Menettely : 2017/2011(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0294/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0294/2017

Keskustelut :

PV 24/10/2017 - 18
CRE 24/10/2017 - 18

Äänestykset :

PV 25/10/2017 - 7.7
CRE 25/10/2017 - 7.7

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0413

MIETINTÖ     
PDF 525kWORD 83k
11.10.2017
PE 606.242v03-00 A8-0294/2017

perusoikeusnäkökohdista romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta

(2017/2038(INI))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Soraya Post

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASSA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

perusoikeusnäkökohdista romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta

(2017/2038(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen johdanto-osan, erityisesti sen toisen ja neljännen–seitsemännen viitteen,

–  ottaa huomioon muun muassa SEU-sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan sekä 6 artiklan,

  ottaa huomioon muun muassa SEUT-sopimuksen 10 artiklan ja 19 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2000 allekirjoitetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan, josta annettiin juhlallinen julistus 12. joulukuuta 2007 Strasbourgissa ja joka tuli voimaan yhdessä Lissabonin sopimuksen kanssa joulukuussa 2009,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksessaan vuonna 1948 hyväksymän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon New Yorkissa 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja erityisesti sen 3 artiklan,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksessa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n päätöslauselman A/70/L.1 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Agenda 2030 (”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksessa 1. marraskuuta 2005 hyväksytyn YK:n päätöslauselman A/RES/60/7 juutalaisten joukkotuhon muistamisesta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 1. helmikuuta 2012 hyväksytyn Euroopan neuvoston ministerikomitean julkilausuman romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan rasistisen väkivallan lisääntymisestä Euroopassa,

–  ottaa huomioon Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) yleistä politiikkaa koskevan suosituksen nro 13 romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin maaliskuussa 2017 pitämässään 32. istunnossa hyväksymän Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismittomasta yhteiskunnasta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1985 (2014) kansallisten vähemmistöjen tilanteesta ja oikeuksista Euroopassa ja päätöslauselman 2153 (2017) romanien ja kiertävien ryhmien (”travellers”) osallisuuden edistämisestä,

–  ottaa huomioon pääsihteeri Thorbjorn Jaglandin 11. huhtikuuta 2017 antaman julkilausuman 10 tavoitteesta seuraaviksi 10 vuodeksi,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 1958 yleissopimuksen N:o 111, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2),

–  ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU(3),

–  ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004(4),

–  ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS,

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä, 8. joulukuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta ja 13. lokakuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 14/2016,

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta,

–  ottaa huomioon romanien integroinnista annetut komission tiedonannot (COM(2010)0133, COM(2012)0226, COM(2013)0454, COM(2015)0299 ja COM(2016)0424) sekä tiedonannon EU:n puitekehyksestä vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille (COM(2011)0173),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission suosituksen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”,

–  ottaa huomioon romaneista antamansa päätöslauselmat(5),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman kansainvälisen romanipäivän johdosta – mustalaisvastaisuus Euroopassa ja romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustaminen EU:ssa(6),

  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa vuonna 2015(7), erityisesti sen romanien oikeuksia koskevat 117–122 kohdat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston laatiman perusoikeusraportin 2016,

–  ottaa huomioon perusoikeusviraston EU-MIDIS I- ja II -selvitykset ja lukuisat muut romaneja käsittelevät selvitykset ja raportit,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 14/2016 romanien integrointia edistävistä EU:n toimintapoliittisista aloitteista ja rahoitustuista, jonka mukaan edistys on ollut viime vuosikymmenellä huomattavaa mutta käytännön tasolla tarvitaan lisätoimia,

–  ottaa huomioon Eurobarometri-tutkimuksen syrjinnästä EU:ssa vuonna 2015,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) raportit ja suositukset, muun muassa toimintasuunnitelman romanien ja sintien tilanteen parantamisesta Etyjin alueella,

–  ottaa huomioon vallan valvojina toimivien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, erityisesti Euroopan romanien oikeuksien keskuksen, Fundación Secretariado Gitano -säätiön, OSF:n ja Amnesty internationalin, raportit ja suositukset,

–  ottaa huomioon romanivastaisuutta torjuvan liiton (Alliance against Anti-Gypsyism) viiteasiakirjan romanivastaisuudesta,

–  ottaa huomioon Centre for European Policy Studies -tutkimuskeskuksen raportin romanivastaisuuden torjunnasta ”Combating Institutional Anti-Gypsyism: Responses and promising practices in the EU and selected Member States”,

  ottaa huomioon hiljattain Berliinissä perustetun ERIAC-instituutin (European Roma Institute for Arts and Culture), jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan 12 miljoonan romanin taiteellista ja kulttuurista läsnäoloa, mahdollistaa heidän itseilmaisunsa ja edistää näin romanivastaisuuden torjuntaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0294/2017),

A.  ottaa huomioon, että romanit eivät edelleenkään voi nauttia ihmisoikeuksistaan Euroopassa;

B.  ottaa huomioon, että romanit ovat osa Euroopan kulttuuria ja arvoja ja että he ovat osaltaan edistäneet EU:n kulttuurin rikkautta, moninaisuutta, taloutta ja yhteistä historiaa;

C.  ottaa huomioon, että romanivastaisuus on erityinen rasismin muoto, rodulliseen ylemmyyteen perustuva ideologia ja epäinhimillistämisen ja institutionaalisen rasismin muoto, jota historiallinen syrjintä ruokkii ja joka ilmenee muun muassa väkivaltana, vihapuheena, hyväksikäyttönä, leimaamisena ja mitä räikeimpänä syrjintänä(8);

D.  ottaa huomioon, että kansallisista, unionin tason sekä kansainvälisistä toimista huolimatta jatkuvaa ja rakenteellista romanivastaisuutta(9) voidaan havaita kaikilla tasoilla eurooppalaisissa yhteiskunnissa päivittäin ja se ilmenee esimerkiksi yksilöllisenä ja institutionaalisena laiminlyöntinä, syrjintänä, eriarvoisuutena, toimintamahdollisuuksien kaventumisena, väheksyntänä, erotteluna, mustamaalauksena, leimaamisena, vihapuheena ja romanien joutumisena väkivallan, äärimmäisen köyhyyden ja syvän sosiaalisen syrjäytymisen uhreiksi; toteaa, että romanivastaisuus on kasvussa ja poliittiset puolueet voivat lisätä suosiotaan esittämällä räikeitä romanivastaisia lausuntoja;

E.  ottaa huomioon, että romanivastaisuutta esiintyy eri muodoissaan viranomaisten ja instituutioiden työssä ja toimissa lähes kaikilla aloilla ja tasoilla jäsenvaltioissa ja että se ilmenee useimmiten laiminlyönteinä tasavertaisten mahdollisuuksien tai yleensä mahdollisuuksien tarjoamisessa romaneille yleishyödyllisten palvelujen ja muiden palvelujen käyttöön, yhtäläisten oikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun epäämisenä, romanien jättämisenä poliittisen päätöksenteon ja osaamista tuottavien prosessien ulkopuolelle, heidän aliedustuksenaan virallisissa elimissä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, syrjivien ohjelmien perustamisena sekä romanien elämän parantamiseen tarkoitettujen rahoitusmahdollisuuksien väärinkäyttönä;

F.  ottaa huomioon, että tahatonta romanivastaisuutta voidaan havaita jopa EU:n toimielinten toiminnassa, sillä lukuisat EU:n ohjelmat ja varat, joilla voisi olla myönteinen vaikutus romanien elinoloihin ja elämään, eivät saavuta romaneja tai niissä nimetään symbolisesti romanit yhdeksi edunsaajaryhmäksi mutta ei oteta huomioon heidän todellisuuttaan ja heidän kohtaamaansa syrjintää;

G.  ottaa huomioon, että EU:n säännöstöstä voi paljastua tiedostamatontakin romanivastaisuutta, koska siinä ei usein oteta huomioon romanien todellisuutta ja haasteita; joita he joutuvat kohtaamaan, koska he vuosisatoja kestäneen moninkertaisen syrjinnän vuoksi eivät voi nauttia samoista oikeuksista ja mahdollisuuksista ja samasta suojelun tasosta kuin mitä EU:n säännöstö tarjoaa muille EU:n kansalaisille;

H.  ottaa huomioon, että romaneihin suhtaudutaan edelleen holhoavasti, mikä on havaittavissa sekä kielenkäytössä että toiminnassa yhteiskunnassamme, jossa painotetaan pelkästään romanien ”osallistamisen” ja ”integroinnin” tarvetta, vaikka itse asiassa tarvitaan perustavaa laatua olevaa muutosta lähestymistavassa; toteaa, että heille on taattava heidän perusoikeutensa ja kansalaisuutensa yhteiskunnassamme sekä mahdollisuudet nauttia niistä täysimääräisesti;

I.  ottaa huomioon, että romaneihin viitataan jatkuvasti haavoittuvassa asemassa olevina ihmisinä, kun itse asiassa luovuttamattomien ihmisoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja muun muassa hyvinvointia, palveluita, tietoa, oikeutta, koulutusta, terveydenhoitoa, työllisyyttä koskevien yhtäläisten mahdollisuuksien riistäminen romaneilta antaa olettaa, että romaneista tekevät haavoittuvia syrjivät olemassa olevat rakenteet, jotka valtaa käyttävät ovat luoneet ja joita he ylläpitävät; toteaa tämän osoittavan, että toimivaltaiset viranomaiset ovat laiminlyöneet ihmisoikeuksiin liittyvät velvollisuutensa;

Tunne johonkin kuulumisesta ja osallistuminen

1.  korostaa, että on keskeisen tärkeää valistaa valtayhteiskuntaa romanien moninaisuudesta, heidän historiastaan, kulttuuristaan sekä heidän jokapäiväisessä elämässään kohtaamansa romanivastaisuuden muodoista, laajuudesta ja vakavuudesta, jotta voidaan torjua alitajuista yhteiskunnallista konsensusta romanien sulkemisesta ulkopuolelle sekä torjua heidän syrjintäänsä ja sosiaalista syrjäytymistään ja rikkoa viihdekirjallisuuden luomia ja vahvistamia stereotypioita; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä kantamaan täyden vastuun romanikansalaisistaan ja käynnistämään pitkän ajanjakson tiedotuskampanjoita sekä kampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi moniperusteisesta syrjinnästä;

2.  katsoo, että romanien aktiivinen ja merkityksellinen sosiaalinen, taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen osallistuminen on keskeistä romanivastaisuuden tehokkaassa torjunnassa sekä kipeästi kaivatun keskinäisen luottamuksen aikaansaamisessa koko yhteiskunnan hyödyksi; panee merkille komission ja jäsenvaltioiden yhteisen vastuun asiassa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan strategioita, jotka sisältävät sekä proaktiivisia että reaktiivisia toimenpiteitä romanien edustajien ja kansalaisjärjestöjen tosiasiallisten ja järjestelmällisten kuulemisten perusteella, sekä ottamaan heidät mukaan valtaväestölle suunnattujen ohjelmien ja käynnistettyjen hankkeiden toimintaan, seurantaan ja arviointiin kaikilla tasoilla paikallinen taso mukaan lukien; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään romanien riippumattomien kansalaisjärjestöjen ja julkisten instituutioiden perustamista sekä tukemaan romanien nuorten ja edistyksellisten johtohenkilöiden vaikutusvaltaa;

Sovinto ja luottamuksen rakentaminen

3.  kehottaa komissiota tärkeän keskinäisen luottamuksen aikaansaamiseksi perustamaan EU:n tason totuus- ja sovintokomission (joko nykyisten rakenteiden puitteissa tai erillisenä elimenä) romanien vuosisatoja kestäneen vainon, pois sulkemisen ja kieltämisen tunnustamiseksi ja esittämään tästä virallisen valkoisen kirjan sekä toteuttamaan näitä toimia yhdessä parlamentin ja romaniasiantuntijoiden kanssa;

4.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan (joko nykyisten rakenteiden puitteissa tai erillisenä elimenä) kansallisia totuus- ja sovintokomissioita romanien vuosisatoja kestäneen vainon, pois sulkemisen ja kieltämisen tunnustamiseksi ja ottamaan mukaan parlamentin jäsenet, hallituksen virkamiehet, juristit, romanien edustajat, kansalaisjärjestöt ja ruohonjuuritason järjestöt, jotta nämä asiat voidaan esittää virallisessa valkoisessa kirjassa, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään romanien historiasta osan koulujen opetussuunnitelmaa;

5.  kehottaa jäsenvaltioita muistamaan holokaustin romaniuhreja, viettämään elokuun 2. päivää holokaustin romaniuhrien muistopäivänä ja myöntämään elossa oleville holokaustista selvinneille välittömästi asianmukaisen korvauksen yksinkertaistetulla menettelyllä ja kehottaa toteuttamaan samalla tietoisuutta lisäävän kampanjan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään romaniuhrit vuosittain 27. tammikuuta holokaustissa menehtyneiden muistoksi vietettävään muistojuhlaan sekä järjestämään virkamiehille romanien joukkotuhoa koskevaa vapaaehtoista koulutusta;

Tuloksellisuuden tarkistaminen

6.  toteaa huolestuneena, että vaikka jäsenvaltioissa pannaan täytäntöön useita kohdennettuja ohjelmia, suurin osa valtaväestölle suunnatuista ohjelmista ja myös rakennerahastoilla tuetuista ohjelmista ei saavuta heikoimmassa asemassa olevia eikä etenkään romaneja; kehottaa siksi tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan EU:n ohjelmien, esimerkiksi työllisyyttä ja koulutusta koskevien ohjelmien kuten Erasmus+ ‑ohjelman ja nuorisotyöllisyysaloitteen, tuloksellisuutta entistä perinpohjaisemmin ja säännöllisesti;

7.  kehottaa komissiota

–  arvioimaan EU:n ohjelmia ja rahoitusmahdollisuuksia sen määrittelemiseksi, ovatko ne syrjimättömiä ja osallistavia, ja tarvittaessa ryhtymään viipymättä korjaaviin toimenpiteisiin,

–  soveltamaan vankkaa laatuun keskittyvää pitkän aikavälin seuranta- ja rahoituskirjanpitojärjestelmää jäsenvaltioiden toiminnan tarkistamiseksi EU:n ohjelmien käytön yhteydessä,

–  ottamaan hankkeiden kohteina olevat romanit mukaan niiden seuranta- ja arviointiprosessiin tehokkaalla ja avoimella tavalla,

–  varmistamaan, että nykyisestä valitusmekanismista tehdään helpommin tavoitettava ja avoimempi kansalaisille, kansalaisjärjestöille ja viranomaisille, jotta nämä voivat raportoida syrjivistä EU:n rahoitusmahdollisuuksista ja ohjelmista,

–  keskeyttämään rahoituksen, jos EU:n varoja käytetään väärin,

–  uudistamaan ERI-rahastoja siten, että niistä tarjotaan rahoitustukea romanivastaisuuden entistä proaktiivisempaan torjuntaan, ja

–  laajentamaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa ja perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa ja tunnustamaan kansalaisyhteiskunnan vallan valvojina toimivien järjestöjen ja muiden relevanttien sidosryhmien tärkeän roolin romanivastaisuuden seurannassa ja perusoikeuksien kunnioittamisen varmistamisessa;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita

–  varmistamaan, että sellaiset EU:n rahoittamat toimet, joilla on mahdollisesti vaikutusta romaniyhteisöön, ovat osallistavia ja niiden avulla vastustetaan erottelua,

–  varmistamaan, että erottelevat käytännöt kuvataan selkeästi ja jätetään nimenomaisesti rahoituksen ulkopuolelle,

–  parantamaan rahoitusmahdollisuuksia sen takaamiseksi, että luoduilla kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksilla tarjotaan todellinen ja kestävä keino päästä pitkäaikaistyöttömyydestä, mitä ihmisarvoinen elämä edellyttää,

–  varmistamaan, että kaikki käytettävissä olevat resurssit käytetään tehokkaasti, ja

–  lisäämään EU:n varojen käyttöastetta romanien integraatiota edistävissä kansallisissa strategioissa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti;

9.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan paikallisten ja kansallisten viranomaisten välistä koordinointia hallinnollisten ja poliittisten esteiden poistamiseksi ja käyttämään tehokkaasti EU:n varoja romanien ja erityisesti lasten tilanteen parantamiseksi;

10.  palauttaa mieliin neuvoston vuonna 2013 antaman suosituksen, jonka mukaan sosiaalisen osallisuuden edistämistä sekä köyhyyden ja syrjinnän torjumista, mukaan lukien muun muassa romanien kaltaisten syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonomista integraatiota, olisi helpotettava osoittamalla vähintään 20 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston kokonaisvaroista kussakin jäsenvaltiossa ihmisiin tehtäviin investointeihin;

Yhtäläisten oikeuksien takaaminen ja romanivastaisuuden torjuminen koulutuksen avulla

11.  palauttaa mieliin, että vähemmistöjen oikeudet ja syrjintäkielto ovat olennainen osa perusoikeuksia ja kuuluvat näin ollen SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaan kunnioitettaviin EU:n arvoihin; muistuttaa, että SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaan EU voi toteuttaa toimia, jos on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti näitä arvoja; kannattaa vahvan seuranta- ja sanktiomekanismin käyttöönottoa perusoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi ja toteaa, että siitä on suuresti hyötyä romaneille, koska sillä torjutaan mielekkäästi romanivastaisuuden ilmentymiä ja romanien perusoikeuksien rikkomista;

12.  kehottaa kansalaisjärjestöiltä ja vallan valvojina toimivilta järjestöiltä saatujen hälyttävien raporttien vuoksi jäsenvaltioita

–  panemaan täytäntöön 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY ja valvomaan sen täytäntöönpanoa estääkseen tehokkaasti ja poistaakseen kaikki romanien vastaisen syrjinnän muodot ja varmistamaan, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset hallinnolliset määräykset ovat syrjimättömiä eivätkä johda erotteleviin käytäntöihin,

–  panemaan täytäntöön 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS ja valvomaan sen täytäntöönpanoa, koska se antaa välineet romanivastaisen puheen ja romaneihin kohdistuvan väkivallan menestyksekkääseen torjuntaan;

13.  kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita yhdenvertaista kohtelua koskevien direktiivien siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanossa ja kehottaa jatkamaan rikkomusmenettelyjen käynnistämistä poikkeuksetta kaikkia niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka rikkovat yhdenvertaista kohtelua koskevia direktiivejä, kuten rotusyrjintädirektiiviä (2000/43/EY)(10), vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevaa direktiiviä (2004/38/EY)(11), uhrien oikeuksia koskevaa direktiiviä (2012/29/EU)(12) tai rasismia ja muukalaisvihaa koskevaa neuvoston puitepäätöstä (2008/913/YOS)(13), audiovisuaalisista mediapalveluista annettua direktiiviä (2010/13/EU)(14), miesten ja naisten yhdenvertaisesta kohtelusta annettua neuvoston direktiiviä (2004/113/EY)(15) ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevaa neuvoston direktiiviä (2000/78/EY)(16), tai eivät saata niitä osaksi kansallista lainsäädäntöä taikka pane niitä täytäntöön;

14.  kehottaa komissiota ja neuvostoa ratkaisemaan lukkiutuneen tilanteen ja käynnistämään uudelleen syrjinnänvastaista direktiiviä koskevat neuvottelut;

15.  tuomitsee sen, että eräät jäsenvaltiot eivät kohtele romanikansalaisiaan tasa-arvoisesti, että niillä ei ole poliittista tahtoa korjata epäonnistumistaan ja taata romaneille heidän perusoikeutensa ja mahdollisuus nauttia niistä ja että ne syyttävät romaneja näiden rakenteellisen rasismin aiheuttamasta sosiaalisesta syrjäytymisestä;

16.  kehottaa jäsenvaltioita

–  tuomitsemaan selkeästi ja sanktioimaan romanien joukkotuhon kieltämisen, vihapuheen ja syyllistämisen poliitikkojen ja virkamiesten toimesta kaikilla tasoilla ja kaikentyyppisessä mediassa, koska niillä vahvistetaan suoraan yhteiskunnan romanivastaisuutta,

–  ryhtymään lisätoimiin romanivastaisen vihapuheen ehkäisemiseksi, tuomitsemiseksi ja torjumiseksi myös hyödyntämällä kulttuurialan vuoropuhelua;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan kansalaisjärjestöjen kanssa tekemäänsä työtä, jotta voidaan tarjota parhaita käytäntöjä koskevaa koulutusta ennakkoluulojen torjumisesta sekä vihapuheen tehokkaasta torjumisesta kartoittamalla kumppaneina toimivien kansalaisjärjestöjen erityistarpeita tämän osalta; kehottaa komissiota käynnistämään vihapuhetta, viharikoksia ja holokaustin kieltämistä koskevaa seurantaa ja raportointia koskevan kansalaisyhteiskunnalle suunnatun pyynnön jäsenvaltioissa;

18.  pyytää puhemiestä tuomitsemaan parlamentin jäsenet, joiden kielenkäyttö tai käyttäytyminen parlamentissa on loukkaavaa, rasistista tai muukalaisvihamielistä, ja langettamaan heille seuraamuksia;

19.  pitää valitettavana, että romanien oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen loukataan; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että EU:n perusperiaatteita on sovellettava kaikkiin kansalaisiin eikä vapaata liikkuvuutta koskeva direktiivi salli joukkokarkotuksia tai minkäänlaista rotuun perustuvaa profilointia; kehottaa lähtöjäsenvaltioita kantamaan vastuunsa kaikkien kansalaisten köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisessa ja kohdejäsenvaltioita lisäämään rajat ylittävää yhteistyötä syrjinnän ja hyväksikäytön torjumiseksi sekä syrjäytymisen kohdemaassa jatkumisen ehkäisemiseksi;

20.  kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään romanipakolaisiin ja -turvapaikanhakijoihin maahanmuuton yhteydessä kohdistuvia asenteita; muistuttaa, että jäsenvaltiot vastaanottavat turvapaikanhakijoita Länsi-Balkanin maista, monet heistä ovat Serbiasta ja entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta tulevia romaneja ja että tällä saattaa olla yhteys romaniyhteisöön siellä vaikuttaviin erityisiin tekijöihin; kehottaa lisäämään asianomaisia maita koskeviin tietoihin erityisen kappaleen, joka käsittelee romanivastaisuuden aiheuttamaa vainoa alkuperämaassa;

21.  on erittäin huolissaan valtiottomien romanien määrästä Euroopassa, koska se johtaa siihen, ettei heillä ole lainkaan pääsyä sosiaalisiin, koulutusta koskeviin ja terveydenhuollon palveluihin, ja ajaa heidät yhteiskunnan äärilaidalle; kehottaa jäsenvaltioita tekemään lopun valtiottomuudesta ja takaamaan kaikille perusihmisoikeudet;

22.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita harjoittamaan syrjimätöntä syntymän rekisteröintiä ja varmistamaan kaikkien kansalaistensa henkilöyden todistamisen, jotta vältetään se, että romaneilta evätään kaikki keskeiset peruspalvelut; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään viipymättä korjaaviin toimiin syrjivän syntymän rekisteröinnin lopettamiseksi ja toteuttamaan paikallisviranomaisten kautta aktiivisia toimia sen varmistamiseksi, että jokainen lapsi rekisteröidään; kehottaa komissiota arvioimaan ja seuraamaan tilannetta jäsenvaltioissa ja jakamaan parhaita käytäntöjä sellaisten henkilöiden tunnistamisesta ja suojelusta, joiden kansalaisuutta ei ole tunnustettu ja joilla ei ole mahdollisuutta saada henkilötodistusta; kehottaa panemaan alulle kampanjoita, joilla parannetaan tietämystä syntymän rekisteröinnin tärkeydestä;

23.  on erittäin huolissaan siitä, että romaneilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia saada terveyteen liittyvää tietoa, terveyspalveluja ja terveydenhoitoa, siitä, että monilla heistä ei ole sairausvakuutuskorttia, sekä heidän rasistisesta hyväksikäytöstään; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmään pääsyn esteiden poistamiseksi; pyytää jäsenvaltioita tarvittaessa varmistamaan rahoituksen terveydenhuollon välittämistä romaneille koskeville ohjelmille ja lisäämään tietoa terveydenhuollosta sekä parantamaan romaniyhteisöjen rokotteiden saantia ja pääsyä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon;

24.  on erittäin huolissaan romaninaisten syrjinnästä, koska heidät sijoitetaan usein erillisille, muita huonotasoisemmille synnytysosastoille, he kohtaavat fyysistä kaltoinkohtelua, laiminlyöntejä ja terveydenhuollon henkilöstön puutteellista tai väärää hoitoa pyrkiessään saamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia terveydenhuoltopalveluja eikä heillä usein ole pääsyä terveydenhuollon mobiiliseulontoihin; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan tätä varten välittömästi seuranta- ja oikaisumekanismeja ja varmistamaan, että epäeettisesti toimiva terveydenhuollon henkilöstö joutuu vastuuseen teoistaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään edistää romaninaisten kestävää ja kattavaa valmiuksien kehittämistä, perustamaan erityisiä rakenteita kuten yhteyspisteitä räätälöidyn terveystietoaineiston tarjoamiseksi sekä tarjoamaan tarvittavan tuen yhteisön terveysaloitteille;

25.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan lapset etusijalle pannessaan täytäntöön kansallisia romanistrategioita koskevaa EU:n puitekehystä, erityisesti tarjoamalla romanilapsille pääsyn terveydenhuoltoon, ihmisarvoiset elinolot ja pääsyn koulutukseen; painottaa, että romanilasten lukutaidottomuuden torjuminen on keskeisessä asemassa romanien integraation ja osallisuuden parantamisessa, koska sillä annetaan seuraaville sukupolville mahdollisuus parantaa työnsaantimahdollisuuksiaan;

26.  vaatii jäsenvaltioita tuomitsemaan pakkosteriloinnit ja myöntämään korvauksia niille romaninaisille, jotka ovat kärsineet järjestelmällisistä valtion tukemista sterilisoinneista, ja esittämään samassa yhteydessä julkisen anteeksipyynnön tämän ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen uhreille;

27.  on hyvin huolissaan tapauksista, joissa romanilapsia on viety laittomasti vanhemmiltaan; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan tällaiset tapaukset viipymättä ja toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet niiden estämiseksi;

28.  arvostelee ankarasti sitä, että jäsenvaltiot eivät pysty takaamaan romaneille yhtäläistä oikeussuojan toteutumista eivätkä heidän yhdenvertaisuuttaan lain edessä, koska

–  viharikosten ja erityisesti poliisien tekemien viharikosten uhrien oikeuksien takaamiseksi toteutettavat menettelyt epäonnistuvat tai etenevät aivan liian hitaasti,

–  romanien kriminalisointi on suhteetonta,

–  poliisi kohdistaa heihin liiallista valvontaa (etninen profilointi, liialliset pysäytykset ja tarkastukset, perusteettomat ratsiat romaniasutuksissa, omaisuuden mielivaltainen takavarikointi ja tuhoaminen, liiallinen voimankäyttö pidätettäessä, hyökkäykset, uhkaukset, nöyryyttävä kohtelu, pahoinpitelyt sekä oikeuksien epääminen poliisikuulustelujen ja pidätyksen aikana),

–  romaneihin kohdistuneita rikoksia tai romanien ilmoittamia rikoksia ei tutkita perusteellisesti ja tukea tai suojelua (esimerkiksi ihmiskauppatapauksissa ja perheväkivallan uhreille) tarjotaan vain vähän tai ei lainkaan;

29.  kehottaa jäsenvaltioita

–  takaamaan, että kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, ja takaamaan kaikille yhtäläisen oikeussuojan sekä prosessuaalisten oikeuksien toteutumisen,

–  tarjoamaan lainvalvontatehtävissä ja oikeuslaitoksessa kaikilla tasoilla toimiville viranomaisille pakollista, ihmisoikeuksiin perustuvaa ja palvelusuuntautunutta työhön kuuluvaa koulutusta,

–  tutkimaan viharikoksia ja asettamaan niistä syytteeseen sekä esittämään parhaita käytäntöjä viharikosten, myös erityisesti romanivastaisuuteen perustuvien viharikosten, tunnistamiseksi ja tutkimukseksi,

–  perustamaan viharikosten vastaisia työryhmiä, joissa on asiantuntemusta poliisin romanivastaisuudesta,

–  kannustamaan asianmukaiseen poliisitoimintaan ja soveltamaan sanktioita poliisin väärinkäytöstapauksissa,

–  ottamaan palvelukseen riidanratkaisun ammattilaisia työskentelemään poliisin kanssa,

–  kannustamaan aktiivista romanien ottamista poliisin palvelukseen,

–  varmistamaan, että uhrien tukiohjelmissa otetaan huomioon romanien erityistarpeet ja että heitä avustetaan rikosten ilmoittamisessa ja rikosilmoitusten tekemisessä,

–  jatkamaan komission ja Euroopan neuvoston yhteistä romaninaisten oikeussuojan toteutumista koskevaa JUSTROM-ohjelmaa ja laajentamaan sen maantieteellistä ulottuvuutta,

–  panemaan täysin täytäntöön ihmiskaupan vastaisen EU:n direktiivin ja tehostamaan poliisi- ja oikeusyhteistyötä ihmiskaupan torjumiseksi ja

–  panemaan täysin täytäntöön direktiivin 2011/93/EU(17) lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston torjumiseksi ja uhrien suojelemiseksi;

30.  kehottaa Euroopan poliisiakatemiaa (CEPOL) jatkamaan perusoikeuksien alan koulutusta ja asiaan liittyvää moniperusteista syrjintää koskevaa tiedottamista poliisivoimille;

31.  on syvästi huolissaan romanien laajalle levinneestä syrjinnästä asuntoasioissa, josta kertovat asuntojen vuokra- ja omistusmarkkinoiden ja sosiaalisen asuntojärjestelmän syrjivyys, pakkohäädöt sekä romanien kotien purkaminen ilman asianmukaisen korvaavan asunnon tarjoamista, romanien sijoittaminen erillisille leireille ja hätämajoitukseen ilman peruspalveluja, muurien rakentaminen romaniasumusten ympärille sekä se, että viranomaiset eivät kykene turvaamaan romaneille jokapäiväistä juomakelpoisen vesijohtoveden tarjontaa eivätkä kytkentää viemäröintijärjestelmään;

32.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä romanien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi asunnonsaannissa ja kehottaa käyttämään täysimääräisesti EU:n varoja romanien asuntotilanteen parantamiseksi erityisesti edistämällä erottelun lakkauttamista, poistamalla mahdollisen alueellisen erottelun, edistämällä paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ja ERI-rahastojen tukemaa yhdennettyä alueellista investoimista ja myös soveltamalla johdonmukaista julkista asuntopolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan yleishyödyllisten palvelujen, kuten veden, sähkön ja kaasun, saannin ja infrastruktuuriin pääsyn asumisen osalta kansallisia oikeudellisia edellytyksiä noudattaen;

33.  kehottaa komissiota käyttämään toimivaltaansa rasistisin perustein tapahtuviin pakkohäätöihin liittyen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pakkohäädöissä noudatetaan täysimääräisesti unionin oikeutta ja muita kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvia velvoitteita; kehottaa myös lisäämään erottelun lakkauttamisen asiantuntijoiden määrää ja saatavuutta niissä jäsenvaltioissa, joita asia eniten koskee, jotta voidaan tukea viranomaisia sen varmistamisessa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla edistetään todellakin erottelun lakkauttamista; kehottaa korvamerkitsemään Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja alueellisen erottelun lopettamista koskeviin toimiin;

34.  on tyytyväinen proaktiivisiin aloitteisiin, joilla pyritään parantamaan romanien asuntotilannetta kaupungeissa; panee merkille Eurocities-järjestön aloitteen, jossa kerätään näyttöä kartoittamalla kaupungeissa asuvien romaniyhteisöjen ominaispiirteitä, niiden kohtaamia haasteita ja kaupunkien tarjoamia ratkaisuja niihin;

35.  pitää valitettavana, että kouluissa esiintyy edelleen erottelua, esimerkiksi siten, että romanilapset ovat yliedustettuina ”erityiskouluissa” ja heidät sijoitetaan esimerkiksi vain romaneille tarkoitettuihin kouluihin, erillisille luokille tai ”konttikouluihin”; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan ja toteuttamaan erityisiä koulujen erottelun lakkauttamistoimenpiteitä ja muita tehokkaita toimenpiteitä romanilasten yhdenvertaisen kohtelun ja täysimääräisen pääsyn korkealaatuiseen yleiseen koulutusjärjestelmään varmistamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että kaikki romanilapset suorittavat vähintään perusopetuksen oppimäärän; painottaa, että on tärkeää tutkia syitä varhaiselle koulun keskeyttämiselle ottaen huomioon erityisesti romanivastaisuus vaikutus tähän ilmiöön; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tutkimaan uusia tapoja poistaa tämänhetkiset koulutuserot käyttämällä aikuisoppimista, ammattikoulutusta sekä epävirallista oppimista ja arkioppimista; katsoo, että tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös moniperusteiseen syrjintään romaniasiantuntijoiden ja koulujen tukihenkilöiden avulla sekä varmistettava näille toimenpiteille asianmukaiset resurssit;

36.  pitää romanien syrjintää työssä hälyttävänä ja tuomittavana ja toteaa, että se ilmenee useimmiten pitkäaikaistyöttömyytenä, nollatuntisopimuksina, epävarmoina työoloina, joista puuttuu sairaus- ja sosiaaliturva tai eläke, työmarkkinoiden esteinä (joita esiintyy jopa korkea-asteen koulutuksen saaneilla romaneilla) sekä uudelleenkouluttautumismahdollisuuksien puutteena; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä romanien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi työmarkkinoille ja työllistymismahdollisuuksiin pääsyssä sekä purkamaan välittömiä ja välillisiä esteitä, myös syrjintää;

37.  kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan yksityisen ja sektorin kanssa romanien koulutuksen, työllistymisen ja liiketoimintamahdollisuuksien tukemiseen erityisesti kasvavilla teknologia-aloilla; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan kunnianhimoisesti sitä, miten uusi teknologia voi auttaa ja osaltaan edistää romanien sosiaalista ja taloudellista osallisuutta ja torjua romanivastaisuutta; painottaa aluekehityksen merkitystä kestävien työllistymismahdollisuuksien luomiselle vähiten kehittyneillä alueilla;

38.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään politiikkaa, jolla on osoittautunut olevan merkittävä myönteinen vaikutus, kuten ammatillista koulutusta ja työssäoppimista, yksilöllisiä neuvontapalveluita, toimintaa itsenäisen ammatinharjoittajana, yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja ensimmäistä työkokemusta koskevia ohjelmia, jotta voidaan edistää romanien osallistumista työmarkkinoille ja välttää köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle romaniyhteisöissä;

39.  tuomitsee romanien moninaisen ja moniperusteisen syrjinnän muodot, jotka ovat usein piilotettuja tai näkymättömiä; korostaa, että kun politiikassa keskitytään yhteen syrjinnän syyhyn, samalla on kiinnitettävä huomiota sellaisten erityisryhmien tilanteeseen, jotka kohtaavat todennäköisesti moninkertaista syrjintää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota romanien koulutustason, osallistumisen, työllistymisen, asumisen ja terveydenhuollon parantamiseen ja syrjinnän ehkäisyyn niiden romanien osalta, joihin kohdistuu moninkertaista ja moniperusteista syrjintää; kehottaa ottamaan heitä koskevia erityisohjelmia mukaan EU:n puitekehykseen vuoden 2020 jälkeisille romanien kansallisille integrointistrategioille;

40.  panee huolestuneena merkille, että romaninaisiin kohdistuu moninkertaista ja moniperusteista syrjintää, koska he ovat naisia ja koska he kuuluvat etniseen romanivähemmistöön, minkä vuoksi he ovat muita huonommassa asemassa, kun on kyse yhteiskuntaan osallistumisessa kaikilla tasoilla sekä peruspalveluiden ja -resurssien saannista; korostaa, että syrjintä kohdistuu vieläkin akuutimmin romaninaisiin ja -tyttöihin, joilla ei ole henkilöllisyystodistusta; painottaa, että romaninaisten ja -tyttöjen tilanteen parantaminen edellyttää erityistä ja kohdennettua syrjimätöntä politiikkaa, jolla mahdollistetaan yhdenvertainen pääsy työhön ja koulutukseen, myös elinikäiseen oppimiseen, ja jolla varmistetaan laadukas asuminen, joka on keskeisessä asemassa elinolojen parantamisessa sekä köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa;

41.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden romanien integraatiota koskeviin kansallisiin strategioihin sisällytetään erityinen luku naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta ja että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvonäkökulman edistämiseen tähtääviä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamistoimenpiteitä sovelletaan niiden jokaiseen lukuun; toteaa, että tämä koskee etenkin varojen osoittamista tavalla, joka vastaa neuvoston päätelmiä romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevasta EU:n puitekehyksestä, joissa vaaditaan sukupuolinäkökulman huomioon ottamista ”kaikissa romanien osallisuutta edistävissä politiikoissa ja toimissa”; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja paikallisviranomaisia ottamaan romaninaiset mukaan romanien integraatiota koskevien kansallisten strategioiden valmisteluun, täytäntöönpanoon, arviointiin ja seurantaan; pitää tarpeellisena sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen järjestelmällistä keräämistä ja säännöllistä analysointia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan, saavutetaanko politiikkatoimilla haluttu romaninaisten ja -tyttöjen tilanteen paraneminen, ja kehottaa ryhtymään toimiin, mikäli edistystä ei saavuteta; kehottaa komissiota tukemaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä Eurooppa 2020 -strategian kaikkien näkökohtien täytäntöönpanossa tavalla, joka vastaa naisten ja miesten tasa-arvostrategiaa vuosiksi 2010–2015;

42.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon romaninaisten ja -tyttöjen kohtaamat erityiset haasteet, kuten varhaiset avioliitot ja pakkoavioliitot sekä heidän fyysisen koskemattomuutensa loukkaukset; kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan tietojen keräämistä ja levittämistä kansallisen tason oikeudellisista ja muista toimenpiteistä romaninaisiin ja -tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

43.  kannustaa yrityksiä ja paikallisviranomaisia luomaan koulutussuunnitelmia ja työmahdollisuuksia romaninaisille;

44.  kehottaa hallituksia rohkaisemaan ja tukemaan romaninaisten tosiasiallista osallistumista julkiseen elämään ja politiikkaan;

45.  katsoo, että tasa-arvoelimet ovat ratkaisevan tärkeitä romaneille heidän oikeuksistaan tiedottamisessa, heidän tukemisessaan oikeuksiensa harjoittamisessa sekä syrjinnästä raportoimisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan vaatimukset sen varmistamiseksi, että tasa-arvoelimillä on asianmukaiset valtuudet ja resurssit romanivastaisuuden seuraamiseksi ja siihen puuttumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tasa-arvoista kohtelua edistävien elinten työtä ja institutionaalisia valmiuksia osoittamalla niille riittävät resurssit, jotta ne voivat tarjota tehokasta oikeusapua; kehottaa tehostamaan niiden työtä romaneja edustavien oikeudellisten neuvonantajien kanssa väärinkäytöksistä ilmoittamisen helpottamiseksi;

46.  on huolissaan siitä, että romanit osallistuvat vain vähän paikallis- alue- ja kansallisen hallintoon joko keskustelukumppaneina tai edustajina ja että viranomaiset eivät pysty takaamaan heille täysiä kansalaisoikeuksia; panee merkille kansalaisyhteiskunnan merkittävän aseman tässä suhteessa; kehottaa laajempaan yhteistyöhön asianomaisten kansallisten ja paikallisten viranomaisten, EU:n, Euroopan neuvoston ja kansalaisjärjestöjen välillä; kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden instituutioita ja poliittisia puolueita edistämään aktiivisesti romanien poliittista osallistumista ja voimaannuttamista sekä heidän ottamistaan julkishallinnon palvelukseen; kehottaa toteuttamaan romanien voimaannuttamisohjelmia, joilla pyritään muun muassa lisäämään ja varmistamaan moniperustaisesta näkökulmasta romanien pitkäaikaista osallistumista paikallis- ja aluehallintoon sekä kansalliseen hallintoon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan romaninaisten politiikkaan ja päätöksentekoon osallistumisen lisääminen;

47.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille vastuullisissa tehtävissä toimiville sekä EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön virheettömän täytäntöönpanon kannalta keskeisessä asemassa oleville viranhaltijoille pakollista ja moniperustaista käytännön koulutusta, joka käsittelee perusoikeuksia ja syrjimättömyyttä, jotta heillä olisi tarvittava osaaminen ja taidot voidakseen palvella kaikkia kansalaisia ihmisoikeuksiin pohjaavasta näkökulmasta;

48.  ottaen huomioon tiedotusvälineiden valta vaikuttaa etnisiä vähemmistöjä koskeviiin käsityksiin kehottaa jäsenvaltioita

–  järjestämään lähetystoiminnassa ja tiedotusvälineissä työskenteleville henkilöille pakollista koulutusta tietämyksen lisäämiseksi romanien kohtaamista haasteista ja syrjinnästä sekä haitallisista stereotyypeistä,

–  edistämään romanien palvelukseenottoa julkisiin tiedotusvälineisiin ja

–  edistämään romanien osallistumista julkisten tiedotusvälineiden hallintoelimiin;

49.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään ihmisoikeuksia, demokraattista kansalaisuutta ja poliittista lukutaitoa käsittelevää koulutusta koulujen opetussuunnitelmiin kaikilla tasoilla, jotta voidaan menestyksekkäästi saada romanivastaisuus loppumaan; katsoo, että näin voidaan poistaa romanien identiteettiin liittyvä epävarmuus, vahvistaa heidän itseluottamustaan ja vahvistaa heidän kykyään nauttia yhtäläisiä oikeuksia ja vaatia niitä;

50.  on syvästi huolissaan julkisen sektorin leikkauksista, jotka ovat vaikuttaneet dramaattisesti sekä valtion että valtion rahoittamien kansalaisjärjestöjen toimintaan romanien tasa-arvon edistämiseksi ja rajoittaneet hankkeiden soveltamisalaa; painottaa, että valtiolla ja sen instituutioilla on tasa-arvon edistämisessä perustavaa laatua oleva tehtävä, jota ei voida korvata;

Romanien integraatiota edistävät kansalliset strategiat

51.  panee huolestuneena merkille, että toimet ja investoidut varat sekä romaniyhteisöä koskevat moninaiset unionin ohjelmat ja kansalliset ohjelmat eivät ole auttaneet merkittävästi parantamaan heidän elinolojaan eivätkä edistäneet romanien integroitumista etenkään paikallistasolla; kehottaa siksi jäsenvaltioita romanien marginalisoitumisen, syrjinnän ja syrjäytymisen estämiseksi, romanien integroitumisen edistämiseksi sekä romanivastaisuuden torjumiseksi

–  laatimaan kunnianhimoisia romanien integrointia edistäviä kansallisia strategioita, suorittamaan lisätutkimuksia paikallisista toimivista käytännöistä ja ohjelmista romanien aktiivisella myötävaikutuksella heidän tilanteensa, todellisuutensa ja haasteidensa selvittämiseksi siten, että kiinnitetään erityistä huomiota romanivastaisuuteen ja sen seurauksiin tavoitteena kehittää parannettu, kattava ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, millä paitsi käsitellään sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia, myös torjutaan rasismia ja parannetaan keskinäistä luottamusta,

–  panemaan täysin täytäntöön niiden romanien integrointia edistävät kansalliset strategiat,

–  arvioimaan niiden tehokkuutta ja päivittämään niitä säännöllisesti, määrittämään selkeitä toimenpiteitä ja räätälöityjä toimia sekä asettamaan mitattavissa olevia tavoitteita ja välitavoitteita,

–  tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien alueelliset ja paikalliset tahot, akateemiset alat, yksityinen sektori, ruohonjuuritason järjestöt ja kansalaisjärjestöt, sekä ottamaan romanit aktiivisesti mukaan,

–  kehittämään edelleen tiedonkeruuta, kenttätyöhön perustuvaa rahoitukseen ja laatuun suuntautunutta seurantaa ja raportointimenetelmiä, koska ne tukevat tehokasta näyttöön perustuvaa politiikkaa ja voivat osaltaan edistää strategioiden, toimien ja toimenpiteiden tehokkuuden parantamista sekä sen selvittämistä, miksi ohjelmat ja strategiat eivät tuota niiltä pitkään kaivattuja tuloksia,

–  antamaan kansallisille romaniyhteyspisteille asianmukaiset valtuudet, tarvittavat resurssit ja soveltuvat työskentelyolot, jotta ne voivat täyttää koordinointitehtävänsä;

Romanivastaisuuden nostaminen esille parannetussa vuoden 2020 jälkeisessä strategiassa

52.  pitää myönteisinä komission toteuttamia toimia ja sen kehittämiä hyvin monenlaisia käyttökelpoisia mekanismeja ja rahastoja romaneiden sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden tukemiseksi; pitää myös myönteisenä sitä, että se otti käyttöön EU:n puitekehyksen vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille ja kehotti jäsenvaltioita hyväksymään kansallisia strategioita;

53.  kehottaa komissiota

–  kehittämään EU:n puitekehystä romanien kansallisille integrointistrategioille vuoden 2020 jälkeen tilintarkastustuomioistuimen, perusoikeusviraston, kansalaisjärjestöjen, vallan valvojina toimivien järjestöjen ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien havaintojen ja suositusten mukaisesti, jotta saadaan aikaan entistä parempi, ajantasaistettu ja vieläkin kattavampi lähestymistapa,

–  nostamaan romanivastaisuuden erityishuomion kohteeksi vuoden 2020 jälkeisessä EU:n puitekehyksessä sosiaalisen osallisuuden ohella ja ottamaan käyttöön syrjinnän vastaisia indikaattoreita muun muassa koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhuollon aloilla, sillä romanivastaisuus vaarantaa romanien integraatiota koskevien kansallisten strategioiden menestyksekkään täytäntöönpanon,

–  käsittelemään romanivastaisuutta monialaisena ongelmana ja laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden, perusoikeusviraston ja kansalaisjärjestöjen kanssa luettelon käytännön toimista, joilla jäsenvaltiot voivat torjua romanivastaisuutta,

–  täydentämään komission asianomaisten yksiköiden romanityöryhmää asettamalla komissaarien tasolla romanien asioita käsittelevän hanketiimin, joka yhdistäisi yhtäläisten oikeuksien ja syrjimättömyyden, kansalaisuuden, sosiaalisten oikeuksien, työllisyyden, koulutuksen ja kulttuurin, terveydenhuollon, asumisen ja niiden ulkoisten ulottuvuuksien aloilla työskentelevät komissaarit ja joka takaisi syrjimättömien ja täydentävien EU:n rahastojen ja ohjelmien perustamisen,

–  vahvistamaan ja täydentämään komission syrjimättömyydestä ja romaniasioiden koordinoinnista vastaavan yksikön työtä vahvistamalla tiimiä, osoittamalla riittävästi resursseja ja palkkaamalla lisähenkilöstöä, jotta romanivastaisuuden torjuntaa, tietoisuuden lisäämistä holokaustin romaniuhreista ja holokaustin muistamista edistämistä varten olisi riittävät valmiudet;

54.  kehottaa EU:n toimielimiä valtavirtaistamaan romanien oikeudet kaikkiin ulkoisiin suhteisiinsa; painottaa voimakkaasti tarvetta torjua romanivastaisuutta ja edistää romanien oikeuksia ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa;

55.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan ECRI:n käyttämää romanivastaisuuden määritelmää ja tekemään sitä aktiivisesti tunnetuksi, jotta valtioiden viranomaisille saadaan selkeät ohjeet;

56.  kehottaa kaikkia parlamentin poliittisia ryhmiä ja jäsenvaltioiden poliittisia puolueita noudattamaan tarkistettua Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjaa rasismittomasta yhteiskunnasta ja pyytää niitä uusimaan sitoumuksensa säännöllisesti ja tuomitsemaan ja sanktioimaan vihapuheen;

57.  kehottaa Euroopan unionin perusoikeusvirastoa laatimaan tutkimuksen romanivastaisuudesta EU:ssa ja ehdokasvaltioissa ja keskittymään romanivastaisuuteen romaneihin liittyvissä toimissaan ja seuraamaan sitä kaikilla asiaan liittyvillä aloilla;

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1)

EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(2)

EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(3)

EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.

(4)

EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.

(5)

EUVL C 4 E, 7.1.2011, s. 7; EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 73; EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 112; EUVL C 468, 15.12.2016, s. 36; EUVL C 468, 15.12.2016, s. 157.

(6)

EUVL C 328, 6.9.2016, s. 4.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0485.

(8)

ECRI:n yleistä politiikkaa koskeva suositus nro 13 romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta.

(9)

Romanivastaisuudesta käytetään toisinaan erilaisia nimiä, ja siihen viitataan eri jäsenvaltioissa toisinaan hieman eri termein, kuten mustalaisvastaisuus.

(10)

EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(11)

EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.

(12)

EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.

(13)

EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.

(14)

EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.

(15)

EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.

(16)

EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(17)

EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.


PERUSTELUT

Emme vaadi romaneille(1) sen enempää tai vähempää kuin mitä vaadimme yhteiskunnan valtaväestölle.

Romaneja on kohdeltu käsittämättömän huonosti vuosisatojen ajan.

Heiltä on riistetty ihmisoikeudet. Heitä on orjuutettu, heidät on kielletty, heitä on vainottu ja tuhottu, eikä edes yhteiskuntamme vapautuminen ole lopettanut sen romanivastaisuutta. Romanivastaisuus on uskomus siitä, että romanit ovat muita alempia, pystyvät vähempään, vailla mahdollisuuksia tai halua päästä samalle tasolle muiden kanssa ja että heistä ei voi tulla niiden maiden kelpo kansalaisia, joissa he ovat asuneet vuosisatojen ajan. Romanivastaisuus on myös tähän uskomukseen perustuvaa toimintaa.

Mitä romanivastaisuus on käytännössä? Stereotypioiden mukaan, jos romanit kerjäävät, he tekevät sitä joukkioina kuten rikolliset tai siksi, että he ovat syntyjään laiskoja. Jos romanivanhemmilla on vaalea lapsi, he ovat varmasti siepanneet tämän. Jos heidän lapsensa eivät käy koulua, syynä on se, että nämä eivät voi sietää kuria vaan ovat vapaita sieluja. Jos heidän on pakko asua erillisessä leirissä, jossa ei ole juomavettä, saniteettipalveluja ja lämmitystä ja joka vilisee rottia, siinä ei ole mitään ongelmaa, koska he ovat tottuneet asumaan näin. Ja kun heidän talonsa puretaan ilman, että heille tarjotaan muita asumisvaihtoehtoja, sekin on normaalia: he voivat elää kylmässä, sillä heidän ihonsa on paksumpi. Meidät kasvatetaan ja opetetaan ajattelemaan näin ja muiden lailla sosiaalisesti hyväksytyllä ja poliittisesti vakiintuneella tavalla häivyttämään romanien ihmisyys.

Merkitystä ei ole ainoastaan romanivastaisuudella, jota tunnemme, vaan myös sanoilla, joissa se ilmenee. Romaneja ei pitäisi kohdella haavoittuvassa asemassa olevina ihmisinä. Jos ihmisiltä riistetään perusihmisoikeudet ja yhdenvertainen kohtelu sekä evätään sosiaaliturva, palvelut ja tieto, nämä ihmiset eivät silloin ole haavoittuvia vaan olemassa olevat rakenteet, jotka valtaa käyttävät ovat luoneet ja joita he ylläpitävät, ovat syrjiviä ja tekevät heistä haavoittuvia.

Vaadimme, että sekä sanoina että tekoina ilmenevän holhoavan asenteen romaneja kohtaan on loputtava. Ja koska sanoilla on merkitystä, meidän on muutettava myös tapaa, jolla viestimme heistä. Jotta romanit voisivat osallistua tai integroitua yhteiskuntaan, heidän olisi voitava nauttia perusihmisoikeuksistaan. Ei sen enempää eikä vähempää.

Poliitikkojen on viimeinkin otettava yhtäläinen vastuu romanikansalaisistaan. Muuten vihapuhetta ja mustamaalausta sisältävä poliittinen retoriikka saastuttaa jatkossakin yhteiskuntaamme, jonka useimmat meistä edelleen toivovat perustuvan kunnioituksen, suvaitsevaisuuden ja avoimuuden arvoille.

Romanivastaisuus numeroina

Esittelijä haluaa tuoda esiin, kuinka vakavia ja laajakantoisia seurauksia romanivastaisuudella on, ja kiinnittää huomion viimeisimpien eurooppalaisten tutkimusten tuloksiin.

Koska vuosikymmenten ajan romanivastaisuutta ei ole pyritty aidosti torjumaan, useimpien romanien elämä Euroopassa on ankeaa ja toivotonta.

Vaikka eurooppalaiset yhteiskunnat ovat muuttuneet yhä kirjavammiksi, vuoden 2015 Eurobarometri-tutkimus syrjinnästä EU:ssa(2) osoittaa selvästi, että 20 prosenttia henkilöistä tuntisi olonsa epämukavaksi työskennellessään romanin kanssa ja ainoastaan 45 prosenttia suhtautuisi ongelmitta siihen, jos hänen pojallaan tai tyttärellään olisi suhde romaniin.

Etniseen alkuperään perustuva syrjintä on laajimmalle levinnyt syrjinnän muoto EU:ssa, kuten EU MIDIS II -selvityksen(3) tulokset myös osoittavat. Selvityksestä käy ilmi EU:ssa elävien romanien kohtuuttoman vaikea tilanne:

•  80 prosenttia selvityksen romanivanhemmista ja -lapsista elää köyhyysrajoilla, kun vastaava osuus koko väestöstä on 17 prosenttia

•  joka kolmas romanilapsi on vaarassa mennä nälkäisenä nukkumaan ainakin kerran kuussa

•  47 prosenttia lapsista ei osallistu varhaiskasvatukseen

•  joka kolmas selvityksen romanitalouksista elää talossa, jossa ei ole juoksevaa vettä joka toisen romaniperheen asumuksessa ei ole WC:tä, suihkua tai kylpyhuonetta joka viides kotitalous asuu talossa, jonka katto vuotaa, seinät ja perustukset ovat kosteat tai ikkunanpuitteet mädät

•  63 prosenttia 16–24-vuotiaista romaneista oli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella EU MIDIS II -selvityksen aikana, kun EU:n keskiarvo samassa ikäryhmässä oli 12 prosenttia

•  41 prosenttia romaneista tuntee tulevansa syrjityksi koulussa, työpaikalla, asuntoasioissa ja sairaaloissa.

Muut järjestöt, muun muassa kansalaisjärjestöt, vallan valvojina toimivat ja kansainväliset järjestöt, esittävät samankaltaisen kuvan romanien elinoloista ja tuovat esiin erilaisia romanivastaisuuden muotoja eri aloilta:

Asuminen

•  40 prosenttia selvityksen romaneista joutuu kiipeämään aitojen yli, ylittämään valtateitä tai kohtaamaan kulkukoiria yrittäessään hakea päivittäin tarvitsemaansa vettä, jota usein ei ole tutkittu ja joka voi olla saastunutta. Veden hakeminen lankeaa useimmiten naisten ja tyttöjen harteille. On todisteita siitä, että monet romanit jäävät ilman vettä ja viemäröintiä syrjinnän vuoksi ja koska viranomaiset eivät varmista näiden julkisten hyödykkeiden saatavuutta.(4)

•  Italiassa tuhannet romaniperheet elävät erillisillä leireillä ilman peruspalveluja, ja elinolot ovat niillä usein täysin ala-arvoiset ja ihmiselle sopimattomat. Ne sijaitsevat usein lähellä kaatopaikkoja ja kiitoratoja ja ovat sekä kansallisen asuntolainsäädännön että kansainvälisten normien vastaisia.(5)

•  Tšekissä syrjintä vuokra-asuntosektorilla on pakottanut noin 100 000 romania 4 000 ala-arvoisiin hostelliin tai retkeilymajaan, joissa häikäilemättömät vuokranantajat pyytävät tavallisesta asunnosta jopa kolme kertaa markkinavuokran.(6)

•  Ranskassa yli 10 000 romania (enemmän kuin kuusi kymmenestä romaniperheestä, mukana myös vanhuksia ja lapsia) häädettiin kodeistaan vuonna 2016 – jotkut useaan kertaan – enimmäkseen keskellä talvea ja ilman muun asumisvaihtoehdon tarjoamista.(7)

•  Italiassa vuosina 2013–2016 noin 2 200 henkeä häädettiin epävirallisilta leireiltä, ilman että heille tarjottiin muuta asianmukaista majoitusta. Monet sijoitettiin tilapäisesti heille varattuihin ahtaisiin ja siivottomiin hätäsuojiin vailla perushyödykkeitä. Nämä henkilöt on karkotettu keskimäärin ainakin viisi kertaa tämän kolmen vuoden jakson aikana.(8)

•  Bulgariassa määrättiin helmikuussa 2016 purettaviksi 514 asuinrakennusta, joista 500 (97 prosenttia) oli romanien omistamia. 201 näistä määräyksistä on jo pantu täytäntöön. Näissä tapauksissa romaneille, joiden joukossa oli lapsia ja haavoittuvia perheenjäseniä, ei tarjottu mitään asumisvaihtoehtoa vaan heidän jätettiin asunnottomiksi. Romanien asuinalueilla tehtiin purkutöitä runsain määrin. Romaneille ei ilmoitettu määräysten tarkkaa täytäntöönpanopäivää, ja useimmat eivät voineet siirtää huonekalujaan ja henkilökohtaista omaisuuttaan muualle. Jotkut heistä kadottivat henkilötodistuksensa ja muita henkilökohtaisia asiakirjoja.(9)

•  Slovakiassa on pystytetty viime vuosina 14 muuria ja estettä erottamaan romanit muusta yhteiskunnasta.(10)

Terveyspalvelujen saatavuus

•  Bulgariassa, Romaniassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Tšekissä tehtyjen tutkimusten mukaan romanien lapsikuolleisuus on 2–6 kertaa korkeampi kuin keskimäärin väestössä.(11)

•  Romanien elinajanodote on 10 vuotta alhaisempi kuin eurooppalaisilla keskimäärin.(12)

•  Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa useissa sairaaloissa on romaneille erilliset, muita huonotasoisemmat synnytysosastot ja romaninaiset kärsivät potilaina rasistisesta ja fyysisestä kaltoinkohtelusta synnytyksen yhteydessä.(13)

Mahdollisuus koulutukseen

•  Erottelu koulussa on häpeällinen totuus eri puolilla Eurooppaa. Lukuvuonna 2016–2017 Tšekissä romanilapsia oli 3,7 prosenttia kaikista alakoulun oppilaista mutta heidän osuutensa oppilaista, joita opetetaan lievästi kehitysvammaisten lasten opetussuunnitelman mukaisesti, oli 30,9 prosenttia(14).

•  Tutkimukset osoittavat, että 20 prosenttia romaneista Tšekissä ja Slovakiassa on käynyt erityiskoulua tai -luokkaa, joka on koostunut pelkästään tai enimmäkseen romaneista. Sama toistuu muualla, muun muassa Ranskassa, Kreikassa ja Bulgariassa. Joka toinen romani Unkarissa ja Slovakiassa on käynyt tavallista koulua tai luokkaa, joka on koostunut pelkästään tai enimmäkseen romaneista. Tilanne Kreikassa, Tšekissä, Bulgariassa, Ranskassa ja Romaniassa ei juuri eroa tästä(15).

Työllistyminen

•  Ruotsissa 80 prosenttia romaneista oli työttömiä vuonna 2010.(16)

•  Espanjassa 38,5 prosenttia romaneista on palkkatyössä, kun valtaväestössä vastaava osuus on 83,6 prosenttia. Monilla aloilla romanien työllistymiseen vaikuttavat syrjintä ja etnisestä alkuperästä johtuva hylkiminen, jotka johtuvat syvään juurtuneista ennakkoluuloista ja stereotypioista yhteiskunnassa.(17)

Valtiottomuus ja henkilötodistuksen puuttuminen

•  Italiassa suuri määrä romaneja on Balkanin sodan vuoksi valtiottomia tai vaarassa tulla sellaisiksi. Tuhannet Italiassa syntyneet romanilapset ovat lain edessä näkymättömiä ja vailla perusoikeuksia, vaikka lasten perheet ovat asuneet Italiassa vuosikymmeniä.(18)

•  Romaniassa noin 15 000 romanin arvioidaan elävän ilman syntymätodistusta, minkä johdosta heillä ei ole oikeutta henkilöllisyyteen ja kansalaisuuden tosiasialliseen tunnustamiseen.(19)

Oikeussuojan toteutuminen ja poliisin oikeudenmukainen toiminta

•  Romaninaisia pakkosteriloitiin vuosikymmenten ajan Tšekissä. Suomessa(20), Saksassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Ruotsissa. Useat valtiot eivät ole vielä perustaneet korvausmekanismia ja tunnustaneet, että romaninaisten sterilointi ilman heidän tietoista suostumustaan oli järjestelmällistä ja valtion tukemaa ennen vuotta 1990 ja että se jatkui 2000-luvulle, koska nämä valtiot eivät suojelleet näiden lisääntymisterveyteen liittyviä palveluja saaneiden naisten itsemääräämisoikeutta ja oikeuksia.(21)

•  Bulgariassa romanit jättävät kaksi kertaa enemmän ilmoituksia pahoinpitelyistä poliisiasemilla kuin muu väestö ja alaikäisten romanien kohdalla luku nousee 70 prosenttiin.(22)

•  Romaniassa useat selvitykseen osallistuneet väkivallan uhreiksi joutuneet romanit sanoivat, että kanteen nostaminen on sekä työlästä että turhaa, koska oikeusmenettelyn kaikilla tasoilla esiintyy rasismia ja syrjintää.(23)

Vihapuhe ja viharikokset

•  Romanit joutuvat uusnatsien ja äärioikeistoryhmien väkivaltaisten hyökkäysten ja uhkailun uhreiksi. Eri puolilla Eurooppaa esiintyy myös romanien vastaisia mielenilmauksia. Tšekissä 32 prosenttia romaneista on joutunut vihapuheen ja väkivallan kohteeksi. Kaksi kolmannesta uhreista ei ole koskaan tehnyt niistä ilmoitusta.

Harvoin puhutaan myöskään seuraavasta historiallisesta tosiasiasta: holokaustin aikana surmattiin 25–50 prosenttia Euroopan romaniväestöstä. Nürnbergin oikeudenkäynneissä ketään ei kuitenkaan syytetty romanien lähettämisestä kaasukammioihin, romanitodistajia ei kutsuttu oikeuden eteen eikä yhdellekään romanille määrätty suoritettavan korvauksia heitä vastaan tehdyistä rikoksista.

Romanien joukkotuhon tunnusti ensimmäisen kerran vasta vuonna 1982 silloinen Saksan liittokansleri Helmut Schmidt. Auschwitzissa avattiin pysyvä näyttely eurooppalaisten romanien tuhoamisesta vasta vuonna 2001. Berliinissä paljastettiin ensimmäinen romanien joukkotuhon uhrien muistomerkki vasta vuonna 2012. Useat EU-maat eivät ole vieläkään suorittaneet asianmukaisia korvauksia romanien joukkotuhon uhreille, ja Tšekissä natsien romaneille perustaman Letyn keskitysleirin paikalla on nykyään sikatila.

(1)

Termiä ’romani’ käytetään tässä yläkäsitteenä, joka kattaa useat eri puolilla Eurooppaa elävät eri ryhmät, jotka saattavat olla kulttuuriltaan ja elintavoiltaan erilaisia – riippumatta siitä liikkuvatko ne vai eivät – kuten romanit, travellerit, sintit, manouchet, kaaleet, romanichelit, boyashit, aškaalit, Balkanin egyptiläiset, jenishit, domit ja lomit.

(2)

http://ec.europa.eu/COMMFrontOffice/publicopinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/SPECIAL/surveyKy/2077

(3)

http://fra.europa.eu/en/project/2015/eu-midis-ii-european-union-minorities-and-discrimination-survey/publications

(4)

http://www.errc.org/article/thirsting-for-justice-new-report-reveals-depth-of-discrimination-faced-by-europes-roma-in-accessing-water/4561

(5)

https://www.amnesty.org/en/documents/eur30/5078/2016/en/

(6)

http://www.errc.org/article/errc-submission-to-the-european-commission-on-the-eu-roma-framework-february-2016/4462

(7)

http://www.errc.org/article/thousands-of-roma-forced-onto-streets-of-france-in-2016/4549

(8)

http://www.errc.org/article/errc-submission-to-the-european-commission-on-the-eu-roma-framework-february-2016/4462

(9)

http://www.equalopportunities.eu/docs/REPORT-2017-en.pdf

(10)

http://www.ergonetwork.org/ergo-network/campaigns/wall-free-europe/; http://snslp.sk/CCMS/files/NHRI_Report_ICCPR_SNCHR.pdf;

(11)

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-11-216_en.htm

(12)

Ks. edellinen alaviite.

(13)

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2013/493021/IPOL-FEMM_ET(2013)493021_EN.pdf ; http://www.szuleteshaz.hu/wp-content/uploads/2016/05/Roma-women-in-maternity-care.pdf ; https://rm.coe.int/cc151casedoc1-en-complaint/1680725339 ; http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0016/235141/e96931.pdf

(14)

http://www.errc.org/cms/upload/file/czech-upr-march-2017.pdf

(15)

http://www.romaeducationfund.hu/sites/default/files/documents/segregation_of_roma_children_in_education_-_successes_and_challenges_-_final.pdf

(16)

http://www.regeringen.se/rattsdokument/statens-offentliga-utredningar/2010/07/sou-201055

(17)

https://www.gitanos.org/que-hacemos/areas/employment/en_cifras.html

(18)

http://www.statelessness.eu/sites/www.statelessness.eu/files/Italy_0.pdf

(19)

http://www.statelessness.eu/sites/www.statelessness.eu/files/Romania.pdf

(20)

https://www.researchgate.net/publication/316474619_On_the_History_of_Alegal_and_Coercive_Sterilization_Some_Legal_and_Ethical_Perspectives

(21)

http://www.errc.org/cms/upload/file/coercive-and-cruel-28-november-2016.pdf ; http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/etudes/join/2013/493021/IPOL-FEMM_ET(2013)493021_EN.pdf

(22)

http://www.errc.org/blog/roma-lives-matter-bulgarian-rom-killed-for-possession-of-pesticides/168

(23)

http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=16737&LangID=


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.7.2017)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

perusoikeuksiin liittyvistä näkökohdista romanien integroinnissa EU:ssa: mustalaisvastaisuuden torjuminen

(2017/2038(INI))

Esittelijä: Malin Björk

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan C kappale

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

C.  ottaa huomioon, että rakenteellista mustalaisvastaisuutta voidaan havaita kaikilla tasoilla eurooppalaisissa yhteiskunnissa;

C.  ottaa huomioon, että rakenteellista mustalaisvastaisuutta voidaan havaita kaikilla tasoilla eurooppalaisissa yhteiskunnissa ja kaikilla Euroopan alueilla;

Tarkistus    2

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan D a kappale (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

D a.  toteaa, että ilman henkilöpapereita olevien romaninaisten ja -tyttöjen syrjintä on erityisen pahaa;

Tarkistus    3

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G a kappale (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G a.  toteaa, että romanien arvioidaan olevan Euroopan unionin suurin vähemmistöryhmä; toteaa, että romanien syrjintä ja kielteiset stereotypiat heistä ovat syvään juurtuneita ilmiöitä Euroopassa; toteaa, että romaninaisiin kohdistuu moninkertainen ja intersektionaalinen syrjintä naisina ja etniseen romanivähemmistöön kuuluvina;

Tarkistus    4

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G b kappale (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G b.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan kaikenlainen, myös etniseen alkuperään perustuva syrjintä on kielletty ja kulttuurin monimuotoisuutta sekä miesten ja naisten tasa-arvoa on kunnioitettava; toteaa, että Euroopan unionin on nimenomaisesti sitouduttava sosiaalisen syrjäytymisen, rasismin, syrjinnän ja sukupuolten eriarvoisuuden torjuntaan;

Tarkistus    5

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G c kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G c.  toteaa, että romaninaisten ja -tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien on havaittu parantuneen, kun heidän koulutukseensa on investoitu sekä luku- ja laskutaitoa on parannettu, heidän osallistumisensa työelämään on kasvanut ja resurssien saatavuutta on parannettu poliittisen painoarvon lisääntymisen, luottojen saatavuuden helpottamisen ja maanomistusoikeuden myötä;

Tarkistus    6

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G d kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G d.  toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa vuosiksi 2010–2015 komission edellytetään tukevan sukupuolten tasa-arvon edistämistä Eurooppa 2020 -strategian kaikkien osien täytäntöönpanossa; toteaa, että EU:n kehystä romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille koskevissa neuvoston päätelmissä vaaditaan sukupuolinäkökulman huomioon ottamista kaikissa romanien osallisuutta edistävissä politiikoissa ja toimissa;

Tarkistus    7

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G e kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G e.  toteaa, että rasismi, taloudelliset haitat ja muut syrjivät rakenteet luovat osaltaan eriarvoisuuden kerrostumia ja vähentävät jatkuvasti romaninaisten vaikutusmahdollisuuksia;

Tarkistus    8

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G f kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G f.  ottaa huomioon, että naisten ja erityisesti romaninaisten kaltaisten marginalisoitujen naisten merkityksellisen poliittisen osallistumisen edessä on vielä lukuisia esteitä;

Tarkistus    9

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan -G kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G g.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tietojen mukaan1 a vuonna 2016 vain 16 prosenttia romaninaisista oli työssä, kun taas romanimiesten osuus oli 34 prosenttia; toteaa, että samojen tietojen mukaan vuonna 2016 16–24-vuotiaista nuorista romaninaisista 72 prosenttia ei ollut työssä eikä koulutuksessa, kun taas nuorten romanimiesten osuus oli 55 prosenttia; toteaa, että 71 prosenttia 18–24-vuotiaista romaninaisista jättää koulunsa tai opiskelunsa kesken;

 

1 a.http://fra.europa.eu/en/publication/2016/eumidis-ii-roma-selected-findings

Tarkistus    10

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G h kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G h.  toteaa, että romanit ovat erityisen alttiina ihmiskaupalle, koska syrjintä kohdistuu heihin suhteettoman voimakkaasti ja koska heillä on esteitä koulujen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä työllistymismahdollisuuksien kaltaisten julkisten palvelujen saatavuuden suhteen; toteaa, että romanilapset ovat erityisen suuressa vaarassa joutua joskus useampaankin kertaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja katurikollisuuteen johtavan ihmiskaupan uhriksi;

Tarkistus    11

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G i kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

G i.  toteaa, että perheväkivalta, pakkoavioliitot, pakkosterilisoinnit, verbaalinen väkivalta sekä muu väkivalta romaninaisia ja -tyttöjä kohtaan on edelleen laajalle levinnyttä Euroopassa;

Tarkistus    12

Päätöslauselmaesitys

1 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

1 a.  pitää erittäin valitettavana, että romanit ja erityisesti romaninaiset ja -tytöt kärsivät edelleen laajalle levinneestä syrjinnästä ja mustalaisvastaisuudesta, mikä ruokkii heikkojen lähtökohtien, syrjäytymisen, erottelun ja marginalisoitumisen kierrettä; painottaa, että romanivastaisen rasismin torjunta on tärkeää kaikilla tasoilla ja kaikilla keinoilla; korostaa, että tämä ilmiö on erityisen sitkeä, väkivaltainen, toistuva ja yleinen rasismin muoto;

Tarkistus    13

Päätöslauselmaesitys

5 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

5 a.  pyytää komissiota varmistamaan tarvittavat taloudelliset resurssit syrjinnän ja rasismin vastaiseen toimintaan; pitää tarpeellisena, että EU:n koheesiorahastosta tuetut ohjelmat suunnitellaan ihmisoikeuksien takaamista silmällä pitäen; vaatii sukupuolinäkökulman ja intersektionaalisen analyysin sisällyttämistä rahoitusjärjestelyihin; katsoo, että sukupuolivaikutusten arvioinnit ja sukupuolitietoinen budjetointi ovat hyödyllisiä arvioitaessa rahoituksen painopisteiden, taloudellisten resurssien jakamisen ja rahoitusohjelmien erittelyjen vaikutusta naisiin; korostaa, että on tarpeellista kerätä systemaattisesti sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja analysoida niitä säännöllisesti;

Tarkistus    14

Päätöslauselmaesitys

6 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 a.  kehottaa hyväksymään esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen ja panemaan sen nopeasti täytäntöön, jotta varmistetaan palvelujen tasavertainen saatavuus;

Tarkistus    15

Päätöslauselmaesitys

7 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

7 a.  vaatii, että syrjinnän vastainen direktiivi hyväksytään ja pannaan täytäntöön nopeasti, ja tunnustaa, että tarvitaan erityistä tarkkuutta ja kohdennettuja toimia, jotta syrjinnän moninkertaisia tasoja voidaan torjua, ja tarvitaan välineitä, joilla syrjintään voidaan puuttua monialaisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla;

Tarkistus    16

Päätöslauselmaesitys

8 kohta

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

8.  kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin romanivastaisen vihapuheen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

8.  kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin romanivastaisen vihapuheen ehkäisemiseksi ja torjumaan sitä samalla tavalla kuin muutakin rotuperustaista vihapuhetta;

Tarkistus    17

Päätöslauselmaesitys

13 kohta

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

13.  on erittäin huolissaan siitä, että romaneilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia saada terveyteen liittyvää tietoa, terveyspalveluja ja terveydenhoitoa, sekä heidän rasistisesta hyväksikäytöstään;

13.  on erittäin huolissaan siitä, että romaneilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia saada terveyteen liittyvää tietoa, terveyspalveluja ja terveydenhoitoa, sekä heidän rasistisesta hyväksikäytöstään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan romaninaisten valmiuksien kehittämiseksi kestävällä ja kattavalla tavalla, erityisten rakenteiden, esimerkiksi yhteyspisteiden, luomiseksi terveystietoa koskevan räätälöidyn aineiston jakamiseen ja tarvittavan tuen tarjoamiseksi yhteisöterveysohjelmille;

Tarkistus    18

Päätöslauselmaesitys

13 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

13 a.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vauhdittamaan kaikkia toimia terveyserojen torjumiseksi myöntämällä romaniyhteisölle pääsyn korkealuokkaiseen julkiseen terveydenhuoltoon sekä edistämällä terveyttä painottaen erityisesti romaninaisten ja -lasten terveydenhuollon tarpeita; korostaa, että erityisen tärkeää on tarjota romaninaisille ja -nuorille pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskeviin palveluihin;

Tarkistus    19

Päätöslauselmaesitys

13 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

13 b.  pitää myönteisenä, että komissio allekirjoitti äskettäin EU:n puolesta Istanbulin yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta; pyytää neuvostoa huolehtimaan siitä, että EU saattaa päätökseen yleissopimuksen ratifioinnin, ja jäsenvaltioita panemaan sen lopullisesti täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan yleissopimuksen täytäntöönpanossa huomioon romaninaisten ja -tyttöjen erityishaasteet, kuten varhaiset avioliitot ja pakkosterilointien kaltaiset fyysisen koskemattomuuden loukkaukset;

Tarkistus    20

Päätöslauselmaesitys

14 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

14 a.  kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja paikallisia viranomaisia ottamaan romaninaiset naisjärjestöjen, romanien kansalaisjärjestöjen ja asiaankuuluvien sidosryhmien kautta mukaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden valmisteluun, täytäntöönpanoon, arviointiin ja seurantaan sekä luomaan yhteyksiä tasa-arvoelinten, naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja sosiaalista osallistamista koskevien strategioiden välille; kehottaa lisäksi komissiota käsittelemään sukupuolten tasa-arvoa koskevia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla Eurooppa 2020 -strategian ja kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanossa;

Tarkistus    21

Päätöslauselmaesitys

15 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

15 a.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään koordinointia ja yhteistyötä romanien kansalaisyhteiskunnan kanssa ja kehittämään sen valmiuksia torjua romaniyhteisöissä tapahtuvaa ihmiskauppaa; kehottaa jäsenvaltioita kouluttamaan lainvalvontahenkilöstöä, rannikkovartiostoa, syyttäjiä ja oikeuslaitoksen henkilöstöä ihmiskaupan eri puolista järjestämällä esimerkiksi tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on päästä eroon romaneihin kohdistuvista kielteisistä stereotypioista ja asenteista ja korostaa, että he ovat usein ihmiskaupan uhreja tai potentiaalisia uhreja;

Tarkistus    22

Päätöslauselmaesitys

15 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

15 b.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan sellaisten tietojen keräämistä ja levittämistä, joissa käsitellään oikeudellisia ja muita kansallisella tasolla toteutettuja toimia romaninaisiin ja -tyttöihin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja torjumiseksi;

Tarkistus    23

Päätöslauselmaesitys

16 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

16 a.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita torjumaan ja estämään ihmisoikeusrikkomuksia ja suojelemaan uhreja, varmistamaan, että saatavilla on oikeusapua ja toimivia oikeussuojakeinoja, sekä kiinnittämään erityistä huomiota romaninaisten, -lasten ja hlbti-ihmisten sekä vammaisten romanien tilanteeseen, sillä heihin kohdistuu usein moninkertaisia syrjinnän muotoja;

Tarkistus    24

Päätöslauselmaesitys

19 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

19 a.  tähdentää, että romaninaisten ja -tyttöjen tilanteen parantaminen edellyttää erityisiä ja kohdennettuja syrjinnän vastaisia toimia, jotka mahdollistavat työpaikkojen ja koulutuksen – elinikäinen oppiminen mukaan luettuna – yhdenvertaisen saatavuuden ja joilla varmistetaan korkeatasoinen asuminen, sillä se on ratkaiseva tekijä heidän elinolojensa parantamiseksi sekä köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi;

Tarkistus    25

Päätöslauselmaesitys

19 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

19 b.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vuonna 2013 hyväksytyn neuvoston suosituksen etnisiin vähemmistöihin, kuten romaneihin, kuuluvien henkilöiden ja erityisesti romaninaisten työllistymismahdollisuuksien edistämisestä virkamieskunnassa;

Tarkistus    26

Päätöslauselmaesitys

19 c kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

19 c.  kannustaa yrityksiä ja paikallisia viranomaisia luomaan koulutusohjelmia ja työllistymismahdollisuuksia romaninaisille;

Tarkistus    27

Päätöslauselmaesitys

20 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

20 a.  tähdentää, että ennakkoehtona sukupuolinäkökohdat huomioon ottavalle romanien integroimiselle Euroopan unionissa olisi oltava EU:n laajuinen toimintasuunnitelma, joka perustuu perusoikeusnäkökohtiin, jossa korostetaan naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa, oikeuksien käyttämistä (esimerkiksi koulutus, terveydenhuoltopalvelut, työllisyys, asuminen ja sosiaaliturva), rasismin vastaisuutta ja syrjimättömyyttä ja joka perustuu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, perusoikeuskirjassa ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa määriteltyihin tavoitteisiin, periaatteisiin ja välineisiin;

Tarkistus    28

Päätöslauselmaesitys

20 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

20 b.  kehottaa laatimaan tilastoja moninkertaisesta syrjinnästä, joka on usein piilossa ja peiteltyä; kehottaa perustamaan erityisen EU-ohjelman moninkertaisen syrjinnän torjumiseksi siten, että erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin; pyytää Euroopan unionin perusoikeusvirastoa julkaisemaan raportin tästä asiasta;

Tarkistus    29

Päätöslauselmaesitys

20 c kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

20 c.  tähdentää, että erityisesti romaniväestöön kuuluvien hlbti-ihmisten kohtaaman intersektionaalisen ja moninkertaisen syrjinnän torjumiseen tarvitaan erityisesti kohdennettuja toimia;

Tarkistus    30

Päätöslauselmaesitys

21 kohta

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

21.  on huolissaan siitä, että romanit osallistuvat vain vähän paikallis- alue- ja kansallisen hallintoon joko keskustelukumppaneina tai edustajina ja että viranomaiset ei pysty takaamaan heille täysiä kansalaisoikeuksia;

21.  on huolissaan siitä, että romanit osallistuvat vain vähän paikallis- alue- ja kansallisen hallintoon joko keskustelukumppaneina tai edustajina ja että viranomaiset ei pysty takaamaan heille täysiä kansalaisoikeuksia; kehottaa käynnistämään vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevia kohdennettuja ohjelmia, joilla lisätään romaninaisten, nuorten ja hlbti-ihmisten osallistumista paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen hallintoon pitkällä aikavälillä ja joilla varmistetaan sen toteutuminen;

Tarkistus    31

Päätöslauselmaesitys

21 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

21 a.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan se, että romaninaisten ja -tyttöjen osallistumista politiikan määrittelyyn ja päätöksentekoon tehostetaan kaiken toiminnan kehittämisessä, ja joilla edistetään romaninaisten oikeuksia puolustavien järjestöjen ottamista mukaan;

Tarkistus    32

Päätöslauselmaesitys

21 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

21 b.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan, onko toiminnalla saavutettu haluttuja parannuksia erityisesti romaninaisten ja tyttöjen tilanteeseen ja millä tavoin; kehottaa panemaan täytäntöön korjaavia toimia, jos edistymistä ei ole havaittu;

Tarkistus    33

Päätöslauselmaesitys

24 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

24 a.  kehottaa käynnistämään romaninaisten ja -tyttöjen taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tarkoitettuja kohdennettuja toimia, kuten sosiaalista yrittäjyyttä ja mikrorahoitusta koskevia ohjelmia, sekä toimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi, jotta köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen voidaan kukistaa;

Tarkistus    34

Päätöslauselmaesitys

24 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

24 b.  korostaa, että romaninaisia on kannustettava kansalaistoimintaan ja poliittiseen toimintaan sekä johtajuuteen, myös kannustamalla heitä asettumaan ehdokkaaksi vaaleissa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan romaninaisille ja -tytöille kohdennettuja kansalaiskasvatusohjelmia sekä johtajuuskoulutusta;

Tarkistus    35

Päätöslauselmaesitys

25 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

25 a.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että erityinen naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskeva luku sisällytetään niiden romanien integraatiota edistävään kansalliseen strategiaan ja että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamistoimia sovelletaan kaikissa sen osissa;

Tarkistus    36

Päätöslauselmaesitys

27 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

27 a.  kehottaa hallituksia kannustamaan ja tukemaan romaninaisten konkreettista osallistumista julkiseen ja poliittiseen elämään erilaisilla toimilla, esimerkiksi harkitsemalla naiskiintiöiden asettamista vaaleilla valittaviin elimiin;

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.7.2017

 

 

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Heinz K. Becker, Malin Björk, Michał Boni, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Laura Ferrara, Lorenzo Fontana, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Sophia in ‘t Veld, Dietmar Köster, Barbara Kudrycka, Cécile Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Roberta Metsola, Louis Michel, Péter Niedermüller, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Anna Hedh, Lívia Járóka, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jean Lambert, Gilles Lebreton, Angelika Mlinar, Emil Radev, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Jaromír Štětina

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Andrea Bocskor, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASSA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

46

+

PPE

Heinz K. Becker, Andrea Bocskor, Michał Boni, Rachida Dati, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Kinga Gál, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Lívia Járóka, Barbara Kudrycka, Roberta Metsola, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Jaromír Štětina, Traian Ungureanu

S&D

Caterina Chinnici, Tanja Fajon, Ana Gomes, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Cécile Kashetu Kyenge, Dietmar Köster, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Péter Niedermüller, Soraya Post, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, Birgit Sippel, Josef Weidenholzer

ECR

Monica Macovei, Helga Stevens, Branislav Škripek

ALDE

Nathalie Griesbeck, Sophia in 't Veld, Louis Michel, Angelika Mlinar, Cecilia Wikström

GUE/NGL

Marina Albiol Guzmán, Malin Björk, Cornelia Ernst, Marie-Christine Vergiat

Verts/ALE

Jan Philipp Albrecht, Jean Lambert, Judith Sargentini

1

-

ENF

Lorenzo Fontana

3

0

EFDD

Laura Ferrara

ENF

Gilles Lebreton

PPE

Emil Radev

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus