivista osallistumista korruption torjuntaa koskevien ohjelmien ja kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa olevien lausekkeiden täytäntöönpanoon; ottaa huomioon EU:ssa käynnissä olevat keskustelut ja pitää myönteisenä edistystä, joka on saavutettu tehokkaiden unionin laajuisten väärinkäytösten paljastajien suojelutoimien laatimisessa, sekä katsoo, että olisi harkittava väärinkäytösten paljastajien suojelun sisällyttämistä tuleviin kauppasopimuksiin, kun unionin laajuinen järjestelmä on käytössä;

5.  katsoo, että on tarpeen antaa selkeää neuvontaa ja tukea yrityksille, jotta ne voivat kehittää toiminnoissaan tehokkaita korruptiontorjuntamääräysten noudattamismenettelyjä, ja kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä pk-yrityksiä koskevia erityisiä määräyksiä, jotta ne voivat torjua korruptiota; painottaa, että määräysten noudattamiseen ei ole yhtä lähestymistapaa, joka sopisi kaikille; kehottaa komissiota harkitsemaan avun lisäämistä korruption torjuntaa koskeville valmiuksien kehittämishankkeille, kuten parhaiden käytäntöjen vaihdolle ja koulutukselle, jolla autetaan jäsenvaltioita ja yrityksiä vastaamaan tällä alalla mahdollisesti kohtaamiinsa haasteisiin;

6.  pitää myönteisenä, että Maailman kauppajärjestön kaupan helpottamissopimus tuli voimaan helmikuussa 2017 ja että se sisältää toimenpiteitä korruption torjumiseksi maailmanlaajuisessa kaupassa; katsoo kuitenkin, että lainsäädännön hyväksyminen tai tarkistaminen on itsessään riittämätöntä ja tärkeintä on sen täytäntöönpano; huomauttaa, että lainsäädännön uudistamisen yhteydessä on huolehdittava oikeuslaitoksen koulutuksesta, tietojen julkisuudesta ja avoimuutta koskevista toimenpiteistä, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä näissä kysymyksissä korruption torjunnan yhteydessä; huomauttaa myös, että kauppasopimukset voisivat auttaa seuraamaan korruptionvastaisten toimien tarkistamista kansallisella tasolla;

7.  kehottaa komissiota neuvottelemaan täytäntöönpanokelpoiset korruption- ja rahanpesunvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin ja varmistamaan korruptionvastaisten määräysten täytäntöönpanon tehokkaan seurannan; kehottaa tätä varten jäsenvaltioita tukemaan korruptionvastaisten määräysten sisällyttämistä neuvotteluvaltuuksiin komission jäsenvaltioille toimittamissa valtuutusluonnoksissa olevien ehdotusten mukaisesti; pitää myönteisenä, että neuvotteluvaltuudet EU:n ja Meksikon välisen sopimuksen päivittämiseksi sisältävät korruptionvastaisia määräyksiä; kehottaa komissiota jatkamaan korruptionvastaista työtään ja lisäämään kauppasopimusneuvottelujen avoimuutta sekä sisällyttämään sopimuksiin määräyksiä, joilla pyritään lisäämään sääntely-yhteistyötä ja parantamaan tullimenettelyjen ja globaalien arvoketjujen lahjomattomuutta; katsoo, että kauppasopimuksiin on korruption torjumiseksi sisällyttävä muun muassa tietojenvaihtoa sekä hallinnollista ja teknistä apua koskevia yhteistyölausekkeita, joiden tavoitteena on parhaiden käytäntöjen vaihto ja edistäminen, mikä osaltaan varmistaa oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen; kannustaa komissiota asettamaan selkeät ja asianmukaiset ehdot ja tulosindikaattorit, jotta parannetaan tulosten arviointia ja osoittamista;

8.  huomauttaa, että on tärkeää pitää yllä säännöllistä vuoropuhelua EU:n kauppakumppaneiden kanssa koko sopimusten täytäntöönpanon ajan sen varmistamiseksi, että sopimuksia ja niiden sisältämiä korruptionvastaisia määräyksiä seurataan ja ne pannaan täytäntöön asianmukaisesti; panee merkille komission ”Kaikkien kauppa” ‑strategiassa esittämän ehdotuksen perustaa kuulemismekanismeja, jos kyseessä on järjestelmällinen korruptio ja heikko hallinto; kehottaa komissiota harkitsemaan sopimuksen tuomien etujen keskeyttämistä, jos korruptio on järjestelmällistä tai jos kumppanit eivät noudata korruption torjuntaa koskevia sitoumuksiaan tai korruption torjunnan alan kansainvälisiä normeja, joita ovat esimerkiksi OECD:n yleinen raportointistandardi, veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskeva OECD:n toimintasuunnitelma, tosiasiallisen omistajuuden keskusrekisteri ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suositukset; kehottaa komissiota asettamaan selkeät ja asianmukaiset ehdot ja tulosindikaattorit, jotta parannetaan tulosten arviointia ja osoittamista; kehottaa lisäksi komissiota reagoimaan päättäväisesti, oikeasuhteisesti ja nopeasti, jos edunsaajavaltion hallitus ei noudata sopimuksia; kehottaa komissiota perustamaan kauppakumppanien kanssa kuulemismekanismeja, jos korruptio on järjestelmällistä, ja järjestämään asiantuntijavaihtoja, jotta autetaan valtioita panemaan korruptionvastaisia toimia täytäntöön.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Tiziana Beghin, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Karoline Graswander-Hainz, Heidi Hautala, Yannick Jadot, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Viviane Reding, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reimer Böge, Dita Charanzová, Edouard Ferrand, Agnes Jongerius, Syed Kamall, Sajjad Karim, Seán Kelly, Fernando Ruas, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Ramon Tremosa i Balcells, Jarosław Wałęsa

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Dita Charanzová, Marietje Schaake, Hannu Takkula, Ramon Tremosa i Balcells

EFDD

Tiziana Beghin

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur, Helmut Scholz

PPE

Reimer Böge, Daniel Caspary, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Seán Kelly, Artis Pabriks, Franck Proust, Viviane Reding, Fernando Ruas, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Adam Szejnfeld, Jarosław Wałęsa

S&D

Maria Arena, Karoline Graswander-Hainz, Agnes Jongerius, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Sorin Moisă, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster

VERTS/ALE

Heidi Hautala, Yannick Jadot

2

ENF

Edouard Ferrand, Franz Obermayr

4

0

ECR

David Campbell Bannerman, Syed Kamall, Sajjad Karim, Joachim Starbatty

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.6.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

47

3

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Petras Auštrevičius, Bas Belder, Victor Boştinaru, Elmar Brok, James Carver, Lorenzo Cesa, Georgios Epitideios, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, Alex Mayer, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Javier Nart, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Kati Piri, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jordi Solé, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl, Elena Valenciano, Geoffrey Van Orden, Anders Primdahl Vistisen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reinhard Bütikofer, Luis de Grandes Pascual, María Teresa Giménez Barbat, Ana Gomes, Andrzej Grzyb, Marek Jurek, Igor Šoltes, Ernest Urtasun, Marie-Christine Vergiat

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Costas Mavrides


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

47

+

ALDE

Ilhan Kyuchyuk, Ivo Vajgl, Jozo Radoš, Javier Nart, María Teresa Giménez Barbat, Petras Auštrevičius

ECR

Anna Elżbieta Fotyga, Anders Primdahl Vistisen, Bas Belder, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Marek Jurek, Ryszard Antoni Legutko

PPE

Andrey Kovatchev, Andrzej Grzyb, Cristian Dan Preda, Dubravka Šuica, Elmar Brok, Francisco José Millán Mon, Jaromír Štětina, Julia Pitera, Lars Adaktusson, Lorenzo Cesa, Luis de Grandes Pascual, Michèle Alliot-Marie, Ramona Nicole Mănescu, Sandra Kalniete, Tunne Kelam

S&D

Alex Mayer, Ana Gomes, Andrejs Mamikins, Clare Moody, Costas Mavrides, Demetris Papadakis, Elena Valenciano, Eugen Freund, Ioan Mircea Paşcu, Kati Piri, Nikos Androulakis, Tonino Picula, Victor Boştinaru

VERTS/ALE

Barbara Lochbihler, Ernest Urtasun, Igor Šoltes, Jordi Solé, Reinhard Bütikofer, Tamás Meszerics

3

EFDD

James Carver

NI

Georgios Epitideios, Janusz Korwin-Mikke

4

0

GUE/NGL

Marie-Christine Vergiat, Miguel Urbán Crespo, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus