Menettely : 2016/2325(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0250/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0250/2017

Keskustelut :

PV 11/09/2017 - 24
CRE 11/09/2017 - 24

Äänestykset :

PV 12/09/2017 - 7.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0323

MIETINTÖ     
PDF 442kWORD 95k
5.7.2017
PE 602.728v03-00 A8-0250/2017

Euroopan avaruusstrategiasta

(2016/2325(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Constanze Krehl

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan avaruusstrategiasta

(2016/2325(INI))

Euroopan parlamentti, joka

   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4 artiklan ja XIX osaston 189 artiklan,

  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon Avaruusstrategia Euroopalle (COM(2016)0705),

–  ottaa huomioon 28. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta (COM(2013)0108),

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon Kohti kansalaista hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa (COM(2011)0152),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016)0587) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0300),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0306),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (COM(2016)0590),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2010)0308),

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta – 11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP11),

–  ottaa huomioon Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 377/2014(1),

–  ottaa huomioon Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013(2),

  ottaa huomioon avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU(3),

–  ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 512/2014(4),

–  ottaa huomioon asiaa koskevat neuvoston päätelmät sekä verkkoon liitettyjä automatisoituja ajoneuvoja koskevasta yhteistyöstä 14. huhtikuuta 2016 ministeritasolla annetun Amsterdamin julistuksen,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 annetun Haagin manifestin avaruuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön yhteisestä näkemyksestä ja yhteisistä tavoitteista Euroopan avaruusalan tulevaisuudelle antaman yhteisen lausuman, jonka komissio ja avaruusjärjestö allekirjoittivat 26. lokakuuta 2016,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman avaruusvoimavaroista Euroopan turvallisuudessa ja puolustuksessa(5),

  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman avaruusmarkkinoille pääsystä(6),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta ja talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntämisestä avaruusalalla(7),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa”(8),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovellukset – EU:n politiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä”(9),

–  ottaa huomioon tammikuussa 2016 julkaistun tutkimuksen avaruusmarkkinoille pääsystä Euroopassa(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä kalatalousvaliokunnan lausunnot (A8-0250/2017),

A.  ottaa huomioon, että avaruus tuottaa yhteiskunnalle monenlaista hyötyä, joka voi lisätä unionin talouden kilpailukykyä, kun sen avulla kehitetään monia uusia tuotteita ja palveluja ja tuetaan maa-, metsä- ja kalataloutta sekä meriliikennettä; toteaa, että satelliittiteknologialla voidaan helpottaa viestintäteknologian ja sellaisten korkearesoluutioisten maanseurantajärjestelmien käyttöä, joilla voidaan vaihtaa tietoja reaaliaikaisesti, sekä reagoida nopeasti luonnonkatastrofeihin ja tehostaa raja- ja turvallisuusvalvontaa;

B.  ottaa huomioon, että avaruusteknologialla, -tiedolla ja -palveluilla voidaan tukea EU:n julkisen politiikan eri aloja ja keskeisiä painopistealoja, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden edistämistä, unionin talouden vahvistamista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa;

C.  toteaa, että avaruusala ei ole EU:n kansalaisille kuluerä vaan investointi; katsoo, että kunnianhimoisella avaruusstrategialla voidaan varmistaa EU:n riippumattomuus ja asema strategisesti merkittävällä avaruusalalla ja se voi myös vauhdittaa kasvua, parantaa kilpailukykyä ja edistää uusien työpaikkojen luomista avaruusalan tuotantoteollisuudessa, toiminnassa ja toimintaketjun loppupään palvelutarjonnassa;

D.  toteaa, että parlamentin ja neuvoston vuonna 2007 tekemät poliittiset päätökset johtivat määrärahojen myöntämiseen eurooppalaisille satelliittinavigointiohjelmille eli Euroopan geostationaariselle navigointilisäjärjestelmälle (EGNOS) ja Galileolle ja päätöksissä sovittiin myös ohjelmien hallinnointirakenteesta;

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon Avaruusstrategia Euroopalle ja hyväksyy sen, että komissio on kaikin puolin sitoutunut maksimoimaan avaruuden taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyödyn, lisäämään avaruusteknologian ja ‑sovelluksien käyttöä julkisen politiikan tukemiseksi, tukemaan globaalisti kilpailukykyistä ja innovoivaa Euroopan avaruusalaa, lujittamaan Euroopan riippumattomuutta avaruudessa ja vahvistamaan Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana sekä edistämään avaruusalan kansainvälistä yhteistyötä;

2.  muistuttaa komissiota, että on ehdottoman välttämätöntä varmistaa EU:n avaruusohjelmien jatkuvuus ja tarkastella Galileo- ja Copernicus-ohjelmien tulevaa kehitystä erityisesti myönteisen ja ennakoitavan investointiympäristön luomiseksi alan toimintaketjun loppupäässä; katsoo, että tähän päästään vain, jos avaruuteen liittyvien lippulaivaohjelmien ja toimintaketjun loppupään tietoinfrastruktuurin pitkän aikavälin julkinen rahoitus taataan samalla kun tunnustetaan, että yksityissektorin merkittävä osallistuminen on välttämätöntä;

3.  korostaa tuloksia, joita jäsenvaltiot, Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja Euroopan sääsatelliittijärjestö (Eumetsat) ovat saavuttaneet avaruusalalla käyttäen uutta teknologiaa, tutkimusmatkoja sekä maan- ja säähavainnointivalmiuksia;

4.  pitää tärkeänä arvioida Galileo- ja Copernicus-ohjelmia ennen kuin komissio esittää uudet lainsäädäntöehdotuksensa osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä; katsoo, että tässä arvioinnissa olisi käsiteltävä muun muassa Euroopan GNSS-viraston (GSA) tulevaa roolia Galileossa ja sen mahdollista roolia Copernicuksessa, GSA:n ja ESAn suhteiden yksinkertaistamista sekä nykyistä jakoa viraston varsinaisiin tehtäviin ja muille siirrettyihin tehtäviin; kehottaakin komissiota varmistamaan, että GSA:lla on valmiudet ottaa vastaan uusia tehtäviä ennen kuin sille annetaan niitä;

5.  korostaa, että arvioinnin tuloksia olisi myös hyödynnettävä tulevissa keskusteluissa EU:n ja ESAn suhteista ottaen huomioon 26. lokakuuta 2016 allekirjoitettu EU:n ja ESAn yhteinen julkilausuma; kehottaa komissiota tutkimaan yhteistyössä ESAn kanssa eri vaihtoehtoja, jotta voidaan yksinkertaistaa unionin avaruusasioiden hallinnoinnin monimutkaista institutionaalista toimintakehystä ja selkeyttää näin työnjakoa vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi;

6.  korostaa, että GSA:lla olisi oltava riittävästi henkilöstöä, jotta voidaan turvata Euroopan GNSS-ohjelmien sujuva toiminta ja hyödyntäminen; pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen GSA:lle varattujen resurssien riittävyyttä ottaen huomioon sen nykyiset ja tulevat tehtävät; katsoo, että henkilöstön rekrytointia koskevia periaatteita ja menettelyjä olisi GSA:lle annettujen uusien tehtävien vuoksi mukautettava 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti;

7.  korostaa, että nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi seuraavaan EU:n talousarvioon olisi varattava nykyistä enemmän määrärahoja avaruusalaa varten, jotta tuetaan koko arvoketjua (avaruus- ja maasegmentit, maanseuranta, navigointi ja viestintä), mikä on varmistettava tulevassa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa; muistuttaa, että toimintaketjun loppupään markkinoiden menestyksellinen kehittäminen riippuu erityisesti Galileo- ja Copernicus-ohjelmien oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta ja jatkuvasta kehittämisestä, minkä lisäksi näiden ohjelmien riittävää rahoitusta olisi pidettävä ensisijaisena asiana; painottaa tarvetta ylläpitää ja lisätä unionin lisäarvoa ja EU:n avaruusohjelmien ainutlaatuisia tuloksia, kun seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tehdään määrärahapäätöksiä;

8.  kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia hyödyntää EU:n avaruusohjelmien synergioita, jotta voidaan lisätä vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta; katsoo myös, että EU:n avaruuspolitiikassa mukana olevien EU:n virastojen välistä tiedonvaihtoa olisi tehostettava synergiavaikutusten lisäämiseksi; huomauttaa, että eri toiminta-alat lähenevät toisiaan yhä enemmän; kehottaa komissiota julkaisemaan vuosittaisen kertomuksen EU:n virastojen yhteistyön luonteesta ja laajuudesta;

9.  korostaa, että on tärkeää selvittää sisämarkkinoiden toiminnan esteet avaruusperusteisten tuotteiden ja palvelujen alalla ja puuttua näihin esteisiin;

Avaruudesta yhteiskunnalle ja EU:n taloudelle saatavan hyödyn maksimointi

10.  korostaa, että avaruusohjelmat ja niiden palvelut ovat keskeisessä asemassa sellaisilla politiikan ja talouden aloilla kuin energia-, ilmasto-, ympäristö-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, terveydenhuolto, maa-, metsä- ja kalatalous, liikenne, matkailu, digitaalimarkkinat ja matkaviestintä sekä aluepolitiikka ja asemakaavasuunnittelu; katsoo, että ne tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia vastata esimerkiksi muuttoliikkeen, rajavalvonnan ja kestävän kehityksen haasteisiin; korostaa myös Euroopan avaruusstrategian merkitystä kattavan EU:n meripolitiikan kannalta, ja toteaa, että kaukokartoitussatelliittien ja -järjestelmien taloudellisesta käytöstä on merkittävää hyötyä yhteiskunnalle;

11.  pyytää komissiota nopeuttamaan EGNOS-järjestelmän sekä Galileo- ja Copernicus-ohjelmien täysimääräistä taloudellista hyödyntämistä asettamalla asianmukaiset tavoitteet markkinoillepääsyä varten, parantamalla Copernicus-ohjelman tietoihin pääsyä ja niiden käsittelemistä, jotta yritykset ja varsinkin pk-yritykset ja uusyritykset voivat kehittää sovelluksia avaruusdatan pohjalta, ja parantamalla integrointia muihin digitaalisiin palveluihin, kuten älykkäisiin liikennejärjestelmiin, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään, jokiliikenteen tietopalveluun, SafeSeaNet-järjestelmään ja tavanomaisiin navigointijärjestelmiin, sekä laajentamalla avaruusratkaisujen mahdollisuuksia; painottaa, että kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä satelliittinavigointi- ja maanseurantatiedoista ja -palveluista;

12.  suhtautuu myönteisesti komission toimiin pilvipalvelualustojen hankkimiseksi maanseurantatietoja varten, niin että varmistetaan, että unioni saa kaiken mahdollisen taloudellisen hyödyn avaruuteen liittyvistä lippulaivaohjelmistaan, ja taataan käyttäjien kestävä pääsy tietoihin ja valmiuksien kehittäminen; kehottaa komissiota nopeuttamaan tämän alan työtään, jotta ensimmäiset tietoalustat ovat valmiit otettavaksi käyttöön vuonna 2018; katsoo, että kaikkien näitä alustoja koskevien tarjouksien olisi oltava avoinna yksityisille toimijoille;

13.  pyytää komissiota arvioimaan Copernicus-ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien tahojen toimintaa, erityisesti niiden hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi, jotta helpotetaan hakumenettelyjä pk-yrityksien kannalta;

14.  korostaa, että tarvitaan ”avaruudenkestävää” lainsäädäntöä, ja pyytää samoin kuin jo edellä mainitussa päätöslauselmassaan avaruusmarkkinoille pääsystä, että komissio tekee järjestelmällisen ”avaruustarkastuksen” aina ennen uusien lainsäädäntöehdotusten ja muiden ehdotusten esittämistä; kehottaa komissiota poistamaan tekijät, jotka estävät avaruustekniikan käytön julkisella sektorilla, esimerkiksi uuden ja voimassa olevan EU:n lainsäädännön noudattamisen valvomiseksi; katsoo, että yleistä järjestystä voidaan parantaa huomattavasti käyttämällä avaruustekniikkaa, josta esimerkkejä ovat eCall-hätäviestijärjestelmä ja digitaalinen ajopiirturi; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia ottamaan käyttöön avaruusteknologiaa esimerkiksi hankkimalla eurooppalaisia maanseurantatietoja tai -palveluja ja käyttämällä niitä toimintansa tavoitteiden saavuttamiseksi;

15.  muistuttaa avaruuden siistimisen kokeiluhankkeesta, joka perustuu kiertoradalta poistamiseen ja innovatiivisten materiaalien käyttöön avaruuskalustossa ja jonka tarkoituksena on testata avaruusalalla sovellettavan tulevan yhteisen teknologia-aloitteen toteutettavuutta ja vaikuttavuutta; toteaa, että tarvitaan riittävästi sekä julkisia että yksityisiä varoja, jotta voidaan varmistaa unionin avaruusalan kestävyys ja kilpailukyky ja kehittää unionin roolia avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana;

16.  katsoo, että Copernicuksen roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa olisi kehitettävä edelleen; kehottaa komissiota ottamaan mahdollisimman pian käyttöön Horisontti 2020 -ohjelman(11) puitteissa parhaillaan kehitteillä olevat Copernicus-ohjelmaan perustuvat valmiudet seurata hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä, jotta voidaan vastata COP21-sopimuksesta johtuviin tarpeisiin ja mahdollistaa sopimuksen tehokas täytäntöönpano; tukee hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä seuraavien tulevien satelliittien kehittämistä;

17.  suhtautuu myönteisesti 15. joulukuuta 2016 annettuun julkilausumaan, joka koskee Galileon ensimmäisiä palveluja; korostaa, että Galileo-signaalin yleinen käyttö on edellytys vahvojen toimintaketjun loppupään markkinoiden kehittämiseksi avaruusperusteisille sovelluksille ja palveluille ja että olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, tarvittaessa myös sääntelytoimenpiteitä, jotta EU:ssa myytäviltä laitteilta vaadittaisiin täyttä yhteensopivuutta Galileo- ja EGNOS-järjestelmien kanssa ja edistettäisiin sellaisten laitteiden pääsyä globaaleille markkinoille, joilla on Galileo- ja EGNOS-valmius; kehottaa myös komissiota harkitsemaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan GNSS-toimialojen loppupään toimijoiden kilpailukykyä;

18.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kriittisessä infrastruktuurissa käytettävillä GNSS-pohjaisilla kelloilla on Galileo- ja EGNOS-valmius, ja katsoo, että tämä on erittäin merkityksellistä turvallisuuden kannalta;

19.  korostaa, että satelliittien avulla voidaan tarjota keskeytymättömiä erittäin nopeita yhteyksiä erityisesti syrjäisillä alueilla, mikä on tärkeää digitaalisen kuilun poistamiseksi, nopeiden verkkojen kehittämiseksi ja esineiden internetin laajentamiseksi, niin että erilaiset palvelut kuten itseohjautuva ajaminen, älykkäät kalustonseuranta- ja rahdinhallintatoiminnot, sähköinen viranomaisasiointi, verkko-oppiminen ja sähköiset terveyspalvelut tulevat mahdollisiksi; painottaa maa- ja avaruussijoitteisen teknologian keskinäistä täydentävyyttä erittäin suuren kapasiteetin verkkojen luomisessa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon tämän ja myös satelliittien merkityksen tällä alalla; korostaa myös tarvetta varata asianmukaiset taajuusalueet näiden satelliittipalvelujen toimintaa varten ja kehottaa ottamaan tämän huomioon televerkkoja koskevassa nykyisessä lainsäädäntötyössä ja investoimaan asianmukaisesti tutkimukseen ja kehittämiseen; katsoo, että Euroopan avaruusstrategiaa olisi toteutettava koordinoidusti komission digitaalistrategioiden kanssa jäsenvaltioiden ja teollisuuden tuella, jotta edistetään satelliittiviestinnän tehokasta ja kysyntäperusteista käyttöä yleisen yhteenliitettävyyden edistämiseksi kaikkialla EU:ssa;

20.  painottaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) tärkeää roolia avaruusalan toimintaketjun loppupään markkinoiden edistämisessä ennen kaikkea julkisten hankintojen avulla ja myös maissa, joilla ei vielä ole laajaa avaruusalaa; katsoo, että tätä olisi käsiteltävä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta parhaillaan käytävissä keskusteluissa; tukee kohdennettujen toimien käyttöönottoa valmiuksien kehittämiseksi, jotta avustetaan sellaisia jäsenvaltioita ja alueita, joilla on orastavia avaruusvalmiuksia; korostaa alueellisen ulottuvuuden tärkeyttä avaruudesta saatavien hyötyjen tuomiseksi kansalaisten ulottuville ja toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen voi johtaa synergioihin älykkäiden erikoistumisstrategioiden ja EU:n kaupunkiagendan kanssa; tukee siksi alue- ja paikallisviranomaisten laajempaa osallistumista EU:n tuloksekkaaseen avaruuspolitiikkaan, myös unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla; painottaa, että alueiden komitean olisi oltava Copernicus-käyttäjäfoorumin jäsen, jotta korostetaan alueellisten ja paikallisten toimijoiden merkitystä Copernicus-ohjelman tietojen käyttäjinä;

21.  korostaa, että käyttäjät, kuten pk-yritykset sekä alue- ja paikallisviranomaiset, eivät vielä tiedä tarpeeksi Galileo- tai Copernicus-ohjelmiin liittyvien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, mukaan lukien Euroopan investointipankin rahoitus, ja että on parannettava viipymättä kohdennettua tiedotusta näistä mahdollisuuksista;

22.  toteaa, että avaruusteknologialla ja avaruuteen liittyvillä EU:n kahdella lippulaivaohjelmalla on oma roolinsa maa-, meri-, ilma- ja avaruusliikenteen tekemisessä älykkäämmäksi, turvallisemmaksi, varmemmaksi ja kestävämmäksi ja sen integroinnissa tulevaisuuden strategisiin aloihin, kuten itseohjautuviin ja verkkoon liitettyihin autoihin ja miehittämättömiin ilma-aluksiin; katsoo, että avaruusstrategian avulla voidaan täyttää paremmin uudet tarpeet liikenteen turvallisuudesta ja saumattomasta liitettävyydestä, luotettavammasta paikannuksesta, intermodaalisuudesta ja yhteentoimivuudesta; kannustaa komissiota ottamaan liikennealan sidosryhmät mukaan avaruusalan kanssa käytävään vuoropuheluun, jotta voidaan varmistaa avoimuus, ja helpottamaan Euroopan avaruusteknologian pääsyä liikennemarkkinoille, jotta parannetaan EU:n liikennepalvelujen kilpailukykyä eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota avaruusmatkailun kehitykseen;

23.  kehottaa komissiota tukemaan EGNOS-perusteisen menetelmän soveltamista ilma-alusten laskeutumiseen niin pienemmille kuin suuremmillekin lentoasemille; muistuttaa, että EGNOS-järjestelmän avulla voitaisiin saavuttaa taloudellista etua ja parantaa tarkkuutta, häiriönsietokykyä ja turvallisuutta, kun käytetään turvallisuuden kannalta kriittisiä sovelluksia esimerkiksi ilma-alusten laskeutumiseen; muistuttaa myös, että on tärkeää laajentaa EGNOS-järjestelmän kattavuutta ensin Kaakkois- ja Itä-Eurooppaan ja sitten Afrikkaan ja Lähi-itään; katsoo, että Galileolla voisi olla keskeinen rooli lennonjohdossa, sillä se voisi toimia tärkeänä tukena siirryttäessä tutkaperusteisesta satelliittiperusteiseen valvontaan;

24.  korostaa lisäksi, että on tärkeää varustaa ilma-alukset automatiikkaan perustuvan valvonnan lähetyksiin (ADS-B) perustuvalla avaruusperusteisella teknologialla ja velvoittaa toiminnanharjoittajat asentamaan ilma-aluksiin ADS-B-teknologiaa, jotta kyetään takaamaan ilma-alusten reaaliaikaisen jäljittämisen täsmällisyys ja luotettavuus sekä säästämään polttoainetta;

25.  korostaa EU:n avaruusohjelmien merkitystä meri- ja merenkulkuasioissa, kalastuksessa ja yleisemmin sinisessä taloudessa, kun on kyse esimerkiksi laittoman, ilmoittamattoman tai sääntelemättömän kalastuksen torjunnasta, valtamerien ja kalakantojen tilan ja terveyden kartoittamisesta ja arvioinnista, kalankasvatuksen tuottavuuden edistämisestä, merten tutkimuksen helpottamisesta, etsintä- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä sekä satelliittiyhteyksien tarjoamisesta laivojen lääkinnällisten laitteiden tarpeisiin; toteaa, että tämän vuoksi tarvitaan avaruusperusteisia valmiuksia valtamerten valvontaan sekä Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-palvelujen tehokasta koordinointia;

Maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen avaruusalan tukeminen

26.  korostaa, että onnistuminen avaruusalalla ja myös alan kilpailukyky sekä teknisten läpimurtojen kehittäminen riippuvat paljolti tutkimuksesta ja innovoinnista; kehottaa lisäämään ja laajentamaan yhdeksännen puiteohjelman mukaista avaruusalaa koskevaa budjettikohtaa; painottaa EU:n, ESAn ja jäsenvaltioiden täysipainoisen yhteistyön merkitystä, jotta varmistetaan tehokkuus ja vältetään päällekkäisyydet erityisesti sellaisilla aloilla, joilla useat toimijat myöntävät tutkimusrahoitusta; katsoo, että tutkimusta ja innovointia olisi kannustettava ja rahoitettava siten, että monet erilaiset avaruusteknologiat hyötyvät niistä; kehottaa komissiota laajentamaan sekä Horisontti 2020 -ohjelmassa että tulevissa puiteohjelmissa pk-yrityksiä koskevan välineen käyttöä, jotta edistetään liiketoimintamahdollisuuksia avaruusperusteisten tuotteiden ja palvelujen alalla;

27.  kehottaa komissiota varmistamaan julkisten hankintojen yhteydessä, että EU:n yrityksiä kohdellaan oikeudenmukaisesti kolmansien maiden yrityksiin nähden erityisesti ottamalla huomioon hinnat, joita yritykset perivät muilta asiakkailta maailmanlaajuisesti, jotta voitaisiin varmistaa, että sääntöjä noudatetaan ja että markkinatoimijat noudattavat rehellisiä menettelytapoja, tasapuolisten kilpailuedellytysten takaamiseksi; muistuttaa, että Euroopan avaruusteollisuutta on vastassa yhä kovempi kansainvälinen kilpailu; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uudenlaisten hankintajärjestelmien käytön vahvistamisesta;

28.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa Euroopan teollista perustaa ja taata EU:n strateginen riippumattomuus monimuotoistamalla hankintalähteitä ja hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla monia EU:n tarjoajia; katsoo siksi, että on edistettävä tasapainoisesti toimialan osallistumista kaikilla eri tasoilla, ja kehottaa komissiota tukemaan Euroopan avaruusalaa sen arvoketjun koko pituudelta; katsoo, että avaruusalan klustereilla voi olla hyödyllinen rooli avaruusteollisuusstrategiassa;

29.  kehottaa komissiota tukemaan sitä, että kehitetään Euroopan laajuisesti uusia avaruusliiketoiminnan malleja ja avaruusteknologioita, jotka voivat mullistaa alan ja alentaa kustannuksia (esimerkiksi pienten satelliittien avaruuteen lähettämisen mahdollistavaa eurooppalaista teknologiaa, kuten uudelleenkäytettävät ilmapallot ja kantoraketit);

30.  pyytää komissiota tarkastelemaan pk-yritysten tilannetta ja tarpeita määritellessään avaruusinfrastruktuurin ja -palvelujen alan hankintasopimusten keston, jotta avaruusalan yrityksillä olisi tasapuoliset toimintaedellytykset;

31.  tähdentää tarvetta investoida päättäväisemmin EU:n kansalaisten avaruusalan koulutukseen, jotta nämä voivat muun muassa hyödyntää kaikkia avaruusalan luomia mahdollisuuksia siirryttäessä digitaaliyhteiskuntaan; korostaa avaruuspolitiikan saavutusten merkitystä tulevia sukupolvia innoittavavana tekijänä ja eurooppalaisen identiteetin edistäjänä; painottaa siksi, että on tarpeen jatkaa ja laajentaa eurooppalaisen avarauusalan koulutuksen koordinoitua tarkastelua, jotta voidaan houkutella nuoria avaruustieteen ja -teknologian alan työurille;

32.  tähdentää, että osallistuminen ESAn valinnaisiin ohjelmiin, joissa eurooppalaiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat osallistua huipputeknologian kehittämiseen avaruuslentoja ja -järjestelmiä varten, on perustava ja olennainen väline Euroopan avaruusteollisuuden valmiuksien kehittämisessä; korostaa, että osallistuminen tällaisiin ohjelmiin tarjoaa väylän alan yrittäjyyteen ja pääsyn erittäin teknologia- ja tietämysvaltaisiin tiedehankkeisiin, jotka saattavat hyödyttää myös liikennealaa;

Euroopan autonomian lujittaminen avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä varmassa ja turvallisessa ympäristössä

33.  muistuttaa, että EU:n avaruusohjelmat ovat siviililuonteisia, ja vahvistaa sitoumuksensa siihen, että avaruutta ei militarisoida; on kuitenkin tietoinen, että avaruusalalla on EU:lle myös strateginen ulottuvuus ja että on tarpeen parantaa siviilinäkökohtien ja turvallisuus- ja puolustusnäkökohtien synergioita ja hyödyntää avaruusvalmiuksia turvallisuustarpeisiin vastaamiseksi ja ottaa tässä huomioon myös geopoliittinen ympäristö sekä yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka; katsoo, että komission olisi tarkasteltava EU:n avaruusohjelmien ja marraskuussa 2016 esitetyn Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman synergioita, jotta varmistetaan yleinen yhdenmukaisuus tällä strategisella alalla;

34.  kehottaa komissiota kokoamaan yhteen EU:n ja sen jäsenvaltioiden institutionaalisten asiakkaiden tarpeet, jotta varmistetaan riippumaton, kustannustehokas ja luotettava pääsy avaruuteen EU:n Ariane- ja Vega-kantorakettien sekä niiden tulevien kehitysmuotojen avulla; pitää tätä strategisesti erittäin tärkeänä varautumisen ja kriisinhallinnan sekä tarkoituksenmukaisen eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannalta;

35.  tukee komission tavoitetta arvioida eri tapoja tukea EU:n laukaisuinfrastruktuuriin liittyviä laitteistoja ja palveluja silloin, kun se on tarpeen EU:n politiikkatavoitteiden ja ‑tarpeiden täyttämiseksi sekä riippumattomuuden, turvallisuuden ja kilpailukyvyn kannalta; korostaa sen vuoksi Kouroussa Ranskan Guayanassa sijaitsevan Euroopan avaruussataman strategista merkitystä ja tarvetta kiinnittää erityistä huomiota avaruussatamasta sen sijaintialueelle koituviin taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin;

36.  muistuttaa, että riippumatonta pääsyä avaruuteen ei voida tarkastella erillään EU:n riippumattomista valmiuksista luoda, kehittää, laukaista, käyttää ja hyödyntää avaruusjärjestelmiä;

37.  toteaa, että Euroopan kantorakettiohjelman jatkumisesta seuraavia 3–4 vuotta pitemmälle (Ariane 6 ja Vega C) ja ohjelman taloudellisesta tilanteesta ei ole riittävää selvyyttä; on huolissaan keskipitkän ja pitkän aikavälin kantorakettiohjelmien puuttumisesta; kehottaa komissiota esittämään työohjelman, joka koskee Euroopan kantoraketteja seuraavien 20 vuoden ajalla;

38.  kehottaa komissiota kannustamaan vaihtoehtoisten laukaisuteknologioiden kehittämiseen ja ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun periaatteiden huomioon ottamiseen kaikissa kantoraketeissa ja avaruusresursseissa;

39.  katsoo, että seuraavan sukupolven satelliittijärjestelmissä olisi kehitettävä edelleen Galileo-infrastruktuurin turvallisuutta, mukaan lukien maasegmentti, ja Galileo- ja Copernicus-ohjelmien kaksikäyttövalmiutta sekä parannettava tarkkuutta ja salausta; muistuttaa, että Galileo-ohjelman julkisesti säänneltyjen palvelujen rajaaminen valtiovallan hyväksymiin käyttäjiin saattaisi tulevaisuudessa olla tärkeää reagoitaessa voimistuviin uhkiin erityisesti kriisitilanteissa;

40.  kiinnittää huomiota siihen, että avaruusinfrastruktuuri on alttiina valtiollisten ja muiden toimijoiden aiheuttamille häiriöille ja niiden hyökkäyksille ja monille muille uhille, kuten törmäyksille avaruusromuun tai muihin satelliitteihin; muistuttaa, että on tärkeää turvata kriittiset infrastruktuurit ja viestintäyhteydet sekä kehittää häiriöitä paremmin sietävää teknologiaa; panee merkille avaruuden ja avaruusteknologian kasvavan merkityksen kaksikäyttötarkoituksissa, erityisesti viestinnässä, tiedustelussa, valvonnassa ja tunnistuksessa, katastrofeihin reagoimisessa ja asevalvonnassa, ja korostaa avaruusvalmiuksien ratkaisevaa merkitystä terrorismin torjunnassa; kannustaa lisäksi investointeihin, joilla vauhditetaan uusien avaruusvalmiuksien ja uuden avaruusteknologian kehittämistä; pitää välttämättömänä, että parannetaan valmiuksia vastata uusiin uhkiin avaruudessa, mikä puolestaan vahvistaisi Euroopan avaruusalan kykyä reagoida markkinoiden, toimijoiden ja teknologioiden muuttumiseen;

41.  kehottaa komissiota lieventämään avaruusromun aiheuttamia riskejä tehostamalla nykyisiä avaruusesineiden valvontaan ja seurantaan liittyviä palveluja pyrkien luomaan ohjelman, jolla otetaan käyttöön riippumaton järjestelmä, joka pystyy tunnistamaan avaruusromusta Euroopan avaruusinfrastruktuurille aiheutuvia uhkia, edistämään toimenpiteitä törmäysten välttämiseksi avaruudessa ja pidemmällä aikavälillä poistamaan aktiivisesti romua; kannattaa suunnitelmia näiden EU:n palvelujen laajentamisesta kattamaan myös avaruusperusteiset sääennusteet ja ehdottaa, että maapallon lähelle tulevien esineiden valvontaa ja seurantaa tehostetaan edelleen, jotta estetään niiden törmäyksestä maapalloon mahdollisesti aiheutuvat katastrofaaliset seuraukset; painottaa, että muun muassa ESAssa saatavilla olevia näiden alojen valmiuksia ja asiantuntemusta olisi käytettävä perustana ja laajennettava niitä; korostaa tarvetta tuottaa mahdollisimman paljon avointa dataa, jotta edistetään tutkimusta ja innovointia;

42.  muistuttaa kyberturvallisuuden kasvavasta merkityksestä avaruusohjelmissa ja huomauttaa, että tämä ongelma on erityisen vakava, koska taloutemme on suurelta osin riippuvainen avaruusperusteisista palveluista; kehottaa komissiota vähentämään EU:n avaruusresursseihin liittyviä riskejä toteuttamalla asianmukaisia toimia, joilla suojataan avaruusinfrastruktuuria kyberuhkien varalta tarvittaessa myös salauksen avulla; pyytää komissiota varmistamaan, että kaikilla asiaankuuluvilla virastoilla on varautumissuunnitelmia mahdollisten kyberhyökkäysten varalta;

43.  katsoo, että suunniteltu Govsatcom-aloite on hyvin lupaava toimenpide, jolla varmistetaan EU:n institutionaalisten toimijoiden turvallisten, tehokkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen saanti samalla kun vastataan käyttäjien tarpeisiin monilla eri aloilla ja kannustetaan kasvua, kilpailukykyä ja innovointia koko EU:n satelliittiteleviestinnän alalla; pyytää komissiota siinä tapauksessa, että vaikutustenarviointi on riittävän myönteinen, suunnittelemaan Govsatcom-aloitteen kustannustehokkaalla tavalla, mihin voi kuulua valmiuksien yhteiskäyttö ja jakaminen tai palvelujen hankkiminen sertifioiduilta kaupallisilta viestintäsatelliiteilta, ja varmistamaan, että aloitteella luodaan merkittävää lisäarvoa ja vältetään päällekkäisyyttä olemassa olevien rakenteiden kanssa;

44.  korostaa sellaisen kattavan Euroopan avaruuspolitiikan merkitystä, jolla edistetään tehokkaasti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista antamalla asiaankuuluville elimille riippumatonta tiedustelutietoa, kuten ajantasaisen tilannetietoisuuden mahdollistavaa tietoa;

Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen

45.  pyytää komissiota edistämään EU:n avaruusresursseja ja avaruusteollisuuden valmiuksia kaikilla ulkosuhteidensa asiaankuuluvilla osa-alueilla;

46.  katsoo, että rauhallinen ja turvallinen avaruusympäristö edellyttää yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan edistää vastuullisen toiminnan ja kestävyyden periaatteita erityisesti avaruuden tutkimuksen yhteydessä, ja pyytää komissiota toimimaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja jäsenvaltioiden kanssa;

47.  korostaa tarvetta avaruusliikenteen ja -romun hallinnan kansainväliseen koordinointiin, koska niiden määrä kasvaa, kun suunnitteilla olevat valtavat satelliittikokonaisuudet otetaan käyttöön ja kun maapallon lähellä olevat kiertoradat mahdollisesti ruuhkautuvat satelliittien laukaisukustannusten jatkuvan laskun seurauksena;

48.  pyytää komissiota seuraamaan yksityisen sektorin nykyisiä pyrkimyksiä esimerkiksi avaruuden kaivostoiminnan alalla ja tarkastelemaan näiden mahdollisia vaikutuksia nykyiseen oikeudelliseen kehykseen ja erityisesti ulkoavaruussopimukseen; katsoo, että sopimuksen perusperiaatteet olisi pidettävä voimassa ja että on vältettävä kilpailu avaruuden ehtyvistä resursseista; kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kohti koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa ja kehottaa komissiota johtamaan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi käytäviä neuvotteluja; toteaa, että avaruus on ihmiskunnan yhteistä perintöä;

49.  on erittäin tyytyväinen komission aikeisiin luoda talousdiplomatian keinoin uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopan avaruusteollisuudelle; korostaa, että komission ja tapauksen mukaan jäsenvaltioiden viranomaisten, joko yksittäin tai ESA:n välityksellä, sekä Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) ja muiden elinten olisi tuettava eurooppalaisia toimijoita kolmansien maiden markkinoilla; suosittaa, että suunnitelmat tällaista koordinoitua tukea varten laaditaan etukäteen;

Tuloksellisuuden varmistaminen

50.  korostaa, että parlamentilla olisi oltava aktiivinen rooli EU:n avaruuspolitiikan kehittämisessä ja että sen olisi osallistuttava kaikkeen tietojenvaihtoon, jota komission, neuvoston, EUH:n ja ESA:n välillä tapahtuu avaruuteen liittyvistä aiheista;

51.  katsoo, että demokraattinen tuki on tärkeää avaruuteen investoimisessa; kehottaa komissiota esittämään asianmukaisesti suunnitellun ja kattavan viestintästrategian, jossa tarkastellaan avaruustekniikan kansalaisille ja yrityksille tuottamaa hyötyä; kehottaa komissiota perustamaan strategian täytäntöönpanon seuraaville kolmelle pilarille, joista kukin koskee tiettyä tärkeää kohderyhmää: a) yleisen tietoisuuden lisääminen avaruusinvestointien tarpeellisuudesta, b) tiedottaminen pk-yrityksille ja yrittäjille avaruusalan lippulaivaohjelmiin liittyvistä mahdollisuuksista ja c) avaruusalan sisällyttäminen koulutukseen osaamisvajeen poistamiseksi; pyytää komissiota esittämään parlamentille etenemissuunnitelman, joka koskee tämän viestintästrategian luomista mahdollisimman nopeasti;

52.  pyytää komissiota laatimaan aikataulun strategiassa ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten, raportoimaan säännöllisesti sen täytäntöönpanosta, ehdottamaan tarvittaessa lainsäädäntöä ja suunnittelemaan konkreettisia ja selkeitä lisätoimia, joita tarvitaan strategiassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi hyvissä ajoin;

53.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan avaruusjärjestölle.

(1)

EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1.

(3)

EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227.

(4)

EUVL L 150, 20.5.2014, s. 72.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0267.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0268.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0534.

(8)

EUVL C 227 E, 6.8.2013, s. 16.

(9)

EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 1.

(10)

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle tehty tutkimus avaruusmarkkinoille pääsystä Euroopassa, sisäasioiden pääosasto, osasto A, 2016, ISBN 978-92-823-8537-1.

(11)

https://ec.europa.eu/research/participants/data/ref/h2020/wp/2016_2017/main/h2020-wp1617-leit-space_en.pdf s. 48.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.5.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan avaruusstrategiasta

(2016/2325(INI))

Valmistelija: Geoffrey Van Orden

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille avaruuden ja avaruusteknologian kasvavan merkityksen turvallisuus- ja puolustusoperaatioissa, erityisesti viestinnässä, tiedustelussa, valvonnassa ja tunnistuksessa, mukaan lukien raja- ja merivalvonta, katastrofeihin reagoiminen ja asevalvonta, sekä kaupallisessa ja siviilitoiminnassa ja korostaa avaruuteen liittyvien valmiuksien ratkaisevaa merkitystä terrorismin torjunnassa; kannustaa lisäksi tekemään investointeja, jotta uusien avaruuteen liittyvien valmiuksien ja uuden avaruusteknologian kehittämistä voidaan vauhdittaa;

2.  kehottaa kiinnittämään huomiota globaalin turvallisuuden, infrastruktuurien ja avaruusviestintäteknologioiden haavoittuvuuteen, sillä ne ovat alttiina valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden häirinnälle ja hyökkäyksille, kyberhyökkäyksille ja avaruushyökkäysaseita koskevalle tutkimustoiminnalle sekä avaruusromulle tai satelliittien yhteentörmäykselle; muistuttaa, että on tärkeää turvata kriittinen infrastruktuuri ja viestintä sekä vakaiden teknologioiden kehittäminen ja vuonna 1967 tehtyä ulkoavaruussopimusta on tarkistettava, jotta voidaan ottaa huomioon 1960-luvun jälkeen tapahtunut teknologinen kehitys;

3.  varoittaa muun muassa Venäjän, Pohjois-Korean ja Iranin tekemästä avaruushyökkäysaseita koskevasta tutkimuksesta ja riskeistä, joita tästä voisi aiheutua kriittiselle infrastruktuurille ja viestinnälle sekä nykyisille ja suunnitelluille avaruusjärjestelmille;

4.  muistuttaa, että Euroopan turvallisuuden, puolustuksen ja vakauden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi on tärkeää estää arkaluontoisen avaruusteknologian vieminen maihin, jotka uhkaavat alueellista tai globaalia turvallisuutta ja vakautta; tukee investointeja laukaisuvalmiuksiin, kuten Vega C ja Ariane 6, ja niiden kehittämistä, jotta Euroopan mailla olisi riippumaton ja luotettava pääsy avaruuteen;

5.  vaatii EU:ta lisäämään riippumattomuuttaan avaruuteen liittyvillä aloilla; katsoo tässä yhteydessä, että yhteistyö Venäjän kanssa esimerkiksi Galileo- ja Copernicus-satelliittien laukaisemisessa voisi heikentää arkaluontoisten avaruusjärjestelmien turvallisuutta;

6.  kannustaa investoimaan avaruusteknologioiden, -resurssien ja -valmiuksien suojatoimenpiteisiin sekä EU:n tukemissa ohjelmissa että avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa;

7.  katsoo, että olemassa olevia Euroopan maiden ja johtavien ystävällismielisten avaruusvaltojen, kuten Yhdysvaltojen, Intian ja Japanin, kahdenvälisiä suhteita olisi hyödynnettävä tarvittaessa, jotta voidaan vahvistaa yhteisiä turvallisuus- ja puolustusintressejä ja parantaa keskeisiä valmiuksia sekä lujittaa olennaisen tärkeitä välineitä avaruudessa ilmenevien uhkien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi sekä niihin vastaamiseksi, jotta voidaan tehostaa avaruuspolitiikkaa, joka vahvistaisi Euroopan avaruusalan kykyä reagoida muuttuviin markkinoihin, toimijoihin ja teknologioihin, ja edistää ulkoavaruustoimintaa koskevien sopimusten ja yleissopimusten noudattamista;

8.  kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan Yhdistyneissä kansakunnissa pyrkimyksiä sopimuksen aikaansaamiseksi ehdotetusta ulkoavaruustoiminnan kansainvälisestä käytännesäännöstöstä, jolla pyritään edistämään vastuullista, avointa ja rauhanomaista toimintatapaa koskevia kansainvälisiä periaatteita ja parantamaan lopulta turvallisuutta ja kestävyyttä sekä ehkäisemään aseiden käyttöä avaruudessa; korostaa, että tämä olisi tehtävä painottamalla sitä, että avaruudessa harjoitettavaan toimintaan olisi sovellettava erityistä huolellisuutta, tarkkuutta ja asianmukaista avoimuutta toimijoiden keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi, kun otetaan huomioon avaruustoiminnan nopea kasvu viime vuosina, sillä yli 70 maalla on satelliitteja ja yhdeksällä maalla on valmiudet laukaista satelliitteja kiertoradalle;

9.  muistuttaa, että avaruuteen liittyvien valmiuksien tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävät investoinnit tuottavat erittäin merkittävää taloudellista voittoa ja kaksikäyttötuotteiden ansiosta saadaan aikaan synergiavaikutuksia avaruusohjelmissa sekä siviili- ja puolustusnäkökohtien välillä; kannustaa kehittämään kaksikäyttöjärjestelmiä, jotka ovat yhdenmukaisia EU:n jäsenvaltioiden avaruusturvallisuustavoitteiden kanssa, ja korostaa tarvetta edistää rauhanomaista toimintaa avaruudessa; toteaa lisäksi, että jotkut jäsenvaltiot käyttävät jo kaksikäyttösatelliittijärjestelmiä, jotka tukevat sekä siviilioperaatioita että valtion toteuttamia operaatioita tai sotilasoperaatioita, ja kehottaa kiinnittämään huomiota kaksikäyttöjärjestelmiin liittyvään hakkeroinnin riskiin; kannustaa teollisuutta ja toiminnanharjoittajia tarjoamaan erittäin hyvin turvattuja järjestelmiä, joissa erotetaan toisistaan julkinen ja muu käyttö;

10.  toteaa, että Galileon julkisesti säänneltyä palvelua (PRS) ja Copernicusta lukuun ottamatta vastuu avaruuteen liittyvistä siviili- ja sotilaallisista valmiuksista on edelleen kansallisella tasolla; toteaa, että Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusalan tavoitteet saavutetaan osittain hallitustenvälisten Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan puolustusviraston välisellä hallinnollisella järjestelyllä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

54

6

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Petras Auštrevičius, Mario Borghezio, Victor Boştinaru, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Janusz Korwin-Mikke, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Sabine Lösing, Ulrike Lunacek, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Alojz Peterle, Tonino Picula, Kati Piri, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Jordi Solé, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl, Geoffrey Van Orden, Anders Primdahl Vistisen, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Angel Dzhambazki, Neena Gill, Ana Gomes, Marek Jurek, Antonio López-Istúriz White, David Martin, Norica Nicolai, Soraya Post, Marietje Schaake, Jean-Luc Schaffhauser, Igor Šoltes, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Vladimir Urutchev

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

54

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Iveta Grigule, Ilhan Kyuchyuk, Javier Nart, Norica Nicolai, Jozo Radoš, Marietje Schaake, Ivo Vajgl

ECR

Angel Dzhambazki, Anna Elżbieta Fotyga, Marek Jurek, Ryszard Antoni Legutko, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Anders Primdahl Vistisen

EFDD

Fabio Massimo Castaldo

PPE

Michèle Alliot-Marie, Laima Liucija Andrikienė, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Ramona Nicole Mănescu, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Vladimir Urutchev, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica

S&D

Nikos Androulakis, Victor Boştinaru, Andi Cristea, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Neena Gill, Ana Gomes, Andrejs Mamikins, David Martin, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Kati Piri, Soraya Post, Boris Zala

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Ulrike Lunacek, Tamás Meszerics, Jordi Solé, Bodil Valero, Igor Šoltes

6

-

ENF

Jean-Luc Schaffhauser

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Miguel Urbán Crespo, Marie-Christine Vergiat

NI

Georgios Epitideios

3

0

EFDD

James Carver

ENF

Mario Borghezio

NI

Janusz Korwin-Mikke

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.6.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan avaruusstrategiasta

(2016/2325(INI))

Valmistelija: Evelyne Gebhardt

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että komission tiedonannossa ”Euroopan avaruusstrategia” muistutetaan, että Euroopan avaruusteollisuudella on yhä tärkeämpi asema maailmanlaajuisessa arvoketjussa ja se kehittää innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja erityisesti esineiden internetin tuotteita, joilla on suurta merkitystä myös muille kuin avaruusalan yrityksille ja jotka voidaan mukauttaa kuluttajakäyttöön;

B.  toteaa, että avaruusala ei ole eurooppalaisille kuluerä vaan investointi; katsoo, että unionin kunnianhimoisella avaruusstrategialla voidaan varmistaa Euroopan autonomia ja asema strategisesti merkittävällä avaruusalalla ja se voi myös vauhdittaa kasvua, kilpailukykyä ja uusien työpaikkojen luomista avaruuteen liittyvissä toimissa, valmistuksessa ja ketjun loppupään palveluissa;

1.  kehottaa komissiota edistämään avaruusalan kilpailukykyä ja innovointia malleilla, jotka eivät ole pelkästään rakenne- ja investointirahastojen varassa vaan joissa tukeudutaan myös yksityissektoriin aloilla, joilla sen osallistuminen on tärkeää; painottaa, että avaruusalan kunnianhimoista tutkimusta olisi edistettävä avokätisen ja ennakoivan lähestymistavan avulla, jossa otetaan huomioon se, että on elintärkeää taata infrastruktuuri ja palvelut pitkällä aikavälillä, jotta ketjun loppupäässä saadaan aikaan investoinneille suotuisa ilmapiiri; katsoo, että lähestymistavassa olisi myös etsittävä rahoitusvälineitä ja muita kuin rahoitusvälineitä, joilla voidaan tukea avaruustutkimustoimintaa teollisuuteen liittyvän ja soveltavan tieteen alalla ja myös kyseisen alan perustutkimusta, jolla on suora vaikutus soveltavaan tekniikkaan ja joka tuottaa alalle erittäin pätevää työvoimaa, mikä on innovoinnin edistämisen tärkein tekijä;

2.  kehottaa komissiota analysoimaan avaruuteen liittyvien markkinoiden toimintaa niin kantorakettialalla kuin avaruusresurssien sekä niitä hyödyntävien palvelujen alalla; kehottaa komissiota varmistamaan, että järjestelmä soveltuu kilpailukykyiseen lähestymistapaan, jolla eurooppalaisia toimittajia kannustetaan pyrkimään muille markkinoille;

3.  korostaa, että avaruusteknologiaa koskevien julkisten tutkimusten tulosten käyttäminen laajemmin yhteiskunnassa voi edistää kilpailukykyisten ja monialaisten ratkaisujen löytämistä unionin politiikan keskeisiin painopisteisiin ja siten poliittisten ratkaisujen lähentämistä ja niiden johdonmukaistamista erityisesti aloilla, kuten ilmastonmuutos, kestävä resurssien hallinta, muuttoliike, rajavalvonta, ihmisten välisten yhteyksien varmistaminen unionin syrjäisillä alueilla ja keskeytymättömien yhteyksien tarve tulevissa 5G-verkoissa;

4.  kehottaa komissiota varmistamaan riittävän rahoituksen EGNOS-järjestelmälle ja Galileo- ja Copernicus-ohjelmille sekä asettamaan toteuttamiskelpoisia tavoitteita ja käynnistämään toimenpiteitä, jotta nämä pääsevät markkinoille, ja tukemaan sellaisten sovellusten kehittämistä, joilla hyödynnetään avaruustietojen ja ketjun loppupään palvelujen mahdollisuuksia, jotta voidaan edistää alan integroitujen ja yhdennettyjen sisämarkkinoiden luomista erityisesti sen vuoksi, että avaruusratkaisujen täyttä potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty ja koska avaruusala olisi kytkettävä paremmin muihin politiikan ja talouden aloihin unionin ja jäsenvaltioiden tasolla; korostaa tässä yhteydessä, että avaruusteknologian käytöllä on mahdollista vauhdittaa kasvua ja uusien työpaikkojen luomista;

5.  kehottaa komissiota kannustamaan vaihtoehtoisten laukaisuteknologioiden kehittämiseen ja ympäristömyötäisen suunnittelun periaatteiden huomioon ottamiseen kaikissa kantoraketeissa ja avaruusresursseissa;

6.  toteaa, että kaikki avaruusjärjestelmät perustuvat tietotekniikkaan, johon on yhä useammin kohdistunut ohjelmistojen luvatonta käyttöä, mikä voi vaarantaa vakavasti tietojen, kuten satelliittikuvien, satelliittipaikannustietojen ja satelliittiviestinnän, luotettavuuden;

7.  kehottaa tästä syystä komissiota tekemään yhteistyötä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja vuonna 1967 tehdyn ulkoavaruussopimuksen ja siihen liittyvän vastuusopimuksen allekirjoittaneiden jäsenvaltioiden kanssa ja edistämään YK:ssa ja muilla asiaa käsittelevillä monenvälisillä foorumeilla vastuullista toimintaa ulkoavaruudessa koskevia kansainvälisiä periaatteita, jotka perustuvat toteamukseen, että avaruus on ihmiskunnan yhteistä perintöä, sekä ajamaan ulkoavaruussopimuksen ja kuuta koskevan sopimuksen yleismaailmallista hyväksymistä;

8.  korostaa, että on viipymättä täytettävä vastuusopimuksen 2 artiklan sääntelyaukot ja huolehdittava, että avaruusjärjestelmiin kohdistuvia tietokonehyökkäyksiä suvaitsevat, rahoittavat, rohkaisevat tai lietsovat valtiot voidaan saattaa suoraan vastuuseen; painottaa, että valtioita, jotka jättävät noudattamatta tätä velvoitetta, olisi pidettävä suoraan vastuullisina ulkoavaruussopimuksen VI artiklan mukaisesti;

9.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa avaruusresursseissa ja maalaitteissa käytetään laajalti vahvaa salausta ja että toteutetaan kaikki toimenpiteet viestinnän turvallisuuden ja infrastruktuurin selviytymiskyvyn varmistamiseksi;

10.  toteaa, että kaukokartoitussatelliittien ja -järjestelmien taloudellisesta käytöstä on tullut arkipäivää ja että ne ovat tuottaneet merkittäviä etuja yhteiskunnalle;

11.  korostaa, että on huolehdittava siitä, että kaukokartoitusjärjestelmien kaupallistamisesta koituu etuja unionin kuluttajille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille; painottaa lisäksi, että sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja avaruustoimintoja koskevan varmuuden, turvallisuuden ja talouskehityksen varmistamiseksi on otettava käyttöön yhdenmukaiset säännöt, jotta voidaan estää sääntöjen epäyhtenäisyydestä aiheutuva kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla sekä epäsymmetristen turvallisuusuhkien muodostuminen; vaatii, että luodaan oikeudellinen kehys ja yhdenmukaiset säännöt, joiden avulla kaukokartoitusjärjestelmistä saadut tiedot voidaan asettaa saataville sisämarkkinoilla ja tietoja voidaan käyttää uudelleen prosesseissa, jotka tuottavat lisäarvoa, ja joilla suojataan näitä tietoja luvattomalta käytöltä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.6.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dita Charanzová, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Morten Løkkegaard, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lucy Anderson, Pascal Arimont, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Kaja Kallas, Julia Reda, Marc Tarabella, Lambert van Nistelrooij, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Georges Bach, Peter Jahr, Markus Pieper

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

29

+

ALDE

ECR

ENF

PPE

 

S&D

 

VERTS/ALE

Dita Charanzová, Kaja Kallas, Morten Løkkegaard

Daniel Dalton, Anneleen Van Bossuyt

Mylène Troszczynski

Pascal Arimont, Georges Bach, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Peter Jahr, Antonio López-Istúriz White, Jiří Pospíšil, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Lambert van Nistelrooij

Lucy Anderson, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Marc Tarabella

Julia Reda, Igor Šoltes

2

-

PPE

Markus Pieper, Sabine Verheyen

1

0

EFDD

Robert Jarosław Iwaszkiewicz

Symbolien selitys

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.6.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan avaruusstrategiasta

(2016/2325(INI))

Valmistelija: Gesine Meissner

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ottaa huomioon avaruusteknologian roolin, kun maa-, meri-, lento- ja avaruusliikenteestä tehdään älykkäämpää, turvallisempaa, varmempaa, kestävämpää ja integroidumpaa; pitää komission tiedonantoa myönteisenä ja katsoo, että sen avulla voidaan tyydyttää paremmin uudet liikennetarpeet, jotka koskevat turvallista ja saumatonta liitettävyyttä, vankempaa paikannusta, intermodaalisuutta ja yhteentoimivuutta;

2.  korostaa, että avaruuden mahdollisuudet ja pääsy avaruuteen riippuvat ensisijaisesti käytettävistä välineistä (satelliitit, laukaisuvälineet, raketit); toteaa tämän tarkoittavan, että avaruusteknologiat ja -palvelut (satelliittitiedot, geopaikannus) ovat strategisesti merkittäviä monilla aloilla, kuten kuljetuksessa, televiestinnässä, maataloudessa ja puolustuksessa;

3.  korostaa liikennealan suurta potentiaalia tuotantoketjun loppupään kehittymässä olevalle innovatiiviselle liiketoiminnalle muun muassa turvallisuuden, ympäristötehokkuuden, tietovirtojen, navigointi-, etsintä- ja pelastuspalvelujen ja liikenteenvalvonnan ja -hallinnan saralla; korostaa, että yritykset luottavat tietojen saatavuuteen ja yliopistojen ja tutkijoiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön;

4.  korostaa, että koulutuksella ja ammattitaitojen kehittämisellä on merkittävä asema pyrittäessä siihen, että unionin avaruusala on aidosti riippumaton ja omavarainen; kehottaa komissiota jatkamaan Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaista tukea ja tukea tuleville tutkimuksen ja kehittämisen ohjelmille, joilla edistetään avaruutta koskevien alojen yleissivistävää ja ammatillista koulutusta ja löydösten levittämistä;

5.  tähdentää, että osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön (ESA) valinnaisiin ohjelmiin, joissa eurooppalaiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat olla mukana kehittämässä huipputeknologiaa avaruuslentoja ja -järjestelmiä varten, on perustava ja olennainen väline Euroopan avaruusteollisuuden kapasiteetin kehittämisessä; korostaa, että osallistuminen tällaisiin ohjelmiin tarjoaa väylän alan yrittäjyyteen ja pääsyn erittäin teknologia- ja tietämysvaltaisiin tiedehankkeisiin, jotka saattavat hyödyttää myös liikennealaa;

6.  ottaa huomioon unionin Galileo-avaruusohjelman ja Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) tarjoaman potentiaalin ja toteaa, että on edistettävä niistä saatujen tietojen käyttöä ja luotava markkinamahdollisuuksia tarkastelemalla voimassa olevaa lainsäädäntöä ja mahdollisesti laatimalla se uudelleen ja tarkastamalla järjestelmällisesti avaruusohjelmia koskevan yhteensopivuuden;

7.  kehottaa komissiota tukemaan sitä, että Euroopan laajuisesti kehitetään uusia avaruusliiketoiminnan malleja ja teknologioita, jotka mullistavat alan ja alentavat kustannuksia (esimerkiksi sellaisia eurooppalaisia teknologioita, jotka mahdollistavat pienten satelliittien lähettämisen avaruuteen muun muassa uudelleenkäytettävien ilmapallojen ja laukaisulaitteiden avulla);

8.  toteaa, että unionin liikenneala ja erityisesti liikenteenhallinta, jäljitysjärjestelmät ja satelliittipohjainen seuranta riippuvat avaruusteknologiasta ja sen valmiuksista määrittää paikannus täsmällisesti milloin tahansa; korostaa etuja, joita tarkemmasta ja täsmällisemmästä satelliittiperusteisesta jäljittämisestä ja paikantamisesta voidaan saada soveltamalla esimerkiksi eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanketta (SESAR) ilmailualalla ja maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) merenkulkualalla;

9.  korostaa Galileo-ohjelmaan perustuvan julkisesti säännellyn palvelun merkitystä jäsenvaltioiden viranomaisten tarjotessa yleistä turvallisuutta koskevia palveluja ja pelastuspalveluja, etenkin kriisitilanteissa;

10.  palauttaa mieliin eCall-palvelun ja digitaalisten ajopiirtureiden kaltaisten ohjelmien menestyksen, kun oli annettu säännöksiä maailmanlaajuiseen satelliittinavigointijärjestelmään (GNSS) perustuvien palvelujen pakollisesta täytäntöönpanosta, ja katsoo avaruusstrategian parantavan tieliikenneturvallisuutta; toteaa, että satelliittitiedot saattavat olla merkittäviä itseohjautuvuuden kannalta;

11.  kannattaa valtiollista satelliittiviestintää koskevaa komission aloitetta (Govsatcom), jolla voidaan turvata luotettavat, varmat ja kustannustehokkaat satelliittiviestintäpalvelut Euroopan ja jäsenvaltioiden instituutioille ja infrastruktuureille; korostaa aloitteen merkitystä liikenteelle etenkin arktisissa merikuljetuksissa, lentoliikenteen hallinnassa sekä miehittämättömien ilma-alusten valvonnassa ja ohjaamisessa;

12.  katsoo, että strategian olisi johdettava avaruuspalvelujen ja -tietojen riippumattomaan ja turvalliseen saatavuuteen sekä teknologiseen riippumattomuuteen kolmansista maista; toteaa kuitenkin, että kansainväliset kumppanuudet ovat Euroopan teollisuuden menestystekijä ja että muiden globaalien strategisten kumppaneiden kanssa harjoitettavalla yhteistyöllä voidaan välttää kaksinkertaista tutkimus- ja kehitystyötä ja/tai niiden päällekkäisyyksiä, mikä puolestaan edistää tehokkaampia investointeja; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita hakeutumaan kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin, myös muiden kuin jäsenvaltioiden virastojen ja elimien kanssa, jotta maailmanlaajuisilla markkinoilla voidaan edistää sisämarkkinoilla kehitettyä eurooppalaista avaruusteknologiaa ja sen kilpailukykyä kehittämällä ja soveltamalla aitoa talousdiplomatiastrategiaa;

13.  kehottaa komissiota panemaan avaruusstrategian täytäntöön ripeästi, jotta liikennealalla voidaan hyötyä välittömästi parantuneesta merialueiden valvonnasta, multimodaalisuudesta, matkustajakokemuksesta, pakettipalvelusta, miehittämättömien siviili-ilma-alusten navigoinnista ja itseohjautuvuudesta sekä parantaa turvallisuutta, samalla kun huolehditaan asianmukaisesti yksityisyydestä ja tietosuojasta; katsoo, että Galileo-ohjelmalla ja EGNOS-järjestelmällä kyetään edistämään merkittävästi unionin liikennelainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa; katsoo, että satelliittinavigointijärjestelmät olisi sisällytettävä jopa laajemmassa määrin muihin digitaalisiin palveluihin, kuten älykkääseen liikennejärjestelmään (ITS), Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään (ERTMS), jokiliikenteen tietopalveluun (RIS) ja SafeSeaNet-järjestelmään sekä perinteisiin navigointijärjestelmiin;

14.  kehottaa komissiota tukemaan unionin avaruusalaa, kunnes Galileo-ohjelmaa kyetään hyödyntämään täysipainoisesti, ja pitää myönteisenä, että komissio aikoo toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, myös sääntelytoimenpiteitä, varmistaakseen Galileo-ohjelman yleistymisen markkinoilla kannustamalla kehittämään täysin yhteensopivia ja yhteentoimivia eurooppalaisia laitteita, kuten piirisarjoja ja vastaanottimia; katsoo, että näiden toimenpiteiden olisi katettava kaikki liikennemuodot (lento-, tie-, raide-, meri- ja sisävesiliikenne);

15.  katsoo, että eurooppalaisen avaruuspolitiikan ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi liikennealalla tarvitaan säännöksiä, joilla varmistetaan, että tietyt liikenneinfrastruktuurin vastaanottimet ovat yhteensopivia Galileo-ohjelman kanssa etenkin tulevaisuuteen suuntautuvilla strategisilla aloilla, kuten itseohjautuvat ja internetyhteyksillä varustetut ajoneuvot ja miehittämättömät ilma-alukset;

16.  katsoo, että seuraavien sukupolvien satelliittijärjestelmissä olisi kehitettävä edelleen Galileo-ohjelman infrastruktuurin turvallisuutta;

17.  korostaa, että EGNOS-järjestelmän mahdollistama täsmällisyys ja eheys ovat olennaisia lento-, meri-, raide- ja maantieliikenteen navigoinnille; toteaa, että EGNOS-järjestelmä olisi ensisijaisena asiana laajennettava kattamaan Kaakkois- ja Itä-Eurooppa, jotta unioni saadaan katetuksi kokonaisuudessaan, ja sen jälkeen järjestelmää olisi laajennettava Afrikkaan ja Lähi-itään;

18.  muistuttaa EGNOS-järjestelmän tarjoamista taloudellisista eduista ja tarkkuuden, kestävyyden ja turvallisuuden paranemisesta, kun käytetään turvallisuuden kannalta ratkaisevia sovelluksia esimerkiksi ilma-alusten laskeutuessa, lentojen jäljittämisessä ja peruutettujen lentojen ja lentomelun vähentämisessä; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että EGNOS-järjestelmää sovelletaan kaikilla Euroopan lentoasemilla;

19.  korostaa Copernicus-ohjelman merkitystä liikenneturvallisuudelle ja matkustajien turvallisuudelle etenkin meriliikenteen ohjauksessa, kaupunkiliikenteen verkostojen kehittämisessä ja ilman pilaantumisen valvonnassa; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että on jatkettava Copernicus-tietojen käytön yksinkertaistamista ja edistämistä, ja kehottaa komissiota jatkamaan ohjelman infrastruktuurin laajentamista;

20.  katsoo, että olisi kehitettävä edelleen Galileo- ja Copernicus-ohjelmien kaksikäyttökapasiteettia ja parempaa tarkkuutta ja salausta;

21.  muistuttaa, että on olennaista nopeuttaa sitä, että lentoliikenteen valvonnassa siirrytään nykyisestä tutkaperusteisesta valvonnasta satelliittiperustaiseen, koska nykyisellään reaaliaikainen seuranta voidaan taata ainoastaan 30 prosentilla planeetastamme, ja katsoo, että maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) teknologia voisi olla tällöin ratkaisevassa asemassa;

22.  korostaa lisäksi avaruuspohjaisia automatiikkaan perustuvan valvonnan lähetyksiä (ADS-B) hyödyntävien ilma-alusten merkitystä sekä sen tärkeyttä, että toimijat valtuutetaan asentamaan ADS-B ilma-aluksiin, jotta kyetään takaamaan lentokoneiden reaaliaikaisen jäljittämisen täsmällisyys ja luotettavuus sekä polttoainesäästöt;

23.  korostaa Euroopan avaruusinfrastruktuurin suojelemisen merkitystä ja kannattaa siksi avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa koskevien täysin toimintavalmiiden palvelujen tarjoamista; korostaa asianmukaisen tutkimuksen suurta merkitystä ja sitä, että on vältettävä ja vähennettävä avaruuden pilaantumista yleensä ja erityisesti jätteen syntymistä; korostaa tässä yhteydessä, miten merkittävä on avaruuden siistimistä koskeva pilottihanke, joka perustuu kiertoradalta poistamiseen ja innovatiivisten materiaalien käyttöön avaruuskalustossa, jotta voidaan rajoittaa avaruusromun määrän kasvua ja kehittää innovoinnin avulla kestäviä pitkän aikavälin korvaavia ratkaisuja avaruusmateriaaleille; toteaa, että pilottihankkeella pyritään testaamaan avaruusalalla sovellettavan tulevan yhteisen teknologia-aloitteen toteutettavuutta ja vaikuttavuutta ja houkuttelemaan investointeja;

24.  toteaa, että saatavilla on vain vähän tietoja Euroopan kantorakettiohjelman (Ariane 6 ja Vega C) jatkumisesta lähimmän kolmen–neljän vuoden jälkeen ja ohjelman rahoitustilanteesta; on huolissaan siitä, että keskipitkää ja pitkää aikaväliä varten ei ole olemassa laukaisuohjelmia; kehottaa komissiota esittämään työohjelman, joka koskee Euroopan kantoraketteja tulevien 20 vuoden ajalla;

25.  tähdentää, että Euroopan avaruusteollisuus joutuu vastaamaan kansainvälisillä markkinoilla epäreiluun ja yhä rajummaksi käyvään kilpailuun, jossa kolmansien maiden institutionaaliset markkinat on suljettu eurooppalaisilta toimijoilta, mikä asettaa ne epäedulliseen asemaan;

26.  katsoo, että tilanteessa, jossa strategisesti erittäin merkittävän satelliittien laukaisun institutionaalisten markkinoiden avaamisessa ei selvästi sovelleta vastavuoroisuutta, myös unionin on yhdessä kumppaniensa kanssa asetettava eurooppalaiset kantoraketit etusijalle institutionaalisilla markkinoillaan, kun on kyse eurooppalaisten ohjelmien mukaisesta satelliittien laukaisusta radalleen;

27.  kannattaa komission ehdotusta Euroopan institutionaalisten asiakkaiden kysynnän yhdistämisestä, jotta voidaan varmistaa riippumaton, kustannustehokas ja luotettava pääsy avaruuteen; ehdottaa painokkaasti, että komissiosta olisi tultava Euroopan kantorakettialan tärkein institutionaalinen asiakas ja että sen olisi kartoitettava keinoja kantoraketteja koskevan eurooppalaisen infrastruktuurin tukemiseen, jotta voidaan varmistaa, että unionin avaruusala pystyy kilpailemaan tehokkaasti muiden, maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa;

28.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon Galileo- ja Copernicus-ohjelmien sekä tarvittaessa muiden avaruustoimintojen synergian, jotta niiden täytäntöönpano olisi kustannustehokasta (esimerkiksi hyödyntämällä Euroopan GNSS-viraston (GSA) nykyisiä valmiuksia) ja jotta Euroopan taloudelle koituvat hyödyt voidaan maksimoida; pyytää komissiota kannustamaan siihen, että liikennealalla tehdään investointeja avaruustoimintoihin hyödyntäen älykästä rahoitusta (esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahastosta, ESIR), ja huolehtimaan siitä, että avaruustoimintoja rahoitetaan riittävästi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa komissiota huolehtimaan, että Galileo-ohjelman, EGNOS-järjestelmän ja Copernicus-ohjelman infrastruktuurin päivittäminen ja tuki toimintaketjun loppu- ja alkupään GNSS-sovelluksille ja maanhavainnoinnille rahoitetaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 yhdeksännen puiteohjelman (mukaan lukien avaruutta koskeva yhteinen teknologia-aloite) ja Euroopan GNSS-ohjelmien määrärahoista;

29.  kehottaa komissiota kannustamaan pk- ja startup-yrityksiä osallistumaan suuremmassa määrin avaruustoimintoihin ja avaruutta koskevaan tutkimukseen ja kehottaa komissiota tukemaan tätä osallistumista; kannustaa komissiota ottamaan liikennealan sidosryhmät mukaan avaruusalan kanssa käytävään vuoropuheluun, jotta voidaan helpottaa Euroopan avaruusteknologian käyttöön ottamista liikennemarkkinoilla ja varmistaa avoimuus; kehottaa komissiota asettamaan tieteellisen avaruustutkimuksen tulokset ja liikenteeseen liittyvät tiedot Euroopan liikennealan sidosryhmien saataville, jotta voidaan edistää uusien innovatiivisten teknologioiden laajempaa käyttöä ja tehostaa siten liikennepalvelujen kilpailukykyä Euroopan markkinoilla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota avaruusmatkailun lisääntyvään kehitykseen.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Bruno Gollnisch, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Kateřina Konečná, Peter Kouroumbashev, Patricija Šulin, Evžen Tošenovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Barbara Kudrycka, Maria Noichl, Flavio Zanonato

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička

ECR

Jacqueline Foster, Evžen Tošenovský, Kosma Złotowski

EFDD

Daniela Aiuto

ENF

Georg Mayer

GUE/NGL

Tania González Peñas, Kateřina Konečná, Merja Kyllönen

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Dieter-Lebrecht Koch, Barbara Kudrycka, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Wim van de Camp, Patricija Šulin

S&D

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Ismail Ertug, Peter Kouroumbashev, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Jens Nilsson, Maria Noichl, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, David-Maria Sassoli, Flavio Zanonato, Janusz Zemke, Claudia Țapardel

Verts/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

1

-

EFDD

Jill Seymour

1

0

NI

Bruno Gollnisch

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.4.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan avaruusstrategiasta

(2016/2325(INI))

Valmistelija: Ricardo Serrão Santos

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että vuonna 1998 esitetyllä Baveno-manifestilla luotiin ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan ohjelma, jonka tavoitteena oli määritellä Euroopan rooli ympäristö- ja turvallisuusalan maailmanlaajuisessa seurannassa; toteaa, että ohjelmasta on vuodesta 2012 lähtien käytetty nimeä Copernicus;

B.  toteaa, että parlamentin ja neuvoston vuonna 2007 tekemät poliittiset päätökset johtivat määrärahojen myöntämiseen eurooppalaisille satelliittinavigointiohjelmille eli Euroopan geostationaariselle navigointilisäjärjestelmälle (EGNOS) ja Galileolle ja päätösten perusteella sovittiin myös ohjelmien hallinnointirakenteesta;

C.  ottaa huomioon, että Galileosta tulee osa maailmanlaajuista Cospas-Sarsat-etsintä- ja pelastussatelliittijärjestelmää;

D.  ottaa huomioon, että kalastus on riskialtista työtä, jossa onnettomuudet ovat aina mahdollisia, jolloin kalastajien selviytyminen hengissä riippuu yleensä siitä, että he pääsevät mahdollisimman nopeasti hoitoon;

E.  katsoo, että tarvitaan enemmän tietoa ja sitä on saatava nopeammin, jotta kalakantoja ja meriympäristöä voidaan arvioida paremmin;

1.  suhtautuu myönteisesti Euroopan avaruusstrategiaan, jolla on suuri merkitys meri- ja merenkulkualalle ja kalastukselle ja joka tarjoaa suuria mahdollisuuksia kehittää ihmisten toimintaa merellä ja säilyttää meriympäristö;

2.  katsoo, että Euroopan avaruusstrategia on tärkeä hallintoelinten ja muiden toimijoiden toiminnan koordinoinnin kannalta;

3.  kiinnittää huomiota siihen, että ilman ja meren välistä suhdetta ei käsitellä lainkaan, mitä osoittaa se, ettei sanoja ”valtameri” ja ”meri” käytetä kertaakaan;

4.  toteaa, että avaruusteknologiaa ja -tietoja sekä avaruusperusteisia palveluja ”käytetään jo nyt monilla julkisen politiikan ja talouden aloilla”, kuten kalastuksen seurannassa, laivareittien ennakoinnissa ja seurannassa, öljyvahinkojen ja muiden saasteiden havaitsemisessa ja seurannassa, merietsintä- ja pelastusoperaatioissa sekä laittoman kalastuksen ja merirosvouksen havaitsemisessa;

5.  korostaa, että viranomaisten olisi voitava hyödyntää pysyvämpiä ja käyttökelpoisempia avaruusperusteisia valtamerten valvontavalmiuksia pystyäkseen reagoimaan nopeammin ja säästämään merkittävästi kustannuksissa kohdentamalla toimintansa paremmin erityisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (IUU) torjunnassa;

6.  korostaa, että on tärkeää käyttää uusinta teknologiaa ja kannustaa uusien järjestelmien kehittämiseen, jotta IUU-kalastusta voidaan seurata ja torjua tehokkaammin;

7.  korostaa Galileo- ja EGNOS-järjestelmien merkitystä merenkulun turvallisuudelle ja navigoinnille, sillä ne lujittavat ja parantavat osaltaan muita kansainvälisiä järjestelmiä ja edistävät Euroopan teknistä riippumattomuutta;

8.  muistuttaa komissiota Galileo- ja EGNOS-palvelujen sekä niihin liittyvien Copernicus-palveluiden koordinoinnin tehostamisen tärkeydestä muun muassa turvallisuuden parantamisen kannalta;

9.  toteaa, että on tarpeen kehittää turvallisia satelliittiviestintäjärjestelmiä, jotta voidaan vastata Euroopan merenkulkuyhteisön nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin esimerkiksi merenkulun valvonnassa, joka tapahtuu pitkälti satelliittiviestintään perustuvien kauko-ohjattujen ilma-alusjärjestelmien avulla;

10.  on tyytyväinen komission esittämään valtiollista satelliittiviestintää koskevaan aloitteeseen (GOVSATCOM);

11.  korostaa Copernicuksen merkitystä tarkan käsityksen saamiseksi ilmastosta, säästä, valtameriluonnon biologisista prosesseista ja ihmisen määrätietoisista pyrkimyksistä, jotka kaikki ovat kalastuksen kannalta ratkaisevia tekijöitä;

12.  pitää tervetulleena Copernicus-meripalvelun äskettäin esittämää raporttia valtamerten tilasta ja toteaa, että työhön osallistui 80 eurooppalaista tieteellistä asiantuntijaa yli 25 laitoksesta ja että raportti merkitsee edistysaskelta pyrittäessä säännölliseen vuotuiseen raportointiin maailman valtamerten ja Euroopan merten tilasta ja kunnosta;

13.  korostaa, että eri alojen toimijoiden, julkisten laitosten, kansainvälisten järjestöjen, paikallisten suunnittelijoiden ja yksityisten käyttäjien olisi voitava käyttää helposti kuvatietoja, mukaan lukien valtamerten pintaveden lämpötilakartat kalastusalalla ja meriympäristöä koskevat tiedot; korostaa, että Copernicuksen meriympäristön seurantajärjestelmän, josta vastaa Mercator Océan, sekä Copernicuksen ilmakehän seurantajärjestelmän ja ilmastonmuutoksen seurantajärjestelmän, joista vastaa European Centre for Medium-Range Weather Forecasts, olisi tarjottava erityistyökaluja eurooppalaisille kalastajille ja niiden olisi oltava käytettävissä kaikilla tarvittavilla eurooppalaisilla kielillä;

14.  korostaa, että on tarpeen tehostaa huomattavasti koulutusvälineitä, joilla pyritään mahdollistamaan avaruusperusteisten välineiden täysipainoinen hyödyntäminen;

15.  katsoo, että avaruusteknologian kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa kalakantojen tehokkaamman kartoittamisen ja arvioinnin;

16.  katsoo, että Euroopan avaruusstrategiassa on osoitettava enemmän kunnianhimoa suhtautumisessa ilmastonmuutokseen ja sen vaikutukseen meriympäristöön;

17.  katsoo, että Copernicus Relay- ja Copernicus Academy -verkostot ovat tärkeitä, sillä ne edistävät eri toimijoiden osallistumista, tuovat esille alueellisten käyttäjien näkökulman ja laajentavat toimien vaikutusalaa, kun pyritään lisäämään Copernicus-tietojen ja -palvelujen käyttöä;

18.  toteaa, että tietojen saannin nopeutuminen ja tarkentuminen johtavat kalankasvattajien tuottavuuden kasvuun, kun haitallisten leväkasvustojen esiintymistä seurataan;

19.  pitää tärkeänä varmistaa, että tulevaisuuden tutkimustoiminnassa avaruusteknologian mahdollisuudet integroidaan paremmin muihin maailmanlaajuisia ja yhteiskunnallisia haasteita koskeviin politiikan aloihin;

20.  katsoo, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmien ja Copernicus-ohjelman potentiaalia ei vielä ole täysin tutkittu, ja korostaa mahdollisuuksia, joita julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tarjoaa avaruusstrategian kattamilla aloilla;

21.  korostaa, että avaruusteknologiaan ja sen in situ -komponentteihin tarvitaan paljon varoja, ja katsoo, että on tärkeää kohdentaa jatkuvasti riittävästi määrärahoja tälle alalle EU:n talousarviossa;

22.  painottaa, että EU:n avaruusala työllistää yli 200 000 asiantuntijaa, luo vähintään 46 miljardia euroa lisäarvoa ja edistää sosiaalis-taloudellista innovointia ja tutkimusta kalastuksessa ja sinisessä taloudessa;

23.  kannustaa satelliittitietojen hankinnan keskittämiseen ja erityisen keskitetyn ostojärjestelmän luomiseen, jotta edistetään tietojen jakamista ja luodaan mittakaavaetuja; pitää hyvänä käytäntönä sitä, että Euroopan meriturvallisuusvirasto hankkii useita unionin virastoja, kuten Euroopan kalastuksenvalvontavirastoa, hyödyttäviä tietoja;

24.  panee merkille, että komissio esittää edistävänsä ”avaruusratkaisujen laajempaa käyttöä” erityisesti antamalla teknistä tukea avaruusratkaisujen innovatiivisten ja rajat ylittävien hankintamenettelyjen käyttöön;

25.  korostaa, että on tärkeää parantaa jatkuvasti etsintä- ja pelastusvalmiuksia ja kannustaa siksi integroimaan Galileo-satelliitin entistäkin tiiviimmin tällaisiin järjestelmiin;

26.  katsoo, että komission avaruusalan innovointipyrkimysten malliesimerkkinä voisi olla nykyisten ja tulevien valmiuksien kehittäminen aidoksi eurooppalaiseksi avaruusperusteiseksi merenkulun valvontajärjestelmäksi, joka hyödyttää useita institutionaalisia käyttäjiä ja jonka palveluja voitaisiin hyödyntää kaupallisesti viennissä;

27.  tukee nopeiden ja luotettavien satelliittiyhteyksien kehittämistä lääkinnällisiä laitteita varten alusten ja etsintä- ja pelastusryhmien käyttöön, sillä näiden olisi voitava olla yhteydessä sairaaloihin lähettämällä ja vastaanottamalla hoitoon liittyviä tietoja, jotta parhaista mahdollisista toimenpiteistä voidaan päättää mahdollisimman nopeasti;

28.  muistuttaa, että unionin syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet luovat Euroopalle erityisen ulottuvuuden ja maantieteellisiä mahdollisuuksia, joiden ansiosta voidaan perustaa käyttöasemia, seurantalaitoksia ja kenttätutkimustietojärjestelmiä kaikkialle maailmaan; pitää valitettavana, ettei syrjäisimpiä alueita eikä merentakaisia maita ja alueita mainita strategiassa;

29.  korostaa, että avaruuden julkisen käytön prioriteetit, kuten havainnointi, olisi kytkettävä meristrategiapuitedirektiivin ja muiden eurooppalaisten aloitteiden lainsäädännöllisiin tarpeisiin;

30.  korostaa avaruusinfrastruktuurin ja siitä johdettujen palvelujen tarjoamia mahdollisuuksia edistää tehokkaasti kansainvälisen valtamerihallinnoinnin tavoitteita, jotka liittyvät muun muassa COP21-sopimuksen täytäntöönpanoon, ilmastonmuutoksen valtameriin, rannikkoalueisiin ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen, merien roskaantumisen torjuntaan ja merten aluesuunnittelun edistämiseen maailmanlaajuisesti;

31.  muistuttaa, että on huolehdittava EU:n eri virastojen, kuten Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, tarpeista, ja korostaa, että näiden virastojen on myös osaltaan edistettävä Euroopan avaruusstrategian tavoitteiden toteutumista; kehottaa unionin virastoja tekemään yhteistyötä ja jakamaan satelliittitietoja, mikä koskee erityisesti Euroopan meriturvallisuusvirastoa, Euroopan kalastuksenvalvontavirastoa ja Euroopan raja- ja merivartiovirastoa;

32.  kehottaa Euroopan kalastuksenvalvontavirastoa hyödyntämään täysimittaisesti uutta laajennettua toimivaltaansa tarjoamalla valvonta- ja viestintäpalveluja, joissa käytetään uusinta tekniikkaa ja erityisesti avaruusperusteista infrastruktuuria, jotta voidaan havaita siirtolaisia kuljettavat alukset ja estää onnettomuudet merellä;

33.  korostaa satelliitteja hyödyntävien sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia parantaa kalastuksen valvontaa ja auttaa suojaamaan meriympäristöä;

34.  muistuttaa, että avaruuden tutkimuksen suurimpia hyötyjä yksityissektorille on patenttien ja liikesalaisuutena pidettävien tietojen syntyminen, mitä olisi korostettava Euroopan avaruusstrategiaa kehitettäessä;

35.  toteaa, että tekninen ja teollinen kehittäminen merkitsee Euroopan avaruusstrategialle ratkaisevaa etua, ja katsoo, että niitä ei ole tarkasteltu täysimääräisesti strategiassa;

36.  korostaa, että vuoden 2021 jälkeiseksi ajaksi laadittavan tutkimuksen ja innovoinnin yhdeksännen puiteohjelman tavoitteisiin on sisällyttävä EU:n avaruusstrategian, kalastuksen ja sinisen kasvun integroiminen ja näihin asioihin erikoistuneiden instituutioiden osallistumisen mahdollistaminen;

37.  pitää huolestuttavana, että Euroopan avaruusstrategiassa ei käsitellä laajennettuun älyyn, kognitiiviseen tietojenkäsittelyyn ja neuroverkkojärjestelmiin perustuvan uuden teknologian nopeaa kehittymistä;

38.  katsoo, että Euroopan avaruusstrategia kattaa vain lähitulevaisuuden ja että siinä ei suhtauduta riittävän kunnianhimoisesti sellaisiin mahdollisiin uusiin, visionäärisiin ja liikkeelle paneviin hankkeisiin, jotka hyödyttäisivät muun muassa älykästä kalastuksenhoitoa;

39.  katsoo, että Euroopasta olisi tultava maailman johtava toimija ”sinisen” avaruusteknologian alalla siten, että se tuo esille, käyttää ja parantaa

–  Copernicus-ohjelmaa, jolla on suuri merkitys ihmishenkien pelastamisessa merellä ja tulvien yhteydessä

–  Euroopan maailmanlaajuista Galileo-satelliittinavigointijärjestelmää

–  EGNOS-järjestelmää, joka on differentiaalinen GPS-järjestelmä ja joka jo tarjoaa käyttäjille merinavigointipalveluja ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi

–  ”sinisiä” miehittämättömiä ilma-aluksia, joita ohjataan satelliittitietojen avulla ja voidaan käyttää meripelastusoperaatioissa rannikoilla ja unionin sisävesillä, esimerkkinä Satnav-satelliittinavigointipalkinnon vuoden 2015 voittaja.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.4.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, Richard Corbett, Linnéa Engström, Sylvie Goddyn, Carlos Iturgaiz, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Norica Nicolai, Ulrike Rodust, Remo Sernagiotto, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas, Ruža Tomašić, Peter van Dalen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jens Gieseke, Verónica Lope Fontagné

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Stuart Agnew

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ALDE

António Marinho e Pinto

ENF

Sylvie Goddyn

PPE

Alain Cadec, Jens Gieseke, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, Verónica Lope Fontagné, Gabriel Mato, Jarosław Wałęsa

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Richard Corbett, Ulrike Rodust, Ricardo Serrão Santos

Verts/ALE

Marco Affronte, Linnéa Engström

1

-

EFDD

John Stuart Agnew

3

0

ECR

Remo Sernagiotto, Ruža Tomašić, Peter van Dalen

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.6.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

54

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pilar Ayuso, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Christian Ehler, Fredrick Federley, Francesc Gambús, Adam Gierek, Theresa Griffin, Françoise Grossetête, András Gyürk, Rebecca Harms, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Constanze Krehl, Miapetra Kumpula-Natri, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Olle Ludvigsson, Florent Marcellesi, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Dan Nica, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Davor Škrlec, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Lieve Wierinck, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

54

+

ALDE

Fredrick Federley, Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský

EFDD

David Borrelli, Dario Tamburrano

ENF

Angelo Ciocca

GUE/NGL

Jaromír Kohlíček

PPE

Pilar Ayuso, Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Cristian-Silviu Buşoi, Christian Ehler, Francesc Gambús, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Herbert Reul, Paul Rübig, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen

S&D

José Blanco López, Adam Gierek, Theresa Griffin, Eva Kaili, Peter Kouroumbashev, Constanze Krehl, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Csaba Molnár, Dan Nica, Miroslav Poche, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Verts/ALE

Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Florent Marcellesi, Michel Reimon, Davor Škrlec

1

-

GUE/NGL

Paloma López Bermejo

1

0

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus