Menettely : 2017/2044(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0299/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0299/2017

Keskustelut :

PV 24/10/2017 - 13
CRE 24/10/2017 - 13

Äänestykset :

PV 25/10/2017 - 7.2
CRE 25/10/2017 - 7.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0408

MIETINTÖ     
PDF 988kWORD 189k
11.10.2017
PE 610.722v02-00 A8-0299/2017(Osa 1)

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(11815/2017 – C8-0313/2017 – 2017/2044(BUD))

Osa 1: Päätöslauselmaesitys

Budjettivaliokunta

Esittelijät: Siegfried Mureşan (pääluokka III – Komissio)

Richard Ashworth (muut pääluokat)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(11815/2017 – C8-0313/2017 – 2017/2044(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) (rahoituskehysasetus),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuoden 2018 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista(5),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018(6),

–  ottaa huomioon komission 29. kesäkuuta 2017 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (COM(2017)0400),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2017 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2017 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (11815/2017 – C8-0313/2017),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0299/2017),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2018 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainituissa 15. maaliskuuta 2017 yleisistä suuntaviivoista ja 5. heinäkuuta 2017 trilogin neuvotteluvaltuuksista antamissaan päätöslauselmissa; palauttaa mieliin, että painopisteiden keskiössä ovat kestävä kasvu, työpaikat ja erityisesti nuorisotyöllisyys, turvallisuus ja ilmastonmuutos;

2.  korostaa, että unionilla on yhä edessään lukuisia haasteita, ja uskoo vakaasti, että unionin talousarviosta on otettava käyttöön tarvittavat varat, talousarvion kurinalaisuutta unohtamatta, jotta voidaan saavuttaa poliittiset painopisteet ja jotta unioni voi antaa konkreettisia vastauksia ja reagoida tehokkaasti näihin haasteisiin; korostaa, että unionin menojen tulisi perustua eurooppalaisen lisäarvon periaatteeseen ja niissä olisi noudatettava toissijaisuusperiaatetta;

3.  vahvistaa sitoutuneensa sellaisten unionin politiikkojen rahoitukseen, joilla edistetään työpaikkoja ja kasvua unionin kaikilla alueilla investoinnein, joita tehdään tutkimukseen, koulutukseen, infrastruktuuriin, pk-yrityksiin ja työllisyyden, etenkin nuorisotyöllisyyden, edistämiseen; ei ymmärrä, miten unioni voisi edetä näillä aloilla, jos neuvoston alaotsakkeeseen 1 a tekemät leikkaukset toteutetaan; on sen sijaan päättänyt korottaa sellaisten tutkimus- ja innovointiohjelmien määrärahoja, joissa täytäntöönpanoasteet ovat olleet erittäin korkeita ja joissa huomattavan monia ehdokkaita on ollut pakko hylätä hakemusten liian suuren määrän vuoksi;

4.  aikoo edelleen pitää ESIR-neuvottelujen aikana antamansa lupaukset siitä, että ESIRin rahoittamiseksi vuotuisessa talousarviomenettelyssä tehdyt leikkaukset Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin pysyvät vaikutuksiltaan mahdollisimman pieninä; ehdottaakin, että nämä leikkaukset hyvitetään palauttamalla kyseisten kahden ohjelman alkuperäinen vuotuinen rakenne, jotta ne voisivat saavuttaa täysin kyseistä lainsäädäntöä hyväksyttäessä sovitut tavoitteet;

5.  ilmaisee poliittisen tukensa Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamiselle ja on tyytyväinen komission asiasta antamaan lainsäädäntöehdotukseen; on kuitenkin sitä mieltä, että vuoden 2018 talousarvioon ei saisi ottaa määrärahoja tähän tarkoitukseen ennen päätöstä Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoittamisesta ja sitä koskevan asetuksen hyväksymistä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä; katsoo näin ollen, että komission varainhoitovuoden 2018 talousarvioesityksessä tähän tarkoitukseen osoittamat määrärahat ja siirrot olisi toistaiseksi peruutettava, sillä vuoden 2018 talousarviota koskeva päätös ei saisi vaikuttaa millään muotoa ennalta lainsäädäntöneuvottelujen lopputulokseen; on vieläkin täysin valmis sisällyttämään solidaarisuusjoukkojen rahoittamista koskevan päätöksen ensi vuoden talousarvioon lisätalousarvion avulla välittömästi, jos neuvotteluja kyseisestä asetuksesta ei saada päätökseen ennen vuoden 2018 talousarviomenettelyn päättymistä;

6.  on huolissaan siitä, että nuorisotyöttömyys on edelleen ennätyksellisellä tasolla, ja uskoo vakaasti, että lisätoimia on toteutettava, jottei kokonaisen eurooppalaisen nuorisosukupolven tulevaisuus vaarantuisi; on siksi päättänyt korottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja komission vuodeksi 2018 ehdottamasta tasosta; tähdentää, että tätä korotusta olisi pidettävä lisäyksenä poliittisella tasolla monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa hyväksyttyyn yleiseen määrään nuorisotyöllisyysaloitetta varten eikä pelkästään kyseisen rahoituksen aikaistamisena vuoden 2018 talousarviossa;

7.  muistuttaa, että koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa, kun unioni pyrkii saamaan aikaan taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ja varmistamaan näin kehityksen ja kasvun; painottaa, että koheesiopolitiikan ohjelmien odotetaan pääsevän vuonna 2018 jälleen täyteen vauhtiin; korostaa parlamentin sitoutuneen varmistamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävät määrärahat, sillä ne kuuluvat unionin keskeisiin toimintapolitiikkoihin; on kuitenkin huolissaan siitä, että kansallisen tason toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa esiintyy kohtuuttomia viipeitä; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että hallinto-, tarkastus- ja todentamisviranomaisten nimittäminen saadaan päätökseen ja täytäntöönpano nopeutuu; kehottaa lisäksi komissiota yksinkertaistamaan kyseisiä menettelyjä edelleen;

8.  katsoo, että unionin on oltava valmis vastaamaan muuttoliike- ja pakolaiskriisin mahdolliseen ennakoimattomaan kehitykseen ja pyrkimään muuttoliikkeen alalla ennakoivampaan toimintaan, vaikka pahin vaihe kriisistä näyttää nyt olevan takanapäin; kehottaa siksi komissiota valvomaan jatkuvasti, että otsakkeessa 3 on riittävästi määrärahoja, ja hyödyntämään kattavasti kaikkia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti käytettävissä olevia välineitä vastatakseen oikea-aikaisesti mahdollisiin ennakoimattomiin tapahtumiin, joihin saatetaan tarvita lisärahoitusta; muistuttaa, että vaikka unioni onnistui ottamaan käyttöön joitakin mekanismeja, jotka auttavat selviämään tästä tilanteesta, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan Eurooppaan on silti saapunut vuonna 2017 meriteitse tähän mennessä yli satatuhatta pakolaista ja muuttajaa; on näin ollen päättänyt korottaa jonkin verran turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoja, kuten myös sellaisten erillisvirastojen määrärahoja, jotka toimivat turvapaikka-asioiden alalla ja joihin kuuluu mm. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), sillä nämä virastot tarvitsevat asianmukaiset taloudelliset ja henkilöresurssit; toteaa jälleen, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on aivan riittämätön, jotta siitä voitaisiin rahoittaa asianmukaisesti muuttoliike- ja pakolaiskriisistä johtuvia sisäisiä tarpeita tai muita ensisijaisia ohjelmia, kuten kulttuuri- ja kansalaisuusalan ohjelmia;

9.  korostaa, että otsakkeen 3 määrärahoja on käytetty viime vuosina laajalti muuttoliike- ja pakolaiskriisin ratkaisemiseen ja näitä toimia olisi jatkettava niin kauan kuin se on tarpeen; panee kuitenkin merkille, että tähän mennessä osoitettu rahoitus on riittämätön; on tästä syystä päättänyt lisätä oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen määrärahoja, koska niiden työtaakka ja työtehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja henkilöstöstä ja rahoituksesta on ollut pulaa;

10.   korostaa, että unionissa viime aikoina esiintyneiden turvallisuushuolten vuoksi otsakkeen 3 rahoituksessa olisi myös kiinnitettävä huomiota toimiin, joilla parannetaan unionin kansalaisten turvallisuutta;

11.  huomauttaa jälleen, että muuttoliike- ja pakolaiskriisin sekä unionin kansalaisten turvallisuushuolten ratkaisemiseksi on olennaista puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja osoittaa riittävästi varoja ulkoisiin välineisiin, joilla pyritään ratkaisemaan köyhyyden, työpaikkojen, koulutuksen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteen ja epävakauden ja konfliktien kaltaisia ongelmia sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia yhtenä muuttovirtojen taustalla olevista syistä; katsoo, että unionin olisi käytettävä optimaalisesti otsakkeessa 4 olevat rahoitusvarat, jotka ovat osoittautuneet riittämättömiksi kaikkien ulkoisten haasteiden käsittelemiseksi yhtäläisellä tavalla, koska resursseja on selvästi liian vähän ja niitä olisi yleisesti lisättävä;

12.  pitää valitettavana, ettei se saanut kantaansa valmistellessaan riittävästi tietoa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen laajentamista koskevan mahdollisen poliittisen päätöksen talousarviovaikutuksista; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, ettei uusia aloitteita saa rahoittaa unionin nykyisten ulkoisten hankkeiden kustannuksella; kehottaa näin ollen komissiota ehdottamaan uusia rahoituslähteitä, jos Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kestoa pidennetään, ja ottamaan välineen täytäntöönpanoon entistä enemmän mukaan paikallisia kansalaisjärjestöjä; toteaa, että otsakkeen 4 enimmäismäärä on aivan riittämätön, jotta sen avulla voitaisiin vastata kestävällä ja vaikuttavalla tavalla nykyisiin ulkoisiin haasteisiin, muuttoliike- ja pakolaiskriisi mukaan luettuna;

13.  tähdentää, että unionin talousarviosta on tuettava Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja unionin omien pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista siten, että saavutetaan vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä säädetty ilmastoa koskeva 20 prosentin rahoitustavoite; pitää valitettavana sitä, ettei komissio ole kyennyt esittämään konkreettisia ja realistisia ehdotuksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; ehdottaa ilmastotoimiin näin ollen lisäystä talousarvioesityksen tasoon verrattuna; toteaa kuitenkin, etteivät nämä korotukset ole riittäviä, ja kehottaa komissiota esittämään kaikki tarvittavat ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi tulevissa talousarvioesityksissä; toteaa tässä yhteydessä, että 8,2 prosenttia kaikista talousarvioesityksessä ehdotetuista maksusitoumusmäärärahoista liittyy luonnon monimuotoisuuden suojeluun; korostaa, että vuotuinen 0,1 prosentin lisäys on ristiriidassa lajien ja luontotyyppien huolestuttavan ja yhä nopeutuvan vähentymisen kanssa;

14.  arvostaa sitä, että tuloksiin keskittyvää talousarviota koskeva uusi lähestymistapa on ensimmäistä kertaa sisällytetty komission sisäiseen talousarvion valmisteluun, jotta voidaan tarkastella menoja tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella ja määritellä mahdolliset mukautukset;

15.  palauttaa talousarvioesityksen määrät, joihin neuvosto esitti leikkauksia; ei ymmärrä ehdotettujen leikkausten perusteluja esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa -välineessä, sillä näistä kahdesta ohjelmasta on jo siirretty määrärahoja ESIRiin, eikä ulkoisten toimien määrärahaleikkausten perusteluja; ei hyväksy missään tapauksessa neuvoston aikomusta kohdentaa leikkauksia budjettikohtiin, joiden toteutus tai vastaanottokyky on ollut heikko, sillä leikkauksia ei voida perustella nykyisillä talousarvion toteutusluvuilla eikä tässä yhteydessä oteta huomioon ohjelmien erilaisia täytäntöönpanorakenteita;

16.  toteaa, että kaikkien kiireellisten tarpeiden asianmukainen rahoitus edellyttää kaikkien rahoituskehysasetuksessa säädettyjen joustovälineiden hyödyntämistä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat vuonna 2018 ovat erittäin niukat; toivoo, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin; korostaa, että poikkeaminen kutakin varainhoitovuotta koskevista monivuotisen rahoituskehyksen alkuperäisistä suunnitelmista antaa syyn edistää vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien korottamista;

17.  vahvistaa, että vuodeksi 2018 osoitetaan maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 162 597 930 901 euroa ja maksumäärärahoja 146 712 004 932 euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

18.  ei hyväksy neuvoston perusteetonta 750 miljoonan euron leikkausta alaotsakkeessa 1 a ja toteaa, että se yksinään muodostaa lähes kaksi kolmannesta kaikista neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden sitoumuksiin tekemistä leikkauksista; huomauttaa, että tällaiset leikkaukset ovat ristiriidassa neuvoston omien poliittisten painopisteiden kanssa;

19.  pitää olennaisen tärkeänä edistää investointeja tutkimukseen, innovointiin, koulutukseen, infrastruktuuriin sekä mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin, jotta unionissa saavutettaisiin kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen tavoitteet; varoittaa, että neuvoston ehdottamat leikkaukset vaarantaisivat ohjelmat, joilla on todellista eurooppalaista lisäarvoa ja jotka vaikuttavat suoraan työpaikkojen ja kasvun luomiseen, kuten Horisontti 2020 -ohjelma tai Verkkojen Eurooppa -väline; korostaa erityisesti, että Horisontti 2020:een on osoitettava riittävä rahoitus, jotta Euroopassa voidaan kehittää tutkimusta ja innovointia ja jotta voidaan saavuttaa johtoasema digitalisoinnissa ja tukea pk-yrityksiä; muistuttaa, että Horisontti 2020 on osoittanut suuren eurooppalaisen lisäarvonsa, sillä 83 prosenttia ohjelmasta rahoitetuista hankkeista ei olisi edennyt ilman unionin tukea; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tärkeä rahoitusväline Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamisen ja yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen toteuttamisen kannalta; on näin ollen päättänyt peruuttaa kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja lisäksi palauttaa ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohdista vähennetyt määrärahat täysin alkuperäiselle tasolle;

20.  pitää myös tärkeänä lisätä määrärahoja Erasmus+ -ohjelman koulutusosioon ja nuoriso-osioon osana strategisia investointeja Euroopan nuoriin;

21.  korostaa, että mikroyrityksille, yrittäjille ja pk-yrityksille osoitettavan riittävän rahoitustuen olisi oltava unionin keskeinen painopiste, sillä nämä ovat olennaisia työpaikkojen lähteitä unionissa; pitää pk-yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta olennaisena varmistaa niille hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta ja katsoo, että tämä auttaa niitä selviytymään sisämarkkinoille ja maailmanmarkkinoille pääsyyn liittyvistä haasteista;

22.  on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja talousarvioesityksestä ja ESIRiä ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja edeltävästä tasosta niissä ohjelmissa, jotka ovat keskeisiä kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta ja jotka ovat laajalti hyväksyttyjen unionin painopisteiden mukaisia; toteaa, että näitä ohjelmia ovat Erasmus+, Horisontti 2020 (Marie Curie, Euroopan tutkimusneuvosto, pk-yrityksiä koskeva väline), COSME-ohjelma ja EaSI-ohjelma (Progress ja Eures); kehottaa komissiota huolehtimaan WIFI4EU-aloitteeseen liittyvien budjettikohtien riittävästä rahoituksesta ja pitämään kiinni investointisitoumuksestaan vuosina 2017–2020;

23.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty budjettikohta ”Vuosittaiset erityistapahtumat”, joka auttaa kehittämään kansalaisten keskuudessa eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta; huomauttaa, että vuosittaisen erityistapahtuman olisi tuotava selvää lisäarvoa unionin kansalaisille kaikissa jäsenvaltiossa;

24.  pitää tärkeänä kannustaa unionin yhteistä puolustusalan tutkimusta, jotta korjattaisiin keskeiset voimavarapuutteet aikana, jolloin kansainvälinen kehitys ja epävakaus edellyttävät yhä enemmän unionin vahvistavan puolustustaan; katsoo, että puolustusalan tutkimuksesta unionin tasolla aiheutuvat lisäkustannukset olisi korvattava kansallisella tasolla tehdyillä säästöillä; tukee puolustusalan tutkimukseen liittyvän valmistelutoimen määrärahalisäystä; kehottaa perustamaan puolustusalan tutkimusohjelman, jolle osoitetaan omat määrärahat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, mutta toistaa kuitenkin pitkäaikaisen kantansa, että uudet aloitteet on rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä unionin olemassa olevien ohjelmien kustannuksella; korostaa lisäksi, että Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia on parannettava;

25.  katsoo, että varainhoitovuoden 2018 talousarviossa olisi kohdennettava enemmän varoja kattavan ja puolueettoman arvioinnin tekemiseen direktiivin (EU) 2015/849(8) 9 artiklassa määriteltyjen kriteerien perusteella siitä, minkälainen uhka liittyy kolmansiin maihin, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, sekä luettelon laatimiseen suuririskisistä oikeudenkäyttöalueista;

26.  korottaa näin ollen alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahojen tasoa talousarvioesitykseen verrattuna 143,9 miljoonalla eurolla (pois lukien ESIR-rahastoa ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitusta edeltävien määrien palauttaminen sekä pilottihankkeet ja valmistelutoimet); toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran turvin sekä ottamalla käyttöön lisää määrärahoja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

27.  ei hyväksy neuvoston ehdottamaa 240 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin alaotsakkeessa 1 b, mukaan lukien tukimenoja koskevat budjettikohdat, ja kumoaa ne odotettaessa komission päivitettyjä ennusteita;

28.  on yhä huolestuneempi kohtuuttomista viivästyksistä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) täytäntöönpanossa, mikä vähentää niiden vaikuttavuutta ja aiheuttaa paineita hallintoviranomaisille ja edunsaajille; toistaa jälleen, että on olemassa riski siitä, että nykyiset viivästymiset johtavat maksamattomien laskujen kertymiseen tämän rahoituskehyskauden toisella puoliskolla ja seuraavan alussa; kehottaa jälleen painokkaasti jäsenvaltioita pyytämään komissiolta neuvoa ja apua, jotta ne voisivat puuttua viivästyksiin hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisten nimittämisessä; on myös huolestunut jäsenvaltioiden ennusteiden suuntautumisesta alakanttiin ja niiden epätarkkuudesta;

29.  muistuttaa, että unionin nuorisotyöttömyys on edelleen liian korkealla; korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi on tärkeää varmistaa, että nuorisotakuujärjestelmiä rahoitetaan asianmukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ja ESR:stä; on tyytyväinen sopimukseen tarpeesta antaa uutta rahoitusta nuorisotyöllisyysaloitteelle ja kyseisten määrien sisällyttämisestä talousarvioesitykseen 2018; katsoo kuitenkin, että kun otetaan huomioon nuorisotyöttömyyden aiheuttamat haasteet ja riskit, nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja olisi lisättävä, ja on siksi päättänyt nostaa aloitteen maksusitoumusmäärärahat 600 miljoonaan euroon vuonna 2018; katsoo myös, että koheesiorahoitusta olisi voitava käyttää ammatillista koulutusta koskeviin toimiin, jotka kohdistuvat nuoriin, ja erityisesti oppisopimuskoulutustoimiin;

30.  suhtautuu myönteisesti 142,8 miljoonan euron määrärahalisäykseen, jolla on tarkoitus helpottaa rakenneuudistusten tukiohjelman täytäntöönpanoa vuosina 2017–2020;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

31.  palauttaa mieliin, että komission ehdottama lisäys Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahoihin johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2018 oletetaan olevan käytettävissä merkittävästi vähemmän käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja; panee merkille, että neuvoston leikkaukset ovat 275 miljoonaa euroa, mutta katsoo, että komission oikaisukirjelmää olisi edelleen pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti, ja palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrärahat odotettaessa tämän oikaisukirjelmän tarkastelua sovittelussa;

32.  painottaa, että varastointiohjelmat ovat osoittautuneet kriisiaikoina tehokkaiksi, joten suunnitteluprosessissa tarkoitukseen varattujen määrärahojen vähentäminen olisi haitallista;

33.  korostaa, että nuorisotyöttömyyttä on torjuttava myös osoittamalla riittävästi tukea maaseutualueiden nuorille; ehdottaa siksi, että nuorten viljelijöiden maksuja korotetaan 50 miljoonaa euroa talousarvioesityksen tasosta; pitää tärkeänä helpottaa nuorten pääsyä kalatalousalan töihin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) sekä muun unionin rahoituksen avulla;

34.  aikoo toteuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteidensa ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ehdottaa ilmastotoimiin 21,2 miljoonan euron lisäystä talousarvioesityksen tasoon verrattuna; toteaa jälleen sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen että Ecofin-neuvoston huomauttaneen, että unionin talousarvio ei ole sen ilmastotavoitteiden mukainen;

35.   lisää näin ollen maksusitoumusmäärärahoihin 78,1 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 2 maksusitoumusten enimmäismäärään jää 619,7 miljoonaa euroa liikkumavaraa sen jälkeen, kun niistä on vähennetty pilottihankkeet ja valmistelutoimet;

Otsake 3 – turvallisuus ja kansalaisuus

36.  korostaa, että parlamentin kannalta muuttoliike- ja turvallisuusasioiden on pysyttävä unionin ensisijaisina painopisteinä, ja toteaa jälleen olevansa vakuuttunut siitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on osoittautunut aivan riittämättömäksi näiden haasteiden sisäisen ulottuvuuden rahoittamiseen asianmukaisella tavalla;

37.  toteaa, että maahantulijoiden rajanylitykset keskisen ja itäisen Välimeren alueen reiteillä unioniin vähenivät vuoden 2017 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana, mutta paine läntisen Välimeren reitillä jatkuu; toteaa, että vuoden 2017 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Eurooppaan on saapunut meriteitse yli satatuhatta maahanmuuttajaa ja pakolaista, joista yli 75 prosenttia Italiaan ja loput Kreikkaan, Kyprokselle ja Espanjaan; katsoo, että rahoitusta on lisättävä, jotta maahanmuuttoon liittyvät unionin tarpeet voidaan täysin kattaa hyödyntämällä etenkin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa ja tukemalla jäsenvaltioita kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden, etenkin ilman saattajaa tulevien alaikäisten, kotouttamistoimien ja -käytäntöjen parantamisessa ja tarvittaessa sellaisten henkilöiden palauttamisessa, jotka eivät ole oikeutettuja suojeluun, ottaen täysin huomioon palautuskiellon periaatteen; vaatii tässä yhteydessä myös osoittamaan EASOlle asianmukaiset taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä;

38.  kannattaa uuden budjettikohdan luomista etsintä- ja pelastustoimintarahastoa varten, jotta jäsenvaltioita tuettaisiin niiden kansainvälisen merioikeuden mukaisten velvoitteiden noudattamisessa; kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen tällaisen EU:n etsintä- ja pelastustoimintarahaston perustamisesta;

39.  uskoo vakaasti, että vaikuttava reagointi unionin kansalaisten turvallisuuteen liittyviin haasteisiin edellyttää lisärahoitusta sisäisen turvallisuuden rahastolle, jotta jäsenvaltioilla olisi paremmat mahdollisuudet torjua terrorismia, rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta, radikalisoitumista ja kyberrikollisuutta; tähdentää erityisesti, että resursseja on osoitettava riittävästi turvallisuusrakenteiden vahvistamiseen ja lainvalvontaviranomaisten ja kansallisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon lisäämiseen, myös parantamalla tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, kunnioittaen kuitenkin samalla yksilön oikeuksia ja vapauksia;

40.  korostaa, että unionin erillisvirastoilla on tärkeä tehtävä oikeus- ja sisäasioiden alalla unionin kansalaisten suurimpien huolenaiheiden ratkaisemiseksi; on näin ollen päättänyt lisätä Europolin määrärahoja ja henkilöstöä ja perustaa lisäksi sen henkilöstötaulukkoon seitsemän uutta virkaa Europolin uutta kadonneita lapsia koskevaa operatiivista yksikköä varten sekä vahvistaa Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikköä (Eurojust), EASOa ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastoa (CEPOL); korostaa näiden erillisvirastojen panosta vahvistettaessa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tällä alalla;

41.   ottaa huomioon meneillään olevien toimielinten välisten neuvottelujen etenemisen ja pyytää komissiolta ajantasaistettua tietoa Euroopan muuttoliikeagendaa, etenkin Dublin-järjestelmän uudistamista, rajanylitystietojärjestelmää, EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmää ja EASOa koskevien vireillä olevien lainsäädäntöehdotusten taloudellisista vaikutuksista vuonna 2018, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon sovitteluvaiheessa;

42.  pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja sattumanvaraisesti yli 30 miljoonaa euroa monista ohjelmista kulttuurin, kansalaisuuden, oikeuden, kansanterveyden, kuluttajien oikeuksien ja pelastuspalvelun aloilla, vaikka näiden ohjelmien toteutusasteet ovat olleet erinomaiset ja vaikka rahoitus ei ollut muutenkaan riittävä monien laadukkaiden hankkeiden toteutukseen; palauttaa kaikki budjettikohdat talousarvioesityksen tasolle ja ehdottaa kyseisiin kohtiin lisäyksiä;

43.  on edelleen vakuuttunut siitä, että on aika lisätä rahoitusta unionin tärkeisiin kulttuuri- ja kansalaisuusohjelmiin, etenkin Luova Eurooppa -ohjelmaan ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan, jotka ovat olennaisia kulttuurialan ja luovien alojen tukemisen kannalta, sekä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen etenkin vuonna 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen; muistuttaa, että kaikkien toimielinten on noudatettava poliittista sopimusta kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoituksesta vuonna 2018 osoittamalla tarkoitukseen riittävästi varoja Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvasta kulttuurin alaohjelmasta, koska kyseiselle teemavuodelle ei ole omistettu omaa budjettikohtaa; kehottaa komissiota tarkastelemaan multimediatoimiin liittyvän budjettikohdan aloitteita uudelleen varmistaakseen, että talousarviosta todella tuetaan laadukasta riippumatonta tiedottamista EU-asioista;

44.  suosittaa, että perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan sisältyvän Daphne-tavoitteen avoimuutta ja näkyvyyttä lisätään, sillä se on unionin keskeinen väline torjuttaessa kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin, naisiin, hlbti-henkilöihin ja muihin riskiryhmiin; kannattaa sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista osaksi Euroopan tasa-arvoinstituuttia;

45.  vahvistaa otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 108,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä, lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, ja ehdottaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön lisää varoja joustovälineestä;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

46.  korostaa jälleen, että unionin ulkoisten toimien rahoitustarpeet kasvavat jatkuvasti ja ylittävät reilusti otsakkeen 4 nykyiset määrät; katsoo, että unionin talousarviovarojen käyttäminen muuttoliikkeen muodostamaan haasteeseen vastaamiseksi edellyttää dynaamisia toimia myös lähivuosina; huomauttaa, että määrärahojen tilapäistä lisäystä yhdeksi vuodeksi vuoden 2017 tapaan ei voida pitää riittävänä, kun otetaan huomioon unionin kohtaamat mutkikkaat haasteet ja kiireellinen tarve vahvistaa unionin ulkoista läsnäoloa tämän päivän globaalissa ympäristössä;

47.  katsoo, että etusijalle olisi asetettava unionin lähinaapurit ja toimenpiteet, joilla pyritään puuttumaan niiden suurimpiin ongelmiin, joita ovat muuttoliike- ja pakolaiskriisi ja vastaavat humanitaariset haasteet eteläisissä naapuruusmaissa sekä Venäjän voimatoimet itäisissä naapuruusmaissa; katsoo, että unionin naapuruston vakaus ja vauraus ovat hyödyksi sekä asianomaisille alueille että koko unionille; kehottaa jälleen lisäämään tukea Lähi-idän rauhanprosessille, palestiinalaishallinnolle ja UNRWA:lle, jotta selviydyttäisiin kasvavista tarpeista ja saavutettaisiin unionin ilmaisema alueen kehityksen ja vakauden edistämistä koskeva tavoite sekä tuettaisiin palestiinalaisten selviytymisvalmiuksia; muistuttaa, että unionin kanssa assosiaatiosopimuksia täytäntöönpanevien maiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää poliittisten ja taloudellisten uudistusten helpottamiseksi, mutta korostaa, että tällaista tukea olisi myönnettävä, kunnes kyseiset maat täyttävät tukikelpoisuuskriteerit ja erityisesti oikeusvaltion ja demokraattisten instituutioiden aseman vahvistamiseen liittyvät kriteerit; on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja Euroopan naapuruusvälineelle (ENI) ja liittymistä valmistelevalle tukivälineelle (IPA) sekä makrotaloudelliseen rahoitusapuun;

48.  korostaa unionin globaalia roolia köyhyyden poistamisessa ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien alueiden kehityksen varmistamisessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti; lisää tämän vuoksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) ja humanitaarisen avun rahoitusta; toteaa, että merkittävä osa Välimeren ylittävistä maahanmuuttajista tulee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, ja muistuttaa, että unionin tuki tälle alueelle on keskeistä maahanmuuton perimmäisten syiden torjumiseksi;

49.  vastustaa sitä, että ulkoisten rahoitusvälineiden (ENI, IPA, PI ja DCI) rahoitusosuuksia Erasmus+-ohjelmaan vähennetään radikaalisti, vaikka nuorisovaihto-ohjelmia voidaan pitää yhtenä menestyksekkäimmistä pitkän aikavälin investoinneista kulttuuridiplomatiaan ja keskinäiseen ymmärrykseen, ja on päättänyt näin ollen lisätä näitä rahoitusosuuksia;

50.  panee merkille, että Turkin demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tilanne on heikentynyt huolestuttavasti, ja on päättänyt vähentää tukea maan poliittisille uudistuksille; on päättänyt ottaa osan jäljellä olevista määrärahoista varaukseen, josta se vapautetaan, kun Turkki toteuttaa mitattavissa olevia parannuksia oikeusvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien ja lehdistönvapauden alalla, ja haluaa suunnata nämä varat kansalaisyhteiskunnan toimijoille näitä tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin;

51.  katsoo, että tarvitaan lisää varoja, jotta voitaisiin asianmukaisesti puuttua harhaanjohtavien tietojen levittämiskampanjoihin ja edistää puolueetonta kuvaa unionista sen rajojen ulkopuolella; pyytää siksi lisäämään rahoitusta, jonka tarkoituksena on torjua harhaanjohtavien tietojen levittämiskampanjoita ja kyberhyökkäyksiä; on näin ollen päättänyt lisätä lähialueilla ja Länsi-Balkanilla toteutettavien strategisen viestinnän toimien resursseja; muistuttaa, että on tärkeää investoida unionin ulkoisen toiminnan näkyvyyteen, jotta voidaan tehostaa rahoituksen vaikutusta tällä alalla ja tehostaa unionin julkisuusdiplomatiaa globaalistrategian tavoitteiden mukaisesti;

52.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean ja kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

53. korostaa, että komission taipumus turvautua rinnakkaisiin budjettimekanismeihin, kuten erityisrahastoihin ja niiden kaltaisiin välineisiin, ei ole aina ollut menestyksekäs menettely; on huolissaan siitä, että rahoitusvälineiden perustaminen unionin talousarvion ulkopuolelle saattaa vaarantaa talousarvion yhtenäisyyden ja sillä voidaan kiertää talousarviomenettely ja samalla se saattaa heikentää varojen hallinnoinnin läpinäkyvyyttä ja haitata parlamentin oikeutta harjoittaa tehokasta menojen valvontaa; katsoo näin ollen, että viime vuosina luodut ulkoiset rahoitusvälineet on sisällytettävä unionin talousarvioon ja niiden täytäntöönpanon on pysyttävä täysin parlamentin valvonnassa; toteaa, että syyskuun 2017 loppuun mennessä vuoden 2017 talousarviossa oli sidottu yhteensä 795,4 miljoonaa euroa unionin erityisrahastoille; pyytää komissiota esittämään budjettivallan käyttäjille määrän, jonka se aikoo sitoa erityisrahastoja varten vuonna 2018; ilmaisee jälleen huolensa siitä, että jäsenvaltioiden maksuosuudet näihin erityisrahastoihin eivät vaikuta vastaavan niiden lupauksia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 11/2017 EU:n Bêkou-erityisrahastosta Keski-Afrikan tasavallassa; on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista puutteista, mm. siitä, ettei yleisiä tarpeita ole arvioitu ja että mekanismit koordinointiin muiden avunantajien kanssa olivat puutteellisia; ilmaisee aikovansa arvioida unionin erityisrahastojen lisäarvoa unionin ulkoisten toimien välineenä;

54. palauttaa mieliin, että rahoituskehysasetuksen 24 artiklan mukaisesti kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti; pyytää komissiota vaalimaan talousarvion yhtenäisyyttä ja pitämään sitä ohjaavana periaatteena, kun se ehdottaa uusia aloitteita;

55.  korostaa vaalitarkkailuvaltuuskuntien tärkeyttä, sillä ne auttavat lujittamaan demokraattisten instituutioiden asemaa ja parantamaan kansalaisten luottamusta vaalimenettelyihin, jotka puolestaan edistävät rauhanrakentamista ja vakautta; korostaa tarvetta varmistaa tähän tarkoitukseen riittävät rahoitusvarat;

56.  tähdentää, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen varoja ei saa kohdentaa uudelleen vakautta ja rauhaa edistävän välineen yhteydessä toteutettavan turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä koskevan uuden aloitteen rahoittamiseen; pitää valitettavana, että talousarvioesityksessä ehdotetaan, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä siirretään 7,5 miljoonaa euroa turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä koskevaan aloitteeseen, ja korostaa tarvetta löytää pikaisesti vaihtoehtoja tämän aukon täyttämiseksi;

57.  pyytää jälleen unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä budjettineutraalilla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n hallinnolliseen talousarvioon, jotta EU:n diplomaattisia toimia voitaisiin edelleen vahvistaa;

58.  on tämän vuoksi päättänyt palauttaa lähes kaikki neuvoston tekemät leikkaukset otsakkeessa 4 ja lisätä maksusitoumusmäärärahoja 299,7 miljoonalla eurolla yli talousarvioesityksen tason (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, EU:n erityisedustajien siirtoja ja hyväksyttyjä leikkauksia);

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

59.  katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset eivät vastaa todellisia tarpeita ja vaarantavat näin jo huomattavasti rationalisoidut hallintomenot; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrät kaikkiin komission hallintomenokohtiin, mukaan luettuina otsakkeiden 1–4 hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot;

60.  ottaa huomioon päätelmän, joka sisältyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisten yksikköjen 12. syyskuuta 2016 antamaan yhteiseen lausuntoon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja sen valvontakomitean väliseen suhteeseen liittyvästä kolmesta näkökohdasta, ja on päättänyt sen mukaisesti pidättää 10 prosenttia OLAFin määrärahoista kunnes valvontakomitea saa käyttöönsä OLAFin asiakirja-aineiston, mutta lisää samalla myös OLAFin määrärahoja hienoisesti sen kasvaneiden vastuiden mukaisesti;

61.  panee merkille, että vuoden 2017 alussa OLAF tutki Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtunutta vakavaa tullipetostapausta, jonka taustalla oli maahantuotujen tuotteiden tullausarvon määrittäminen niiden oikeaa arvoa alemmaksi ja josta aiheutui lähes 2 miljardin euron tulonmenetys unionin talousarvioon vuosina 2013–2016; panee huolestuneena merkille, että petokset jatkuvat vieläkin ja unionin talousarvioon koituu niistä edelleen tappioita; kehottaa komissiota ottamaan brexit-neuvotteluissa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hidastelun reagoinnissa tähän asiaan; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka vastustivat unionin lainsäädäntökehystä tullirikkomusten ja sanktioiden määräämisestä, harkitsemaan kantaansa uudelleen, jotta tämä ongelma voitaisiin ratkaista pikaisesti;

Erillisvirastot

62.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo siksi, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen ne eivät enää kykenisi hoitamaan niille annettuja tehtäviä; katsoo, että sen kannassaan hyväksymät uudet toimet ovat tarpeellisia uuden poliittisen kehityksen ja uuden lainsäädännön edellyttämien lisätehtävien hoitamiseksi; toistaa sitoutuneensa turvaamaan resurssit ja tarvittaessa myöntämään lisäresursseja erillisvirastojen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi;

63.  ottaa huomioon unionilla vielä edessään olevat muuttoliike- ja turvallisuushaasteet ja muistuttaa, että niihin tarvitaan koordinoitua eurooppalaista vastausta, ja on päättänyt lisätä Euroopan poliisiviraston (Europol), Eurojustin, CEPOLin, EASOn ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) määrärahoja;

64.  korostaa, että kasvun ja työpaikkojen kannalta on tärkeää, että unioni keskittyy kilpailukykyyn; palauttaa mieliin, että osittain GNSS-viraston (GSA) vastuulla olevien Galileo- ja EGNOS-hankkeiden kokonaisvaltainen kehittäminen ja täytäntöönpano ovat unionin strategisia painopisteitä; palauttaa mieliin, että GSAn kyberturvallisuusresurssit ja julkisesti säänneltyjen palvelujen resurssit ovat puutteellisia, ja on siksi päättänyt lisätä sen määrärahoja;

65.  katsoo, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) tarvitsee lisärahoitusta ja -henkilöstöä hoitaakseen laajennetut tehtävänsä, jotka koskevat sähkö- ja kaasualan verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanoa ja seurantaa;

66.  muistuttaa erityisesti, että EYK auttaa unionia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ympäristön tilan kohentamisesta, ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä talouspolitiikkaan ja toimista kestävyyden lisäämiseksi ja että komissio on vuoteen 2030 ulottuvan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan yhteydessä ehdottanut EYK:lle energiaunionin hallintoon liittyviä uusia tehtäviä tekemättä kuitenkaan vastaavia lisäyksiä henkilöstötaulukkoon;

67.  korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarviomäärärahat ja virkojen määrä vaikuttavat nyt riittäviltä, mutta viraston tuleviin tarpeisiin liittyviä toimintamäärärahoja ja henkilöstöä on seurattava tiiviisti;

68.pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty riittävät resurssit Euroopan valvontaviranomaisten tukemiseen; korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisilla on olennainen rooli, kun pyritään edistämään unionin oikeuden johdonmukaista soveltamista, parantamaan kansallisten viranomaisten välistä koordinointia ja varmistamaan rahoitusvakaus, paremmin integroidut finanssimarkkinat ja kuluttajansuoja sekä valvonnan lähentäminen; tähdentää, että Euroopan valvontaviranomaisten on käytettävä niille myönnettyjä määrärahoja harkitusti ja sen vuoksi pitäydyttävä niissä tehtävissä ja toimivaltuuksissa, jotka unionin lainsäädäntövallan käyttäjä on niille osoittanut;

69.  palauttaa mieliin, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti vuosi 2018 on viimeinen vuosi, jonka aikana erillisvirastojen henkilöstöön sovelletaan 5 prosentin henkilöstövähennystä ja uudelleen kohdennettavien toimien varantoa; toistaa vastustavansa erillisvirastojen resursseja koskevan yhteisen lähestymistavan jatkamista missään muodossa vuoden 2018 jälkeen; vakuuttaa jälleen olevansa valmis lisäämään hallinnollista yhteistyötä virastojen välillä ja tarpeen mukaan jopa yhdistämään virastoja tai jakamaan tiettyjä toimintoja joko komission tai toisen viraston kesken tehokkuuden parantamiseksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä aloitetta lisätä virastojen toiminnan koordinointia perustamalla unionin virastojen verkoston pysyvä sihteeristö (nykyinen yhteinen tukivirasto, Shared Support Office) ja kannattaa yhden toimen lisäämistä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) henkilöstötaulukkoon siten, että toimesta aiheutuvat kustannukset maksetaan yhteisvastuullisesti unionin erillisvirastojen talousarvioista ja toimi osoitetaan kyseiseen viranomaiseen;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

70.  on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia ja tarkastellut käynnissä olevien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien onnistumista jättämällä ulkopuolelle olemassa olevien oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet mutta ottaen täysin huomioon komission suorittaman hankkeiden toteutettavuusarvioinnin ja on päättänyt hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia ja jossa otetaan huomioon erityisesti niiden vähäiset liikkumavarat ja rajalliset enimmäismäärät;

71.  korostaa näin ollen parlamentin tässä yhteydessä toteuttamia toimia ja kehottaa komissiota osoittamaan hyvää tahtoa, kun se panee täytäntöön hyväksyttyjä pilottihankkeita ja valmistelutoimia talousarviomenettelyn loppuvaiheessa riippumatta niiden toteutettavuuden arvioinnista, ja toteaa, että tämä koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksiä;

Erityisrahoitusvälineet

72.  korostaa, että erityisrahoitusvälineistä on hyötyä, sillä ne lisäävät joustavuutta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen erittäin tiukkoihin enimmäismääriin nähden, ja pitää tervetulleena monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa tehtyjä parannuksia; kehottaa käyttämään kattavasti joustovälinettä, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa ja ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa, jotta voidaan rahoittaa unionin talousarviossa olevia monenlaisia uusia haasteita ja uusia vastuu-alueita;

73.  palauttaa mieliin myös Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), hätäapuvarauksen ja Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) merkityksen; kannattaa komission aikomusta mahdollistaa EUSR:n nopeampi käyttöönotto ottamalla suurin osa sen vuotuisesta määrärahasta unionin talousarviossa olevaan varaukseen ennakkomaksuja varten jo budjetoidun määrän lisäksi; pitää valitettavana neuvoston tähän kohtaan esittämää leikkausta ja palauttaa talousarvioesityksen tason osittain, lukuun ottamatta vuonna 2017 lisätalousarviolla nro 4/2017 etupainotteisesti käyttöön otettua määrää ja EUSR:n käyttöönottoa Italian hyväksi; pyytää laajentamaan EUSR:n soveltamisalaa tuen antamiseksi terrorismin uhreille ja heidän perheilleen;

Maksut

74.  on huolissaan tällä hetkellä koko unionin talousarviossa, ei pelkästään alaotsakkeessa 1 b vaan myös otsakkeissa 3 ja 4 vallitsevasta suuntauksesta maksumäärärahojen vajaakäyttöön huolimatta tarpeesta vastata uusiin haasteisiin ja luoda joustavia rahoitusmekanismeja; muistuttaa, että kahden viime vuoden aikana unionin talousarvion maksumäärärahojen taso laski huomattavasti ja lisäksi budjettiylijäämä oli korkea; on näin ollen huolissaan siitä, että talousarvioesityksessä maksumäärärahojen enimmäismäärään jää silti ennätyksellisen suuri 10 miljardin euron liikkumavara, mikä merkitsee suuntausta alhaiseen toteutukseen, joka voi johtaa akuutteihin maksupaineisiin nykyisen rahoituskehyskauden lopussa;

75.   pitää välttämättömänä palauttaa maksujen määrät talousarvioesityksen tasolle kaikissa budjettikohdissa, joita neuvosto on leikannut, ja lisää maksumäärärahoja kohdennetusti ensisijaisesti niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

76.  pitää valitettavana, että neuvosto on jälleen kerran korottanut unionin toimielimiin sovellettavaa kiinteämääräistä korjausta; katsoo, että tällä on erityisen vääristävä vaikutus niiden toimielinten talousarvioihin, joissa kiinteämääräiset korjaukset ovat olleet perinteisesti paikkansapitäviä; katsoo, että tämä toimenpide ei vastaa kohdennettua vähennystä eikä ole moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen; palauttaa näin ollen kiinteämääräisen korjauksen määrän talousarvioesityksen tasolle;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

77.  säilyttää vuoden 2018 talousarvionsa yleisen tason, 1 953 483 373 euroa, joka hyväksyttiin edellä mainitussa 5. huhtikuuta 2017 annetussa päätöslauselmassa; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen talousarviossa huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

78.  panee merkille, että parlamentin vuoden 2018 ennakkoarvion osuus otsakkeesta 5 on 18,88 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2017 (19,25 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 viidentoista viime vuoden aikana;

79.  toistaa, että parlamentin tulevan varainhoitovuoden painopisteinä on vahvistaa jo toteutettuja turvallisuustoimenpiteitä, parantaa parlamentin sietokykyä kyberhyökkäyksiä vastaan, lisätä parlamentin oman sisäisen talousarviomenettelyn avoimuutta ja keskittyä talousarviossaan lainsäädännöllisiin perustehtäviinsä toisena budjettivallan käyttäjänä, kansalaisten edustamiseen ja toisten toimielinten toiminnan valvomiseen;

80.  pitää myönteisenä yleistä kulukorvausta käsittelevän parlamentin puhemiehistön työryhmän perustamista; muistuttaa odotuksista, joita kohdistuu yleisen kulukorvauksen läpinäkyvyyden lisäämiseen, ja toteaa, että on määriteltävä tarkemmin säännöt, jotka koskevat tämän korvauksen nojalla hyväksyttyihin menoihin liittyvää vastuuvelvollisuutta aiheuttamatta parlamentille lisäkustannuksia;

81.  päättää vähentää vuodeksi 2018 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 60 tointa (yhden prosentin henkilöstövähennystavoite) neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehdyn sopimuksen mukaisesti; palauttaa mieliin, että vuonna 2016 parlamenttiin perustettiin 35 tointa, jotka liittyvät uusiin toimintoihin turvallisuuden vahvistamiseksi, eikä näitä toimia laskettu henkilöstövähennystavoitteeseen, mikä vahvistettiin hyväksyttäessä lisätalousarvio nro 3/2016 ja vuoden 2017 yleinen talousarvio(9); pyytää komissiota mukauttamaan seurantataulukoitaan vastaavasti tarjotakseen budjettivallan käyttäjälle asiallista tietoa kaikista menettelyn vaiheista;

82.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin kiinteistöpolitiikasta 11. heinäkuuta 2017 järjestetyn keskustelun budjettivaliokunnan, pääsihteerin ja kiinteistöpolitiikasta vastaavien varapuhemiesten välillä; katsoo, että tämän vuoropuhelun olisi oltava jatkuva prosessi, kun otetaan huomioon etenkin puhemiehistön tulevat neuvottelut Paul Henri-Spaak -rakennuksen kunnostamisesta;

83.  toistaa parlamentin kannan, jonka se esitti edellä mainitussa 5. huhtikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden valvontamekanismeissa on edelleen parantamisen varaa; panee tässä yhteydessä merkille komission ehdotuksen asetuksen N:o 1141/2014(10) muuttamisesta ja pitää myönteisenä pyrkimyksiä vastuullisuuden ja menojen avoimuuden parantamiseen;

84.  palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; panee lisäksi merkille todenneensa 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista(11), että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000:n ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi ja asiaan liittyvien budjettikohtien määrärahojen vähentämiseksi;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

85.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin tuomioistuimen toiminnan kannalta olennaisiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto leikkasi, ja palauttaa ennakkoarvion kahteen budjettikohtaan, jotta tuomioistuin kykenisi suoriutumaan paremmin jatkuvasti lisääntyvistä käännöspyynnöistä;

86.  ei käsitä viiden prosentin henkilöstövähennystavoitetta koskevaa neuvoston yksipuolista ilmoitusta ja sen liitettä, jotka sisältyvät neuvoston kantaan vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja joiden mukaan tuomioistuimen on vähennettävä henkilöstötaulukostaan vielä 19 tointa; painottaa, että kyseisistä 19 toimesta parlamentti ja neuvosto myönsivät asianmukaisesti 12 tointa vuoden 2015 talousarviomenettelyssä ja 7 tointa vuoden 2016 talousarviomenettelyssä lisätarpeisiin vastaamiseksi, ja on aivan vakuuttunut, ettei kyseisiä 19:ää tointa pitäisi luovuttaa, sillä tuomioistuin on jo noudattanut asianmukaisesti viiden prosentin henkilöstövähennysvaatimusta poistamalla henkilöstötaulukostaan 98 tointa vuosina 2013–2017;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

87.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi panna täytäntöön työohjelmansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

88.  ottaa varaukseen budjettikohdan ”Luonteeltaan rajatut kuulemiset, tutkimukset ja selvitykset” määrärahan odotettaessa varainhoitoasetuksen tarkistusta koskevien käynnissä olevien neuvottelujen tuloksia ja vuonna 2018 voimaan tulevaa tarkistusta;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

89.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen määrärahat;

90.  lisää kauppasopimusten mukaisten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaa koskevan kahden budjettikohdan määrärahoja talousarvioesityksen määristä;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

91.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen määrärahat;

92.  lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja talousarvioesityksen tasosta alueiden komitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

93.  on tyytyväinen oikeusasiamiehen toimiin, joilla se on onnistunut parantamaan talousarvionsa tehokkuutta edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

94.  kyseenalaistaa neuvoston leikkaukset Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvioon, kun otetaan huomioon parlamentin ja neuvoston sille antamat lisätehtävät; palauttaa siksi kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tietosuojavaltuutettu pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

95.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat;

96.  luo strategisen viestinnän valmiuksien budjettikohdan maaliskuussa 2015 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti, jotta EUH:lla olisi riittävästi henkilöstöä ja keinoja vastata kolmansien maiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden levittämiin harhaanjohtaviin tietoihin liittyvään haasteeseen;

97.  on lisäksi päättänyt, että EU:n erityisedustajat on siirrettävä YUTP:aa koskevasta luvusta Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvioon EU:n ulkoisten toimien johdonmukaisuuden parantamiseksi;

98.  osoittaa EUH:n ennakkoarvioon lisämäärärahan unionin edustustoihin otettavia harjoittelijoita varten vastauksena havaintoihin, joita Euroopan oikeusasiamies teki tutkiessaan palkatonta harjoittelua(12);

o

o  o

99. panee merkille Ranskan ja Luxemburgin yksipuolisen lausuman, joka on liitetty varainhoitovuoden 2018 talousarviota koskevaan neuvoston kantaan sellaisena kuin se on hyväksytty 4. syyskuuta 2017; muistuttaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajat sopivat talousarviomenettelyn käytännön aikataulusta, myös sovittelujakson ajankohdasta, kevään talousarviotrilogissa 27. maaliskuuta 2017; palauttaa mieliin, että yleisten asioiden neuvosto hyväksyi kyseisen käytännön aikataulun kokouksessaan 25. huhtikuuta 2017 ja sillä oli tätä päätöstä tehdessään kokonaisuudessaan tiedossa parlamentin vuoden 2017 istuntokalenteri; toteaa näin ollen, että talousarviomenettely etenee kolmen toimielimen kesken päätetyn käytännön aikataulun mukaisesti;

100.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1)

EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(2)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(4)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0085.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0114.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0302.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20. toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0401, P8_TA(2016)0411.

(10)

2017/0219 (COD).

(11)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0498.

(12)

(Euroopan oikeusasiamies, 454.2014/PMC);


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.9.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Cristian Dan Preda

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee huolestuneena merkille, että komissio ehdottaa otsakkeessa 4 (Globaali Eurooppa) sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoihin yli puolen miljardin euron vähennystä; huomauttaa, että määrärahojen tilapäistä lisäystä yhdeksi vuodeksi vuoden 2017 tapaan ei voida pitää riittävänä, kun otetaan huomioon unionin kohtaamat moninaiset mutkikkaat haasteet ja unionin ulkoisen toiminnan vahvistamisen tarve EU:n globaalistrategian mukaisesti;

2.  tähdentää, että vaikka unionin kriisivalmiuksien vahvistaminen edellyttää lisää joustavuutta, sitä ei saa toteuttaa ulkoisten rahoitusvälineiden ja pitkän aikavälin politiikan nykyisten painopistealojen kustannuksella; pyytää kohdentamaan otsakkeessa 4 olevan yli 230 miljoonan euron liikkumavaran ja varmistamaan tarvittavan joustavuuden monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä käytettävissä olevien mekanismien avulla;

3.  huomauttaa, että Länsi-Balkanin alueen viimeaikainen poliittinen kehitys on ollut huolestuttavaa ja vaatii unionilta kiireellistä huomiota sekä aktiivista ja entistä paremmin kohdennettua tukea Länsi-Balkanin maille, jotta viime vuosikymmenten aikana saavutettu edistys ei joudu kyseenalaiseksi ja jotta niiden etenemistä kohti unioniin liittymistä edistetään; ei näin ollen hyväksy ehdotettua lähes 90 miljoonan euron leikkausta määrärahoihin, joilla liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) tuetaan alueella toteutettavia poliittisia uudistuksia; muistuttaa, että vakauden edistämisen kannalta on tärkeää, että ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita tuetaan siinä, että ne hyväksyvät ja panevat täytäntöön liittymisen edellyttämät poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset, ja että unioniin liittymistä koskevien mahdollisuuksien menettäminen voisi altistaa nämä maat kolmansien maiden vaikutukselle, minkä seurauksena alueen vakaus ja turvallisuus saattaisi vaarantua;

4.  ei hyväksy, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä Turkille poliittisiin uudistuksiin myönnettävää tukea ehdotetaan lisättävän, kun otetaan huomioon Turkin viranomaisten vakava sitoutumisen puuttuminen tällä alalla sekä demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia koskevan tilanteen heikkeneminen; korostaa tarvetta lisätä investointeja kansalaisyhteiskunnalle ja Turkissa oleville pakolaisille myönnettävään suoraan tukeen sekä ihmisten välisiin vaihto-ohjelmiin, kuten opiskelijoille, tutkijoille ja toimittajille tarkoitettuun Erasmus+-ohjelmaan; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla liittymistä valmistelevan tukivälineen varoja ohjataan uudelleen kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, ja kehottaa lisäämään kansalaisyhteiskunnan suoraan tukemiseen Turkissa tarkoitettua Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen (EIDHR) rahoitusta;

5.  korostaa sekä eteläisen että itäisen naapuruston strategista merkitystä unionille ja kehottaa karttamaan ehdotettua leikkausta Euroopan naapuruuspolitiikan (ENI) rahoitusvälineen resursseihin; kannattaa huhtikuussa 2017 Brysselin konferenssissa annettua lupausta, jonka mukaisesti tukea lisätään Syyriassa, Jordaniassa ja Libanonissa, ja korostaa, että ENI-rahoitusvälinettä olisi vastaavasti vahvistettava; korostaa, että on tärkeää jatkaa Tunisian tukemista mahdollisena esimerkkinä demokratiaan siirtymisestä alueella ja säilyttää unionin keskeinen rooli Lähi-idän rauhanprosessin sekä palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n tukemisessa; korostaa lisäksi tarvetta lisätä Libyan vakauden tukemista ja tukea maan siirtymistä kohti osallistavaa demokratiaa siten, että varmistetaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen; kehottaa komissiota noudattamaan ja tehostamaan ENI-rahoitusvälinettä koskevia sitoumuksiaan, jotta rahoitusta myönnetään hankkeille, joilla edistetään nuorten paikallista työllistymistä; panee tyytyväisenä merkille, että itäisen kumppanuuden maiden rahoitusta ENI-rahoitusvälineestä on hieman lisätty, ja kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että nykyisten haasteiden vuoksi olisi harkittava täydentäviä lisäyksiä;

6.  vastustaa sitä, että ulkoisten rahoitusvälineiden ENI, IPA, PI ja DCI rahoitusosuuksista Erasmus+-ohjelmaan tehdään huomattavia vähennyksiä siitä huolimatta, että nuorisovaihto-ohjelmia voidaan pitää yhtenä menestyksekkäimmistä pitkän aikavälin investoinneista kulttuuridiplomatiaan ja keskinäiseen ymmärrykseen, ja kehottaa pikemminkin lisäämään näitä rahoitusosuuksia;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että vakautta ja rauhaa edistävälle välineelle ehdotetut määrärahat palautetaan vuotta 2017 edeltävälle tasolle ja niitä lisätään, jotta otettaisiin huomioon uudet valmiuksien lisäämiseen liittyvät tehtävät, jotka perustuvat kyseistä välinettä koskevan asetuksen meneillään olevaan tarkistukseen, ja on lisäksi tietoinen vakautta ja rauhaa edistävään välineeseen sisältyvästä unionin turvallisuutta ja rajojen loukkaamattomuutta edistävästä potentiaalista;

8.  suhtautuu myönteisesti toimiin, joita on toteutettu viimeisimpien talousarvioneuvottelujen seurauksena ja joilla mahdollistetaan unionin erityisrahastojen ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen soveltamisalaan kuuluvien toimintojen parlamentaarinen valvonta; muistuttaa, että tällaisiin tilapäisiin välineisiin olisi turvauduttava vain, jos unionin lisäarvoa ja täydentävyyttä koskevat vaatimukset täyttyvät; toistaa jäsenvaltioille esittämän pyyntönsä lisätä merkittävästi erityisrahastojen rahoitusosuuksia ja varmistaa ajoissa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen mukaisesti annettujen sitoumusten täyttäminen;

9.  muistuttaa, että on tärkeää investoida unionin ulkoisen toiminnan näkyvyyteen, jotta voidaan tehostaa rahoituksen vaikutusta tällä alalla ja tehostaa EU:n julkisuusdiplomatiaa globaalistrategian tavoitteiden mukaisesti;

10.  kehottaa lisäämään entisestään rahoitusta, joilla torjutaan disinformaatiokampanjoita ja kyberhyökkäyksiä, joita käytetään entistä enemmän demokraattisen järjestyksen horjuttamiseen unionin naapurimaissa ja itse unionissa; kehottaa erityisesti lisäämään strategisten viestintätoimien resursseja;

11.  pitää tärkeänä kannustaa unionin yhteistä puolustusalan tutkimusta, jotta korjattaisiin keskeiset voimavarapuutteet aikana, jolloin kansainvälinen kehitys edellyttää yhä useammin, että unionin on vahvistettava puolustustaan; tukee täysin puolustusalan tutkimukseen liittyvän valmistelutoimen määrärahalisäystä; suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan eurooppalaiseen puolustusteollisuuspolitiikkaan ja kehottaa harjoittamaan sitä ensisijaisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tarpeiden täyttämiseksi;

12.  suhtautuu myönteisesti ulkoiseen investointisuunnitelmaan, jolla lisätään investointeja Afrikkaan ja EU:n naapurialueille; korostaa tarvetta varmistaa, että yksityisen sektorin investointien kannustamiseen keskittyminen ei ohjaa rahoitusta pois pitkän aikavälin painopisteistä kyseisillä alueilla, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen mukaan luettuna;

13.  korostaa jälleen kerran demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen merkitystä myös vaalitarkkailutoiminnan kannalta ja painottaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratiakehitys ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ovat keskeisiä vakauden ja hyvinvoinnin edistämiselle maailmassa; panee tyytyväisenä merkille, että kyseisen välineen rahoitusta on lisätty, ja katsoo, että sitä olisi edelleen lisättävä;

14.  kehottaa suorittamaan kokemusten tarkastelun, jotta voidaan tunnistaa puutteet ja parantaa unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden ja Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja muiden kehitysyhteistyön rahoituslaitosten kaltaisten kansainvälisten instituutioiden välistä koordinointia, jotta voidaan luoda synergioita ja maksimoida rahoitusvälineiden vaikutus kehitysmaissa;

15.  pyytää jälleen EU:n erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä budjettineutraalilla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n talousarvioon, jotta unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta voitaisiin vahvistaa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

12

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Petras Auštrevičius, Mario Borghezio, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Andi Cristea, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Alex Mayer, David McAllister, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Alyn Smith, Jordi Solé, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, Ivo Vajgl, Elena Valenciano, Hilde Vautmans, Anders Primdahl Vistisen, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elisabetta Gardini, Neena Gill, Ana Gomes, András Gyürk, Takis Hadjigeorgiou, Liisa Jaakonsaari, Marek Jurek, Urmas Paet, Mirosław Piotrowski, Miroslav Poche, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Janusz Zemke, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Seb Dance, Jean-Luc Schaffhauser, Marie-Pierre Vieu, Ivan Štefanec

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

49

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Iveta Grigule, Ilhan Kyuchyuk, Javier Nart, Urmas Paet, Jozo Radoš, Ivo Vajgl, Hilde Vautmans

PPE

Lars Adaktusson, Lorenzo Cesa, Michael Gahler, Elisabetta Gardini, András Gyürk, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Željana Zovko, Ivan Štefanec, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica

S&D

Andi Cristea, Seb Dance, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Neena Gill, Ana Gomes, Liisa Jaakonsaari, Andrejs Mamikins, Alex Mayer, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Miroslav Poche, Elena Valenciano, Boris Zala, Janusz Zemke

Verts/ALE

Klaus Buchner, Barbara Lochbihler, Tamás Meszerics, Alyn Smith, Jordi Solé, Bodil Valero

12

-

ECR

Anders Primdahl Vistisen

EFDD

James Carver, Fabio Massimo Castaldo

ENF

Mario Borghezio, Jean-Luc Schaffhauser

GUE/NGL

Takis Hadjigeorgiou, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Marie-Christine Vergiat, Marie-Pierre Vieu

NI

Georgios Epitideios, Janusz Korwin-Mikke

5

0

ECR

Anna Elżbieta Fotyga, Marek Jurek, Ryszard Antoni Legutko, Mirosław Piotrowski, Charles Tannock

Symbolien selitys

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.9.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Charles Goerens

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että unionin talousarviosta myönnettävä kehitysapu on pidettävä vähintään monivuotisessa rahoituskehyksessä ennakoidulla tasolla ja että siinä on keskityttävä köyhyyden poistamista koskeviin pitkän aikavälin toimiin; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota vähiten kehittyneisiin maihin;

2.  toteaa, että yksikään maa ei ole kehittynyt syventämättä kauppasuhteitaan naapurimaittensa ja muun maailman kanssa; kannustaa lisäksi rahoittamaan kauppaa tukevia kehitysaputoimia, jotta kehitysmaat voivat tulevaisuudessa osallistua paljon aiempaa laajemmin globaaleihin arvoketjuihin; korostaa tässä yhteydessä, että tällaisen rahoituksen olisi edistettävä osallistavaa ja kestävää kasvua sekä korkeatasoisia työ- ja ympäristönormeja; korostaa lisäksi digitaalisen liitettävyyden kasvavaa merkitystä pyrittäessä siihen, että globalisaation hyödyt jakautuvat aiempaa tasapainoisemmin kehitysmaiden hyväksi;

3.  tähdentää, että ennennäkemättömistä konflikteista sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä katastrofeista aiheutuneet huomattavat humanitaariset tarpeet edellyttävät otsakkeen 4 liikkumavaran käyttämistä kokonaisuudessaan tähän haasteeseen ja uusien kriisien ehkäisemiseen; tähdentää, että unionin myöntämää humanitaarista apua on tehostettava myös muualla kuin unionin naapurustossa;

4.  korostaa, että unionin on talousarvionsa kautta osallistuttava asianmukaisesti Agenda 2030:n toteuttamiseen ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseen; muistuttaa, että Agenda 2030:n täytäntöönpanoon on sisällytettävä sekä unionin sisäiset että ulkoiset toimet ja siinä on yhdistettävä tasapainoisella ja johdonmukaisella tavalla kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta ja otettava huomioon kestävän kehityksen eri tavoitteiden väliset kytkökset;

5.  panee merkille, että vaatimusta, jonka mukaan 20 prosenttia kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) mukaisesta avusta on osoitettava sosiaalisiin peruspalveluihin, erityisesti terveyteen ja koulutukseen, ei ole noudatettu ajanjaksolla 2014–2017(1); katsoo, että investointeja inhimilliseen kehitykseen, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujen ja siihen liittyvien oikeuksien saatavuuteen, on lisättävä, jotta voidaan kompensoida Yhdysvaltain Global Gag -säännön palauttamisesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia;

6.  palauttaa mieliin, että vuoden 2017 talousarviossa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen inhimillisen kehityksen budjettikohdan määrärahoja leikattiin alkuperäiseen monivuotiseen suunnitelmaan verrattuna; panee merkille, että komission mukaan kyse oli pelkästään talousarvion takapainotteisesta toteuttamisesta eikä ohjelman määrärahojen leikkaamisesta; pitää näin ollen tärkeänä säilyttää inhimillisen kehityksen budjettikohdan määrärahojen huomattava lisäys edellisvuoden talousarvioon verrattuna;

7.  pitää erittäin tärkeänä tukea mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä ja kehottaa ennen kaikkea lujittamaan entisestään mikrorahoituslainoja ja takuita koskevia järjestelmiä;

8.  kannustaa perustamaan kehitysmaihin oppisopimuskoulutusta antavia ammattioppilaitoksia, joissa nuoret voivat sekä suorittaa ammatillisen oppisopimuskoulutuksen, jossa painotetaan ammatin käytännön näkökulmia, että seurata teorialuentoja erikoistuneissa ammattioppilaitoksissa;

9.  kehottaa laajentamaan Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa Euroopan ulkopuolelle ja erityisesti kehitysmaihin sekä myöntämään tarvittavat rahoitusvarat;

10.  katsoo, että käytettäessä unionin talousarviovaroja muuttoliikkeen muodostamaan haasteeseen vastaamiseksi olisi noudatettava yhteistä politiikkaa kyseisellä alalla; korostaa, että kehitysapuun ei pidä liittää ehtoja yhteistyöstä muuttoliikeasioissa, kuten rajavalvonnassa tai takaisinottosopimuksissa; muistuttaa, että muuttoliike- ja pakolaiskriisi on vaikuttanut merkittävästi unionin talousarvioon ja edellyttää dynaamisia toimia myös lähivuosina;

11.  tunnustaa täysin monien haasteiden monimutkaisuuden ja tarpeen vastata niihin moniulotteisilla ja täydentävillä toimilla mutta painottaa tarvetta selkeyttää rahoitusjärjestelyjä ja noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia; torjuu uudelleen ajatuksen kehitysvarojen käyttämisestä muihin kuin kehitystä koskeviin tavoitteisiin ja korostaa, että rahoitus, joka ei täytä virallisen kehitysavun (ODA) perusteita, on hankittava muista välineistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä; pitää valitettavana uusien erityisrahastojen parlamentaarisen valvonnan puutetta; korostaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä hyödyntävien mekanismien, erityisesti EU:n Afrikka-hätärahaston, olisi palveltava aitoja pitkän aikavälin kehitystavoitteita ja vastattava kumppanimaiden kehitystarpeisiin rahoittajien poliittisten tavoitteiden sijasta; toteaa, että ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta 5. heinäkuuta 2017 annetussa kehitysvaliokunnan lausunnossa suljetaan pois mahdollisuus osoittaa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä tukea vakautta ja rauhaa edistävän välineen rahoittamiseksi;

12.  korostaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on lunastettava yhteinen, vuonna 2015 vahvistamansa sitoumus, jonka mukaan virallisen kehitysavun osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 0,7 prosenttiin niiden BKTL:stä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään sitovia aikatauluja, joiden mukaan osuus kasvatetaan vaiheittain tälle tasolle;

13.  korostaa, että on tärkeää osoittaa enemmän varoja pyrkimyksiin tukea hyvää hallintoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota kehitysmaissa, jotta edistetään vastuuvelvollisia ja avoimia instituutioita, tuetaan valmiuksien kehittämistä ja edistetään osallistavaa päätöksentekoa ja kansalaisten tiedonsaantia;

14.  palauttaa mieliin, että Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuus unionin kehitysapumäärärahoista on noin 15 prosenttia; kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään pohtimaan unionin kehitysavun tavoitteita ja painopisteitä brexitin jälkeisenä aikana;

15.  katsoo, että varojen niukkuudesta johtuva erityisrahastojen voimakas lisääntyminen heikentää talousarvion yhtenäisyyttä ja on ristiriidassa avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta koskevien vaatimusten kanssa; toistaa kantansa, jonka mukaan yhtäältä Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttäminen unionin talousarvioon ja toisaalta erityisvälineen perustaminen kehitysyhteistyöhön liittyvien turvallisuusmenojen rahoittamiseksi lisäisi unionin toimien vaikuttavuutta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

15

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Doru-Claudian Frunzulică, Charles Goerens, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, György Hölvényi, Stelios Kouloglou, Vincent Peillon, Maurice Ponga, Elly Schlein, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Paul Rübig, Adam Szejnfeld

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

David Coburn

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

15

+

ALDE

Charles Goerens, Paavo Väyrynen

PPE

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, György Hölvényi, Maurice Ponga, Paul Rübig, Adam Szejnfeld, Bogdan Brunon Wenta

S&D

Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Vincent Peillon, Elly Schlein

Verts/ALE

Heidi Hautala, Maria Heubuch

1

-

EFDD

David Coburn

1

0

GUE/NGL

Stelios Kouloglou

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

https://ec.europa.eu/europeaid/sites/devco/files/draft-eval-report-dci_en.pdf


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.8.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Reimer Böge

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että kansainvälinen kauppa on unionin ulkopolitiikan keskeinen väline, joka edistää kestävää kehitystä erityisesti kehitysmaissa, jos siihen osoitetaan tarvittava rahoitus ja se pannaan täytäntöön johdonmukaisilla strategioilla;

2.  panee merkille, että ”Kaikkien kauppa” -strategiassa esiteltiin entistä kunnianhimoisempi unionin kauppapoliittinen ohjelma; kannustaa lisäämään rahoitusta kaupan alan apua koskeviin aloitteisiin, kuten toimenpiteisiin, joilla tuetaan paikallista ja alueiden sisäistä kauppaa, ja osoittamaan komission kauppapolitiikan pääosastolle riittävät resurssit, jotta se kykenisi suoriutumaan lisääntyvistä tehtävistään ja erityisesti varmistamaan niin kahden- kuin monenvälisiin sopimuksiin sisältyvien määräysten täytäntöönpanon ja soveltamisen valvonnan sekä parantamaan komission kauppapoliittisen ohjelman johdonmukaisuutta unionin maailmanlaajuisten toimien tavoitteiden ja kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevan vaatimuksen kanssa vähentämättä tai kohdentamatta uudelleen kehitysyhteistyöhön tarkoitettuja määrärahoja; korostaa, että kaupan alan apuun osoitettu rahoitus on erittäin tärkeä väline rakenteiden ja hankkeiden kehittämiseksi erityisesti vähiten kehittyneissä maissa; korostaa, että tällaisia aloitteita ja tällaista rahoitusta olisi lisättävä; pyytää lisäksi komissiota koordinoimaan aloitteen täytäntöönpanoa sen vaikuttavuuden maksimoimiseksi; pitää tärkeänä arvioida näitä sopimuksia ja toteaa jälleen, että unionin kauppapolitiikka on yksi sen ulkopolitiikan keskeisistä pilareista ja sitä on siksi tuettava;

3.  pitää unionin talousarvion ja sen rakenteen perusteellista ja kiireellistä uudistamista välttämättömänä tulevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin ja kauppapoliittisen ohjelman puitteissa ja kehottaa komissiota tekemään asiasta aloitteen neuvostolle ja parlamentille;

4.  toteaa, että unionin kansalaiset haluavat yhä enemmän osallistua unionin kauppapolitiikkaan ja että komissio on tehnyt tästä kansalaisten mielenkiinnon kohteesta prioriteetin; pitää tässä mielessä erittäin tärkeänä osoittaa riittävästi resursseja siihen, että kansalaiset otetaan aktiivisesti mukaan unionin kauppapolitiikan laadintaan ja tietoisuutta sen hyödyistä lisätään unionin kansalaisten keskuudessa; kehottaa ottamaan sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ja yhteiset foorumit mukaan kansalaisvuoropuheluun, sillä ne ovat tärkeimmät välineet pyrittäessä saavuttamaan kansalaisyhteiskunnan vaikuttava osallistuminen kauppasopimusten kaupan kestävyyttä koskevien lukujen täytäntöönpanon valvontaan ja seurantaan; kehottaa kehittämään keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden perusteella ne toivovat pystyvänsä arvioimaan tullihallintojen tuloksia kansallisella ja unionin tasolla; kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan entistä aktiivisemman roolin unionin kauppapolitiikan lisäarvon selvittämisessä, sillä juuri ne laativat neuvotteluvaltuutukset;

5.  korostaa, että reilu kansainvälinen kauppa on unionin ulkopolitiikan keskeinen väline ja että jos siihen osoitetaan tarvittava rahoitus ja se pannaan täytäntöön johdonmukaisilla poliittisilla, taloudellisilla, kaupallisilla ja kehitysstrategioilla, se edistää kestävää kehitystä erityisesti kehitysmaissa, jolloin unionilla voi olla aktiivinen rooli muuttoliikkeen syiden käsittelyssä;

6.  korostaa, että Euroopan naapuruuspolitiikassa tarjottava kauppaan liittyvä tekninen tuki ja taloudellinen apu unionin eteläisen ja itäisen raja-alueen kumppaneille edistävät merkittävästi kyseisten alueiden vakautta;

7.  katsoo, että makrotaloudellista tukea on lisättävä, jotta tulevat laina- tai avustushakemukset voidaan ottaa huomioon, jos ne ovat perusteltuja ja edellyttäen että parlamentin vahvistamat ehdot täyttyvät; korostaa, että makrotaloudellinen tuki ei saisi luoda uutta riippuvuussuhdetta tuensaajamaille takaisinmaksuehtojen kautta; katsoo, että pitkällä aikavälillä olisi harkittava makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen yhdentämistä Euroopan naapuruusvälineeseen unionin toimien johdonmukaisuuden lisäämiseksi;

8.  pyytää komissiota arvioimaan pk-yritysten kansainvälistymistä edistävien nykyisten välineiden johdonmukaisuutta muiden pk-yrityksiä tukevien unionin välineiden, kuten COSMEn, kanssa ja arvioimaan niitä toissijaisuusperiaatteen ja päällekkäisyyksien välttämisen suhteen sekä sen suhteen, ovatko ne jäsenvaltioiden ohjelmia täydentäviä; kehottaa komissiota tekemään ajoissa ehdotuksia kyseisten ohjelmien väliarvioinnista, jotta niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa.

9.  toteaa jälleen, että uudet unionin aloitteet, myös puolustusalan aloitteet, olisi rahoitettava lisävaroin eikä olemassa olevien budjettikohtien kustannuksella;

10.  toteaa, että vaihtelevista tuloksista huolimatta Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) määrärahat ovat liian vähäiset eikä sitä käytetä järjestelmällisesti, joten sillä ei pystytä riittävästi tasapainottamaan automaation, digitalisaation ja globalisaation sivuvaikutuksia; panee merkille vastaavien aloitteiden menestymisen vertailukelpoisissa talouksissa; korostaa, että on lisättävä määrärahoja ja resursseja EGR:n rahoittamiseksi ja sen vaikuttavuuden ja toimivuuden parantamiseksi; katsoo tältä osin, että tarpeettomien rasitteiden poistaminen on keskeisessä asemassa tehokkuuden lisäämisessä; korostaa, että on tärkeää järjestää koulutusta, jotta työttömiksi joutuneet työntekijät saavat tarvittavat välineet palatakseen onnistuneesti työmarkkinoille;

11.  palauttaa mieliin, että unionin velvollisuutena on sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa politiikoissaan, ja toteaa, että kauppapolitiikalla voi olla erilaisia sukupuolivaikutuksia talouden eri aloilla; kehottaa sisällyttämään kaikkiin vasta neuvottelujen kohteena olleisiin kauppasopimuksiin sukupuolinäkökulmaa koskevia lukuja ja tarjoamaan niiden täytäntöönpanoon tarvittavat resurssit, mukaan lukien ennen hanketta, sen aikana ja sen jälkeen tehtävät vaikutuksenarvioinnit, joihin sisältyy sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

1

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Tiziana Beghin, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Yannick Jadot, Jude Kirton-Darling, Patricia Lalonde, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Viviane Reding, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reimer Böge, Nicola Danti, Seán Kelly, Sander Loones, Bolesław G. Piecha, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Beatriz Becerra Basterrechea, Arne Lietz

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

26

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Patricia Lalonde, Marietje Schaake

PPE

Reimer Böge, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Seán Kelly, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Viviane Reding, Tokia Saïfi, Adam Szejnfeld, Jarosław Wałęsa, Iuliu Winkler

S&D

Maria Arena, Nicola Danti, Jude Kirton-Darling, Arne Lietz, David Martin, Emmanuel Maurel, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster

Verts/ALE

Yannick Jadot

1

-

ENF

Franz Obermayr

7

0

ECR

Sander Loones, Emma McClarkin, Bolesław G. Piecha, Joachim Starbatty

EFDD

Tiziana Beghin

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur, Helmut Scholz

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.9.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Joachim Zeller

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  katsoo, että tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, olisi entistä tärkeämpää noudattaa budjettikuria ja käyttää varoja tehokkaasti ja vaikuttavasti, jotta varmistetaan niiden mahdollisimman suuri lisäarvo unionissa;

B.  ottaa huomioon, että vuoden 2018 talousarvioesityksen päätavoitteena on varmistaa, että unionin talousarviossa on tarvittavat resurssit, jotta sen avulla voidaan edistää paremmin taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota, työpaikkojen luomista (siten että taataan työntekijöiden täydet oikeudet ja suojatoimet), kestävää kasvua, kohdennettuja investointeja ja yhteisvastuullisuutta kaikissa jäsenvaltioissa – suurissa ja pienissä, vaikeuksissa olevissa ja kukoistavissa – sekä reagoida jatkuviin haasteisiin ja uusiin tilanteisiin ja niiden vaikutukseen viivästyneeseen talouden elpymiseen ja lisääntyneeseen eriarvoisuuteen sekä maahanmuuttoon, humanitaariseen apuun ja turvallisuuteen;

C.  ottaa huomioon, että maksumäärärahojen 8,1 prosentin kokonaiskasvu vuoden 2017 talousarvioon nähden johtuu siitä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, joiden toteuttamisen pitäisi päästä täyteen vauhtiin vuonna 2018, maksumäärärahoja on lisätty;

D.  ottaa huomioon, että valtaosa maksumäärärahoista (94 prosenttia) liittyy uusien ohjelmien rahoittamiseen (jaksolla 2014–2020) ja vain 6 prosenttia vanhojen ohjelmien (vuotta 2014 edeltävä jakso) loppuun saattamiseen;

Vuoden 2018 talousarvioon liitetyt selvitykset ohjelmien toimintamenoista

1.   pitää myönteisinä vuoden 2018 talousarvioesitykseen (COM(2017)0400) liitettyjä ohjelmien toimintamenoista tehtyjä selvityksiä, jotka tarjoavat varainhoitoasetuksen 38 artiklan mukaisia tietoja ja kattavat sekä ennakkoarviot tulevista tuotoksista ja tuloksista että jälkikäteistiedot ohjelmien tuloksellisuudesta;

2.  panee merkille, että selvitykset vastaavat osittain parlamentin esittämään tulosbudjetointia koskevaan pyyntöön(1), mutta toteaa, että kyseiset selvitykset täydentävät tavanomaista toimintoperusteista budjetointimenetelmää joillakin tuloksellisuutta kuvaavilla tiedoilla;

3.   panee merkille, että ohjelmaselvityksissä raportoitujen ohjelmien nykyiseen tuloskehykseen kuuluu yli 700 erilaista indikaattoria, joilla mitataan tuloksellisuutta 61 yleistavoitteen ja 228 erityistavoitteen osalta;

4.  painottaa, että kaikki nämä indikaattorit eivät mittaa unionin talousarvion tuloksellisuutta suoraan: eräät tarjoavat joko tärkeitä taustatietoja (esim. ”unionin kolmen prosentin T&K‑tavoite” tai ”unionin tutkijoiden osuus aktiiviväestöstä”) tai prosessiin liittyvää tietoa (esim. ”hankehakemusten laatu” tai ”osallistujien lukumäärä”);

5.  kehottaa komissiota yhtenäistämään raportointiaan mahdollisimman paljon, jotta talousarvion toteuttamisesta ja saavutetusta lisäarvosta saa totuudenmukaisen kuvan;

6.   pyytää komissiota antamaan kustakin ohjelmasta saatavilla oleviin tuloksellisuustietoihin perustuvan tilannekuvan, jossa ilmoitetaan etäisyys tavoitteeseen kaikkien perussäädökseen sisällytettyjen ilmoitettujen erityisindikaattorien osalta; katsoo, että tämän tilannekuvan olisi kuvattava indikaattoriarvon osuutta lopputavoitteesta ja mitattava edistymistä kohti tavoitteiden saavuttamista;

7.  panee merkille, että analyysi ohjelmakohtaisesti kerätyistä tiedoista, mukaan lukien tiedot vuosilta 2014, 2015 ja 2016, vahvistaa, että toteutuksen tässä vaiheessa yli 80 prosentista indikaattoreista on ilmoitettu kaikki tiedot tai osa tiedoista;

8.   kehottaa komissiota yksinkertaisuuden vuoksi

–  saattamaan SEUT:n 318 artiklan mukaisessa arviointikertomuksessa (vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus) ja komission hallintovälineissä (hallintosuunnitelma ja pääosastojen vuotuiset toimintakertomukset) käytetty tuloskehys ohjelmaselvitysten tuloskehyksen mukaiseksi,

–  käyttämään ohjelmaselvityksiä koskevaa kehystä perustana arvioidessaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja vuosiksi 2015–2019 asetettuja kymmentä komission painopistettä ja

–  sisällyttämään päivitetyt tulostiedot kaikkiin ohjelmaselvityksissä vahvistettuihin indikaattoreihin vähintään vuosittain;

9.  arvostaa sitä, että tuloksiin keskittyvää talousarviota koskeva uusi lähestymistapa on ensimmäistä kertaa sisällytetty komission sisäiseen talousarvion valmisteluun, jotta voidaan tarkastella menoja tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella ja määritellä mahdolliset mukautukset;

10.  kehottaa komissiota antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2018 talousarvioesityksen valmistelussa käytetyt erityistiedot aloista, joilla unionin rahoitusohjelmat tuottavat myönteisiä tuloksia tai joilla täytäntöönpano on odotettua hitaampaa tai ohjelman rakenne ei riitä tuottamaan odotettuja tuloksia;

11.  kehottaa budjettivaliokuntaa yhdessä alakohtaisten valiokuntien kanssa edistämään todellista tuloskulttuuria varainkäytön optimoinnissa ja poistamaan sellaisilta ohjelmilta, joiden tulokset ovat heikkoja, määrärahoja ainoastaan tehottomuuden syitä koskevan perinpohjaisen analyysin perusteella; toistaa, että konkreettisia tuloksia ei voida saavuttaa ilman riittäviä resursseja;

12.  korostaa, että parlamentin tehtävänä vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena on esittää näkemys komission talousarvioesityksessä esittämistä poliittisista tavoitteista ja että sen olisi tarkastettava kustannus-hyötysuhde punnitsemalla kaikkia tekijöitä, jotka vaikuttavat hankkeiden tehokkuuteen;

Alakohtaiset politiikat

13.  painottaa, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) suorat tuet eivät ehkä täysin toimi tehtävässään turvaverkkona vakauttamassa maataloudesta saatavaa tuloa etenkään pienten tilojen osalta, kun otetaan huomioon, että nykyinen maksujen jakauma johtaa siihen, että 20 prosenttia kaikista unionin tiloista saa 80 prosenttia kaikista suorista tuista, ja toteaa tämän osoittavan myös, että on tarpeen ottaa huomioon tilojen kokoerot eri jäsenvaltioiden välillä;

14.  kehottaa komissiota YMP:n uudistuksen yhteydessä arvioimaan, onko YMP:n suorien tukien järjestelmä suunniteltu asianmukaisesti vakauttamaan kaikkien tilojen maataloustulo vai voisiko erilainen suoran tuen jakamismalli unionin tasolla auttaa saavuttamaan tavoitteet paremmin, ja pyytää lisäksi komissiota arvioimaan, pitäisikö tästä uudesta jakamismallista tehdä pakollinen; toteaa, että tämän arvioinnin olisi vaikutettava markkinatoimenpiteitä koskeviin budjettiehdotuksiin;

15.  toteaa komission katsoneen, että on vaikeaa ellei mahdotonta esittää arviota maahanmuuttajista/turvapaikanhakijoista aiheutuvista kustannuksista maittain, koska muuttovirtojen hallintaan sisältyy laaja kirjo toimenpiteitä(2); haluaisi siksi saada tietoja siitä, miten komissio on kyennyt laatimaan tarkkoja arvioita tästä politiikan alasta tulosbudjetoinnin yhteydessä ja mikä on tähän asti käytetty peruste, jonka mukaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) varat on jaettu eri jäsenvaltioihin;

Rahoitusvälineet

16.  panee merkille, että vuoden 2018 ohjelmaselvityksissä on kohtia, joissa viitataan erityisestä ohjelmasta rahoitettuihin rahoitusvälineisiin, ja toteaa, että komissio katsoo, että kyseiset tiedot eivät ole varainhoitoasetuksen 140 artiklan 8 kohdassa säädettyä virallista raportointia unionin talousarviosta rahoitetuista rahoitusvälineistä, sillä komissio esittää varainhoitoasetuksen 140 artiklan 8 kohdan mukaisesti talousarviosta rahoitettuja rahoitusvälineitä koskevan erillisen vuosikertomuksen ja viimeisin, vuotta 2015 koskeva kertomus julkistettiin 24. lokakuuta 2016; pyytää komissiota toimittamaan kaikki tiedot rahoitusvälineiden kohdentamisesta ja tähän asti saavutetuista tuloksista taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön kannalta ottaen huomioon myös odotetun ja toteutuneen vipuvaikutuksen;

17.  kehottaa jälleen komissiota toimimaan avoimemmin rahoitusvälineitä käytettäessä ja raportoimaan säännöllisesti velkarahoituksesta, tappioista ja riskeistä sekä esittämään rahoitusvälineistä kattavan kustannus-hyötyanalyysin verrattuna suorempiin hankerahoituksen muotoihin;

18.  panee huolestuneena merkille, että ESIRin toteutusta kuvaavat luvut osoittavat, että suurin osa investoinneista keskittyy unionin viiteen menestyneimpään talouteen, mikä saattaa entisestään horjuttaa suurempaa yhteenkuuluvuutta koskevien unionin strategisten tavoitteiden saavuttamista;

19.  on huolestunut siitä, että erityisrahastot ja muut välineet, jotka rahoitetaan suurelta osin unionin talousarviosta, ovat edelleen vailla asianmukaista parlamentin valvontaa ja vastuuvelvollisuutta parlamenttia kohtaan, ja vaatii näiden välineiden osalta suurempaa vastuuvelvollisuutta;

Brexit

20.  kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisen arvion kustannuksista, joita aiheutuu Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen päätöksestä erota Euroopan unionista, ja sisällyttämään arvioon myös selvityksen laskentamenetelmästä; kehottaa komissiota lisäksi julkaisemaan mahdollisimman pian suunnitelman siitä, kuinka se aikoo selviytyä yhtälöstä, jossa tulot vähenevät brexitin jälkeen ja esimerkiksi turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyvät menot lisääntyvät.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jonathan Arnott, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Raffaele Fitto, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Jean-François Jalkh, Arndt Kohn, Claudia Schmidt, Bart Staes, Hannu Takkula, Indrek Tarand, Marco Valli, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Caterina Chinnici, Brian Hayes, Julia Pitera

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

ECR

GUE/NGL

PPE

S&D

VERTS/ALE

Martina Dlabajová, Hannu Takkula

Raffaele Fitto

Luke Ming Flanagan, Dennis de Jong

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Brian Hayes, Julia Pitera, Claudia Schmidt, Joachim Zeller

Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Caterina Chinnici, Cătălin Sorin Ivan, Arndt Kohn, Derek Vaughan

Bart Staes, Indrek Tarand

1

-

ENF

Jean-François Jalkh

2

0

EFDD

Jonathan Arnott, Marco Valli

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

  Yhdennetystä sisäisestä valvonnasta 3. kesäkuuta 2013 antamassaan mietinnössä parlamentti kehotti ottamaan käyttöön julkisen tulosbudjetoinnin mallin, jossa kuhunkin budjettikohtaan on liitetty tulosindikaattoreilla mitattavia tavoitteita ja tuotoksia.

(2)

  Vastaus kirjalliseen kysymykseen 23 – komission jäsen Avramopoulosin kuuleminen CONT‑valiokunnassa 29. marraskuuta 2016.


TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.9.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Markus Ferber

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa unionin talousarviossa vuodeksi 2018 edistämään eurooppalaisessa ohjausjaksossa esitettyjen ensisijaisten tavoitteiden toteutumista, erityisesti tulevaisuuteen suuntautuvien investointien käynnistämistä uudelleen, lähentymisen tehostamista, sosiaalisesti tasapainoisten, kestävien ja kasvuun suuntautuneiden rakenneuudistusten toteuttamista kilpailukyvyn lisäämiseksi ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittamista; korostaa, että unionin ja yksittäisen jäsenvaltion talousarvioiden välillä on oltava synergiaa, jotta eurooppalaisen ohjausjakson tavoitteet voidaan saavuttaa;

2.  korostaa, että budjettikohta ”Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva koordinointi, valvonta ja tiedotus” on ratkaisevan tärkeä talouspolitiikan koordinoinnin parantamisen teknisenä ja viestintäkeinona, myös eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, sillä se myötävaikuttaa perussopimukseen perustuviin valvontavelvoitteisiin ja kriittisten tietojen tuottamiseen ja sisältää rahoitusavun tukitoimia ja siten edistää rahoitusvakautta sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella;

3.  tähdentää, että on tarpeen tukea nykyistä keskustelua talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta rahoittamalla tarvittavia välineitä, joilla varmistetaan laaja keskustelu kansalaisten ja sidosryhmien kanssa;

4.  korostaa tarvetta ottaa käyttöön joukko vakiotietoja, joita käytetään kirjattaessa ja seurattaessa kansallisten talousarvioiden ja unionin talousarvion toteuttamista sekä niiden vaikutusta vuotuisessa kasvuselvityksessä ja maakohtaisissa suosituksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja raportoitaessa näistä;

5.  pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty riittävät resurssit Euroopan valvontaviranomaisten tukemiseen; korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisilla on olennainen rooli, kun pyritään edistämään unionin oikeuden johdonmukaista soveltamista ja parempaa koordinointia kansallisten viranomaisten kesken ja varmistamaan rahoitusvakaus, paremmin integroidut finanssimarkkinat ja kuluttajansuoja sekä valvonnan lähentäminen; tähdentää, että Euroopan valvontaviranomaisten on käytettävä niille myönnettyjä määrärahoja harkitusti ja sen vuoksi pitäydyttävä niissä tehtävissä ja toimivaltuuksissa, jotka unionin lainsäädäntövallan käyttäjä on niille osoittanut;

6.  katsoo, että Euroopan valvontaviranomaisten talousarviota voidaan vielä järkeistää; korostaa siksi, että jos Euroopan valvontaviranomaisten resursseja lisätään, olisi toteutettava myös asianmukaisia järkeistämistoimenpiteitä;

7.  toteaa, että Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan painopiste on siirtymässä yhä enemmän lainsäädäntötehtävistä valvonnan lähentämiseen ja täytäntöönpanon valvontaan, ja ehdottaakin, että valvontaviranomaisten talousarvio ja henkilöresurssit kohdennetaan uudelleen sisäisesti; korostaa, että kaikkien kolmen viraston on varattava asianmukaiset resurssit brexitin vaikutusten analysoimiseen unionin rahoitusmarkkinoiden tulevaisuuden kannalta;

8.  painottaa, että Euroopan valvontaviranomaisten olisi varmistettava, että käytössä olevat IT-järjestelmät ovat tehokkaita, helppokäyttöisiä, turvallisia ja kustannuksia säästäviä; kehottaa siksi harkitsemaan sellaisen yhteisten hallinto-organisaation perustamista, johon kuuluu yhteinen tietotekniikkaosasto ja yhteinen henkilöstöosasto, jotta voidaan tehostaa toimintaa entisestään;

9.  korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisten rahoitusta on tarkistettava; kehottaa komissiota esittämään Euroopan valvontaviranomaisten tulevan arvioinnin yhteydessä ehdotuksen, jossa tarkastellaan markkinatoimijoille asetettavia asianmukaisia ja oikein mitoitettuja maksuja, joilla voitaisiin osittain korvata toimivaltaisten kansallisten viranomaisten maksuosuudet vaarantamatta valvontaviranomaisten riippumattomuutta; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen Euroopan valvontaviranomaisten arvioinnista lähiaikoina;

10.  tähdentää, että Yhdistyneen kuningaskunnan olisi vastattava Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) Lontoosta siirtymisen kustannuksista; huomauttaa kuitenkin, että komission olisi pitänyt huolehtia tarvittavista varoista, jos käykin niin, että sen on vastattava asiaan liittyvistä kustannuksista;

11.  katsoo, että tehokkuuden olisi oltava ratkaiseva peruste päätettäessä EPV:n uudesta sijoituspaikasta; kehottaa komissiota Euroopan valvontaviranomaisten tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä tarkastelemaan kaikkia vaihtoehtoja, myös Euroopan valvontaviranomaisten rakenteen muuttamista niin, että tällainen tehokkuuden lisäys saavutetaan;

12.  huomauttaa, että merkittävä osa Euroopan valvontaviranomaisten määrärahoista kuluu toimistotilojen vuokriin; panee merkille, että valvontaviranomaisten maksamissa vuokrahinnoissa on huomattavat erot; toteaa, että EIOPA:n kuukausivuokra on 29 euroa neliömetriltä ja ESMA:n puolestaan 52,5 euroa neliömetriltä; huomauttaa, että toimistotilojen vuokrakustannuksia olisi tarkasteltava huolellisesti päätettäessä EPV:n uudesta sijoituspaikasta;

13.  korostaa, että rahoituspalvelujen digitalisaation alalla ja erityisesti hajautetun tilikirjan teknologian alalla on tarpeen kehittää edelleen teknistä asiantuntemusta, jotta kyetään paremmin reagoimaan mahdollisiin haasteisiin, ja kannattaa siksi nimenomaisesti hajautetun tilikirjan teknologiaa käsittelevän horisontaalisen työryhmän toiminnan rahoituksen jatkamista; kehottaa lisäksi luomaan hallintoa varten käytännön sovellusesimerkkejä tämän teknologian innovaatiopotentiaalin hyödyntämiseksi;

14.  korostaa tarvetta varmistaa asianmukaiset resurssit, joilla tuetaan unionin toimia veropetosten ja verovilpin sekä aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi, etenkin luomalla valmiuksien kehittämistä, ohjelmallista kehittämistä ja viestintää veronkierron, verovilpin ja veropetosten torjunnan alalla koskeva valmistelutoimi vuonna 2016 käynnistetyn pilottihankkeen jatkoksi;

15.  katsoo, että vuoden 2018 unionin talousarvion yhteydessä olisi kohdennettava enemmän varoja kattavan ja puolueettoman arvioinnin tekemiseen direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa määriteltyjen kriteerien perusteella siitä, minkälainen uhka liittyy kolmansiin maihin, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, sekä luettelon laatimiseen suuririskisistä oikeudenkäyttöalueista;

16.  pitää myönteisenä, että Eurostat on valmis parantamaan verkossa esittämiensä tietojen käyttäjäystävällisyyttä, ja katsoo siten, että edellisvuonna hyväksyttyä varausta ei tarvitse tehdä uudelleen; kehottaa Eurostatia panemaan tätä ajatellen täytäntöön vaatimukset, joista säädettiin jatkettaessa Euroopan tilasto-ohjelmaa vuosiksi 2018–2020;

17.  kehottaa komissiota jatkamaan Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ja erityisesti sen tehtävien ja vastuualueiden uudistamista ja siten myös lisäämään unionin vaikutusvaltaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja annettaessa;

18.  korostaa, että on tärkeää tukea komission pyrkimystä saada päätökseen pääomamarkkinaunionia koskeva aloite sekä varmistaa vähittäisrahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano, josta on hyötyä kuluttajille, yrityksille ja sijoittajille.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

9

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Othmar Karas, Wajid Khan, Philippe Lamberts, Werner Langen, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Dimitrios Papadimoulis, Pirkko Ruohonen-Lerner, Anne Sander, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Kay Swinburne, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Marco Valli, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Enrique Calvet Chambon, Matt Carthy, Manuel dos Santos, Ashley Fox, Eva Joly, Paloma López Bermejo, Thomas Mann, Luigi Morgano, Lieve Wierinck

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Margot Parker, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37

+

ALDE

Enrique Calvet Chambon, Petr Ježek, Ramon Tremosa i Balcells, Lieve Wierinck

ECR

Bernd Lucke, Pirkko Ruohonen-Lerner

PPE

Burkhard Balz, Markus Ferber, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Othmar Karas, Werner Langen, Thomas Mann, Fulvio Martusciello, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Anne Sander, Esther de Lange, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

S&D

Pervenche Berès, Udo Bullmann, Jonás Fernández, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Olle Ludvigsson, Costas Mavrides, Luigi Morgano, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Manuel dos Santos, Jakob von Weizsäcker

Verts/ALE

Eva Joly, Philippe Lamberts, Molly Scott Cato

9

-

ECR

Ashley Fox

EFDD

Margot Parker

ENF

Gerolf Annemans, Bernard Monot, Marco Zanni

GUE/NGL

Matt Carthy, Paloma López Bermejo, Marisa Matias, Dimitrios Papadimoulis

4

0

ECR

Kay Swinburne

EFDD

Marco Valli

S&D

Neena Gill, Wajid Khan

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.8.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Deirdre Clune

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kestävä kasvu ja investoinnit ovat avainasemassa, jotta voidaan luoda kunnon työpaikkoja sekä lisätä kaikkien hyvinvointia; muistuttaa, että rakenne- ja investointirahastojen varoja on suunnattava tehokkaammin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen ja alueellisen lähentymisen vauhdittamiseen; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n talousarviosta olisi tuettava taloudellisesti Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysalan tavoitteiden saavuttamista;

2.  panee merkille komission ehdottaman kokonaislisäyksen otsakkeen 1 (Älykäs ja osallistava kasvu) määrärahoihin edellisvuoteen verrattuna (+2,5 prosenttia maksusitoumusmäärärahoina ja +18,3 prosenttia maksumäärärahoina); panee merkille myös suhteellisesti suuremmat lisäykset otsakkeessa 1 b (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio) (+2,4 prosenttia maksusitoumusmäärärahoina ja +25,7 prosenttia maksumäärärahoina);

3.  korostaa, että näillä lisäresursseilla ei saa rikkoa toissijaisuusperiaatetta, syrjäyttää yksityistä rahoitusta tai korvata kansallisia toimenpiteitä;

4.  on huolestunut ehdotuksesta, että luvun ”Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus” maksusitoumusmäärärahoja vähennettäisiin 8,85 prosenttia;

5.  pitää huolestuttavina kaikkia neuvoston osastoon ”Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus” tekemiä lisäleikkauksia; korostaa tässä yhteydessä, että muutokset, joilla vähennetään työllisyyttä, sosiaaliasioita ja osallisuutta koskevien budjettikohtien talousarviomäärärahoja, on hylättävä ja on löydettävä asianmukainen tasapaino maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä, jotta voidaan hyödyntää kaikkia näihin politiikkoihin sisältyviä mahdollisuuksia;

6.  korostaa, että vuoden 2018 talousarvion on oltava keskeisessä asemassa, kun pyritään lisäämään unionin panosta eriarvoisuuden vähentämiseen sekä kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, ja että siinä on keskityttävä voimakkaasti torjumaan työttömyyttä kauimpana työmarkkinoilta olevien keskuudessa ja paneuduttava köyhyyteen ja erityisesti lapsiköyhyyteen; kehottaa siksi jälleen toteuttamaan työllisyyttä ja sosiaaliasioita koskevat budjettikohdat kokonaisuudessaan;

7.  muistuttaa, että Euroopassa on kaksi miljoonaa yhteisötalouden yritystä, jotka työllistävät 14,5 miljoonaa ihmistä ja jotka tavoittelevat yleistä etua edistävää sosiaalista, yhteiskunnallista tai ympäristöön liittyvää vaikutusta; huomauttaa, että ne myötävaikuttavat unionin politiikkaan työllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, alueellisen ja maaseudun kehityksen, ympäristönsuojelun, kuluttajansuojan, maatalouden, kolmansien maiden kehityksen ja sosiaaliturvan aloilla; kehottaa komissiota laatimaan unionin toimintasuunnitelman, jolla edistetään yhteisötalouden yrityksiä unionissa ja vauhditetaan sosiaalista innovointia, sekä myöntämään sitä varten riittävästi rahoitusta; muistuttaa, että yhteisötalouden yrityksillä on vaikeuksia löytää oikeat rahoitusmahdollisuudet, koska niiden toimintaa ei tunneta riittävästi ja ne ovat pieniä; korostaa, että on tärkeää myöntää riittävästi rahoitusta yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston kautta;

8.  muistuttaa, että nuorisotyöttömyys on edelleen aivan liian korkea unionissa ja että työttömien nuorten, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET), tilanne on erityisen huolestuttava; korostaa, että jotta ongelma saataisiin korjattua, on erittäin tärkeää varmistaa, että nuorisotakuujärjestelmiä rahoitetaan asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ja ESR:stä; korostaa tässä yhteydessä, että näitä välineitä on tarpeen rahoittaa asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti, ja korostaa erityisesti vuodeksi 2017 sovitun nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennettavan 500 miljoonan euron uuden rahoituksen merkitystä; panee lisäksi huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen(1) todenneen, että toimia ei kyetä kohdentamaan koko NEET-väestöön pelkästään EU:n talousarviovaroin;

9.  palauttaa erityisesti mieliin, että on tärkeää varmistaa nuorisotyöllisyysaloitteelle vähintään 700 miljoonan euron rahoitus vuosiksi 2018–2020, kuten monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksessa sovittiin, ja että rahoitus on jaettava vuosiksi 2018, 2019 ja 2020 kolmeen yhtä suureen 233,33 miljoonan euron erään vuoden 2018 talousarvioesityksen mukaisesti; kehottaa myös osoittamaan riittävät maksumäärärahat, jotta varmistettaisiin nuorisotyöllisyysaloitteen asianmukainen täytäntöönpano;

10.  muistuttaa, että Eures on tärkeä väline, jolla voidaan samanaikaisesti lisätä työvoiman liikkuvuutta ja puuttua sekä työttömyyteen että pulaan koulutetuista työntekijöistä unionissa; toteaa kuitenkin, että tietous Euresista on edelleen erittäin vähäistä; korostaa, että EaSI-ohjelman kautta on tärkeää myöntää asianmukaista ja oikea-aikaista rahoitusta tiedotuskampanjoihin unionissa;

11.  korostaa vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien sellaisten ohjelmien asianmukaisen rahoituksen ja hyvän talousarviohallinnon merkitystä, joilla pyritään puuttumaan työttömyyteen, köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen ja joita ovat esimerkiksi ESR, nuorisotyöllisyysaloite, Euroopan globalisaatiorahasto (EGR), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) eri lohkot ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD);

12.  kehottaa jälleen erityisesti varmistamaan, että vuoden 2018 talousarvioon otetaan asianmukaiset maksusitoumus- ja varsinkin maksumäärärahat ESR:ää varten ottaen huomioon, että sen täytäntöönpano on nyt tulossa intensiivisempään vaiheeseen ja jäsenvaltioiden maksupyynnöt tulevat kasvamaan;

13.  on tyytyväinen ehdotettuihin lisäyksiin EGR:n määrärahoissa (vuositasolla +2 prosenttia rahastoa varten käytettävissä olevan enimmäismäärän maksusitoumusmäärärahoihin) ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston määrärahoissa (+1,9 prosenttia maksusitoumusmäärärahoihin); pitää kuitenkin huolestuttavana FEAD-rahaston maksumäärärahoihin sen tukimenoihin tehdyn vähennyksen lisäksi ehdotettua vähennystä (-9,07 prosenttia);

14.  toteaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on keskeinen keino varmistaa kestävä kasvu, parantaa työoloja, saada aikaan ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä ja saavuttaa tasapaino kilpailukyvyn ja oikeudenmukaisuuden välillä; pitää siksi valitettavana, että neuvosto leikkasi työmarkkinasuhteisiin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun sekä yritysten edustajille tiedottamiseen ja heidän kuulemiseensa ja osallistumiseensa liittyvien budjettikohtien määrärahoja;

15.  panee merkille, että komission Euroopan solidaarisuusjoukoille ehdottamasta 72,8 miljoonan euron rahoituksesta (määrärahat on tarkoitus ottaa varaukseen, kunnes lainsäätäjä on hyväksynyt perussäädöksen) 2,5 miljoonaa euroa saadaan vuonna 2018 EaSI-ohjelman Progress-lohkosta ja 11,1 miljoonaa euroa siirretään ESR:ltä, joten ne ovat pois muihin työllisyyttä, sosiaaliasioita ja osallisuutta koskeviin prioriteetteihin kohdennettavista varoista; katsoo, että Euroopan solidaarisuusjoukot pitäisi sen sijaan rahoittaa käyttämällä kaikkia nykyisessä rahoituskehysasetuksessa käytettävissä olevia rahoituskeinoja;

16.  palauttaa mieliin, että parlamentti vastustaa EU-ohjelmia koskevan lainsäädäntövallan käyttäjänä sekä toisena budjettivallan käyttäjänä varojen uudelleenkohdentamista ensisijaisista ohjelmista;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että solidaarisuusjoukkoja varten varattu 18,4 miljoonan euron määrä on uutta rahoitusta; vaatii kuitenkin, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksella ei saa luoda uutta painetta eikä olla kielteisiä vaikutuksia jo olemassa oleviin työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta, koulutusta ja aktiivista kansalaisuutta koskeviin ohjelmiin (kuten Kansalaisten Eurooppa, Erasmus+ ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma sekä Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavat hankkeet) ja että sillä ei vääristetä nykyisten menestyksekkäiden ohjelmien tai toimenpiteiden toimintaa; pitää siis huolestuttavana, että tärkeiltä ohjelmilta, kuten ESR, Erasmus ja Life siirretään resursseja;

18.  ei hyväksy neuvoston ehdottamaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston rahoituksen vähentämistä ja toteaa jälleen, että on tärkeää hylätä tämä ehdotettu vähennys;

19.  kehottaa lykkäämään poikkeuksellisesti vuotta 2018 koskevaa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön henkilöstön vähentämistavoitetta;

20.  muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat erittäin arvokkaita välineitä työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien uusien toimintojen ja politiikkatoimien käynnistämisessä ja että useat työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ideat on pantu aiemmin onnistuneesti täytäntöön pilottihankkeina tai valmistelutoimina; kannustaa käyttämään täysin hyväksi kussakin otsakkeessa käytettävissä olevan liikkumavaran; kehottaa komissiota antamaan parlamentille säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja toteuttamiensa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanovaiheista; kehottaa komissiota kunnioittamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanossa niiden sisältöä, josta parlamentti ja neuvosto ovat sopineet ja päättäneet;

21.  panee merkille, että viisi pilottihanketta sai A- tai B-luokituksen, ja kannustaa budjettivallan käyttäjää sisällyttämään ne vuoden 2018 talousarvioon ja komissiota panemaan ne viipymättä täytäntöön;

22.  muistuttaa, että kroonisten ja autoimmuunisairauksien yleistyminen unionissa muodostaa vakavan uhan unionin terveydenhuoltojärjestelmille ja työmarkkinoille; korostaa, että on tärkeää rahoittaa kroonisten ja autoimmuunisairauksien ehkäisyä ja varhaista diagnosointia sekä elinikäistä terveellistä ikääntymistä lapsuudesta alkaen koskevaa tutkimusta ja kehittää niitä koskevia unionin toimintasuunnitelmia;

23.  muistuttaa, että sellaisten henkilöiden, jotka eivät tule itsenäisesti toimeen, määrä on kasvamaan päin; toteaa, että sukulaisistaan huolehtivat omaishoitajat, joista suurin osa on naisia, tekevät 80 prosenttia kaikesta hoivatyöstä; korostaa, että monet heistä vähentävät varsinaisessa ammatissaan työskentelyä tai luopuvat siitä kokonaan sen vuoksi, että heillä on niin paljon tehtävää omaishoitajina; korostaa, että omaishoitajien tukemiseksi on tarpeen rahoittaa edelleen eurooppalaista hoivatyöntekijöiden verkostoa (Eurocarers) sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

8

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Robert Rochefort, Claude Rolin, Sven Schulze, Siôn Simon, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Deirdre Clune, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Anne Sander, Joachim Schuster, Neoklis Sylikiotis, Monika Vana, Theodoros Zagorakis, Flavio Zanonato

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ALDE

GUE/NGL

PPE

 

S&D

 

VERTS/ALE

Enrique Calvet Chambon, Martina Dlabajová, Robert Rochefort, Yana Toom, Renate Weber

Rina Ronja Kari, Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis

Georges Bach, David Casa, Deirdre Clune, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Marek Plura, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Romana Tomc, Theodoros Zagorakis

Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Ole Christensen, Elena Gentile, Agnes Jongerius, Jan Keller, Javi López, Edouard Martin, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Joachim Schuster, Siôn Simon, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato

Terry Reintke, Monika Vana, Tatjana Ždanoka

8

-

ECR

ENF

NI

Arne Gericke, Czesław Hoc, Anthea McIntyre, Ulrike Trebesius, Jana Žitňanská

Dominique Martin, Joëlle Mélin

Lampros Fountoulis

2

0

EFDD

Laura Agea, Tiziana Beghin

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

http://www.eca.europa.eu/fi/Pages/NewsItem.aspx?nid=8265


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.8.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Adina-Ioana Vălean

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että 19,5 prosenttia vuoden 2018 talousarvioesityksen kaikista maksusitoumusmäärärahoista liittyy ilmastopolitiikkaan ja että unionin talousarviokehityksen perusteella osuus olisi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana vain 18,8 prosenttia; korostaa, että 20 prosentin tavoitteeseen olisi pyrittävä kaikin tavoin;

2.  muistuttaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan on olemassa suuri riski, että unionin talousarviossa ei saavuteta 20 prosentin ilmastotavoitetta, ja komission esittämien lukujen mukaan ilmastotoimiin osoitetun rahoituksen osuus oli keskimäärin ainoastaan 17,6 prosenttia vuosina 2014–2016; on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että ilmastorahoituksen tasoa olisi nostettava keskimäärin 22 prosenttiin nykyisen ohjelmakauden loppuvuosiksi eli vuosiksi 2017–2020, jotta vuoden 2020 loppuun mennessä saavutetaan yleinen 20 prosentin tavoite; muistuttaa, että maaliskuussa 2017 ECOFIN-neuvosto myös kehotti jäsenvaltioita käyttämään nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana aikana suuremman määrän unionin talousarviosta ilmastorahoitukseen Pariisin COP 21 -ilmastosopimuksessa sovittujen lisäsitoumusten vuoksi;

3.  muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen riippuu siitä, miten hyvin ilmastoasiat ja resurssitehokkuus otetaan huomioon kaikessa unionin politiikassa; toteaa, että unionin talousarviossa on myös tuettava Pariisin sopimuksen tavoitteita;

4.  katsoo, että unionin rahoittamat hankkeet, mukaan lukien ESIR, eivät saisi vaikuttaa kielteisesti siirtymiseen vähähiiliseen kiertotalouteen; toteaa, että siksi on kiireellisesti tarpeen tarkastella unionin talousarviota kokonaisvaltaisesti ympäristön kannalta haitallisen rahoituksen havaitsemiseksi sekä tällaisen rahoituksen lakkauttamista koskevan strategian kehittämiseksi ja siihen sitoutumiseksi;

5.  panee merkille, että 8,2 prosenttia kaikista maksusitoumusmäärärahoista liittyy luonnon monimuotoisuuden vähenemiskehityksen kääntämiseen; kehottaa osoittamaan riittävästi määrärahoja luonnon monimuotoisuuden suojeluun;

6.  panee merkille, että Life-ohjelman maksusitoumusmäärärahoja lisättiin 29,1 miljoonaa euroa (+5,9 prosenttia); pitää valitettavana, että Life-ohjelman osuus vuoden 2018 talousarvioesityksestä on ainoastaan 0,3 prosenttia;

7.  on huolestunut siitä, että komissio aikoo kohdentaa unionin pelastuspalvelumekanismia varten käytettävissä olevista varoista 2 miljoonaa euroa ja Life-ohjelmaa varten käytettävissä olevista varoista 1,5 miljoonaa euroa uudelleen Euroopan solidaarisuusjoukoille; kehottaa komissiota varmistamaan, että kun varoja kohdennetaan uudelleen unionin pelastuspalvelumekanismilta ja Life-ohjelmasta Euroopan solidaarisuusjoukoille, näiden ohjelmien toiminnan tehokkuus ei millään tavoin kärsi eikä suunniteltujen pelastuspalvelua, ympäristöä, luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien eri toimien ja aloitteiden toteuttaminen häiriinny tai viivästy;

8.  on huolissaan LIFE-ohjelman maksumäärärahojen 13,1 prosentin vähennyksestä; varoittaa ongelmista, joihin vajaus maksumäärärahoissa saattaisi johtaa;

9.  toteaa, että terveyspolitiikkaan on ehdotettu 66,4:ää miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+2,9 prosenttia) ja 55,9:ää miljoonaa euroa maksumäärärahoina (-3,1 prosenttia); pitää valitettavana, että tämä on vain 0,04 prosenttia vuoden 2018 talousarvioesityksen ja 1,5 prosenttia otsakkeen 3 määristä (maksusitoumuksina);

10.  panee merkille, että elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyviin toimiin on ehdotettu 286,7:ää miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+11,9 prosenttia) ja 248,4:ää miljoonaa euroa maksumäärärahoina (+5,9 prosenttia); pitää valitettavana, että tämä on vain 0,18 prosenttia vuoden 2018 talousarvioesityksen ja 7 prosenttia otsakkeen 3 määristä (maksusitoumuksina);

11.  panee merkille, että unionin pelastuspalvelumekanismin – unionin yhteisvastuullisuuden kulmakiven – maksusitoumusmäärärahoja on lisätty (33,2 miljoonaa euroa, +7,2 prosenttia);

12.  ei missään nimessä hyväksy henkilöstövähennyksiä EYK:ssa (-3 virkapaikkaa), ECHA:ssa (-2), ECDC:ssä (-2), EFSA:ssa (-4) ja EMA:ssa (-5), koska kyseisten virastojen tehtävät ja velvollisuudet lisääntyvät ja leikkaukset lähes väistämättä vaikuttavat kielteisesti niiden toimintaan; vaatii, että niille olisi annettava riittävä henkilöstö ja riittävä rahoitus; on lisäksi huolestunut siitä, että maksuin rahoitettavien virastojen, kuten EMA:n, viime vuosien henkilöstöleikkaukset ovat vähentäneet henkilöstöä, joka hoitaa tehtäviä, jotka itse asiassa rahoitetaan hakijoiden suorittamin maksuin eikä unionin talousarviosta; toteaa, että henkilöstöä on vähennetty ilman, että olisi otettu huomioon hakemusten määrän lisääntymisestä aiheutunutta ylimääräistä työmäärää tai sitä, että hakijoiden palveluista maksamista maksuista on puolestaan kertynyt enemmän tuloja, joiden vuoksi olisi saattanut olla mahdollista lisätä henkilöstöä ilman vaikutusta unionin talousarvioon;

13.  muistuttaa erityisesti, että EYK auttaa unionia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ympäristön kohentamisesta, ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä talouspolitiikkaan ja toimista kestävyyden lisäämiseksi ja että komissio on vuoteen 2030 ulottuvan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan yhteydessä ehdottanut EYK:lle energiaunionin hallintoon liittyviä uusia tehtäviä tekemättä kuitenkaan vastaavia lisäyksiä henkilöstötaulukkoon;

14.  huomauttaa erityisesti, että EMA:n työmäärä lisääntyy ja sen määrärahatarpeet kasvavat vuonna 2018 sen seurauksena, että Yhdistynyt kuningaskunta päätti erota unionista; kehottaa komissiota antamaan vuonna 2018 käyttöön lisää henkilöstöä ja määrärahoja, jotta varmistetaan, että tämä virasto voi sekä edelleen huolehtia tehtävistään tehokkaasti että aloittaa kaikki valmistelut, joita sen siirtäminen uuteen toimipaikkaan vuonna 2019 edellyttää; ehdottaa siksi, että EMA:lle annetaan moitteettoman varainhoidon hengessä lupa säilyttää budjettivaraus, jonka avulla voidaan vastata ennakoimattomiin kustannuksiin, joita vuonna 2018 tai sen jälkeen saattaa aiheutua esimerkiksi epäsuotuisien valuuttakurssivaihteluiden seurauksena;

15.  kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön sekä jatkamaan käynnissä olevien ja uusien pilottihankkeiden tukemista;

16.  palauttaa mieliin, että pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin olisi osoitettava asianmukainen rahoitus koko niiden keston ajaksi, jotta ne voitaisiin toteuttaa optimaalisesti.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

31.8.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

11

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Paul Brannen, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Jo Leinen, Peter Liese, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Frédérique Ries, Davor Škrlec, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicola Caputo, Albert Deß, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Christofer Fjellner, Luke Ming Flanagan, Stefano Maullu, Gesine Meissner, Joëlle Mélin, James Nicholson, Younous Omarjee, Marijana Petir, Stanislav Polčák, Christel Schaldemose, Tibor Szanyi, Keith Taylor, Tiemo Wölken, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Bullock, Olle Ludvigsson

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

51

+

ALDE

Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Anneli Jäätteenmäki, Gesine Meissner, Frédérique Ries

GUE/NGL

Stefan Eck, Luke Ming Flanagan, Kateřina Konečná, Younous Omarjee, Estefanía Torres Martínez

NI

Zoltán Balczó

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Birgit Collin-Langen, Angélique Delahaye, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Christofer Fjellner, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Peter Liese, Stefano Maullu, Marijana Petir, Stanislav Polčák, Ivica Tolić

S&D

Simona Bonafè, Paul Brannen, Nicola Caputo, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Olle Ludvigsson, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Christel Schaldemose, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Marco Affronte, Bas Eickhout, Benedek Jávor, Davor Škrlec, Keith Taylor

11

-

ECR

Mark Demesmaeker, Jørn Dohrmann, Arne Gericke, Julie Girling, Urszula Krupa, James Nicholson, Bolesław G. Piecha

EFDD

Jonathan Bullock

ENF

Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh, Joëlle Mélin

1

0

EFDD

Piernicola Pedicini

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Jerzy Buzek

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ei hyväksy leikkauksia, jotka neuvosto on tehnyt unionin vuoden 2018 talousarvion otsakkeeseen 1 a teollisuuden, tutkimuksen ja energian alaa koskeviin budjettikohtiin ja joiden osuus on 4,5 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista ja 1,4 prosenttia maksumäärärahoista komission ehdotukseen verrattuna; panee merkille, että vuoden 2018 unionin talousarvion otsakkeessa 1 a teollisuuden, tutkimuksen ja energian alaa koskeviin budjettikohtien maksusitoumusmäärärahoja on korotettu 5,5 prosenttia ja maksumäärärahoja 5,3 prosenttia unionin vuoden 2017 talousarvioon nähden; panee tyytyväisenä merkille, että komissio ehdottaa vuoden 2018 talousarviossa keskityttävän nuorten sukupolvien menestykseen sekä pysyvien ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen; toteaa, että komissio on ehdottanut nuorille tutkijoille tarjottavan tuen lisäämistä; toteaa tässä yhteydessä vastustavansa neuvoston tekemiä leikkauksia Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) yrittäjyysohjelmien rahoitukseen;

2.  pitää erittäin valitettavina neuvoston esittämiä huomattavia leikkauksia, joiden määrä on 0,5 miljardia euroa tutkimuksen ja innovoinnin yhteisten strategisten puitteiden maksusitoumusmäärärahoista ja 120 miljoonaa euroa maksumäärärahoista, koska niillä on valtava negatiivinen vaikutus Horisontti 2020 -ohjelmaan; panee merkille, että leikkauksia ehdotetaan, vaikka tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa on nykyään vuosittain noin 150 miljardin euron vaje; aikoo siksi kumota neuvoston esittämät leikkaukset kokonaisuudessaan; on huolissaan siitä, että Horisontti 2020 -ohjelman riittämätön rahoitus on johtanut hakemusten alhaiseen hyväksymisasteeseen; kehottaa komissiota kunnioittamaan Horisontti 2020 -ohjelman talousarvion jakautumista asetuksen (EU) N:o 1291/2013 liitteen II mukaisesti;

3.  kehottaa palauttamaan Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohtien alkuperäisen vuotuisen rakenteen, jota leikattiin ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi, ja kehottaa siksi hyödyntämään myös kaikkia nykyisen rahoituskehysasetuksen mukaisesti käytettävissä olevia rahoitusvaroja; muistuttaa pyytäneensä ESIR-rahastosta käydyissä neuvotteluissa, että näihin kahteen ohjelmaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset pidetään mahdollisimman pieninä; on huolissaan siitä, että ehdotettu ESIR-rahaston voimassaoloajan pidentäminen voi heikentää edelleen Horisontti 2020 -ohjelmaa ja Verkkojen Eurooppa -välinettä;

4.  palauttaa mieliin, että energiaunionin tavoitteet ja unionin ilmastotavoitteet kuuluvat nykyisiin keskeisiin lainsäädännöllisiin painopistealueisiin; pyytää komissiota tarjoamaan tarvittavat taloudelliset resurssit tämän alan investointeihin; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosiota varten tarvittavat varat olisi turvattava, jotta voidaan syventää unionin yhdennettyjä energiamarkkinoita, ja on huolestunut neuvoston Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosion maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin esittämistä leikkauksista;

5.  korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteet on saavutettava, jotta voidaan edistää unionin talouden, julkisen sektorin ja kansalaisten digitaalista osallisuutta, ja että siksi WIFI4EU-aloitteen kaltaiset lainsäädäntöaloitteet ovat ratkaisevan tärkeitä; kehottaa komissiota huolehtimaan tähän liittyvien budjettikohtien riittävästä rahoituksesta ja noudattamaan sitoumustaan, joka koskee investoimista WIFI4EU-aloitteeseen vuosina 2017–2020;

6.  pitää kiinni siitä, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle (ACER) on annettava riittävät määrärahat ja riittävästi henkilöstöä, jotta se selviytyy toimeksiantonsa laajentamisesta; ottaa lisäksi huomioon, että Euroopan GNSS-viraston tehtävänä on tukea Galileon tulevaa asianmukaista ja tehokasta hallinnointia ja että kyseisen viraston, Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin rahoituksen ja uusien virkojen määrä on edelleen riittämätön, jotta ne voisivat täyttää unionin lainsäädännöllä niille määrätyt uudet tehtävät;

7.  on tietoinen yhteiskunnallisia haasteita koskevien budjettikohtien ja etenkin elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin parantamista koskevan budjettikohdan suuresta merkityksestä, jotta voidaan parantaa elintasoa unionissa; kannustaa komissiota säilyttämään riittävän rahoituksen näihin tarkoituksiin ja pitää neuvoston ehdottamia leikkauksia valitettavina;

8.  korostaa, että pk-yritykset ovat olennainen osa unionin taloutta, koska ne luovat suuren määrän työpaikkoja unionissa, ja pitää tarpeellisena luoda pk-yrityksille myönteinen liiketoimintaympäristö sekä tukea niiden klustereita ja verkostoja; on tyytyväinen siihen, että komission ehdotuksessa lisätään pk-yrityksiä koskevan välineen rahoitusta ja jatketaan ESIR-rahaston rahoitusta; panee kuitenkin erittäin huolestuneena merkille komission COSME-ohjelmaan ja neuvoston pk-yrityksiä koskevaan välineeseen tekemät leikkaukset ja toteaa niiden antavan eurooppalaisille yrityksille ristiriitaisen viestin;

9.  panee merkille puolustusalan valmistelutoimen; korostaa kuitenkin, että tällaisen toiminnan rahoitukseen olisi osoitettava uusia resursseja, sillä se vaikuttaa merkittävästi unionin talousarvioon; tähdentää, että tutkimusosio tarvitsee lisärahoitusta vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; on huolestunut siitä, että Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosioon on otettu rahoitusta etupainotteisesti, jotta rahoitusta olisi käytettävissä vuosina 2019–2020 esimerkiksi unionin puolustukseen;

10.  panee merkille ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston avustusohjelmien määrärahojen lisäyksen; myöntää, että rahoitusapu käytöstäpoistoon on tarpeen, mutta pitää ohjelmien viivästyksiä valitettavina; kehottaa komissiota viivästysten vuoksi lisäämään määrärahoja järkevästi ja kunnollisen analyysin perusteella;

11.  korostaa, että unionin epäonnistuminen maksumäärärahoja koskevien oikeudellisten ja poliittisten sitoumustensa täyttämisessä vahingoittaisi vakavasti unionin luotettavuutta ja luottamus unionin toimielinten kykyyn hoitaa tehtävänsä heikkenisi merkittävästi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

2.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

7

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nikolay Barekov, Nicolas Bay, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Fredrick Federley, Adam Gierek, Theresa Griffin, Rebecca Harms, Hans-Olaf Henkel, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Nadine Morano, Dan Nica, Aldo Patriciello, Miroslav Poche, Michel Reimon, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Pervenche Berès, Michał Boni, Jens Geier, Françoise Grossetête, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Răzvan Popa, Dennis Radtke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Claudia Schmidt

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

46

+

ALDE

Angelika Mlinar, Fredrick Federley, Kaja Kallas, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Evžen Tošenovský, Hans-Olaf Henkel, Nikolay Barekov, Zdzisław Krasnodębski

PPE

Aldo Patriciello, Algirdas Saudargas, Anna Záborská, Bendt Bendtsen, Claudia Schmidt, Cristian-Silviu Buşoi, Dennis Radtke, Françoise Grossetête, Henna Virkkunen, Janusz Lewandowski, Krišjānis Kariņš, Michał Boni, Massimiliano Salini, Nadine Morano, Pilar Ayuso, Pilar del Castillo Vera, Seán Kelly, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Werner Langen

S&D

Adam Gierek, Carlos Zorrinho, Csaba Molnár, Dan Nica, Edouard Martin, Jens Geier, José Blanco López, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Miapetra Kumpula-Natri, Miroslav Poche, Olle Ludvigsson, Patrizia Toia, Pervenche Berès, Peter Kouroumbashev, Răzvan Popa, Theresa Griffin

7

-

EFDD

Jonathan Bullock

ENF

Christelle Lechevalier, Nicolas Bay

Verts/ALE

Claude Turmes, Jakop Dalunde, Michel Reimon, Rebecca Harms

7

0

EFDD

Dario Tamburrano, David Borrelli

ENF

Barbara Kappel

GUE/NGL

Jaromír Kohlíček, Neoklis Sylikiotis, Paloma López Bermejo, Xabier Benito Ziluaga

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.7.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Daniel Dalton

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) vastuulle kuuluu talousarviomenettelyssä budjettikohtia osastoissa 2 (sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset), 14 (verotus ja tulliliitto) ja 33 (oikeus- ja kuluttaja-asiat);

2.  katsoo, että hyvin toimivat, pitkälle yhdentyneet ja yhtenäiset sisämarkkinat, jotka tarjoavat oikeudenmukaiset puitteet kuluttajille ja pk-yrityksille, ovat unionin kilpailukyvyn vahvistamisen kulmakivi, ja pitää tarpeellisena ottaa huomioon digitaaliseen aikakauteen siirtyminen ja osoittaa erityisesti pk-yrityksille riittävästi määrärahoja;

3.  on vakuuttunut siitä, että kuluttajapolitiikka on yksi unionin tärkeimmistä horisontaalisista painopisteistä, minkä pitäisi näkyä kyseisen toimintalohkon määrärahoissa; pyytää komissiota edistämään kaikin tavoin valistusta ja tietoisuutta kuluttajapolitiikasta sekä tuoteturvallisuudesta ja markkinavalvonnasta etenkin digitaalisilla sisämarkkinoilla ja pyytää sitä ottamaan huomioon kuluttajien edut kaikissa unionin toimintapolitiikoissa;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että IMCOn tärkeimmät painopisteet muun muassa tulliunionin, kuluttajansuojan, kilpailukyvyn sekä tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoiden alalla on otettu vuotta 2018 koskevassa talousarviomenettelyssä huomioon ja niihin on osoitettu riittävästi maksusitoumusmäärärahoja;

5.  panee merkille, että IMCOn toimivaltaan kuuluvien budjettikohtien maksumäärärahat ovat toki yleisesti 15 prosenttia aiempaa alhaisemmalla tasolla, ja olettaa vähennyksen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että komissio on suunnitellut voimassa olevia sopimuksia koskevat maksuaikataulut asianmukaisesti, sekä olettaa nykyisten määrärahojen riittävän kaikkiin vuoden 2018 maksuihin;

6.  panee tyytyväisenä merkille määrärahat, joilla pyritään edistämään pk-yritysten ja muiden yritysten kilpailukykyä, sillä yrittäjyyden tukeminen ja kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittaminen on yksi painopisteistä; korostaa, että unionin yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan tehokasta rahoitusta innovointiin, yritystoiminnan laajentamiseen, kansainvälistymiseen ja kolmansien maiden markkinoille pääsyyn;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että budjettikohdan 02 02 01 ”Yrittäjyyden edistäminen sekä unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn parantaminen” maksusitoumusmäärärahoja on lisätty, mutta on huolissaan kyseisen budjettikohdan maksumäärärahojen vähentämisestä, sillä pk-yrityksillä on vielä vaikeuksia näillä reaalitalouden aloilla; korostaa, että mikroyrityksille, yrittäjille ja pk-yrityksille osoitettavan riittävän rahoitustuen olisi oltava unionin keskeinen painopiste; pitää pk-yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta olennaisena varmistaa niille hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta ja katsoo, että tämä auttaa niitä selviytymään myös sisämarkkinoille ja maailmanmarkkinoille pääsyyn liittyvistä haasteista;

8.  on tyytyväinen tulliliiton uudistamiseen osoitettuihin määrärahoihin, joilla tuetaan unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoa ja sähköisten tullijärjestelmien kehittämistä, koska tämä on yksi painopisteala, jolla edistetään paremmin toimivia sisämarkkinoita; korostaa, että koodeksin täytäntöönpano kaikilta osin ja yhtenäisesti on olennaisen tärkeää, jotta kansalaisia ja unionin taloudellisia etuja voitaisiin suojella, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään kiinni koodeksin 278 artiklassa säädetystä siirtymätoimenpiteitä koskevasta määräajasta, joka on 31. joulukuuta 2020, varmistaakseen, että koodeksi pannaan kaikilta osin täytäntöön;

9.  panee tyytyväisenä merkille budjettikohdan 33 04 01 ”Kuluttajien edun valvominen ja heidän turvallisuutensa ja heille tiedottamisen parantaminen” määrärahat, sillä kuluttajapolitiikka on yksi unionin tärkeimmistä politiikka-aloista;

10.  pyytää rahoittamaan kaikki pilottihankkeet ja erityisesti uudet pilottihankkeet ”EU:n startup-yritysten digitaaliset taidot”, jolla edistetään innovointia ja rajatylittävää kauppaa, ja ”Sisämarkkinoilla kaupan olevien tuotteiden väitettyjen laatuerojen arviointi”, jolla pyritään vastaamaan kuluttajien huoliin samalla tuotemerkillä ja samanlaisissa pakkauksissa myytävien tuotteiden laatueroista sisämarkkinoilla, ja pyytää lisäksi laajentamaan pilottihanketta ”Algoritmeja koskeva valistusaloite” siten, että luodaan kohdennettuja ja perusteellisia toimintatapojen ja toimintalinjaratkaisujen prototyyppejä, jotka soveltuvat algoritmisen päätöksenteon aiheuttamien monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

13.7.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Carlos Coelho, Daniel Dalton, Nicola Danti, Pascal Durand, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Morten Løkkegaard, Marlene Mizzi, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Philipp Albrecht, Birgit Collin-Langen, Edward Czesak, Dariusz Rosati, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Andrea Bocskor, David Coburn, Jan Huitema, Seán Kelly, Andrey Kovatchev, Bogdan Brunon Wenta, Marco Zanni

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Jan Huitema, Morten Løkkegaard, Jasenko Selimovic

ECR

Edward Czesak, Daniel Dalton, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Marco Zullo

PPE

Andrea Bocskor, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Ildikó Gáll-Pelcz, Seán Kelly, Andrey Kovatchev, Dariusz Rosati, Ivan Štefanec, Adam Szejnfeld, Bogdan Brunon Wenta

S&D

Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Marlene Mizzi, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Marc Tarabella

VERT/ALE

Jan Philipp Albrecht, Pascal Durand

4

-

EFDD

David Coburn, Robert Jarosław Iwaszkiewicz

ENF

Mylène Troszczynski, Marco Zanni

0

0

 

 

Symbolien selitys

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.8.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Evžen Tošenovský

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että liikenteeseen ja matkailuun myönnettyjen määrärahojen olisi vastattava näiden alojen merkitystä ja vaikutusta talouskasvuun, kestävään kehitykseen, käyttäjien etuihin sekä laadukkaiden työpaikkojen saatavuuteen unionissa; pitääkin valitettavana, että neuvosto on vähentänyt liikenteen alaan liittyvien budjettikohtien määrärahoja otsakkeessa 1 a, ja pyytää palauttamaan ne entiselle tasolleen;

2.  muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tärkeä rahoitusväline Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamisen ja yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen toteuttamisen kannalta; korostaa, että budjettileikkauksia, joita Verkkojen Eurooppa -välineeseen on aiemmin tehty Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) koskevan aloitteen rahoittamiseksi, olisi tulevaisuudessa vältettävä; pitää valitettavana, että ei ole ollut mahdollista saada takaisin kaikkia Verkkojen Eurooppa -välineestä uudelleensijoitettuja varoja; kehottaa komissiota esittämään uusia aloitteita ja varainhoitosääntöjä, joita sovellettaisiin Verkkojen Eurooppa -välineen liikennettä koskevasta ohjelmasta myönnettyjen avustusten ja ESIR-rahoituksen yhdistelmiin;

3.  katsoo, että Verkkojen Eurooppa on keskeinen väline, joka tuottaa merkittävää unionin tason lisäarvoa liikenneverkon optimoimiseen kaikkialla unionissa, sillä sen avulla voidaan yhdistää ja/tai nykyaikaistaa uusia ja olemassa olevia liikenneinfrastruktuureja sekä varmistaa liikennepalvelujen yhteentoimivuus; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikennettä koskevan ohjelman ydinverkkoon liittyvän pääasiallisen tehtävän toteuttamiseksi tarvittavat varat olisi turvattava; korostaa tarvetta parantaa jäsenvaltioiden välistä koordinointia keskeiseen rautatie-, lentoliikenne- ja maantieinfrastruktuuriin kuuluvien rajat ylittävien hankkeiden johdonmukaisuuden varmistamiseksi; painottaa myös, että on rahoitettava erityisiä suunnitelmia herkimmin heikentyvän infrastruktuurin, kuten siltojen ja alikulkusiltojen, parantamiseksi; korostaa alueellisiin lentoasemiin investoimisen tärkeyttä, sillä ne toimivat liiketoiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden ja alueellisen talouskehityksen alullepanijoina;

4.  korostaa, että on tarpeen edelleen tukea Euroopan länsi- ja itäosat yhdistäviä suurten nopeuksien rautatiehankkeita; palauttaa mieliin, että on tärkeää täydentää alueellisten rajat ylittävien rautatieyhteyksien purkamisesta johtuvat puuttuvat yhteydet ja parantaa ja pitää yllä olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria siten, että jäsenvaltioiden ja/tai kolmansien maiden välistä yhteistyötä voidaan parantaa, esimerkiksi luomalla Mustan meren makroalue; on tyytyväinen komission lähestymistapaan, jonka mukaisesti yhteisrahoitetaan purettujen tai hylättyjen alueellisten rajat ylittävien rautatieyhteyksien palauttamista; huomauttaa, että infrastruktuurin optimointi on olennaisen tärkeää unionin vähemmän kehittyneiden alueiden kehityksen kannalta, ja pyytää komissiota kehittämään erityisiä talousarviovälineitä kyseisen optimoinnin tukemiseksi; kannustaa jäsenvaltioita, rajat ylittäviä alueita ja komissiota tehostamaan entisestään tällaisia alhaalta ylöspäin -hankkeita;

5.  katsoo, että ottaen huomioon komission ja Euroopan investointipankin (EIP) viime aikoina tekemät aloitteet, joiden mukaan etusijalle asetetaan lainat ja uudet rahoitusvälineet, on tärkeää tarjota riittävät resurssit avustuksia varten, sillä avustukset ovat edelleen keskeinen rahoitusväline liikenteen alalla, erityisesti kun on kyse infrastruktuurihankkeista tai muista hankkeista, erityisesti niistä, joiden osalta suunnitelmissa ei ole yksityisiä investointeja; muistuttaa, että TEN-T-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää osoittaa korkean teknologian hankkeille, kuten Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmälle (ERTMS), riittävästi resursseja, myös hyödyntämällä ESIR-rahaston kautta kanavoitavia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tarvittavien määrien hankkimiseksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun asti; korostaa kuitenkin, että unionin varojen vaikutusten maksimoimiseksi on tärkeää saada aikaan synergiaa eri rahoitusjärjestelyjen, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen, ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen, välillä;

6.  kehottaa komissiota toimittamaan rakenne- ja koheesiorahastojen täytäntöönpano- ja käyttöastetta infrastruktuurihankkeiden yhteydessä koskevan kertomuksen, jossa eritellään, millä hankkeilla edesautetaan ydinverkon, millä käytävien ja millä kattavan verkon kehittämistä; vaatii komissiota esittämään vuosittain parlamentille ja neuvostolle selvityksen kaikista unionin yhteisrahoittamista konkreettisista liikenne- ja matkailualan hankkeista ja sisällyttämään siihen yksityiskohtaiset tiedot kullekin hankkeelle myönnetyistä määrärahoista; kehottaa komissiota myös esittämään hiljan julkistettuun liikennepakettiin liittyvän katsauksen olemassa olevista ja suunnitelluista kuorma-autonkuljettajille tarkoitetuista turvallisista ja turvatuista pysäköintipaikoista; pyytää komissiota esittämään olemassa olevien turvallisten ja turvattujen pysäköintipaikkojen parantamista ja uusien pysäköintipaikkojen rakentamista koskevan kustannusarvion sekä tarkastelemaan mahdollisia tähän liittyviä unionin tason rahoitusvaihtoehtoja;

7.  pitää COP21-kokouksessa asetettuja liikennealan tavoitteita tärkeinä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta; korostaa, että tarvitaan rahoitusta, jolla varmistetaan maantieliikenteen korvaaminen kestävillä kuljetusmuodoilla (raide- ja vesikuljetukset sekä sisävesiliikenne) ja jonka avulla optimoidaan multimodaaliset yhteydet ja siirrytään digitaalisiin liikennepalveluihin; palauttaa mieliin, että on tärkeää tehostaa vähähiilistä liikennetaloutta kehittämällä rautateiden tavaraliikennekäytäviä, jotka ovat keskeinen osa ponnisteluja siirtää rahtiliikenne maanteiltä rautateille ja parantaa rautatieliikenteen kestävyyttä; katsoo, että ERTMS olisi otettava käyttöön, jotta edut yhteentoimivuuden kannalta olisivat mahdollisimman suuret yhtenäisellä eurooppalaisella rautatiealueella; kannustaa jäsenvaltioita investoimaan älykkäisiin, kestäviin ja yhdennettyihin julkisiin liikennevälineisiin; suosittelee myös, että huomiota kiinnitettäisiin liikennemelun vähentämiseen laadukkaan elinympäristön tarjoamiseksi kansalaisille; kannustaa komissiota rahoittamaan ja tukemaan jokiliikenteen kehittämiseen ja parantamiseen tähtääviä hankkeita, kuten Tonavan ruoppaaminen ja puhdistaminen;

8.  korostaa eurooppalaisen maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) – Galileo ja EGNOS – ratkaisevaa asemaa liikennejärjestelmän ja erityisesti turvallisuuden kannalta muun muassa lento-, maantie-, rautatie- ja meriliikenteen aloilla samoin kuin multimodaalisten ja autonomisten liikennejärjestelmien kehittämisen ja hyödyntämisen kannalta; muistuttaa, että on tärkeää varata Euroopan GNSS-ohjelmien ja Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarvioissa riittävästi määrärahoja alku- ja loppupään sovellusten tukemiseen taloudellisesti; pitää valitettavana eurooppalaisen GNSS-järjestelmän – Galileo ja EGNOS – resurssien 9,6 prosentin vähennystä; kehottaa palauttamaan eurooppalaisten avaruusohjelmien budjettikohtien määrärahat, joita on määrä leikata vielä 5 prosentilla, alkuperäiselle tasolleen ja rahoittamaan jatkossakin asianmukaisesti avaruusohjelmia, joiden kustannuksia ei pitäisi aliarvioida;

9.  kehottaa komissiota turvaamaan rahoituksen maailmanlaajuisten satelliittinavigointi-infrastruktuurien ja -palvelujen kehittämiseen ja tarjoamiseen Galileo- ja EGNOS-infrastruktuuria varten; muistuttaa, että on tärkeää osoittaa Galileo- ja EGNOS-järjestelmille riittävästi rahoitusta vuonna 2018, jotta voidaan pikaisesti varmistaa keskeytymättömät GNSS-palvelut älykkäille teille ja verkottuneille ajoneuvoille sekä älykkäille ajoneuvokaluston, tavarakuljetuksen ja liikenteenhallinnan järjestelmille, kuten ilmaliikenteen hallinta (ATM), ERTMS ja eCall; katsoo, että EGNOSin tarvitsema rahoitus olisi turvattava, jotta sen kattavuutta voidaan laajentaa ensisijaisesti Kaakkois- ja Itä-Eurooppaan sekä edelleen Afrikkaan ja Lähi-itään ja jotta voidaan hankkia järjestelmän tarvitsemat välitys- ja yhtenäisyyden valvonta-asemat (RIMS) ja huolehtia niiden liittämisestä järjestelmään;

10.  tähdentää, että eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomaisella (GSA) on Galileoon ja EGNOSiin liittyviä olennaisen tärkeitä tehtäviä, ja panee merkille myös viraston panoksen unionin kilpailukyvyn ja teknologisen innovoinnin hyväksi; esittää huolensa siitä, että GSA-virastolle osoitetut resurssit ovat riittämättömät, jotta se voisi hoitaa tehtävänsä, ja pitää välttämättömänä, että GSA-virastolla on riittävästi henkilöstöä, myös pitkälle erikoistuneita asiantuntijoita, jotta voidaan turvata Euroopan GNSS-ohjelmien moitteeton toiminta ja hyödyntäminen; korostaa lisäksi, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) on merkittävässä asemassa toimiessaan EGNOSin palvelutarjonnan varmentavana viranomaisena ja huolehtiessaan Galileon toiminnan valvonnan edellyttämistä valmistelutoimista;

11.  korostaa unionin liikennevirastojen merkitystä eurooppalaisen liikennealueen asianmukaisen toiminnan kannalta; katsoo, että niille olisi osoitettava riittävästi talousarviovaroja, joissa on otettu huomioon niiden vastuualueiden äskettäiset tai kaavaillut muutokset;

12.  painottaa, että on puututtava tehokkaasti muuttovirtoja koskevaan ongelmaan niin merellä kuin maalla ja löydettävä lopullinen ratkaisu tilanteeseen; toivoo, että Euroopan meriturvallisuusvirastolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle (Frontex) osoitetaan riittävä rahoitus unionin ulkorajojen valvomista varten;

13.  panee merkille lentoliikenteen turvallisuutta koskevat haasteet ja EASAn merkittävän panoksen tällä alalla, erityisesti kun on kyse kyberturvallisuuteen ja avaruussäähän liittyvistä uhista sekä lentomatkustajien turvallisuudesta unionin ilmatilan ulkopuolella; korostaa, että riittävän rahoituksen myöntäminen EASAlle on tärkeää, jotta varmistetaan ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta(1) määritettyjen uusien velvollisuuksien onnistunut toimeenpano;

14.  painottaa jälleen kerran, että EASA on jo vähentänyt 5 prosenttia toimistaan viiden vuoden aikana, kuten toimielinten välisessä sopimuksessa sovittiin; katsoo näin ollen, että neuvoston mahdollisesti esittämät lisäleikkaukset saattaisivat vaarantaa EASAn asianmukaisen toiminnan ja estää EASAa hoitamasta lainsäädäntövallan käyttäjältä jo saamiaan tehtäviä ja siltä tulevaisuudessa saatavia tehtäviä; tähdentää, että uudet EASAn toimet, joita tarvitaan toimintapolitiikan muutoksista ja uudesta lainsäädännöstä johtuvien lisätehtävien hoitamiseen, on jätettävä vähennystavoitteiden ulkopuolelle;

15.  korostaa, että EASAn toimet (ja niihin liittyvät eläkkeet) ovat kokonaisuudessaan teollisuudenalojen rahoittamia eivätkä siten vaikuta unionin talousarvioon ja että niihin ei pitäisi näin ollen soveltaa toimielinten välisen sopimuksen mukaisia henkilöstövähennyksiä;

16.  korostaa, että toimialan kokonaan rahoittamien toimien määrän lisääminen varainhoitovuoden aikana olisi jätettävä EASAn harkintavaltaan esimerkiksi toimialan vaatimuksista johtuvan työmäärän vaihtelevuuden huomioon ottamiseksi; painottaa, että EASAn talousarvion hyväksymisen kautta jo valtuutetuilla maksuilla rahoitettujen tointen lisäksi budjettivallan käyttäjän olisi tätä tarkoitusta varten ilmoitettava niiden tointen lisäprosenttiosuus (ylärajana 10 prosenttia), jotka EASAn hallintoneuvosto voisi EASAn ehdotuksesta hyväksyä markkinakysynnän ennakoimattomaan kehitykseen vastaamiseksi; tähdentää lisäksi, että hallintoneuvoston päätöksen olisi perustuttava ennakoimattoman työmäärän perusteltuun arviointiin ja tehokkuuskriteereihin;

17.  korostaa Horisontti 2020 -puiteohjelman merkitystä sellaisten hankkeiden edistäjänä ja tukijana, jotka liittyvät älykästä logistiikkaa, liikkuvuuden hallintaa, itseohjautuva ajaminen mukaan luettuna, julkista ja jaettua liikkuvuutta sekä liikenteen turvallisuutta koskevaan tutkimukseen ja innovointiin; pitää valitettavana liikenteen alan tutkimukseen ja innovointiin liittyvän rahoituksen vähentämistä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa; katsoo, että turvallisen ja saumattoman älykkään ja yhdentyneen liikenteen toteutuminen toisi merkittävää unionin tason lisäarvoa vahvistamalla eurooppalaista liikennejärjestelmää; korostaa tarvetta vahvistaa Horisontti 2020 -puiteohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen sekä muiden asiaan liittyvien unionin rahoituksen lähteiden osuutta ilmailun alan turvallisuutta, innovointia ja digitalisaatiota koskevissa hankkeissa sekä huolehtia tiiviistä yhteistyöstä EASAn kanssa hankkeiden hankintojen ja täytäntöönpanon yhteydessä;

18.  muistuttaa yhteisyrityksille, muun muassa SESAR-, Shift2Rail- ja Clean Sky -yhteisyrityksille, osoitettavan asianmukaisen rahoituksen turvaamisen merkityksestä; katsoo, että Shift2Rail-yhteisyrityksen olisi asetettava yhteentoimivuuteen liittyvät hankkeet etusijalle sekä huolehdittava, että edut yhteentoimivuuden kannalta olisivat mahdollisimman suuret yhtenäisellä eurooppalaisella rautatiealueella; katsoo, että on tärkeää osoittaa rahoitusta, jolla tuetaan infrastruktuurin ylläpitämistä ja laatukriteerien noudattamista, jotta voidaan parantaa kuluttajansuojaa ja kuluttajien turvallisuutta;

19.  korostaa asianmukaisen rahoituksen merkitystä SESAR-ohjelman eri osien täytäntöönpanolle, jotta voidaan varmistaa niiden ilmaliikenteen hallintaan (ATM) liittyvien toimintojen käyttöönotto, joita pidetään välttämättöminä unionin ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi;

20.  kehottaa komissiota esittämään unionin yleisestä talousarviosta viime vuosina rahoitettujen onnistuneiden pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tulokset; pyytää komissiota erityisesti esittämään tilannekatsauksen avaruuden siistimisen pilottihankkeesta, joka perustuu kiertoradalta poistamiseen ja innovatiivisten materiaalien käyttöön avaruuskalustossa ja jonka tarkoituksena on lisätä avaruusalalla sovellettavan tulevan yhteisen teknologia-aloitteen vaikuttavuutta;

21.  kannustaa komissiota rahoittamaan jatkossakin ensisijaisesti turvallisuus- ja turvatoimenpiteitä kaikkien niiden kuljetusmuotojen osalta, joilla on vaikutusta matkustajavirtoihin; kannustaa komissiota keskittymään heikommassa asemassa olevien tienkäyttäjien, kuten jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja moottoripyöräilijöiden, turvallisuuteen; kannustaa komissiota tukemaan aloitteita, joilla voitaisiin parantaa liikenneturvallisuutta ja auttaa siten saavuttamaan strateginen tavoite, joka koskee Euroopan teillä kuolleiden määrän puolittamista vuoteen 2020 mennessä ja vakavasti loukkaantuneiden määrän vähentämistä; kehottaa komissiota panemaan merkille vähemmän kehittyneiden alueiden ja muun Euroopan infrastruktuurien huomattavat laatuerot ja tehostamaan ensin mainittuihin tehtäviä investointeja;

22.  korostaa, että on tärkeää tukea kestävää matkailua suojellen samalla luonnon- ja kulttuuriperintöä sekä historiallista ja teollista perintöä hyödyntäviä matkailuresursseja; korostaa, että on tärkeää siirtyä kohti kestävää matkailua, mikä edellyttää matkailu- ja infrastruktuurihankkeiden välisen koordinoinnin parantamista; painottaa, että EuroVelo-verkoston edistäminen TEN-T-rautatieverkon yhteydessä tarjoaa etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) mielenkiintoisia ympäristöön liittyviä ja taloudellisia etuja; painottaa, että liikenne- ja matkailualojen pk-yritykset kokevat vaikeaksi mukautua digitalisaatiokehitykseen ja tarvitsevat tukea; kehottaa myöntämään lisää rahoitusta matkailualalle ja erityisesti pk-yrityksille ja niiden digitalisointia varten; katsoo, että varoja olisi kohdennettava vuoristo-, maaseutu-, rannikko- ja saaristoalueille sekä syrjäisille alueille, jotta voidaan edelleen kehittää matkailua näillä alueilla;

23.  on vakuuttunut, että liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää esteettömiä matkailupalveluja olisi edelleen kehitettävä; kehottaa komissiota tukemaan erilaisia vaihtoehtoja rahoittaa toimia, joilla turvataan liikennepalvelujen, liikennevälineiden, infrastruktuurin ja intermodaalisten liikenteen solmukohtien esteettömyys, ja muita toimia, joilla parannetaan liikenteen esteettömyyttä vammaisia henkilöitä varten;

24.  suhtautuu myönteisesti uuteen InterRail-aloitteeseen ja katsoo, että sillä voidaan tarjota nuorten sukupolvelle mahdollisuus tutustua vapaan liikkuvuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin matkustelemalla ympäristöystävällisellä tavalla, ja kehottaa ottamaan kyseisen hankkeen muiden matkailualan hankkeiden tavoin suoraan ja erityiseen budjettikohtaan, joka on riippumaton liikenteen alaan ja muihin unionin kilpailukyvyn ja kasvun kannalta tärkeisiin toimialoihin liittyvästä otsakkeesta 1 a; kehottaa komissiota jälleen esittämään asiaa koskevia ehdotuksia;

25.  kannustaa komissiota edistämään mukavien eurooppalaisten yöjunien elvyttämistä, sillä ne tarjoavat kestävän vaihtoehdon lyhyille lennoille ja pitkille automatkoille.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

31.8.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Matt Carthy, Jakop Dalunde, Bas Eickhout, Markus Ferber, Maria Grapini, Kateřina Konečná, Werner Kuhn, Franck Proust, Evžen Tošenovský, Matthijs van Miltenburg

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

ALDE

ECR

GUE/NGL

PPE

 

S&D

Verts/ALE

Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička, Matthijs van Miltenburg

Evžen Tošenovský, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Matt Carthy, Kateřina Konečná

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Markus Ferber,Dieter-Lebrecht Koch, Werner Kuhn, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Cláudia Monteiro de Aguiar, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Franck Proust, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Wim van de Camp.

Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Maria Grapini, Miltiadis Kyrkos, Jens Nilsson, Gabriele Preuß, Christine Revault D'Allonnes Bonnefoy, David-Maria Sassoli, Claudia Țapardel, István Ujhelyi.

Jakop Dalunde, Bas Eickhout, Keith Taylor.

1

-

EFDD

Peter Lundgren

2

0

ECR

EFDD

Jacqueline Foster

Daniela Aiuto

Symbolien selitys

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

  COM(2015)0613.


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.9.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija Iskra Mihaylova

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että koheesiopolitiikka on unionin tärkein julkinen investointipolitiikka ja se perustuu yhteisvastuullisuuteen taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen vähentämiseksi unionin alueiden sisällä ja niiden välillä perustamissopimukseen perustuvan tavoitteen mukaisesti; panee merkille unionin talousarvion merkittävän rahoitusosuuden keskeisenä välineenä, joka tarjoaa varat koheesiopolitiikan painopisteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi, ja muistuttaa, että unionin talousarviosta olisi tuettava taloudellisesti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista; tähdentää siltä osin koheesiopolitiikan roolia kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta koko unionissa sekä siinä, että saavutetaan unionin tärkeimmät tavoitteet ja painopisteet, mukaan luettuina unionin ilmasto- ja energiatavoitteet ja sosiaaliset päämäärät, ja painottaa tarvetta vaalia, tehostaa ja yksinkertaistaa koheesiopolitiikkaa unionin palauttamiseksi tielle kohti lähentymistä ja laajempaa yhdentymistä; toteaa niin ikään, että on lisättävä menoja, jotka käytetään turvallisuuden takaamiseen, koska se on unionin koheesiopolitiikan ja muiden politiikkojen tavoitteiden toteuttamisen ennakkoedellytys;

2.  toteaa, että tietyistä viivästyksistä johtuen kauden 2014–2020 ensimmäisinä vuosina koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa ei ole päästy tavoitellulle tasolle ja että komission budjettipääosaston toimittamien tietojen mukaan 30. kesäkuuta 2017 mennessä kaikkien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (”ERI-rahastojen”) maksuja on suoritettu koko unionissa vain noin 60 miljardia euroa, mikä merkitsee keskimäärin 23,72 prosenttiosuutta (vähemmän kehittyneillä alueilla 19,76 prosenttia); kiinnittää huomiota kohtuuttomiin viivästyksiin nykyisten ohjelmien täytäntöönpanossa, mikä on heikentänyt niiden tähänastista vaikuttavuutta ja aiheuttanut painetta hallintoviranomaisille ja edunsaajille ja lisännyt virhe- ja tehottomuusriskiä; kehottaa tämän vuoksi kaikkia prosessissa mukana olevia sidosryhmiä lisäämään yhteistyötään nykyisten ohjelmien täytäntöönpanossa ilmenevien viivästysten voittamiseksi; kehottaa komissiota antamaan jatkuvasti neuvontaa jäsenvaltioille, joilla on viivästyksiä hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisten nimittämisessä, jotta ne saisivat nimitykset päätetyksi mahdollisimman pian, ja tekemään aktiivista yhteistyötä täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja sen välttämiseksi, että talousarviositoumukset vapautetaan ilman eri toimenpiteitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään yhdessä ja seuraamaan reaaliaikaisesti ohjelmien täytäntöönpanoa vuosina 2014–2020 sekä varmistamaan, että maksut pysyvät linjassa hyväksyttyjen maksusitoumusmäärärahojen kanssa, jotta maksamattomia laskuja ei kertyisi; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita hyödyntämään kattavasti käytettävissä olevia ohjelmasuunnittelun välineitä nykyisellä rahoituskaudella sekä varmistamaan toimenpideohjelmien sujuvan täytäntöönpanon edelleen;

3.  muistuttaa komissiota siitä, että vuonna 2014 vuosiksi 2007–2013 asetetun työryhmän toimeksiantoa on jatkettava, jotta voidaan tukea ja nopeuttaa vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa;

4.  panee merkille komission pyrkimykset supistaa maksattamatta olevien maksupyyntöjen kasaumaa; on huolestunut siitä, että kauden 2014–2020 ohjelmia koskevia maksupyyntöjä on jätetty vähän, sillä se voi johtaa uuden maksattamattomien laskujen suman muodostumiseen; pyytää tämän vuoksi komissiota pitämään mielessä mahdollisuuden, että maksupyyntöjä kasautuu jälleen, mikä aiheuttaa ylimääräisiä viivästyksiä; suhtautuu myönteisesti vuoteen 2020 ulottuvaan maksuennusteeseen, joka laadittiin monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä, ja kehottaa saattamaan sen ajan tasalle säännöllisesti vuosittain; korostaa tarvetta vähentää jäsenvaltioiden välisiä eroja ennusteiden alalla ottamalla käyttöön standardoitu tietotekninen ennustejärjestelmä;

5.  panee merkille, että otsakkeen 1 b maksumäärärahoja on korotettu 25,7 prosenttia vuoden 2018 talousarvioesityksessä ja että kaikkia maksusitoumusmäärärahoja on korotettu 2,4 prosenttia vuoden 2017 talousarvioon verrattuna; epäilee määrien riittävyyttä otsakkeen maksuihin, koska toimien valinta-aste on kasvussa ja täytäntöönpanon odotetaan saavuttavan toivotun tason vuonna 2018; painottaa, että unionin talousarvion määrärahojen on riitettävä koheesiopolitiikan maksuihin, jotta voidaan vahvistaa, että unionilla on valmiudet täyttää sitoumuksensa ja lisätä uskottavuuttaan;

6.  kehottaa lisäämään ERI-rahastojen ohjelmien ja muiden unionin ohjelmien välistä synergiaa; katsoo, että avustusten olisi oltava edelleen koheesiopolitiikan rahoituksen perustana; huomauttaa, että rahoitusvälineillä voidaan täydentää avustuksia, mutta niitä olisi käytettävä vain silloin, kun niiden lisäarvo on huolellisesti osoitettu ennakkoarvioiden perusteella ja siten, että analysoidaan niiden vipuvaikutuksen lisäksi myös niiden vaikutusta toimintapoliittisiin periaatteisiin ja tavoitteisiin; katsoo, että rahoitusvälineiden yhdistämistä olisi valvottava riittävällä tavalla keskittyen saavutettuihin tuloksiin ja tavoitteisiin; uskoo, että paras tapa synergian aikaansaamiseksi on vaiheistaa hankkeet ja rahoittaa eri vaiheet eri välineistä välineiden sekoittamisen sijaan; varoittaa siitä, että Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tai minkä tahansa muun rahoitusvälineen täytäntöönpano ei saa tapahtua ERI‑rahastojen kustannuksella;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisältyy osia välitarkistuspaketista, sillä tämä mahdollistaa suuremman joustavuuden; pyytää, ettei komissio ehdota lisää uudelleenkohdentamisia tai leikkauksia monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 otsakkeeseen 1 b; kehottaa komissiota keskittymään unionin talousarvion toteuttamisessa edelleen tuloksiin ja tukee kaikkia toimia, joilla edistetään tulosperusteista lähestymistapaa; huomauttaa, että vuoden 2018 talousarvion toteuttamisessa olisi otettava huomioon ns. koontiasetuspaketissa ehdotetun yksinkertaistamisen ja joustavuuden tarjoamat lisämahdollisuudet; painottaa tarvetta toimiin, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta unionin talousarvion eduista ja saavutetuista tuloksista, sekä tarvetta toteuttaa toimia unionin rahastoja koskevan viestinnän ja niiden näkyvyyden parantamiseksi;

8.  suhtautuu myönteisesti uuteen 140 miljoonan euron määrärahaan, joka on perustettu helpottamaan rakenneuudistusten tukiohjelman täytäntöönpanoa vuosina 2017–2020; toistaa, kuinka tärkeää on varmistaa, että rakenneuudistusten tukiohjelma ja teknisen tuen ohjelmat toimivat toisiaan täydentävinä ratkaisuina; toteaa, että rakenneuudistusten tukiohjelman rahoitus otetaan teknisen tuen käyttämättä jääneistä määrärahoista, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota varmistamaan, että se ei vähennä pyrkimyksiään antaa erityistä kohdennettua tukea, jolla on voimakas temaattinen tarkoitus;

9.  kehottaa komissiota toimimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta lisätään suuren yleisön tietoisuutta unionin painopisteistä ja varmistetaan unionin varojen avoin, oikeudenmukainen ja vastuullinen käyttö, joka on yleinen periaate unionin tuomiseksi lähemmäksi kansalaisiaan;

10.  panee merkille, että väliarvioinnin aikana komissio ei katsonut tarpeelliseksi nostaa maksumäärärahojen enimmäismääriä tultuaan siihen tulokseen, että jo olemassa olevat joustot olivat riittävät; katsoo, että komission olisi edelleen varmistettava, että se käy asiasta avointa vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa, samalla kun se jatkaa ERI-rahastojen ohjelmien täytäntöönpanon seuraamista;

11.  toteaa, että komission mukaan sitoumusten automaattisen vapauttamisen riski ohjelmakauden 2014–2020 osalta on tällä hetkellä pieni; toteaa lisäksi, että automaattista vapauttamista koskevaa sääntöä ohjelmakauden 2014–2020 (N+3) osalta sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2017 lopussa; ottaa huomioon täytäntöönpanon hitauden ja kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan parlamentille toimitetaan hyvissä ajoin riittävät tiedot, jos riski sitoumusten vapauttamisesta kasvaa, erityisesti koska jäsenvaltiot pyrkivät perustelemaan sitoumuserät vuoden 2018 lopussa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Mercedes Bresso, James Carver, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Raymond Finch, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andor Deli, John Howarth, Ivana Maletić, Dimitrios Papadimoulis, Georgi Pirinski, Bronis Ropė

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Santiago Fisas Ayxelà, Olga Sehnalová

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Matthijs van Miltenburg

ECR

Sławomir Kłosowski

GUE/NGL

David Martin, Younous Omarjee, Dimitrios Papadimoulis

PPE

Pascal Arimont, Andor Deli, Santiago Fisas Ayxelà, Krzysztof Hetman, Marc Joulaud, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Lambert van Nistelrooij

S&D

Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, John Howarth, Constanze Krehl, , Louis-Joseph Manscour, Jens Nilsson, Georgi Pirinski, Liliana Rodrigues, Olga Sehnalová, Kerstin Westphal

VERTS/ALE

Bronis Ropė

3

-

EFDD

James Carver, Raymond Finch

NI

Konstantinos Papadakis

1

0

EFDD

Rosa D'Amato

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.8.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Tibor Szanyi

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että vuoden 2018 talousarvioesityksessä otsakkeeseen 2 ehdotetut maksusitoumusmäärärahat ovat 59,5 miljardia euroa eli 1,7 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2017 ja että maksumäärärahoihin on esitetty 2,6 prosentin eli 56,3 miljardin euron korotusta; toteaa kuitenkin lisäyksen johtuvan pääasiassa siitä, että vuoden 2018 talousarvioesityksessä maataloustukirahastossa käytettävissä olevien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrän arvioidaan olevan pienempi kuin vuoden 2017 talousarviossa muun muassa siksi, että tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien aiempien huomattavien päätösten mukaiset viimeiset erät on suoritettava vuonna 2017;

2.  on tyytyväinen siihen, että Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston maksusitoumusmäärärahat pysyvät periaatteessa samalla tasolla kuin vuoden 2017 talousarviossa ja pyydettyjen maksumäärärahojen osuus tosiasiallisesti kasvaa;

3.  toteaa, että suurin syy siihen, ettei vuoden 2018 talousarvioesitys poikkea huomattavasti vuoden 2017 talousarviosta on se, että valtaosa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) menoista liittyy jäsenvaltioille jo myönnettyihin määrärahoihin, joiden käyttö tukiin on ollut melko vakaata vuosien mittaan;

4.  toteaa, että vuoden 2017 talousarvio sisältää maitoalan ja muiden kotieläintuotantoalojen rahoittamiseen tarkoitetun 500 miljoonan euron solidaarisuuspaketin ja että tämän markkinatoimenpiteen määrärahojen vähentämisellä ei ole vaikutusta vuoden 2018 talousarvioon;

5.  pitää tärkeänä kehittää uusia markkinoita, jotta unionin maatalousala säilyy kilpailukykyisenä ja kykenee kestämään paremmin Venäjän asettaman tuontikiellon kaltaisia markkinakriisejä; vaatii näin ollen rahoitustukea markkinoiden kehittämistä varten;

6.  vaatii, että kaikki unionin talousarvion tulot, jotka ovat peräisin käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista tai maatalousalalla aiemmilta vuosilta sääntöjenvastaisuuksien vuoksi maksetuista palautuksista, jäävät otsakkeeseen 2 maatalousalan epävarman tilanteen vuoksi; muistuttaa, että Venäjän kauppasaarto on edelleen voimassa ja haittaa vakavasti erityisesti hedelmä- ja vihannesalaa ja maitoalaa; kehottaa siksi komissiota tarjoamaan vaikuttavaa tukea kriiseistä kärsiville aloille ja luomaan uuden kriisivarauksen, jonka rahoitus ei ole riippuvainen vuotuisesta rahoituskurimekanismista, jotta sen avulla voidaan reagoida ajoissa uusiin kriisitilanteisiin;

7.  korostaa, että YMP:n hallintomenoihin on osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta voidaan etenkin huolehtia oikea-aikaisista maksuista ja säilyttää valvonnan tehokkuus riittävällä tasolla; on ehdottomasti sitä mieltä, että hallintohenkilöstön määrän vähentäminen entisestään voi johtaa pidempiin viivästyksiin ja suurempaan virheriskiin ja saattaa vaarantaa yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon ja sen tavoitteet; katsoo, että YMP:n toteutuksessa tarvitaan yksinkertaistamisen jatkamista, avointa ja tehokasta hallintojärjestelmää ja byrokratian vähentämistä; painottaa, että hallintomenojen määrärahojen vähentäminen ei saisi missään tapauksessa johtaa hallinnollisten rasitteiden siirtämiseen viljelijöille;

8.  pyytää komissiota varmistamaan aktiiviviljelijöitä koskevan lausekkeen kriteerien yhdenmukaisen soveltamisen, jotta näiden viljelijöiden tunnistaminen olisi yksinkertaisempaa mutta samalla luotettavampaa;

9.  korostaa maaseudun kehittämisen alan sitoumusten ja menojen merkitystä ja mahdollisuuksia kehittää niiden avulla taloudellista toimintaa ja luoda työpaikkoja erityisesti nuorille varsinkin syrjäisillä alueilla, joilla on ennestään muita korkeammat työttömyysasteet; vaatii säilyttämään nuoria viljelijöitä koskevat aloitteet sekä aluekohtaiset ohjelmat, joilla tuetaan innovointia ja tarvittavaa sukupolvenvaihdosta; katsoo, että nuorille osoitettavan tuen olisi keskityttävä heidän nykyisiin tarpeisiinsa eikä se saisi kannustaa heitä ottamaan liian suuria lainoja; korostaa ehdotettuun koontiasetukseen sisältyvää parlamentin kantaa nuorten viljelijöiden järjestelmään ja toteaa, että sen tavoitteena on nuorten viljelijöiden järjestelmän täysimittainen hyödyntäminen;

10.  suhtautuu koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmiin myönteisesti ja pitää niitä onnistuneina toimenpiteinä; korostaa, että kyseiset järjestelmät edistävät lasten terveellisiä ruokailutottumuksia ja että niitä varten varatut määrärahat olisi siksi pidettävä ennallaan pitkällä aikavälillä;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan oikea-aikaisesti maataloustuotteiden hintojen vaihtelua, joka vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tuloihin, ja reagoimaan tarvittaessa tilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti;

12.  tähdentää pilottihankkeiden merkitystä maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle viime vuosina; pyytää siksi jatkamaan tukea käynnissä oleville ja uusille pilottihankkeille; kehottaa komissiota toteuttamaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tehokkuutta ja hyötyjä koskevan jälkiarvioinnin; vaatii komissiota käynnistämään hanke-ehdotuksia heti kun talousarviomenettely on saatettu päätökseen;

13.  painottaa, että on tärkeää määritellä tukitoimia viljelijöiden aseman vahvistamiseksi toimitusketjussa ja löytää keinoja viljelijäjärjestöjen kannustamiseksi;

14.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon parlamentin koontiasetusehdotukseen esittämät muutokset, joilla pyritään uudenaikaistamaan ja yksinkertaistamaan YMP:tä ja turvaamaan sen rahoitus vuoden 2018 talousarviossa viljelijäyhteisöjen, myös pienten ja keskisuurten perhetilojen ja nuorten viljelijöiden hyväksi;

15.  korostaa pitävänsä olennaisena, että elintarvikealan tutkimukseen varatut varat erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoissa ovat sellaisinaan edelleen täysin käytettävissä, jotta voidaan vauhdittaa ja tehostaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan innovointia ja älykkäitä ratkaisuja samaan tapaan kuin Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) varojen avulla mahdollistetaan laajakaistan käyttöönotto maaseudulla; painottaa, että tuloksia on voitava soveltaa käytännössä maatiloilla, ja korostaa maatalouden neuvontapalvelun merkitystä; toteaa, että integroidut ”älykkäät” ratkaisut – kuten älykkäät kylät, täsmäviljely, digitalisointi, jakamis- ja kiertotalous sekä sosiaaliset aloitteet – voivat osaltaan edistää maataloutta ja parantaa yleistä hyvinvointia maaseutualueilla; kehottaa komissiota suunnittelemaan rahoitusta ”älykkäitä” lähestymistapoja varten YMP:n uudistus ja Cork 2.0 -julistus huomioon ottaen; tähdentää, että näiden ”älykkäiden” ratkaisujen olisi edelleen oltava johdonmukaisia ympäristö- ja ilmastopolitiikan sekä biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan tavoitteiden kanssa ja niissä olisi huolehdittava tiiviistä yhteistyöstä kaikkien jäsenvaltioiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa; korostaa, että on tärkeää investoida täsmäviljelyyn, jotta voidaan virtaviivaistaa tuotantomenetelmiä ja vähentää tappioita sekä kannustaa ja tukea aloitteita, jotka on räätälöity mittakaavaetuja vaille jäävien pientilojen tarpeisiin, jotta ne voisivat hyötyä uusista teknologioista;

16.  pitää myönteisenä, että eläintautien ja kasvintuhoojien torjuntaan tarkoitettuja määrärahoja on lisätty 40 miljoonaan euroon, sillä unioniin kohdistuu suuria riskejä ja Xylella fastidiosan, nodulaarisen dermatoosin, afrikkalaisen sikaruton ja lintuinfluenssan kaltaisia tauteja puhkeaa yhä enemmän; katsoo, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle olisi myönnettävä lisärahoitusta kattavan riippumattoman tutkimuksen toteuttamiseen myös kasvinsuojeluaineiden vaikutuksista; kehottaa varaamaan lisärahoitusta oliivinviljely- ja oliiviöljyalan viljelijöille, jotka ovat kärsineet Xylella fastidiosa -taudin puhkeamisesta, ja kehottaa tehostamaan ennaltaehkäisytoimia Euroopassa, toteuttamaan alan rakenneuudistus ja tehostamaan taudinaiheuttajaa ja sen kantajaa koskevaa tieteellistä tutkimusta;

17.  vaatii osoittamaan rahoitusta, jolla korvataan taloudelliset tappiot viljelijöille, jotka ovat kärsineet markkinakriiseistä sekä elintarvikehygieniaan tai kasvien terveyteen liittyvistä kriiseistä, kuten Xylella fastidiosa -bakteerin aiheuttamasta kriisistä, ja toteaa jälleen, että tätä tarkoitusta varten on käytettävä otsakkeisiin 2 ja 3 jäävää liikkumavaraa; edellyttää, että hävittämisestä maksettavien korvausten olisi katettava myös maatalouden ekosysteemien, kuten maaperän, ennallistaminen sekä biologisen monimuotoisuuden vakauttaminen ja erityisesti taimien geneettisen monimuotoisuuden varmistaminen, johon kuuluu ihannetapauksessa tautien tai tuholaisten vastustus- tai sietokyky; katsookin, että kaiken myönnetyn avun yhtenä tarkoituksena olisi oltava sellaisten tasapainoisten ja biologisesti monimuotoisten maatalouden ekosysteemien ja maisemien varmistaminen, jotka ovat vähemmän alttiita tuleville hyökkäyksille;

18.  painottaa, että varastointiohjelmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi kriisiaikoina ja siksi niitä varten varattujen varojen leikkaaminen suunnitteluprosessin yhteydessä olisi haitallista;

19.  huomauttaa, että brexit ei vaikuta suoraan vuoden 2018 talousarvioesitykseen; pitää kuitenkin valitettavana, että pohdinta-asiakirjassa EU:n rahoituksen tulevaisuudesta(1) esitetään maataloutta ja maaseudun kehitystä koskevia kriittisiä skenaarioita osin Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron pohjalta; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita suhtautumaan vastuullisesti YMP:n määrärahoihin meneillään olevissa neuvotteluissa ja ottamaan huomioon mahdolliset kauppavirtojen häiriöt; painottaa vastustavansa päättäväisesti kaikkia maatalouden rahoitukseen kohdistuvia leikkauksia; kehottaa sen vuoksi komissiota antamaan ehdotuksen, jonka mukaan unionin maatalousrahoitus säilytetään ennallaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, koska alalla on huomattavat mahdollisuudet säilyttää ja luoda työpaikkoja, ja pyytää aloittamaan viipymättä uusien rahoitusvarojen haun unionin talousarviota varten Montin johtaman korkean tason työryhmän ehdotuksen mukaisesti;

20.  huomauttaa erityisesti, että maatalouspolitiikka on yhteinen politiikka ja YMP:n määrärahojen leikkauksilla olisi kohtuuttomat vaikutukset, koska valtiontukisääntöjen vuoksi kyseisiä määrärahoja ei voida korvata kansallisilla varoilla.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Daniel Buda, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Jean-Paul Denanot, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Belder, Franc Bogovič, Maria Heubuch, Karin Kadenbach, Gabriel Mato, Momchil Nekov, Massimo Paolucci, Estefanía Torres Martínez, Tom Vandenkendelaere

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Ulrike Müller

ECR

Bas Belder, Jørn Dohrmann, Zbigniew Kuźmiuk, James Nicholson

EFDD

Giulia Moi, Marco Zullo

ENF

Laurenţiu Rebega

GUE/NGL

Matt Carthy, Luke Ming Flanagan, Estefanía Torres Martínez

PPE

Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Mairead McGuinness, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski, Tom Vandenkendelaere

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Jean-Paul Denanot, Viorica Dăncilă, Karin Kadenbach, Momchil Nekov, Maria Noichl, Massimo Paolucci, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

1

-

EFDD

John Stuart Agnew

6

0

ALDE

Jan Huitema

GUE/NGL

Maria Lidia Senra Rodríguez

NI

Diane Dodds

Verts/ALE

Maria Heubuch, Martin Häusling, Bronis Ropė

Symbolien selitys

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi


KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.9.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Alain Cadec

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että unionin vuoden 2018 talousarviossa tulee varata riittävästi maksusitoumus- ja maksumäärärahoja yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) rahoittamiseen;

2.  korostaa kalastuksen sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden merkitystä paikallisyhteisöille meri- ja rannikkoalueilla; toteaa, että riittävät rahoitusvarat on säilytettävä, jotta mahdollistetaan pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien laivaston osien rahoituksen saanti;

3.  korostaa, että on asetettava etusijalle hankkeet, joissa keskitytään työpaikkojen luomiseen ja paikallistalouden monipuolistamiseen kalastustoiminnan arvon lisäämiseksi ja kalakantojen ja meren ekosysteemien suojelemiseksi ja elvyttämiseksi;

4.  katsoo, että unionin talousarviossa olisi huolehdittava maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen asianmukaisesta tasosta, jotta voidaan välttää kalastustoimia koskevat maksuvaikeudet ja määrärahojen leikkaukset;

5.  pitää tärkeänä helpottaa nuorten pääsyä kalastusammatteihin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) sekä muun unionin rahoituksen avulla;

6.  painottaa, että EMKR:lle on annettava riittävästi maksumäärärahoja, jotta se voi investoida kalastuslaivaston kestävyyteen, valikoivuuteen ja kilpailukykyyn;

7.  panee merkille, että jäsenvaltiot ovat hyväksyneet EMKR:n toimenpideohjelmat, mutta kaikki niistä eivät ole vielä nimenneet valvontaviranomaisia, mikä hidastaa varojen käyttöä;

8.  korostaa, että aluksilla ja satamissa tapahtuvaa kalastustoimien valvontaa varten on taattava riittävä taloudellinen tuki purkamisvelvoitteen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja helpottamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita hyödyntämään EMKR:n varoja valvonta- ja täytäntöönpanotoimiin, jotka ovat avainasemassa pyrittäessä saavuttamaan YKP:n tavoitteet;

9.  muistuttaa tarkkojen ja riippumattomien kalavarojen tilaa koskevien tieteellisten arvioiden tärkeydestä sellaisten päätösten tekemiseksi, joiden avulla enimmäistuoton tavoitteet voidaan saavuttaa; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään EMKR:n rahoitusta tieteellisten tietojen keruuta varten, koska se on olennainen tekijä, jonka avulla mahdollistetaan järkevien ja tieteelliseen tietoon perustuvien päätösten tekeminen kalastuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä;

10.  pitää valitettavana, että komission suora EMKR:n valvontatoimia koskevan rahoituksen hallinnointi ei toiminut, sillä jäsenvaltiot suhtautuvat epäillen yhteisiin hankkeisiin niiden yhteisrahoitusosuuden pienenemisestä huolimatta;

11.  painottaa Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) roolin tärkeyttä kalastuslaivastojen hallinnassa ja tarkastusten valvonnassa; kehottaa myöntämään virastolle riittävästi rahoitusta näihin tehtäviin;

12.  katsoo, että yhteisen kalastuspolitiikan ulkoinen ulottuvuus vaatii realistisia budjettiennusteita kolmansien maiden kanssa tehtävien kestävää kalastusta koskevien sopimusten rahoitusta varten;

13.  huomauttaa, että kolmansien maiden kanssa tehtävien kestävien kumppanuussopimusten tavoitteena on myös torjua laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.8.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, Richard Corbett, Mike Hookem, Ian Hudghton, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Liadh Ní Riada, Ulrike Rodust, Remo Sernagiotto, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas, Peter van Dalen, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elisabetta Gardini, Czesław Hoc, Verónica Lope Fontagné, Francisco José Millán Mon, Maria Lidia Senra Rodríguez

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Mircea Diaconu, France Jamet

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Mircea Diaconu, António Marinho e Pinto

ECR

Czesław Hoc, Remo Sernagiotto, Peter van Dalen

PPE

Alain Cadec, Elisabetta Gardini, Carlos Iturgaiz, Gabriel Mato, José Millán, Werner Kuhn, Jarosław Wałęsa

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Richard Corbett, Ulrike Rodust, Ricardo Serrão Santos, Isabelle Thomas

VERTS/ALE

Marco Affronte, Ian Hudghton,

1

-

EFDD

Mike Hookem

2

0

GUE/NGL

Liadh Ní Riada, Maria Lidia Senra Rodríguez

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.7.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Morten Løkkegaard

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää erittäin valitettavana, ettei talousarvioesitykseen sisälly yhtään euroa 50 miljoonan euron lisärahoituksesta, joka varattiin Erasmus+ -ohjelmaan, kun monivuotista rahoituskehystä tarkistettiin vuosien 2018–2020 osalta; kehottaa asettamaan koko 50 miljoonan euron määrän käytettäväksi vuodeksi 2018 ja jakamaan se Erasmus+-ohjelman koulutusalaa (12 miljoonaa euroa) ja nuorisoalaa (38 miljoonaa euroa) koskevien budjettikohtien kesken, jotta ohjelma voidaan panna kokonaisvaltaisesti täytäntöön strategisena investointina Euroopan nuoriin;

2.  korostaa, että koko Euroopalle yhteiset haasteet edellyttävät yhteistä eurooppalaista vastausta; painottaa tässä yhteydessä tarvetta tukea eurooppalaisten kansalaisyhteiskunnan verkostojen koulutus- ja nuorisoalalla toteuttamia laajamittaisia innovointihankkeita; kehottaa jälleen kohdentamaan osan Erasmus + -ohjelman avaintoimen 2 (innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö) kokonaisrahoituksesta keskitettyihin toimiin; huomauttaa myös, että on tarpeen lisätä operationaalista tukea eurooppalaisille verkoille avaintoimessa 3 (tuki toimintapolitiikan uudistamiselle), jotta voidaan maksimoida Erasmus+ -ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien edistäminen ja levitys;

3.  muistuttaa, että nuorisotakuujärjestelmä ja nuorisotyöllisyysaloite ovat avaintekijöitä pyrittäessä ratkaisemaan korkean nuorisotyöttömyyden jatkuva ongelma, ja vaatii kehittämään niitä jatkuvasti sekä lisäämään tuntuvasti niiden määrärahoja; huomauttaa, että tarvitaan kysyntää ja investointeja tukevaa politiikkaa, kasvua lisääviä rakenneuudistuksia ja sosiaalipolitiikan koordinointia, jotta voidaan tukea nuorten siirtymistä työmarkkinoille laadukkaalla ja kestävällä tavalla;

4.  ilmaisee huolensa siitä, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitus verottaa pahasti Erasmus+ -ohjelmaa ja vähäisemmässä määrin myös muita ohjelmia, etenkin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa ohjelmaa; kehottaa komissiota käsittelemään perusteellisemmin solidaarisuusjoukkojen ja eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun määrärahojen välisiä yksityiskohtaisia yhteyksiä ja niiden vapaaehtoisuuteen ja ammattimaisuuteen perustuvien osien välistä jakoa, jotta varmistetaan, ettei mahdollisia laadukkaita työpaikkoja korvata palkattomalla vapaaehtoistyöllä; panee tyytyväisenä merkille, että solidaarisuusjoukkoja varten varattu 18,4 miljoonan euron määrä on uutta rahoitusta; katsoo ehdottomasti, että uusien aloitteiden rahoitus ei saa aiheuttaa lisäpainetta Erasmus+-ohjelman resursseille ja ettei solidaarisuusjoukoille saa siirtää Erasmus+-ohjelmasta muita varoja kuin ne, jotka on sidottu vapaaehtoispalvelun EU:n osuuteen; vaatii, että solidaarisuusjoukkojen piiriin kuuluvaan vapaaehtoistoimintaan olisi osoitettava ainakin yhtä paljon rahoitusta kuin vapaaehtoispalvelun määrärahoista on vähennetty;

5.  korostaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman rahoitus on jatkuvasti liian alhaisella tasolla; pitää valitettavana, että ohjelmasta on vuoden 2018 talousarviossa vähennetty 740 000 euroa rahoitussuunnitelman lukuihin nähden; muistuttaa, että tämä vastaa noin kolmea prosenttia ohjelman rahoituksesta ja tulee vaikuttamaan jo entisestään alhaisiin onnistumisasteisiin; kehottaa kohdentamaan lisävaroja ohjelman määrärahoista maksettaviin toiminta-avustuksiin vuodeksi 2018;

6.  kehottaa osoittamaan Luova Eurooppa -ohjelman vuoden 2018 määrärahoihin vielä 14 miljoonaa euroa, jotta voidaan vastata kansalaisten odotuksiin ja saavuttaa alaohjelmien tavoitteet; on huolestunut siitä, että etenkin Kulttuuri-alaohjelman rahoitus on aivan liian alhaisella tasolla ja siksi ohjelman on vaikea saavuttaa tyydyttäviä onnistumisasteita; korostaa, että myös Media-alaohjelman ja takausjärjestelmän onnistumisasteet kohenisivat, jos niille osoitettaisiin jatkuvasti vakaat määrärahat;

7.  pitää myönteisinä unionin toimielinten viime vuosina toteuttamia toimia maksattamattomien maksujen ongelmaan puuttumiseksi; huomauttaa, että viiveet asianomaisten elinten ja tuensaajien välisten sopimusten loppuun saattamisessa samoin kuin maksujen viivästymiset vaarantavat komission edellytykset panna ohjelmat täysimääräisesti täytäntöön;

8.  korostaa kulttuuri- ja koulutustyön merkitystä pyrittäessä integroimaan pakolaiset onnistuneesti heitä vastaanottaviin Euroopan yhteiskuntiin ja kehottaa siksi sisällyttämään pakolaisten kotouttamista koskevat hankkeet pysyvämmin yhdeksi Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien tavoitteista vuoden 2016 erityisten ehdotuspyyntöjen mukaisesti käynnistetyn työn pohjalta;

9.  painottaa tarvetta lujittaa edelleen Erasmus+-, Luova Eurooppa-, Kansalaisten Eurooppa- ja Horisontti 2020 -ohjelmien kansainvälistä ulottuvuutta EUH:n pääluokassa, koska se on keskeinen osatekijä kehitettäessä EU:n ulkoisissa kulttuurisuhteissa edelleen ihmisten välisiin yhteyksiin perustuvaa lähestymistapaa;

10.  pitää tervetulleena sitä, että Luova Eurooppa -ohjelman budjettikohtaan tehtiin 4 miljoonan euron lisäys kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 rahoittamiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, ettei tarkoitukseen ole omaa itsenäistä budjettikohtaa ottaen huomioon, että parlamentti ja neuvosto ovat sitoutuneet siihen, että kulttuuriperinnön eurooppalaiselle teemavuodelle osoitetut 7 miljoonaa euroa olisivat selkeästi näkyvillä budjettikohdassa;

11.  kehottaa jäsenvaltioita ja EIP:tä käyttämään kaikki ESIR-rahaston mahdollisuudet kulttuurialan ja luovien toimialojen tukemiseen ja siten edistämään kasvua osoittamalla suuremman osuuden ESIR-rahaston rahoituksesta kulttuurialalle ja luoville toimialoille; kehottaa komissiota ja EIP:tä lisäksi edistämään vuorovaikutusta kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausvälineen ja ESIR-rahaston kanssa, jotta kyseisille aloille voidaan tarjota niille soveltuvia lainoja;

12.  kehottaa komissiota tarkastelemaan multimediatoimiin liittyvän budjettikohdan aloitteita varmistaakseen, että talousarviosta todella tuetaan laadukasta riippumatonta tiedottamista EU-asioista; toistaa tukensa Euranet+-verkoston kestävälle monivuotiselle rahoitusjärjestelylle; on huolestunut verkoston verrattain pienestä rahoituksesta vuodeksi 2018; kehottaa komissiota varmistamaan sellaisen kestävän pitkäaikaisen ratkaisun, jossa verkostosta tulee kiinteä osa unionin vuotuista talousarviota ja varmistetaan sen rahoituksen taso, jotta sen kattavuutta ja kuulijoiden määrää voidaan kasvattaa tulevina vuosina;

13.  korostaa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien merkittävyyttä unionin tulevien poliittisten aloitteiden muotoilussa; tuo esiin ”Uusi narratiivi Euroopasta” -valmistelutoimen onnistumisen, sillä se on todella lisännyt debattia ja tuonut tuoreita näkökulmia nuorison keskusteluun unionin haasteista; kehottaa komissiota arvioimaan, kuinka aloitetta voitaisiin jatkaa Erasmus+ -ohjelman nuorisohankkeiden kautta; katsoo, että aloitteen pitkän aikavälin jatkuvuus voitaisiin parhaiten varmistaa vahvistamalla oikeusperusta ja säännökset, jotka koskevat sen rahoittamista uusin määrärahoin;

14.  on tyytyväinen Vuosittaiset erityistapahtumat -budjettikohdan sisällyttämiseen unionin varainhoitovuoden 2018 talousarvioon, koska se antaa mahdollisuuden kehittää kansalaisten keskuudessa eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta; panee merkille, että vuosittaisten erityistapahtumien laajuuden avulla olisi pyrittävä osoittamaan selvästi unionin kansalaisille kaikissa jäsenvaltioissa koituva lisäarvo;

15.  pitää tärkeänä luoda mahdollisimman hyvät edellytykset sen varmistamiselle, että kansalaiset ymmärtävät unionin toimintaa sekä sen toimintapolitiikkaa ja prosesseja ja osallistuvat niihin; korostaa tässä yhteydessä, että unionin on parannettava viestintäpolitiikkaansa;

16.  korostaa tilastollisten tutkimusten ja vertailukelpoisten tietoresurssien saatavuuden merkitystä, jotta kulttuurin ja koulutuksen alan toimintapolitiikkojen kulttuurisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan seurata ja analysoida tehokkaasti; palauttaa tässä yhteydessä mieliin tarpeen osoittaa riittävästi varoja tähän tarkoitukseen;

17.  painottaa, että tiettyjen EU:n ohjelmien jatkuvasti alhaisten, rahoitusvajeesta johtuvien hyväksymisasteiden nostamiseksi ja EU:n talousarvion suhdanteita tasoittavan toiminnan takaamiseksi vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä on toteutettava aito ja pysyvä omien varojen järjestelmä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.7.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

4

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, María Teresa Giménez Barbat, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Morten Messerschmidt, Luigi Morgano, Momchil Nekov, John Procter, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mary Honeyball, Marc Joulaud, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Martina Michels

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Lefteris Christoforou, Maria Heubuch


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.9.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Petr Ježek

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ottaa huomioon talousarvioesityksen varainhoitovuodeksi 2018; pitää valitettavana, että otsakkeessa 3 on vähennetty sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja vuoteen 2017 verrattuna; korostaa, että kyseisiä leikkauksia ei voida perustella sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanon viivästyksillä; panee tyytyväisenä merkille, että otsakkeen 3 määrärahoja lisättiin joustovälineen avulla vielä 817,1 miljoonalla eurolla enimmäismäärästä; korostaa, että ehdotettu menojen taso on riittämätön kattamaan unionin tarpeet muuttoliike- ja turvallisuusasioiden alalla;

2.  katsoo, että huomattava leikkaus turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) määrärahoihin (maksumäärärahoja vähennettiin 49,7 prosenttia) vaarantaa rahaston tärkeät ja kiireelliset politiikkatavoitteet; torjuu komission näkemykset, joilla se perustelee vuoden 2018 talousarvioesityksessä rahaston rahoitukseen ehdotettua vähennystä; pitää ilahduttavana komission ehdotusta lujittaa ensisijaisia tehtäviä, palautusta/takaisinottoa koskevan yhteistyön tehostaminen kolmansien maiden kanssa mukaan luettuna; on huolestunut siitä, että komissio saattaa aliarvioida turvapaikanhakijoiden vastaanottoa, hoivaa ja kotouttamista koskevat tarpeet; tähdentää, että unionista turvapaikkaa hakevien turvallisuutta ei saisi vaarantaa budjettileikkauksin;

3.  katsoo, että niin kauan kuin Dublin-asetuksen(1) tarkistamisesta ei ole päästy sopimukseen, sisäisiä siirtoja olisi jatkettava syyskuun 2017 jälkeen, ja katsoo, että jäsenvaltioiden välinen oikeudenmukainen vastuunjako ja solidaarisuus edellyttävät tätä;

4.  kehottaa komissiota esittämään oikaisukirjelmän heti, kun Euroopan muuttoliikeagendaan ja erityisesti Dublin-järjestelmän uudistamiseen, rajanylitystietojärjestelmään, EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmään ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoon liittyvät oikeusperustat on hyväksytty, ja ottamaan täysimääräisesti huomioon niiden taloudelliset vaikutukset, jotta varmistetaan tehokkaan Euroopan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan asianmukainen ja nopea rahoitus;

5.  palauttaa mieliin, että parlamentti piti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamista koskevien neuvottelujen yhteydessä ensisijaisena tavoitteenaan sitä, että rahoitus jaetaan tasapuolisesti ja avoimesti rahaston eri tavoitteisiin; kehottaa komissiota siten lisäämään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyvien budjettikohtien määrää, jotta olisi helpompaa seurata avoimesti, kuinka eri tavoitteisiin ja eri budjettikohtiin osoitetut määrärahat käytetään; kehottaa komissiota erityisesti erottamaan kaikissa tulevissa talousarvioesityksissä oikeudenmukaisten palauttamisstrategioiden kehittämiseen tarkoitetut menot laillista muuttoliikettä koskevista menoista sekä menoista, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten tehokasta integroitumista, kuten kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ehdotti vuosien 2015 ja 2016 talousarvioita koskevassa lausunnossa;

6.  toteaa, että saatavilla on tärkeää olla kohdennettua rahoitusta muuttoliike- ja pakolaiskriisin perimmäisiin syihin puuttumiseksi; korostaa tätä tarkoitusta varten, että unionin talousarviosta olisi rahoitettava toimenpiteitä muuttajien alkuperämaissa sekä pakolaisia vastaanottavissa maissa, muun muassa toimenpiteitä, joilla käsitellään köyhyyttä, työttömyyttä, koulutusta ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä epävakautta, konflikteja ja ilmastonmuutosta;

7.  korostaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen merkittävää roolia maahanmuuttajien ja pakolaisten hengen pelastamisessa ulkorajoilla sekä heidän oikeuksiensa suojelemisessa, edistämisessä ja täytäntöönpanossa; vaatii, että on annettava enemmän rahoitustukea kansalaisyhteiskunnan toiminnan lujittamiseksi;

8.  pitää valitettavana huomattavaa leikkausta (35,6 prosenttia maksumäärärahoista) sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoihin; tähdentää, että turvallisuuteen kohdistuu unionissa edelleen uhkia, ja sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituksen olisi oltava riittävällä tasolla, jotta jäsenvaltiot pystyisivät käsittelemään näitä uhkia, erityisesti rajat ylittävää ja vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja verkkorikollisuutta; korostaa, että tarvitaan riittävää rahoitusta toimiin, joilla parannetaan tiedottamista ja torjutaan kyberrikollisuutta;

9.  panee tyytyväisenä merkille rahoituksen AMIF:in hätäavun (50 miljoonaa euroa) ja unionin sisällä annettavan humanitaarisen hätätilanteen tuen (200 miljoonaa euroa) välineille;

10.  panee merkille, että varainhoitovuoden 2018 talousarvioesityksessä ehdotetaan lisäyksiä kaikkien uusia tehtäviä hoitavien oikeus- ja sisäasioiden alan erillisvirastojen määrärahoihin ja henkilöstötaulukkoihin; pitää kuitenkin valitettavana, että ehdotetut lisäykset jäävät useimpien virastojen pyyntöjä pienemmiksi; tähdentää, että eu-LISAn, Eurojustin, CEPOLin ja Europolin henkilöstön määrää on lisättävä; vaatii Eurojustin määrärahojen lisäystä unionissa lisääntyneiden oikeudellisen yhteistyön vaatimusten, erityisesti Euroopan syyttäjänviraston perustamisen, vuoksi; vaatii myös lisäresursseja Europolille sen työmäärän lisääntymisen vuoksi ilman, että tämä vaikuttaa muiden oikeus- ja sisäasioiden alan erillisvirastojen määrärahoihin; korostaa, että Europolin ja Eurojustin taloudelliset lisäresurssit olisi investoitava yhteisten tutkintaryhmien rahoittamiseen; panee tyytyväisenä merkille Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvion lisäyksen, joka liittyy yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanoon(2); vaatii Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle lisää henkilöresursseja, jotta voidaan tukea sen valtuuksien laajentamista siten, että virasto muutetaan täysivaltaiseksi virastoksi, joka kykenee tarjoamaan tarvittavaa operationaalista ja teknistä apua jäsenvaltioille; kehottaa osoittamaan perusoikeusvirastolle enemmän henkilöresursseja; pitää valitettavana, että perusoikeusviraston toimivaltuudet rajoittavat yhä sen osuutta perusoikeuksien tukemisessa; korostaa, että perusoikeusvirastolla tulisi olla oikeus laatia oma-aloitteisia lausuntoja säädösehdotuksista ja että sen toimeksiannon olisi katettava kaikki Euroopan unionin perusoikeuskirjan kattamat oikeudet, esimerkiksi poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö;

11.  huomauttaa, että jo kolmantena vuonna peräkkäin komission ehdotuksessa ei jätetä lainkaan liikkumavaraa otsakkeen 3 enimmäismäärään nähden, mikä osoittaa, että monivuotisen rahoituskehyksen pienin otsake on ajastaan jäljessä, kuten parlamentti totesi välitarkistusprosessin aikana;

12.  panee merkille, että Eurojustin työtaakka on tällä hetkellä merkittävässä kasvussa samoin kuin sen käsittelemien tapausten monimutkaisuus ja määrä, joka on viiden viime vuoden aikana kasvanut 100 prosentilla; pitää tästä syystä valitettavana Eurojustin toimintarahoituksen ja henkilöstömäärän vähentämistä; korostaa, että Eurojustin asianmukainen rahoitus on välttämätöntä, jotta se voi täyttää keskeisen tehtävänsä, joka on tehokas oikeudellisen yhteistyön edistäminen rikostapauksissa; kehottaa lisäämään varoja, jotka myönnetään yhteisille tutkintaryhmille, sillä rajat ylittävät rikostapaukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sekä yksinkertaistamaan ja joustavoittamaan kyseisten varojen käyttöä;

13.  pyytää lisärahoitusta radikalisoitumisilmiön torjumiseksi, sillä se johtaa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin unionissa; katsoo, että nuorten radikalisoitumista voidaan torjua edistämällä kotouttamista ja torjumalla syrjintää, rasismia ja muukalaisvastaisuutta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

31.8.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

9

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Malin Björk, Caterina Chinnici, Daniel Dalton, Frank Engel, Raymond Finch, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Sophia in ‘t Veld, Juan Fernando López Aguilar, Roberta Metsola, Claude Moraes, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Maria Grapini, Anna Hedh, Petr Ježek, Jeroen Lenaers, Andrejs Mamikins, Angelika Mlinar, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Barbara Spinelli, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Elissavet Vozemberg-Vrionidi

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

André Elissen, Rosa Estaràs Ferragut, Arndt Kohn, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Philippe Lamberts, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Adam Szejnfeld, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40

+

ALDE

Nathalie Griesbeck, Petr Ježek, Angelika Mlinar, Cecilia Wikström, Sophia in 't Veld

ECR

Daniel Dalton, Helga Stevens, Branislav Škripek

PPE

Frank Engel, Rosa Estaràs Ferragut, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jeroen Lenaers, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Roberta Metsola, Adam Szejnfeld, Csaba Sógor, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Traian Ungureanu, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Bogdan Brunon Wenta, Tomáš Zdechovský

S&D

Caterina Chinnici, Ana Gomes, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Arndt Kohn, Juan Fernando López Aguilar, Andrejs Mamikins, Claude Moraes, Soraya Post, Christine Revault D'Allonnes Bonnefoy, Birgit Sippel, Julie Ward, Josef Weidenholzer

VERTS/ALE

Jan Philipp Albrecht, Philippe Lamberts, Judith Sargentini

9

-

EFDD

Raymond Finch, Kristina Winberg

ENF

André Elissen, Auke Zijlstra

GUE/NGL

Marina Albiol Guzmán, Malin Björk, Barbara Spinelli, Marie-Christine Vergiat

NI

Udo Voigt

0

0

 

 

Symbolien selitys

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013,annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(2)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).


PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.7.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Danuta Maria Hübner

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille komission ehdottaneen, että otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja vähennetään 18,9 prosenttia ja maksumäärärahoja 21,7 prosenttia vuoden 2017 talousarviosta, mikä on vieläkin vähän enemmän kuin tälle vuodelle alun perin kaavailtu määrä; toteaa, että komissio ei jätä otsakkeeseen 3 lainkaan liikkumavaraa ja ehdottaa, että joustovälineestä otettaisiin käyttöön 817,1 miljoonaa euroa, jotta muuttoliike- ja turvallisuusasioihin osoitettavaa rahoitusta olisi vuonna 2018 riittävästi;

2.  pitää erityisen tervetulleena, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin on ehdotettu 4,2 prosentin korotusta ja maksumäärärahoihin 8,6 prosentin korotusta ja Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus -ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin on ehdotettu 1,2 prosentin korotusta vuoden 2017 talousarvioon verrattuna, sillä nämä ohjelmat edistävät yleisesti kansalaisten osallistumista unionin politiikkaan ja auttavat heitä käyttämään heille unionin kansalaisina kuuluvia oikeuksia; sitoutuu näin ollen vahvistamaan yhdessä komission kanssa rakenteellista vuoropuhelua unionin toimielinten ja unionin kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen välillä;

3.  panee merkille, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty 100 000 eurolla, ja korostaa, että tämän välineen käytön edistämiseen on varattava riittävästi rahoitusta, koska sillä on tärkeä tehtävä osallistuvan demokratian edistämisessä;

4.  panee merkille, että tiedottamiseen varattuja maksusitoumusmäärärahoja on korotettu 0,2 prosenttia ja maksumäärärahoja 2,1 prosenttia, ja pitää valitettavana, että korotus ei ollut tämän kummempi, kun otetaan huomioon etenkin, että vuosi 2018 on tärkeä kansalaisviestinnän vuosi valmistauduttaessa vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin sekä se, että tällä rahoituksella on yhteys siihen, että voidaan taata laajapohjainen julkinen keskustelu ja kansalaisten sekä kansallisten parlamenttien osallistuminen keskusteluun unionin tulevaisuudesta vastauksena komission aiemmin tänä vuonna esittämään valkoiseen kirjaan;

5.  kehottaa puhemiehistöä ja komissiota lisäämään riittävästi Euroopan parlamentin avoimuusyksikön sekä avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön resursseja;

6.  pitää valitettavana, että komissio käyttää jatkuvasti nykyisten budjettikohtien varoja hiljattain perustettujen rahastojen rahoittamiseen, ja toteaa, että nämä rahastot eivät sisälly unionin talousarvioon eivätkä ne siten kuulu parlamentaarisen valvonnan piiriin;

7.  tähdentää, että talousarviossa on sovellettava johdonmukaista lähestymistapaa Euroopan parlamentin vaalien merkityksestä tiedottamiseen; kannustaa näin ollen toteuttamaan kampanjan, jolla kansalaisille tiedotetaan parlamentin roolista heitä suoraan unionin tasolla edustavana toimielimenä, heidän äänioikeudestaan, heidän äänestämisensä eurooppalaisesta ulottuvuudesta sekä sen yhteydestä komission puheenjohtajan valintaan.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.7.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michał Boni, Mercedes Bresso, Elmar Brok, Richard Corbett, Pascal Durand, Danuta Maria Hübner, Diane James, Ramón Jáuregui Atondo, Morten Messerschmidt, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Markus Pieper, Helmut Scholz, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Claudia Țapardel, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gerolf Annemans, Cristian Dan Preda, Jasenko Selimovic, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pál Csáky

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Jasenko Selimovic

GUE/NGL

Helmut Scholz, Barbara Spinelli

PPE

Michał Boni, Elmar Brok, Pál Csáky, Danuta Maria Hübner, Markus Pieper, Cristian Dan Preda, György Schöpflin, Rainer Wieland

S&D

Mercedes Bresso, Richard Corbett, Ramón Jáuregui Atondo, Pedro Silva Pereira, Claudia Țapardel

VERTS/ALE

Pascal Durand, Josep-Maria Terricabras

4

-

ECR

Morten Messerschmidt, Kazimierz Michał Ujazdowski

ENF

Gerolf Annemans

NI

Diane James

0

0

 

 

Symbolien selitys

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.9.2017)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018

(2017/2044(BUD))

Valmistelija: Barbara Matera

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yksi niistä arvoista, joiden varaan unioni on perustettu ja joita se edistää;

B.  toteaa, että Euroopan parlamentti on vaatinut toistuvasti riittävää rahoitusta ja mahdollisimman korkeaa profiilia perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan kuuluvan Daphne-aloitteen erityistavoitteelle naisten ja tyttöjen suojelemiseksi väkivallalta;

C.  ottaa huomioon, että unionin vuoden 2018 talousarvioesityksen päätavoitteita ovat strategiset investoinnit ja kestävä kasvu, joilla tuetaan taloudellista yhteenkuuluvuutta ja luodaan työpaikkoja erityisesti nuorille; toteaa, että tässä yhteydessä on myös tärkeää lisätä naisten mahdollisuuksia kaikilla talouden aloilla, myös digitaalitaloudessa, tieto- ja viestintätekniikoiden alalla ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-tieteet) aloilla; katsoo, että näillä aloilla on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolikysymyksiin ja on puututtava suureen sukupuolten väliseen kuiluun ja unionin laajuiseen osaamisvajeeseen tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-tieteiden aloilla;

D.  toteaa, että julkisten palvelujen saatavuus on ratkaisevaa naisten taloudellisen riippumattomuuden ja voimaantumisen kannalta ja että julkiset palvelut ovat edelleen yksi tärkeistä naisia työllistävistä aloista;

1.  kehottaa jälleen ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon talousarviomenettelyssä ja käyttämään talousarviovaroja vaikuttavana välineenä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi; muistuttaa, että sukupuolitietoista budjetointia on sovellettava unionin talousarvion kaikissa budjettikohdissa, ei pelkästään ohjelmissa, joissa sukupuolivaikutukset tuntuvat kaikkein oleellisimmilta;

2.  suosittelee, että laaditaan talousarviosuunnitelma sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi unionin toimielimissä; muistuttaa, että tasa-arvon valtavirtaistaminen on suoraan perussopimuksista johtuva oikeudellinen velvoite;

3.  tähdentää, että Daphne-aloitteen erityistavoitteen resursseja on lisättävä edellisellä ohjelmakaudella osoitettujen määrien mukaisesti ja tälle erityistavoitteelle on luotava oma erillinen budjettikohta, kun valmistaudutaan seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen; toteaa, että sukupuolten tasa-arvotavoitteet sisällytetään liian usein samassa budjettikohdassa oleviin muihin politiikan tavoitteisiin;

4.  tähdentää tarvetta osoittaa erityistä rahoitustukea yhteiskunnassamme kaikkein heikoimmassa asemassa oleville naisille ja tytöille, etenkin vammaisille naisille, pakolaisnaisille ja ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreina oleville naisille;

5.  kehottaa osoittamaan rahoitusta ohjelmiin, joilla tuetaan naisyrittäjyyttä, ja varmistamaan naisten mahdollisuudet saada lainoja ja pääoman ehtoista rahoitusta unionin ohjelmien ja rahastojen, kuten COSME, Horisontti 2020 ja Euroopan sosiaalirahasto, kautta ja tukemaan näitä mahdollisuuksia;

6.  pitää myönteisenä nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen jatkamista; kehottaa varmistamaan, että tytöt ja naiset osallistuvat yhdenvertaisesti tämän aloitteen toimiin, ja kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, että heille tarjotaan laadukasta koulutusta ja työtä, myös digitaalitalouden, tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-tieteiden aloilla;

7.  panee merkille, että Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) määrärahoihin ehdotetaan hienoista korotusta; korostaa, että mahdollinen tuleva eurooppalainen naismurhien tai naisiin kohdistuvan väkivallan seurantakeskus olisi perustettava EIGEn alaisuuteen, jotta sen asiantuntemusta ja käytettävissä olevia resursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja jotta voidaan hyötyä synergioista; kehottaa tekemään lisäyksiä sen talousarvioon ja henkilöstötaulukkoon näiden uusien tehtävien täyttämiseksi.

8.  pitää valitettavana, ettei Euroopan strategisten investointien rahastossa oteta huomioon sukupuolinäkökulmaa, ja korostaa, ettei kriiseistä voida toipua kunnolla, ellei puututa vaikutuksiin, joita niistä aiheutuu naisille.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

13

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Arne Gericke, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Mlinar, Marijana Petir, Terry Reintke, Ángela Vallina, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Eleonora Forenza, Edouard Martin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Marie-Christine Arnautu, Jane Collins, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Axel Voss, Tiemo Wölken

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

13

+

ALDE

Angelika Mlinar

GUE/NGL

Malin Björk, Eleonora Forenza, Ángela Vallina

PPE

Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Axel Voss, Elissavet Vozemberg-Vrionidi

S&D

Maria Arena, Vilija Blinkevičiūtė, David Martin, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Tiemo Wölken

Verts/ALE

Terry Reintke

3

-

ECR

Arne Gericke

EFDD

Jane Collins

ENF

Marie-Christine Arnautu

2

0

PPE

Marijana Petir, Anna Záborská

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

6

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Siegfried Mureşan, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Urmas Paet, Pina Picierno, Răzvan Popa, Paul Rübig, Jordi Solé, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Monika Vana, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Marco Zanni, Stanisław Żółtek

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Anneli Jäätteenmäki, Andrey Novakov, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Marie-Pierre Vieu, Auke Zijlstra


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Gérard Deprez, Anneli Jäätteenmäki, Urmas Paet

GUE/NGL

Liadh Ní Riada

PPE

Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov Jan Olbrycht, Paul Rübig, Patricija Šulin, Inese Vaidere, Tomáš Zdechovský

S&D

Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, John Howarth, Pina Picierno, Răzvan Popa, Manuel dos Santos, Isabelle Thomas, Derek Vaughan, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

Verts/ALE

Jordi Solé, Indrek Tarand, Monika Vana

6

-

ECR

Bernd Kölmel

EFDD

Jonathan Arnott

ENF

Marco Zanni, Auke Zijlstra, Stanisław Żółtek

NI

Eleftherios Synadinos

2

0

ECR

Richard Ashworth

GUE/NGL

Marie-Pierre Vieu

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus