Menettely : 2017/0814(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0338/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0338/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 15/11/2017 - 13.6

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0432

MIETINTÖ     
PDF 393kWORD 64k
26.10.2017
PE 610.924v02-00 A8-0338/2017

ehdotuksesta nimittää Hannu Takkula tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0330/2017 – 2017/0814(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Indrek Tarand

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 LIITE 1: Hannu Takkulan ANSIOLUETTELO
 LIITE 2: Hannu Takkulan VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Hannu Takkula tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0330/2017 – 2017/0814(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0330/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0338/2017),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 19. lokakuuta 2017 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Hannu Takkula tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


LIITE 1: Hannu Takkulan ANSIOLUETTELO

Koulutus

Kasvatustieteen tohtori, 2016 (Lapin yliopisto)

Kasvatustieteen maisteri, 1993 (Lapin yliopisto)

Maanpuolustuskurssi, 1997

Talouspolitiikan johtamiskoulutus, 1997

Työura

Euroopan parlamentin jäsen, 2004–2014, 2015–

Kansanedustaja, 1995–2004

Luokanopettaja Posion Anetjärven ala-asteella, 1992–1995

Toimittaja/päätoimittaja, Rovaniemen paikallisradio Radio Roi, 1990–1992

Freelance-kulttuuritoimittaja, 1987–1990

Kirjanpitäjä, Nopan rakennusliike Oy, 1985–1986

Tampereen Ooppera, kuoro, 1984–1986

Pelinhoitaja, Raha-automaattiyhdistys RAY, 1982–1983

Lähetti, Seuturakennus Oy ja Oulun Rakennus, 1979–1981

Kunniamerkit

Suomen Leijonan ritarikunnan I lk:n komentaja (SL K I), 2003

Luottamustoimet

Suomen Keskusta, varapuheenjohtaja, 2002–2003

Suomen lentopalloliitto ry, varapuheenjohtaja, 2015–2016

Teosto ry, hallituksen asiantuntijajäsen, 2014–2016

Finland-Israel Trade Association, kirjanpitäjä, 2009–2015

Psoriasisliitto, puheenjohtaja, 2004–2011

Valtion liikuntaneuvosto, jäsen, 2002–2007

Yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen järjestelytoimikunta, jäsen, 2003–2005

Suomen kansallisoopperan säätiön hallintoneuvosto, jäsen, 1999–2004

Napapiirin Palloketut, puheenjohtaja, 2000–2007

Lapin nuorisoseurojen liitto, puheenjohtaja, 1997–2002

Finland Festival Jutajaiset, puheenjohtaja, 1997–2002

Rovaniemen maalaiskunta, kunnanvaltuuston jäsen, 2000–2004

Ounasvaaran Hiihtoseura, PR-toimikunta, 1990–1992

Posion Pyrintö, juniorivalmentaja, PR-toimikunta, 1992–1996

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry, puheenjohtaja, 1990

Kielitaito

Suomi (äidinkieli), englanti (sujuva, työkieli), ruotsi (kohtuullinen, kielitutkinto 1992)

Eduskuntatoiminta

Aiemmat jäsenyydet ja tehtävät eduskunnan toimielimissä:

Valtiontilintarkastaja, 1.1.2004–8.9.2004

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, 2.4.2003–20.7.2004

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, 2.4.2003–20.7.2004

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta, jäsen, 1.6.2003–31.12.2003

Eduskunnan tilintarkastaja, 11.2.1997–31.12.1999

Kansaneläkelaitoksen valtuutettu, 16.6.1997–1.4.2003

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, 11.2.2000–18.3.2003

Valitsijamies, 31.3.1995–23.3.1999

Suuri valiokunta, 29.4.2003–20.7.2004, (varapuheenjohtaja) 30.4.2003–20.7.2004

Puolustusvaliokunta (varajäsen), 2.4.2003–20.7.2004

Ulkoasiainvaliokunta, 7.4.1999–20.7.2004

Tulevaisuusvaliokunta (varajäsen), 27.2.1996–23.3.1999

Ympäristövaliokunta, 5.4.1995–18.3.2003

Sivistysvaliokunta, 5.4.1995–23.3.1999, (varajäsen) 7.4.1999–18.3.2003

Toiminta Euroopan parlamentissa

Poliittiset ryhmät

27.4.2015–     : Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä

14.7.2009–30.6.2014  : Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä

20.7.2004–13.7.2009  : Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä

Varapuheenjohtaja

1.2.2007–13.7.2009  : Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Jäsen

1.2.2017–    : Talousarvion valvontavaliokunta

29.4.2015–     : Kansainvälisen kaupan valiokunta

29.4.2015–     : Suhteista Yhdysvaltoihin vastaava valtuuskunta

29.4.2015–     : WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin ohjausryhmä

13.2.2012–30.6.2014  : Suhteista Australiaan ja Uuteen-Seelantiin vastaava valtuuskunta

19.1.2012–30.6.2014  : Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

16.9.2009–30.6.2014  : Valtuuskunta Välimeren unionin parlamentaarisessa edustajakokouksessa

16.9.2009–30.6.2014  : Suhteista Israeliin vastaava valtuuskunta

16.7.2009–18.1.2012  : Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

14.3.2007–13.7.2009  : Suhteista Australiaan ja Uuteen-Seelantiin vastaava valtuuskunta

31.1.2007–31.1.2007  : Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

15.1.2007–30.1.2007  : Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

15.9.2004–13.3.2007  : Suhteista Australiaan ja Uuteen-Seelantiin vastaava valtuuskunta

21.7.2004–14.1.2007  : Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Varajäsen

2.9.2015–     : Suhteista Australiaan ja Uuteen-Seelantiin vastaava valtuuskunta

1.9.2015–     : Suhteista Valko-Venäjään vastaava valtuuskunta

1.9.2015–     : Valtuuskunta Euronestin parlamentaarisessa edustajakokouksessa

29.4.2015–     : Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

29.4.2015–     : Valtuuskunta EU:n ja Turkin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa

29.4.2015–     : Aluekehitysvaliokunta

1.9.2015–6.2.2017  : Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

19.1.2012–30.6.2014  : Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

16.9.2009–12.2.2012  : Suhteista Australiaan ja Uuteen-Seelantiin vastaava valtuuskunta

16.7.2009–18.1.2012  : Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

14.3.2007–13.7.2009  : Suhteista Israeliin vastaava valtuuskunta

31.1.2007–13.7.2009  : Kansainvälisen kaupan valiokunta

31.1.2007–13.7.2009  : Ihmisoikeuksien alivaliokunta

15.1.2007–30.1.2007  : Liikenne- ja matkailuvaliokunta

15.9.2004–13.3.2007  : Suhteista Israeliin vastaava valtuuskunta

15.9.2004–13.7.2009  : Valtuuskunta AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa

3.9.2004–14.1.2007  : Liikenne- ja matkailuvaliokunta

30.7.2004–2.9.2004  : Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

       valiokunta

22.7.2004–29.7.2004  : Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Laajennetut työryhmät

27.4.2015–     Urheilua käsittelevä laajennettu työryhmä

20.9.2004–30.6.2014 Urheilua käsittelevä laajennettu työryhmä

20.9.2004–30.6.2014 Laajennettu työryhmä Friends of Music

Julkaisut

Kirjat: Tulevaisuuden puolesta – Sydänääniä Euroopasta (2014); Quo vadis, Europe? (2009);

Mistä löytyisi rohkeus? (2007); Aamussa tuoksuu voitto -runosarja (runokokoelma, 1985)

Artikkelit: Kolumnistina vuosina 1995–2004, mm. Kaleva, Itä-Häme, Suomenmaa, Koillissanomat, Karjalainen, Forum24, Sanansaattaja

Äänitteet: LP: Karavaani (1987); CD: Matkan varrelta… (2013)

Harrastukset

Liikunta, musiikki sekä järjestötoiminta


LIITE 2: Hannu Takkulan VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1.  Luetelkaa julkisen talouden alan ammattikokemuksenne. Kyse voi olla esimerkiksi talousarvion suunnittelusta, talousarvion toteuttamisesta tai varainhoidosta taikka talousarvion valvonnasta tai tilintarkastuksesta.

Olen toiminut useissa eri julkishallinnon tehtävissä, joissa vastuualueena on ollut niin talousarvion suunnittelu, toteuttaminen kuin myös sen valvonta ja tilintarkastus. Julkisen talouden ammattikokemustani on vahvistanut myös toimintani kunnanvaltuutettuna, sekä yli 20 vuoden parlamentaarinen kokemukseni ensin Suomen eduskunnassa ja sen jälkeen Euroopan parlamentissa. Tämän kokemuksen myötä taloustoimien vaikuttavuuden tarkastelusta on tullut minulle luontainen toimintatapa kaikissa ammatillisissa yhteyksissä.

Suomen eduskunta nimitti minut vuonna 1997 Kansaneläkelaitoksen valtuutetuksi. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Valtuutettuna toimiessani tehtäviini kuului valvoa kansaneläkelaitoksen palvelujen laatua ja saatavuutta. Vahvistimme Kansaeläkelaitoksen tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä päätimme vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sen mukaisesti, kun tämä oli lain mukaan perusteltua. Annoimme vuosittain kertomuksen toiminnastamme eduskunnalle. Toimin kaiken kaikkiaan noin seitsemän vuoden ajan valtuutetun tehtävässä, jonka kautta pääsin varsin syvällisesti perehtymään julkisen talouden varainhoitoon sekä talousarvion valvontaan ja tilintarkastukseen.

Suomen eduskunnan tilitarkastajana toimin kahden vuoden ajan. Tilintarkastajina huolehdimme eduskunnan ja sen virastojen tilien ja hallinnon tarkastamisesta. Vastuualueeseen kuuluvia eduskunnan virastoja olivat: eduskunnan kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehenkanslia, valtiontalouden tarkastusvirasto, kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitos ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos.

Olen toiminut myös valtiontilintarkastajana. Tässä tehtävässä valvoin valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Valtiontilintarkastajien tulee valvonnassaan keskittyä pääasiassa valtiontalouden yleiseen tilaan ja hoitoon sekä sellaisiin kysymyksiin, joiden saattaminen eduskunnan tietoon on perusteltua.

Valtiontilintarkastajana tein myös valvonnan toteuttamiseksi käyntejä ja tarkastuksia eri kohteissa. Valtiontilintarkastajana minulla oli myös mahdollisuus vaikuttaa tutkittaviin kohteisiin. Esitykseni pohjalta suoritettiin mm. tutkimus ammattikorkeakoulujen vaikutuksesta aluetalouteen, jonka tulokset vahvistivat kansallisten päätöksentekijöiden ymmärrystä koulutusinvestointien tärkeydestä aluekehitykseen.

Euroopan parlamentissa olen toiminut talousarvion valvontavaliokunnassa, joka valvoo EU:n talousarviovarojen käyttöä. Tässä valiokunnassa olen toiminut mm. Euroopan investointiohjelman ESIR:n raportoijana. Talousarvion valvontavaliokunnan jäsenyys on avannut minulle näköalapaikan tarkastella EU:n taloudenpitoa. Valiokunnassa saamieni vastuutehtävien kautta olen päässyt entistä syvemmin perehtymään niin EU:n eri ohjelmien kuin instituutioidenkin toimintaan ja talouteen. Tässä valiokunnassa toimiminen on terävöittänyt usean kauden europarlamentaarikkona saavuttamaani laajaa ymmärrystä EU:n tavoitteiden, toiminnan ja talouden välisistä suhteista.

2.  Mitkä ovat olleet tärkeimmät saavutuksenne työuranne aikana?

Pääosan työuraani olen tehnyt politiikassa. Minulle politiikka on aina ollut ennen kaikkea yhteisten asioiden hoitoa yhteistyössä kollegoiden kanssa, jolloin menestykset ja saavutukset ovat syntyneet vahvojen verkostojen ja jaetun osaamisen kautta. Tässä suhteessa päätösten nimeäminen yksittäisen toimijan saavutukseksi ei tee oikeutta prosessille.

Olen työskennellyt myös yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä toiminut luottamustehtävissä kansalaisjärjestöissä. Jokaiseen työurani eri vaiheeseen sisältyy saavutuksia, jotka ovat tuolloin olleet merkittäviä.

Ehkä merkittävin saavutus työurani alkupuolella liittyi työskentelyyni Rovaniemen paikallisradiossa. Minut nostettiin uutis- ja ajankohtaistoimittajan tehtävästä vastuulliseksi päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi. Tehtäväkseni tuli taloudellisissa vaikeuksissa olevan radion toiminnan tervehdyttäminen ja uudelleen organisointi. Aikaisempi toimintani kirjanpitäjänä antoi tehtävänhoidossa tarvittavaa ammattitaitoa. Työni tuloksena saavutin ja ylitin hallituksen minulle asettamat tulostavoitteet varsin nopeasti. Tämä oli varhainen osoitus kyvystäni toimia tehokkaasti taloushallinnon parissa. Onnistuminen tuossa tehtävässä ja hallitukselta saamani erinomainen palaute on ollut eräs tärkeimmistä saavutuksistani politiikan ulkopuolisella työurallani.

Tärkeänä saavutuksena poliittisella urallani pidän nousua Suomen Keskustan varapuheenjohtajaksi 2002 ja sen seurauksena hallitusneuvottelijaksi vuonna 2003. Hallitusneuvotteluissa vastuualueenani oli koko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala. Siihen kuului poliittisten ohjelmien ja talousarvionkehysten rakentaminen hallituskaudelle 2003–2007. Johdin Opetusministeriön hallinnonalan kirjauksien valmistelun menestyksekkääseen päätökseen, mistä osaltaan seurasi hallitusohjelman hyväksyminen Suomen eduskunnassa. Pidän tätä yhtenä työurani merkittävimmistä saavutuksista.

Euroopan parlamentin jäsenenä olen ollut mukana monessa laajasti kansalaisten elämään vaikuttavassa lainvalmistelutyössä. Tärkeimmäksi saavutuksekseni europarlamentaarikkona nostan työni Kansalaisten Eurooppa -ohjelman raportoijana. Valmistelemani raportti oli ensimmäinen Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joten toimiminen tällä komission ja jäsenvaltioiden edustajillekin uudella ja neitseellisellä maaperällä oli haasteellista, mutta palkitsevaa. Ohjelman saama myönteinen vastaanotto jäsenmaissa ja siitä saamani runsas myönteinen kansalaispalaute kertovat mielestäni kyvystäni hallinnoida laajoja asiakokonaisuuksia sekä koordinoida eri instituutioiden ja intressiryhmien välistä yhteistyötä.

Henkilökohtaisella tasolla sain ehkä parhaimman palautteen entiseltä oppilaaltani, joka kertoi opettajuuteni olleen hänelle uuden valoisamman tulevaisuuden alku. Oli koskettavaa kuulla, että ne opetusmetodit ja rohkaisu, joita käytin opettajan työssäni, on saanut jotain tällaista käänteentekevää aikaan oppilaani elämässä.

3.  Minkälaista ammattikokemusta Teillä on kansainvälisistä monikulttuurisista ja monikielisistä järjestöistä tai laitoksista, joiden päätoimipaikka on oman maanne ulkopuolella?

Yliopisto-opiskelujeni aikana minut valittiin Suomen opettajaksi opiskelevien liiton puheenjohtajaksi, jonka kautta sain ensimmäisen kosketuksen pohjoismaiseen ja kansainväliseen opiskelijaliikkeeseen. Myöhemmin tehdessäni tohtorin tutkintooni liittyvää väitöskirjatyötä, jossa tutkin eurooppalaista opettajankoulutusta, olin tiiviissä yhteistyössä kaikkien EU:n jäsenmaiden opetusministereiden sekä useiden yliopistojen kanssa.

Suomessa kansanedustajana toimiessani osallistuin IPU:n (Inter-Parliamentary Union) kautta parlamenttien väliseen yhteistyöhön. Osallistuin myös pohjoismaiseen yhteistyöhön Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä. Tämän lisäksi olen toiminut Suomen edustajana ETYJ:n parlamentaarisessa yleiskokouksessa sekä Euroopan neuvostossa ja sen ihmisoikeusvaliokunnassa.

Lisäksi Suomen eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsenen roolissa osallistuin vuosittain Suomen delegaation jäsenenä YK:n yleiskokoukseen, Arktisen neuvoston kokouksiin ja Eduskunnan Suuren valiokunnan varapuheenjohtajana COSAC:n kokouksiin.

Euroopan parlamentin jäsenenä olen toiminut Maailman kauppajärjestön (WTO) parlamentaarisen konferenssin ohjauskomitean jäsenenä. EP:n kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenen roolissa minulla on ollut myös useita kansainvälisiä raportointivastuita, ja olen seurannut läheltä Euroopan unionin kauppapolitiikkaa ja sen toteutumista. Olen EP:n jäsenenä aktiivisesti osallistunut Välimeren ja Lähi-idän maiden parlamentaariseen yhteistyöhön sekä Uuden-Seelannin, Australian ja Yhdysvaltojen delegaatioiden toimintaan. Koulutus- ja kulttuurivaliokunnan varapuheenjohtajan ominaisuudessa toimin myös komission “Golden Star” -palkintojen valintalautakunnan puheenjohtajana. Palkinnon avulla pyrimme mm. lisäämään kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Monikielisyyden ja vähemmistökielten tukeminen on ollut pitkäaikainen tavoitteeni Euroopan parlamentissa. Olen vuodesta 2008 alkaen järjestänyt parlamentissa kieliviikon yhteistyössä Cambridgen yliopiston kielentestausyksikön kanssa. Cambridgen yliopisto palkitsi minut tekemästäni monikielisyystyöstä Outstanding Contribution -palkinnolla vuonna 2013.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä koen voivani tämän kansainvälisen kokemukseni avulla asiantuntevasti tarkastella eri kulttuureissa tapahtuvaa toimintaa ymmärtäen sen erilaisia lähtökohtia ja haasteita.

4.  Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu?

Kaikissa niissä tehtävissä, joihin vastuuvapausmenettelyä on sovellettu, minulle on myönnetty vastuuvapaus. Merkittävimmät johtotehtävät minun kohdallani ovat olleet Suomen Keskustan varapuheenjohtajuus, Psoriasisliiton puheenjohtajuus, Lapin nuorisoseurojen liiton puheenjohtajuus ja Rovaniemen paikallisradion toimitusjohtajuus.

5.  Mihin aiemmista työtehtävistänne Teidät on nimitetty poliittisin perustein?

Ennen parlamentaarista toimintaani olen tullut valituksi eri tehtäviin ammattipätevyyden perusteella. Suomen eduskuntaan ja sen jälkeen Euroopan parlamenttiin olen tullut valituksi Suomen Keskustan ehdokaslistalta demokraattisen vaaliprosessin tuloksena.

6.  Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana?

Koko ammatillisen urani ajan olen pyrkinyt vahvistamaan aktiivisen kansalaisyhteiskunnan rakenteita, jotta jokaisella olisi mahdollisuus kehittää itseään ja ammatillista osaamistaan. Tämä tarkoittaa eurooppalaisten ydinarvojen, kuten demokratian, ihmisoikeuksien, mielipiteen vapauden sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista niin, että myös heikommassa asemassa olevat kansalaiset voivat saada riittävät turvaverkot ehyen ja turvatun elämän perustaksi.

1. Suomen koululainsäädännön kokonaisuudistus

Hyvän ja tasapainoisen elämän yhtenä lähtökohtana pidän kansalaisten mahdollisuutta hyvään ja maksuttomaan opetukseen. Suomen eduskunnassa sivistysvaliokunnan jäsenenä olin vuosina 1995–1997 keskeisellä tavalla rakentamassa koululainsäädäntömme kokonaisuudistusta, jolla luotiin vahva pohja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle. Jo muutaman vuoden kuluttua päätöksestä suomalaisen koululaitoksen tarjoama hyvä opetus näkyi parantuneina tiedollisina ja taidollisina tuloksina sekä osaamisen vahvistumisena yhteiskunnassamme. Tuolloin luotiin perusta koululaitoksemme menestymiselle myös kansainvälisissä vertailuissa mm. PISA ja PIRLS.

Merkittäväksi päätöksen teki myös se, että saimme valiokunnassamme sen taakse kaikki poliittiset ryhmät. Uudistus sai myös koulutuksen kentällä hyvän vastaanoton. Päätös on osaltaan avannut uuden kansainvälisen luvun Suomen koulutuspolitiikassa. Koululainsäädäntömme uudistus on toiminut esimerkkinä monille maille niin EU:n sisällä kuin ulkopuolellakin. Parhaiden käytäntöjen jakamisen kautta tämä kansallisesti tekemämme päätös on palvellut laajemminkin koulutuksen, sivistyksen ja osaamisen edistämisen tarpeita.

2. EU:n tulevaisuuskonventti

Suomen eduskunnan jäsenenä osallistuin poliittisen ryhmäni ja Suomen edustajana EU:n tulevaisuuskonventtiin, joka kokoontui vuosina 2002–2003. Tulevaisuuskonventin tehtävänä oli yksinkertaistaa unionin rakenteita sekä muuttaa unionia avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi.

Koin erityisen tärkeäksi olla EU:n tulevaisuuskonventissa valmistamassa tietä Euroopan unionin laajentumiselle, sekä keskustelemassa siitä, miten EU:n rakenteita muovataan ja suunnitellaan jopa 30 jäsenmaan tarpeita ajatellen. Koen tärkeäksi sen, että konventin myötä valettiin perustaa EU:n itälaajentumisen lisäksi myös sille, että kaikki Euroopan maat, jotka ovat valmiita jakamaan yhteisen arvoperintömme ja jotka täyttävät Kööpenhaminan kriteereissä esitetyt jäsenyyden ehdot ovat tervetulleita EU:n yhteyteen.

Tulevaisuuskonventti päätyi esittämään perustuslakiluonnoksen, jossa määriteltiin EU:lle uusi perusta, joka mahdollisti laajentumisen. Samalla myös korostettiin EU:n yhteistä demokratiaan ankkuroituvaa arvoperustaa sekä vahvistettiin jäsenyyden periaatteita. Konventin jäsenenä olin tekemässä perustavanlaatuista ja kauaskantoista päätöstä, jolla valettiin pohja yhtenäisemmälle ja laajemmalle Euroopalle.

Tämän EU:n laajentumisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli vanhojen ja tulevien uusien jäsenmaiden sekä niiden kansalaisten tasavertainen kohtelu. Euroopan kahtiajako haluttiin lopettaa. Eurooppalaisena päätöksentekijänä koin aitoa ylpeyttä maanosani puolesta valmistellessamme tätä päätöstä. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä haluan jatkaa työtäni tuon kokemukseni innoittamana niin, että varmistamme kaikille EU kansalaisille tasa-arvoisen ja riippumattoman kohtelun, sekä oikeuden tietoon siitä, miten heiltä kerättyjä yhteisiä EU:n varoja käytetään unionin tasapuoliseen kehittämiseen.

3. EU:n kehitys-ja kauppapolitiikka

Kolmas tärkeä päätös koskee kauppapolitiikkaa, jolla on myös pitkälle kantavia kehityspoliittisia vaikutuksia. Ollessani eduskunnan ulkoasianvaliokunnassa, minulla oli ryhmäni puolesta vastuu kehitysyhteistyökysymyksistä. Näin seurasin läheltä Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyöprojekteja.

Euroopan parlamentissa kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenenä osallistuin multilateraalin Doha-kierroksen päättymiseen Nairobissa 2015. Tuossa ministerikokouksessa saatiin aikaan päätös vientituista luopumisesta, millä on kehitysyhteistyön näkökulmasta suuri merkitys. Tämä vientituista luopuminen tukee kehittyvien maiden oman maataloustuotannon kehittymistä ja täten taloudellisen vakauden edistämistä. Tämä päätös osoittaa myös Euroopan unionin solidaarista roolia kauppapolitiikassa, joka on yksi keskeisin keinomme vaikuttaa ja auttaa kehittyviä maita rakentamaan paremman elämän edellytyksiä kansalaisilleen.

Kauppapolitiikan myötä tunnen myös tämän politiikan sektorin tukimenetelmät erityisesti EU:n naapurivaltioille makrotaloudellisen avustusjärjestelmän kautta. Olen kokenut nämä kehitys-ja kauppapolitiikan päätökset erityisen tärkeäksi ei vain unionin vaan laajemmin ihmiskunnan kannalta.

Riippumattomuus

7.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä “täysin riippumattomina”. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Riippumattomuus on keskeinen edellytys tilintarkastustuomioistuimen jäsenen työskentelylle. Tarkastusviranomaisen tasapuolinen ja tehokas toiminta edellyttää puolueettomuutta ja itsenäisyyttä, ja hänen on varmistettava olevansa suojassa mahdollisilta ulkoisilta vaikutteilta. Tämä on ehdoton periaate, josta pidän kiinni tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä. Tehtäviä hoitaessani en tule ottamaan ohjeita vastaan hallituksilta enkä muiltakaan osapuolilta. Haluan osaltani noudattaa ehdottoman riippumattomuuden vaatimusta ja kieltäytyä kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka voisi vaarantaa sen.

Mikäli kuitenkin syntyisi tilanne, jossa voisi olla pienikin mahdollisuus eturistiriidan syntymiseen, esittäisin asian välittömästi tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja pyytäisin häneltä ohjeistuksen asian hoitoon. Näin toimien voin huolehtia osaltani siitä, etten millään tavoin vaaranna riippumattomuuttani, vaan pidän siitä kiinni kaikessa toiminnassani.

8.  Onko Teillä tai lähiomaisillanne (vanhemmillanne, sisaruksillanne, puolisollanne tai lapsillanne) yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa?

Ei ole. Toisella pojistani on suomalaisten saunojen varauspalveluja hoitava pk-yritys, jonka toiminnalla ei ole eikä tule olemaan mitään yhteyksiä EU-toimintaan tai EU‑rahoitteiseen toimintaan.

9.  Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne?

Ehdottomasti. Euroopan parlamentin jäsenenä olen antanut ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksistani. Olen valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduista ja muista sitoumuksistani tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja myös julkistamaan ne. Tämä on tärkeä avoimuuden periaatteen ja kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi.

10.  Oletteko osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole.

11.  Oletteko aktiivisesti mukana tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa? Jos olette, millä tasolla? Oletteko ollut poliittisessa tehtävässä viimeisten 18 kuukauden aikana? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

Olen Euroopan parlamentin jäsen ja Suomen Keskustan parlamenttidelegaation puheenjohtaja. Lisäksi olen Suomen Keskustan puoluehallituksen varajäsen.

12.  Eroatteko kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luovutteko kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Kyllä.

13.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne?

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä minun on noudatettava riippumattomuutta ja ehdotonta tasapuolisuutta kaikessa toiminnassani. Tämä tarkoittaa sitä, että riippumatta siitä missä maassa tai minkä maan kansalaisia on osallisena väärinkäytöksissä, petoksissa tai lahjontatapauksissa, käsittelen tällaista säännönvastaisuutta ehdottomasti samalla tavoin. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä minulla ei voi olla kaksia standardeja asioiden käsittelyssä, vaan minun on aina toimittava ehdottoman tasapuolisesti ja riippumattomasti.

Petosten, lahjonnan ja väärinkäytösten torjunta on erityisen tärkeää Euroopan unionin uskottavuuden ja luotettavuuden kannalta. Petosepäilyn kohdalla ilmoittaisin asiasta välittömästi tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja Euroopan petostentorjuntavirasto OLAFille. Kansalaisten on kaikissa olosuhteissa voitava luottaa unionin toimielimiin ja ennen muuta tilintarkastustuomioistuimen ja sen jäsenten riippumattomuuteen.

Tehtävien hoitaminen

14.  Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin voisi auttaa tällaisen kulttuurin luomisessa?

  Moitteeton varainhoidon kulttuuri on ehdoton edellytys julkishallinnossa. Veronmaksajien varojen moitteettoman hoidon tulisi olla EU-kansalaisten perusoikeus. Hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti olennaista ei ole ainoastaan säännönmukainen toimiminen vaan myös tiedon riittävä jakaminen.

Moitteeton varainhoito edellyttää niin kutsutun kolmen E:n säännön toteutumista: economy (taloudellisuus), efficiency (tehokkuus) ja effectiveness (vaikuttavuus). Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rooli tämän periaatteen toteutumisessa on tarjota riippumattomia ja oikea-aikaisesti julkaistuja tarkastuskertomuksia relevanteilta aihealueilta. Näin sekä Euroopan parlamentti että EU-kansalaiset saavat oikea-aikaisesti informaatiota siitä, miten varoja hallinnoidaan. Kertomuksissa tulee tuoda esille sekä hyviä käytäntöjä että parannusta vaativia asioita. Jakamalla sekä positiivisia että negatiivisia asioita voidaan mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa siihen, että varojen hallinnointi parantuu.

Oikea-aikaisuus taataan lainsäädäntöprosesseja seuraamalla, minkä myötä tilintarkastustuomioistuin voi valita erityisraporttiensa kohteet sekä aikataulun siten, että ne palvelevat parhaiten lainsäädäntöprosessia ja tarjoavat parlamentille sen tiedon, jota se tarvitsee. Tämä on myös osa tuomioistuimen omien resurssien tehokasta käyttöä.

Ennen kaikkea on kuitenkin kiinnitettävä huomiota prosessien läpinäkyvyyteen. Jokaiselle veronmaksajalle tulee olla selvää, mihin varat menevät ja miten niitä käytetään. Tiedon jakamisen ei pitäisi olla poikkeus vaan pääsääntö. EU-kansalaisten tulee voida luottaa siihen, että heidän varojaan hallinnoidaan oikein.

15.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten parantaisitte entisestään tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan) välistä yhteistyötä, jotta se edistäisi yleisen varainkäytön julkista valvontaa ja rahalle saataisiin paras mahdollinen vastine?

Työkokemukseni Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnassa tulee ehdottomasti olemaan eduksi tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin yhteistyön kehittämisessä yhä toimivammaksi. Tilintarkastustuomioistuimen perussopimuksen 287 artiklan mukaisen avustamisen toteutuminen edellyttää sitä, että tuomioistuin huomioi sen ja parlamentin välisen yhteistyön tärkeyden omien työtehtäviensä ja tarkastustensa suunnittelussa.

Jotta yhteistyö on toimivaa, tulee vuorovaikutuksen olla toimivaa. Kahden merkittävän instituution yhteistyön toimivuus edellyttää myös suunnitelmallisuutta: tilintarkastustuomioistuimen selkeä vuosittainen työohjelma sekä tulevien tarkastuskertomusten aikataulusuunnitelma helpottavat edelleen parlamentin ja erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan työskentelyn suunnittelua. Näin voidaan taata työn ajankohtaisuus ja vältytään tilanteilta, joissa asiaa päästään käsittelemään parlamentissa vasta, kun se on jo edennyt lainsäädäntö- ja budjettiprosessissa talousarvion valvontavaliokunnan käsittelyä pidemmälle. Tilintarkastustuomioistuimen tulee riittävän ajoissa tarjota vuosisuunnitelmansa Euroopan parlamentille, jotta parlamentti voi valmistella myös oman työsuunnitelmansa ja kalenterinsa.

Kuten korostin jo kohdassa 14, oikea-aikaisuus on yksi varojen käytön tarkastamisen ja erityisen tehokkuuden takaamisen edellytys.

16.  Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Toiminnantarkastusten kautta päästään varojen käytön keskeisimpään kysymykseen eli siihen, käytetäänkö varoja tarkoituksenmukaisesti. Varoja voidaan käyttää pilkulleen sääntöjen mukaan myös ilman, että niiden käyttö on taloudellista, tehokasta tai vaikuttavaa. Tuloksellisuudelle tulisi antaa enemmän painoarvoa, sillä tämän perusteen myötä voidaan todella antaa arvio siitä, onko varojen käyttö tarkoituksenmukaista.

Tilintarkastustuomioistuin tuottaa toiminnantarkastusten perusteella havaintoja ja suosituksia, joiden huomioon ottaminen on komission, erityisesti asiasta vastaavan komission jäsenen sekä vastaavan pääosaston pääjohtajan vastuulla.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset sekä niiden antamat suositukset tulisi huomioida hallintomenettelyissä osana toiminnan kehittämistä. Tarkastusten tuottamaa tietoa tulisi käyttää hyväksi sekä olemassa olevien hallintoprosessien kehittämisessä että tulevien hallintoprosessien suunnittelussa. Näin voidaan varmistaa paras mahdollinen hyöty tehdyistä tarkastuksista ja niiden tuottamasta tiedosta.

17.  Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa?

Yhteistyötä ei ole ilman dialogia ja keskinäistä vuorovaikutusta. Tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) yhteistyön kehittämistä voitaisiin lähteä rakentamaan myös parhaiden käytäntöjen jakamisen kautta. Erityisesti kansallisten tilintarkastuselinten hyvien käytäntöjen jakaminen helpottaa yhteystyötä eri toimielinten välillä. Tämänvuotisessa vuosikertomuksessakin todetun käytännön mukaan hyviä käytäntöjä voidaan etsiä ja jakaa myös kansainvälisesti, EU:n rajojen ulkopuoleltakin.

Yhteistarkastukset ovat myös yksi yhteistyön muoto, jonka kautta käytäntöjen kehittäminen on mahdollista. Yhteismenettelyiden osalta tulee kunnioittaa perussopimusten mukaista riippumattomuusperiaatetta. Erityisesti sekä taakanjaon osalta että kaksinkertaisen työn välttämiseksi, kansallisten tilintarkastuselinten ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyöllä voidaan saavuttaa arvokasta resurssisäästöä.

Omassa työssäni tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä tulisin aktiivisesti käymään dialogia sekä Euroopan parlamentin että kansallisten tarkastusviranomaisten kanssa. Hyvän yhteistyön perustana on se, että tilintarkastustuomioistuin jakaa aktiivisesti tietoa omasta toiminnastaan ja edistää omalta osaltaan avoimuuden periaatetta Euroopan parlamentin ja kansallisten tilintarkastuselinten kesken.

18.  Miten kehittäisitte Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointia edelleen niin, että Euroopan parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä?

Jäsenvaltioiden komissiolle toimittaman tiedon luotettavuus ja paikkansapitävyys on talousarvion säännönmukaisen toteutumisen edellytys. Jäsenmaa on vastuussa kansalaisilleen siitä, että se noudattaa varainhoidon sääntöjä, esimerkillistä hyvän hallinnon periaatetta ja esittää komissiolle todenmukaista ja riittävää tietoa maksujen perusteista.

Tuntien Euroopan parlamentin ja erityisesti tilintarkastustuomioistuimen kanssa läheisimmin yhteistyötä tekevän talousarvion valvontavaliokunnan työn, tulen varmasti ottamaan huomioon raportoinnin hyödyllisyyden Euroopan parlamentille. Raporttien sisältöjen laatuun tulee panostaa siten, että ne tarjoavat olennaista tietoa parlamentin jäsenille; niiden tulee tuottaa tarkoituksenmukaista lisäarvoa työlle, jota parlamentti tekee erityisesti vastuuvapauskertomuksissa. Viestinnän tilintarkastustuomioistuimelta Euroopan parlamentille tulee olla selkeätä ja laatuun tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota.

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ei ole ainoa mahdollisuus jakaa tietoa, vaan erilaisia analyyseja tiedon luotettavuudesta voidaan jakaa muullakin tavoin. Tilintarkastustuomioistuin voisi myös tehdä nopeita ja lyhyitä raportteja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä tietyillä politiikan alueilla.

Ensi vuoden aikana EU maksaa ennätysmäärän koheesiovaroja, joiden suoritus on poikkeuksellisesti viivästynyt. Erityisesti näissä tilanteissa tulisi kyetä luottamaan yhä useammin siihen, että tieto on esitetty totuudenmukaisesti ja riittävästi, mutta samalla taata se, että tilintarkastustuomioistuin käyttää voimavaransa tehokkaasti, jotta virheelliset maksuperusteet saadaan karsittua. Kasvavan tarkastuspaineen alla resurssien oikea kohdentaminen tulee olemaan avainkysymys, jota pitää tilintarkastustuomioistuimessa suunnitella tarkoin.

Yksi jo useaan otteeseen mainitsemani teema on tiedonjako. Komission tulee aktiivisesti ja selkeästi informoida jäsenmaita siitä, mitä tietoa heidän on toimitettava. Tämän osalta parlamentti on useaan otteeseen ottanut kantaa mm. siihen, että verkkosivujen kautta tietoa on saatavilla. Tietojenvaihdon taustalla on aina keskustelu myös byrokraattisen taakan välttämisestä. Tämän aiheen tasapainoilussa tulee kuitenkin asettaa suurempi painoarvo sille, että maksujen perusteista on saatavilla tarpeelliset ja riittävät tiedot, kuin hallinnollisen menettelyn keveydelle. Kaikki tämä palautuu aina siihen peruslähtökohtaan, että Euroopan unionin kansalaisella tulee olla tieto siitä, mihin ja miksi EU:n varoja käytetään.

Muita kysymyksiä

19.  Vetäydyttekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on kielteinen?

Kyllä. Perussopimus edellyttää tilintarkastustuomioistuimen jäseniltä riippumattomuutta ja ammattimaisuutta sekä tehtävän hoitamista unionin yleisen edun mukaisesti. Tehtävän hyvän hoidon ja onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää säilyttää luottamuksellinen suhde parlamenttiin ja sen talousarvion valvontavaliokuntaan.


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten osittainen vaihtuminen - Suomen ehdokas

Viiteasiakirjat

12248/2017 – C8-0330/2017 – 2017/0814(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

21.9.2017

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

5.10.2017

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Indrek Tarand

2.10.2017

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

19.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

13

9

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Inés Ayala Sender, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Arndt Kohn, Bogusław Liberadzki, Monica Macovei, Notis Marias, Petri Sarvamaa, Bart Staes, Indrek Tarand, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Richard Ashworth, Karin Kadenbach, Julia Pitera, Patricija Šulin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jan Huitema, Wajid Khan, Momchil Nekov, Monika Smolková, Lieve Wierinck

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

26.10.2017

Oikeudellinen huomautus