Menettely : 2017/2027(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0268/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0268/2017

Keskustelut :

PV 12/09/2017 - 19
CRE 12/09/2017 - 19

Äänestykset :

PV 13/09/2017 - 9.15
CRE 13/09/2017 - 9.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0345

MIETINTÖ     
PDF 354kWORD 77k
20.7.2017
PE 601.107v02-00 A8-0268/2017

EU:n poliittisista suhteista Latinalaiseen Amerikkaan

(2017/2027(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Javi López

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n poliittisista suhteista Latinalaiseen Amerikkaan

(2017/2027(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen V osaston unionin ulkoisesta toiminnasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen viidennen osan, I–III ja V osaston (yhteinen kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu sekä kansainväliset sopimukset),

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta,

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unioni ja Latinalainen Amerikka: globaalien toimijoiden kumppanuus” (COM(2009)0495),

–  ottaa huomioon vahvat kulttuuriset, kielelliset, poliittiset ja historialliset siteet, jotka johtuvat osin EU:n jäsenvaltioiden Latinalaisen Amerikan ja Karibian (LAC) maiden välillä tapahtuneesta, vuosikymmeniä kestäneestä voimakkaasta siirtolaisuudesta,

–  ottaa huomioon EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 – Maa- ja aluekohtaiset kysymykset,

–  ottaa huomioon tähän mennessä järjestetyissä Latinalaisen Amerikan, Karibian ja Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksissa annetut julkilausumat ja erityisesti julkilausuman, joka annettiin 10. ja 11. kesäkuuta 2015 Brysselissä pidetyssä toisessa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden yhteisön (CELAC) välisessä huippukokouksessa, jonka teemana oli ”Yhteinen tulevaisuutemme: menestyvien, yhtenäisten ja kestävien yhteiskuntien rakentaminen kansalaisillemme” ja jossa annettiin poliittinen julkilausuma ”Seuraavan sukupolven kumppanuus”,

–  ottaa huomioon EU:n ja CELACin kansalaisyhteiskuntafoorumin 11. toukokuuta 2015 antaman julkilausuman ”Tasa-arvo, oikeudet ja demokraattinen osallistuminen Euroopan ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kansoille”,

–  ottaa huomioon 25. ja 26. lokakuuta 2016 Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) pidetyssä EU:n ja CELACin ensimmäisessä huippukokousten välisessä ministerikokouksessa annetun yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon Cartagena de Indiasissa (Kolumbia) 28. ja 29. lokakuuta 2011 pidetyssä valtion- ja hallitusten päämiesten 25. iberoamerikkalaisessa huippukokouksessa annetun julistuksen nuorista, yrittäjyydestä ja koulutuksesta,

–  ottaa huomioon Punta Canassa (Dominikaaninen tasavalta) 25. tammikuuta 2017 pidetyssä CELACin viidennessä valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa annetun poliittisen julistuksen,

–  ottaa huomioon 20. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Kolumbian rauhanprosessin tukemisesta(1),

–  ottaa huomioon päätöslauselmansa Venezuelasta ja erityisesti 8. kesäkuuta 2016(2) ja 27. huhtikuuta 2017(3) antamansa päätöslauselmat Venezuelan tilanteesta,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta(4),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman 43 opiskelijan katoamisesta Meksikossa(5),

–  ottaa huomioon EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselmat, erityisesti sen 22. syyskuuta 2016 antamat päätöslauselmat EU:n ja LAC-maiden parhaillaan käynnissä olevien neuvottelujen kauppaan liittyvistä näkökohdista(6), köyhyyden torjumisesta osana kestävän kehityksen tavoitteita kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030(7), poliittisten puolueiden rahoituksesta Euroopan unionissa ja Latinalaisessa Amerikassa(8), taloudellisista ja rahoituksellisista suhteista Kiinan kansantasavaltaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kahdenvälisen strategisen kumppanuuden näkökulmasta(9) sekä sen 29. maaliskuuta 2014 antaman päätöslauselman naismurhista Euroopan unionissa ja Latinalaisessa Amerikassa(10),

–  ottaa huomioon EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen 22. syyskuuta 2016 antaman muuttoliikettä, kehitystä ja talouskriisiä koskevan suosituksen(11),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Latinalaista Amerikkaa koskevasta EU:n strategiasta(12),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission lausuman kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta vuosiksi 2014–2020 11. maaliskuuta 2014 annetun asetuksen (EU) N:o 233/2014 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdasta,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 annetun asetuksen (EU) N:o 233/2014 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020,

–  ottaa huomioon alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn yleissopimuksen nro 169 ja erityisesti sen 14 artiklan kyseisten kansojen perinteisistä maanomistus- ja maanhallintaoikeuksista,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n tehtävästä laajemman transatlanttisen kumppanuuden edistämisessä(13),

–  ottaa huomioon alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuudesta EU:n ulkopolitiikan tukemisen kannalta tehdyssä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa esitetyt suositukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8‑0268/2017),

A.  ottaa huomioon, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden alue (LAC) on EU:n keskeinen kumppani vastattaessa yhdessä nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi köyhyyden poistaminen, juomaveden saanti, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen kunnioittaminen, rauha ja turvallisuus, sosioekonominen kehitys, hyvän hallintotavan puute, kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen torjunta, digitalisaatiokehitys ja muuttoliikkeen hallinta;

B.  ottaa huomioon, että EU:n ja LAC-maiden kumppanuus perustuu tiiviisiin historiallisiin ja kulttuurisiin siteisiin, monipuolisiin ihmisten välisiin vaihtoihin, vahvoihin ja kasvaviin kauppa- ja investointivirtoihin ja yhteisiin arvoihin, kuten demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion periaatteeseen;

C.  ottaa huomioon, että 33 LAC-maalla on erilaiset poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet, jotka edellyttävät erilaisia lähestymistapoja johdonmukaisissa ja yhdenmukaisissa puitteissa EU:n ulkoisen toiminnan yhteydessä sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevien EU:n arvojen jatkuvaa puolustamista;

D.   ottaa huomioon, että EU:n ja LAC-maiden pitkäaikainen kumppanuus perustuu historiallisiin, kulttuurisiin, ihmisten välisiin ja taloudellisiin yhteyksiin, joita ei saa pitää itsestään selvinä ja joita olisi laajennettava entisestään, yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin, muun muassa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusvaltion periaatteeseen, kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen ja molemminpuoliseen tukeen yhteisiin sääntöihin ja vuoropuheluun perustuvalle maailmanlaajuisen hallinnon monenväliselle järjestelmälle;

E.  ottaa huomioon, että EU:n ja LAC-maiden osuus Yhdistyneiden kansakuntien jäsenten väestömäärästä on kolmasosa ja niiden osuus koko maailman bkt:stä on 25 prosenttia;

F.  ottaa huomioon, että muuttoliikettä, ilmastonmuutosta, energiaa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön tehostaminen sekä investoiminen syvempiin sosioekonomisiin yhteyksiin helpottamalla viisumin saamista, opiskelijavaihtoja ja tutkimusyhteistyötä ovat painopisteitä EU:n ulkoisessa toiminnassa LAC-maiden kanssa;

G.  ottaa huomioon, että alueiden välinen strateginen kumppanuus, jonka Euroopan unioni ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden alue käynnistivät kesäkuussa 1999 alueiden välisten suhteiden vahvistamiseksi, ei ole vielä vakiintunut;

H.  ottaa huomioon, että LAC-alue on kokenut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana huomattavia muutoksia, kuten suuren väestönosan nousemisen keskiluokkaan talousuudistusten ja sosiaalipolitiikan avulla, alueen maissa syntyvän vaurauden parempi uudelleenjakaminen, joka on mahdollistanut koulutuksen, terveydenhuollon ja kunnollisten asuntojen paremman saatavuuden, ja demokratian yleinen lujittaminen, mutta myös hyödykkeiden supersyklin loppuminen, jonka takia miljoonia ihmisiä uhkaa vajoaminen uudelleen köyhyyteen;

I.  ottaa huomioon, että huomattavan talouskasvun vuosikymmenen päättymistä seurannut hintojen lasku osui raaka-aineisiin, joista LAC-maat ovat riippuvaisia, ja että tämän ja Yhdysvaltojen jälkeen nykyisin alueen toiseksi tärkeimmän kauppakumppanin, Kiinan, talouden hidastumisen seurauksena monien alueen maiden talous seisahtui tai jopa taantui, mikä vaarantaa monet saavutetut kehitysaskeleet ja minkä vuoksi miljoonat ihmiset ovat vaarassa joutua takaisin köyhyyteen;

J.  ottaa huomioon, että joissakin Latinalaisen Amerikan maissa ihmiset vaativat voimakkaasti parempaa demokratiaa ja osallistumista sekä kestävää talouspolitiikkaa;

K.  ottaa huomioon, että oikeusvaltion periaatteeseen pohjautuvat vakaat oikeudelliset kehykset ja oikeusvarmuuden takeet ovat olennaisia tekijöitä talouden elpymistä varten tarvittavien investointien houkuttelemiseksi;

L.  ottaa huomioon, että oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen ja vakaan oikeudellisen ja poliittisen kehyksen ansiosta molemmille alueille on saatu vapaata yrittäjyyttä ja investointeja tukeva ympäristö, joka sisältää oikeusvarmuuden periaatetta koskevat suojakeinot;

M.  ottaa huomioon, että korkea inflaatio jarruttaa kasvua ja että siihen on siksi puututtava välittömästi; katsoo, että luotettavilla valuuttakursseilla on keskeinen merkitys maiden talouskehityksessä; katsoo, että on olennaisen tärkeää toteuttaa teollisuuspolitiikkaa, jolla lisätään tuottavuutta, monipuolistetaan taloutta ja houkutellaan investointeja;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja LAC-maiden välisillä assosiaatiosopimuksilla autetaan parantamaan poliittista ja kauppaa koskevaa vuoropuhelua ja investointiympäristöä sekä avaamaan palvelusektoria ja julkisten hankintojen markkinoita infrastruktuurihankkeiden toteuttamista varten;

O.  katsoo, että on hyvin tärkeää, että Latinalainen Amerikka ja EU kehittävät yhteisen toimintasuunnitelman;

P.  ottaa huomioon, että EU on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosina eli talouskriisin, brexitiin liittyvät haasteet ja pakolaiskriisin;

Q.  toteaa, että tällä hetkellä LAC-maissa tapahtuvat geopoliittiset muutokset, joihin vaikuttavat muun muassa taloudellista kumppanuutta alueella hakevien Aasian valtioiden kasvava läsnäolo, edellyttävät, että EU vahvistaa asemaansa luotettavana liittolaisena kumppaneilleen LAC-alueella paitsi kaupan alalla niin myös sosiaalista edistystä ja yhteisiä arvoja puolustavana kumppanina;

R.  ottaa huomioon, että EU:n ja Meksikon kokonaissopimus tuli voimaan vuonna 1997, EU:n ja Chilen assosiaatiosopimus vuonna 2003 ja EU:n ja Mercosur-maiden alueiden välinen puitesopimus vuonna 1999; katsoo, että kyseiset sopimukset ovat merkittäviä EU:lle ja LAC-maille ja että siksi niiden nykyaikaistamiseksi parhaillaan käytäviin neuvotteluihin tarvitaan kunnianhimoista otetta, jotta voidaan saada aikaan mahdollisimman nykyaikaisia ja edistyksellisiä tuloksia;

S.  ottaa huomioon, että EU on suurin kehitysavun tarjoaja, kuten käy ilmi vuosien 2014–2020 kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, suurin investoija ja yksi LAC-alueen suurimmista kauppakumppaneista, ja että eurooppalainen yhteistyö on vahvaa rahoitus- ja kolmikantayhteistyön ansiosta;

T.  ottaa huomioon, että komissio laatii parhaillaan Agenda 2030:n puitteissa uutta kehityksen toimintaohjelmaa, ja toteaa, että kestävän kehityksen periaatetta on sovellettava ja käytettävä kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa (mukaan lukien keskitulotason maat) ja että tässä uudessa lähestymistavassa on otettava huomioon asukasta kohti laskettujen tulojen lisäksi myös muut perusteet;

U.  ottaa huomioon, että LAC-maat on järjestelmällisesti sivuutettu EU:n ulkopolitiikan tärkeitä painopisteitä määriteltäessä huolimatta tunnetuista kulttuurillisista ja kielellisistä siteistä, jotka muodostavat historiallisen yhteyden EU:n ja LAC-maiden välille, ja tarpeesta löytää uusia liittolaisia, joiden avulla voidaan torjua EU:n maailmanlaajuisen geopoliittisen aseman jatkuvaa heikkenemistä;

V.  ottaa huomioon koko Atlantin alueen – johon kuuluvat Euroopan unioni, Pohjois-Amerikka, Väli-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Atlantin rannalla sijaitsevat Afrikan maat – merkityksen sekä tarpeen tehdä yhteistyötä Atlantin alueiden ja maiden välillä, jotta ne kaikki voivat ratkaista tätä valtavaa aluetta kohtaavat yhteiset haasteet;

W.  ottaa huomioon, että WTO:n seuraava ministerikokous järjestetään Buenos Airesissa lokakuussa 2017 ja että sen puitteissa kokoontuvat yhteen myös jäsenvaltioiden parlamenttivaltuuskunnat;

X.  ottaa huomioon, että vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman täytäntöönpanolla taataan tiedon yleinen saatavuus ja ilmaisunvapauden suojelu;

Y.  ottaa huomioon että kymmenen parhaiten energiavaroja hallinnoivaa maata ja 20 prosenttia maailman öljyvarannoista on Latinalaisessa Amerikassa;

Z.  ottaa huomioon, että kaksi Latinalaisen Amerikan maata, Meksiko ja Brasilia, on määritelty Euroopan unionin strategisiksi kumppaneiksi;

1.  korostaa, että EU:n ja LAC-alueen välinen kumppanuus perustuu yhteisiin periaatteisiin, arvoihin ja etuihin, joita ovat demokratia, ihmisoikeudet, rauha ja solidaarisuus, oikeusvaltio ja riippumaton oikeuslaitos sekä sitoutuminen niiden vaalimiseen horisontaalisessa suhteessa, ja siitä on tullut ratkaisevan tärkeä alueiden välisen yhteistyön edistämisen ja vaihdon kannalta; korostaa, että talouskriisin jälkeen EU:lla ja LAC-mailla on edessään yhteisiä haasteita, jotka liittyvät kestävään talouskasvuun ja työttömyyden torjuntaan, digitalisaatiokehitykseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon, ja samalla niillä on yhteisiä arvoja;

2.  korostaa, että uudessa geopoliittisessa tilanteessa LAC-alueesta tulee yhä merkittävämpi strateginen painopiste ja mahdollisuus EU:n ulkopolitiikassa, koska alueilla on yhteinen visio maailmasta, joka perustuu monenvälisyyteen, vuoropuheluun, kestävään kehitykseen, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä avoimiin ja osallistaviin yhteiskuntiin; tunnustaa EU:n, LAC-maiden välisten suhteiden toimijoiden myönteisen ja rikkaan monimuotoisuuden, mukaan lukien valtiot, kaupungit ja paikallisyhteisöt sekä yliopistot, kansalaisyhteiskunta, yritykset ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea; kehottaa lisäämään sopimusten, yhteistyötoimien ja korkean tason poliittisten yhteyksien koordinointia;

3.  toteaa, että poliittisen ja taloudellisen yhteistyön laajentaminen ja vahvempien kumppanuuksien rakentaminen LAC-maiden kanssa ovat ratkaisevassa asemassa täydentävinä toimina alueiden välisellä tasolla, aluetta pienemmällä tasolla ja kahdenvälisellä tasolla; korostaa, että tällaista yhteistyötä tarvitaan edistämään tehokkaasti talouskasvun vakiinnuttamista kestävien sosioekonomista kehitystä koskevien toimintalinjojen avulla sekä takaamaan sosiaalinen osallisuus, kansalaisvapaudet ja ihmisoikeudet sekä köyhyyden vähentäminen; katsoo, että EU:n ja LAC-maiden kumppanuudessa ja assosiaatiosopimuksissa olisi otettava huomioon alueiden väliset talouserot ja varottava pahentamasta nykyistä epäsymmetriaa; toteaa, että eurooppalaisten yritysten läsnäolo on hyvin tärkeä Latinalaisen Amerikan maiden kansallisille talouksille ja korostaa, että niiden toiminnassa on noudatettava voimassa olevia sääntöjä ja seurantaprosesseja;

4.  korostaa EU:n ja CELACin huippukokousten merkitystä kahden alueen välisen strategisen kumppanuuden välineenä poliittisen vuoropuhelun uusissa puitteissa; kehottaa EU:ta ja CELACia vahvistamaan tätä kumppanuutta ja poliittista vuoropuhelua sen aihekohtaisten vuoropuhelujen ja tärkeimpien aloitteiden puitteissa, esimerkiksi yhteinen tutkimus- ja innovointialoite, jäsennelty vuoropuhelu muuttoliikkeestä ja huumeidentorjunnan koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmä, ja hyödyntämällä selkeästi määriteltyjä yhteisiä etuja, jotta voidaan yhdessä vastata keskeisiin globaaleihin haasteisiin esimerkiksi hyvän hallintotavan, talouskasvun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, kulttuurin, innovaatioiden ja ympäristön kaltaisilla aloilla monenvälisillä foorumeilla, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa, G20-ryhmässä, ja Maailman kauppajärjestössä;

5.  toteaa jälleen, että EU ja LAC-maat ovat sitoutuneet vahvistamaan yhteistyötä yleisen toimintasuunnitelman osalta, ja kannattaa WTO:n monenvälistä näkökulmaa perustana avoimelle kaupankäyntijärjestelmälle, joka pohjautuu ennakoitavissa oleviin ja osallistavampiin normeihin, joiden avulla voidaan saavuttaa tehokkaasti köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen edistämisen tavoitteet läpinäkyvällä ja demokraattisella tavalla parlamentaarista ulottuvuutta vahvistaen;

6.  toistaa tukevansa LAC-alueen sisäistä alueellista yhdentymistä ja korostaa tarvetta parantaa erilaisten alueellisten yhdentymishankkeiden välistä koordinointia tavalla, joka sallii samalla erot yhdentymisen vauhdissa; suosittelee, että tehostetaan vuoropuhelua, yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista CELACin, Mercosurin, Andien yhteisön (ACN), Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän (SICA) ja Tyynenmeren allianssin kanssa vuoropuhelun lisäämiseksi yhteistä etua koskevista asioista ja institutionaalisen kehyksen vahvistamiseksi; suosittelee, että vahvistetaan poliittista vuoropuhelua, yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista koskevia alueellisia aloitteita esimerkiksi Etelä-Amerikan valtioiden unionin (UNASUR), Amerikan valtioiden järjestön (OAS) ja Karibian yhteisön (CARICOM) kanssa demokratian edistämiseksi Etelä-Amerikassa; korostaa, että on tärkeää vahvistaa parlamenttien välistä yhteistyötä EU:n ja LAC-alueen välillä, erityisesti Euroopan parlamentin ja erilaisten alueellisten parlamenttien välillä, jakamalla kokemuksia ja poliittista ja institutionaalista tietoa; suhtautuu myönteisesti äskettäin Mercosurin ja Tyynenmeren allianssin välillä käynnistettyyn vuoropuheluun, jolla pyritään asteittaiseen lähentymiseen ja tulevia alueellisia ja maailmanlaajuisia haasteita koskevan yhteydenpidon laajentamiseen;

7.  korostaa, että poliittinen vakaus, taloussäännöt ja vahvat instituutiot, jotka takaavat oikeusvaltion periaatteen ja avoimuuden kunnioittamisen, ovat kulmakiviä ympäristössä, joka houkuttelee pitkäaikaisia investointeja oikeusvarmuuden avulla; korostaa, että tällainen oikeudellinen kehys edellyttää vahvoja demokraattisia instituutioita ja vastuullista taloussuunnittelua sekä toimenpiteitä poliittisen vuoropuhelun ja taloudellisten kumppanuuksien vahvistamiseksi sekä alueen että ulkopuolisten kumppanien kanssa; muistuttaa tämän osalta, että kumppanuus Euroopan unionin kanssa on keskeisessä asemassa;

8.  korostaa Tyynenmeren allianssin – jonka muodostavat Chile, Kolumbia, Meksiko ja Peru – dynaamisuutta ja pyytää komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tutkimaan, voisiko Euroopan unioni osallistua allianssin toimintaan tarkkailijana, kuten useat unionin jäsenvaltiot jo tekevät;

9.  korostaa, että nykyiset maailmanlaajuiset haasteet, mukaan lukien ihmisoikeudet, rauha, turvallisuus, korruption ja rankaisemattomuuden torjunta, hyvän hallintotavan puute, kestävä sosioekonominen kehitys, köyhyyden poistaminen, digitalisaatiokehitys, valtava muuttoliike, sukupuolten tasa-arvo, kyberturvallisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi, huumekauppa, ilmastonmuutos, geopoliittiset muutokset, eriarvoisuus maiden sisällä ja niiden välillä, pimeä työ ja lisääntyvä työttömyys tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja yhteistyökanavia EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden strategiselle toiminnalle yhteisen näkemyksen ja toimintaohjelman perusteella;

10.  korostaa, että vaikka merkittävä taloudellinen kehitys on vähentänyt köyhyyttä ja eriarvoisuutta, erityisesti naisten ja alaikäisten keskuudessa eriarvoisuus on edelleen merkittävä kehityksen este LAC-alueella, jossa 175 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä ja syrjäytyneinä; korostaa, että talouskasvu, osallistava sosiaalinen kehitys, vaurauden oikeudenmukainen jakautuminen ja keskeisten julkisten palvelujen tarjoaminen kaikille ovat tämän kysymyksen ratkaisemisen kannalta keskeisessä asemassa;

11.  muistuttaa, että köyhyyden poistamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen tavoite on saavutettava taloutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta edistävällä politiikalla ja helpottamalla koulutukseen pääsyä; korostaa tarvetta suojella kaikkia kansalaisia ja laajentaa keskiluokkaa taloussyklien vaikutuksista riippumatta, vakiinnuttaa saavutukset elinolojen parantamisessa muun muassa luomalla sosiaalisen suojelun vähimmäistasot, ja kunnioittaa demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia;

12.  korostaa tarvetta sisällyttää taloudet globaaleihin arvoketjuihin, jotka perustuvat kiertotalousmalliin, ja tunnustaa kahdenvälisten ja monenvälisten kauppasopimusten kehittämisen merkityksen tehokkaana välineenä, joka voi auttaa vastaamaan yhteisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja edistää samalla ihmisarvoista työtä ja työmarkkinavuoropuhelua kestävän kehityksen liikkeellepanevina voimina; korostaa, että on tärkeää luoda edellytykset molempien alueiden talouden monipuolistamiseksi ja niiden riippuvuuden ja turvattomuuden vähentämiseksi maailmanlaajuisissa suhdannevaihteluissa; korostaa, että on tärkeää edistää tieteellisen ja teknologisen osaamisen siirtämistä, inhimillisen pääoman kehittämistä ja työllisyyden monimuotoistamista, mitä varten tarvitaan väistämättä lisää investointeja koulutukseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen;

13.  pitää myönteisenä Ecuadorin liittymisestä EU:n vapaakauppasopimukseen Kolumbian ja Perun kanssa 11. marraskuuta 2016 tehtyä pöytäkirjaa, jonka EU, sen jäsenvaltiot, Ecuador, Kolumbia ja Peru ovat allekirjoittaneet; muistuttaa, että tällä sopimuksella poistetaan korkeita tullitariffeja ja kaupan teknisiä esteitä, vapautetaan palvelumarkkinoita ja avataan julkisten hankintojen markkinoita ja että se sisältää velvoitteita, jotka koskevat nopeita ja tehokkaita riidanratkaisumekanismeja;

14.  panee merkille, että EU on suurin ulkomainen sijoittaja LAC-alueella ja sen toiseksi suurin kauppakumppani, mikä muodostaa kaksisuuntaisen taloussuhteen, jonka perustana ovat laatu, yhteiskuntavastuu, työpaikkojen luominen, teknologian siirto sekä tutkimus ja innovointi;

15.  kannustaa lisäämään julkisia ja yksityisiä kumppanuuksia talouskehityksen, yrittäjyyden, talouskasvun ja ulkomaisten investointien edistämiseksi; korostaa, että epävirallista taloutta ja alikehitystä sekä pk-yritysten heikkoa kilpailukykyä on torjuttava; kehottaa helpottamaan ja parantamaan alueiden välistä liikkuvuutta ja varmistamaan samalla työntekijöiden oikeuksien keskinäisen yhdenmukaisuuden ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen;

16.  korostaa, että molemmilla alueilla on kehitettävä kestäviä ja tehokkaita verojärjestelmiä molemmilla alueilla sekä asianmukaista verotuksen kulttuuria ja perustettava toimivat tilintarkastusvirastot, joiden avulla voitaisiin edistää talouskasvua ja kehittää hyvinvointivaltioita, jotka tuottavat ja tarjoavat julkisia palveluita, kuten julkista koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvan infrastruktuuria ja turvallisuutta kaikille kansalaisille, ja toistaa, että veroparatiisit ja veronkierto haittaavat taloudellista ja sosiaalista kehitystä, edistymistä ja vaurastumista sekä talouspolitiikan ja sosiaalisen tulonjakopolitiikan asianmukaista toimintaa;

17.  korostaa, että talouskasvu ja kaupankäynti ovat tärkeitä osatekijöitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta mutta ne eivät ole riittäviä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi; pyytää toteuttamaan tehokkaita toimia näiden ongelmien lievittämiseksi monipuolisen, kestävän ja osallistavan kasvun avulla siten, että korostetaan voimakkaasti sosiaalisia kysymyksiä, institutionaalista tukea ja ihmisoikeuksien kunnioittamista;

18.  katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen on oltava LAC-alueen ja EU:n välisen yhteistyön tärkein tavoite; kehottaa unionia tehostamaan budjettitukiohjelmia;

19.  kannattaa komission uutta kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:n osana; toistaa, että kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteiden olisi oltava EU:n ja LAC-maiden yhteistyön tärkeimmät välineet, mukaan luettuina kaikki taloudellista, sosiaalista ja kestävää kehitystä koskevat näkökohdat, ei pelkästään köyhyyden poistaminen; korostaa, että EU on jatkettava virallista kehitysapua LAC-maille, myös keskitulotason ja korkeamman tulotason maille, jotka eriyttämisperiaatteen mukaisesti eivät enää ole tukikelpoisia kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä, ja sovellettava tässä uutta lähestymistapaa, joka ulottuu asukasta kohti laskettuja tuloja pitemmälle; vaatii painokkaasti, että komissio jatkaa poikkeuksellisesti ja kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevan asetuksen mukaisesti kahdenvälistä yhteistyötä keskitulotason tai sitä korkeamman tulotason maiden kanssa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen koko voimassaolon ajan kaudella 2014–2020 ja sen jälkeen, jotta voidaan jatkaa työtä nykyisiin haasteisiin vastaamiseksi;

20.  kehottaa parantamaan koordinointia LAC-aluetta ja syrjäisimpiä alueita sekä merentakaisia maita ja alueita koskevien tukipolitiikkojen ja -ohjelmien välillä; kehottaa noudattamaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueellisissa huippukokouksissa tehtyjä poliittisia sitoumuksia ja myöntämään tarvittavat taloudelliset resurssit;

21.  kehottaa komissiota määrittämään käytettävissä olevat välineet ja myöntämään niille riittävästi määrärahoja sekä toteuttamaan tarkoituksenmukaisia toimia niiden saattamiseksi tehokkuutta, määrärahojen kohdentamista, yhdenmukaistamista, keskinäistä vastuuta ja vastuuvelvollisuutta koskevien periaatteiden mukaisiksi ja yhdenmukaistamaan ne LAC-maiden kehitysstrategioiden kanssa, jotta LAC-maita voidaan auttaa vastaamaan haasteisiin ja sopeutumaan virallisen kehitysavun (ODA) mahdolliseen vähenemiseen; kehottaa sisällyttämään taitotiedon siirtämisen ja koulutuksen näihin ohjelmiin ja tukemaan niillä finanssipoliittisia ja julkisen varainhoidon uudistuksia, joilla edistetään kasvua ja korkealaatuisten julkisten palvelujen tarjoamista;

22.  kehottaa komissiota noudattamaan yhdistämisohjelmissaan kehitysavun tuloksellisuuden periaatetta erityisesti omavastuullisuuden, kumppanimaiden kanssa toteutettavan yhteensovittamisen, kehityksen ja rahoituksen täydentävyyden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden osalta;

23.  korostaa, että maantieteellisten ja geologisten ominaispiirteidensä vuoksi LAC-alue on erittäin altis luonnonkatastrofeille ja että tätä tilannetta pahentaa ilmastonmuutos, johon on puututtava maailmanlaajuisesti yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatteen mukaisesti; kehottaa komissiota ja LAC-maita puuttumaan perussyihin ja toteuttamaan ilmastonmuutoksen sietokykyä parantavia toimenpiteitä ja laatimaan riskien ehkäisystrategioita ja toteuttamaan humanitaarisen avun nopeaa käyttöönottoa hätätilanteissa koskevia käytäntöjä;

24.  kehottaa toteuttamaan tehokkaasti sukupuolten tasa-arvon, lisäämään naisten vaikutusvaltaa ja toteuttamaan politiikkaa, jolla edistetään naisten ottamista mukaan kaikilla poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen elämän aloilla, jotta voidaan parantaa naisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, torjua määrätietoisesti naismurhia, taata naisten fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, helpottaa tasa-arvoista pääsyä työmarkkinoille, maanomistusta ja tasa-arvoa työelämässä sekä varmistaa naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys- sekä oikeudet; korostaa, että tyttöjen ja naisten elämää on parannettava; tähdentää, että tämän vuoksi koulutukseen pääsy on olennaista ja sen avulla voidaan saada aikaan yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos; suhtautuu myönteisesti vuonna 1994 tehtyyn naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevaan Amerikan yleissopimukseen (Belem do Paran sopimus) ja pyytää, että sen MESECVI-sihteeristölle annettaisiin painavampi rooli; panee tyytyväisenä merkille vuonna 2016 voimaan tulleen Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen, ja kehottaa molempien alueiden valtioita, jotka eivät ole näin tehneet, allekirjoittamaan sen;

25.  pitää erittäin tärkeinä erityisesti terveydenhoitoa ja koulutusta koskevia julkisia toimintapolitiikkoja sekä yksityisen sektorin aloitteita ja mahdollisuuksien tarjoamista lähes 30 miljoonalle työelämän ulkopuolella olevalle nuorelle; korostaa, että kehitysohjelmilla on torjuttava konflikteja, väkivaltaa, järjestäytynyttä rikollisuutta ja henkirikoksia, jotka kohdistuvat nuoriin ja erityisesti teini-ikäisiin ja jotka ovat yksi suurimmista haasteista LAC-maissa;

26  toistaa pitävänsä tärkeänä, että nuorten saatavilla on laadukkaita työ- ja koulutusmahdollisuuksia, sillä nuoret edustavat tulevaisuuden toivoa ja ovat keskeinen tekijä maanosan pitkän ajan poliittisen vakauden kannalta; kannustaa tekemään rahastojen kanssa lisää yhteistyötä yliopistojen kahdenvälisessä osallistumisessa, tietämyksen vaihdossa ja EU:n ja LAC-maiden opiskelijoiden välisessä kansainvälisessä liikkuvuudessa erityisesti vahvistamalla Erasmus+-ohjelmaa vuonna 2015 korkeakoulutuksen osalta käynnistetyn CELACin kumppanuuden puitteissa; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2015 käynnistettiin onnistuneesti Erasmus+-ohjelma, jossa tarjotaan 6 200 liikkuvuusmahdollisuutta ja 3 500 stipendiä pääasiassa CELAC-maiden opiskelijoille vuoteen 2020 asti; huomauttaa, että on edistettävä korkeakoulututkintojen täyttä ja vastavuoroista tunnustamista ja vahvistettava kahden alueen välistä yhteistyötä laatua ja akkreditointijärjestelmää koskevissa asioissa;

27.  panee merkille EU:n ja CELACin yhteistyön keskeisen aseman tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla ja EU:n CELACin yhteisen tutkimusalueen luomisen merkityksen tutkijoiden ja professorien liikkuvuusyhteistyön vahvistamisessa;

28.  korostaa lasten oikeuksien perustavaa merkitystä ja sitä, että kaikkien EU- ja LAC-maiden on noudatettava tiukasti lapsen oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta;

29.  kannustaa lisäämään yhteistyötä teknologisen kehityksen edistämisessä ja ihmisten tieto- ja viestintäteknologioihin pääsyn parantamisessa yhteiskuntiemme mukauttamiseksi digitalisaatiokehitykseen;

30.  korostaa viime vuosikymmenen yleistä suuntausta ja yhteisiä haasteita vapauksien ja sosiaalisten oikeuksien edistämisessä sekä merkittäviä ponnistuksia, joita on tehty, jotta voidaan toteuttaa osallistavia julkisia politiikkatoimia heikommassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi ja vaurauden ja talouskasvun jakamiseksi tasapuolisesti, mikä on vaikuttanut ratkaisevasti lähes 60 miljoonan latinalaisamerikkalaisen nostamiseen köyhyydestä viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana; kehottaa viranomaisia kunnioittamaan demokratian periaatteita ja perusoikeuksia sekä kaikkien kansalaisten, mukaan luettuina uskonnolliset vähemmistöt, alkuperäiskansat, ympäristöaktivistit, hlbti-yhteisö, vammaiset kansalaiset, pakkosiirtolaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt sekä maaseudun asukkaat, vapauksia ja turvallisuutta ja varmistamaan ne; korostaa, että on tärkeää varmistaa kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapaus niin verkossa kuin verkon ulkopuolella;

31.  korostaa, että on välttämätöntä taata uskonnollisten vähemmistöjen ja hlbti-yhteisön oikeudet ja turvallisuus; vaatii LAC-maiden hallituksia hyväksymään lainsäädäntöä ja ryhtymään toimenpiteisiin, joilla voidaan suojella ihmisoikeuksien puolustajia ja toimittajia vainolta, uhkauksilta, häpäisykampanjoilta, mielivaltaisilta pidätyksiltä, kidutukselta, tahdonvastaisilta katoamisilta ja murhilta, joiden uhreiksi he usein joutuvat; kehottaa suojelemaan alkuperäiskansojen ja maaseutuväestön oikeuksia ja etuja ympäristövaikutuksiltaan suurilta kehityshankkeilta ja kaivosteollisuuden toiminnalta käyttämällä etukäteen järjestettäviin kuulemisiin ja suostumuksen pyytämiseen perustuvia mekanismeja;

32.  pitää valitettavina hyökkäyksiä demokraattisesti valittuja oppositiojohtajia, toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia, erityisesti ympäristöasioiden parissa työskenteleviä, ja heidän asianajajiaan vastaan; kehottaa viranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet heidän fyysisen ja henkisen koskemattomuutensa takaamiseksi ja varmistamaan välittömät, perusteelliset ja puolueettomat tutkinnat, jotta vastuussa olevat saadaan oikeuteen kansainvälisten standardien mukaisesti;

33.  muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen aktiivinen osallistuminen ja kuuleminen kauppa- tai assosiaatiosopimusten neuvottelu- ja täytäntöönpanoprosesseissa olisi taattava;

34.  korostaa, että sopimuksissa on viitattava ilmaisun- ja kokoontumisvapauteen LAC-maissa;

35.  kannustaa EU:n jäsenvaltioita harkitsemaan lainsäädäntöä, jossa säädetään vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa osallisina olleiden henkilöiden mahdollisesta varojen jäädyttämisestä ja viisumirajoituksista;

36.  muistuttaa, että muuttoliikettä koskevissa politiikkatoimissa ja käytännöissä on taattava ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten alaikäisiin, iäkkäisiin ja vammaisiin ihmisiin ja otettava samalla huomioon rajojen suojelua ja siirtolaisten kriminalisoinnin estämistä koskevat haasteet; korostaa, että tarvitaan kattava lähestymistapa, jonka tarkoituksena tunnustaa siirtotyöläisten taloudellinen ja sosiaalinen panos vastaanottavissa maissa, kauttakulkumaiden merkitys ja se, että on tärkeää ottaa käyttöön laillisia reittejä vastaanottavien maiden kansalaisuuden saamiseksi ottaen erityisesti huomioon turvapaikkaa tarvitsevat siirtymään joutuneet henkilöt; kehottaa ryhtymään toimiin, joilla helpotetaan ja parannetaan maiden välistä laillista liikkuvuutta ja varmistetaan samalla johdonmukaisuus työntekijöiden oikeuksien ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen tehostamisen välillä;

37.  kehottaa LAC-maita varmistamaan, että sosiaalisia ja ympäristöön ja työhön liittyviä oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti; kehottaa panemaan täydellisesti ja tehokkaasti täytäntöön ILOn yleissopimukset ja kunnioittamaan keskeisiä työelämän normeja, jotka sisältävät muun muassa yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden; korostaa lisäksi, että on taattava kaikkien pakkotyön muotojen poistaminen;

38.  korostaa kummankin alueen puolustus- turvallisuusasioissa kohtaamia haasteita, joihin kuuluvat terrorismin ja huumekaupan sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, ja kannustaa jatkamaan puolustus- ja turvallisuusyhteistyön vahvistamista poliisi- ja sotilasalan koordinoinnin avulla ja kiinnittämään erityistä huomiota tiedon jakamiseen; kehottaa Latinalaisen Amerikan maita osallistumaan EU:n kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin, kuten ne tekevät jo nyt Kolumbiassa ja Chilessä; kannustaa edistämään sotilasyhteistyötä, jotta voidaan kehittää erityiset hätäapujoukot luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja varten; kehottaa lisäämään yhteistyötä merenkulun turvallisuudessa, aseistariisunnassa, asesulussa ja asevalvonnassa;

39.  kehottaa yksiselitteisesti kunnioittamaan valtioiden alueellisen koskemattomuuden periaatetta;

40.  pitää valitettavana humanitaarisen avun leikkauksia eikä hyväksy sitä, että näitä tehdään tätä apua eniten tarvitsevilla alueilla (Keski-Amerikan pohjoinen kolmio, Haiti ja Kolumbia), sekä alueilla, joita ilmastonmuutoksen vaikutukset ja luonnonkatastrofit ovat erityisesti koetelleet;

41.  tuomitsee sen, että joidenkin maiden hallitukset eivät suostu ottamaan vastaan kansainvälistä humanitaarista apua ja estävät siten perustarpeisiin vastaamisen näissä maissa; pyytää, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja vaatii asianomaisia viranomaisia sallimaan tällaisen avun toimittamisen ja ehdottaa avustussuunnitelmaa kullekin maalle;

42.  kehottaa EU:ta tukemaan pysyväisluonteisesta väkivallasta kärsiviä LAC-maita, joissa tapahtuvien murhien, ilman oikeudenkäyntiä toteutettujen teloitusten ja tahdonvastaisten katoamisten määrää ei voida hyväksyä, sillä ilman turvallisuutta ei voi olla todellista vaurautta, ihmisarvoa ja onnellisuutta; vaatii LAC-maita ryhtymään toimenpiteisiin vankiloiden liiallisen täyttöasteen purkamiseksi, vankeusolojen parantamiseksi, vankien fyysisen ja henkisen koskemattomuuden suojelemisen takaamiseksi, kidutuksen ja pahoinpitelyjen tutkimiseksi ja rankaisemiseksi ja vankien inhimillisemmän kohtelun edistämiseksi, jotta voidaan estää vankiloissa säännöllisesti esiintyvät ihmishenkiä vaativat mellakat;

43.  korostaa, että kaikkien Atlantin alueen maiden välistä yhteistyötä on vahvistettava huumekaupan torjunnassa, minkä yhteydessä on tehtävä yhteistyötä myös niiden Länsi-Afrikan maiden kanssa, joiden kautta kuljetetaan suuria määriä huumausaineita Latinalaisen Amerikan ja Euroopan välillä;

44.  pyytää EU:ta tukemaan Keski-Amerikan maita, joita vaivaa niiden yhteiskunnallisia ja poliittisia rakenteita uhkaava järjestäytynyt rikollisuus;

45.  korostaa, että Euroopan unionin on tuettava jatkossakin Väli-Amerikan turvallisuusstrategiaa (ESCA) ja Karibian turvallisuusstrategiaa;

46.  korostaa, että on kiireellisesti tehostettava korruption, veropetosten ja rankaisemattomuuden torjuntaa, koska ne ovat suurimpia kehityksen esteitä, sekä varmistettava oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, vapaiden ja avointen vaalien järjestäminen, vallanjako sekä riippumattoman, puolueettoman ja ammattimaisen oikeusjärjestelmän yhtäläinen käyttömahdollisuus ja tuettava hyvää hallintotapaa, puututtava institutionaalisiin heikkouksiin ja tehostettava hallintoa; antaa tunnustusta EUROsociAL-ohjelman puitteissa tällä alalla tehdylle työlle;

47.  kehottaa EU:ta ja LAC-maita puuttumaan korruptio-ongelmaan ja torjumaan sitä toteuttamalla toimenpiteitä, jotka ulottuvat ennaltaehkäisemisestä lainvalvontaan ja syytteeseenpanoon ja monenvälisten ja kansainvälisten korruptiontorjuntasopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon, ja huomauttaa, että korruptio heikentää paitsi sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta, myös poliittista legitimiteettiä ja hyvää hallintoa; korostaa, että riippumattoman oikeuslaitoksen ja julkishallinnon puuttuminen vähentää edelleen luottamusta julkisiin instituutioihin, heikentää oikeusvaltiota ja synnyttää väkivaltaa; korostaa, että avoimuus, vapaat tiedotusvälineet ja kansalaisten osallistuminen ovat välttämättömiä korruption torjunnan vahvistamiseksi; ottaa huomioon, että olisi otettava käyttöön uusia kansainvälisiä säännöksiä veroparatiisien lakkauttamiseksi, kuten verotietojen automaattinen vaihtaminen ja pankkisalaisuuden poistaminen;

48.  kehottaa tekemään lisää yhteistyötä ympäristöasioissa, sillä ne ovat merkittäviä yhteisen edun mukaisia kysymyksiä, ja kiinnittämään erityistä huomiota uusiin energiamuotoihin siirtymiseen ja hiili-intensiteetin alentamisprosessiin, jotka vaikuttavat kummankin alueen talouksiin; korostaa tarvetta tukea uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja käyttöönottoa, luonnonsuojelua, metsänhoitoa ja toimintapolitiikkoja, joilla puututaan ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin alueella, johon se vaikuttaa vakavasti, ja ottamaan huomioon paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen oikeudet alueilla, joilla luonnonvaroja hyödynnetään; korostaa, että Euroclima- ja Riocc-hankkeiden kaltaisia aloitteita on tuettava edelleen kestävää kehitystä, ympäristöä, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevan Liman toimintaohjelman mukaisesti; toteaa, että energiasiirtymä on toteutettava yleisesti, jotta Pariisin sopimuksen sitoumukset voidaan täyttää; korostaa, että tarvitaan lisää investointeja ja yhteistyötä EU:n ja LAC-alueen instituutioiden ja yritysten välillä, jotta voidaan yhdessä käsitellä energiasiirtymää, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja perusinfrastruktuurien parantamista; korostaa, että hallinto-, valvonta- ja oikeusmenetelmien parantaminen on tärkeää, jotta voidaan suojella metsiä ja lisätä agroekologisten viljelykäytäntöjen käyttöä;

49.  pitää välttämättömänä nopeuttaa EU:n ja Mercosurin neuvotteluja, jotta saataisiin tehtyä nopeasti kattava, tasapainoinen ja molempia osapuolia hyödyttävä assosiaatiosopimus, kuten todettiin 9. maaliskuuta 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä, jotta voidaan täydentää voimassa olevaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisten sopimusten verkostoa; korostaa, että neuvottelut on saatava päätökseen ja on saavutettava lopullinen sopimus, joka Euroopan parlamentin on ratifioitava ennen nykyisen toimikauden päättymistä ja jolla edistetään talouskasvua ja työpaikkojen luomista molemmilla talousalueilla ja vahvistetaan historiallisia, kulttuurisia ja poliittisia suhteita ja yhteistyösuhteita sekä kansojemme välistä luottamusta;

50.  korostaa, että on vauhditettava EU:n ja Meksikon kokonaissopimuksen ajanmukaistamisesta käynnissä olevia neuvotteluja, ja kehottaa tekemään sopimuksen vuoden 2017 loppuun mennessä; korostaa, että on tärkeää saada EU:n ja Chilen assosiaatiosopimus viimeistellyksi ennen vuoden 2018 ensimmäistä vuosineljännestä; kehottaa EU:n jäsenvaltioiden parlamentteja, jotka eivät ole vielä ratifioineet EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimusta, tekemään sen;

51.  painottaa, että Ecuadorin äskettäinen liittyminen monialaiseen sopimukseen Kolumbian ja Perun kanssa on tärkeää, ja muistuttaa, että ovi on myös avoinna Bolivialle, jos se päättää osallistua; on tyytyväinen Perun ja Kolumbian kanssa tehdyn lyhytaikaista oleskelua Schengen-alueella koskevan viisumivapaussopimuksen täytäntöönpanoon; kehottaa tässä yhteydessä myöntämään Ecuadorille saman viisumivapauden; huomauttaa, että kaikki nämä toimet edistävät EU:n taloudellisten ja kulttuuristen siteiden vahvistamista näiden maiden kanssa;

52.  pitää äärimmäisen tärkeänä, että EU:n ja LAC-maiden assosiaatio-, kauppa- ja investointisopimuksiin sisällytetään järjestelmällisesti yritysten vastuuta koskevia sääntöjä ja ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien suojelemista koskevia lausekkeita;

53.  toteaa, että Meksiko ja Brasilia on määritelty Euroopan unionin strategisiksi kumppaneiksi, ja pyytää myöntämään Argentiinalle sille kuuluvan aseman näkyvänä toimijana alueella, Mercosurissa ja G-20-maana ja uudistamaan toimielinten välisten suhteiden kehykset;

54.  toteaa iberoamerikkalaisten huippukokousten – joiden toimintamekanismeja on viime vuosina vahvistettu – merkityksen ja korostaa samalla iberoamerikkalaisen pääsihteeristön (SEGIB) roolia kulloisenkin puheenjohtajavaltion tukijana; korostaa sen tuomaa lisäarvoa alueiden väliselle kumppanuudelle vuoropuhelun, koordinoinnin ja yhteistyön foorumina; pyytää siksi ottamaan käyttöön yhteistyömekanismin, joka voisi saada komission ja/tai EUH:n ja SEGIBin yhteisymmärryspöytäkirjan tai yhteistyötä koskevan puitesopimuksen muodon ja jonka avulla voitaisiin optimoida ja asettaa kummankin elimen väliset suhteet jäsennellympiin, hallitumpiin ja järjestelmällisempiin puitteisiin; suhtautuu myönteisesti siihen, että viimeisimmässä huippukokouksessa kiinnitettiin erityistä huomiota nuoriin, koulutukseen ja yrittäjyyteen, jotka ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä;

55.  toistaa, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan edustajakokous ja parlamenttivaltuuskunnat ovat erittäin menestyksekkäitä foorumeja strategisen kumppanuuden parlamentaariselle ulottuvuudelle ja EU:n ja LAC-maiden, myös kansalaisyhteiskunnan, jonka asemaa olisi vahvistettava, väliselle poliittiselle vuoropuhelulle; pitää niitä tärkeinä, sillä ne välittävät kansalaisten vaatimuksia EU:n ja CELACin huippukokouksille; korostaa, että on tärkeää varmistaa sen keskustelujen ja päätelmien näkyvyys ja levittäminen sekä EU:n ja CELACin huippukokouksen kanssa tehtävän yhteistoiminnan että kansallisten ja alueellisten institutionaalisten kanavien kautta;

56.  korostaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen säätiön asemaa kansainvälisenä järjestönä ja vaatii sen perustamissopimuksen pikaista ratifiointia kaikissa sen 62 jäsenvaltiossa, koska sillä olisi oltava tärkeä asema kahden alueen välisen kumppanuuden tukemisessa, ja pyytää perustamaan pysyviä yhteistyökanavia säätiön ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen välille;

57.  tukee Euroopan investointipankin ulkoisen lainanantovaltuuden kasvattamista Latinalaisessa Amerikassa, jotta voidaan säilyttää ja kehittää toimia, joilla vastataan tarpeisiin rahoituksen kannalta ensisijaisilla aloilla, kuten ilmastonmuutoksen lieventämisessä, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen infrastruktuurin kehittämisessä ja pk-yritysten tukemisessa;

58.  kehottaa parantamaan EU:n jäsenvaltioiden monenvälistä koordinointia Latinalaisen Amerikan kehityspankissa ja Andien kehitysyhtiössä, jotta niiden taloudellinen vaikutus saadaan mahdollisimman suureksi LAC-alueen maille suunnatuissa kehitysohjelmissa;

59.  toistaa tukensa Kolumbian rauhanprosessille, joka on ratkaisevan tärkeä kolumbialaisten tulevaisuuden ja koko alueen vakauden kannalta, ja sitoutuu tukemaan Kolumbian hallitusta sen täytäntöönpanossa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa Kolumbian koko yhteiskunnan ja erityisesti uhrien ja kansalaisjärjestöjen sekä siirtymään joutuneiden ihmisten osallistuminen, ja että hallituksen johtajat takaavat ihmisoikeusaktivistien ja yhteisöjen johtajien turvallisuuden ja suojelun; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan poliittista ja taloudellista tukea, kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskeva asetus, erityisesti sen 5 artiklan 2 kohta, ja EU:n Kolumbia-erityisrahasto mukaan lukien, ja tukee varapuheenjohtajan / korkean edustajan Kolumbian erityislähettilään roolia; toivoo, että myös Kansallinen vapautusarmeija (ELN) sitoutuu käynnissä olevaan rauhanprosessiin;

60.  ilmaisee syvän huolensa demokratian, ihmisoikeuksien ja sosioekonomisen tilanteen vakavasta heikentymisestä Venezuelassa sekä maan lisääntyvästä poliittisesta ja yhteiskunnallisesta epävakaudesta; kehottaa Venezuelan hallitusta turvaamaan vallanjaon ja hallinnon eri osien riippumattomuuden ja palauttamaan kansalliskokoukselle sen perustuslain mukaisen toimivallan; kehottaa Venezuelan hallitusta myös varmistamaan kaikkien poliittisten vankien vapauttamisen välittömästi ja ehdoitta ja esittämään mahdollisimman pian vaaliaikataulun, jotta voidaan järjestää vapaat ja avoimet vaalit; kehottaa kansainvälistä yhteisöä, alueellisia toimijoita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa edistämään ja tukemaan laajaa kansallista yhteisymmärrystä ainoana mahdollisena ratkaisuna; pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tarkastelemaan aktiivisesti muita toimia, joilla edistetään rakentavasti maan poliittista vakauttamista; torjuu tässä yhteydessä kaikki yritykset siirtää kansalliskokouksen perustuslaissa tunnustettuja oikeuksia millekään muulle elimelle;

61.  pitää myönteisenä joulukuussa 2016 allekirjoitettua poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevaa sopimusta EU:n ja Kuuban välillä; korostaa, että sen täytäntöönpanoa on nopeutettava, millä voi olla myönteinen vaikutus EU:n ja CELACin kumppanuuteen; toteaa, että poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevalla sopimuksella olisi osaltaan parannettava Kuuban kansalaisten elinoloja ja sosiaalisia oikeuksia ja kehitystä kohti demokratiaa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitusta ja edistämistä; korostaa, että sopimuksen pätevyys riippuu siitä, paneeko Kuuban hallitus tehokkaasti täytäntöön sopimuksessa vahvistetut ja Euroopan parlamentin päätöslauselmiin perustuvat ihmisoikeusmääräykset;

62.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä CELACin hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0016.  

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0269.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0200.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0297.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0041.

(6)

http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/trade_en.pdf

(7)

http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/poverty_en.pdf

(8)

http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/pparties_en.pdf

(9)

http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/china_en.pdf

(10)

http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/athens2014/adopted_docs/femicide/1026102en.pdf

(11)

http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/migration_en.pdf

(12)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0141.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0280.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.5.2017)

ulkoasiainvaliokunnalle

EU:n poliittisista suhteista Latinalaiseen Amerikkaan

(2017/2027(INI))

Valmistelija: Enrique Guerrero Salom

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että vaikka merkittävä taloudellinen kehitys on vähentänyt köyhyyttä ja eriarvoisuutta, eriarvoisuus on edelleen erityisesti naisten ja alaikäisten keskuudessa merkittävä kehityksen este alueella, jossa 175 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä ja syrjäytyneinä; korostaa, että talouskasvu, osallistava sosiaalinen kehitys, vaurauden oikeudenmukainen jakautuminen ja keskeisten julkisten palvelujen tarjoaminen kaikille ovat tämän kysymyksen ratkaisemisen kannalta keskeisessä asemassa;

2.  katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen on oltava Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen (LAC) sekä EU:n välisen yhteistyön tärkein tavoite; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) tekemään yhteistyötä LAC-maiden kanssa ja laatimaan tehokkaita strategioita, joiden avulla kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan; kehottaa unionia tehostamaan budjettitukiohjelmia;

3.  katsoo, että koska unioni on LAC-maiden tärkein avunantaja, avun poistaminen myös keskitason tuloryhmään kuuluvilta mailta, joissa kaupunki- ja maaseutualueiden välillä esiintyy erityisesti naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaa eriarvoisuutta, olisi alueen tulevaa kehitystä haittaava askel taaksepäin; kehottaa sen vuoksi komissiota ja neuvostoa sitoutumaan yksiselitteisesti LAC-maihin ja erityisesti Keski-Amerikan maihin ja ottamaan asianmukaisesti huomioon EU:n ja AKT-maiden tulevan kumppanuuden, jotta ketään ei jätetä ulkopuolelle ja jotta lievennetään kielteisiä vaikutuksia maissa, jotka ovat äskettäin saavuttaneet keskitulotason maiden aseman tai jotka ovat siirtymässä sitä kohti;

4.  katsoo, että nykyisessä alueellisessa ja globaalissa tilanteessa EU:n olisi syvennettävä suhteitaan LAC-maihin keskittymällä yhteistyön laajentamiseen kaikilla aloilla siten, että tavoitteena on kahdenvälisten suhteiden luominen korkeimmalla tasolla;

5.  kehottaa komissiota määrittämään käytettävissä olevat välineet ja myöntämään niille riittävästi määrärahoja sekä toteuttamaan tarkoituksenmukaisia toimia niiden saattamiseksi tehokkuutta, määrärahojen kohdentamista, yhdenmukaistamista, keskinäistä vastuuta ja vastuuvelvollisuutta koskevien periaatteiden mukaisiksi ja yhdenmukaistamaan ne LAC-maiden kehitysstrategioiden kanssa, jotta LAC-maita voidaan auttaa vastaamaan haasteisiin ja sopeutumaan virallisen kehitysavun (ODA) mahdolliseen vähenemiseen; kehottaa sisällyttämään taitotiedon siirtämisen ja koulutuksen näihin ohjelmiin ja tukemaan niillä finanssipoliittisia ja julkisen varainhoidon uudistuksia, joilla edistetään kasvua ja korkealaatuisten julkisten palvelujen tarjoamista;

6.  kannattaa Latinalaisen Amerikan maiden tekemää aloitetta laatia puitesopimus valtionvelan uudelleenjärjestelystä Yhdistyneiden kansakuntien avulla;

7.  pitää valitettavana humanitaarisen avun leikkauksia eikä hyväksy sitä, että näitä tehdään tätä apua eniten tarvitsevilla alueilla (Keski-Amerikan pohjoinen kolmio, Haiti ja Kolumbia), sekä alueilla, joita ilmastonmuutoksen vaikutukset ja luonnonkatastrofit ovat erityisesti koetelleet;

8.  tuomitsee sellaisten maiden hallitusten toimet, jotka eivät suostu ottamaan vastaan kansainvälistä humanitaarista apua ja estävät siten perustarpeisiin vastaamisen näissä maissa; pyytää, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja vaatii asianomaisia viranomaisia sallimaan tällaisen avun toimittamisen ja ehdottaa avustussuunnitelmaa kullekin maalle;

9.  korostaa, että on kiireellisesti tehostettava korruption, veropetosten ja rankaisemattomuuden torjuntaa, koska ne ovat suurimpia kehityksen esteitä, sekä varmistava oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, vapaiden ja avointen vaalien järjestäminen, vallanjako sekä riippumattoman, puolueettoman ja ammattimaisen oikeusjärjestelmän yhtäläinen käyttömahdollisuus ja tuettava hyvää hallintotapaa, puututtava institutionaalisiin heikkouksiin ja tehostettava hallintoa; antaa tunnustusta EUROsociAL-ohjelman puitteissa tällä alalla tehdylle työlle;

10.  panee huolestuneena merkille, että viime vuosikymmeninä LAC-maissa tapahtuneet maananastukset ovat yhteydessä elintarvike-, rehu- ja polttoainealan yrityskomplekseihin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisstrategioihin (esimerkiksi kompensointiohjelman mukainen metsien sijoittaminen REDD+-ohjelman tavoin); panee lisäksi merkille, että kasvava mineraalien ja fossiilisten polttoaineiden alueellinen ja kansainvälinen kysyntä on johtanut laajamittaisiin kaivoslupiin, jotka voivat vaikuttaa yhteisöjen maaoikeuksiin; kehottaa LAC-maita tunnustamaan maaoikeuksien hyvää hallintaa koskevien FAO:n ohjeistojen mukaisesti kaikki legitiimit maaoikeudet, mukaan luettuina epäviralliset, alkuperäiset ja perinteiset maanomistusoikeudet, ja noudattamaan maasopimusten vaikutusten kohteena olevien paikallisten ihmisten vapaan ja tietoisen ennakkosuostumuksen periaatetta;

11.  korostaa, että LAC on alue, jolla on surmattu eniten ihmisoikeuksien puolustajia koko maailmassa; pyytää ottamaan kehitysohjelmissa huomioon ihmisoikeuksien puolustajien äärimmäisen haavoittuvan aseman ja osallistumaan kunnianhimoisesti heidän puolustamiseensa; pyytää EUH:ta valvomaan tehokkaammin ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseen kohdennettujen varojen hallinnointia;

12.  pyytää, että kahdenvälisiä suhteita luotaessa otetaan huomioon kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattaminen, eri hallitusten osallistuminen alueellisiin elimiin sekä yhteistyö Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan kanssa;

13.  pitää erityisesti terveydenhoitoa ja koulutusta koskevia julkisia toimintapolitiikkoja sekä yksityisen sektorin aloitteita ja mahdollisuuksien tarjoamista lähes 30 miljoonalle työelämän ulkopuolella olevalle nuorelle erittäin tärkeinä; korostaa, että kehitysohjelmilla on torjuttava konflikteja, väkivaltaa, järjestäytynyttä rikollisuutta ja henkirikoksia, jotka kohdistuvat nuoriin ja erityisesti teini-ikäisiin ja jotka ovat yksi suurimmista haasteista LAC-maissa;

14.  korostaa, että on tärkeää selvittää, miten ulkomaisia investointeja ja yksityisen sektorin osallistumista voidaan lisätä ja edistää sellaisissa puitteissa, joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, ympäristöoikeuksia ja työelämän oikeuksia ja joissa investoijat noudattavat ja soveltavat Yhdistyneiden kansakuntien vastuullisen sijoittamisen periaatteita, ja samalla varmistaa investointien oikeusvarmuus ja yritysten yhteiskuntavastuun periaate;

15.  ottaa huomioon rahoituslähteiden yhdistämisestä laaditussa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa esitetyt suositukset ja kehottaa komissiota noudattamaan yhdistämisohjelmissaan kehitysavun tuloksellisuuden periaatetta erityisesti omavastuullisuuden, kumppanimaiden kanssa toteutettavan yhteensovittamisen, kehityksen ja rahoituksen täydentävyyden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden osalta;

16. kehottaa EIP:tä ja muita EU:n jäsenvaltioiden kehitysrahoituslaitoksia varmistamaan tehokkaasti, että niiden rahoitusta saavat yritykset eivät osallistu veronkiertoon offshore-keskusten ja veroparatiisien kautta, ja tosiasiallisesti jäljittämään ja seuraamaan rahavirtoja, velkakestävyyttä ja kestävien kehityshankkeidensa lisäarvoa;

17.  korostaa julkisten toimien eri alojen koordinoinnin merkitystä ja kannustaa kaikkia poliittisia ja yhteiskunnallisia toimijoita, ammattijärjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan järjestöjä keskus- ja paikallistasolla osallistumaan, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan; katsoo, että julkisen sektorin olisi aina taattava kehityksen kannalta keskeiset julkishyödykkeet kaikille osapuolille ja että ihmisoikeusrikkomustapauksissa olisi taattava oikeussuojakeinot kaikille, myös silloin, kun rikkomuksiin ovat syyllistyneet isot yritykset;

18.  korostaa, että talouskasvu ja kaupankäynti ovat tärkeitä osatekijöitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta mutta ne eivät ole riittäviä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi; pyytää toteuttamaan tehokkaita toimia näiden ongelmien vähentämiseksi monipuolisen, kestävän ja osallistavan kasvun avulla siten, että korostetaan voimakkaasti sosiaalisia kysymyksiä, institutionaalista tukea ja ihmisoikeuksien kunnioittamista;

19.  korostaa, että LAC-mailla on edelleen valtionvelkaan liittyviä merkittäviä haasteita; kehottaa soveltamaan inhimillisiin tarpeisiin perustuvaa lähestymistapaa velkakestävyyteen panemalla täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) periaatteet; pitää tässä yhteydessä myönteisenä kansainvälisen velanhoitokyvyn palauttamismekanismin puolesta tehtyä työtä YK:ssa;

20.  korostaa, että maantieteellisten ja geologisten ominaispiirteidensä vuoksi LAC on erittäin altis luonnonkatastrofeille ja että tätä tilannetta pahentaa ilmastonmuutos, johon on puututtava maailmanlaajuisesti yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatteen mukaisesti; kehottaa komissiota ja LAC-maita puuttumaan niiden perussyihin ja toteuttamaan ilmastonmuutoksen sietokykyä parantavia toimenpiteitä ja laatimaan riskien ehkäisystrategioita ja toteuttamaan humanitaarisen avun nopeaa käyttöönottoa hätätilanteissa koskevia käytäntöjä;

21.  kehottaa keskittymään LAC-maiden kehitysohjelmissa sukupuolikysymyksiin monialaisesti ja säilyttämään naisten perusvapaudet ja -oikeudet, takaamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja edistämään naisten työnsaantimahdollisuuksia; korostaa, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden talouskomission (ECLAC) mukaan alueella kuolee päivittäin keskimäärin 12 naista; korostaa näin ollen, että naismurhien ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän lopettamisen olisi oltava kehitystä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskeva ensisijainen tavoite;

22.  palauttaa mieliin sitoumukset, jotka unioni on tehnyt Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) kanssa naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevissa vuoden 2013 ja 2015 toimintasuunnitelmissa, ja toteaa huolestuneena, että toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan 7 luvun täytäntöönpano on laiminlyöty; kehottaa jäsenvaltioita ja EUH:ta tekemään yhteistyötä ja kohdentamaan taloudellisia ja institutionaalisia resursseja toimintasuunnitelmissa sovittujen sukupuolten tasa-arvoa edistävien suositusten ja erityisesti kaikkien väkivallan muotojen poistamista koskevien suositusten toteuttamisen varmistamiseksi Belém do Parán yleissopimuksen, Istanbulin yleissopimuksen ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) mukaisesti;

23.  kehottaa parantamaan koordinointia LAC-maita ja syrjäisimpiä alueita sekä merentakaisia maita ja alueita koskevien tukipolitiikkojen ja -ohjelmien välillä; kehottaa noudattamaan EU:n ja LAC:n alueellisissa huippukokouksissa tehtyjä poliittisia sitoumuksia ja tukemaan niitä myöntämällä tarvittavat taloudelliset resurssit.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Vincent Peillon, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Ádám Kósa, Cécile Kashetu Kyenge, Paul Rübig, Judith Sargentini

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

17

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Paavo Väyrynen

ECR

Eleni Theocharous

EFDD

Ignazio Corrao

PPE

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Ádám Kósa, Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta

S&D

Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Cécile Kashetu Kyenge, Arne Lietz, Linda McAvan, Vincent Peillon, Elly Schlein

0

-

 

 

5

0

GUE/NGL

Stelios Kouloglou, Lola Sánchez Caldentey

PPE

Anna Záborská,

Verts/ALE

Maria Heubuch, Judith Sargentini

Key to symbols:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.7.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

7

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Bas Belder, Mario Borghezio, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Arnaud Danjean, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ryszard Antoni Legutko, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Alex Mayer, David McAllister, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tonino Picula, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jordi Solé, Jaromír Štětina, Charles Tannock, László Tőkés, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl, Elena Valenciano, Geoffrey Van Orden, Hilde Vautmans, Anders Primdahl Vistisen, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Brando Benifei, Luis de Grandes Pascual, András Gyürk, Javi López, Marietje Schaake, Eleni Theocharous, Ernest Urtasun, Bodil Valero, Paavo Väyrynen, Marie-Christine Vergiat

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ádám Kósa


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

55

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Iveta Grigule, Javier Nart, Jozo Radoš, Marietje Schaake, Ivo Vajgl, Hilde Vautmans, Paavo Väyrynen

ECR

Bas Belder, Ryszard Antoni Legutko, Charles Tannock, Eleni Theocharous, Geoffrey Van Orden, Anders Primdahl Vistisen

EPP

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Elmar Brok, Lorenzo Cesa, Arnaud Danjean, Michael Gahler, András Gyürk, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ádám Kósa, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, László Tőkés, Luis de Grandes Pascual, Jaromír Štětina

S&D

Francisco Assis, Brando Benifei, Andi Cristea, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Arne Lietz, Javi López, Andrejs Mamikins, Alex Mayer, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Elena Valenciano, Boris Zala

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Barbara Lochbihler, Tamás Meszerics, Jordi Solé, Ernest Urtasun, Bodil Valero

7

-

EFDD

James Carver

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Miguel Urbán Crespo, Marie-Christine Vergiat

NI

Janusz Korwin-Mikke

2

0

EFDD

Fabio Massimo Castaldo

ENF

Mario Borghezio

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus