Menettely : 2017/0125(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0037/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0037/2018

Keskustelut :

PV 02/07/2018 - 15
CRE 02/07/2018 - 15

Äänestykset :

PV 13/03/2018 - 7.6
CRE 13/03/2018 - 7.6
PV 03/07/2018 - 11.7
CRE 03/07/2018 - 11.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0275

MIETINTÖ     ***I
PDF 976kWORD 189k
26.2.2018
PE 608.022v02-00 A8-0037/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

(COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Françoise Grossetête

Valmistelijat:

Ioan Mircea Paşcu, ulkoasiainvaliokunta

Esteban González Pons, budjettivaliokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT KANTA
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

(COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0294),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 173 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0180/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 7. joulukuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0037/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

2017/0125 (COD)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

ottavat huomioon 3 päivänä syyskuuta 1992 tehdyn kemiallisten aseiden kieltosopimuksen (CWC),

ottavat huomioon 10 päivänä huhtikuuta 1972 tehdyn biologisten aseiden kieltosopimuksen (BTWC),

ottavat huomioon tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, 27 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005(5),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytyssä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa täydentämään, vivuttamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä tehdä puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan puolustusteollisuuden edistämiseksi kaikkialla unionissa. Se ehdotti erityisesti EU:n puolustusrahastoa, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta ja edistettäisiin jäsenvaltioiden yhteisiä puolustustarvikkeiden ostoja ja niiden yhteistä ylläpitoa. Rahasto täydentäisi kansallisia määrärahoja, joita jo käytetään tätä varten, ja sen pitäisi kannustaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan.

(1 a)  On ratkaisevan tärkeää, että keskeiset lakisääteiset edellytykset täyttyvät ja erityisesti puolustusalan hankintoja koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY(6) täysimääräinen täytäntöönpano, jotta voidaan luoda toimivat eurooppalaiset puolustustarvikemarkkinat ja jotta tällä ohjelmalla olisi todellista vaikutusta.

(2)  Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn, innovointikapasiteetin ja tehokkuuden edistämiseksi sekä unionin strategisen riippumattomuuden vahvistamiseksi. Ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, jonka avulla voidaan parantaa puolustusvoimavaroja, mukaan lukien kyberpuolustus, tukemalla jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten yritysten, pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset mukaan lukien, yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten käyttämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Ohjelman tarkoituksena on tukea kehittämisvaihetta, mikä helpottaisi puolustusalan tutkimustulosten käyttämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja, ja puolustusalan tulosten lisäksi sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös siviilialalla. Ohjelmalla on määrä täydentää SEUT-sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia, mutta se ei koske puolustustuotteiden ja -teknologioiden tuotantoa.

(3)  Ohjelmalla on tarkoitus parantaa puolustusteollisuuden mittakaavaetujen hyödyntämistä, mikä tukisi yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä ja edistäisi näin puolustusjärjestelmien standardointia ja parantaisi samalla niiden yhteentoimivuutta. Ohjelmalla olisi tuettava vahvasti pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ja helpotettava yhteistyön kehittämistä uusien kumppanien välillä avointen ja oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

(4)  Ohjelman olisi oltava käytössä kahden vuoden ajan 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajan, ja ohjelman toteuttamiseksi tarvittava määrä olisi määritettävä tälle ajanjaksolle.

(4 a)  Jotta ohjelmaa voidaan rahoittaa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, olisi tähän käyttötarkoitukseen osoitettava 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Koska ohjelma on uusi aloite eikä sitä ollut suunniteltu hyväksyttäessä monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020(7), joten jotta vältetään kielteiset vaikutukset olemassa olevien monivuotisten ohjelmien rahoitukseen, kyseinen määrä olisi otettava yksinomaan monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen vuotuisiin enimmäismääriin nähden kohdentamattomasta liikkumavarasta ja/tai ottamalla käyttöön asiaankuuluvia monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyviä erityisvälineitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä lopullinen määrä vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(5)  Ohjelma olisi toteutettava noudattaen täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012(8). Rahoitus voidaan myöntää erityisesti avustuksina. Tarvittaessa voidaan käyttää rahoitusvälineitä tai julkisia hankintoja ja ottaa huomioon yhdistämismekanismit.

(6)  Komission olisi vastattava ohjelman toteutuksesta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. ▌

(7)  Alan erityispiirteiden vuoksi käytännössä yhtäkään yritysten välistä yhteistoimintahanketta ei käynnistetä, elleivät jäsenvaltiot ole ensin sopineet antavansa tukea tällaisille hankkeille. Määritettyään yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä jäsenvaltiot yksilöivät ja yhtenäistävät puolustustarpeet ja määrittelevät hankkeen tekniset eritelmät ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset yhteistoiminta-aloitteet. Niiden olisi myös nimettävä projektipäällikkö johtamaan yhteistoimintahankkeen kehittämistyötä. Komission olisi kuultava projektipäällikköä toiminnassa saavutetusta edistyksestä ennen kuin se suorittaa maksun tukikelpoisen toimen tuensaajalle, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että edunsaajat noudattavat määräaikoja.

▌(9)  Unionin rahoitustuen ei tulisi vaikuttaa tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin eikä jäsenvaltioille suotuun harkintavaltaan puolustustuotteiden vientipolitiikan harjoittamisessa. Unionin rahoitustuen ei tulisi vaikuttaa jäsenvaltioiden harjoittamaan puolustustuotteiden vientipolitiikkaan, josta on säädetty neuvoston yhteisessä kannassa 944/2008/YUTP(9).

(10)  Koska ohjelman tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta lieventämällä yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskiä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteiden ja -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat erityisesti yhteisten teknisten eritelmien määritteleminen, suunnittelu, prototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi sekä toteutettavuustutkimukset ja muut tukitoimenpiteet. Tämä koskee myös olemassa olevien, unionissa kehitettyjen puolustustuotteiden ja -teknologioiden päivittämistä sekä niiden yhteentoimivuutta.

(11)  Koska ohjelmalla pyritään erityisesti lisäämään eri jäsenvaltioissa sijaitsevien yritysten välistä yhteistyötä, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta ohjelmasta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet ainakin kolmeen eri jäsenvaltioon.

(12)  Vaikeudet yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa ja yhteentoimivuuden edistämisessä ovat usein haitanneet rajatylittävää yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä. Yhteisten teknisten eritelmien tai standardien puuttuminen tai vähäisyys on lisännyt monimutkaisuutta, päällekkäisyyksiä, viivästyksiä ja kustannuksia kehittämisvaiheessa. Ohjelmasta myönnettävän unionin tuen ensisijaisena ehtona olisi oltava yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopiminen. Ohjelmasta olisi voitava myöntää tukea myös toimiin, joilla pyritään vahvistamaan yhteinen määritelmä teknisille eritelmille tai standardeille.

(13)  Koska ohjelman tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta ja edistää siten unionin strategista riippumattomuutta, tukea olisi voitava myöntää vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat sijoittautuneita unioniin ja jotka ovat jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa. Muut unioniin sijoittuneet yhteisöt, jotka eivät ole jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa, voivat olla tukikelpoisia, jos ohjelmasta rahoitetuissa toimissa on tarvittavat mekanismit, joilla varmistetaan, että kolmannelta maalta tai kolmannen maan yhteisöltä on poistettu tosiasiallinen määräysvalta yrityksessä ja toimeen liittyvät arkaluontoiset tiedot eivät ole niiden saatavilla. Yrityksen olisi toimitettava komissiolle tarvittavat todisteet siitä, että tarvittavat mekanismit ovat olemassa. Jotta voidaan arvioida tosiasiallinen määräysvalta yrityksessä, on tarpeen määrittää miten ja missä strategiset liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään. Tämä edellyttää yrityksen hallintojärjestelmän analyysia, joka olisi tehtävä siten, että otetaan huomioon kokonaiskuva yrityksen toiminnasta. Lisäksi olisi syytä tutkia muita seikkoja, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekoon strategisista taloudellisista kysymyksistä, kuten osakkeenomistajien oikeudet ja yrityksen ja mahdollisten kolmansien maiden osakkeenomistajien väliset taloudelliset sidokset ja kaupallinen yhteistyö. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaisten puolustus- ja turvallisuusetujen suojeleminen, sellaisten infrastruktuurien, laitteiden, varojen ja resurssien, joita tuensaajat ja alihankkijat käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella. Aineellisten, aineettomien ja henkilöresurssien olisi oltava vapaasti käytettävissä ilman rajoituksia kolmansiin maihin nähden.

(14)  Kun tukikelpoiset toimet kehitetään unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä, tehostettu yhteistyö eri jäsenvaltioiden yritysten välillä voidaan varmistaa jatkuvasti, mikä puolestaan vaikuttaisi suoraan ohjelman tavoitteisiin. Tällaisiin hankkeisiin ja erityisesti hankkeisiin, joissa pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten, erityisesti rajat ylittävien pk-yritysten, osuus on huomattava, olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(14 a)  Toimitusketjujen avautumista tukevat tukikelpoiset toimet, joiden kehittämiseen pk‑yritykset osallistuvat huomattavassa määrin, edistävät suoraan ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(15)  Jos yritysten konsortio haluaa osallistua ohjelman mukaiseen tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena tai rahoitusvälineen tai julkisen hankinnan muodossa, konsortion olisi nimettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi, joka on pääasiallinen yhteyspiste konsortion ja komission välillä.

(16)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä edistämällä olisi voitava ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa ja tietotaitoa unionin puolustusteollisuudessa ja edistää sen teknologisen ja teollisen riippumattomuuden vahvistamista. Sitä olisi myös edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi vaikuttaa näihin etuihin ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimiin puolustusvoimavarojen prioriteetteihin. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Eurooppa-neuvosto korosti 19 ja 20 päivänä joulukuuta 2013 pitämässään kokouksessa, että on tärkeää tuottaa keskeiset voimavarat ja korjata kriittisiä puutteita konkreettisilla hankkeilla, jotka koskevat muun muassa esimerkiksi miehittämättömiä ilma-aluksia, ilmatankkausta, satelliittiviestintää ja kyberavaruutta. Lisäksi komissio korosti 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta tarvetta maksimoida siviili- ja sotilasalan synergiat muun muassa avaruuspolitiikan, kyberturvallisuuden, kyberpuolustuksen ja meriturvallisuuden aloilla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu (CARD) ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tehostetun yhteistyön kautta. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös ▌ alueelliset tai kansainväliset yhteistyöaloitteet, kuten Natossa laaditut aloitteet, sillä edellytyksellä että ne ovat unionin turvallisuus- ja puolustusetujen mukaisia eikä niissä estetä mitään jäsenvaltiota osallistumasta.

(16 a)  Jäsenvaltiot työskentelevät yksin ja yhdessä miehittämättömien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten kehittämisen, tuotannon ja operatiivisen käytön parissa. Operatiivinen käyttö käsittää iskujen tekemisen sotilaallisiin kohteisiin. Tällaisten niin sotilaallisten kuin siviilijärjestelmienkin kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja kehittämistä on tuettu unionin varoin, ja suunnitelmissa on, että tämä jatkuu myös tulevaisuudessa, mahdollisesti tämänkin ohjelman yhteydessä. Mikään tässä asetuksessa ei estä sen yhteydessä kehitettyjen teknologioiden tai tuotteiden legitiimiä käyttöä.

(17)  Jotta rahoitettavien toimien toteutuskelpoisuus voitaisiin varmistaa, yhtenä tällaisten toimien myöntämisperusteena olisi oltava se, että jäsenvaltiot sitoutuvat tosiasiallisesti osallistumaan toimen rahoitukseen ja että tämä todetaan kirjallisesti.

(18)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita ja kysynnän ohjaamia, myös kaksikäyttötekniikan osalta, jotta yhtenäistetään eurooppalaista puolustusalan kysyntää. Näin ollen se, että jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian mahdollisesti koordinoidulla tavalla, olisi otettava huomioon myöntämisperusteissa.

(19)  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen, joka on usein kaikkein kallein toimi kehittämisvaiheessa. Muiden toimien tukikelpoiset kustannukset olisi kuitenkin katettava kokonaisuudessaan kehittämisvaiheessa.

(20)  Koska unionin tuella pyritään parantamaan alan kilpailukykyä ja se koskee ainoastaan kehittämisvaihetta, unionilla ei tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin. Tuensaajat määrittävät sovellettavan immateriaalioikeusjärjestelmän sopimuksella. Lisäksi kolmannet maat tai kolmansien maiden yhteisöt eivät saisi rajoittaa ohjelman nojalla rahoitettujen toimien tuloksia.

(21)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ohjelman tavoitteita ja erityisesti kilpailukyvyn parantamista koskevaa tavoitetta vastaavan kaksivuotisen työohjelman hyväksymistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti(10). Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Koska unioni tunnustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) koskevassa politiikassaan pk-yritykset unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon ja mahdollistetaan pk-yritysten avoin, syrjimätön ja läpinäkyvä osallistuminen yli rajojen ja että vähintään 15 prosenttia kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaiseen toimeen, minkä ansiosta pk-yritykset voidaan sisällyttää toimien arvoketjuihin. Tämän kokonaistalousarvion osan olisi hyödytettävä myös markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä. Yksi hankeluokka olisi varattava erityisesti pk-yrityksille.

(21 a)  Kaikkiin ohjelman mukaisiin toimiin osallistuu yhteisöjä vähintään kolmesta jäsenvaltiosta. Yleisten siirtolupien järjestelmän käyttö ohjelmassa vähentäisi merkittävästi osallistujien välisistä siirroista aiheutuvaa yleistä hallinnollista rasitetta. Jäsenvaltioiden olisi tästä syystä julkistettava tähän ohjelmaan liittyvät yleiset siirtoluvat. Unionin toimielimet, elimet ja virastot sekä projektipäälliköt olisi sisällytettävä näihin lupiin, jos se on ohjelman tuloksellisuuden kannalta tarpeen.

(21 b)  Ohjelman onnistumisen takaamiseksi komission olisi pyrittävä käymään vuoropuhelua laajamittaisesti Euroopan elinkeinoelämän kanssa, mukaan lukien pk-yritykset ja muut kuin puolustusalan perinteiset tavarantoimittajat.

(22)  Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyödyksi, sille annetaan tarkkailijan asema jäsenvaltioiden komiteassa. Myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava jäsenvaltioiden komiteaan.

(22 a)  Euroopan parlamentille olisi myönnettävä tarkkailijan asema jäsenvaltioiden komiteassa.

(23)  Komission ▌olisi järjestettävä ▌asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädettyjä kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä ohjelmasta rahoitettavien toimien valitsemiseksi. Komissio valitsee ohjelmasta rahoitettavat toimet riippumattomien asiantuntijoiden avulla suoritettavan ehdotusten arvioinnin jälkeen, ja nämä asiantuntijat olisi valittava avoimen prosessin perusteella. Komission olisi asiantuntijoiden osalta varmistettava, että sen eturistiriitojen välttämistä koskevia sääntöjä sovelletaan tinkimättä. Lisäksi sen olisi pyrittävä varmistamaan, että asiantuntijat valitaan mahdollisimman laajasta joukosta jäsenvaltioita. Jotta varmistettaisiin, että edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle ja rahoituksen myöntämiselle valittuihin toimiin olisivat yhdenmukaiset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelma ja panna se täytäntöön. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(24)  Edellä mainittujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymisessä olisi käytettävä tarkastelumenettelyä ottaen huomioon säädösten merkittävät vaikutukset perussäädöksen täytäntöönpanolle.

(25)  Komission olisi ohjelman lopussa laadittava täytäntöönpanokertomus, jossa tarkastellaan rahoitustoimintoja rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Kyseisessä kertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun, Sen olisi sisällettävä tietoa tuensaajien alkuperästä ja ohjelman rahoituksen jakautumisesta yritysten ja jäsenvaltioiden kesken, jos se on teknisesti mahdollista. Lisäksi komission olisi ehdotettava EU:n puolustusrahaston tutkimusosion yhteydessä ratkaisuja, joilla voidaan vähentää unionin riippuvuutta kolmansien maiden yhteisöjen ja erityisesti tämän asetuksen täytäntöönpanon aikana yksilöitävien yhteisöjen tuotteista ja teknologioista.

(25 a)  Euroopan unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi käytävissä neuvotteluissa olisi luotava vakaa kehys tämän tyyppisille toimille, muun muassa siten, että otetaan käyttöön oma budjettikohta ja mukautettuja täytäntöönpanotoimia.

(25 b)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ohjelman tekeminen tunnetuksi mahdollisimman laajalti, jotta lisätään sen vaikuttavuutta ja parannetaan siten jäsenvaltioiden puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja puolustusvoimavaroja.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustetaan unionin toimia koskeva Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.

2 artikla

Tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat tavoitteet:

a)  edistetään ▌puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia kaikkialla unionissa ja samalla unionin strategista riippumattomuutta tukemalla unionissa toteutettuja toimia niiden kehittämisvaiheessa;

b)  jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja myös rajat ylittävää yritysten, mukaan lukien pienet ja keskisuuret sekä markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset, välistä yhteistyötä tuetaan ja vivutetaan kehitettäessä teknologioita tai tuotteita jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti, erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä, niin että voidaan välttää päällekkäisyyttä ja vahvistaa puolustusalan arvoketjuja ja näin edistää uuden rajat ylittävän yhteistyön syntymistä yritysten välille;

c)  puolustusalan tutkimustulosten käyttöä parannetaan sekä tutkimuksen ja kehittämisen välistä kuilua kavennetaan ja tuetaan näin unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja maailmanmarkkinoilla, tarvittaessa myös yhtenäistämisen avulla;

c a)  edistetään puolustusjärjestelmien standardointia ja niiden yhteentoimivuutta, jolloin jäsenvaltiot voivat hyötyä merkittävistä mittakaavaeduista.

Tässä asetuksessa b alakohdassa tarkoitetuilla markkina-arvoltaan keskisuurilla yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, jotka eivät ole pk-yrityksiä ja joiden palveluksessa on enintään 3 000 työntekijää. Henkilöstömäärä lasketaan komission suosituksen 2003/361/EY(11) liitteessä olevan I osaston 3–6 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Talousarvio

Ohjelman toteuttamiselle kaudella 2019–2020 vahvistettu määrä on 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina, joka on otettava yksinomaan monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2014–2020 vahvistettuihin vuotuisiin enimmäismääriin nähden kohdentamattomasta liikkumavarasta ja/tai ottamalla käyttöön asiaankuuluvia monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyviä erityisvälineitä.

4 artikla

Yleiset rahoitussäännökset

1.  Unionin rahoitustukea voidaan myöntää asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisina rahoitustyyppeinä, joita ovat erityisesti avustukset ja soveltuvissa tapauksissa rahoitusvälineet ja julkiset hankinnat, myös yhdistämismekanismien kautta.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat on valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia varsinkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja eturistiriitojen riski huomioon ottaen.

3.  Komissio vastaa unionin rahoitustuen täytäntöönpanosta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ▌.

4.  Jäsenvaltioiden on nimitettävä projektipäällikkö. Komissio kuulee projektipäällikköä toimen yhteydessä saavutetusta edistyksestä ennen maksun suorittamista tukikelpoisille edunsaajille ▌.

5 artikla

Rahoitusvälineiden tyypit

1.  Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 VIII osaston mukaisia rahoitusvälineitä voidaan käyttää helpottamaan rahoituksen saatavuutta sellaisille yhteisöille, jotka toteuttavat 6 artiklan mukaisia toimia.

2.  Seuraavia rahoitusvälineiden tyyppejä voidaan käyttää:

a) pääomasijoitukset tai oman pääoman luontaiset sijoitukset;

b) lainat tai vakuudet;

c) riskinjakovälineet.

6 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.  Ohjelmasta tuetaan toimia, joita tuensaajat toteuttavat sellaisten toimien kehittämisvaiheessa, jotka koskevat joko uusien unionissa kehitettyjen tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämistä seuraaviin liittyen:

a)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin taikka teknologian suunnittelu sekä sellaiset tekniset eritelmät, joihin tällainen suunnittelu on perustunut;

b)  prototyypin luominen puolustukseen liittyvästä tuotteesta, aineellisesta tai aineettomasta komponentista taikka teknologiasta. Prototyyppi on tuotteen tai teknologian malli, jolla voidaan osoittaa valmiin elementin suoritustaso operatiivisessa ympäristössä;

c)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin taikka teknologian testaaminen;

d)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin taikka teknologian hyväksyminen; hyväksymisellä tarkoitetaan koko prosessia, jossa osoitetaan, että tuotteen/komponentin/teknologian suunnittelu täyttää eritellyt vaatimukset. Kyseisessä prosessissa saadaan objektiiviset todisteet siitä, että tietyt suunnittelua koskevat vaatimukset on osoitetusti täytetty;

e)  puolustustuotteen tai -teknologian sertifiointi. Sertifioinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa kansallinen viranomainen varmentaa, että tuote/komponentti/teknologia noudattaa sovellettavia säännöksiä;

f)  toteutettavuustutkimuksien kaltaiset tutkimukset ja muut liitännäistoimenpiteet.

2.  Toimet on toteutettava vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon. Sama yhteisö ei saa tosiasiallisesti käyttää suoraa eikä välillistä määräysvaltaa näissä vähintään kolmessa yrityksessä, jotka ovat tuensaajia, eivätkä yritykset saa olla toistensa määräysvallassa.

3.  Edellä 2 kohdassa ’tosiasiallisella määräysvallalla’ tarkoitetaan suhdetta, joka perustuu oikeuksiin, sopimuksiin tai muihin keinoihin, joilla erikseen tai yhdessä ja ottaen huomioon tosiasialliset ja oikeudelliset seikat annetaan mahdollisuus suoraan tai välillisesti käyttää määräävää vaikutusvaltaa yrityksessä, erityisesti

a)  antamalla oikeus käyttää kaikkia yrityksen varoja tai osaa niistä;

b)  oikeuksin tai sopimuksin, joiden nojalla saadaan määräävä vaikutusvalta yrityksen toimielinten kokoonpanoon, äänestyksiin tai päätöksiin taikka muutoin yrityksen liiketoimien hoitamiseen.

4.  Edellä 1 kohdan b–f alakohdassa määriteltyjen toimien on perustuttava yhteisiin teknisiin eritelmiin järjestelmien standardoinnin ja yhteentoimivuuden tukemiseksi.

4 a.  Tukikelpoisia eivät ole tuotteisiin liittyvät toimet, jotka koskevat joukkotuhoaseita ja niihin liittyviä taistelukärkiteknologioita, eivätkä tuotteisiin liittyvät toimet, jotka koskevat kiellettyjä aseita ja ampumatarvikkeita, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia aseita, kuten rypäleammuksia koskevassa yleissopimuksessa tarkoitetut rypäleammukset, jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen mukaiset jalkaväkimiinat ja eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen pöytäkirjassa III tarkoitetut polttoaseet, sekä täysin autonomisia aseita, jotka mahdollistavat iskut ilman, että ihminen valvoo iskun kohdistamista ja tekee päätöksen iskun tekemisestä.

7 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.  Tuensaajien ja niiden alihankkijoiden on oltava unioniin sijoittautuneita julkisia tai yksityisiä yrityksiä, jotka eivät ole kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön tosiasiallisessa määräysvallassa 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti joko suoraan tai yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä. Lisäksi kaikkien infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien, joita osallistujat, mukaan lukien alihankkijat ja muut kolmannet osapuolet, käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava unionin alueella koko toimen keston ajan. Kolmannet maat tai kolmansien maiden yhteisöt eivät saa valvoa tai rajoittaa näiden infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien käyttöä.

1 a.  Jos 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu yrityksen tosiasiallinen määräysvalta vaihtuu toimen täytäntöönpanon aikana, yrityksen on ilmoitettava asiasta komissiolle, joka arvioi, täyttyvätkö tukikelpoisuuden perusteet edelleen.

1 b.  Poiketen 1 kohdasta yritys, joka on sijoittautunut unioniin ja joka on kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön tosiasiallisessa määräysvallassa 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti joko suoraan tai yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä, voi olla tukikelpoinen, jos ohjelmasta rahoitetussa toimessa on tarvittavat mekanismit, joilla varmistetaan, että eritoten seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  kolmannelta maalta tai kolmannen maan yhteisöltä on poistettu tosiasiallinen määräysvalta yrityksessä;

b)  toimeen liittyvät arkaluontoiset tiedot eivät ole niiden saatavilla; ja

c)  omistusoikeus toimesta saatavaan henkiseen omaisuuteen ja toimen tuloksiin säilyy tuensaajalla toimen aikana ja sen päättymisen jälkeen ja kolmannet maat tai kolmansien maiden yhteisöt eivät valvo tai rajoita niitä.

Yrityksen on toimitettava komissiolle tarvittavat todisteet siitä, että mekanismit ovat olemassa.

2.  Jos 1 kohdassa määritelty tuensaaja toteuttaa 6 artiklassa määritellyn toimen pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä, sille voidaan myöntää kyseiseen toimeen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta.

2 b.  Jos unionissa ei ole jo saatavilla kilpailukykyisiä korvikkeita ja jos tämä käyttö ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa, tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat käyttää varoja, infrastruktuuria, välineitä ja resursseja, jotka sijaitsevat tai joita pidetään jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella tai jotka ovat kolmansien maiden määräysvallassa.

Tukikelpoista toimea toteuttaessaan tuensaajat ja näiden alihankkijat voivat myös tehdä yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioiden alueen ulkopuolelle tai jotka ovat kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen yksinomaisessa määräysvallassa, jos tämä ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Tällaiseen toimintaan liittyviin kustannuksiin ei voida myöntää rahoitusta ohjelmasta.

8 artikla

Hakijoiden antama vakuutus

Jokaisen hakijan on vakuutettava kirjallisesti olevansa täysin tietoinen sovellettavista kansallisista ja unionin lainsäädännöstä ja säännöksistä, jotka koskevat puolustusalan toimia, ja noudattavansa niitä, mukaan lukien neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP sekä kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskeva yhteisön valvontajärjestelmä sekä asiaankuuluva viennin valvontaa koskeva kansallinen lainsäädäntö.

9 artikla

Konsortio

1.  Jos unionin rahoitustuki myönnetään avustuksena, konsortion jäsenten, jotka haluavat osallistua toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka on yksilöitävä avustussopimuksessa. Koordinaattori toimii konsortion jäsenten välisenä pääasiallisena yhteyshenkilönä suhteissa komissioon tai asiasta vastaavaan rahoituselimeen, ellei avustussopimuksessa toisin määrätä tai jos avustussopimuksen mukaiset velvoitteet on jätetty täyttämättä. Unionin rahoitustukea voidaan myöntää myös rahoitusvälineen tai julkisten hankintojen muodossa.

2.  Toimeen osallistuvien konsortion jäsenten on tehtävä sisäinen sopimus, jossa vahvistetaan niiden (avustussopimuksen mukaiset) oikeudet ja velvoitteet toimen toteuttamisen osalta, mihin kuuluvat myös uusiin tuotteisiin liittyvät immateriaalioikeudet, lukuun ottamatta työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä mainittuja asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

10 artikla

Myöntämisperusteet

Rahoitettaviksi ehdotetut toimet on arvioitava suhteessa 2 artiklassa määriteltyihin tavoitteisiin ja seuraavin kumulatiivisin perustein:

a)  huippuosaaminen, teollisuuden suorituskyky ja osoitus merkittävistä eduista olemassa oleviin tuotteisiin tai teknologioihin verrattuna; ja

b)  puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologian kehittämisen edistyminen ja sitä kautta tapahtuva unionin puolustusteknologian alan ja strategisen riippumattomuuden lisääntyminen; ja

b a)  puolustusalalla toimivien yritysten kilpailukyvyn ja kasvun parantaminen kaikkialla unionissa; ja

c)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen turvaaminen puolustusteknologioita parantamalla ja sitä kautta tapahtuva jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien täytäntöönpanon edistyminen erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä; ja

c a)  uuden rajat ylittävän yritysten välisen yhteistyön edistäminen; ja

d)  elinkelpoisuus, jonka tuensaajat todentavat etenkin osoittamalla, että tukikelpoisen toimen loput kustannukset katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla; ja

d a)  toimen kokonaisbudjetin osuus, joka osoitetaan Euroopan unioniin sijoittautuneiden pk-yritysten osallistumiseen joko konsortion jäseninä, alihankkijoina tai muina toimitusketjun yrityksinä; ja

e)  kun kyseessä ovat 6 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa kuvatut toimet, Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistyminen, jonka tuensaajat todentavat osoittamalla, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian koordinoidulla tavalla tarvittaessa yhteisin hankinnoin.

11 artikla

Rahoitusosuudet

1.  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista silloin, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 126 artiklan mukaisesti. Kaikissa muissa tapauksissa tuki voi kattaa toimen tukikelpoiset kustannukset kokonaisuudessaan.

2.  Edellä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuensaajan toteuttamaan toimeen myönnettävää rahoitusosuutta voidaan korottaa 10 prosenttiyksiköllä.

2 a.  Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimen rahoitusosuutta voidaan korottaa vielä 10 prosenttiyksiköllä, jos vähintään 15 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on kohdennettu unioniin sijoittautuneille pk-yrityksille. Tätä korotettua rahoitusosuutta voidaan korottaa edelleen prosenttiosuudella, joka on kaksinkertainen verrattuna toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille pk-yrityksille kohdennettuun rahoitusosuuteen, jotka ovat sijoittautuneet muihin kuin niihin jäsenvaltioihin, joihin toimeen osallistuvat muut yritykset kuin pk-yritykset ovat sijoittautuneet.

2 b.  Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimen rahoitusosuutta voidaan korottaa vielä 10 prosenttiyksiköllä, jos vähintään 30 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on kohdennettu unioniin sijoittautuneille markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille.

2 c.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia.

2 d.  Ohjelmasta myönnettävä unionin rahoitustuki, mukaan lukien korotetut rahoitusosuudet, saa kattaa enintään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista.

12 artikla

Omistusoikeus ja immateriaalioikeudet

1.  Unioni ei omista toimesta saatavia tuotteita ja teknologioita eikä sillä ole mitään oikeutta vaatia toimesta johtuvia immateriaalioikeuksia, lupaoikeudet mukaan luettuina.

1a.  Kolmannet maat tai kolmansien maiden yhteisöt eivät saa valvoa tai rajoittaa ohjelmasta rahoitusta saaneiden toimien tuloksia.

1b.  Jos unionin tukea myönnetään tutkimuksen julkisena hankintana, kaikilla jäsenvaltioilla on oltava oikeus saada nimenomaisesta pyynnöstään maksuton ja rajoittamaton lupa hyödyntää tutkimusta.

12 a artikla

Yleiset siirtoluvat

1.  Tässä direktiivissä sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY(12) 5 artiklaa.

2.  Rajoittamatta tämän asetuksen 12 artiklan soveltamista tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan unionin toimielimiin, elimiin ja virastoihin sekä samoin tämän asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin projektipäällikköihin.

13 artikla

Työohjelma

1.  Siirretään komissiolle valta antaa kaksivuotisen työohjelman perustamiseksi koko ohjelman keston ajaksi delegoituja säädöksiä 16 a artiklan mukaisesti. Kyseisen työohjelman on vastattava 2 artiklassa asetettuja tavoitteita.

2.  Työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat. Näiden luokkien on oltava 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisia. Työohjelmaan on sisällyttävä myös erityisesti pk-yrityksille varattu hankeluokka.

3.  Työohjelmassa on varmistettava, että vähintään 15 prosenttia kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten integroiminen arvoketjuihin.

14 artikla

Myöntämismenettely

1.  Ohjelmaa toteutettaessa unionin rahoitustuki myönnetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012(13) mukaisesti julkaistujen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella.

2.  Komissio arvioi ehdotuspyynnön perusteella jätetyt ehdotukset riippumattomien unionin kansallisten asiantuntijoiden avustuksella, jotka on valittu mahdollisimman laajasta joukosta jäsenvaltioita avoimen prosessin perusteella ja ottaen huomioon eturistiriidoista johtuvat yhteensopimattomuudet, 10 artiklassa säädettyjä myöntämisperusteita noudattaen.

3.  Kunkin ehdotuspyynnön jälkeen komissio myöntää rahoitusta valittuihin toimiin täytäntöönpanosäädöksellä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15 artikla

Vuosierät

Komissio voi jakaa talousarviositoumukset vuosieriin.

16 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirasto ja Euroopan parlamentti on kutsuttava osallistumaan tarkkailijoina.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

16 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] kahden vuoden ajaksi 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 13 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

17 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Komissio seuraa säännöllisesti ohjelman toteuttamista ja laatii vuosittain asetuksen 966/2012 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisen edistymistä koskevan kertomuksen. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

2.  Unionin tulevien politiikkatoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden tukemiseksi komissio laatii jälkiarviointia koskevan kertomuksen ja lähettää sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseinen kertomus laaditaan jäsenvaltioille ja tärkeimpien sidosryhmille järjestettyjen kuulemisten tulosten perusteella, ja siinä arvioidaan etenkin edistystä 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisesti toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten integroitumista globaaliin arvoketjuun. Kertomus sisältää tietoa tuensaajien alkuperämaista ja rahoituksen jakautumisesta yritysten ja jäsenvaltioiden kesken, jos se on teknisesti mahdollista.

2 a.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa ehdotetaan ratkaisuja, joilla voidaan vähentää unionin riippuvuutta kolmansien maiden yhteisöjen ja erityisesti tämän asetuksen täytäntöönpanon aikana yksilöitävien yhteisöjen tuotteista ja teknologioista.

2 b.  Komissio antaa tarvittaessa hyvissä ajoin ennen tämän ohjelman päättymistä uutta puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelmaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen, joka sisältää asianmukaisen rahoituksen uuden monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.

18 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.  Komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että tämän asetuksen nojalla rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudelliset edut suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä tai tarvittaessa palauttamalla aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.  Komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen nojalla rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia tai, jos kyseessä ovat kansainväliset järjestöt, todennuksia niiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

3.  Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013(14) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96(15) säädettyjä menettelyjä noudattaen tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

19 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä ... päivänä ...kuuta ....

Euroopan parlamentin puolesta      Neuvoston puolesta

Puhemies            Puheenjohtaja

(1)

  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(3)

  EUVL C […], […], s. […].

(4)

  EUVL C […], […], s. […].

(5)

  EUVL L 200, 30.7.2005, s. 1.

(6)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

(7)

  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(8)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(9)

  Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).

(10)

  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(11)

  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(12)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).

(13)

  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(14)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(15)

  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


PERUSTELUT

Komission 7. kesäkuuta 2017 ehdottamaan EU:n puolustusrahastoon sisältyy kaksi osiota, jotka kattavat koko puolustusteollisuuden kehityssyklin. Ensimmäinen osio on tarkoitettu innovatiivisen puolustusteknologian yhteistoiminnallisen tutkimuksen rahoittamiseen. Toisella osiolla pyritään puolustusvoimavarojen hankintaan yhteistyössä. Tähän liittyy Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jolla pyritään vastaamaan unionin puolustusteollisuuden kohtaamiin haasteisiin. Jäsenvaltioiden kokonaispuolustusbudjetti on pienenemässä, toisin kuin muissa maailman johtavissa maissa, kuten Kiinassa ja Venäjällä, ja Yhdysvaltojen puolustusbudjetti on Euroopan unionin puolustusbudjettiin verrattuna kaksinkertainen. Samaan aikaan Euroopan tason yhteistyön puute on johtanut asejärjestelmien ja puolustustarvikkeiden päällekkäisyyksiin ja näin ollen varojenkäytön huomattavaan tehottomuuteen. Yhteistyö ei ole riittävän kehittynyttä, mistä kertoo jäsenvaltioiden yhteisten eritelmien puuttuminen. Tästä aiheutuu viivästyksiä ja lisäkustannuksia kehitettäessä hankkeita, jotka voivat kuitenkin olla symboliarvoltaan suuria. Lisäksi riippuvuus kolmansien maiden tuotteista tai teknologiasta vahingoittaa unionin strategista riippumattomuutta.

Unionin puolustusteollisuudelle ei tällä hetkellä anneta riittävästi kannustimia kilpailla maailmanlaajuisesti, vaikka sillä on runsaasti teknologiaa. Se tarvitsee ”enemmän Eurooppaa”, jotta se voi tarjota edullisempaa, luotettavampaa ja riippumattomampaa teknologiaa.

On paradoksaalista, että eurooppalaisten turvallisuustarpeet kansainvälisesti epävakaassa ympäristössä ovat monessa suhteessa kasvussa. Lisäksi unionin erityinen suhtautumistapa puolustukseen ja turvallisuuteen maailmanlaajuisesti on osoitus vakaudesta. Näin ollen yhteistyöstä koituu ratkaisevan tärkeää lisäarvoa, jotta voidaan vastata kansalaisten turvallisuustarpeisiin ja lujittaa unionin asemaa.

Esittelijä siis suhtautuu hyvin myönteisesti komission ehdotukseen perustaa puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma ja katsoo, että on olennaisen tärkeää, että se pannaan menestyksekkäästi täytäntöön tammikuusta 2019 alkaen, jotta taataan Euroopan puolustusteollisuudelle vakaat näkymät vuoden 2020 jälkeen. Tätä varten neuvoston ja parlamentin olisi tarkasteltava ehdotusta pikaisesti.

Tavoitteena strateginen riippumattomuus

Ohjelman tulisi olla keino vahvistaa Euroopan unionin riippumattomuutta puolustusalalla. Strateginen riippumattomuus on olennaisen tärkeää varmistettaessa unionin toimintavapaus maailmanlaajuisesti. Sitä voidaan vahvistaa vain lisäämällä jäsenvaltioiden ja yritysten välistä yhteistyötä, jonka perustana on oltava jäsenvaltioiden yhteiset voimavarojen prioriteetit; näin taataan hankkeiden toteutuskelpoisuus.

Tämän vuoksi asetuksen 2 artiklaan olisi lisättävä tavoite, joka koskee unionin riippumattomuutta puolustusalalla. Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan kehittäminen on avainasemassa tämän riippumattomuuden saavuttamiseksi. Tältä osin komissio toivoi, että vain yritykset, jotka ovat unionin yhteisöjen tosiasiallisessa määräysvallassa, saisivat tästä ohjelmasta rahoitusta unionin alueella toteutettaviin toimiin. Myös niiden alihankkijoiden olisi täytettävä tämä kriteeri. Jotta tästä tärkeästä vaatimuksesta tulisi käytännönläheisempi, 7 artiklasta poistetaan kriteeri, jonka mukaan jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten on omistettava yrityksestä yli 50 prosenttia, sillä se on liian jäykkä ja sopii huonosti alan yrityksiin. Lisäksi ehdotetaan, että yksilöidään kolmansista maista tulevat tuotteet ja teknologia, jotta unioni voi vähentää riippuvuuttaan niistä.

Teollisuuden kilpailukyvyn ja innovoinnin vahvistaminen

Kyseessä olevan asetusehdotuksen oikeusperustana on teollisuuden kilpailukyky, jota mitataan sen innovointikapasiteetilla ja kyvyllä mukautua teknologian kehitykseen. Huippuosaaminen ja teollisuuden suorituskyky ovat siis olennaisia kriteereitä tällä strategisesti tärkeällä alalla. Teollisuuden eurooppalaisen sääntely-ympäristön on kehityttävä kohti laajempaa yhteentoimivuutta ja tehokkaampaa standardointia. Ne ovat myös tämän ohjelman tavoitteita, jotka olisi sisällytettävä asetuksen 2 artiklaan.

Liiketoimintojen yhtenäistäminen Euroopan tasolla on myönteistä, minkä vuoksi ohjelmalla ei saisi rangaista yrityksiä, jotka ovat toimineet tämänsuuntaisesti jo pitkään. Todellinen eurooppalainen yhteistyö on toivottavaa, ja yhteisten eritelmien vaatimus on ratkaisevan tärkeää, jotta toimea voidaan tukea tämän ohjelman kautta.

Puolustusteollisuuden kilpailukyvyn vaikutukset ovat merkittäviä sekä taloudelliselta että inhimilliseltä kannalta, ja ohjelmalla kompensoidaan yhteistyöhön liittyviä rajoitteita.

Pk-yritysten tärkeä asema

Pk-yrityksillä on jo nyt keskeinen asema Euroopan puolustus- ja turvallisuusalalla. Suuret yritykset työskentelevät niiden kanssa kaikissa hankkeissaan, ja pk-yritykset ovat suunnaton valttikortti Euroopan unionille kokonaisuudessaan. On kuitenkin tärkeää edistää rajat ylittävää yhteistyötä, erityisesti niiden pk-yritysten osalta, joilla ei ole kannustimia tehdä yhteistyötä. Näin ollen kaikilla jäsenvaltioilla, joissa on yrityksiä, jotka voisivat tuoda teknologista huippuosaamista puolustus- ja turvallisuusalalle, on mahdollisuus hyötyä ohjelmasta luomalla uusia yhteistyöhankkeita, ilman että lisätään liiallisia rajoitteita jo nyt hyvin mutkikkaisiin teollisuuden ohjelmiin.

Siksi esittelijä ehdottaa lisätoimia pk-yritysten suhteen. Niille olisi varattava hankeluokka ja taattava, että vähintään 10 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista osoitetaan toimiin, joilla edistetään pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista (13 artikla).

Riittävä rahoitus

Ohjelman 500 miljoonan euron määrärahat ovat asianmukaiset, mutta esittelijä katsoo, että sellaisista EU:n ohjelmista kuin EGNOS, Galileo, Copernicus ja ITER sekä Verkkojen Eurooppa -väline suoritetut uudelleenkohdentamiset eivät saa vaikuttaa näiden ohjelmien toteuttamiseen. Kunkin jäsenvaltion on tehtävä voitavansa, ja myös nykyisen rahoituskehyksen marginaali on käytettävä.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT KANTA

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

työjärjestyksen 52 a artiklan 4 kohdan mukaisesti

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta – esittelijä: Françoise Grossetête

GUE/NGL-ryhmän jäsenet SYLIKIOTIS Neoklis, BENITO ZILUAGA Xabier, FERREIRA João, LÖSING Sabine, MATIAS Marisa ja ERNST Cornelia

Mietinnöllä tuetaan EU:n militarisoinnin jatkamista. Sillä lisätään investointeja puolustus- ja sotilasalojen tutkimukseen ja välineistöön ja tuetaan siten rahallisesti sotilaallista riippumattomuutta talouskriiseistä ja ympäristövaikutuksista huolimatta. Se ei noudata myöskään SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohtaa, jossa kielletään sellaisista toimista johtuvien menojen, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ottaminen menoina unionin talousarvioon. Mietinnössä kannatetaan lisäksi EU:n ja Naton yhteistyötä.

Me vastustamme mietintöä, koska

–  se tekee EU:sta maailmanlaajuisen sotilaallisen toimijan

–  sen avulla maksetaan tukia puolustusalalle ja aseteollisuuden yhteenliittymälle ja luultavasti lisätään asevientiä

–  sillä tehdään siviilitoimista sotilaallisia ja käytetään teollisuutta ja kilpailukykyä tekosyynä EU:n puolustusvoimavarojen kehittämiseksi YTPP:n/YUTP:n puitteissa

–  sillä tuetaan siviili- ja sotilasalan yhteistyön lisäämistä.

Vaadimme, että

–  ryhdytään radikaaliin aseriisuntaan EU:ssa ja maailmanlaajuisesti

–  EU:n talousarviosta ei rahoiteta sotilasmenoja

–  julkisilla varoilla tuetaan laadukkaita työpaikkoja, uudelleenteollistamista ja pk-yrityksiä

–  edistetään ihmisiä ja heidän tarpeitaan palvelevaa siviilitutkimusta ja -kehitystyötä

–  kaikki toimet ovat ehdottomasti YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisia

–  konfliktien ratkaisemiseen käytetään ainoastaan rauhanomaisia keinoja ja että siviili- ja sotilasoperaatiot erotetaan toisistaan

–  EU pidetään erillään Natosta.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.1.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

(COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD))

Valmistelija (*): Ioan Mircea Paşcu

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Puolustus on tärkeä asia. Tällä joulukuussa 2013 antamallaan lausunnolla Eurooppa-neuvosto palautti puolustuksen päättäväisesti takaisin unionin asialistalle. Siitä lähtien Euroopan unionin tason toiminta turvallisuuden ja puolustuksen alalla on lisääntynyt ja syventynyt.

Kesäkuussa 2016 korkea edustaja / varapuheenjohtaja Federica Mogherini esitteli globaalistrategian, joka sisälsi uuden kunnianhimoisen tavoitetason ja antoi suunnan joukolle täytäntöönpanoasiakirjoja ja ehdotuksia, joissa hahmoteltiin entistä vahvempaa unionia ja esitettiin tarkat toimet, joihin olisi ryhdyttävä Euroopan tarvitseman strategisen autonomian saavuttamiseksi.

Euroopan parlamentti käynnisti vuosina 2015 ja 2016 YTPP:n alan tutkimuksen pilottihankkeen, jota täydennettiin puolustusalan tutkimukseen liittyvällä valmistelutoimella vuonna 2017. Tämä valmistelutoimi jatkuu vuoteen 2019 asti.

Kesällä 2017 komissio perusti Euroopan puolustusrahaston tehostamaan unionin puolustusvoimavaroja. Ensimmäisenä toimenpiteenä komissio ehdotti asetusta, jolla perustetaan Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi 1. tammikuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.

Euroopan tason puolustuksessa hallitukset vain tekevät hankintoja ja hankinnat toteutetaan strategiset, poliittiset ja puolustusvoimavaroihin liittyvät seikat huomioon ottaen. EU:n sitoutuminen puolustukseen tarjoaa jäsenvaltioille voimakkaamman kannustimen kehittää ja ostaa eurooppalaisia puolustusalan tuotteita. EU:n sitoutuminen tukee myös tarvittavia ponnisteluja Euroopan laajuisten puolustusalan arvoketjujen jäsentämiseksi. Puolustusalan markkinoiden epätäydellisessä tilanteessa liiketoimintariskit estävät Euroopan laajuisten puolustusalan arvoketjujen luonnollisen syntymisen. Kuitenkin silloin, kun hallitukset tekevät yhteistyötä puolustusvoimavarojen kehittämiseksi, myös arvoketjun toimijat tekevät yhteistyötä puolustusalan tuotteiden kehittämiseksi.

Ohjelma kohdistuu erityisesti puolustustuotteiden kehitysvaiheeseen, jolla on ratkaiseva merkitys puolustusvoimavarojen elinkaaressa. Tähän vaiheeseen tultaessa on määritetty tulevien voimavarojen useimmat ominaispiirteet ja omistuskustannukset niiden tulevan elinkaaren aikana. Jos voimavaroja koskevia ohjelmia kehitetään monikansallisina ohjelmina, tämä on vaihe, jossa suurin osa kustannuksista jaetaan ja työnjako lyödään lukkoon. Tästä syystä on tehokkuuden vuoksi keskityttävä riittävien kannustimien avulla juuri tähän vaiheeseen, jotta edistetään EU:n tason yhteistyötä. Tämän hankkeen tehokkuutta lisää se, että unioni edistää eurooppalaisten puolustustuotteiden yhteydessä laajemman eurooppalaisten käyttäjien yhteisön syntymistä ja pyrkii näin ollen saavuttamaan mittakaavaetuja koko näiden tuotteiden elinkaaren ajan.

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen. Hän korostaa, että ehdotuksella olisi oltava merkittävä vaikutus Euroopan laajuisen puolustusalan yhteistyön jäsentämiseen. Vahvemman, tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän puolustusteollisuuden kehittäminen, johon Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelmalla pyritään, lujittaisi EU:n teknologista riippumattomuutta ja sen strategista autonomiaa ja vahvistaisi yleisesti YTPP:n alaa, mikä on ollut parlamentin pitkään ajama tavoite.

Valmistelija korostaa seuraavia seikkoja:

•  Ohjelman kaikkiin tavoitteisiin olisi yhdistyttävä vapaus toimia ja tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja unionin kanssa sekä pyrkimys vastata puolustusvoimavaroja koskeviin vaatimuksiin.

•  Tämän ohjelman alaisten EU:n toimien tavoitteena olisi oltava kaikkien jäsenvaltioiden, etenkin EU13-jäsenvaltioiden, saattaminen osaksi puolustusalan arvoketjua. Lisäksi puolustusalan arvoketjussa pienillä, keskisuurilla ja keskikokoisilla valmistusteollisuuden yrityksillä voi olla merkittävä tehtävä monissa jäsenvaltioissa. Viimeksi mainittuja olisi kohdeltava kuten pk-yrityksiä, jos tämä on ohjelman tavoitteiden mukaista.

•  EU:n ja Naton yhteinen julistus ja EU:n ja Naton yhteiset täytäntöönpanotoimet sekä alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kanssa tehtävän yhteistyön tarve olisi tarvittaessa otettava huomioon ohjelman toimissa samalla, kun kunnioitetaan jäsenvaltioiden ja unionin turvallisuus- ja puolustusetuja.

•  On taattava Euroopan puolustusviraston asianmukainen rooli koko ohjelman ajan ja noudatettava asianmukaisesti asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetusta (EU) N:o 182/2011.

•  EU:n rahoitusta ei pitäisi myöntää toimille, jotka liittyvät tiettyihin puolustustuotteisiin (joukkotuhoaseet ja niihin liittyvä taistelukärkiteknologia, kielletyt aseet ja ampumatarvikkeet sekä täysin autonomiset aseet, jotka mahdollistavat iskut ilman ihmisen toimintaa ja valvontaa). EU:n rahoitusta ei pitäisi myöntää puolustustuotteita (pienaseet ja kevyet aseet) koskeville toimille, jos toimet on suunnattu pääasiassa vientitarkoituksiin eli esimerkiksi, jos yksikään jäsenvaltio ei ole esittänyt vaatimusta kyseisen toimen toteuttamisesta.

•  Todellisuus on osoittanut, että kaikki omistusosuuksiin liittyvät tukikelpoisuusperusteet on vaikea panna täytäntöön alalla vallitsevien monimutkaisten järjestelyjen vuoksi.

•  Myöntämisperusteita olisi päivitettävä sitä mukaa kuin tavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita parannetaan.

TARKISTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a viite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ottavat huomioon erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 6 kohtaan ja 46 artiklaan sekä mainitun sopimuksen pöytäkirjaan N:o 10 perustuvan turvallisuutta ja puolustusta koskevissa asioissa tehtävän pysyvän rakenteellisen yhteistyön, josta 23 jäsenvaltiota sopi 13 päivänä marraskuuta 2017,

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytyssä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa täydentämään, vivuttamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä tehdä puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen Euroopan puolustusteollisuuden edistämiseksi. Se ehdotti erityisesti EU:n puolustusrahastoa, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan.

(1)  Komissio kuvaili 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytyssä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa Euroopan puolustusalan lukuisia rakenteellisia ongelmia, jotka vaikeuttavat kansallisten resurssien tehokasta käyttöä vaikuttavan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) edellyttämien puolustusvoimavarojen tarjoamiseksi. Komissio sitoutui siten täydentämään, vivuttamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä tehdä puolustusvoimavarojen kehittämistä ja hankkimista koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi, kilpailukykyisen ja innovatiivisen Euroopan puolustusteollisuuden edistämiseksi ja unionin teknologisen ja teollisen riippumattomuuden lisäämiseksi. Se ehdotti erityisesti EU:n puolustusrahastoa, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla. Rahaston olisi täydennettävä kansallisia puolustusmäärärahoja ja kannustettava jäsenvaltioita investoimaan enemmän puolustuksen alaan. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan. Kansallisia ohjelmia täydentävän rahaston avulla unionin pitäisi voida saada aikaan merkittävä vipuvaikutus kansallisiin investointeihin, jolloin laajennetaan jäsenvaltioiden ja niiden teollisuudenalojen välistä yhteistyötä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on siis tarpeen parantaa unionin tasolla jäsenvaltioiden ja yritysten yhteistyön institutionaalista kehystä puolustusalan teollisen kehittämisen alalla.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a)  Tehokkaiden eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden perustamisen kannalta sekä siksi, että tällä ohjelmalla olisi todellista vaikutusta, on ratkaisevan tärkeää, että keskeiset lakisääteiset edellytykset, erityisesti puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin 2009/81/EY täysimääräinen täytäntöönpano, täyttyvät.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin edistämiseksi. Ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, mukaan lukien kyberturvallisuus, tukemalla yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten käyttämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Ohjelman tarkoituksena on tukea kehittämisvaihetta, mikä helpottaisi puolustusalan tutkimustulosten käyttämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja. Ohjelmalla on määrä täydentää SEUT-sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia, mutta se ei koske puolustustuotteiden ja -teknologioiden tuotantoa.

(2)  Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin edistämiseksi ja Euroopan unionin strategisen ja teknologisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Ohjelman avulla olisi pyrittävä määrittämään ja panemaan täytäntöön vaiheittain yhteinen puolustuspolitiikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja kehittämään jäsenvaltioiden asevoimien tarvitsemia nykyaikaisia voimavaroja ja parantamaan niiden turvallisuutta. Tällä ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, mukaan lukien kyberturvallisuus, tukemalla yritysten, tutkimuskeskukset mukaan lukien, välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa, mikä johtaa suurempaan tehokkuuteen ja vähentää resurssien tuhlausta ja päällekkäisyyksiä puolustusalan markkinoilla. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten käyttämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Ohjelman tarkoituksena on tukea kehittämisvaihetta, mikä helpottaisi puolustusalan tutkimustulosten käyttämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja. Ohjelmalla sekä sen mahdollisella jatkajalla vuoden 2020 jälkeen sen muodosta riippumatta on määrä täydentää SEUT-sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia, mutta se ei koske puolustustuotteiden ja -teknologioiden tuotantoa.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Ohjelmalla on tarkoitus parantaa puolustusteollisuuden mittakaavaetujen hyödyntämistä, mikä tukisi yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä.

(3)  Ohjelmalla on tarkoitus parantaa puolustusteollisuuden mittakaavaetujen hyödyntämistä, mikä tukisi yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä, edistämällä yhdentyneempiä markkinoita, tekemällä investoinneista kannattavia ja välttämällä voimavarojen ja menojen päällekkäisyyttä. Joidenkin tutkimuksien mukaan unioni voisi säästää 25–100 miljardia euroa vuosittain tehostamalla puolustusalan yhteistyötä.

Perustelu

Yhtenä säädöksen päätavoitteista on vähentää tuhlausta jäsenvaltioiden puolustusmenoissa.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Ohjelma olisi toteutettava noudattaen täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/20126. Rahoitus voidaan myöntää erityisesti avustuksina. Tarvittaessa voidaan käyttää rahoitusvälineitä tai julkisia hankintoja.

(5)  Ohjelma olisi toteutettava noudattaen täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/20126. Rahoitus voidaan myöntää erityisesti avustuksina ja julkisina hankintoina tutkimuksien toteuttamiseksi. Myös rahoitusvälineitä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää tästä ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella, etenkin vuoden 2020 jälkeisen Euroopan puolustusrahaston voimavaraosiossa. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä komission olisi otettava käyttöön rahoitusvaroja seuraavaa ohjelmaa varten. Komission olisi aloitettava valmistelutoimet, arviointi ja asiaa koskevien ehdotuksien laatiminen mahdollisimman pian.

_________________

_________________

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

Perustelu

Julkisia hankintoja olisi käytettävä ainoastaan tutkimuksien toteuttamiseksi.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Alan erityispiirteiden vuoksi käytännössä yhtäkään yritysten välistä yhteistoimintahanketta ei käynnistetä, elleivät jäsenvaltiot ole ensin sopineet antavansa tukea tällaisille hankkeille. Määritettyään yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit unionin tasolla jäsenvaltiot yksilöivät ja yhtenäistävät sotilaalliset tarpeet ja määrittelevät hankkeen tekniset eritelmät ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset yhteistoiminta-aloitteet. Ne voivat myös nimetä projektipäällikön johtamaan yhteistoimintahankkeen kehittämistyötä.

(7)  Määritettyään yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit unionin tasolla voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla ja ottaen huomioon myös puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun sekä saavuttaakseen unionin tavoitetason, jonka neuvosto hyväksyi 14 päivänä marraskuuta 2016 antamissaan päätelmissä ja jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti 15 päivänä joulukuuta 2016, jäsenvaltiot yksilöivät ja yhtenäistävät sotilaalliset vaatimukset ja määrittelevät hankkeen tekniset eritelmät. Ne voivat myös nimetä projektipäällikön johtamaan yhteistoimintahankkeen kehittämistyötä.

Perustelu

Ohjelman on perustuttava olemassa oleviin menettelyihin, joilla yksilöidään yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Jos ohjelmasta tuettua toimea hallinnoi jäsenvaltioiden nimeämä projektipäällikkö, komission olisi ilmoitettava projektipäällikölle ennen kuin se suorittaa maksun tukikelpoisen toimen tuensaajalle, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että edunsaajat noudattavat määräaikoja.

(8)  Jos ohjelmasta tuettua toimea hallinnoi jäsenvaltioiden nimeämä projektipäällikkö, komission olisi kuultava projektipäällikköä toimen edistymisestä ennen kuin se suorittaa maksun tukikelpoisen toimen tuensaajalle, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että edunsaajat noudattavat määräaikoja.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Unionin rahoitustuen ei tulisi vaikuttaa tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin eikä jäsenvaltioille suotuun harkintavaltaan puolustustuotteiden vientipolitiikan harjoittamisessa. Unionin rahoitustuen ei tulisi vaikuttaa jäsenvaltioiden harjoittamaan puolustustuotteiden vientipolitiikkaan.

(9)  Unionin rahoitustuen ei tulisi vaikuttaa tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin eikä jäsenvaltioille suotuun harkintavaltaan puolustustuotteiden vientipolitiikan harjoittamisessa. Unionin rahoitustuki ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden harjoittamaan puolustustuotteiden vientipolitiikkaan, johon sovelletaan päätöstä 2008/944/YUTP.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Koska ohjelman tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä lieventämällä yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskiä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteiden ja -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat erityisesti yhteisten teknisten eritelmien määritteleminen, suunnittelu, prototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi sekä toteutettavuustutkimukset ja muut tukitoimenpiteet. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden päivittämistä.

(10)  Koska ohjelman tavoitteena on tukea vaiheittain tapahtuvaan yhteisen puolustuspolitiikan muotoilua ja unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä lieventämällä yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskiä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteiden ja -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat erityisesti yhteisten teknisten eritelmien määritteleminen, suunnittelu, prototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi sekä toteutettavuustutkimukset ja muut tukitoimenpiteet. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja eurooppalaisten puolustusteknologioiden päivittämistä.

Perustelu

Kyse on yhteisen puolustuspolitiikan vaiheittaisesta muotoilusta. Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistaminen Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman toimenpiteiden avulla on keino saavuttaa tämä yleinen tavoite.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Koska ohjelmalla pyritään etenkin parantamaan yritysten välistä yhteistyötä eri jäsenvaltioissa, toimeen olisi voitava myöntää ohjelmasta rahoitusta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet ainakin kahteen eri jäsenvaltioon.

(11)  Koska ohjelmalla pyritään etenkin parantamaan yritysten välistä yhteistyötä eri jäsenvaltioissa, toimeen olisi voitava myöntää ohjelmasta rahoitusta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet ainakin kolmeen eri jäsenvaltioon.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Vaikeudet yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisessa ovat usein haitanneet rajatylittävää yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen tai vähäisyys on lisännyt monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia kehittämisvaiheessa. Ohjelmasta myönnettävän unionin tuen ehtona olisi oltava yhteisistä teknisistä eritelmistä sopiminen. Ohjelmasta olisi voitava myöntää tukea myös toimiin, joilla pyritään vahvistamaan yhteinen määritelmä teknisille eritelmille.

(12)  Vaikeudet yhteentoimivuutta edistävistä yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisessa ovat usein haitanneet rajatylittävää yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen tai vähäisyys on lisännyt monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia kehittämisvaiheessa. Ohjelmasta myönnettävän unionin tuen ehtona olisi oltava yhteisistä teknisistä eritelmistä sopiminen. Ohjelmasta olisi voitava myöntää tukea myös toimiin, joilla pyritään vahvistamaan yhteinen määritelmä teknisille eritelmille.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Koska ohjelman tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tukea olisi voitava myöntää vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat sijoittautuneita unioniin ja jotka ovat jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaisten turvallisuusetujen suojeleminen, sellaisten infrastruktuurien, laitteiden, varojen ja resurssien, joita tuensaajat ja alihankkijat käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella.

(13)  Koska ohjelman tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, yhteistyön tehokkuutta ja puolustusteollisuuden yhdentymistä sekä tukea unionin strategista ja teknologista riippumattomuutta puolustusalalla, tukea olisi voitava myöntää vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat sijoittautuneita unioniin ja jotka ovat jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa ja välittömiä edunsaajia tai alihankkijoita. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaisten turvallisuusetujen suojeleminen, sellaisten infrastruktuurien, laitteiden, varojen ja resurssien, joita tuensaajat ja alihankkijat käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella eivätkä kolmannet maat, yritykset tai kolmansien maiden julkisyhteisöt saa valvoa tai rajoittaa niitä. Aineellisten, aineettomien ja henkilöresurssien pitäisi olla vapaasti käytettävissä ilman rajoituksia kolmansiin maihin nähden. Kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa oleva unioniin sijoittautunut yritys tai unionissa sijaitseva kolmannen maan yrityksen tytäryritys olisi tukikelpoinen, jos unionin tuki noudattaa täysimääräisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja ja jos ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot tekevät yritykselle turvallisuusselvityksen.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Kun tukikelpoiset toimet kehitetään unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä, tehostettu yhteistyö eri jäsenvaltioiden yritysten välillä voidaan varmistaa jatkuvasti, mikä puolestaan vaikuttaisi suoraan ohjelman tavoitteisiin. Tällaisiin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(14)  Kun tukikelpoiset toimet kehitetään unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön, josta 23 jäsenvaltion ulkoministerit ja puolustusministerit sopivat ja jonka ne allekirjoittivat 13 päivänä marraskuuta 2017, yhteydessä, tehostettu yhteistyö eri jäsenvaltioiden yritysten välillä voidaan varmistaa jatkuvasti, mikä puolestaan vaikuttaisi suoraan ohjelman tavoitteisiin. Tällaisiin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi vaikuttaa näihin etuihin ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimiin puolustusvoimavarojen prioriteetteihin. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu (CARD) ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tehostetun yhteistyön kautta. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös unionin turvallisuus- ja puolustusetujen mukaiset alueelliset tai kansainväliset yhteistyöaloitteet, kuten Natossa laaditut aloitteet.

(16)  Jäsenvaltioiden puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuusetujen kanssa, sellaisina kuin ne määritellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) yhteydessä. Sen perusteella olisi myös voitava ylläpitää ja kehittää jäsenvaltioiden puolustusteollisuuden osaamista ja taitotietoa ja edistettävä unionin teknologisen ja teollisen riippumattomuuden lujittamista. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi vaikuttaa näihin etuihin ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimiin puolustusvoimavarojen prioriteetteihin. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu (CARD) ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tehostetun yhteistyön kautta. Jäsenvaltioiden pysyvän rakenteellisen yhteistyön kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmia, jotka koostuvat konkreettisista toimista, olisi koordinoitava ohjelman kanssa. Tarvittaessa olisi otettava huomioon myös unionin turvallisuus- ja puolustusetujen mukaiset alueelliset tai kansainväliset voimavaroja koskevat yhteistyöaloitteet, kuten Natossa laaditut aloitteet, ja ne eivät saisi johtaa päällekkäisiin toimiin.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a)  Jäsenvaltiot työskentelevät yksin ja yhdessä miehittämättömien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten kehittämisen, tuotannon ja operatiivisen käytön parissa. Näiden järjestelmien operatiivinen käyttö käsittää iskujen suorittamisen sotilaallisiin kohteisiin. Tällaisten niin sotilaallisten kuin siviilijärjestelmienkin kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä on tuettu unionin varoin, ja suunnitelmissa on, että tämä jatkuu myös tulevaisuudessa, mahdollisesti tämänkin ohjelman alaisuudessa. Mikään tässä asetuksessa ei saisi estää sen mukaisesti kehitettyjen teknologioiden tai tuotteiden legitiimiä käyttöä.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita ja kysynnän ohjaamia. Näin ollen se, että jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian mahdollisesti koordinoidulla tavalla, olisi otettava huomioon myöntämisperusteissa.

(18)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita ja kysynnän ohjaamia, jotta yhtenäistetään eurooppalaista puolustusalan kysyntää. Näin ollen se, että jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian mahdollisesti koordinoidulla tavalla, olisi otettava huomioon myöntämisperusteissa.

Perustelu

On varmistettava, että ohjelmaa ei pidetä keinona edistää asevientiä (kilpailukyvyn välityksellä).

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen, joka on usein kaikkein kallein toimi kehittämisvaiheessa. Muiden toimien tukikelpoiset kustannukset olisi kuitenkin katettava kokonaisuudessaan kehittämisvaiheessa.

(19)  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 30 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, mukaan lukien osa toimen välillisistä kustannuksista asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 126 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen, joka on usein kaikkein kallein toimi kehittämisvaiheessa. Muiden toimien tukikelpoiset kustannukset olisi kuitenkin katettava kokonaisuudessaan kehittämisvaiheessa.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Koska unionin tuella pyritään parantamaan alan kilpailukykyä ja se koskee ainoastaan kehittämisvaihetta, komissiolla ei tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin. Tuensaajat määrittävät sovellettavan immateriaalioikeusjärjestelmän sopimuksella.

(20)  Koska unionin tuella pyritään parantamaan alan kilpailukykyä ja se koskee ainoastaan kehittämisvaihetta, unionilla ei tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin. Tuensaajat määrittävät sovellettavan immateriaalioikeusjärjestelmän sopimuksella. Kolmannet maat tai kolmansien maiden yhteisöt eivät saisi valvoa tai rajoittaa ohjelman mukaisesti rahoitusta saaneiden toimien tuloksia.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Komissio laatii monivuotisen työohjelma, joka vastaa ohjelman tavoitteita. Jäsenvaltioiden komitean, jäljempänä ’ohjelmakomitea’, olisi autettava komissiota työohjelman laatimisessa. Koska unioni tunnustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) koskevassa politiikassaan pk-yritykset unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon ja mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen ja että osa kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaiseen toimeen.

(21)  Komissio laatii monivuotisen työohjelman, joka vastaa ohjelman tavoitteita, erityisesti kilpailukykyä koskevaa tavoitetta. Asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitetun komitean, jäljempänä ’ohjelmakomitea’, olisi autettava komissiota työohjelman laatimisessa. Koska unioni tunnustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) koskevassa politiikassaan pk-yritykset unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten (mid-cap-yritykset) rooli ja niiden osallistuminen yli rajojen ja korostetaan sitä ja että vähintään 20 prosentin osuus kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaiseen toimeen.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)  Komission olisi ohjelman lopussa laadittava täytäntöönpanokertomus, jossa tarkastellaan rahoitustoimintoja rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Kyseisessä kertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun,

(25)  Komission olisi laadittava ensimmäisen täytäntöönpanovuoden loppuun mennessä välikertomus ja ohjelman lopussa täytäntöönpanokertomus. Kertomuksissa olisi analysoitava alan asiantuntemuksen ja puolustusvoimavarojen kehitystä sekä johdonmukaisuutta unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa ja rahoitustoimintoja rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Niissä olisi myös analysoitava ja edistettävä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin hankkeisiin sekä niiden osallistumista globaaliin arvoketjuun. Kertomuksiin olisi myös sisällyttävä tietoja tuensaajien alkuperästä.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(25 a)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ohjelman mahdollisimman laaja tunnetuksi tekeminen, jotta lisätään sen vaikuttavuutta ja parannetaan siten jäsenvaltioiden puolustusteollisuuden ja puolustusvoimavarojen kilpailukykyä.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelmalla on seuraavat tavoitteet:

Jotta voidaan vaiheittain muotoilla yhteinen puolustuspolitiikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti, edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja jäsenvaltioiden ja unionin toimintavapautta ja jotta voidaan yhdenmukaistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaatimukset operatiivisen kapasiteetin kanssa ja noudattaa jäsenvaltioiden sopimia yhteisiä puolustusvoimavarojen prioriteetteja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä, ohjelmalla on seuraavat tavoitteet:

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia edistetään tukemalla toimia niiden kehittämisvaiheessa;

a)  unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia edistetään unionissa ja saavutetaan teknologinen ja teollinen riippumattomuus tukemalla unionin alueella toteutettavia toimia puolustusteknologioiden tai -tuotteiden kehittämisvaiheessa;

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  yritysten, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, välistä yhteistyötä tuetaan ja vivutetaan kehitettäessä teknologioita tai tuotteita jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti;

b)  yritysten rajat ylittävää yhteistyötä tuetaan, vivutetaan ja tasoitetaan, mukaan lukien pienten ja keskisuurten yritysten sekä mid-cap-yritysten ja tutkimuskeskusten osallistumisen edistäminen puolustusteknologioiden tai -tuotteiden arvoketjuissa samalla, kun vältetään teolliseen osaamiseen liittyväpäällekkäisyys ja kansallisiin puolustusinvestointeihin kohdistuva syrjäyttämisvaikutus; tapauksen mukaan ja ottaen huomioon, että tarpeetonta päällekkäisyyttä olisi vältettävä, on otettava huomioon myös alueelliset tai kansainväliset yhteistyöaloitteet, kuten Natossa toteutettavat aloitteet, jotka palvelevat unionin turvallisuus- ja puolustusetuja;

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  puolustusalan tutkimustulosten käyttöä parannetaan sekä tutkimuksen ja kehittämisen välistä kuilua kavennetaan.

c)  puolustusalan tutkimustulosten käyttöä parannetaan ja siten kavennetaan tutkimuksen ja kehittämisen välistä kuilua kannustamalla tutkittujen tuotteiden ja teknologioiden tuotantoa ja tuetaan näin eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla, myös toteuttamalla tapauksen mukaan yhtenäistämistoimia;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)  edistetään yhteentoimivuutta ja parempaa standardointia, joita tarvitaan yhteistyöhankkeiden toteuttamiseksi ja teknisten eritelmien yhteisen määritelmän tukemiseksi.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Komissio vastaa unionin rahoitustuen täytäntöönpanosta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti joko suoraan tai välillisesti antamalla talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä mainitun asetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa luetelluille yhteisöille.

3.  Komissio vastaa unionin rahoitustuen täytäntöönpanosta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Jos jäsenvaltiot nimittävät projektipäällikön, komission on suoritettava maksu tukikelpoisille tuensaajille sen jälkeen, kun se on antanut asian tiedoksi projektipäällikölle.

4.  Jäsenvaltiot nimittävät projektipäällikön, joka seuraa sopimusta niiden puolesta ja ilmoittaa komissiolle, milloin on suoritettava maksu tukikelpoisille tuensaajille. Konsortion tukikelpoisten tuensaajien on nimitettävä oma projektipäällikkönsä, jonka on tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden nimittämän projektipäällikön kanssa.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelmasta tuetaan toimia, joita tuensaajat toteuttavat sellaisten toimien kehittämisvaiheessa, jotka koskevat joko uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämistä seuraaviin liittyen:

1.  Ohjelmasta tuetaan toimia, joita tuensaajat toteuttavat sellaisten toimien kehittämisvaiheessa, jotka koskevat joko uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämistä, jolloin saadaan aikaan todellista lisäarvoa unionin alueella seuraavasti:

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-a)  toteutettavuustutkimuksien kaltaiset tutkimukset ja muut liitännäistoimenpiteet;

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin taikka teknologian suunnittelu sekä sellaiset tekniset eritelmät, joihin tällainen suunnittelu on perustunut;

a)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin taikka teknologian suunnittelu sekä sellaiset tekniset eritelmät, joihin tällainen suunnittelu on perustunut, mihin voi sisältyä osittaisia testejä riskien vähentämiseksi teollisuus- tai tunnusomaisessa ympäristössä;

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  toteutettavuustutkimuksien kaltaiset tutkimukset ja muut liitännäistoimenpiteet.

f)  sellaisten teknologioiden tai varojen kehittäminen, jotka lisäävät tehokkuutta puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Toimet on toteutettava vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon. Sama yhteisö ei saa tosiasiallisesti käyttää suoraa eikä välillistä määräysvaltaa yrityksissä, jotka ovat tuensaajia, eivätkä yritykset saa olla toistensa määräysvallassa.

2.  Toimet on toteutettava vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon, ja niiden on oltava avoimia muissa jäsenvaltioissa sijaitseville muille yrityksille. Sama yhteisö ei saa tosiasiallisesti käyttää suoraa eikä välillistä määräysvaltaa yhdessäkään näistä kolmesta yrityksestä, jotka ovat tuensaajia, eivätkä yritykset saa olla toistensa määräysvallassa.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Kolmannet maat tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneet yhteisöt eivät saa missään olosuhteissa valvoa tämän ohjelman mukaisten toimien tuloksia.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Edellä 1 kohdan b–f alakohdassa määriteltyjen toimien on perustuttava yhteisiin teknisiin eritelmiin.

4.  Toimien, jotka on määritelty

 

a)  1 kohdan a alakohdassa, on perustuttava voimavaroja koskevaan yhteiseen vaatimukseen;

 

b)  1 kohdan a alakohdassa ja b–e alakohdassa, on perustuttava yhteisiin teknisiin eritelmiin, jotka edistävät yhteentoimivuutta.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b.  Tukikelpoisia eivät ole tuotteisiin liittyvät toimet, jotka koskevat joukkotuhoaseita ja niihin liittyviä taistelukärkiteknologioita, eivätkä tuotteisiin liittyvät toimet, jotka koskevat kiellettyjä aseita ja ampumatarvikkeita, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia aseita, kuten rypäleammukset ja niihin liittyvät näkökohdat rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti, jalkaväkimiinat ja niihin liittyvät näkökohdat jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen mukaisesti, polttoaseet, myös valkoinen fosfori, köyhdytettyä uraania sisältävät ammukset sekä täysin autonomiset aseet, jotka mahdollistavat iskut ilman ihmisen merkityksellistä valvontaa. Tukikelpoisia eivät ole tuotteisiin liittyvät toimet, jotka koskevat pienaseita ja kevyitä aseita, jos ne kehitetään pääasiassa vientitarkoituksiin eli esimerkiksi, jos yksikään jäsenvaltio ei ole esittänyt vaatimusta kyseisen toimen toteuttamisesta.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tuensaajien on oltava unioniin sijoittautuneita yrityksiä, joista jäsenvaltiot ja/tai jäsenvaltioiden kansalaiset omistavat yli 50 prosenttia ja jotka ovat niiden tosiasiallisessa määräysvallassa 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti joko suoraan tai yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä. Lisäksi kaikkien infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien, joita osallistujat, mukaan lukien alihankkijat ja muut kolmannet osapuolet, käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella koko toimen keston ajan.

1.  Tuensaajien ja niiden alihankkijoiden on oltava unioniin sijoittautuneita julkisia tai yksityisiä yrityksiä. Infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien, joita tuensaajat, mukaan lukien alihankkijat ja muut kolmannet osapuolet, käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella koko toimen keston tai tuotannon ajan. Kolmannet maat tai kolmansien maiden yhteisöt eivät saa valvoa tai rajoittaa näiden infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien käyttöä. Tuensaajiin lopullista määräysvaltaa käyttävän yrityksen päätoimipaikan olisi oltava unionissa.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, edellyttäen, että tämä ei ole ristiriidassa unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisesti, ja edellyttäen, että kyseisiä etuja suojataan riittävin suojatoimin, sovelletaan seuraavaa:

 

a)  Tuensaajat voivat käyttää tuotteita, varoja tai teknologioita, jotka eivät sijaitse unionissa, tilanteissa, joissa ei ole olemassa vastaavaa unionin vaihtoehtoa, edellyttäen, että tämä ei ole ristiriidassa unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa.

 

b)  Tuensaajat voivat toimia yhteistyössä unionin alueen ulkopuolelle sijoittautuneiden yritysten kanssa ohjelmasta rahoitettavissa toimissa. Kyseiset yritykset eivät voi saada rahoitusta ohjelmasta. Tuensaajien on suojattava ja säilytettävä pääsy kaikkiin toimesta johtuviin immateriaalioikeuksiin unionin alueen ulkopuolelle sijoittautuneilta yrityksiltä, kun se on tarpeen unionin ja jäsenvaltioiden strategisten etujen suojaamiseksi tässä asetuksessa, työohjelmassa ja ohjelman mukaisissa täytäntöönpanosäädöksissä tarkoitetulla tavalla.

 

c)  ETA:n jäsenvaltiossa sijaitseva pk-yritys voi olla alihankkija, jos se on elintärkeää hankkeen loppuunsaattamisen kannalta ja jos samaa tavaraa ja/tai palvelua ei voida hankkia jäsenvaltiossa sijaitsevalta pk-yritykseltä.

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.  Jos jokin toimitusketjun yhteisö alihankinnan tasosta riippumatta osallistuu prosessin kriittiseen osaan tai suureen määrään toimintaa, sen on täytettävä samat tukikelpoisuusperusteita kuin tuensaajien ja niiden alihankkijoiden.

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 c.  Jos ohjelmaan osallistuvan yrityksen tosiasiallisessa määräysvallassa tapahtuu muutos, kyseisen yrityksen olisi viipymättä ilmoitettava siitä komissiolle ja sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Yritykset, joilla on pankkitili, joko suoraan tai tytäryritysten tai osakkuusyritysten välityksellä, OECD:n tai unionin veroparatiiseiksi luokittelemilla oikeudenkäyttöalueilla, eivät ole voi saada rahoitusta.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b.  Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä Euroopan puolustusviraston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa varmistettava, että ohjelmaa koskevaa tietoa jaetaan asianmukaisesti niin, että pk-yritykset voivat saada ohjelmaan liittyvää tietoa.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jokaisen hakijan on vakuutettava kirjallisesti olevansa täysin tietoinen sovellettavista kansallista ja unionin lainsäädännöstä ja säännöksistä, jotka koskevat puolustusalan toimia, ja noudattavansa niitä.

Jokaisen konsortion jäsenen, joka haluaa osallistua toimeen, on vakuutettava kirjallisesti olevansa täysin tietoinen sovellettavista kansallista ja unionin lainsäädännöstä ja säännöksistä, jotka koskevat puolustusalan toimia, ja noudattavansa niitä, mukaan lukien sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistettu neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskeva yhteisön valvontajärjestelmästä sekä siihen liittyvä viennin valvontaa koskevasta kansallinen lainsäädäntö.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos unionin rahoitustuki myönnetään avustuksena, konsortion jäsenten, jotka haluavat osallistua toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka on yksilöitävä avustussopimuksessa. Koordinaattori toimii konsortion jäsenten välisenä pääasiallisena yhteyshenkilönä suhteissa komissioon tai asiasta vastaavaan rahoituselimeen, ellei avustussopimuksessa toisin määrätä tai jos avustussopimuksen mukaiset velvoitteet on jätetty täyttämättä.

1.  Jos unionin rahoitustuki myönnetään avustuksena, konsortion jäsenten, jotka haluavat osallistua toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka on yksilöitävä avustussopimuksessa. Koordinaattori toimii konsortion jäsenten välisenä pääasiallisena yhteyshenkilönä suhteissa komissioon tai asiasta vastaavaan rahoituselimeen, ellei avustussopimuksessa toisin määrätä tai jos avustussopimuksen mukaiset velvoitteet on jätetty täyttämättä. Koordinaattorin on raportoitava säännöllisesti unionin toimielimille rahoitettujen toimien edistymisestä.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Toimeen osallistuvien konsortion jäsenten on tehtävä sisäinen sopimus, jossa vahvistetaan niiden (avustussopimuksen mukaiset) oikeudet ja velvoitteet toimen toteuttamisen osalta, lukuun ottamatta työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä mainittuja asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

2.  Toimeen osallistuvien konsortion jäsenten on tehtävä sisäinen sopimus, jossa vahvistetaan niiden (avustussopimuksen mukaiset) oikeudet ja velvoitteet toimen toteuttamisen osalta, myös uusiin tuotteisiin liittyviä immateriaalioikeuksia koskeva kysymys, lukuun ottamatta työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä mainittuja asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

10 artikla

10 artikla

Myöntämisperusteet

Myöntämisperusteet

Rahoitettaviksi ehdotetut toimet on arvioitava seuraavin kumulatiivisin perustein:

Rahoitettaviksi ehdotetut toimet on arvioitava läpinäkyvästi, perustuen objektiivisiin ja mitattavissa oleviin muuttujiin sekä ottaen huomioon ohjelman yleisen tavoitteen ja erityisesti tavoitteen tukea, vivuttaa ja tasoittaa yritysten välistä rajat ylittävää yhteistyötä seuraavin perustein:

 

- a)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen turvaaminen puolustusteknologioita parantamalla ja sitä kautta tapahtuva jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien täytäntöönpanon edistäminen voimavarojen kehittämissuunnitelman tai puolustusalan koordinoidun vuotuisen tarkastelun yhteydessä ja tapauksen mukaan alueellisten ja kansainvälisten yhteistyösopimusten yhteydessä sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien täytäntöönpanoa; ja

a)  huippuosaaminen;

a)  huippuosaamisen, teollisuuden suorituskyvyn ja kilpailun edistäminen osoittamalla, että ehdotetulla työyllä saavutetaan mitattavissa olevia parannuksia ja huomattavia etuja verrattuna olemassa oleviin tuotteisiin tai teknologioihin, tai kun hankkeella pyritään kriittisen tai uraauurtavan teknologian kehittämiseen; ja

 

a a)  elinkelpoisuus, jonka tuensaajat todentavat etenkin osoittamalla, että tukikelpoisen toimen loput kustannukset katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla ja yksityisillä rahoituslähteillä; ja

b)  puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologian kehittämisen edistyminen ja sitä kautta tapahtuva unionin puolustusteknologian alan riippumattomuuden lisääntyminen; ja

b)  innovoinnin edistäminen erityisesti osoittamalla, että ehdotettuihin toimiin sisältyy uraauurtavia tai uusia konsepteja ja lähestymistapoja, uusia lupaavia tulevia teknologisia parannuksia tai sellaisten teknologioiden tai konseptien soveltamista, joita ei ole aiemmin sovellettu puolustusalalla, ja siten puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologian kehittämisen edistyminen ja unionin teollisen riippumattomuuden lisääntyminen suhteessa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) mukaisiin voimavaroja koskeviin vaatimuksiin;

 

b a)  teknisten eritelmien yhtenäistämisen edistäminen;

 

b b)  sellainen osuus toimen kokonaistalousarviosta, joka on tarkoitus kohdentaa siten, että siihen voivat osallistua lisäarvoa tuovat Euroopan unioniin sijoittautuneet pk-yritykset joko konsortion jäseninä tai alihankkijoina ja erityisesti sellaiset pk-yritykset, jotka eivät ole sijoittautuneet niihin jäsenvaltioihin, joihin konsortion yritykset ovat sijoittautuneet;

 

b c)  tehokkuuden lisääminen ja kustannusten vähentäminen eurooppalaisessa puolustusteollisuudessa päällekkäisyyttä vähentämällä;

 

b d)  lisääntynyt tai uusi rajat ylittävä yhteistyö;

c)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen turvaaminen puolustusteknologioita parantamalla ja sitä kautta tapahtuva jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien täytäntöönpanon edistyminen; ja

 

d)  elinkelpoisuus, jonka tuensaajat todentavat etenkin osoittamalla, että tukikelpoisen toimen loput kustannukset katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla; ja

 

e)  kun kyseessä ovat 6 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa kuvatut toimet, Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistyminen, jonka tuensaajat todentavat osoittamalla, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian koordinoidulla tavalla tarvittaessa yhteisin hankinnoin.

e)  kun kyseessä ovat 6 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa kuvatut toimet, Euroopan puolustusalan kilpailukyvyn tehostaminen ja kasvava yhdentyminen, jonka tuensaajat todentavat osoittamalla, että jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet tuottavansa ja hankkivansa yhdessä tai aikovansa koordinoidulla tavalla käyttää tai ylläpitää yhdessä valmista tuotetta tai teknologiaa tai omistaa sen yhdessä.

Komission tekstin c ja d alakohdasta on tullut parlamentin tarkistuksessa -a ja a a alakohta. Samalla -a ja a a alakohtaa on tarkistettu.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista silloin, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen. Kaikissa muissa tapauksissa tuki voi kattaa toimen kustannukset kokonaisuudessaan.

1.  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 30 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista silloin, kun toimi liittyy 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyihin prototyypin luomista koskeviin toimiin. Kaikissa muissa tapauksissa tuki voi kattaa toimen kustannukset kokonaisuudessaan.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Edellä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuensaajan toteuttamaan toimeen myönnettävää rahoitusosuutta voidaan korottaa 10 prosenttiyksiköllä.

2.  Edellä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuensaajan pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä toteuttamaan toimeen myönnettävää rahoitusosuutta voidaan korottaa 10 prosenttiyksiköllä.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Jos konsortio kehittää 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä toimea ja sitoutuu kohdentamaan vähintään viisi prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista unioniin sijoittautuneille pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille, toimeen myönnettävää rahoitusosuutta voidaan korottaa prosenttiyksiköiden määrällä, joka vastaa toimen kustannuksista niille kohdennettua prosenttiosuutta, mutta kuitenkin enintään 10 prosenttiyksiköllä. Tätä lisärahoitusosuutta voidaan korottaa prosenttiosuudella, joka on kaksinkertainen verrattuna toimen kustannuksista sellaisille pk-yrityksille kohdennettuun rahoitusosuuteen, jotka ovat sijoittautuneet muihin kuin niihin jäsenvaltioihin, joihin konsortion muut yritykset kuin pk-yritykset ovat sijoittautuneet.

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio ei omista toimesta saatavia tuotteita ja teknologioita eikä sillä ole mitään oikeutta vaatia toimesta johtuvia immateriaalioikeuksia.

Unioni ei omista toimesta saatavia tuotteita ja teknologioita eikä sillä ole mitään oikeutta vaatia toimesta johtuvia immateriaalioikeuksia.

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat.

2.  Työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat, rahoituksen tyyppi ja myönnetyt varat, mukaan lukien enimmäisrahoitusosuudet, jäsenvaltioiden sitoutuminen niiden täytäntöönpanon rahoittamiseen ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt tukikelpoisten toimien toivotut luokat, mukaan lukien tapauksen mukaan arviointimenetelmä, joka sisältää myöntämisperusteiden täyttämisen painotukset ja vähimmäisrajat.

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Työohjelmassa on varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen.

3.  Työohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää eurooppalaista yhteistyötä, on varmistettava, että asiaankuuluva vähintään 20 prosentin osuus kokonaisbudjetista varataan erityisiin toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten ja/tai mid-cap-yritysten osallistuminen yli rajojen; työohjelmassa on vahvistettava pk-yrityksille ja/tai mid-cap-yrityksille varattujen hankkeiden erityisluokka.

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio arvioi ehdotuspyynnön perusteella jätetyt ehdotukset riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella 10 artiklassa säädettyjä myöntämisperusteita noudattaen.

2.  Komissio arvioi ehdotuspyynnön perusteella jätetyt ehdotukset jäsenvaltioiden pyynnöstä validoitavien riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella 6, 7, 8, 9 ja 10 artiklassa säädettyjä tukikelpoisuus- ja myöntämisperusteita noudattaen. Ohjelman menestyminen edellyttää hallitusten (ainoina asiakkaina), teollisuudenalojen (pääasiallisina toimittajina) ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden välistä tiivistä yhteistyötä.

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirasto on kutsuttava tarkkailijaksi.

1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea, se koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana toimii komission edustaja. Euroopan puolustusvirasto on kutsuttava osallistumaan tarkkailijana. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto avustaa komitean työskentelyssä asiaankuuluvien rakenteidensa välityksellä.

Perustelu

Tarkoituksena on selventää, että Euroopan puolustusvirastolla olisi oltava komiteassa edustaja ja sananvaltaa mutta ei äänioikeutta. Sama koskee Euroopan ulkosuhdehallintoa. Tässä on otettu huomioon Euroopan puolustusviraston johtokunnan rakenne, jossa komissio ja puolustusvirasto vaihtavat rooleja.

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

Perustelu

Koska puolustus kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioille, komission olisi toimittava ainoastaan, kun ohjelmakomitea antaa myönteisen lausunnon.

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Unionin tulevien politiikkatoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden tukemiseksi komissio laatii jälkiarviointia koskevan kertomuksen ja lähettää sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseinen kertomus laaditaan jäsenvaltioille ja tärkeimpien sidosryhmille järjestettyjen kuulemisten tulosten perusteella, ja siinä arvioidaan etenkin edistystä 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisesti toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun.

2.  Unionin tulevien politiikkatoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden tukemiseksi komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja laativat jälkiarviointia koskevan kertomuksen ja lähettävät sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseinen kertomus laaditaan jäsenvaltioille ja tärkeimpien sidosryhmille järjestettyjen kuulemisten tulosten perusteella, ja siinä arvioidaan etenkin edistystä 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös rajat ylittävää osallistumista, mid-cap-yritysten osallistuminen mukaan lukien, ohjelman mukaisesti toteutettuihin hankkeisiin sekä mid-cap-yritysten osallistumista puolustusteknologioiden tai -tuotteiden arvoketjuihin. Lisäksi kertomukseen sisällytetään tietoja tuensaajien alkuperästä ja mahdollisuuksien mukaan syntyvien immateriaalioikeuksien jakamisesta.

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Komissio antaa ensimmäisen ohjelmavuoden loppuun mennessä välikertomuksen, johon sisältyy arvio ohjelman hallinnoinnista, toteutusasteesta, hankkeiden myöntämisen tuloksista, mukaan lukien pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistuminen ja niiden rajat ylittävän osallistumisen aste, sekä 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/12 190 artiklan mukaisesti myönnetystä rahoituksesta.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustaminen EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

Viiteasiakirjat

COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.6.2017

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

15.6.2017

Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat - ilmoitettu istunnossa (pvä)

5.10.2017

Valmistelija

 Nimitetty (pvä)

Ioan Mircea Paşcu

25.9.2017

Valiokuntakäsittely

11.10.2017

22.11.2017

14.12.2017

 

Hyväksytty (pvä)

23.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

15

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Brando Benifei, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Alex Mayer, David McAllister, Tamás Meszerics, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Kati Piri, Jozo Radoš, Michel Reimon, Sofia Sakorafa, Alyn Smith, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, László Tőkés, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Elisabetta Gardini, Ana Gomes, Andrzej Grzyb, Jo Leinen, Antonio López-Istúriz White, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Bodil Valero, Janusz Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pascal Durand, Jonás Fernández, Bogdan Brunon Wenta, Tiemo Wölken, Bogdan Andrzej Zdrojewski

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Ilhan Kyuchyuk, Javier Nart, Jozo Radoš, Ivo Vajgl

EFDD

Fabio Massimo Castaldo

PPE

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Elisabetta Gardini, Andrzej Grzyb, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Alojz Peterle, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, László Tőkés, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski

S&D

Francisco Assis, Brando Benifei, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Andi Cristea, Jonás Fernández, Knut Fleckenstein, Ana Gomes, Jo Leinen, Andrejs Mamikins, Alex Mayer, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Kati Piri, Janusz Zemke

15

-

EFDD

James Carver

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Miguel Urbán Crespo

NI

Georgios Epitideios, Janusz Korwin-Mikke

S&D

Eugen Freund, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Jakop Dalunde, Pascal Durand, Tamás Meszerics, Michel Reimon, Alyn Smith, Bodil Valero

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.1.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

(COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD))

Valmistelija (*): Esteban González Pons

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Nykypäivänä eurooppalaisten todellisena haasteena on säilyttää rajat turvallisina, sillä epävakaus ja konfliktit eivät ole lisääntyneet ainoastaan naapurustossamme, vaan kaikkialla maailmassa. Tämän olisi oltava osa pitkän aikavälin strategiaa, jonka avulla EU kykenee kohtaamaan huomisen haasteet ja suojelemaan kansalaisiaan. Kuten viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, emme voi jättää osaa tästä erittäin tärkeästä strategisesta tehtävästä perinteisille liittolaisillemme.

Teknologinen johtoasema on avain vahvan globaalin toimijan asemaan, mutta sitä ei pidä toteuttaa sosiaalipolitiikan kustannuksella, minkä vuoksi meidän olisi kannustettava yhteistyöhön jäsenvaltioiden puolustusalan investointien tulosten ja laadun maksimoimiseksi.

Kuten komissio toteaa, EU:ssa on 178 erilaista asejärjestelmää, kun Yhdysvalloissa niitä on 30. Euroopassa on enemmän helikopterivalmistajia kuin hallituksia, jotka niitä voisivat ostaa. Lisäksi huolimatta siitä, että EU käyttää puolet enemmän varoja kuin Yhdysvallat puolustukseen, emme ole puoliksikaan niin tehokkaita. Tämän yhteistyövajeen seuraukset ovat vakavia, sillä sen arvioidaan aiheuttavan vuosittain 25–100 miljardin euron kustannukset.

Valmistelija panee tyytyväisenä merkille Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman ensimmäisenä askeleena EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin parantamiseen sekä alkuna päällekkäisyyksien vähentämiseen ja mittakaavaetujen saavuttamiseen. Lisäksi valmistelija katsoo, että Euroopan parlamentin vaatimusten mukaisesti kyseisen ohjelman rahoittamiseksi on käytettävä uusia määrärahoja, jotta vältetään unionin nykyisten ohjelmien ja prioriteettien heikentäminen.

Ei pidä myöskään unohtaa, että puolustusalan tutkimus ja kehittäminen voisivat myös hyödyttää yhteiskuntaamme, sillä internet, GPS ja jopa aurinkolasit olivat aluksi sotilaallisiin tarkoituksiin tehtyjä keksintöjä.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytyssä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa täydentämään, vivuttamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä tehdä puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen Euroopan puolustusteollisuuden edistämiseksi. Se ehdotti erityisesti EU:n puolustusrahastoa, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan.

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytyssä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa täydentämään, vivuttamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä tehdä asianmukaisten ja riittävien puolustusvoimavarojen kehittämistä ja hankkimista koskevaa yhteistyötä, jotta se voi vastata turvallisuushaasteisiin sekä edistää kilpailukykyistä, läpinäkyvää, tehokasta ja innovatiivista Euroopan puolustusteollisuutta – millä varmistetaan kestävä toimitusketju, – ja lisätä unionin strategista omavaraisuutta sekä teknologista ja teollista riippumattomuutta. Se ehdotti erityisesti EU:n puolustusrahastoa, jolla vahvistettaisiin synergioita ja talousarvion tehokkuutta sekä välttämättömiä investointeja yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla. Rahastolla olisi täydennettävä tähän tarkoitettuja kansallisia määrärahoja, ja sen olisi kannustettava jäsenvaltioita investoimaan enemmän puolustusalaan ja unionin yhteisiin puolustusstrategioihin. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin edistämiseksi. Ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, mukaan lukien kyberturvallisuus, tukemalla yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten käyttämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Ohjelman tarkoituksena on tukea kehittämisvaihetta, mikä helpottaisi puolustusalan tutkimustulosten käyttämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja. Ohjelmalla on määrä täydentää SEUT-sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia, mutta se ei koske puolustustuotteiden ja -teknologioiden tuotantoa.

(2)  Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin edistämiseksi. Ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja unionin riippumattomuutta puolustus- ja turvallisuusalalla, mukaan lukien kyberturvallisuus, tukemalla yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja --teknologioiden kehittämisvaiheessa. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten käyttämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Ohjelman tarkoituksena on tukea kehittämisvaihetta, mikä helpottaisi puolustusalan tutkimustulosten käyttämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja. Ohjelmalla on määrä täydentää SEUT-sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia, mutta se ei koske puolustustuotteiden ja -teknologioiden tuotantoa.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Jotta ohjelmaa voidaan rahoittaa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, olisi tätä tarkoitusta varten korvamerkittävä 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Koska ohjelma on uusi hanke, sitä ei voitu ennakoida laadittaessa monivuotista rahoituskehystä 2014–20201 a, joten jotta vältetään kielteiset vaikutukset olemassa olevien monivuotisten ohjelmien rahoitukseen, kyseinen määrä olisi saatava yksinomaan kohdentamattomasta liikkumavarasta monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien mukaisesti ja/tai ottamalla käyttöön asiaankuuluvat monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyvät erityisvälineet. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä lopullinen määrä vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

 

______________________

 

1 a  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Ohjelma olisi toteutettava noudattaen täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/20126. Rahoitus voidaan myöntää erityisesti avustuksina. Tarvittaessa voidaan käyttää rahoitusvälineitä tai julkisia hankintoja.

(5)  Ohjelma olisi toteutettava noudattaen täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/20126. Rahoitus voidaan myöntää erityisesti avustuksina. Tarvittaessa voidaan käyttää rahoitusvälineitä tai julkisia hankintoja. Komission olisi harkittava mahdollisuutta hyödyntää paremmin vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja avustuksille (rahoitusvälineet ja julkiset hankinnat), jotta niistä tulee tässä ohjelmassa tärkeämpi rahoituslähde seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana.

_________________

_________________

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Koska ohjelman tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä lieventämällä yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskiä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteiden ja -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat erityisesti yhteisten teknisten eritelmien määritteleminen, suunnittelu, prototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi sekä toteutettavuustutkimukset ja muut tukitoimenpiteet. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden päivittämistä.

(10)  Koska ohjelman tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä lieventämällä yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskiä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteiden ja -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat erityisesti yhteisten teknisten eritelmien määritteleminen, suunnittelu, prototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi, immateriaalioikeuksien suojaaminen sekä toteutettavuustutkimukset ja muut tukitoimenpiteet. Tämä koskee myös olemassa olevien, jäsenvaltioiden unionissa kehittämien puolustustuotteiden ja -teknologioiden päivittämistä.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Jos yritysten konsortio haluaa osallistua ohjelman mukaiseen tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi, joka on pääasiallinen yhteyspiste konsortion ja komission välillä.

(15)  Jos yritysten konsortio haluaa osallistua ohjelman mukaiseen tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, rahoitusvälineenä tai julkisena hankintana, konsortion olisi nimettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi, joka on pääasiallinen yhteyspiste konsortion ja komission välillä.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi vaikuttaa näihin etuihin ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimiin puolustusvoimavarojen prioriteetteihin. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu (CARD) ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tehostetun yhteistyön kautta. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös unionin turvallisuus- ja puolustusetujen mukaiset alueelliset tai kansainväliset yhteistyöaloitteet, kuten Natossa laaditut aloitteet.

(16)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä edistämällä olisi voitava ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa ja tietotaitoa unionin puolustusteollisuudessa ja edistää sen teknologisen ja teollisen riippumattomuuden lujittamista. Sitä olisi myös edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi vaikuttaa näihin etuihin ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimiin puolustusvoimavarojen prioriteetteihin. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu (CARD) ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tehostetun yhteistyön kautta. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös unionin turvallisuus- ja puolustusetujen mukaiset alueelliset tai kansainväliset yhteistyöaloitteet, kuten Natossa laaditut aloitteet.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita ja kysynnän ohjaamia. Näin ollen se, että jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian mahdollisesti koordinoidulla tavalla, olisi otettava huomioon myöntämisperusteissa.

(18)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita ja kysynnän ohjaamia, myös kaksikäyttötekniikan osalta. Näin ollen se, että jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian mahdollisesti koordinoidulla tavalla, olisi otettava huomioon myöntämisperusteissa.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen, joka on usein kaikkein kallein toimi kehittämisvaiheessa. Muiden toimien tukikelpoiset kustannukset olisi kuitenkin katettava kokonaisuudessaan kehittämisvaiheessa.

(19)  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 20 prosenttia prototyypin luomiseen liittyvien toimien kokonaiskustannuksista. Muiden toimien tukikelpoiset kustannukset olisi kuitenkin katettava kokonaisuudessaan kehittämisvaiheessa.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Koska unionin tuella pyritään parantamaan alan kilpailukykyä ja se koskee ainoastaan kehittämisvaihetta, komissiolla ei tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin. Tuensaajat määrittävät sovellettavan immateriaalioikeusjärjestelmän sopimuksella.

(20)  Koska unionin tuella pyritään parantamaan alan kilpailukykyä ja se koskee ainoastaan kehittämisvaihetta, komissiolla ei tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin. Tuensaajat määrittävät sovellettavan immateriaalioikeusjärjestelmän sopimuksella kansallisen lain mukaisesti.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Komissio laatii monivuotisen työohjelma, joka vastaa ohjelman tavoitteita. Jäsenvaltioiden komitean, jäljempänä ’ohjelmakomitea’, olisi autettava komissiota työohjelman laatimisessa. Koska unioni tunnustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) koskevassa politiikassaan pk-yritykset unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon ja mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen ja että osa kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaiseen toimeen.

(21)  Komissio laatii monivuotisen työohjelma, joka vastaa ohjelman tavoitteita. Jäsenvaltioiden komitean, jäljempänä ’ohjelmakomitea’, olisi autettava komissiota työohjelman laatimisessa. Koska unioni tunnustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) koskevassa politiikassaan pk-yritykset unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon ja mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen ja että vähintään 20 prosentin suuruinen kiinteämääräinen osa kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaiseen toimeen.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 a)  Euroopan parlamentille olisi myönnettävä tarkkailijan asema jäsenvaltioiden komiteassa.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)  Komission olisi ohjelman lopussa laadittava täytäntöönpanokertomus, jossa tarkastellaan rahoitustoimintoja rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Kyseisessä kertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun,

(25)  Komission olisi ohjelman lopussa laadittava täytäntöönpanokertomus, jossa tarkastellaan rahoitustoimintoja rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Kyseisessä kertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun. Lisäksi komission olisi laadittava väliaikainen täytäntöönpanokertomus, jonka tulokset olisi toimitettava lainsäätäjien saataville hyvissä ajoin ennen puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman jatkamista koskevan säädöksen, joka on laadittava seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, lopullista hyväksymistä.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia edistetään tukemalla toimia niiden kehittämisvaiheessa;

a)  unionin teknologista ja teollista riippumattomuutta sekä sen puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia edistetään tukemalla toimia niiden kehittämisvaiheessa;

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  yritysten, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, välistä yhteistyötä tuetaan ja vivutetaan kehitettäessä teknologioita tai tuotteita jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti;

b)  yritysten, mukaan lukien pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset, välistä yhteistyötä tuetaan ja vivutetaan kehitettäessä teknologioita tai tuotteita jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti edistäen yhteensopivuutta, yhteentoimivuutta ja standardointia erityisesti määrittelemällä tähän liittyvät yhteiset tekniset erityispiirteet;

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelman toteuttamiselle kaudella 2019–2020 vahvistettu määrä on 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Ohjelman toteuttamiselle kaudella 2019–2020 vahvistettu määrä on 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina, joka olisi saatava yksinomaan kohdentamattomasta liikkumavarasta monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2014–2020 vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien mukaisesti ja/tai ottamalla käyttöön asiaankuuluvat monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyvät erityisvälineet.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tuensaajien on oltava unioniin sijoittautuneita yrityksiä, joista jäsenvaltiot ja/tai jäsenvaltioiden kansalaiset omistavat yli 50 prosenttia ja jotka ovat niiden tosiasiallisessa määräysvallassa 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti joko suoraan tai yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä. Lisäksi kaikkien infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien, joita osallistujat, mukaan lukien alihankkijat ja muut kolmannet osapuolet, käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella koko toimen keston ajan.

1.  Tuensaajien ja niiden alihankkijoiden on oltava unioniin sijoittautuneita yrityksiä, joista jäsenvaltiot ja/tai jäsenvaltioiden kansalaiset omistavat yli 50 prosenttia ja jotka ovat niiden tosiasiallisessa määräysvallassa 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti joko suoraan tai yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä. Lisäksi kaikkien infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien, joita osallistujat, mukaan lukien alihankkijat ja muut kolmannet osapuolet, käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava unionin alueella koko toimen keston ajan. Kolmannet maat tai kolmansien maiden yhteisöt eivät saa valvoa tai rajoittaa näiden infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien käyttöä.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos unionin rahoitustuki myönnetään avustuksena, konsortion jäsenten, jotka haluavat osallistua toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka on yksilöitävä avustussopimuksessa. Koordinaattori toimii konsortion jäsenten välisenä pääasiallisena yhteyshenkilönä suhteissa komissioon tai asiasta vastaavaan rahoituselimeen, ellei avustussopimuksessa toisin määrätä tai jos avustussopimuksen mukaiset velvoitteet on jätetty täyttämättä.

1.  Jos unionin rahoitustuki myönnetään avustuksena, konsortion jäsenten, jotka haluavat osallistua toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka on yksilöitävä avustussopimuksessa. Koordinaattori toimii konsortion jäsenten välisenä pääasiallisena yhteyshenkilönä suhteissa komissioon tai asiasta vastaavaan rahoituselimeen, ellei avustussopimuksessa toisin määrätä tai jos avustussopimuksen mukaiset velvoitteet on jätetty täyttämättä. Unionin rahoitustukea voidaan myöntää myös rahoitusvälineen tai julkisten hankintojen muodossa.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Rahoitettaviksi ehdotetut toimet on arvioitava seuraavin kumulatiivisin perustein:

Rahoitettaviksi ehdotetut toimet on arvioitava suhteessa 2 artiklassa määriteltyihin tavoitteisiin ja seuraavin kumulatiivisin perustein:

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  huippuosaaminen;

a)  teknologinen ja teollinen huippuosaaminen;

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  hankkeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden määrä; ja

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen turvaaminen puolustusteknologioita parantamalla ja sitä kautta tapahtuva jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien täytäntöönpanon edistyminen; ja

c)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen turvaaminen puolustusteknologioita parantamalla ja sitä kautta tapahtuva jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien täytäntöönpanon edistyminen osana voimavarojen kehittämissuunnitelmaa tai puolustusalan koordinoitua vuotuista tarkastelua; ja

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  delinkelpoisuus, jonka tuensaajat todentavat etenkin osoittamalla, että tukikelpoisen toimen loput kustannukset katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla; ja

d)  elinkelpoisuus, jonka tuensaajat todentavat etenkin osoittamalla, että tukikelpoisen toimen loput kustannukset katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla tai kehittyneiden teknologioiden kaksoiskäytön avulla; sekä

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat.

2.  Työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat ja vähintään yksi hankeluokka omistetaan erityisesti pk-yrityksille.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Työohjelmassa on varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen.

3.  Työohjelmassa on varmistettava, että vähintään 20 prosenttia kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan eri jäsenvaltioista peräisin olevien pk-yritysten välinen yhteistyö.

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio arvioi ehdotuspyynnön perusteella jätetyt ehdotukset riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella 10 artiklassa säädettyjä myöntämisperusteita noudattaen.

2.  Komissio arvioi ehdotuspyynnön perusteella jätetyt ehdotukset riippumattomien asiantuntijoiden, jotka ovat EU:n kansalaisia, avustuksella 10 artiklassa säädettyjä myöntämisperusteita noudattaen.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirasto on kutsuttava tarkkailijaksi.

1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirasto ja Euroopan parlamentti on kutsuttava osallistumaan tarkkailijoina.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio seuraa säännöllisesti ohjelman toteuttamista ja laatii vuosittain asetuksen 966/2012 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisen edistymistä koskevan kertomuksen. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

1.  Komissio seuraa ja arvioi säännöllisesti ohjelman toteuttamista ja laatii vuosittain asetuksen 966/2012 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisen edistymistä koskevan kertomuksen. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Unionin tulevien politiikkatoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden tukemiseksi komissio laatii jälkiarviointia koskevan kertomuksen ja lähettää sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseinen kertomus laaditaan jäsenvaltioille ja tärkeimpien sidosryhmille järjestettyjen kuulemisten tulosten perusteella, ja siinä arvioidaan etenkin edistystä 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisesti toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun.

2.  Unionin tulevien politiikkatoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden tukemiseksi komissio laatii jälkiarviointia koskevan kertomuksen ja lähettää sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseinen kertomus laaditaan jäsenvaltioille ja tärkeimpien sidosryhmille järjestettyjen kuulemisten tulosten perusteella, ja siinä arvioidaan etenkin edistystä 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisesti toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun. Lisäksi siinä arvioidaan vaikutusta ohjelmasta tukea saavaan asevientiin.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Komissio antaa tarvittaessa hyvissä ajoin ennen tämän ohjelman päättymistä puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman jatkamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, joka sisältää asianmukaisen rahoituksen uuden monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti. Ennen asianomaisen säädöksen lopullista hyväksymistä lainsäätäjillä on oltava käytettävissään komission tätä tarkoitusta varten laatiman väliaikaisen täytäntöönpanokertomuksen tulokset.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Ohjelmasta rahoitetaan yhteisöjä, jotka noudattavat sovellettavaa Euroopan unionin lainsäädäntöä sekä kansainvälisellä ja unionin tasolla hyväksyttyjä standardeja ja jotka eivät näin ollen anna tämän asetuksen mukaista tukea hankkeille, jotka edistävät rahanpesua, terrorismin rahoittamista sekä veropetoksia ja veronkiertoa.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustaminen EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

Viiteasiakirjat

COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.6.2017

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

15.6.2017

Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat - ilmoitettu istunnossa (pvä)

5.10.2017

Valmistelija

 Nimitetty (pvä)

Esteban González Pons

14.7.2017

Hyväksytty (pvä)

24.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

10

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, John Howarth, Zbigniew Kuźmiuk, Siegfried Mureşan, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Răzvan Popa, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Monika Vana, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Xabier Benito Ziluaga, Ivana Maletić, Stanisław Ożóg, Ivan Štefanec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa Estaràs Ferragut, Heidi Hautala, Dietmar Köster, Monika Smolková

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

23

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Gérard Deprez

ECR

Zbigniew Kuźmiuk, Stanisław Ożóg

PPE

Rosa Estaràs Ferragut, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Ivana Maletić, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Ivan Štefanec, Patricija Šulin, Inese Vaidere

S&D

Eider Gardiazabal Rubial, Răzvan Popa, Manuel dos Santos, Monika Smolková, Isabelle Thomas

VERTS/ALE

Indrek Tarand

10

-

ENF

André Elissen

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Liadh Ní Riada

NI

Eleftherios Synadinos

S&D

Jens Geier, John Howarth, Dietmar Köster, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Heidi Hautala, Monika Vana

1

0

ECR

Richard Ashworth

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.1.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

(COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD))

Valmistelija: Anneleen Van Bossuyt

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotuksen tausta

Marraskuussa 2016 hyväksytty komission Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma sai kannatusta Eurooppa-neuvostossa, joka kehotti komissiota tekemään ehdotuksia vuoden 2017 alkupuoliskolla. Yksi toimintasuunnitelman keskeisistä ehdotuksista koskee EU:n puolustusrahaston perustamista. Rahastolla olisi tarkoitus tukea investointeja puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahastossa olisi näin ollen kaksi erillistä osiota, jotka kuitenkin täydentävät toisiaan, eli tutkimus- ja voimavaraosio.

Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelmaa koskeva ehdotus kuuluu voimavaraosioon. Sen tarkoituksena on parantaa Euroopan puolustusteollisuuden innovointikapasiteettia ja kilpailukykyä 1. tammikuuta 2019 ja 31. joulukuuta 2020 välisellä kaudella.

Komission ehdotuksen mukaan tuensaajien on oltava unioniin sijoittautuneita yrityksiä; unioni antaisi rahoitustukea pääasiassa avustuksina; tukikelpoiset toimet olisi toteutettava vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon; EU:n enimmäisrahoitusosuus on 20 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen; tuensaajille, jotka toteuttavat toimen pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) puitteissa, voidaan myöntää suurempi rahoitusosuus; ohjelman talousarvioksi ehdotetaan 500:aa miljoonaa euroa. Ehdotukseen asetukseksi sisältyy unionin puolustusteollisuuteen liittyviä toimenpiteitä, ja komissio käyttää ehdotuksen oikeusperustana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklaa (teollisuuspolitiikka).

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelijan kanta

Valmistelija suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti komission ehdotukseen. Vaikka ensisijaisena tavoitteena on parantaa puolustusteollisuuden kilpailukykyä, myös sisämarkkinoilla, tällainen väline voi olla hyödyllinen. Olemassa olevat sisämarkkinavälineet tarjoavat ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja saavuttaa mittakaavaetuja, mutta puolustusmateriaalimarkkinat ovat silti edelleen hyvin hajanaiset. Sen vuoksi valmistelija on vakuuttunut siitä, että lisätoimenpiteillä, kuten kohdennetulla EU:n rahoituksella, voitaisiin käynnistää useita sellaisia kehityshankkeita, jotka muuten jäisivät käynnistämättä, ja luoda perusta eurooppalaisten markkinoiden asteittaiselle integroinnille tällä alalla.

Samanaikaisesti ja siinä määrin kuin käytetään EU:n varoja, valmistelijan mielestä on tärkeää, että riippumatta puolustusalan erityispiirteistä ohjelmassa taataan mahdollisimman laaja läpinäkyvyys ja ohjelma pidetään mahdollisimman avoimena.

Näin ollen valmistelija katsoo, että ehdotukseen voidaan tehdä monia parannuksia, ja pyrkii tarkistuksillaan seuraaviin asioihin:

•  Lisätään yritysten vaadittu osallistumismäärä kolmesta kahdeksaan ja jäsenvaltioiden kahdesta kuuteen. Komission ehdottamat osallistumisvaatimukset asettavat kynnysarvon varsin matalalle, jolloin unionin tukea ei voida asianmukaisesti perustella. Rahoitetuilla hankkeilla olisi käytännössä edistettävä eurooppalaista yhteistyötä, ja tämä voidaan saavuttaa ainoastaan silloin, jos osallistumisen kynnysarvoa nostetaan.

•  Kytketään ohjelman tavoitteet tiiviimmin myöntämisperusteisiin sekä arviointi-/raportointivaatimuksiin.

•  Selvennetään jäsenvaltioiden yhteisten hankintojen myöntämisperustetta, jotta on selvää, missä määrin sovelletaan puolustusalan hankintoja koskevaa direktiiviä 2009/81/EY.

•  Sallitaan tarvittaessa kolmanteen maahan sijoittautuneiden yritysten osallistuminen edellyttäen, että siitä määrätään työohjelmassa. Siten myös sellaiset tärkeät hankkeet voivat olla tukikelpoisia, joilla edistetään ohjelman tavoitteita ja joihin tarvitaan kolmansien maiden yrityksiä. Immateriaalioikeuksiin voidaan tältä osin suhtautua varovaisemmin.

•  Sallitaan poikkeuksellisissa ja perustelluissa tapauksissa jonkin verran joustavuutta osallistujien määrän, tyypin ja sijoittautumispaikan osalta (vaikka lähtökohtaisesti vaatimuksena olisi oltava eurooppalaisten yritysten yhteistyön lisääminen).

•  Edistetään yhteistyön lisäämistä (osallistujien ja jäsenvaltioiden suuri määrä) ja pk-yritysten huomattavaa osallistumista lisäämällä asiaan liittyviä myöntämisperusteita.

•  Supistetaan muiden toimien kuin prototyypin luomisen enimmäisrahoitusosuutta 50 prosenttiin ja kasvatetaan sitä pk-yritysten toteuttamien toimien osalta 100 prosenttiin.

•  Poistetaan ylimääräinen rahoitustuki (10 prosenttia) pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeilta, jotta varmistetaan syrjimättömyys ja edistetään uusien jäsenvaltioiden yhteistyötä.

•  Vaaditaan laatimaan tästä kaksivuotisesta ohjelmasta vuotuinen arviointi ja kertomus, etenkin koska sitä pidetään seuraavan monivuotisen ohjelman pilottiversiona ja koska ehdotuksesta ei ole laadittu kattavaa vaikutustenarviointia.

•  Supistetaan ohjelman talousarviota 500 miljoonasta eurosta 355 miljoonaan euroon. Komission mukaan 145 miljoonaa euroa otetaan käyttöön menestyksekkäästä Verkkojen Eurooppa -välineestä, josta investoidaan muun muassa digitalisaatiota tukeviin kriittisiin toimiin.

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytyssä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa täydentämään, vivuttamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä tehdä puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen Euroopan puolustusteollisuuden edistämiseksi. Se ehdotti erityisesti EU:n puolustusrahastoa, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan.

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytyssä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa täydentämään, vivuttamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä tehdä puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen Euroopan puolustusteollisuuden edistämiseksi ja luomaan Eurooppaan entistä integroidummat puolustusmateriaalimarkkinat, joilla pyritään tyydyttämään jäsenvaltioiden erilaiset turvallisuustarpeet samanaikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Se ehdotti erityisesti EU:n puolustusrahastoa, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan. Rahaston olisi täydennettävä kansallisia puolustusmäärärahoja, ja sen olisi rohkaistava jäsenvaltioita investoimaan enemmän puolustusalaan.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin edistämiseksi. Ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, mukaan lukien kyberturvallisuus, tukemalla yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten käyttämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Ohjelman tarkoituksena on tukea kehittämisvaihetta, mikä helpottaisi puolustusalan tutkimustulosten käyttämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja. Ohjelmalla on määrä täydentää SEUT-sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia, mutta se ei koske puolustustuotteiden ja -teknologioiden tuotantoa.

(2)  Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, olisi perustettava unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin edistämiseksi ja unionin strategisen omavaraisuuden vahvistamiseksi puolustusalalla. Ohjelmalla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja suorituskykyä, mukaan lukien kyberpuolustusala, kun otetaan huomioon kyberhyökkäysten nopeuden kehittyneisyyden lisääntyminen, tukemalla yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Tutkimus- ja teknologiavaihetta seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten käyttämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn. Ohjelman tarkoituksena on tukea kehittämisvaihetta, mikä helpottaisi puolustusalan tutkimustulosten käyttämistä sekä auttaisi kaventamaan tutkimuksen ja tuotannon välistä kuilua ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja. Ohjelmalla on määrä täydentää SEUT-sopimuksen 182 artiklan mukaisesti toteutettavia toimia, mutta se ei koske puolustustuotteiden ja -teknologioiden tuotantoa.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Ohjelmalla on tarkoitus parantaa puolustusteollisuuden mittakaavaetujen hyödyntämistä, mikä tukisi yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä.

(3)  Euroopan puolustusmarkkinoiden hajanaisuus ja jäsenvaltioiden puolustusalan yhteistyöhankkeiden vähäinen määrä johtavat voimavarojen ja menojen tarpeettomaan päällekkäisyyteen. Ohjelmalla on tarkoitus parantaa puolustusteollisuuden mittakaavaetujen hyödyntämistä ja tehostaa puolustusalan sisämarkkinoita, mikä tukisi yritysten välistä yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä sekä päätoimeksisaajien että toimittajien tasolla tehtävää yritysten välistä yhteistyötä, jossa määritetään yhteisesti sovittuja voimavaravaatimuksia ja korjataan yhteistoimivuutta ja teknologiaa koskevat puutteet. Näin voitaisiin myös parantaa sisämarkkinoiden tehokkuutta puolustusalalla, mikä tarkoittaisi viime kädessä parempaa vastinetta jäsenvaltioiden varoille.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Määrärahojen osoittaminen ohjelmalle ei saisi vaikuttaa kielteisesti niiden ohjelmien täytäntöönpanoon, joista uudelleen kohdennettavat määrärahat otetaan, joten ohjelma olisi rahoitettava pääasiassa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta, maksumäärärahojen kokonaisliikkumavarasta sekä joustovälineestä.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Unionin strategisen riippumattomuuden lisäämistä koskevan tavoitteen mukaisesti tarjottaessa ohjelmasta unionin rahoitustukea jäsenvaltioille, jotka aikovat hankkia Euroopan markkinoilla saatavilla olevia tuotteita tai teknologioita, etusijalle olisi asetettava ohjelman avulla kehitetyt tuotteet ja teknologiat.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Alan erityispiirteiden vuoksi käytännössä yhtäkään yritysten välistä yhteistoimintahanketta ei käynnistetä, elleivät jäsenvaltiot ole ensin sopineet antavansa tukea tällaisille hankkeille. Määritettyään yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit unionin tasolla jäsenvaltiot yksilöivät ja yhtenäistävät sotilaalliset tarpeet ja määrittelevät hankkeen tekniset eritelmät ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset yhteistoiminta-aloitteet. Ne voivat myös nimetä projektipäällikön johtamaan yhteistoimintahankkeen kehittämistyötä.

(7)  Alan erityispiirteiden vuoksi käytännössä yhtäkään yritysten välistä yhteistoimintahanketta ei käynnistetä, elleivät jäsenvaltiot ole ensin sopineet antavansa tukea tällaisille hankkeille. Määritettyään yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa unionin tasolla jäsenvaltiot yksilöivät ja yhtenäistävät puolustustarpeet ja määrittelevät hankkeen tekniset eritelmät ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset yhteistoiminta-aloitteet.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Koska ohjelman tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä lieventämällä yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskiä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteiden ja -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat erityisesti yhteisten teknisten eritelmien määritteleminen, suunnittelu, prototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi sekä toteutettavuustutkimukset ja muut tukitoimenpiteet. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden päivittämistä.

(10)  Koska ohjelman tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja yhdentymistä ja jäsenvaltioiden yhteistyötä kantamalla osa yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskistä, ohjelmasta olisi voitava rahoittaa puolustustuotteiden ja -teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, joita ovat erityisesti yhteisten teknisten eritelmien ja standardien määritteleminen, suunnittelu, prototyypin luominen, testaaminen, hyväksyminen, sertifiointi sekä toteutettavuustutkimukset ja muut tukitoimenpiteet. Tähän olisi sisällyttävä myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden huomattava kehittäminen.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Koska ohjelmalla pyritään etenkin parantamaan yritysten välistä yhteistyötä eri jäsenvaltioissa, toimeen olisi voitava myöntää ohjelmasta rahoitusta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet ainakin kahteen eri jäsenvaltioon.

(11)  Koska ohjelmalla pyritään etenkin parantamaan julkisten tai yksityisten yritysten välistä yhteistyötä eri jäsenvaltioissa, toimeen olisi voitava myöntää ohjelmasta rahoitusta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet ainakin kolmeen eri jäsenvaltioon.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Vaikeudet yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisessa ovat usein haitanneet rajatylittävää yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen tai vähäisyys on lisännyt monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia kehittämisvaiheessa. Ohjelmasta myönnettävän unionin tuen ehtona olisi oltava yhteisistä teknisistä eritelmistä sopiminen. Ohjelmasta olisi voitava myöntää tukea myös toimiin, joilla pyritään vahvistamaan yhteinen määritelmä teknisille eritelmille.

(12)  Vaikeudet yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa ja yhteentoimivuuden edistämisessä ovat usein haitanneet rajatylittävää yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä. Yhteisten teknisten eritelmien tai standardien puuttuminen tai vähäisyys on lisännyt monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia kehittämisvaiheessa. Ohjelmasta myönnettävän unionin tuen ensisijaisena ehtona olisi oltava yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopiminen. Ohjelmasta olisi voitava myöntää tukea myös toimiin, joilla pyritään vahvistamaan yhteinen määritelmä teknisille eritelmille tai standardeille.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Koska ohjelman tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tukea olisi voitava myöntää vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat sijoittautuneita unioniin ja jotka ovat jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten tosiasiallisessa määräysvallassa. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaisten turvallisuusetujen suojeleminen, sellaisten infrastruktuurien, laitteiden, varojen ja resurssien, joita tuensaajat ja alihankkijat käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella.

(13)  Koska ohjelman tavoitteena on parantaa yhteistyön tehokkuutta ja unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja vahvistaa unionin strategisen puolustuksen omavaraisuutta, taloudellista tukea olisi voitava myöntää vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat sijoittautuneita unioniin ja joiden operatiivinen hallintorakenne toimii unionissa. Myös kolmansiin maihin sijoittautuneiden yritysten olisi voitava osallistua hankkeisiin tekemällä yhteistyötä edunsaajien kanssa, jos ne ovat sijoittautuneet johonkin työohjelmassa yksilöityyn kolmanteen maahan. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaisten puolustus- ja turvallisuusetujen suojeleminen, sellaisten infrastruktuurien, laitteiden ja varojen, joita tuensaajat ja alihankkijat käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, eivät saisi sijaita kolmansien maiden alueella. Tuensaajat ja näiden alihankkijat eivät periaatteessa saisi olla kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa siinä mielessä kuin määräysvalta mielletään esimerkiksi kilpailupolitiikassa.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Kun tukikelpoiset toimet kehitetään unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä, tehostettu yhteistyö eri jäsenvaltioiden yritysten välillä voidaan varmistaa jatkuvasti, mikä puolestaan vaikuttaisi suoraan ohjelman tavoitteisiin. Tällaisiin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(14)  Kun tukikelpoiset toimet kehitetään unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä, tehostettu yhteistyö eri jäsenvaltioiden yritysten välillä voidaan varmistaa jatkuvasti, mikä puolestaan vaikuttaisi tehokkaasti ohjelman tavoitteisiin. Tällaisiin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi vaikuttaa näihin etuihin ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimiin puolustusvoimavarojen prioriteetteihin. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu (CARD) ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tehostetun yhteistyön kautta. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös unionin turvallisuus- ja puolustusetujen mukaiset alueelliset tai kansainväliset yhteistyöaloitteet, kuten Natossa laaditut aloitteet.

(16)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknistä kehitystä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuusetujen kanssa ja kansainvälisen oikeuden mukainen. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi vaikuttaa näihin etuihin ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimiin puolustusvoimavarojen prioriteetteihin. Yhteiset puolustusvoimavarojen prioriteetit yksilöidään unionissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman avulla. Komissio korosti 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta tarvetta maksimoida siviili- ja sotilasalan synergiat erityisesti avaruuspolitiikan, kyberturvallisuuden, kyberpuolustuksen ja meriturvallisuuden aloilla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu (CARD) ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tehostetun yhteistyön kautta. Tarvittaessa olisi otettava huomioon myös unionin turvallisuus- ja puolustusetujen mukaiset alueelliset tai kansainväliset yhteistyöaloitteet, kuten Natossa laaditut aloitteet.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita ja kysynnän ohjaamia. Näin ollen se, että jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian mahdollisesti koordinoidulla tavalla, olisi otettava huomioon myöntämisperusteissa.

(18)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita ja kysynnän ohjaamia. Näin ollen se, että jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet kehittämään, tuottamaan tai hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian mahdollisesti koordinoidulla tavalla, olisi otettava huomioon myöntämisperusteissa. Kaikissa tapauksissa olisi noudatettava täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY1 a vaatimuksia, mukaan lukien avoimuus- ja syrjimättömyysperiaatteet, ja poikkeuksia olisi sallittava vain kyseisen direktiivin tiukkojen ehtojen puitteissa.

 

___________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen, joka on usein kaikkein kallein toimi kehittämisvaiheessa. Muiden toimien tukikelpoiset kustannukset olisi kuitenkin katettava kokonaisuudessaan kehittämisvaiheessa.

(19)  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi oltava enintään 50 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen, joka on usein kaikkein kallein toimi kehittämisvaiheessa. Unionin olisi kuitenkin katettava muiden toimien tukikelpoisista kustannuksista enintään 75 prosenttia kehittämisvaiheessa ja 100 prosenttia pk-yritysten toteuttamien toimien osalta.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a)  Yksi este sille, että Euroopan puolustusteollisuudesta tulisi entistä kilpailukykyisempi ja markkinavetoisempi, on se, että joissain tapauksissa jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset päättävät hankkia uusia puolustustuotteita ilman asianmukaista julkisia hankintoja koskevaa menettelyä salatakseen hankittuja tuotteita koskevia tietoja, jopa tapauksissa, joissa siihen ei ole juurikaan tai lainkaan syytä. Ohjelman yhteydessä olisi siis analysoitava tällaiset tilanteet ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla Euroopan puolustusteollisuudesta voidaan tehdä kilpailukykyisempi ja markkinavetoisempi ilman ohjelmalle koituvia lisäkustannuksia.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Komissio laatii monivuotisen työohjelma, joka vastaa ohjelman tavoitteita. Jäsenvaltioiden komitean, jäljempänä ’ohjelmakomitea’, olisi autettava komissiota työohjelman laatimisessa. Koska unioni tunnustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) koskevassa politiikassaan pk-yritykset unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon ja mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen ja että osa kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaiseen toimeen.

(21)  Komissio laatii kaksivuotisen työohjelman, joka vastaa ohjelman tavoitteita. Jäsenvaltioiden komitean, jäljempänä ’ohjelmakomitea’, olisi autettava komissiota työohjelman laatimisessa. Koska unioni tunnustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) koskevassa politiikassaan pk-yritykset unionin talouskasvun, innovoinnin, työllistämisen ja sosiaalisen integraation avaintekijäksi ja koska tuettavat toimet edellyttävät yleensä valtioiden välistä yhteistyötä, on tärkeää, että työohjelmassa otetaan huomioon ja mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen ja että osa kokonaistalousarviosta kohdennetaan tällaiseen toimeen, koska pk-yritykset ovat keskeinen osa Euroopan puolustusteollista perustaa ja arvoketjua. Samalla ne ovat kaikkein haavoittuvaisin osa puolustusalan toimitusketjua uusiin investointeihin tarvittavan uuden pääoman saannin osalta.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)  Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyödyksi, sille annetaan tarkkailijan asema jäsenvaltioiden komiteassa. Myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava jäsenvaltioiden komiteaan.

(22)  Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyödyksi, sille annetaan tarkkailijan asema ohjelmakomiteassa. Myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava ohjelmakomiteaan.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)  Komission olisi ohjelman lopussa laadittava täytäntöönpanokertomus, jossa tarkastellaan rahoitustoimintoja rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Kyseisessä kertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun.

(25)  Komission olisi ohjelman kunkin vuoden lopussa laadittava täytäntöönpano- ja arviointikertomus, jossa tarkastellaan ja arvioidaan rahoitustoimintoja rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja vaikutusten kannalta. Kyseisessä kertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun. Jos pk-yritysten osallistuminen katsotaan vähäiseksi, komission olisi tutkittava syitä tähän tilanteeseen ja ehdotettava viipymättä asianmukaisia uusia toimenpiteitä, jotta pk-yritysten osallistumista voidaan lisätä.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia edistetään tukemalla toimia niiden kehittämisvaiheessa;

a)  unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia edistetään tukemalla rajat ylittäviä toimia niiden kehittämisvaiheessa;

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  yritysten, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, välistä yhteistyötä tuetaan ja vivutetaan kehitettäessä teknologioita tai tuotteita jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti;

b)  jäsenvaltioiden ja yritysten välistä rajat ylittävää yhteistyötä lisätään, tuetaan ja vivutetaan, jotta voidaan tukea integroituja toimia puolustusalan sisämarkkinoilla, mukaan lukien pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen, kehitettäessä teknologioita tai tuotteita jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti, mukaan lukien kyberpuolustuksen voimavarojen ja kyberturvallisuusratkaisujen kehittäminen puolustusteollisuudelle, ja jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja edistää yhteentoimivuutta ja standardointia;

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  puolustusalan tutkimustulosten käyttöä parannetaan sekä tutkimuksen ja kehittämisen välistä kuilua kavennetaan.

c)  puolustusalan tutkimustulosten käyttöä parannetaan sekä tutkimuksen ja kehittämisen välistä kuilua kavennetaan jäsenvaltioiden yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti unionissa;

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)  unionin strategista puolustusalan omavaraisuutta edistetään tukemalla itsenäisen ja yhtenäistetyn Euroopan puolustusteollisuuden kasvua sisämarkkinoilla ja toimitusvarmuus taataan.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c b)  puolustusalan työntekijöiden uusien taitojen kehittämistä ja hankkimista tuetaan.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Ohjelman toteuttamiselle kaudella 2019–2020 vahvistettu määrä on 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Ohjelman toteuttamiselle kaudella 2019–2020 vahvistettu määrä on 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina, joka olisi saatava kohdentamattomasta liikkumavarasta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien mukaisesti ja käyttäen erityisesti maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa, maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa ja joustovälinettä.

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelmasta tuetaan toimia, joita tuensaajat toteuttavat sellaisten toimien kehittämisvaiheessa, jotka koskevat joko uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämistä seuraaviin liittyen:

1.  Ohjelmassa kartoitetaan ja siitä tuetaan toimia, joita tuensaajat toteuttavat sellaisten toimien kehittämisvaiheessa, jotka koskevat joko uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden huomattavaa kehittämistä seuraaviin liittyen:

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin taikka teknologian suunnittelu sekä sellaiset tekniset eritelmät, joihin tällainen suunnittelu on perustunut;

a)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin taikka teknologian suunnittelu sekä sellaiset tekniset eritelmät tai standardit, joihin tällainen suunnittelu on perustunut;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Toimet on toteutettava vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon. Sama yhteisö ei saa tosiasiallisesti käyttää suoraa eikä välillistä määräysvaltaa yrityksissä, jotka ovat tuensaajia, eivätkä yritykset saa olla toistensa määräysvallassa.

2.  Toimet on toteutettava vähintään kolmen sellaisen yrityksen yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon. Sama yhteisö ei saa tosiasiallisesti käyttää suoraa eikä välillistä määräysvaltaa yrityksissä, jotka ovat tuensaajia tai niiden toimiin osallistuvia alihankkijoita, eivätkä yritykset saa olla toistensa määräysvallassa.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Edellä 1 kohdan b–f alakohdassa määriteltyjen toimien on perustuttava yhteisiin teknisiin eritelmiin.

4.  Edellä 1 kohdan b–f alakohdassa määriteltyjen toimien on perustuttava yhteisiin teknisiin eritelmiin tai standardeihin, joilla edistetään yhteentoimivuutta.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tuensaajien on oltava unioniin sijoittautuneita yrityksiä, joista jäsenvaltiot ja/tai jäsenvaltioiden kansalaiset omistavat yli 50 prosenttia ja jotka ovat niiden tosiasiallisessa määräysvallassa 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti joko suoraan tai yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä. Lisäksi kaikkien infrastruktuurien, välineiden, varojen ja resurssien, joita osallistujat, mukaan lukien alihankkijat ja muut kolmannet osapuolet, käyttävät ohjelmasta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella koko toimen keston ajan.

1.  Tuensaajien ja niiden alihankkijoiden on oltava unioniin sijoittautuneita julkisia tai yksityisiä yrityksiä ja niiden operatiivisen hallintorakenteen on oltava unionissa. Kaikkien infrastruktuurien, välineiden ja varojen, joita edunsaajat, mukaan lukien alihankkijat ja muut kolmannet osapuolet, käyttävät ohjelmasta rahoitettuja toimia varten, on sijaittava jäsenvaltioiden alueella koko toimen keston ajan.

 

Tuensaajat ja näiden alihankkijat eivät saa olla kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

7 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

7 a artikla

 

Osallistumista koskevat lisäehdot

 

1. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa työohjelmassa voidaan tarvittaessa toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan määrittää lisäehtoja, jotka koskevat muun muassa osallistujien määrää, tyyppiä ja sijoittautumispaikkaa.

 

2. Tuensaajat voivat soveltuvin osin tehdä yhteistyötä työohjelmassa yksilöityyn kolmanteen maahan sijoittautuneiden yritysten kanssa.

 

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu yhteistyö edellyttää, että tällaisilla yrityksillä on tarvittavaa asiantuntemusta tukikelpoisesta toimesta.

 

Kolmansien maiden tai kolmansiin maihin sijoittuneiden yhteisöjen määräysvallassa oleva yritys voi tehdä yhteistyötä toimen edunsaajien kanssa, jos jäsenvaltio, jossa yritys sijaitsee, tarjoaa tehokkaiden kansallisten menettelyjen tai sopimusjärjestelyjen mukaiset riittävät vakuudet siitä, että kyseisen yrityksen toimeen osallistuminen ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja sellaisina kuin ne esitetään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä SEU-sopimuksen V luvun mukaisesti.

 

Naton jäsenvaltiot ovat aina tukeen oikeutettuja 2 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa sovellettaessa.

 

3. Tukikelpoisten toimien on oltava sellaisten tehtävien mukaisia, joilla huolehditaan SEU-sopimuksen 42 artiklassa tarkoitetusta rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologian kehittämisen edistyminen ja sitä kautta tapahtuva unionin puolustusteknologian alan riippumattomuuden lisääntyminen; sekä

b)  puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologian kehittämisen edistyminen sekä puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistamisen edistäminen;

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen turvaaminen puolustusteknologioita parantamalla ja sitä kautta tapahtuva jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien täytäntöönpanon edistyminen; sekä

c)  yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) turvaaminen puolustusteknologioita parantamalla ja sitä kautta tapahtuva jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien ja tarvittaessa alueellisesti tai kansainvälisesti sovittujen puolustusvoimavarojen prioriteettien täytäntöönpanon edistyminen;

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  elinkelpoisuus, jonka tuensaajat todentavat etenkin osoittamalla, että tukikelpoisen toimen loput kustannukset katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla; ja

d)  elinkelpoisuus, jonka tuensaajat todentavat etenkin osoittamalla, että tukikelpoisen toimen loput kustannukset katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla;

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  kun kyseessä ovat 6 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa kuvatut toimet, Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistyminen, jonka tuensaajat todentavat osoittamalla, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tuottamaan ja hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian koordinoidulla tavalla tarvittaessa yhteisin hankinnoin.

e)  kun kyseessä ovat 6 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa kuvatut toimet, Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistyminen ja Euroopan puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistuminen, jonka tuensaajat todentavat osoittamalla, että jäsenvaltiot ovat puolustus- ja turvallisuusalan hankintoja koskevan direktiivin 2009/81/EY mukaisesti sitoutuneet kehittämään, tuottamaan tai hankkimaan yhdessä valmiin tuotteen tai teknologian koordinoidulla tavalla tarvittaessa yhteisin hankinnoin.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

e a)  lisäarvoa tuovien unioniin sijoittautuneiden pk-yritysten konkreettinen osallistuminen joko konsortion jäseninä tai alihankkijoina ja erityisesti sellaisten pk-yritysten osallistuminen, jotka eivät ole sijoittautuneet niihin jäsenvaltioihin, joihin konsortion muut yritykset ovat sijoittautuneet;

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – e b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

e b)  lisääntynyt tai uusi rajat ylittävä yhteistyö.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista silloin, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen. Kaikissa muissa tapauksissa tuki voi kattaa toimen kustannukset kokonaisuudessaan.

1.  Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista silloin, kun toimi liittyy prototyypin luomiseen, kuten säädetään 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa. Kaikissa muissa 6 artiklan 1 kohdan a ja c–e b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuki saa olla enintään 75 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista ja 100 prosenttia pk-yritysten toteuttamien toimien osalta.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Jos konsortio aikoo osoittaa vähintään 10 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista pk-yrityksille, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin kuin konsortioon kuuluvat yritykset, konsortiolle myönnettävää rahoitusosuutta voidaan korottaa vielä 10 prosenttiyksiköllä.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio ei omista toimesta saatavia tuotteita ja teknologioita eikä sillä ole mitään oikeutta vaatia toimesta johtuvia immateriaalioikeuksia.

Komissio ei omista toimesta saatavia tuotteita ja teknologioita eikä sillä ole mitään oikeutta vaatia toimesta johtuvia immateriaalioikeuksia. Tämän EU:n rahaston tuella kehitettyihin tai valmistettuihin teknologiatuotteisiin ei voida soveltaa teknologiansiirtoa tai immateriaalioikeutta Euroopan unionin ulkopuolisen kolmannen valtion tai sellaisen talouden toimijan eduksi, joka ei ole jonkin unionin jäsenvaltion määräysvallassa.

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä monivuotisen työohjelman koko ohjelman keston ajaksi. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Kyseisen työohjelman on vastattava 2 artiklassa asetettuja tavoitteita.

1.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä kaksivuotisen työohjelman koko ohjelman keston ajaksi. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat.

2.  Työohjelmassa vahvistetaan yksityiskohtaisesti ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden luokat ja niiden suora yhteys 2 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin.

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Työohjelmassa on varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen.

3.  Työohjelmassa on varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen, ja perustana saattaa olla erityinen hankeluokka, jossa keskitytään pk-yritysten osallistumiseen yli rajojen.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Työohjelmassa on 7 a artiklan soveltamiseksi eriteltävä kaikki kolmannet maat, joihin tuensaajien kanssa yhteistyötä tekevät yritykset voivat sijoittautua.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Seuranta ja raportointi

Seuranta, arviointi ja raportointi

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio seuraa säännöllisesti ohjelman toteuttamista ja laatii vuosittain asetuksen 966/2012 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisen edistymistä koskevan kertomuksen. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

1.  Komissio seuraa ja arvioi säännöllisesti ohjelman toteuttamista ja laatii vuosittain asetuksen 966/2012 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisen edistymistä koskevan kertomuksen. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Unionin tulevien politiikkatoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden tukemiseksi komissio laatii jälkiarviointia koskevan kertomuksen ja lähettää sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseinen kertomus laaditaan jäsenvaltioille ja tärkeimpien sidosryhmille järjestettyjen kuulemisten tulosten perusteella, ja siinä arvioidaan etenkin edistystä 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös pk-yritysten rajat ylittävää osallistumista ohjelman mukaisesti toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun.

2.  Unionin tulevien politiikkatoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden tukemiseksi komissio laatii vuosittain arviointia koskevia kertomuksia ja lähettää ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseiset kertomukset laaditaan jäsenvaltioille ja tärkeimpien sidosryhmille järjestettyjen kuulemisten tulosten perusteella, ja siinä arvioidaan erityisesti edistystä 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, samalla kun tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen täytäntöönpanon, tulosten, kustannusten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Kertomuksissa analysoidaan myös 10 artiklassa vahvistettuja myöntämisperusteita ja annetaan asiaa koskevia tietoja, mukaan lukien tiedot pk-yritysten ja pienten mid cap -yritysten osallistumisesta toteutettuihin hankkeisiin ja globaaliin arvoketjuun.

 

Kertomuksissa on myös oltava tietoja syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

Viiteasiakirjat

COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.6.2017

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

15.6.2017

Valmistelija

 Nimitetty (pvä)

Anneleen Van Bossuyt

12.7.2017

Valiokuntakäsittely

21.11.2017

4.12.2017

 

 

Hyväksytty (pvä)

23.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Dita Charanzová, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Morten Løkkegaard, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Nosheena Mobarik, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Philipp Albrecht, Edward Czesak, Roberta Metsola, Dariusz Rosati, Adam Szejnfeld, Josef Weidenholzer, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Tim Aker

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28

+

ALDE

EFDD

PPE

 

 

S&D

 

 

Verts/ALE

Dita Charanzová, Morten Løkkegaard, Jasenko Selimovic

Marco Zullo

Pascal Arimont, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Philippe Juvin, Javi López, Eva Maydell, Roberta Metsola, Dariusz Rosati, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Adam Szejnfeld, Mihai Ţurcanu

Nicola Danti, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Marlene Mizzi, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Josef Weidenholzer

Jan Philipp Albrecht, Igor Šoltes

8

-

ECR

EFDD

ENF

S&D

Edward Czesak, Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Anneleen Van Bossuyt

Tim Aker, Robert Jarosław Iwaszkiewicz

Mylène Troszczynski

Kerstin Westphal

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustaminen EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi

Viiteasiakirjat

COM(2017)0294 – C8-0180/2017 – 2017/0125(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

7.6.2017

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.6.2017

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

15.6.2017

BUDG

15.6.2017

IMCO

15.6.2017

 

Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

5.10.2017

BUDG

5.10.2017

 

 

Esittelijä(t)

 Nimitetty (pvä)

Françoise Grossetête

6.7.2017

 

 

 

Valiokuntakäsittely

27.11.2017

11.1.2018

 

 

Hyväksytty (pvä)

21.2.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

12

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, András Gyürk, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Cornelia Ernst, Gerben-Jan Gerbrandy, Françoise Grossetête, Janusz Korwin-Mikke, Werner Langen, Florent Marcellesi, Dominique Riquet, Davor Škrlec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jan Keller, Stanisław Ożóg

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

26.2.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

49

+

ALDE

Fredrick Federley, Gerben-Jan Gerbrandy, Morten Helveg Petersen, Dominique Riquet, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski, Stanisław Ożóg, Evžen Tošenovský

EFDD

Dario Tamburrano

ENF

Angelo Ciocca, Barbara Kappel

PPE

Bendt Bendtsen, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Nadine Morano, Angelika Niebler, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Hermann Winkler, Anna Záborská

S&D

Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Adam Gierek, Theresa Griffin, Eva Kaili, Jan Keller, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Dan Nica, Miroslav Poche, Kathleen Van Brempt, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

12

-

EFDD

Jonathan Bullock

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Cornelia Ernst, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis

NI

Janusz Korwin-Mikke

S&D

Martina Werner

VERTS/ALE

Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Florent Marcellesi, Davor Škrlec, Claude Turmes

2

0

ENF

Christelle Lechevalier

S&D

Patrizia Toia

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 6. maaliskuuta 2018Oikeudellinen huomautus