Menettely : 2016/0379(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0042/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0042/2018

Keskustelut :

PV 25/03/2019 - 16
CRE 25/03/2019 - 16

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0227

MIETINTÖ     ***I
PDF 1493kWORD 265k
27.2.2018
PE 597.757v02-00 A8-0042/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu)

(COM(2016)0861 – C8-0492/2016 – 2016/0379(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Krišjānis Kariņš

(Uudelleenlaatiminen – työjärjestyksen 104 artikla)

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 LIITE: OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION OIKEUDELLISISTA YKSIKÖISTÄ KOOSTUVAN NEUVOA-ANTAVAN RYHMÄN LAUSUNTO
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu)

(COM(2016)0861 – C8-0492/2016 – 2016/0379(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0861),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0492/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Tšekin tasavallan edustajainhuoneen, Saksan liittopäivien, Saksan liittoneuvoston, Espanjan parlamentin, Ranskan senaatin, Unkarin parlamentin, Itävallan liittoneuvoston, Puolan Sejmin, Puolan senaatin, Romanian edustajainhuoneen ja Romanian senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 31. toukokuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2017 annetun alueiden komitean lausunnon(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 104, 59, 39 ja 40 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0042/2018),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan komission ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Sähköasiakkaat olivat aiemmin pelkästään passiivisia ja ostivat usein sähköä säännellyin hinnoin, joilla ei ollut minkäänlaista suoraa suhdetta markkinoihin. Tulevaisuudessa asiakkaille on annettava mahdollisuus osallistua täysimääräisesti markkinoille tasapuolisin edellytyksin muiden markkinaosapuolten kanssa. Jotta uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kasvavat osuudet voitaisiin syöttää verkkoon, tulevassa sähköjärjestelmässä olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia joustomahdollisuuksia, etenkin kysyntäjoustoa ja varastointia. Sähköjärjestelmän on edistettävä myös energiatehokkuutta, jotta todellinen hiilestä irtautuminen voidaan saavuttaa alhaisimmin kustannuksin.

(5)  Sähköasiakkaat olivat aiemmin pelkästään passiivisia ja ostivat usein sähköä säännellyin hinnoin, joilla ei ollut minkäänlaista suoraa suhdetta markkinoihin. Tulevaisuudessa asiakkaille on annettava mahdollisuus osallistua täysimääräisesti markkinoille tasapuolisin edellytyksin muiden markkinaosapuolten kanssa ja hallita omaa sähkönkulutustaan. Jotta uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kasvavat osuudet voitaisiin syöttää verkkoon, tulevassa sähköjärjestelmässä olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia joustomahdollisuuksia, etenkin kysyntäpuolen ratkaisuja ja varastointia sekä digitalisointia integroimalla innovatiivista teknologiaa sähköjärjestelmään. Sähköjärjestelmän on edistettävä myös energiatehokkuutta, jotta todellinen hiilestä irtautuminen voidaan saavuttaa alhaisimmin kustannuksin. Sähkön sisämarkkinoiden aikaansaaminen uusiutuvan energian tehokkaalla integroinnilla voi edistää investointeja pitkällä aikavälillä ja auttaa saavuttamaan energiaunionin tavoitteet ja vuodelle 2030 asetetut ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevat tavoitteet.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Lyhyen aikavälin markkinat parantavat likviditeettiä ja lisäävät kilpailua antamalla useammille resursseille, etenkin joustavammille resursseille, mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti markkinoille. Toimiva niukkuuteen perustuva hinnoittelu kannustaa markkinaosapuolia olemaan käytettävissä silloin kuin markkinat sitä eniten tarvitsevat ja varmistaa, että ne voivat kattaa kustannuksensa tukkumarkkinoilla. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että hallinnolliset ja implisiittiset hintakatot poistetaan niin pitkälle kuin mahdollista, jotta niukkuuteen perustuvat hinnat voivat nousta toimittamatta jääneen sähkön arvoon saakka. Kun lyhyen aikavälin markkinat ja niukkuuteen perustuva hinnoittelu on nivottu täydellisesti osaksi markkinoiden rakennetta, ne edistävät muiden toimitusvarmuuden takaamiseen liittyvien toimenpiteiden, kuten kapasiteettimekanismien, poistamista käytöstä. Samaan aikaan tukkumarkkinoilla sovellettavan hintakatottoman niukkuuteen perustuvan hinnoittelun ei pitäisi vaarantaa loppukäyttäjien ja erityisesti kotitalouksien ja pk-yritysten mahdollisuutta nauttia luotettavista ja vakaista hinnoista.

(10)  Lyhyen aikavälin markkinat parantavat likviditeettiä ja lisäävät kilpailua antamalla useammille resursseille, etenkin joustavammille resursseille, mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti markkinoille. Toimiva niukkuuteen perustuva hinnoittelu kannustaa markkinaosapuolia reagoimaan markkinasignaaleihin ja olemaan käytettävissä silloin kuin markkinat sitä eniten tarvitsevat ja varmistaa, että ne voivat kattaa kustannuksensa tukkumarkkinoilla. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että hallinnolliset ja implisiittiset hintakatot poistetaan, jotta mahdollistetaan niukkuuteen perustuva hinnoittelu. Kun lyhyen aikavälin markkinat ja niukkuuteen perustuva hinnoittelu on nivottu täydellisesti osaksi markkinoiden rakennetta, ne edistävät muiden toimitusvarmuuden takaamiseen liittyvien markkinoita vääristävien toimenpiteiden, kuten kapasiteettimekanismien, poistamista käytöstä. Samaan aikaan tukkumarkkinoilla sovellettavan hintakatottoman niukkuuteen perustuvan hinnoittelun ei pitäisi vaarantaa loppukäyttäjien ja erityisesti kotitalouksien, pk-yritysten ja teollisten kuluttajien mahdollisuutta nauttia luotettavista ja vakaista hinnoista.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Todellisen kilpailun kehittyminen sähkön sisämarkkinoilla edellyttää syrjimättömiä ja avoimia maksuja verkon käytöstä, siirtoverkon yhdysjohdot mukaan luettuina. Näiden johtojen käytettävissä olevan kapasiteetin olisi oltava niin suuri kuin turvatun verkkotoiminnan turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen on mahdollista.

(12)  Todellisen kilpailun kehittyminen sähkön sisämarkkinoilla edellyttää syrjimättömiä, avoimia ja asianmukaisia maksuja verkon käytöstä, siirtoverkon yhdysjohdot mukaan luettuina. Näiden johtojen käytettävissä olevan kapasiteetin olisi oltava niin suuri kuin turvatun verkkotoiminnan turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen on mahdollista.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)  Sähkö-ENTSOn olisi tehtävä unionin tasolla resurssien keskipitkän ja pitkän aikavälin luotettava riittävyysarviointi, joka luo objektiivisen pohjan riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden arvioinnille. Resurssien riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden, joihin vastataan kapasiteettimekanismien avulla, olisi perustuttava EU:n tason arviointiin.

(26)  Sähkö-ENTSOn olisi kehitettävä menetelmä unionin tasolla tehtävälle resurssien pitkän aikavälin luotettavalle riittävyysarvioinnille, joka luo objektiivisen pohjan riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden arvioinnille unionin, alueiden ja jäsenvaltioiden sekä tarjousalueen tasolla. Resurssien riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden, joihin vastataan kapasiteettimekanismien avulla, olisi perustuttava EU:n tason arviointiin. Kapasiteettimekanismeja olisi sallittava vain, jos sähkö-ENTSOn toteuttamassa unionin tason resurssien riittävyysarvioinnissa on havaittu riittävyyteen liittyviä huolenaiheita tai jos komissiolta on saatu myönteinen päätös täytäntöönpanosuunnitelmasta.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)  Tässä asetuksessa esitetyllä resurssien keskipitkän ja pitkän aikavälin (seuraavista 10 vuodesta seuraavaan vuoteen) riittävyysarvioinnilla on eri tarkoitus kuin [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 9 artiklassa esitetyillä kausittaisilla näkymillä (seuraavat kuusi kuukautta). Keskipitkän ja pitkän aikavälin arviointeja käytetään pääasiassa kapasiteettimekanismien tarpeellisuuden arviointiin, kun taas kausittaisia näkymiä käytetään varoittamaan seuraavien kuuden kuukauden aikana mahdollisesti esiintyvistä riskeistä, jotka todennäköisesti johtavat sähkön toimitustilanteen merkittävään heikentymiseen. Myös alueelliset käyttökeskukset tekevät sähkön siirtoverkkojen käyttöä koskevassa EU:n lainsäädännössä määriteltyjä alueellisia riittävyysarviointeja. Nämä ovat verkon käyttötoiminnassa käytettäviä erittäin lyhyen aikavälin riittävyysarviointeja (seuraavasta viikosta seuraavaan päivään).

(27)  Tässä asetuksessa esitetyllä resurssien pitkän aikavälin (seuraavista 10 vuodesta seuraavaan vuoteen) riittävyysarviointimetodologialla on eri tarkoitus kuin [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 9 artiklassa esitetyillä kausittaisilla näkymillä (seuraavat kuusi kuukautta). Keskipitkän ja pitkän aikavälin arviointeja käytetään pääasiassa riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden tunnistamiseen, kun taas kausittaisia näkymiä käytetään varoittamaan seuraavien kuuden kuukauden aikana mahdollisesti esiintyvistä lyhyen aikavälin riskeistä, jotka todennäköisesti johtavat sähkön toimitustilanteen merkittävään heikentymiseen. Myös alueelliset koordinointikeskukset tekevät sähkön siirtoverkkojen käyttöä koskevassa EU:n lainsäädännössä määriteltyjä alueellisia riittävyysarviointeja. Nämä ovat verkon käyttötoiminnassa käytettäviä erittäin lyhyen aikavälin riittävyysarviointeja (seuraavasta viikosta seuraavaan päivään).

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 a)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kapasiteettimekanismeja vasta viimeisenä keinona, jos riittävyyteen liittyviä huolenaiheita ei voida käsitellä poistamalla olemassa olevia markkinoiden vääristymiä. Ennen sähkömarkkinoilla toimivan ja siten markkinoita vääristävän kapasiteettimekanismin käyttöönottoa jäsenvaltioiden olisi arvioitava, riittäisivätkö strategiset reservit niiden riittävyysongelmien ratkaisemiseen. Strategiset reservit ovat vähemmän vääristäviä, koska niitä käytetään vain markkinoiden ulkopuolella ja vain sellaisissa harvinaisissa tapauksissa, joissa markkinoiden selvitys ei enää onnistu. Strategisten reservien avulla voidaan välttää taloudelliset seuraukset markkinaoperaattoreille, jotka eivät kykene täyttämään tasevastuitaan ja joille koituu siten maksettavaksi merkittäviä kuluja.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)  Olisi laadittava yksityiskohtaiset säännöt, jotka helpottavat tehokasta rajat ylittävää osallistumista muihin kapasiteettimekanismeihin kuin reservijärjestelmiin. Siirtoverkonhaltijoiden rajojen eri puolilla olisi helpotettava asiasta kiinnostuneiden tuottajien osallistumista kapasiteettimekanismeihin muissa jäsenvaltioissa. Siksi niiden olisi laskettava kapasiteetit, joihin saakka rajat ylittävä osallistuminen olisi mahdollista, mahdollistettava osallistuminen ja tarkastettava kapasiteetin käytettävyys. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi valvottava rajat ylittävien sääntöjen noudattamista jäsenvaltioissa.

(31)  Tässä asetuksessa olisi laadittava yksityiskohtaiset säännöt, jotka helpottavat tehokasta rajat ylittävää osallistumista muihin kapasiteettimekanismeihin kuin strategisiin reserveihin. Siirtoverkonhaltijoiden rajojen eri puolilla olisi helpotettava asiasta kiinnostuneiden tuottajien osallistumista kapasiteettimekanismeihin muissa jäsenvaltioissa. Siksi niiden olisi laskettava kapasiteetit, joihin saakka rajat ylittävä osallistuminen olisi mahdollista, mahdollistettava osallistuminen ja tarkastettava kapasiteetin käytettävyys. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi valvottava rajat ylittävien sääntöjen noudattamista jäsenvaltioissa.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisten käyttökeskusten olisi toteutettava tehtäviä, joiden toteuttaminen alueellisella tasolla tuo lisäarvoa kansallisen tason toimiin verrattuna. Alueellisten käyttökeskusten tehtäviin olisi sisällyttävä alueellisten käyttövarmuuskoordinaattoreiden toteuttamat tehtävät sekä verkon käyttöön, markkinoiden toimintaan ja riskeihin varautumiseen liittyvät lisätehtävät. Alueellisten käyttökeskusten tehtäviin ei pitäisi kuulua sähköverkon reaaliaikainen käyttö.

(35)  Alueellisten koordinointikeskusten olisi toteutettava tehtäviä, joiden toteuttaminen alueellisella tasolla tuo lisäarvoa kansallisen tason toimiin verrattuna. Alueellisten käyttökeskusten tehtäviin olisi sisällyttävä alueellisten käyttövarmuuskoordinaattoreiden toteuttamat tehtävät sekä alueellisesti merkityksellisiä lisätehtäviä. Alueellisten koordinointikeskusten tehtäviin ei pitäisi kuulua sähköverkon reaaliaikainen käyttö.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(35 a)  Tehtäviään toteuttaessaan alueellisten koordinointikeskusten on edistettävä vuodet 2020–2030 kattavassa ilmasto- ja energiapoliittisessa kehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  luoda pohja Euroopan energiaunionin tavoitteiden ja erityisesti vuoteen 2030 ulottuvien unionin ilmasto- ja energiapuitteiden30 tavoitteiden tehokkaalle saavuttamiselle mahdollistamalla markkinasignaalien vaikutus joustavuuden lisäämiseen, hiilestä irtautumiseen ja innovointiin;

a)  luoda pohja Euroopan energiaunionin tavoitteiden ja erityisesti vuoteen 2030 ulottuvien unionin ilmasto- ja energiapuitteiden30 tavoitteiden tehokkaalle saavuttamiselle mahdollistamalla markkinasignaalien vaikutus joustavuuden lisäämiseen, tehokkuuteen, hiilestä irtautumiseen, innovointiin ja uusiutuvien energialähteiden suurempaan osuuteen;

__________________

__________________

30  COM/2014/015 final.

30  COM(2014)0015.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  vahvistaa hyvin toimivien integroitujen sähkömarkkinoiden perusperiaatteet, jotka mahdollistavat kaikkien resurssien tarjoajien ja sähköasiakkaiden syrjimättömän pääsyn markkinoille, antavat vaikutusvaltaa kuluttajille, mahdollistavat kysyntäjouston ja energiatehokkuuden parantamisen, helpottavat hajautetun kysynnän ja tarjonnan yhdistämistä ja edistävät vähähiiliseen talouteen siirtymistä mahdollistamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integroinnin markkinoille ja sen markkinapohjaisen hinnoittelun;

b)  vahvistaa hyvin toimivien rajat ylittävien, integroitujen ja likvidien sähkömarkkinoiden perusperiaatteet, jotka mahdollistavat kaikkien resurssien tarjoajien ja sähköasiakkaiden syrjimättömän pääsyn markkinoille, antavat vaikutusvaltaa kuluttajille, mahdollistavat kilpailukyvyn maailmanmarkkinoilla, kysyntäjouston, energian varastoinnin ja energiatehokkuuden parantamisen, helpottavat hajautetun kysynnän ja tarjonnan yhdistämistä ja edistävät vähähiiliseen talouteen siirtymistä mahdollistamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön alakohtaisen integroinnin markkinoille ja sen markkinapohjaisen hinnoittelun;

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  helpottaa sellaisten toimivien ja avoimien tukkumarkkinoiden syntymistä, joilla sähkön toimitusvarmuuden taso on korkea. Sillä säädetään mekanismeista rajat ylittävää sähkön kauppaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi.

d)  helpottaa sellaisten toimivien, likvidien ja avoimien tukkumarkkinoiden syntymistä, joilla edistetään sähkön toimitusvarmuuden korkeaa tasoa. Sillä säädetään mekanismeista rajat ylittävää sähkön kauppaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  ’ylikuormituksella’ tilannetta, jossa kaikkia markkinaosapuolten pyyntöjä, jotka koskevat kaupankäyntiä kahden tarjousalueen välillä, ei voida täyttää, koska ne vaikuttaisivat merkittävästi sellaisten verkkoelementtien fyysisiin virtoihin, jotka eivät pysty välittämään kyseisiä virtoja;

c)  ’ylikuormituksella’ tilannetta, jossa kaikkia markkinaosapuolten pyyntöjä, jotka koskevat kaupankäyntiä, ei voida täyttää, koska ne vaikuttaisivat merkittävästi sellaisten verkkoelementtien fyysisiin virtoihin, jotka eivät pysty välittämään kyseisiä virtoja;

Perustelu

Alkuperäisen määritelmän mukaan ylikuormitusta voisi olla vain kahden tarjousalueen välillä, mutta tämä ei heijasta siirtoverkon todellisia olosuhteita, jotka on myös otettava huomioon (tyypillinen esimerkki tästä on Saksan tilanne, jossa esiintyy yhden tarjousalueen sisäisiä ylikuormitustilanteita). Määritelmä olisi myös muutettava verkkosäännöissä ja suuntaviivoissa käytettyjen määritelmien mukaiseksi.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  ’rakenteellisessa siirtorajoituksella’ siirtoverkossa esiintyvää siirtorajoitusta, joka on ennakoitavissa, koskee samaa maantieteellistä aluetta ja toistuu usein sähköverkon tavanomaisissa olosuhteissa;

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – u alakohta

Komission teksti

Tarkistus

u)  ’kapasiteettimekanismilla’ hallinnollista toimenpidettä, jolla varmistetaan halutun toimitusvarmuuden tason saavuttaminen maksamalla resursseille korvaus niiden käytettävyydestä; tähän eivät sisälly lisäpalveluihin liittyvät toimenpiteet;

u)  ’kapasiteettimekanismilla’ jäsenvaltioiden toteuttamia tilapäisiä hallinnollisia toimenpiteitä, joilla täytetään odotettavissa oleva resurssien riittävyysvaje, jotta sähkön tarjonta vastaa sen kysyntää tarjoamalla sähkömarkkinoilla toimiville kapasiteetin tarjoajille sähkön myynnistä markkinoille saatavien tulojen lisäksi lisämaksuja vastikkeeksi olemassa olevan kapasiteetin käytettävyydestä tai investoinneista uuteen kapasiteettiin tarvittavan toimitusvarmuuden tason takaamiseksi;

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – v alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v)  ’strategisella reservillä’ kapasiteettimekanismia, jossa resursseja ajetaan verkkoon ainoastaan siinä tapauksessa, että vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden selvitys ei ole onnistunut, siirtoverkonhaltijat ovat käyttäneet loppuun tasehallintaresurssinsa tasapainon saavuttamiseksi kulutuksen ja tarjonnan välillä ja markkinoiden tasepoikkeamat ajanjaksoina, joina reservejä on ajettu verkkoon, on selvitetty käyttäen toimittamatta jääneen sähkön arvoa;

v)  ’strategisella reservillä’ kapasiteettimekanismia, jossa resursseja pidetään sähkömarkkinoiden ulkopuolella ja ajetaan verkkoon ainoastaan siinä tapauksessa, että vuorokausimarkkinoiden selvitys ei ole onnistunut, siirtoverkonhaltijat ovat käyttäneet loppuun tasehallintaresurssinsa tasapainon saavuttamiseksi kulutuksen ja tarjonnan välillä ja markkinoiden tasepoikkeamat ajanjaksoina, joina reservejä on ajettu verkkoon, on selvitetty käyttäen vähintään teknisiä hintarajoja tai toimittamatta jääneen sähkön arvoa;

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelyviranomaisten, siirtoverkonhaltijoiden, jakeluverkonhaltijoiden ja markkinaoperaattoreiden on varmistettava, että sähkömarkkinoiden toiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:

1.  Jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelyviranomaisten, siirtoverkonhaltijoiden, jakeluverkonhaltijoiden, markkinaoperaattoreiden ja kolmansien osapuolten, joille nämä velvollisuudet on siirretty tai annettu, on varmistettava, että sähkömarkkinoiden toiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  on vältettävä toimia, jotka estävät kysyntään ja tarjontaan perustuvan hinnanmuodostuksen tai heikentävät halukkuutta kehittää joustavampaa tuotantoa, vähähiilistä tuotantoa tai joustavampaa kulutusta;

b)  on vältettävä toimia, jotka estävät kysyntään ja tarjontaan perustuvan hinnanmuodostuksen;

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  on edistettävä joustavamman tuotannon, kestävän vähähiilisen tuotannon ja joustavamman kulutuksen kehittämistä;

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  asiakkailla on oltava mahdollisuus hyötyä vähittäismarkkinoiden markkinamahdollisuuksista ja lisääntyneestä kilpailusta;

c)  asiakkailla on oltava mahdollisuus hyötyä vähittäismarkkinoiden markkinamahdollisuuksista ja lisääntyneestä kilpailusta ja toimia energiamarkkinoiden ja energiasiirtymän osapuolina;

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  markkinasäännöillä on tuettava siirtymistä vähähiiliseen talouteen mahdollistamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integrointi ja energiatehokkuutta tukevien kannustimien tarjoaminen;

e)  markkinasäännöillä on tuettava siirtymistä vähähiiliseen sähköjärjestelmään ja siten talouteen mahdollistamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integrointi, energiavarastointi mukaan luettuna, ja energiatehokkuutta tukevien kannustimien tarjoaminen;

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  markkinasääntöjen on tarjottava asianmukaisia kannustimia tuotantoon, varastointiin, energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoon tehtäville investoinneille markkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi ja siten toimitusvarmuuden takaamiseksi;

f)  markkinasääntöjen on kannustettava vapaaseen hinnanmuodostukseen, jotta voidaan tarjota asianmukaisia kannustimia tuotantoon, erityisesti vähähiiliseen ja kestävään sähköjärjestelmään, varastointiin, energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoon tehtäville pitkän aikavälin investoinneille sekä edistää tasapuolista kilpailua ja taata siten toimitusvarmuus;

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)  sähkömarkkinoilla ja niihin liittyvillä palvelumarkkinoilla on vältettävä rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin ja rajat ylittäviin kauppoihin kohdistuvia esteitä;

g)  sähkömarkkinoilla ja niihin liittyvillä palvelumarkkinoilla on poistettava rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin ja rajat ylittäviin kauppoihin kohdistuvia esteitä;

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)  markkinasäännöissä on määrättävä alueellisesta yhteistyöstä silloin kuin se on tehokasta;

h)  markkinasäännöissä on määrättävä vahvasta alueellisesta yhteistyöstä silloin kuin se on tehokasta;

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

j a)  sähköntuottajien on kannettava täysi taloudellinen ja oikeudellinen vastuu omaisuudestaan;

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – k alakohta

Komission teksti

Tarkistus

k)  markkinasääntöjen on mahdollistettava tutkimuksessa ja kehityksessä saavutetun edistyksen realisointi ja käyttö yhteiskunnan hyödyksi;

k)  markkinasääntöjen on mahdollistettava kestäviä, turvallisia ja vähähiilisiä energialähteitä, teknologioita tai järjestelmiä koskevassa tutkimuksessa ja kehityksessä saavutetun edistyksen realisointi ja käyttö yhteiskunnan hyödyksi;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – l alakohta

Komission teksti

Tarkistus

l)  markkinasääntöjen on mahdollistettava tuotantolaitosten ja kysyntäjouston ajojärjestyksen tehokas määrittely;

l)  markkinasääntöjen on mahdollistettava tuotantolaitosten, varastoinnin ja kysyntäjouston ajojärjestyksen tehokas määrittely;

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – m alakohta

Komission teksti

Tarkistus

m)  markkinasääntöjen on mahdollistettava sähköntuotanto- ja sähköntoimitusyritysten markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen niiden oman toimintansa taloudellisesta ja rahoituksellista elinkelpoisuudesta tekemän arvioinnin perusteella;

m)  markkinasääntöjen on mahdollistettava sähköntuotanto-, varastointi- ja sähköntoimitusyritysten markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen niiden oman toimintansa taloudellisesta ja rahoituksellista elinkelpoisuudesta tekemän arvioinnin perusteella; tehokas kilpailu ja hinnanmuodostus;

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – n alakohta

Komission teksti

Tarkistus

n)  pitkän aikavälin suojautumismahdollisuuksilla, joiden avulla markkinaosapuolet voivat suojautua hintavaihteluriskeiltä markkinapohjaisesti ja poistaa investointien tulevia tuottoja koskevan epävarmuuden, on voitava käydä kauppaa pörsseissä läpinäkyvällä tavalla EU:n kilpailusääntöjä noudattaen.

n)  pitkän aikavälin suojautumismahdollisuuksilla, joiden avulla markkinaosapuolet voivat suojautua hintavaihteluriskeiltä markkinapohjaisesti ja vähentää investointien tulevia tuottoja koskevaa epävarmuutta, on voitava käydä kauppaa pörsseissä läpinäkyvällä tavalla EU:n kilpailusääntöjä noudattaen, ja nykyisiä pörsseissä tarjottavia tuotteita olisi edelleen laajennettava ja mainostettava unionin tasolla. Sääntelyn muutoksissa on otettava huomioon vaikutukset lyhyen ja pitkän aikavälin termiini- ja futuurimarkkinoihin ja ‑tuotteisiin.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

3 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a artikla

 

Oikeudenmukainen siirtyminen

 

Komissio tukee jäsenvaltioita, jotka laativat kansallisen strategian asennetun kivihiilen ja muiden kiinteiden fossiilisten polttoaineiden tuotanto- ja louhintakapasiteetin asteittaiseksi vähentämiseksi, kaikin käytettävissä olevin keinoin, mukaan lukien kohdennettu rahoitustuki, ”oikeudenmukaisen siirtymisen” mahdollistamiseksi rakennemuutosalueilla. Komissio auttaa jäsenvaltioita käsittelemään puhtaaseen energiaan siirtymisen yhteiskunnalle, ammattitaidolle ja teollisuudelle aiheuttamia vaikutuksia.

 

Komissio toimii tiiviissä kumppanuudessa sellaisten alueiden toimijoiden kanssa, joilla kivihiilellä on suuri merkitys, antaa ohjeita erityisesti käytettävissä olevien varojen ja ohjelmien käyttöön saamisesta ja hyödyntämisestä ja kannustaa vaihtamaan hyviä käytäntöjä ja käymään keskusteluja teollisuuden etenemissuunnitelmista ja uudelleenkoulutustarpeista.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Kun jäsenvaltio päättää säätää poikkeuksesta 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sen on varmistettava, että toinen osapuoli ottaa kantaakseen tasepoikkeamien aiheuttaman taloudellisen vastuun.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kaikilla markkinaosapuolilla on oltava pääsy tasehallintamarkkinoille joko yksin tai yhteenliittymän kautta. Tasehallintamarkkinoiden säännöissä ja tuotteissa on otettava huomioon tarve mukautua vaihtelevan tuotannon osuuden kasvuun sekä kulutuksen lisääntyvä joustavuus ja uusien teknologioiden käyttöönotto.

1.  Kaikilla markkinaosapuolilla, myös erilaisista uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä ja kysyntäjousto- ja varastointipalveluja tarjoavilla, on oltava täysimääräinen pääsy tasehallintamarkkinoille joko yksin tai yhteenliittymän kautta. Tasehallintamarkkinoiden säännöissä ja tuotteissa on otettava huomioon tarve mukautua vaihtelevan tuotannon osuuden kasvuun sekä kulutuksen lisääntyvä joustavuus ja uusien teknologioiden käyttöönotto.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tasehallintamarkkinat on organisoitava siten, että varmistetaan todellinen syrjimättömyys markkinaosapuolten välillä ottaen huomioon uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon sekä kysyntäjouston ja varastoinnin erilaiset tekniset valmiudet.

2.  Tasehallintamarkkinat on organisoitava siten, että varmistetaan todellinen syrjimättömyys markkinaosapuolten välillä. Kaikille tuottajille, myös erilaisista uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä sekä kysyntäjousto- ja varastointipalveluja tarjoaville, on annettava mahdollisuus osallistua tasehallintamarkkinoille tasapuolisin edellytyksin ottaen huomioon erilaiset tekniset valmiudet.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Tasesähkö on hankittava erillään tasehallintakapasiteetista. Hankintaprosessien on oltava läpinäkyviä, mutta niissä on kuitenkin samalla noudatettava luottamuksellisuutta.

3.  Tasesähkö on hankittava erillään tasehallintakapasiteetista. Tasesähkön hintaa ei pidä määrittää ennakolta tasehallintakapasiteettia koskevassa sopimuksessa, ellei sovelleta komission asetuksen (EU) 2017/2195 16 artiklan 6 kohtaa1 a. Hankintaprosessien on oltava läpinäkyviä, mutta niissä on kuitenkin samalla noudatettava luottamuksellisuutta.

 

_______________

 

1 a  Komission asetus (EU) 2017/2195, annettu 23 päivänä marraskuuta 2017, tasesähköä koskevista suuntaviivoista (EUVL L 312, 28.11.2017, s. 6).

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Tasesähkön selvityksessä on käytettävä marginaalihinnoittelua. Markkinaosapuolten on voitava tehdä tarjouksia mahdollisimman reaaliaikaisesti ja vähintään komission asetuksen (EU) 2015/122234 59 artiklan mukaisesti määritellyn päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohdan jälkeen.

5.  Tasesähkön selvityksen on perustuttava marginaalihinnoitteluun. Tasehallintamarkkinoilla markkinaosapuolten on voitava tehdä tarjouksia mahdollisimman reaaliaikaisesti, eikä tasesähkön sulkeutumisajankohtia saa asettaa aiemmaksi kuin komission asetuksen (EU) 2015/122234 59 artiklan mukaisesti määritellyn päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohta.

__________________

__________________

34  Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24).

34  Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24).

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.  Reservikapasiteetin mitoitus on tehtävä alueellisella tasolla liitteessä I olevan 7 kohdan mukaisesti. Alueellisten käyttökeskusten on tuettava siirtoverkonhaltijoita hankittavan tasehallintakapasiteetin määrän määrittämisessä liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti.

7.  Reservikapasiteetin mitoitus on tehtävä alueellisella tasolla liitteessä I olevan 7 kohdan mukaisesti. Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava siirtoverkonhaltijoita hankittavan tasehallintakapasiteetin määrän määrittämisessä liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Tasehallintakapasiteetin hankintaa on helpotettava alueellisella tasolla liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti. Hankinnan on perustuttava ensisijaisiin markkinoihin ja se on järjestettävä siten, ettei markkinaosapuolten välillä esiinny syrjintää esivalintaprosessissa joko yksin tai yhteenliittymän kautta.

8.  Siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä tasehallintakapasiteetin hankinta. Hankinnan on perustuttava ensisijaisiin markkinoihin ja se on järjestettävä siten, ettei markkinaosapuolten välillä esiinny syrjintää esivalintaprosessissa osallistuvatpa markkinaosapuolet joko yksin tai yhteenliittymän kautta ottaen huomioon hallintaverkkoihin olennaisesti kuuluvat tekniset rajoitukset. Alueiden välisen siirtokapasiteetin varaaminen tasehallintakapasiteetin vaihtamista varten on rajoitettava viiteen prosenttiin edellisen asiaankuuluvan kalenterivuoden energianvaihtoon käytettävissä olevasta kapasiteetista kyseisten tarjousalueiden välillä.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 kohta

Komission teksti

Tarkistus

9.  Ylössäädön tasehallintakapasiteetin ja alassäädön tasehallintakapasiteetin hankinta on toteutettava erikseen. Sopimus on tehtävä viimeistään päivää ennen tasehallintakapasiteetin tarjontaa, ja sopimuksen keston on oltava vähintään yksi päivä.

9.  Ylössäädön tasehallintakapasiteetin ja alassäädön tasehallintakapasiteetin hankinta on toteutettava erikseen. Tasehallintakapasiteetin hankinta on tehtävä viimeistään päivää ennen tasehallintakapasiteetin tarjontaa, ja sopimuksen keston on oltava vähintään yksi päivä.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 10 kohta

Komission teksti

Tarkistus

10.  Siirtoverkonhaltijoiden on julkaistava lähes reaaliaikaisia tietoja vastuualueensa kulloisestakin tasetilanteesta, tasepoikkeamahinnasta ja tasesähkön hinnasta.

10.  Siirtoverkonhaltijoiden tai kolmansien osapuolien, joille asiaankuuluva siirtoverkonhaltija, jäsenvaltio tai sääntelyviranomainen on siirtänyt nämä velvollisuudet, on julkaistava lähes reaaliaikaisia tietoja vastuualueensa kulloisestakin tasetilanteesta, arvioidusta tasepoikkeamahinnasta ja arvioidusta tasesähkön hinnasta.

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 10 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

10 a.  Jäsenvaltioiden on raportoitava tasehallintamarkkinoiden toiminnasta ja läpinäkyvyydestä ja erityisesti pienten palveluntarjoajien pääsystä niille, erityisesti 4 artiklan tarkoituksessa, [energiaunionin hallintoa koskevan] asetuksen .../... 21 artiklassa säädetyllä energian sisämarkkinoiden raportointimenettelyllä.

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ne on järjestettävä siten, ettei niillä esiinny syrjintää;

a)  niillä ei esiinny syrjintää;

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Markkinaoperaattoreiden on voitava kehittää tuotteita ja kaupankäyntimahdollisuuksia, jotka sopivat markkinaosapuolten kysyntään ja tarpeisiin ja jotka varmistavat, että kaikki markkinaosapuolet voivat päästä markkinoille yksin tai yhteenliittymän kautta. Niissä on otettava huomioon tarve mukautua vaihtelevan tuotannon osuuden kasvuun sekä kulutuksen lisääntyvä joustavuus ja uusien teknologioiden käyttöönotto.

3.  Markkinaoperaattoreiden on voitava kehittää tuotteita ja kaupankäyntimahdollisuuksia, jotka sopivat markkinaosapuolten kysyntään ja tarpeisiin ja jotka varmistavat, että kaikki markkinaosapuolet voivat päästä markkinoille yksin tai yhteenliittymän kautta. Niissä on otettava huomioon tarve mukautua vaihtelevan tuotannon ja energian varastoinnin osuuden kasvuun sekä kulutuksen lisääntyvä joustavuus ja uusien teknologioiden käyttöönotto.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Markkinaoperaattoreiden on annettava markkinaosapuolille mahdollisuus käydä sähkökauppaa mahdollisimman reaaliaikaisesti ja vähintään asetuksen (EU) 2015/1222 59 artiklan mukaisesti määriteltyyn päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohtaan saakka.

1.  Markkinaoperaattoreiden on annettava markkinaosapuolille mahdollisuus käydä sähkökauppaa mahdollisimman reaaliaikaisesti ja vielä vähintään 15 minuuttia ennen reaaliaikaa kaikilla tarjousalueilla.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Markkinaoperaattoreiden on annettava markkinaosapuolille mahdollisuus käydä sähkökauppaa aikaväleillä, jotka ovat vähintään yhtä lyhyitä kuin taseselvitysjakso, sekä vuorokausimarkkinoilla että päivänsisäisillä markkinoilla.

2.  Markkinaoperaattoreiden on annettava markkinaosapuolille mahdollisuus käydä sähkökauppaa kansallisilla ja rajat ylittävillä markkinoilla aikaväleillä, jotka ovat vähintään yhtä lyhyitä kuin taseselvitysjakso, sekä vuorokausimarkkinoilla että päivänsisäisillä markkinoilla.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Markkinaoperaattoreiden on tarjottava vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla kaupattavaksi tuotteita, jotka ovat kooltaan riittävän pieniä, eli tarjousten vähimmäiskoko on enintään 1 megawatti, jotta mahdollistetaan kysyntäjouston, sähkön varastoinnin ja pienimuotoisten uusiutuvien energialähteiden tehokas osallistuminen markkinoille.

3.  Markkinaoperaattoreiden on tarjottava vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla kaupattavaksi tuotteita, jotka ovat kooltaan riittävän pieniä, eli tarjousten vähimmäiskoko on vähintään 500 kilowattia, jotta mahdollistetaan kysyntäjouston, sähkön varastoinnin ja pienimuotoisten uusiutuvien energialähteiden sekä asiakkaiden suora tehokas osallistuminen markkinoille.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Taseselvitysjakson on oltava 15 minuuttia kaikilla vastuualueilla 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä.

4.  Taseselvitysjakson on oltava 15 minuuttia kaikilla vastuualueilla 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Edellyttäen, että perussopimuksen kilpailusääntöjä noudatetaan, markkinaoperaattoreiden on voitava kehittää myös pitkän aikavälin suojausinstrumentteja tarjotakseen markkinaosapuolille ja erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten omistajille riittävät mahdollisuudet suojautua hintojen vaihtelusta aiheutuvilta taloudellisilta riskeiltä. Jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa tällaisia suojautumistoimia jäsenvaltion tai tarjousalueen sisäisiin kauppoihin.

3.  Edellyttäen, että perussopimuksen kilpailusääntöjä noudatetaan, markkinaoperaattoreiden on voitava kehittää myös pitkän aikavälin suojausinstrumentteja tarjotakseen markkinaosapuolille ja erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten omistajille riittävät mahdollisuudet suojautua hintojen vaihtelusta aiheutuvilta taloudellisilta riskeiltä. Jäsenvaltioiden on tuettava tällaisten tuotteiden, erityisesti jo kehitettyjen vaihtoon perustuvien tuotteiden, likviditeettiä ja sallittava kaupankäynti tarjousalueilla.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla ylärajaa, ellei sitä aseteta 10 artiklan mukaisesti määritettyyn toimittamatta jääneen sähkön arvoon. Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla alarajaa, ellei sitä aseteta enintään arvoon -2 000 euroa ja, jos tämä hinta saavutetaan tai se odotetaan saavutettavan, se asetetaan alhaisempaan arvoon seuraavaksi päiväksi. Tätä säännöstä sovelletaan muun muassa tarjousten tekemiseen ja selvitykseen kaikilla aikaväleillä, ja se koskee myös tasesähkön ja tasepoikkeamien hintoja.

1.  Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla ylä- eikä alarajaa. Tätä säännöstä sovelletaan muun muassa tarjousten tekemiseen ja selvitykseen kaikilla aikaväleillä, ja se koskee myös tasesähkön ja tasepoikkeamien hintoja.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, markkinaoperaattorit voivat [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] saakka soveltaa enimmäisselvityshintoja koskevia rajoja vuorokautisilla ja päivänsisäisillä aikaväleillä asetuksen (EU) 2015/1222 41 ja 54 artiklan mukaisesti. Jos rajat saavutetaan tai ne odotetaan saavutettavan, niitä on korotettava seuraavaksi päiväksi.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, markkinaoperaattorit voivat soveltaa enimmäis- ja vähimmäistarjoushintoja koskevia teknisiä rajoja vuorokautisilla ja päivänsisäisillä aikaväleillä asetuksen (EU) 2015/1222 41 ja 54 artiklan ja tasehallinnan aikavälillä asetuksen (EU) 2017/2195 mukaisesti. Jos nämä tekniset rajat saavutetaan tai ne odotetaan saavutettavan, niitä on mukautettava automaattisesti. Teknisten hintarajojen on oltava riittävän korkeita, jotta kaupankäyntiä ei rajoiteta tarpeettomasti, ja rajat on yhtenäistettävä yhteismarkkina-alueella. Ne on palautettava alkuperäisiin arvoihin sen jälkeen, kun niukkuustilanne on ohi.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä laadittava yksi arvio toimittamatta jääneen sähkön arvosta omalla alueellaan euroina megawattituntia kohti ilmaistuna. Arvio on ilmoitettava komissiolle ja asetettava julkisesti saataville. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa erilaiset toimittamatta jääneen sähkön arvot eri tarjousalueille, jos niiden alueella sijaitsee useita tarjousalueita. Jäsenvaltioiden on toimittamatta jääneen sähkön arvoa vahvistaessaan sovellettava 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti laadittua menetelmää.

1.  Jäsenvaltioiden on [yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä laadittava yksi arvio toimittamatta jääneen sähkön arvosta omalla alueellaan euroina megawattituntia kohti ilmaistuna. Arvio on ilmoitettava komissiolle ja asetettava julkisesti saataville. Rajat ylittävän tarjousalueen tapauksessa jäsenvaltioiden on esitettävä yhteinen arvio toimittamatta jääneen sähkön arvosta. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa erilaiset toimittamatta jääneen sähkön arvot eri tarjousalueille, jos niiden alueella sijaitsee useita tarjousalueita. Jäsenvaltioiden on toimittamatta jääneen sähkön arvoa vahvistaessaan sovellettava 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti laadittua menetelmää.

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 500 kW; tai

a)  uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 500 kW;

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  innovatiivisten teknologioiden demonstraatiohankkeet.

b)  tuotantolaitokset, jotka ovat innovatiivisten teknologioiden demonstraatiohankkeita;

 

jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiivillä (EU)... [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/72/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0864/2] käyttöön otettuja korkeampia rajoja paikallisiin energiayhteisöihin.

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.   Kun niiden tuotantolaitosten, jotka asetetaan ajojärjestyksessä etusijalle 2 kohdan mukaisesti, kokonaiskapasiteetti on yli 15 prosenttia jäsenvaltion asennetusta kokonaistuotantokapasiteetista, 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan ainoastaan uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttäviin lisätuotantolaitoksiin, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 250 kW.

3.   Jäsenvaltio, joka ei tämän asetuksen voimaantulon aikana myönnä etusijaa ajojärjestyksessä millekään tuotantolaitokselle, voi pyytää poikkeusta 2 kohdan säännöksistä, jos se voi osoittaa komissiolle, että seuraavat ehdot täyttyvät:

 

a) etusijaa ajojärjestyksessä ei ole olemassa muille kuin 2 kohdassa luetelluille laitoksille;

 

b) sen likvidit päivänsisäiset, tukkumarkkinat ja tasehallintamarkkinat ovat täysimääräisesti kaikkien markkinatoimijoiden saatavilla tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

 

c) sen rajoitukset ja ylikuormituksen hallinta ovat avoimia kaikille markkinaosapuolille ja noudattavat tämän asetuksen säännöksiä;

 

d) sen uusiutuvan energian tavoite vuodeksi 2030 on riittävä unionin sitovien kokonaistavoitteiden kollektiiviseksi saavuttamiseksi [direktiivin 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0767] 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja jäsenvaltion odotetaan saavuttavan tavoitteensa

 

Komissio hyväksyy tai hylkää vapautuspyynnön kuuden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Kaikissa myönnetyissä vapautuksissa on vältettävä takautuvasti tehtäviä muutoksia laitoksissa, jotka jo hyötyvät etusijasta ajojärjestyksessä, huolimatta jäsenvaltion ja laitoksen vapaaehtoisuuden pohjalta tehdyistä sopimuksista.

Tammikuun 1 päivästä 2026 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan ainoastaan uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttäviin tuotantolaitoksiin, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 250 kW, tai jos tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo on saavutettu, alle 125 kW.

Edellä olevan 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026 ainoastaan uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttäviin tuotantolaitoksiin, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 250 kW.

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset, jotka on otettu käyttöön ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä] ja jotka on käyttöönottonsa jälkeen asetettu ajojärjestyksessä etusijalle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 15 artiklan 5 kohdan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY35 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on asetettava edelleen etusijalle ajojärjestyksessä. Asettamista ajojärjestyksessä etusijalle ei enää sovelleta ajankohdasta, jolloin tuotantolaitokseen tehdään merkittäviä muutoksia, mikä tilanne vallitsee ainakin silloin, kun on tehtävä uusi liittymissopimus tai tuotantokapasiteetti kasvaa.

4.  Jollei tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu, uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset, jotka on otettu käyttöön ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä] ja jotka on käyttöönottonsa jälkeen asetettu ajojärjestyksessä etusijalle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 15 artiklan 5 kohdan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY35 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on asetettava edelleen etusijalle ajojärjestyksessä. Asettamista ajojärjestyksessä etusijalle ei enää sovelleta ajankohdasta, jolloin tuotantolaitokseen tehdään merkittäviä muutoksia, mikä tilanne vallitsee ainakin silloin, kun on tehtävä uusi liittymissopimus tai tuotantokapasiteetti kasvaa.

__________________

__________________

35  Direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

35  Direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Resurssit, joita rajoitetaan tai joiden ajojärjestys määritellään uudelleen, on valittava tuotanto- tai kulutuslaitoksista, jotka esittävät rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevia tarjouksia markkinapohjaisia mekanismeja käyttäen, ja niille on maksettava rahallinen korvaus. Markkinoihin perustumatonta tuotannon rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä tai kysyntäjouston ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä saa käyttää ainoastaan siinä tapauksessa, että markkinapohjaista vaihtoehtoa ei ole saatavilla, kaikki käytettävissä olevat markkinapohjaiset resurssit on käytetty tai sillä alueella, jolla palvelun tarjoamiseen soveltuvat tuotanto- tai kulutuslaitokset sijaitsevat, käytettävissä olevien tuotanto- ja kulutuslaitosten lukumäärä on liian pieni tosiasiallisen kilpailun varmistamiseksi. Markkinapohjaisten resurssien tarjonnan on oltava avoinna kaikille tuotantotekniikoille ja varastoinnille ja kysyntäjoustolle, mukaan lukien muissa jäsenvaltioissa sijaitsevat toimijat, jos se on teknisesti mahdollista.

2.  Resurssit, joita rajoitetaan tai joiden ajojärjestys määritellään uudelleen, on valittava tuotanto, varastointi- ja/tai kysyntäjoustolaitoksista, jotka esittävät rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevia tarjouksia markkinapohjaisia mekanismeja käyttäen, ja niille on maksettava rahallinen korvaus. Markkinoihin perustumatonta tuotannon rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä tai energiavaraston ja/tai kysyntäjouston ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä saa käyttää ainoastaan käyttövarmuussyistä ja siinä tapauksessa, että markkinapohjaista vaihtoehtoa ei ole saatavilla tai jos kaikki käytettävissä olevat markkinapohjaiset resurssit on käytetty tai sillä alueella, jolla palvelun tarjoamiseen soveltuvat tuotanto-, varastointi- tai kulutuslaitokset sijaitsevat, käytettävissä olevien tuotanto-, varastointi- ja kulutuslaitosten lukumäärä on liian pieni tosiasiallisen kilpailun varmistamiseksi. Markkinapohjaisten resurssien tarjonnan on oltava avoinna kaikille tuotantotekniikoille ja varastoinnille ja kysyntäjoustolle, mukaan lukien muissa jäsenvaltioissa sijaitsevat toimijat, jos se on teknisesti mahdollista.

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Vastuullisen verkonhaltijan on raportoitava vähintään kerran vuodessa toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten tuotannon rajoittamisesta tai ajojärjestyksen muuttamisesta alaspäin sekä toimenpiteistä, joita on toteutettu tällaisen rajoittamisen tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamisen tarpeen vähentämiseksi tulevaisuudessa. Uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten rajoittamisesta tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamisesta on maksettava korvaus 6 kohdan mukaisesti.

3.  Vastuullisten verkonhaltijoiden on raportoitava vähintään kerran vuodessa toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle, joka välittää raportin virastolle, seuraavista seikoista:

 

a) tuotanto- ja kulutuslaitoksiin liittyvien markkinapohjaisten rajoittamis- tai uudelleenmäärittelymekanismien kehitystaso ja tehokkuus;

 

b) tuotannon rajoittamiseen tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamiseen liittyvät syyt, määrät (MWh) ja tuotantolähteiden tyypit;

 

c) toimenpiteet, joilla vähennetään uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten tuotannon rajoittamisen tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamisen tarvetta tulevaisuudessa, mukaan luettuina investoinnit verkkoinfrastruktuurin digitalisointiin ja joustavuutta lisääviin palveluihin.

 

d) tuotantoyksiköiden kanssa sovitut pyynnöt ja sopimusjärjestelyt, joiden perusteella ne toimivat tietyllä sähkönsyötön tasolla ja joiden tarpeellisuus verkonhaltijoiden on perusteltava ja täsmennettävä, missä määrin näitä palveluja ei pystytä kattamaan muilla resursseilla.

 

Toimivaltaisen sääntelyviranomaisen on julkaistava a–d kohdassa tarkoitetut tiedot tarvittaessa yhdessä parannussuositusten kanssa.

 

Uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten rajoittamisesta tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamisesta on maksettava korvaus 6 kohdan mukaisesti.

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  taattava siirto- ja jakeluverkkojen kyky välittää uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettua sähköä siten, että tuotannon rajoituksia ja ajojärjestyksen muuttamista alapäin käytetään mahdollisimman vähän. Tämä ei saa estää sitä, että verkon suunnittelussa otetaan huomioon rajallinen tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin, kun tämän on osoitettu olevan taloudellisesti tehokkaampaa eikä se ylitä 5 prosenttia uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävästä asennetusta kapasiteetista niiden alueella;

a)  taattava siirto- ja jakeluverkkojen kyky välittää uusiutuvista energialähteistä, energiavarastosta, kysyntäjoustolla tai tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettua sähköä siten, että tuotannon rajoituksia ja ajojärjestyksen muuttamista alapäin käytetään mahdollisimman vähän. Tämä ei saa estää sitä, että verkon suunnittelussa otetaan huomioon rajallinen tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin, kun tämän voidaan avoimesti osoittaa olevan taloudellisesti tehokkaampaa eikä se ylitä 5 prosenttia uusiutuvia energialähteitä, energiavarastoa, kysyntäjoustoa tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävästä asennetusta kapasiteetista niiden alueella;

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  varmistettava, että niiden verkot ovat niin joustavia, että ne voivat hallita niitä.

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 5 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ajojärjestyksen muuttamista alaspäin tai tuotannon rajoittamista sovelletaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviin tuotantolaitoksiin ainoastaan, jos muita vaihtoehtoja ei ole käytettävissä tai jos muut vaihtoehdot aiheuttaisivat suhteettomia kustannuksia tai riskejä verkon turvallisuudelle;

a)  ajojärjestyksen muuttamista alaspäin tai tuotannon rajoittamista sovelletaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviin tuotantolaitoksiin ainoastaan, jos muita vaihtoehtoja ei ole käytettävissä tai jos muut vaihtoehdot aiheuttaisivat huomattavan suhteettomia kustannuksia tai merkittäviä riskejä verkon turvallisuudelle;

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 5 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  ajojärjestyksen muuttamista alaspäin tai tuotannon rajoittamista sovelletaan tehokasta yhteistuotantoa käyttäviin tuotantolaitoksiin ainoastaan, jos käytettävissä ei ole muita vaihtoehtoja kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alapäin tai jos muut vaihtoehdot aiheuttaisivat suhteettomia kustannuksia tai riskejä verkon turvallisuudelle;

b)  ajojärjestyksen muuttamista alaspäin tai tuotannon rajoittamista sovelletaan tehokkaassa yhteistuotantoprosessissa tuotettuun sähköön ainoastaan, jos käytettävissä ei ole muita vaihtoehtoja kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alapäin tai jos muut vaihtoehdot aiheuttaisivat suhteettomia kustannuksia tai riskejä verkon turvallisuudelle;

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

6.  Kun käytetään markkinoihin perustumatonta tuotannon rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä pyytävän verkonhaltijan on maksettava siitä rahallinen korvaus sen tuotanto- tai kulutuslaitoksen omistajalle, johon rajoittaminen tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittely kohdistuu. Rahallisen korvauksen on oltava vähintään yhtä suuri kuin suurempi seuraavista tekijöistä:

6.  Kun käytetään markkinoihin perustumatonta tuotannon rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä pyytävän verkonhaltijan on maksettava siitä rahallinen korvaus sen tuotanto- tai kulutuslaitoksen omistajalle, johon rajoittaminen, energian varastointi tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittely kohdistuu. Rahallisen korvauksen on oltava vähintään yhtä suuri kuin suurempi seuraavista tekijöistä:

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  90 prosenttia niistä sähkön myynnistä vuorokausimarkkinoilla saatavista nettotuloista, jotka tuotanto- tai kulutuslaitos olisi tuottanut ilman rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevaa pyyntöä. Jos tuotanto- tai kulutuslaitoksille annetaan taloudellista tukea tuotetun tai kulutetun sähkömäärän perusteella, menetetty taloudellinen tuki katsotaan osaksi nettotuloja.

b)  sähkön myynnistä vuorokausimarkkinoilla saatavat nettotulot, jotka tuotanto- tai kulutuslaitos olisi tuottanut ilman ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevaa pyyntöä, myös menetetty taloudellinen tuki, jos tuotanto- tai kulutuslaitoksille annetaan taloudellista tukea tuotetun tai kulutetun sähkömäärän perusteella.

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tarjousalueiden rajojen on perustuttava pitkäaikaisiin, rakenteellisiin siirtorajoituksiin siirtoverkossa, eikä tarjousalueilla saa esiintyä tällaisia rajoituksia. Tarjousalueiden konfiguraatio unionissa on suunniteltava siten, että taloudellinen tehokkuus ja mahdollisuudet rajat ylittävään kauppaan ovat mahdollisimman suuret, mutta samalla ylläpidetään toimitusvarmuutta.

1.  Tarjousalueiden konfiguraatio unionissa on suunniteltava siten, että varmistetaan vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden likviditeetti ja siten taloudellinen tehokkuus ja mahdollisuudet rajat ylittävään kauppaan ovat mahdollisimman suuret, mutta samalla ylläpidetään toimitusvarmuutta. Tarjousalueiden rajojen on perustuttava pitkäaikaisiin, rakenteellisiin siirtorajoituksiin siirtoverkossa, eikä tarjousalueilla saa esiintyä tällaisia rajoituksia, jollei niillä ole vaikutusta viereisiin tarjousalueisiin tai jos niiden vaikutusta hillitään korjaustoimilla.

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kunkin tarjousalueen on vastattava tasepoikkeamahinta-aluetta.

2.  Kunkin tarjousalueen on vastattava tasepoikkeamahinta-aluetta lukuun ottamatta tapauksia, joissa tasepoikkeamahinta-alue voi muodostaa osan tarjousalueesta.

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jotta voidaan varmistaa tarjousalueen optimaalinen määrittely läheisesti yhteenliitetyillä alueilla, on suoritettava tarjousalueen uudelleentarkastelu. Uudelleentarkasteluun on sisällyttävä tarjousalueiden konfiguraatiota koskeva analyysi, joka toteutetaan koordinoidusti siten, että siihen osallistuvat kaikki asianomaiset sidosryhmät kaikista asianomaisista jäsenvaltioista asetuksen (EU) 2015/1222 32–34 artiklassa säädettyä prosessia noudattaen. Virasto hyväksyy tarjousalueen uudelleentarkasteluprosessissa käytetyt menetelmät ja oletukset sekä tarkastellut vaihtoehtoiset tarjousalueen konfiguraatiot ja voi pyytää muutoksia niihin.

3.  Jotta voidaan varmistaa tarjousalueen optimaalinen määrittely läheisesti yhteenliitetyillä alueilla, on suoritettava tarjousalueen uudelleentarkastelu. Uudelleentarkasteluun on sisällyttävä tarjousalueiden konfiguraatiota koskeva analyysi, joka toteutetaan koordinoidusti siten, että siihen osallistuvat kaikki asianomaiset sidosryhmät kaikista asianomaisista jäsenvaltioista asetuksen (EU) 2015/1222 32–34 artiklassa säädettyä prosessia noudattaen. Nykyisiä tarjousalueita on arvioitava sen mukaan, miten niillä voidaan luoda luotettava markkinaympäristö, varmistaa riittävän joustava tuotanto- ja kuormituskapasiteetti, jota tarvitaan verkon pullonkaulojen välttämiseen, sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen ja verkon pitkän aikavälin turvallisuuden varmistamiseen. Virasto hyväksyy tarjousalueen uudelleentarkasteluprosessissa käytetyt menetelmät ja oletukset sekä tarkastellut vaihtoehtoiset tarjousalueen konfiguraatiot ja voi pyytää muutoksia niihin. Menetelmässä on otettava huomioon infrastruktuurin kehittämishankkeet, jotka todennäköisesti realisoidaan seuraavien viiden vuoden kuluessa.

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Tarjousalueen uudelleentarkasteluun osallistuvien siirtoverkonhaltijoiden on esitettävä komissiolle ehdotus tarjousalueen konfiguraation säilyttämisestä tai muuttamisesta. Komissio hyväksyy ehdotuksen pohjalta päätöksen tarjousalueen konfiguraation säilyttämisestä tai muuttamisesta viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tai kuuden kuukauden kuluttua asetuksen (EU) 2015/1222 32 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti aloitetun tarjousalueen konfiguraation uudelleentarkastelun päättymisestä riippuen siitä, kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi.

4.  Tarjousalueen uudelleentarkasteluun osallistuvien siirtoverkonhaltijoiden on esitettävä asianomaisille jäsenvaltioille ehdotus tarjousalueen konfiguraation säilyttämisestä tai muuttamisesta. Asianomaisia jäsenvaltioita ovat ne, jotka osallistuvat tarkasteluun asetuksen (EU) 2015/1222 32 artiklan 2 kohdan nojalla ja kuuluvat samoihin kapasiteetin laskenta-alueisiin asetuksen (EU) 2015/1222 mukaisesti. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ehdotuksen pohjalta tehtävä kuuden kuukauden kuluessa yksimielinen päätös tarjousalueen konfiguraation säilyttämisestä tai muuttamisesta. Muut jäsenvaltiot, energiayhteisösopimuksen sopimuspuolet ja muut kolmannet maat, joilla on sama synkronialue jonkin jäsenvaltion kanssa, voivat esittää huomautuksia. Päätös on perusteltava asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti, ja siinä on otettava huomioon muiden jäsenvaltioiden, energiayhteisösopimuksen sopimuspuolten ja muiden kolmansien maiden, joilla on sama synkronialue jonkin jäsenvaltion kanssa, huomiot sekä asianomaisten jäsenvaltioiden tekemät sitoumukset käsitellä vallitsevaa ylikuormitustilannetta. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja virastolle päätöksestään ja mahdollisista rajat ylittävistä sopimuksista, joita jäsenvaltiot, sääntelyviranomaiset tai siirtoverkonhaltijat ovat tehneet saavuttaakseen yhteisymmärryksen. Asianomaisten jäsenvaltioiden tekemät sopimukset eivät saa poiketa tämän asetuksen 14 artiklassa säädetyistä koordinoiduista kapasiteetin laskentaprosesseista eivätkä asetuksen (EU) 2015/1222 asiaa koskevista säännöksistä.

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.  Jos asiaankuuluvat jäsenvaltiot eivät onnistu tekemään yksimielistä päätöstä 4 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai jos jäsenvaltiot saavat tietoonsa, että sitoumuksia, joihin aiemmin tehty yksimielinen päätös perustui, ei ole noudatettu, niiden on ilmoitettava siitä välittömästi komissiolle.

 

Komissio aloittaa sovittelumenettelyn ja toimii sovittelijana asianomaisten jäsenvaltioiden välillä. Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä sovittelumenettelyssä kuuden kuukauden kuluessa sen aloittamisesta yksimielinen päätös tarjousalueen konfiguraation säilyttämisestä tai muuttamisesta.

 

Jos asianomainen jäsenvaltio ei kykene sovittelussa hyväksymään yksimielistä päätöstä kuuden kuukauden kuluessa, jäsenvaltio, jolla on sisäinen siirtorajoitus, voi joko muuttaa tarjousaluettaan tai laatia etenemissuunnitelman ja konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan ajoissa ratkaista sen kansallisella alueella olevat rajoitukset. Kyseisen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava valinnastaan komissiolle.

 

Niitä jäsenvaltioita varten, jotka päättävät muuttaa tarjousalueitaan, komissio hyväksyy päätöksen kuuden kuukauden kuluessa tästä ilmoituksesta arvioituaan perusteellisesti kaikkia käsiteltäviä asioita ja myös kaikkia käytettävissä olevia ratkaisuja.

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen on perustuttava tarjousalueen uudelleentarkastelun tuloksiin ja siirtoverkonhaltijoiden ehdotukseen sen säilyttämisestä tai muuttamisesta. Päätös on perusteltava, etenkin siltä osin kun se mahdollisesti poikkeaa tarjousalueen uudelleentarkastelun tuloksista.

5.  Jos asianomainen jäsenvaltio päättää laatia yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman, joka sisältää konkreettisia välitavoitteita ylikuormitusongelmien ratkaisemiseksi, kyseinen jäsenvaltio esittää kuuden kuukauden kuluessa komission päätöksestä etenemissuunnitelman komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille. Etenemissuunnitelman täytäntöönpanon aikana asianomainen jäsenvaltio raportoi säännöllisesti komissiolle saavutetusta edistyksestä.

 

Etenemissuunnitelman käytännön edistymisestä riippumatta etenemissuunnitelmaa toteuttavan jäsenvaltion on varmistettava, että rajat ylittävä kapasiteetti lisääntyy joka vuosi vähintään 75 prosentin vertailuarvoon asti, joka lasketaan 14 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja joka on tarkoitus saavuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuosittainen lisäys saavutetaan lineaarisen kehityskulun keinoin.

 

Tämän kehityskulun lähtökohtana on joko tällä rajalla myönnetty kapasiteetti vuosi ennen etenemissuunnitelman hyväksymistä tai kolmen edellisen vuoden keskiarvo ennen etenemissuunnitelman hyväksymistä riippuen siitä, kumpi näistä on suurempi.

 

Jäsenvaltioiden on noudatettava 14 artiklan 7 kohtaa, jos alueiden välisen kaupan kapasiteetti on vähintään yhtä suuri kuin lineaarisen kehityskulun arvot.

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.  Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten on arvioitava vuosittain, onko käytettävissä oleva rajat ylittävä kapasiteetti saavuttanut lineaarisen kehityskulun tai vuoden 2025 loppuun mennessä 14 artiklan 7 kohdassa vahvistetun vähimmäistason.

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b.  Niille jäsenvaltioille, joiden kohdalla 5 a kohdassa tarkoitettu arviointi osoittaa, että siirtoverkonhaltija ei ole noudattanut lineaarista kehityskulkua tai vuoden 2025 lopussa ei ole saavutettu 14 artiklan 7 kohdassa vahvistettua tasoa, komissio voi suositella lisätoimenpiteitä ja viimeisenä toimena se voi tehdä päätöksen siitä, säilytetäänkö kyseisissä jäsenvaltioissa ja niiden välillä oleva tarjousalueen konfiguraatio vai muutetaanko sitä.

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Jos asetuksen (EU) 2015/1222 32 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti aloitetaan uusia tarjousalueen uudelleentarkasteluja, komissio voi hyväksyä päätöksen kuuden kuukauden kuluessa kyseisen tarjousalueen uudelleentarkastelun päättymisestä.

Poistetaan.

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.  Komissio kuulee asianomaisia sidosryhmiä tämän artiklan mukaisista päätöksistään ennen niiden hyväksymistä.

7.  Jäsenvaltiot ja komissio kuulevat asianomaisia sidosryhmiä, ennen kuin hyväksyvät tämän artiklan mukaisia päätöksiä.

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Komission päätöksessä on vahvistettava muutoksen toteuttamisajankohta. Toteuttamisajankohdassa on sovitettava yhteen tarkoituksenmukaisuus ja käytännölliset näkökohdat, mukaan lukien sähkön termiinikauppa. Komissio voi määritellä asianmukaisia siirtymäjärjestelyjä osana päätöstään.

8.  Tämän artiklan mukaisesti hyväksytyssä päätöksessä on vahvistettava muutoksen toteuttamisajankohta. Toteuttamisajankohdassa on sovitettava yhteen tarkoituksenmukaisuus ja käytännölliset näkökohdat, mukaan lukien sähkön termiinikauppa. Päätöksen osana voidaan määritellä asianmukaisia siirtymäjärjestelyjä.

Tarkistus    74

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a.  Jos asetuksen (EU) 2015/1222 32 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti aloitetaan uusia tarjousalueen uudelleentarkasteluja, sovelletaan tämän artiklan 4–8 kohtaa.

Tarkistus    75

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Yhteenliitäntöjen ja/tai rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin vaikuttavien siirtoverkkojen enimmäiskapasiteetti on asetettava markkinaosapuolten käyttöön turvatun verkkotoiminnan turvallisuusvaatimuksia noudattaen. Vastakauppaa ja ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, mukaan lukien ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä rajojen yli, on käytettävä käytettävissä olevan kapasiteetin maksimointiin, paitsi jos on osoitettu, ettei se ole taloudellisen tehokkuuden kannalta hyödyllistä unionin tasolla.

3.  Yhteenliitäntöjen ja/tai rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin vaikuttavien siirtoverkkojen enimmäiskapasiteetti on asetettava markkinaosapuolten käyttöön turvatun verkkotoiminnan turvallisuusvaatimuksia noudattaen. Vastakauppaa ja ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, mukaan lukien ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä rajojen yli, on käytettävä käytettävissä olevan kapasiteetin maksimointiin, paitsi jos on osoitettu, ettei se ole taloudellisen tehokkuuden kannalta hyödyllistä unionin tasolla.

 

Kun korjaustoimista aiheutuvia kustannuksia jaetaan siirtoverkonhaltijoiden kesken, sääntelyviranomaisten on analysoitava, missä määrin tarjousalueelta poistuvat ja sinne palautuvat suunnittelemattomat sähkövirrat vaikuttavat siihen, että kahden tarjousalueen välille syntyy havaittua ylikuormitusta, ja jaettava vastakaupan ja ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn kustannukset suhteessa osuuteen ylikuormituksen aiheuttamisesta.

Tarkistus    76

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.  Siirtoverkonhaltijat eivät saa rajoittaa muiden markkinaosapuolten käyttöön annettavan yhteenliittämiskapasiteetin määrää siirtoverkonhaltijoiden omalla vastuualueella vallitsevan ylikuormitustilanteen ratkaisemiseksi tai keinona hallita sellaisia siirtoja kahden vastuualueen rajalla, joita esiintyy myös ilman kaupankäynti, eli vastuualueiden kautta tapahtuvia siirtoja, jotka johtuvat lähtöpaikan ja määränpää sijaitsemisesta yhdellä vastuualueella.

7.  Siirtoverkonhaltijat eivät saa rajoittaa muiden markkinaosapuolten käyttöön annettavan yhteenliittämiskapasiteetin määrää siirtoverkonhaltijoiden omalla vastuualueella vallitsevan ylikuormitustilanteen ratkaisemiseksi tai keinona hallita sellaisia siirtoja kahden vastuualueen rajalla, joita esiintyy myös ilman kaupankäynti, eli vastuualueiden kautta tapahtuvia siirtoja, jotka johtuvat lähtöpaikan ja määränpää sijaitsemisesta yhdellä vastuualueella.

 

Rajoittamatta 13 artiklan 5 kohdan neljättä alakohtaa, tätä kohtaa katsotaan noudatetun, jos saavutetaan seuraavat alueiden välisen kaupan käytettävissä olevan kapasiteetin minimitasot, jotka on laskettu asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan nojalla hyväksyttyjen kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti ottaen huomioon satunnaisseikat:

 

i)   koordinoitua nettosiirtokapasiteettilähestymistapaa käyttävillä rajoilla, jos vähintään 75 prosenttia nettosiirtokapasiteetista on kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti käytettävissä rajat ylittävää kauppaa varten;

 

ii)   siirtoperusteista lähestymistapaa käyttävillä rajoilla, jos siirtoperusteisessa laskennassa huomioon otetuissa alueiden välisissä ja sisäisissä kriittisissä verkon osissa vähintään 75 prosenttia lämpökapasiteetista sen jälkeen, kun siitä on vähennetty N-1 -periaatteen varmistamisen edellyttämä määrä kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti, käytetään kapasiteetin jakamiseen.

Tarkistus    77

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Verkkoon pääsystä perittävät maksut

Verkkoon pääsystä, verkon käytöstä ja verkon vahvistamisesta perittävät maksut

Tarkistus    78

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Verkonhaltijoiden verkkoon pääsystä perimien maksujen, mukaan lukien verkkoihin liittämisestä perittävät maksut, verkkojen käyttömaksut ja tarvittaessa verkkojen vahvistamiseen liittyvät maksut, on oltava avoimia, niissä on otettava huomioon tarve turvata verkon toimintavarmuus ja joustavuus ja niiden on vastattava todellisia kustannuksia sikäli kuin nämä ovat verrattavissa tehokkaan ja rakenteeltaan vastaavan verkonhaltijan kustannuksiin, ja niitä on sovellettava tasapuolisesti. Niitä on erityisesti sovellettava tavalla, joka ei syrji jakelutasolla verkkoon liitettyä tuotantoa suhteessa siirtotasolla liitettyyn tuotantoon, joko myönteisesti tai kielteisesti. Tariffit eivät saa syrjiä energian varastointia eivätkä ne saa luoda pidäkkeitä kysyntäjoustoon osallistumiselle. Maksut eivät saa olla sidoksissa etäisyyksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

1.  Verkonhaltijoiden verkkoon pääsystä perimien maksujen, mukaan lukien verkkoihin liittämisestä perittävät maksut, verkkojen käyttömaksut ja tarvittaessa verkkojen vahvistamiseen liittyvät maksut, on oltava oikeudenmukaisia, kustannusvastaavia, läpinäkyviä, niissä on otettava huomioon tarve turvata verkon toimintavarmuus ja joustavuus ja niiden on vastattava todellisia kustannuksia sikäli kuin nämä ovat verrattavissa tehokkaan ja rakenteeltaan vastaavan verkonhaltijan kustannuksiin, ja niitä on sovellettava tasapuolisesti. Verkkotariffeihin ei pidä sisältyä asiaan liittymättömiä kuluja, kuten veroja tai maksuja, joilla tuetaan muita poliittisia tavoitteita, koska tämä vääristäisi tuotanto-, kulutus- ja investointipäätöksiä. Niillä on tuettava neutraalisti järjestelmän yleistä tehokkuutta pitkällä aikavälillä kuluttajille ja tuottajille annettavilla hintasignaaleilla, ja niitä on erityisesti sovellettava tavalla, joka ei syrji jakelutasolla verkkoon liitettyä tuotantoa suhteessa siirtotasolla liitettyyn tuotantoon, joko myönteisesti tai kielteisesti. Tariffit eivät saa syrjiä energian varastointia ja yhteenliittymiä eivätkä ne saa luoda pidäkkeitä omalle tuotannolle ja omalle kulutukselle eivätkä kysyntäjoustoon osallistumiselle. Maksut eivät saa olla sidoksissa etäisyyksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Tarkistus    79

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tariffien on annettava siirto- ja jakeluverkonhaltijoille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä asianmukaisia kannustimia parantaa tehokkuutta, mukaan lukien energiatehokkuus, sekä edistää markkinoiden yhdistämistä ja toimitusvarmuutta ja tukea investointeja ja asiaan liittyviä tutkimustoimia.

2.  Tariffien on annettava siirto- ja jakeluverkonhaltijoille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä asianmukaisia kannustimia parantaa tehokkuutta, mukaan lukien energiatehokkuus, sekä edistää markkinoiden yhdistämistä ja toimitusvarmuutta, globaalia kilpailukykyä ja tukea tehokkaita investointeja, erityisesti digitalisointiin, joustaviin palveluihin ja yhteenliitäntöihin, ja asiaan liittyviä tutkimustoimia. Tariffeilla ei saa luoda pidäkkeitä energian varastoinnille, kysyntäjoustolle tai sähkön tuotannolle omaan käyttöön.

Tarkistus    80

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.  Jakelutariffien on vastattava kustannuksia, jotka aiheutuvat verkon käyttäjien, mys aktiivisten asiakkaiden, jakeluverkon käytstä, ja ne voidaan eriyttää verkon käyttäjien kulutus- tai tuotantoprofiilien mukaan. Jos jäsenvaltioissa on otettu käyttöön älykkäät mittausjärjestelmät, sääntelyviranomaiset voivat ottaa käyttöön verkon käyttöä vastaavia ajan mukaan eriytettyjä verkkotariffeja kuluttajien kannalta läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla.

7.  Siirto- ja jakelutariffien on oltava kustannusvastaavia ja niissä on otettava huomioon investointikustannukset, hajautetun tuotannon lisäarvo, joustavuus, digitalisointi, kysyntäjousto, varastointi ja siirto- ja jakeluverkon käyttäjien, myös aktiivisten asiakkaiden, jakeluverkon käyttö, ne voivat sisältää verkkoliitäntäkapasiteettiin liittyviä elementtejä, ja ne voidaan eriyttää verkon käyttäjien kulutus- tai tuotantoprofiilien mukaan. Jos jäsenvaltioissa on otettu käyttöön älykkäät mittausjärjestelmät, toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on otettava käyttöön verkon käyttöä vastaavia ajan mukaan eriytettyjä verkkotariffeja kuluttajien kannalta läpinäkyvällä, ennakoitavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tariffit eivät ole syrjiviä.

Tarkistus    81

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Sääntelyviranomaisten on tarjottava jakeluverkonhaltijoille kannustimia hankkia palveluja verkkojensa käyttöä ja kehittämistä varten ja integroida innovatiivisia ratkaisuja jakeluverkkoihin. Tätä varten sääntelyviranomaisten on tunnustettava vaatimukset täyttäviksi ja otettava jakelutariffeissa huomioon kaikki asiaan liittyvät kustannukset ja otettava käyttöön suorituskykytavoitteita, jotta jakeluverkonhaltijoille tarjottaisiin kannustimia parantaa tehokkuutta, myös energiatehokkuutta, omissa verkoissaan.

8.  Sääntelyviranomaisten on tarjottava jakeluverkonhaltijoille kannustimia verkkojensa mahdollisimman tehokasta käyttöä ja kehittämistä varten ja innovatiivisten ratkaisujen integroimiseksi jakeluverkkoihin, muun muassa hankkimalla palveluja. Tätä varten sääntelyviranomaisten on tunnustettava vaatimukset täyttäviksi ja otettava jakelutariffeissa huomioon kaikki asiaan liittyvät kustannukset ja otettava käyttöön suorituskykytavoitteita, jotta jakeluverkonhaltijoille tarjottaisiin kannustimia parantaa tehokkuutta, myös energiatehokkuutta, joustavuutta ja jakeluverkkojen digitalisointia, muun muassa älykkäiden verkkojen ja älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa, omissa verkoissaan.

Tarkistus    82

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 9 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

9.  Viraston on [kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä annettava sääntelyviranomaisille osoitettu suositus siirto- ja jakelutariffeihin sovellettavien menetelmien asteittaisesta lähentämisestä. Suosituksessa on käsiteltävä vähintään seuraavia näkökohtia:

9.  Viraston on [kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä arvioitava siirto- ja jakelutariffeihin sovellettavien menetelmien asteittaisen lähentämisen toteutettavuus. Toteutettavuustutkimuksessa on käsiteltävä vähintään seuraavia näkökohtia:

Tarkistus    83

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 9 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)  verkon käyttäjien ryhmät, joihin tariffeja sovelletaan, mukaan lukien tariffivapautukset.

g)  verkon käyttäjien ryhmät, joihin tariffeja sovelletaan ominaisuuksien ja kulutusmuotojen mukaisesti, mukaan lukien tariffivapautukset.

Tarkistus    84

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 9 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a.  Sääntelyviranomaisten on hyväksyttävä indikaattoreita siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden suorituskyvyn mittaamiseksi. Niiden olisi sisällettävä vähintään seuraavat:

 

a) rajoitetun energian määrä megawatteina eroteltuna tuotantolähteen tyypin mukaan;

 

b) dynaamisesti arvioidun johtopituuden osuus;

 

c) etänä valvottujen ja reaaliaikaisesti ohjattujen sähköasemien osuus;

 

d) dynaamisesti arvioidun johtopituuden osuus;

 

e) hävikit korkean, keskitason ja matalan jännitteen verkoissa;

 

f) verkon energiakatkosten tiheys ja kesto.

 

Sääntelyviranomaisten on [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen] mennessä julkaistava raportti siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden suorituskyvystä sekä tarvittaessa suosituksia parantamista varten.

Tarkistus    85

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Yhteenliittämiskapasiteetin jakamisesta saatavat tulot on käytettävä seuraaviin tarkoituksiin:

2.  Yhteenliittämiskapasiteetin jakamisesta saatavat tulot on käytettävä seuraaviin tarkoituksiin:

a)  jaetun kapasiteetin tosiasiallisen saatavuuden takaaminen;

a)  jaetun kapasiteetin tosiasiallisen saatavuuden takaaminen; tai

b)  yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitävät tai lisäävät verkkoinvestoinnit, erityisesti uusiin rajayhdysjohtoihin.

b)  yhteenliittämiskapasiteettia nykyisten rajayhdysjohtojen käytön optimoinnilla ylläpitävät tai lisäävät koordinoidut korjaavat tai vastakauppatoimet tai verkkoinvestoinnit, aina rajat ylittävän siirtokapasiteetin tavoitearvoon saakka.

Jos tuloja ei voida käyttää tehokkaasti ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa säädettyihin tarkoituksiin, ne on talletettava erilliselle sisäiselle tilille käytettäviksi tulevaisuudessa näihin tarkoituksin.

Jos ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa säädetyt tavoitteet on saavutettu, jäännöstuloja voidaan käyttää tuloina, jotka kansallisten sääntelyviranomaisten on otettava huomioon, kun ne hyväksyvät verkkotariffien laskentamenetelmiä ja/tai määrittävät verkkotariffeja.

Tarkistus    86

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Edellä olevan 2 kohdan a ja b kohdan mukaisessa tulojen käytössä on sovellettava viraston ehdottamaa ja komission hyväksymää menetelmää. Viraston ehdotus on esitettävä komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja se on hyväksyttävä kuuden kuukauden kuluessa.

3.  Edellä olevan 2 kohdan mukaisessa tulojen käytössä on sovellettava viraston ehdottamaa ja komission hyväksymää menetelmää. Viraston ehdotus on esitettävä komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja se on hyväksyttävä kuuden kuukauden kuluessa.

Virasto voi omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä saattaa menetelmän ajan tasalle, ja komissio hyväksyy ajan tasalle saatetun menetelmän viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sen esittämisestä.

Virasto voi omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä saattaa menetelmän ajan tasalle, ja komissio hyväksyy ajan tasalle saatetun menetelmän viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sen esittämisestä.

Viraston on ennen ehdotuksen esittämistä komissiolle järjestettävä menetelmästä kuuleminen [uudelleenlaaditun asetuksen (EY) N:o 713/2009, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 863/2] 15 artiklan mukaisesti.

Viraston on ennen ehdotuksen esittämistä komissiolle järjestettävä menetelmästä kuuleminen [uudelleenlaaditun asetuksen (EY) N:o 713/2009, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 863/2] 15 artiklan mukaisesti.

Menetelmässä on esitettävä vähintään ehdot, joiden mukaisesti tuloja voidaan käyttää 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin, sekä ehdot, joiden mukaisesti ne voidaan tallettaa erilliselle sisäiselle tilille käytettäviksi tulevaisuudessa näihin tarkoituksin ja kuinka pitkäksi aikaa ne voidaan tallettaa.

Menetelmässä on esitettävä vähintään ehdot, joiden mukaisesti tuloja voidaan käyttää 2 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin, sekä ehdot, joiden mukaisesti ne voidaan tallettaa erilliselle sisäiselle tilille käytettäviksi tulevaisuudessa näihin tarkoituksin ja kuinka pitkäksi aikaa ne voidaan tallettaa.

Tarkistus    87

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Siirtoverkonhaltijoiden on vahvistettava selkeästi etukäteen, kuinka mahdolliset pullonkaulatulot käytetään, ja raportoitava näiden tulojen tosiasiallisesta käytöstä. Kansallisten sääntelyviranomaisten on vuosittain kunkin vuoden heinäkuun 31 päivään mennessä julkaistava raportti, jossa ilmoitetaan saman vuoden kesäkuun 30 päivään ulottuvan 12 kuukauden jakson aikana saadut tulot ja niiden käyttö, mukaan lukien erityishankkeet, joihin tuloja on käytetty, tai määrä, joka on talletettu erilliselle tilille, ja varmennettava samassa yhteydessä, että tulojen käyttö vastaa tätä asetusta ja 3 kohdan mukaisesti vahvistettua menetelmää.

4.  Siirtoverkonhaltijoiden on vahvistettava selkeästi etukäteen, kuinka mahdolliset pullonkaulatulot käytetään, ja raportoitava näiden tulojen tosiasiallisesta käytöstä. Kansallisten sääntelyviranomaisten on vuosittain kunkin vuoden heinäkuun 31 päivään mennessä julkaistava raportti, jossa ilmoitetaan saman vuoden kesäkuun 30 päivään ulottuvan 12 kuukauden jakson aikana saadut tulot ja niiden käyttö, mukaan lukien erityishankkeet, joihin tuloja on käytetty, määränä, joka on talletettu erilliselle tilille, tai määränä, jota on käytetty verkkotariffien laskemisessa, ja varmennettava samassa yhteydessä, että tulojen käyttö vastaa tätä asetusta. Jos joitakin pullonkaulatuloja käytetään laskettaessa verkkotariffeja, raportissa voidaan esittää, että siirtoverkonhaltija on täyttänyt 2 kohdan mukaisen sitoumuksen ja tasetta koskevat kriteerit.

Tarkistus    88

Ehdotus asetukseksi

4 luku – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Resurssien riittävyys

Resurssien riittävyys ja kapasiteettimekanismit

Tarkistus    89

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on seurattava resurssien riittävyyttä omalla alueellaan 19 artiklan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin pohjalta.

1.  Jäsenvaltioiden on seurattava resurssien riittävyyttä omalla alueellaan 19 artiklan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin pohjalta ja niiden on julkaistava raportti seurannan tuloksista.

Tarkistus    90

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tulee esiin jokin resurssien riittävyyteen liittyvä huolenaihe, jäsenvaltioiden on yksilöitävä mahdolliset sääntelyvääristymät, jotka aiheuttivat ongelman tai edesauttoivat sen syntymistä.

2.  Jos eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tulee esiin jokin resurssien riittävyyteen liittyvä huolenaihe, jäsenvaltioiden on yksilöitävä mahdolliset sääntelyvääristymät ja/tai markkinoiden toimintapuutteet, jotka aiheuttivat ongelman tai edesauttoivat sen syntymistä.

Tarkistus    91

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jäsenvaltioiden on julkaistava aikataulu sellaisten toimenpiteiden hyväksymiselle, joilla mahdollisesti yksilöidyt sääntelyvääristymät poistetaan. Jäsenvaltioiden on resurssien riittävyyteen liittyviä huolenaiheita käsitellessään tarkasteltava erityisesti sääntelyvääristymien poistamista, niukkuuteen perustuvan hinnoittelun sallimista sekä yhteenliitäntöihin, energian varastointiin ja kysyntäpuoleen liittyvien toimenpiteiden kehittämistä ja energiatehokkuuden parantamista.

3.  Jäsenvaltioiden, joilla on yksilöityjä riittävyyteen liittyviä huolenaiheita, on julkaistava toteuttamissuunnitelma ja aikataulu sellaisten toimenpiteiden hyväksymiselle, joilla mahdollisesti yksilöidyt sääntelyvääristymät ja/tai markkinahäiriöt poistetaan. Jäsenvaltioiden on resurssien riittävyyteen liittyviä huolenaiheita käsitellessään noudatettava 3 artiklassa säädettyjä periaatteita ja erityisesti:

 

a) poistettava sääntelyvääristymät;

 

b) poistettava hintakatot;

 

c) otettava käyttöön hallinnollinen niukkuushinnoittelutoiminto tasesähköä varten;

 

d) lisättävä yhteenliitäntöjä ja sisäisen verkon kapasiteettia;

 

e) sallittava oma tuotanto, energian varastointi, kysyntäpuoleen liittyvät toimenpiteet ja energiatehokkuus poistamalla sääntelyesteet;

 

f) varmistettava tasehallinta- ja lisäpalvelujen kustannustehokas ja markkinaperusteinen hankinta;

 

g) poistettava hintasäännöstely [uudelleenlaaditun direktiivin 2009/72/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0864/2] 5 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    92

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava toteuttamissuunnitelma komissiolle tarkastelua varten.

Tarkistus    93

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.  Komissio voi päättää kahden kuukauden kuluessa toteuttamissuunnitelman vastaanottamisesta, ovatko toimenpiteet riittäviä sääntelyvääristymien ja/tai markkinahäiriöiden poistamiseksi, ja voi tarvittaessa vaatia jäsenvaltioita muuttamaan toteuttamissuunnitelmaa.

Tarkistus    94

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 c.  Jäsenvaltion on seurattava toteuttamissuunnitelman täytäntöönpanoa ja julkaistava tulokset vuosittaisessa kertomuksessa.

Tarkistus    95

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 d.  Jäsenvaltion on toimitettava toteuttamissuunnitelman täytäntöönpanon seurantaa koskeva raportti virastolle lausunnon antamista varten.

Tarkistus    96

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 e kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 e.  Virasto toimittaa 3 d kohdan mukaisen lausunnon komissiolle. Komissio päättää, onko uudistukset pantu riittävällä tavalla täytäntöön.

Tarkistus    97

Ehdotus asetukseksi

18 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

18 a artikla

 

Kapasiteettimekanismien yleisperiaatteet

 

1.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja viimeisenä keinona sellaisten jäljelle jäävien huolenaiheiden käsittelemiseksi, joita ei voida poistaa 18 artiklan 3 kohdan mukaisilla toimenpiteillä, tämän artiklan säännösten ja unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti.

 

2.  Ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön kapasiteettimekanismeja 1 kohdan nojalla, niiden on tehtävä laaja selvitys niiden mahdollisista vaikutuksista naapurijäsenvaltioilleen ja kuultava ainakin niitä naapurijäsenvaltioitaan, joihin sillä on yhdysjohto, ja näiden jäsenvaltioiden sidosryhmiä.

 

3.  Jäsenvaltioiden on arvioitava, voidaanko riittävyyteen liittyviä huolenaiheita käsitellä strategisen reservin muodossa käyttöön otettavalla kapasiteettimekanismilla. Mikäli näin ei voida tehdä, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön toisentyyppisen kapasiteettimekanismin. Kansallisen sääntelyviranomaisen on hyväksyttävä parametrit, joilla määritetään kapasiteettimekanismeissa hankitun kapasiteetin määrä.

 

4.  Jäsenvaltiot eivät saa ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja, jos seuraavat seikat tai jompikumpi niistä toteutuu: (a) eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ei ole tullut esiin mitään resurssien riittävyyteen liittyvää huolenaihetta; (b) komissio ei ole antanut 18 artiklan 3 b kohdassa tarkoitettua myönteistä päätöstä 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun yksityiskohtaiseen toteuttamissuunnitelmaan.

 

5.  Jos jäsenvaltio soveltaa jo kapasiteettimekanismia, sen on tarkasteltava tätä mekanismia ja varmistettava, että mekanismissa ei tehdä uusia sopimuksia, jos seuraavat seikat tai jompikumpi niistä toteutuu:

 

a) eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ei ole tullut esiin mitään resurssien riittävyyteen liittyvää huolenaihetta;

 

b) komissio ei ole antanut 18 artiklan 3 b kohdassa tarkoitettua myönteistä päätöstä 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun yksityiskohtaiseen toteuttamissuunnitelmaan.

 

6.  Kapasiteettimekanismien on oltava väliaikaisia. Komissio hyväksyy ne enintään viideksi vuodeksi. Ne on poistettava käytöstä vaiheittain tai sidottua kapasiteettia on pienennettävä 18 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Jäsenvaltioiden on jatkettava toteuttamissuunnitelman täytäntöönpanoa kapasiteettimekanismin käyttöönoton jälkeen.

 

7.  Tuotantokapasiteetti, jonka kaupallinen tuotanto on alkanut [tämän asetuksen voimaantulopäivä] jälkeen, on kelpoinen osallistumaan kapasiteettimekanismiin ainoastaan, jos sen päästöt ovat alle 550 gr CO2/kWh. Strategisia reservejä lukuun ottamatta tuotantokapasiteettia, jonka päästöt ovat vähintään 550 gr CO2/kWh, ei saa sitoa kapasiteettimekanismeihin [viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] jälkeen.

Tarkistus    98

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Eurooppalaiseen resurssien riittävyysarviointiin on sisällyttävä arvio sähköjärjestelmän yleisestä riittävyydestä kattaa nykyinen ja arvioitu sähkön kysyntä arviota seuraavan kymmenvuotiskauden aikana vuosittain jaoteltuna.

1.  Eurooppalaiseen resurssien riittävyysarvioinnissa on määritettävä resurssien riittävyyttä koskevat huolenaiheet arvioimalla sähköjärjestelmän yleistä riittävyyttä kattaa nykyinen ja arvioitu sähkön kysyntä unionissa alueen asiaankuuluvien jäsenvaltioiden sisällä, kunkin jäsenvaltion ja tarvittaessa kunkin tarjousalueen osalta arviota seuraavan kymmenvuotiskauden aikana vuosittain jaoteltuna.

Tarkistus    99

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Sähkö-ENTSOn on suoritettava eurooppalainen resurssien arviointi.

Tarkistus    100

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Siirtoverkonhaltijoiden on annettava vuosittain Sähkö-ENTSOlle tiedot, joita se tarvitsee eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin suorittamisessa. Sähkö-ENTSOn on tehtävä arviointi joka vuosi.

3.  Siirtoverkonhaltijoiden on annettava Sähkö-ENTSOlle tarvittavat tiedot. Siirtoverkonhaltijoilla on oltava oikeus pyytää tuottajilta ja muilta markkinaosapuolilta asiaankuuluvia tietoja, jotka eivät sisällä kaupallisesti arkaluonteisia tietoja ja joita asiaankuuluvat jakeluverkonhaltijat eivät ole jo keränneet.

Tarkistus    101

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

4.  Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin on perustuttava menetelmään, jolla on varmistettava, että

4.  Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin on perustuttava avoimeen menetelmään, jolla on varmistettava, että

Tarkistus    102

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  arviointi perustuu asianmukaisiin skenaarioihin ennakoidusta kysynnästä ja tarjonnasta, mukaan lukien taloudellinen arviointi laitosten käytöstä poistamisen todennäköisyydestä, rakennettavista uusista tuotantolaitoksista ja energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä tukkuhintojen ja hiilen hinnan kehitykseen vaikuttavista asianmukaisista herkkyystekijöistä;

b)  arviointi perustuu asianmukaisiin skenaarioihin ennakoidusta kysynnästä ja tarjonnasta, mukaan lukien taloudellinen arviointi laitosten käytöstä poistamisen todennäköisyydestä, laitosten seisokeista, rakennettavista uusista tuotantolaitoksista ja energiatehokkuus- ja yhteenliitäntätavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä tukkuhintojen ja hiilen hinnan kehitykseen vaikuttavista asianmukaisista herkkyystekijöistä;

Tarkistus    103

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  arviointi sisältää huonoimman tapauksen skenaarion, joka heijastaa sellaisten harvinaisten tapausten poikkeuksellisuutta ja erilaisia todennäköisyyksiä, joihin strategisella reservillä on tarkoitus puuttua; ainoastaan enintään viiden prosentin suuruinen strateginen reservi kyseisen jäsenvaltion huippukuormituksesta on perusteltua tällaisessa huonoimman tapauksen skenaariossa;

Tarkistus    104

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  arvioinnissa otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien resurssien osuus, mukaan lukien olemassa oleva ja tuleva tuotanto, energian varastointi, kysyntäjousto ja tuonti- ja vientimahdollisuudet sekä niiden vaikutus järjestelmän joustavaan toimintaan;

c)  arvioinnissa otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien resurssien osuus, mukaan lukien olemassa oleva ja tuleva tuotanto, energian varastointi, alakohtainen integrointi, kysyntäjousto ja tuonti- ja vientimahdollisuudet sekä niiden vaikutus järjestelmän joustavaan toimintaan;

Tarkistus    105

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 4 kohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

i a)  arvioinnissa kunnioitetaan verkon todellista kehitystä.

Tarkistus    106

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 5 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Menetelmän on perustuttava läpinäkyviin, objektiivisiin ja toteen näytettäviin kriteereihin.

Tarkistus    107

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Edellä 2 ja 5 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista ja 3 kohdan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tuloksista on järjestettävä kuuleminen ja viraston on hyväksyttävä ne 22 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6.  Tämän artiklan 2 ja 5 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista, niiden perustana olevista skenaarioista ja oletuksista ja tämän artiklan 1 a kohdan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tuloksista on järjestettävä kuuleminen ja viraston on hyväksyttävä ne 22 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Tarkistus    108

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioilla on kapasiteettimekanismeja soveltaessaan oltava käytössä luotettavuusstandardi, josta käy läpinäkyvällä tavalla ilmi niiden haluttu toimitusvarmuuden taso.

1.  Jäsenvaltioilla on kapasiteettimekanismeja soveltaessaan oltava käytössä luotettavuusstandardi. Luotettavuusstandardista on käytävä läpinäkyvällä tavalla ilmi jäsenvaltion tarvittavan toimitusvarmuuden taso. Rajat ylittävien tarjousalueiden kohdalla asianomaiset viranomaiset vahvistavat luotettavuusstandardit yhteisesti.

Tarkistus    109

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Kansallisen sääntelyviranomaisen on hyväksyttävä parametrit, joilla määritetään kapasiteettimekanismeissa hankitun kapasiteetin määrä.

Poistetaan.

Tarkistus    110

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Kapasiteetin tarjoajien on voitava osallistua useampaan kuin yhteen mekanismiin samalla toimitusjaksolla. Jos kapasiteetit eivät ole käytettävissä, niihin sovelletaan epäkäytettävyysmaksuja, ja kahta tai useampaa epäkäytettävyysmaksua, kun samaan aikaan esiintyy niukkuutta kahdella tai useammalla tarjousalueella, joilla kapasiteetin tarjoaja on tehnyt sopimuksia.

5.  Kapasiteetin tarjoajien on voitava osallistua useampaan kuin yhteen mekanismiin samalla toimitusjaksolla. Jos kapasiteetit eivät ole käytettävissä, niihin sovelletaan epäkäytettävyysmaksuja, ja kahta tai useampaa epäkäytettävyysmaksua, kun samaan aikaan esiintyy niukkuutta kahdella tai useammalla tarjousalueella, joilla kapasiteetin tarjoaja on tehnyt sopimuksia. Kapasiteetin tarjoajat saavat osallistua enintään käytettävissä olevalla enimmäiskapasiteetillaan.

Tarkistus    111

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Tämän asetuksen 32 artiklan mukaisesti perustettujen alueellisten käyttökeskusten on vuosittain laskettava suurin käytettävissä oleva tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti ottaen huomioon yhteenliitännän odotettavissa oleva käytettävyys ja todennäköisyys sille, että mekanismia soveltavassa sähköjärjestelmässä esiintyy samanaikaisesti kulutushuippu kuin sähköjärjestelmässä, jossa tämä tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee. Laskelma on tehtävä kullekin tarjousalueen rajalle.

6.  Tämän asetuksen 32 artiklan mukaisesti perustettujen alueellisten koordinointikeskusten on vuosittain laskettava suurin käytettävissä oleva tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti ottaen huomioon yhteenliitännän odotettavissa oleva käytettävyys ja todennäköisyys sille, että mekanismia soveltavassa sähköjärjestelmässä esiintyy samanaikaisesti kulutushuippu kuin sähköjärjestelmässä, jossa tämä tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee. Laskelma on tehtävä kullekin tarjousalueen rajalle.

Tarkistus    112

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja sellaisten jäljelle jäävien huolenaiheiden käsittelemiseksi, joita ei voida poistaa 18 artiklan 3 kohdan mukaisilla toimenpiteillä, tämän artiklan säännösten ja unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti.

1.  Kaikkia kapasiteettimekanismeja koskee seuraava:

 

a) ne eivät saa luoda kohtuuttomia markkinavääristymiä eivätkä ne saa rajoittaa rajat ylittävää kauppaa;

 

b) niissä ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen riittävyyteen liittyvien jäsenvaltioiden huolenaiheiden käsittelemiseksi;

 

c) niiden on valittava kapasiteetin tarjoajat läpinäkyvän, syrjimättömän ja markkinapohjaisen prosessin avulla;

 

d) niiden on oltava finanssipoliittisesti neutraaleja;

 

e) niissä on tarjottava kannustimia kapasiteetin tarjoajille, jotta ne olisivat käytettävissä verkon ylikuormituksen aikana;

 

f) niissä on varmistettava, että korvaukset määritetään markkinapohjaisen prosessin avulla;

 

g) niissä on määritettävä kapasiteetin tarjoajien osallistumiseen vaadittavat tekniset ehdot ennen valintaprosessia;

 

h) kapasiteettimekanismeihin voivat osallistua kaikki resurssit, mukaan lukien varastointi ja kysyntäpuolen hallinta, jotka pystyvät tarjoamaan vaaditun teknisen suorituskyvyn;

 

i) niissä on sovellettava asianmukaisia seuraamuksia kapasiteetin tarjoajiin, kun ne eivät ole käytettävissä verkon ylikuormituksen aikana;

 

j) niissä on varmistettava, että kapasiteettisopimukset olemassa oleville laitoksille tehdään enintään yhdeksi vuodeksi.

Tarkistus    113

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos jäsenvaltio haluaa ottaa käyttöön kapasiteettimekanismin, sen on kuultava ehdotetusta mekanismista ainakin niitä naapurijäsenvaltioitaan, joihin sillä on yhdysjohto.

2.  Kapasiteettimekanismeihin strategisten reservien muodossa sovelletaan seuraavaa:

 

a) ne on pidettävä markkinoiden ulkopuolella;

 

b) niitä on ajettava verkkoon ainoastaan siinä tapauksessa, että vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden selvitys ei ole onnistunut ja siirtoverkonhaltijat ovat käyttäneet loppuun tasehallintaresurssinsa tasapainon saavuttamiseksi kulutuksen ja tarjonnan välillä;

 

c) niissä on varmistettava, että markkinoiden tasepoikkeamat ajanjaksoina, joina strategisia reservejä on ajettu verkkoon, on selvitetty käyttäen teknisiä hintarajoja, joita markkinaoperaattorit soveltavat 9 artiklan mukaisesti, tai toimittamatta jääneen sähkön arvoa sen mukaan, kumpi on korkeampi;

 

d) niiden vuosittaisen sähköntuotannon maksimipäästöjen on oltava enintään 200 kg/CO2/kW; strategisten reservien resurssien avulla tuotettua sähköä tai saavutettua kuormituksen säästöä ei saa myydä sähkön tukkumarkkinoilla.

Tarkistus    114

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Kapasiteettimekanismit eivät saa luoda tarpeettomia markkinavääristymiä eivätkä ne saa rajoittaa rajat ylittävää kauppaa. Mekanismiin sidotun kapasiteetin määrä ei saa ylittää sitä mikä on tarpeen huolenaiheeseen vastaamiseksi.

3.  Muihin kapasiteettimekanismeihin kuin strategisiin reserveihin sovelletaan 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi seuraavaa:

 

a) mekanismin on oltava laadittu siten, että kapasiteetin käytettävissä olemisesta maksettu hinta laskee automaattisesti nollaan, kun tarjotun kapasiteetin odotetaan riittävän täyttämään kapasiteetin kysynnän;

 

b) mekanismeissa on maksettava korvausta osallistuville resursseille jo pelkästä käytettävissä olemisesta ja varmistettava, että korvaus ei vaikuta kapasiteetin tarjoajan tekemiin tuotantoa koskeviin päätöksiin;

 

c) mekanismeissa on varmistettava, että kapasiteettivelvoitteita voidaan siirtää osallistumiskelpoisten kapasiteetin tarjoajien välillä.

Tarkistus    115

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Tuotantokapasiteetti, jota koskeva lopullinen investointipäätös on tehty [tämän asetuksen voimaantulopäivä] jälkeen, on kelpoinen osallistumaan kapasiteettimekanismiin ainoastaan, jos sen päästöt ovat alle 550 gr CO2/kWh. Tuotantokapasiteettia, jonka päästöt ovat vähintään 550 gr CO2/kWh, ei saa sitoa kapasiteettimekanismeihin viiden vuoden jälkeen tämän asetuksen voimaantulosta.

Poistetaan.

Tarkistus    116

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jos eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ei ole tullut esiin mitään resurssien riittävyyteen liittyvää huolenaihetta, jäsenvaltiot eivät saa soveltaa kapasiteettimekanismeja.

Poistetaan.

Tarkistus    117

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat kapasiteettimekanismeja [tämän asetuksen voimaantulopäivä], on mukautettava mekanismejaan siten, että ne ovat tämän asetuksen 18, 21 ja 23 artiklan mukaisia.

Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat kapasiteettimekanismeja [tämän asetuksen voimaantulopäivä], on mukautettava mekanismejaan siten, että ne ovat tämän asetuksen 18, 18 a, 21 ja 23 artiklan mukaisia.

Tarkistus    118

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  laadittava ja hyväksyttävä eurooppalaiseen resurssien riittävyysarviointiin liittyviä ehdotuksia 19 artiklan 2, 3 ja 5 kohdan mukaisesti sekä ehdotuksia rajat ylittävää osallistumista kapasiteettimekanismeihin koskevista teknisistä eritelmistä 21 artiklan 10 kohdan mukaisesti;

c)  laadittava ja hyväksyttävä eurooppalaiseen resurssien riittävyysarviointiin liittyviä ehdotuksia 19 artiklan 1 a kohdan mukaisesti sekä ehdotuksia rajat ylittävää osallistumista kapasiteettimekanismeihin koskevista teknisistä eritelmistä 21 artiklan 10 kohdan mukaisesti;

Tarkistus    119

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

h a)  standardoitava yhteistyössä EU DSO -elimen kanssa tietomuodot ja yhteyskäytännöt tiedon rajatylittävän vaihdon helpottamiseksi;

Tarkistus    120

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

j a)  edistettävä siirtoverkkojen digitalisointia, jotta varmistetaan muun muassa tehokas reaaliaikainen tiedonkeruu ja tietojen käyttö sekä älykkäät sähköasemat;

Tarkistus    121

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – j b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

j b)  edistettävä tiedonhallintaa, kyberturvallisuutta ja tietosuojaa yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja säänneltyjen tahojen kanssa;

Tarkistus    122

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – j c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

j c)  kehitettävä kysyntäjoustoa yhteistyössä jakeluverkonhaltijoiden kanssa.

Tarkistus    123

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Sähkö-ENTSOn on raportoitava virastolle alueellisten käyttökeskusten perustamisessa ja toimintakyvyssä havaituista puutteista.

2.  Sähkö-ENTSOn on raportoitava virastolle alueellisten koordinointikeskusten perustamisessa ja toimintakyvyssä havaituista puutteista.

Tarkistus    124

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Laatiessaan ehdotuksia 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä mukaisesti Sähkö-ENTSOn on julkisella ja avoimella tavalla ja varhaisessa vaiheessa kuultava laajasti 26 artiklassa tarkoitettujen menettelytapasääntöjen mukaisesti kaikkia sidosryhmiä, joita asia koskee, ja erityisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita. Kuultavia tahoja ovat myös kansalliset sääntelyviranomaiset ja muut kansalliset viranomaiset, myynti- ja tuotantoyritykset, verkon käyttäjät, asiakkaat mukaan lukien, ja jakeluverkonhaltijat, mukaan lukien toimialajärjestöt, tekniset elimet ja sidosryhmien yhteisöt, joita asia koskee. Kuulemisessa on pyrittävä määrittämään päätöksentekoprosessin kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemykset ja ehdotukset.

1.  Laatiessaan ehdotuksia 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä mukaisesti Sähkö-ENTSOn on julkisella ja avoimella tavalla ja varhaisessa vaiheessa sekä jäsenneltynä siten, että sidosryhmien huomautukset voidaan ottaa huomioon ennen lopullista hyväksyntää, kuultava laajasti 26 artiklassa tarkoitettujen menettelytapasääntöjen mukaisesti kaikkia sidosryhmiä, joita asia koskee, ja erityisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita. Kuultavia tahoja ovat myös kansalliset sääntelyviranomaiset ja muut kansalliset viranomaiset, myynti- ja tuotantoyritykset, verkon käyttäjät, asiakkaat ja näiden edustajat mukaan lukien, ja jakeluverkonhaltijat, mukaan lukien toimialajärjestöt, tekniset elimet ja sidosryhmien yhteisöt, joita asia koskee. Kuulemisessa on pyrittävä määrittämään päätöksentekoprosessin kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemykset ja ehdotukset.

Perustelu

Tarkistus on tarpeen tämän artiklan 3 kohdan velvoitteiden täyttämiseksi.

Tarkistus    125

Ehdotus asetukseksi

31 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Komissio voi tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi määritellä kunkin alueellisen yhteistyörakenteen kattaman maantieteellisen alueen ottaen huomioon olemassa olevat alueelliset yhteistyörakenteet. Kukin jäsenvaltio voi edistää yhteistyötä useammalla kuin yhdellä maantieteellisellä alueella. Komissiolle siirretään valta hyväksyä 63 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kunkin alueellisen käyttökeskuksen kattamasta maantieteellisestä alueesta. Komissio kuulee tätä varten virastoa ja Sähkö-ENTSOa.

3.  Komissio voi tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi määritellä kunkin alueellisen yhteistyörakenteen kattaman maantieteellisen alueen ottaen huomioon olemassa olevat alueelliset yhteistyörakenteet. Kukin jäsenvaltio voi edistää yhteistyötä useammalla kuin yhdellä maantieteellisellä alueella. Komissiolle siirretään valta hyväksyä 63 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kunkin alueellisen käyttökeskuksen kattamasta maantieteellisestä alueesta. Komissio kuulee tätä varten sääntelyviranomaisia, virastoa ja Sähkö-ENTSOa.

Tarkistus    126

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] perustettava alueelliset käyttökeskukset tässä luvussa vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Alueellinen käyttökeskus on perustettava yhteen sen alueen jäsenvaltioista, jolla alueellinen käyttökeskus toimii.

1.  Viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] alueellisten koordinointikeskusten on tämän asetuksen 34 artiklassa asetettujen tehtävien lisäksi korvattava sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista annetun asetuksen [sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista annettu komission asetus] mukaisesti perustetut alueelliset turvallisuuskoordinaattorit tässä luvussa esitettyjen kriteerien mukaisesti.

 

Jos alueella ei ole nykyistä tai suunniteltua alueellista turvallisuuskoordinaattoria, alueen siirtoverkon haltijoiden on perustettava alueellinen koordinointikeskus.

 

Kaikkien siirtoverkon haltijoiden on liityttävä yhteen ainoaan alueelliseen koordinointikeskukseen.

 

Kaikkien käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden on toimitettava käyttöalueen sääntelyviranomaisten tarkasteltavaksi ehdotus alueellisten koordinointikeskusten perustamisesta tässä luvussa vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

 

Käyttöalueen sääntelyviranomaisten on tarkistettava ja hyväksyttävä ehdotus [uudelleenlaaditun asetuksen (EY) N:o 713/2009, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0863/2] 8 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

 

Neljännessä alakohdassa tarkoitetuissa ehdotuksissa on mainittava seuraavat tiedot:

 

a) jäsenvaltio, johon alueellinen koordinointikeskus perustetaan;

 

b) organisaatio-, rahoitus- ja toimintajärjestelyt yhteenliitetyn siirtoverkon tehokkaan, varman ja luotettavan käytön varmistamiseksi;

 

c) alueellisten koordinointikeskusten toiminnan aloittamista koskeva toteuttamissuunnitelma;

 

d) alueellisten koordinointikeskusten perussääntö ja työjärjestys;

 

e) 35 artiklan mukaisten yhteistyöprosessien kuvaus;

 

f) 44 artiklan mukaisia alueellisten koordinointikeskusten vastuita koskevien järjestelyiden kuvaus.

Tarkistus    127

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Alueellisten koordinointikeskusten toiminnan on käynnistyttävä viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

Tarkistus    128

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Alueellisen koordinointikeskuksen on unionin lainsäädännön mukaisia tehtäviä toteuttaessaan toimittava riippumattomasti yksittäisistä kansallisista eduista tai siirtoverkonhaltijoiden kansallisista eduista.

Tarkistus    129

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Alueelliset käyttökeskukset täydentävät siirtoverkonhaltijoiden roolia toteuttamalla toimintoja, joilla on alueellista merkitystä. Niiden on vahvistettava toimintajärjestelyt yhteenliitetyn siirtoverkon tehokkaan, varman ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi.

3.  Alueelliset koordinointikeskukset täydentävät siirtoverkonhaltijoiden roolia toteuttamalla toimintoja, joilla on alueellista merkitystä. Siirtoverkonhaltijoiden on oltava vastuussa sähkönsiirron hallinnasta ja niiden on taattava sähköjärjestelmän turvallisuus, luotettavuus ja tehokkuus [uudelleenlaaditun direktiivin 2009/72/EY, kuten ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 864/2] 40 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    130

Ehdotus asetukseksi

33 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisten käyttökeskusten maantieteellinen laajuus

Alueellisten koordinointikeskusten maantieteellinen laajuus

Tarkistus    131

Ehdotus asetukseksi

33 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Sähkö-ENTSOn on viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] esitettävä virastolle ehdotus, jossa määritellään alueellisten käyttökeskusten kattamat käyttöalueet, ottaen huomioon olemassa olevat alueelliset käyttövarmuuskoordinaattorit, seuraavien kriteerien perusteella:

1.  Sähkö-ENTSOn on viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] esitettävä virastolle ehdotus, jossa määritellään alueellisten koordinointikeskusten kattamat käyttöalueet, ottaen huomioon olemassa olevat alueelliset käyttövarmuuskoordinaattorit, seuraavien kriteerien perusteella:

Tarkistus    132

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisten käyttökeskusten tehtävät

Alueellisten koordinointikeskusten tehtävät

Tarkistus    133

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kunkin alueellisen käyttökeskuksen on toteutettava vähintään kaikki seuraavat tehtävät, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä I, sillä käyttöalueella, jolla se sijaitsee:

1.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on toteutettava vähintään kaikki seuraavat tehtävät, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä I, sillä käyttöalueella, jolla se sijaitsee:

a)  koordinoidun kapasiteetin laskenta;

a)  koordinoidun kapasiteetin laskenta asetuksen (EU) 2015/1222 21, 26, 29 ja 30 artiklan nojalla kehitettyjä menetelmiä noudattaen;

b)  koordinoitu käyttövarmuusanalyysi;

b)  koordinoidun kapasiteetin laskenta asetuksen (EU) 2017/14851 a 75, 26, 76 ja 30 artiklan nojalla kehitettyjä menetelmiä noudattaen;

c)  yhteisten verkkomallien laatiminen;

c)  yhteisten verkkomallien laatiminen komission asetuksen (EU) 2017/1485 67, 70 ja 79 artiklan nojalla kehitettyjä menetelmiä ja menettelyjä noudattaen;

d)  siirtoverkonhaltijoiden varautumissuunnitelmien ja palautussuunnitelmien yhdenmukaisuuden arviointi;

d)  siirtoverkonhaltijoiden varautumissuunnitelmien ja palautussuunnitelmien yhdenmukaisuuden arviointi komission asetuksen (EU) 2017/21961 b 6 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;

e)  alueellisen käytönpalautuksen koordinointi ja optimointi;

e)  alueellisen käytönpalautuksen koordinointi ja optimointi;

f)  käytön jälkeinen ja häiriöiden jälkeinen analysointi ja raportointi;

f)  käytön jälkeinen ja häiriöiden jälkeinen analysointi ja raportointi;

g)  reservikapasiteetin alueellinen mitoitus;

g)  reservikapasiteetin alueellinen mitoitus;

h)  tasehallintakapasiteetin alueellisen hankinnan helpottaminen;

h)  alueellisen tasehallintakapasiteetin laskeminen;

i)  alueelliset seuraavan viikon ja päivänsisäiset verkon riittävyysennusteet ja riskiä vähentävien toimien valmistelu;

i)  alueelliset seuraavan viikon ja päivänsisäiset verkon riittävyysennusteet ja riskiä vähentävien toimien valmistelu [riskeihin varautumisesta annetun asetuksen, kuten ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0862] 8 artiklassa säädettyjä menetelmiä ja komission asetuksen (EU) 2017/1485 [sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista annettu komission asetus] 81 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen;

j)  käyttökeskeytysten suunnittelun koordinointi;

j)  käyttökeskeytysten suunnittelun koordinointi komission asetuksen (EU) 2017/1485 80 artiklassa esitettyjä menettelyjä noudattaen;

k)  siirtoverkonhaltijoiden välisten korvausmekanismien optimointi;

k)  siirtoverkonhaltijoiden välisten korvausmekanismien optimointi;

l)  koulutus ja sertifiointi;

l)  koulutus ja sertifiointi;

m)  alueellisten kriisiskenaarioiden määrittely [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos Sähkö-ENTSO on siirtänyt tämän tehtävän;

 

n)  vuosittaisten kriisisimulaatioiden valmistelu ja toteuttaminen yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

n)  vuosittaisten kriisisimulaatioiden valmistelu ja toteuttaminen yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0862] 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

o)  alueellisten kriisiskenaarioiden määrittelyyn liittyvät tehtävät, jos ja siltä osin kuin ne on siirretty alueellisille käyttökeskuksille [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

o)  alueellisten kriisiskenaarioiden määrittelyyn liittyvät tehtävät, jos ja siltä osin kuin ne on siirretty alueellisille koordinointikeskuksille [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

p)  kausittaisiin riittävyysnäkymiin liittyvät tehtävät, jos ja siltä osin kuin ne on siirretty alueellisille käyttökeskuksille [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

p)  kausittaisiin riittävyysnäkymiin liittyvät tehtävät, jos ja siltä osin kuin ne on siirretty alueellisille koordinointikeskuksille [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0862] 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

q)  suurimman tarjousalueen ulkopuolisen kapasiteetin laskenta, joka on käytettävissä ulkopuolisen kapasiteetin osallistumiseen kapasiteettimekanismeihin, 21 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

q)  suurimman tarjousalueen ulkopuolisen kapasiteetin laskenta, joka on käytettävissä ulkopuolisen kapasiteetin osallistumiseen kapasiteettimekanismeihin, 21 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

 

q a)  siirtoverkonhaltijoiden tukemiseen uutta kapasiteettia koskevien tarpeiden tunnistamiseen, olemassa olevan kapasiteetin lisäämiseen tai vaihtoehtojen tunnistamiseen liittyvät tehtävät, jotka annetaan asetuksen (EU) 347/2013 mukaisesti perustetuille ja [uudelleenlaaditun direktiivin 2009/72/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0864/2] 51 artiklassa tarkoitettuun kymmenvuotiseen verkon kehittämissuunnitelmaan sisältyville alueellisille ryhmille.

 

_______________

 

1 a  Komission asetus (EU) 2017/1485, annettu 2 päivänä elokuuta 2017, sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista (EUVL L 220, 25.8.2017, s. 1).

 

1 b  Komission asetus (EU) 2017/2196, annettu 24 päivänä marraskuuta 2017, sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevasta verkkosäännöstä (EUVL L 312, 28.11.2017, s. 54).

Tarkistus    134

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio voi antaa alueellisille käyttökeskuksille muita tehtäviä, joihin ei liity päätöksentekovaltaa, tämän asetuksen VII luvun mukaisesti.

2.  Komissio voi antaa alueellisille koordinointikeskuksille muita tehtäviä, joihin ei liity päätöksentekovaltaa, tämän asetuksen VII luvun mukaisesti.

Tarkistus    135

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Siirtoverkonhaltijoiden on annettava alueelliselle käyttökeskukselle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

3.  Siirtoverkonhaltijoiden on annettava alueelliselle koordinointikeskukselle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

Tarkistus    136

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Alueellisten käyttökeskusten on annettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille kaikki tiedot, joita tarvitaan alueellisten käyttökeskusten ehdottamien päätösten ja suositusten täytäntöönpanemiseksi.

4.  Alueellisten koordinointikeskusten on annettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille kaikki tiedot, joita tarvitaan järjestelmän vakauden ja toimitusvarmuuden varmistamiseksi.

 

Sähkö-ENTSOn on laadittava ehdotus 22 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tässä artiklassa vahvistettuja tehtäviä varten, joita asianomaiset suuntaviivat eivät vielä kata. Alueellisten koordinointikeskusten on suoritettava näitä tehtäviä viraston hyväksymän ehdotuksen pohjalta.

Tarkistus    137

Ehdotus asetukseksi

35 artikla

Komission teksti

Tarkistus

35 artikla

35 artikla

Yhteistyö alueellisten käyttökeskusten sisällä

Yhteistyö alueellisten koordinointikeskusten sisällä ja niiden välillä

1.  Alueellisten käyttökeskusten päivittäistä toimintaa on hallinnoitava yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla. Yhteistyöhön perustuvan päätöksenteon on perustuttava seuraaviin osatekijöihin:

Alueellisten koordinointikeskusten tehtävien suorittamista on hallinnoitava yhteistyössä tehtävillä päätöksillä, jotka perustuvat alueen siirtoverkonhaltijoiden osallistumiseen, mukaan lukien tarvittaessa alueellisten koordinointikeskusten väliset yhteistyöjärjestelyt. Yhteistyön on perustuttava seuraaviin osatekijöihin:

a)  36 artiklan mukaiset työjärjestelyt tehtäviin liittyvien suunnittelullisten ja operatiivisten näkökohtien käsittelyä varten;

a)  36 artiklan mukaiset työjärjestelyt tehtäviin liittyvien suunnittelullisten ja operatiivisten näkökohtien käsittelyä varten;

b)  37 artiklan mukainen menettely käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden kuulemista varten operatiivisten tehtävien toteuttamisen yhteydessä;

b)  37 artiklan mukainen tehokas ja osallistava menettely käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemista varten;

c)  38 artiklan mukainen menettely päätösten ja suositusten hyväksymistä varten;

c)  38 artiklan mukainen menettely päätösten ja suositusten hyväksymistä ja tarkistamista sekä alueellisen käyttökeskuksen jäsenten yhdenvertaisen kohtelun varmistamista varten;

d)  39 artiklan mukainen menettely alueellisten käyttökeskusten hyväksymien päätösten ja suositusten tarkistamista varten.

 

Tarkistus    138

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on laadittava työjärjestelyt suoritettaviin tehtäviin liittyvien suunnittelullisten ja operatiivisten näkökohtien käsittelyä varten, ottaen erityisesti huomioon näihin tehtäviin liittyvät erityispiirteet ja vaatimukset, siten kuin ne on kuvattu liitteessä I.

1.  Alueellisten koordinointikeskusten on laadittava tehokkaat, osallistavat, avoimet ja yhteisymmärrystä edistävät työjärjestelyt suoritettaviin tehtäviin liittyvien suunnittelullisten ja operatiivisten näkökohtien käsittelyä varten, ottaen erityisesti huomioon näihin tehtäviin liittyvät erityispiirteet ja vaatimukset, siten kuin ne on kuvattu liitteessä I.

Tarkistus    139

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Alueellisten käyttökeskusten on varmistettava, että työjärjestelyihin sisältyy sääntöjä, jotka koskevat ilmoittamista asianomaisille osapuolille.

2.  Alueellisten koordinointikeskusten on varmistettava, että työjärjestelyihin sisältyy sääntöjä, jotka koskevat ilmoittamista asianomaisille osapuolille.

Tarkistus    140

Ehdotus asetukseksi

37 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisten käyttökeskusten on laadittava menettely, jonka mukaisesti ne järjestävät siirtoverkonhaltijoiden ja asianomaisten sidosryhmien asianmukaisen ja säännöllisen kuulemisen päivittäisten operatiivisten tehtäviensä toteuttamisen yhteydessä. Jotta voidaan varmistaa sääntelykysymysten käsittely, sääntelyviranomaiset on tarvittaessa otettava mukaan menettelyyn.

Alueellisten koordinointikeskusten on laadittava menettely, jonka mukaisesti ne järjestävät siirtoverkonhaltijoiden ja asianomaisten sidosryhmien asianmukaisen ja säännöllisen kuulemisen päivittäisten tehtäviensä toteuttamisen yhteydessä. Jotta voidaan varmistaa sääntelykysymysten käsittely, sääntelyviranomaiset on tarvittaessa otettava mukaan menettelyyn.

Tarkistus    141

Ehdotus asetukseksi

37 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

37 a artikla

 

Läpinäkyvyys

 

1.  Alueellisten koordinointikeskusten on järjestettävä sidosryhmien osallistamisprosessi ja säännöllisiä tapaamisia sidosryhmien kanssa yhteenliitetyn siirtoverkon tehokkaaseen, varmaan ja luotettavaan toimintaan liittyvistä seikoista keskustelemiseksi sekä puutteiden määrittämiseksi ja parannusten ehdottamiseksi.

 

2.  Sähkö-ENTSOn ja alueellisten käyttökeskusten on toimittava sidosryhmien ja kansalaisten kannalta täysin avoimesti. Kaikki merkityksellinen asiakirja-aineisto on julkaistava kunkin alueellisen koordinointikeskuksen verkkosivuilla. Tätä kohtaa sovelletaan tämän asetuksen 32 ja 33 artiklan, 35 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 38 artiklan mukaisesti hyväksyttyihin ehdotuksiin, perusteluihin ja päätöksiin.

Tarkistus    142

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Päätösten ja suositusten hyväksyminen

Koordinaattoreiden päätösten ja suositusten hyväksyminen ja tarkistaminen

Tarkistus    143

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on laadittava menettely päätösten ja suositusten hyväksymistä varten.

1.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen siirtoverkonhaltijoiden on laadittava menettelyt päätösten ja suositusten hyväksymistä ja tarkistamista varten, joilla varmistetaan maantieteellisesti tasapainoinen edustus ja alueellisen koordinointikeskuksen jäsenten yhdenvertainen kohtelu.

Tarkistus    144

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Alueelliset käyttökeskukset hyväksyvät siirtoverkonhaltijoille osoitettuja sitovia päätöksiä 34 artiklan 1 kohdan a, b, g ja q kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta. Siirtoverkonhaltijoiden on pantava täytäntöön alueellisten käyttökeskusten antamat sitovat päätökset lukuun ottamatta tapauksia, joissa verkon turvallisuuteen kohdistuu kielteinen vaikutus.

2.  Alueelliset koordinointikeskukset hyväksyvät siirtoverkonhaltijoille osoitettuja sitovia päätöksiä 34 artiklan 1 kohdan a ja b kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta. Siirtoverkonhaltijat eivät voi panna täytäntöön alueellisten koordinointikeskusten antamia sitovia päätöksiä, jos päätöksen täytäntöönpano johtaisi kunkin siirtoverkonhaltijan komission asetuksen (EU) 2017/1485 25 artiklan mukaisesti määrittämien käyttövarmuusrajojen rikkomiseen.

Tarkistus    145

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Alueelliset käyttökeskukset hyväksyvät siirtoverkonhaltijoille osoitettuja suosituksia 34 artiklan 1 kohdan c–f ja h–p kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta.

3.  Alueelliset koordinointikeskukset hyväksyvät siirtoverkonhaltijoille osoitettuja suosituksia 34 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tehtävien osalta, joita ei tarkoiteta tämän artiklan 2 kohdassa.

Tarkistus    146

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Jos jokin siirtoverkonhaltija päättää poiketa alueellisen koordinointikeskuksen päätöksestä tai suosituksesta, kyseisen siirtoverkonhaltijan on esitettävä viipymättä yksityiskohtaiset selvitykset alueelliselle koordinointikeskukselle ja käyttöalueen muille siirtoverkonhaltijoille.

Tarkistus    147

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b.  Tarkistaminen käynnistetään yhden tai useamman käyttöalueen siirtoverkonhaltijan pyynnöstä. Päätöksen tai suosituksen tarkistamisen jälkeen alueellisten käyttökeskusten on vahvistettava toimenpide tai muutettava sitä.

Tarkistus    148

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 c.  Jos tarkistettava toimenpide on 38 artiklan 2 kohdan mukainen sitova päätös, tarkistuspyyntö ei keskeytä päätöksen soveltamista lukuun ottamatta tapauksia, joissa päätöksen täytäntöönpano johtaisi kunkin siirtoverkonhaltijan 25 artiklan mukaisesti määrittämien käyttövarmuusrajojen rikkomiseen.

Tarkistus    149

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Käyttöalueen sääntelyviranomaiset voivat yhdessä päättää antaa alueellisille käyttökeskuksille valtuudet hyväksyä sitovia päätöksiä yhden tai useamman 34 artiklan 1 kohdan c–f ja h–p kohdassa tarkoitetun tehtävän osalta.

4.  Käyttöalueen sääntelyviranomaiset voivat yhdessä päättää antaa alueellisille käyttökeskuksille valtuudet hyväksyä sitovia päätöksiä yhden tai useamman 34 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tehtävien osalta, joita ei tarkoiteta tämän artiklan 1 kohdassa.

Tarkistus    150

Ehdotus asetukseksi

39 artikla

Komission teksti

Tarkistus

39 artikla

Poistetaan.

Päätösten ja suositusten tarkistaminen

 

1.  Alueellisten käyttökeskusten on laadittava menettely päätösten ja suositusten tarkistamista varten.

 

2.  Menettely käynnistetään yhden tai useamman käyttöalueen siirtoverkonhaltijan pyynnöstä. Päätöksen tai suosituksen tarkistamisen jälkeen alueellisten käyttökeskusten on vahvistettava toimenpide tai muutettava sitä.

 

3.  Jos tarkistettava toimenpide on 38 artiklan 2 kohdan mukainen sitova päätös, tarkistuspyyntö ei keskeytä päätöksen soveltamista lukuun ottamatta tapauksia, joissa verkon turvallisuuteen kohdistuu kielteinen vaikutus.

 

4.  Jos tarkistettava toimenpide on 38 artiklan 3 kohdan mukainen suositus ja sen tarkistuksen jälkeen jokin siirtoverkonhaltija päättää poiketa suosituksesta, kyseisen siirtoverkonhaltijan on esitettävä yksityiskohtaiset perustelut alueelliselle käyttökeskukselle ja käyttöalueen muille siirtoverkonhaltijoille.

 

Tarkistus    151

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisten käyttökeskusten hallitus

Alueellisten koordinointikeskusten hallitus

Tarkistus    152

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on perustettava hallitus niiden hallintoon liittyvien päätösten hyväksymistä ja suorituskyvyn seurantaa varten.

1.  Alueellisten koordinointikeskusten on perustettava hallitus niiden hallintoon liittyvien päätösten hyväksymistä ja suorituskyvyn seurantaa varten.

Tarkistus    153

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Hallitus koostuu siirtoverkonhaltijoita edustavista jäsenistä ja käyttöalueen sääntelyviranomaisia edustavista tarkkailijoista. Sääntelyviranomaisten edustajilla ei ole äänioikeutta.

2.  Hallitus koostuu kaikkia käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita edustavista jäsenistä. Hallituksen kokoonpanon on oltava maantieteellisesti tasapainoinen.

Tarkistus    154

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Hallituksen vastuulla on

3.  Hallituksen vastuulla on

a)  laatia ja vahvistaa alueellisten käyttökeskusten perussääntö ja työjärjestys;

a)  laatia ja vahvistaa alueellisten koordinointikeskusten perussääntö ja työjärjestys;

b)  päättää organisaatiorakenteesta ja panna se täytäntöön;

b)  panna täytäntöön organisaatiorakenne;

c)  laatia ja vahvistaa vuotuinen talousarvio;

c)  laatia ja vahvistaa vuotuinen talousarvio;

d)  laatia ja vahvistaa 35 artiklan mukaiset yhteistyöhön perustuvat päätöksentekoprosessit.

d)  laatia ja vahvistaa 35 artiklan mukaiset yhteistyöhön perustuvat päätöksentekoprosessit.

Tarkistus    155

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Hallituksen toimivaltaan eivät kuulu alueellisten käyttökeskusten päivittäiseen toimintaan ja tehtävien toteuttamiseen liittyvät asiat.

4.  Hallituksen toimivaltaan eivät kuulu alueellisten koordinointikeskusten tehtävien suorittamiseen liittyvät päätökset.

Tarkistus    156

Ehdotus asetukseksi

41 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on perustettava organisaationsa ja hallinnoitava sitä sellaisen rakenteen mukaisesti, joka tukee niiden toimintojen turvallisuutta. Organisaatiorakenteessa on eriteltävä

1.  Käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden on laadittava alueellisten koordinointikeskusten organisaatiorakenne. Organisaatiorakenteessa on eriteltävä

Tarkistus    157

Ehdotus asetukseksi

41 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  johtohenkilöstön valtuudet, tehtävät ja vastuut;

a)  henkilöstön valtuudet, tehtävät ja vastuut;

Tarkistus    158

Ehdotus asetukseksi

41 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Alueelliset käyttökeskukset voivat perustaa aluetoimistoja käsittelemään paikallisia erityispiirteitä tai varakäyttökeskuksia niiden tehtävien tehokkaan ja luotettavan toteuttamisen varmistamiseksi.

2.  Alueelliset koordinointikeskukset voivat perustaa aluetoimistoja käsittelemään paikallisia erityispiirteitä tai varakoordinointikeskuksia niiden tehtävien tehokkaan ja luotettavan toteuttamisen varmistamiseksi, jos tämä osoittautuu ehdottoman tarpeelliseksi.

Tarkistus    159

Ehdotus asetukseksi

42 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisilla käyttökeskuksilla on oltava käytössään kaikki henkilöstövoimavarat sekä tekniset, fyysiset ja rahoitukselliset voimavarat, joita ne tarvitsevat tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi ja tehtäviensä toteuttamiseksi.

Alueellisilla koordinointikeskuksilla on oltava käytössään kaikki henkilöstövoimavarat sekä tekniset, fyysiset ja rahoitukselliset voimavarat, joita ne tarvitsevat tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi ja tehtäviensä toteuttamiseksi riippumattomasti ja puolueettomasti. Alueellisten koordinointikeskusten henkilöstövoimavarat, tekniset, fyysiset ja rahoitukselliset voimavarat eivät saa ylittää sitä, mikä on ehdottomasti tarpeen niiden tehtävien toteuttamiseksi samalla, kun varmistetaan maantieteellisesti tasapainoinen edustus ja alueellisen koordinointikeskuksen jäsenten yhdenvertainen kohtelu.

Tarkistus    160

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on perustettava prosessi vähintään seuraavien tekijöiden jatkuvaa seurantaa varten:

1.  Alueellisten koordinointikeskusten on perustettava prosessi vähintään seuraavien tekijöiden jatkuvaa seurantaa varten:

a)  niiden operatiivinen suorituskyky;

a)  niiden operatiivinen suorituskyky;

b)  annetut päätökset ja suositukset ja saavutettu tulos;

b)  erityisesti sellaiset annetut päätökset ja suositukset, joista siirtoverkonhaltijat ovat poikenneet, ja saavutettu tulos;

c)  tehokkuus ja tuloksellisuus kussakin niiden vastuulla olevassa tehtävässä.

c)  tehokkuus ja tuloksellisuus kussakin niiden vastuulla olevassa tehtävässä.

Tarkistus    161

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Alueellisten käyttökeskusten on toimitettava virastolle ja käyttöalueen sääntelyviranomaisille jatkuvan seurantansa tuloksena saatavat tiedot vähintään vuosittain.

Poistetaan.

Tarkistus    162

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Alueellisten käyttökeskusten on määriteltävä kulunsa läpinäkyvällä tavalla ja ilmoitettava ne virastolle ja käyttöalueen sääntelyviranomaisille.

3.  Alueellisten koordinointikeskusten on määriteltävä kulunsa läpinäkyvällä tavalla ja ilmoitettava ne virastolle ja käyttöalueen sääntelyviranomaisille.

Tarkistus    163

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Alueellisten käyttökeskusten on esitettävä toimintaansa koskeva vuosikertomus Sähkö-ENTSOlle, virastolle, käyttöalueen sääntelyviranomaisille ja komission päätöksen 2012/C 353/0237 1 artiklalla perustetulle sähköalan koordinointiryhmälle.

4.  Alueellisten koordinointikeskusten on esitettävä 1 kohdan mukaisia seurantatietoja ja toimintaansa koskevia tietoja sisältävä vuosikertomus Sähkö-ENTSOlle, virastolle, käyttöalueen sääntelyviranomaisille ja komission päätöksen 2012/C 353/0237 tämän artiklan 1 kohdalla perustetulle sähköalan koordinointiryhmälle.

__________________

__________________

37  Komission päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2012, sähköalan koordinointiryhmän perustamisesta (EUVL C 353, 17.11.2012, s. 2).

37  Komission päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2012, sähköalan koordinointiryhmän perustamisesta (EUVL C 353, 17.11.2012, s. 2).

Tarkistus    164

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Alueellisten käyttökeskusten on ilmoitettava 1 kohdan mukaisessa seurantaprosessissa havaituista puutteista Sähkö-ENTSOlle, käyttöalueen sääntelyviranomaisille, virastolle sekä kriisitilanteiden ehkäisemisestä ja hallinnasta vastaaville jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

5.  Alueellisten koordinointikeskusten on ilmoitettava 1 kohdan mukaisessa seurantaprosessissa havaituista puutteista Sähkö-ENTSOlle, käyttöalueen sääntelyviranomaisille, virastolle sekä kriisitilanteiden ehkäisemisestä ja hallinnasta vastaaville jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Tarkistus    165

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.  Rajoittamatta luottamuksellisuuden periaatteen soveltamista ja tarvetta suojella turvallisuutta ja kaupallisesti arkaluonteisia tietoja alueellisten koordinointikeskusten on julkistettava 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut raportit.

Tarkistus    166

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisten käyttökeskusten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden tehtävien hoitamiseen liittyvien vastuiden kattamiseksi, etenkin silloin, kun ne hyväksyvät siirtoverkonhaltijoita sitovia päätöksiä. Menetelmässä, jolla vakuutusturva toteutetaan, on otettava huomioon alueellisten käyttökeskusten oikeudellinen asema ja niiden käytettävissä olevat kaupalliset vakuutusjärjestelyt.

Ehdotukseen perustaa alueelliset koordinointikeskukset 32 artiklan mukaisesti on sisällytettävä järjestelyjä alueellisten koordinointikeskusten tehtävien hoitamiseen liittyvien vastuiden kattamiseksi. Menetelmässä, jolla vakuutusturva toteutetaan, on otettava huomioon alueellisten koordinointikeskusten oikeudellinen asema ja niiden käytettävissä olevat kaupalliset vakuutusjärjestelyt.

Tarkistus    167

Ehdotus asetukseksi

47 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Siirtoverkonhaltijoiden on julkistettava asiaankuuluvat tiedot ennakoidusta ja todellisesta kokonaiskysynnästä, käytettävissä olevasta ja toteutuneesta tuotannosta ja kulutuksesta, verkkojen ja rajayhdysjohtojen saatavuudesta ja käytöstä sekä tasehallintaan tarvittavasta sähköstä ja reservikapasiteetista. Pienten tuotanto- ja kulutusyksiköiden käytettävyydestä ja toteutuneesta käytöstä voidaan käyttää koottuja arviotietoja.

4.  Siirtoverkonhaltijoiden on julkistettava asiaankuuluvat tiedot ennakoidusta ja todellisesta kokonaiskysynnästä, käytettävissä olevasta ja toteutuneesta tuotannosta ja kulutuksesta, verkkojen ja rajayhdysjohtojen saatavuudesta ja käytöstä, tasehallintaan tarvittavasta sähköstä ja reservikapasiteetista sekä tarjolla olevasta joustosta. Pienten tuotanto- ja kulutusyksiköiden käytettävyydestä ja toteutuneesta käytöstä voidaan käyttää koottuja arviotietoja.

Perustelu

Tämä tarkistus liittyy erottamattomasti muihin tarkistuksiin, joita on esitetty komission muuttamiin säännöksiin.

Tarkistus    168

Ehdotus asetukseksi

49 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jakeluveronhaltijoiden, jotka eivät ole osa vertikaalisesti integroitunutta yritystä tai jotka on eriytetty [uudelleenlaaditun direktiivin 2009/72/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 864/2] 35 artiklan säännösten mukaisesti, on tehtävä unionin tason yhteistyötä jakeluverkonhaltijoiden eurooppalaisen elimen (”EU DOS -elin”) puitteissa edistääkseen sähkön sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa sekä edistääkseen jakelu- ja siirtoverkkojen optimaalista hallintaa ja koordinoitua käyttöä. Jakeluverkonhaltijoiden, jotka haluavat osallistua EU DSO -elimeen, on tultava elimen rekisteröidyiksi jäseniksi.

Jakeluverkonhaltijoiden on tehtävä unionin tason yhteistyötä jakeluverkonhaltijoiden eurooppalaisen elimen (”EU DSO -elin”) puitteissa edistääkseen sähkön sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa sekä edistääkseen jakelu- ja siirtoverkkojen optimaalista hallintaa ja koordinoitua käyttöä. Jakeluverkonhaltijoilla, jotka haluavat osallistua EU DSO -elimeen, on oikeus tulla elimen rekisteröidyiksi jäseniksi.

 

Rekisteröidyt jäsenet voivat osallistua EU DSO -elimeen suoraan tai jäsenvaltion tai unionin tason järjestön nimittämän kansallisen järjestön edustamana.

 

EU DSO -elimen on unionin lainsäädännön mukaisia tehtäviä toteuttaessaan toimittava riippumattomasti yksittäisistä kansallisista eduista tai siirtoverkonhaltijoiden kansallisista eduista.

Tarkistus    169

Ehdotus asetukseksi

50 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jakeluverkonhaltijoiden on viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämä asetuksen voimaantulosta] toimitettava viraston hallinnolliselle tuella komissiolle ja virastolle luonnos perustettavan EU DSO -elimen perussäännöksi, luettelo sen rekisteröidyistä jäsenistä, luonnos työjärjestykseksi, johon on sisällyttävä menettelytapasäännöt Sähkö-ENTSOn ja muiden sidosryhmien kuulemisesta, sekä rahoitussäännöt.

1.  Jakeluverkonhaltijoiden on viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämä asetuksen voimaantulosta] toimitettava viraston hallinnolliselle tuella komissiolle ja virastolle luonnos perustettavan EU DSO -elimen perussäännöksi, luettelo osallistuvista jakeluverkonhaltijoista ja jakeluverkonhaltijoita edustamaan nimetyistä elimistä, luonnos työjärjestykseksi, johon on sisällyttävä menettelytapasäännöt Sähkö-ENTSOn ja muiden sidosryhmien kuulemisesta, sekä päätöksentekomenettely ja rahoitussäännöt.

 

EU DSO -elimen perussääntöluonnoksella varmistetaan kaikkien DSO-elinten tasapainoinen edustus myös päätöksentekomenettelyssä, niiden koosta riippumatta.

Tarkistus    170

Ehdotus asetukseksi

50 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Virasto antaa komissiolle lausunnon perussääntöluonnoksesta, jäsenluettelosta ja työjärjestysluonnoksesta kahden kuukauden kuluessa niiden vastaanottamispäivästä kuultuaan virallisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita, erityisesti jakeluverkon käyttäjiä.

2.  Virasto antaa komissiolle lausunnon perussääntöluonnoksesta, jäsenluettelosta ja työjärjestysluonnoksesta kahden kuukauden kuluessa niiden vastaanottamispäivästä kuultuaan virallisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita, erityisesti jakeluverkon käyttäjiä ja kuluttajansuojelujärjestöjä, ja ottaa siinä huomioon erityisesti säännöt, jotka liittyvät EU DSO -elimen riippumattomuuteen, eturistiriitojen ehkäisemiseen ja siihen, että on varmistettava sen jäsenten, erityisesti pienten tai riippumattomien jakeluverkonhaltijoiden, maantieteellisesti tasapainoinen edustus ja yhdenvertainen kohtelu.

Tarkistus    171

Ehdotus asetukseksi

50 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Komissio antaa lausunnon perussääntöluonnoksesta, jäsenluettelosta ja työjärjestysluonnoksesta edellä 2 kohdassa tarkoitettu viraston lausunto huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona se on vastaanottanut viraston lausunnon.

3.  Komissio antaa lausunnon perussääntöluonnoksesta, jäsenluettelosta ja työjärjestysluonnoksesta, johon on sisällyttävä menettelytapasäännöt Sähkö-ENTSOn ja muiden sidosryhmien kuulemisesta, päätöksentekomenettely ja rahoitussäännöt edellä 2 kohdassa tarkoitettu viraston lausunto huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona se on vastaanottanut viraston lausunnon.

Tarkistus    172

Ehdotus asetukseksi

50 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  EU DSO -elimen toimintoihin liittyvistä kustannuksista vastaavat jakeluverkonhaltijat, jotka ovat rekisteröityneitä jäseniä, ja kustannukset otetaan huomioon tariffeja laskettaessa. Sääntelyviranomaiset hyväksyvät kustannukset ainoastaan, jos ne ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia.

6.  EU DSO -elimen toimintoihin liittyvistä kustannuksista vastaavat jakeluverkonhaltijat, jotka ovat rekisteröityneitä jäseniä, ja kustannukset katsotaan vaatimukset täyttäviksi ja otetaan huomioon tariffeja laskettaessa. Sääntelyviranomaiset hyväksyvät kustannukset ainoastaan, jos ne ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia.

Tarkistus    173

Ehdotus asetukseksi

50 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

50 a artikla

 

Sähköalan EU DSO -elimen keskeiset säännöt ja menettelyt

 

1.  Edellä 50 artiklan mukaisesti hyväksytyssä EU DSO -elimen perussäännössä taataan seuraavat periaatteet:

 

a)  osallistuminen EU DSO -elimen töihin rajoitetaan rekisteröityihin jäseniin; tehtävien siirto toiselle jäsenelle on mahdollista;

 

b)  yleiskokous tekee strategiset päätökset EU DSO -elimen toiminnasta sekä johtokunnan poliittisista suuntaviivoista;

 

c)  yleiskokouksen päätökset hyväksytään seuraavien sääntöjen mukaisesti: – kun äänestyksessä saavutetaan vähintään 65 prosentin osuus yleiskokouksen jäsenille kuuluvista äänistä, kullakin jäsenellä on ääniä suhteessa jäsenen asiakkaiden määrään ja kun lopputulosta kannattaa vähintään 55 prosenttia yleiskokouksen jäsenistä;

 

d)  yleiskokouksen päätökset voidaan estää seuraavien sääntöjen mukaisesti: – kun äänestyksessä saavutetaan 35 prosentin osuus yleiskokouksen jäsenille kuuluvista äänistä, kullakin jäsenellä on ääniä suhteessa jäsenen asiakkaiden määrään ja kun lopputulosta kannattaa vähintään 25 prosenttia yleiskokouksen jäsenistä;

 

e)  yleiskokous valitsee johtokunnan enintään neljän vuoden toimikaudeksi;

 

f)  johtokunta nimittää jäsenistään puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa;

 

g)  johtokunta johtaa jakelu- ja siirtoverkonhaltijoiden yhteistyötä 52 ja 53 artiklan mukaisesti;

 

h)  johtokunnan päätökset tehdään 15 äänen yksinkertaisella enemmistöllä;

 

i)  yleiskokous nimittää johtokunnan ehdotuksen perusteella jäsenistään pääsihteerin neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran;

 

j)  yleiskokous nimittää johtokunnan ehdotuksen perusteella asiantuntijaryhmät, joissa kussakin on enintään 30 jäsentä, joista kolmasosa voi olla muita kuin EU DSO -elimen jäseniä. Lisäksi on perustettava yksi maakohtaisten asiantuntijoiden ryhmä, jossa on täsmälleen yksi jakeluverkonhaltijoiden edustaja kustakin jäsenvaltiosta.

 

2.  EU DSO -elimen hyväksymissä menettelyissä taataan sen jäsenten oikeudenmukainen ja oikeasuhteinen kohtelu, ja niissä otetaan huomioon sen jäsenkunnan monimuotoinen maantieteellinen ja taloudellinen rakenne. Erityisesti menettelyissä varmistetaan, että

 

a)  johtokunta koostuu johtokunnan puheenjohtajasta ja 27 jäsenedustajasta, joista [ ] 9 edustaa jäseniä, joilla on yli miljoona verkon käyttäjää; [ ] 9 edustaa jäseniä, joilla on yli 100 000 ja alle miljoona verkon käyttäjää; [ ] 9 edustaa jäseniä, joilla on alle 100 000 verkon käyttäjää; (ab) aiemmin perustettujen jakeluverkonhaltijoiden järjestöjen edustajat voivat osallistua johtokunnan kokouksiin tarkkailijoina;

 

b)   johtokunnassa ei saa olla yli kolmea samaan jäsenvaltioon sijoittautunutta tai samaa teollisuuskonsernia edustavaa jäsenedustajaa;

 

c)   johtokunnan varapuheenjohtajat on nimettävä kunkin edellä a kohdassa kuvatun ryhmän jäsenedustajista;

 

e)  yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneet tai samaa teollisuuskonsernia edustavat jäsenedustajat eivät saa muodostaa asiantuntijaryhmään kuuluvien osallistujien enemmistöä;

 

f)   johtokunnan on perustettava strategisten neuvonantajien ryhmä, joka antaa lausuntoja johtokunnalle ja asiantuntijaryhmille ja joka koostuu Euroopan jakeluverkonhaltijoiden järjestöjen edustajista ja niiden jäsenvaltioiden edustajista, jotka eivät ole edustettuina johtokunnassa.

Tarkistus    174

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  EU DSO -elimellä on seuraavat tehtävät:

1.  EU DSO -elimellä on seuraavat tehtävät:

a)  siirto- ja jakeluverkkojen koordinoitu käyttö ja suunnittelu;

a)  siirto- ja jakeluverkkojen koordinoidun käytön ja suunnittelun edistäminen;

b)  uusiutuvien energialähteiden, hajautetun tuotannon ja muiden jakeluverkkoihin sisältyvien resurssien, kuten energian varastoinnin, integrointi;

b)  uusiutuvien energialähteiden, hajautetun tuotannon ja muiden jakeluverkkoihin sisältyvien resurssien, kuten energian varastoinnin ja alakohtaisen integroinnin parantaminen ja maksimointi;

c)  kysyntäjouston kehittäminen;

c)  kysyntäjouston kehittämisen edistäminen;

d)  jakeluverkkojen digitalisointi, mukaan lukien älykkäiden verkkojen ja älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotto;

d)  jakeluverkkojen digitalisoinnin parantaminen, mukaan lukien älykkäiden verkkojen ja älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotto;

e)  tiedonhallinta, kyberturvallisuus ja tietosuoja;

e)  syrjimättömän ja neutraalin pääsyn varmistaminen tietoihin riippumatta tiedonhallintamallista ja standardoinnin ja rajatylittävän tietojenvaihdon edistäminen erityisesti Sähkö-ENTSOn kanssa ja tarvittaessa tietojenvaihdon, kyberturvallisuuden ja tietosuojan helpottaminen;

f)  osallistuminen verkkosääntöjen laatimiseen 55 artiklan mukaisesti.

f)  osallistuminen verkkosääntöjen laatimiseen 55 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    175

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  tehtävä yhteistyötä Sähkö-ENTSOn kanssa niiden tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanon seurannassa, jotka ovat merkityksellisiä jakeluverkkojen käytön ja suunnittelun ja siirto- ja jakeluverkkojen koordinoidun käytön kannalta;

a)  tehtävä tehokasta yhteistyötä Sähkö-ENTSOn, viraston ja kansallisten sääntelijöiden kanssa niiden tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanon viraston ja tarvittaessa kansallisten sääntelyviranomaisen toteuttaman seurannan helpottamiseksi, jotka ovat merkityksellisiä jakeluverkkojen käytön ja suunnittelun ja siirto- ja jakeluverkkojen koordinoidun käytön kannalta;

Tarkistus    176

Ehdotus asetukseksi

52 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Laatiessaan mahdollisia verkkosääntöjä 55 artiklan mukaisesti EU DSO -elimen on julkisella ja avoimella tavalla ja varhaisessa vaiheessa kuultava laajasti 50 artiklassa tarkoitettujen menettelytapasääntöjen mukaisesti kaikkia sidosryhmiä, joita asia koskee, ja erityisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita. Kuultavia tahoja ovat myös kansalliset sääntelyviranomaiset ja muut kansalliset viranomaiset, myynti- ja tuotantoyritykset, verkon käyttäjät, asiakkaat mukaan lukien, ja jakeluverkonhaltijat, mukaan lukien toimialajärjestöt, tekniset elimet ja sidosryhmien yhteisöt, joita asia koskee. Kuulemisessa on pyrittävä määrittämään päätöksentekoprosessin kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemykset ja ehdotukset.

1.  Osallistuessaan uusien verkkosääntöjen laatimiseen 55 artiklan mukaisesti EU DSO -elimen on julkisella ja avoimella tavalla ja varhaisessa vaiheessa kuultava laajasti 50 artiklassa tarkoitettujen menettelytapasääntöjen mukaisesti kaikkia sidosryhmiä, joita asia koskee, ja erityisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita. Kuultavia tahoja ovat myös kansalliset sääntelyviranomaiset ja muut kansalliset viranomaiset, myynti- ja tuotantoyritykset, verkon käyttäjät, asiakkaat mukaan lukien, ja jakeluverkonhaltijat, mukaan lukien toimialajärjestöt, tekniset elimet ja sidosryhmien yhteisöt, joita asia koskee. Kuulemisessa on pyrittävä määrittämään päätöksentekoprosessin kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemykset ja ehdotukset.

Tarkistus    177

Ehdotus asetukseksi

53 artikla – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1.  Sähkö-ENTSOn ja EU DSO -elimen on kehitettävä virallinen yhteistyömekanismi, jolla voidaan edistää jakeluverkonhaltijoiden ja siirtoverkonhaltijoiden yhteistyötä.

Tarkistus    178

Ehdotus asetukseksi

53 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jakeluverkonhaltijoiden on tehtävä yhteistyötä siirtoverkonhaltijoiden kanssa niiden verkkojen suunnittelussa ja toiminnassa. Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden on erityisesti vaihdettava kaikki tarvittavat tiedot, jotka koskevat tuotantolaitosten ja kysyntäjouston suorituskykyä, niiden verkkojen päivittäistä käyttöä ja verkkoinvestointien pitkän aikavälin suunnittelua, jotta voidaan varmistaa niiden verkkojen kustannustehokas, turvallinen ja luotettava kehittäminen ja käyttö.

1.  Jakeluverkonhaltijoiden ja siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä yhteistyötä niiden verkkojen suunnittelussa ja toiminnassa. Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden on erityisesti vaihdettava kaikki tarvittavat tiedot, jotka koskevat tuotantolaitosten ja kysyntäjouston suorituskykyä, niiden verkkojen päivittäistä käyttöä ja verkkoinvestointien pitkän aikavälin suunnittelua, jotta voidaan varmistaa niiden verkkojen kustannustehokas kehittäminen ja käyttö ja turvallinen ja luotettava käyttö.

Tarkistus    179

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 1 kohta – k alakohta

Komission teksti

Tarkistus

k)  yhdenmukaistettuja siirto - ja jakelu tariffirakenteita ja liittymismaksuja koskevat säännöt, mukaan lukien säännöt sijaintia koskevista signaaleista ja korvauksista siirtoverkonhaltijoiden välillä;

Poistetaan.

Tarkistus    180

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 1 kohta – p alakohta

Komission teksti

Tarkistus

p)  alueellisia käyttökeskuksia koskevat säännöt.

Poistetaan.

Tarkistus    181

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio laatii viraston, Sähkö-ENTSOn ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisen jälkeen joka kolmas vuosi prioriteettiluettelon, jossa yksilöidään 1 kohdassa säädetyt alat, joilla verkkosääntöjä on kehitettävä. Jos verkkosäännön aihe liittyy suoraan jakeluverkon käyttöön ja on vähemmän merkityksellinen siirtoverkon kannalta, komissio voi edellyttää, että sähköalan EU DSO -elin kokoaa valmistelukomitean Sähkö-ENTSOn sijaan ja esittää verkkosääntöä koskevan ehdotuksen virastolle.

2.  Komissio laatii viraston, Sähkö-ENTSOn, EU DSO -elimen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisen jälkeen joka kolmas vuosi prioriteettiluettelon, jossa yksilöidään 1 kohdassa säädetyt alat, joilla verkkosääntöjä on kehitettävä. Jos verkkosäännön aihe liittyy suoraan jakeluverkon käyttöön ja on vähemmän merkityksellinen siirtoverkon kannalta, komissio voi edellyttää, että sähköalan EU DSO -elin kokoaa valmistelukomitean Sähkö-ENTSOn sijaan ja esittää verkkosääntöä koskevan ehdotuksen virastolle.

Tarkistus    182

Ehdotus asetukseksi

56 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Edellä olevan 55 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen verkkosääntöjen muuttamista koskevia ehdotuksia voivat tehdä henkilöt, joiden etua kyseinen verkkosääntö todennäköisesti koskee, kuten Sähkö-ENTSO, EU DSO -elin, siirtoverkonhaltijat, verkon käyttäjät ja kuluttajat. Virasto voi tehdä muutosehdotuksia myös omasta aloitteestaan.

2.  Edellä olevan 55 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen verkkosääntöjen muuttamista koskevia ehdotuksia voivat tehdä henkilöt, joiden etua kyseinen verkkosääntö todennäköisesti koskee, kuten Sähkö-ENTSO, EU DSO -elin, siirto- ja jakeluverkonhaltijat, verkon käyttäjät ja kuluttajat. Virasto voi tehdä muutosehdotuksia myös omasta aloitteestaan.

Tarkistus    183

Ehdotus asetukseksi

56 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

56 a artikla

 

Komission on 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä arvioitava olemassa olevat täytäntöönpanosäädökset, jotka sisältävät verkkosääntöjä ja suuntaviivoja, jotta voidaan arvioida, mitkä niiden elementeistä voitaisiin hyödyllisesti kirjata sähkön sisämarkkinoita koskeviin unionin säädöksiin. Komission on toimitettava yksityiskohtainen kertomus arvioinnista Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen on tarvittaessa liitettävä komission arvioinnin jatkotoimina tehdyt säädösehdotukset.

Tarkistus    184

Ehdotus asetukseksi

57 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.  Antaessaan tai muuttaessaan suuntaviivoja komissio kuulee virastoa, Sähkö-ENTSOa ja tarvittaessa muita sidosryhmiä.

7.  Antaessaan tai muuttaessaan suuntaviivoja komissio kuulee virastoa, Sähkö-ENTSOa, EU DSO -elintä ja tarvittaessa muita sidosryhmiä.

Tarkistus    185

Ehdotus asetukseksi

64 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

64 a artikla

 

Uudelleentarkastelu

 

Viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2025 komissio tarkastelee tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja toimittaa täytäntöönpanokertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

Tarkistus    186

Ehdotus asetukseksi

Liite I

Komission teksti

Tarkistus

Liite I

Liite I

ALUEELLISTEN KÄYTTÖKESKUSTEN TEHTÄVÄT

ALUEELLISTEN KOORDINOINTIKESKUSTEN TEHTÄVÄT

1.  Koordinoidun kapasiteetin laskenta

1.  Koordinoidun kapasiteetin laskenta

1.1.  Alueellisten käyttökeskusten on toteutettava alueiden välisten kapasiteettien koordinoitu laskenta.

1.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on toteutettava alueiden välisten kapasiteettien koordinoitu laskenta.

1.2.  Koordinoidun kapasiteetin laskenta on tehtävä hyvissä ajoin kullekin markkinoiden aikavälille ja niin usein kuin on tarpeen päivänsisäisellä aikavälillä.

1.2.  Koordinoidun kapasiteetin laskenta on tehtävä hyvissä ajoin kullekin markkinoiden aikavälille ja niin usein kuin on tarpeen päivänsisäisellä aikavälillä.

1.3.  Koordinoidun kapasiteetin laskennan on perustuttava 3 kohdan mukaiseen yhteiseen verkkomalliin ja siinä on käytettävä kyseessä olevan käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden kehittämää koordinoidun kapasiteetin laskentamenetelmää.

1.3.  Koordinoidun kapasiteetin laskennan on perustuttava 3 kohdan mukaiseen yhteiseen verkkomalliin ja siinä on käytettävä kyseessä olevan käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden kehittämää koordinoidun kapasiteetin laskentamenetelmää.

1.4.  Koordinoidun kapasiteetin laskennan on varmistettava tehokas ylikuormituksen hallinta tässä asetuksessa määriteltyjen ylikuormituksen hallinnan periaatteiden mukaisesti.

1.4.  Koordinoidun kapasiteetin laskennan on varmistettava tehokas ylikuormituksen hallinta tässä asetuksessa määriteltyjen ylikuormituksen hallinnan periaatteiden mukaisesti.

2.  Koordinoitu käyttövarmuusanalyysi

2.  Koordinoitu käyttövarmuusanalyysi

2.1.  Alueellisten käyttökeskusten on toteutettava koordinoitu käyttövarmuusanalyysi, jolla pyritään varmistamaan verkon käyttövarmuus.

2.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on toteutettava koordinoitu käyttövarmuusanalyysi, jolla pyritään varmistamaan verkon käyttövarmuus.

2.2.  Käyttövarmuusanalyysi on tehtävä kaikille käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleille yhteisiä verkkomalleja käyttäen.

2.2.  Käyttövarmuusanalyysi on tehtävä kaikille käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleille yhteisiä verkkomalleja käyttäen.

2.3.  Alueellisten käyttökeskusten on jaettava koordinoidun käyttövarmuusanalyysin tulokset ainakin käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden kanssa.

2.3.  Alueellisten koordinointikeskusten on jaettava koordinoidun käyttövarmuusanalyysin tulokset ainakin käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden kanssa.

2.4.  Kun alueellinen käyttökeskus havaitsee koordinoidun käyttövarmuusanalyysin tuloksena mahdollisen rajoitteen, sen on suunniteltava taloudellisesti mahdollisimman tehokkaita korjaavia toimia.

2.4.  Kun alueellinen koordinointikeskus havaitsee koordinoidun käyttövarmuusanalyysin tuloksena mahdollisen rajoitteen, sen on suunniteltava taloudellisesti mahdollisimman tehokkaita korjaavia toimia.

 

2.4 a.  Koordinoidun turvallisuuden analyysin on perustuttava 2 kohdan mukaiseen yhteiseen verkkomalliin ja siinä on käytettävä kyseessä olevan käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden kehittämää koordinoitujen korjaustoimien suunnittelumenetelmää.

3.  Yhteisten verkkomallien laatiminen

3.  Yhteisten verkkomallien laatiminen

3.1.  Alueellisten käyttökeskusten on vahvistettava tehokkaat prosessit yhteisen verkkomallin laatimiseksi kullekin käyttötoiminnan suunnittelun aikavälille.

3.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on vahvistettava tehokkaat prosessit yhteisen verkkomallin laatimiseksi kullekin käyttötoiminnan suunnittelun aikavälille.

3.2.  Siirtoverkonhaltijoiden on nimitettävä yksi alueellinen käyttökeskus laatimaan yhteinen verkkomalli kaikille alueille.

3.2.  Siirtoverkonhaltijoiden on nimitettävä yksi alueellinen koordinointikeskus laatimaan yhteinen verkkomalli kaikille alueille.

3.3.  Yhteisiin verkkomalleihin on sisällyttävä tehokkaan käyttötoiminnan suunnittelun ja kapasiteetin laskennan kannalta merkitykselliset tiedot kaikilla käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleillä.

3.3.  Yhteisiin verkkomalleihin on sisällyttävä tehokkaan käyttötoiminnan suunnittelun ja kapasiteetin laskennan kannalta merkitykselliset tiedot kaikilla käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleillä.

3.4.  Yhteiset verkkomallit on asetettava pyynnöstä kaikkien alueellisten käyttökeskusten, siirtoverkonhaltijoiden, Sähkö-ENTSOn ja viraston saataville.

3.4.  Yhteiset verkkomallit on asetettava pyynnöstä kaikkien alueellisten koordinointikeskusten, siirtoverkonhaltijoiden, Sähkö-ENTSOn ja viraston saataville.

4.  siirtoverkonhaltijoiden varautumissuunnitelmien ja palautussuunnitelmien yhdenmukaisuuden arviointi;

4.  siirtoverkonhaltijoiden varautumissuunnitelmien ja palautussuunnitelmien yhdenmukaisuuden arviointi;

4.1.  Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on sovittava kynnysarvosta, jonka ylittyessä yhden tai useamman siirtoverkonhaltijan hätä-, suurhäiriö- tai palautustilassa toteuttamien toimien vaikutusta pidetään merkityksellisenä muiden synkronisesti tai synkronoimattomasti yhteenliitettyjen siirtoverkonhaltijoiden kannalta.

4.1.  Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on sovittava kynnysarvosta, jonka ylittyessä yhden tai useamman siirtoverkonhaltijan hätä-, suurhäiriö- tai palautustilassa toteuttamien toimien vaikutusta pidetään merkityksellisenä muiden synkronisesti tai synkronoimattomasti yhteenliitettyjen siirtoverkonhaltijoiden kannalta.

4.2.  Kunkin alueellisen käyttökeskuksen on 4.1 kohdan mukaisesti määriteltyä kynnysarvoa käyttäen tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita näiden varautumissuunnitelmien ja palautussuunnitelmien yhdenmukaisuuden arvioinnissa.

4.2.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on 4.1 kohdan mukaisesti määriteltyä kynnysarvoa käyttäen tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita näiden varautumissuunnitelmien ja palautussuunnitelmien yhdenmukaisuuden arvioinnissa.

4.3.  Alueellisten käyttökeskusten on siirtoverkonhaltijoita tukiessaan

4.3.  Alueellisten koordinointikeskusten on siirtoverkonhaltijoita tukiessaan

a)  määriteltävä mahdolliset yhteensopimattomuudet;

a)  määriteltävä mahdolliset yhteensopimattomuudet;

b)  ehdotettava korjaavia toimia.

b)  ehdotettava korjaavia toimia.

4.4.  Siirtoverkonhaltijoiden on otettava huomioon ehdotetut korjaavat toimet.

4.4.  Siirtoverkonhaltijoiden on otettava huomioon ehdotetut korjaavat toimet.

5.  alueellisen käytönpalautuksen koordinointi ja optimointi;

5.  alueellisen käytönpalautuksen koordinointi ja optimointi;

5.1.  Alueelliset käyttökeskukset on oltava varustettu lähes reaaliaikaisilla käytönvalvonta- ja tiedonkeruujärjestelmillä, joiden tarkkailualue on määritelty 4.1 kohdan mukaisesti määriteltyä kynnysarvoa käyttäen.

 

5.2.  Kunkin asianomaisen alueellisen käyttökeskuksen on avustettava nimettyjä taajuusjohtajia ja tahdistuksen johtajia järjestelmän käytönpalautuksen tehokkuuden ja toimivuuden parantamisessa. Siirtoverkonhaltijat voivat pyytää alueellisilta käyttökeskuksilta apua, jos niiden sähköjärjestelmä on suurhäiriö- tai palautustilassa.

5.2.  Kunkin asianomaisen alueellisen koordinointikeskuksen on avustettava nimettyjä taajuusjohtajia ja tahdistuksen johtajia järjestelmän käytönpalautuksen tehokkuuden ja toimivuuden parantamisessa. Siirtoverkonhaltijat voivat pyytää alueellisilta koordinointikeskuksilta apua, jos niiden sähköjärjestelmä on suurhäiriö- tai palautustilassa.

6.  käytön jälkeinen ja häiriöiden jälkeinen analysointi ja raportointi;

6.  käytön jälkeinen ja häiriöiden jälkeinen analysointi ja raportointi;

6.1.  Alueellisten käyttökeskusten on tutkittava kaikki 4.1 kohdan mukaisesti määritellyn kynnysarvon ylittävät häiriöt ja laadittava niistä raportti. Käyttöalueen sääntelyviranomaiset ja virasto voivat osallistua tutkintaan omasta pyynnöstään. Raporttiin on sisällyttävä suosituksia vastaavien häiriöiden estämiseksi tulevaisuudessa.

6.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on tutkittava kaikki 4.1 kohdan mukaisesti määritellyn kynnysarvon ylittävät häiriöt ja laadittava niistä raportti. Käyttöalueen sääntelyviranomaiset ja virasto voidaan ottaa mukaan tutkintaan niiden pyynnöstä. Raporttiin on sisällyttävä suosituksia vastaavien häiriöiden estämiseksi tulevaisuudessa.

6.2.  Raportti on asetettava kaikkien siirtoverkonhaltijoiden, sääntelyviranomaisten, komission ja viraston saataville. Virasto voi antaa suosituksia vastaavien häiriöiden estämiseksi tulevaisuudessa.

6.2.  Raportti on asetettava kaikkien siirtoverkonhaltijoiden, sääntelyviranomaisten, komission ja viraston saataville. Virasto voi antaa suosituksia vastaavien häiriöiden estämiseksi tulevaisuudessa.

7.  Reservikapasiteetin alueellinen mitoitus

7.  Reservikapasiteetin alueellinen mitoitus

7.1.  Alueellisten käyttökeskusten on määritettävä käyttöalueen reservikapasiteettivaatimukset. Reservikapasiteettivaatimusten määrityksessä on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

7.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on määritettävä käyttöalueen reservikapasiteettivaatimukset. Reservikapasiteettivaatimusten määrityksessä on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)  sen yleisenä tavoitteena on oltava käyttövarmuuden ylläpitäminen mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla;

a)  sen yleisenä tavoitteena on oltava käyttövarmuuden ylläpitäminen mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla;

b)  se on suoritettava vuorokautisella ja/tai päivänsisäisellä aikavälillä;

b)  se on suoritettava vuorokautisella ja/tai päivänsisäisellä aikavälillä;

c)  siinä on määritettävä käyttöalueella vaaditun reservikapasiteetin kokonaismäärä;

c)  siinä on määritettävä käyttöalueella vaaditun reservikapasiteetin kokonaismäärä;

d)  siinä on määriteltävä reservikapasiteettia koskevat vähimmäisvaatimukset kullekin reservikapasiteetin tyypille;

d)  siinä on määriteltävä reservikapasiteettia koskevat vähimmäisvaatimukset kullekin reservikapasiteetin tyypille;

e)  siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi;

e)  siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi;

f)  siinä on vahvistettava vaaditun reservikapasiteetin maantieteellistä jakautumista koskevat tarvittavat vaatimukset, jos näitä tarvitaan.

f)  siinä on vahvistettava vaaditun reservikapasiteetin maantieteellistä jakautumista koskevat tarvittavat vaatimukset, jos näitä tarvitaan.

8.  Tasehallintakapasiteetin alueellisen hankinnan helpottaminen

8.  Tasehallintakapasiteetin alueellisen hankinnan helpottaminen

8.1.  Alueellisten käyttökeskusten on tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita hankittavan tasehallintakapasiteetin määrän määrittämisessä. Tasehallintakapasiteetin määrän määrityksessä on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

8.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita hankittavan tasehallintakapasiteetin määrän määrittämisessä. Tasehallintakapasiteetin määrän määrityksessä on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)  se on suoritettava vuorokautisella ja/tai päivänsisäisellä aikavälillä;

a)  se on suoritettava vuorokautisella ja/tai päivänsisäisellä aikavälillä;

b)  siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi;

b)  siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi;

c)  siinä on otettava huomioon vaaditun reservikapasiteetin määrät, jotka odotetaan toimitettavan sellaisten tasesähköä koskevien tarjousten pohjalta, joita ei tehdä tasesähköä koskevan sopimuksen perusteella.

c)  siinä on otettava huomioon vaaditun reservikapasiteetin määrät, jotka odotetaan toimitettavan sellaisten tasesähköä koskevien tarjousten pohjalta, joita ei tehdä tasesähköä koskevan sopimuksen perusteella;

 

c a)  siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi.

8.2.  Alueellisten käyttökeskusten on tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita 8.1 kohdan mukaisesti määritetyn vaaditun tasehallintakapasiteetin määrän hankinnassa. Tasehallintakapasiteetin hankinnassa on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

 

a)  se on suoritettava vuorokautisella ja/tai päivänsisäisellä aikavälillä;

 

b)  siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi.

 

9.  Alueelliset verkon riittävyysennusteet ja riskiä vähentävien toimien valmistelu

9.  Alueelliset verkon riittävyysennusteet ja riskiä vähentävien toimien valmistelu

9.1.  Alueellisten käyttökeskusten on tehtävä alueelliset riittävyysarvioinnit seuraavan viikon aikaväliltä päivänsisäiselle aikavälille.

9.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on tehtävä alueelliset riittävyysarvioinnit seuraavan viikon aikaväliltä päivänsisäiselle aikavälille.

9.2.  Alueellisten käyttökeskusten on tehtävä riittävyysarvioinnit käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden toimittamien tietojen pohjalta sellaisten tilanteiden havaitsemiseksi, joissa riittävyyden odotetaan olevan puutteellinen millä tahansa vastuualueella tai alueellisella tasolla. Alueellisten käyttökeskusten on otettava huomioon mahdolliset alueiden väliset kaupat ja käyttövarmuusrajat kaikilla käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleillä.

9.2.  Alueellisten koordinointikeskusten on tehtävä riittävyysarvioinnit käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden toimittamien tietojen pohjalta sellaisten tilanteiden havaitsemiseksi, joissa riittävyyden odotetaan olevan puutteellinen millä tahansa vastuualueella tai alueellisella tasolla. Alueellisten koordinointikeskusten on otettava huomioon mahdolliset alueiden väliset kaupat ja käyttövarmuusrajat kaikilla käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleillä.

9.3.  Kunkin alueellisen käyttökeskuksen on alueellista tuotannon riittävyysarviointia suorittaessaan koordinoitava toimintaansa muiden alueellisten käyttökeskusten kanssa

9.3.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on alueellista tuotannon riittävyysarviointia suorittaessaan koordinoitava toimintaansa muiden alueellisten koordinointikeskusten kanssa

a)  taustaoletusten ja -ennusteiden paikkansapitävyyden tarkastamiseksi;

a)  taustaoletusten ja -ennusteiden paikkansapitävyyden tarkastamiseksi;

b)  sellaisten mahdollisten tilanteiden havaitsemiseksi, joissa riittävyys on puutteellinen alueiden välillä.

b)  sellaisten mahdollisten tilanteiden havaitsemiseksi, joissa riittävyys on puutteellinen alueiden välillä.

9.4.  Kunkin alueellisen käyttökeskuksen on toimitettava alueellisten tuotannon riittävyysarviointien tulokset sekä toimet, joita se ehdottaa puutteellisen riittävyyden riskin vähentämiseksi, käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille ja muille alueellisille käyttökeskuksille.

9.4.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on toimitettava alueellisten tuotannon riittävyysarviointien tulokset sekä toimet, joita se ehdottaa puutteellisen riittävyyden riskin vähentämiseksi, käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille ja muille alueellisille koordinointikeskuksille.

10.  Alueellinen käyttökeskeytysten koordinointi

10.  Alueellinen käyttökeskeytysten koordinointi

10.1.  Kunkin alueellisen käyttökeskuksen on toteutettava käyttökeskeytysten koordinointi merkityksellisen verkko-omaisuuden käytettävyystilan seuraamiseksi ja koordinoitava käytettävyyssuunnitelmiaan siirtoverkon käyttövarmuuden varmistamiseksi samalla kun maksimoidaan rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin vaikuttavien yhdysjohtojen ja/tai siirtoverkkojen kapasiteetti.

10.1.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on toteutettava käyttökeskeytysten koordinointi merkityksellisen verkko-omaisuuden käytettävyystilan seuraamiseksi ja koordinoitava käytettävyyssuunnitelmiaan siirtoverkon käyttövarmuuden varmistamiseksi samalla kun maksimoidaan rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin vaikuttavien yhdysjohtojen ja/tai siirtoverkkojen kapasiteetti.

10.2.  Kunkin alueellisen käyttökeskuksen on pidettävä yllä yhtä luetteloa käyttöalueen merkityksellisistä verkkoelementeistä, sähköntuotantomoduuleista ja kulutuslaitoksista ja asetettava se saataville Sähkö-ENTSOn käyttötoiminnan suunnittelun tietopankissa.

10.2.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on pidettävä yllä yhtä luetteloa käyttöalueen merkityksellisistä verkkoelementeistä, sähköntuotantomoduuleista ja kulutuslaitoksista ja asetettava se saataville Sähkö-ENTSOn käyttötoiminnan suunnittelun tietopankissa.

10.3.  Kunkin alueellisen käyttökeskuksen on toteutettava seuraavat käyttökeskeytysten koordinointiin käyttöalueella liittyvät toimet:

10.3.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on toteutettava seuraavat käyttökeskeytysten koordinointiin käyttöalueella liittyvät toimet:

a)  niiden on arvioitava käyttökeskeytysten suunnittelun yhteensopivuutta käyttäen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden seuraavan vuoden käytettävyyssuunnitelmia;

a)  niiden on arvioitava käyttökeskeytysten suunnittelun yhteensopivuutta käyttäen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden seuraavan vuoden käytettävyyssuunnitelmia;

b)  niiden on toimitettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille luettelo havaituista suunnittelun yhteensopimattomuuksista ja ratkaisut, joita se ehdottaa yhteensopimattomuuksien poistamiseksi.

b)  niiden on toimitettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille luettelo havaituista suunnittelun yhteensopimattomuuksista ja ratkaisut, joita se ehdottaa yhteensopimattomuuksien poistamiseksi.

11.  Siirtoverkonhaltijoiden välisten korvausmekanismien optimointi

11.  Siirtoverkonhaltijoiden välisten korvausmekanismien optimointi

11.1.   Alueellisten käyttökeskusten on tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita sellaisiin siirtoverkonhaltijoiden välisiin suorituksiin liittyvien rahavirtojen hallinnoinnissa, joissa on osallisina useampi kuin kaksi siirtoverkonhaltijaa; tämä koskee esimerkiksi ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn kustannuksia, pullonkaulatuloja, tahattomia poikkeamia ja reservien hankintakustannuksia.

11.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita sellaisiin siirtoverkonhaltijoiden välisiin suorituksiin liittyvien rahavirtojen hallinnoinnissa, joissa on osallisina useampi kuin kaksi siirtoverkonhaltijaa; tämä koskee esimerkiksi ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn kustannuksia, pullonkaulatuloja, tahattomia poikkeamia ja reservien hankintakustannuksia.

12.  Koulutus ja sertifiointi

12.  Koulutus ja sertifiointi

12.1.  Alueellisten käyttökeskusten on valmisteltava ja toteutettava sähköjärjestelmän alueelliseen käyttöön keskittyviä koulutus- ja sertifiointiohjelmia käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden suunnittelusta vastaavalle ja valvomoissa työskentelevälle henkilöstölle.

12.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on valmisteltava ja toteutettava sähköjärjestelmän alueelliseen käyttöön keskittyviä koulutus- ja sertifiointiohjelmia käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden suunnittelusta vastaavalle ja valvomoissa työskentelevälle henkilöstölle.

12.2.  Koulutusohjelmien on katettava sähköjärjestelmän käytön kaikki merkitykselliset osatekijät, mukaan lukien alueellisia kriisejä koskevat skenaariot.

12.2.  Koulutusohjelmien on katettava sähköjärjestelmän käytön kaikki merkitykselliset osatekijät, mukaan lukien alueellisia kriisejä koskevat skenaariot.

13.  Alueellisten kriisitilanteiden määrittely ja riskien rajoittamista koskevien skenaarioiden valmistelu sekä jäsenvaltioiden laatimien riskeihinvarautumissuunnitelmien uudelleentarkastelu

13.  Alueellisten kriisitilanteiden määrittely ja riskien rajoittamista koskevien skenaarioiden valmistelu sekä jäsenvaltioiden laatimien riskeihinvarautumissuunnitelmien uudelleentarkastelu

13.1.  Alueellisten käyttökeskusten on määriteltävä alueelliset riskiskenaariot [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti, jos Sähkö-ENTSO siirtää niille tämän tehtävän.

13.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on määriteltävä alueelliset riskiskenaariot [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti, jos Sähkö-ENTSO siirtää niille tämän tehtävän.

13.2.   Alueellisten käyttökeskusten on valmisteltava ja toteutettava vuosittaisia kriisisimulaatioita [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

13.2.  Alueellisten koordinointikeskusten on valmisteltava ja toteutettava vuosittaisia kriisisimulaatioita [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

 

13 a.  Niiden on tunnistettava uutta kapasiteettia, olemassa olevan kapasiteetin parantamista tai niiden vaihtoehtoja koskevat tarpeet.

 

13 a.1.  Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava siirtoverkonhaltijoiden uutta kapasiteettia koskevien tarpeiden tunnistamiseen, olemassa olevan kapasiteetin parantamiseen tai vaihtoehtojen tunnistamiseen liittyvissä tehtävissä, jotka annetaan asetuksen (EU) 347/2013 mukaisesti perustetuille ja [uudelleenlaaditun direktiivin 2009/72/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)0864/2] 51 artiklassa tarkoitettuun kymmenvuotiseen verkon kehittämissuunnitelmaan sisältyville alueellisille ryhmille.

(1)

EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

(2)

EUVL C 288, 31.8.2017, s. 91.

(3)

EUVL C 342, 12.10.2017, s. 79.


PERUSTELUT

I.  Johdanto

Kansalliset monopoliyhtiöt dominoivat vuosikausia sähköjärjestelmiä Euroopassa, ja ne hallitsivat koko järjestelmää tuotannosta jakeluun ja sähkön toimittamiseen kuluttajille. Vaikka tällainen ”alhaalta ylös” -järjestelmä tuottikin sähköä, se ei mahdollistanut kilpailua, mikä on epäedullista kuluttajien kannalta. Sähkömarkkinoita on vuodesta 1996 avattu vähitellen kilpailun edistämiseksi ja hintojen alentamiseksi. EU muutti alan lainsäädäntöä edellisen kerran vuonna 2009, jolloin se hyväksyi kolmannen energiapakettinsa.

Sähköntuotannossa on sen jälkeen koettu vallankumous. Sähköntuotanto on muuttunut keskitetystä ”pyörä ja puola” -järjestelmästä paljon hajautetumpaan järjestelmään uudistuvien energioiden ja muiden teknologioiden kehittymisen myötä. Lainsäädäntöä on jälleen kerran rukattava sen mukauttamiseksi tähän uuteen todellisuuteen.

Uusiutuvat energialähteet (usein kyse on aurinko- tai tuulivoimasta) ovat lisänneet merkittävästi järjestelmään sisältyvää jaksottaisuutta, ja järjestelmän on ollut muututtava joustavammaksi tinkimättä samalla toimitusvarmuuden takaamisesta kuluttajille. Unionin ilmastotavoitteet ovat kannustaneet ottamaan käyttöön erilaisia avustus- ja tukijärjestelyjä, jotka ovat yhdessä EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävän yhteistyön puutteiden kanssa johtaneet sähköntuotannon ylikapasiteettiin unionin tasolla. Monissa jäsenvaltioissa hintasäännöstely sekä tukijärjestelmien sekavuus tuottavat vääriä signaaleja investointien kannalta.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi ja hiilestä irtautumisen edistämiseksi esittelijä on omaksunut markkinalähtöisen lähestymistavan, mikä tarkoittaa aidosti yhdenvertaisten toimintaedellytysten luomista kaikille markkinaosapuolille. Tämä edellyttää markkinoita vääristävistä tuista luopumista riippumatta siitä, kohdistuvatko ne fossiilisiin polttoaineisiin, ydinvoimaan vai uusiutuviin energialähteisiin. Oikeudenmukaisilla säännöillä huolehditaan oikeudenmukaisesta kilpailusta markkinoilla. Oikeudenmukaisten sähkömarkkinoiden avulla saavutamme ilmastotavoitteemme ja varmistamme mahdollisimman alhaiset ja kilpailukykyiset hinnat kuluttajille turvaten samalla toimitusvarmuuden liikainvestoinnit välttäen.

II.  Mietintö

II.1.  ”Markkinat ensin”

Kaikkien markkinoiden perusperiaatteena on hintojen vapaa liikkuvuus. Hintakattojen poistaminen on näin ollen olennaista ja sen olisi tapahduttava mahdollisimman pian.

Kapasiteettimekanismit ovat tukia, joiden järkevyys on kyseenalainen, kun Euroopassa on ylikapasiteettia. Esittelijä katsoo, että niitä olisi sovellettava vasta viimeisenä keinona. Ensinnäkin olisi eurooppalaisessa riittävyysarvioinnissa todettava, että riittävyys on huolenaihe. Jäsenvaltion olisi tämän jälkeen puututtava riittävyyshuolen aiheuttaviin ongelmiin antamalla konkreettisia sitoumuksia, jotka komissio tarkistaa. Jos riittävyyshuoli voidaan poistaa ainoastaan pidemmän ajan kuluessa, kapasiteettimekanismi sallittaisiin edellyttäen, että noudatetaan tiettyjä ehtoja ja EU:n valtionapusääntöjä. Tällaisten mekanismien olisi oltava rajat ylittäviä ollakseen toteuttamiskelpoisia.

Kaikille yhdenvertaisten toimintaedellytysten varmistaminen on keskeinen tekijä sen takaamisessa, että hinnat pohjautuvat kilpailuun. Eräiden tuottajien nykyään saama tuki, joka ilmenee asettamisena ajojärjestyksessä etusijalle ja vapauttamisena tasevastuusta, vääristää kilpailua. Esittelijä katsoo, että jotta markkinat toimivat toivotulla tavalla, jokaisen toimijan on vastattava taloudellisesti järjestelmälle aiheuttamistaan tasepoikkeamista. Tällaisella lähestymistavalla tarjotaan asianmukainen kannustin pitää järjestelmä tasapainossa ja varmistetaan toimitusvarmuuden riittävä taso vähentäen siten tarvetta turvautua kapasiteettimekanismeihin.

II.2.  Tarjousalueet

Laajat tarjousalueet lisäävät likviditeettiä mutta tarjoavat vähemmän kannustimia investoida verkkoon. Esittelijä yhtyy näkemykseen, jonka mukaan tarjousalueiden olisi pysyttävä vakaina pitkään ja mahdollisimman laajoja, kun otetaan huomioon järjestelmän ylikuormittuminen. Esittelijä ehdottaa porkkanaan ja keppiin nojaavaa lähestymistapaa. Ensinnäkin asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tarjousalueen uudelleentarkastelun jälkeen päästävä yksimielisyyteen tarjousalueen rakenteesta ja tarvittaessa konkreettisista sitoumuksista. Mikäli sopimusta ei saada aikaan, komission olisi puututtava tilanteeseen ja ratkaistava erimielisyydet.

II.3.  Alueellinen yhteistyö

Sähkömarkkinoilla yhden jäsenvaltion toimet vaikuttavat alueen muihin jäsenvaltioihin ja kauempanakin. Järjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi ja sähkökatkosten ehkäisemiseksi on keskeisen tärkeää, että siirtoverkonhaltijat lisäävät alueellista yhteistyötään. Esittelijä pitää hyvin hyödyllisenä toimintansa jo aloittaneiden alueellisten käyttövarmuuskoordinaattoreiden panosta järjestelmän käyttövarmuuden varmistamisessa. Sähkömarkkinoiden liittyessä enenevässä määrin toisiinsa on johdonmukaista ottaa seuraava askel ja tiivistää tätä yhteistyötä siirtämällä yhä enemmän tehtäviä ja toimintoja aluetasolle. Siirtoverkonhaltijoiden on kuitenkin viime kädessä edelleen vastattava järjestelmän turvallisuudesta.

II.4.  Kuluttajat

Teknologia mahdollistaa nyt sen, että sähkömarkkinoille tulee uusia toimijoita. Markkinoiden rakenteiden on näin ollen mahdollistettava se ja tuettava sitä, että kaikki, jotka voivat ja haluavat osallistua, pääsevät mukaan, oli kyse sitten omasta sähköntuotannosta, varastoinnista tai kysyntäjoustosta. Markkinaesteitä poistamalla voidaan lisätä markkinatoimijoiden määrää ja lisätä kuluttajien valinnanvapautta. Esittelijä ehdottaa ehdotukseen muutoksia myös sen varmistamiseksi, että kuluttaja voi tehdä tietoon perustuvia valintoja ja vaihtaa toimittajaa nopeasti.


LIITE: OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

D(2017)31012

Jerzy Buzek

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja

PHS 08B046

Bryssel

Asia:  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu)

  (COM(2016)0861 – C8 0492/2016 – 2016/0379(COD))

Arvoisa puheenjohtaja

Oikeudellisten asioiden valiokunta on tarkastellut edellä mainittua ehdotusta uudelleenlaatimista koskevan parlamentin työjärjestyksen 104 artiklan mukaisesti.

Kyseisen artiklan 3 kohta kuuluu seuraavasti:

”Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, se antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle.

Tässä tapauksessa asiasisällöstä vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi otetaan ainoastaan ne 169 ja 170 artiklan mukaiset tarkistukset, jotka koskevat ehdotuksen muutettuja osia.

Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti hyväksyä käsiteltäväksi tarkistuksia ehdotuksen muuttumattomina säilyviin osiin, jos hän pitää sitä tarpeellisena pakottavista syistä, jotka liittyvät säädöstekstin yhtenäisyyteen tai yhtenäisyyteen muiden käsiteltäväksi otettujen tarkistusten kanssa. Tällaiset syyt on mainittava tarkistusten kirjallisissa perusteluissa.”

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän, joka käsitteli uudelleenlaadittua ehdotusta, lausunnon johdosta ja valmistelijan antamia suosituksia noudattaen oikeudellisten asioiden valiokunta katsoo, ettei käsillä oleva ehdotus sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä tai neuvoa-antavan ryhmän lausunnossa on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset mainittujen muutosten kanssa niiden asiasisältöä muuttamatta.

Käsiteltyään asiaa kokouksessaan torstai 13. heinäkuuta 2017 oikeudellisten asioiden valiokunta suosittaa äänin 21 puolesta ja 2 tyhjää, että asiasta vastaava teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta voi tarkastella edellä mainittua ehdotusta työjärjestyksen 104 artiklan mukaisesti.

Kunnioittavasti

Pavel Svoboda

Liite: Neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajan allekirjoittama raportti.


LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION OIKEUDELLISISTA YKSIKÖISTÄ KOOSTUVAN NEUVOA-ANTAVAN RYHMÄN LAUSUNTO

 

 

 

 

OIKEUDELLISTEN YKSIKÖIDEN

NEUVOA-ANTAVA RYHMÄ

 

    Bryssel 20. kesäkuuta 2017

LAUSUNTO

LAUSUNTO XXXX poista tämä POS XXX  EUROOPAN PARLAMENTILLE

          NEUVOSTOLLE

          KOMISSIOLLE

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu)

COM(2016)861/2, 23.2.2017 – 2016/0379(COD)

Säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja erityisesti sen 9 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä kokoontui keskiviikko 3. toukokuuta 2017 käsittelemään muun muassa edellä mainittua komission esittämää ehdotusta.

Neuvoa-antava ryhmä tarkasteli tässä kokouksessa(1) ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla laaditaan uudelleen verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009, ja totesi yksimielisesti, että seuraavat kohdat olisi pitänyt merkitä harmaalla varjostuksella, jota käytetään yleensä merkittävien muutosten esittämiseen:

–  27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa sanojen ”ja julkaistava” lisäys

–  27 artiklan 1 kohdan j alakohdassa ilmauksen ”[riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti” lisäys

–  29 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 31 artiklan 1 kohdassa olevan viittauksen ”8 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa” korvaaminen uudella viittauksella ”27 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa”

–  29 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa olevan viittauksen ”8 artiklan 2 kohdan” korvaaminen uudella viittauksella ”55 artiklan 14 kohdan”

–  29 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa olevan viittauksen ”6 artiklan 11 kohdan” korvaaminen uudella viittauksella ”54 artiklan 1 kohdan”

–  30 artiklassa viittaus 54 artiklaan

–  56 artiklan 4 kohdassa sanat ”63 artiklan mukaisesti”

–  56 artiklan 5 kohdassa olevan viittauksen ”23 artiklan 2 kohdassa” korvaaminen uudella viittauksella ”63 artiklassa”

–  57 artiklan 6 kohdassa sanojen ”ja viraston lausuntoon” poisto.

Tarkastelun perusteella neuvoa-antava ryhmä saattoi todeta yksimielisesti, että ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity. Neuvoa-antava ryhmä totesi myös, että ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta.

F. DREXLER    H. LEGAL        L. ROMERO REQUENA

Parlamentin lakimies  Neuvoston oikeudellinen neuvonantaja  Pääjohtaja

(1)

  Neuvoa-antavan ryhmän työ perustui ehdotuksen englanninkieliseen versioon, koska se oli käsiteltävänä olevan tekstin alkukieli.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Vähemmistöön jäänyt kanta (työjärjestyksen 52 a artikla) mietintöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu)

Angelika Niebler

Sähkön sisämarkkina-asetuksesta laadittua mietintöä koskevan tämänpäiväisen teollisuusvaliokunnan äänestyksen tuloksena päätettiin, että vähintään 75 prosenttia rajat ylittävistä sähkölinjoista on avattava unionin laajuiselle sähkön kaupalle vuoden 2025 loppuun mennessä ja että tulevaisuudessa komissiolla on oltava lopullinen päätäntävalta sähkönjakelualueiden määrittämisessä.

Tähän jäykkään 75 prosentin tavoitteeseen pyrkiminen vuoteen 2025 mennessä johtaisi huomattavaan verkon ruuhkautumiseen Saksassa ja siten ajojärjestyksen uudelleenmäärittelystä aiheutuvien kustannusten valtavaan nousuun. Näiden konkreettisten tavoitteiden asettaminen ei jätä tilaa sähkölinjojen joustavalle avaamiselle teknisen toteutettavuuden ja taloudellisen kannattavuuden perusteella eikä niissä oteta huomioon todellisia olosuhteita paikalla, kuten Saksan edistymistä verkon laajentamisessa.

Ellei Saksa kykene saavuttamaan näitä tavoitteita, komissio voi määrittää uudelleen sähkönjakelualueet. Jos Saksan muodostama yhtenäinen sähkönjakelualue hajoaisi, tällä olisi vakavia vaikutuksia sähkönhintaan ja pohjoisen ja etelän välille muodostuisi selvä kuilu.

Kannatan sähkön eurooppalaisia sisämarkkinoita. Katson kuitenkin, että tässä asetusta sähkön sisämarkkinoista koskevassa mietinnössä asetetut rajat ylittäviä sähkölinjoja koskevat jäykät vaatimukset ovat vastuuttomia. Sen vuoksi äänestin parlamentin valtuutuksesta kolmikantaneuvottelujen aloittamiseksi tehtyä ehdotusta vastaan.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.12.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu)

(COM(2016)0861 – C8-0492/2016 – 2016/0379(COD))

Valmistelija: Ivo Belet

LYHYET PERUSTELUT

Kaiken kaikkiaan valmistelija suhtautuu myönteisesti puhtaan energian säädöspakettia koskeviin komission painopisteisiin: energiatehokkuuden asettaminen etusijalle, EU:n maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian alalla ja kohtuullisten sopimusehtojen tarjoaminen energian kuluttajille.

Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on luoda yhdennetyt energiamarkkinat, jotka tarjoavat useita etuja, joita ovat esimerkiksi uusiutuvista energialähteistä tuotettujen suurten sähkömäärien syöttäminen verkkoon ja kehittäminen kustannustehokkaalla tavalla ja energian lisäsäästöt avoimemman hinnoittelun avulla.

Yleiset säännöt

EU:n lainsäädännössä on löydettävä oikea tasapaino markkinapohjaisten lähestymistapojen ja tehokkaan sääntelyn välillä. Markkinoiden korjausliikkeet saattavat olla tarpeen, jotta voidaan korjata markkinoiden toimintapuutteita ja saavuttaa yleistä yhteiskunnallista ja taloudellista etua koskevat tavoitteet. Oikeanlaista tasapainoa tarvitaan, jotta saadaan aikaan energiakäänne mahdollisimman vähäisillä yhteiskunnallisilla kustannuksilla.

Asettaminen ajojärjestyksessä etusijalle

Jos haluamme säilyttää EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman uusiutuvan energian alalla, olisi ennenaikaista, niin kauan kuin tukkumarkkinoilla on vääristymiä, kaavailla luopumista ensisijaisesta verkkoon pääsystä ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien voimaloiden asettamisesta ajojärjestyksessä etusijalle. Sääntöjä, jotka koskevat luopumista ajojärjestyksessä etusijalle asettamisesta ja tuotannon rajoituksista, on arvioitava huolellisesti.

Verkkomaksut ja pullonkaulatulot

Verkkotariffien uudelleenmäärittelyssä olisi meneteltävä varoen. Solidaarisuuskysymyksiä ei voida sivuuttaa pyrittäessä heijastamaan paremmin verkon todellista käyttöä.

Ehdotetussa uudelleentarkastelussa pullonkaulatulojen käyttö rajoitetaan kapasiteetin todelliseen saatavuuteen liittyviin kustannuksiin ja yhteenliittämiskapasiteetin kustannuksiin. Erityisesti kun yhteenliitettävyyden tavoitteet on saavutettu, olisi oltava yhä vaihtoehtona, että pullonkaulatulot virtaavat takaisin verkon käyttäjille yleisen hyväksynnän varmistamiseksi.

Resurssien riittävyys

Valmistelija pitää myönteisenä koordinoidun eurooppalaisen resurssien riittävyysarviointimenetelmän virallistamista ja katsoo sen olevan välttämätön askel vertailukelpoisten arviointien varmistamisessa.

Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, jotta saavutetaan oikea tasapaino yhtäältä Euroopan tason ja toisaalta alueellisen ja kansallisen tason välillä. Näin ollen koordinoitua eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia olisi täydennettävä arvioinneilla, joissa keskitytään kansalliseen tai alueelliseen tasoon (esitetään yksityiskohtaisempia arvioita, tarkastellaan enemmän herkkyystekijöitä ja paikallisia tilanteita jne.).

Jotta voitaisiin taata toimitusvarmuus kuluttajille mahdollisimman alhaisin kustannuksin, olisi arvioitava tarkasti kapasiteettimekanismien käyttöönoton perusteita. Kapasiteettimekanismien kustannuksia ja niiden vaikutuksia kuluttajien laskuihin olisi arvioitava huolellisesti. Kapasiteettimekanismeja olisi otettava käyttöön avointen kriteerien perusteella, joihin kuuluu joustavuus ja joiden ei pitäisi olla ristiriidassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden kanssa. Kapasiteettimekanismin olisi oltava ainoastaan viimeisenä keinona käytettävä tilapäinen, ajallisesti rajoitettu toimenpide, johon olisi liitettävä selkeä irtautumisstrategia.

Siirtoverkon käyttö

Kansallisten markkinoiden menestyksekäs yhdistäminen edellyttää valmistelijan mielestä Euroopan sähköverkon tehokasta koordinointia. Siirtoverkonhaltijoiden välinen alueellinen koordinointi on keskeinen elementti energiaunionin saavuttamisessa. Viime aikoina siitä on tullut pakollista EU:n eri asetusten myötä (verkkosäännöt ja suuntaviivat). Tehtävien siirtämistä edelleen sekä alueellisen yhteistyön laajentamista alueellisten koordinointikeskusten sisällä varmasti tarvitaan, mutta on kyseenalaista, voidaanko tämä toteuttaa menestyksekkäästi ylhäältä alaspäin. Sääntelykehyksen olisi edistettävä siirtoverkkojen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämistä alhaalta ylöspäin.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Energiaunionin tavoitteena on tarjota kuluttajille – kotitalouksille ja yrityksille – varmaa, kestävää, kilpailukykyistä ja kohtuuhintaista energiaa. Sähköjärjestelmää ovat perinteisesti hallinneet vertikaalisesti integroituneet, usein julkisessa omistuksessa olevat monopolit, joilla on käytössä suuria keskitettyjä ydinvoimaloita tai fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia. Vuodesta 1999 lähtien asteittain toteutettujen sähkön sisämarkkinoiden tavoitteena on luoda todellisia valinnanmahdollisuuksia kaikille sähkönkuluttajille unionissa, niin kansalaisille kuin yrityksillekin, sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja laajempaa kaupankäyntiä rajojen yli. Näin pyritään saavuttamaan parempi tehokkuus, kilpailuun perustuvat hinnat ja parempi palvelutaso sekä edistämään toimitusvarmuutta ja kestävää kehitystä. Sähkön sisämarkkinat ovat lisänneet kilpailua etenkin tukkutasolla ja kasvattaneet rajat ylittävää kauppaa. Ne muodostavat edelleen perustan toimiville energiamarkkinoille.

(2)  Energiaunionin tavoitteena on tarjota kuluttajille – kotitalouksille ja yrityksille – varmaa, kestävää, kilpailukykyistä ja kohtuuhintaista energiaa. Sähköjärjestelmää ovat perinteisesti hallinneet vertikaalisesti integroituneet, usein julkisessa omistuksessa olevat monopolit, joilla on käytössä suuria keskitettyjä ydinvoimaloita tai fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia. Vuodesta 1999 lähtien asteittain toteutettujen sähkön sisämarkkinoiden tavoitteena on luoda todellisia valinnanmahdollisuuksia kaikille sähkönkuluttajille unionissa, niin kansalaisille kuin yrityksillekin, edistää kansalaisten tukemia osuuskuntamuotoisia energiamalleja, jotka tuottavat alueellista lisäarvoa, sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja laajempaa kaupankäyntiä rajojen yli. Näin pyritään saavuttamaan parempi tehokkuus, kilpailuun perustuvat hinnat ja parempi palvelutaso sekä edistämään toimitusvarmuutta ja kestävää kehitystä. Sähkön sisämarkkinat ovat lisänneet kilpailua etenkin tukkutasolla ja kasvattaneet rajat ylittävää kauppaa. Ne muodostavat edelleen perustan toimiville energiamarkkinoille.

Perustelu

Tarkistus on komission uudelleenlaatimisehdotuksen tarkoituksen mukainen.

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  ”Energiatehokkuuden asettaminen etusijalle” -periaate on tärkeässä asemassa sähkömarkkinoiden suunnittelussa. Edistämällä kysyntäpuolen ratkaisujen, kuten kysyntäjouston ja energiatehokkuuden parannusten, tasapuolisia toimintaedellytyksiä se varmistaa, että markkinat voivat edistää tehokkaasti energiaunionin ja vuoteen 2030 ulottuvien unionin ilmasto- ja energiapuitteiden tavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Sähköasiakkaat olivat aiemmin pelkästään passiivisia ja ostivat usein sähköä säännellyin hinnoin, joilla ei ollut minkäänlaista suoraa suhdetta markkinoihin. Tulevaisuudessa asiakkaille on annettava mahdollisuus osallistua täysimääräisesti markkinoille tasapuolisin edellytyksin muiden markkinaosapuolten kanssa. Jotta uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kasvavat osuudet voitaisiin syöttää verkkoon, tulevassa sähköjärjestelmässä olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia joustomahdollisuuksia, etenkin kysyntäjoustoa ja varastointia. Sähköjärjestelmän on edistettävä myös energiatehokkuutta, jotta todellinen hiilestä irtautuminen voidaan saavuttaa alhaisimmin kustannuksin.

(5)  Sähköasiakkaat olivat aiemmin pelkästään passiivisia ja ostivat usein sähköä säännellyin hinnoin, joilla ei ollut minkäänlaista suoraa suhdetta markkinoihin. Tulevaisuudessa asiakkaille on annettava mahdollisuus osallistua täysimääräisesti markkinoille tasapuolisin edellytyksin muiden markkinaosapuolten kanssa. Jotta uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kasvavat osuudet voitaisiin syöttää verkkoon, tulevassa sähköjärjestelmässä olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia joustomahdollisuuksia, etenkin kysyntäjoustoa ja varastointia. Sähköjärjestelmän on edistettävä myös energiatehokkuutta ja vähennettävä siten energian kysyntää ja edistettävä investointeja pitkällä aikavälillä, jotta todellinen hiilestä irtautuminen voidaan saavuttaa alhaisimmin kustannuksin.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Markkinoiden tiiviimpi yhdentyminen ja muutos kohti vaihtelevampaa sähköntuotantoa edellyttävät lisätoimia, joiden avulla koordinoidaan kansallisia energiapolitiikkoja naapureiden kanssa ja hyödynnetään rajat ylittävän sähkökaupan tarjoamia mahdollisuuksia.

(6)  Markkinoiden tiiviimpi yhdentyminen ja muutos kohti hajautetumpaa ja vaihtelevampaa sähköntuotantoa edellyttävät lisätoimia, joiden avulla koordinoidaan kansallisia energiapolitiikkoja naapureiden kanssa ja hyödynnetään rajat ylittävän sähkökaupan tarjoamia mahdollisuuksia.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Markkinoiden pääperiaatteissa olisi vahvistettava, että sähkön hinnat määritetään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Näiden hintojen olisi annettava signaali siitä, missä sähköä tarvitaan, ja niiden olisi annettava markkinapohjaisia kannustimia investoinneille, joita tehdään joustolähteisiin, kuten joustavaan tuotantoon, yhteenliitäntöihin, kysyntäjoustoon tai varastointiin.

(8)  Markkinoiden pääperiaatteissa olisi vahvistettava, että sähkön hinnat määritetään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Solidaarisuuden ja kustannusten oikeudenmukaisen jakamisen periaatteita noudattaen näiden hintojen olisi annettava signaali siitä, missä sähköä tarvitaan, ja niiden olisi annettava markkinapohjaisia kannustimia investoinneille, joita tehdään joustolähteisiin, kuten joustavaan tuotantoon, yhteenliitäntöihin, kysyntäjoustoon tai varastointiin.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Sähköalan hiilestä irtautuminen siten, että uusiutuvasta energiasta tulee merkittävä osa markkinoita, on yksi energiaunionin päätavoitteista. Kun unioni edistyy kohti sähköalan hiilestä irtautumista ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista, on olennaisen tärkeää, että markkinoilla poistetaan rajat ylittävän kaupan jäljellä olevat esteet ja kannustetaan investointeja tuki-infrastruktuuriin, kuten joustavampaan tuotantoon, yhteenliitäntöihin, kysyntäjoustoon ja varastointiin. Jotta voitaisiin tukea tätä siirtymistä vaihtelevaan ja hajautettuun tuotantoon ja varmistaa, että energiamarkkinoiden periaatteet muodostavat unionin tulevien sähkömarkkinoiden perustan, on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota lyhyen aikavälin markkinoihin ja niukkuuteen perustuvaan hinnoitteluun.

(9)  Sähköalan hiilestä irtautuminen siten, että uusiutuvasta energiasta tulee merkittävä osa markkinoita, on yksi energiaunionin päätavoitteista. Kun unioni edistyy kohti sähköalan hiilestä irtautumista ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista, on olennaisen tärkeää, että markkinoilla poistetaan rajat ylittävän kaupan jäljellä olevat esteet ja kannustetaan investointeja tuki-infrastruktuuriin, kuten joustavampaan tuotantoon, yhteenliitäntöihin, kysyntäjoustoon ja varastointiin. Energian varastointiratkaisujen käyttöönoton tukemiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia kaksinkertaista verotusta aiheuttavien vanhentuneiden verotussäännösten poistamiseksi. Jotta voitaisiin tukea tätä siirtymistä vaihtelevaan ja hajautettuun tuotantoon ja varmistaa, että energiamarkkinoiden periaatteet muodostavat unionin tulevien sähkömarkkinoiden perustan, on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota lyhyen aikavälin markkinoihin ja niukkuuteen perustuvaan hinnoitteluun.

Perustelu

Kaksinkertaista verotusta aiheuttavat verolainsäädännön säännökset ovat haitanneet energian varastoinnin tehokasta käyttöönottoa. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä näiden esteiden poistamiseksi.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Lyhyen aikavälin markkinat parantavat likviditeettiä ja lisäävät kilpailua antamalla useammille resursseille, etenkin joustavammille resursseille, mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti markkinoille. Toimiva niukkuuteen perustuva hinnoittelu kannustaa markkinaosapuolia olemaan käytettävissä silloin kuin markkinat sitä eniten tarvitsevat ja varmistaa, että ne voivat kattaa kustannuksensa tukkumarkkinoilla. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että hallinnolliset ja implisiittiset hintakatot poistetaan niin pitkälle kuin mahdollista, jotta niukkuuteen perustuvat hinnat voivat nousta toimittamatta jääneen sähkön arvoon saakka. Kun lyhyen aikavälin markkinat ja niukkuuteen perustuva hinnoittelu on nivottu täydellisesti osaksi markkinoiden rakennetta, ne edistävät muiden toimitusvarmuuden takaamiseen liittyvien toimenpiteiden, kuten kapasiteettimekanismien, poistamista käytöstä. Samaan aikaan tukkumarkkinoilla sovellettavan hintakatottoman niukkuuteen perustuvan hinnoittelun ei pitäisi vaarantaa loppukäyttäjien ja erityisesti kotitalouksien ja pk-yritysten mahdollisuutta nauttia luotettavista ja vakaista hinnoista.

(10)  Lyhyen aikavälin markkinat parantavat likviditeettiä ja lisäävät kilpailua antamalla useammille resursseille, etenkin joustavammille resursseille, mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti markkinoille. Toimiva niukkuuteen perustuva hinnoittelu kannustaa markkinaosapuolia olemaan käytettävissä silloin kuin markkinat sitä eniten tarvitsevat ja varmistaa, että ne voivat kattaa kustannuksensa tukkumarkkinoilla. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että hallinnolliset ja implisiittiset hintakatot poistetaan niin pitkälle kuin mahdollista, jotta niukkuuteen perustuvat hinnat voivat nousta toimittamatta jääneen sähkön arvoon saakka. Kun lyhyen aikavälin markkinat ja niukkuuteen perustuva hinnoittelu on nivottu täydellisesti osaksi markkinoiden rakennetta, ne edistävät muiden toimitusvarmuuden takaamiseen liittyvien toimenpiteiden, kuten kapasiteettimekanismien, poistamista käytöstä. Samaan aikaan tukkumarkkinoilla sovellettavan hintakatottoman niukkuuteen perustuvan hinnoittelun ei pitäisi vaarantaa loppukäyttäjien ja erityisesti kotitalouksien ja pk-yritysten mahdollisuutta nauttia luotettavista, vakaista ja kohtuullisista hinnoista.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Todellisen kilpailun kehittyminen sähkön sisämarkkinoilla edellyttää syrjimättömiä ja avoimia maksuja verkon käytöstä, siirtoverkon yhdysjohdot mukaan luettuina. Näiden johtojen käytettävissä olevan kapasiteetin olisi oltava niin suuri kuin turvatun verkkotoiminnan turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen on mahdollista.

(12)  Todellisen kilpailun kehittyminen sähkön sisämarkkinoilla edellyttää syrjimättömiä, avoimia ja asianmukaisia maksuja verkon käytöstä, siirtoverkon yhdysjohdot mukaan luettuina. Näiden johtojen käytettävissä olevan kapasiteetin olisi oltava niin suuri kuin turvatun verkkotoiminnan turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen on mahdollista.

Perustelu

Tarkistus on komission uudelleenlaatimisehdotuksen tarkoituksen mukainen.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Jotta tarvittavia investointeja voitaisiin ohjata tehokkaasti, hintojen on annettava signaaleja myös siitä, missä sähköä tarvitaan eniten. Alueellisessa sähköjärjestelmässä oikeat sijaintia koskevat signaalit edellyttävät tarjousalueiden yhdenmukaista, objektiivista ja luotettavaa määrittelyä läpinäkyvällä prosessilla. Unionin sähköverkon tehokkaan toiminnan ja suunnittelun varmistamiseksi ja vaikuttavien hintasignaalien antamiseksi uudelle tuotantokapasiteetille, kysyntäjoustolle tai siirtoinfrastruktuurille, tarjousalueiden olisi vastattava rakenteellista ylikuormitusta. Etenkään alueiden välistä kapasiteettia ei saisi vähentää sisäisen ylikuormituksen ratkaisemiseksi.

(14)  Jotta tarvittavia investointeja voitaisiin ohjata tehokkaasti, hintojen on annettava signaaleja myös siitä, missä sähköä tarvitaan eniten. Alueellisessa sähköjärjestelmässä oikeat sijaintia koskevat signaalit edellyttävät tarjousalueiden yhdenmukaista, objektiivista ja luotettavaa määrittelyä läpinäkyvällä prosessilla. Unionin sähköverkon tehokkaan toiminnan ja suunnittelun varmistamiseksi ja vaikuttavien hintasignaalien antamiseksi uudelle tuotantokapasiteetille, kysyntäjoustolle, energian varastoinnille tai siirtoinfrastruktuurille, tarjousalueiden olisi vastattava rakenteellista ylikuormitusta. Etenkään alueiden välistä kapasiteettia ei saisi vähentää sisäisen ylikuormituksen ratkaisemiseksi.

Perustelu

Varmistetaan, että energian varastointi tunnustetaan uudeksi energiaomaisuuden luokaksi EU:n lainsäädännössä.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Sähköjärjestelmän tehokas hiilestä irtautuminen markkinoiden yhdentämisen kautta edellyttää rajat ylittävän kaupan esteiden järjestelmällistä poistamista, jotta markkinoiden hajanaisuus voidaan korjata ja unionin energia-asiakkaat voivat saada täyden hyödyn yhdennetyistä sähkömarkkinoista ja kilpailusta.

(15)  Sähköjärjestelmän tehokas hiilestä irtautuminen vuoteen 2050 mennessä markkinoiden yhdentämisen kautta edellyttää rajat ylittävän kaupan esteiden järjestelmällistä poistamista, jotta markkinoiden hajanaisuus voidaan korjata ja unionin energia-asiakkaat voivat saada täyden hyödyn yhdennetyistä sähkömarkkinoista ja kilpailusta. Sen vuoksi on myös säädettävä oikeudenmukaisesta siirtymisestä hiilikaivosalueilla ja niissä sähkömarkkinoiden osissa, joiden sähköntuotanto perustuu yhä pitkälti hiileen, koska niiden käytöstäpoistossa, joka on välttämätöntä siirryttäessä joustavaan ja kestävään energiajärjestelmään unionissa Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, on puututtava lukuisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.

Perustelu

Hiilestä irtautumisen on oltava osallistavaa ja oikeudenmukaista, ja kaikkien sidosryhmien on hyväksyttävä se. Lisäksi on otettava huomioon sen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä työvoiman kannalta kestävät vaihtoehdot, erityisesti silloin, kun käytöstäpoistoon liittyy kaivostoiminnan päättyminen. Tarkoituksena on aloittaa valmistelutoimet hiilifoorumivuoropuhelun käynnistämiseksi hallinnon, oikeudenmukaisen siirtymisen ja käytöstäpoiston näkökohdista, ja EU:n sähkömarkkinasääntöjen pitäisi olla näiden toimien mukaisia.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a)  Olisi tunnustettava se, että vaihtelevia uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten asettaminen ajojärjestyksessä etusijalle on tärkeää, jotta voidaan tukea unionia sen uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden täyttämisessä.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)  Sähkö-ENTSOn olisi tehtävä unionin tasolla resurssien keskipitkän ja pitkän aikavälin luotettava riittävyysarviointi, joka luo objektiivisen pohjan riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden arvioinnille. Resurssien riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden, joihin vastataan kapasiteettimekanismien avulla, olisi perustuttava EU:n tason arviointiin.

(26)  Sähkö-ENTSOn olisi tehtävä unionin tasolla resurssien keskipitkän ja pitkän aikavälin luotettava riittävyysarviointi, joka luo objektiivisen pohjan riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden arvioinnille. Tätä arviointia olisi täydennettävä tarkemmilla arvioinneilla tarjousalueiden, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla. Resurssien riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden, joihin vastataan kapasiteettimekanismien avulla, olisi perustuttava näihin arviointeihin.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)  Tässä asetuksessa esitetyllä resurssien keskipitkän ja pitkän aikavälin (seuraavista 10 vuodesta seuraavaan vuoteen) riittävyysarvioinnilla on eri tarkoitus kuin [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 9 artiklassa esitetyillä kausittaisilla näkymillä (seuraavat kuusi kuukautta). Keskipitkän ja pitkän aikavälin arviointeja käytetään pääasiassa kapasiteettimekanismien tarpeellisuuden arviointiin, kun taas kausittaisia näkymiä käytetään varoittamaan seuraavien kuuden kuukauden aikana mahdollisesti esiintyvistä riskeistä, jotka todennäköisesti johtavat sähkön toimitustilanteen merkittävään heikentymiseen. Myös alueelliset käyttökeskukset tekevät sähkön siirtoverkkojen käyttöä koskevassa EU:n lainsäädännössä määriteltyjä alueellisia riittävyysarviointeja. Nämä ovat verkon käyttötoiminnassa käytettäviä erittäin lyhyen aikavälin riittävyysarviointeja (seuraavasta viikosta seuraavaan päivään).

(27)  Tässä asetuksessa esitetyllä resurssien keskipitkän ja pitkän aikavälin (seuraavista 10 vuodesta seuraavaan vuoteen) riittävyysarvioinnilla on eri tarkoitus kuin [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 9 artiklassa esitetyillä kausittaisilla näkymillä (seuraavat kuusi kuukautta). Keskipitkän ja pitkän aikavälin arviointeja käytetään pääasiassa kapasiteettimekanismien tarpeellisuuden arviointiin, kun taas kausittaisia näkymiä käytetään varoittamaan seuraavien kuuden kuukauden aikana mahdollisesti esiintyvistä riskeistä, jotka todennäköisesti johtavat sähkön toimitustilanteen merkittävään heikentymiseen. Myös alueelliset koordinointikeskukset tekevät sähkön siirtoverkkojen käyttöä koskevassa EU:n lainsäädännössä määriteltyjä alueellisia riittävyysarviointeja. Nämä ovat verkon käyttötoiminnassa käytettäviä erittäin lyhyen aikavälin riittävyysarviointeja (seuraavasta viikosta seuraavaan päivään).

 

(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)  Jäsenvaltioiden olisi ennen kapasiteettimekanismien käyttöönottoa arvioitava näihin mekanismeihin liittyvään resurssien riittävyyshuoleen vaikuttavia sääntelyn vääristymiä. Niitä olisi vaadittava hyväksymään toimenpiteitä havaittujen vääristymien poistamiseksi, mukaan lukien näiden toimenpiteiden toteuttamisaikataulu. Kapasiteettimekanismeja olisi otettava käyttöön ainoastaan niiden jäljelle jäävien huolenaiheiden osalta, joita ei voida korjata poistamalla tällaiset vääristymät.

(28)  Jäsenvaltioiden olisi ennen kapasiteettimekanismien käyttöönottoa arvioitava näihin mekanismeihin liittyvään resurssien riittävyyshuoleen vaikuttavia sääntelyn vääristymiä. Niitä olisi vaadittava hyväksymään toimenpiteitä havaittujen vääristymien poistamiseksi, mukaan lukien näiden toimenpiteiden toteuttamisaikataulu. Kapasiteettimekanismeja olisi otettava käyttöön ainoastaan niiden jäljelle jäävien huolenaiheiden, kuten energiatoimitusten turvaamisen, osalta, joita ei voida korjata poistamalla tällaiset vääristymät.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)  Olisi laadittava yksityiskohtaiset säännöt, jotka helpottavat tehokasta rajat ylittävää osallistumista muihin kapasiteettimekanismeihin kuin reservijärjestelmiin. Siirtoverkonhaltijoiden rajojen eri puolilla olisi helpotettava asiasta kiinnostuneiden tuottajien osallistumista kapasiteettimekanismeihin muissa jäsenvaltioissa. Siksi niiden olisi laskettava kapasiteetit, joihin saakka rajat ylittävä osallistuminen olisi mahdollista, mahdollistettava osallistuminen ja tarkastettava kapasiteetin käytettävyys. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi valvottava rajat ylittävien sääntöjen noudattamista jäsenvaltioissa.

(31)  Olisi laadittava yksityiskohtaiset säännöt, jotka helpottavat tehokasta rajat ylittävää osallistumista muihin kapasiteettimekanismeihin kuin strategisiin reserveihin. Siirtoverkonhaltijoiden rajojen eri puolilla olisi helpotettava asiasta kiinnostuneiden tuottajien osallistumista kapasiteettimekanismeihin muissa jäsenvaltioissa. Siksi niiden olisi laskettava kapasiteetit, joihin saakka rajat ylittävä osallistuminen olisi mahdollista, mahdollistettava osallistuminen ja tarkastettava kapasiteetin käytettävyys. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi valvottava rajat ylittävien sääntöjen noudattamista jäsenvaltioissa.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(32)  Kun otetaan huomioon kansallisten sähköjärjestelmien erot ja olemassa olevien sähköverkkojen tekniset rajoitukset, markkinoiden yhdentymisessä voidaan usein edistyä parhaiten soveltamalla alueellista lähestymistapaa. Siksi siirtoverkonhaltijoiden välistä alueellista yhteistyötä olisi lujitettava. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi uudessa sääntelykehyksessä olisi säädettävä vahvemmasta alueellisesta hallinnoinnista ja viranomaisvalvonnasta, myös kasvattamalla viraston päätöksentekovaltaa rajat ylittävissä kysymyksissä. Jäsenvaltioiden tiiviimpää yhteistyötä voidaan tarvita myös kriisitilanteissa toimitusvarmuuden parantamiseksi ja markkinoiden vääristymien rajoittamiseksi.

(32)  Kun otetaan huomioon kansallisten sähköjärjestelmien erot ja olemassa olevien sähköverkkojen tekniset rajoitukset, markkinoiden yhdentymisessä voidaan usein edistyä parhaiten ja kustannustehokkaimmin soveltamalla alueellista lähestymistapaa. Siksi siirtoverkonhaltijoiden välistä alueellista yhteistyötä olisi lujitettava. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi uudessa sääntelykehyksessä olisi säädettävä vahvemmasta alueellisesta hallinnoinnista ja viranomaisvalvonnasta, myös kasvattamalla viraston päätöksentekovaltaa rajat ylittävissä kysymyksissä. Jäsenvaltioiden tiiviimpää yhteistyötä voidaan tarvita myös kriisitilanteissa toimitusvarmuuden parantamiseksi ja markkinoiden vääristymien rajoittamiseksi.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35)  Alueellisten käyttökeskusten olisi toteutettava tehtäviä, joiden toteuttaminen alueellisella tasolla tuo lisäarvoa kansallisen tason toimiin verrattuna. Alueellisten käyttökeskusten tehtäviin olisi sisällyttävä alueellisten käyttövarmuuskoordinaattoreiden toteuttamat tehtävät sekä verkon käyttöön, markkinoiden toimintaan ja riskeihin varautumiseen liittyvät lisätehtävät. Alueellisten käyttökeskusten tehtäviin ei pitäisi kuulua sähköverkon reaaliaikainen käyttö.

(35)  Alueellisten koordinointikeskusten olisi toteutettava tehtäviä, joiden toteuttaminen alueellisella tasolla tuo lisäarvoa kansallisen tason toimiin verrattuna. Alueellisten koordinointikeskusten tehtäviin olisi sisällyttävä alueellisten käyttövarmuuskoordinaattoreiden toteuttamat tehtävät sekä alueellisesti merkittäviä lisätehtäviä. Alueellisten koordinointikeskusten tehtäviin ei pitäisi kuulua sähköverkon reaaliaikainen käyttö.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(36)  Alueellisten käyttökeskusten olisi toimittava pääasiassa alueen verkon ja markkinoiden toiminnan etua ajatellen eikä minkään yksittäisen tahon etujen mukaisesti. Alueellisille käyttökeskuksille olisi siksi annettava tiettyjen tehtävien osalta valtuudet tehdä päätöksiä ja ohjata toimia, joita käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden on toteuttava, ja jäljelle jäävien tehtävien osalta vahvempi neuvoa-antava asema.

(36)  Alueellisten koordinointikeskusten olisi toimittava pääasiassa alueen verkon ja markkinoiden toiminnan etua ajatellen eikä minkään yksittäisen tahon etujen mukaisesti. Alueellisilla koordinointikeskuksilla olisi siksi oltava vahvempi neuvoa-antava asema, koska ne voivat antaa suosituksia.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(38)  Sähkön jakeluverkkojen tehokkuuden parantamiseksi unionissa ja tiiviin yhteistyön varmistamiseksi siirtoverkonhaltijoiden ja Sähkö-ENTSOn kanssa unionissa olisi perustettava jakeluverkonhaltijoiden eurooppalainen elin, jäljempänä ’EU DSO -elin’. EU DSO -elimen tehtävät olisi määriteltävä täsmällisesti, ja sen työskentelymenetelmillä olisi varmistettava tehokkuus, avoimuus ja edustavuus unionin jakeluverkonhaltijoiden joukossa. EU DSO -elimen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Sähkö-ENTSOn kanssa verkkosääntöjen valmistelussa ja täytäntöönpanossa, tapauksen mukaan, ja sen olisi annettava ohjeita muun muassa hajautetun tuotannon ja varastoinnin liittämisestä jakeluverkkoihin tai muista jakeluverkkojen hallintaan liittyvistä aiheista.

(38)  Sähkön jakeluverkkojen tehokkuuden parantamiseksi unionissa ja tiiviin yhteistyön varmistamiseksi siirtoverkonhaltijoiden ja Sähkö-ENTSOn kanssa unionissa olisi perustettava jakeluverkonhaltijoiden eurooppalainen elin, jäljempänä ’EU DSO -elin’. EU DSO -elimen tehtävät olisi määriteltävä täsmällisesti, ja sen työskentelymenetelmillä olisi varmistettava riippumattomuus, puolueettomuus, tehokkuus, avoimuus ja edustavuus unionin jakeluverkonhaltijoiden joukossa ottaen samalla huomioon jakeluverkkojen alueelliset erityispiirteet. EU DSO -elimen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Sähkö-ENTSOn kanssa verkkosääntöjen valmistelussa ja täytäntöönpanossa, tapauksen mukaan, ja sen olisi annettava ohjeita muun muassa hajautetun tuotannon ja varastoinnin liittämisestä jakeluverkkoihin tai muista jakeluverkkojen hallintaan liittyvistä aiheista.

Perustelu

Jakeluverkot eri puolilla Eurooppaa vaihtelevat hyvin paljon muun muassa jännitetason, topologian, kunkin alueen luonnon profiilin ja käyttäjien kulutustottumusten suhteen. Nämä erityispiirteet on otettava huomioon EU DSO -elimen toiminnassa.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  luoda pohja Euroopan energiaunionin tavoitteiden ja erityisesti vuoteen 2030 ulottuvien unionin ilmasto- ja energiapuitteiden30 tavoitteiden tehokkaalle saavuttamiselle mahdollistamalla markkinasignaalien vaikutus joustavuuden lisäämiseen, hiilestä irtautumiseen ja innovointiin;

a)  luoda pohja Euroopan energiaunionin tavoitteiden ja erityisesti vuoteen 2030 ulottuvien unionin ilmasto- ja energiapuitteiden30 tavoitteiden tehokkaalle saavuttamiselle mahdollistamalla markkinasignaalien vaikutus joustavuuden lisäämiseen, energiatehokkuuteen ja innovointiin ottaen myös huomioon yhdysputkien roolin ja uusiutuvien energialähteiden kasvavan osuuden kestävään energiajärjestelmään siirtymisen kannalta;

_________________

_________________

30 COM/2014/015 final.

30 COM/2014/015 final.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  vahvistaa hyvin toimivien integroitujen sähkömarkkinoiden perusperiaatteet, jotka mahdollistavat kaikkien resurssien tarjoajien ja sähköasiakkaiden syrjimättömän pääsyn markkinoille, antavat vaikutusvaltaa kuluttajille, mahdollistavat kysyntäjouston ja energiatehokkuuden parantamisen, helpottavat hajautetun kysynnän ja tarjonnan yhdistämistä ja edistävät vähähiiliseen talouteen siirtymistä mahdollistamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integroinnin markkinoille ja sen markkinapohjaisen hinnoittelun;

b)  vahvistaa hyvin toimivien integroitujen sähkömarkkinoiden perusperiaatteet, jotka mahdollistavat kaikkien resurssien tarjoajien ja sähköasiakkaiden syrjimättömän pääsyn markkinoille, antavat vaikutusvaltaa kuluttajille, mahdollistavat kysyntäjouston, energian varastoinnin ja energiatehokkuuden parantamisen, helpottavat hajautetun kysynnän ja tarjonnan yhdistämistä, tukevat sähköverkkojen yhteenliitännän riittäviä tasoja ja edistävät vähähiiliseen talouteen siirtymistä mahdollistamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integroinnin markkinoille ja sen markkinapohjaisen hinnoittelun;

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  ’ylikuormituksella’ tilannetta, jossa kaikkia markkinaosapuolten pyyntöjä, jotka koskevat kaupankäyntiä kahden tarjousalueen välillä, ei voida täyttää, koska ne vaikuttaisivat merkittävästi sellaisten verkkoelementtien fyysisiin virtoihin, jotka eivät pysty välittämään kyseisiä virtoja;

c)  ’ylikuormituksella’ tilannetta, jossa kaikkia markkinaosapuolten pyyntöjä, jotka koskevat kaupankäyntiä, ei voida täyttää, koska ne vaikuttaisivat merkittävästi sellaisten verkkoelementtien fyysisiin virtoihin, jotka eivät pysty välittämään kyseisiä virtoja.

Perustelu

Alkuperäisen määritelmän mukaan ylikuormitustilanteita syntyy vain kahden tarjousalueen välillä eikä tarjousalueen sisällä. Tarkistus on myös välttämätön, jotta tämä kohta olisi yhdenmukainen tarjousalueen määritelmän kanssa.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – u alakohta

Komission teksti

Tarkistus

u)  ’kapasiteettimekanismilla’ hallinnollista toimenpidettä, jolla varmistetaan halutun toimitusvarmuuden tason saavuttaminen maksamalla resursseille korvaus niiden käytettävyydestä; tähän eivät sisälly lisäpalveluihin liittyvät toimenpiteet;

u)  ’kapasiteettimekanismilla’ hallinnollista toimenpidettä, jolla varmistetaan tarvittavan toimitusvarmuuden tason saavuttaminen maksamalla resursseille korvaus niiden käytettävyydestä; tähän eivät sisälly lisäpalveluihin liittyvät toimenpiteet, jotka on hyväksytty tämän asetuksen säännösten ja valtiontukisääntöjen sekä tarpeellisuus-, suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden mukaisesti;

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – v alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v)  ’strategisella reservillä’ kapasiteettimekanismia, jossa resursseja ajetaan verkkoon ainoastaan siinä tapauksessa, että vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden selvitys ei ole onnistunut, siirtoverkonhaltijat ovat käyttäneet loppuun tasehallintaresurssinsa tasapainon saavuttamiseksi kulutuksen ja tarjonnan välillä ja markkinoiden tasepoikkeamat ajanjaksoina, joina reservejä on ajettu verkkoon, on selvitetty käyttäen toimittamatta jääneen sähkön arvoa;

v)  ’strategisella reservillä’ kapasiteettimekanismia, jossa resursseja pidetään markkinoiden ulkopuolella ja ajetaan verkkoon ainoastaan siinä tapauksessa, että vuorokausimarkkinoiden selvitys ei ole onnistunut, siirtoverkonhaltijat ovat käyttäneet loppuun tasehallintaresurssinsa tasapainon saavuttamiseksi kulutuksen ja tarjonnan välillä ja markkinoiden tasepoikkeamat ajanjaksoina, joina reservejä on ajettu verkkoon, on selvitetty käyttäen toimittamatta jääneen sähkön arvoa;

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  hinnanmuodostuksen on perustuttava kysyntään ja tarjontaan;

a)  hinnanmuodostuksen on yleisesti heijastettava kysyntää ja tarjontaa;

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  on vältlettävä toimia, jotka estävät kysyntään ja tarjontaan perustuvan hinnanmuodostuksen tai heikentävät halukkuutta kehittää joustavampaa tuotantoa, vähähiilistä tuotantoa tai joustavampaa kulutusta;

b)  on vältettävä toimia, jotka estävät kysyntään ja tarjontaan perustuvan hinnanmuodostuksen, paitsi jos niillä pyritään luomaan solidaarisuutta ja kustannusten oikeudenmukaista jakamista ja ottamaan asianmukaisesti huomioon energiaköyhyydestä kärsivät kuluttajat;

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  on edistettävä joustavamman tuotannon, vähähiilisen tuotannon ja joustavamman kulutuksen kehittämistä;

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)   markkinatoimijoilla on oltava velvollisuus arvioida uusien tuotteiden ja palvelujen kotitalousasiakkaille muodostama haittariski ja räätälöidä tarjontansa tätä vastaavasti;

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c b)   kansallisten sääntelyviranomaisten on seurattava markkinoiden kehitystä ja muutettava tarvittaessa suojelua;

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  kuluttajien ja pienyritysten osallistuminen markkinoille on mahdollistettava kokoamalla yhteen useiden tuotantolaitosten tuotanto tai useiden kulutuslaitosten kulutus, jotta sähkömarkkinoilla voidaan tehdä yhteisiä tarjouksia ja jotta laitoksia voidaan käyttää yhdessä sähköverkossa, EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti;

d)  kuluttajien ja pienyritysten osallistuminen markkinoille on mahdollistettava yksittäin, yhdessä ja osallistumalla paikalliseen energiayhteisöön ja sitä on edistettävä kokoamalla yhteen useiden tuotantolaitosten tuotanto tai useiden kulutuslaitosten kulutus, jotta sähkömarkkinoilla voidaan tehdä yhteisiä tarjouksia ja jotta laitoksia voidaan käyttää yhdessä sähköverkossa, EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti;

Perustelu

EU:n sähkömarkkinoiden yleisperiaatteiden pitäisi muodostaa perusta sille, että arvostetaan kuluttajien kaikenlaista aktiivista osallistumista muutenkin kuin kokoamalla tuotanto yhteen ja kannustetaan siihen.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  markkinasäännöillä on tuettava siirtymistä vähähiiliseen talouteen mahdollistamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integrointi ja energiatehokkuutta tukevien kannustimien tarjoaminen;

e)  markkinasäännöillä on tuettava siirtymistä vähähiiliseen talouteen tarjoamalla kannustimia uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integrointiin ja energiatehokkuuden tukemiseen;

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  markkinasääntöjen on tarjottava asianmukaisia kannustimia tuotantoon, varastointiin, energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoon tehtäville investoinneille markkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi ja siten toimitusvarmuuden takaamiseksi;

f)  markkinasääntöjen on pyrittävä tarjoamaan asianmukaisia kannustimia tuotantoon ja varsinkin vähähiiliseen tuotantoon tehtäville pitkän aikavälin investoinneille sekä varastointiin, energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoon tehtäville investoinneille markkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi ja siten toimitusvarmuuden takaamiseksi;

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)  sähkömarkkinoilla ja niihin liittyvillä palvelumarkkinoilla on vältettävä rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin ja rajat ylittäviin kauppoihin kohdistuvia esteitä;

g)  sähkömarkkinoilla ja niihin liittyvillä palvelumarkkinoilla on poistettava rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin ja rajat ylittäviin kauppoihin kohdistuvia esteitä;

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  kaikkien tuotanto-, varastointi- ja kulutusresurssien on voitava osallistua markkinoille tasapuolisin edellytyksin;

i)  kaikkien tuotanto-, varastointi- ja kulutusresurssien on voitava osallistua markkinoille tasapuolisin edellytyksin tavalla, jossa otetaan huomioon niiden ympäristölle ja järjestelmälle tuottamat hyödyt ja kustannukset, niiden kestävyys sekä niiden panos vuoden 2015 Pariisin sopimuksessa ja direktiivissä (EU) .../... [uusiutuvista energialähteistä annettu direktiivi] asetettujen hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – m alakohta

Komission teksti

Tarkistus

m)  markkinasääntöjen on mahdollistettava sähköntuotanto- ja sähköntoimitusyritysten markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen niiden oman toimintansa taloudellisesta ja rahoituksellista elinkelpoisuudesta tekemän arvioinnin perusteella;

m)  markkinasääntöjen on mahdollistettava sähköntuotanto-, energian varastointi- ja sähköntoimitusyritysten markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen niiden oman toimintansa taloudellisesta ja rahoituksellista elinkelpoisuudesta tekemän arvioinnin perusteella;

Perustelu

Koska varastointi määritellään sähköjärjestelmässä erilliseksi toiminnoksi, varastointiyritysten on voitava tehdä markkinoille tuloa ja niiltä poistumista koskevia päätöksiä samoin perustein kuin muiden markkinatoimijoiden.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

3 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a artikla

 

Oikeudenmukainen siirtyminen

 

Komissio tukee jäsenvaltioita, jotka laativat kansallisen strategian asennetun kivihiilen tuotanto- ja louhintakapasiteetin asteittaiseksi vähentämiseksi, kaikin käytettävissä olevin keinoin, mukaan lukien kohdennettu rahoitustuki, ”oikeudenmukaisen siirtymisen” mahdollistamiseksi rakennemuutosalueilla. Komissio avustaa jäsenvaltioita niiden käsitellessä puhtaaseen energiaan siirtymisen yhteiskunnalle, ammattitaidolle ja teollisuudelle aiheuttamia vaikutuksia. Komissio toimii tiiviissä kumppanuudessa sellaisten alueiden toimijoiden kanssa, joilla kivihiilellä on suuri merkitys ja joilla syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä, antaa ohjeita erityisesti käytettävissä olevien varojen ja ohjelmien käyttöön saatavuudesta ja käytöstä ja kannustaa vaihtamaan hyviä käytäntöjä, mukaan lukien keskustelut teollisuuden etenemissuunnitelmista ja uudelleenkoulutustarpeista, kohdennettujen foorumien kautta, mukaan lukien asetuksella (EU) .../... [hallintoasetus] perustettu työntekijöille ja yhteisöille tarkoitettu oikeudenmukaisen siirtymisen aloite.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kaikkien markkinaosapuolten on pyrittävä säilyttämään sähköjärjestelmän tasapaino, ja niillä on taloudellinen vastuu järjestelmässä aiheuttamistaan tasepoikkeamista. Niiden on joko itse toimittava tasevastaavina tai siirrettävä velvoitteensa valitsemalleen tasevastaavalle.

1.  Kaikkien markkinaosapuolten on pyrittävä säilyttämään sähköjärjestelmän tasapaino, ja niillä on taloudellinen vastuu järjestelmässä aiheuttamistaan tasepoikkeamista, edellyttäen, että kaikilla markkinaosapuolilla on pääsy päivänsisäisille markkinoille ja tasehallintamarkkinoille 5 ja 6 artiklan mukaisesti. Niiden on joko itse toimittava tasevastaavina tai siirrettävä velvoitteensa valitsemalleen tasevastaavalle.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jäsenvaltiot voivat säätää tasevastuuta koskevasta poikkeuksesta seuraavien osalta:

2.  Jäsenvaltiot voivat jakeluverkonhaltijoita kuultuaan säätää tasevastuuta koskevasta poikkeuksesta seuraavien osalta:

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  demonstraatiohankkeet;

Poistetaan.

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  sellaista tukea saavat laitokset, jonka komissio on hyväksynyt SEUT-sopimuksen 107, 108 ja 109 mukaisten unionin valtiontukisääntöjen nojalla, ja jotka on otettu käyttöön ennen [julkaisutoimisto: tämän asetuksen voimaantulopäivä]. Ellei unionin valtiontukisäännöistä muuta johdu, jäsenvaltiot voivat kannustaa markkinaosapuolia, jotka on joko kokonaan tai osittain vapautettu tasevastuusta, hyväksymään täyden tasevastuun asianmukaista korvausta vastaan.

c)  sellaista tukea saavat laitokset, jonka komissio on hyväksynyt SEUT-sopimuksen 107, 108 ja 109 mukaisten unionin valtiontukisääntöjen nojalla, ja jotka on otettu käyttöön ennen [julkaisutoimisto: tämän asetuksen voimaantulopäivä]. Ellei unionin valtiontukisäännöistä muuta johdu, jäsenvaltiot voivat tarjota kannustimia markkinaosapuolille, jotka on joko kokonaan tai osittain vapautettu tasevastuun taloudellisista seurauksista, täyden tasevastuun hyväksymiseksi asianmukaista korvausta vastaan.

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kaikilla markkinaosapuolilla on oltava pääsy tasehallintamarkkinoille joko yksin tai yhteenliittymän kautta. Tasehallintamarkkinoiden säännöissä ja tuotteissa on otettava huomioon tarve mukautua vaihtelevan tuotannon osuuden kasvuun sekä kulutuksen lisääntyvä joustavuus ja uusien teknologioiden käyttöönotto.

1.  Kaikilla markkinaosapuolilla on oltava täysimääräinen pääsy tasehallintamarkkinoille joko yksin tai yhteenliittymän kautta. Tasehallintamarkkinoiden säännöissä ja tuotteissa on otettava huomioon tarve mukautua vaihtelevan tuotannon osuuden kasvuun sekä kulutuksen lisääntyvä joustavuus ja uusien teknologioiden käyttöönotto.

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tasehallintamarkkinat on organisoitava siten, että varmistetaan todellinen syrjimättömyys markkinaosapuolten välillä ottaen huomioon uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon sekä kysyntäjouston ja varastoinnin erilaiset tekniset valmiudet.

2.  Tasehallintamarkkinat on organisoitava siten, että varmistetaan todellinen syrjimättömyys markkinaosapuolten välillä. Tasehallintamarkkinat on suunniteltava siten, että mahdollistetaan uusiutuvien energialähteiden mahdollisimman laaja osallistuminen, mukaan lukien erityisesti pienimuotoinen hajautettu tuotanto. Tasehallintamarkkinoiden sääntöjen on varmistettava, että energiayhteisöillä on oikeasuhteinen ja yksinkertainen pääsy markkinoille.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.  Reservikapasiteetin mitoitus on tehtävä alueellisella tasolla liitteessä I olevan 7 kohdan mukaisesti. Alueellisten käyttökeskusten on tuettava siirtoverkonhaltijoita hankittavan tasehallintakapasiteetin määrän määrittämisessä liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti.

7.  Reservikapasiteetin mitoitus on tehtävä alueellisella tasolla liitteessä I olevan 7 kohdan mukaisesti. Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava siirtoverkonhaltijoita hankittavan tasehallintakapasiteetin määrän määrittämisessä liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Tasehallintakapasiteetin hankintaa on helpotettava alueellisella tasolla liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti. Hankinnan on perustuttava ensisijaisiin markkinoihin ja se on järjestettävä siten, ettei markkinaosapuolten välillä esiinny syrjintää esivalintaprosessissa joko yksin tai yhteenliittymän kautta.

8.  Tasehallintakapasiteetin hankintaa on helpotettava alueellisella tasolla liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti. Hankinnan on perustuttava ensisijaisiin markkinoihin eikä markkinaosapuolten välillä saa esiintyä syrjintää esivalintaprosessissa varsinkaan silloin, kun osallistuminen toteutuu joko yksin tai yhteenliittymän kautta.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 kohta

Komission teksti

Tarkistus

9.  Ylössäädön tasehallintakapasiteetin ja alassäädön tasehallintakapasiteetin hankinta on toteutettava erikseen. Sopimus on tehtävä viimeistään päivää ennen tasehallintakapasiteetin tarjontaa, ja sopimuksen keston on oltava vähintään yksi päivä.

9.  Ylössäädön tasehallintakapasiteetin ja alassäädön tasehallintakapasiteetin hankinta on toteutettava erikseen. Sopimus on tehtävä viimeistään päivää ennen tasehallintakapasiteetin tarjontaa, ja sopimuksen keston on oltava vähintään yksi päivä. Tasesähköä koskevien suuntaviivojen 34 artiklan 6 kohdan ja 36 artiklan 10 kohdan mukaisesti kukin siirtoverkonhaltija voi tehdä toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle ehdotuksen, jossa pyydetään poikkeusta hankintasäännöistä tämän kohdan mukaisesti.

 

Poikkeusta koskevaan pyyntöön on sisällyttävä:

 

a)  poikkeuksen täsmällinen soveltamisajanjakso;

 

b)  sen tasehallintakapasiteetin täsmällinen määrä, johon poikkeusta sovellettaisiin;

 

c)  analyysi tällaisen poikkeuksen vaikutuksesta tasehallintaresurssien osallistumiseen; ja

 

d)  poikkeuksen perustelut, joissa osoitetaan, että poikkeus johtaisi parempaan taloudelliseen tehokkuuteen.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ne on järjestettävä siten, ettei niillä esiinny syrjintää;

a)  niillä ei esiinny syrjintää;

Perustelu

Syrjimättömyyden periaatteella pitäisi olla vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla oikeudellinen vaikutus ilman jäsenvaltioiden lisätoimia.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Markkinaoperaattoreiden on tarjottava vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla kaupattavaksi tuotteita, jotka ovat kooltaan riittävän pieniä, eli tarjousten vähimmäiskoko on enintään 1 megawatti, jotta mahdollistetaan kysyntäjouston, sähkön varastoinnin ja pienimuotoisten uusiutuvien energialähteiden tehokas osallistuminen markkinoille.

3.  Markkinaoperaattoreiden on tarjottava vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla kaupattavaksi tuotteita, jotka ovat kooltaan riittävän pieniä, eli tarjousten vähimmäiskoko on enintään 1 megawatti, jotta mahdollistetaan kysyntäjouston, sähkön varastoinnin ja pienimuotoisten uusiutuvien energialähteiden tehokas osallistuminen markkinoille, myös energiayhteisöjen osallistuminen oikeasuhteisen ja yksinkertaisen pääsyn avulla.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla ylärajaa, ellei sitä aseteta 10 artiklan mukaisesti määritettyyn toimittamatta jääneen sähkön arvoon. Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla alarajaa, ellei sitä aseteta enintään arvoon -2 000 euroa ja, jos tämä hinta saavutetaan tai se odotetaan saavutettavan, se asetetaan alhaisempaan arvoon seuraavaksi päiväksi. Tätä säännöstä sovelletaan muun muassa tarjousten tekemiseen ja selvitykseen kaikilla aikaväleillä, ja se koskee myös tasesähkön ja tasepoikkeamien hintoja.

1.  Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla ylärajaa, ellei sitä aseteta 10 artiklan mukaisesti määritettyyn toimittamatta jääneen sähkön arvoon. Vahvasti yhteenliitetyillä markkinoilla näiden ylärajojen on oltava samat kaikilla tarjousalueilla ja -markkinoilla markkinavääristymien välttämiseksi. Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla alarajaa, ellei sitä aseteta enintään arvoon -2 000 euroa ja, jos tämä hinta saavutetaan tai se odotetaan saavutettavan, se asetetaan alhaisempaan arvoon seuraavaksi päiväksi. Tätä säännöstä sovellet

aan muun muassa tarjousten tekemiseen ja selvitykseen kaikilla aikaväleillä, ja se koskee myös tasesähkön ja tasepoikkeamien hintoja.

Perustelu

Vahvasti yhteenliitetyillä markkinoilla olisi varmistettava yhdenmukainen tekninen hintaraja. Ilman yhdenmukaisia rajoja niukkoina aikoina voisi ilmetä tehottomuutta, koska erot kyvyssä hinnoitella tarjouksia rajoittaisivat osapuolia keinotekoisesti energian rajat ylittävässä kilpailussa.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirtoverkonhaltijoiden on sähköntuotantolaitosten ajojärjestystä määritellessään asetettava etusijalle uusiutuvia energialähteitä käyttävät tuotantolaitokset tai pienten tuotantolaitosten tehokas yhteistuotanto tai kehittymässä olevaa teknologiaa käyttävät tuotantolaitokset seuraavasti:

2.  Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden on sähköntuotantolaitosten ajojärjestystä määritellessään asetettava etusijalle uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset tai energiavarastot tai pienten tuotantolaitosten tehokas yhteistuotanto tai kehittymässä olevaa teknologiaa käyttävät tuotantolaitokset seuraavasti:

a)  uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 500 kW; tai

a)  uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 500 kW; tai

b)  innovatiivisten teknologioiden demonstraatiohankkeet.

b)  innovatiivisten teknologioiden demonstraatiohankkeet.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset, jotka on otettu käyttöön ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä] ja jotka on käyttöönottonsa jälkeen asetettu ajojärjestyksessä etusijalle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 15 artiklan 5 kohdan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY1 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on asetettava edelleen etusijalle ajojärjestyksessä. Asettamista ajojärjestyksessä etusijalle ei enää sovelleta ajankohdasta, jolloin tuotantolaitokseen tehdään merkittäviä muutoksia, mikä tilanne vallitsee ainakin silloin, kun on tehtävä uusi liittymissopimus tai tuotantokapasiteetti kasvaa.

4.  Vakaan sääntelykehyksen tarjoamiseksi sijoittajille uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät tuotantolaitokset tai energiavarastot, jotka on otettu käyttöön ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä] ja jotka on käyttöönottonsa jälkeen asetettu ajojärjestyksessä etusijalle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 15 artiklan 5 kohdan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 2 kohdan1 mukaisesti, on asetettava edelleen etusijalle ajojärjestyksessä. Asettamista ajojärjestyksessä etusijalle ei enää sovelleta ajankohdasta, jolloin tuotantolaitokseen tai energiavarastoon tehdään merkittäviä muutoksia, mikä tilanne vallitsee ainakin silloin, kun on tehtävä uusi liittymissopimus tai tuotanto- tai varastointikapasiteetti kasvaa.

–––––––––––––

–––––––––––––

1.Direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

1.Direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Ellei unionin valtiontukisäännöistä muuta johdu, jäsenvaltiot voivat tarjota kannustimia markkinaosapuolille, jotka voivat ensisijaisen verkkoonpääsyn ansiosta luopua ajojärjestyksessä etusijalle asettamisesta asianmukaista korvausta vastaan.

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.  Jäsenvaltioiden on noudatettava tämän artiklan säännöksiä soveltamalla energian sisämarkkinoiden raportointiprosessia asetuksen (EU) .../... [hallintoasetus] 21 artiklan mukaisesti.

 

Ennen 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua luopumista ajojärjestyksessä etusijalle asettamisesta jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava siitä, että kaikki markkinat on avattu kokonaan, kaikki oheispalvelut mukaan lukien, uusiutuvien energialähteiden osallistumiselle, että ajojärjestyksen määrittelyä koskevat säännöt ovat täysin avoimia ja markkinapohjaisia, että rajoituksia koskeviin sääntöihin liittyvä läpinäkyvä menettely on vakiinnutettu ja että uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten ajojärjestyksessä etusijalle asettamisesta luopuminen ei heikennä niiden panosta seuraaviin:

 

a)  uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevassa direktiivissä annettu unionin tavoite vuodelle 2030;

 

b)  kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähentäminen unionissa vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, mistä sovitaan unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti päätettävässä panoksessa, joka on toimitettu ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen sihteeristölle.

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Resurssit, joita rajoitetaan tai joiden ajojärjestys määritellään uudelleen, on valittava tuotanto- tai kulutuslaitoksista, jotka esittävät rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevia tarjouksia markkinapohjaisia mekanismeja käyttäen, ja niille on maksettava rahallinen korvaus. Markkinoihin perustumatonta tuotannon rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä tai kysyntäjouston ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä saa käyttää ainoastaan siinä tapauksessa, että markkinapohjaista vaihtoehtoa ei ole saatavilla, kaikki käytettävissä olevat markkinapohjaiset resurssit on käytetty tai sillä alueella, jolla palvelun tarjoamiseen soveltuvat tuotanto- tai kulutuslaitokset sijaitsevat, käytettävissä olevien tuotanto- ja kulutuslaitosten lukumäärä on liian pieni tosiasiallisen kilpailun varmistamiseksi. Markkinapohjaisten resurssien tarjonnan on oltava avoinna kaikille tuotantotekniikoille ja varastoinnille ja kysyntäjoustolle, mukaan lukien muissa jäsenvaltioissa sijaitsevat toimijat, jos se on teknisesti mahdollista.

2.  Resurssit, joita rajoitetaan tai joiden ajojärjestys määritellään uudelleen, on valittava tuotanto-, varastointi- tai kulutuslaitoksista, jotka esittävät rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevia tarjouksia markkinapohjaisia mekanismeja käyttäen, ja niille on maksettava täysi rahallinen korvaus. Markkinapohjaisiin mekanismeihin osallistumisen on oltava vapaaehtoista kaikille markkinaosapuolille, erityisesti pienelle hajautetulle tuotannolle. Markkinoihin perustumatonta tuotannon rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä tai kysyntäjouston ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä saa käyttää ainoastaan siinä tapauksessa, että markkinapohjaista vaihtoehtoa ei ole saatavilla, kaikki käytettävissä olevat markkinapohjaiset resurssit on käytetty tai sillä alueella, jolla palvelun tarjoamiseen soveltuvat tuotanto- tai kulutuslaitokset sijaitsevat, käytettävissä olevien tuotanto- ja kulutuslaitosten lukumäärä on liian pieni tosiasiallisen kilpailun varmistamiseksi. Markkinapohjaisten resurssien tarjonnan on oltava avoinna kaikille tuotantotekniikoille ja varastoinnille ja kysyntäjoustolle, mukaan lukien muissa jäsenvaltioissa sijaitsevat toimijat, jos se on teknisesti mahdollista.

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Vastuullisen verkonhaltijan on raportoitava vähintään kerran vuodessa toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten tuotannon rajoittamisesta tai ajojärjestyksen muuttamisesta alaspäin sekä toimenpiteistä, joita on toteutettu tällaisen rajoittamisen tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamisen tarpeen vähentämiseksi tulevaisuudessa. Uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten rajoittamisesta tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamisesta on maksettava korvaus 6 kohdan mukaisesti.

3.  Vastuullisen verkonhaltijan on raportoitava vähintään kerran vuodessa toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle ja ACERille

 

  tuotanto-, energian varastointi- tai kysyntäjoustolaitosten markkinapohjaisen tuotannon rajoittamisen tai ajojärjestyksen muuttamisen kehitystasosta ja tehokkuudesta;

 

  uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten tuotannon rajoittamiseen tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamiseen liittyvistä syistä, määristä ja teknologiatyypeistä;

 

  toimenpiteistä, joita on toteutettu tuotannon rajoittamisen tai ajojärjestyksen alaspäin muuttamisen tarpeen vähentämiseksi; ja

 

  tuotantoyksiköiden kanssa sovituista pyynnöistä ja sopimusjärjestelyistä, joiden perusteella ne toimivat tietyllä sähkönsyötön tasolla; verkonhaltijoiden on perusteltava tällaisten järjestelyjen tarpeellisuus ja se, missä määrin näitä palveluja ei pystytä kattamaan muilla resursseilla, ja selvitettävä, saavutetaanko unionin laajuiset tavoitteet näin mahdollisimman pienin kustannuksin.

 

Sääntelyviranomaisten on arvioitava markkinoiden etua vuosittain.

 

Uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten tai energiavarastojen rajoittamisesta tai ajojärjestyksen muuttamisesta on maksettava korvaus 6 kohdan mukaisesti.

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  taattava siirto- ja jakeluverkkojen kyky välittää uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettua sähköä siten, että tuotannon rajoituksia ja ajojärjestyksen muuttamista alapäin käytetään mahdollisimman vähän. Tämä ei saa estää sitä, että verkon suunnittelussa otetaan huomioon rajallinen tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin, kun tämän on osoitettu olevan taloudellisesti tehokkaampaa eikä se ylitä 5 prosenttia uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävästä asennetusta kapasiteetista niiden alueella;

a)  taattava siirto- ja jakeluverkkojen kyky välittää uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettua tai varastoitua sähköä siten, että tuotannon rajoituksia ja ajojärjestyksen muuttamista alapäin käytetään mahdollisimman vähän. Tämä ei saa estää sitä, että verkon suunnittelussa otetaan huomioon rajallinen tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin, kun tämän on osoitettu olevan taloudellisesti tehokkaampaa eikä se ylitä 5 prosenttia uusiutuvia energialähteitä, kysyntäjoustoa tai tehokasta yhteistuotantoa liittymispisteessä käyttävästä asennetusta tai varastoidusta kapasiteetista edellyttäen, että sidosryhmiä on kuultu asianmukaisesti ennen sen hyväksymistä;

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  toteutettava asianmukaiset verkon ja markkinoiden toimintaan liittyvät toimenpiteet, jotta uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla tuotetun sähkön tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin minimoidaan.

b)  varmistettava, että niiden verkot ovat niin joustavia, että ne voivat hallita verkkojaan direktiivin .../... [sähködirektiivi] [51] artiklan mukaisesti.

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a)  toteutettava asianmukaiset verkon ja markkinoiden toimintaan liittyvät toimenpiteet, jotta kaikki uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettu sähkö otetaan tehokkaasti huomioon ja sen tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin minimoidaan.

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 5 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  ajojärjestyksen muuttamista alaspäin tai tuotannon rajoittamista sovelletaan tehokasta yhteistuotantoa käyttäviin tuotantolaitoksiin ainoastaan, jos käytettävissä ei ole muita vaihtoehtoja kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alapäin tai jos muut vaihtoehdot aiheuttaisivat suhteettomia kustannuksia tai riskejä verkon turvallisuudelle;

b)  tehokasta yhteistuotantoa käyttäviin tuotantolaitoksiin, ja erityisesti jos

 

i)  näiden tuotantolaitosten pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa lämpöä kyseisen teollisuuslaitoksen tuotantoprosesseihin;

 

ii)  sähkön ja lämmön tuotanto ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa, niin että muutos lämmöntuotannossa johtaa väistämättä muutokseen pätötehon tuotannossa ja päinvastoin;

 

ajojärjestyksen muuttamista alaspäin tai tuotannon rajoittamista sovelletaan ainoastaan, jos käytettävissä ei ole muita vaihtoehtoja kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävien tuotantolaitosten tuotannon rajoittaminen tai ajojärjestyksen muuttaminen alapäin tai jos muut vaihtoehdot aiheuttaisivat suhteettomia kustannuksia tai riskejä verkon turvallisuudelle;

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 5 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten omaan käyttöönsä tuottamaan sähköön, jota ei syötetä siirto- tai jakeluverkkoon, ei saa kohdistaa rajoituksia, paitsi jos verkon turvallisuuteen liittyviä ongelmia ei voida ratkaista millään muulla tavoin;

c)  uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten lähinnä omaan kulutukseensa tuottamaan sähköön ei saa kohdistaa rajoituksia, paitsi jos käytettävissä ei ole muita vaihtoehtoja tai jos muut vaihtoehdot aiheuttaisivat suhteettomia riskejä verkon turvallisuudelle;

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 5 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  edellä a–c alakohdassa tarkoitettu ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin tai tuotannon rajoittaminen on perusteltava asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Perustelut on sisällytettävä 3 kohdassa tarkoitettuun raporttiin.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Kun käytetään markkinoihin perustumatonta tuotannon rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä pyytävän verkonhaltijan on maksettava siitä rahallinen korvaus sen tuotanto- tai kulutuslaitoksen omistajalle, johon rajoittaminen tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittely kohdistuu. Rahallisen korvauksen on oltava vähintään yhtä suuri kuin suurempi seuraavista tekijöistä:

6.  Kun käytetään markkinoihin perustumatonta tuotannon rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä pyytävän verkonhaltijan on maksettava siitä rahallinen korvaus sen tuotanto-, energian varastointi- tai kulutuslaitoksen omistajalle, johon rajoittaminen tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittely kohdistuu. Rahallisen korvauksen on oltava vähintään yhtä suuri kuin suurempi seuraavista tekijöistä:

a)  rajoittamisesta tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelystä aiheutuvat ylimääräiset käyttökustannukset, kuten ylimääräiset polttoainekustannukset, kun kyseessä on ajojärjestyksen muuttaminen ylöspäin, tai varalämmön toimitus, kuin kyseessä on tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin tai tuotannon rajoittaminen;

a)  rajoittamisesta tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelystä aiheutuvat ylimääräiset käyttökustannukset, kuten ylimääräiset polttoainekustannukset, kun kyseessä on ajojärjestyksen muuttaminen ylöspäin, tai varalämmön toimitus, kuin kyseessä on tehokasta yhteistuotantoa käyttävien tuotantolaitosten ajojärjestyksen muuttaminen alaspäin tai tuotannon rajoittaminen;

b)  90 prosenttia niistä sähkön myynnistä vuorokausimarkkinoilla saatavista nettotuloista, jotka tuotanto- tai kulutuslaitos olisi tuottanut ilman rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevaa pyyntöä. Jos tuotanto- tai kulutuslaitoksille annetaan taloudellista tukea tuotetun tai kulutetun sähkömäärän perusteella, menetetty taloudellinen tuki katsotaan osaksi nettotuloja.

b)  100 prosenttia niistä sähkön myynnistä vuorokausimarkkinoilla saatavista nettotuloista, jotka tuotanto-, energian varastointi- tai kulutuslaitos olisi tuottanut ilman rajoittamista tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevaa pyyntöä. Jos tuotanto- tai kulutuslaitoksille annetaan taloudellista tukea tuotetun tai kulutetun sähkömäärän perusteella, menetetty taloudellinen tuki katsotaan osaksi nettotuloja. Täysi korvaus on maksettava kohtuullisessa ajassa rajoittamisen jälkeen.

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot esitetään energian sisämarkkinoiden kansallisessa raportointiprosessissa asetuksen .../... [hallintoasetus] [21] artiklan mukaisesti.

Perustelu

Raportointimenettelyjen on oltava yhdenmukaisia hallintoasetuksen kanssa hallinnollisen taakan vähentämiseksi.

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 b.  Eri jäsenvaltioiden siirtoverkonhaltijoiden on tarvittaessa sovittava rajat ylittävän ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn ja vastakaupan kustannusten oikeudenmukaisesta jaosta.

Perustelu

Tämän artiklan säännösten on sisällettävä myös rajat ylittävään ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyyn ja kansallisten rajojen yli toteutettavaan vastakauppaan liittyvät järjestelyt, mikä on johdonmukaista seurausta tämän artiklan aikaisemmista kohdista.

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Verkon ylikuormitusongelmiin on puututtava syrjimättömin markkinaehtoisin ratkaisuin, jotka antavat markkinaosapuolille ja siirtoverkonhaltijoille tehokkaita taloudellisia signaaleja. Verkon ylikuormitusongelmat on ratkaistava liiketoimiin perustumattomilla menetelmillä eli menetelmillä, joihin ei liity valintaa yksittäisten markkinaosapuolten tekemien sopimusten välillä. Kun siirtoverkonhaltija toteuttaa operatiivisia toimenpiteitä varmistaakseen, että sen siirtoverkko pysyy normaalitilassa, sen on otettava huomioon näiden toimenpiteiden vaikutus viereisiin vastuualueisiin ja koordinoitava näitä toimenpiteitä muiden asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa asetuksessa (EU) 1222/2015 säädetyllä tavalla.

1.  Verkon ylikuormitusongelmiin on puututtava syrjimättömin markkinaehtoisin ratkaisuin, joita ovat esimerkiksi energiatehokkuuteen ja kysyntäpuolen hallintaan liittyvät ratkaisut ja jotka antavat markkinaosapuolille ja siirtoverkonhaltijoille tehokkaita taloudellisia signaaleja. Verkon ylikuormitusongelmat on ratkaistava liiketoimiin perustumattomilla menetelmillä eli menetelmillä, joihin ei liity valintaa yksittäisten markkinaosapuolten tekemien sopimusten välillä. Kun siirtoverkonhaltija toteuttaa operatiivisia toimenpiteitä varmistaakseen, että sen siirtoverkko pysyy normaalitilassa, sen on otettava huomioon näiden toimenpiteiden vaikutus viereisiin vastuualueisiin ja koordinoitava näitä toimenpiteitä muiden asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa asetuksessa (EU) 1222/2015 säädetyllä tavalla.

Perustelu

Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdan, 16 artiklan 2 ja 8 kohdan, 18 artiklan 3 kohdan, 19 artiklan 4 b kohdan, 25 artiklan 2 kohdan ja 55 artiklan 1 kohdan l alakohdan energiatehokkuutta ja kysyntäjoustoa koskevien säännösten mukaisesti samaa logiikkaa on sovellettava myös ylikuormituksen hallintaan.

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Yhteenliitäntöjen ja/tai rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin vaikuttavien siirtoverkkojen enimmäiskapasiteetti on asetettava markkinaosapuolten käyttöön turvatun verkkotoiminnan turvallisuusvaatimuksia noudattaen. Vastakauppaa ja ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, mukaan lukien ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä rajojen yli, on käytettävä käytettävissä olevan kapasiteetin maksimointiin, paitsi jos on osoitettu, ettei se ole taloudellisen tehokkuuden kannalta hyödyllistä unionin tasolla.

3.  Yhteenliitäntöjen ja/tai rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin vaikuttavien siirtoverkkojen enimmäiskapasiteetti on asetettava markkinaosapuolten käyttöön turvatun verkkotoiminnan turvallisuusvaatimuksia noudattaen. Vastakauppaa ja ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, mukaan lukien ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä rajojen yli, on käytettävä takaamaan suunnitellut kaupat siinä tapauksessa, että käytettävissä olevaa nettosiirtokapasiteettia supistetaan järjestelmän turvallisuuden vuoksi.

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Verkonhaltijoiden verkkoon pääsystä perimien maksujen, mukaan lukien verkkoihin liittämisestä perittävät maksut, verkkojen käyttömaksut ja tarvittaessa verkkojen vahvistamiseen liittyvät maksut, on oltava avoimia, niissä on otettava huomioon tarve turvata verkon toimintavarmuus ja joustavuus ja niiden on vastattava todellisia kustannuksia sikäli kuin nämä ovat verrattavissa tehokkaan ja rakenteeltaan vastaavan verkonhaltijan kustannuksiin, ja niitä on sovellettava tasapuolisesti. Niitä on erityisesti sovellettava tavalla, joka ei syrji jakelutasolla verkkoon liitettyä tuotantoa suhteessa siirtotasolla liitettyyn tuotantoon, joko myönteisesti tai kielteisesti. Tariffit eivät saa syrjiä energian varastointia eivätkä ne saa luoda pidäkkeitä kysyntäjoustoon osallistumiselle.

1.  Verkonhaltijoiden verkkoon pääsystä perimien maksujen, mukaan lukien verkkoihin liittämisestä perittävät maksut, verkkojen käyttömaksut ja tarvittaessa verkkojen vahvistamiseen liittyvät maksut, on oltava avoimia, niissä on otettava huomioon tarve turvata verkon toimintavarmuus ja joustavuus ja niiden on vastattava todellisia kustannuksia sikäli kuin nämä ovat verrattavissa tehokkaan ja rakenteeltaan vastaavan verkonhaltijan kustannuksiin, ja niitä on sovellettava tasapuolisesti. Niitä on erityisesti sovellettava tavalla, joka ei syrji jakelutasolla verkkoon liitettyä tuotantoa suhteessa siirtotasolla liitettyyn tuotantoon, joko myönteisesti tai kielteisesti. Tariffit eivät saa syrjiä energian varastointia, varsinkaan veloittamalla energian varastoinnista kaksinkertaisesti, tai yhteenliittymiä eivätkä ne saa luoda pidäkkeitä omalle tuotannolle, omalle kulutukselle eivätkä kysyntäjoustoon osallistumiselle. Maksut eivät saa olla sidoksissa etäisyyksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Tariffien on annettava siirto- ja jakeluverkonhaltijoille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä asianmukaisia kannustimia parantaa tehokkuutta, mukaan lukien energiatehokkuus, sekä edistää markkinoiden yhdistämistä ja toimitusvarmuutta ja tukea investointeja ja asiaan liittyviä tutkimustoimia.

2.  Tariffien on annettava siirto- ja jakeluverkonhaltijoille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä asianmukaisia kannustimia parantaa tehokkuutta, mukaan lukien energiatehokkuus, sekä edistää markkinoiden yhdistämistä, mukaan lukien uusiutuvat energialähteet ja energiavarastot, ja toimitusvarmuutta ja tukea investointeja ja asiaan liittyviä tutkimustoimia.

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7.  Jakelutariffien on vastattava kustannuksia, jotka aiheutuvat verkon käyttäjien, mys aktiivisten asiakkaiden, jakeluverkon käytstä, ja ne voidaan eriyttää verkon käyttäjien kulutus- tai tuotantoprofiilien mukaan. Jos jäsenvaltioissa on otettu käyttöön älykkäät mittausjärjestelmät, sääntelyviranomaiset voivat ottaa käyttöön verkon käyttöä vastaavia ajan mukaan eriytettyjä verkkotariffeja kuluttajien kannalta läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla.

7.  Jakelutariffien on vastattava kustannuksia ja hyötyjä, jotka aiheutuvat verkon käyttäjien, myös aktiivisten asiakkaiden, jakeluverkkoon pääsystä ja sen käytöstä, ja ne voidaan eriyttää verkon käyttäjien kulutus-, varastointi- tai tuotantoprofiilien mukaan. Jos jäsenvaltioissa on otettu käyttöön älykkäät mittausjärjestelmät, sääntelyviranomaiset voivat ottaa käyttöön verkon käyttöä vastaavia ajan mukaan eriytettyjä verkkotariffeja kuluttajien kannalta läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla.

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8.  Sääntelyviranomaisten on tarjottava jakeluverkonhaltijoille kannustimia hankkia palveluja verkkojensa käyttöä ja kehittämistä varten ja integroida innovatiivisia ratkaisuja jakeluverkkoihin. Tätä varten sääntelyviranomaisten on tunnustettava vaatimukset täyttäviksi ja otettava jakelutariffeissa huomioon kaikki asiaan liittyvät kustannukset ja otettava käyttöön suorituskykytavoitteita, jotta jakeluverkonhaltijoille tarjottaisiin kannustimia parantaa tehokkuutta, myös energiatehokkuutta, omissa verkoissaan.

8.  Sääntelyviranomaisten on tarjottava jakeluverkonhaltijoille kannustimia hankkia palveluja verkkojensa käyttöä ja kehittämistä varten ja integroida innovatiivisia ratkaisuja jakeluverkkoihin. Tätä varten sääntelyviranomaisten on tunnustettava vaatimukset täyttäviksi ja otettava jakelutariffeissa huomioon kaikki asiaan liittyvät kustannukset ja otettava käyttöön suorituskykytavoitteita, jotta jakeluverkonhaltijoille tarjottaisiin kannustimia parantaa tehokkuutta, myös energiatehokkuutta ja joustoa, omissa verkoissaan ja edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian integrointia ja energiavarastoja.

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 9 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d a)  energiatehokkuuden ja kysyntäpuolen hallinnan kannalta haitallisten kannustimien poistaminen;

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 9 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

f a)  menetelmät oman kulutuksen, hajautetun tuotannon, varastoinnin ja kysyntäjouston laskemiseksi sekä niiden täydentävyys;

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Yhteenliittämiskapasiteetin jakamisesta saatavat tulot on käytettävä seuraaviin tarkoituksiin:

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Perustelu

b alakohdan ensimmäiseen osaan tehdyt muutokset ovat tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon tekstin loppuosa. Tämän artiklan eri osia ei voi erottaa toisistaan.

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitävät tai lisäävät verkkoinvestoinnit, erityisesti uusiin rajayhdysjohtoihin.

b)  yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitävät tai lisäävät verkkoinvestoinnit, erityisesti uusiin rajayhdysjohtoihin ja sisäisiin siirtojohtoihin, jotka on lueteltu Sähkö-ENTSOn kymmenvuotisessa verkon kehittämissuunnitelmassa merkittäviksi rajayhdysjohtojen ylikuormituksen vähentämisessä, sekä rajat ylittävät korjaavat toimet, kuten ajojärjestyksen uudelleenmäärittely ja vastakauppa.

Jos tuloja ei voida käyttää tehokkaasti ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa säädettyihin tarkoituksiin, ne on talletettava erilliselle sisäiselle tilille käytettäviksi tulevaisuudessa näihin tarkoituksin.

Jos tuloja ei voida käyttää tehokkaasti ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa säädettyihin tarkoituksiin, ne voidaan käyttää jäännösvaihtoehtona asianomaisten jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten päättämän enimmäismäärän puitteissa tulona, jonka kyseiset sääntelyviranomaiset ottavat huomioon hyväksyessään verkkoja koskevien tariffien laskentamenetelmää ja/tai vahvistaessaan tariffeja, edellyttäen, että asianomaisten jäsenvaltioiden sääntelyviranomaiset antavat hyväksyntänsä. Sääntelyviranomaiset voivat hyväksyä tämän vaihtoehdon vain, jos siirtoverkonhaltija sitoutuu päätöksellä toteuttamaan kaikki rajayhdysjohtoja koskevat hankkeet, joiden nettohyöty on positiivinen ja joiden tase riittää näiden investointien rahoittamiseen. Loput tuloista on talletettava erilliselle sisäiselle tilille siihen asti, että ne on mahdollista käyttää ensimmäisen alakohdan a ja/tai b alakohdassa säädettyihin tarkoituksiin. Sääntelyviranomainen tiedottaa virastolle toisessa alakohdassa tarkoitetusta hyväksynnästä.

Perustelu

b alakohdan ensimmäiseen osaan tehdyt muutokset ovat tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon tekstin loppuosa. Tämän artiklan eri osia ei voi erottaa toisistaan.

Tarkistus    74

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Edellä olevan 2 kohdan a ja b kohdan mukaisessa tulojen käytössä on sovellettava viraston ehdottamaa ja komission hyväksymää menetelmää. Viraston ehdotus on esitettävä komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja se on hyväksyttävä kuuden kuukauden kuluessa.

Poistetaan.

Virasto voi omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä saattaa menetelmän ajan tasalle, ja komissio hyväksyy ajan tasalle saatetun menetelmän viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sen esittämisestä.

 

Viraston on ennen ehdotuksen esittämistä komissiolle järjestettävä menetelmästä kuuleminen [uudelleenlaaditun asetuksen (EY) N:o 713/2009, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 863/2] 15 artiklan mukaisesti.

 

Menetelmässä on esitettävä vähintään ehdot, joiden mukaisesti tuloja voidaan käyttää 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin, sekä ehdot, joiden mukaisesti ne voidaan tallettaa erilliselle sisäiselle tilille käytettäviksi tulevaisuudessa näihin tarkoituksin ja kuinka pitkäksi aikaa ne voidaan tallettaa.

 

Tarkistus    75

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Siirtoverkonhaltijoiden on vahvistettava selkeästi etukäteen, kuinka mahdolliset pullonkaulatulot käytetään, ja raportoitava näiden tulojen tosiasiallisesta käytöstä. Kansallisten sääntelyviranomaisten on vuosittain kunkin vuoden heinäkuun 31 päivään mennessä julkaistava raportti, jossa ilmoitetaan saman vuoden kesäkuun 30 päivään ulottuvan 12 kuukauden jakson aikana saadut tulot ja niiden käyttö, mukaan lukien erityishankkeet, joihin tuloja on käytetty, tai määrä, joka on talletettu erilliselle tilille, ja varmennettava samassa yhteydessä, että tulojen käyttö vastaa tätä asetusta ja 3 kohdan mukaisesti vahvistettua menetelmää.

Poistetaan.

Tarkistus    76

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on seurattava resurssien riittävyyttä omalla alueellaan 19 artiklan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin pohjalta.

1.  Jäsenvaltioiden on seurattava resurssien riittävyyttä omalla alueellaan 19 artiklan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin sekä tarvittaessa kansallisen ja alueellisen arvioinnin pohjalta ja raportoitava siitä.

Tarkistus    77

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tulee esiin jokin resurssien riittävyyteen liittyvä huolenaihe, jäsenvaltioiden on yksilöitävä mahdolliset sääntelyvääristymät, jotka aiheuttivat ongelman tai edesauttoivat sen syntymistä.

2.  Jos eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tulee esiin jokin resurssien riittävyyteen liittyvä huolenaihe, jäsenvaltioiden on yksilöitävä mahdolliset sääntelyvääristymät ja markkinoiden toimintapuutteet, jotka aiheuttivat ongelman tai edesauttoivat sen syntymistä.

Tarkistus    78

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jäsenvaltioiden on julkaistava aikataulu sellaisten toimenpiteiden hyväksymiselle, joilla mahdollisesti yksilöidyt sääntelyvääristymät poistetaan. Jäsenvaltioiden on resurssien riittävyyteen liittyviä huolenaiheita käsitellessään tarkasteltava erityisesti sääntelyvääristymien poistamista, niukkuuteen perustuvan hinnoittelun sallimista sekä yhteenliitäntöihin, energian varastointiin ja kysyntäpuoleen liittyvien toimenpiteiden kehittämistä ja energiatehokkuuden parantamista.

3.  Jäsenvaltioiden on julkaistava aikataulu ja toteuttamissuunnitelma sellaisten toimenpiteiden hyväksymiselle, joilla mahdollisesti yksilöidyt sääntelyvääristymät poistetaan ja puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin. Jäsenvaltioiden on resurssien riittävyyteen liittyviä huolenaiheita käsitellessään tarkasteltava erityisesti sääntelyvääristymien poistamista, niukkuuteen perustuvan hinnoittelun sallimista sekä yhteenliitäntöihin, energian varastointiin ja kysyntäpuoleen liittyvien toimenpiteiden kehittämistä ja energiatehokkuuden parantamista.

Tarkistus    79

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Jäsenvaltioiden on asetettava indikaattorit 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden tehokkuudesta raportoimiseksi ja tarkasteltava vastaavasti uudelleen 23 artiklan nojalla käyttöön otettua mahdollista kapasiteettimekanismia.

Tarkistus    80

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin on perustuttava menetelmään, jolla on varmistettava, että

4.  Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin on perustuttava menetelmään, jolla on varmistettava, että

a)  arviointi tehdään tarjousalueiden tasolla siten, että se kattaa vähintään kaikki jäsenvaltiot;

a)  arviointi tehdään tarjousalueiden tasolla siten, että se kattaa vähintään kaikki jäsenvaltiot;

b)  arviointi perustuu asianmukaisiin skenaarioihin ennakoidusta kysynnästä ja tarjonnasta, mukaan lukien taloudellinen arviointi laitosten käytöstä poistamisen todennäköisyydestä, rakennettavista uusista tuotantolaitoksista ja energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä tukkuhintojen ja hiilen hinnan kehitykseen vaikuttavista asianmukaisista herkkyystekijöistä;

b)  arviointi perustuu asianmukaisiin skenaarioihin ennakoidusta kysynnästä ja tarjonnasta, mukaan lukien taloudellinen arviointi laitosten käytöstä poistamisen todennäköisyydestä, laitosten säilyttämisestä käyttämättöminä, rakennettavista uusista tuotantolaitoksista ja energiatehokkuustavoitteiden ja sähkön yhteenliitäntätavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä tukkuhintojen ja hiilen hinnan kehitykseen vaikuttavista asianmukaisista herkkyystekijöistä;

c)  arvioinnissa otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien resurssien osuus, mukaan lukien olemassa oleva ja tuleva tuotanto, energian varastointi, kysyntäjousto ja tuonti- ja vientimahdollisuudet sekä niiden vaikutus järjestelmän joustavaan toimintaan;

c)  arvioinnissa otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien resurssien osuus, mukaan lukien olemassa oleva ja tuleva tuotanto, energian varastointi, kysyntäjousto ja tuonti- ja vientimahdollisuudet sekä niiden vaikutus järjestelmän joustavaan toimintaan;

d)  arvioinnissa ennakoidaan 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden todennäköinen vaikutus;

d)  arvioinnissa ennakoidaan 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden todennäköinen vaikutus;

e)  arviointiin sisältyy skenaarioita ilman olemassa olevia tai suunniteltuja kapasiteettimekanismeja;

e)  arviointiin sisältyy skenaarioita ilman olemassa olevia tai suunniteltuja kapasiteettimekanismeja;

f)  arviointi perustuu markkinamalliin, jossa käytetään tarvittaessa siirtoperusteista lähestymistapaa;

f)  arviointi perustuu markkinamalliin, jossa käytetään tarvittaessa siirtoperusteista lähestymistapaa;

g)  arvioinnissa sovelletaan tilastomatemaattisia laskelmia;

g)  arvioinnissa sovelletaan tilastomatemaattisia laskelmia;

h)  arvioinnissa sovelletaan ainakin seuraavia indikaattoreita:

h)  arvioinnissa sovelletaan ainakin seuraavia indikaattoreita:

–  ”energiavajeen odotusarvo” ja

–  ”energiavajeen odotusarvo” ja

–  ”tehovajeen odotusarvo”;

–  ”tehovajeen odotusarvo”;

i)  arvioinnissa yksilöidään mahdollisten resurssien riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden lähteet, erityisesti se, onko kyse verkkoon vai resursseihin liittyvästä rajoituksesta vai molemmista.

i)  arvioinnissa yksilöidään mahdollisten resurssien riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden lähteet, erityisesti se, onko kyse verkkoon vai resursseihin liittyvästä rajoituksesta vai molemmista.

Tarkistus    81

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Edellä 2 ja 5 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista ja 3 kohdan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tuloksista on järjestettävä kuuleminen ja viraston on hyväksyttävä ne 22 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6.  Edellä 2 ja 5 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista, niiden perustana olevista skenaarioista ja oletuksista ja 3 kohdan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tuloksista on järjestettävä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kuuleminen ja viraston on hyväksyttävä ne 22 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Tarkistus    82

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioilla on kapasiteettimekanismeja soveltaessaan oltava käytössä luotettavuusstandardi, josta käy läpinäkyvällä tavalla ilmi niiden haluttu toimitusvarmuuden taso.

1.  Jäsenvaltioilla on kapasiteettimekanismeja soveltaessaan oltava käytössä luotettavuusstandardi, josta käy ilmi tarvittava toimitusvarmuuden taso, avoimen, puolueettoman, toteen näytettävän ja perusteellisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella.

Tarkistus    83

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kansallisten sääntelyviranomaisten on vahvistettava luotettavuusstandardi 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menetelmän pohjalta.

2.  Kansallisten sääntelyviranomaisten on vahvistettava luotettavuusstandardi 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menetelmän pohjalta ottaen huomioon tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä tarve torjua ympäristön kannalta haitallisten tukien kielteisiä vaikutuksia ja tarpeettomia markkinoiden vääristymiä, ylikapasiteetti mukaan lukien.

Tarkistus    84

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Tämän asetuksen 32 artiklan mukaisesti perustettujen alueellisten käyttökeskusten on vuosittain laskettava suurin käytettävissä oleva tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti ottaen huomioon yhteenliitännän odotettavissa oleva käytettävyys ja todennäköisyys sille, että mekanismia soveltavassa sähköjärjestelmässä esiintyy samanaikaisesti kulutushuippu kuin sähköjärjestelmässä, jossa tämä tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee. Laskelma on tehtävä kullekin tarjousalueen rajalle.

6.  Jos kapasiteettimekanismeja sovelletaan, siirtoverkonhaltijoiden on avustettava asiaankuuluvia sääntelyviranomaisia laskettaessa suurin käytettävissä oleva tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti ottaen huomioon yhteenliitännän odotettavissa oleva käytettävyys ja todennäköisyys sille, että mekanismia soveltavassa sähköjärjestelmässä esiintyy samanaikaisesti kulutushuippu kuin sähköjärjestelmässä, jossa tämä tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee. Laskelma on tehtävä kullekin tarjousalueen rajalle.

Tarkistus    85

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja sellaisten jäljelle jäävien huolenaiheiden käsittelemiseksi, joita ei voida poistaa 18 artiklan 3 kohdan mukaisilla toimenpiteillä, tämän artiklan säännösten ja unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti.

1.  Sellaisten jäljelle jäävien huolenaiheiden käsittelemiseksi, joita ei voida poistaa 18 artiklan 3 kohdan mukaisilla toimenpiteillä, jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelma, jossa esitetään asianmukaisia toimenpiteitä näiden huolenaiheiden käsittelemiseksi ja joka on tarkoitus panna täytäntöön enintään viiden vuoden kuluessa.

Tarkistus    86

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman avulla on pyrittävä varmistamaan resurssien riittävyys ilman ylimääräistä kapasiteettimekanismien käyttöä yhden tai useamman seuraavan tekijän avulla:

 

a)  uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisääminen;

 

b)  energiatehokkuus;

 

c)  kysyntäjousto;

 

d)  varastointi;

 

e)  yhteenliitäntä.

Tarkistus    87

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.  Ennen 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman täytäntöönpanoa jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja, jos se katsotaan vaikutustenarvioinnin perusteella tarpeelliseksi, tämän artiklan säännösten ja unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti.

Tarkistus    88

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos jäsenvaltio haluaa ottaa käyttöön kapasiteettimekanismin, sen on kuultava ehdotetusta mekanismista ainakin niitä naapurijäsenvaltioitaan, joihin sillä on yhdysjohto.

2.  Jos jäsenvaltio haluaa ottaa käyttöön kapasiteettimekanismin, sen on kuultava ehdotetusta mekanismista kaikkia asianomaisia osapuolia, kuten niitä naapurijäsenvaltioitaan, joihin sillä on yhdysjohto.

Tarkistus    89

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Kapasiteettimekanismit eivät saa luoda tarpeettomia markkinavääristymiä eivätkä ne saa rajoittaa rajat ylittävää kauppaa. Mekanismiin sidotun kapasiteetin määrä ei saa ylittää sitä mikä on tarpeen huolenaiheeseen vastaamiseksi.

3.  Kapasiteettimekanismit eivät saa luoda tarpeettomia markkinavääristymiä erityisesti syrjimällä uusiutuvia energialähteitä, estämällä joustavan kulutuksen käyttöä ja energiatehokkuutta tai lisäämällä kuluttajille aiheutuvia kustannuksia. Ne eivät saa rajoittaa rajat ylittävää kauppaa. Mekanismin kesto ja siihen sidotun kapasiteetin määrä eivät saa ylittää sitä mikä on tarpeen huolenaiheeseen vastaamiseksi.

Tarkistus    90

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Tuotantokapasiteetin tarjoajien valinnan on perustuttava läpinäkyviin kriteereihin, esimerkiksi joustokriteereihin. Näillä kriteereillä on pyrittävä maksimoimaan lisäyskykyä ja minimoimaan kapasiteettimekanismeja hyödyntävien voimalaitosten tasaisen tuoton tarvittava taso.

Tarkistus    91

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Tuotantokapasiteetti, jota koskeva lopullinen investointipäätös on tehty [tämän asetuksen voimaantulopäivä] jälkeen, on kelpoinen osallistumaan kapasiteettimekanismiin ainoastaan, jos sen päästöt ovat alle 550 gr CO2/kWh. Tuotantokapasiteettia, jonka päästöt ovat vähintään 550 gr CO2/kWh, ei saa sitoa kapasiteettimekanismeihin viiden vuoden jälkeen tämän asetuksen voimaantulosta.

4.  Tuotantokapasiteetti, jota koskeva lopullinen investointipäätös on tehty [tämän asetuksen voimaantulopäivä] jälkeen, on kelpoinen osallistumaan kapasiteettimekanismiin ainoastaan, jos sen päästöt ovat alle 550 gr CO2/kWh. Tuotantokapasiteettia, jonka päästöt ovat vähintään 550 gr CO2/kWh, ei saa sitoa kapasiteettimekanismeihin kahden vuoden jälkeen tämän asetuksen voimaantulosta tai viiden vuoden jälkeen sellaisten laitosten kohdalla, jotka kuuluvat strategiseen reserviin.

Tarkistus    92

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a.  Sähköntuotantolaitoksen hiilidioksidipäästökertoimen on perustuttava nimelliskapasiteetin avulla ISO-standardin mukaisissa oloissa saavutettavaan nettohyötyyn.

Tarkistus    93

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Jos eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ei ole tullut esiin mitään resurssien riittävyyteen liittyvää huolenaihetta, jäsenvaltiot eivät saa soveltaa kapasiteettimekanismeja.

5.  Jos jokin jäsenvaltio haluaa ottaa käyttöön kapasiteettimekanismin, sen on selvitettävä, että se on johdonmukainen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin kanssa, erityisesti perustelujen, soveltamisalan, aloituksen ja lopetuksen sekä monivuotisen täytäntöönpanon osalta.

Tarkistus    94

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.  Kun jäsenvaltiot suunnittelevat kapasiteettimekanismeja, niiden on sisällytettävä siihen poistamisen mahdollistava lauseke eli säännös, joka sallii kapasiteettimekanismin tehokkaan käytöstä poistamisen, mikäli resurssien riittävyysarvioinnista ilmenee, että riittävyyteen liittyvä huolenaihe ei enää ole aiheellinen.

Tarkistus    95

Ehdotus asetukseksi

23 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

23 a artikla

 

Sähkömarkkinoiden rakenteesta vastaava neuvoa-antava komitea

 

Sähkömarkkinoiden rakenteesta vastaava neuvoa-antava komitea perustetaan viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta]. Neuvoa-antavaan komiteaan kuuluu jäsenvaltioiden korkean tason asiantuntijoita sekä asianmukainen ja tasapainoinen ryhmä energia-alan asiantuntijoita, mukaan lukien liikelaitokset, sijoittajat, teknologian tuottajat, verkonhaltijat, ilmastonsuojeluryhmät, kuluttajien edustajat ja paikallisten energiayhteisöjen edustajat.

 

Neuvoa-antava komitea tarjoaa komissiolle asiantuntemusta ja näkemyksiä ja siten neuvoo ja avustaa komissiota Euroopan energiamarkkinoiden rakennetta koskevien tulevien politiikka-aloitteiden valmistelussa. Se laatii tarpeen mukaan lausuntoja, suosituksia ja selontekoja.

 

Komissio esittää 24 kuukauden kuluessa neuvoa-antavan komitean perustamisesta päätelmänsä keskustelusta tiedonannossa, jossa esitetään sellaisten unionin sähkömarkkinoiden strategiset painopistealat, joilla pystytään edistämään kestävän, turvallisen ja kohtuuhintaisen energiakäänteen edellyttämiä investointeja.

Perustelu

EU on siirtymässä energiajärjestelmään, joka tuottaa energiaa alhaisilla marginaalikustannuksilla mutta edellyttää suuria alkuinvestointeja. Nykyiset sähkömarkkinat, joilla energia korvataan vain marginaalikustannuksilla, eivät vastaa tätä muutosta. Markkinapohjainen hinnoittelu on yhä haasteena. EU:n energiantuotannon ja -käytön perusteiden muuttaminen vähähiilisen tulevaisuuden kehittämiseksi edellyttää energiamarkkinoiden rakenteen syvällistä tarkastelua.

Tarkistus    96

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat kapasiteettimekanismeja [tämän asetuksen voimaantulopäivä], on mukautettava mekanismejaan siten, että ne ovat tämän asetuksen 18, 21 ja 23 artiklan mukaisia.

Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat kapasiteettimekanismeja [tämän asetuksen voimaantulopäivä], on mukautettava mekanismejaan siten, että ne ovat tämän asetuksen 18, 21 ja 23 artiklan mukaisia viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen].

Perustelu

Sähkön sisämarkkinoiden (tukkumarkkinat), joita varten tarvitaan kansallisten markkinoiden yhtenäistä rakennetta, luomista Euroopassa koskevan tavoitteen mukaisesti.

Tarkistus    97

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioille ja alueille, jotka päättävät riippumatta kapasiteettimekanismeja koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä tai niiden seurauksena luopua asteittain hiiltä käyttävästä sähköntuotannosta, on tarjottava pitkäaikainen tukikehys oikeudenmukaista kestävään ja joustavaan sähköjärjestelmään siirtymistä varten. Hiiltä käyttävän tuotantokapasiteetin hallittu ja suunniteltu käytöstä poistaminen on omiaan parantamaan sähköjärjestelmän toimintaa sekä saavuttamaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteet, jotka koskevat esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä ja puhdasta ilmaa.

Perustelu

Hiilestä irtautumisen on oltava osallistavaa ja oikeudenmukaista, ja kaikkien sidosryhmien on hyväksyttävä se. Lisäksi on otettava huomioon sen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä työvoiman kannalta kestävät vaihtoehdot, erityisesti silloin, kun käytöstäpoistoon liittyy kaivostoiminnan päättyminen. Tarkoituksena on aloittaa valmistelutoimet hiilifoorumivuoropuhelun käynnistämiseksi hallinnon, oikeudenmukaisen siirtymisen ja käytöstäpoiston näkökohdista, ja EU:n sähkömarkkinasääntöjen pitäisi olla näiden toimien mukaisia.

Tarkistus    98

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Sähkö-ENTSOn on EU:n lainsäädännön mukaisia tehtäviä toteuttaessaan toimittava Euroopan edun mukaisesti ja oltava riippumaton yksittäisistä kansallisista eduista tai siirtoverkonhaltijoiden kansallisista eduista ja sen on edistettävä vuodet 2020–2030 kattavassa ilmasto- ja energiapoliittisessa kehyksessä asetettujen tavoitteiden tehokasta ja kestävää saavuttamista, erityisesti edesauttamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tehokasta integrointia ja energiatehokkuuden parantamista.

2.  Sähkö-ENTSOn on EU:n lainsäädännön mukaisia tehtäviä toteuttaessaan toimittava Euroopan edun mukaisesti ja oltava riippumaton yksittäisistä kansallisista eduista tai siirtoverkonhaltijoiden kansallisista eduista ja sen on edistettävä vuodet 2020–2030 kattavassa ilmasto- ja energiapoliittisessa kehyksessä asetettujen tavoitteiden tehokasta ja kestävää saavuttamista, erityisesti edesauttamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tehokasta integrointia yhdistettynä energiavarastoihin ja kysyntäjoustoon ja energiatehokkuuden parantamista.

Tarkistus    99

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] perustettava alueelliset käyttökeskukset tässä luvussa vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Alueellinen käyttökeskus on perustettava yhteen sen alueen jäsenvaltioista, jolla alueellinen käyttökeskus toimii.

1.  Käyttöalueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] toimitettava alueen sääntelyviranomaisten tarkasteltavaksi ehdotus alueellisten koordinointikeskusten perustamisesta tässä luvussa vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

 

Ehdotuksessa on oltava seuraavat tiedot:

 

a)  jäsenvaltio, johon alueellinen koordinointikeskus perustetaan;

 

b)  organisaatio-, rahoitus- ja toimintajärjestelyt yhteenliitetyn siirtoverkon tehokkaan, varman ja luotettavan toiminnan varmistamiseksi;

 

c)  alueellisten koordinointikeskusten toiminnan aloittamista koskeva toteuttamissuunnitelma;

 

d)  alueellisten koordinointikeskusten perussääntö ja työjärjestys;

 

e)  35 artiklan mukaisten yhteistyöprosessien kuvaus;

 

f)  44 artiklan mukaisten alueellisten koordinointikeskusten vastuujärjestelyjen kuvaus.

Tarkistus    100

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Siirtoverkon tehokas toiminta on 44 artiklan mukaisesti kunkin siirtoverkonhaltijan vastuulla.

Tarkistus    101

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  alueellisen käytönpalautuksen koordinointi ja optimointi;

Poistetaan.

Tarkistus    102

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  käytön jälkeinen ja häiriöiden jälkeinen analysointi ja raportointi;

Poistetaan.

Tarkistus    103

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g)  reservikapasiteetin alueellinen mitoitus;

Poistetaan.

Perustelu

Asetuksen 5 artiklan 7 kohtaa koskevan tarkistuksen mukainen. Reservikapasiteetin hankinta ja mitoitus liittyvät tiiviisti järjestelmän erityispiirteisiin, kauteen ja siten toimitusvarmuuteen. Koska kansalliset siirtoverkonhaltijat ovat vastuussa toimitusvarmuudesta, niillä olisi myös säilytettävä oikeus hankkia riittäväksi katsomansa määrä tasehallintakapasiteettia-/reservejä.

Tarkistus    104

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)  tasehallintakapasiteetin alueellisen hankinnan helpottaminen;

Poistetaan.

Perustelu

Asetuksen 5 artiklan 8 kohtaa koskevan tarkistuksen mukainen. Reservikapasiteetin hankinta ja mitoitus liittyvät tiiviisti järjestelmän erityispiirteisiin, kauteen ja siten toimitusvarmuuteen. Koska kansalliset siirtoverkonhaltijat ovat vastuussa toimitusvarmuudesta, niillä olisi myös säilytettävä oikeus hankkia tasehallintakapasiteettia-/reservejä.

Tarkistus    105

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)  alueelliset seuraavan viikon ja päivänsisäiset verkon riittävyysennusteet ja riskiä vähentävien toimien valmistelu;

i)  alueelliset seuraavan viikon ja päivänsisäiset verkon riittävyysennusteet;

Tarkistus    106

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – k alakohta

Komission teksti

Tarkistus

k)  siirtoverkonhaltijoiden välisten korvausmekanismien optimointi;

Poistetaan.

Tarkistus    107

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – l alakohta

Komission teksti

Tarkistus

l)  koulutus ja sertifiointi;

Poistetaan.

Tarkistus    108

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – m alakohta

Komission teksti

Tarkistus

m)  alueellisten kriisiskenaarioiden määrittely [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos Sähkö-ENTSO on siirtänyt tämän tehtävän;

Poistetaan.

Tarkistus    109

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – n alakohta

Komission teksti

Tarkistus

n)  vuosittaisten kriisisimulaatioiden valmistelu ja toteuttaminen yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

Poistetaan.

Tarkistus    110

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – o alakohta

Komission teksti

Tarkistus

o)  alueellisten kriisiskenaarioiden määrittelyyn liittyvät tehtävät, jos ja siltä osin kuin ne on siirretty alueellisille käyttökeskuksille [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

Poistetaan.

Tarkistus    111

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – p alakohta

Komission teksti

Tarkistus

p)  kausittaisiin riittävyysnäkymiin liittyvät tehtävät, jos ja siltä osin kuin ne on siirretty alueellisille käyttökeskuksille [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

Poistetaan.

Tarkistus    112

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta – q alakohta

Komission teksti

Tarkistus

q)  suurimman tarjousalueen ulkopuolisen kapasiteetin laskenta, joka on käytettävissä ulkopuolisen kapasiteetin osallistumiseen kapasiteettimekanismeihin, 21 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Poistetaan.

Tarkistus    113

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio voi antaa alueellisille käyttökeskuksille muita tehtäviä, joihin ei liity päätöksentekovaltaa, tämän asetuksen VII luvun mukaisesti.

2.  Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on pyrittävä kehittämään seuraavia tehtäviä:

 

a)  alueellisen käytönpalautuksen koordinointi ja optimointi;

 

b)  käytön jälkeinen ja häiriöiden jälkeinen analysointi ja raportointi;

 

c)  reservikapasiteetin alueellisen ulottuvuuden helpottaminen;

 

d)  tasehallintakapasiteetin alueellisen hankinnan helpottaminen;

 

e)  siirtoverkonhaltijoiden välisten korvausmekanismien optimointi;

 

f)  koulutus ja sertifiointi;

 

g)  alueellisten kriisiskenaarioiden määrittely asetuksen (EU) .../... [riskeihin varautumista koskeva asetus, COM(2016) 862] [6 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, jos Sähkö-ENTSO on siirtänyt tämän tehtävän;

 

h)  alueellisten kriisiskenaarioiden määrittelyyn liittyvät tehtävät, jos ja siltä osin kuin ne on siirretty alueellisille koordinointikeskuksille asetuksen (EU) .../... [riskeihin varautumista koskeva asetus, COM(2016)0862] [6 artiklan 1 kohdan] mukaisesti;

 

i)  kausittaisiin riittävyysnäkymiin liittyvät tehtävät, jos ja siltä osin kuin ne on siirretty alueellisille koordinointikeskuksille asetuksen (EU) .../... [riskeihin varautumista koskevan asetuksen COM(2016)0862] [9 artiklan 2 kohdan] mukaisesti;

Tarkistus    114

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Alueellisten käyttökeskusten on annettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille kaikki tiedot, joita tarvitaan alueellisten käyttökeskusten ehdottamien päätösten ja suositusten täytäntöönpanemiseksi.

4.  Alueellisten koordinointikeskusten on annettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille kaikki tiedot, joita tarvitaan niiden tehtävien hoitamiseksi.

Tarkistus    115

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Yhteistyö alueellisten käyttökeskusten sisällä

Yhteistyö käyttövarmuuskoordinoitujen alueiden koordinointikeskusten sisällä ja niiden välillä

Tarkistus    116

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten päivittäistä toimintaa on hallinnoitava yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla. Yhteistyöhön perustuvan päätöksenteon on perustuttava seuraaviin osatekijöihin:

1.  Käyttövarmuuskoordinoitujen alueiden sisäistä ja välistä toiminnan päivittäistä koordinointia on hallinnoitava yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla, joka perustuu seuraaviin osatekijöihin:

Tarkistus    117

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  38 artiklan mukainen menettely päätösten ja suositusten hyväksymistä varten;

c)  menettely siirtoverkonhaltijoiden päätösten hyväksymistä varten ottaen huomioon alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien suositukset;

Tarkistus    118

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  39 artiklan mukainen menettely alueellisten käyttökeskusten hyväksymien päätösten ja suositusten tarkistamista varten.

d)  39 artiklan mukainen menettely alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien antamien suositusten tarkistamista varten.

Tarkistus    119

Ehdotus asetukseksi

37 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

37 a artikla

 

Avoimuus

 

1.  Alueellisten koordinointikeskusten on järjestettävä sidosryhmien osallistamisprosessi ja säännöllisiä tapaamisia sidosryhmien kanssa yhteenliitetyn verkon tehokkaaseen, varmaan ja luotettavaan toimintaan liittyvistä seikoista keskustelemiseksi sekä puutteiden määrittämiseksi ja parannusten ehdottamiseksi.

 

2.  Sähkö-ENTSOn ja alueellisten käyttökeskusten on toimittava sidosryhmien ja kansalaisten kannalta täysin avoimesti. Kaikki merkityksellinen asiakirja-aineisto on julkaistava kunkin alueellisen käyttökeskuksen verkkosivuilla. Tätä kohtaa sovelletaan tämän asetuksen 32 ja 33 artiklan, 35 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 38 artiklan mukaisesti hyväksyttyihin ehdotuksiin, perusteluihin ja päätöksiin.

Perustelu

Alueellisista käyttökeskuksista käydään laajoja keskusteluja asian käsittelyä johtavassa valiokunnassa. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan näkökulmasta avoimuutta ja osallisuutta koskevat säännökset ovat kuitenkin keskeisiä. Tämä artikla onkin loogista jatkoa alueellisia käyttökeskuksia koskeville edellisille säännöksille.

Tarkistus    120

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Päätösten ja suositusten hyväksyminen

Suositusten hyväksyminen

Tarkistus    121

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on laadittava menettely päätösten ja suositusten hyväksymistä varten.

1.  Käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden on laadittava menettely 2 ja 3 kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti esitettyjen alueellisten koordinointikeskusten suositusten hyväksymistä ja tarkistamista varten.

Tarkistus    122

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Alueelliset käyttökeskukset hyväksyvät siirtoverkonhaltijoille osoitettuja sitovia päätöksiä 34 artiklan 1 kohdan a, b, g ja q kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta. Siirtoverkonhaltijoiden on pantava täytäntöön alueellisten käyttökeskusten antamat sitovat päätökset lukuun ottamatta tapauksia, joissa verkon turvallisuuteen kohdistuu kielteinen vaikutus.

2.  Alueelliset koordinointikeskukset ovat toimivaltaisia hyväksymään siirtoverkonhaltijoille osoitettuja päätöksiä 34 artiklan 1 kohdan a, b, g ja q alakohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta.

Tarkistus    123

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Jos jokin siirtoverkonhaltija päättää poiketa alueellisen koordinointikeskuksen antamasta suosituksesta, sen on esitettävä yksityiskohtaiset perustelut alueelliselle koordinointikeskukselle ja käyttöalueen muille siirtoverkonhaltijoille.

Tarkistus    124

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Alueelliset käyttökeskukset hyväksyvät siirtoverkonhaltijoille osoitettuja suosituksia 34 artiklan 1 kohdan c–f ja h–p kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta.

3.  Edellä olevan 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä koskevien suositusten osalta siirtoverkonhaltijat voivat poiketa suosituksista vain tapauksissa, joissa verkon turvallisuuteen kohdistuisi kielteinen vaikutus.

Tarkistus    125

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on laadittava menettely päätösten ja suositusten tarkistamista varten.

1.  Alueellisten koordinointikeskusten ja siirtoverkonhaltijoiden on yhdessä laadittava menettely suositusten tarkistamista varten.

Tarkistus    126

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisten käyttökeskusten hallitus

Alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien hallitus

Tarkistus    127

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on perustettava hallitus niiden hallintoon liittyvien päätösten hyväksymistä ja suorituskyvyn seurantaa varten.

1.  Alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien on perustettava hallitus niiden hallintoon liittyvien päätösten hyväksymistä ja suorituskyvyn seurantaa varten.

Tarkistus    128

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  laatia ja vahvistaa alueellisten käyttökeskusten perussääntö ja työjärjestys;

a)  laatia ja vahvistaa alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien perussääntö ja työjärjestys;

Tarkistus    129

Ehdotus asetukseksi

41 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on perustettava organisaationsa ja hallinnoitava sitä sellaisen rakenteen mukaisesti, joka tukee niiden toimintojen turvallisuutta. Organisaatiorakenteessa on eriteltävä

1.  Käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden on laadittava alueellisten koordinointikeskusten organisaatiorakenne. Organisaatiorakenteessa on eriteltävä

Tarkistus    130

Ehdotus asetukseksi

41 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Alueelliset käyttökeskukset voivat perustaa aluetoimistoja käsittelemään paikallisia erityispiirteitä tai varakäyttökeskuksia niiden tehtävien tehokkaan ja luotettavan toteuttamisen varmistamiseksi.

2.  Alueelliset käyttövarmuuskoordinaattorit voivat perustaa aluetoimistoja käsittelemään paikallisia erityispiirteitä tai varakäyttövarmuuskoordinaattoreita niiden tehtävien tehokkaan ja luotettavan toteuttamisen varmistamiseksi.

Tarkistus    131

Ehdotus asetukseksi

42 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisilla käyttökeskuksilla on oltava käytössään kaikki henkilöstövoimavarat sekä tekniset, fyysiset ja rahoitukselliset voimavarat, joita ne tarvitsevat tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi ja tehtäviensä toteuttamiseksi.

Alueellisilla käyttövarmuuskoordinaattoreilla on oltava käytössään kaikki henkilöstövoimavarat sekä tekniset, fyysiset ja rahoitukselliset voimavarat, joita ne tarvitsevat tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi ja tehtäviensä toteuttamiseksi riippumattomasti ja puolueettomasti.

Tarkistus    132

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Alueellisten käyttökeskusten on perustettava prosessi vähintään seuraavien tekijöiden jatkuvaa seurantaa varten:

1.  Alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien on perustettava prosessi vähintään seuraavien tekijöiden jatkuvaa seurantaa varten:

Tarkistus    133

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  annetut päätökset ja suositukset ja saavutettu tulos;

b)  siirtoverkonhaltijoiden päätökset, joissa on poikettu alueellisten koordinointikeskusten antamista suosituksista;

Tarkistus    134

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Alueellisten käyttökeskusten on toimitettava virastolle ja käyttöalueen sääntelyviranomaisille jatkuvan seurantansa tuloksena saatavat tiedot vähintään vuosittain.

2.  Alueellisten koordinointikeskusten on toimitettava virastolle ja käyttöalueen sääntelyviranomaisille jatkuvan seurantansa tuloksena saatavat tiedot vähintään vuosittain. Alueellisten koordinointikeskusten on julkaistava vuosikertomus, jossa selvitetään, miten niiden suositukset on pantu täytäntöön. Kertomuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot tapauksista, joissa siirtoverkonhaltijat eivät ole noudattaneet suosituksia, sekä näiden antamista perusteluista.

Tarkistus    135

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Alueellisten käyttökeskusten on määriteltävä kulunsa läpinäkyvällä tavalla ja ilmoitettava ne virastolle ja käyttöalueen sääntelyviranomaisille.

3.  Alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien on määriteltävä kulunsa läpinäkyvällä tavalla ja ilmoitettava ne virastolle ja käyttövarmuuskoordinoidun alueen sääntelyviranomaisille.

Tarkistus    136

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Alueellisten käyttökeskusten on esitettävä toimintaansa koskeva vuosikertomus Sähkö-ENTSOlle, virastolle, käyttöalueen sääntelyviranomaisille ja komission päätöksen 2012/C 353/0237 1 artiklalla perustetulle sähköalan koordinointiryhmälle.

4.  Alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien on esitettävä toimintaansa koskeva vuosikertomus Sähkö-ENTSOlle, virastolle, käyttövarmuuskoordinoidun alueen sääntelyviranomaisille ja komission päätöksen 2012/C 353/0237 1 artiklalla perustetulle sähköalan koordinointiryhmälle.

_________________

_________________

37.Komission päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2012, sähköalan koordinointiryhmän perustamisesta (EUVL C 353, 17.11.2012, s. 2).

37.Komission päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2012, sähköalan koordinointiryhmän perustamisesta (EUVL C 353, 17.11.2012, s. 2).

Tarkistus    137

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Alueellisten käyttökeskusten on ilmoitettava 1 kohdan mukaisessa seurantaprosessissa havaituista puutteista Sähkö-ENTSOlle, käyttöalueen sääntelyviranomaisille, virastolle sekä kriisitilanteiden ehkäisemisestä ja hallinnasta vastaaville jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

5.  Alueellisten käyttövarmuuskoordinaattorien on ilmoitettava 1 kohdan mukaisessa seurantaprosessissa havaituista puutteista Sähkö-ENTSOlle, käyttövarmuuskoordinoidun alueen sääntelyviranomaisille, virastolle sekä kriisitilanteiden ehkäisemisestä ja hallinnasta vastaaville jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Tarkistus    138

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Alueellisten käyttökeskusten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden tehtävien hoitamiseen liittyvien vastuiden kattamiseksi, etenkin silloin, kun ne hyväksyvät siirtoverkonhaltijoita sitovia päätöksiä. Menetelmässä, jolla vakuutusturva toteutetaan, on otettava huomioon alueellisten käyttökeskusten oikeudellinen asema ja niiden käytettävissä olevat kaupalliset vakuutusjärjestelyt.

Käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden on sisällytettävä alueellisten koordinointikeskusten perustamista koskevaan ehdotukseen järjestelyjä niiden tehtävien hoitamiseen liittyvien vastuiden kattamiseksi 32 artiklan mukaisesti. Menetelmässä, jolla vakuutusturva toteutetaan, on otettava huomioon alueellisten koordinointikeskusten oikeudellinen asema ja niiden käytettävissä olevat kaupalliset vakuutusjärjestelyt.

Tarkistus    139

Ehdotus asetukseksi

49 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jakeluveronhaltijoiden, jotka eivät ole osa vertikaalisesti integroitunutta yritystä tai jotka on eriytetty [uudelleenlaaditun direktiivin 2009/72/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 864/2] 35 artiklan säännösten mukaisesti, on tehtävä unionin tason yhteistyötä jakeluverkonhaltijoiden eurooppalaisen elimen (”EU DOS -elin”) puitteissa edistääkseen sähkön sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa sekä edistääkseen jakelu- ja siirtoverkkojen optimaalista hallintaa ja koordinoitua käyttöä. Jakeluverkonhaltijoiden, jotka haluavat osallistua EU DSO -elimeen, on tultava elimen rekisteröidyiksi jäseniksi.

Kaikkien jakeluverkonhaltijoiden on tehtävä unionin tason yhteistyötä jakeluverkonhaltijoiden eurooppalaisen elimen (”EU DSO -elin”) puitteissa edistääkseen sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa, tukeakseen kestävän, hajautetun ja yhdennetymmän energiajärjestelmän kehittämistä sekä edistääkseen jakelu- ja siirtoverkkojen optimaalista hallintaa ja koordinoitua käyttöä. Jakeluverkonhaltijoiden ja niitä unionin tasolla edustavien yhdistysten, jotka haluavat osallistua EU DSO -elimeen, on tultava elimen rekisteröidyiksi jäseniksi. Perussäännöllä on varmistettava, että päätöksentekoprosessissa otetaan huomioon jakeluverkon alueelliset erot.

Perustelu

Jakeluverkot eri puolilla Eurooppaa vaihtelevat hyvin paljon muun muassa jännitetason, topologian, kunkin alueen luonnon profiilin ja käyttäjien kulutustottumusten suhteen. Nämä erityispiirteet on otettava huomioon EU DSO -elimen toiminnassa.

Tarkistus    140

Ehdotus asetukseksi

49 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

EU DSO -elimen on unionin oikeuden mukaisia tehtäviä toteuttaessaan toimittava unionin edun mukaisesti ja riippumattomana yksittäisistä kansallisista eduista tai jakeluverkonhaltijoiden kansallisista eduista sekä edistettävä vuodet 2020–2030 kattavassa ilmasto- ja energiapoliittisessa kehyksessä asetettujen tavoitteiden tehokasta ja kestävää saavuttamista, erityisesti poistamalla esteitä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tehokkaalle integroinnille ja energiatehokkuuden parantamiselle.

Perustelu

Kun huomioon otetaan uudelle EU DSO -elimelle annetut tehtävät (erityisesti verkkosääntöjen ja parhaiden käytäntöjen kehittämiseen liittyvät tehtävät), elimellä tulisi olla velvollisuus toimia Euroopan etujen mukaisesti ja riippumattomasti sekä edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tällaista velvoitetta on ehdotettu asetettavaksi Sähkö-ENTSOlle tämän asetuksen 25 artiklan 2 kohdassa, ja samat velvoitteet olisi säädettävä myös uudelle EU DSO -elimelle yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

Tarkistus    141

Ehdotus asetukseksi

50 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Sähköalan EU DSO -elimen perustaminen

EU DSO -elimen perustaminen

Tarkistus    142

Ehdotus asetukseksi

50 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jakeluverkonhaltijoiden on viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämä asetuksen voimaantulosta] toimitettava viraston hallinnolliselle tuella komissiolle ja virastolle luonnos perustettavan EU DSO -elimen perussäännöksi, luettelo sen rekisteröidyistä jäsenistä, luonnos työjärjestykseksi, johon on sisällyttävä menettelytapasäännöt Sähkö-ENTSOn ja muiden sidosryhmien kuulemisesta, sekä rahoitussäännöt.

1.  Jakeluverkonhaltijoiden on viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämä asetuksen voimaantulosta] toimitettava viraston hallinnolliselle tuella komissiolle ja virastolle luonnos hallintorakenteesta, jolla taataan oikeudenmukainen ja tasapainoinen edunvalvonta jäsenten ja jäsenvaltioiden välillä. Siihen on sisällytettävä luonnos 2 kohdassa määritellyiksi kriteereiksi, luettelo sen rekisteröidyistä jäsenistä, luonnos työjärjestykseksi, johon on sisällyttävä menettelytapasäännöt Sähkö-ENTSOn ja muiden sidosryhmien kuulemisesta, sekä rahoitussäännöt.

Tarkistus    143

Ehdotus asetukseksi

50 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Viraston on viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] määriteltävä kriteerit 1 kohdassa tarkoitettujen perussääntöluonnosten, rekisteröityjen jäsenten luettelon ja työjärjestyksen luonnoksen laatimiselle, jotta voidaan säilyttää EU DSO -elimen riippumattomuus sen jäsenistä ja varmistaa kaikkien sen jäseninä olevien jakeluverkonhaltijoiden tasapainoinen edustus sekä yhdenvertainen kohtelu. Viraston on kuultava virallisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita kyseisistä kriteereistä.

Tarkistus    144

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  EU DSO -elimellä on seuraavat tehtävät:

1.  EU DSO -elimen tärkein tehtävä on osallistuminen verkkosääntöjen laatimiseen 56 artiklan mukaisesti.

 

Muihin tehtäviin voi kuulua näkemysten ja parhaiden käytäntöjen vaihto seuraavista:

Tarkistus    145

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  kysyntäjouston kehittäminen;

c)  kysyntäjouston ja energian varastoinnin kehittäminen;

Tarkistus    146

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  tiedonhallinta, kyberturvallisuus ja tietosuoja;

e)  kyberturvallisuus ja tietosuoja sekä tiedonhallinnan puolueettomuus.

Tarkistus    147

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  osallistuminen verkkosääntöjen laatimiseen 56 artiklan mukaisesti.

Poistetaan.

Tarkistus    148

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  tehtävä yhteistyötä Sähkö-ENTSOn kanssa niiden tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanon seurannassa, jotka ovat merkityksellisiä jakeluverkkojen käytön ja suunnittelun ja siirto- ja jakeluverkkojen koordinoidun käytön kannalta;

a)  tehtävä yhteistyötä Sähkö-ENTSOn kanssa niiden tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanon seurantaan liittyvien ongelmien tarkastelussa ja suositusten laatimisessa, jotka ovat merkityksellisiä jakeluverkkojen käytön ja suunnittelun ja siirto- ja jakeluverkkojen koordinoidun käytön kannalta;

Tarkistus    149

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 2 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  noudatettava toiminnassaan täysimääräisesti kilpailusääntöjä.

Poistetaan.

Tarkistus    150

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  EU DSO -elimen on toimittava täysin unionin ja kansallisten kilpailusääntöjen mukaisesti.

Tarkistus    151

Ehdotus asetukseksi

52 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Laatiessaan mahdollisia verkkosääntöjä 55 artiklan mukaisesti EU DSO -elimen on julkisella ja avoimella tavalla ja varhaisessa vaiheessa kuultava laajasti 50 artiklassa tarkoitettujen menettelytapasääntöjen mukaisesti kaikkia sidosryhmiä, joita asia koskee, ja erityisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita. Kuultavia tahoja ovat myös kansalliset sääntelyviranomaiset ja muut kansalliset viranomaiset, myynti- ja tuotantoyritykset, verkon käyttäjät, asiakkaat mukaan lukien, ja jakeluverkonhaltijat, mukaan lukien toimialajärjestöt, tekniset elimet ja sidosryhmien yhteisöt, joita asia koskee. Kuulemisessa on pyrittävä määrittämään päätöksentekoprosessin kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemykset ja ehdotukset.

1.  Laatiessaan mahdollisia verkkosääntöjä 55 artiklan mukaisesti EU DSO -elimen on julkisella ja avoimella tavalla ja varhaisessa vaiheessa kuultava laajasti 50 artiklassa tarkoitettujen menettelytapasääntöjen mukaisesti kaikkia sidosryhmiä, joita asia koskee, ja erityisesti kaikkia sidosryhmiä edustavia organisaatioita. Kuultavia tahoja ovat myös kansalliset sääntelyviranomaiset ja muut kansalliset viranomaiset, myynti- ja tuotantoyritykset, verkon käyttäjät, asiakkaat mukaan lukien, tekniset elimet ja sidosryhmien yhteisöt, joita asia koskee. Kuulemisessa on pyrittävä määrittämään päätöksentekoprosessin kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemykset ja ehdotukset.

Perustelu

Koska kaikkien jakeluverkonhaltijoiden olisi osallistuttava suoraan EU DSO -elimen toimintaan, niitä ei pitäisi mainita tässä yhteydessä kolmansien osapuolten sidosryhminä.

Tarkistus    152

Ehdotus asetukseksi

52 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Virasto valvoo EU DSO -elimelle 51 artiklan mukaisesti annettujen tehtävien suorittamista ja varmistaa, että se noudattaa tämän asetuksen ja muun asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, jotka koskevat erityisesti DSO EU -elimen riippumattomuutta ja kaikkien jakeluverkonhaltijoiden tasapainoisen edustuksen varmistamista koko unionissa koskevaa vaatimusta. Virasto sisällyttää valvonnan tulokset asetuksen (EU) .../... [uudelleenlaadittu asetus (EY) N:o 713/2009, COM(2016) 863] 16 artiklan mukaiseen vuotuiseen kertomukseen.

Perustelu

ACERilla olisi oltava viralliset valtuudet kohdistaa jakeluverkonhaltijoiden eurooppalaiseen elimeen tarkempaa valvontaa. Erityisesti ACERilta olisi vaadittava muodollisesti sen varmistamista, että EU DSO -elin noudattaa sen perussääntöön sisältyviä kriteerejä, ja erityisesti, että EU DSO -elin noudattaa riippumattomuuden säilyttämistä ja yksittäisinä jäseninä olevien jakeluverkonhaltijoiden riittävää edustusta koskevia kriteerejä. Tällaisiin ACERin toimivaltaan tehtäviin muutoksiin olisi viitattava uudelleenlaaditussa asetuksessa (EY) N:o 713/2009, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 863.

Tarkistus    153

Ehdotus asetukseksi

52 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b.  EU DSO -elimen on toimitettava 51 artiklassa tarkoitettu vuotuinen työohjelmaluonnos virastolle lausunnon antamista varten. Jos virasto katsoo, että EU DSO -elimen toimittama vuotuinen työohjelmaluonnos ei edistä syrjimättömyyttä, toimivaa kilpailua, markkinoiden tehokasta toimintaa tai jakelu- ja siirtoverkkojen optimaalista hallintaa ja koordinoitua toimintaa, virasto antaa EU DSO -elimelle kahden kuukauden kuluessa luonnosten vastaanottamisesta asianmukaisesti perustellun lausunnon sekä suosituksia.

Perustelu

ACERille tulisi antaa toimivalta antaa suosituksia EU DSO -elimelle, jos se katsoo, että EU DSO -elimen vuotuinen työohjelmaluonnos ei vastaa EU:n sääntöjä tai että se on EU:n tavoitteiden vastainen. Tällaisiin ACERin toimivaltaan tehtäviin muutoksiin olisi viitattava uudelleenlaaditussa asetuksessa (EY) N:o 713/2009, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 863.

Tarkistus    154

Ehdotus asetukseksi

52 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  EU DSO -elimen on otettava huomioon kuulemisissa esitetyt näkökannat. Ennen 55 artiklassa tarkoitettujen verkkosääntöjä koskevien ehdotusten hyväksymistä EU DSO -elimen on ilmoitettava kuulemismenettelyn aikana vastaanotetut huomautukset ja se, miten ne on otettu huomioon. Sen on perusteltava tapaukset, joissa huomautuksia ei ole otettu huomioon.

3.  Valmistelukomitean on otettava huomioon kuulemisissa esitetyt näkökannat. Ennen 55 artiklassa tarkoitettujen verkkosääntöjä koskevien ehdotusten hyväksymistä EU DSO -elimen on ilmoitettava kuulemismenettelyn aikana vastaanotetut huomautukset ja se, miten ne on otettu huomioon. Sen on perusteltava tapaukset, joissa huomautuksia ei ole otettu huomioon.

Tarkistus    155

Ehdotus asetukseksi

54 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä 55 ja 57 artiklassa siirrettyjen toimivaltuuksien mukaisesti. Tällaiset delegoidut säädökset voidaan antaa verkkosääntöinä Sähkö-ENTSOn tai, jos 55 artiklan 2 kohdan mukaisessa prioriteettiluettelossa niin päätetään, EU DSO -elimen ja viraston laatimien ehdotusten pohjalta 55 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tai ne voidaan antaa suuntaviivoina 57 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

1.  Komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä 55 ja 57 artiklassa siirrettyjen toimivaltuuksien mukaisesti. Tällaiset delegoidut säädökset voidaan antaa verkkosääntöinä Sähkö-ENTSOn tai, jos 55 artiklan 2 kohdan mukaisessa prioriteettiluettelossa niin päätetään, viraston laatimien ehdotusten pohjalta 55 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tai ne voidaan antaa suuntaviivoina 57 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Perustelu

It is not appropriate for the DSO entity to be in a privileged position to draft network codes (particularly when their subject matter relates to the operation of the distribution system),which will govern the DSOs’ own conduct, as well as the conduct of other market participants such as generators, suppliers, consumers, and aggregators. The EUDSO entity would be in a position to influence the drafting of rules and best practices that will significantly impact the deployment of renewables and demand response, which not all DSOs are supporting. This could increase the risk of network codes that impose additional barriers to demand response and self-consumption. This risk is exacerbated by the fact that EU unbundling rules for DSOs are not very stringent, which would allow large DSOs connected to parent utilities to exert undue influence via the DSO entity.

Tarkistus    156

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Siirretään komissiolle valta antaa verkkosääntöjen vahvistamista koskevia delegoituja säädöksiä 63 artiklan mukaisesti seuraavilla aloilla:

1.  Siirretään komissiolle valta antaa verkkosääntöjen vahvistamista koskevia delegoituja säädöksiä 63 artiklan mukaisesti seuraavilla aloilla ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteet:

Perustelu

Verkkosäännöissä on otettava jatkossakin huomioon alueelliset erityispiirteet.

Tarkistus    157

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 1 kohta – k alakohta

Komission teksti

Tarkistus

k)  yhdenmukaistettuja siirto- ja jakelutariffirakenteita ja liittymismaksuja koskevat säännöt, mukaan lukien säännöt sijaintia koskevista signaaleista ja korvauksista siirtoverkonhaltijoiden välillä;

k)  yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita ja liittymismaksuja koskevat säännöt, mukaan lukien säännöt sijaintia koskevista signaaleista ja korvauksista siirtoverkonhaltijoiden välillä;

Perustelu

Jakeluverkkojen toiminta on erittäin aluekohtaista verkon topologian ja kulutustottumusten vuoksi. Tästä syystä niiden rakenteen yhdenmukaistaminen verkkosääntöjen tai suuntaviivojen avulla ei ole suositeltavaa. Asetuksen 16 artiklassa (Verkkoon pääsystä perittävät maksut) säädetyt korkean tason periaatteet ovat riittäviä läpinäkyvyyden ja reilun tariffien asettamisen varmistamiseksi.

Tarkistus    158

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 9 kohta

Komission teksti

Tarkistus

9.  Sähkö-ENTSOn tai, jos 2 kohdan mukaisessa prioriteettiluettelossa niin päätetään, EU DSO -elimen on koottava valmistelukomitea tukemaan sitä verkkosäännön laatimisprosessissa. Valmistelukomitean on koostuttava Sähkö-ENTSOn, viraston ja EU DSO -elimen edustajista ja tarvittaessa nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden ja asianosaisten keskeisten sidosryhmien rajallisen määrän edustajista. Sähkö-ENTSO tai, jos 2 kohdan mukaisessa prioriteettiluettelossa niin päätetään, EU DSO -elin laatii verkkosääntöjä koskevat ehdotukset 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla pyynnöstä, jonka komissio esittää sille 8 kohdan mukaisesti.

9.  Sähkö-ENTSOn tai, jos 2 kohdan mukaisessa prioriteettiluettelossa niin päätetään, EU DSO -elimen on koottava valmistelukomitea tukemaan sitä verkkosäännön laatimisprosessissa. Valmistelukomitean on koostuttava Sähkö-ENTSOn, viraston ja EU DSO -elimen edustajista ja tarvittaessa nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden ja asianosaisten keskeisten sidosryhmien, kuten kuluttajien, rajallisen määrän edustajista. Sähkö-ENTSO tai, jos 2 kohdan mukaisessa prioriteettiluettelossa niin päätetään, EU DSO -elin laatii verkkosääntöjä koskevat ehdotukset 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla pyynnöstä, jonka komissio esittää sille 8 kohdan mukaisesti.

Perustelu

On tärkeää varmistaa, että kuluttajien näkökulmaa edustetaan riittävästi verkkosäännön laatimisessa.

Tarkistus    159

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 10 kohta

Komission teksti

Tarkistus

10.  Viraston on tarkistettava verkkosääntö ja varmistettava, että verkkosääntö on asianomaisten puiteohjeiden mukainen ja edistää markkinoiden yhdentymistä, syrjimättömyyttä, toimivaa kilpailua ja markkinoiden tehokasta toimintaa, ja toimitettava tarkistettu verkkosääntö komissiolle kuuden kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta Viraston on otettava komissiolle toimitettavassa ehdotuksessa huomioon näkökohdat, joita kaikki asiaosaiset osapuolet ovat esittäneet Sähkö-ENTSOn tai EU DSO -elimen johdolla tapahtuneen ehdotuksen laatimisen yhteydessä, ja sen on kuultava virallisesti asianosaisia sidosryhmiä komissiolle toimitettavasta versiosta.

10.  Viraston on tarkistettava verkkosääntö ja varmistettava, että verkkosääntö on asianomaisten puiteohjeiden mukainen ja edistää markkinoiden yhdentymistä, syrjimättömyyttä, toimivaa kilpailua ja markkinoiden tehokasta toimintaa, ja toimitettava tarkistettu verkkosääntö komissiolle kuuden kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta Viraston on otettava komissiolle toimitettavassa ehdotuksessa huomioon näkökohdat, joita kaikki asianosaiset osapuolet ja erityisesti kuluttajat ovat esittäneet Sähkö-ENTSOn tai EU DSO -elimen johdolla tapahtuneen ehdotuksen laatimisen yhteydessä, ja sen on kuultava virallisesti asianosaisia sidosryhmiä komissiolle toimitettavasta versiosta.

Tarkistus    160

Ehdotus asetukseksi

57 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Komissio voi hyväksyä sitovia suuntaviivoja jäljempänä luetelluilla aloilla.

1.  Komissio voi hyväksyä suuntaviivoja jäljempänä luetelluilla aloilla.

Tarkistus    161

Ehdotus asetukseksi

57 artikla – 4 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Suuntaviivoissa voidaan vahvistaa myös aiheelliset säännöt, jotka koskevat tuottajiin, energian varastointiin ja asiakkaisiin (kuormitus) sovellettavia maksuja kansallisissa jakelu- ja siirtotariffijärjestelmissä ja liittämisjärjestelyissä, mukaan lukien siirtoverkonhaltijoiden välisen korvausmekanismin huomioon ottaminen kansallisten verkkojen maksuissa sekä sijaintia koskevien signaalien antaminen asianmukaisesti ja tehokkaasti, 16 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Suuntaviivoissa voidaan vahvistaa myös aiheelliset säännöt, jotka koskevat tuottajiin, energian varastointiin ja asiakkaisiin (kuormitus) sovellettavia maksuja kansallisissa siirtotariffijärjestelmissä ja liittämisjärjestelyissä, mukaan lukien siirtoverkonhaltijoiden välisen korvausmekanismin huomioon ottaminen kansallisten verkkojen maksuissa sekä sijaintia koskevien signaalien antaminen asianmukaisesti ja tehokkaasti, 16 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Perustelu

Asetuksen 55 artiklan 1 kohdan k alakohtaa koskevan tarkistuksen mukainen. Jakeluverkot eri puolilla Eurooppaa vaihtelevat hyvin paljon muun muassa jännitetason, topologian, kunkin alueen luonnon profiilin ja käyttäjien kulutustottumusten suhteen. Jakelutariffien rakenteen on näin ollen oltava yksilöllinen; kansallisilla sääntelyviranomaisilla on parhaat valmiudet tätä tarkoitusta varten.

Tarkistus    162

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 5 osa – 5.1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.1.  Alueelliset käyttökeskukset on oltava varustettu lähes reaaliaikaisilla käytönvalvonta- ja tiedonkeruujärjestelmillä, joiden tarkkailualue on määritelty 4.1 kohdan mukaisesti määriteltyä kynnysarvoa käyttäen.

Poistetaan.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Sähkön sisämarkkinat (uudelleenlaadittu)

Viiteasiakirjat

COM(2016)0861 – C8-0492/2016 – 2016/0379(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

1.3.2017

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

6.7.2017

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Ivo Belet

6.7.2017

Hyväksytty (pvä)

21.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

9

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Lynn Boylan, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Bas Eickhout, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Norbert Lins, Valentinas Mazuronis, Joëlle Mélin, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Eleonora Evi, Martin Häusling, Esther Herranz García, Rupert Matthews, Christel Schaldemose, Bart Staes, Dubravka Šuica

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Maria Noichl

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

52

+

ALDE

Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Anneli Jäätteenmäki, Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries

ECR

Mark Demesmaeker

EFDD

Eleonora Evi, Piernicola Pedicini

GUE/NGL

Lynn Boylan, Josu Juaristi Abaunz, Kateřina Konečná

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Angélique Delahaye, Herbert Dorfmann, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Esther Herranz García, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Dubravka Šuica, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean

S&D

Simona Bonafè, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Jo Leinen, Susanne Melior, Maria Noichl, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Daciana Octavia Sârbu, Damiano Zoffoli

Verts/ALE

Margrete Auken, Bas Eickhout, Martin Häusling, Benedek Jávor, Davor Škrlec, Bart Staes

9

-

ECR

Jørn Dohrmann, Arne Gericke, Julie Girling, Urszula Krupa, Rupert Matthews, Bolesław G. Piecha

ENF

Jean-François Jalkh, Joëlle Mélin

NI

Zoltán Balczó

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

ASIAN KÄSITTELY

ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Sähkön sisämarkkinat (uudelleenlaadittu)

Viiteasiakirjat

COM(2016)0861 – C8-0492/2016 – 2016/0379(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

30.11.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

1.3.2017

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

1.3.2017

ENVI

6.7.2017

IMCO

1.3.2017

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

ECON

31.1.2017

IMCO

25.1.2017

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Krišjānis Kariņš

25.1.2017

 

 

 

Valiokuntakäsittely

25.4.2017

11.7.2017

12.10.2017

 

Hyväksytty (pvä)

21.2.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

11

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, András Gyürk, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Cornelia Ernst, Gerben-Jan Gerbrandy, Françoise Grossetête, Janusz Korwin-Mikke, Werner Langen, Florent Marcellesi, Dominique Riquet, Davor Škrlec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jan Keller, Stanisław Ożóg

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

27.2.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

44

+

ALDE

Fredrick Federley, Gerben-Jan Gerbrandy, Kaja Kallas, Morten Helveg Petersen, Dominique Riquet, Lieve Wierinck

EFDD

Dario Tamburrano

ENF

Barbara Kappel

PPE

Bendt Bendtsen, Cristian-Silviu Buşoi, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Werner Langen, Nadine Morano, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Anna Záborská

S&D

Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Theresa Griffin, Eva Kaili, Jan Keller, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Dan Nica, Miroslav Poche, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Florent Marcellesi, Davor Škrlec, Claude Turmes

11

-

ECR

Edward Czesak, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski, Stanisław Ożóg

EFDD

Jonathan Bullock

ENF

Angelo Ciocca, Christelle Lechevalier

NI

Janusz Korwin-Mikke

PPE

Angelika Niebler

S&D

Adam Gierek, Edouard Martin

9

0

ECR

Ashley Fox, Evžen Tošenovský

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Cornelia Ernst, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis

PPE

Jerzy Buzek, Janusz Lewandowski, Hermann Winkler

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 13. maaliskuuta 2018Oikeudellinen huomautus