Menettely : 2016/0381(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0314/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0314/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 17/04/2018 - 6.8

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0099

MIETINTÖ     ***I
PDF 1120kWORD 155k
18.10.2017
PE 603.067v02-00 A8-0314/2017

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU muuttamisesta

(COM(2016)0765 – C8-0499/2016 – 2016/0381(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Bendt Bendtsen

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU muuttamisesta

(COM(2016)0765 – C8-0499/2016 – 2016/0381(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0765),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0499/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Alankomaiden parlamentin ylä- ja alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. huhtikuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 13. heinäkuuta 2017 antaman lausunnon(2),

  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0314/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Unioni on sitoutunut kestävään, kilpailukykyiseen, varmaan ja vähähiiliseen energiajärjestelmään. Vuoteen 2030 ulottuvissa energiaunionia ja energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevissa puitteissa vahvistetaan EU:n kunnianhimoiset sitoumukset vähentää kasvihuonekaasupäästöjä edelleen (vähintään 40 %:n vähennys vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna), lisätä käytettävän uusiutuvan energian osuutta (vähintään 27 %) ja säästää energiaa vähintään 27 prosenttia (tavoitteita tarkastellaan uudelleen pitäen mielessä, että pyrkimyksenä on saavuttaa EU:n tasolla 30 %10) sekä lisätä Euroopan energian toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja kestävyyttä.

(1)  Unioni on sitoutunut kestävään, kilpailukykyiseen, varmaan ja vähähiiliseen energiajärjestelmään ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun. Vuoteen 2030 ulottuvissa energiaunionia ja energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevissa puitteissa vahvistetaan EU:n kunnianhimoiset sitoumukset vähentää kasvihuonekaasupäästöjä edelleen (80–95 %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verrattuna), lisätä käytettävän uusiutuvan energian osuutta [uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun (COD (2016)0382)] direktiivin .../2018/EU mukaisesti ja säästää energiaa direktiivin 2012/27/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä .../2018/EU [COD 2016/0376], mukaisesti sekä lisätä Euroopan energian toimitusvarmuutta, kilpailukykyä, kohtuuhintaisuutta ja kestävyyttä.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Unioni on sitoutunut kehittämään varman, kilpailukykyisen ja vähähiilisen energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä12. Tämän päämäärän saavuttamiseksi jäsenvaltiot ja investoijat tarvitsevat välitavoitteita, joilla varmistetaan rakennusten muuttaminen vähähiilisiksi vuoteen 2050 mennessä. Vähähiilisen rakennuskannan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä välitavoitteet, jotta saavutetaan vuodelle 2030 asetetut keskipitkän aikavälin ja vuodelle 2050 asetetut pitkän aikavälin tavoitteet.

(6)  Unioni on sitoutunut kehittämään varman, kilpailukykyisen ja vähähiilisen energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on välttämätöntä, että nykyinen rakennuskanta, joka aiheuttaa noin 36 prosenttia unionin hiilidioksidipäästöistä, on erittäin energiatehokas ja että se muutetaan vähähiiliseksi siten, että rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia vuoteen 2050 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi haettava kustannustehokasta tasapainoa energiahuollon vähähiilisyyden toteuttamisen ja energian loppukulutuksen vähentämisen välillä. Tätä varten jäsenvaltioilla ja investoijilla on oltava toimintapolitiikkansa ja investointipäätöstensä pohjaksi selkeä visio, johon sisältyvät tarkasti määritellyt energiatehokkuutta koskevat kansalliset välitavoitteet ja toimet vuodelle 2030 asetettujen lyhyen aikavälin, vuodelle 2040 asetettujen keskipitkän aikavälin ja vuodelle 2050 asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi.

__________________

 

12 Tiedonanto Energia-alan etenemissuunnitelma 2050 (KOM(2011) 885 lopullinen).

 

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Vähähiiliseen rakennuskantaan siirtymistä koskevissa unionin toimissa on otettava huomioon vuonna 2015 tehty Pariisin ilmastosopimus, joka hyväksyttiin ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21). Kun otetaan huomioon, että lähes 50 prosenttia unionin loppuenergiasta käytetään lämmitykseen ja jäähdytykseen, ja tästä 80 prosenttia käytetään rakennuksissa, unionin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen riippuu vahvasti EU:n pyrkimyksistä uudistaa rakennuskantaansa asettamalla etusijalle energiatehokkuus ja energiansäästö, soveltamalla täysimääräisesti energiatehokkuus etusijalle -periaatetta sekä varmistamalla uusiutuvien energialähteiden tehokas käyttöönotto.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU13 säädetyt pitkän aikavälin strategioita koskevat säännökset olisi siirrettävä direktiiviin 2010/31/EU, johon ne sopivat johdonmukaisemmin.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU säädetyt pitkän aikavälin strategioita koskevat säännökset olisi siirrettävä direktiiviin 2010/31/EU, johon ne sopivat johdonmukaisemmin, ja niitä olisi päivitettävä siten, että niistä käyvät ilmi erittäin energiatehokasta ja vähähiilistä rakennuskantaa koskevat tavoitteet. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat ja peruskorjaukset, joita niiden myötä tehdään, lisäävät kasvua ja kilpailukykyä luomalla paikallisia työpaikkoja, joita ei voida ulkoistaa, ja tarjoavat kansalaisille energiatehokkaita, terveitä ja turvallisia rakennuksia.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Jotta helpotetaan unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden kustannustehokasta saavuttamista sekä rakennusten kustannustehokasta peruskorjausta, kansallisiin pitkän aikavälin peruskorjausstrategioihin olisi sisällytettävä terveyden edistämistä ja sisäilman parantamista koskevia näkökohtia, mukaan lukien asbestin ja muiden haitallisten aineiden poistaminen peruskorjauksen yhteydessä, haitallisten aineiden laittoman poistamisen estäminen ja voimassa olevien säädösten, kuten direktiivin 2009/148/EY1 a ja direktiivin (EU) 2016/22841 b noudattamisen helpottaminen.

 

__________________

 

1 a  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/148/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä.

 

1 b  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 b)  Jotta rakennuskannasta voidaan tehdä erittäin energiatehokas ja vähähiilinen ja jotta varmistetaan, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla saavutetaan tarvittavaa edistymistä erityisesti lisäämällä pitkälle meneviä peruskorjauksia, jäsenvaltioiden olisi annettava selkeät ohjeet ja hahmoteltava mitattavissa olevat, kohdennetut toimet, jotka koskevat muun muassa energiatehokkuudeltaan heikoimpia kansallisen rakennuskannan osia, energiaköyhiä kuluttajia, sosiaalisia vuokra-asuntoja ja kotitalouksia, joiden ongelmana ovat jakautuneet kannustimet, ja joissa otetaan huomioon kohtuuhintaisuus. Kansallisen vuokra-asuntokannan tarvittavien parannusten tukemiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi harkittava vuokra-asuntojen osalta tietynasteista energiatehokkuutta koskevien, energiatehokkuustodistusten mukaisten vaatimusten käyttöönottoa tai niiden soveltamisen jatkamista.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 c)  Kun otetaan huomioon komission tekemä vaikutustenarviointi, jonka mukaan unionin energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaasti keskimäärin 3 prosenttia rakennuskannasta olisi peruskorjattava, jäsenvaltioiden olisi esitettävä odotetut tuloksensa ja panoksensa [X] prosentin yleisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä direktiivin 2012/27/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä .../2018/EU [COD 2016/0376], mukaisesti ottaen huomioon, että kun energiansäästöjä lisätään yhdellä prosentilla, kaasuntuonti vähenee 2,6 prosenttia, mikä edistää aktiivisesti unionin energiaomavaraisuutta.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 d)  Nykyisen rakennuskannan pitkälle menevää peruskorjausta koskevat kunnianhimoiset tavoitteet luovat miljoonia työpaikkoja unioniin ja etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on tarpeen luoda selkeä yhteys kansallisten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden ja rakennus- ja energiatehokkuusalan osaamisen kehittämistä ja koulutusta edistävien asianmukaisten aloitteiden välille.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Digitaalisia sisämarkkinoita ja energiaunionia koskevat ohjelmat olisi linjattava toisiinsa nähden ja niillä olisi pyrittävä samoihin tavoitteisiin. Energiajärjestelmien digitalisointi muuttaa nopeasti energiaympäristöä, olipa kyseessä sitten uusiutuvien energialähteiden integrointi älykkäisiin verkkoihin tai älykkäitä verkkoja varten valmiit rakennukset. Rakennussektorin digitalisoimiseksi olisi tarjottava kohdennettuja kannustimia, jotta voitaisiin edistää älykkäitä verkkoja varten valmiita järjestelmiä ja digitaalisia ratkaisuja rakennusympäristössä.

(8)   Digitaalisia sisämarkkinoita ja energiaunionia koskevat ohjelmat olisi linjattava toisiinsa nähden ja niillä olisi pyrittävä samoihin tavoitteisiin. Energiajärjestelmien digitalisointi muuttaa nopeasti energiaympäristöä, olipa kyseessä sitten uusiutuvien energialähteiden integrointi älykkäisiin verkkoihin tai älykkäitä verkkoja varten valmiit rakennukset. Tämä tarjoaa uusia energiansäästömahdollisuuksia tarjoamalla kuluttajille täsmällisempää tietoa kulutustottumuksistaan ja parantamalla verkonhaltijan mahdollisuuksia hallinnoida verkkoa. Rakennussektorin digitalisoimiseksi ja älykkäiden kaupunkien järjestelmällisen kehittämisen edistämiseksi olisi tarjottava kohdennettuja kannustimia, jotta voitaisiin edistää sopivia älykkäitä verkkoja varten valmiita järjestelmiä ja digitaalisia ratkaisuja rakennusympäristössä, ja samalla olisi otettava huomioon digitaaliteknologiaan vähemmän perehtyneet kuluttajat. Tällaisissa kannustimissa olisi otettava huomioon unionin yhteenliitettävyystavoitteet ja tavoitteet ottaa käyttöön suuren kapasiteetin viestintäverkkoja, jotka ovat edellytys älytalojen toiminnalle ja yhteisöjen tehokkaalle verkottumiselle, ja varmistettava, että tällaisten verkkojen kehittämistä ei hankaloiteta yhteenliitettävyyttä mahdollisesti haittaavilla rakennusratkaisuilla.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Jotta voidaan mukauttaa tätä direktiiviä teknisen edistyksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti asetuksen täydentämiseksi määrittelemällä älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori ja mahdollistamalla sen täytäntöönpano. Älykkäitä ratkaisuja koskevaa indikaattoria olisi käytettävä mittaamaan rakennusten kykyä hyödyntää tietotekniikka- ja sähköjärjestelmiä toiminnan optimoimiseksi ja sähköverkossa toimimiseksi. Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori lisää rakennusten omistajien ja asukkaiden parissa tietoisuutta rakennusten teknisten järjestelmien automatisoinnin ja sähköisen valvonnan arvosta ja lisää asukkaiden luottamusta siihen, että uusilla toiminnoilla saadaan tosiasiallisia säästöjä.

(9)  Jotta voidaan mukauttaa tätä direktiiviä teknisen edistyksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti direktiivin täydentämiseksi määrittelemällä älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori ja mahdollistamalla sen täytäntöönpano tässä direktiivissä esitetyn menetelmän mukaisesti. Älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin olisi oltava johdonmukainen energiatehokkuustodistusten kanssa, ja sitä olisi käytettävä mittaamaan rakennusten kykyä hyödyntää tietotekniikka- ja sähköjärjestelmiä toiminnan, tehokkuuden ja asumismukavuuden optimoimiseksi ja sähköverkossa toimimiseksi. Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori lisää rakennusten omistajien ja asukkaiden parissa tietoisuutta rakennusten teknisten järjestelmien automatisoinnin ja sähköisen valvonnan arvosta ja lisää asukkaiden luottamusta siihen, että uusilla toiminnoilla saadaan tosiasiallisia säästöjä.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Myös innovointi ja uusi teknologia mahdollistavat sen, että rakennukset voivat tukea yleistä vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Rakennuksia voidaan esimerkiksi hyödyntää kehitettäessä infrastruktuuria, jota tarvitaan sähköajoneuvojen älykästä latausta varten, ja ne voivat myös tarjota haluttaessa jäsenvaltioille perustan autojen akkujen käyttämiseksi voimanlähteenä. Tämän tavoitteen huomioon ottamiseksi rakennusten teknisten järjestelmien määritelmää olisi laajennettava.

(10)  Myös innovointi ja uusi teknologia mahdollistavat sen, että rakennukset voivat tukea yleistä vähähiiliseen talouteen siirtymistä, myös liikennealalla. Rakennuksia voidaan esimerkiksi hyödyntää kehitettäessä infrastruktuuria, jota tarvitaan sähköajoneuvojen älykkään latauksen käyttöönottoa varten, ja ne voivat myös tarjota haluttaessa jäsenvaltioille perustan autojen akkujen käyttämiseksi voimanlähteenä. Tämän tavoitteen huomioon ottamiseksi rakennusten teknisten järjestelmien määritelmää olisi laajennettava.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)  Kaapeloinnin ja putkituksen valmistelun myötä latauspisteitä voidaan ottaa tarvittaessa nopeasti käyttöön. Jäsenvaltioiden olisi siksi varmistettava, että sähköistä liikkuvuutta kehitetään tasapainoisesti ja kustannustehokkaasti. Erityisesti suoritettaessa laajamittaista korjausta, joka koskee sähköinfrastruktuuria, olisi valmisteltava kaapelointi ja putkitus, jotta varmistetaan direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettu riittävä kaapelointi, putkitus ja sähkövoima latauspisteiden pysäköintipaikoille asentamista varten.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 b)  Selkeä visio vähähiilisestä rakennuskannasta vuoteen 2050 mennessä edellyttää kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista. Kun energiankäyttö saatetaan lähemmäs nollaa, rakennukseen koko sen elinkaaren aikana käytetyn energian osuudesta tulee yhä merkittävämpi rakennusten koko elinkaaren osalta. Tulevaan visioon vähähiilisestä rakennuskannasta olisi sisällyttävä rakennukseen koko sen elinkaaren aikana käytetty energia. Puurakentaminen on näin ollen myönteistä ilmaston kannalta.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 c)  Olisi edistettävä sellaisten uusien ratkaisujen tutkimusta ja testausta, joilla voidaan optimoida historiallisten rakennusten ja kohteiden energiatehokkuus siten, että turvataan samalla kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 d)  Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon, että innovointi ja uusi teknologia edellyttävät investointien lisäämistä koulutukseen ja osaamiseen, joita tarvitaan uuden teknologian käyttöönottoon.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 e)  Tässä direktiivissä tuskin voidaan ennakoida sähköistä liikkuvuutta, rakennuksia tai älykkäitä järjestelmiä koskevaa kehitystä ja innovointia. Tämän vuoksi koko direktiivissä olisi sovellettava teknologianeutraaliuden periaatetta.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 f)  Luontoa hyödyntävät ratkaisut, kuten hyvin suunnitellut katuistutukset sekä viherkatot ja -seinät, jotka eristävät ja varjostavat rakennuksia, vähentävät energiantarvetta pienentämällä lämmityksen ja jäähdytyksen tarvetta ja parantamalla rakennuksen energiatehokkuutta.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 g kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 g)  Tässä direktiivissä esitetyt sähköisen liikkuvuuden infrastruktuuria koskevat vaatimukset olisi otettava osaksi jäsenvaltioiden kokonaisvaltaista strategista kaupunkisuunnittelua, jotta edistetään turvallisia ja kestäviä vaihtoehtoisia liikennemuotoja ja otetaan käyttöön johdonmukainen lähestymistapa sähköiseen infrastruktuuriin esimerkiksi tarjoamalla pysäköinti-infrastruktuuria sähköpyörille ja liikuntarajoitteisille henkilöille.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kaksi säännösjoukkoa, joiden tavoite voitaisiin saavuttaa tehokkaammin nykytilanteeseen verrattuna. Ensinnäkin velvoitteesta, jonka mukaan erittäin tehokkaista vaihtoehtoisista järjestelmistä on tehtävä toteutettavuustutkimus ennen rakennustöiden aloittamista, on tullut kohtuuttoman työläs. Toiseksi havaittiin, että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksiin liittyvillä säännöksillä ei ole onnistuttu riittävällä ja tehokkaalla tavalla varmistamaan näiden teknisten järjestelmien alkuvaiheen ja ylläpidettyä energiatehokkuutta. Tällä hetkellä ei harkita riittävällä tavalla edes edullisia teknisiä ratkaisuja, joiden takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt, kuten lämmitysjärjestelmän hydraulinen tasapainottaminen ja lämmönsäätöventtiilien asentaminen/vaihtaminen. Tarkastuksiin liittyviä säännöksiä muutetaan, jotta varmistetaan tarkastusten paremmat tulokset.

(11)  Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin säännöksiä, joiden tavoite voitaisiin saavuttaa tehokkaammin nykytilanteeseen verrattuna. Havaittiin, että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksiin liittyvillä säännöksillä ei ole onnistuttu riittävällä ja tehokkaalla tavalla varmistamaan näiden teknisten järjestelmien alkuvaiheen ja ylläpidettyä energiatehokkuutta. Tällä hetkellä ei myöskään harkita riittävällä tavalla edullisia teknisiä ratkaisuja, joiden takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt, kuten lämmitysjärjestelmän hydraulinen tasapainottaminen ja lämmönsäätöventtiilien asentaminen/vaihtaminen, ja niitä olisi tutkittava tarkemmin esimerkiksi ratkaisuina, joilla voidaan tukea energiaköyhiä kuluttajia. Tarkastuksiin liittyviä säännöksiä muutetaan, jotta varmistetaan tarkastusten paremmat tulokset.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ennen uusien rakennusten rakentamisen aloittamista otetaan huomioon erittäin tehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus. Tällaisia järjestelmiä voisivat olla esimerkiksi uusiutuvista lähteistä tai jätelämmöstä peräisin olevan energian käyttöön perustuvat hajautetut energiahuoltojärjestelmät, yhteistuotanto sekä kauko- tai aluelämmitys- tai ‑jäähdytys ja lämpöpumput.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 b)  WHO:n vuoden 2009 suuntaviivoissa todetaan sisäilman laadun osalta, että energiatehokkaammat rakennukset lisäävät asumismukavuutta ja asukkaiden hyvinvointia ja parantavat terveyttä. Kylmäsillat, riittämätön eristys ja ilman suunnittelemattomat kulkeutumisreitit voivat laskea pintalämpötilat alle ilman kastepisteen ja aiheuttaa kosteutta. Siksi on välttämätöntä varmistaa rakennuksen, mukaan lukien parvekkeet, ikkunat, katot, seinät, ovet ja lattiat, täydellinen ja yhtenäinen eristys.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Erityisesti suuremmissa laitoksissa rakennusten automatisointi ja teknisten järjestelmien sähköinen seuranta ovat osoittautuneet tarkastusten tehokkaiksi korvikkeiksi. Tällaisten laitteiden asennusta olisi pidettävä kaikkein kustannustehokkaimpana vaihtoehtona tarkastuksille suurissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja tietyn kokoisissa usean asunnon asuinrakennuksissa, joissa niiden takaisinmaksuaika on alle kolme vuotta. Tämän vuoksi poistetaan nykyinen mahdollisuus valita vaihtoehtoisia toimenpiteitä. Pienemmissä laitoksissa asentajien antamilla asiakirjoilla ja näiden tietojen rekisteröinnillä energiatehokkuustodistusten tietokantoihin helpotetaan sen todentamista, että kaikille rakennusten teknisille järjestelmille asetettuja vähimmäisvaatimuksia noudatetaan, ja vahvistetaan energiatehokkuustodistusten roolia. Lisäksi nykyiset säännölliset turvallisuustarkastukset ja huollot antavat edelleen mahdollisuuden tarjota suoraa neuvontaa energiatehokkuuden parantamiseksi.

(12)  Rakennusten automatisoinnilla, tilahallinnolla ja teknisten järjestelmien sähköisellä seurannalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa kustannustehokkaasti merkittäviä energiansäästöjä sekä kuluttajien että yritysten kannalta. Erityisesti suuremmissa laitoksissa rakennusten automatisointi ja teknisten järjestelmien sähköinen seuranta ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja voivat joissakin tapauksissa korvata tarkastuksia suurissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja tietyn kokoisissa usean asunnon asuinrakennuksissa, joissa niiden takaisinmaksuaika on alle kolme vuotta, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa toimia saatujen tietojen perusteella, mikä ajan myötä tuottaa energiansäästöjä. Tämän vuoksi poistetaan nykyinen mahdollisuus valita vaihtoehtoisia toimenpiteitä. Olisi kuitenkin oltava mahdollista vapauttaa tarkastusvaatimuksesta tekniset järjestelmät, jotka kuuluvat nimenomaisesti johonkin energiapalveluyrityksiä (ESCO) koskevaan ohjelmaan. Päällekkäisten tarkastusten välttämiseksi tästä vaatimuksesta olisi vapautettava laitokset, joiden toimintaa hoitaa yleishyödyllisestä palvelusta tai verkosta vastaava operaattori ja joihin kohdistuu järjestelmätason tarkastuksia. Pienemmissä laitoksissa asentajien antamilla asiakirjoilla ja näiden tietojen rekisteröinnillä energiatehokkuustodistusten tietokantoihin helpotetaan sen todentamista, että kaikille rakennusten teknisille järjestelmille asetettuja vähimmäisvaatimuksia noudatetaan, ja vahvistetaan energiatehokkuustodistusten roolia. Lisäksi nykyiset säännölliset turvallisuustarkastukset ja huollot antavat edelleen mahdollisuuden tarjota suoraa neuvontaa energiatehokkuuden parantamiseksi.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamisella edistetään myös terveellisen sisäympäristön saavuttamista, myös poistamalla asbestia ja muita haitallisia aineita ja ehkäisemällä homeen kaltaisia ongelmia, ja turvataan erityisesti paloturvallisuuteen ja seismiseen turvallisuuteen liittyvät rakennusten perustavanlaatuiset turvallisuusrakenteet.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 b)  On tärkeää varmistaa, että rakennusten energiatehokkuuden parantamista koskevat toimenpiteet eivät kohdistu pelkästään rakennuksen vaippaan, vaan niiden olisi katettava kaikki rakennusosat ja rakennuksen tekniset järjestelmät.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Jotta voidaan varmistaa energiatehokkuuteen liittyvien taloudellisten toimenpiteiden paras mahdollinen hyödyntäminen rakennusten peruskorjauksissa, ne olisi yhdistettävä peruskorjauksen tasoon, joka olisi arvioitava vertaamalla energiatehokkuustodistuksia ennen peruskorjausta ja sen jälkeen.

(13)  Jotta voidaan varmistaa energiatehokkuuteen liittyvien julkisten taloudellisten toimenpiteiden paras mahdollinen hyödyntäminen rakennusten peruskorjauksissa, ne olisi yhdistettävä peruskorjauksen tasoon ja niillä olisi edistettävä kokonaisvaltaisia peruskorjauksia, koska näin varmistetaan parhaiten korkea energiatehokkuus ja parempi asumismukavuus. Tällaisia peruskorjauksia olisi arvioitava vertaamalla energiatehokkuustodistuksia ennen peruskorjausta ja sen jälkeen, jos se on oikeasuhteista peruskorjauksen laajuuteen nähden, tai käyttämällä vastaavia asianmukaisia ja oikeasuhteisia dokumentointimenetelmiä.

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a)  Rahoitusmekanismeilla ja kannustimilla olisi oltava keskeinen asema kansallisissa pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa, ja jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti edistettävä niitä esimerkiksi helpottamalla energiatehokkuuden parantamiseen annettavia asuntolainoja koskevien vaatimusten soveltamista sertifioituihin energiatehokkuutta parantaviin rakennusten peruskorjauksiin, edistämällä viranomaisten investointeja energiatehokkaaseen rakennuskantaan, muun muassa selkeyttämällä julkisia investointeja koskevia tilinpitovaatimuksia, ja tarjoamalla kuluttajille helposti saatavilla olevia ja avoimia välineitä, joiden avulla he saavat neuvoja rakennusten energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten rahoitusvaihtoehdoista.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 b)  Energiatehokkaiden uusien rakennusten sekä rakennuskannan energiatehokkuutta parantavien toimien rahoitukseen käytettävien mekanismien olisi oltava peräisin yksityisistä, yksityisen ja julkisen sektorin yhteisistä sekä julkisista lähteistä. Yksityisten investointien osalta rakennuskannan nykyaikaistamista koskevien investointien riskiä olisi pienennettävä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet olisi erityisesti otettava huomioon julkisten rakennusten energiatehokkuustoimien osalta, jotta voidaan pienentää pienempien ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevien kaupunkien, alueiden ja jäsenvaltioiden taloudellista rasitetta. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava energiatehokkuustoimiin erityisesti sosiaalisissa vuokra-asunnoissa ja heikoimmassa asemassa olevien markkinatoimijoiden asunnoissa julkisella rahoitustuella, johon voitaisiin käyttää unionin varoja.

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 c)  Jos energiatehokkuustodistus osoittaa rakennuksen energiatehokkuuden parantuneen, todistuksen kustannukset olisi voitava sisällyttää asianomaisen jäsenvaltion tarjoamaan kannustimeen.

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Rahoituksen saatavuus helpottuu, kun käytettävissä on korkealaatuisia tietoja. Sen vuoksi julkisista rakennuksista, joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m², olisi ilmoitettava niiden tosiasiallinen energiankulutus.

(14)  Rahoituksen saatavuus helpottuu, kun käytettävissä on korkealaatuisia tietoja. Sen vuoksi valtion, alueen tai kunnan omistuksessa olevista tai yksityisessä omistuksessa olevista julkiseen käyttöön tarkoitetuista julkisista rakennuksista, joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m², olisi ilmoitettava niiden tosiasiallinen energiankulutus.

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Tämänhetkistä energiatehokkuustodistusten riippumatonta valvontajärjestelmää olisi vahvistettava sen varmistamiseksi, että todistukset ovat hyvälaatuisia ja että niitä voidaan käyttää vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen ja tilastojen tuottamiseen alueellisista/kansallisista rakennuskannoista. Rakennuskannasta tarvitaan korkealaatuisia tietoja, jotka voitaisiin osittain tuottaa energiatehokkuustodistusten rekistereistä tai tietokannoista, joita lähes kaikki jäsenvaltiot ovat kehittämässä ja joita ne hallinnoivat.

(15)  Tämänhetkistä energiatehokkuustodistusten riippumatonta valvontajärjestelmää olisi vahvistettava sen varmistamiseksi, että todistukset ovat hyvälaatuisia ja että niitä voidaan käyttää vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen ja yhdenmukaisten tilastojen tuottamiseen paikallisista/alueellisista/kansallisista rakennuskannoista. Rakennuskannasta tarvitaan korkealaatuisia tietoja, jotka voitaisiin osittain tuottaa energiatehokkuustodistusten rekistereistä tai tietokannoista, joita lähes kaikki jäsenvaltiot ovat kehittämässä ja joita ne hallinnoivat.

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Rakennusten energiatehokkuutta koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi energiatehokkuustodistusten avoimuutta olisi parannettava varmistamalla, että kaikki laskelmiin tarvittavat parametrit esitetään ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti sekä sertifiointivaatimusten että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten osalta. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet esimerkiksi sen varmistamiseksi, että rakennusten asennettujen, vaihdettujen tai päivitettyjen teknisten järjestelmien energiatehokkuus dokumentoidaan rakennuksen sertifiointia ja vaatimusten noudattamisen tarkastamista varten.

(16)  Rakennusten energiatehokkuutta koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi energiatehokkuustodistusten avoimuutta olisi parannettava varmistamalla, että kaikki laskelmiin tarvittavat parametrit esitetään ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti sekä sertifiointivaatimusten että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten osalta. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet esimerkiksi sen varmistamiseksi, että rakennusten asennettujen, vaihdettujen tai päivitettyjen teknisten järjestelmien energiatehokkuus dokumentoidaan rakennuksen sertifiointia ja vaatimusten noudattamisen tarkastamista varten.

 

Energiatehokkuustodistusjärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi komission olisi tämän direktiivin soveltamista tarkastellessaan arvioitava, onko energiatehokkuustodistuksia tarpeen yhtenäistää edelleen.

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a)  Euroopan standardointikomitean (CEN) rakennusten energiatehokkuudesta annettua direktiiviä varten antamien, nyt lopullisten standardien tunnustaminen, tunnetuksi tekeminen ja soveltaminen jäsenvaltioissa voisi vaikuttaa myönteisesti tämän direktiivin tarkistamiseen.

Tarkistus    33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Lähes nollaenergiarakennuksista 29 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa komission suosituksessa (EU) 2016/1318 esitettiin, miten direktiivin täytäntöönpanolla voitaisiin samaan aikaan varmistaa rakennuskannan parantaminen ja siirtyminen kestävämpään energiahuoltoon, mikä tukee myös lämmitystä ja jäähdytystä koskevaa strategiaa. Jotta voidaan varmistaa asianmukainen täytäntöönpano, rakennusten energiatehokkuuden laskemiseen tarkoitettujen yleisten puitteiden päivittämistä olisi tuettava Euroopan standardointikomitean (CEN) toimilla, joita se toteuttaa Euroopan komission toimeksiannon M/480 nojalla.

(17)  Lähes nollaenergiarakennuksista 29 päivänä heinäkuuta 2016 annetussa komission suosituksessa (EU) 2016/1318 esitettiin, miten direktiivin täytäntöönpanolla voitaisiin samaan aikaan varmistaa rakennuskannan parantaminen ja siirtyminen kestävämpään energiahuoltoon, mikä tukee myös lämmitystä ja jäähdytystä koskevaa strategiaa. Jotta voidaan varmistaa asianmukainen täytäntöönpano, rakennusten energiatehokkuuden laskemiseen tarkoitettujen yleisten puitteiden päivittämistä olisi tuettava Euroopan standardointikomitean (CEN) toimilla, joita se toteuttaa Euroopan komission toimeksiannon M/480 nojalla. Rakennusten energiatehokkuuden laskennassa olisi pyrittävä optimaaliseen energiatehokkuuteen energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti. Energiatehokkuus olisi ilmaistava numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kWh/m2/vuosi), jota jäsenvaltioiden olisi täydennettävä numeerisella indikaattorilla, joka kuvaa koko rakennuksen kokonaisenergiantarvetta.

Tarkistus    34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli vähentää tarvittavaa energiaa, jotta saavutetaan rakennusten tyypilliseen käyttöön liittyvä energiantarve. Direktiivin tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tason toimilla, koska näin taataan yhteisten tavoitteiden, yhteisymmärryksen ja poliittisten pyrkimysten johdonmukaisuus. Unioni toteuttaa sen vuoksi toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(19)  Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli vähentää tarvittavaa energiaa, jotta saavutetaan rakennusten tyypilliseen käyttöön liittyvä energiantarve, vaan ne voidaan yhteisten tavoitteiden, yhteisymmärryksen ja poliittisten pyrkimysten johdonmukaisuuden takaamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä direktiivissä kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden kansallisia erityispiirteitä ja eroja sekä niiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohdan mukaista toimivaltaa. Lisäksi direktiivin tavoitteena on mahdollistaa parhaiden käytäntöjen jakaminen, jotta edistetään erittäin energiatehokkaaseen rakennuskantaan siirtymistä unionissa.

Tarkistus    35

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

1 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

-1.  Lisätään 1 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

 

”Jäsenvaltiot voivat soveltaa rakennusten yleistä energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia yksittäisen rakennuksen sijaan kokonaiseen alueeseen mahdollistaakseen yhdennetyn lähestymistavan alueen energia- ja liikennejärjestelmään kokonaisvaltaisen kunnostuskorjausjärjestelmän puitteissa edellyttäen, että kukin rakennus täyttää yleistä energiatehokkuutta koskevan vähimmäisvaatimuksen.”

Tarkistus    36

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.  ’rakennuksen teknisillä järjestelmillä’ tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa;”;

3.  ’rakennuksen teknisillä järjestelmillä’ tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, sisäilman laadun hallintaan, veden lämmitykseen, kiinteisiin sisä- ja ulkovalaistusjärjestelmiin, aurinkosuojaukseen, hisseihin ja liukuportaisiin, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, rakennuksen tietojen siirtoon ja varastointiin, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon ja -varastointiin, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa;”;

Tarkistus    37

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EY

2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

 

”3 a)  ’kynnyspisteellä’ tarkoitetaan esimerkiksi kustannusvaikuttavuuden, kustannustehokkuuden tai häiriön näkökulmasta otollista hetkeä rakennuksen elinkaaren aikana energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten toteuttamiseen;”

Tarkistus    38

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.  Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

 

”3 b)  ’rakennuksen peruskorjauspassilla’ tarkoitetaan laatuvaatimuksiin perustuvaa pitkän aikavälin suunnitelmaa, joka laaditaan energiakatselmuksen pohjalta ja jossa esitetään toimenpiteet ja peruskorjaukset, jotka parantaisivat tietyn rakennuksen energiatehokkuutta;”

Tarkistus    39

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 c alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 1 kohta – 3 c alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 c.  Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

 

”3 c)   ’rakennuksen automaatio- ja valvontajärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka sisältää kaikki tuotteet, ohjelmistot ja tekniset palvelut, joita tarvitaan automaattisessa valvonnassa, mukaan lukien lukitukset, seuranta ja optimointi, sekä toiminnassa, ihmisen suorittamissa toimissa ja hallinnassa, jotta tekniset rakennusjärjestelmät toimivat energiatehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisesti;”

Tarkistus    40

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 d alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 1 kohta – 3 d alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 d.  Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

 

”3 d)  ’passiiviosalla’ tarkoitetaan rakennuksen vaipan osaa tai muuta osaa, joka on osa passiivitekniikkaa, jolla pyritään pienentämään lämmitykseen tai jäähdytykseen käytettävän energian tarvetta, vähentämään energian käyttöä valaistukseen ja ilmanvaihtoon ja lisäämään näin mukavuutta lämpötilan ja visuaalisuuden osalta;”

Tarkistus    41

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 e alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 1 kohta – 17 alakohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

1 e.  Korvataan 2 artiklan 17 alakohta seuraavasti:

”17.  ”nimellisteholla” tarkoitetaan valmistajan vahvistamaa ja takaamaa suurinta mahdollista kilowatteina ilmaistua lämpötehoa, joka voidaan jatkuvassa käytössä tuottaa valmistajan ilmoittamalla hyötysuhteella;

”17.  ’nimellisteholla’ tarkoitetaan valmistajan vahvistamaa ja takaamaa suurinta mahdollista kilowatteina ilmaistua lämpötehoa, joka voidaan jatkuvassa käytössä tuottaa valmistajan ilmoittamalla hyötysuhteella ja jossa

 

a)  ’täyskuormalla’ tarkoitetaan rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja veden lämmitykseen käytettävien rakennuksen teknisten järjestelmien enimmäiskapasiteettitarvetta; ja

 

b)  ’osakuormalla’ tarkoitetaan täyskapasiteetin osaa, joka kuvaa keskimääräisiä toimintaoloja;”

Tarkistus    42

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 f alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 f.  Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

 

”19 a)  ’vähähiilisellä rakennuskannalla’ tarkoitetaan rakennuskantaa, jonka energiatehokkuus on lähes nollaenergiarakennusten tasolla ja mahdollisimman korkea.”

Tarkistus    43

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  Artiklan 1 kohdan muodostaa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU16 4 artikla, sen viimeistä alakohtaa lukuun ottamatta;

a)  Lisätään 1 kohta seuraavasti:

 

”1.   Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin strategia sekä julkisten että yksityisten asuinrakennusten ja kaupallisten rakennusten kansallisen kannan muuntamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi rakennuskannaksi vuoteen 2050 mennessä. Strategian on sisällettävä toimia, joilla saadaan liikkeelle investointeja vuodeksi 2050 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien peruskorjausten edistämiseksi. Tähän strategiaan on sisällyttävä

 

a)  sellainen yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, joka sisältää asianmukaiset rakennustypologiat ja joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan;

 

b)  rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien teknologianeutraaleja peruskorjauksia edistävien kustannustehokkaiden lähestymistapojen ja toimien tunnistaminen ottaen huomioon asiaankuuluvat kynnyspisteet rakennuksen elinkaaren aikana;

 

c)  politiikat ja toimet, joilla edistetään rakennusten kustannustehokkaita pitkälle meneviä peruskorjauksia, mukaan lukien vaiheittaiset pitkälle menevät peruskorjaukset ja siirtyminen vähähiiliseen lämmitykseen ja jäähdytykseen, esimerkiksi ottamalla käyttöön rakennusten peruskorjauspassijärjestelmä;

 

d) politiikat ja toimet, joilla tuetaan kohdennettuja, kustannuksiltaan alhaisia energiatehokkuustoimia ja peruskorjauksia;

 

e)  politiikat ja toimet, jotka koskevat energiatehokkuudeltaan heikoimpia kansallisen rakennuskannan osia, energiaköyhiä kotitalouksia ja kotitalouksia, joiden ongelmana ovat jakautuneet kannustimet, sekä usean kotitalouden asuntoja, joissa peruskorjausten tekeminen on hankalaa, ja joissa otetaan huomioon kohtuuhintaisuus;

 

f)  politiikat ja toimet, jotka kohdistuvat kaikkiin julkisiin rakennuksiin, myös sosiaalisiin vuokra-asuntoihin;

 

g)  politiikat ja toimet, joilla pyritään vauhdittamaan teknologista siirtymää kohti älykkäitä rakennuksia ja tehokkaasti verkottuneita yhteisöjä sekä erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoa;

 

h)  yleiskatsaus kansallisista aloitteista, joilla edistetään rakennus- ja energiatehokkuusalan osaamista ja koulutusta sekä passiiviosia ja älykästä teknologiaa koskevaa koulutusta;

 

i)  tulevaisuudennäkymät yksityishenkilöiden, rakennusteollisuuden, julkisten laitosten, mukaan lukien kunnat, asunto-osuuskuntien ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi;

 

j)  tietoon perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja esimerkiksi terveyteen, turvallisuuteen ja ilmanlaatuun liittyvistä laajemmista hyödyistä.

 

Jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa on tuettava perustamalla jäsenneltyjä pysyviä sidosryhmäfoorumeita, joihin osallistuu paikallis- ja alueyhteisöjen edustajia, työmarkkinaosapuolia, mukaan lukien työntekijät, työnantajat, pienet ja keskisuuret yritykset ja rakennusala, sekä vähemmistöjen edustajia.

 

 

__________________

 

16 EUVL L 315, 14.11.2012, s. 13.

 

Tarkistus    44

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet.

”Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan erittäin energiatehokasta ja vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen sekä vuosiksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet ja mitattavissa olevat edistymisen indikaattorit.

Tarkistus    45

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden on esitettävä pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissaan, miten niiden välitavoitteet edistävät mahdollisuuksia saavuttaa unionin [X prosentin] energiatehokkuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä direktiivin 2012/27/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä .../2018/EU [COD 2016/0376], mukaisesti sekä unionin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus    46

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 2 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä.

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa on myös esitettävä pääpiirteissään asiaankuuluvat toimet, joilla edistetään energiaköyhyyden lieventämistä samalla kun tuetaan heikossa asemassa olevien kotitalouksien yhtäläisiä mahdollisuuksia hyödyntää rahoitusvälineitä energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin.

Tarkistus    47

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.  Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen investointipäätösten ohjaamiseksi jäsenvaltioiden on otettava käyttöön mekanismeja, joilla

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen investointipäätösten mahdollistamiseksi ja niiden ohjaamiseksi jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tai pidettävä yllä mekanismeja, joilla

a)  liitetään hankkeita yhteen, jotta investoijien on helpompi rahoittaa 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja peruskorjauksia;

a)  liitetään hankkeita yhteen muun muassa investointijärjestelyjen avulla, jotta investoijien on helpompi rahoittaa 1 kohdassa tarkoitettuja peruskorjauksia;

b)  vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta; ja

b)  vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan havaittuja riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta esimerkiksi soveltamalla sertifioitujen energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten yhteydessä käytettyyn vakuuskertoimeen alempaa riskipainotusta pääomavaatimusten osalta;

c)  hyödynnetään julkista rahoitusta, jotta houkuteltaisiin täydentäviä yksityisen sektorin investointeja tai voitaisiin puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin.”;

c)  hyödynnetään julkista rahoitusta, jotta houkuteltaisiin täydentäviä yksityisen sektorin investointeja muun muassa Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille -aloitteen puitteissa tai jotta voitaisiin puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin;

 

c a)  annetaan ohjeita investoinneista energiatehokkaaseen julkiseen rakennuskantaan ja selvennyksiä kirjanpitosääntöjen tulkintaan ESA 2010 -kehyksen puitteissa annettujen nykyisten Eurostatin ohjeiden ja selvennysten mukaisesti, jotta voidaan tukea kokonaisvaltaista lähestymistapaa viranomaisten investointeihin;

 

c b)  tuetaan hankekehittämisen avustamista sekä edistetään pienten ja keskisuurten yritysten ryhmittymien ja konsortioiden muodostamista, jotta mahdollistetaan pakettiratkaisujen tarjoaminen potentiaalisille asiakkaille; ja

 

c c)  otetaan käyttöön helposti saatavilla olevia ja avoimia neuvontavälineitä, kuten kuluttajille tarkoitettuja keskitettyjä asiointipisteitä ja energianeuvontapalveluja, joissa annetaan tietoa rakennusten energiatehokkuutta parantavista peruskorjauksista ja niitä varten käytettävissä olevista rahoitusvälineistä.

Tarkistus    48

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2a artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Komissio antaa jäsenvaltioille suosituksia, jotka perustuvat energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten toimivia julkisia ja yksityisiä rahoitusjärjestelmiä koskevien parhaiden käytäntöjen keräämiseen ja levittämiseen sekä tietoihin tavoista liittää yhteen pieniä energiatehokkuutta parantavia peruskorjaushankkeita. Lisäksi komissio antaa jäsenvaltioille suosituksia peruskorjausten taloudellisista kannustimista kuluttajan kannalta ottaen huomioon jäsenvaltioiden väliset erot kustannustehokkuudessa.

Tarkistus    49

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.  Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä pitkän aikavälin peruskorjausstrategian luonnoksesta kaikki sidosryhmät kattava julkinen kuuleminen, joka kestää vähintään kolme kuukautta, ennen kuin se toimittaa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa komissiolle. Kunkin jäsenvaltion on julkistettava julkisen kuulemisensa tulosten yhteenveto pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa liitteenä.

Tarkistus    50

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 c kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 c.  Kunkin jäsenvaltion on sisällytettävä yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevaan tilannekatsaukseensa yksityiskohtaiset tiedot pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa täytäntöönpanosta sekä suunnitelluista politiikoista ja toimista energiaunionin hallinnosta ... päivänä ...kuuta ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (2016/0375(COD)) [19 artiklan a alakohdan] mukaisesti.

Tarkistus    51

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  Poistetaan 1 kohdan toinen alakohta;

a)  Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

 

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen uusien rakennusten rakentamisen aloittamista otetaan huomioon mahdollisesti saatavilla olevien erittäin tehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus.”

Tarkistus    52

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

7 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4.  Poistetaan 7 artiklan viides alakohta;

4.  Korvataan 7 artiklan viides kohta seuraavasti:

 

”Kun on kyse rakennuksista, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että erittäin tehokkaat vaihtoehtoiset järjestelmät otetaan huomioon, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista, ja että kiinnitetään asianmukaista huomiota paloturvallisuuteen ja terveellisen sisäilmaston olosuhteiden edistämiseen.”

Tarkistus    53

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  Poistetaan 1 kohdan kolmas alakohta;

a)  Korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

 

”Jäsenvaltioiden on vaadittava, että uusiin rakennuksiin asennetaan itsesäätyviä laitteita, jotka säätelevät huonelämpötilaa kussakin yksittäisessä huoneessa. Olemassa oleviin rakennuksiin on asennettava yksittäisten huoneiden lämpötilan säätelyyn tarkoitetut itsesäätyvät laitteet, kun niihin vaihdetaan lämmönkehittimet.”;

Tarkistus    54

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa uusissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja kaikissa laajamittaisten korjausten kohteena olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, vähintään joka kymmenes pysäköintipaikka on varustettu vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetussa direktiivissä 2014/94/EU17 tarkoitetulla latauspisteellä, joka kykenee aloittamaan ja lopettamaan latauksen hintasignaalien mukaisesti. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin muihin kuin asuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, 1 päivästä tammikuuta 2025.

”2.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että kaikissa uusissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja kaikissa rakennuksen tai pysäköintialueen sähköinfrastruktuuriin liittyvien laajamittaisten korjausten kohteena olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, vähintään yksi pysäköintipaikka on varustettu latauspisteellä ja joka kymmenenteen pysäköintipaikkaan on valmisteltu asianmukainen kaapelointi tai putkitus, jotta on mahdollista asentaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettu latauspiste.

 

2 a.   Jäsenvaltioiden on vaadittava latauspisteiden vähimmäismäärän asentamista kaikkiin julkisiin ja kaupallisiin muihin kuin asuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä.

 

2 b.  Jäsenvaltioiden on sovellettava 2 kohdan säännöksiä sekakäytössä oleviin rakennuksiin, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, jos rakennukset ovat uusia tai ne ovat rakennuksen tai pysäköintialueen sähköinfrastruktuuriin liittyvien laajamittaisten korjausten kohteena.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla asettamatta tai soveltamatta edellisessä alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia rakennuksiin, jotka ovat pienten ja keskisuurten yritysten omistuksessa ja hallinnassa, sellaisina kuin ne on määritelty 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevassa I osastossa.

2 c. Jäsenvaltiot voivat päättää olla asettamatta tai soveltamatta 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia rakennuksiin, jotka ovat pienten ja keskisuurten yritysten omistuksessa ja hallinnassa, sellaisina kuin ne on määritelty 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevassa I osastossa.

__________________

__________________

17 EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

 

Tarkistus    55

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusissa asuinrakennuksissa ja laajamittaisten korjausten kohteena olevissa asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, valmistellaan kaapelointi niin, että kullekin pysäköintipaikalle voidaan asentaa latauspiste sähköisiä ajoneuvoja varten.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusissa asuinrakennuksissa ja rakennuksen tai rakennuksen yhteydessä tai vieressä olevan pysäköintialueen sähköinfrastruktuuriin liittyvien laajamittaisten korjausten kohteena olevissa asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, valmistellaan asianmukainen kaapelointi tai putkitus niin, että kullekin pysäköintipaikalle voidaan asentaa latauspiste sähköisiä ajoneuvoja varten.

Tarkistus    56

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4.  Jäsenvaltiot voivat päättää olla asettamatta tai soveltamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia julkisiin rakennuksiin, jotka kuuluvat jo direktiivin 2014/94/EU soveltamisalaan.”

4.  Jäsenvaltiot voivat päättää olla asettamatta tai soveltamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia julkisiin rakennuksiin edellyttäen, että niihin jo sovelletaan vaatimuksia, jotka vastaavat direktiivin 2014/94/EU saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja säännöksiä.”

Tarkistus    57

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 4 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityisten toimijoiden hoitamiin julkisiin pysäköintialueisiin sovelletaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

Tarkistus    58

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 4 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b.  Jäsenvaltioiden on pyrittävä poistamaan sääntelyn esteet ja varmistettava, että omistajia ja vuokralaisia varten on olemassa yksinkertaistetut lupa- ja hyväksyntämenettelyt, jotka mahdollistavat latauspisteiden käyttöönoton olemassa olevissa asuinrakennuksissa ja muissa kuin asuinrakennuksissa.

Tarkistus    59

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 4 c kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 c.  Sähköisen liikkuvuuden edellyttämää infrastruktuuria koskevien vaatimusten suhteen jäsenvaltioiden on otettava huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarve rakennuksissa ja erillisten infrastruktuurien käyttöönotto esimerkiksi sähköisen liikkuvuuden käytävien avulla sekä pehmeää ja vihreää liikkuvuutta, multimodaalisuutta ja kaupunkisuunnittelua koskevien johdonmukaisten toimintatapojen tarve.

Tarkistus    60

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun rakennuksen tekninen järjestelmä asennetaan, vaihdetaan tai päivitetään, koko muutetun järjestelmän kokonaisenergiatehokkuus arvioidaan ja dokumentoidaan ja dokumentit toimitetaan rakennuksen omistajalle, jotta ne ovat käytettävissä 1 kohdan nojalla asetettujen vähimmäisvaatimusten noudattamisen todentamista ja rakennuksen energiatehokkuustodistuksen myöntämistä varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä tiedot sisällytetään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen energiatehokkuustodistusten tietokantaan.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun rakennuksen tekninen järjestelmä asennetaan, vaihdetaan tai päivitetään, koko muutetun järjestelmän kokonaisenergiatehokkuus arvioidaan sekä täydellä kuormalla että osakuormalla ja tarvittaessa arvioidaan myös vaikutus sisäilman laatuun. Arvioinnin tulokset dokumentoidaan ja toimitetaan rakennuksen omistajalle, jotta ne ovat käytettävissä 1 kohdan nojalla asetettujen vähimmäisvaatimusten noudattamisen todentamista ja rakennuksen energiatehokkuustodistuksen myöntämistä varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä tiedot sisällytetään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen energiatehokkuustodistusten tietokantaan.

Tarkistus    61

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 6 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä 23 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi vahvistamalla määritelmä älykkäitä ratkaisuja koskevasta indikaattorista ja edellytykset, joiden vallitessa älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori tarjottaisiin lisätietona mahdollisille uusille vuokralaisille tai ostajille.

Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 23 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi vahvistamalla määritelmä älykkäitä ratkaisuja koskevasta indikaattorista sidosryhmien asianmukaisen kuulemisen jälkeen ja liitteessä I a pääpiirteissään esitetyn mallin ja menetelmän perusteella. Määritelmän on sisällettävä tietoja siitä, kuinka indikaattori voitaisiin ottaa käyttöön testausvaiheen jälkeen, kuinka se liitettäisiin 11 artiklassa tarkoitettuihin energiatehokkuustodistuksiin ja kuinka se tarjottaisiin merkityksellisenä lisätietona mahdollisille uusille investoijille, vuokralaisille tai ostajille sekä markkinatoimijoille.

Tarkistus    62

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 6 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin on katettava joustavuuteen liittyvät ominaisuudet ja vahvistetut toiminnot ja toimintakyvyt, jotka ovat tulosta paremmin toisiinsa yhteydessä olevista ja sisäänrakennetuista älykkäistä laitteista, jotka on integroitu rakennusten perinteisiin teknisiin järjestelmiin. Näiden ominaisuuksien on parannettava asukkaiden ja itse rakennuksen kykyä reagoida asumismukavuuteen tai toiminnallisuuteen liittyviin vaatimuksiin, ottaa osaa kysynnänohjaukseen ja edistää erilaisten energiajärjestelmien ja kaukoinfrastruktuurien, joihin rakennus on liitetty, optimaalista, jouhevaa ja turvallista toimintaa.”;

Älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin on katettava energiansäästöjen lisäämiseen, vertailuarviointien tekemiseen ja joustavuuteen liittyvät ominaisuudet ja vahvistetut toiminnot ja toimintakyvyt, jotka ovat tulosta paremmin toisiinsa yhteydessä olevista ja sisäänrakennetuista älykkäistä laitteista, jotka on integroitu rakennusten perinteisiin teknisiin järjestelmiin. Näiden ominaisuuksien on parannettava asukkaiden ja itse rakennuksen kykyä reagoida asumismukavuuteen tai toiminnallisuuteen liittyviin vaatimuksiin erityisesti osakuormalla, muun muassa mukauttamalla energiankulutusta niin, että osallistutaan kysynnänohjaukseen ja edistetään erilaisten energiajärjestelmien, mukaan lukien paikan päällä tuotettu uusiutuva energia, ja kaukoinfrastruktuurien, joihin rakennus on liitetty, optimaalista, tehokasta, jouhevaa ja turvallista toimintaa.”;

Tarkistus    63

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

10 artikla – 6 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

6.  Jäsenvaltioiden on linkitettävä rakennusten peruskorjausta johtuviin energiatehokkuuden parannuksiin liittyvät taloudelliset toimenpiteet tällaisesta peruskorjauksesta saavutettaviin energiansäästöihin. Nämä säästöt on määritettävä vertaamalla ennen peruskorjausta ja sen jälkeen myönnettyjä energiatehokkuustodistuksia;

6.  Jäsenvaltioiden on linkitettävä rakennusten peruskorjauksesta johtuviin energiatehokkuuden parannuksiin liittyvät taloudelliset toimenpiteet tällaisesta peruskorjauksesta saavutettaviin energiansäästöihin. Silloin kun se on oikeasuhteista peruskorjauksen laajuuteen nähden, nämä säästöt on määritettävä energiakatselmuksella tai vertaamalla ennen peruskorjausta ja sen jälkeen myönnettyjä energiatehokkuustodistuksia tai käyttämällä rakennusten energiansäästöjen laskennassa käytettäviä vakioarvoja tai vastaavia asianmukaisia, avoimia dokumentointimenetelmiä.

Tarkistus    64

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

10 artikla – 6 a kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”6 a)  Kun jäsenvaltiossa otetaan käyttöön tietokanta energiatehokkuustodistusten rekisteröimiseksi, sen avulla on voitava seurata rakennusten todellista energiankulutusta, niiden koosta ja luokasta riippumatta. Tietokannan on sisällettävä todelliseen energiankulutukseen liittyvät säännöllisesti päivitettävät tiedot rakennuksista, jotka ovat kansalaisten toistuvien käyntien kohteena ja joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m².

”6 a)  Kun jäsenvaltiossa otetaan käyttöön tietokanta tai käytetään olemassa olevaa tietokantaa energiatehokkuustodistusten rekisteröimiseksi, sen avulla on voitava seurata rakennusten energiankulutusta, niiden koosta ja luokasta riippumatta. Tietokannan on sisällettävä energiankulutukseen liittyvät säännöllisesti päivitettävät tiedot rakennuksista, jotka ovat viranomaisten omistamia, hoitamia tai käyttämiä ja joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m².

Tarkistus    65

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

10 artikla – 6 b kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

6 b)  Pyynnöstä on asetettava saataville aggregoidussa ja anonymisoidussa muodossa olevat tiedot, jotka ovat EU:n tietosuojavaatimusten mukaisia, vähintään viranomaisille tilasto- ja tutkimustarkoituksiin.”;

6 b)  Pyynnöstä on asetettava saataville aggregoidussa ja anonymisoidussa muodossa olevat tiedot, jotka ovat EU:n tietosuojavaatimusten mukaisia, vähintään viranomaisille tilasto- ja tutkimustarkoituksiin, ja kaikkien eri tietojen on oltava rakennuksen omistajan saatavilla.”;

Tarkistus    66

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi rakennusten lämmitykseen käytettyjen järjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, kuten lämmönkehitin, valvontajärjestelmä ja kiertovesipumppu, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kW. Tarkastuksessa on arvioitava lämmityskattilan tehokkuus ja mitoitus verrattuna rakennuksen lämmitysvaatimuksiin. Lämmityskattilan mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos lämmitysjärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen lämmitysvaatimukset eivät ole muuttuneet.”;

”1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi rakennusten lämmitykseen käytettyjen järjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, kuten lämmönkehitin, valvontajärjestelmä ja kiertovesipumppu, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen ja veden lämmitykseen tarkoitettu tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 70 kW. Tarkastuksessa on arvioitava lämmönkehittimen tehokkuus täydellä kuormalla ja osakuormalla ja lämmönkehittimen mitoitus verrattuna rakennuksen lämmitysvaatimuksiin. Lämmönkehittimen mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos lämmitysjärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen lämmitysvaatimukset eivät ole muuttuneet.”;

Tarkistus    67

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 2 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

”2.  Vaihtoehtona 1 kohdalle jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia sen varmistamiseksi, että muut kuin asuinrakennukset, joiden primäärienergian kokonaiskäyttö on yli 250 MWh vuodessa, varustetaan automaatio- ja valvontajärjestelmillä. Näiden järjestelmien on kyettävä:

”2.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että muut kuin asuinrakennukset, joiden primäärienergian kokonaiskäyttö on yli 250 MWh vuodessa, varustetaan automaatio- ja valvontajärjestelmillä vuoteen 2023 mennessä. Näiden järjestelmien on kyettävä:

Tarkistus    68

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 2 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  seuraamaan, analysoimaan ja mukauttamaan energian käyttöä jatkuvasti;

a)  seuraamaan, analysoimaan, rekisteröimään ja mukauttamaan energian käyttöä jatkuvasti, jotta mahdollistetaan mahdollisimman hyvä energiatehokkuus täydellä kuormalla ja osakuormalla;

Tarkistus    69

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 3 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

3.  Vaihtoehtona 1 kohdalle jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia sen varmistamiseksi, että asuinrakennukset, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kW, varustetaan:

3.  Jäsenvaltiot voivat vaatia, että asuinrakennukset, joissa on rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen ja veden lämmitykseen tarkoitettu tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 70 kW, varustetaan:

Tarkistus    70

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  jatkuvalla sähköisellä seurannalla, jolla mitataan järjestelmän energiatehokkuutta ja ilmoitetaan rakennuksen omistajille tai hoitajille, jos se on merkittävästi vähentynyt ja jos järjestelmän huolto on tarpeen, ja

a)  jatkuvalla sähköisellä seurantatoiminnolla, jolla mitataan järjestelmän energiatehokkuutta ja ilmoitetaan rakennuksen omistajille tai hoitajille, jos se on merkittävästi vähentynyt ja jos järjestelmän huolto on tarpeen, ja

Tarkistus    71

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 3 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b)  tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu ja käyttö.”;

b)  tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu, varastointi ja käyttö täydellä kuormalla ja osakuormalla, mukaan lukien hydraulinen tasapainottaminen.”;

Tarkistus    72

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Edellä 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta rakennuksiin, jotka ovat 2 ja 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

Tarkistus    73

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 3 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.  Edellä 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta rakennuksen teknisiin järjestelmiin, joita nimenomaisesti koskee sovittu energiatehokkuusperuste tai energiatehokkuuden parantumistasoa koskeva sopimusjärjestely, kuten direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 kohdassa määritelty energiatehokkuutta koskeva sopimus, tai joiden toimintaa hoitaa yleishyödyllisestä palvelusta tai verkosta vastaava operaattori ja joihin sen vuoksi sovelletaan järjestelmäpuolen tehokkuusseurantatoimenpiteitä.

Tarkistus    74

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi ilmastointijärjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kW. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastoinnin tehokkuus ja mitoitus verrattuna rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin. Mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos ilmastointijärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen jäähdytysvaatimukset eivät ole muuttuneet.

”1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on ilmastointiin ja ilmanvaihtoon tarkoitettu tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 12 kW. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastoinnin ja ilmanvaihdon tehokkuus täydellä kuormalla ja osakuormalla ja mitoitus verrattuna rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin. Mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen jäähdytysvaatimukset eivät ole muuttuneet.

 

Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisista tarkastustiheyksistä ilmastointijärjestelmän tyypin ja nimellistehon mukaan ottaen huomioon järjestelmien tarkastuksen kustannukset ja tarkastuksesta mahdollisesti aiheutuvat arvioidut energiakustannusten säästöt.

Tarkistus    75

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 2 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

”2.  Vaihtoehtona 1 kohdalle jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia sen varmistamiseksi, että muut kuin asuinrakennukset, joiden primäärienergian kokonaiskäyttö on yli 250 MWh vuodessa, varustetaan automaatio- ja valvontajärjestelmillä. Näiden järjestelmien on kyettävä:

”2.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että muut kuin asuinrakennukset, joiden primäärienergian kokonaiskäyttö on yli 250 MWh vuodessa, varustetaan automaatio- ja valvontajärjestelmillä vuoteen 2023 mennessä. Näiden järjestelmien on kyettävä:

Tarkistus    76

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 2 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  seuraamaan, analysoimaan ja mukauttamaan energian käyttöä jatkuvasti;

a)  seuraamaan, analysoimaan, rekisteröimään ja mukauttamaan energian käyttöä jatkuvasti, jotta mahdollistetaan mahdollisimman hyvä energiatehokkuus täydellä kuormalla ja osakuormalla;

Tarkistus    77

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.  Vaihtoehtona 1 kohdalle jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia sen varmistamiseksi, että asuinrakennukset, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kW, varustetaan:

3.  Jäsenvaltiot voivat vaatia, että asuinrakennukset, joissa on ilmastointiin tai ilmanvaihtoon tarkoitettu tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 12 kW, varustetaan:

a)  jatkuvalla sähköisellä seurannalla, jolla mitataan järjestelmän energiatehokkuutta ja ilmoitetaan rakennuksen omistajille tai hoitajille, jos se on merkittävästi vähentynyt ja jos järjestelmän huolto on tarpeen, ja

a)  jatkuvalla sähköisellä seurantatoiminnolla, jolla mitataan järjestelmän energiatehokkuutta ja ilmoitetaan rakennuksen omistajille tai hoitajille, jos se on merkittävästi vähentynyt ja jos järjestelmän huolto on tarpeen, ja

b)  tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu ja käyttö.”;

b)  tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu, varastointi ja käyttö täydellä kuormalla ja osakuormalla, mukaan lukien hydraulinen tasapainottaminen.”;

Tarkistus    78

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Edellä 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta rakennuksiin, jotka ovat 2 ja 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

Tarkistus    79

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 3 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.  Edellä 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta rakennuksen teknisiin järjestelmiin, joita nimenomaisesti koskee sovittu energiatehokkuusperuste tai energiatehokkuuden parantumistasoa koskeva sopimusjärjestely, kuten direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 kohdassa määritelty energiatehokkuutta koskeva sopimus, tai joiden toimintaa hoitaa yleishyödyllisestä palvelusta tai verkosta vastaava operaattori ja joihin sen vuoksi sovelletaan järjestelmäpuolen tehokkuusseurantatoimenpiteitä.

Tarkistus    80

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

9.  Korvataan 19 artiklassa vuosiluku ”2017” vuosiluvulla ”2028”.;

9.  Korvataan 19 artiklassa vuosiluku ”2017” vuosiluvulla ”2024”.;

Tarkistus    81

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

19 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a.  Lisätään 19 artiklaan kohta seuraavasti:

 

”Komissio arvioi erityisesti tarvetta yhdenmukaistaa energiatehokkuustodistuksia edelleen 11 artiklan mukaisesti.”

Tarkistus    82

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 b alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

19 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

9 b.  Lisätään artikla seuraavasti:

 

”19 a artikla

 

Komissio tekee ennen vuotta 2020 toteutettavuustutkimuksen, jossa selvitetään, onko mahdollista ottaa käyttöön rakennuksen peruskorjauspassi, joka mahdollisesti sisällytettäisiin energiatehokkuustodistuksen suositusosaan, ja missä aikataulussa tämä voisi tapahtua, jotta kullekin yksittäiselle rakennukselle laaditaan pitkän aikavälin vaiheittainen peruskorjaussuunnitelma.”

Tarkistus    83

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

20 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”Jäsenvaltioiden on annettava rakennusten omistajille tai vuokralaisille tietoja erityisesti energiatehokkuustodistuksista, niiden tarkoituksesta ja tavoitteista, kustannustehokkaista tavoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta sekä tarvittaessa käytettävissä olevista taloudellisista välineistä rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.”;

”Jäsenvaltioiden on annettava rakennusten omistajille, hoitajille tai vuokralaisille riippumattomien, helposti saatavilla olevien avoimien neuvontavälineiden, kuten keskitettyjen asiointipisteiden, avulla tietoja kustannustehokkaista rakennuksen energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä muun muassa peruskorjausneuvonnan avulla sekä energiatehokkuustodistuksista ja niiden tarkoituksesta ja tavoitteista, fossiilista polttoainetta käyttävien kattiloiden korvaamisesta kestävämmillä vaihtoehdoilla ja tarvittaessa käytettävissä olevista rahoitusvälineistä rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.”;

Tarkistus    84

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 1 jakso – 1 kohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

Liite I – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”1.  Rakennuksen energiatehokkuudessa on tultava esiin rakennuksen lämmitykseen, jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen tyypillisesti käytetty energia.

”1.  Rakennuksen energiatehokkuudessa on läpinäkyvästi tultava esiin rakennuksen lämmitykseen, jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon, valaistukseen ja rakennuksen muihin teknisiin järjestelmiin tyypillisesti käytetty energia.

Rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kWh/m2/vuosi), joka on yhdenmukaistettu sekä energiatehokkuustodistusta että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista varten. Energiatehokkuuden määrittämiseen sovellettavan menetelmän on oltava läpinäkyvä ja luotava edellytykset innovoinnille.

Rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kWh/m2/vuosi), joka on yhdenmukaistettu sekä energiatehokkuustodistusta että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista varten. Sen määrittämiseen sovellettavan menetelmän on oltava läpinäkyvä ja luotava edellytykset innovoinnille.

Jäsenvaltioiden on kuvattava kansalliset laskentamenetelmät noudattaen sellaisten asiaan liittyvien eurooppalaisten standardien kansallisia liitteitä, jotka on laadittu Euroopan komission Euroopan standardointikomitealle (CEN) antaman toimeksiannon M/480 nojalla.”;

Jäsenvaltioiden on kuvattava kansalliset laskentamenetelmät ottaen huomioon terminologia ja määritelmät, jotka sisältyvät sellaisten asiaan liittyvien eurooppalaisten standardien kansallisiin liitteisiin, jotka on laadittu Euroopan komission Euroopan standardointikomitealle (CEN) antaman toimeksiannon M/480 nojalla.”;

Tarkistus    85

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 1 kohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

Liite I – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”2.   On laskettava rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen ja riittävään ilmanvaihtoon tarvittava energia, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden määrittämien terveyteen ja asumismukavuuteen liittyvien vähimmäistasojen saavuttaminen.

”2.  On laskettava rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, valaistukseen, ilmanvaihtoon ja muihin rakennuksen teknisiin järjestelmiin tarvittava energia, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin jäsenvaltioissa kansallisesti tai alueellisesti määritellyt terveyden, sisäilman laadun ja asumismukavuuden tasot. Rakennuksen sisäpintojen lämpötila ei saa laskea kastepisteen lämpötilan alapuolelle.

Primäärienergia on laskettava käyttäen energiankantajakohtaisia primäärienergiakertoimia, jotka voivat perustua kansallisiin tai alueellisiin painotettuihin vuotuisiin keskiarvoihin tai tarkempiin tietoihin, jotka on ilmoitettu yksittäisistä kaukojärjestelmistä.

Primäärienergia on laskettava käyttäen energiankantajakohtaisia primäärienergiakertoimia, jotka voivat perustua kansallisiin tai alueellisiin painotettuihin vuotuisiin ja mahdollisesti myös vuodenaikakohtaisiin tai kuukausittaisiin keskiarvoihin tai tarkempiin tietoihin, jotka on ilmoitettu yksittäisistä kaukojärjestelmistä.

Primäärienergiakertoimista on vähennettävä energiankantajien uusiutuvan energian osuus, jotta laskelmissa kohdellaan yhdenveroisesti a) uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, joka tuotetaan paikan päällä (käytössä tilaajakohtainen veloitusmittari eli energiaa ei lasketa toimitetuksi energiaksi), ja b) uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, joka toimitetaan energiankantajan kautta.”;

Jäsenvaltioiden laskelmissa on ensin otettava huomioon energiatarpeet ja sen jälkeen yhtäläisesti a) uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia, joka tuotetaan ja käytetään paikan päällä (käytössä tilaajakohtainen veloitusmittari eli energiaa ei lasketa toimitetuksi energiaksi), ja b) uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia, joka toimitetaan energiankantajan kautta.

 

Primäärienergiakerrointen soveltamisella on varmistettava rakennuksen optimaaliseen energiatehokkuuteen pyrkiminen, jolloin samalla tuetaan 9 artiklan vaatimusten täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.”;

Tarkistus    86

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

Liite I a (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Lisätään liite seuraavasti:

 

”LIITE I a

 

Direktiivin 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun rakennusten älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin määrittelyn yleinen yhteinen menetelmäkehys

 

1.  Komissio vahvistaa yleisen yhteisen menetelmäkehyksen, jonka mukaan määritellään älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin arvo, jolla luokitellaan rakennuksen tai rakennuksen osan kyky mukauttaa toimintansa asukkaan ja verkon tarpeiden mukaan ja parantaa energiatehokkuuttaan sekä yleistä tehokkuuttaan.

 

Menetelmässä otetaan huomioon sellaisia ominaisuuksia kuin älykkäät mittarit, rakennusten automaatio- ja valvontajärjestelmät, älykkäät termostaatit, kiinteät kodinkoneet, sähköajoneuvojen latauspisteet ja energian varastointi, yksityiskohtaiset toiminnot sekä näiden ominaisuuksien yhteentoimivuus. Näitä vaikuttavia tekijöitä arvioidaan sen suhteen, ovatko ne mahdollisesti hyödyllisiä asianomaisen rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden kannalta, ja myös sen suhteen, millaisen joustavuuden, sisäilmaston ja asumismukavuuden ne mahdollistavat rakennuksessa tai sen osassa.

 

2.  Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori määritetään ja lasketaan rakennukseen ja sen teknisiin järjestelmiin liittyvän kolmen keskeisen toiminnon mukaisesti:

 

a)  kyky ylläpitää tehokkaasti rakennuksen korkeaa energiatehokkuutta ja toimintaa vähentämällä energiantarvetta ja käyttämällä enemmän uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa energiaa (sähkö ja lämpö), mukaan lukien rakennuksen kyky huolehtia omasta energiantarpeestaan tai paikan päällä tapahtuvasta energiantuotannosta omien resurssiensa uudelleenjärjestelyllä;

 

b)  kyky mukauttaa toimintatapaa asukkaan tarpeiden mukaan ja varmistaa samalla terveys- ja sisäilmasto-olosuhteiden korkea taso kiinnittäen asianmukaista huomiota käyttäjäystävällisten näyttöjen saatavuuteen, kaukosäätömahdollisuuteen ja raportointiin sisäilman laadusta ja energiankäytöstä; ja

 

c)  rakennuksen kokonaissähkönkysynnän joustavuus, mukaan lukien sen kyky mahdollistaa osallistuminen aktiiviseen ja passiiviseen ja myös epäsuoraan ja suoraan kysynnänohjaukseen, mitattuna sillä, kuinka suuri osa rakennuksen sähkönkulutuskuormasta voidaan tietyllä hetkellä siirtää kilowattitunteina huippukuormasta mitattuna, sekä kuinka suuri osa tästä joustosta voidaan kilowattitunteina mitattuna sen jälkeen toimittaa sähköverkkoon, mukaan lukien verkosta otto ja verkkoon syöttö.

 

Tämä mahdollistaisi kuluttajien aktiivisen osallistumisen sähköntoimitusmarkkinoille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY* mukaisesti ja tukisi sitä.

 

Menetelmäkehyksessä otetaan huomioon eurooppalaiset standardit, erityisesti toimeksiannon M/480 nojalla laaditut standardit.

 

3.  Menetelmäkehyksessä varmistetaan rakennuksessa olevien älykkäiden mittareiden, automaatio- ja valvontajärjestelmien, kiinteiden kodinkoneiden ja älykkäiden termostaattien sekä sisäilman laatua seuraavien antureiden ja ilmanvaihtolaitteiden täysi yhteentoimivuus ja edistetään vertailuarvioinnin ja eurooppalaisten standardien käyttöä, mukaan lukien älykkäitä laitteita koskeva viiteontologia. Älykkäitä ratkaisuja koskevassa indikaattorissa otetaan huomioon ja asetetaan avoimuutta kolmannen osapuolen järjestelmille kuvaava arvo, joka koskee sähkö- ja kaukolämpöverkon kaltaista infrastruktuuria, sähköajoneuvoinfrastruktuuria ja kysynnänohjaukseen liittyviä yhteisostoryhmiä ja jonka tarkoituksena on varmistaa viestinnän, järjestelmävalvonnan ja asiaan liittyvien tietojen tai signaalien välityksen yhteensopivuus.

 

4.  Menetelmäkehykseen sisältyy rakennuksen sisäinen tai sen ulkopuolelle ulottuva tiedonkäsittelyprosessi, johon voi sisältyä itse rakennuksesta tai käyttäjältä tai asukkaalta peräisin olevia tai saatuja tietoja. Tämä prosessi perustuu yhteyskäytäntöihin, jotka mahdollistavat todennetun ja salatun tiedonvaihdon asukkaan ja rakennuksessa olevien tuotteiden tai laitteiden välillä. Asukkaan omistusoikeuden, tietosuojan, yksityisyydensuojan ja tietoturvan periaatteet varmistetaan erityisesti käsiteltäessä henkilötietoja, kuten tihein väliajoin tapahtuvasta mittauksesta, etämittauksesta tai käyttäjäkohtaisesta mittauksesta saatavia tietoja tai älykkäiden verkkojen operaattoreiden käsittelemiä tietoja. Tämä yhteinen menetelmäkehys kattaa pilvipalvelupohjaisista ratkaisuista saatavat reaaliaikaiset tiedot ja energiaan liittyvät tiedot, ja sillä varmistetaan tietojen, älymittarilukemien ja tietoliikenteen turvallisuus sekä loppukäyttäjien yksityisyys asiaan sovellettavan tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti ja kyberturvallisuutta koskevia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita soveltaen.

 

5.  Menetelmäkehyksessä otetaan huomioon olemassa olevien viestintäverkkojen myönteinen vaikutus, etenkin nopeita yhteyksiä tukeva kiinteistön fyysinen infrastruktuuri, kuten vapaaehtoinen laajakaistavalmiutta osoittava merkintä, sekä monen asunnon kiinteistöjä varten tarkoitettu liityntäpiste Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/61/EU** 8 artiklan mukaisesti.

 

6.  Menetelmäkehyksessä esitetään älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin asianmukaisin muoto tai kuvallinen esitystapa, ja sen on oltava kuluttajien, omistajien, investoijien ja kysynnänohjausmarkkinoiden toimijoiden kannalta yksinkertainen, avoin ja helposti ymmärrettävissä. Sillä on täydennettävä energiatehokkuustodistusta, mikäli rakennuksen energiatehokkuuteen on vakiintunut yhteys.

 

__________________

 

*   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55).

 

**   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/61/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (EUVL L 155, 23.5.2014, s. 1).”

(1)

  EUVL C 246, 28.7.2017, s. 48.

(2)

  EUVL C 342, 12.10.2017, s. 119.


PERUSTELUT

Unionin rakennuskanta kuluttaa merkittävän osan unionin loppuenergian kysynnästä, erityisesti fossiilisten polttoaineiden kysynnästä. Energiatehokkaamman rakennuskannan avulla on mahdollista parantaa merkittävästi energiaturvallisuutta ja vähentää energian tuontia Eurooppaan, alentaa eurooppalaisten energiankuluttajien energialaskuja, edistää asuinolojen terveellisyyttä sekä lisätä kasvua ja työpaikkoja, etenkin pk-yrityksissä.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten kansainvälisten sitoumusten toteuttamiseksi ja unionin omien vähähiilisyyttä ja kustannustehokasta energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten alojen – kuten kiinteistöala ja liikenne – on hyödynnettävä potentiaaliaan. Sen vuoksi tarvitaan kunnianhimoista ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävää rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, jotta voidaan turvata erittäin energiatehokas ja vähähiilinen eurooppalainen rakennuskanta.

Jäsenvaltioiden pitkän aikavälin suunnittelun ja toimien tehostaminen

Energiaunionin hallintaa koskevan asetuksen mukaisiin kansallisiin ilmasto- ja energiasuunnitelmiin sisältyvillä kansallisilla pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla on keskeinen merkitys tarvittavien rakennuskannan peruskorjausten kannalta.

Esittelijä suosittelee, että vahvistetaan kansallisten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden sisältöä koskevia vaatimuksia, jotta erityisesti nykyisen rakennuskannan tarvittavat peruskorjaukset saadaan toteutettua. Toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen jäsenvaltioiden on varmistettava kattavat ja kunnianhimoiset peruskorjausstrategiat ja hahmoteltava toimet, jotka koskevat energiatehokkuudeltaan heikointa rakennuskantaa, toimet, joilla puututaan jakautuneisiin kannustimiin, toimet, joilla otetaan huomioon rakennuksen elinkaareen liittyvät asiaankuuluvat kynnyspisteet, toimet, joiden avulla käsitellään julkisiin investointeihin sovellettavia tilinpitoa koskevia lakisääteisiä rajoituksia, ja toimet, joiden avulla varmistetaan tiedonsaanti rahoitusvälineistä, joita kuluttajilla on käytettävissään energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin.

Oikeasuhteiset sähköistä liikkuvuutta koskevat vaatimukset

Komission ehdotuksessa pyritään siihen, että direktiiviä tarkistamalla edistetään liikenteen vähähiilisyyttä käyttämällä rakennuksia ympäröivää infrastruktuuria helpottamaan sähköistä liikkuvuutta tukevan infrastruktuurin käyttöönottoa.

Esittelijä ehdottaa, että direktiivin vaatimuksissa keskitytään joko kaapeloinnin tai putkituksen valmisteluun oikeasuhteisen kustannustason varmistamiseksi ja että vaatimuksissa keskitytään vain tähän liittyviin peruskorjauksiin eli sähköinfrastruktuurin tai pysäköintialueiden peruskorjauksiin, jotta varmistetaan, ettei peruskorjausintoa heikennetä. Esittelijä vahvistaa lisäksi yksityisten toimijoiden hoitamia julkisia rakennuksia ja julkisia pysäköintialueita koskevaa vaatimusta, jotta varmistetaan julkisten viranomaisten asianmukainen panos.

Sääntelyn parantaminen ja hyvät peruskorjauksia koskevat kannustimet

Komission alkuperäiseen ehdotukseen sisältyy useita nykyisen direktiivin päivitysehdotuksia, joilla halutaan varmistaa vähäisempi hallinnollinen rasitus peruskorjausten yhteydessä ja luoda paremmat edellytykset energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten toteuttamiselle.

Esittelijä kehittää ehdotusta edelleen varmistaakseen paremman sääntelyn ja asianmukaiset kannustimet energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten toteuttamiselle. Ehdotuksiin kuuluu direktiiviehdotuksen niiden elementtien vahvistaminen, jotka koskevat rakennusautomaation käyttöä, jotta selkeytetään sen arvoa sinänsä ja sen käyttöä tarkastusten vaihtoehtona yksinkertaistamistarkoituksessa. Esittelijä on hahmotellut myös älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin kehittämistä koskevan toimivallan siirtämistä komissiolle koskevat erityisedellytykset, soveltamisalan ja tarkoituksen. Esittelijä ehdottaa lisäksi, että peruskorjauksilla aikaansaatuja energiansäästöjä koskevia dokumentointivaatimuksia selkiytetään oikeasuhteisuuden varmistamiseksi ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia ja riittävän turvallisia dokumentointivaihtoehtoja. Näin ei heikennetä intoa toteuttaa peruskorjauksia.

Oikea kuva rakennusten energiatehokkuudesta

Komissio ehdottaa, että primäärienergiakerrointen laskennassa vähennetään paikan päällä ja muualla tuotetun uusiutuvan energian osuus ja että sitä kohdellaan yhdenveroisesti. Primäärienergiakerrointa käytetään rakennuksen energiatehokkuuden laskennassa.

Esittelijä haluaa säilyttää viittauksen paikan päällä ja muualla tuotetun uusiutuvan energian yhdenveroiseen kohteluun ja varmistaa uusiutuvien energialähteiden kustannustehokkaan käyttöönoton mutta poistaa viittauksen pakolliseen vähentämiseen, koska siihen sisältyy riski, ettei rakennusten todellisesta energiankulutuksesta ja energiatehokkuudesta saataisi oikeaa kuvaa. Tällöin into tehdä energiatehokkuutta edistäviä parannuksia saattaisi heikentyä. Kaikkia muita primäärienergiakertoimeen liittyviä asioita säännellään edelleen energiatehokkuusdirektiivillä ja uusiutuvia energialähteitä koskevalla direktiivillä.


LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Organisaatio

European Building Automation and Controls Association, EU.bac

Velux

Danish Energy Association

Rockwool

DG Energy

Veolia

Schöck

DONG Energy

Estonian Energy Ministry

Buildings Performance Institute Europe, BPIE

AFCO Worldwide

European Heat Pump Association, EHPA

KREAB

EUFORES

Confederation of Danish Industries, DI

Active House Alliance

European Alliance to Save Energy, EU-ASE

EUROPEAN RENEWABLE ENERGIES FEDERATION asbl

Schneider Electric

EpiCenter

EON

Danish District Heating Association, DANVA

Electric Underfloor Heating Alliance

ENEL SPA

Confederation of Danish Enterprises

Novozymes

Euroheat & Power

UNION FRANCAISE DE L’ELECTRICITE

Bosch

AmCham EU

The Danish Construction Association

Danish Ministry for Climate and Energy

Eco Council Denmark

Smart Energy Demand Coalition EU

WWF

Danish Association of Construction Clients, DACC

Local Government Denmark

European Historic Houses Association

International Union of Property Owners

Director General of the European Property Federation

Council of European Municipalities and Regions

Orgalime

CEZ group

Eni

European Environmental Bureau (EEB)

Climate Action Network Europe

European Energy Forum

HydrogenEurope

GD4S coalition

Eurelectric

SolarPowerEurope

WindEurope

FireSafeEurope

VOEWG

Swedish PermRep

Green Building Council Denmark

Confederation of Norwegian Enterprise

REHVA

ENGIE

Statoil

E.on

Fleishman Hillard

GRDF

Saint Gobain

PlasticsEurope

European Construction Industry Federation

Grace Public Affairs

Smart Energy Demand Coalition

European Forum for Manufacturing

British Chamber of Commerce in Belgium

Council of Gas Detection and Environmental Monitoring (CoGDEM)

European Facility Management Coalition

EuroCommerce

EDSO for Smart Grids

EnerginetDK

EnergyCoalition

Danfoss

Grundfoss

EnergiWatch

Cembreau

EDF

Dalkia

Enel

BDEW  - German Association of Energy and Water Industries

EPEE

European Builders Confederation (EBC)

Eurima

EuroAce - European Alliance of Companies for Energy Efficiency in Buildings

FIEC - European Construction Industry Federation

Tesla

CoGen

European Federation of Building and Woodworkers

European Aluminium

Fédération du Commerce et de la Distribution

Knauf Insulation

The European Chemical Industry Council, CEFIC

CableEurope

BASF

ABB

Norsk Hydro ASA

CEMEX

Association of North German Chambers of Commerce and Industry

European Engineering Industries Association

International Energy Agency

European Copper Institute

BDR Thermea

EC Power A/S

Platform for Eletro-Mobility

European Solar Thermal Industry Federation (ESTIF) 

German Federation of Companies in the Gas and Water Industry (figawa)

Glass for Europe

Shell

GreenEnergyOptions, GEO

SustainSolutions

European Mortgage Federation

European Construction Industry Federation

Siemens

Vattenfall

EUnited

HSSE

Dow

Renault Group

Transport & Environment

Bellona

Austrian Federal Economic Chamber (WKÖ)

Vestas

Housing Europe

Danish Social Housing Federation

Dutch Social Housing Federation

French Social Housing Federation

German Social Housing Federation

European Union of House builders and Developers

BEUC

World Green Building Council (WorldGBC)

Snam S.p.A.

BDI/BDA The German Business Representation

European Federation of Intelligent Energy Efficiency Services

German Retail Federation

Architects' Council of Europe - Conseil des Architectes d’Europe

Swedish Petroleum and Biofuel Institute

AFEP

Cercle de l'Industrie

ES-SO European  Solar Shading Organization

E3G - Third Generation Environmentalism

European Economic and Social Committee

European Heating Industry (EHI)

Federal Chamber of German Architects

European Federation of National Organisations Working with the Homeless

NALCO Water

Avisa Partners

LightingEurope AISBL

BMW Group

Ecofys

Danske Arkitektvirksomheder

United Technologies Corporation UTC

EU association for engineering building services and installers

European Geothermal Energy Council

AEBIOM

EuroFuel

Rud-Pedersen

Client Earth


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.9.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU muuttamisesta

(COM(2016)0765 – C8-0499/2016 – 2016/0381(COD))

Valmistelija: Anneli Jäätteenmäki

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotuksella pyritään lisäämään Euroopan rakennuskannan energiatehokkuutta ja edistämään unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista. Valittuna menetelmänä on tehostaa nykyisen direktiivin täytäntöönpanoa ja ehdottaa joitakin säännöksiä, jotka menevät nykyistä pidemmälle. Energiatehokkuuden tehostaminen on perustellusti asetettu jälleen ohjaavaksi periaatteeksi.

Koska Euroopan rakennuskannan vuotuinen uudistuminen on hidasta (noin 0,4–1,2 prosenttia jäsenvaltiosta riippuen) ja koska unionin lainsäädäntö, kansalliset rakennusnormit, rakentamiskäytännöt, suhdanteet ja rakennuskannan omistusrakenne ovat monimutkaisessa suhteessa toisiinsa, käyttämätöntä energiansäästöpotentiaalia on vielä valtavasti. Tämänhetkisen näkemyksen mukaan tilanne ei olennaisesti muutu tulevina vuosina.

Ilman muita toimenpiteitä energiatehokkuuteen tähtääviä korjauksia tehdään silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua ja kun käytössä on asianmukaisia aloitteita, joilla kannustetaan energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen.

On tärkeää, että jäsenvaltiot tuntevat rakennuskantansa ja auttavat siten eri toimijoita asettamaan korjaukset tärkeysjärjestykseen kustannustehokkuuden pohjalta. Tähän kannustetaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita koskevaan 2 artiklaan esitetyllä tarkistuksella.

Tällä hetkellä tarvitaan kipeästi laajalti saatavilla olevia rahoitustuotteita, jotka sisältäisivät energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten myönteiset näkökohdat, kuten omaisuuden arvonnousun ja asukkaiden terveellisemmät elinolot, ja tukisivat niitä. Komission pyrkimyksiä kohti rahoituksen mahdollistamista, kuten aloitetta ”Smart Finance for Smart Buildings”, on syytä kannustaa.

Valmistelija haluaisi korostaa kahta keskeistä seikkaa: terve rakentaminen ja sähköistä liikkuvuutta koskeva komission ehdotus.

Ensinnäkään terveiden rakennusten merkitystä ei voida liikaa korostaa. Terve rakennus on suunniteltu täyttämään asukkaidensa tarpeet, ja sitä voidaan mukauttaa vastaamaan tulevia tarpeita. Se on rakennettu kestävistä, korjattavista ja kierrätettävistä myrkyttömistä materiaaleista. Se käyttää energiaa tehokkaasti ja voi myös tuottaa sitä, siinä on riittävästi luonnonvaloa, ja siinä on asianmukainen ilmanvaihto ja lämmitys niin, että sisäilman laatu ja lämpötila pysyvät hyvänä.

Nykyään useimmat ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa. Arvioiden mukaan kymmenet miljoonat eurooppalaiset kärsivät huonosta sisäilman laadusta, jonka syynä on usein liiallinen kosteus. Se edistää homeen kasvua ja voi aiheuttaa myös rakenteellista vahinkoa rakennukselle.

Tämä vaikuttaa niin yksityisiin kuin julkisiinkin rakennuksiin. Rakennustavalla ja rakennusten ylläpidolla on valtava vaikutus koko väestön terveyteen ja hyvinvointiin.

Energiankulutukseltaan tehottomat talot ja energiaköyhyys liittyvät kiinteästi toisiinsa. Jos asuinalueilla lykätään tarvittavia korjauksia rahoituksen puuttumisen vuoksi, vaarana on elinolojen heikkeneminen edelleen ja myös talokannan arvon aleneminen.

Valmistelijan mielestä toinen keskeinen kysymys on sähköistä liikkuvuutta koskeva kysymys, joka esitellään tarkistetussa 8 artiklassa.

Ehdotus sisältää kaikki uudet muut kuin asuinrakennukset ja laajamittaisten korjausten kohteena olevat muut kuin asuinrakennukset, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa. Se käsittää myös uudet ja laajamittaisten korjausten kohteena olevat asuinrakennukset. Ensimmäisessä luokassa vähintään kymmenen prosenttia pysäköintipaikoista olisi varustettava latauspisteellä. Toisessa luokassa kaikki pysäköintipaikat olisi varustettava esikaapeloinnilla.

Valmistelijan mielestä komission ehdottamat latausinfrastruktuurivelvoitteet heikentävät sekä yksityisten että julkisten varojen tehokasta kohdentamista.

Latausteknologia kehittyy tällä hetkellä nopeasti. Moni jäsenvaltio on jo toteuttanut toimenpiteitä latausinfrastruktuurin rakentamiseksi. Latauspisteiden kustannukset ovat alenemassa. Yksityisillä yrityksillä ja julkisilla laitoksilla on verkon rakentamiseen ja sähköajoneuvojen latauksen hinnoitteluun liittyvää kannattavaa liiketoimintaa.

Sekä uusien asuinrakennusten että uusien muiden kuin asuinrakennusten osalta tarvittava infrastruktuuri voidaan sisällyttää suunnitteluprosessiin alusta lähtien. Siksi on viisasta tehdä uusista rakennuksista tulevaisuuden kestäviä kaapeliputkituksella. Tämä antaisi riittävästi joustavuutta kaapelien mitoitukselle ja varmistaisi, että tarvittava latausinfrastruktuuri voidaan tarvittaessa helposti rakentaa.

Olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten osalta velvoitetta olisi kevennettävä siten, että se koskee vain tapauksia, joissa korjaukset koskevat rakennuksen sähköinfrastruktuuria. Tämä auttaisi pitämään todellisiin energiatehokkuutta lisääviin parannuksiin tehtävien investointien tuoton korkeampana.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Unioni on sitoutunut kestävään, kilpailukykyiseen, varmaan ja vähähiiliseen energiajärjestelmään. Vuoteen 2030 ulottuvissa energiaunionia ja energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevissa puitteissa vahvistetaan EU:n kunnianhimoiset sitoumukset vähentää kasvihuonekaasupäästöjä edelleen (vähintään 40 %:n vähennys vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna), lisätä käytettävän uusiutuvan energian osuutta (vähintään 27 %) ja säästää energiaa vähintään 27 prosenttia (tavoitteita tarkastellaan uudelleen pitäen mielessä, että pyrkimyksenä on saavuttaa EU:n tasolla 30 %10) sekä lisätä Euroopan energian toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja kestävyyttä.

(1)  Unioni on sitoutunut kestävään, kilpailukykyiseen, varmaan ja vähähiiliseen energiajärjestelmään ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun. Vuoteen 2030 ulottuvissa energiaunionia ja energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevissa puitteissa vahvistetaan EU:n kunnianhimoiset sitoumukset vähentää kasvihuonekaasupäästöjä edelleen (vähintään 40 %:n vähennys vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna), lisätä käytettävän uusiutuvan energian osuutta (vähintään 27%) ja säästää energiaa vähintään 27 prosenttia (tavoitteita tarkastellaan uudelleen pitäen mielessä, että pyrkimyksenä on saavuttaa EU:n tasolla vähintään 30 %10), lisätä Euroopan energian toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja kestävyyttä ja edistää kohtuuhintaisen energian saatavuutta energiaköyhyyden vähentämiseksi.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)  Komissio on ollut mukana rahoittamassa hankkeita, joissa edistetään alueellista yhteistyötä koskevia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan jakaa unionin tasolla tämän direktiivin täytäntöönpanon parantamiseksi. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi MARIE ja sen laajennus SHERPA sekä ELIH-MED ja PROFORBIOMED.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a)  Rakennusten energiatehokkuuteen tehtävät parannukset vähentävät lämmityspolttoaineen ja erityisesti kiinteän lämmityspolttoaineen kysyntää ja auttavat siten parantamaan ilmanlaatua vähentämällä epäpuhtauksien päästöjä ja saavuttamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/22841 a vahvistetut unionin ilmanlaatua koskevan politiikan tavoitteet kustannustehokkaalla tavalla. Energiatehokkuus olisi sen vuoksi katsottava ilmanlaatua koskevan politiikan osatekijäksi erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joilla on ongelmia noudattaa ilman epäpuhtauksien päästöjä koskevia unionin rajoituksia ja joissa voitaisiin energiatehokkuuden avulla edistää näiden tavoitteiden saavuttamista.

 

_________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1–31).

Perustelu

Asuinrakennukset tuottavat Euroopassa suuren osan epäpuhtauksien päästöistä, kuten asuntojen lämmityksessä käytettävien kiinteiden polttoaineiden polttamisesta johtuvasta savusta aiheutuvista bentso(a)pyreenin, pienhiukkasten ja PM10-hiukkasten päästöistä. Nämä epäpuhtaudet lisäävät kuolleisuutta, sairastuvuutta ja sairaalahoitoon joutumista, varsinkin kun mitatut päästöarvot usein ylittävät selvästi EU:n ilmanlaatua koskevassa lainsäädännössä vahvistetut rajat.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 b)  Energiaköyhyys koskettaa noin 50:tä miljoonaa kotitaloutta unionissa. Energiaköyhyyttä olisi pidettävä alhaisten tulojen, korkeiden energianhintojen sekä huonolaatuisten ja energiatehottomien asuntojen yhteisvaikutuksesta johtuvana kotitalouden kyvyttömyytenä ylläpitää riittävää energiahuoltoa asumismukavuuden ja terveyden perustason takaamiseksi. Nykyinen rakennusten peruskorjausaste ei ole riittävä, ja vaikeimmin saavutettavissa ovat ne rakennukset, joiden omistajina tai asukkaina on pienituloisia ihmisiä, joita uhkaa energiaköyhyys.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Unionin rakennuskannan on koostuttava lähes nollaenergiarakennuksista vuoteen 2050 mennessä YK:n ilmastosopimuksen sopimuspuolten 21. konferenssissa (COP 21) tehdyn Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Nykyinen rakennusten peruskorjausaste ei ole riittävä, ja vaikeimmin saavutettavissa ovat ne rakennukset, joiden omistajina tai asukkaina on pienituloisia ihmisiä, joita uhkaa energiaköyhyys.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Unioni on sitoutunut kehittämään varman, kilpailukykyisen ja vähähiilisen energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä12. Tämän päämäärän saavuttamiseksi jäsenvaltiot ja investoijat tarvitsevat välitavoitteita, joilla varmistetaan rakennusten muuttaminen vähähiilisiksi vuoteen 2050 mennessä. Vähähiilisen rakennuskannan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä välitavoitteet, jotta saavutetaan vuodelle 2030 asetetut keskipitkän aikavälin ja vuodelle 2050 asetetut pitkän aikavälin tavoitteet.

(6)  Unioni on sitoutunut kehittämään varman, kilpailukykyisen ja vähähiilisen energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä12. Pariisin sopimuksen mukaisesti ja tämän päämäärän saavuttamiseksi jäsenvaltiot ja investoijat tarvitsevat kunnianhimoisia tavoitteita ja selkeitä välitavoitteita ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan rakennusten muuttaminen vähähiilisiksi ja rakennusten yleisen energiatehokkuuden nostaminen lähes nollaenergiarakennusten tasolle vuoteen 2050 mennessä. Vähähiilisen rakennuskannan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä välitavoitteet ja etenemissuunnitelma, jotta saavutetaan vuosille 2030 ja 2040 asetetut keskipitkän aikavälin ja vuodelle 2050 asetetut pitkän aikavälin tavoitteet ja edistetään olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta, sillä nykyinen rakennusten peruskorjausaste ei ole riittävä.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Jotta voitaisiin saavuttaa vähähiilistä rakennuskantaa koskevat tavoitteet vuoteen 2050 mennessä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen, energiatehokkaat rakennukset olisi määriteltävä kokonaisvaltaisesti. Uusien rakennusten rakentamisessa ja olemassa olevien rakennusten peruskorjaamisessa olisi pyrittävä saamaan aikaan rakennuksia, jotka täyttävät asukkaiden tarpeet ja joita voidaan mukauttaa vastaamaan tulevia tarpeita, jotka rakennetaan kestävistä, korjattavista ja kierrätettävistä myrkyttömistä materiaaleista, jotka käyttävät energiaa tehokkaasti ja voivat myös tuottaa sitä, joissa on riittävästi luonnonvaloa, jotka täyttävät turvallisuusvaatimukset, myös paloturvallisuutta koskevat vaatimukset, ja joissa on asianmukainen ilmanvaihto ja lämmitys niin, että sisäilman laatu pysyy terveenä.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 b)  Rakennuskannan muuttamista vähähiiliseksi koskevissa unionin toimissa on otettava huomioon Pariisin ilmastosopimus, sillä lähes 50 prosenttia unionin energian kokonaiskysynnästä käytetään lämmitykseen ja jäähdytykseen ja tästä 80 prosenttia käytetään rakennuksissa. Unionin energia- ja ilmastotavoitteisiin on sen vuoksi vastattava siirtymällä lähes sataprosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin viimeistään vuonna 2050, mihin voidaan päästä ainoastaan vähentämällä energiankulutusta ja soveltamalla kaikilta osin energiatehokkuus etusijalle -periaatetta, koska energiatehokkuustoimenpiteet ovat kustannustehokkain keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 c)  Koska vuoden 2050 rakennetusta ympäristöstä on jo olemassa jopa 90 prosenttia, olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaamisen ja vähähiiliseksi muuttamisen nopeuttamiseksi tarvitaan entistä kunnianhimoisempia toimia. Koska 30 vuotta on suhteellisen lyhyt aika olemassa olevan rakennuskannan uusimiseen, nyt asetetut kannustimet ja vaatimukset loppujen lopuksi määrittävät, saavuttaako unioni pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteensa.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU13 säädetyt pitkän aikavälin strategioita koskevat säännökset olisi siirrettävä direktiiviin 2010/31/EU, johon ne sopivat johdonmukaisemmin.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU13 säädetyt pitkän aikavälin strategioita koskevat säännökset olisi siirrettävä direktiiviin 2010/31/EU, johon ne sopivat johdonmukaisemmin ja jossa niiden avulla voidaan toteuttaa jäsenvaltioiden suunnitelmat saavuttaa lähes nollaenergiarakennuksista koostuva rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä. Tämä pitkän aikavälin tavoite olisi säilytettävä, mutta säännöksiä olisi tuettava sitovilla välitavoitteilla vuosille 2030 ja 2040. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat ja peruskorjaustyö, jota niiden myötä tehdään, lisäävät kasvua luomalla työpaikkoja ja tarjoavat kuluttajille puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa. Rahoitusmekanismeille ja -kannustimille olisi annettava keskeinen asema jäsenvaltioiden kansallisissa pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa, ja jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti edistettävä niitä. Lisäksi niihin olisi sisällyttävä strategia asiantuntijoiden kuluttajille antaman tuen ja neuvonnan edistämiseksi ja asiantuntijoiden kouluttamiseksi.

_________________

_________________

13 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

13 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Pelkästään rakennusteollisuus työllistää välittömästi unionissa 18 miljoonaa henkeä ja muodostaa yhdeksän prosenttia sen BKT:stä. Rakennusteollisuuden energiatehokkuustoimenpiteillä, joihin sisältyy olemassa olevan rakennuskannan vaiheittaista pitkälle menevää perusparannusta koskevia kunnianhimoisia tavoitteita, on mahdollista nopeuttaa kyseisen toimialan ja sen työvoiman nykyaikaistamista sekä luoda unioniin miljoonia työpaikkoja, etenkin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Taustalla olevissa jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden laatimista koskevissa kustannusoptimaalisuuslaskelmissa ja niiden vähimmäistason energiatehokkuuskriteerejä koskevissa päätöksissä olisi myös otettava asianmukaisesti huomioon energiatehokkuustoimenpiteiden sivuhyötyjen, kuten työpaikkojen luomisen, omaisuuden arvon, tuontiriippuvuuden vähenemisen, terveyden tai sisä- ja ulkoilman laadun, taloudellinen arvo yhdenmukaistettujen viitearvojen avulla osana unionin kustannusoptimaalisuuden laskentamenetelmää koskevaa ohjeistusta.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 b)  Kun unionin rakennuskantaa nykyaikaistetaan korkeammalle energiatehokkuustasolle, siitä tulee myös entistä monimutkaisempaa. Eri ammattilaiset joutuvat tekemään yhä enemmän yhteistyötä työkohteessa. Oikeanlaisella ammattitaidolla on olennainen osa tämän potentiaalin hyödyntämisessä ja rakennuskannan parantamisessa. Systeemiseen ajatteluun kannustamisen olisi lähdettävä koulutusjärjestelmästä, ja sen olisi jatkuttava rakennustyöntekijöiden koko uran ajan. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on tarpeen luoda selkeä yhteys kansallisten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioidensa ja soveltuvien aloitteiden välille, edistää rakennus- ja energiatehokkuusalalla toimivien teknisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten taitoja sekä koulutusta, elinikäistä oppimista ja osaamista ja tiedottaa yhteisöryhmille ja pienyrityksille energiatietoisuudesta, energiatehokkuustoimenpiteistä ja rakennusten peruskorjauksesta.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 c)  Kansallisissa peruskorjausstrategioissa olisi määritettävä odotetut tulokset sekä vaikutus yleisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseen lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2030 mennessä), keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2040 mennessä) ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2050 mennessä).

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Jotta voidaan mukauttaa tätä direktiiviä teknisen edistyksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti asetuksen täydentämiseksi määrittelemällä älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori ja mahdollistamalla sen täytäntöönpano. Älykkäitä ratkaisuja koskevaa indikaattoria olisi käytettävä mittaamaan rakennusten kykyä hyödyntää tietotekniikka- ja sähköjärjestelmiä toiminnan optimoimiseksi ja sähköverkossa toimimiseksi. Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori lisää rakennusten omistajien ja asukkaiden parissa tietoisuutta rakennusten teknisten järjestelmien automatisoinnin ja sähköisen valvonnan arvosta ja lisää asukkaiden luottamusta siihen, että uusilla toiminnoilla saadaan tosiasiallisia säästöjä.

(9)  Jotta voidaan mukauttaa tätä direktiiviä teknisen edistyksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti asetuksen täydentämiseksi määrittelemällä älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori ja mahdollistamalla sen täytäntöönpano. Älykkäitä ratkaisuja koskevaa indikaattoria olisi käytettävä mittaamaan rakennusten kykyä hyödyntää tietotekniikka- ja sähköjärjestelmiä toiminnan, erityisesti energian (kuten veden ja ilman) toimituksen ja käytön, optimoimiseksi ja sähköverkossa toimimiseksi. Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori lisää rakennusten omistajien ja asukkaiden parissa tietoisuutta rakennusten teknisten järjestelmien automatisoinnin ja sähköisen valvonnan arvosta ja lisää asukkaiden luottamusta siihen, että uusilla toiminnoilla saadaan tosiasiallisia säästöjä.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Myös innovointi ja uusi teknologia mahdollistavat sen, että rakennukset voivat tukea yleistä vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Rakennuksia voidaan esimerkiksi hyödyntää kehitettäessä infrastruktuuria, jota tarvitaan sähköajoneuvojen älykästä latausta varten, ja ne voivat myös tarjota haluttaessa jäsenvaltioille perustan autojen akkujen käyttämiseksi voimanlähteenä. Tämän tavoitteen huomioon ottamiseksi rakennusten teknisten järjestelmien määritelmää olisi laajennettava.

(10)  Myös innovointi ja uusi teknologia mahdollistavat sen, että rakennukset voivat tukea yleistä vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Rakennuksia voidaan esimerkiksi hyödyntää kehitettäessä infrastruktuuria, jota tarvitaan sähköajoneuvojen älykästä latausta varten, ja ne voivat myös tarjota haluttaessa jäsenvaltioille perustan autojen akkujen käyttämiseksi voimanlähteenä. Energiatehokkuustavoitetta silmällä pitäen myös vesi voi olla energialähde rakennuksissa. Esimerkiksi lämmön talteenottolaitteilla voidaan tuottaa lämpöä jätevedestä. Tämän yleistä vähähiilisiin rakennuksiin siirtymistä koskevan tavoitteen huomioon ottamiseksi rakennusten teknisten järjestelmien määritelmää olisi laajennettava.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)  Vesi on olennainen tekijä monissa rakennusten teknisissä järjestelmissä, muun muassa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä, sekä kotitalouskäytössä. Veden kuljettamiseen tarvittavien pumppu- ja painejärjestelmien tehonsyöttö vaatii paljon energiaa. Lisäksi vesivuotojen osuus veden kokonaiskulutuksesta unionissa on 24 prosenttia, mikä aiheuttaa energia- ja vesihävikkiä. Vesihuollon tehostaminen ja veden käytön vähentäminen uusissa ja peruskorjatuissa rakennuksissa edistäisivät siten resurssien järkevää käyttöä koskevaa tavoitetta.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 b)  Toimenpiteissä, joilla pyritään parantamaan edelleen rakennusten energiatehokkuutta, olisi otettava huomioon uusilta rakennuksilta vuoteen 2021 mennessä edellytettävät lähes nollaenergiarakennuksia koskevat unionin vertailuarvot ja vaatimus vuoteen 2050 mennessä täysin lähes nollaenergiarakennuksista koostuvasta rakennuskannasta, ja tässä yhteydessä olisi otettava huomioon myös ilmasto- ja paikalliset olosuhteet sekä sisäilmasto, terveys- ja turvallisuusvaatimukset, kuten paloturvallisuus, sisä- ja ulkoilman laatu ja kustannustehokkuus, mukaan luettuina muut kuin energiaan liittyvät hyödyt.

Perustelu

Komission suosituksessa (EU) 2016/1318 määriteltyä lähes nollaenergiarakennuksia koskevaa unionin vertailuarvoa on käytettävä ohjeena jäsenvaltioissa, jotka ovat jäljessä energiatehokkuuden parantamista koskevissa vaatimuksissa.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 c)  Vaihtoehtoisten, turvallisten ja kestävien liikennemuotojen, kuten polkupyörien, edistäminen myötävaikuttaa myös yleiseen siirtymiseen vähähiiliseen talouteen, ja jäsenvaltioiden olisi otettava se osaksi pitkän aikavälin strategioita, joilla pyritään nostamaan rakennuskannan peruskorjausastetta koko unionissa.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 d)  Jäsenvaltioiden olisi tarjottava kannustimia sellaisten luonnonmukaisten rakennusmateriaalien käyttöön, joiden hiilipitoisuus on pieni, ja kattopuutarhojen perustamiseen rakennusten laajamittaisten korjausten yhteydessä, sillä niiden avulla voidaan tehokkaasti parantaa ilmanlaatua, puuttua ilmasto-olosuhteiden huonontumiseen erityisesti kaupunkialueilla ja parantaa rakennusten yleistä energiatehokkuutta.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kaksi säännösjoukkoa, joiden tavoite voitaisiin saavuttaa tehokkaammin nykytilanteeseen verrattuna. Ensinnäkin velvoitteesta, jonka mukaan erittäin tehokkaista vaihtoehtoisista järjestelmistä on tehtävä toteutettavuustutkimus ennen rakennustöiden aloittamista, on tullut kohtuuttoman työläs. Toiseksi havaittiin, että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksiin liittyvillä säännöksillä ei ole onnistuttu riittävällä ja tehokkaalla tavalla varmistamaan näiden teknisten järjestelmien alkuvaiheen ja ylläpidettyä energiatehokkuutta. Tällä hetkellä ei harkita riittävällä tavalla edes edullisia teknisiä ratkaisuja, joiden takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt, kuten lämmitysjärjestelmän hydraulinen tasapainottaminen ja lämmönsäätöventtiilien asentaminen/vaihtaminen. Tarkastuksiin liittyviä säännöksiä muutetaan, jotta varmistetaan tarkastusten paremmat tulokset.

(11)  Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kaksi säännösjoukkoa, joiden tavoite voitaisiin saavuttaa tehokkaammin nykytilanteeseen verrattuna. Ensinnäkin velvoitteesta, jonka mukaan erittäin tehokkaista vaihtoehtoisista järjestelmistä on tehtävä toteutettavuustutkimus ennen rakennustöiden aloittamista, on tullut kohtuuttoman työläs. Toiseksi havaittiin, että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksiin liittyvillä säännöksillä ei ole onnistuttu riittävällä ja tehokkaalla tavalla varmistamaan näiden teknisten järjestelmien alkuvaiheen ja ylläpidettyä energiatehokkuutta. Tällä hetkellä ei harkita riittävällä tavalla edullisia teknisiä ratkaisuja, joiden takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt, kuten lämmitysjärjestelmän hydraulinen tasapainottaminen ja lämmönsäätöventtiilien asentaminen/vaihtaminen, ja niitä olisi hyödynnettävä kattavasti muun muassa ratkaisuina, joilla voidaan auttaa energiaköyhiä kuluttajia. Tarkastuksiin liittyviä säännöksiä muutetaan, jotta varmistetaan tarkastusten paremmat tulokset. Olisi otettava huomioon sellaisia tekijöitä kuin rakennuksen alkuperäinen suunnittelu ja sijoittaminen, jotta voidaan saavuttaa korkeampi lähtötason energiatehokkuus, mikä johtaisi puolestaan säästöihin muissa parannuksissa, kuten kiintokalusteissa, ulkorakenteissa ja valaistuksessa. Lisäksi on tarpeen kehittää seurantajärjestelmiä, jotta saadaan reaaliaikaisia tietoja niin, että järjestelmiä voidaan tarvittaessa optimoida.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Erityisesti suuremmissa laitoksissa rakennusten automatisointi ja teknisten järjestelmien sähköinen seuranta ovat osoittautuneet tarkastusten tehokkaiksi korvikkeiksi. Tällaisten laitteiden asennusta olisi pidettävä kaikkein kustannustehokkaimpana vaihtoehtona tarkastuksille suurissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja tietyn kokoisissa usean asunnon asuinrakennuksissa, joissa niiden takaisinmaksuaika on alle kolme vuotta. Tämän vuoksi poistetaan nykyinen mahdollisuus valita vaihtoehtoisia toimenpiteitä. Pienemmissä laitoksissa asentajien antamilla asiakirjoilla ja näiden tietojen rekisteröinnillä energiatehokkuustodistusten tietokantoihin helpotetaan sen todentamista, että kaikille rakennusten teknisille järjestelmille asetettuja vähimmäisvaatimuksia noudatetaan, ja vahvistetaan energiatehokkuustodistusten roolia. Lisäksi nykyiset säännölliset turvallisuustarkastukset ja huollot antavat edelleen mahdollisuuden tarjota suoraa neuvontaa energiatehokkuuden parantamiseksi.

(12)  Erityisesti suuremmissa laitoksissa rakennusten automatisointi ja teknisten järjestelmien sähköinen seuranta ovat osoittautuneet tarkastusten ja huollon tehokkaiksi korvikkeiksi. Tällaisten laitteiden asennusta olisi pidettävä kaikkein kustannustehokkaimpana vaihtoehtona tarkastuksille suurissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja tietyn kokoisissa usean asunnon asuinrakennuksissa, joissa niiden takaisinmaksuaika on alle kolme vuotta. Tämän vuoksi poistetaan nykyinen mahdollisuus valita vaihtoehtoisia toimenpiteitä. Pienemmissä laitoksissa asentajien antamilla asiakirjoilla ja näiden tietojen rekisteröinnillä energiatehokkuustodistusten tietokantoihin helpotetaan sen todentamista, että kaikille rakennusten teknisille järjestelmille asetettuja vähimmäisvaatimuksia noudatetaan, ja vahvistetaan energiatehokkuustodistusten roolia. Lisäksi nykyiset säännölliset turvallisuustarkastukset ja huollot antavat edelleen mahdollisuuden tarjota suoraa neuvontaa energiatehokkuuden parantamiseksi.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)  Rakennusten teknisten järjestelmien käyttöönoton olisi koskettava laitteita (uusia teknologioita, älykkäitä laitteita) sekä järjestelmiä, joilla ohjataan niiden toimintaa ja vuorovaikutusta. Tämä koskee erityisesti energian siirtoa rakennuksissa sekä veden ja ilman tehokkaita hallintajärjestelmiä.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 b)  Vaiheittaisten pitkälle menevien perusparannusten tapauksessa rakennusten tekniset järjestelmät ja rakennusten automatisointi- ja valvontajärjestelmät ovat myös mahdollisuus saada aikaan säästöjä suhteellisen lyhyillä takaisinmaksuajoilla, jolloin pidemmillä jaksoilla voidaan saada aikaan lisäsäästöjä sijoitettaviksi uudelleen peruskorjauksen seuraavassa vaiheessa.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Jotta voidaan varmistaa energiatehokkuuteen liittyvien taloudellisten toimenpiteiden paras mahdollinen hyödyntäminen rakennusten peruskorjauksissa, ne olisi yhdistettävä peruskorjauksen tasoon, joka olisi arvioitava vertaamalla energiatehokkuustodistuksia ennen peruskorjausta ja sen jälkeen.

(13)  Jotta voidaan varmistaa energiatehokkuuteen liittyvien, niin julkisten kuin yksityisten taloudellisten toimenpiteiden paras mahdollinen hyödyntäminen rakennusten peruskorjauksissa, ne olisi yhdistettävä peruskorjauksen tasoon ja niissä olisi edistettävä kokonaisvaltaista lähestymistapaa rakennusten peruskorjaukseen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki osat ja rakennusten tekniset järjestelmät, myös rakennusten huolto, johtavat energiatehokkuuden korkeaan tasoon ja entistä parempaan sisäilman laatuun, jolla on myönteinen vaikutus terveyteen, hyvinvointiin, asumismukavuuteen ja tuottavuuteen. Tällaisia peruskorjauksia olisi arvioitava vertaamalla energiatehokkuustodistuksia ennen peruskorjausta ja sen jälkeen tai jollakin muulla avoimella ja oikeasuhteisella menetelmällä.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a)  Pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat, joissa on selkeitä välitavoitteita ja toimenpiteitä, kannustavat yksityisen sektorin energiatehokkuusinvestointeihin. Pitkän aikavälin investointeihin olisi kannustettava edelleen helpottamalla pääsyä sellaisten salkkujen jälleenrahoitukseen, joiden omaisuuserissä on energiatehokkuutta lisäävien peruskorjausten ominaisuuksia.

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 b)  Peruskorjausten lisäämiseksi olisi edistettävä pitkän aikavälin yksityistä rahoitusta ja riskejä vähentäviä välineitä ottamalla käyttöön energiatehokkuutta tukevia asuntolainoja koskevia vaatimuksia sertifioiduissa energiatehokkuutta lisäävissä rakennusten peruskorjauksissa. Energiatehokkuutta tukevia asuntolainoja tarjoaville rahoituslaitoksille olisi myönnettävä alempi riskipainotus pääomavaatimuksissa. Vaatimuksissa olisi otettava huomioon energiatehokkuuden mahdolliset riskejä vähentävät vaikutukset, ja niitä olisi tarkasteltava riskien vähentämisestä saatua hyötyä koskevien tietojen perusteella, ja tapauksen mukaan olisi harkittava alempia pääomavaatimuksia energiatehokkuutta tukevien asuntolainojen vakuuksissa.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 c)  Tässä yhteydessä yksittäisissä asunnoissa tehtävät pienimuotoiset energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet ovat edelleen tärkeitä. Tällaisista toimenpiteistä on usein hyötyä energiaköyhyyden lievittämisessä.

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 d)  Jos uusi energiatehokkuustodistus osoittaa rakennuksen energiatehokkuuden parantuneen, sen kustannukset voidaan sisällyttää jäsenvaltion tarjoamaan kannustimeen.

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Rahoituksen saatavuus helpottuu, kun käytettävissä on korkealaatuisia tietoja. Sen vuoksi julkisista rakennuksista, joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m², olisi ilmoitettava niiden tosiasiallinen energiankulutus.

(14)  Rahoituksen saatavuus helpottuu, kun on olemassa kunnianhimoinen ja vakaa pitkän aikavälin kehys ja kun käytettävissä on korkealaatuisia tietoja. Näihin tietoihin sisältyvät energiatehokkuustodistukset, huoltoa ja tarkastuksia koskevat tiedot sekä energiatehokkuustietokannat. Julkisten rakennusten, mukaan luettuina viranomaisten omistamat, hallinnoimat ja käyttämät rakennukset riippumatta siitä, ovatko ne jäsenvaltion, alueen tai kunnan omistamia tai ovatko ne yksityisessä omistuksessa mutta julkisessa käytössä olevia rakennuksia, olisi toimittava esimerkkinä niin, että niistä tulee lähes nollaenergiarakennuksia direktiivin 2012/27/EU mukaisesti, ja niistä olisi ilmoitettava niiden tosiasiallinen energiankulutus.

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Tämänhetkistä energiatehokkuustodistusten riippumatonta valvontajärjestelmää olisi vahvistettava sen varmistamiseksi, että todistukset ovat hyvälaatuisia ja että niitä voidaan käyttää vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen ja tilastojen tuottamiseen alueellisista/kansallisista rakennuskannoista. Rakennuskannasta tarvitaan korkealaatuisia tietoja, jotka voitaisiin osittain tuottaa energiatehokkuustodistusten rekistereistä tai tietokannoista, joita lähes kaikki jäsenvaltiot ovat kehittämässä ja joita ne hallinnoivat.

(15)  Tämänhetkistä energiatehokkuustodistusten riippumatonta valvontajärjestelmää olisi vahvistettava sen varmistamiseksi, että todistukset ovat hyvälaatuisia ja että niitä voidaan käyttää vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen ja yhdenmukaistettujen tilastojen tuottamiseen paikallisista, alueellisista ja kansallisista rakennuskannoista. Rakennuskannasta tarvitaan korkealaatuisia tietoja, jotka voitaisiin osittain tuottaa energiatehokkuustodistusten rekistereistä tai tietokannoista, joita lähes kaikki jäsenvaltiot ovat kehittämässä ja joita ne hallinnoivat.

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Rakennusten energiatehokkuutta koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi energiatehokkuustodistusten avoimuutta olisi parannettava varmistamalla, että kaikki laskelmiin tarvittavat parametrit esitetään ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti sekä sertifiointivaatimusten että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten osalta. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet esimerkiksi sen varmistamiseksi, että rakennusten asennettujen, vaihdettujen tai päivitettyjen teknisten järjestelmien energiatehokkuus dokumentoidaan rakennuksen sertifiointia ja vaatimusten noudattamisen tarkastamista varten.

(16)  Rakennusten energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi osana unionin sitovaa vähintään 40 prosentin energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuustodistusten avoimuutta olisi parannettava varmistamalla, että kaikki laskelmiin tarvittavat parametrit esitetään ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti sekä sertifiointivaatimusten että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten osalta. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet esimerkiksi sen varmistamiseksi, että rakennusten asennettujen, vaihdettujen tai päivitettyjen teknisten järjestelmien energiatehokkuus dokumentoidaan rakennuksen sertifiointia ja vaatimusten noudattamisen tarkastamista varten.

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Tämän direktiivin säännöksillä ei pitäisi estää jäsenvaltioita asettamasta kunnianhimoisempia energiatehokkuusvaatimuksia rakennusten tasolla ja rakennusten osille, kunhan tällaiset toimenpiteet ovat unionin lainsäädännön mukaisia. Ei ole tämän direktiivin ja direktiivin 2012/27/EU tavoitteiden vastaista, että nämä vaatimukset voivat joissakin tapauksissa rajoittaa sellaisten tuotteiden asentamista tai käyttöä, jotka kuuluvat muun sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön piiriin, edellyttäen että tällaiset vaatimukset eivät muodosta perusteetonta markkinaestettä.

(18)  Tämän direktiivin säännöksillä ei pitäisi estää jäsenvaltioita asettamasta kunnianhimoisempia energiatehokkuutta ja sisäilman laatua koskevia vaatimuksia rakennusten tasolla ja rakennusten osille, kunhan tällaiset toimenpiteet ovat unionin lainsäädännön mukaisia. Ei ole tämän direktiivin ja direktiivin 2012/27/EU tavoitteiden vastaista, että nämä vaatimukset voivat joissakin tapauksissa rajoittaa sellaisten tuotteiden asentamista tai käyttöä, jotka kuuluvat muun sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön piiriin, edellyttäen että tällaiset vaatimukset eivät muodosta perusteetonta markkinaestettä.

Tarkistus    33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a)  Jäsenvaltioiden olisi perustettava rakennuksen vaipan läpinäkyvän tai läpikuultavan rakennusosan energiatehokkuuden laskenta sen energiataseeseen, mikä tarkoittaa, että siinä otetaan huomioon paitsi energiahävikit myös energiahyödyt passiivisesta auringon säteilystä.

Tarkistus    34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 b)  Kaupungit ja alue- ja paikallisviranomaiset näyttävät jo esimerkkiä toteuttamalla energiatehokkuustoimenpiteitä, laatimalla peruskorjaussuunnitelmia ja mahdollistamalla energian tuottamisen omaan käyttöön. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen osapuolten, älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen tai sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa käyttävien yhteisöjen kaltaiset tahot edistävät jäsentensä toiminnan kautta energiatehokkuuden lisäämistä ja mahdollistavat energiakäännettä koskevien parhaiden käytäntöjen jakamisen. Erityisesti aluetason hankkeissa on tullut esiin tarve tarkastella paikalliseen energiajärjestelmään liitettyjen rakennusten toimintaa, paikallista liikennesuunnitelmaa ja yleensä niiden ekosysteemiä.

Tarkistus    35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 c)  On tärkeää luoda monitasohallintostrategioita ja makroalueellista yhteistyötä unionin ilmaston monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen eri alueille aiheuttamien haasteiden mukaisesti.

Tarkistus    36

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 d)  Tämän direktiivin olisi oltava energiaunionia ja unionin uutta energia-alan hallintoa täydentävä väline energiaköyhyyden torjumiseksi. Sen vuoksi siinä kannustetaan unionia laatimaan selkeä ja yhteinen energiaköyhyyden määritelmä ja kehotetaan tarkastelemaan olemassa olevia tutkimuksia mahdollisen määritelmän löytämiseksi mahdollisimman pian.

Tarkistus    37

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.  ’rakennuksen teknisillä järjestelmillä’ tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa;”;

3.  ’rakennuksen teknisillä järjestelmillä’ tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan lämmitykseen, jäähdytykseen, sisäilman laatuun, ilmanvaihtoon, vesijärjestelmiin, veden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automatisointiin ja valvontaan, mukaan luettuna energianhallinta, paikalla tapahtuvaan sähköntuotantoon, sähköistä liikkuvuutta varten tarkoitettuun paikan päällä olevaan infrastruktuuriin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa;”;

Tarkistus    38

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

 

”3 a.  ’vähähiilisellä rakennuskannalla’ tarkoitetaan erittäin energiatehokasta rakennuskantaa, joka on peruskorjattu vähintään lähes nollaenergiarakennusten tasolle ja jonka jäljelle jäävä energiatarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla;”;

Tarkistus    39

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 artikla – 19 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.  Lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:

 

”19 a.  ’kynnyspisteellä’ tarkoitetaan esimerkiksi kustannustehokkuuden tai häiriön näkökulmasta otollista hetkeä rakennuksen elinkaaren aikana energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten toteuttamiseen;”;

Tarkistus    40

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  Artiklan 1 kohdan muodostaa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU16 4 artikla, sen viimeistä alakohtaa lukuun ottamatta;

a)  Lisätään 1 kohta seuraavasti:

 

”1.   Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin strategia investointien saamiseksi käyttöön kansallisen sekä julkisten että yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten kannan peruskorjauksessa, jotta voidaan edistää ja ohjata rakennuskannan parantamista erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi rakennuskannaksi vuoteen 2050 mennessä. Tähän strategiaan on sisällyttävä

 

a)  sellainen yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan;

 

b)  rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien peruskorjaamista koskevien kustannustehokkaiden lähestymistapojen tunnistaminen ottaen huomioon kynnyspisteet rakennuksen elinkaaren aikana;

 

c)  politiikat ja toimenpiteet, joilla edistetään rakennusten kustannustehokkaita pitkälle meneviä perusparannuksia, mukaan lukien vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset;

 

d)  tulevaisuudennäkymät yksityishenkilöiden, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi;

 

e)  näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä;

 

f)  peruskorjausta täydentävät ja/tai sille vaihtoehtoiset toimenpiteet, kuten energiatehokkuutta koskevat sopimukset, riippumattomat ja helposti saatavilla olevat energianeuvontapalvelut, kuluttajien käyttäytymisen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet tai liittäminen tehokkaaseen kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmään;

 

g)  politiikat ja toimet, joissa on määrällisesti ilmaistavissa olevia tavoitteita ja jotka koskevat kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia osia, energiaköyhiä kotitalouksia ja kotitalouksia, joiden ongelmana ovat peruskorjauksia koskevat jakautuneet kannustimet;”;

Tarkistus    41

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  Lisätään kohta seuraavasti:

 

”1 a.  Jäsenvaltioiden on kartoitettava olemassa oleva rakennuskantansa iän, tyypin ja energiahuollon mukaan, jotta voidaan laatia sitovat välitavoitteet ja toimenpiteet peruskorjaustarpeita varten ottaen huomioon kansallinen energiajärjestelmä.

 

Jäsenvaltioiden on seurattava edistymistään välitavoitteiden saavuttamisessa. Tulokset on annettava yleisön saataville vähintään kolmen vuoden välein, jolloin komissiolle on myös toimitettava strategian päivitys.

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategiasta järjestetään julkinen kuuleminen vähintään kolme kuukautta ennen strategian toimittamista komissiolle. Julkisen kuulemisen tulokset on julkaistava strategian liitteenä.”;

Tarkistus    42

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 1 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a b)  Lisätään kohta seuraavasti:

 

”1 b.  Pitkän aikavälin peruskorjausstrategioihin on liitettävä kansalliset toimintasuunnitelmat. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteet pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden toteuttamiseksi ja arvioimiseksi ja niissä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen seuraamiseksi. Yleisö osallistuu kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2001/42/EY vaatimusten mukaisesti.”;

Perustelu

Toimenpiteet kansallisen rakennuskannan pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa vahvistettujen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi olisi esitettävä selkeästi kansallisella tasolla laadittavissa toimintasuunnitelmissa. Yleisön osallistuminen kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen ja hyväksymiseen on varmistettava.

Tarkistus    43

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 1 c kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a c)  Lisätään kohta seuraavasti:

 

”1 c.  Jäsenvaltioiden on täsmennettävä, miten niiden välitavoitteiden avulla voidaan saavuttaa unionin 30 prosentin energiatehokkuustavoite vuoteen 2030 mennessä direktiivin 2012/27/EU mukaisesti ja energiaunionin uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskeva tavoite direktiivin 2009/28/EU ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen mukaisesti.”

Tarkistus    44

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet.

”Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassaan jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet, toimet ja toimenpiteet, jotta ne saavuttavat vuoteen 2050 ulottuvan energiatehokkuuden merkittävää parantamista ja erittäin energiatehokkaan ja vähähiilisen rakennuskannan saavuttamista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen sekä vuosiksi 2030 ja 2040 asetetut erityiset välitavoitteet.

 

Jäsenvaltioiden on kyseisiä välitavoitteita asettaessaan täsmennettävä, miten niiden avulla voidaan saavuttaa unionin energiatehokkuustavoite vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen mukaisesti.

 

Lisäksi pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassa on esitettävä erityisiä toimenpiteitä ja rahoitusvälineitä, joilla vähennetään energian kysyntää ja edistetään energiaköyhyyden lieventämistä.”;

Tarkistus    45

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 2 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä.

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla on myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä, ja siinä on esitettävä suunnitelma, jossa on selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet sosiaaliseen asuntotarjontaan kuuluvan rakennuskannan peruskorjausta varten. Terveen sisäilmaston varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi jäsenvaltioiden on kartoitettava rakennusten peruskorjausten odottamattomat ja ei-toivotut sivuvaikutukset terveyteen ja asumismukavuuteen ja puututtava niihin.

Tarkistus    46

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Pitkän aikavälin strategialla on myös kannustettava älykkäiden teknologioiden käyttöönottoon rakennusalalla, ja sen on sisällettävä aloitteita, joissa tarkastellaan älykkäiden ja liitettyjen teknologioiden käyttöönottoa rakennuksissa koskevaa osaamista ja koulutusta, sekä politiikkoja ja toimia, joilla pyritään nopeuttamaan teknologista siirtymistä älykkäisiin ja liitettyihin rakennuksiin.

Tarkistus    47

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  liitetään hankkeita yhteen, jotta investoijien on helpompi rahoittaa 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja peruskorjauksia;

a)  avustetaan hankkeiden kehittäjiä energiatehokkuutta parantavien peruskorjaushankkeiden valmistelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa sekä mekanismeissa, joilla liitetään hankkeita yhteen, jotta investoijien on helpompi rahoittaa 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja peruskorjauksia;

Tarkistus    48

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b)  vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta; ja

b)  vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta esimerkiksi tukemalla energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin liittyvien lainakohtaisten tehokkuustietojen julkistamista ja energiatehokkuuden omaisuuden arvonnousuun liittävän arvonmäärityskehyksen kehittämistä ja kannustamalla energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin liittyviä omaisuuseriä sisältävien salkkujen jälleenrahoitukseen; ja

Tarkistus    49

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  asetetaan saataville riippumattomia ja helposti saatavilla olevia energianeuvontapalveluja sekä helposti saatavilla olevia ja avoimia neuvontavälineitä, kuten kuluttajille tarkoitettuja keskitettyjä asiointipisteitä, joissa annetaan tietoa rakennusten peruskorjauksiin käytettävissä olevan rahoituksen rakenteesta ja tarjonnasta ja tuetaan kuluttajia heidän toteuttaessaan rakennusten energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, mukaan luettuina pitkälle menevät tai vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset, materiaalien ja teknologioiden valinta sekä energiatehokkuudessa saavutettujen tulosten seuranta;

Tarkistus    50

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 kohta – b b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

b b)  helpotetaan pk-yritysten ryhmittymistä, jotta ne voivat tarjota mahdollisille asiakkaille pakettiratkaisuja; ja

Tarkistus    51

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)  kehitetään monitasohallintoa, joka käsittää kaikki alueet ja mahdollisuuksien mukaan paikalliset hallintoviranomaiset sekä kokemukset, joita on saatu rakennusten energiatehokkuudesta sellaisissa hankkeissa kuin MARIE, SHERPA, ELIH-MED ja PROFORBIOMED.

Tarkistus    52

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

2 a artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  Lisätään kohta seuraavasti:

 

”3 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan täydentämiseksi pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa koskevilla lisäkriteereillä.”

Tarkistus    53

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

4 artikla – 2 kohta – a alakohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

2 a.  Korvataan 4 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

a)  rakennukset, joita suojellaan virallisesti osana määrättyä ympäristöä tai niiden erityisen arkkitehtonisen tai historiallisen arvon vuoksi, siltä osin kuin niiden luonne tai ulkonäkö muuttuisi tiettyjen energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä;

”a)  rakennukset, joita suojellaan virallisesti osana määrättyä ympäristöä tai niiden erityisen arkkitehtonisen tai historiallisen arvon vuoksi, tai muut kuin suojellut asuinrakennukset, jotka on rakennettu luonnonmateriaaleista, joissa on noudatettu perinteitä, jotka on rakennettu käsityöllä ja joita rakennetaan vuosittain vain vähäinen määrä1 a, siltä osin kuin niiden luonne, ainutlaatuisuus tai ulkonäkö muuttuisi tiettyjen energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä;

 

_________________

 

1 a Määrä ei ylitä yhtä tuhannesosaa rakennushankkeiden vuotuisesta määrästä jäsenvaltiossa.”;

Tarkistus    54

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  Poistetaan 1 kohdan toinen alakohta;

a)  Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

 

”Jäsenvaltioiden on lähes nollaenergiarakennuksia koskevan vaatimuksen täyttämiseksi varmistettava direktiivin ...* 15 artiklan 8 kohdan ja direktiivin ... [energiatehokkuusdirektiivi] 14 artiklan mukaisesti, että ennen rakentamisen aloittamista otetaan huomioon erittäin tehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien, kuten uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvien hajautettujen energiahuoltojärjestelmien, yhteistuotannon, uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan energiaan perustuvien kauko- tai aluelämmitysjärjestelmien sekä direktiivin 2009/28/EY liitteessä VII määriteltyjen erittäin tehokkaiden lämpöpumppujen, tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus.

 

_________________

 

* Direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu toisinto) (COM(2016)0767 final/2).”;

Perustelu

Jotta voidaan vähentää jäsenvaltioiden hallinnollista taakkaa ja samalla mahdollistaa uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (uudelleenlaadittu toisinto) 15 artiklan 8 kohdan ja direktiivin 2010/31/EU 9 artiklan 3 kohdan c alakohdan noudattaminen, erittäin energiatehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuuden arviointia koskevia säännöksiä olisi tehostettava. On pantava merkille, että tällä vaatimuksella vähennetään lukkiutumisvaikutusten ja arvottomien omaisuuserien riskiä, koska asennetut laitteet kestävät tavallisesti keskimäärin yli 25 vuotta.

Tarkistus    55

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Lisätään 7 artiklaan ensimmäisen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

 

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuuden parannusten avulla voidaan saavuttaa terve ja miellyttävä sisäympäristö.”

Tarkistus    56

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

7 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4.  Poistetaan 7 artiklan viides alakohta;

4.  Korvataan 7 artiklan viides kohta seuraavasti:

 

”Jäsenvaltioiden on lähes nollaenergiarakennuksia koskevan vaatimuksen täyttämiseksi varmistettava direktiivin ...* 15 artiklan 8 kohdan ja direktiivin ... [energiatehokkuusdirektiivi] 14 artiklan mukaisesti, että ennen rakentamisen aloittamista otetaan huomioon erittäin tehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien, kuten uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvien hajautettujen energiahuoltojärjestelmien, yhteistuotannon, uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan energiaan perustuvien kauko- tai aluelämmitysjärjestelmien sekä direktiivin 2009/28/EY liitteessä VII määriteltyjen erittäin tehokkaiden lämpöpumppujen, tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus.

 

_________________

 

* Direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu toisinto) (COM(2016)0767 final/2).”;

Perustelu

Jotta voidaan vähentää jäsenvaltioiden hallinnollista taakkaa ja samalla mahdollistaa uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (uudelleenlaadittu toisinto) 15 artiklan 8 kohdan ja direktiivin 2010/31/EU 9 artiklan 3 kohdan c alakohdan noudattaminen, erittäin energiatehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuuden arviointia koskevia säännöksiä olisi tehostettava. On pantava merkille, että tällä vaatimuksella vähennetään lukkiutumisvaikutusten ja arvottomien omaisuuserien riskiä, koska asennetut laitteet kestävät tavallisesti keskimäärin yli 25 vuotta.

Tarkistus    57

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  Poistetaan 1 kohdan kolmas alakohta;

a)  Korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

 

”Jäsenvaltioiden on edellytettävä uusien tai vaihdettujen lämmitysjärjestelmien hydronista tasapainottamista ja tarjottava kannustimia olemassa olevien lämmitysjärjestelmien hydroniseen tasapainottamiseen. Jäsenvaltioiden on myös edellytettävä hydronista tasapainottamista silloin, kun olemassa oleviin rakennuksiin vaihdetaan lämmönkehittimet, paitsi jos järjestelmä on jo tasapainotettu.

 

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että uusiin rakennuksiin asennetaan itsesäätyviä laitteita, jotka säätelevät huonelämpötilaa kussakin yksittäisessä huoneessa. Olemassa olevissa rakennuksissa edellytetään huonelämpötilan yksittäiseen säätelyyn tarkoitettujen itsesäätyvien laitteiden asentamista silloin, kun niihin vaihdetaan lämmönkehittimet.”;

Perustelu

Hydronic balancing prevents that radiators installed at a remote location of the heating pump are not sufficiently supplied with hot water whereas radiators near the pump are oversupplied. It provides constant temperature levels and optimal energy use. Self-regulating devices that regulate room temperature and hydronic balancing are very cost efficient measures to save energy in buildings. In some Member States thermostatic radiator valves are standard since 1978, in other simple radiator valves are used in large scope. Replacing the remaining simple valves would grant 4% of the EU energy reduction goals for 2020. The replacement of simple radiator valves in one building saves on average 13% to 19% of the energy needed to heat the building. The payback time of those measures is only a couple of months.

Tarkistus    58

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta – johdantokappale

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:

b)  Lisätään 2 kohdan loppuun alakohdat seuraavasti:

 

(Tarkistuksen tarkoituksena on säilyttää direktiivin 2010/31/EU 8 artiklan 2 kohta.)

(Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin (uudelleenlaadittu) ja erityisesti sen 19–22 ja 18 artiklan ja liitteen III mukaisesti.)

Perustelu

Tarkoilla älymittareilla voidaan saavuttaa kumpikin tavoite: mahdollistaa kuluttajien osallistuminen ja edistää rakennusten energiansäästöjä kuluttajavalistuksen avulla. Älykästä mittausta koskevia säännöksiä ei siksi saisi poistaa tästä direktiivistä. Jäsenvaltioiden on edelleen kannustettava älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoon tarkistetun sähködirektiivin mukaisesti aina, kun rakennus rakennetaan tai siihen tehdään laajamittainen korjaus, koska siten käyttöönotosta voidaan tehdä kustannustehokkaampaa.

Tarkistus    59

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa uusissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja kaikissa laajamittaisten korjausten kohteena olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, vähintään joka kymmenes pysäköintipaikka on varustettu vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetussa direktiivissä 2014/94/EU tarkoitetulla latauspisteellä, joka kykenee aloittamaan ja lopettamaan latauksen hintasignaalien mukaisesti. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin muihin kuin asuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, 1 päivästä tammikuuta 2025.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa uusissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, ja kaikissa laajamittaisten korjausten kohteena olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa rakennuksen sisällä tai fyysisesti yhteydessä siihen, silloin kun korjaus vaikuttaa rakennuksen tai pysäköintipaikkojen sähköinfrastruktuuriin, vähintään joka kolmas pysäköintipaikka on varustettu asianmukaisella esikaapeloinnilla tai kaapelikanavalla, joka mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetussa direktiivissä 2014/94/EU tarkoitetun latauspisteen rakentamisen, ja rakennetaan vähintään yksi direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettu latauspiste, joka kykenee dynaamisesti reagoimaan hintasignaaleihin ja jonka teho on vähintään 7 kW jokaisessa pysäköintipaikassa, jossa on latauspiste. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin muihin kuin asuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, 1 päivästä tammikuuta 2025.

_________________

_________________

17 EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

17 EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

Perustelu

Uusien muiden kuin asuinrakennusten osalta tarvittava elektroninen infrastruktuuri voidaan sisällyttää suunnitteluun alusta lähtien. Siksi on viisasta tehdä uusista rakennuksista tulevaisuuden kestäviä esikaapeloinnilla tai kaapelikanavalla. Olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten osalta velvoitetta olisi kevennettävä siten, että sitä sovelletaan vain tapauksissa, joissa korjaus vaikuttaa pysäköintialueeseen tai rakennuksen sähköinfrastruktuuriin. Pysäköintialueelle olisi asennettava symbolinen latauspiste.

Tarkistus    60

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusissa asuinrakennuksissa ja laajamittaisten korjausten kohteena olevissa asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, valmistellaan kaapelointi niin, että kullekin pysäköintipaikalle voidaan asentaa latauspiste sähköisiä ajoneuvoja varten.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusissa asuinrakennuksissa ja laajamittaisten korjausten kohteena olevissa asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa rakennuksen sisällä tai fyysisesti yhteydessä siihen, siltä osin kuin korjaus koskee sähköinfrastruktuuria tai pysäköintialuetta, valmistellaan asianmukainen kaapelointi tai kaapelikanava niin, että kullekin pysäköintipaikalle voidaan asentaa latauspiste sähköisiä ajoneuvoja varten parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti.

Tarkistus    61

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun rakennuksen tekninen järjestelmä asennetaan, vaihdetaan tai päivitetään, koko muutetun järjestelmän kokonaisenergiatehokkuus arvioidaan ja dokumentoidaan ja dokumentit toimitetaan rakennuksen omistajalle, jotta ne ovat käytettävissä 1 kohdan nojalla asetettujen vähimmäisvaatimusten noudattamisen todentamista ja rakennuksen energiatehokkuustodistuksen myöntämistä varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä tiedot sisällytetään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen energiatehokkuustodistusten tietokantaan.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun rakennuksen tekninen järjestelmä asennetaan, vaihdetaan tai päivitetään, koko muutetun järjestelmän kokonaisenergiatehokkuus ja tapauksen mukaan sisäilman laatu arvioidaan ja dokumentoidaan ja dokumentit toimitetaan rakennuksen omistajalle, jotta ne ovat käytettävissä 1 kohdan nojalla asetettujen vähimmäisvaatimusten noudattamisen todentamista ja rakennuksen energiatehokkuustodistuksen myöntämistä varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä tiedot sisällytetään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen energiatehokkuustodistusten tietokantaan.

Tarkistus    62

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

8 artikla – 6 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin on katettava joustavuuteen liittyvät ominaisuudet ja vahvistetut toiminnot ja toimintakyvyt, jotka ovat tulosta paremmin toisiinsa yhteydessä olevista ja sisäänrakennetuista älykkäistä laitteista, jotka on integroitu rakennusten perinteisiin teknisiin järjestelmiin. Näiden ominaisuuksien on parannettava asukkaiden ja itse rakennuksen kykyä reagoida asumismukavuuteen tai toiminnallisuuteen liittyviin vaatimuksiin, ottaa osaa kysynnänohjaukseen ja edistää erilaisten energiajärjestelmien ja kaukoinfrastruktuurien, joihin rakennus on liitetty, optimaalista, jouhevaa ja turvallista toimintaa.”;

Älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin on katettava joustavuuteen liittyvät ominaisuudet ja vahvistetut toiminnot ja toimintakyvyt, jotka ovat tulosta paremmin toisiinsa yhteydessä olevista ja sisäänrakennetuista älykkäistä laitteista, jotka on integroitu rakennusten perinteisiin teknisiin järjestelmiin. Näiden ominaisuuksien on parannettava asukkaiden ja itse rakennuksen kykyä reagoida sisäilman laatua ja lämpöä koskevaan asumismukavuuteen tai toiminnallisuuteen liittyviin vaatimuksiin, ottaa osaa kysynnänohjaukseen ja edistää erilaisten energiajärjestelmien ja kaukoinfrastruktuurien, joihin rakennus on liitetty, optimaalista, jouhevaa, tervettä ja turvallista toimintaa.”;

Tarkistus    63

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

10 artikla – 6 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

6.  Jäsenvaltioiden on linkitettävä rakennusten peruskorjausta johtuviin energiatehokkuuden parannuksiin liittyvät taloudelliset toimenpiteet tällaisesta peruskorjauksesta saavutettaviin energiansäästöihin. Nämä säästöt on määritettävä vertaamalla ennen peruskorjausta ja sen jälkeen myönnettyjä energiatehokkuustodistuksia.

6.  Jäsenvaltioiden on linkitettävä rakennusten peruskorjauksesta johtuviin energiatehokkuuden parannuksiin liittyvät taloudelliset toimenpiteet tällaisesta peruskorjauksesta saavutettaviin energiansäästöihin ja muihin kuin energiaan liittyviin hyötyihin, kuten sisäilman laadun paranemiseen. Nämä säästöt ja parannukset on määritettävä vertaamalla ennen peruskorjausta ja sen jälkeen myönnettyjä energiatehokkuustodistuksia tai jonkin muun asiaankuuluvan, avoimen ja oikeasuhteisen menetelmän tuloksia, jotka osoittavat energiatehokkuuden parannuksen ja muita kuin energiaan liittyviä hyötyjä, kuten sisäilman laadun paranemisen, ja joista saadaan tarkoituksenmukaista tietoa tukemaan yksityisen ja julkisen rahoituksen saamista käyttöön rakennuksiin energiatehokkuuden tai sisäilman laadun parantamiseksi tehtäviä investointeja varten. Kyseiset todistukset on esitettävä myös digitaalisena versiona siten, että niihin voidaan liittää asiaankuuluvaa tietoa rakennusten parannusten vaikutuksen mallintamiseksi ja suunnittelemiseksi. Jos uusi energiatehokkuustodistus osoittaa rakennuksen energiatehokkuuden parantuneen, sen kustannukset voidaan sisällyttää jäsenvaltion tarjoamaan kannustimeen.

Tarkistus    64

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

10 artikla – 6 a kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”6 a.  Kun jäsenvaltiossa otetaan käyttöön tietokanta energiatehokkuustodistusten rekisteröimiseksi, sen avulla on voitava seurata rakennusten todellista energiankulutusta, niiden koosta ja luokasta riippumatta. Tietokannan on sisällettävä todelliseen energiankulutukseen liittyvät säännöllisesti päivitettävät tiedot rakennuksista, jotka ovat kansalaisten toistuvien käyntien kohteena ja joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m².

”6 a.  Kun jäsenvaltiossa otetaan käyttöön tietokanta energiatehokkuustodistusten rekisteröimiseksi, sen avulla on voitava seurata rakennusten todellista energiankulutusta, niiden koosta ja luokasta riippumatta. Tietokannan on sisällettävä todelliseen energiankulutukseen liittyvät säännöllisesti päivitettävät tiedot julkisista rakennuksista, joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m², ja rakennuksista, jotka ovat kansalaisten toistuvien käyntien kohteena ja joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m².

Tarkistus    65

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 6 a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

11 artikla – 9 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a.  Lisätään 11 artiklaan kohta seuraavasti:

 

”9 a. Komissio arvioi tarpeen yhdenmukaistaa edelleen energiatehokkuustodistuksia 11 artiklan mukaisesti ottaen huomioon niiden seurantaan tarkoitettujen, otantaan perustuvien kansallisten järjestelmien käyttöönoton toteutettavuuden.”;

Tarkistus    66

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi rakennusten lämmitykseen käytettyjen järjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, kuten lämmönkehitin, valvontajärjestelmä ja kiertovesipumppu, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kW. Tarkastuksessa on arvioitava lämmityskattilan tehokkuus ja mitoitus verrattuna rakennuksen lämmitysvaatimuksiin. Lämmityskattilan mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos lämmitysjärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen lämmitysvaatimukset eivät ole muuttuneet.”;

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi lämmönkehittimen sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on lämmönkehitin, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kW. Tarkastuksessa on arvioitava lämmönkehittimen tehokkuus ja mitoitus verrattuna rakennuksen lämmitysvaatimuksiin, huonelämpötilan yksittäisen ohjauksen vaikuttavuus kussakin huoneessa ja lämmitysjärjestelmän hydroninen tasapainottaminen. Lämmönkehittimen mitoitusta ja hydronista tasapainottamista ei tarvitse arvioida uudelleen, jos lämmitysjärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen lämmitysvaatimukset eivät ole muuttuneet.”;

Tarkistus    67

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EY

14 artikla – 2 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  seuraamaan, analysoimaan ja mukauttamaan energian käyttöä jatkuvasti;

a)  seuraamaan, analysoimaan ja mukauttamaan energian käyttöä sekä ilmanvaihtoa ja/tai muita hyvään sisäilman laatuun liittyviä tekijöitä jatkuvasti;

Tarkistus    68

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 3 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b)  tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu ja käyttö.”;

b)  tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu, varastointi ja käyttö, mukaan luettuina yksittäisten huoneiden huonelämpötilaa ja dynaamista hydraulista tasapainottamista koskevat toiminnot.”;

Tarkistus    69

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että käyttäjille annetaan riittävästi neuvoja lämmönkehittimien vaihtamisesta, muista lämmitysjärjestelmän muutoksista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista lämmönkehittimen tehokkuuden ja mitoituksen arvioimiseksi. Tämän lähestymistavan kokonaisvaikutusten on oltava vastaavat kuin 1 kohdan nojalla toteutettavissa toimenpiteissä.”;

Perustelu

Joissakin jäsenvaltioissa on jo käytössä tarkastuksia vastaavia toimenpiteitä, kuten neuvontajärjestelmiä, jotka ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi lämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden lisäämisessä. Jäsenvaltioiden olisi voitava edelleen hyödyntää tätä joustavuutta ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

Tarkistus    70

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

14 artikla – 3 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta rakennusten teknisiin järjestelmiin, joita nimenomaisesti koskee sovittua energiatehokkuuden parantumistasoa tai muuta sovittua energiatehokkuuskriteeriä koskeva sopimusjärjestely, kuten direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 alakohdassa määritelty energiatehokkuutta koskeva sopimus.

Perustelu

Energiatehokkuutta koskevien sopimusten osuutta rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on lisättävä, sillä ne tarjoavat peruskorjauksiin kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka kattaa rahoituksen, rakennustöiden suorittamisen ja energianhallinnan. Energiatehokkuutta koskevassa sopimuksessa rakennuksen omistaja sopii energiatehokkuusyrityksen kanssa energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamisesta. Tarkastukset ja katselmukset ovat osa sopimusta.

Tarkistus    71

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi ilmastointijärjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kW. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastoinnin tehokkuus ja mitoitus verrattuna rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin. Mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos ilmastointijärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen jäähdytysvaatimukset eivät ole muuttuneet.”;

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä säännöllisen tarkastuksen tekemiseksi ja huoltotarpeen seuraamiseksi ilmastointijärjestelmien kaikille sellaisille osille, joihin voidaan päästä käsiksi, muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh, ja asuinrakennuksissa, joissa on keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho on yli 100 kW. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastoinnin tehokkuus ja mitoitus verrattuna rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin. Mitoitusta ei tarvitse arvioida uudelleen, jos ilmastointijärjestelmään ei ole tehty muutoksia tai rakennuksen jäähdytysvaatimukset eivät ole muuttuneet.”;

Tarkistus    72

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EY

15 artikla – 2 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  seuraamaan, analysoimaan ja mukauttamaan energian käyttöä jatkuvasti;

a)  seuraamaan, analysoimaan ja mukauttamaan energian käyttöä sekä ilmanvaihtoa ja/tai muita hyvään sisäilman laatuun liittyviä tekijöitä jatkuvasti;

Tarkistus    73

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 3 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b)  tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu ja käyttö.”;

b)  tehokkailla valvontatoiminnoilla, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu, varastointi ja käyttö.”;

Tarkistus    74

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että käyttäjille annetaan riittävästi neuvoja ilmastointijärjestelmien vaihtamisesta, muista ilmastointijärjestelmän muutoksista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista ilmastointijärjestelmän tehokkuuden ja mitoituksen arvioimiseksi. Tämän lähestymistavan kokonaisvaikutusten on oltava vastaavat kuin 1 kohdan säännöksiä noudatettaessa.

Perustelu

Joidenkin jäsenvaltioiden pitäisi voida joustavasti valita tarkastuksia vastaavia toimenpiteitä, kuten itse paikalla toteutettavat neuvontajärjestelmät. Jäsenvaltioiden olisi voitava edelleen hyödyntää tätä joustavuutta ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

Tarkistus    75

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

15 artikla – 3 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta rakennusten teknisiin järjestelmiin, joita nimenomaisesti koskee sovittua energiatehokkuuden parantumistasoa tai muuta sovittua energiatehokkuuskriteeriä koskeva sopimusjärjestely, kuten direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 alakohdassa määritelty energiatehokkuutta koskeva sopimus.

Perustelu

Energiatehokkuutta koskevien sopimusten osuutta rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on lisättävä, sillä ne tarjoavat peruskorjauksiin kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka kattaa rahoituksen, rakennustöiden suorittamisen ja energianhallinnan. Energiatehokkuutta koskevassa sopimuksessa rakennuksen omistaja sopii energiatehokkuusyrityksen kanssa energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamisesta. Tarkastukset ja katselmukset ovat osa sopimusta.

Tarkistus    76

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

19 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

9.  Korvataan 19 artiklassa vuosiluku ”2017” vuosiluvulla ”2028”.;

9.  Korvataan 19 artikla seuraavasti:

 

”19 artikla

 

Uudelleentarkastelu

 

Komissio tarkastelee 26 artiklalla perustetun komitean avustamana tätä direktiiviä 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä sen soveltamisen aikana saadun kokemuksen ja tapahtuneen edistymisen perusteella sekä tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

 

Se julkaisee vuoden 2020 loppuun mennessä vaikutustenarvioinnin direktiivin soveltamisalan mahdollisesta laajentamisesta sen mahdollisen vuonna 2024 tehtävän tarkistuksen vuoksi, jotta siihen voidaan sisällyttää rakennuksen ja rakennusosien rakentamiseen koko niiden elinkaaren aikana käytetty energia.”;

Tarkistus    77

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

23 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 5, 8 ja 22 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [date of the entry into force…] alkaen.

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [direktiivin voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 5, 8 ja 22 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä.

Tarkistus    78

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Rakennuksen energiatehokkuudessa on tultava esiin rakennuksen lämmitykseen, jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen tyypillisesti käytetty energia.

Rakennuksen energiatehokkuus on määritettävä lämmityksessä, jäähdytyksessä, käyttöveden lämmityksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa käytetyn arvioidun tai tosiasiallisen energian määrän perusteella, ja siinä on tultava esiin rakennuksen lämmitykseen, jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen tyypillisesti käytetty energia.

Perustelu

Der Text aus dem aktuellen Anhang I der Richtlinie 2010/31/EU wurde wieder eingeführt. Um die Gesamtenergieeffizienz eines Gebäudes zu bestimmen, ist es nicht ausreichend einzig den Primärenergiebedarf zu evaluieren. Zuerst sollte die Energiemenge berechnet werden, die gebraucht wird, um den typischen Energieverbrauch eines Gebäudes zu decken. Dieser Endenergieverbrauch und der Primärenergiebedarf eines Gebäudes sollten zur Bewertung der Gesamtenergieeffizienz verwendet werden. Die Primärenergie beschreibt vielmehr die Qualität der verwendeten Energie als die Menge der Energie, die zur Deckung des Energiebedarfs eines Gebäudes nötig ist.

Tarkistus    79

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 1 kohta – 1 kalaohta – a alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on kuvattava kansalliset laskentamenetelmät noudattaen sellaisten asiaan liittyvien eurooppalaisten standardien kansallisia liitteitä, jotka on laadittu Euroopan komission Euroopan standardointikomitealle (CEN) antaman toimeksiannon M/480 nojalla.”;

Jäsenvaltioiden on kahden vuoden kuluessa Euroopan standardointikomiteassa (CEN) pidetyssä muodollisessa äänestyksessä annetusta hyväksynnästä pantava täytäntöön rakennusten energiatehokkuutta koskevat standardit ja sovellettava niitä kansallisissa laskentamenetelmissä noudattaen sellaisten asiaan liittyvien eurooppalaisten standardien kansallisia liitteitä, jotka on laadittu Euroopan komission CENille antaman toimeksiannon M/480 nojalla.”;

Perustelu

An EU approach to accelerate innovation and energy savings across Europe is indispensable to avoid fragmentation of the internal market. The EPB standards, which were recently approved by National Standard Bodies, make it possible to calculate the energy performance of buildings across the EU using the same methodologies. These methodologies rely on the most recent data, helping the market uptake of the most efficient heating technologies. A transitional period of two years will enable planners and architects to put these EPB standards to the test and resolve any remaining inconsistencies.

Tarkistus    80

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Direktiivi 2010/31/EU

Liite I – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

On laskettava rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen ja riittävään ilmanvaihtoon tarvittava energia, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden määrittämien terveyteen ja asumismukavuuteen liittyvien vähimmäistasojen saavuttaminen.

On laskettava rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen ja riittävään ilmanvaihtoon tarvittava energia osto- ja primäärienergiana ilmaistuna, jotta voidaan maksimoida jäsenvaltioiden määrittämät terveyteen, sisäilman laatuun ja asumismukavuuteen liittyvät vaatimustasot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että rakennuksen minkään sisäpinnan lämpötila ei laske alle kastepisteen ja että ylikuumenemista vältetään.

Perustelu

Ylikuumeneminen on merkittävä ongelma, joka vaikuttaa rakennusten käyttäjien terveyteen ja asumismukavuuteen sekä rakennusten energiatehokkuuteen.

Tarkistus    81

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 1 osa – 1 alakohta – b alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

Liite I – 2 kohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erilaisten paikalla olevien uusiutuvan energian muotojen laskentamenetelmissä ja primäärienergiatekijöissä sekä muuntotekniikoissa otetaan asianmukaisesti huomioon tietyn energiamuodon ominaisuudet verrattuna yleiseen energiajärjestelmään, erityisesti paikalla muunnettavan ja käytettävän energiamuodon mahdollinen vaihtoehtoinen käyttö ja paikalla tuotettavan energian vienti mahdollista tuotantopaikan ulkopuolista käyttöä varten.

Perustelu

Different forms of on-site RES have different characteristics i.e. they have alternative uses, interact differently with the overall energy system etc. Hence the PEFs for the purpose of determining the energy performance requirements should be differentiated according to two major groupings: 1) Conversion technologies, which use a RES resource generated on-site and which cannot be exported (ambient heat) or conversion technologies, which use a RES resource generated on-site and which can be exported (micro-wind) 2 ) Conversion technologies, which use a RES resource that is not generated on-site (pellets for pellet boilers).

Tarkistus    82

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)

Direktiivi 2010/31/EU

Liite I – 5 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a)  Lisätään alakohta seuraavasti:

 

”5 a. Laskiessaan rakennuksen vaipan läpinäkyvän tai läpikuultavan rakennusosan energiatehokkuutta jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon sen energiatase, mikä tarkoittaa, että siinä otetaan huomioon paitsi energiahävikit myös energiahyödyt passiivisesta auringon säteilystä yhdistettyinä 3, 4 ja 5 kohdan kaikkiin asiaankuuluviin näkökohtiin.”

Perustelu

Jäsenvaltioita ei ole tähän mennessä opastettu sellaisten rakennusosien energiatehokkuuden laskennassa, jotka muodostavat osan rakennuksen vaippaa. Yhteisillä laskentamenetelmillä voitaisiin parantaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Rakennusten energiatehokkuus

Viiteasiakirjat

COM(2016)0765 – C8-0499/2016 – 2016/0381(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

12.12.2016

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

12.12.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Anneli Jäätteenmäki

20.2.2017

Valiokuntakäsittely

29.5.2017

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

7.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

53

0

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Stefan Eck, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Arne Gericke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Urszula Krupa, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Frédérique Ries, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicola Caputo, Jørn Dohrmann, Elena Gentile, Jan Huitema, Merja Kyllönen, Stefano Maullu, Mairead McGuinness, Keith Taylor, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Bendt Bendtsen, Norbert Erdős, Jill Evans, György Hölvényi, Barbara Lochbihler, Olle Ludvigsson, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

53

+

ALDE

Catherine Bearder, Anneli Jäätteenmäki, Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries, Nils Torvalds

ECR

Jørn Dohrmann, Arne Gericke, Julie Girling, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska

EFDD

Piernicola Pedicini

ENF

Mireille D'Ornano, Sylvie Goddyn, Jean-François Jalkh

GUE/NGL

Lynn Boylan, Stefan Eck, Merja Kyllönen

PPE

Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Birgit Collin-Langen, Norbert Erdős, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, György Hölvényi, Peter Liese, Norbert Lins, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Stefano Maullu, Mairead McGuinness, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean

S&D

Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nicola Caputo, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Elena Gentile, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Olle Ludvigsson, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Damiano Zoffoli, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Benedek Jávor

0

-

 

 

6

0

ALDE

Jan Huitema

VERTS/ALE

Marco Affronte, Jill Evans, Barbara Lochbihler, Davor Škrlec, Keith Taylor


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Rakennusten energiatehokkuus

Viiteasiakirjat

COM(2016)0765 – C8-0499/2016 – 2016/0381(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

30.11.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

12.12.2016

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

12.12.2016

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Bendt Bendtsen

25.1.2017

 

 

 

Valiokuntakäsittely

28.2.2017

29.5.2017

10.7.2017

 

Hyväksytty (pvä)

11.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

1

11

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, András Gyürk, Rebecca Harms, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Michel Reimon, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mario Borghezio, Rosa D’Amato, Jude Kirton-Darling, Olle Ludvigsson, Florent Marcellesi, Luděk Niedermayer

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

23.10.2017


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

51

+

ALDE

Fredrick Federley, Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Lieve Wierinck

GUE/NHL

Jaromír Kohlíček, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis, Xabier Benito Ziluaga

PPE

Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Cristian-Silviu Buşoi, Christian Ehler, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Janusz Lewandowski, Nadine Morano, Angelika Niebler, Luděk Niedermayer, Aldo Patriciello, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Anna Záborská

S&D

José Blanco López, Adam Gierek, Theresa Griffin, Eva Kaili, Jude Kirton-Darling, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Dan Nica, Miroslav Poche, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Florent Marcellesi, Michel Reimon, Claude Turmes

1

-

EFDD

Jonathan Bullock

11

0

ECR

Edward Czesak, Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský

EFDD

David Borrelli, Rosa D'Amato, Dario Tamburrano

ENF

Mario Borghezio, Christelle Lechevalier

PPE

Hermann Winkler

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus