Menettely : 2017/2054(INL)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0007/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0007/2018

Keskustelut :

PV 07/02/2018 - 4
CRE 07/02/2018 - 4

Äänestykset :

PV 07/02/2018 - 7.2
CRE 07/02/2018 - 7.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0029

MIETINTÖ     
PDF 488kWORD 70k
26.1.2018
PE 608.038v02-00 A8-0007/2018

Euroopan parlamentin kokoonpanosta

(2017/2054(INL) – 2017/0900(NLE))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijät: Danuta Maria Hübner ja Pedro Silva Pereira

OIKAISUT/LISÄYKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEEN
 PERUSTELUT
 LIITE
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT KANTA
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan parlamentin kokoonpanosta

(2017/2054(INL)2017/0900(NLE))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan(1),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen(2),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin vaalilain uudistuksesta ja sen liitteenä olevan ehdotuksen neuvoston päätökseksi säännöksistä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta(3),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2013 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 2013/312/EU Euroopan parlamentin kokoonpanosta,

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 1998 tehdyn pitkänperjantain sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 45, 52 ja 84 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0007/2018),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin kokoonpanon on noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määriteltyjä periaatteita, joiden mukaan unionin kansalaisten edustajien kokonaismäärä on puhemiehen lisäksi enintään 750 jäsentä ja edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden ja jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti koostuu unionin kansalaisten edustajista;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa painotetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sitä, että unionin toimielinten on tärkeää kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti; pitää äärimmäisen tärkeänä huolehtia entistä yhtäläisemmästä edustuksesta, jotta voidaan lisätä Euroopan parlamentin legitiimiyttä unionin kansalaisia edustavana lainsäädäntöelimenä;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on tarkastellut useita teettämiään ja sille esitettyjä ehdotuksia pysyväksi järjestelmäksi, jossa paikat jaettaisiin matemaattisen kaavan mukaisesti;

E.  ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja että kahden vuoden määräaika, jossa erosopimus on neuvoteltava ja tehtävä, päättyy 29. maaliskuuta 2019, jollei Eurooppa‑neuvosto yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa;

F.  toteaa, että ellei nykyisessä oikeudellisessa tilanteessa tapahdu muutosta, Yhdistynyt kuningaskunta ei ole enää Euroopan unionin jäsen, kun seuraavat eurovaalit pidetään vuonna 2019;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti esitti 11. marraskuuta 2015 ehdotuksessaan neuvoston päätökseksi säännöksistä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta pääpiirteissään kantansa sellaisen yhteisen vaalipiirin perustamiseen, jossa kunkin ehdokaslistan kärjessä olisi asianomaisen poliittisen perheen nimeämä komission puheenjohtajaehdokas;

H.  panee merkille, että useat jäsenvaltiot ovat viime aikoina ilmaisseet kannattavansa yhteisen vaalipiirin perustamista vuoden 2019 eurovaaleista alkaen; toteaa, että yhteisen vaalipiirin perustaminen edellyttää, että säädöstä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla muutetaan ja että se hyväksytään vähintään vuosi ennen eurovaaleja, kuten Venetsian komission hyvän vaalitavan säännöstössä määrätään;

I.  katsoo, että yhteisen vaalipiirin käyttöönotto toisi lisää sisältöä unionin kansalaisuuteen ja lujittaisi Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaista luonnetta;

J.  katsoo, että Euroopan parlamentin vaalien yhteisessä vaalipiirissä ylikansalliseksi ehdokaslistaksi ei pitäisi hyväksyä vain vakiintuneiden Euroopan tason poliittisten puolueiden listoja vaan myös sellaisten kansallisten puolueiden tai liikkeiden ehdokaslistoja, jotka eivät kuulu Euroopan tason poliittiseen puolueeseen, edellyttäen että ne täyttävät ennalta määrätyt eurooppalaiset kriteerit;

K.  toteaa, että 11. marraskuuta 2015 esittämässään ehdotuksessa neuvoston päätökseksi säännöksistä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta Euroopan parlamentti vaati, että yhden vaalipiirin jäsenvaltioissa ja vaalipiireissä, joissa käytetään listajärjestelmää ja joilla on enemmän kuin tietty määrä paikkoja, otetaan käyttöön pakollinen äänikynnys; pitää tarpeellisena vahvistaa tämä kynnys paikkojen uudelleenjaon huomioon ottaen;

1.  toteaa, että Eurooppa-neuvoston päätöksessä 2013/312/EU vahvistettua Euroopan parlamentin paikkajakoa sovelletaan vain vaalikauteen 2014–2019; painottaa sen tähden, että Euroopan parlamentin kokoonpanosta vaalikaudella 2019–2024 on tehtävä uusi päätös;

2.  tunnustaa sen tosiseikan, että nykyinen paikkajako ei monilta osin noudata alenevan suhteellisuuden periaatetta, minkä vuoksi sitä on korjattava ja sovellettava Euroopan parlamentin kokoonpanoon vuonna 2019 pidettävistä seuraavista eurovaaleista alkaen;

3.  toteaa monien jäsenvaltioiden pitävän tarpeellisena ottaa neuvoston äänestysjärjestelmä huomioon Euroopan parlamentin paikkajaosta päätettäessä;

4.  korostaa, että vaikka matemaattisista kaavoista voi olla merkittävää hyötyä tulevaisuuden pysyvää paikkajakojärjestelmää luotaessa, parlamentin on tässä vaiheessa poliittisesti mahdotonta ehdottaa pysyvää järjestelmää;

5.  toteaa, että ellei nykyisessä oikeudellisessa tilanteessa tapahdu muutosta, Yhdistynyt kuningaskunta ei ole enää jäsenvaltio, kun seuraavat eurovaalit pidetään vuonna 2019;

6.  ehdottaa, että parlamentin uutta paikkajakoa, jonka on noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklassa määriteltyjä periaatteita, sovelletaan seuraavista, vuoden 2019 eurovaaleista alkaen; toteaa, että jos edellä mainittu, Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisesta johtuva oikeudellinen tilanne muuttuu, vaalikaudella 2014–2019 sovellettua paikkajakoa olisi sovellettava kunnes Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero on oikeudellisesti pätevä;

7.  painottaa, että koska Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vapautuu paikkoja EU-eron johdosta, parlamentissa on helpompi ottaa käyttöön uusi paikkajako, joka on alenevan suhteellisuuden periaatteen mukainen; painottaa lisäksi, että ehdotettu uusi paikkajako mahdollistaisi parlamentin jäsenmäärän vähentämisen; panee merkille, että Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vapautuvista paikoista tarvitsee käyttää vain osa ja silti voidaan varmistaa, ettei yksikään jäsenvaltio menetä paikkoja, ja varata merkittävä määrä paikkoja yhteiselle vaalipiirille;

8.  korostaa, että parlamentin jäsenmäärän vähentämisen ansiosta käyttöön jää paikkoja siltä varalta, että Euroopan unioni vielä laajenee ja että parlamenttiin valitaan jäseniä ylikansallisilta listoilta yhteisestä vaalipiiristä;

9.  palauttaa mieliin, että pitkänperjantain sopimuksen mukaisesti Pohjois-Irlannin asukkailla on luontainen oikeus Ison-Britannian tai Irlannin tai molempien kansalaisuuteen ja Irlannin kansalaisuutta koskevan oikeuden perusteella oikeus myös unionin kansalaisuuteen;

10.  palauttaa mieliin, että aleneva suhteellisuus sellaisena kuin se määritellään perussopimuksissa perustuu kunkin jäsenvaltion paikkamäärään eikä ehdokkaiden kansalaisuuteen;

11.  pyytää neuvostoa saattamaan nopeasti päätökseen Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisen;

12.  painottaa, että Euroopan parlamentin ehdotukset Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen uudistamiseksi lujittavat vaalien eurooppalaista luonnetta ja antavat myönteisen signaalin Euroopan yhdentymishankkeen tulevaisuudesta;

13.  painottaa, että muutettu säädös Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla luo oikeusperustan yhteisen vaalipiirin perustamiselle;

14.  katsoo, että perussopimusten periaatteisiin perustuva ehdotettu paikkajako tarjoaa vankan pohjan menetelmälle, jolla paikkajako tulevaisuudessa määritetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklaa ja etenkin alenevan suhteellisuuden periaatetta noudattaen, ja se on lisäksi tasapuolinen, avoin ja objektiivinen, siinä otetaan huomioon viimeisimmät väestörakenteen muutokset ja se on unionin kansalaisten ymmärrettävissä;

15.  antaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa määrätyn aloiteoikeutensa perusteella Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta; korostaa, että tämä parlamentin hyväksyntää edellyttävä päätös on annettava kiireesti, jotta jäsenvaltiot voivat antaa tarvittavat kansalliset säännökset hyvissä ajoin vaalikautta 2019–2024 koskevien eurovaalien järjestämiseksi;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi sekä edellä mainitun perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön Eurooppa-neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Kyseisessä artiklassa todetaan, että ”Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla”.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0082.

(3)

Hyväksytyt tekstit P8_TA(2015)0395.


LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEEN

Ehdotus

Eurooppa-neuvoston päätös

Euroopan parlamentin kokoonpanosta

EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin aloitteen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetaan Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat perusteet, joiden mukaan unionin kansalaisten edustajien kokonaismäärä on puhemiehen lisäksi enintään 750 jäsentä ja edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden ja jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa.

(2)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklassa määrätään muun muassa, että unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan, Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla, ja jäsenvaltiota edustaa neuvostossa hallitus, joka puolestaan on demokratian mukaisessa vastuussa kansalliselle parlamentilleen tai kansalaisilleen. Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohtaa sovelletaan näin ollen perussopimuksissa vahvistettujen laajempien institutionaalisten järjestelyjen yhteydessä, joihin kuuluvat myös päätöksentekoa neuvostossa koskevat määräykset.

(3)  Neuvoston päätöksen säännöksistä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta olisi tarjottava asianmukainen oikeusperusta koko unionin alueen kattavalle yhteiselle vaalipiirille, ja siinä olisi vahvistettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisen vaalipiirin perustamisen edellytykset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti sovelletaan seuraavia periaatteita:

–  Euroopan parlamentin paikkajaossa on käytettävä täysimääräisesti Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrättyjä jäsenvaltiokohtaisia vähimmäis- ja enimmäismääriä, jotta paikkajako vastaisi mahdollisimman tarkkaan kunkin jäsenvaltion väestömäärää;

–  aleneva suhteellisuus määritellään seuraavasti: kunkin jäsenvaltion väkiluvun ja edustajanpaikkojen määrän suhteen on ennen pyöristämistä kokonaislukuun vaihdeltava jäsenvaltioiden väkiluvun perusteella siten, että väkiluvultaan suuremman jäsenvaltion jokainen Euroopan parlamentin jäsen edustaa useampaa kansalaista kuin väkiluvultaan pienemmän jäsenvaltion jokainen parlamentin jäsen, ja käänteisesti mitä suurempi jäsenvaltion väkiluku on, sitä suurempi oikeus sillä on suureen paikkamäärään;

  paikkajaon on heijastettava jäsenvaltioiden väestönkehitystä.

2 artikla

  Jäsenvaltioiden väkiluvun laskemisen suorittaa komissio (Eurostat) jäsenvaltioiden toimittamien viimeisimpien tietojen pohjalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1260/2013(1) vahvistetun menetelmän mukaisesti.

3 artikla

1. Jäsenvaltioissa valittujen Euroopan parlamentin edustajien määrät ovat vaalikaudeksi 2019–2024 seuraavat:

Belgia

21

Bulgaria

17

Tšekki

21

Tanska

14

Saksa

96

Viro

7

Irlanti

13

Kreikka

21

Espanja

59

Ranska

79

Kroatia

12

Italia

76

Kypros

6

Latvia

8

Liettua

11

Luxemburg

6

Unkari

21

Malta

6

Alankomaat

29

Itävalta

19

Puola

52

Portugali

21

Romania

33

Slovenia

8

Slovakia

14

Suomi

14

Ruotsi

21

2. Siinä tapauksessa, että Yhdistynyt kuningaskunta on yhä Euroopan unionin jäsenvaltio vaalikauden 2019–2024 alkaessa, kullakin jäsenvaltiolla on Euroopan parlamentissa edustajantoimen aloittavia edustajia se määrä, josta säädetään Eurooppa-neuvoston päätöksen 2013/312/EU(2) 3 artiklassa, kunnes Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista on oikeudellisesti pätevä.

Siitä alkaen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista on oikeudellisesti pätevä, kustakin jäsenvaltioista valitaan edustajia Euroopan parlamenttiin tämän artiklan 1 kohdassa säädetty määrä.

Euroopan parlamentin edustajat, jotka täyttävät kyseiselle jäsenvaltiolle tämän kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti osoitetun paikkamäärän erotuksesta johtuvat lisäpaikat, ryhtyvät hoitamaan edustajantointaan parlamentissa samaan aikaan.

4 artikla

Kun ylikansallisten listojen esittämiselle tulee voimaan asianmukainen oikeusperusta, perustetaan koko unionin alueen kattava yhteinen vaalipiiri. Yhteisen vaalipiirin perustamisen edellytyksistä säädetään neuvoston päätöksessä säännöksistä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta.

Siinä tapauksessa, että Yhdistynyt kuningaskunta on yhä Euroopan unionin jäsenvaltio vaalikauden 2019–2024 alkaessa, ja jos Euroopan parlamentissa on ylikansalliselta listalta valittuja edustajia, he ryhtyvät hoitamaan edustajantointaan vasta, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista on oikeudellisesti pätevä.

Yhteisestä vaalipiiristä valittavien edustajien määrä määritetään jäsenvaltioiden lukumäärän perusteella.

5 artikla

Euroopan parlamentti antaa riittävän ajoissa ennen vaalikauden 2024–2029 alkua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvostolle ehdotuksen ajantasaistetusta paikkajaosta.

6 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Eurooppa-neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan demografisista tilastoista (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 39).

(2)

Eurooppa-neuvoston päätös 2013/312/EU, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013, Euroopan parlamentin kokoonpanosta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 57).


PERUSTELUT

Paikkojen jako Euroopan parlamentissa on poliittisesti arkaluonteinen asia, koska sillä on välitön vaikutus kansalaisten edustukseen ainoassa suorilla vaaleilla valitussa unionin toimielimessä. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että Euroopan parlamentin kokoonpano perustuu tasapuolisiin, avoimiin, objektiivisiin, kestäviin ja oikeudenmukaisiin periaatteisiin.

Euroopan parlamentin paikkajaossa on noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan yleisiä määräyksiä. Ne koskevat parlamentin kokoa ja jäsenvaltioille annettavien paikkojen vähimmäis- ja enimmäismäärää, ja niissä määrätään myös, että paikat on jaettava alenevan suhteellisuuden periaatteen mukaisesti. Tämä periaate määritellään tätä nykyä Eurooppa-neuvoston päätöksessä 2013/312/EU.

Parlamentin nykyinen paikkajako noudattaa vain osittain johdetussa oikeudessa määriteltyä alenevan suhteellisuuden periaatetta. Nykyinen paikkajako hyväksyttiin ”käytännön ratkaisuna”, jolla oli tarkoitus myös osittain hyvittää neuvoston nykyisestä äänestysjärjestelmästä johtuvaa epätasapainoa. Vuonna 2013 tämä käytännön ratkaisu perustui periaatteelle, jonka mukaan kukaan ei voita tai häviä enempää kuin yhden paikan, ja oli tulosta poliittisesta kompromissista. Poliittinen kompromissi oli se, että joissakin tapauksissa väestöltään pienempää jäsenvaltiota edustavat parlamentin jäsenet edustivat useampaa kansalaista kuin väestörikkaampien jäsenvaltioiden edustajat(1). Tämä on vastoin alenevan suhteellisuuden periaatetta sellaisena kuin se tätä nykyä määritellään.

Euroopan parlamentti on aina pitänyt tärkeänä sitä, että paikkajakojärjestelmä laadittaisiin yhtä aikaa neuvoston äänestysjärjestelmän tarkistamisen kanssa, jotta voitaisiin varmistaa toimielinten välinen tasapaino(2). Tähän viitataan myös Euroopan parlamentin kokoonpanosta 28. kesäkuuta 2013 annetussa Eurooppa-neuvoston päätöksessä 2013/312/EU. On kuitenkin huomattava, että neuvoston äänestyssääntöjen muuttaminen edellyttäisi perussopimusten muuttamista.

Vuosien kuluessa Euroopan parlamentti on ennen jokaisia vaalejaan todennut pysyvän järjestelmän tärkeyden paikkojen tasapuoliselle, objektiiviselle ja avoimelle jaolle(3) perussopimuksissa annettujen määräysten mukaisesti. Se on pyrkinyt löytämään sopivan menetelmän teettämällä useita tutkimuksia, joissa on tarkasteltu erilaisia matemaattisia malleja paikkojen jakamiseksi. Pysyvää järjestelmää ei ole kuitenkaan vielä otettu käyttöön.

Euroopan parlamentti ehdotti paikkajakojärjestelmää 13. maaliskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen(4). Eurooppa-neuvosto esitti tämän ajatuksen Euroopan parlamentin kokoonpanosta kesäkuussa 2013 tekemänsä päätöksen(5) (jolle Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä) 4 artiklassa. Kyseisessä päätöksessä pyydettiin parlamenttia esittämään vuoden 2016 loppuun mennessä ehdotus järjestelmäksi, joka ”mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että ennen uusia Euroopan parlamentin vaaleja paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken”. Yhdistyneessä kuningaskunnassa 23. kesäkuuta 2016 järjestettyyn kansanäänestykseen liittyvien pakottavien poliittisten syiden vuoksi parlamentti ei voinut valmistella tällaista ehdotusta ennen vuoden 2016 loppua, kuten Eurooppa-neuvoston päätöksessä edellytettiin.

Esittelijät ovat tarkastelleet useita matemaattisiin kaavoihin perustuvia ehdotuksia pysyväksi paikkajakojärjestelmäksi(6). Parhaiten kriteereitä vastaaviin ehdotuksiin kuului FPS-menetelmä (Fix, Proportional to population and Square root to population), jossa käytetään laskuperusteina kunkin jäsenvaltion väkilukua ja sen neliöjuurta. Se tuottaa mielenkiintoisia lähemmän tarkastelun arvoisia tuloksia ja olisi otettava huomioon pohdittaessa parlamentin paikkajakoa vuoden 2024 vaaleista eteenpäin.

Vaikka tämän ja muiden mallien avulla saataisiinkin aikaan sellainen parlamentin kokoonpano, joka muodollisesti vastaa täysin SEU-sopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa asetettuja vaatimuksia, ne eivät tarjoa ratkaisua, joka olisi myös poliittisesti hyväksyttävä sekä pitkällä aikavälillä että nykytilanteessa. Nykyisessä poliittisessa kontekstissa on erittäin vaikea sitoutua parlamentin paikkajakoa koskevaan pysyvään järjestelmään. Poliittista epävarmuutta pahentaa oikeudellinen epävarmuus, joka seuraa Yhdistyneen kuningaskunnan SEU-sopimuksen 50 artiklan mukaisesti käynnistämästä menettelystä. Näin on erityisesti siksi, että tämän päätöslauselman liitteenä olevan Eurooppa-neuvoston päätöksen viimeistely on saatava päätökseen kesään 2018 mennessä joissakin jäsenvaltioissa sovellettavien oikeudellisten rajoitusten vuoksi. Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroa ei ole tuolloin vielä saatu päätökseen. Siksi tässä vaiheessa on oikeudellisesti ja poliittisesti mahdotonta ehdottaa parlamentille pysyvää paikkajakojärjestelmää.

Lisäksi, kuten parlamentti on jo korostanut, on tärkeää kytkeä yhteen pysyvä paikkajakojärjestelmä ja neuvoston äänestysjärjestelmän tarkistaminen, mitä ei voida tehdä perussopimuksia muuttamatta. Niinpä esittelijät katsovat, että järjestelmän perustamista olisi lykättävä poliittisesti otollisempaan ajankohtaan, jolloin toimielinten välisestä tasapainosta on mahdollista keskustella perusteellisesti.

Esittelijöiden ehdotus: periaatteisiin pohjaava ratkaisu

Esittelijät esittävät ehdotuksen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevaksi Eurooppa-neuvoston päätökseksi, jossa paikat jaetaan jäsenvaltioiden kesken tasapuolisesti, objektiivisesti ja selkeitä periaatteita noudattaen. Koska jäsenvaltioiden on saatava riittävän ajoissa ennen vaaleja oikeudellinen varmuus vaalikaudeksi 2019–2024 valittavien edustajien lukumäärästä, esittelijät ehdottavat nykyisen paikkajaon pitämistä voimassa niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta on vielä EU:n jäsen. Uusi paikkajako tulisi voimaan, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ero on muodollisesti ja oikeudellisesti pätevä.

Uusi paikkajako pohjaa kolmeen periaatteeseen:

1.  Alenevan suhteellisuuden periaatetta noudatetaan SEU:n 14 artiklan mukaisesti.

2.  Yksikään jäsenvaltio ei menetä paikkoja.

3.  Yhdistyneeltä kuningaskunnalta EU-eron myötä vapautuvista paikoista jaetaan uudelleen mahdollisimman pieni osa.

Ehdotettu ratkaisu on toteutuskelpoinen nykyisessä poliittisessa kontekstissa, ja siinä kunnioitetaan täysin edellä mainittuja kolmea periaatetta ja SEU:n 14 artiklassa lueteltuja kriteereitä. Esittelijöiden ehdotuksessa turvaudutaan mahdollisimman vähän paikkoihin, joita Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vapautuu EU-eron toteuduttua muodollisesti ja oikeudellisesti, ja sen johdosta parlamentin paikkamäärä laskee 705 jäseneen. Tämä tarkoittaa, että käytettävissä on 46 paikkaa EU:n tulevien laajentumisten varalta tai osa niistä voidaan varata yhteisestä vaalipiiristä valittaville ehdokkaille.

Uusi periaatteisiin pohjaava paikkajako korjaa myös kaikki alenevan suhteellisuuden periaatteen vastaiset järjestelyt ilman, että jäsenvaltiot sen johdosta menettävät edustajanpaikkoja, ja pienentää samalla parlamentin kokoa.

Liitteestä I käy ilmi esittelijöiden ehdotuksen vaikutus paikkojen jakautumiseen jäsenvaltioiden kesken. Se todistaa ennen kaikkea, että ehdotettu ratkaisu noudattaa alenevan suhteellisuuden periaatetta, sillä se täyttää seuraavat kaksi kriteeriä:

1)  väkiluvultaan pienemmällä jäsenvaltiolla ei saa olla enemmän edustajia kuin väkiluvultaan suuremmalla jäsenvaltiolla;

2)  jäsenvaltion väkiluvun ja edustajanpaikkojen määrän suhteen on kasvettava väkiluvun kasvaessa ennen pyöristämistä kokonaislukuun.

Esittelijät katsovat, että yhteistä vaalipiiriä koskeva kysymys olisi ratkaistava EU:n vaalilain uudistuksen yhteydessä. Euroopan unionin vaalilain uudistuksesta 11. marraskuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa hahmoteltiin mahdollisuutta perustaa yhteinen vaalipiiri, jossa kunkin ehdokaslistan kärjessä olisi asianomaisen poliittisen perheen nimeämä komission puheenjohtajaehdokas. Kun asian vaatima oikeusperusta on hyväksytty, olisi tulevia vaaleja silmällä pitäen harkittava yhteisen vaalipiirin perustamista ja osan parlamentin paikoista varaamista tähän tarkoitukseen.

(1)

Ranskalaiset, brittiläiset ja espanjalaiset jäsenet edustivat useampaa kansalaista kuin saksalaiset jäsenet, hollantilaiset jäsenet useampaa kansalaista kuin romanialaiset jäsenet, ruotsalaiset ja itävaltalaiset jäsenet useampaa kansalaista kuin unkarilaiset, tanskalaiset useampaa kansalaista kuin bulgarialaiset ja irlantilaiset useampaa kansalaista kuin slovakialaiset.

(2)

Asia on otettu esiin parlamentin päätöslauselmissa P6_TA(2007)0429 ja P7_TA(2014)0082.

(3)

Muistio paikkajaosta jäsenvaltioiden välillä Euroopan parlamentissa:

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/note/join/2011/432760/IPOL-AFCO_NT(2011)432760_EN.pdf ja selvitys Euroopan parlamentin uudistuksesta, joka koskee sen kokoonpanoa, menettelyjä ja legitimiteettiä: http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/IDAN/2015/510002/IPOL_IDA(2015)510002_EN.pdf

(4)

P6_TA(2013)0082.

(5)

Eurooppa-neuvoston päätös, annettu 28. kesäkuuta 2013, Euroopan parlamentin kokoonpanosta.

(6)

Politiikkayksikkö C:n selvitys ”The Composition of the European Parliament”, PE 583.117, sekä FPS-menetelmää koskevat prof. Victoriano Ramírez Gonzálezin ehdotukset ja nk. ”700 No-loss Composition” -ehdotus, jota ehdottivat prof. Grimmett, prof. Pukelsheim, prof. Ramírez González, prof. Słomczyński ja prof. Życzkowski


LIITE

Periaatteisiin pohjaava ratkaisu parlamentin paikkojen jakamisesta vaalikaudella 2019–2024:

 

Väkiluku 2017(1)

Nykyinen paikka-määrä

Väestön määrä / Euroopan parlamentin jäsen

Uusi paikka-määrä

Väestön määrä / Euroopan parlamentin jäsen

Saksa

82 064 489

96

854 838

96

854 838

Ranska

66 661 621

74

900 833

79

854 636

Yhdistynyt kuningaskunta

65 341 183

73

895 085

 

 

Italia

61 302 519

73

839 761

76

806 612

Espanja

46 438 422

54

859 971

59

800 662

Puola

37 967 209

51

744 455

52

744 455

Romania

19 759 968

32

617 499

33

617 499

Alankomaat

17 235 349

26

662 898

29

615 548

Belgia

11 289 853

21

537 612

21

537 612

Kreikka

10 793 526

21

513 977

21

513 977

Tšekki

10 445 783

21

497 418

21

497 418

Portugali

10 341 330

21

492 444

21

492 444

Unkari

9 830 485

21

468 118

21

468 118

Ruotsi

9 998 000

20

499 900

21

476 095

Itävalta

8 711 500

18

483 972

19

458 500

Bulgaria

7 153 784

17

420 811

17

420 811

Tanska

5 700 917

13

438 532

14

407 208

Suomi

5 465 408

13

420 416

14

390 386

Slovakia

5 407 910

13

415 993

14

386 279

Irlanti

4 664 156

11

424 014

13

358 781

Kroatia

4 190 669

11

380 970

12

349 222

Liettua

2 888 558

11

262 596

11

262 596

Slovenia

2 064 188

8

258 024

8

258 024

Latvia

1 968 957

8

246 120

8

246 120

Viro

1 315 944

6

219 324

7

187 992

Kypros

848 319

6

141 387

6

141 387

Luxemburg

576 249

6

96 042

6

96 042

Malta

434 403

6

72 401

6

72 401

YHTEENSÄ

510 860 699

751

 

705

 

(1)

Vahvistettu neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2016/2353.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT KANTA (23.1.2018)

työjärjestyksen 52 a artiklan 4 kohdan mukaisesti

Kazimierz Ujazdowski ECR-ryhmän puolesta

Emme hyväksy päätöstä jakaa paikat uudelleen brexitin jälkeen. Euroopan parlamentti menettää verrattoman tilaisuuden vähentää jäsenmääräänsä 678 jäseneen. Pienempi Euroopan parlamentti olisi tehokkaampi, ja kansalaiset arvostaisivat suuresti talousarvion leikkaamista. Toisin kuin aiemmissa parlamentin päätöslauselmissa mietinnön esittelijät eivät myöskään esittäneet objektiivisia kriteerejä uudelle paikkajaolle, mikä tekee siitä mielivaltaisen.

ECR vastustaa myös vaatimuksia ylikansallisen ehdokaslistan esittämisestä tulevaisuudessa. Ylikansalliset parlamentin jäsenet, jotka valittaisiin perinteisiä vaalipiirejä laajemmalta alueelta, vain entisestään etäännyttäisivät kansalaisia Euroopan unionista. On naiivia olettaa, että tämä lisäisi vastuuvelvollisuutta ja osallistumista eurovaaleihin, kun vaikutus valitettavasti olisi täysin päinvastainen.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michał Boni, Mercedes Bresso, Elmar Brok, Fabio Massimo Castaldo, Pascal Durand, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Diane James, Ramón Jáuregui Atondo, Alain Lamassoure, Jo Leinen, Morten Messerschmidt, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Markus Pieper, Paulo Rangel, Helmut Scholz, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Claudia Țapardel, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski, Guy Verhofstadt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Max Andersson, Pervenche Berès, Roberto Gualtieri, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jérôme Lavrilleux, Georg Mayer, Rainer Wieland


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

ehdotusluonnoksesta Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta

21

+

ALDE

Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Guy Verhofstadt

EFDD

Fabio Massimo Castaldo

GUE/NGL

Helmut Scholz, Barbara Spinelli

PPE

Michał Boni, Elmar Brok, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Alain Lamassoure, Markus Pieper, Paulo Rangel, György Schöpflin

S&D

Pervenche Berès, Mercedes Bresso, Ramón Jáuregui Atondo, Jo Leinen, Claudia Țapardel, Pedro Silva Pereira

VERTS/ALE

Pascal Durand, Josep-Maria Terricabras

4

-

ECR

Morten Messerschmidt, Kazimierz Michał Ujazdowski

ENF

Georg Mayer

NI

Diane James

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

luonnoksesta Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitykseksi

20

+

ALDE

Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Guy Verhofstadt

EFDD

Fabio Massimo Castaldo

GUE/NGL

Helmut Scholz, Barbara Spinelli

PPE

Michał Boni, Elmar Brok, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Alain Lamassoure, Paulo Rangel, György Schöpflin

S&D

Pervenche Berès, Mercedes Bresso, Ramón Jáuregui Atondo, Jo Leinen, Claudia Țapardel, Pedro Silva Pereira

VERTS/ALE

Pascal Durand, Josep-Maria Terricabras

4

-

ECR

Morten Messerschmidt, Kazimierz Michał Ujazdowski

ENF

Georg Mayer

NI

Diane James

1

0

PPE

Markus Pieper

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 31. tammikuuta 2018Oikeudellinen huomautus