Menettely : 2017/2231(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0366/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0366/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 30/11/2017 - 8.6

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0457

MIETINTÖLUONNOS     
PDF 413kWORD 61k
23.11.2017
PE 612.295v02-00 A8-0366/2017

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2017/005 FI/Retail)

(COM(2017)0618 – C8-0364/2017 – 2017/2231(BUD))

Budjettivaliokunta

Esittelijä: Răzvan Popa

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
 PERUSTELUT
 LIITE: TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN KIRJE
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2017/005 FI/Retail)

(COM(2017)0618 – C8-0364/2017 – 2017/2231(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0618 – C8-0364/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0366/2017),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  ottaa huomioon, että unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille tulisi olla dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;

C.  ottaa huomioon, että Suomi jätti hakemuksen EGF/2017/005 FI/Retail rahoitustuen saamiseksi EGR:stä EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen toimintakriteereiden perusteella sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) luokitellulla toimialalla toimivat kolme yritystä olivat vähentäneet 1 660 työntekijää Suomessa NUTS 2 -tason alueilla Länsi-Suomi, Helsinki–Uusimaa, Etelä-Suomi ja Pohjois- ja Itä-Suomi; ottaa huomioon, että toimenpiteisiin odotetaan osallistuvan arviolta 1 500 vähennettyä työntekijää;

D.  toteaa, että EGR:stä tuettuja toimia koskeva varainkäytön valvonta on EGR-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden vastuulla;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 2 499 360 euroa eli 60 prosenttia 4 165 600 euron kokonaiskustannuksista;

2.  toteaa, että komissio noudatti 12 viikon määräaikaa, joka alkoi Suomen viranomaisten hakemuksen toimittamisesta ja päättyi siihen, että komissio sai valmiiksi arvionsa rahoitustuen myöntämisen edellytysten noudattamisesta 23. lokakuuta 2017, ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.  panee merkille Suomen toteamuksen, jonka mukaan työntekijävähennykset ovat yhteydessä globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja erityisesti kansainvälisen verkkokaupan merkittävään kasvuun; toteaa erityisesti, että perinteisten suomalaisten tavaratalojen myynti on laskenut tasaisesti vuodesta 2014 lähtien, koska vähittäistuotteiden verkkokauppa on lisääntynyt Suomessa ja koska suomalaiset kuluttajat tekevät paljon verkko-ostoja EU:n ulkopuolisista maista;

4.  panee merkille, että kahden suuren suomalaisen tavarataloketjun työntekijävähennykset koskevat kaikkia Suomen neljää NUTS 2 -tason aluetta; ottaa huomioon, että tällaisten myymälöiden kassavirta ja kannattavuus ovat heikentyneet ja syynä siihen ovat sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen, muuttuva ostoskäyttäytyminen ja kuluttajien heikko luottamus talouteen;

5.  palauttaa mieliin, että irtisanomiset toteutettiin kahdessa merkittävässä suomalaisessa tavarataloketjussa ja yhdessä tytäryhtiössä ja että ne olivat kaikki kärsineet yrityksen kassavirran ja kannattavuuden heikentymisestä vuodesta 2015 lähtien sähköisen kaupankäynnin lisääntymisen, muuttuvan ostoskäyttäytymisen ja kuluttajien taloutta kohtaan tunteman heikon luottamuksen vuoksi; pitää valitettavana, että vuoden 2017 alussa kaksi näistä yrityksistä joutui lopettamaan toimintansa kokonaan;

6.  toteaa, että samaan aikaan vähittäiskauppa-alan työpaikoissa on tapahtunut suuri muutos, jonka seurauksena osa-aikaisten työpaikkojen, joissa vaaditaan uusia taitoja, kuten tietoteknisiä taitoja, ennusteiden laatimista, data-analyysia, viestintää, asiakastietämystä ja logistiikan tuntemusta, määrä on kasvussa; pitää valitettavana, että suomalaisesta vähittäiskaupan henkilöstöstä 43 prosenttia on yli 45-vuotiaita eikä heillä ole edellä mainittuja taitoja; pitää yli 50-vuotiaiden uudelleentyöllistymisen esteitä tärkeänä kysymyksenä ja odottaa kiinnostuneena tätä vähennettyjen työntekijöiden ryhmää varten mukaan otettujen uravalmennuspilottien arviointia;

7.  korostaa, että suuri osa vähennetyistä työntekijöistä on yli 55-vuotiaita ja että yli 76 prosenttia heistä on naisia; korostaa tätä silmällä pitäen, että EGR:stä osarahoitetut aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet ovat tärkeitä, sillä ne auttavat näitä haavoittuvia ryhmiä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille; panee tyytyväisenä merkille, että erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että ehdotetut toimenpiteet on räätälöity kohderyhmien erityistarpeita vastaaviksi;

8.  toteaa, että Suomi suunnittelee seitsemänlaisia toimenpiteitä tämän hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) valmennukset ja muut valmistelutoimet, ii) työllisyys- ja muut yrityspalvelut, iii) koulutuskurssit, iv) starttiraha, v) uravalmennuspilotti ja vi) palkkatuki ja vii) avustukset matka- ja yöpymiskustannuksiin; on tyytyväinen suunniteltuihin uravalmennuspilotteihin, joissa tarkastellaan fyysisiä, psyykkisiä tai muita ongelmia, jotka voivat haitata yli 50-vuotiaiden edunsaajien uudelleentyöllistymistä; toteaa, että valvontaa ja raportointia varten on osoitettu riittävästi varoja;

9.  toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 22,05 prosenttia yksilöllisten palvelujen koko paketista eli selvästi EGR-asetuksessa asetetun 35 prosentin enimmäismäärän alapuolella ja että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

10.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston edustajia ja että mukana oli lisäksi yritysten ja ammattiliittojen edustajia;

11.  toteaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei ehdotettuihin toimiin saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia;

12.  muistuttaa, että EGR:stä tuetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

13.  muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu yritysten tai alojen rakennemuutosta varten;

14.  pyytää, että komissio kehottaa kansallisia viranomaisia antamaan tulevissa ehdotuksissa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, millä aloilla on kasvumahdollisuuksia ja siten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, sekä keräämään perusteltuja tietoja EGR-rahoituksen vaikutuksista muun muassa työpaikkojen laatuun ja EGR:n toimien avulla saavutetusta uudelleenintegroitumisasteesta;

15.  muistuttaa komissiolle esittämästään kehotuksesta varmistaa kaikkien EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuus;

16.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

17.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(3)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2017/005 FI/Retail

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 13 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)  EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) 12 artiklassa säädetään.

(3)  Suomi toimitti 12 päivänä kesäkuuta 2017 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön sen vuoksi, että työntekijöitä on vähennetty kolmesta yrityksestä, jotka toimivat vähittäiskaupan alalla seuraavilla alueilla Suomessa: Länsi-Suomi, Helsinki–Uusimaa, Etelä-Suomi ja Pohjois- ja Itä-Suomi. Sitä on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)  Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 2 499 360 euroa rahoitustuen antamiseksi Suomen hakemuksen perusteella.

(5)  Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 2 499 360 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2017 koskevaa unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [sen hyväksymispäivästä](4)*.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

(1)

  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(2)

  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3)

  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(4)

*   Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä.


PERUSTELUT

I.  Taustaa

Euroopan globalisaatiorahasto on perustettu, jotta voitaisiin tarjota lisätukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksista kärsiville työntekijöille.

Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) 12 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1309/2013(2) 15 artiklan mukaisesti rahasto ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina). Tarvittavat määrät otetaan varauksena Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

Menettelyssä noudatetaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) 13 kohtaa, jonka nojalla komissio rahaston varoja käyttöön ottaakseen esittää hakemuksesta annetun myönteisen arvion perusteella budjettivallan käyttäjälle ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta ja samaan aikaan vastaavan siirtopyynnön. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenettely.

II.  Suomen hakemus ja komission ehdotus

Komissio hyväksyi 23. lokakuuta 2017 ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöön ottamisesta Suomen hyväksi, jotta voidaan tukea NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) luokitellulla toimialalla NUTS 2 -tason alueilla Länsi-Suomi (FI19), Helsinki–Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D) Suomessa toimivasta kolmesta yrityksestä vähennettyjen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Suurin osa vähennyksistä tehtiin Helsinki–Uusimaalla (835 menetettyä työpaikkaa).

Tämä on tähän mennessä viides vuoden 2017 talousarvion yhteydessä käsiteltävä hakemus ja yhdeksäs vähittäiskaupan toimialaan (NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 47) liittyvä hakemus EGR:n perustamisen jälkeen. Hakemus koskee 1 660:ta vähennettyä työntekijää, joista toimenpiteisiin odotetaan osallistuvan 1 500 työntekijää, ja 2 499 360 euron määrän käyttöönottoa EGR:stä Suomen hyväksi.

Hakemus lähetettiin komissiolle 12. kesäkuuta 2017, ja sitä täydentäviä lisätietoja toimitettiin 31. heinäkuuta 2017 asti. Komissio sai arvionsa valmiiksi 23. lokakuuta 2017 ja tuli EGR-asetuksen kaikkien soveltuvien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että hakemus täyttää EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä.

Suomi toteaa, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja erityisesti kansainvälisen verkkokaupan merkittävään kasvuun. Suomessa vähittäistuotteiden verkkokauppa on lisääntynyt 34 prosenttia vuosina 2010–2015, ja suomalaisten verkko-ostot EU:n ulkopuolisista maista kasvoivat kaiken myynnin osalta 6 prosentista (2008) 19 prosenttiin (2016). Tämän vuoksi perinteisten suomalaisten tavaratalojen myynti on laskenut tasaisesti vuodesta 2014 lähtien.

Samaan aikaan vähittäiskauppa-alan työpaikoissa on tapahtunut suuri muutos, jonka seurauksena osa-aikaisten työpaikkojen, joissa vaaditaan uusia taitoja, kuten tietoteknisiä taitoja, ennusteiden laatimista, data-analyysia, viestintää, asiakastietämystä ja logistiikan tuntemusta, määrä on kasvussa. Suomalaisesta vähittäiskaupan henkilöstöstä sitä vastoin 43 prosenttia on yli 45-vuotiaita eikä heillä ole edellä mainittuja taitoja.

Irtisanomiset toteutettiin kahdessa merkittävässä tavarataloketjussa (Anttila ja Stockmann) ja yhdessä tytäryhtiössä (Vallila). Kaikista ponnisteluista huolimatta niiden kassavirta ja kannattavuus heikkenivät edelleen ja vuoden 2017 alussa Anttila ja Vallila joutuivat lopettamaan toimintansa kokonaan. Stockmannilla on ollut vuodesta 2015 lähtien samantyyppisiä ongelmia sähköisen kaupankäynnin lisääntymisen, muuttuvan ostoskäyttäytymisen ja kuluttajien taloutta kohtaan tunteman heikon luottamuksen vuoksi. Niiden seurauksena Stockmannin tavaratalojen asiakasmäärät vähenivät yli 40 prosenttia vuosina 2012–2016, samalla ajanjaksolla myynnin liikevaihto supistui 38 prosenttia ja toimintakate kääntyi negatiiviseksi.

Stockmann ja Anttila olivat tärkeitä työnantajia kaikilla hakemuksessa mainituilla neljällä alueella. Suuri osa vähennetyistä työntekijöistä on yli 55-vuotiaita ja yli 76 prosenttia heistä on naisia. EGR:stä osarahoitetut aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet ovat tärkeitä, sillä ne auttavat näitä haavoittuvia ryhmiä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että ehdotetut toimenpiteet on räätälöity kohderyhmien erityistarpeita vastaaviksi, kuten yli 50-vuotiaille edunsaajille tarkoitettu uravalmennus.

Vähennetyille työntekijöille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista seitsemästä toimesta, joihin haetaan EGR:n osarahoitusta:

–  Valmennukset ja muut valmistelutoimet: Tähän toimenpiteeseen sisältyy työnhakukoulutusta itseluottamuksen kasvattamiseksi ja työnhakutaitojen päivittämiseksi. Lisäksi siihen sisältyy yksilöllistä työhönohjausta.

–  Työllisyys- ja muut yrityspalvelut: Tämän toimenpiteen tarkoituksena on tarjota tietoa, neuvontaa ja asiantuntijapalveluja edunsaajien uudelleentyöllistymisen suunnittelua varten järjestämällä palveluja verkossa, ammatillista ja työnhakuohjausta, työtarjouksia, osaamisen kartoitusta, työkyvyn arviointeja ja kokeilujaksoja.

–  Koulutuskurssit: Tämän toimenpiteen puitteissa tarjotaan ammatillista koulutusta, jatkokoulutusta, muutoskoulutusta ja uudelleenkoulutusta. Lisäksi siihen sisältyy kursseja yrittäjyyden tukemiseksi. Kurssit räätälöidään kohderyhmälle.

–  Starttiraha: Starttirahan tarkoituksena on edistää yritystoiminnan luomista ja yksittäisten henkilöiden työllistymistä. Starttiraha auttaa kokoaikaisen yritystoiminnan vähittäisessä käynnistämisessä ja vakiinnuttamisessa. Sitä annetaan enintään 12 kuukaudeksi. Starttirahaan yhdistetään myös koulutusta ja valmennusta.

–  Uravalmennuspilotti: Tässä yli 50-vuotiaille edunsaajille tarkoitetussa pilottihankkeessa tarkastellaan mahdollisia fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia ja muita näkökohtia, jotka voivat haitata uudelleentyöllistymistä. Jotkut edunsaajat voivat lisäksi tarvita intensiivistä ohjausta.

–  Palkkatuki: Tukea annetaan työllistymiseen uudessa työpaikassa vähentämällä palkkauskustannuksia. Palkkatuki on 30–50 prosenttia palkkauskustannuksista, ja se maksetaan työnantajalle. Tukea myönnetään 6–18 kuukaudeksi työttömyyskauden pituuden mukaan.

–  Avustukset matka- ja yöpymiskustannuksiin: Nämä voidaan myöntää työnhakijalle työnhaun tai työllistymisen edistymiseen tähtäävän koulutuksen aikana aiheutuneisiin matka- ja yöpymiskustannuksiin.

Komission mukaan edellä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGR-asetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia, eivätkä ne korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

Suomen viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista:

–  Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

–  Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

–  Työntekijöitä vähentäneet yritykset, jotka ovat jatkaneet toimintaansa irtisanomisten jälkeen, ovat noudattaneet työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvanneet työntekijänsä asianmukaisesti.

–  Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään.

–  Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia.

–  EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista.

Suomi on ilmoittanut komissiolle, että kansalliset ennakkomaksut tai yhteisrahoitus rahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta ja että joitakin palveluja rahoitetaan lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoista. Rahoitustukea hallinnoi ja valvoo työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosasto. Tarkastuksesta vastaa ministeriön kansliapäällikön alaisuudessa toimiva riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö.

III.  Menettely

Komissio on EGR:n rahaston varoja käyttöön ottaakseen toimittanut budjettivallan käyttäjälle siirtopyynnön kaikkiaan 2 499 360 eurosta, joka saadaan EGR:n varauksesta (40 02 43) ja siirretään EGR:n budjettikohtaan (04 04 01).

Tämä on tähän mennessä viides budjettivallan käyttäjälle vuonna 2017 toimitettu rahaston varojen käyttöön ottamista koskeva siirtoehdotus.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogimenettely, kuten EGR-asetuksen 15 artiklan 4 kohdassa säädetään.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kanssa tehdyn sisäisen sopimuksen mukaisesti valiokunnan pitäisi osallistua prosessiin, jotta se voisi tarjota rakentavaa tukea ja osallistua rahastoa koskevien hakemusten arviointiin.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(3)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


LIITE: TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

D(2017)45120

Jean Arthuis

Budjettivaliokunnan puheenjohtaja

ASP 09G205

Asia: Lausunto Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönotosta, hakemus EGF/2017/005 FI/retail (COM(2017)0618)

Arvoisa puheenjohtaja

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) ja sen EGR-työryhmä käsittelivät EGR:n varojen käyttöönottoa hakemuksen EGF/2017/005 FI/retail perusteella ja hyväksyivät seuraavan lausunnon.

EMPL-valiokunta ja EGR-työryhmä puoltavat rahaston varojen käyttöönottoa tämän hakemuksen tapauksessa. EMPL-valiokunta esittää tässä yhteydessä eräitä huomioita asettamatta kuitenkaan kyseenalaiseksi varojen siirtämistä.

EMPL-valiokunnan näkemykset perustuvat seuraaviin näkökohtiin:

A)  Hakemus perustuu asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (EGR-asetus) 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaan ja koskee 1 660:ä työntekijää, jotka jäivät työttömiksi NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokitellulla toimialalla toimivista kolmesta yrityksestä.

B)  Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välillä Suomi toteaa, että verkkokaupan kasvulla (vähittäistuotteiden verkkokauppa on lisääntynyt 34 prosenttia vuosina 2010–2015) on ollut suuri vaikutus perinteisten tavaratalojen myyntiin ja että EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneet verkkokaupat ovat erityisen suosittuja suomalaisten kuluttajien keskuudessa.

C)  Toimenpiteiden kohteena olevista työntekijöistä 76,3 prosenttia on naisia ja 23,7 prosenttia miehiä, ja tuen kohteena olevista edunsaajista 65,7 prosenttia on 30–54-vuotiaita, 17,5 prosenttia on 55–64-vuotiaita ja 16,5 prosenttia on 15–29-vuotiaita.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää näin ollen asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset Suomen hakemusta koskevaan päätöslauselmaesitykseen:

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että asetuksen (EU) N:o 1309/2013 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt toimintakriteerit täyttyvät ja sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 2 499 360 euroa eli 60 prosenttia 4 165 600 euron kokonaiskustannuksista;

2.  toteaa, että komissio noudatti 12 viikon määräaikaa, joka alkoi Suomen viranomaisten hakemuksen toimittamisesta ja päättyi siihen, että komissio sai valmiiksi arvionsa rahoitustuen myöntämisen edellytysten noudattamisesta 23. lokakuuta 2017, ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.  panee merkille, että kahden suuren suomalaisen tavarataloketjun työntekijävähennykset koskevat kaikkia Suomen neljää NUTS 2 -tason aluetta; ottaa huomioon, että tällaisten myymälöiden kassavirta ja kannattavuus ovat heikentyneet ja syynä siihen ovat sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen, muuttuva ostoskäyttäytyminen ja kuluttajien heikko luottamus talouteen;

4.  toteaa, että vähennetyille työntekijöille tarjottuja EGR:stä yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluita ovat valmennukset ja muut valmistelutoimet, työllisyys- ja muut yrityspalvelut, koulutuskurssit, starttiraha, uravalmennuspilotti, palkkatuki sekä avustukset matka- ja yöpymiskustannuksiin;

5.  pitää yli 50-vuotiaiden uudelleentyöllistymisen esteitä tärkeänä kysymyksenä ja odottaa kiinnostuneena tätä vähennettyjen työntekijöiden ryhmää varten mukaan otettujen uravalmennuspilottien arviointia;

6.  on huolissaan siitä, ettei palkkatukea saavia työnantajia velvoiteta palkkaamaan kyseisiä työntekijöitä palkkatuen kestoa pidemmäksi ajaksi; panee merkille, että Suomen aiemmista kokemuksista käy ilmi, että tällaiset työntekijät löytävät töitä ja poistuvat tukijärjestelmästä suhteellisen nopeasti;

7.  pitää myönteisenä, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu sidosryhmiä, myös Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) edustajia sekä Anttilan ja ammattiliittojen (Palvelualojen ammattiliitto, PAM) edustajia;

8.  toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 22,05 prosenttia yksilöllisten toimien koko paketista eli selvästi asetuksessa asetetun 35 prosentin enimmäismäärän alapuolella; panee merkille, että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

9.  toteaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei ehdotettuihin toimiin saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia;

10.  pitää myönteisenä Suomen antamaa vahvistusta, ettei EGR-rahoitustuella korvata toimia, jotka asianomaisen yrityksen on toteutettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

11.  palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi sovittava yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa.

Kunnioittavasti

Marita Ulvskog

Puheenjohtajana toiminut ensimmäinen varapuheenjohtaja

Kopio: Thomas Händel


LIITE: ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN KIRJE

Aluekehitysvaliokunnan puheenjohtajan Iskra Mihaylovan 7. marraskuuta 2017 päivätty kirje budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuisille

Käännös

Asia:  Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto

Arvoisa puheenjohtaja

Aluekehitysvaliokunnalle on toimitettu lausunnon antamista varten komission ehdotus päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönotosta. Budjettivaliokunnan lienee tarkoitus hyväksyä ehdotusta koskeva mietintö 22. marraskuuta 2017.

  Ehdotuksessa COM(2017)0618 esitetään 2 499 360 euron suuruisen EGR-tuen myöntämistä vähittäiskaupan alalla Suomessa kolmesta yrityksestä vähennettyjen 1 500 työntekijän hyväksi. Yritykset toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) luokitetulla toimialalla. Työntekijävähennykset toteutettiin NUTS 2 -tason alueilla Länsi-Suomi (FI19), Helsinki–Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D).

EGR:stä myönnettävään rahoitustukeen sovellettavat säännöt on vahvistettu Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013.

Valiokunnan koordinaattorit ovat arvioineet kyseisen ehdotuksen ja pyytäneet minua ilmoittamaan, että valiokunnan enemmistö ei vastusta globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa kyseisen komission ehdottaman määrän myöntämiseksi.

Kunnioittavasti

Iskra MIHAYLOVA


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Richard Ashworth, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Jens Geier, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Siegfried Mureşan, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Urmas Paet, Răzvan Popa, Paul Rübig, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Paul Denanot, Javi López, Andrey Novakov

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Bullock, Jordi Solé


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

31

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Gérard Deprez, Urmas Paet,

ECR

Zbigniew Kuźmiuk,

ENF

Marco Zanni,

GUE/NGL

Liadh Ní Riada,

NI

Eleftherios Synadinos,

PPE

Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Inese Vaidere, Patricija Šulin

S&D

Jean-Paul Denanot, Jens Geier, Iris Hoffmann, John Howarth, Javi López, Vladimír Maňka, Răzvan Popa, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Manuel dos Santos

Verts/ALE

Jordi Solé, Indrek Tarand

3

-

ECR

Richard Ashworth, Bernd Kölmel

EFDD

Jonathan Bullock

0

0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus