Menettely : 2017/2043(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0249/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0249/2017

Keskustelut :

PV 04/07/2017 - 16
CRE 04/07/2017 - 16

Äänestykset :

PV 05/07/2017 - 8.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0302

MIETINTÖ     
PDF 758kWORD 110k
30.6.2017
PE 605.968v02-00 A8-0249/2017

varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2017/2043(BUD))

Budjettivaliokunta

Esittelijä: Siegfried Mureşan

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIITE: YHTEINEN LAUSUMA TALOUSARVIOMENETTELYN AIKATAULUSTA JA SOVITTELUKOMITEAN TYÖSKENTELYN TOIMINTATAVOISTA VUONNA 2018
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIITE: ULKOASIAINVALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: KALATALOUSVALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2017/2043(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon komission 30. toukokuuta 2017 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (COM(2017)0000),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuoden 2018 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio(4),

–  ottaa huomioon neuvoston 21. helmikuuta 2017 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2018 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (06522/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 a artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0249/2017),

Vuoden 2018 talousarvioesitys: kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta edistävä talousarvio

1.  palauttaa mieliin vahvistaneensa 15. maaliskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa, että kestävä kasvu, ihmisarvoiset, laadukkaat ja vakaat työpaikat, sosioekonominen koheesio, turvallisuus, muuttoliike ja ilmastonmuutos ovat keskeisiä seikkoja ja tärkeimpiä painopisteitä unionin vuoden 2018 talousarviossa;

2.  katsoo, että komission ehdotus on yleisesti ottaen hyvä lähtökohta tämän vuoden neuvotteluille, koska unionin vuoden 2018 talousarvion on oltava sellainen, että unioni pystyy sen avulla edelleen luomaan kestävää kasvua ja työpaikkoja ja varmistamaan kansalaistensa turvallisuuden sekä vastaamaan muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin; pitää valitettavana, että komission ehdotus ei vastaa täysin parlamentin kehotusta toimia ilmastonmuutosta vastaan;

3.  pitää myönteisenä, että komissio päätti sisällyttää monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksen tulokset talousarvioesitykseen jo ennen kuin neuvosto oli hyväksynyt sen virallisesti ja lähetti siten vahvan viestin tämän monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen merkityksestä ja tarpeesta lisätä unionin talousarvioon joustavuutta, jonka avulla unioni voisi pystyä vastaamaan tehokkaasti uusiin hätätilanteisiin ja rahoittamaan poliittisia painopisteitään;

4.  toteaa jälleen olevansa ehdottoman vakuuttunut, että investointien lisääminen tutkimukseen, innovointiin, infrastruktuuriin, koulutukseen ja pk-yrityksiin on keskeisen tärkeää, jotta unionissa saadaan aikaan kestävää kasvua ja voidaan luoda vakaita ja laadukkaita työpaikkoja; on sen vuoksi ilahtunut ehdotetuista määrärahojen lisäyksistä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Erasmus+-ohjelmaan, sillä nämä ohjelmat edistävät suoraan kyseisten tavoitteiden saavuttamista; katsoo kuitenkin, että määrärahoja olisi edelleen lisättävä, erityisesti kun otetaan huomioon näiden toimien rahoituksen leikkaukset, jotka tehtiin ESIR-rahoituksen hyväksi;

5.  muistuttaa pk-yritysten ratkaisevasta asemasta työpaikkojen luomisessa ja investointivajeen umpeen kuromisessa ja korostaa, että niiden riittävän rahoituksen on pysyttävä yhtenä EU:n talousarvion tärkeimmistä painopisteistä; pitää tämän osalta valitettavana, että COSME-ohjelmalle ehdotetut määrärahat ovat 2,9 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2017 talousarviossa ja aikoo lisätä tämän ohjelman määrärahoja vuoden 2018 talousarviossa; huomauttaa, että pk-yrityksiä on tuettava enemmän ja kehottaa pysymään kaikissa ohjelman rahoitussitoumuksissa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppukaudella; suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen yksinkertaistaa pk-yritysten rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmassa;

6.  pitää myönteisenä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) merkitystä investointivajeen kuromisessa umpeen kaikkialla EU:ssa ja EU:n alueiden välillä ja autettaessa toteuttamaan strategisia investointeja, jotka tarjoavat huomattavasti lisäarvoa taloudelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle; kannattaa näin ollen rahaston toiminnan jatkamista vuoteen 2020; korostaa varojen nopeaa käyttöönottoa ESIR-rahaston pk-yrityksiä koskevassa osuudessa ja suhtautuu myönteisesti sen aiottuun laajentamiseen; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että pk-yritysten rahoitukseen ei ole kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka ansiosta käytettävissä olevista kokonaisvaroista saataisiin selkeä yleiskäsitys; korostaa käynnissä olevissa lainsäädäntöneuvotteluissa omaksumaansa kantaa, että unionin nykyisten ohjelmien määrärahoja ei pitäisi enää leikata tämän jatkokauden rahoittamiseksi; korostaa, että ESIR-rahastolla, jonka takuurahasto rahoitetaan pääosin EU:n talousarviosta, ei pitäisi tukea yhteisöjä, jotka on perustettu tai rekisteröity oikeudenkäyttöalueilla, jotka kuuluvat asiaankuuluvassa EU:n toimintapolitiikassa määriteltyihin yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin tai joilla ei tosiasiallisesti noudateta EU:n tai kansainvälisiä verostandardeja avoimuudesta ja tietojenvaihdosta;

7.  pitää myönteisinä puolustusalan tutkimusta ja teknologian kehitystä ja hankintoja koskevia unionin aloitteita, joiden avulla alalla saadaan aikaan mittakaavaetuja ja lisätään koordinointia jäsenvaltioiden välillä; katsoo, että jos aloitteita kehitetään oikein, ne johtavat puolustusmenojen järkeistämiseen ja säästöihin kansallisella tasolla; korostaa myös, että on parannettava Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia; palauttaa mieliin aiemman kantansa, että tämän alan uudet aloitteet olisi rahoitettava lisävaroin eikä nykyisten ohjelmien, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen, kustannuksella;

8.  panee merkille, ettei komissio ole noudattanut parlamentin pyyntöä toteuttaa ”Interrail‑kortti Eurooppaan 18 vuotta täyttäville” -hanketta koskeva arviointi ja esittää asiaa koskevia ehdotuksia; katsoo, että tällaisilla hankkeilla voidaan lisätä eurooppalaista tietoisuutta ja identiteettiä; korostaa kuitenkin, että uudet hankkeet olisi rahoitettava uusilla rahoitusvaroilla ja ilman, että ne vaikuttavat olemassa oleviin ohjelmiin, ja että niiden pitäisi olla yhteiskunnallisesti mahdollisimman kattavia; kehottaa komissiota jälleen esittämään asiaa koskevia ehdotuksia;

9.  pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisältyy lisämääräraha nuorisotyöllisyysaloitetta varten, ja toteaa, että parlamentin aiempiin pyyntöihin ohjelman jatkamisesta on näin ollen vastattu; panee merkille myös ehdotuksen lisätalousarvioesitykseksi nro 3/2017, johon sisältyy 500 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina nuorisotyöllisyysaloitteelle, kuten parlamentti ja neuvosto sopivat varainhoitovuotta 2017 koskeneessa talousarviosovittelussa; on vakuuttunut, että ehdotetut määrät eivät selvästikään riitä nuorisotyöllisyysaloitteen tavoitteiden saavuttamiseen, ja katsoo, että jotta nuorisotyöttömyysongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti, nuorisotyöllisyysaloitteen avulla olisi edelleenkin tuettava kasvua ja työllisyyttä koskevan unionin ensisijaisen tavoitteen saavuttamista; tähdentää, että nuorisotyöttömyyteen on löydettävä toimivia ratkaisuja kaikkialla unionissa, ja korostaa, että nuorisotyöllisyysaloitetta voidaan vielä parantaa ja tehostaa, erityisesti varmistamalla, että se tuo todellista eurooppalaista lisäarvoa nuorisotyöllisyyttä koskeviin toimintalinjoihin jäsenvaltioissa ja että sillä ei korvata aiempien kansallisten toimintalinjojen rahoitusta;

10.  muistuttaa, että koheesiopolitiikalla on ensisijainen asema EU:n kehityksessä ja kasvussa; painottaa, että koheesiopolitiikan ohjelmien odotetaan pääsevän vuonna 2018 jälleen täyteen vauhtiin; korostaa parlamentin sitoutuneen varmistamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävät määrärahat, sillä ne ovat yksi EU:n keskeisistä toimintalinjoista; on kuitenkin huolissaan siitä, että kansallisella tasolla toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa esiintyy kohtuuttomia viipeitä; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että hallinto-, tarkastus- ja todentamisviranomaisten nimittäminen saadaan päätökseen ja täytäntöönpano nopeutuu; myöntää, että oikeusperustaa koskevien pitkien neuvottelujen vuoksi niihin osallistuneet EU:n toimielimet ovat osaltaan vastuussa matalasta toteuttamisasteesta; toteaa, että jotkut jäsenvaltiot katsovat, että koheesiorahastojen olisi oltava väline yhteisvastuun takaamiseksi unionin toimintapolitiikassa;

11.  on erityisen huolissaan siitä, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppua kohti saattaa muodostua jälleen suorittamatta jääneiden maksujen suma, ja muistuttaa, että vuoden 2014 lopussa määrä oli ennennäkemättömät 24,7 miljardia euroa; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio esitti monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa vuoteen 2020 ulottuvan maksuennusteen, mutta korostaa, että se on päivitettävä asianmukaisesti joka vuosi, jotta budjettivallan käyttäjä voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ajoissa; varoittaa vahingollisista seurauksista, joita uudella maksukriisillä voisi olla erityisesti EU:n talousarvion edunsaajille; on vakuuttunut, että unionin uskottavuus riippuu myös sen kyvystä varmistaa, että unionin talousarviossa on riittävä määrä maksumäärärahoja, joiden turvin sen on mahdollista pitää kiinni sitoumuksistaan; korostaa maksujen myöhästymisen haitallista vaikutusta yksityiselle sektorille ja erityisesti EU:n pk-yrityksille, joilla on sopimuksia julkisten elinten kanssa;

12.  korostaa sen merkitystä, että EU noudattaa sitoumustaan saavuttaa COP21-kokouksessa asetetut tavoitteet, erityisesti Yhdysvaltojen hallinnon äskettäisen sopimuksesta vetäytymistä koskevan päätöksen valossa; painottaa tähän liittyen, että ilman lisätoimenpiteitä on olemassa suuri riski, että tavoitetta osoittaa vähintään 20 prosenttia EU:n menoista monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 ilmastoon liittyviin toimiin ei saavuteta; panee huolestuneena merkille luonnon monimuotoisuudelle osoitetun vaatimattoman 0,1 prosentin lisäyksen; korostaa, että luonnon monimuotoisuuden suojelun sisällyttäminen koko EU:n talousarvioon on tärkeää, ja palauttaa mieliin aikaisemman kehotuksensa laatia seurantamenetelmä, jossa otetaan huomioon kaikki luonnon monimuotoisuuteen liittyvät menot ja niiden tehokkuus; korostaa myös, että EU:n rahoittamilla hankkeilla ei saisi olla kielteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen lieventämiseen tai siirtymiseen vähähiiliseen kiertotalouteen;

13.  korostaa, että ennennäkemätön erityisvälineiden käyttöönotto on osoittanut, että unionin talousarviota ei alun perin ollut suunniteltu nykyisen muuttoliike- ja pakolaiskriisin kaltaisiin ongelmiin puuttumiseen; katsoo, että on ennenaikaista siirtyä kriisin jälkeiseen toimintamalliin; vastustaa tämän vuoksi otsakkeeseen 3 vuoden 2017 talousarvioon verrattuna tehtyjä leikkauksia, jotka eivät ole sopusoinnussa sen kanssa, että unioni on luvannut hoitaa muuttoliike- ja pakolaiskriisin tehokkaasti; korostaa kuitenkin, että kiireelliseen ja ennennäkemättömään tilanteeseen reagoimisen jälkeen tarvitaan järjestelmällisempää ja ennakoivampaa lähestymistapaa, jota olisi täydennettävä EU:n talousarviovarojen tehokkaalla käytöllä; toistaa, että kansalaisten turvallisuus on EU:n painopiste;

14.  toteaa jälleen, että puuttumalla muuttoliike- ja pakolaiskriisin perimmäisiin syihin ja EU:n naapuruston vakauttamisella saadaan aikaan kestävä pitkän aikavälin ratkaisu ja että investoinnit muuttajien ja pakolaisten alkuperämaihin ovat keskeisiä tämän tavoitteen saavuttamisessa; suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti ulkoiseen investointiohjelmaan ja kehottaa toimielimiä tekemään ripeästi sopimuksen Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR) ja panemaan sen nopeasti täytäntöön; panee siksi yllättyneenä merkille otsakkeeseen 4 tehdyt leikkaukset, joita ei voida täysin perustella aiemmilla määrärahalisäyksillä tai alhaisella toteuttamisasteella; toteaa jälleen, että muuttoliikkeen perimmäisiin syihin on puututtava muun muassa käsittelemällä köyhyyttä, työttömyyttä, koulutusta ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä epävakautta, konflikteja ja ilmastonmuutosta;

15.  panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan naapuruusvälineen itäiselle ulottuvuudelle on ehdotettu lisää määrärahoja ja parlamentin aiemmin esittämiin pyyntöihin on siten vastattu; on vakuuttunut, että unionin tuki erityisesti assosiaatiosopimuksen allekirjoittaneille maille on olennaista, jotta ne voivat yhdentyä edelleen EU:hun ja lähentyä sitä taloudellisesti ja jotta demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta ja ihmisoikeuksia voidaan edistää itäisessä naapurustossa; korostaa, että tätä tukea olisi sovellettava niin kauan kuin kyseiset maat täyttävät tukikelpoisuuskriteerit, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, korruption torjunnan ja demokraattisten instituutioiden vahvistamisen osalta;

16.  panee merkille, että vuoden 2018 talousarvioesitys jättää hyvin vähän tai tuskin lainkaan liikkumavaraa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin nähden kauttaaltaan otsakkeissa 1, 3 ja 4; pitää tätä seurauksena siitä, että vuodesta 2014 alkaen on toteutettu merkittäviä uusia aloitteita (ESIR-rahasto, muuttoliikkeeseen liittyvät ehdotukset ja tuoreet ehdotukset puolustusalan tutkimuksesta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista), jotka on ahdettu vuonna 2013 sovittujen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien muodostamiin raameihin; muistuttaa, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy erityisesti sen välitarkistuksen jälkeen joustavuussäännöksiä, joita olisi käytettävä täydessä laajuudessaan niiden rajallisuudesta huolimatta, jotta voidaan pitää kiinni tuloksekkaiden ohjelmien tavoitetasosta ja tarttua uusiin ja ennennäkemättömiin haasteisiin; toteaa aikovansa esittää lisää tällaisia joustavuussäännöksiä osana tarkistusprosessia; kehottaa jälleen kerran ottamaan käyttöön uudet aidosti omat varat EU:n talousarviossa;

17.  panee tässä yhteydessä merkille talousarvioesityksessä olevat lukuisat viittaukset tarpeeseen antaa oikaisukirjelmä, mikä voi osittain vähentää parlamentin kannan merkitystä talousarviomenettelyssä; pitää valitettavana, että komissio on ilmoittanut, että turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviä mahdollisia uusia aloitteita sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen mahdollista voimassaolon jatkamista saatetaan ehdottaa osana tulevaa oikaisukirjelmää sen sijaan, että komissio olisi jo sisällyttänyt ne talousarvioesitykseen; kehottaa komissiota antamaan näistä tulevista ehdotuksista yksityiskohtaiset tiedot hyvissä ajoin, jotta budjettivallan käyttäjä voi tutustua niihin asianmukaisesti; korostaa, että näissä mahdollisissa aloitteissa ei pitäisi jättää huomiotta eikä niillä etenkään pitäisi korvata pyyntöjä ja tarkistuksia, joita parlamentti esittää tämän talousarviomenettelyn aikana;

18.  muistuttaa tuestaan tulosperusteista talousarviota koskevan komission strategian täytäntöönpanolle ja kehottaa parantamaan jatkuvasti tuloksellisuutta kuvaavien tietojen laatua ja esittämistä, jotta voidaan tarjota täsmällistä, selkeää ja ymmärrettävää tietoa EU:n ohjelmien tuloksellisuudesta;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

19.  panee merkille, että vuoteen 2017 verrattuna komission ehdotuksessa vuodeksi 2018 lisätään alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoja 2,5 prosentilla 21 841,3 miljoonaan euroon; pitää myönteisenä, että suuri osa tästä lisäyksestä on tarkoitettu Horisontti 2020 -puiteohjelmalle, Verkkojen Eurooppa -välineelle ja Erasmus+-ohjelmalle, sillä niiden maksusitoumusmäärärahat nousevat 7,3 prosenttia, 8,7 prosenttia ja 9,5 prosenttia, mutta panee kuitenkin merkille, että määrä jää hiukan niiden rahoitussuunnitelmaa pienemmäksi; nostaa esille erityisesti Horisontti 2020 ‑ohjelman hakemusten erittäin alhaisen hyväksymisasteen;

20.  toteaa kuitenkin hämmästyneenä, että COSME-ohjelman maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty 2,9 prosenttia ja maksumäärärahoja 31,3 prosenttia, vaikka pk-yritysten tukeminen on määritelty yhdeksi unionin tärkeimmistä painopisteistä;

21.  muistuttaa ESIR-rahaston toiminnan jatkamiseen liittyen, että parlamentti vastustaa uusia leikkauksia Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja katsoo, että EU:n takuuseen kohdennetut ylimääräiset 1,1 miljardia euroa olisi rahoitettava kohdentamattomista liikkumavaroista (650 miljardia euroa) ja odotettavissa olevasta nettotulosta (450 miljardia euroa); palauttaa mieliin, että Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoitukseen (TVT-osio) sisältyy myös uusi Wifi4EU-aloite; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen talousarviossa on järjestelmällisesti ylivarauksia riittämättömien määrärahojen vuoksi, erityisesti infrastruktuuriosiossa;

22.  panee merkille komission ehdotuksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta; toteaa kuitenkin huolestuneena, että parlamentin varoituksista huolimatta 30. toukokuuta 2017 hyväksytyssä lainsäädäntöehdotuksessa kaavaillaan, että kolme neljäsosaa joukkojen määrärahoista rahoitettaisiin siirroilla nykyisten ohjelmien ja pääasiassa Erasmus+-ohjelman (197,7 miljoonaa euroa) määrärahoista; on huolestunut siitä, että tämä tilanne saattaa vaarantaa kyseiset unionin ohjelmat, ja aikoo vahvistaa edelleen Erasmus+-ohjelmaa vuoden 2018 talousarviossa; muistuttaa siitä, että kaikki uudet poliittiset sitoumukset olisi rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä siirtämällä määrärahoja nykyisistä ohjelmista;

23.  pitää myönteisenä ehdotettua lisäystä puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen määrärahoihin ja sitä, että komissio on esittänyt lainsäädäntöehdotuksen puolustusteollisuuden kehittämisohjelmasta;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

24.  panee merkille, että alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 55 407,9 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 2,4 prosentin lisäystä vuoden 2017 talousarvioon nähden – kun mukaan on laskettu lisätalousarvioesitys nro 3;

25.  toteaa, että ehdotettu 46 763,5 miljoonan euron määrä maksumäärärahoina on 25,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017, mikä heijastaa suurelta osin vuonna 2017 koettua määrärahojen vähenemistä, joka johtui viipeestä ennen uusien toimintaohjelmien tehokasta käyntiin saamista; muistuttaa, että jäsenvaltioiden tekemät epätarkat ennusteet johtivat siihen, että alaotsakkeen 1 b maksumäärärahoja jäi vuonna 2016 käyttämättä huomattava määrä, yli 11 miljardia euroa, ja toteaa, että vuodeksi 2018 ehdotettuja määriä on jo tarkistettu 1,6 miljardilla eurolla alaspäin edellisistä ennusteista;

26.  korostaa, että vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanon on päästävä täyteen vauhtiinsa, ja katsoo ehdottomasti, että epänormaalia suorittamatta jääneiden maksujen kasaantumista on vältettävä tulevaisuudessa; pyytää tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita ratkaisemaan ensi tilassa mahdolliset ratkaisematta olevat seikat, jotka liittyvät viivästyksiin jäsenvaltioiden hallinto- ja todentamisviranomaisten nimittämisessä, samoin kuin muut maksuhakemusten toimittamiseen vaikuttavat pullonkaulat; toivoo vilpittömästi, että sekä kansalliset viranomaiset että komissio ovat parantaneet maksutarpeita koskevia ennusteitaan vuoden 2018 talousarviossa ja että ehdotetut maksumäärärahat käytetään kokonaisuudessaan; toteaa, että oikeusperustasta käydyt pitkät neuvottelut EU:n toimielinten välillä ovat yksi monista syistä tähän nykyiseen matalaan toteuttamisasteeseen;

27.  pitää myönteisenä komission ehdotusta nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen jatkamisesta ja panee merkille ehdotuksen ottaa käyttöön 233,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen viimeaikaisen kertomuksen huomautuksia; muistuttaa, että aina kun nuorisotyöllisyysaloitteelle kohdennettuja määrärahoja lisätään, Euroopan sosiaalirahastosta olisi otettava käyttöön vastaavat määrät; aikoo tutkia kaikki mahdollisuudet lisätä edelleen tämän ohjelman määrärahoja vuoden 2018 talousarviossa;

28.  korostaa vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) merkitystä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa, ja pyytää osoittamaan vuoden 2018 talousarviossa riittävästi varoja, jotta kohderyhmien tarpeet voidaan täyttää ja rahaston tavoitteet voidaan saavuttaa asianmukaisesti;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

29.  panee merkille, että otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahojen ehdotettu määrä on 59 553,5 miljoonaa euroa (1,7 prosentin lisäys vuoteen 2017 nähden) ja maksumäärärahojen määrä 56 359,8 miljoonaa euroa (2,6 prosentin lisäys), joten maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden jää 713,5 miljoonan euron liikkumavara; toteaa, että Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) vuoden 2018 tarpeiden rahoittamiseen kohdennetut määrärahalisäys (2,1 prosenttia) johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2018 oletetaan olevan käytettävissä merkittävästi pienempi määrä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

30.  panee merkille, että komissio on jättänyt 713,5 miljoonan euron liikkumavaran otsakkeen 2 enimmäismääriin nähden; huomauttaa, että maatalousmarkkinoiden yhä suurempi epävakaus, kuten havaittiin maitoalan kriisin yhteydessä, saattaa johtaa siihen, että tämä liikkumavara on otettava käyttöön; kehottaa komissiota varmistamaan, että enimmäismääriin nähden jää riittävästi liikkumavaraa, jotta pystytään vastaamaan mahdollisiin kriiseihin;

31.  korostaa, että tiettyjä hedelmiä, joiden markkinatilanne on edelleen vaikea, koskevien poikkeuksellisten tukitoimenpiteiden voimassaoloaikaa on jatkettu; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei tällä hetkellä ehdota tukitoimenpiteitä kotieläintuotantoalalla ja erityisesti maitoalalla Venäjän asettaman EU:sta suuntautuvan tuonnin kiellon vuoksi, ja odottaa siksi muutosta tähän; toivoo näin ollen, että jos otsakkeen 2 liikkumavara otetaan käyttöön, osa siitä osoitetaan maidontuottajille maissa, joihin Venäjän tuontikielto eniten vaikuttaa; odottaa lokakuussa 2017 esitettäväksi aiottua komission oikaisukirjelmää, jonka pitäisi perustua päivitettyihin tietoihin maataloustukirahaston rahoituksesta maatalousalan todellisten tarpeiden todentamiseksi ja jossa otettaisiin asianmukaisesti huomioon Venäjän tuontikiellon ja muiden markkinoiden epävakauksien vaikutukset;

32.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) (2,4 prosenttia) ja LIFE+-ohjelman (5,9 prosenttia) rahoitussuunnitelman mukaiset maksusitoumusmäärärahojen lisäykset, mutta pitää valitettavana, että huomattavasti vähennetyt maksumäärärahat näyttävät osoittavan, että nämä kaksi ohjelmaa eivät ole kaudella 2014–2020 päässeet vieläkään vauhtiin;

Otsake 3 — Turvallisuus ja kansalaisuus

33.  panee merkille, että otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahojen ehdotettu määrä on 3 473,1 miljoona euroa; korostaa, että muuttoliike- ja pakolaistilanteeseen sekä siihen liittyviin haasteisiin tarvitaan yhteisiä, kattavia ja kestäviä ratkaisuja;

34.  pitää myönteisenä komission ehdotusta lisätä turvallisuustoimiin kohdennettua rahoitusta 800 miljoonalla eurolla – etenkin useiden EU:n alueella tehtyjen terrori-iskujen jälkeen;

35.  katsoo, että otsakkeen 3 maksusitoumus- (18,9 prosenttia) ja maksumäärärahoihin (21,7 prosenttia) vuoden 2017 talousarvioon nähden ehdotetut merkittävät leikkaukset, erityisesti leikkaukset turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja oikeusalan ohjelman määrärahoihin, eivät ole sopusoinnussa näiden asioiden tärkeyden ja kiireellisyyden kanssa; kehottaa antamaan näille rahastoille riittävät määrärahat; katsoo ehdottomasti, että nämä leikkaukset eivät ole perusteltavissa viipeillä sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja uusien lainsäädäntöehdotusten hyväksymisessä; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että käytettävissä on riittävästi talousarviomäärärahoja ja että mahdollisiin lisätarpeisiin reagoidaan nopeasti;

36.  uskoo lisäksi, että jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä turvallisuusasioissa voitaisiin tehostaa tukemalla sitä enemmän unionin talousarviosta; pitää kyseenalaisena, voidaanko tällainen tavoite saavuttaa, jos sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevien budjettikohtien määrärahoja vähennetään merkittävästi vuoden 2017 talousarvioon verrattuna; korostaa, että on taattava tarvittava rahoitus EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän ja rajanylitystietojärjestelmän kaltaisten ehdotettujen uusien tieto- ja rajavalvontajärjestelmien täytäntöönpanoa varten;

37.  katsoo, että vuosi 2018 on ratkaiseva Euroopan muuttoliikeagendan laatimisen kannalta, sillä useita sen keskeisistä osa-alueista kehitetään parhaillaan; korostaa tarvetta arvioida huolellisesti käsiteltävinä olevien erinäisten lainsäädäntöehdotusten talousarviovaikutuksia ja tarkastella mahdollisuutta siirtää niiden hyväksymistä myöhemmäksi ja toteaa, että näihin ehdotuksiin kuuluvat esimerkiksi yhteisen turvapaikkajärjestelmän (Dublin-järjestelmä) uudistus sekä uusi rajanylitystietojärjestelmä ja uusi EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä; korostaa, että on tärkeää myöntää riittävästi rahoitusta, jotta asiaa koskevat unionin tavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta voidaan saada nopeasti aikaan vaikuttava Euroopan turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikka, jossa noudatetaan tinkimättä kansainvälistä oikeutta ja joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen;

38.  huomauttaa, että jo kolmantena vuonna peräkkäin komission ehdotuksessa ei jätetä lainkaan liikkumavaraa otsakkeen 3 enimmäismäärään nähden, mikä osoittaa, että monivuotisen rahoituskehyksen pienimmän otsakkeen koko on ajastaan jäljessä, kuten parlamentti totesi välitarkistusprosessin aikana; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen ottaa joustovälineestä käyttöön 817 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä on mahdollista vain monivuotista rahoituskehystä koskevassa tarkistetussa asetuksessa aikaansaadun lisäjouston ansiosta; korostaa, että menotaso on edelleen riittämätön, ja pitää valitettavana, että komissio on lykännyt uusien ehdotusten tekemistä tulevan oikaisukirjelmän esittämiseen asti;

39.  palauttaa mieliin, että parlamentti on johdonmukaisesti tukenut voimakkaasti kulttuuri- ja media-alan ohjelmia; on ilahtunut Luova Eurooppa -ohjelmaan vuoden 2017 talousarvioon nähden ehdotetuista lisäyksistä, samoin kuin lisäyksistä osana multimediatoimia toteutettavan kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoitukseen; vaatii lisäksi, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalle on annettava riittävästi rahoitusta; kehottaa komissiota tarkistamaan multimediatoimien budjettikohtaan kuuluvat aloitteet, jotta voidaan varmistaa, että määrärahoilla tuetaan tosiasiallisesti laadukasta ja riippumatonta tiedottamista EU:n asioista; muistuttaa tukevansa Euranet+-verkon kestävää monivuotista rahoitusjärjestelyä; suhtautuu myönteisesti myös elintarvikkeita ja rehuja koskevan ohjelman ja kuluttajaohjelman maksusitoumusmäärärahoihin tehtyihin lisäyksiiin vuoden 2017 talousarvioon verrattuna; korostaa lopuksi vahvan terveysalan toimintaohjelman ja sen riittävien määrärahojen merkitystä, jotta terveysalalla voidaan tehdä eurooppalaista yhteistyötä, joka kattaa muun muassa terveydenhoidon uudet innovaatiot, epätasa-arvon terveydenhuollossa, kroonisten sairauksien aiheuttaman taakan, mikrobilääkeresistanssin, rajatylittävän terveydenhuollon ja hoidon saatavuuden;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

40.  pitää valitettavana, että otsakkeen 4 rahoitus on kokonaisuutena tarkastellen vähentynyt ja että sen määrä on 9,6 miljardia euroa (5,6 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa) maksusitoumusmäärärahoina; toteaa, että otsakkeen 4 tärkeimpiä välineitä koskevat leikkaukset liittyvät suurelta osin aiempiin, vuoden 2017 talousarviossa hyväksyttyihin määrärahalisäyksiin, jotka kohdennettiin Turkin‑pakolaisavun koordinointivälineelle ja Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvalle uudelle kumppanuuskehykselle;

41.  katsoo, etteivät kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen (DCI) ja Euroopan naapuruusvälineeseen (ENI), etenkin sen eteläiseen ulottuvuuteen, kohdistetut leikkaukset ole perusteltuja, kun otetaan huomioon kumppanuuskehykseen sisältyviä muuttoliikesopimuksia pidemmälle ulottuvien, muuttoliikettä koskevien unionin toimien pitkän aikavälin tarpeet; pyytää tähän liittyen lisäämään rauhanprosessia varten osoitettuja taloudellisia resursseja ja rahoitusapua Palestiinalle ja UNRWA:lle; muistuttaa, että riittävien varojen varmistaminen eteläistä naapurustoa varten on tärkeää, koska Lähi-idän vakaus on keskeinen tekijä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumisessa;

42.  on kuitenkin ilahtunut lisäyksistä, joita on ehdotettu Euroopan naapuruusvälineen itäiselle ulottuvuudelle ja joiden avulla edistetään demokraattisten uudistusten tukemista ja taloudellista yhdentymistä unioniin erityisesti maissa, jotka ovat allekirjoittaneet assosiaatiosopimuksen unionin kanssa;

43.  pitää valitettavana, että Turkille myönnettävää tukea poliittisiin uudistuksiin (IPA II) on lisätty – erityisesti nyt, kun maa on taantunut oikeusvaltion, sananvapauden ja perusoikeuksien suhteen; kehottaa komissiota keskeyttämään liittymistä edeltävän tuen antamisen, jos liittymisneuvottelut keskeytyvät, ja pyytää siinä tapauksessa käyttämään kyseisiä varoja suoraan Turkin kansalaisyhteiskunnan tueksi ja investoimaan enemmän opiskelijoille, tutkijoille ja toimittajille tarkoitettujen henkilöiden välisiin vaihto-ohjelmiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan; toivoo kuitenkin riittävää rahoitusta liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) tuensaajina oleville Länsi-Balkanin maille, jotka tarvitsevat kiireellisesti taloudellista tukea uudistuksia varten;

44.  katsoo, että opiskelijoiden liikkuvuuden ja akateemisen yhteistyön EU:n naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden välillä olisi saatava jatkuvaa tukea, koska korkeakoulutus on tärkeää kumppanimaiden uudistuksille yleisesti; pitää siksi valitettavina vähennyksiä teknisen ja taloudellisen tuen määrärahoihin kolmessa ulkoisessa välineessä – IPA, ENI ja DCI – jotka on tarkoitettu edistämään korkeakoulutuksen kansainvälistä ulottuvuutta Erasmus+-ohjelman täytäntöön panemiseksi;

45.  panee merkille komission ehdotuksen jättää 232 miljoonan euron liikkumavara enimmäismäärään nähden; on vakuuttunut, että unionin ulkoisiin toimiin liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvaa rahoitusta, jonka määrä on otsakkeeseen 4 osoitettua nykyistä rahoitusta suurempi; muistuttaa, että ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa käytettiin vuoden 2017 talousarviossa mahdollistamaan enimmäismäärän yli menevä rahoitus; katsoo, että uusia aloitteita olisi rahoitettava uusilla määrärahoilla ja että kaikkia joustavuusvaihtoehtoja olisi hyödynnettävä kattavasti monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä sovitun tason mukaisesti;

46.  toteaa, että komissio viittaa toistuvasti mahdolliseen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkamiseen, ja kehottaa sitä esittämään mahdollisimman pian varsinaisen ehdotuksen sen jatkamisesta, jos se on sen aikomus; palauttaa mieliin, että parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet varmistamaan, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ja erityisrahastojen perustaminen tapahtuu avoimesti ja selkeästi ja kunnioittaen unionin talousarvion yhtenäisyyden periaatetta ja budjettivallan käyttäjän oikeuksia, parlamentaarinen valvonta mukaan lukien; kehottaa jäsenvaltioita jälleen kerran noudattamaan ajallaan Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ja erityisrahastojen rahoittamista koskevia sitoumuksiaan;

47.  antaa täyden tukensa lupauksille, jotka unioni antoi Brysselin Syyria-konferenssissa ja joilla vahvistettiin aiemmat Lontoossa annetut lupaukset; hyväksyy sekä Euroopan naapuruusvälineen että humanitaarisen avun rahoituksen lisäämisen 120 miljoonalla eurolla niiden lunastamiseksi;

Otsake 5 – Hallinto

48.  panee merkille, että otsakkeen 5 menoja lisätään 3,1 prosentilla vuoden 2017 talousarvioon nähden ja että ne ovat yhteensä 9 682,4 miljoonaa euroa (+287,9 miljoonaa euroa); toteaa, että yli kolmannes (108,5 miljoonaa euroa) tästä nimellislisäyksestä selittyy eläkkeisiin tarvittavilla lisämäärärahoilla; panee merkille, että lisämäärärahat johtuvat pääasiassa ennakoidusta eläkeläisten määrän kasvusta (+4,2 prosenttia); toteaa lisäksi, että eläkeläisten määrän odotetaan edelleen kasvavan tulevina vuosina; panee merkille hallintomenoihin sovelletun tiukan lähestymistavan sekä kaikkien muiden kuin palkkoihin liittyvien menojen nimellisen jäädyttämisen;

49.  toteaa, että todellinen liikkumavara enimmäismäärään nähden on 93,6 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun on korvattu ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otsakkeen 3 menoihin vuonna 2017 käyttöön otetut 570 miljoonaa euroa; korostaa, että otsakkeen 5 osuus unionin talousarviosta on eläkkeiden vuoksi hivenen kasvanut ja on nyt 6,0 prosenttia (maksusitoumusmäärärahoina);

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

50.  korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; aikoo määrittää tasapainoisen pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan paketin; toteaa, että nykyisessä ehdotuksessa joidenkin otsakkeiden liikkumavara on varsin pieni tai jopa olematon, ja aikoo tarkastella, miten mahdollisille pilottihankkeille ja valmistelutoimille voitaisiin tehdä tilaa vähentämättä muihin poliittisiin painopisteisiin kohdennettua rahoitusta; katsoo, että pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanossa komission olisi tiedotettava jokaisessa vaiheessa niitä ehdottaneille Euroopan parlamentin jäsenille, jotta ehdotusten henkeä kunnioitettaisiin kaikin puolin;

Virastot

51.  panee merkille, että erillisvirastoille kohdennettua rahoitusta on kokonaisuudessaan lisätty vuoden 2018 talousarvioesityksessä 3,1 prosentilla (kun käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ei ole otettu huomioon) ja että niille on myönnetty 146 uutta tointa, mutta korostaa, että täydessä toimintavalmiudessa olevien virastojen (-11,2 prosenttia) ja uusia tehtäviä hoitavien virastojen (+10,5 prosenttia) välillä on suuri ero; olettaa näiden lukujen kuvastavan asianmukaisesti sitä, että useimmat virastot ovat vuoden 2013 jälkeen saavuttaneet tai jopa ylittäneet tavoitteen leikata henkilöstöä 5 prosentilla (osa saavuttaa tavoitteen vuonna 2018), kun taas henkilöstölisäykset on samaan aikaan rajoitettu koskemaan vain muuttoliike- ja turvallisuusasioita käsitteleviä virastoja (+183 tointa), rahoitusvalvontaviranomaisia (+28 tointa) ja eräitä uusia tehtäviä hoitavia virastoja (rautatievirasto, lentoturvallisuusvirasto ja GNSS-virasto) (+18 tointa); muistuttaa kehottaneensa vuotta 2015 koskeneessa vastuuvapausmietinnössä turvaamaan riittävät resurssit ja tarvittaessa lisäämään niitä, jotta varmistetaan virastojen asianmukainen toiminta, mukaan lukien virastojen verkoston pysyvän sihteeristön (nykyinen ”yhteinen tukivirasto” (Shared Support Office)) toiminta;

52.  muistuttaa kannastaan, että oikeus- ja sisäasioiden alalla toimiville unionin virastoille on kiireellisesti myönnettävä tarvittavat toimintamäärärahat ja henkilöstö, joiden turvin ne voivat selviytyä niille viime vuosina annetuista lisätehtävistä ja uusista vastuualueista; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Euroopan raja- ja merivartiovirastolle (Frontex) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) ehdotetut henkilöstölisäykset ja katsoo, että tämä on vähintä, mitä voidaan tehdä sen varmistamiseksi, että nämä virastot voivat toimia tehokkaasti; korostaa, että Europolille ehdotetut määrärahat ja henkilöstömäärä eivät riitä sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen, koska komissio ja jäsenvaltiot ovat edellisinä vuosina päättäneet vahvistaa jäsenvaltioiden yhteistyötä erityisesti terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, kyberrikollisuuden ja ihmiskaupan torjunnan sekä ilman huoltajaa olevien alaikäisten suojelun alalla; nostaa esille nykyisessä tietojenvaihtoarkkitehtuurissa havaitut puutteet ja kehottaa komissiota antamaan tietotekniikkavirastolle riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit sille tämän osalta äskettäin siirrettyjen lisätehtävien ja -velvollisuuksien täyttämiseksi; korostaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) merkitystä jäsenvaltioiden tukemisessa turvapaikkahakemusten käsittelyssä, erityisesti silloin kun turvapaikanhakijoita on enemmän; pitää valitettavana Eurojustin toimintarahoituksen (23,6 prosentin vähennys vuoteen 2017 nähden) ja henkilöstömäärän (4 prosenttia) vähentämistä, sillä sen käsittelemien tapausten määrä on tällä hetkellä lisääntynyt;

53.  panee merkille, että työllisyyden ja koulutuksen (Cedefop, ETF, EU-OSHA, Eurofound) sekä ympäristötoimien (ECDC, ECHA, EYK, EFSA, EMA) alalla toimivat EU:n virastot ovat erityisesti henkilöstöleikkausten kohteena (5 ja 12 paikkaa vähemmän); katsoo, että tämä on vastoin yleistä unionin politiikkaa, jonka tavoitteena on luoda ihmisarvoisia, laadukkaita ja vakaita työpaikkoja ja torjua ilmastonmuutosta; suhtautuu myönteisesti henkilöstö- ja määrärahalisäyksiin ACER:ssa ja GNSS-virastossa mutta korostaa, että nämä lisäykset eivät riitä siihen, että virastot voisivat täyttää tehtävänsä asianmukaisesti;

54.  panee merkille, että vuosi 2018 on kolmas REACH-rekisteröinnin määräaika ja että se koskee suurta määrää yrityksiä Euroopassa ja tähän mennessä suurinta määrää pk-yrityksiä, millä on huomattava vaikutus kemikaaliviraston työmäärään; kehottaa siksi komissiota pidättäytymään suunnitellusta kuuden väliaikaisen toimihenkilön paikan vähentämisestä vuonna 2018 ja lykkäämään tätä vähennystä vuoteen 2019, jotta kemikaalivirasto voi panna tehokkaasti täytäntöön koko vuoden 2018 työohjelmansa; panee tässä yhteydessä merkille, että kemikaalivirasto on jo vähentänyt REACH‑henkilöstöä kymmenen prosenttia vuodesta 2012 lähtien;

o

o o

55.  muistuttaa, että tasa-arvon valtavirtaistaminen on suoraan perussopimuksista johtuva oikeudellinen velvoite; vaatii toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia talousarviomenettelyssä ja käyttämään talousarviovaroja vaikuttavana välineenä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi; suosittelee talousarviosuunnitelman laatimista sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen täytäntöönpanemiseksi EU:n toimielimissä hyväksytyn pilottihankkeen mukaisesti ja erityisen budjettikohdan käyttöönottamista tulevaisuudessa, jotta tasa-arvon valtavirtaistamista voidaan hallinnoida ja koordinoida kaikissa EU:n toimielimissä;

56.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(3)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0085.


LIITE: YHTEINEN LAUSUMA TALOUSARVIOMENETTELYN AIKATAULUSTA JA SOVITTELUKOMITEAN TYÖSKENTELYN TOIMINTATAVOISTA VUONNA 2018

A.  Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen liitteessä olevan A osan mukaisesti Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat seuraavista vuoden 2018 talousarviomenettelyn keskeisistä ajankohdista:

1.  Trilogi kutsutaan koolle 13. heinäkuuta aamulla ennen neuvoston kannan hyväksymistä.

2.  Komissio pyrkii esittelemään vuoden 2018 ennakkoarvion toukokuun loppupuoleen mennessä.

3.  Neuvosto pyrkii vahvistamaan kantansa ja lähettämään sen Euroopan parlamentille viikkoon 37 (syyskuun kolmanteen viikkoon) mennessä, jotta asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin Euroopan parlamentin kanssa.

4.  Euroopan parlamentin budjettivaliokunta pyrkii äänestämään tarkistuksista neuvoston kantaan viimeistään viikon 41 loppuun (lokakuun puoliväliin) mennessä.

5.  Trilogi kutsutaan koolle 18. lokakuuta iltapäivällä ennen Euroopan parlamentin käsittelyä.

6.  Euroopan parlamentin täysistunto äänestää käsittelyssä viikolla 43 (täysistunto 23.‑26. lokakuuta).

7.  Sovittelujakso alkaa 31. lokakuuta. SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti sovittelujakso päättyy 20. marraskuuta 2017.

8.  Sovittelukomitea kokoontuu 6. marraskuuta iltapäivällä Euroopan parlamentin isännöimänä ja 17. marraskuuta neuvoston isännöimänä, ja sitä jatketaan tarpeen mukaan. Sovittelukomitean kokoukset valmistellaan trilogissa (tarvittaessa trilogeissa). Trilogi on määrä pitää 9. marraskuuta aamulla. Lisäksi 21 päivää kestävän sovittelujakson kuluessa, mahdollisesti myös 13. tai 14. marraskuuta (Strasbourg), voidaan järjestää muita trilogeja.

B.  Sovittelukomitean työskentelyn toimitavat on esitetty edellä mainitun toimielinten välisen sopimuksen liitteen E osassa.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.6.2017)

budjettivaliokunnalle

vuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2017/2043(BUD))

Valmistelija: Deirdre Clune

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  huomauttaa, että voimakas elvytys ja kestävä kasvu ja investoinnit (liiketoimintaan, julkisiin palveluihin ja inhimilliseen pääomaan) ovat avainasemassa, jotta voidaan luoda laadukkaita työllistymismahdollisuuksia, joista syntyy kunnon työpaikkoja, lisätä vaurautta, vähentää epätasa-arvoa ja vauhdittaa ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä, ja että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varoja on suunnattava tehokkaammin osallistavan kasvun edistämiseen; muistuttaa, että EU:n talousarviosta olisi tuettava taloudellisesti Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysalan tavoitteiden saavuttamista;

2.  korostaa, että vuoden 2018 talousarvion on oltava keskeisessä osassa, kun pyritään lisäämään unionin panosta kestävään ja osallistavaan kasvuun ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden, köyhyyden, mukaan lukien työssäkäyvien köyhyys, ja kasvavan epätasa-arvon sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen; korostaa tässä mielessä, että vuoden 2018 talousarviota ei voida käsitellä irrallaan vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja että rahoituskehystä on tarkistettava viimeistään tämän vuoden lopussa; kehottaa neuvostoa saattamaan mahdollisimman pian päätökseen monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin;

3.  korostaa vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien sellaisten ohjelmien riittävän rahoituksen ja hyvän talousarviohallinnon merkitystä, joilla pyritään puuttumaan työttömyyteen, köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, kuten nuorisotyöllisyysaloite, Euroopan globalisaatiorahasto, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelman) eri lohkot, etenkin Eures-lohko, kolme autonomista budjettikohtaa, joista tuetaan Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työntekijäjärjestöjä, ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD); vaatii siksi, että näiden ohjelmien määrärahat säilytetään varainhoitovuonna 2018 vähintään samansuuruisina kuin unionin edellisvuoden talousarviossa; panee merkille, että tämän vuoden talousarvion maksumäärärahoja rajoitettiin, koska rakennerahastojen varoja ei kyetty käyttämään niin nopeasti kuin oli odotettu, ja korostaa, että vuoden 2018 talousarviossa tarkoitukseen on osoitettava riittävät maksumäärärahat;

4.  kehottaa myöntämään unionin varoista taloudellista tukea edelleen ensisijaisesti työpaikkojen luomista ja säilyttämistä edistäville ohjelmille ja mahdollisimman monelle kohteena olevalle edunsaajalle, erityisesti niille, jotka ovat etääntyneet muita kauemmas työmarkkinoista; suosittaa, että kyseisistä budjettikohdista osoitetaan riittävä rahoitus niiden toimenpiteiden toteuttamiseen, joita neuvosto luetteli suosituksessaan pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä;

5.  korostaa erityisesti työssäkäymisen myönteistä vaikutusta fyysisesti tai henkisesti sairaiden ihmisten toipumiselle, ja katsoo, että rahoitusta olisi osoitettava malleihin, joiden tuloksista on jo näyttöä, kuten "place and train" -malliin, jossa ensin työllistetään ja sitten koulutetaan;

6.  katsoo, että Euroopan globalisaatiorahaston kaltaisten ohjelmien kriteerit ovat kohtuuttoman epäoikeudenmukaisia pienempiä jäsenvaltioita kohtaan; ehdottaa, että näitä tukikelpoisuuskriteereitä joustavoitetaan, koska irtisanomiset ja sulkemiset vaikuttavat yleensä enemmän pieniin alueisiin kuin muihin;

7.  kehottaa painokkaasti varmistamaan, että vuoden 2018 talousarvioon otetaan asianmukaiset maksusitoumus- ja varsinkin maksumäärärahat Euroopan sosiaalirahastoa varten ottaen huomioon, että ESR:n täytäntöönpano on nyt tulossa intensiivisempään vaiheeseen ja jäsenvaltioiden maksupyynnöt tulevat kasvamaan;

8.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan päätöksen kaikkien asiasta vastaavien hallintoviranomaisten akkreditoinnin varmistaakseen, että ESR toimii tehokkaasti;

9.  korostaa OECD:n tavoin, että mitä koulutetumpaa väestö on, sitä demokraattisempi on yhteiskunta ja kestävämpi on talous ja sitä vähäisempi on riippuvuus julkisista tuista ja alttius taloudellisille taantumille; pitää näin ollen tärkeänä, että unionin talousarviossa lisätään investointeja laadukkaaseen koulutukseen ja innovointiin, ei pelkästään työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi vaan myös unionin globaalin kilpailukyvyn parantamiseksi;

10.  muistuttaa, että nuorisotyöttömyys on edelleen liian korkealla tasolla unionissa(1) ja että työttömien nuorten, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, tilanne on erityisen huolestuttava; korostaa, että jotta ongelma saataisiin korjattua, on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että nuorisotakuujärjestelmiä rahoitetaan asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti unionin nuorisotyöllisyysaloitteen ja Euroopan sosiaalirahaston kautta;

11.  pitää tässä mielessä tärkeänä nuorisotyöllisyysaloitteen jatkamista nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättymiseen saakka, ja katsoo, että riittävän rahoituksen osoittaminen nuorisotyöllisyysaloitteelle on olennaisen tärkeää; toteaa kuitenkin, että rahoitusta ei ole vieläkään riittävästi; panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2017 talousarvioneuvottelujen yhteydessä sovittiin, että tarkoitukseen osoitetaan uutta rahoitusta 500 miljoonaa euroa vuodeksi 2017, ja korostaa, että neuvoston on hyväksyttävä sovittu lisäys ennen vuoden päättymistä; katsoo, että vuosiksi 2018–2020 on varmistettava vähintään 700 miljoonan euron rahoitus, kuten monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa sovittiin; kehottaa myös osoittamaan riittävät maksumäärärahat, jotta varmistettaisiin asianmukainen täytäntöönpano;

12.  panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että toimia ei kyetä kohdentamaan koko NEET-väestöön pelkästään EU:n talousarviovaroin(2);

13.  tähdentää, että tarvitaan pitkäkestoisia ratkaisuja, jotta myös nuoret voisivat hyötyä erityisesti laadukkaasta korkea-asteen koulutuksesta ja myös laadukkaista työllistymismahdollisuuksista, joista syntyy kunnon työpaikkoja; pitää tässä mielessä tärkeänä lisätä Erasmus+ -ohjelmaan osallistumisen kannustamista koskevaa taloudellista ja hallinnollista tukea, jotta olisi helpompaa poistaa liikkuvuutta koskevat esteet sellaisilta vähätuloisemmilta tai vammaisilta hakijoilta, jotka ovat kärsineet muita enemmän talouskriisistä ja leikkauksista;

14.  pitää tärkeänä kohdentaa resursseja köyhyyden ja erityisesti lasten köyhyyden torjuntaan ja tukea toimia, joilla vastataan muun muassa elintarvikkeisiin, asumiseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyviin lasten perustarpeisiin;

15.  korostaa vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tärkeyttä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan kannalta, ja pyytää osoittamaan vuoden 2018 talousarviossa riittävästi varoja, jotta kohderyhmien tarpeet voidaan täyttää ja rahaston tavoitteet voidaan saavuttaa asianmukaisesti;

16.  katsoo, että unionin talousarviosta olisi lisäksi tuettava ammatillista koulutusta ja pätevyyttä koskevia toimenpiteitä kiinnittäen huomiota erityisesti alakohtaiseen osaamisvajeeseen ja edistettävä erityisesti taitojen parantamisen aloitetta, jonka neuvosto äskettäin hyväksyi (vähän koulutusta saaneita aikuisia varten), ja oppisopimusoppilaiden liikkuvuutta Erasmus-ohjelman opiskelijoiden tapaan;

17.  pyytää jatkuvaa talousarviotukea asianmukaiseen koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen työvoimapulasta kärsivillä aloilla ja avainaloilla, joilla on suuri työllistämiskapasiteetti;

18.  korostaa, että mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset (mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset) ovat unionin talouden selkäranka, koska ne edustavat 99 prosenttia EU:n kaikista yrityksistä; toteaa, että yksi suurimmista ongelmista tällaisten yritysten perustamisessa ja toiminnan pyörittämisessä on rahoituksen saanti; kehottaa tässä mielessä noudattamaan "pienet ensin" -periaatetta; korostaa, että vuoden 2018 talousarviosta olisi tuettava toimenpiteitä, joilla edistetään yrittäjyyttä, mukaan lukien yhteiskunnallinen yrittäjyys, innovatiiviset yhteiskunnalliset yritykset, työntekijän taloudellinen osallistuminen ja itsenäinen ammatinharjoittaminen; korostaa tässä yhteydessä, että vuoden 2018 talousarviossa olisi erityisesti helpotettava EaSI‑ohjelmaan kuuluvan mikroluottojen saantia mikrorahoitusta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan lohkon kautta; painottaa, että pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten käytettävissä olevien tukien määrä olisi taattava, jotta ne voisivat säilyttää kilpailukykynsä ja työpaikkojen luomispotentiaalinsa;

19.  painottaa, että unionin talousarviolla olisi tuettava ponnisteluja sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen, kilpailukyvyn ja sosiaalisen lähentymisen edistämiseksi, sosiaalisesti vastuullisia yrityksiä koskevien toimintalinjojen kehittämiseksi sekä lakisääteisten työelämän normien soveltamisen valvomiseksi yrityksissä, jotta voidaan varmistaa työpaikkojen luominen ja kasvu;

20.  kehottaa parlamentin valtuuskuntaa korostamaan, että on tärkeää toteuttaa työllisyyttä ja sosiaaliasioita koskevat budjettikohdat kokonaisuudessaan;

21.  katsoo, että muutokset, joilla vähennetään näiden budjettikohtien talousarviomäärärahoja, on hylättävä ja on löydettävä asianmukainen tasapaino maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä, jotta voidaan hyödyntää kaikkia näihin politiikkoihin sisältyviä mahdollisuuksia;

22.  korostaa, että kaikki työllisyys- ja sosiaaliasioiden erillisvirastot (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), Euroopan koulutussäätiö (ETF), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)) ovat antaneet tärkeän panoksen EMPL-valiokunnan toimivaltaan liittyvissä asioissa, ja korostaa erityisesti, että ne voivat ratkaista monia ongelmia (muun muassa kehittämällä laadukkaita työllistymismahdollisuuksia, joista syntyy kunnon työpaikkoja, ja uusia työmuotoja ja tukemalla ammatillista koulutusta ja pätevyyttä koskevia toimenpiteitä tai työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia toimenpiteitä); korostaa tätä taustaa vasten, että kyseisten erillisvirastojen tehtävät lisääntyvät jatkuvasti ja että niille on siksi annettava tarvittavat määrärahat ja henkilöresurssit, jotta ne voivat täyttää niille annetun toimeksiannon ja suorittaa tehtävänsä; kannattaa päättäväisesti sitä, että yksittäisten erillisvirastojen tarpeita arvioidaan tapauskohtaisesti;

23.  korostaa, että vuoden 2018 talousarviolla olisi edistettävä työntekijöiden suojelun korkeaa tasoa sekä ennaltaehkäisyyn perustuvaa ajattelutapaa koko unionin alueella sekä autettava ratkaisemaan jatkuvasti esiin nousevia uusia fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä haasteita; toteaa, että tässä mielessä olisi varmistettava riittävä rahoitus EU-OSHAlle ja EaSI-ohjelman Progress‑lohkossa käsitellyille fyysistä ja henkistä työterveyttä ja -turvallisuutta koskeville aiheille;

24.  korostaa, että Eurofoundin rahoitusta on lisättävä, jotta tasapainotettaisiin Irlantiin sovellettavan korjauskertoimen huomattava kasvu viime vuosina, minkä vuoksi viraston entistä vaikeampi ylläpitää tutkimuksen tasoa; korostaa, että rahoitusta on lisättävä erityisesti sen tähden, että turvattaisiin Euroopan laajuiset tutkimukset ja mahdollistettaisiin pimeään työhön ja pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät lisätoimet;

25.  muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat erittäin arvokkaita välineitä työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien uusien toimintojen ja politiikkatoimien käynnistämisessä; korostaa, että useat työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ideat on pantu aiemmin onnistuneesti täytäntöön pilottihankkeina tai valmistelutoimina; kehottaa komissiota noudattamaan edelleen tätä uutta ajattelutapaa valitessaan pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joista saadaan Euroopan tason lisäarvoa; toteaakin, että valiokunta käyttää kyseisiä välineitä myös vuonna 2018; kannustaa käyttämään täysin hyväksi kussakin otsakkeessa käytettävänä olevan liikkumavaran; kehottaa komissiota antamaan parlamentille säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja toteuttamiensa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanovaiheista; kehottaa komissiota kunnioittamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanossa niiden sisältöä, josta parlamentti ja neuvosto ovat sopineet ja päättäneet.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.6.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Guillaume Balas, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, David Casa, Martina Dlabajová, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Kostadinka Kuneva, Jérôme Lavrilleux, Thomas Mann, Dominique Martin, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Robert Rochefort, Anne Sander, Sven Schulze, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Renate Weber, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Maria Arena, Heinz K. Becker, Deirdre Clune, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Marju Lauristin, Edouard Martin, Joachim Schuster, Csaba Sógor, Michaela Šojdrová, Helga Stevens, Ivo Vajgl, Flavio Zanonato

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Isabella De Monte

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40

+

ALDE

EPP

Green/EFA

GUE/NGL

S&D

Martina Dlabajová, Marian Harkin, Robert Rochefort, Yana Toom, Ivo Vajgl, Renate Weber

Heinz K. Becker, David Casa, Deirdre Clune, Dieter-Lebrecht Koch, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Ádám Kósa, Jérôme Lavrilleux, Thomas Mann, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Anne Sander, Sven Schulze, Michaela Šojdrová, Csaba Sógor, Romana Tomc

Terry Reintke, Tatjana Ždanoka

Tania González Peñas, Kostadinka Kuneva, João Pimenta Lopes

Maria Arena, Guillaume Balas, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Isabella De Monte, Agnes Jongerius, Jan Keller, Marju Lauristin, Edouard Martin, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Joachim Schuster, Jutta Steinruck, Flavio Zanonato

5

-

ECR

ENF

Arne Gericke, Czesław Hoc, Helga Stevens

Mara Bizzotto, Dominique Martin

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Maaliskuussa 2017 nuorisotyöttömyysaste oli 17,2 prosenttia EU28:ssa ja 19,4 prosenttia euroalueella, kun se maaliskuussa 2016 oli 19,1 prosenttia EU28:ssa ja 21,3 prosenttia euroalueella (Eurostat, 2. toukokuuta 2017: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/8002525/3-02052017-AP-EN.pdf/94b69232-83a9-4011-8c85-1d4311215619).

(2)

Erityiskertomus nro 5/2017 "Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta?", s. 8.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.6.2017)

budjettivaliokunnalle

varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2017/2043(BUD))

Valmistelija: Daniel Dalton

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että sisämarkkinat ovat olleet taloudellisen yhteistyön keskeinen tavoite ja ovat keskeinen tekijä unionin talouskasvun kannalta;

2.  kehottaa komissiota osoittamaan tarvittavat määrärahat digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja kaikkiin sen edellyttämiin toimenpiteisiin;

3.  korostaa, että sisämarkkinat, jotka toimivat hyvin, ovat pitkälle yhdentyneet ja yhtenäiset sekä tarjoavat oikeudenmukaiset puitteet kuluttajille ja pk-yrityksille, ovat unionin kilpailukyvyn parantamisen kulmakivi, ja kehottaa osoittamaan talousarviossa riittävästi määrärahoja digitaaliseen aikakauteen siirtymisen sekä unionin elinkeinoelämän ja pk‑yritysten kansainvälistymis- ja uudelleenteollistamisprosessin tukemiseksi;

4.  pitää kuluttajapolitiikkaa horisontaalisena painopisteenä, johon on tarpeen osoittaa asianmukaiset määrärahat; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa lisätäkseen valistusta ja kuluttajien tietoisuutta kuluttajapolitiikasta sekä tuoteturvallisuudesta ja markkinavalvonnasta etenkin digitaalisilla sisämarkkinoilla ja lisätäkseen heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa niihin sekä tukemaan kuluttajien etuja kaikissa unionin toimintapolitiikoissa;

5.  toteaa, että palvelujen vapaa liikkuvuus on edelleen alikehittynyttä sisämarkkinoilla, ja painottaa siihen liittyvää suurta kasvupotentiaalia ja kehottaa tekemään aloitteita, joilla edistetään rajatylittävää palvelukauppaa, joka on edelleen alikehittynyttä joillakin palvelualoilla, mikä johtuu epävarmuudesta ja hallinnollisesta monimutkaisuudesta sekä siitä, että jäsenvaltioiden välillä ei ole hyvin organisoituja yhteistyömekanismeja; katsoo, että uusissa aloitteissa on puututtava etenkin näihin esteisiin;

6.  muistuttaa tarpeesta tukea unionin tullipolitiikkaa ja korostaa, että tullimenettelyjen yksinkertaistaminen ja tullijärjestelmien tehokas täytäntöönpano ovat välttämättömiä petosten ja kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi ja kilpailun edistämiseksi; korostaa, että on tarpeen osoittaa riittävästi määrärahoja unionin tullikoodeksin nopean täytäntöönpanon varmistamiseen ja sen takaamiseen, että jäsenvaltioissa otetaan käyttöön kaikki unionin tullikoodeksin edellyttämät yhteentoimivat tietotekniikkajärjestelmät;

7.  korostaa pk- ja mikroyritysten ratkaisevaa roolia unionin taloudessa ja tarvetta innovoinnin, laajentumisen, kansainvälistymisen ja kolmansien maiden markkinoille pääsyn tehokkaaseen rahoittamiseen näiden yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi, voimakkaamman tuen tarjoamiseen kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoprosessissa ja apuun, jolla niitä tuetaan talouden digitalisaatiokehityksessä ja autetaan hyödyntämään paremmin sen luomia mahdollisuuksia; korostaa tarvetta osoittaa asianmukaiset määrärahat COSME-ohjelmalle ja Yritys-Eurooppa-verkostolle;

8.  korostaa standardien merkitystä unionin markkinoiden kilpailukyvylle; tähdentää, että kuluttajien ja sidosryhmien on tärkeä osallistua standardointiprosessiin; muistuttaa, että on tarpeen antaa riittävästi taloudellista tukea eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden toimintaa varten;

9.  kehottaa vahvistamaan sisämarkkinavälineitä, jotka lisäävät kuluttajien ja yrittäjien tietoisuutta sisämarkkinasäännöistä ja antavat heille paremmat mahdollisuudet vaatia oikeuksiaan ja jotka mahdollistavat paremman yhteistyön asianomaisten kansallisten viranomaisten välillä, ja tähdentää erityisesti, että on tärkeää jatkaa sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkon (SOLVIT) ja rahoituspalvelualan riitojenratkaisuverkoston (FIN‑NET) rahoittamista samoin kuin asianmukaisen rahoituksen tarjoamista Euroopan kuluttajakeskusten verkostolle sen tukemiseksi sen tehtävässä eli tiedottamisessa unionin kansalaisille heidän oikeuksistaan kuluttajina;

10.  kannustaa komissiota lisäämään Horisontti 2020 -ohjelman ja ESIR-rahaston puitteissa annettavaa rahoitusta sisämarkkinoiden paremman toimivuuden varmistamiseksi ja sellaisten eurooppalaisten yritysten tukemiseksi, jotka asettavat etusijalle osallisuuden, työpaikkojen luomisen, tutkimuksen ja innovoinnin;

11.  korostaa, että sisämarkkinapolitiikka on asetettava etusijalle tilanteessa, jossa pyritään tehostamaan varojen käyttöä, ja että vastaavat säästöt olisi etsittävä muilta aloilta menositoumusten noudattamiseksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.6.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Morten Løkkegaard, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lucy Anderson, Pascal Arimont, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Kaja Kallas, Julia Reda, Marc Tarabella, Lambert van Nistelrooij, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Georges Bach, Peter Jahr, Markus Pieper

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Dita Charanzová, Kaja Kallas, Morten Løkkegaard

ECR

Daniel Dalton, Anneleen Van Bossuyt

PPE

Pascal Arimont, Georges Bach, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Peter Jahr, Antonio López-Istúriz White, Markus Pieper, Jiří Pospíšil, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Sabine Verheyen, Lambert van Nistelrooij

S&D

Lucy Anderson, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Marc Tarabella

VERT/ALE

Julia Reda, Igor Šoltes

2

-

EFDD

Robert Jarosław Iwaszkiewicz

ENF

Mylène Troszczynski

0

0

 

 

Symbolien selitys

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.6.2017)

budjettivaliokunnalle

varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2017/2043(BUD))

Valmistelija: Tibor Szanyi

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  tähdentää maatalouden ja maaseudun kehittämisen merkitystä muun muassa elintarviketurvaan, työpaikkojen luomiseen, luonnonvarojen kestävään hoitoon, innovointiin ja alueelliseen tasapainoon liittyvien unionin keskeisten tavoitteiden ja painopisteiden toteuttamisessa ja painottaa, että maatalous ja maaseudun kehittäminen muodostavat tärkeän osan unionin koko talousarviota kyseisen politiikan yhteisen luonteen vuoksi; toteaa, että jaetulla hallinnoinnilla on merkittävä rooli yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanossa; muistuttaa, että maatalousmenojen suhteellinen osuus on pienentynyt, vaikka samalla maataloudelle on annettu ilmastonmuutoksen hillintään ja julkishyödykkeiden tarjoamiseen liittyviä uusia tehtäviä, ja maatalousmenojen osuus unionin talousarviosta on nyt noin 38 prosenttia; kehottaakin pitämään maatalousalan määrärahat vähintäänkin nykyisellä tasollaan, jotta alalla voidaan jatkaa keskeisten tavoitteiden toteuttamista, varsinkin kun maatalousalalla on usein kriisejä, joiden ratkaisemiseen on osoitettava talousarviovaroja; toteaa, että tulojen vakauden on oltava ensisijaisena tavoitteena;

2.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään nykyisellä rahoituskaudella maataloutta ja maaseudun kehittämistä varten saatavilla olevia ohjelmasuunnittelun välineitä täysimääräisesti; kehottaa komissiota varmistamaan edelleen näiden ohjelmien sujuvan täytäntöönpanon;

3.  tähdentää, että komission olisi arvioitava luotettavasti maatalouteen liittyvät tarpeet otsakkeessa 2; pyytää, että rahoitusnäkymien otsakkeeseen 2 jäävä liikkumavara varataan muista poliittisista painopisteistä riippumatta kokonaisuudessaan maatalousalalle ja että tätä liikkumavaraa varjellaan ja se säilytetään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa noudattamaan johdonmukaisesti sitä periaatetta, että kaikki maataloudesta saatu tuotto jää maatalousbudjettiin;

4.  korostaa kriisivarausten merkitystä; vaatii, että kaikki maatalousalan kriisivaraukseen rahoituskurimekanismin avulla osoitetut ja käyttämättä jääneet vuoden 2017 talousarvion varat asetetaan vuoden 2018 talousarviossa kokonaisuudessaan saataville suorina tukina asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti, sillä nämä varat ovat olennaisen tärkeät alaa vaivaavista kriiseistä aiheutuvien taloudellisten menetysten vähentämisen kannalta;

5.  toteaa, että kriisit ovat koetelleet Euroopan maataloutta yhä tuntuvammin viime vuosina; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan uudelleen olemassa olevaa kriisivarausjärjestelmää ja ottamaan käyttöön uuden välineen, joka mahdollistaa nopean poliittisen reagoinnin kriiseihin ja jonka rahoitus ei ole riippuvainen vuotuisesta rahoituskurimekanismista;

6.  panee merkille, että ”koontiasetuspaketin” kattamat seikat parantavat täytäntöönpanomahdollisuuksia ja että kyseiset seikat olisi otettava asianmukaisesti huomioon vuoden 2018 talousarviossa; tähdentää, että talousarviota toteutettaessa olisi hyödynnettävä tämän yksinkertaistamisen tarjoamia parempia mahdollisuuksia; kehottaa asettamaan saataville riittävät määrärahat YMP:n yksinkertaistamisen täytäntöön panemiseksi kaikilta osiltaan; korostaa, että YMP:n yksinkertaistamisella olisi varmistettava myös varojen käyttöön liittyvien virhetasojen aleneminen edelleen ja että myönteisten muutosten olisi merkittävä yksinkertaistuksia myös loppukäyttäjien kannalta; tukee kaikkia tulosperusteisen lähestymistavan käyttöön ottamiseksi toteutettuja toimia;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan oikea-aikaisesti maataloustuotteiden hintojen epävakautta, joka vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tuloihin, ja reagoimaan tarvittaessa tilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti siten, että viljelijöille annetaan mahdollisuus torjua suoraan tällaista hintojen epävakautta;

8.  katsoo, että asetuksen (EU) N:o 1307/2013 9 artiklan aktiiviviljelijöitä koskevalla lausekkeella varmistetaan, että unionin varoihin liittyvä maineriski jää pois; pyytää komissiota varmistamaan aktiiviviljelijöitä koskevan lausekkeen kriteerien yhdenmukaisen soveltamisen, jotta näiden viljelijöiden tunnistaminen olisi yksinkertaisempaa mutta luotettavampaa; korostaa, että unionin rahoituksen jakamisen kannalta on tärkeää, että aktiiviviljelijät täyttävät nämä kriteerit;

9.  korostaa, että YMP:tä on tarvetta yksinkertaistaa edelleen mutta samalla on osoitettava tarvittavat talousarviovarat, jotta voidaan hyödyntää kaikkia yksinkertaistamisen tarjoamia mahdollisuuksia sekä saavuttaa keskeiset tavoitteet ja painopisteet;

10.  edellyttää, että säilytetään nuoriin viljelijöihin kohdistuvat aloitteet, joilla tuetaan innovointia ja sukupolvenvaihdosta;

11.  tuo esiin jatkuvan epätasapainon elintarvikeketjussa, jossa alkutuottajien asema on huomattavasti heikompi kuin muiden toimijoiden; kehottaakin komissiota vahvistamaan viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa kannustamalla tuottajaorganisaatioiden ja osuuskuntien perustamiseen ja vahvistamiseen sekä edistämällä erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, eli tuottajien ja vähittäismyyjien välistä yhteistyötä, lyhyitä toimitusketjuja ja paikallisia laatumerkkejä sekä toteuttamalla toimia hintojen ja katteiden avoimuuden parantamiseksi elintarvikeketjussa; korostaa parlamentin kantaa sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin ja muistuttaa pyytäneensä useaan otteeseen asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä; tähdentää, että tuottajaorganisaatioita koskevien sääntöjen selventäminen on olennaisen tärkeää, jotta toiminta olisi menestyksekästä ja saatavilla olevat varat tulevat käytetyiksi;

12.  pitää tervetulleena tuottajien sekä tuottajaorganisaatioiden ja -järjestöjen kiinnostusta asetuksessa (EU) N:o 1144/2014 säädettyyn menekinedistämistoimintaan; panee kuitenkin merkille, että sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa etenkin alan pk-yritysten mahdollisuuksista osallistua ohjelmiin; kehottaa komissiota käynnistämään perusteellisen arvioinnin menekinedistämistoiminnasta ja harkitsemaan sen määrärahojen lisäämistä;

13.  korostaa paikallisten toimintaryhmien asiantuntemusta maaseudun kehittämisohjelmien organisoinnissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhteisölähtöisten lähestymistapojen sujuvan täytäntöönpanon ja pyytää osoittamaan tarkoitukseen lisää varoja;

14.  edellyttää, että elintarvikeketjun valvontaan varataan riittävästi resursseja ja että erityiseksi painopisteeksi otetaan kauppasuhteet ja elintarvikkeiden yhtäläinen ravintoainepitoisuus kaikkialla unionissa;

15.  katsoo, että ”älykkäiden” ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia olisi analysoitava ja hyödynnettävä tarkemmin ja edistettävä nykyistä pontevammin; tähdentää, että näiden ”älykkäiden” ratkaisujen olisi edelleen oltava johdonmukaisia ympäristö- ja ilmastopolitiikan sekä biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan tavoitteiden kanssa ja niissä olisi huolehdittava tiiviistä yhteistyöstä kaikkien jäsenvaltioiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa sekä kannustettava ja tuettava aloitteita, jotka on räätälöity mittakaavaetuja vaille jäävien pientilojen tarpeisiin, jotta ne voisivat hyötyä uusista teknologioista; toteaa, että integroidut ”älykkäät” ratkaisut – kuten älykkäät kylät, täsmäviljely, digitalisointi, jakamis- ja kiertotalous sekä sosiaaliset aloitteet – voivat osaltaan edistää maataloutta ja parantaa yleistä hyvinvointia maaseutualueilla; huomauttaa, että kylät olisi otettava huomioon sen varmistamiseksi, että maaseutualueet ovat taloudellisesti elinkelpoisia ja ympäristön kannalta kestäviä asuinpaikkoja ja houkuttelevat asumaan; panee tyytyväisenä merkille ”älykkäisiin” ratkaisuihin tähtäävät nykyiset ja tulevat hankkeet; kehottaa komissiota suunnittelemaan rahoitusta ”älykkäitä” lähestymistapoja varten YMP:n uudistus ja Cork 2.0 -julistus huomioon ottaen; pyytää pitämään maatalouselintarvikealan tutkimukseen ja innovointiin korvamerkityt varat kokonaan saatavilla;

16.  katsoo, että tarvitaan taloudellista tukea älykkäiden ja innovatiivisten ratkaisujen käytön lisäämiselle maatalousalalla, kun otetaan huomioon niiden havaitut ympäristöhyödyt ja maatalouden tehokkuuden lisääntyminen;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että siemeniä ja sokeria varten on perustettu uudet markkinoiden seurantakeskukset; on tietoinen komission pyrkimyksistä jatkaa uudistusta hedelmä- ja vihannesalan vahvistamiseksi edelleen; katsoo, että tuottajaryhmät sekä mahdollinen tämän alan kattava seurantakeskus yhdessä maito- ja liha-alan kattavien seurantakeskusten kanssa voisivat olla hyödyllisiä tarjoamalla tarkkaa ja oikea-aikaista tietoa; toteaa, että markkinoiden seurantakeskukset voisivat lisätä maatalousmarkkinoiden avoimuutta tarjoamalla tarkemman yleiskuvan eri aloista;

18.  tähdentää pilottihankkeiden merkitystä maatalouden ja maaseudun kehittämisen kannalta viime vuosina; pyytää tukemaan jatkossakin varsinkin erityisen onnistuneiksi osoittautuneita käynnissä olevia hankkeita sekä kiinnittämään riittävästi huomiota hyvien käytäntöjen ja saatujen kokemusten levittämiseen ja ottamaan onnistuneet lähestymistavat yleisesti käyttöön; kehottaa komissiota toteuttamaan näiden pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tehokkuutta ja hyötyjä koskevan jälkiarvioinnin;

19.  on tietoinen taloudellisten resurssien merkityksestä hintojen epävakauden mahdollisen vaikutuksen lieventämisessä; toteaa myös, että keskinäiseen rahastoon perustuva alakohtainen tulojen vakauttamisväline on asianmukainen lähestymistapa; painottaa lisäksi, että joihinkin maatalouden yksittäisiin osa-alueisiin ja aloitteisiin, kuten mehiläishoito ja koulumaito- ja kouluhedelmäohjelmat, olisi edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota;

20.  pyytää varaamaan riittävästi varoja tutkimukseen ja unionin eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteisiin; korostaa, että eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteisiin budjetoitu nykyinen 20 miljoonan euron määräraha ei välttämättä riitä kattamaan kasvavaa määrää epidemioita, joita ovat muun muassa lintuinfluenssa, afrikkalainen sikarutto, lumpy skin -tauti, uudet Xylella fastidiosa -esiintymät sekä Vespa velutina- ja Tecia solanivora -invaasiot; toteaa, että olisi säilytettävä myös muut riskinhallintavälineet ympäristövahinkojen, markkinauhkien tai tulojen vaihtelun varalta; pyytää päivittämään kaupan pitämistä koskevia nykyisiä vaatimuksia, jotta tuottajille ei aiheudu tarpeetonta taloudellista vahinkoa;

21.  vaatii kohdentamaan varoja korvauksiin, joita maksetaan viljelijöille, jotka ovat kärsineet taloudellisia tappioita markkinakriisien sekä elintarvikehygieniaan tai kasvien terveyteen liittyvien kriisien kuten Xylella fastidiosa -bakteerin aiheuttaman kriisin vuoksi, ja painottaa, että tätä tarkoitusta varten on käytettävä otsakkeeseen 2 jäävää liikkumavaraa yhdessä otsakkeen 3 kanssa; edellyttää, että hävittämisestä maksettavien korvausten olisi katettava myös maatalouden ekosysteemien ennallistaminen, muun muassa terveen ja elävän maaperän palauttaminen, sekä biologisen monimuotoisuuden vakauttaminen erityisesti varmistamalla taimien geneettinen monimuotoisuus ja ihannetapauksessa kyseisen taudin tai tuholaisen vastustus- tai sietokyky, jotta maatalouden ekosysteemit olisivat vähemmän alttiita tuleville hyökkäyksille;

22.  katsoo, että brexitin ja Venäjän tuontikiellon jatkumisen vaikutus maatalousmarkkinoihin on otettava huomioon;

23.  huomauttaa, että brexitillä saattaa olla merkittävä taloudellinen vaikutus tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen; huomauttaa myös, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan, joka on pääosin unionin talousarviosta rahoitettava unionin yhteinen politiikka, saattaisi kohdistua suurempia taloudellisia vaikutuksia kuin muihin politiikanaloihin, koska valtiontukea voidaan myöntää vain vähäisessä määrin; edellyttää siksi, että YMP:n talousarviota tarkastellaan uudelleen ja että harkitaan mahdollisuutta lisätä YMP:n määrärahoja markkinahäiriöiden ja -kriisien huomioon ottamiseksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Belder, Franc Bogovič, Hannu Takkula

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

31

+

ALDE

Ulrike Müller, Hannu Takkula

ECR

Bas Belder, Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk

EFDD

Marco Zullo

ENF

Edouard Ferrand, Philippe Loiseau

GUE/NGL

Matt Carthy, Luke Ming Flanagan

PPE

Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Marijana Petir

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Paolo De Castro, Viorica Dăncilă, Maria Noichl, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

Verts/ALE

Martin Häusling, Bronis Ropė

0

-

3

0

ALDE

Jan Huitema

EFDD

John Stuart Agnew

GUE/NGL

Maria Lidia Senra Rodríguez

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.5.2017)

budjettivaliokunnalle

varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2017/2043(BUD))

Valmistelija: Morten Løkkegaard

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää valitettavana, että neuvosto on vähentänyt monivuotisen rahoituskehyksen vuosien 2017–2020 tarkistuksessa Erasmus+ -ohjelmalle ehdotettua 200 miljoonan euron lisärahoitusta 100 miljoonaan euroon, ja toteaa, että vuodelle 2017 on jo myönnetty 50 miljoonaa euroa; muistuttaa, että nämä varat olisi käytettävä siinä toimintapoliittisessa kehyksessä, johon ne myönnettiin, koska Erasmus+ -ohjelma on edelleen tärkein strateginen investointi unionin nuorisoon;

2.  panee merkille, että uusille Euroopan solidaarisuusjoukoille ehdotettu rahoitus verottaa pahasti Erasmus+ -ohjelmaa (noin 58 miljoonaa euroa vuonna 2017), Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa (noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa) ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa ohjelmaa (14,2 miljoonaa euroa vuodessa); toteaa lisäksi, että vapaaehtoistyön ja ammatillisen toiminnan välinen ero ei ole selvä ja että tämän vuoksi on olemassa riski siitä, että nykyisen eurooppalaista vapaaehtoispalvelua koskevan ohjelman (EVS) tehokkuus vaarantuu; vaatii, että uusilla aloitteilla on oltava uusi oikeusperusta ja selvä toimintasuunnitelma ja että ne on sovitettava yhteen muiden ohjelmien kanssa; painottaa, että solidaarisuusjoukkojen tulevalla käyttöönotolla ei saa heikentää etusijalla olevien koulutus- ja kulttuuriohjelmien rahoitusta; painottaa lisäksi, että aloitteessa ei tehdä vapaaehtoistoiminnan ja työnvälityksen välillä selkeää eroa, jonka avulla vältettäisiin mahdollisten laadukkaiden työpaikkojen korvaaminen palkattomalla vapaaehtoistyöllä;

3.  panee merkille Euroopan uusien yhteiskunnallisten haasteiden yhteydessä tarpeen vahvistaa eurooppalaista lähestymistapaa yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin vastaamiseksi tukemalla laajamittaisia innovointihankkeita koulutus- ja nuorisoalalla kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten verkostojen kautta; korostaa, että tämä voitaisiin toteuttaa kohdentamalla osa Erasmus + -ohjelman avaintoimen 2 (innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö) kokonaisrahoituksesta keskitettyihin toimiin;

4.  huomauttaa, että on tarpeen lisätä operationaalista tukea eurooppalaisille verkostoille avaintoimessa 3 (tuki toimintapolitiikan uudistamiselle), jotta voidaan maksimoida Erasmus+ -ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien edistäminen ja levittäminen;

5.  panee merkille ruohonjuuritason urheilun roolin levitettäessä unionin perusarvoja, joita ovat kansalaistoiminta, demokratia, osallistuminen, ihmisoikeudet, vapaaehtoistoiminta ja tasa-arvo; vaatii laajempaa synergiaa kulttuurin ja urheilun sekä EU:n ulkoisten ohjelmien välillä; vaatii erityisesti, että näihin ohjelmiin sisällytetään kulttuuri- ja urheilutoimintaa koskevia aloitteita ja budjettikohtia, mukaan luettuina ruohonjuuritason urheilu ja sen rooli ulkosuhteissa; vaatii säilyttämään Erasmus+ -ohjelman urheilua koskevan luvun ja vuotuisten erityistapahtumien rahoituksen;

6.  suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin, joista se on pyytänyt esittämään Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien puitteissa erityisesti pakolaisia koskevia hankkeita; pyytää komissiota arvioimaan ja esittämään edelleen näitä ehdotuspyyntöjä ja lisäämään rahoitusta, jolla katettaisiin enemmän tarpeita ja mahdollistettaisiin tulevaisuuteen suuntautuva toimintamalli seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi;

7.  korostaa, että sekä Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvan Kulttuuri-alaohjelman että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman hankkeiden hyväksymisaste on alhainen (11 ja 16 prosenttia vuonna 2016), mikä turhauttaa hakijoita ja vaikeuttaa ohjelmien toimintaa; vaatii näille ohjelmille enemmän varoja vuonna 2018 tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi; pitää myönteisinä unionin toimielinten viime vuosina toteuttamia toimia maksattamattomien maksujen ongelmaan puuttumiseksi; huomauttaa, että viiveet asianomaisten elinten ja tuensaajien sopimusten loppuun saattamisessa samoin kuin maksujen viivästymiset vaarantavat komission edellytykset panna ohjelmat täysimääräisesti täytäntöön;

8.  vaatii laajempaa synergiaa kulttuuri- ja koulutusohjelmien ja ESIR- ja ERI-rahastojen (erityisesti ESR:n) välillä; kehottaa EIP:tä harkitsemaan, voitaisiinko ESIR-rahoituksesta myöntää suurempi osa kulttuurialalle ja luoville toimialoille, sillä ne voivat levittää tietoa ESIRin tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista muita aloja enemmän ja paremmin; kehottaa komissiota edistämään vuorovaikutusta kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausvälineen ja ESIRin kanssa, jotta kyseisten alojen yrityksille voidaan tarjota niille soveltuvia lainoja ja tukea kulttuurialoja ja luovia toimialoja ja siten edistää niiden kasvua; pitää myönteisenä ESIR 2.0 -ehdotusta Euroopan investointineuvontakeskuksen roolin kasvattamiseksi ja panee merkille sen merkittävän potentiaalin tietolähteenä, mitä tulee EU:n varojen mahdolliseen yhdistämiseen ja investointifoorumien luomiseen, mikä voi johtaa tasapainoisempaan alueelliseen ja maantieteelliseen kattavuuteen;

9.  suhtautuu myönteisesti sopimukseen kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta 2018, jonka talousarvio vuodeksi 2018 on 7 miljoonaa euroa, josta 4 miljoonaa on uutta rahoitusta; toistaa, että neuvoston ja komission lausumien mukaisesti kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoituksella ei saa olla kielteisiä vaikutuksia Luova Eurooppa -ohjelmaan eikä Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan;

10.  muistuttaa Euranet Plus -verkon erinomaisesta työstä, tämän yleiseurooppalaisen radioverkon EU-asioita koskevan riippumattoman uutistarjonnan tärkeydestä sekä sen vahvasta näytöstä EU:n kansalaisille tiedottamisen parantamisessa; on tyytyväinen myönteisiin toimiin, joilla on pyritty löytämään väliaikaisratkaisu sen jatkamiseksi; kannustaa komissiota huolehtimaan tämän verkon jatkuvuudesta vuoden 2018 jälkeenkin varmistamalla monivuotisen rahoitusjärjestelyn tuleviksi vuosiksi sen omassa budjettikohdassa ja sisällyttämällä sen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen;

11.  huomauttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet voivat olla tärkeitä välineitä EU:n politiikanaloilla toteutettavien toimenpiteiden testaamiseksi ja sellaisten uusien innovatiivisten aloitteiden käyttöön ottamiseksi, joista voi tulla EU:n pysyviä toimia; panee merkille Uusi narratiivi Euroopasta -aloitteen menestyksen ja toteaa, että se on nyt viimeistä vuottaan valmistelutoimena; painottaa, että tämä aloite on osoittautunut hyödylliseksi ja saanut nuorten keskuudessa aikaan keskustelua ja uudenlaista ajattelua EU:n kohtaamista haasteista; kehottaa näiden haasteiden valossa, että aloitetta jatketaan Erasmus+ -ohjelman nuorisohankkeiden kautta;

12.  muistuttaa, että nuorisotakuujärjestelmä ja nuorisotyöllisyysaloite ovat avaintekijöitä pyrittäessä ratkaisemaan korkean nuorisotyöttömyyden jatkuva ongelma, ja vaatii kehittämään niitä jatkuvasti samoin kuin lisäämään tuntuvasti niiden rahoitusta; panee merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen nuorisotakuujärjestelmää koskevan kertomuksen päätelmät; huomauttaa, että nuorten siirtymiseksi työmarkkinoille laadukkaalla ja kestävällä tavalla tarvitaan enemmän investointeja, kasvua lisääviä rakenneuudistuksia ja sosiaalipolitiikan koordinointia;

13.  iloitsee LUX-palkinnon jatkuvasta kehityksestä kohti kaikkien EU:n kansalaisten osallistumiseen perustuvaa mallia samoin kuin Euroopan historian talon ensimmäisestä toimintavuodesta ja Parlamentariumin menestyksestä, joka on ylittänyt odotukset; vaatii monivuotista rahoituspohjaa näille kaikille, sillä ne ovat erinomaisia välineitä yhteydenpidossa EU:n kansalaisten kanssa;

14.  palauttaa mieliin parlamentin vuoden 2017 talousarviomenettelynsä yhteydessä tekemän päätöksen perustaa yksikkö kansainvälisen viittomakielen tulkkauksen ottamiseksi käyttöön kaikissa täysistuntokeskusteluissa ja kehottaa hallintoa panemaan tämän päätöksen viipymättä täytäntöön;

15.  painottaa, että tiettyjen EU:n ohjelmien jatkuvasti alhaisen, rahoitusvajeesta johtuvan hyväksymisasteen nostamiseksi ja EU:n talousarvion suhdanteita tasoittavan toiminnan takaamiseksi vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä on toteutettava aito ja pysyvä omien varojen järjestelmä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, María Teresa Giménez Barbat, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Luigi Morgano, Momchil Nekov, John Procter, Michaela Šojdrová, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Santiago Fisas Ayxelà, Dietmar Köster, Zdzisław Krasnodębski, Morten Løkkegaard, Martina Michels, Remo Sernagiotto

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNONANTAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

PPE

 

S&D

 

Verts/ALE

María Teresa Giménez Barbat, Morten Løkkegaard

Andrea Bocskor, Santiago Fisas Ayxelà, Svetoslav Hristov Malinov, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Michaela Šojdrová

Silvia Costa, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Dietmar Köster, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Krystyna Łybacka

 

Josep-Maria Terricabras, Helga Trüpel

2

-

ECR

John Procter, Remo Sernagiotto

4

0

ECR

GUE/NGL

Zdzisław Krasnodębski, Kazimierz Michał Ujazdowski

Nikolaos Chountis, Martina Michels

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.6.2017)

budjettivaliokunnalle

varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2017/2043(BUD))

Valmistelija: Constance Le Grip

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti naisten ja miesten tasa-arvo on unionin perusarvo ja yksi sen tavoitteista ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan mukaisesti Euroopan unioni pyrkii edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikissa toimissaan; ottaa huomioon, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolitietoinen budjetointi ovat tärkeitä välineitä näiden periaatteiden integroimisessa EU:n toimintalinjoihin, toimenpiteisiin, toimiin ja kehitysohjelmiin, jotta edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille sekä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan ja torjutaan syrjintää;

B.  pitää erittäin tärkeänä, että Daphne-ohjelman profiili pidetään mahdollisimman korkeana perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman täytäntöönpanossa; toteaa, että komission on otettava huomioon tarve säilyttää riittävä rahoitustaso ja varmistettava toimien jatkuvuus ja rahoituksen ennustettavuus kaikilla erityistavoitteiden eri aloilla; toteaa, että tarvitaan enemmän määrärahoja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, sillä EU:ssa yksi kolmesta naisesta on kokenut sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa;

C.  toteaa, että EU:n talouden kilpailukyvyn parantaminen, infrastruktuuri, hyvin rahoitettu tutkimus, taitojen kehittämiseen suunnattu tuki ja EU:n jatkuva sitoutuminen investointien vahvistamiseen ovat keskeisessä asemassa, kun tarkoituksena on varmistaa kestävä kasvu ja korkealaatuisten työpaikkojen luominen; toteaa, että naisten ja tyttöjen potentiaalia digitaalisen talouden maailmassa sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla (STEM-ala) sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla on lisättävä sukupuolten todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi, sukupuolistereotypioiden voittamiseksi sekä talouskasvun ja innovoinnin edistämiseksi;

D.  toteaa, että terveys on vaurauden ennakkoedellytys ja varojen tehokas käyttö terveyteen voi edistää kasvua; toteaa, että terveyserojen vähentämistä ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeviin koordinoituihin toimintalinjoihin ja aloitteisiin olisi sisällytettävä toimia eriarvoisuuden poistamiseksi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien palvelujen saannissa;

E.  toteaa, että julkisten palvelujen saatavuus on ratkaisevaa naisten taloudellisen riippumattomuuden ja voimaantumisen kannalta ja että julkiset palvelut ovat edelleen yksi tärkeistä naisia työllistävistä aloista;

1.  muistuttaa, että tasa-arvon valtavirtaistaminen on suoraan perussopimuksista johtuva oikeudellinen velvoite; vaatii toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia talousarviomenettelyssä ja käyttämään talousarviovaroja vaikuttavana välineenä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi; suosittelee talousarviosuunnitelman laatimista sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen täytäntöönpanemiseksi EU:n toimielimissä hyväksytyn pilottihankkeen mukaisesti ja erityisen budjettikohdan käyttöönottamista tulevaisuudessa, jotta tasa-arvon valtavirtaistamista voidaan hallinnoida ja koordinoida kaikissa EU:n toimielimissä;

2.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla torjutaan global gag -säännön vaikutuksia lisäämällä merkittävästi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin tarkoitettua rahoitusta ja erityisesti rahoitusta, joka kohdennetaan selkeästi syntyvyyden säännöstelymahdollisuuksiin ja turvalliseen ja lailliseen aborttiin käyttäen sekä kansallista että unionin kehitysapurahoitusta, jotta täytetään rahoitusvaje, joka syntyi Trumpin hallinnon toimista, joilla lopetetaan rahoitus kaikille ulkomailla toimiville apujärjestöille, jotka tarjoavat seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä palveluja;

3.  vaatii enemmän varoja naisten taloudellisten oikeuksien toteutumiseen ja sukupuolten epätasa-arvon vähentämiseen myös käyttämällä olemassa olevia välineitä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, kuten sukupuolivaikutusten arviointia; vaatii sukupuolitietoisen budjetoinnin soveltamista kaikkiin julkisiin menoihin naisten ja miesten välisen tasa-arvon varmistamiseksi ja kaiken sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistamiseksi;

4.  korostaa, että SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaan naisten ja miesten tasa-arvon lisääminen on Euroopan unionin perusperiaate; muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo olisi sisällytettävä kaikkiin toimintalinjoihin ja otettava huomioon kaikissa talousarviomenettelyn vaiheissa;

5.  toistaa vaatimuksensa, jonka mukaan jokaisella perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman erityistavoitteella olisi myös seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelua ajatellen oltava erillinen budjettikohta, jotta edistetään varojen käyttöä koskevaa avoimuutta ja varmistetaan kunkin erityistavoitteen tarvittava rahoitus ja niiden näkyvyys;

6.  vaatii, että unionin strategioissa otetaan käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi, jotta voidaan edistää tehokkaammin sukupuolten tasa-arvoa; korostaa, että kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän torjumiseen on kohdennettava lisää varoja;

7.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettäviä varoja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, erityisesti työllisyyden alalla, ei ainoastaan valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulman vaan myös panemalla täytäntöön toimenpiteitä, jotka kohdistuvat suoraan muita heikommassa asemassa oleviin naisryhmiin ottamalla asianmukaisesti huomioon talouskriisin vaikutus, investoimalla korkealaatuisiin palveluihin ja erityisesti takaamalla riittävästi kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia lasten päivähoidon ja vanhusten huollon palveluja sekä muiden hoivaa tarvitsevien palveluja; vaatii aitoa talousarvion avoimuutta sukupuolten tasa-arvoa koskevaan politiikkaan osoitettujen varojen (ESR, Progress-ohjelma, Daphne-ohjelma) suhteen;

8.  kehottaa EU:ta edistämään naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa EU:n kehitysavun yhteydessä koulutuksen, terveyspalvelujen (etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen), tyttöjen voimaannuttamisen ja naisten poliittisen edustuksen avulla;

9.  kehottaa osoittamaan rahoitusta ohjelmiin, joilla tuetaan naisyrittäjyyttä, myös naisten perustamia ja johtamia pk-yrityksiä, osana COSME-ohjelmaa ja varmistetaan naisten mahdollisuudet saada lainarahoitusta ja oman pääoman ehtoista rahoitusta ja kannustetaan heitä tähän;

10.  korostaa tarvetta houkutella useampia naisia STEM-alalle sekä tieto- ja viestintätekniikan alalle; korostaa tarvetta rahoittaa ohjelmia, joiden avulla naisille ja tytöille tarjotaan korkealaatuista koulutusta ja lisätään heidän tietämystään STEM-alan sekä tieto- ja viestintätekniikan alan tarjoamista mahdollisuuksista osana Horisontti 2020- ja Erasmus + -ohjelmia sekä Euroopan sosiaalirahastoa ja nuorisotyöllisyysaloitetta;

11.  pitää valitettavana, että Euroopan strategisten investointien rahastossa ei ole sukupuolinäkökulmaa, ja korostaa, että talouden onnistunut elpyminen on mahdotonta, ellei puututa siihen, miten kriisit ovat vaikuttaneet naisiin;

12.  korostaa Euroopan tasa-arvoinstituutin tärkeää roolia tasa-arvon edistämisessä ja vahvistamisessa sekä tasa-arvon valtavirtaistamisessa kaikissa unionin toimintalinjoissa ja asiaankuuluvien tietojen ja asiantuntemuksen keruussa naisten ja miesten tasa-arvon alalla, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjunta mukaan luettuna; korostaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin olisi tavoitteidensa saavuttamiseksi asianmukaisesti säilyttävä omana erillisenä kokonaisuutenaan EU:n institutionaalisissa puitteissa; vaatii sen talousarvion ja henkilöstötaulukon vahvistamista, jotta voidaan tehostaa riittävästi sen valmiutta avustaa komissiota toimittamalla asiaankuuluvia tietoja ja teknistä apua ensisijaisilla aloilla, kuten sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnassa;

13.  kehottaa komissiota sisällyttämään seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisen ja parantamisen seuraavaan kansanterveysstrategiaansa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.6.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Antanas Guoga, Anna Hedh, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Florent Marcellesi, Angelika Mlinar, Ernest Urtasun, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Inés Ayala Sender, Branislav Škripek, Dubravka Šuica

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Patricija Šulin

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

14

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Angelika Mlinar

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Malin Björk

PPE

Antanas Guoga, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Dubravka Šuica, Patricija Šulin

S&D

Inés Ayala Sender, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Hedh, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández

VERTS/ALE

Florent Marcellesi, Ernest Urtasun

2

-

ECR

Branislav Škripek, Jana Žitňanská

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


LIITE: ULKOASIAINVALIOKUNNAN KIRJE

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan David McAllisterin ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenen Cristian Dan Predan 19. kesäkuuta 2017 päivätty kirje budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuisille

Käännös

Asia:  AFET-valiokunnan panos talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevaan mietintöön

Arvoisa puheenjohtaja

Haluamme kertoa teille ulkoasiainvaliokunnan (AFET) vuoden 2018 EU:n talousarvioon liittyvistä ensisijaisista tavoitteista heinäkuun trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevan mietintönne yhteydessä.

Ensinnäkin olemme huolissamme siitä, että talousarvioesityksen otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) luvut, joiden sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat vähenevät yli puoli miljardia euroa, eivät vastaa tehokkaampia toimia koskevia tarpeita EU:n naapurustossa ja kauempana. EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen ja sille myönnettävät asianmukaiset resurssit ovat edelleen ehdottoman tärkeitä kestävän ja tehokkaan reagoinnin varmistamiseksi moniin unionin kiireellisiin haasteisiin, vuoden 2017 talousarviossa ensisijaisiksi asioiksi määritellyt turvallisuusuhat sekä muuttoliike- ja pakolaiskriisi mukaan luettuina.

Olemme tietoisia otsakkeen 4 määrärahojen merkittävästä ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän ylittävästä lisäyksestä vuonna 2017. Tätä yhden vuoden lisäystä tuskin voidaan kuitenkaan pitää riittävänä ja ponnisteluja on jatkettava. Tämän vuoksi emme voi hyväksyä yli 230 miljoonan euron liikkumavaran jättämistä vuonna 2018. Vaikka valiokuntamme korostaa tarvetta joustavuuteen resurssien käytössä, jotta voidaan edistää EU:n kriisivalmiuksia, tämä ei saa tapahtua ulkoisten rahoitusvälineiden ja pitkän aikavälin politiikan nykyisten painopistealojen kustannuksella. Tästä syystä on liikkumavara on kohdennettava ja on varmistettava tarvittava jousto tarkistetun monivuotisen rahoituskehyksen käytettävissä olevien mekanismien avulla.

Mielestämme EU:n ensisijaisena tavoitteena olisi jatkossakin oltava ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden tukeminen siinä, että ne hyväksyvät ja panevat täytäntöön liittymisen edellyttämät poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset. Viimeaikainen poliittinen kehitys Länsi-Balkanilla on yhä huolestuttavampaa ja vaatii kiireellistä huomiota unionilta, jotta vältetään viime vuosikymmenten aikana saavutetun edistyksen kyseenalaistaminen. Tämän vuoksi, koska kannatamme tulosperusteista lähestymistapaa, emme ole samaa mieltä ehdotetusta lähes 90 miljoonan euron määrärahaleikkauksesta Länsi-Balkanin maille liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) mukaisesti myönnettävään poliittisten uudistusten tukeen.

AFET-valiokunnan keskeisenä poliittisena tavoitteena on myös riittävän tuen antaminen itäisen ja eteläisen naapuruston maille. Tässä yhteydessä annamme täyden tukemme huhtikuussa 2017 pidetyssä Brysselin konferenssissa annetulle lupaukselle lisätä Syyrialle, Jordanialle ja Libanonille myönnettävää tukea. Ottaen kuitenkin huomioon naapuruston strategisen merkityksen pidämme erittäin tärkeänä, että suunniteltu 250 miljoonan euron rahoitusosuus Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä (ENI) kompensoidaan täysin vastaavalla lisäyksellä, jolloin vältetään ENIn kokonaisrahoituksen vähentyminen. Katsomme myös, että EU:n olisi säilytettävä keskeinen roolinsa Lähi-idän rauhanprosessin, palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n tukemisessa.

Ottaen huomioon maailmanlaajuisen humanitaarisen ja turvallisuustilanteen nopeat muutokset on erittäin tärkeää, että EU:n kriisinhallintamekanismeja ei heikennetä, vaan päin vastoin vahvistetaan. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että vuonna 2017 tehdyn harkitsemattoman leikkauksen jälkeen vakautta ja rauhaa edistävä väline (IcSP) palautuu aiemmalle tasolleen ja sitä vahvistetaan ajatellen sen uusia mahdollisia tehtäviä vuonna 2018. Talousarvioesityksen luvut ovat tässä mielessä rohkaisevia ja haluaisimme pitää niitä hyvänä pohjana talousarvioneuvotteluille.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) talousarvio, josta rahoitetaan siviilikriisinhallintaoperaatioita, on tässä mielessä yhtä tärkeä, sillä sen avulla edistetään rauhan ja turvallisuuden rakentamista kaikkialla maailmassa, ja pyydämmekin teitä säilyttämään sen. Lisäksi AFET-valiokunta haluaisi korostaa tarvetta lujittaa edelleen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä (EIDHR), sen vaalitarkkailutuki mukaan luettuna.

Aikana, jolloin kyberhyökkäyksiä ja disinformaatiokampanjoita käytetään yhä enenevässä määrin demokraattisen järjestyksen horjuttamiseen EU:n naapurimaissa ja itse EU:ssa, mielestämme on myös erittäin tärkeää varmistaa, että näihin uhkiin vastaamiseksi varataan huomattavat resurssit.

Euroopan ulkosuhdehallinnon hallintobudjetin osalta pidämme valitettavana, että viime vuoden ehdotusta EU:n erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämisestä YUTP:n talousarviosta EUH:n talousarvioon EUH:n vuoden 2013 uudelleentarkastelussa esitettyjen päätelmien mukaisesti, ei hyväksytty. Mielestämme olisi asianmukaista ottaa tämä asia uudelleen käsittelyyn, sillä tällaisella siirrolla voitaisiin edelleen lujittaa EU:n diplomaattista toimintaa sekä saada aikaan säästöjä ja tehostaa EU:n ulkopolitiikan tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Olisimme erittäin kiitollisia, jos valiokuntamme ehdotukset otettaisiin huomioon talousarvioneuvotteluissa.

Kunnioittavasti

David McAllister      Cristian Dan Preda

Jäljennös:  Siegfried Mureșan, vuoden 2018 talousarvion esittelijä


LIITE: KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN KIRJE

Kansainvälisen kaupan valiokunnan esittelijän Reimer Bögen 23. kesäkuuta 2017 päivätty kirje budjettivaliokunnan esittelijälle Siegfried Mureşanille

Käännös

Asia:  Varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuudet

Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) varainhoitovuoden 2018 talousarvion esittelijänä haluan esittää Teille INTA-valiokunnan varainhoitovuoden 2018 talousarviota koskevat ensisijaiset tavoitteet, joista INTA-valiokunnan koordinaattorit sopivat 20. maaliskuuta 2017.

INTA-valiokunta on ensinnäkin sitä mieltä, että Euroopan unionin talousarvioon olisi otettava riittävä rahoitus kaupan alan toimiin, joita komissio pitää yhtenä työohjelmansa keskeisenä painopisteenä. Kauppa on tehokas Euroopan kasvua ja työllisyyttä edistävä väline, mutta se on myös tärkeä ulkopolitiikan väline, jolla edistetään eurooppalaisia arvoja muualla maailmassa. Kaupan avulla voi myös vakiinnuttaa naapurimaiden geopoliittista tilannetta tarjoamalla parempia tulevaisuudennäkymiä, uusia markkinoita paikallisille tuottajille ja suorien ulkomaisten investointien lähteen.

Geopoliittisen tilanteen muuttuminen on tuonut kaupankäyntiin uusia haasteita, minkä vuoksi yhteisen kauppapolitiikan odotetaan tulevaisuudessa vahvistuvan entisestään. Yhdysvaltain kauppapolitiikka voi luoda uusia mahdollisuuksia eri alueille. Myös EU:n kauppaneuvotteluagenda on edelleen erittäin kunnianhimoinen: siihen lukeutuvat muun muassa monien Latinalaisen Amerikan maiden ja Turkin kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten modernisointi, Mercosur-maiden, Japanin ja Indonesian kanssa käynnissä olevat neuvottelut, investointisopimus Kiinan kanssa, AKT-maat, palvelukauppasopimus (TiSA) ja WTO. Meneillään olevat ja tulevat neuvottelut edellyttävät myös tulevaisuudessa mittavaa panostusta Euroopan komission yksiköiltä ja erityisesti kauppapolitiikan pääosastolta. Kaupan alan toimiin osoitettavia määrärahoja on näin ollen lisättävä riittävästi, jotta unioni pystyy neuvottelemaan menestyksekkäästi kunnianhimoisesta kauppapoliittisesta ohjelmastaan.

On kuitenkin todettava, että kauppasopimukset eivät pääty niiden tekemiseen. Unionin kannalta olisi varmasti hyvä osoittaa riittävät resurssit väli- ja jälkiarviointeihin, joissa tarkastellaan, täyttävätkö kolmannet maat sitoumuksensa unionia kohtaan ja sitoumuksensa kauppasopimuksiin liittyviin muihin poliittisiin kysymyksiin, kuten ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien täytäntöönpanoon. Näiden arviointien olisi muodostettava tärkeä osa kauppaan liittyviä budjettikohtia, koska niiden avulla voidaan osoittaa kauppapolitiikan vaikuttavuus kokonaisuudessaan.

Kauppaan liittyvä apu, sellaisena kuin se on unionin ”kaupan alan avussa”, on myös tärkeä väline, jolla tuetaan kumppanimaiden toimia kaupan kehittämiseksi ja laajentamiseksi kasvun aikaansaamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.

INTA-valiokunnan jäsenet pitävät huolestuttavana, että osa unionin kansalaisista rinnastaa unionin suorituskyvyn laskun ja työpaikkojen menetykset globalisaatioon. Kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi komission on panostettava enemmän tehokkaampaan viestintästrategiaan unionin kauppapolitiikasta sekä kansainvälisen kaupan hyödyistä ja haitoista, kuten unionin kauppa- ja investointistrategiaa koskevaan "Kaikkien kauppa" -strategiaan.

Tässä yhteydessä haluamme korostaa, että kaikki käytettävissä olevat unionin varat olisi kohdennettava helpottamaan eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistymistä. Pk-yritykset vastaavat suuresta osasta unionin kokonaistyöllisyydestä ja niinpä näillä toimilla vähennetään työttömyyttä ja vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta unionissa. Nämä välineet ovat jo olemassa, joten nyt tarvitaan niiden arviointia ja kehittämistä.

Lopuksi on todettava, että yksi unionin suurimmista haasteista on yhä rajavalvonta. Näin ollen INTA-valiokunta korostaa jälleen, että Euroopan naapuruuspolitiikalle olisi osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta läheisille kumppaneillemme, etenkin itäisen kumppanuuden maille sekä arabikevään jälkeisessä tilanteessa oleville maille, voidaan antaa asianmukaista kauppaan liittyvää teknistä tukea ja apua. INTA-valiokunta pitää näiden maiden yhteydessä tärkeänä, että unionin talousarviossa huomioidaan makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman tarpeet, sillä se on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi välineeksi osoitettaessa tukea pahoista talousvaikeuksista kärsiville kumppaneille.

Kunnioittavasti

Reimer Böge


LIITE: TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KIRJE

Talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajan Ingeborg Gräßlen ja komission vastuuvapautta koskevan mietinnön esittelijän Joachim Zellerin kirje budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuisille

Käännös

Asia:  Talousarvion valvontavaliokunnan panos vuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksiin

Arvoisa puheenjohtaja

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat seikat talousarviota käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksissa.

1.  Valiokunta panee merkille, että vuoden 2016 lopussa epätavallisen suuri maksattamatta olevien maksujen suma saatiin kokonaan purettua parlamentin ja neuvoston vuonna 2015 sopiman maksusuunnitelman mukaisesti ja että ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen käytettävissä olevat määrärahat riittivät reilusti olemassa olevien tarpeiden kattamiseen.

2.  Valiokunta on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, että vuoden 2016 loppuun mennessä maksattamatta olevien sitoumusten määrä kasvoi huomattavasti ja oli 238 miljardia euroa ja että yli 21 miljardin euron lisäys vuodesta 2015 oli kaksi kertaa enemmän kuin alun perin odotettiin. Tämä asiaintila johtuu paljolti siitä, että jäsenvaltiot ovat esittäneet erittäin vähän maksupyyntöjä vuosilta 2014-2020.

2.  Valiokunta painottaa, että tämä tilanne saattaa heikentää ERI-rahastojen vaikuttavuutta, sillä eräissä jäsenvaltioissa käyttämättä jääneen rahoitusosuuden ja vaaditun osarahoituksen osuus on yhdessä yli 15 prosenttia kaikista julkisen talouden menoista, kun otetaan huomioon kaksi viimeisintä rahoituskautta 2007–2013 ja 2014‑2020.

4.  Valiokunta panee tässä yhteydessä merkille, että yli puolet vuoden 2015 loppuun mennessä käyttämättä jääneistä rakennerahastojen sitoumuksista, jotka eivät olleet johtaneet maksuun ohjelmakaudella 2007–2013, koski viittä jäsenvaltiota (Tšekin tasavalta, Espanja, Italia, Puola ja Romania).

5.  Valiokunta pitää hyvin valitettavana, että tämän seurauksena riskinä on, että talousarvion toteuttaminen viivästyy ohjelmakaudella 2014–2020 enemmän kuin kaudella 2007–2013, ja pelkää, että tulevan monivuotisen rahoituskehyksen alussa maksattamatta olevat määrät voivat olla ennennäkemättömän korkealla tasolla.

6.  Valiokunta pitää myönteisenä, että maaliskuussa 2015 hyväksytty maksusuunnitelma on parantanut lyhyen aikavälin kassavirtojen hallintaa, mutta korostaa, että maksattamatta olevien sitoumusten korkealla olevan tason alentaminen edellyttää pidempää aikaväliä ja perussyiden perinpohjaista arviointia, jotta voidaan ottaa käyttöön tehokas strategia niiden välttämiseksi tulevaisuudessa.

7.  Valiokunta korostaa, että 50 artiklan soveltaminen voi hankaloittaa EU:n talousarvion hallinnointia erityisesti maksujen osalta, ja toteaa, että tätä keskeistä kysymystä on käsiteltävä eroavan jäsenvaltion kanssa tehtävissä siirtymävaiheen sopimuksessa tai lopullisessa sopimuksessa. Valiokunta kehottaa komissiota esittämään 50 artiklan mukaisen eroamislaskun sekä selostamaan, millä menetelmällä se on laskettu.

8.  Valiokunta pyytää komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan maksattamatta olevia sitoumuksia koskevien sääntöjen ja määräaikojen tinkimätön noudattaminen:

•  vuosien 2007–2013 ohjelmien päättäminen ja niitä koskevien sitoumusten vapauttaminen,

•  nettomääräisten oikaisujen asianmukainen käyttö koheesioalalla,

•  ulkopuolisten tahojen hallussa olevien käteisvarojen vähentäminen,

•  maksusuunnitelmien ja ennusteiden laatiminen niillä aloilla, joilla maksattamattomien sitoumusten määrä on merkittävä, ja

•  yhteistyössä hallinnoitujen rahoitusvälineiden käyttämättä jääneiden varojen takaisin periminen sekä edellisiin monivuotisiin rahoituskehyksiin, joiden tukikelpoisuuskausi on päättynyt, sisältyvien välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden jäljellä olevien käyttämättömien varojen takaisin periminen.

9.  Valiokunta pyytää komissiota ottamaan talousarvio- ja varainhallinnossaan pikimmiten huomioon vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden valmiuksien rajoitteet ja erityiset sosiaalis-taloudelliset olosuhteet ja pyytää jälleen komissiota laatimaan vuosittain kassatilannetta koskevan ajantasaistetun pitkän aikavälin ennusteen, joka ulottuu 7–10 vuoden päähän ja joka kattaa talousarvion enimmäismäärät, maksutarpeet, valmiuksien rajoitteet ja mahdolliset sitoumusten vapauttamiset, jotta maksutarpeet ja käytettävissä olevat varat voidaan sovittaa entistä paremmin yhteen.

(Lopputervehdys ja allekirjoitukset)


LIITE: YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN KIRJE

D(2017)20505

Siegfried Mureşan

Vuoden 2018 talousarvion yleisesittelijä

Budjettivaliokunta

ASP 07F158

Bryssel

Arvoisa talousarvion esittelijä

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan (ENVI) 8. kesäkuuta 2017 tekemän päätöksen mukaisesti haluaisin sekä ENVI-valiokunnan puheenjohtajana että talousarvion pysyvänä esittelijänä esittää suosituksemme vuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista.

Yleisellä tasolla haluaisin muistuttaa ENVI-valiokunnan puolesta vahvasta uskostamme siihen, että ilmastoasioiden ja resurssitehokkuuden huomioon ottaminen kaikessa EU:n politiikassa on välttämätöntä Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n talousarviosta on tuettava Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, ja vain asianmukaisella tasolla olevan rahoitustuen turvin voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ja siirtymistä vähähiiliseen kiertotalouteen. Unionin rahoittamilla hankkeilla ei myöskään saisi olla kielteistä vaikutusta tähän siirtymään. Tässä yhteydessä haluaisin kiinnittää huomionne Euroopan tilintarkastustuomioistuimen äskettäin tekemiin erittäin masentaviin havaintoihin, joiden mukaan on olemassa vakava vaara, että menotavoitetta, jonka mukaan vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviosta on suunnattava ilmastoon liittyviin toimiin vuosina 2014–2020, ei saavuteta. Haluaisin siksi korostaa, että tähän tavoitteeseen on pyrittävä kaikin keinoin.

Lisäksi haluaisin ENVI-valiokunnan puolesta esittää vaatimuksen, että vuoden 2018 talousarviossa myönnettäisiin riittävät määrärahat luonnon monimuotoisuuden pitkän aikavälin varmistamiseen koko EU:ssa. Olisi parannettava myös luonnon monimuotoisuuteen myönnettävien menojen seurantamenetelmää ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamista talousarviossa.

Jäsenvaltioiden olisi pyrkimyksissään toipua talouskriisistä nähtävä ympäristö- ja ilmastoystävälliset toimintalinjat sekä toimenpiteet ja hankkeet tilaisuutena parantaa kansanterveyttä ja edistää vihreiden työpaikkojen luomista ja talouskasvua pk-yritysten keskuudessa. Terveys on itseisarvo ja ennakkoedellytys unionin laajuiselle talouskasvulle.

Ympäristö, ilmastonmuutos, kansanterveys, pelastuspalvelut, kuluttajansuoja ja elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus ovat kaikki EU:n kansalaisten keskeisiä huolenaiheita. Tästä syystä haluaisin korostaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittuja enimmäismääriä olisi noudatettava täysimääräisesti ja että kaikki muutokset, joilla vähennetään näiden budjettikohtien talousarviomäärärahoja, on torjuttava päättäväisesti. Haluaisin myös korostaa Life-ohjelman ja Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmien sekä unionin pelastuspalvelumekanismin merkitystä. Pienempiä ohjelmia ei myöskään saa syrjiä julkisuudessa ja politiikassa keskeisemmällä sijalla olevien ohjelmien hyväksi.

Haluaisin lisäksi korostaa, että olemme erityisen huolestuneita valiokuntamme vastuulle kuuluvien unionin erillisvirastojen niukoista määrärahoista ottaen huomioon, että niiden tehtävät ja velvollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Näille virastoille on myönnettävä enemmän määrärahoja ja henkilöresursseja, jotta ne voivat täyttää niille annetun toimeksiannon ja suorittaa tehtävänsä. Olemme erittäin huolissamme, että useimmat virastot ovat viime vuosina joutuneet vähentämään henkilöstöään merkittävästi huolimatta lisääntyneestä työmäärästään. Tästä syystä kannatamme päättäväisesti sitä, että erillisvirastojen yksilöllisiä tarpeita arvioidaan tapauskohtaisesti.

ENVI-valiokunta kehottaa ennakoimaan Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytymisestä aiheutuvat mahdolliset talousarviovaikutukset sen vastuulla oleviin erillisvirastoihin (erityisesti Euroopan lääkevirastoon) sekä EU:n rahastoihin ja ohjelmiin ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden aloilla.

Olen lähettänyt vastaavan kirjeen budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuisille.

Kunnioittavasti

Adina-Ioana Vălean


LIITE: TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN KIRJE

Jean ARTHUIS

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta (BUDG)

Euroopan parlamentti

D(2017)25513

AA/lw

Strasbourg

Asia:  Vuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevat ITRE-valiokunnan painopisteet

Arvoisa puheenjohtaja

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) puheenjohtajana ja vuoden 2018 talousarvion valmistelijana ja tulevaa talousarviota koskevaa trilogia ajatellen haluaisin tuoda tietoonne valiokuntamme painopisteet vuoden 2018 talousarviossa.

Aluksi haluan kiittää vuoden 2018 talousarvion esittelijää, Siegfried Mureşania, hedelmällisestä keskustelusta ITRE-valiokunnan jäsenten kanssa 25. huhtikuuta 2017 sekä hyödyllisistä menettelyä koskevista tiedoista, joita olemme saaneet BUDG-valiokunnan sihteeristöltä viime kuukausina.

Euroopan parlamentti hyväksyi 15. maaliskuuta 2017 päätöslauselman vuoden 2018 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista (2016/2323(BUD)). Olen tarkastellut ITRE-valiokunnan puolesta vuoden 2018 talousarvion valmistelua koskevia yleisiä suuntaviivoja ja ilahtuneena totean, että 25. huhtikuuta 2017 käydyssä keskustelussa esiin tuodut ITRE-valiokunnan vuoden 2018 talousarvion painopisteet näyttävät jo sisältyvän suuntaviivoihin.

ITRE-valiokunta on täysin samaa mieltä siitä, että EU:n talousarvion on annettava konkreettisia vastauksia EU:n haasteisiin ja että EU:n talousarvio on edelleen tärkeä osa ratkaisua, joka näihin asioihin olisi löydettävä. Tämä pätee erityisesti tutkimukseen ja innovointiin tehtäviin investointeihin, joissa Horisontti 2020 -ohjelman riittämätön rahoitus on johtanut hakemusten alhaiseen onnistumisasteeseen. On hälyttävää, että yhä suurempi määrä korkealaatuisia ehdotuksia, jotka ylittävät kynnysarvon hanke-ehdotuksen arviointikertomuksessa, jää vaille rahoitusta, sillä ainoastaan noin yksi neljäsosa toimitetuista korkealaatuisista ehdotuksista valitaan rahoitettaviksi. Koska korkealaatuisten ehdotusten alhaisin rahoitusaste koskee pk-yritys -välineen tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita sekä osallistavia, innovatiivisia ja pohtivia yhteiskuntia, ITRE-valiokunta pitää myönteisenä kyseisten budjettikohtien määrärahojen lisäystä vuoden 2018 talousarviossa.

ITRE-valiokunta pitää myönteisenä myös suurimpaan osaan Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteiskunnallisista muutoksista osoitettavien määrärahojen lisäystä.

Valiokunta panee merkille ehdotetun lisäyksen puolustus- ja turvallisuusalan yhteistyötä koskevaan valmistelutoimeen ja korostaa, että mainittu vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen tutkimusikkuna edellyttää lisärahoitusta, sillä kyseessä on uusi poliittinen aloite, jolla on merkittävä vaikutus EU:n talousarvioon. Tätä aloitetta ei saisi toteuttaa nykyisen tutkimusrahoituksen kustannuksella.

ITRE-valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä rahoitusta tutkimuksen loppuvaiheessa, jotta laboratoriossa toteutetut tieteelliset innovaatiot voivat kehittyä liiketoiminnaksi. Pidämme ilahduttavana myös sitä, että keskitytte nuoremman sukupolven menestykseen. Tästä syystä kehotamme komissiota myös tarjoamaan nuorille tutkijoille uusia tasoltaan korkeampia tukia erityisesti myöntämällä asianmukaista rahoitusta uran alkuvaiheessa oleville tutkijoille.

COSME-ohjelma on osoittautunut hyödylliseksi, ja pidämme erittäin ilahduttavana, että valiokuntanne tukee COSME-ohjelman määrärahojen lisäystä, sillä pk-yritykset ovat tärkeä osa Euroopan taloutta ja tarjoavat suuren määrän työpaikkoja EU:ssa.

Energiapolitiikan alalla ITRE-valiokunta muistuttaa, että olisi annettava suurempi painoarvo sellaisille talousarvion aloille, joilla pyritään saamaan päätökseen energian sisämarkkinat ja luomaan vähähiilinen talous, jotta saavutetaan energiaunionin tavoitteet ja EU:n ilmastotavoitteet. Tätä varten on tarpeen varata riittävästi määrärahoja yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin, joilla on tarkoitus varmistaa energialähteiden ja kuljetusreittien monipuolistaminen sekä kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliitettävyys, sekä myöntää lisärahoitusta ESIR-rahaston tekniseen apuun, jotta voidaan koota yhteen ja luoda hankkeita, jotka koskevat älykkäitä verkkoja, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä.

Tämän vuoksi sekä energia-, liikenne- ja digitaalisten verkkojen yhteenliitäntätason nostamiseksi ITRE-valiokunta pitää Verkkojen Eurooppa -välinettä erittäin tärkeänä ja panee siksi myönteisenä merkille sen määrärahojen lisäyksen vuoden 2018 talousarviossa.

Koska Horisontti 2020 -ohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline ovat erittäin tärkeitä, ITRE-valiokunta haluaisi kuitenkin ehdottaa, että näiden ohjelmien, joita leikattiin ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi, budjettikohtien alkuperäiset vuotuiset määrärahat palautetaan. Tämä lisäys voitaisiin rahoittaa käyttämällä kaikkia nykyisessä rahoituskehysasetuksessa käytettävissä olevia rahoituskeinoja. Tässä yhteydessä ITRE-valiokunta haluaisi muistuttaa parlamentin ESIR-rahastosta käydyissä neuvotteluissa antamasta sitoumuksesta vähentää mahdollisimman paljon kielteisiä vaikutuksia näihin kahteen ohjelmaan, joiden rahoitukseen tehtiin tuntuvia leikkauksia komission ehdotukseen verrattuna jo monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevissa neuvotteluissa.

Olemme myös huolissamme siitä, että ESIR-rahaston voimassaoloajan pidentäminen, niin onnistunut väline kuin se onkin, ja siihen liittyvä takuun kasvattaminen 2 miljardilla eurolla, voi heikentää jälleen Horisontti 2020 -ohjelmaa ja Verkkojen Eurooppa -välinettä. Näin ollen kehotamme esittelijää puolustamaan kyseisiä ohjelmia.

EU:n erillisvirastojen osalta, joilla on merkittäviä toimeenpanotehtäviä EU:n politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ITRE-valiokunnan vastuualueella, katsomme, että 5 prosentin henkilöstövähennys sekä uudelleen kohdennettavien toimien varanto olisi lopetettava vuonna 2018. ITRE-valiokunta on huolissaan siitä, että komission vuoden 2018 talousarvioesityksessä esitetyt määrät eivät vastaa energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) todellisia rahoitustarpeita. Haluamme sen vuoksi korostaa tarvetta varmistaa ACERin riittävä rahoitus ja henkilöstö ottaen huomioon lainsäädäntävallan käyttäjän sille antamat uudet tehtävät. Lisäksi, vaikka Euroopan GNSS-virastolle (GSA) myönnettäviä määrärahoja on lisätty, sen uusien virkojen määrä on edelleen riittämätön, jotta se voisi täyttää lainsäädännöllä sille määrätyt uudet tehtävät.

Vuoden 2018 talousarviossa erityistä huomiota on kiinnitettävä myös uusiin lainsäädäntöaloitteisiin, kuten WIFI4EU, jota koskeva budjettikohta perustettiin vasta viime vuonna. Tässä yhteydessä ITRE-valiokunta arvostaa suuresti sitä, että monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksessa tehdyt lisäykset oli jo sisällytetty vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja vaatii pitäytymään sitoumuksessa investoida 120 miljoonaa euroa WIFI4EU-aloitteeseen vuosien 2017 ja 2019 välillä.

ITRE-valiokunta panee myös merkille ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmille myönnettävien määrärahojen lisäyksen vuoden 2018 talousarviossa. Valiokunta toteaa, että käytöstä poistamiseen tarvitaan unionin rahoitustukea, ja pahoittelee prosessin viivästymistä. Tästä syystä pitäisimme myönteisenä, jos vastaaviin budjettikohtiin tehtäisiin lisäyksiä varovaisuutta noudattaen ja perusteellisten analyysien jälkeen.

ITRE-valiokunta on tyytyväinen siihen, että parlamentin päätöslauselmassa vuoden 2018 talousarvion yleisistä suuntaviivoista on toistettu aiemmat vaatimukset siitä, että EU:n talousarviossa on oltava riittävästi maksumäärärahoja. Jos unioni ei pysty täyttämään maksumäärärahoja koskevia oikeudellisia ja poliittisia sitoumuksiaan, tämä voi vahingoittaa vakavasti sen luotettavuutta, ja arvostamme todella jatkuvia ponnistelujanne tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Toivomme, että budjettivaliokunta voisi ottaa nämä seikat huomioon valmistellessaan mietintöään trilogin neuvotteluvaltuuksista, ja odotamme innolla, että voimme jatkaa valiokuntiemme välistä yhteistyötä koko vuoden 2018 budjettikierroksen ajan.

Kunnioittavasti

(allekirjoitus)

Jerzy Buzek

Tiedoksi: Vuoden 2018 talousarvion esittelijä Siegfried Mureşan


LIITE: KALATALOUSVALIOKUNNAN KIRJE

Kalatalousvaliokunnan puheenjohtajan Alain Cadecin 27. huhtikuuta 2017 päivätty kirje vuoden 2018 talousarvion yleisesittelijälle Siegfried Mureşanille

Käännös

Asia:  PECH-valiokunnan painopisteet komission vuoden 2018 talousarviossa

Arvoisa kollega

Kalatalousvaliokunta on päättänyt ilmoittaa budjettivaliokunnalle komission vuoden 2018 talousarviota koskevista näkemyksistään ja painopisteistään kirjallista menettelyä noudattaen ja kirjeellä, joka on hyväksytty sen viimeksi pidetyssä valiokuntakokouksessa 25. huhtikuuta 2017.

Kalatalousvaliokunta panee merkille neuvoston kannan, jonka mukaisesti vuoden 2018 talousarvion ja korjaavien budjettivälineiden on pysyttävä tiukasti asiaankuuluvien, vuosiksi 2014–2020 vahvistettua monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mukaisten enimmäismäärien rajoissa. Neuvosto katsoo, että enimmäismääriin on jätettävä riittävästi liikkumavaraa ennakoimattomia tilanteita varten.

Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) rahoitusvarat ovat keskittyneet pääluokkaan 3 ja osastoon 11 (meri- ja kalastusasiat, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) sekä pakolliset rahoitusosuudet alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille ja kestävää kalastusta koskeviin sopimuksiin).

Kalatalousvaliokunta katsoo, että seuraavat painopisteet olisi sisällytettävä trilogin neuvotteluvaltuuksiin:

1. Kalatalousvaliokunta ilmaisee huolensa neuvoston lausumasta, jonka mukaisesti vuoden 2018 talousarvion ja korjaavien budjettivälineiden on pysyttävä tiukasti asiaankuuluvien, vuosiksi 2014–2020 vahvistettua monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mukaisten enimmäismäärien rajoissa.

EMKR:n talousarviosta ei saisi rahoittaa uusia aloitteita unionin nykyisten ohjelmien ja toimintapolitiikkojen vahingoksi. ESIR-rahastoon liittyviä määrärahoja, joilla rahoitetaan EMKR:ää, Horisontti 2020:tä sekä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa ohjelmaa, ei voida leikata talousarviossa, jotta rahastojen on mahdollista saavuttaa tavoitteensa. Neuvoston muistutus siitä, että enimmäismääriin on jätettävä riittävästi liikkumavaraa ennakoimattomia tilanteita varten, jotta mahdollisista uusista ja ennakoimattomista toimista selvitään lähitulevaisuudessa, ei ole realistinen.

Kun otetaan huomioon, että yli 60 prosenttia unioniin tuotavista kalataloustuotteista tulee kansainvälisiltä vesiltä ja kolmansien maiden talousvyöhykkeiltä, vuoden 2018 talousarviossa on oltava asianmukaiset ja luotettavat talousarviomääräykset erityisesti sen vuoksi, että Marokon, Kap Verden, Norsunluurannikon, São Tomén ja Príncipen sekä Madagaskarin kanssa tehdyt pöytäkirjat aiotaan uudistaa.

2. Kalatalousvaliokunta pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota EU:sta vaikuttaa monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020. Kalatalousvaliokunta korostaa, että brexitin vuoksi on annettava mahdollisimman suuri painoarvo uuden finanssipoliittisen kehyksen laatimiseen johtavalle prosessille. EU:n talousarvion joustavuuden lisääminen on äärimmäisen tärkeää unionin tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta merkitsee sitä, että merkittävien kalavarojen käyttöoikeus menetetään, mistä on huomattavia vaikutuksia kalastusalalle ja unionin laivaston kokoonpanolle. Kalatalousvaliokunta kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että on olemassa rannikkoyhteisöjä, joista 65 prosenttia on riippuvaisia kalastusalasta. Kalatalousvaliokunta kehottaa toteuttamaan asianmukaisia ja pikaisia taloudellisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan tämän alueen taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus brexit-neuvottelut huomioon ottaen.

Kalatalousvaliokunta on erittäin epäileväinen sen suhteen, että kalastusalalla nykyään käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla tämä tilanne voitaisiin hoitaa tyydyttävästi.

Ystävällisin terveisin

Alain CADEC


LIITE: KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

IPOL-COM-LIBE D (2017)19959        D 308218      19.5.2017

Jean Arthuis

Budjettivaliokunnan puheenjohtaja

ASP 09G205

Asia:   LIBE-valiokunnan painopisteet vuoden 2018 talousarvioesityksessä

Arvoisa puheenjohtaja

Ilmoitan tässä kirjeessä tiedoksenne LIBE-valiokunnan painopisteet vuoden 2018 talousarvioesityksestä käytävissä neuvotteluissa.

LIBE-valiokunta on tyytyväinen äskettäin tehtyyn sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista ja sen mahdollisesti talousarvion 2018 toteutukseen mukaan tuomasta joustavuudesta, jota komissio korosti asiasta antamassaan julkilausumassa. Valiokunta on tyytyväinen periaatepäätökseen korottaa otsakkeen 3 määrärahoja 2,55 miljardilla eurolla vuosien 2018–2020 enimmäismäärästä. Se kuitenkin korostaa, että määrä vahvistettiin kaikkien vuoden 2016 lopussa tiedossa olevien lainsäädäntöehdotusten pohjalta; ts. siinä huomioitiin siten myös Dublin-asetuksen tarkistamisesta aiheutuva rahoitusvaikutus (noin 460 miljoonaa euroa vuodessa), vaikka asetusta ei ole tähän päivään mennessä (toukokuu 2017) hyväksytty. Lisäksi komissio on esittänyt tämän jälkeen uusia ehdotuksia.

On myös mahdollista, että oikeus- ja sisäasioiden alalla tapahtuvan poliittisen kehityksen seurauksena ilmaantuu uusia rahoitustarpeita, joita ei ole laskettu tähän 2,55 miljardin euron kokonaismäärään. Kun lisäksi otetaan huomioon mahdolliset ennakoimattomat tapahtumat monivuotisen rahoituskehyksen loppujakson aikana, on mahdollista, että 2,55 miljardin euron määrä ei riitä.

Jo pelkästään vuonna 2017 joustovälineestä ja ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otettiin käyttöön varoja otsakkeen 3 enimmäismäärän täydentämiseksi 1,7 miljardilla eurolla. Vuosiksi 2018–2020 kaavailtu 2,55 miljardin euron lisäys saattaa näin ollen edellyttää huomattavaa priorisointia. LIBE-valiokunnan painopisteet vuoden 2018 talousarvioesitystä koskevissa neuvotteluissa liittyvät kolmeen laajaan poliittiseen kategoriaan: 1) turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat, 2) unionin ulkorajojen valvonta ja 3) unionin sisäinen turvallisuus. Valiokunnan tärkeimmät painopisteet näiden kolmen poliittisen kategorian menoille vuonna 2018 ovat seuraavat:

1) Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden alalla LIBE-valiokunnan ensimmäinen painopiste on varmistaa riittävä rahoitus unionin sisäisen humanitaarisen hätätilan tukivälineelle, sillä tämä mekanismi on välttämätön, jotta voidaan vastata nopeasti unionin alueella tapahtuviin humanitaarisiin kriiseihin. Toinen painopiste on rahoittaa toimia, jotka liittyvät kansainvälistä suojaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta hakevien ihmisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen. Kolmas painopiste on tarjota riittävä rahoitus Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston muuttamiselle täysin toimintakykyiseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastoksi.

2) EU:n ulkorajojen valvonnan ja hallinnan kohdalla LIBE-valiokunnan ensimmäinen painopiste on jatkaa asianmukaista rahoitusta Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, jotta se saataisiin mahdollisimman pian täysin toimintakykyiseksi. Toinen painopiste on varmistaa rahoitus unionin nykyisten ja tulevien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyville toimille eu-LISAn talousarviosta. LIBE-valiokunta korostaa, että eu-LISAn palveluksessa on liian vähän henkilöstöä, kun otetaan huomioon viraston vastuualaan kuuluvien, meneillään olevien ja tulevien hankkeiden laajuus. Valiokunta suositteleekin, että viraston henkilöstön määrä korotetaan asianmukaiselle tasolle.

3) Unionin sisäisen turvallisuuden hallintaan liittyvä ensimmäinen painopiste koskee toimia, joilla pyritään vahvistamaan poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä osana Euroopan turvallisuusagendaa. Tavoitteena on terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjunnan parantaminen. Tästä olisi katettava kyseisten virastojen työsuunnitelmiin sisältyviä toimia, komission ehdottamat parannukset nykyiseen SIS II -järjestelmään sekä tulevat lainvalvontatoimet unionin tietojärjestelmien yhteydessä. LIBE-valiokunta pyytääkin osoittamaan Eurojustille riittävästi määrärahoja. Toinen painopiste on rahoittaa kyberrikollisuuden torjuntatoimia tietosuoja- ja tietoturvallisuusprioriteettien, Euroopan turvallisuusagendan ja vuoden 2017 loppupuoliskolla tarkistettavan EU:n kyberturvallisuusstrategian mukaisesti.

Valiokunta haluaa muistuttaa, että sen toimivaltuuksien ulkopuolella olevat ulkoiset ohjelmat vaikuttavat unionin sisäisiin rahoitustarpeisiin. Se korostaa näin ollen, että on tärkeää suunnitella ja valvoa unionin ulkoisista rahoitusvälineistä osoitettuja varoja tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Lisäksi LIBE-valiokunta suosittelee, että parlamentti pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen, jolla varmistetaan, että hätätilanteessa sovellettavassa väliaikaisessa sisäisten siirtojen järjestelmässä Italialle ja Kreikalle kohdennetut käyttämättä jääneet varat kohdennetaan uudelleen otsakkeessa 3.

Kunnioittavasti

Claude MORAES


LIITE: PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajan Danuta Maria Hübnerin 1. kesäkuuta 2017 päivätty kirje budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuisille

Käännös

Asia:  Vuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevat AFCO-valiokunnan ensisijaiset tavoitteet

Arvoisa puheenjohtaja

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta, jonka puheenjohtajana toimin, on tietoinen, että tämän vuoden talousarviomenettely käynnistetiin vähän myöhemmin kuin tavallisesti, kun komissio esitteli vuotta 2018 koskevan ennakkoarvioinnin 30. toukokuuta 2017. Koska tämän viiveen johdosta määräaika vuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevan mietintönne hyväksymiselle on hyvin kireä, vuoden 2018 talousarviota koskevan AFCO-valiokunnan lausunnon valmistelijana minulle on annettu tehtäväksi valmistella kantamme kyseiseen mietintöluonnokseen kirjeessä, jossa määritetään AFCO-valiokunnan ensi vuoden talousarviota koskevat ensisijaiset tavoitteet.

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta haluaa näin ollen kiinnittää huomionne seuraaviin painopistealueisiin, joita olisi aiheellista käsitellä tämän vuoden talousarvioneuvotteluissa:

– Yhteydenpidon kansalaisiin olisi kuuluttava unionin kaikkien toimielinten keskeisiin painopisteisiin vuonna 2018, ei pelkästään siksi, että vuonna 2019 pidettävät Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät, vaan myös siksi, että voidaan varmistaa laaja-alainen julkinen vuoropuhelu ja kansalaisten osallistuminen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta aiemmin tänä vuonna esitetyn komission valkoisen kirjan pohjalta. Tämän saavuttamiseksi Eurooppalaisten julkisten tilojen, joita on jo 18 jäsenvaltiossa, olisi toimittava kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeinä kanavina. Vuosi 2018 voisi olla vuosi, jolloin näiden julkisten tilojen toimintaa pyritään laajentamaan.

– Parlamentin talousarvion osalta AFCO pitää myönteisenä, että vuoden 2019 tiedotusstrategiaa on tarkasteltu uudelleen vuoden 2014 vaalikampanjasta saatujen kokemusten perusteella. On äärimmäisen tärkeää välttää äänestysaktiivisuuden mahdollista laskua, minkä vuoksi kansalaisille tiedottamisen ja kaikkien mahdollisten kanavien kautta heidän kanssaan käytävän vuoropuhelun olisi oltava parlamentin tiedotusstrategian ytimessä. Kansalaisten olisi voitava tuntea olevansa mukana, edustettuina ja sitoutuneita. Tämän saavuttamiseksi parlamentin viestintästrategian olisi oltava myös mahdollisimman hyvin niiden ehdotusten mukainen, joita parlamentti hyväksyi 11. marraskuuta 2015 Euroopan vaalilaista.

– AFCO-valiokunnan tavanomaisista talousarviota koskevista painopisteistä olen tyytyväinen siihen, että sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat ovat lisääntyneet kansalaisten Eurooppa -ohjelmalle ja että perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman maksusitoumusmäärärahat ovat lisääntyneet. Olen kuitenkin huolissani siitä, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen maksusitoumusmäärärahat ovat jonkin verran vähentyneet. Koska nämä välineet ovat tärkeitä osallistavan demokratian prosessien tehostamisessa EU:ssa ja kansalaisten luottamuksen lisäämisessä sekä unionin politiikkojen ja toimintalinjojen ymmärtämisen kannalta, AFCO-valiokunta haluaisi, että näille ohjelmille sekä niiden taustalla oleville viestintästrategioille annetaan riittävä rahoitus niin, että ne voivat saavuttaa tavoitteensa.

Luotan siihen, että budjettivaliokunta ottaa ehdotuksemme huomioon valmistellessaan vuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia.

Kunnioittavasti

Danuta Hübner

Kopio:  Siegfried Mureşan, BUDG-valiokunnan vuoden 2018 talousarvion esittelijä - pääluokka III – komissio

  Richard Ashworth, BUDG-valiokunnan vuoden 2018 talousarvion esittelijä - muut pääluokat


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.6.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Esteban González Pons, Clare Moody, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Paul Rübig, Patricija Šulin, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Xabier Benito Ziluaga, Nicola Caputo, Anneli Jäätteenmäki, Ivana Maletić, Stanisław Ożóg, Tomáš Zdechovský


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

22

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Gérard Deprez, Anneli Jäätteenmäki

PPE

Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Esteban González Pons, Ivana Maletić, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Inese Vaidere, Tomáš Zdechovský, Patricija Šulin

S&D

Nicola Caputo, Eider Gardiazabal Rubial, Clare Moody, Isabelle Thomas, Tiemo Wölken, Manuel dos Santos

Verts/ALE

Indrek Tarand

3

-

EFDD

Jonathan Arnott

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Younous Omarjee

2

0

ECR

Richard Ashworth, Stanisław Ożóg

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus