Menettely : 2017/2123(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0351/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0351/2017

Keskustelut :

PV 12/12/2017 - 12
CRE 12/12/2017 - 12

Äänestykset :

PV 13/12/2017 - 13.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0492

MIETINTÖ     
PDF 412kWORD 66k
13.11.2017
PE 609.294v02-00 A8-0351/2017

vuosittaisesta kertomuksesta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta

(2017/2123(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Michael Gahler

OIKAISUT/LISÄYKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT KANTA
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vuosittaisesta kertomuksesta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta

(2017/2123(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2013, 26. kesäkuuta 2015, 15. joulukuuta 2016 ja 22. kesäkuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston vuosittaisen selvityksen Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon vuosittaisen kertomuksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta (2017/2121(INI)),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman aseviennistä: yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano(1),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013, 18. marraskuuta 2014, 18. toukokuuta 2015, 27. kesäkuuta 2016, 14. marraskuuta 2016 ja 18. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä 17. heinäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n globaalistrategiasta,

–  ottaa huomioon Pariisissa 13. heinäkuuta 2017 pidetyn Ranskan ja Saksan välisen 19. ministerikokouksen,

–  ottaa huomioon Tallinnassa 6.–9. syyskuuta 2017 pidetyn epävirallisen puolustusministerien kokouksen ja epävirallisen ulkoasiainministerien kokouksen (Gymnich),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2011 pidetyn EU:n puolustusministerien kokouksen,

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n sotilaallisista rakenteista: nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät(2),

  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan puolustusunionista(3),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta(4),

  ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustuslaillisista, oikeudellisista ja institutionaalisista vaikutuksista: Lissabonin sopimuksen antamat mahdollisuudet(5),

  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista(6),

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, komission varapuheenjohtajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”,

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, komission varapuheenjohtajan 14. marraskuuta 2016 esittelemän asiakirjan turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelmasta,

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta (COM(2016)0950),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2016 annetun Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajien sekä Pohjois-Atlantin puolustusliiton pääsihteerin yhteisen julkilausuman, 6. joulukuuta 2016 annetut Naton ja EU:n neuvostojen tukemat yhteiset ehdotukset ja 14. kesäkuuta 2017 niiden täytäntöönpanosta annetun edistymiskertomuksen,

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2016 annetun Bratislavan julkilausuman,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetussa komission lehdistötiedotteessa ”Euroopan puolustus: komissio avaa keskustelun etenemisestä kohti turvallisuus- ja puolustusunionia” esitetyn uuden puolustuspaketin,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 päivätyn pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun Eurobarometri 85.1 -tutkimuksen, jonka mukaan puolet tutkimukseen osallistuneista EU:n kansalaisista piti EU:n toimintaa riittämättömänä ja kaksi kolmasosaa haluaisi, että EU:n osallisuutta lisätään edistämällä jäsenvaltioiden sitoutumista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviin asioihin,

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2017 hyväksytyn neuvoston kriisinhallinnan toiminta-ajatuksen, joka koskee uutta YTPP-siviilioperaatiota Irakissa, ja Euroopan unionin vakautustoimesta Moptin ja Ségoun alueilla Malissa 4. elokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/1425,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 3. huhtikuuta 2017 hyväksymän EU:n YTPP-alaa koskevan koulutuspolitiikan,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31 muuttamiseen (puolustusalan tutkimusta koskeva unionin valmistelutoimi),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0351/2017),

Unionin strateginen ympäristö

1.  korostaa, että sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen ja läntisten demokratioiden puolustamiin arvoihin sekä rauhaan, hyvinvointiin ja vapauksiin, joita tämä toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälinen järjestys takaa ja jotka kuuluvat Euroopan unionin perusperiaatteisiin, kohdistuu ennennäkemätön määrä perinteisiä haasteita ja yhdistettyjä haasteita yhteiskunnallisten, taloudellisten, teknisten ja geopoliittisten suuntauksien viitatessa siihen, että maailman väestö on entistä haavoittuvampi šokeille ja jännitteille, kuten valtioiden sisäiset konfliktit, luonnonkatastrofit, äärimmäiset sääolosuhteet, vesikriisit, valtioiden hajoaminen ja kyberhyökkäykset, joihin on reagoitava yhtenäisesti ja koordinoidusti; muistuttaa, että turvallisuus on EU:n kansalaisille keskeinen huolenaihe; toteaa, että unionin ulkoista toimintaa on tarkoitus ohjata SEU-sopimuksen 21 artiklassa vahvistetuilla arvoilla ja periaatteilla;

2.  painottaa, että yksittäiset jäsenvaltiot eivät yksin pysty vastaamaan nykyisiin monimutkaisiin turvallisuushaasteisiin, ja jotta EU pystyy vastaamaan näihin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin, sen on lisättävä toimiaan konkreettisen ja vakaalla perustalla olevan yhteistyön tekemiseksi YUTP:n/YTPP:n alalla, oltava vaikuttava maailmanlaajuinen toimija, mikä edellyttää yhdellä äänellä puhumista ja yhdessä toimimista, sekä kohdistettava resurssinsa strategisiin painopistealoihin; katsoo, että on välttämätöntä puuttua epävakauden perimmäisiin syihin, joita ovat köyhyys ja kasvava eriarvoisuus, huono hallinto, valtioiden hajoaminen ja ilmastonmuutos;

3.   pitää valitettavana, että kansainvälisten terroristi- ja rikollisjärjestöjen voima ja lukumäärä lisääntyvät, mitä Isisin/Da’eshin tappio ja siihen kuuluvien taistelijoiden pako saattavat lisätä, samalla kun epävakaus leviää eteläisillä alueilla ja Lähi-idässä, kun hauraat ja hajoavat valtiot, kuten Libya, luopuvat laajoista hallitsemattomista ja ulkoisten voimien edessä haavoittuvista alueista; on edelleen huolestunut Sahelin alueen terroristiuhan kansainvälisestä ulottuvuudesta; pitää erittäin valitettavana, että Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjuksiin ja ballistisiin ohjuksiin liittyvä toiminta on lisännyt jännitettä alueella ja sen ympäristössä, uhaten selvästi kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta;

4.   korostaa, että idässä Venäjän sota Ukrainaa vastaan jatkuu ja että Minskin sopimuksia, jotka ovat konfliktin ratkaisemisen edellytys, ei ole pantu täytäntöön ja että Krimin laiton miehitys ja militarisoiminen jatkuvat, samoin kuin pääsyn ja toiminnanvapauden alueella estävien järjestelmien rakentaminen; on erittäin huolestunut siitä, että Venäjän ylimitoitetut sotilasharjoitukset ja -toimet, joita toteutetaan ilman kansainvälistä tarkkailua, sekä hybriditaktiikka, johon kuuluvat kyberterrorismi, valeuutiset ja disinformaatiokampanjat sekä talouden ja energian alalla toteutetut kiristystoimet, aiheuttavat epävakautta itäisissä kumppanimaissa ja Länsi-Balkanilla sekä kohdistuvat myös läntisiin demokratioihin ja lisäävät jännitteitä niiden sisällä; on huolissaan siitä, että EU:n turvallisuusympäristö pysyy tulevina vuosina hyvin epävakaana; korostaa Länsi-Balkanin alueen strategista merkitystä EU:n turvallisuuden ja vakauden kannalta ja tarvetta keskittää ja vahvistaa EU:n poliittista sitoutumista alueeseen, myös vahvistamalla yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme (YTPP) operaatioiden valtuutusta; on täysin vakuuttunut siitä, että yhdentymistä ja koordinointia on lisättävä, jotta voidaan poistaa EU:n haavoittuvuus;

5.  pitää valitettavana, että terroristiuhka laajenee nopeasti niin Euroopassa kuin sen rajojen ulkopuolella; katsoo, että riittämätön sotilaallinen reagointi lisää väistämättä kasvavia sisäisiä turvallisuusuhkia; kehottaa kiireellisesti laatimaan jihadismin vastaisen EU:n sopimuksen, jolla voidaan vaikuttavasti torjua uhkia;

6.  katsoo, että terrorismi on nykyisin yksi EU:n kansalaisten pääasiallinen turvallisuushaaste ja edellyttää nopeaa, päättäväistä ja koordinoitua toimintaa sekä sisäisellä että ulkoisella tasolla, jotta voidaan estää uudet terroriteot ja torjua terrorismin perimmäisiä syitä; huomauttaa erityisesti, että on tarpeen torjua radikalisoitumista, estää terroristijärjestöjen rahoituslähteet, torjua terroristipropagandaa ja estää internetin ja sosiaalisten verkostojen käyttö tässä tarkoituksessa, myös automaattisten poistopalvelujen välityksellä, sekä parantaa tiedustelutiedon vaihtamista jäsenvaltioiden välillä ja kolmansien maiden, Naton ja muiden asianomaisten kumppanijärjestöjen kanssa; katsoo, että YTPP-operaatioiden valtuutuksien olisi katettava terrorismin torjunta, jotta edistetään johdonmukaisemmin radikalisoitumisesta irtautumista koskevia ohjelmia, erityisesti EULEX-operaatiota Kosovossa ja EUFOR Althea -operaatiota Bosnia ja Hertsegovinassa, maissa, joissa oleskelee paljon ulkomailta palaavia taistelijoita;

7.  on erittäin huolestunut jatkuvasta tuhoisasta terroristiuhasta Sahelin alueella ja uhan laajentumisesta Keski-Afrikkaan sekä epävakaudesta idässä (Syyria, Irak, Palestiina); kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että YTPP-operaatioille annetaan toimeenpanovaltuudet, ja puuttumaan tilanteisiin päättäväisesti;

8.  katsoo EU:n nykyisen laajentumispolitiikan kehyksessä, että uskottava liittymisprosessi, joka perustuu laajamittaisille ja oikeudenmukaisille ehdoille, on edelleen tärkeä väline, jolla edistetään turvallisuutta parantamalla Kaakkois-Euroopan maiden selviytymiskykyä;

9.   uskoo, että haastavassa turvallisuusympäristössä ja ajankohtana, jolloin EU ja Nato pyrkivät laajentamaan ja syventämään yhteistyötään, EU menettää brexitin kautta osan sotilaallisesta valmiudestaan eikä mahdollisesti enää voi hyödyntää Yhdistyneen kuningaskunnan asiantuntemusta eikä Yhdistynyt kuningaskunta EU:n asiantuntemusta; panee merkille, että brexit antaa uutta pontta aloitteille, joiden käsittely on ollut kauan pysähdyksissä, ja saattaa antaa tilaa uusien ehdotusten tekemiselle; painottaa, että on tärkeää jatkaa EU:n ja brexitin jälkeisen Yhdistyneen kuningaskunnan välistä tiivistä puolustusyhteistyötä myös muun muassa tiedustelutiedon jakamisen ja terrorismin torjunnan aloilla; katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan olisi voitava osallistua myös YTPP-operaatioihin osana EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä uutta puolustusyhteistyösuhdetta, jos Yhdistynyt kuningaskunta sitä pyytää;

10.   pitää myönteisenä Yhdysvaltojen uudistunutta sitoutumista Euroopan turvallisuuteen; painottaa, että EU on vahvasti sitoutunut transatlanttiseen yhteisöön, jonka arvot ja edut ovat yhteisiä; on samalla vakuuttunut siitä, että tarvitaan vastuullista ja itseensä luottavaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja että sen yhteydessä EU:n on ryhdyttävä itsevarmaksi ulkopoliittiseksi toimijaksi;

Institutionaalinen kehys

11.   katsoo, että Euroopan unionin olisi aina tarvittaessa toteutettava päättäväisiä toimia tulevaisuutensa määrittämiseksi, koska sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat entistä enemmän sidoksissa toisiinsa, mikä vaikuttaa välittömästi kaikkiin EU:n kansalaisiin; varoittaa, että yhteisen lähestymistavan puuttuminen voi johtaa koordinoimattomaan ja sirpaloituneeseen toimintaan, mahdollistaa moninkertaiset päällekkäisyydet ja tehottomuuden ja saattaa näin unionin ja sen jäsenvaltiot haavoittuvaan asemaan; katsoo siksi, että EU:n olisi kyettävä hyödyntämään vaikuttavasti koko sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välineiden kirjoa myös SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan tasolla; korostaa, että SEU-sopimuksen 42 artiklassa tarkoitetun unionin yhteisen puolustuspolitiikan määrittelemisen tavoitteena on yhteinen puolustus ja se, että unioni saa strategisen riippumattomuuden, joka antaa sille mahdollisuuden edistää rauhaa ja turvallisuutta Euroopassa ja maailmassa; korostaa, että Euroopan puolustusvoimavarojen pidemmälle menevä integrointi on hyödyksi sekä käytännölliseltä että taloudelliselta kannalta;

12.   korostaa, että EU:n on sovellettava käytettävissä olevien politiikkavälineiden koko kirjoa pehmeästä kovaan voimaan sekä lyhyen aikavälin toimista pitkän aikavälin politiikkaan perinteisen ulkopolitiikan alalla kattaen paitsi kahden- ja monenväliset toimet, joita toteutetaan diplomatian, kehitystyön, hätätilanteen tuen, kriisinehkäisyn ja konfliktien jälkeisten strategioiden aloilla, myös toimet rauhanturvaamisen ja rauhaan pakottamisen aloilla SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdassa kuvattujen siviili- ja sotilaskeinojen mukaisesti, jotta voidaan selvitä syntyvistä haasteista; katsoo, että YTPP:n olisi perustuttava periaatteelle, jonka mukaan Euroopan turvallisuutta ei voida taata pelkkien sotilasvoimavarojen avulla; katsoo, että EU:n ulkoisten toimien yhteydessä olisi arvioitava niiden vaikutusta EU:n ihmiskeskeisiin strategisiin etuihin, kuten ihmisten turvallisuuden parantamiseen, kansainvälisen oikeuden lujittamiseen ja kestävän rauhan edistämiseen; korostaa, että on lisättävä EUH:n valmiuksia ennakoida paremmin kriisejä ja torjua turvallisuushaasteita niiden syntyhetkellä; painottaa tarvetta varmistaa yhtenevämpi ja paremmin koordinoitu vuorovaikutus sotilaallisten, siviilialan, kehitysyhteistyöalan ja humanitaaristen toimijoiden välillä;

13.  pitää myönteisenä, että vahvemman eurooppalaisen puolustuksen määrittelemisessä on edistytty huomattavasti sen jälkeen, kun kesäkuussa 2016 hyväksyttiin EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia; panee tyytyväisenä merkille erityisesti Euroopan puolustusrahaston (EPR) käynnistämisen, ehdotuksen puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen laajentamisesta ja Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelmaa (EDIDP) koskevan lainsäädäntöehdotuksen; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tulevaa rahoitusosuuttaan EU:n talousarviosta, jotta katetaan kaikki lisäkustannukset, joita EU:lle aiheutuu EPR:n yhteydessä;

14.   pitää myönteisenä EFTA:n liittymistä puolustusalan tutkimusta koskevaan valmistelutoimeen ja on tyytyväinen erityisesti Norjan maksuosuuteen, joka oli 585 000 euroa vuonna 2017; ilmaisee toiveensa, että Norja voi edelleen osallistua unionin rahoittamiin ohjelmiin, joilla on vaikutusta puolustukseen tai joita toteutetaan puolustusalalla;

15.   kehottaa komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille täysimääräisesti ja kaikissa vaiheissa, jos tehdään tai muutetaan kansainvälisiä sopimuksia, joilla on vaikutusta puolustukseen tai jotka kuuluvat puolustusalaan; katsoo, että kaikilla kolmansien maiden rahoitusosuuksilla on merkittäviä vaikutuksia unionin talousarvioon, koska kolmas maa voisi vahingoittaa unionin taloudellisia etuja tavalla, joka ylittää selvästi kolmannen maan rahoitusosuuden määrän, pidättämällä tarvittavat vientiluvat; korostaa, että jos kolmannet osapuolet osallistuvat unionin rahoittamiin ohjelmiin, jotka vaikuttavat puolustukseen tai kuuluvat puolustusalaan, parlamentti odottaa, että komissio ja komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja arvioivat tällaisen osallistumisen vaikutukset unionin strategisten poliitikkojen ja etujen kannalta ennen esityksen tekemistä ja ilmoittavat parlamentille tästä arvioinnista;

16.   korostaa, että komissio ja yhä useammat jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käynnistämään Euroopan puolustusunionin ja että unionin kansalaisten keskuudessa tällä on vahva tuki; korostaa, että tämä vastaa unionin kansalaisten ja parlamentin esittämään pyyntöön ja varsinkin parlamentin aiemmissa päätöslauselmissa esitettyihin moniin vetoomuksiin; korostaa EU:n puolustusalan laajemman integroinnin vaikutuksia eli toiminnan tehostamista, päällekkäisyyksien poistamista ja kustannuksien vähenemistä; painottaa kuitenkin, että todellisen Euroopan puolustusunionin käynnistäminen edellyttää jatkuvaa poliittista tahtoa ja päättäväisyyttä; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan yhteiseen ja riippumattomaan puolustukseen ja pyrkimään siihen, että kymmenen vuoden kuluessa kansalliset puolustusmäärärahat ovat vähintään kaksi prosenttia kunkin jäsenvaltion BKT:sta;

17.  on vakuuttunut siitä, että ainoa tapa parantaa unionin kykyä hoitaa sotilaalliset tehtävänsä on lisätä huomattavasti sotilaallisia valmiuksia tuottavan prosessin tehokkuutta kaikkien näkökohtien osalta; muistuttaa, että 28 jäsenvaltion EU käyttää 40 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen, mutta onnistuu tuottamaan vain 15 prosenttia niistä valmiuksista, joita Yhdysvallat saa samoista prosesseista, mikä viittaa erittäin vakavaan tehottomuuteen;

18.   kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota toteuttamaan toimia, joilla vastataan parlamentin pyyntöihin laatia EU:n turvallisuutta ja puolustusta koskeva valkoinen kirja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun yhteydessä, kuten parlamentti pyysi 22. marraskuuta 2016, 23. marraskuuta 2016 ja 16. maaliskuuta 2017 antamissaan päätöslauselmissa; katsoo, että puolustusunionin rakentaminen, sen strategisen suuntautumisen yhdistäminen rahoitukseen, jolla kehitetään unioniin valmiuksia, ja puolustusta koskevan unionin institutionaalisen kehyksen muokkaaminen ovat osatekijöitä, joiden tueksi tarvitaan toimielinten sopimus; painottaa, että kaikkien sidosryhmien kattavalla ja luotettavalla toiminnalla voidaan laajentaa puolustusmenojen soveltamisalaa ja vaikuttavuutta; vaatii myös määrittämään tässä prosessissa vahvan roolin puolueettomille valtioille, kuten Itävallalle ja Ruotsille, kyseenalaistamatta silti yksittäisten jäsenvaltioiden puolueettomuutta;

19.  korostaa, että strategisen ympäristön ja strategisten tavoitteiden kuvailun lisäksi EU:n turvallisuutta ja puolustusta koskevassa valkoisessa kirjassa olisi määritettävä seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten tarvittavat ja käytettävissä olevat voimavarat sekä niihin mahdollisesti liittyvät puutteet EU:n voimavarojen kehittämissuunnitelman muodossa, ja valkoista kirjaa olisi täydennettävä luomalla laaja yleiskatsaus jäsenvaltioiden ja unionin toimiin, joita on tarkoitus toteuttaa monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä ja pidemmällä aikavälillä; 

20.  suhtautuu myönteisesti hiljattain osoitettuun poliittiseen tahtoon tehostaa YTPP:tä; tukee kaikkia pyrkimyksiä hyödyntää koko Lissabonin sopimuksen potentiaalia mahdollistamalla jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja tuottamalla operaatioiden kannalta merkityksellisiä valmiuksia SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdan täytäntöön panemiseksi siten, että

a)  otetaan kiireellisesti käyttöön perussopimuksessa tarkoitettu käynnistysrahasto, jotta mahdollistetaan operaatioiden nopea käynnistys

b)  perustetaan pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PESCO) sotilaallisille osatekijöille, jotka ovat tarpeen pysyvästi yhdistettyjen sotilasyksikköjen kaltaisten YTPP:n tehtävien hoitamiseksi

c)  muodostetaan uudelleen hallitustenvälinen yhteinen Athene-rahoitusjärjestelmä, jotta varmistetaan yhteisvastuu sellaisten jäsenvaltioiden, jotka pystyvät tuottamaan ainoastaan taloudellisen panoksen, ja sellaisten jäsenvaltioiden välillä, jotka pystyvät ainoastaan lähettämään joukkoja YTPP-operaatioon

d)  tehdään valmiuksien yhdistämisestä ja jakamisesta poikkeuksen sijaan normi ja pyritään panemaan täytäntöön suurin osa 300 ehdotuksesta, joita 28 puolustusvoimien komentajaa esittivät vuonna 2011

e)  yhdistetään kansalliset resurssit tutkimuksen, kehityksen, julkisten hankintojen, ylläpidon ja koulutuksen aloilla

f)  koordinoidaan kansallista puolustusalan suunnittelua (puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu, CARD) nykyisten suunnitelmien mukaisesti

g)  pannaan alulle sotilaallista sertifiointia koskevat yhteiset säännöt ja toimitusvarmuutta koskeva yhteinen politiikka

h)  pannaan komission puolelta täytäntöön sisäiset markkinasäännöt puolustusalan julkisia hankintoja koskevien kansallisten hankkeiden osalta puolustus- ja turvallisuusalan julkisista hankinnoista vuonna 2009 annetun direktiivin mukaisesti;

21.  pitää myönteisenä komission aikomusta esittää seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä erityinen puolustusalan tutkimusohjelma, jolla on oma budjettinsa ja omat sääntönsä; tähdentää, että jäsenvaltioiden olisi annettava tälle ohjelmalle lisämäärärahoja puuttumatta nykyisiin puiteohjelmiin, joilla rahoitetaan tutkimusta, teknologian kehittämistä ja innovointia, kuten 5. heinäkuuta 2017 annetussa parlamentin päätöslauselmassa pyydetään; toistaa aikaisemmat kehotuksensa komissiolle, jotta se määräisi unionin osallistumisesta jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin, tarvittaessa myös yhdessä teollisuuden kanssa, kuten SEUT-sopimuksen 185 ja 187 artiklassa määrätään;

22.   suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen EDIDP-ohjelmasta; painottaa, että unionin kaikkien toimien, joilla tuetaan, koordinoidaan tai täydennetään jäsenvaltioiden toimia puolustuksen alalla, tavoitteena olisi oltava yhteisen puolustuspolitiikan asteittaisen määrittelyn edistäminen, johon viitataan muun muassa SEUT-sopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa, ja siten yhteisen kehityksen, standardoinnin, sertifioinnin ja ylläpidon kattaminen yhteistyöohjelmien kehittämiseksi ja yhteentoimivuuden edistämiseksi; kehottaa komissiota edistämään mahdollisimman laajasti uutta EDIDP-ohjelmaa ja erityisesti kannustamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä osallistumaan yhteisiin, rajat ylittäviin hankkeisiin;

23.  katsoo, että jäsenvaltioiden aseiden, ammuksien ja puolustukseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen vienti on EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan olennainen osa;

24.  kehottaa neuvostoa ryhtymään konkreettisiin toimiin Euroopan armeijoiden yhdenmukaistamiseksi ja standardisoimiseksi SEU-sopimuksen 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jotta helpotettaisiin niiden henkilöstön yhteistyötä uuden Euroopan puolustusunionin alaisuudessa asteittain määriteltävän unionin yhteisen puolustuspolitiikan yhtenä askeleena;

25.  korostaa, että kaikkien perussopimuksessa tarjottujen mahdollisuuksien käyttäminen parantaisi kilpailukykyä ja puolustusteollisuuden toimintaa sisämarkkinoilla edistämällä entisestään puolustusyhteistyötä myönteisillä kannustimilla, kohdentamalla rahoitusta hankkeisiin, joita jäsenvaltiot eivät pysty toteuttamaan, vähentämällä tarpeetonta päällekkäisyyttä ja edistämällä entistä tehokkaampaa julkisten varojen käyttöä; katsoo, että näiden strategisten yhteistyöohjelmien tuloksilla on hyvät mahdollisuudet olla kaksoiskäyttöteknologioita ja sellaisena tuoda ylimääräistä lisäarvoa jäsenvaltioille; painottaa, että on tärkeää kehittää unionin valmiuksia ja yhtenäisiä puolustusmarkkinoita;

26.  kehottaa laatimaan tarkat ja sitovat suuntaviivat, jotka tarjoavat hyvin määritellyt puitteet SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan tulevaa käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa varten;

27.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään yhdessä parlamentin kanssa toimielinten välisen vuoropuhelun yhteisen puolustuspolitiikan asteittaisesta määrittelystä; painottaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi vahvistettava EU:n puolustuspolitiikalle kaikkien YTPP:n sisäisten näkökulmien osalta täysimääräinen talousarvio, jonka täytäntöönpanoa varten olisi laadittava säännöt Lissabonin sopimuksen määräysten mukaisesti; korostaa tarvetta tarkistaa Athene-järjestelmää, jotta laajennetaan yhteisinä kustannuksina pidettyjen operaatioiden kirjoa, ja kannustaa osallistumista YTPP:n tehtäviin ja operaatioihin;

28.  toteaa, että uusi puolustuspolitiikka on rahoitettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä uusien resurssien avulla;

29.  katsoo, että YTPP:hen liittyvä päätöksenteko voisi olla demokraattisempaa ja läpinäkyvämpää; kehottaa siksi parlamenttia muuttamaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan täysivaltaiseksi parlamentin valiokunnaksi, mikä antaisi sille paremmat mahdollisuudet valvontaan ja vastuuseen YTPP:stä ja sen täytäntöönpanosta, ja erityisesti merkittävämmän roolin turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien säädösten valvonnassa;

30.  pitää valitettavana turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen välisen yhteistyön ja tiedon jakamisen puutetta EU:ssa; katsoo, että tiedustelupalvelujen välistä yhteistyötä lisäämällä voitaisiin auttaa torjumaan terrorismia; kehottaa tässä yhteydessä perustamaan EU:n täysivaltaisen tiedustelutietojärjestelmän;

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö

31.   pitää myönteisenä jäsenvaltioiden valmiutta tehdä sitovia sitoumuksia YTPP:n kehyksessä ja panna siten täytäntöön kunnianhimoisen ja osallistavan pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO), ja kehottaa neuvostoa pikaisesti vahvistamaan sen; korostaa, että toivottu laajapohjainen osallistuminen ei saa vaarantaa täyttä sitoutumista YTPP:hen tai kunnianhimoista tavoitetasoa jäsenvaltioiden keskuudessa; toteaa, että on tarpeen asettaa selkeät osallistumiskriteerit ja antaa muille jäsenvaltioille mahdollisuus liittyä myöhäisemmässä vaiheessa; katsoo, että PESCOn kehyksessä toteutettujen toimien olisi aina oltava kaikilta osin YTPP:n mukaisia;

32.  painottaa, että PESCOa olisi kehitettävä EU:n kehyksessä ja että sen olisi saatava unionin tosiasiallinen tuki samalla kun kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa puolustusalalla; toistaa kehotuksensa PESCOn asianmukaisesta rahoittamisesta unionin talousarviosta; katsoo, että osallistuminen kaikkiin YTPP:n piiriin kuuluviin unionin virastoihin ja elimiin, mukaan luettuna Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemia (ETPA), olisi oltava PESCOssa vaatimuksena; toistaa kehotuksensa EU:n taisteluosastojärjestelmän tarkastelemisesta yhteisenä kustannuksena uudistetun Athene-järjestelmän kehyksessä;

33.  korostaa, että on välttämätöntä helpottaa hallinnollisia menettelyjä, jotka hidastavat tarpeettomasti joukkojen muodostamista YTPP-operaatioita varten ja nopean toiminnan joukkojen liikkumista EU:n sisärajojen yli; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan unionin laajuisen järjestelmän puolustusalan henkilöstön, kaluston ja tarvikkeiden nopean liikkumisen koordinoimiseksi YTPP:n puitteissa silloin, kun yhteisvastuulauseketta on käytetty ja kun kaikilla jäsenvaltioilla on velvoite auttaa ja tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti;

34.  pyytää perustamaan PESCOn kehyksessä täysivaltaisen EU:n siviili- ja sotilasalan strategisen esikunnan, johon kuuluvat nykyiset sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (MPCC), siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (CPCC) ja kriisinhallinta- ja suunnitteluosasto, sekä luomaan integroidun operationaalisen tuen foorumin, jota voidaan hyödyntää koko suunnittelukierron ajan alkuperäisestä poliittisesta toiminta-ajatuksesta yksityiskohtaisiin suunnitelmiin asti;

35.  kannustaa pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita perustamaan kansallisista armeijoistaan muodostuvat pysyvät ”Euroopan integroidut joukot” ja antamaan ne unionin käyttöön yhteisen YTPP:n täytäntöönpanoa varten SEU-sopimuksen 42 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

36.  katsoo, että yhteisen kyberpuolustuspolitiikan olisi oltava EU:n puolustusunionin ensimmäisiä kulmakiviä; kannustaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kehittämään ehdotuksia EU:n kyberpuolustusyksikön perustamisesta PESCOn kehyksessä;

Puolustuksen pääosasto

37.  kehottaa arvioimaan, komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa tiiviisti koordinoiden, mahdollisuutta perustaa komissioon puolustuksen pääosasto, jonka tehtävänä olisi johtaa unionin toimia, joilla tuetaan, koordinoidaan tai täydennetään sellaisia jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään yhteisen puolustuspolitiikan asteittaiseen määrittämiseen SEUT-sopimuksen 2 artiklan mukaisesti;

38.   katsoo, että ehdotetulla puolustuksen pääosastolla olisi oltava velvollisuus varmistaa avoimet rajat joukkojen ja kaluston vapaata liikkuvuutta varten välttämättömänä edellytyksenä sille, että voidaan varmistaa tietynasteinen strateginen riippumattomuus, yhteentoimivuus, toimitusvarmuus, standardointi ja sotilaallinen sertifiointi, joita tarvitaan seuraaviin: EU:n osallistuminen YTPP:n ja PESCOn ohjelmiin, EU:n rahoittama puolustustutkimus, EU:n strateginen riippumattomuus, Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyky, mukaan luettuina pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset, jotka muodostavat Euroopan puolustusalan toimitusketjun, ja puolustusalaan liittyvät toimielinten väliset järjestelyt, mukaan luettuna EU:n turvallisuus- ja puolustusalaa koskeva valkoinen kirja; painottaa, että ehdotetun puolustuksen pääosaston avulla olisi parannettava tehtävien koordinointia eri toimijoiden välillä, jotta lisätään politiikkojen yhtenevyyttä ja ristiriidattomuutta;

39.   painottaa, että ehdotetun puolustuksen pääosaston olisi toimittava yhteistyössä Euroopan puolustusviraston (EDA) kanssa; katsoo, että EDAn olisi oltava voimavaroja ja puolustusmateriaalia koskevan eurooppalaisen politiikan piiriin kuuluvia unionin toimia täytäntöönpaneva virasto, silloin kun tästä määrätään Lissabonin sopimuksessa; kehottaa jälleen neuvostoa varmistamaan, että EDAn hallinto- ja toimintamenot rahoitetaan unionin talousarviosta; toteaa, että Euroopan puolustusviraston lisääntyviin uusiin tehtäviin ja vastuisiin olisi liityttävä viraston määrärahojen kasvu, mutta korostaa samalla, että mahdollisen puolustuksen pääosaston perustaminen ja uudet ponnistelut YTPP:n tehostamiseksi eivät saisi johtaa siihen, että varoja siirretään byrokratiarakenteiden kasvattamiseen ja päällekkäisten rakenteiden luomiseen;

Puolustuksen koordinoitu strateginen ja vuotuinen tarkastelu

40.  pitää myönteisenä EU:n voimavarojen kehittämissuunnitelman strategista tarkastelua, jonka on määrä valmistua keväällä 2018; korostaa, että voimavarojen kehittämissuunnitelma antaa mahdollisuuden vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä voimavaroja koskevien puutteiden korjaamiseksi EDAn kehyksessä;

41.  panee tyytyväisenä merkille, että on perustettu puolustuksen koordinoitua vuotuista tarkastelua (CARD) koskeva prosessi; katsoo, että CARDin olisi autettava standardoimaan ja yhdenmukaistamaan kansallisten asevoimien investointeja ja valmiuksia vaikuttavasti, varmistamaan unionin strateginen riippumattomuus, toiminnallinen itsenäisyys ja yhdenmukaisuus sekä antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus panostaa tehokkaammin puolustukseen yhdessä; pitää myönteisenä ehdotusta kokeilun käynnistämisestä vuonna 2017;

42.  kannustaa jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuutta puolustusresurssien yhteishankintaan;

43.  korostaa, että CARDin olisi perustuttava EU:n turvallisuutta ja puolustusta koskevaan valkoiseen kirjaan ja EDAn olisi käsiteltävä kaikkia YTPP:hen liittyviä valmiuksia ja erityisesti PESCOon osallistuvien jäsenvaltioiden valmiuksia; katsoo, että CARDin olisi esitettävä konkreettisia ehdotuksia puutteiden korjaamiseksi ja määriteltävä alueet, joille unionin toimet soveltuisivat, ja otettava nämä huomioon EU:n talousarviosuunnittelussa seuraavaa vuotta varten; painottaa, että komission ja EDAn olisi toimittava yhteistyössä vuotuisten yhteistyöohjelmien suunnittelemiseksi ehdotetun EU:n puolustusrahaston valmius- ja tutkimustoimintojen puitteissa; huomauttaa, että EDAlla olisi oltava erillinen rooli, joka liittyy ohjelman suunnittelun lisäksi myös valmiustoiminnoista rahoitettujen hankkeiden hallinnointiin;

44.  painottaa tarvetta koordinoida tiiviisti kaikkea YTPP:hen liittyvää toimintaa, erityisesti CARDia, PESCOa ja EU:n puolustusrahastoa;

45.  katsoo, että komission olisi otettava huomioon CARDin tulokset ja tehtävä aloite toimielinten sopimuksesta, jossa vahvistetaan unionin tulevien toimien soveltamisala ja rahoitus; katsoo, että neuvoston ja komission olisi toimielinten sopimusta hyödyntäen tehtävä omien toimivaltuuksiensa puitteissa tarvittavat päätökset tällaisten toimien hyväksymisestä; kehottaa tarkastelemaan CARDia parlamenttien välisessä puolustusta koskevassa yhteistyössä ja myöhemmin kehittämään puolustusvoimavaroja säännöllisin väliajoin;

YTPP-operaatiot

46.   kiittää yli kuuttatuhatta miestä ja naista, jotka ovat palvelleet hyvin ja uskollisesti unionin siviili- ja sotilasoperaatioissa kolmella mantereella; pitää näitä operaatioita arvossa ja katsoo, että ne ovat Euroopan yhteinen panos maailman rauhalle ja vakaudelle; pitää kuitenkin valitettavana, että rakenteelliset puutteet, jäsenvaltioiden epätasaiset rahoitusosuudet ja soveltumattomuus operationaaliseen ympäristöön voivat yhä vaarantaa näiden operaatioiden tehokkuuden; pitää erityisen valitettavina YTPP-operaatioiden valtuuksia koskevia rajoituksia; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan todellista tehokkuutta, joka voidaan saavuttaa vain toimittamalla asianmukaisia puolustustarvikkeita, ja kehottaa tämän saavuttamiseksi neuvostoa ja komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa hyödyntämään SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdassa säädettyjä mahdollisuuksia; pitää myönteisenä jäsenvaltioiden puolustusmenojen kasvattamista palveluksessa olevan henkilöstön tukemiseksi; katsoo, että tätä trendiä on pidettävä yllä, vahvistettava ja koordinoitava EU:n tasolla; vaatii huolehtimaan tehokkailla toimenpiteillä siitä, että YTPP-operaatioista saatua henkilöstötasoa koskevaa tietämystä ja kokemusta arvioidaan ja hyödynnetään tulevien YTPP-operaatioiden suunnittelussa;

47.  pitää myönteisenä komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan antamaa ensimmäistä vuotuista raporttia YTTP:stä; katsoo kuitenkin, että raportin ei pitäisi olla luonteeltaan vain määrällinen ja kuvata saavutuksia tilastotiedoilla ja yksityiskohtaisilla tiedoilla, vaan siinä olisi myös suuntauduttava tulevaisuuteen ja arvioitava YTPP-toimien poliittista vaikutusta kansalaistemme turvallisuuden parantamiseen;

48.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa suuntaamaan YTPP:n tehtäviä ja operaatioita enemmän kohti EU:n globaalistrategian painopisteitä samoin kuin paikallista ja alueellista tilannetta;

49.  katsoo, että on tarpeen jatkaa kriisinhallinnan ja -ehkäisyn edistämistä ja erityisesti myöntää tukea Irakin jälleenrakentamisen ja vakauttamiseen; suhtautuu myönteisesti äskettäiseen neuvoston päätökseen uuden siviilialan YTPP-operaation käynnistämisestä Irakin turvallisuusalan uudistuksen tukemiseksi ja odottaa, että EU nousee kansainväliseen johtoasemaan tällä alalla, myös terrorismin torjunnassa ja siviilialan jälleenrakentamisessa; kehottaa EU:ta varmistamaan tällä kertaa paremman koordinoinnin osallistuvien jäsenvaltioiden välillä sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa;

50.  suhtautuu myönteisesti EU NAVFOR MED -operaation toimintaan ja pyytää komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita lisäämään tukea Välimeren etelärannan paikallisille turvallisuusalan toimijoille;

51.  odottaa komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja neuvoston varmistavan, että EUBAM Libya -operaatio käynnistetään uudelleen, kun toimeksiantoa uudistetaan siten, että se kattaa Libyan eteläisten rajojen paikalliset turvallisuusalan toimijat; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita esittämään uusia ajatuksia siitä, miten voidaan vastata Sahelin aluetta koskeviin turvallisuuskysymyksiin, nivoen sen EUBAM Libya -operaatioon sen kattavan ja integroidun lähestymistavan kehyksessä ja tukien Saksan ja Ranskan aloitetta; suhtautuu myönteisesti 4. elokuuta 2017 tehtyyn neuvoston päätökseen Euroopan unionin vakautustoimesta Moptin ja Ségoun alueilla; kehottaa tältä osin komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tiedottamaan Euroopan parlamentille, millaisessa vuorovaikutuksessa toimenpide on alueella toteutettavien YTPP:n tehtävien ja operaatioiden kanssa;

52.  panee tyytyväisenä merkille, että EUFOR Althea -operaatio Bosnia ja Hertsegovinassa on saatu sotilaallisesti päätökseen; on kuitenkin huolestunut siitä, että poliittista lopputulosta ei ole saavutettu;

53.   pitää myönteisenä, että äskettäin perustettiin EU:n pysyvän operatiivisen esikunnan ydin (MPCC – sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara), kuten parlamentti oli 12. syyskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa pyytänyt, koska se on yhteisten operaatioiden vaikuttavan suunnittelun, johtamisen ja valvonnan ennakkoedellytys; kehottaa jäsenvaltioita antamaan sille riittävän henkilöstön niin, että siitä tulee täysin toimiva, ja antamaan sille tehtäväksi suunnitella ja johtaa täytäntöönpanoon liittyviä YTPP-sotilasoperaatioita, kuten Althea-operaatiota;

54.  katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoitettua eroavansa unionista, EU NAVFOR Somalia (Atalanta) -operaation johtamisjärjestystä on tarkistettava; korostaa operaation menestystä, sillä sen ansiosta vuodesta 2014 alkaen yksikään alus ei ole joutunut merirosvojen pysäyttämäksi; pitää myönteisenä operaation jatkamista vuoteen 2018 saakka;

55.  panee merkille, että vain 75 prosenttia YTPP-siviilioperaatioiden toimista on täytetty; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että EU:n henkilöstösääntöjä, joissa taattaisiin operaatioiden henkilöstöjen kannalta paremmat olot ja suoja, ei sovelleta operaatioiden henkilöstöön, vaikka niitä rahoitetaan unionin talousarviosta; katsoo, että tämä haittaa operaatioiden tehokkuutta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki avoimena olevat toimet kaikissa operaatioissa täytetään pikaisesti;

56.  pitää myönteisenä YTPP-koulutusta koskevan EU:n politiikan hyväksymistä ja Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian tärkeää roolia YTPP-rakenteiden kehyksessä toimivana keskeisenä koulutuslaitoksena; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemialle asianmukaisia taloudellisia sekä henkilöstöä ja infrastruktuuria koskevia resursseja;

57.  pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole onnistuneet nopeasti antamaan tarvittavaa henkilöstöä YTPP:n siviilioperaatioiden valmistelu- ja perustamisvaiheisiin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä EUH:n ja komission yksiköiden yhdessä kehittämää ehdotusta monitasoisesta lähestymistavasta, jotta voidaan nopeuttaa YTPP:n siviilioperaatioiden käynnistämistä;

58.  kannustaa tehostamaan ponnisteluja siviilioperaatioiden ja siviili-sotilasoperaatioiden rahoituksen nopeuttamiseksi sekä päätöksentekomenettelyjen ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että komission olisi annettava varainhoitoasetuksen 210 artiklan mukaisesti delegoidut säädökset YTTP:n kriisinhallintatoimenpiteitä koskevista erityisistä hankintasäännöistä operaatioiden nopean ja joustavan järjestämisen helpottamiseksi;

59.  suhtautuu myönteisesti operaatioiden tukifoorumin perustamiseen vuonna 2016; pitää valitettavana operaatioiden tukifoorumin rajoitettua kokoa ja soveltamisalaa ja kehottaa uudelleen pyrkimään saavuttamaan lisäedistystä kohti yhteistä palvelukeskusta, joka tuottaisi lisää tehokkuushyötyä tuottamalla kaikki keskeiset operaatioiden tukipalvelut keskitetystä asiointipisteestä;

60.  kehottaa EUH:ta ja neuvostoa tehostamaan käynnissä olevia toimiaan kyberturvallisuuden parantamiseksi erityisesti YTPP-operaatioissa, muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla YTPP:hen kohdistuvien uhkien pienentämiseksi, esimerkiksi kehittämällä selviytymiskykyä koulutuksen ja harjoittelun välityksellä ja virtaviivaistamalla EU:n kyberpuolustuksen alan koulutusympäristöä;

61.  katsoo, että EU ja sen jäsenvaltiot joutuvat torjumaan ennennäkemätöntä uhkaa eli valtioiden sponsoroimia kyberhyökkäyksiä sekä kyberrikollisuutta ja -terrorismia; katsoo, että kyberhyökkäykset ovat luonteensa vuoksi uhka, johon on reagoitava Euroopan unionin tasolla; kannustaa jäsenvaltioita antamaan vastavuoroista apua, jos jotakin jäsenvaltioita vastaan tehdään kyberhyökkäys;

62.  kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan kattavaa vastuunjakoa YTPP:n sotilasoperaatioissa lisäämällä vaiheittain yhteistä rahoitusta kohti täysimääräistä yhteistä rahoitusta, jonka pitäisi auttaa ja kannustaa useampia jäsenvaltioita antamaan voimavaroja ja joukkoja tai vain rahoitusta; katsoo, että on tärkeää tarkistaa tältä osin Athene-järjestelmää ja kattaa kaikki kustannukset, jotka liittyvät YTPP:n sotilasoperaatioiden rahoitukseen;

63.  kehottaa neuvostoa ryhtymään SEU-sopimuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisiin toimiin ja tekemään viipymättä päätöksen käynnistysrahaston perustamisesta SEU-sopimuksen 42 artiklan 1 kohdassa ja 43 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien sotilasoperaatioiden varhaisvaiheen pikaista rahoitusta silmällä pitäen; kehottaa neuvostoa selvittämään nykyiset ongelmat, jotka liittyvät yhteisoperaatioiden rahoitukseen; vaatii lisää joustoa EU:n varainhoitosääntöihin, jotta se kykenisi vastaamaan kriiseihin, ja vaatii panemaan täytäntöön Lissabonin sopimuksen nykyiset määräykset;

EU:n ja Naton yhteistyö

64.  katsoo, että nykyisessä tilanteessa EU:n ja Naton välinen strateginen kumppanuus on keskeisen tärkeässä asemassa, kun vastataan unionin ja sen naapurialueiden edessä oleviin haasteisiin; katsoo, että EU:n ja Naton yhteisellä julistuksella ja sitä seuraavilla täytäntöönpanotoimilla voidaan siirtyä yhteistyön ja täydentävyyden korkeammalle tasolle, mikä on strategisen kumppanuuden uusi, merkittävä vaihe; pitää myönteisenä 42:a yhteistä ehdotusta, joilla pyritään vahvistamaan yhteistyötä ja koordinointia näiden kahden organisaation välillä ja joista jopa 10:llä pyritään vahvistamaan hybridiuhkiin varautumista; panee merkille, että tätä työtä viedään eteenpäin täyden avoimuuden ja läpinäkyvyyden hengessä, ja siinä kunnioitetaan täysimääräisesti molempien järjestöjen itsenäistä päätösvaltaa ja menettelyjä, se perustuu osallistavuuden ja vastavuoroisuuden periaatteisiin eikä se vaikuta yhdenkään jäsenvaltion turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen; kiittää tehdystä yhteistyöstä kyberuhkien torjumiseksi, strategisen viestinnän kehittämisestä ja merenkulkualan toimintojen koordinoinnista sekä yhteisistä harjoituksista ja panee merkille erinomaisen yhteistyön ja täydentävyyden EU:n EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation ja Naton Sea Guardian -operaation välillä; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että kesäkuussa 2017 julkaistiin näiden kahden organisaation yhteinen täytäntöönpanokertomus ja että yhteisten ehdotusten täytäntöönpanossa on saavutettu edistystä, ja kehottaa jatkamaan sitä; painottaa, että EU on täysin sitoutunut transatlanttiseen yhteisöön, jonka arvot ja edut ovat yhteisiä;

65.  toteaa, että voimakkaampi EU ja voimakkaampi Nato ovat toisiaan vahvistavia; katsoo, että jäsenvaltioiden on lisättävä ponnistelujaan sekä Euroopan puolustusunionin puitteissa että itsenäisinä alueellisen turvallisuuden tarjoajina ja tarvittaessa myös täydentävässä roolissa Natossa; panee merkille, että EU:n on globaalistrategiansa mukaisesti osallistuttava a) ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin reagoimiseen, b) kumppanien valmiuksien kehittämiseen ja c) unionin ja sen kansalaisten suojeluun; suhtautuu myönteisesti parhaillaan laadittaviin aloitteisiin, jotka koskevat EU:n globaalistrategian täytäntöönpanoa turvallisuus- ja puolustusalalla, vahvempien suhteiden kehittämistä EU:n ja Naton välillä ja sen mahdollistamista, että EU:n jäsenvaltiot voivat osallistua puolustusalan tutkimukseen ja kehittää yhdessä puolustusvoimavaroja; katsoo, että Euroopan turvallisuus ja suojelu riippuu yhä enemmän molemmista organisaatioista, jotka toimivat oman toimeksiantonsa mukaisesti; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan yhteistyötä hybridiuhkien torjunnassa, myös EU:n hybridiuhkien torjuntakeskuksen välityksellä, ja tiedustelutietojen ja muiden tietojen vaihdossa;

66.  painottaa yhteistyön ja integroinnin merkitystä kyberturvallisuuden alalla, ei ainoastaan jäsenvaltioiden, keskeisten kumppanien ja Naton välillä vaan myös yhteiskunnan eri toimijoiden välillä;

YTPP-kumppanuudet

67.  korostaa, että kumppanuudet ja yhteistyö sellaisten maiden kanssa, jotka jakavat EU:n arvot, lisäävät YTPP:n tehokkuutta ja vaikutusta; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti Albanian, Australian, Kanadan, Chilen, Kolumbian, Georgian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Moldovan, Montenegron, Uuden-Seelannin, Norjan, Serbian, Sveitsin, Turkin, Ukrainan ja Yhdysvaltojen panoksiin;

68.  panee tyytyväisenä merkille, että 7. joulukuuta 2016 allekirjoitettiin EU:n ja Yhdysvaltojen välinen hankintoja ja palveluja koskeva sopimus (Acquisition and Cross-Servicing Agreement (ACSA)); kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tiedottamaan Euroopan parlamentille, miten sopimuksella on parannettu YTPP-operaatioiden henkilöstön oloja ja suojelua;

69.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita sijoittamaan sotilasasiamiehiä EU:n edustustoihin, jotta edistetään unionin strategisten tavoitteiden täytäntöönpanoa;

70.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee vakautta ja rauhaa edistävän välineen (IcSP) tarkistamista, jotta voidaan tukea turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä (CBSD) koskevan aloitteen puitteissa toteutettavia toimia, joiden avulla EU voi rahoittaa valmiuksien ja selviytymiskyvyn kehittämistä ja auttaa vahvistamaan kumppanivaltioiden valmiuksia, kannustaa EUH:ta ja komissiota panemaan CBSD-aloitteen nopeasti täytäntöön, parantamaan YTPP-operaatioiden vaikuttavuutta ja kestävyyttä ja laatimaan joustavamman ja integroidun EU:n lähestymistavan, jossa hyödynnetään siviili- ja sotilasalan yhteisvaikutusta;

°

°  °

71.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Naton pääsihteerille, avaruus-, turvallisuus- ja puolustusalalla toimiville EU-virastoille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille parlamenteille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0344.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0381.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0435.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0440.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0092.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0302.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT KANTA

vuosittaisesta kertomuksesta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täytäntöönpanosta (2017/2123(INI))

Ulkoasiainvaliokunta, esittelijä: Michael Gahler

GUE/NGL-ryhmän jäsenten Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou, Miguel Urban Crespo ja Javier Couso Permuy käsiteltäväksi jättämä vähemmistöön jäänyt mielipide

Mietinnössä painostetaan perustamaan sotilaallinen unioni, jolla on vahvat sotilaalliset valmiudet, ja tuetaan EU:n puolustusrahastoa samoin kuin puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelmaa, joka tuottaa voittoa EU:n puolustusteollisuudelle ja sotilasteolliselle kompleksille. Mietinnössä vaaditaan ottamaan pikaisesti käyttöön pysyvä rakenteellinen yhteistyö, laatimaan EU:n puolustusta koskeva valkoinen kirja, vahvistamaan EU:n ja Naton yhteistyötä, tehostamaan siviili- ja sotilasalan yhteistyötä ja perustamaan puolustuksen pääosasto, jonka tehtävänä olisi huolehtia muun muassa avoimista rajoista joukkojen ja kaluston vapaata liikkuvuutta varten.

Vastustamme mietintöä, koska siinä

•  kehotetaan lujittamaan EU:n ja Naton yhteistyötä ja vahvistamaan YTPP-operaatioiden toimeksiantoa

•  vaaditaan jäsenvaltioita lisäämään puolustusmenojaan Naton valmiustavoitteen mukaiseksi (vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin, mikä tarkoittaa noin 100 miljardin euron lisäystä vuoteen 2020 mennessä) ja rahoitusosuuksiaan EU:n talousarvioon puolustusrahastoa varten sekä kehotetaan sisällyttämään seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen täysimittainen EU:n puolustusbudjetti

•  vaaditaan laajentamaan Athene-järjestelmää parlamentin valvonnan ulkopuolelle

•  pidetään myönteisenä vakautta ja rauhaa edistävän siviilialan välineen uudistamista, joka antaa nyt mahdollisuuden rahoittaa myös sotilaskoulutusta ja -kalustoa.

Vaadimme

  tulkitsemaan tiukasti SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohtaa, jossa kielletään EU:n talousarvion käyttäminen menoihin, jotka aiheutuvat sotilaallista tai puolustuksellista merkitystä omaavista operaatioista

  pidättäytymistä sotilasmenojen rahoittamisesta EU:n talousarviosta

  voimakasta aseidenriisuntaa (myös CBRN-aseet) EU:ssa ja maailmanlaajuisesti ja siirtämään rahoitusta sotilaallisista kohteista sosiaali- ja kehitysalan talousarvioihin.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

6.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

11

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Petras Auštrevičius, Bas Belder, Mario Borghezio, Victor Boştinaru, Elmar Brok, James Carver, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Manolis Kefalogiannis, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Ramona Nicole Mănescu, Alex Mayer, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Javier Nart, Alojz Peterle, Julia Pitera, Jean-Luc Schaffhauser, Jordi Solé, Jaromír Štětina, László Tőkés, Elena Valenciano, Geoffrey Van Orden, Hilde Vautmans, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Neena Gill, Ana Gomes, Antonio López-Istúriz White, Gilles Pargneaux, Bodil Valero

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Bogdan Andrzej Zdrojewski


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

29

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Javier Nart, Hilde Vautmans

PPE

Michèle Alliot-Marie, Elmar Brok, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Manolis Kefalogiannis, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Ramona Nicole Mănescu, Alojz Peterle, Julia Pitera, László Tőkés, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Jaromír Štětina

S&D

Victor Boştinaru, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Neena Gill, Ana Gomes, Alex Mayer, Clare Moody, Gilles Pargneaux, Elena Valenciano, Boris Zala

11

-

ECR

Bas Belder, Geoffrey Van Orden

EFDD

James Carver

ENF

Mario Borghezio, Jean-Luc Schaffhauser

GUE/NGL

Sabine Lösing

NI

Georgios Epitideios, Janusz Korwin-Mikke

VERTS/ALE

Barbara Lochbihler, Jordi Solé, Bodil Valero

0

0

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus