Menettely : 2017/2191(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0049/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0049/2018

Keskustelut :

PV 18/04/2018 - 24
CRE 18/04/2018 - 24

Äänestykset :

PV 19/04/2018 - 10.16

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0187

MIETINTÖ     
PDF 499kWORD 89k
1.3.2018
PE 612.214v02-00 A8-0049/2018

EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta

(2017/2191(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Ramon Tremosa i Balcells

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta

(2017/2191(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 39, 42 ja 101–109 artiklan sekä 174 artiklan,

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2017 annetun komission kertomuksen kilpailupolitiikasta vuonna 2016 (COM(2017)0285) sekä sen oheisasiakirjana samana päivänä julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan,

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti(1),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2014 julkaistun valkoisen kirjan ”Sulautumien valvonnan tehostaminen EU:ssa” (COM(2014)0449),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 annetun komission asetuksen (EU) 2017/1084 aiheesta ”Asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttaminen satama- ja lentoasemainfrastruktuurille myönnettävän tuen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen ja urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävään tukeen sovellettavien ilmoituskynnysarvojen sekä syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien osalta ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta tukikelpoisten kustannusten laskennan osalta”(2),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (COM(2017)0142),

–  ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä(3),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Kilpailupolitiikan täytäntöönpanoa koskevat EU:n yhteistyösopimukset – tulevat toimet”(4),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman saarten erityistilanteesta(5);

  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Vihreä kirja vähittäisrahoituspalveluista”(6),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta(7) ja aiempien vuosien kertomuksensa aiheesta;

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähittäisrahoituspalveluja koskevasta toimintasuunnitelmasta(8),

–  ottaa huomioon kilpailua koskevat asianomaiset komission säännöt, suuntaviivat, päätökset, päätöslauselmat, tiedonannot ja asiakirjat,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta 2016,

–  ottaa huomioon toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(9),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0049/2018),

1.  suhtautuu myönteisesti 31. toukokuuta 2017 julkaistuun kilpailupolitiikkaa koskevaan kertomukseen 2016 (COM(2017)0285), jossa osoitetaan, että tasapuolisessa kilpailuympäristössä investoinnit ja innovaatiot ovat Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa;

2.  pitää erittäin myönteisenä, että komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset toimivat itsenäisesti muokatessaan ja toimeenpannessaan kilpailusääntöjä kaikkien unionin kansalaisten ja EU:ssa toimivien yritysten eduksi;

3.  pitää ilahduttavina ja kannustaa edelleen komission pyrkimyksiä pitää säännöllisesti yhteyttä parlamentin kilpailuasioista vastaavan valiokunnan jäseniin ja kilpailupolitiikkaa käsittelevään työryhmään sen lisäksi, että komissio käy jäsenneltyä vuoropuhelua kilpailuasioista vastaavan komissaarin Margrethe Vestagerin kanssa; on vakuuttunut siitä, että komission kilpailupolitiikkaa koskeva vuosikertomus on keskeinen toimenpide demokraattisen valvonnan kannalta, ja pitää myönteisenä komission palautetta kaikkiin parlamentin pyyntöihin;

4.  kehottaa komissiota varmistamaan säännöllisen tiedottamisen ja keskustelun parlamentin kanssa kilpailupolitiikkaa koskevien EU:n lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja ei-sitovien säädösten valmistelusta ja toimeenpanosta komission ja parlamentin tekemän toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti; toteaa, että näin ei tehdä riittävästi esimerkiksi kilpailumenettelyissä tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevasta EU:n ja Kanadan välisestä sopimuksesta käytävissä neuvotteluissa; kehottaa neuvostoa ratifioimaan EU:n ja Kanadan välisen sopimuksen mahdollisimman pian; aikoo edistää säännöllistä näkemysten vaihtoa asiasta vastaavan valiokunnan, Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston (ECN) sekä kansallisten kilpailuviranomaisten välillä;

5.  kehottaa komissiota valvomaan sisämarkkinoiden toteuttamiseen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa esimerkiksi energian (oma kulutus mukaan luettuna) ja liikenteen toimialoilla sekä digitaalimarkkinoilla ja vähittäisrahoituspalveluiden alalla EU:n kilpailusäädösten täytäntöönpanon parantamiseksi ja niiden yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioissa;

6.  pitää tärkeänä sisämarkkinoiden syventämistä keinona niiden saattamiseen valmiiksi ja sijoittautumisvapauden saavuttamiseksi kaikilla aloilla; korostaa rakenteellisten uudistusten ja julkisen talouden vakauttamisen tarvetta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa; toteaa komissiolle, että vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuus palautetaan varmistamalla, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat sääntöjä sen sijaan, että ne vaativat uusia sääntöjä ja uusia laitoksia;

7.  toteaa, että valtiontuki voi olla välttämätön väline tarpeellisen infrastruktuurin ja jakelun varmistamiseksi sekä energia- että liikennetoimialoille erityisesti kun Eurooppa on siirtymässä kohti puhtaampia ja ilmaston kannalta kestävämpiä energianjakelu- ja liikennejärjestelmiä;

8.  toteaa, että valtiontuki voi olla välttämätöntä, jotta voidaan taata yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden, muun muassa energian, liikenteen ja televiestinnän, tarjoaminen; korostaa, että valtiontuki on usein paras väline, jolla voidaan varmistaa palvelut, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä unionin eristäytyneiden, kaukaisten tai syrjäisten alueiden ja saarten tukemiseksi;

9.  pitää tärkeänä taata rahoituspalvelujen ja myös vakuutuspalvelujen kilpailu, minkä vuoksi on turvattava mahdollisuus hankkia näitä palveluja yli rajojen Euroopan sisäisillä rahoituspalvelumarkkinoilla;

10.  painottaa, että syrjäisten alueiden ja saarten yhteydet ovat tärkeitä, jotta voidaan säilyttää ja kehittää hyväksyttävää taloudellisen ja sosiaalisen aloitteellisuuden tasoa säilyttämällä tärkeät liike-elämän yhteydet;

11.  korostaa, että madollisuus nostaa käteistä pankkiautomaateista on välttämätön yleispalvelu, jota on tarjottava ilman syrjiviä, kilpailunvastaisia tai epäoikeudenmukaisia käytäntöjä ja josta ei siksi saa periä kohtuuttomia maksuja;

12.  panee tyytyväisenä merkille kilpailun pääosaston pyrkimykset jatkaa vakaan ja tasapainoisen työvoiman rakentamista koko vuoden 2016 ajan; panee lisäksi tyytyväisenä merkille parannukset henkilöstöresurssien hallinnoinnissa kilpailun pääosastossa ja sen, että henkilöstön vaihtuvuus laski kaikkien aikojen alimmalle tasolle (vuonna 2016 vaihtuvuus oli 10,8 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli ollut 13,9 prosenttia(10)); kehottaa komissiota kohdentamaan kilpailun pääosastolle riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit, jotta pääosaston talouden ja tietoteknisten välineiden nykyaikaistamiselle voidaan varmistaa vakaa rahoitus, jotta pääosasto selviytyisi lisääntyneestä työmäärästä ja sopeutuisi tekniikan edistymiseen; kehottaa jälleen kerran erottamaan tiukasti toisistaan suuntaviivoja laativat ja niitä soveltavat yksiköt;

13.  panee tyytyväisenä merkille kilpailun pääosaston edistymisen yhtäläisten mahdollisuuksien alalla, sillä naisten osuus pääosaston keskijohdosta on 36 prosenttia;

14.  painottaa jälleen, että julkisiin hankintoihin liittyvällä korruptiolla on vakavat markkinoita vääristävät vaikutukset Euroopan kilpailukykyyn; toteaa, että julkiset hankinnat ovat yksi korruptiolle altteimmista valtion toimista; korostaa, että tietyissä jäsenvaltioissa unionin rahoittamilla hankinnoilla on suurempi korruption riski kuin kansallisesti rahoitetuilla hankinnoilla; kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan unionin varojen väärinkäytön estämiseksi ja julkisten hankintojen vastuullisuuden lisäämiseksi; panee lisäksi tyytyväisenä merkille Euroopan syyttäjänviraston perustamisen;

15.  panee merkille, että unionin säännöksissä ei aseteta aikarajoja kilpailuoikeuden rikkomista koskeville tutkimuksille, jonka vuoksi päätökset tehdään joskus liian myöhään, sen jälkeen kun kilpailijoiden on jo täytynyt poistua markkinoilta;

16.  kehottaa komissiota hyväksymään viitteellisiä suuntaviivoja, joilla lyhennetään kilpailuoikeuden rikkomisen tutkinnan ja myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevien menettelyjen kestoa, jotta voidaan välttää yrityksille aiheutuva epävarmuus ja liialliset rasitteet ja luoda kilpailukykyinen ympäristö, joka hyödyttää kuluttajia; katsoo, että pidempiä ja joustavampia aikatauluja ei olisi sallittava muutoin kuin monimutkaisissa asioissa, joissa tutkinta on laajennettava koskemaan muita yrityksiä;

17.  korostaa, että vaikka tutkimusten nopeus onkin tasapainotettava niin, että oikeus puolustukseen ja tutkinnan laatu on riittävästi turvattu, viitteelliset aikataulut saattavat auttaa kilpailuoikeusviranomaisia käyttämään voimavarojaan tehokkaammin; panee merkille, että nopeuttaakseen suuria kilpailusääntöjen rikkomista koskevia tutkimuksia, komissio ja sidosryhmät voisivat lisätä yksinkertaistettujen kilpailuoikeudellisten menettelyiden käyttöä ja helpottaa tutustumista asianomaisiin asiakirjoihin;

18.  panee merkille, että suurin osa kilpailuoikeusasioita koskevista päätöksistä tehdään kansallisella tasolla; kehottaa siksi komissiota ottamaan huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet ja valvomaan kilpailupolitiikan johdonmukaisuutta ja riippumattomuutta ja sen täytäntöönpanoa sisämarkkinoilla, Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston tuella; korostaa, että kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuus on erittäin tärkeää, ja pitää tästä syystä myönteisenä komission ECN+ -ehdotusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten valmiuksia varmistaa EU:n kilpailulainsäädännön tehokas täytäntöönpano;

19.  katsoo, että komission olisi varmistettava, että kansallisten kilpailuviranomaisten täydellisen riippumattomuuden takaamiseksi niillä on riittävät resurssit rahoituksen, henkilöstön ja tekniikan osalta ja että niiden johto valitaan tai nimitetään avoimesti ilman poliittisia vaikuttimia; korostaa kansallisten kilpailuviranomaisten itsenäisyyttä, myös talousarvion kannalta, sillä se on olennaisen tärkeää EU:n kilpailulainsäädännön tehokkaan valvonnan varmistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalliset kilpailuviranomaiset laativat toteuttamistaan toimista julkiset vuosikertomukset, joihin sisältyy tilastoja ja perustelut sisältävä tiivistelmä, ja että komissio toimittaa näitä keskeisiä kohtia koskevan vuosikertomuksen parlamentille; katsoo, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on oltava käytössään menettelyt, joilla varmistetaan, että niiden henkilöstö ja johto pidättäytyvät kohtuullisen ajan tehtävänsä jätettyään ottamasta vastaan tehtäviä, joista voi aiheutua eturistiriitaa tietyssä asiassa, jonka käsittelyyn he osallistuivat kansallisessa kilpailuviranomaisessa toimiessaan; pitää tärkeänä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostoa, joka tarjoaa foorumin säännöllisille keskusteluille komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välillä tuloksellisen ja yhdenmukaisen kilpailusääntöjen soveltamisen varmistamiseksi; kehottaa komissiota ottamaan huomioon kansallisten kilpailuviranomaisten mielipiteen;

20.  katsoo, että tutkimuksen tekeminen unionin kilpailusääntöjä ja valtiontukisääntöjä koskevasta tietoisuudesta ja niiden ymmärtämisestä yrityksissä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, voisi auttaa unionin kilpailusääntöjen täytäntöönpanon tehostamisessa ja samalla toimia hyödyllisenä ohjeena;

21.  katsoo, että välitoimet voivat olla erityisesti digitaalitaloudessa tärkeä väline varmistettaessa, että käynnissä olevan tutkinnan aikana tapahtuvat rikkomukset eivät vahingoita kilpailua vakavasti ja peruuttamattomasti; kehottaa komissiota tarkastelemaan käytettävissä olevia vaihtoehtoja, joilla joko voidaan nopeuttaa SEUT‑sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamista koskevia kilpailuviranomaisten menettelyjä tai yksinkertaistaa välitoimien määräämistä; kehottaa komissiota tässä yhteydessä laatimaan asiasta tutkimuksen ja esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle tutkimuksen tulokset ja mahdollisen säädösehdotuksen;

22.  kehottaa komissiota tarkistamaan sulautuma-asetuksen mahdollisen uudistuksen yhteydessä huolellisesti, otetaanko nykyisessä arviointikäytännössä riittävästi huomioon digitaalisten markkinoiden näkökohdat; katsoo, että digitaalitaloudessa sulautumien arvioinnissa käytettävien puuttumiskriteerien mukauttaminen saattaa olla tarpeen; korostaa lisäksi, että kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuus tulisi varmistaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamisen lisäksi myös sulautumien valvontaa koskevien unionin sääntöjen täytäntöönpanon yhteydessä; painottaa siksi, että siihen tarvitaan vastaavia unionin tason sääntöjä;

23.  suhtautuu myönteisesti komission jatkuviin pyrkimyksiin selventää valtiontuen määritelmän eri näkökohtia, kuten tiedonantoon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä, joka on keskeinen osa valtiontukiuudistusta koskevaa aloitetta; panee erityisesti merkille komission pyrkimykset selventää ’yrityksen’ ja ’taloudellisen toiminnan’ käsitteitä; toteaa kuitenkin, että etenkin sosiaaliasioissa on edelleen vaikeaa erottaa toisistaan taloudellista sekä muuta kuin taloudellista toimintaa; huomauttaa lisäksi, että perussopimuksen asianmukaisesta tulkinnasta huolehtiminen on Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävä;

24.  muistuttaa, että reilu verokilpailu on tärkeää sisämarkkinoiden eheyden kannalta ja että kaikkien markkinatoimijoiden, digitaaliset yhtiöt mukaan lukien, olisi maksettava oma osuutensa veroista siellä, missä voitot syntyvät, jotta ne voivat kilpailla yhtäläisin edellytyksin; pitää myönteisenä komission perusteellisia tutkimuksia ja painottaa, että veropetoksia ja aggressiivista verosuunnittelua on torjuttava, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla sisämarkkinoilla ja vahvistetaan tervettä julkista taloutta; korostaa, että valtion tukia koskevia sääntöjä sovelletaan myös verovapautuksiin ja että on tärkeää poistaa vääristävät kilpailunvastaiset käytännöt, kuten valikoivat veroetuudet; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että komissiolla on käytettävissään kaikki kansallisten veroviranomaisten vaihtamat tarpeelliset tiedot, jotta voidaan arvioida, ovatko niiden tekemät veropäätökset ja järjestelyt EU:n kilpailusääntöjen mukaisia;

25.  ilmaisee huolensa siitä, että kilpailuviranomaiset eivät ole vastustaneet uusiutuvan energian tukiohjelmien jälkikäteen toteutettua poistamista; korostaa, että viranomaisten reagoimattomuus on vääristänyt kilpailua entisestään, sillä kansainväliset sijoittajat ovat saaneet oikeussuojan mutta paikalliset sijoittajat eivät; kehottaa komissiota tutkimaan nykyisten kapasiteettimaksujen ja ydinvoimasta luopumisen vuoksi suoritettavien maksujen vääristäviä vaikutuksia sähkömarkkinoilla;

26.  kehottaa tarkistamaan verotusta koskevia valtiontuen suuntaviivoja siten, että ne kattavat veropäätöksiä ja siirtohinnoittelua vakavammat tapaukset epäterveen kilpailun alalla;

27.  korostaa yksinkertaisten ja avointen veropolitiikkojen ja säännösten tarvetta;

28.  panee erittäin tyytyväisenä merkille komission tekemän päätöksen, jolla torjutaan Amazonille laittomasti myönnettyjä veroetuuksia, ja aiemmat päätökset virstanpylväät sääntöjenvastaisista valikoivista veroetuuksista, ja korostaa, että sääntöjenvastaisen tuen takaisinperintä on välttämätöntä; toteaa, että Luxemburg ilmoitti aikovansa valittaa Amazonia koskevasta päätöksestä, aivan kuten Irlanti teki Applen tapauksessa; kehottaa komissiota jatkamaan kaikkien jäsenvaltioiden tilanteen seuraamista ja päättämään laittomien valtiontukien vastustamisesta kaikissa vastaavissa tapauksissa tasavertaisen kohtelun takaamiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamiseksi;

29.  korostaa tarvetta verottaa digitaalialan yrityksiä niiden aidosti jäsenvaltioissa harjoittaman toiminnan perusteella ottamalla huomioon digitaalisen alustojen kautta tuotettu liikevaihto, jolloin estetään kilpailuhaittojen syntyminen niille yrityksille, jotka harjoittavat liiketoimintaa pysyvän fyysisen läsnäolon muodossa;

30.  katsoo, että verosuunnittelu voi haitata tervettä kilpailua sisämarkkinoilla, sillä sisämarkkinoilla vain yhdessä maassa liiketoimintaa harjoittavat uudet tulokkaat ja pk‑yritykset ovat huonommassa asemassa kuin monikansalliset yritykset, jotka voivat siirtää voittoja tai harjoittaa aggressiivisen verosuunnittelun muita muotoja vain niiden käytettävissä olevien eri päätösten ja välineiden avulla; panee huolestuneena merkille, että näin saavutettu kevyempi verotus antaa monikansallisille yrityksille suuremman voiton verojen jälkeen ja luo niille paremmat toimintaedellytykset sisämarkkinoilla kuin niiden kilpailijoille, jotka eivät voi käyttää aggressiivista verosuunnittelua ja joilla säilyy yhteys voiton syntymisen ja verotuspaikan välillä;

31.  pyytää komissiota avaamaan neuvottelut kaikkien sellaisten valtioiden ja alueiden kanssa, joilla on vahva asema yhteismarkkinoilla ja joilta puuttuu tehokas valtionavun valvonta epäoikeudenmukaisen verokilpailun torjumiseksi;

32.  panee merkille mahdollisuuden käyttää julkisia varoja sellaisten pankkien pelastamiseksi, jotka ovat tärkeitä niiden alueella; kehottaa komissiota selvittämään, millä edellytyksin tämä on mahdollista, erityisesti kun on kyse EU:n valtiontuki- ja velkakirjojen arvon alaskirjausta koskevista säännöistä; katsoo, että nykyinen oikeudellinen kehys on epäselvä ja kehottaa komissiota parantamaan sitä;

33.  muistuttaa, että talletusten vakuusjärjestelmästä annetun direktiivin mukaan luottolaitosten maksukyvyttömyys olisi ehkäistävä talletusten vakuusjärjestelmien avulla selkeästi määriteltyjen edellytysten mukaisesti ja joka tapauksessa olisi noudatettava valtiontukisääntöjä;

34.  kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen vuosittain, täyttyvätkö edelleen vaatimukset, jotka koskevat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamista finanssialaan;

35.  katsoo, että finanssikriisin seurauksena pankkialan keskittyminen on lisääntynyt, ja joissain tapauksissa EU:n ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat kannustaneet siihen; kehottaa komissiota seuraamaan tätä ilmiötä ja laatimaan unionin kattavan maakohtaisen tutkimuksen aiheesta tarkastellakseen sen vaikutuksia kilpailuun;

36.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komission jäsen Vestager sitoutui 21. marraskuuta 2017 talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa käydyssä jäsennellyssä vuoropuhelussa tarkastelemaan Euroopan keskuspankin yrityssektorin osto-ohjelman mahdollisesti aiheuttamia kilpailun vääristymiä ja antamaan tarkastelun perusteella valiokunnalle laadullisen vastauksen; korostaa tässä yhteydessä, että valtiontuen valikoivuuden käsite on olennainen kriteeri, joka on tutkittava perusteellisesti; viittaa tässä yhteydessä lisäksi SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohtaan, joka sisältää niin kutsutun uskollisuusperiaatteen;

37.  kehottaa komissiota valvomaan tarkasti vähittäispankkialan ja rahoituspalvelualan toimia mahdollisten kilpailuoikeuden rikkomisten ja kartellitoiminnan havaitsemiseksi sekä tekemään tiivistä yhteistyötä kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöön panemiseksi;

38.  katsoo, että on ensisijaisen tärkeää varmistaa valtiontukea koskevien sääntöjen tiukka ja tasapuolinen noudattaminen tulevien pankkikriisien hoitamisessa, jotta veronmaksajien ei tarvitse kantaa vastuuta pankkien pelastamisesta;

39.  tukee komission verkkokauppaa koskevassa kilpailualan selvityksessään esittämää havaintoa siitä, että rajatylittävä verkkokauppa voi edistää sisämarkkinoiden yhdentymistä, tuoda yrityksille kilpailuetuja ja lisätä kuluttajien valinnanvaraa, mutta maarajoitukset haittaavat tätä merkittävästi; muistuttaa, että joissain olosuhteissa tämä voitaisiin todeta 101 artiklan vastaiseksi; panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen kohdentaa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa digitaalisen talouden yleistymisen ja kasvavan merkityksen tuloksena ilmestyneisiin tai levinneisiin liiketoimintakäytäntöihin; pitää yhtä lailla myönteisenä komission pyrkimystä laajentaa vuoropuhelua kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa EU:n kilpailusääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi verkkokaupan käytäntöjen osalta;

40.  kehottaa EU:n brexit-pääneuvottelijaa yhteistyössä komissaari Vestagerin kanssa käynnistämään mahdollisimman pian reilun ja avoimen keskustelun EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevasta suhteesta kilpailupolitiikan alalla;

41.  katsoo, että brexit-agendan ei pitäisi uhata käynnissä olevia tutkintoja(11), jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan tai sinne sijoittautuneiden yritysten tekemiä mahdollisia EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisia, ja että komission lopullisten päätösten, jotka se tekee 29. maaliskuuta 2019 jälkeen, pitäisi olla edelleen sitovia;

42.  panee merkille komission väitetiedoksiannon ja sen alustavat päätelmät, joiden mukaan Google on väärinkäyttänyt määräävää asemaansa hakukoneena antamalla laitonta etua toiselle tuotteelleen, joka on sen hintaseurantapalvelu; kehottaa komissiota varmistamaan, että yritys toimeenpanee korjaustoimenpiteet tehokkaasti ja nopeasti, jotta estetään määräävän markkina-aseman väärinkäyttämisen jatkuminen; korostaa, että komission on tehtävä perusteellinen selvitys ja seurattava, miten Googlea koskeva ehdotus toimisi käytännössä, jotta voidaan palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset, joita tarvitaan kilpailussa ja innovoinnissa menestymiseen; toteaa, että huutokauppaperusteisella lähestymistavalla ei ehkä saavutettaisi yhdenvertaista kohtelua ilman täysimittaista rakenteellista erottelua yrityksen ja erikoistuneiden hakupalvelujen välillä; toivottaa komission sekä Googlen toimitusjohtajan tervetulleiksi talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan yhteiseen julkiseen kuulemiseen; katsoo, että kaikkien yritysten, myös digitaalialalla, olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa, muun muassa osallistumalla julkisiin kuulemisiin;

43.  kehottaa komissiota toteuttamaan lisää kunnianhimoisia toimia verkkokaupan kilpailun laittomien esteiden poistamiseksi, jotta varmistetaan esteetön verkkokauppa EU:n kuluttajille, jotka ostavat toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneilta myyjiltä, eikä kuitenkaan luoda uusia esteitä, joita kuluttajalainsäädännön nykyiset eroavaisuudet aiheuttavat;

44.  kehottaa komissiota valvomaan huolellisesti ja saattamaan mahdollisimman pian päätökseen kaikki muut vireillä olevat kilpailuoikeudelliset tutkimukset, kuten Android ja AdSense, ja matkailu- ja paikallishakuja koskevat tutkimukset, joissa Googlen väitetään käyttäneen väärin määräävää asemaansa nykyisten ja potentiaalisten kilpailijoiden kustannuksella niin, että ne ovat estyneet pääsemästä tälle alalla ja kehittymästä sillä; korostaa, että komission on syytä olla hyvin valmistautunut ja varustettu ensimmäisen massadata-tapauksen varalta, sillä se vastaa noin 5,2 teratavua. korostaa tässä yhteydessä, että suurten teknologiayritysten henkilötietojen käyttö on ainutlaatuista ja kuluttajat eivät useinkaan ole tietoisia siitä, kuinka heidän tietojaan käytetään esimerkiksi profilointiin tai kohdistettuun mainontaan; katsoo, että digitaaliset yritykset voivat muodostaa kilpailu- ja finanssiviranomaisille erityisen haasteen erityisesti silloin, kun kyse on algoritmeista, tekoälystä tai tiedon arvosta; rohkaisee komissiota kehittämään digitaalitalouksien nousua silmällä pitäen politiikkatoimia ja täytäntöönpanoa koskevia välineitä varmistaakseen, että sillä on käytettävissään kattava joukko huipputeknologian insinöörejä ja asiantuntijoita, jotka voivat seurata tilannetta ja ryhtyä toimiin erilaisissa kilpailunvastaisissa tilanteissa digitaalitalouden ja alustatalouden osalta;

45.  korostaa lääkealan käynnissä olevien tutkimusten merkitystä, sillä kyseiseltä alalta saadaan yhä enemmän näyttöä markkinoiden vääristymistä, muun muassa määrällisistä rajoituksista, hintojen manipuloinnista sekä rinnakkaislääkkeiden saatavuuden esteistä;

46.  suhtautuu myönteisesti komission 6. lokakuuta 2017 antamaan tiedotteeseen, jossa vahvistetaan sen toiminta ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia koskevassa asiassa, kun kyse on kilpailijoiden pääsystä pankkitilin tietoihin; kehottaa komissiota tarkkailemaan tätä asiaa tiiviisti erityisesti asiakkaan vahvaa tunnistamista ja turvallista viestintää koskevan teknisen sääntelystandardin tullessa voimaan;

47.  suhtautuu myönteisesti komission tutkintaan kuorma-autojen kartellista ja sen asiaa koskeviin päätelmiin;

48.  pyytää komissiota selkiyttämään eurooppalaisiin ja Euroopan ulkopuolisiin lentoyhtiöihin sovellettavia valtiontukisääntöjä tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi sellaiselle toiminnalle, joka suuntautuu eurooppalaisille ja Euroopan ulkopuolisille markkinoille; katsoo, että rakenneuudistuki voisi joissain tilanteissa vääristää kilpailua; katsoo, että kaikkiin EU:n alueelle ja alueelta lentäviin kansallisiin lentoyhtiöihin ja halpalentoyhtiöihin olisi sovellettava samoja kilpailusääntöjä ja että samalla on huomioitava sellaisten liikenteenharjoittajien tilanne, joiden toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta markkinoihin; panee merkille, että komissio hyväksyi sen, että Lufthansa hankkii Air Berlinin tytäryhtiön LGW:n edellyttäen, että noudatetaan tiettyjä sitoumuksia, jotta vältetään kilpailun vääristyminen; kehottaa komissiota tarkkailemaan tilannetta keskipitkällä aikavälillä ja torjumaan kaikkia ilmailualan kilpailunvastaisia käytäntöjä, jotka horjuttavat kuluttajansuojalainsäädäntöä;

49.  pyytää komissiota tutkimaan halpalentoyhtiöiden määräävää markkina-asemaa monilla lentoreiteillä Euroopassa ja näiden reittien hintakehitystä; muistuttaa, että tällainen asema saavutetaan usein aggressiivisella markkinakäyttäytymisellä, joka poistaa kilpailijat markkinoilta ja lopulta kasvattaa kuluttajille aiheutuvia maksuja ja kustannuksia; 

50.  kehottaa komissiota soveltamaan valtiontukisääntöjä tiukasti i myös rautatieyrityksiin ja erityisesti niihin, jotka ovat aiemmin jo hyötyneet rakenneuudistustuesta;

51.  pyytää komissiota arvioimaan huolellisesti kaikki lentoyhtiöiden sulautumasopimukset noudattaen EU:n yrityskeskittymien valvontamenettelyä ja huomioiden, missä määrin hankinta vaikuttaa markkinoiden kilpailuun ja aiheuttaa mahdollisesti haittaa kuluttajille erityisesti hintojen nousun tai suorien lentojen vähenemisen vuoksi;

52.  kehottaa komissiota saattamaan päätökseen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen täytäntöönpanon, varmistamaan infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten välisen rahaliikenteen täyden avoimuuden ja tarkistamaan, että kaikilla jäsenvaltioilla on vahva ja riippumaton kansallinen kilpailuoikeusviranomainen;

53.  on huolestunut suurten institutionaalisten sijoittajien yhteisen omistajuuden aiheuttamista kilpailunvastaisista vaikutuksista; katsoo, että se, että nämä sijoittajat omistavat merkittävän osuuden samalla toimialalla toimivien suorien kilpailijoidensa, kuten toisten lentoyhtiöiden, osakkeista, luo lähes oligopolin, joka vaikuttaa haitallisesti kuluttajiin ja koko talouteen rajoittamalla kilpailua; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarpeelliset toimenpiteet yhteisen omistajuuden mahdollisten kilpailunvastaisten vaikutusten torjumiseksi; kehottaa komissiota lisäksi tutkimaan yhteistä omistajuutta ja laatimaan parlamentille esiteltävän kertomuksen sen vaikutuksista eurooppalaisiin markkinoihin ja erityisesti hintoihin ja innovointiin;

54.  suhtautuu myönteisesti reilun kilpailun turvaamista koskevan asetuksen (EY) N:o 868/2004 tarkistamiseen, jolla pyritään varmistamaan vastavuoroisuus ja poistamaan epäterveet käytännöt, kuten väitetty valtiontuen antaminen tietyistä kolmansista maista tuleville lentoyhtiöille, ja sääntelyyn liittyvät ongelmat, kuten työolosuhteita ja ympäristöä koskevat ongelmat; on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että paras tapa toimia on hyväksyä uusi kattava oikeudellinen väline, jolla puututaan markkinoiden vääristymiseen kansainvälisen liikenteen alalla; kannustaa Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä osallistumaan lentoyhtiöiden väliseen alueelliseen kilpailuun sekä edistää lentoliikennesopimuksiin perustuvaa tervettä kilpailua; katsoo, että reilun kilpailun lausekkeen avoimuus on olennainen tekijä tasapuolisten toimintaedellytysten takaamisessa; katsoo, että tämän asetuksen tai muiden asianmukaisten lainsäädännöllisten välineiden olisi estettävä kilpailunvastainen toiminta lippujen jakelussa, kuten joidenkin lentoyhtiöiden käyttämät lisämaksut tai tietojen rajoitettu esittäminen kuluttajille, jotka käyttävät muuta varauskanavaa kuin lentoyhtiön omaa varauskanavaa;

55.  muistuttaa, että lentoliikenne edistää merkittävällä tavalla sekä yhteyksiä EU:n jäsenvaltioiden välillä että kolmansien maiden kanssa, mikä on elintärkeää EU:n yhdentymisen ja kilpailukyvyn kannalta, ja sillä on merkittävä vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen; huomauttaa, että EU:n liikenneyhteydet perustuvat kaiken kaikkiaan suurelta osin eurooppalaisten lentoyhtiöiden tarjoamiin lentoliikennepalveluihin;

56.  suhtautuu myönteisesti komission toimiin, joilla yksinkertaistetaan satamiin ja lentoasemiin, kulttuuriin ja syrjäisimpiin alueisiin tehtäviä julkisia investointeja koskevia sääntöjä; korostaa, että kun otetaan huomioon yhteystarpeet sekä syrjäisimpien ja perifeeristen alueiden tarpeet ja nykyisten komission suuntaviivojen mukaisesti kaikki lentoasemat, joita rahoitetaan EU:n talousarviosta tai joita Euroopan investointipankki rahoittaa, niiden olisi perustuttava positiiviseen kustannus‑hyötyanalyysiin ja keskipitkän ja pitkän aikavälin toiminnalliseen ja taloudelliseen elinkelpoisuuteen, jotta vältetään rahoitus elinkelvottomille lentoasemille Euroopassa;

57.  korostaa lentotietojen avoimuuden ja neutraaliuden turvaamisen tärkeyttä tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi markkinoilla, ja lopulta jotta eurooppalaiset kuluttajat voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja; kehottaa siksi komissiota noudattamaan näitä periaatteita, kun se tarkastelee uudelleen tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käytännesääntöjä ja lentoliikenneasetusta;

58.  kehottaa komissiota varmistamaan liikennealan reilun kilpailun sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ottaen huomioon yleisen edun ja pitäen etusijalla saaristoalueiden ja eristyneiden alueiden liikenneyhteyksien turvaamista; kehottaa komissiota seuraamaan tapauksia, joissa julkisia satama- ja lentoasemaverkostoja hoidetaan monopolin välityksellä;

59.  korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta kilpailuoikeuden periaatteet voidaan panna tuloksekkaasti täytäntöön globalisaation aikakaudella; tukee tässä yhteydessä komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten osallistumista monenvälisillä foorumeilla, kuten kansainvälisessä kilpailuviranomaisverkossa, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD), Maailmanpankissa ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCTAD); pyytää komissiota sisällyttämään kansainvälisiin kauppa- ja investointisopimuksiin kilpailuosiot; pyytää komissiota lähentämään edelleen kilpailupolitiikan välineitä ja käytäntöjä, mukaan lukien kahdenvälisellä yhteistyöllä kolmansien maiden kanssa, samaan tapaan kuin vuonna 2013 toisen sukupolven sopimuksessa EU:n ja Sveitsin välillä; suhtautuu myönteisesti komission ja Kiinan välisen valtiontuen valvontaa koskevan vuoropuhelun käynnistymiseen ja seuraa tarkasti Kiinan terveen kilpailun tarkistusjärjestelmää, jonka tarkoituksena on taata, että valtion toimet eivät vaikuta haitallisesti markkinoille tuloon tai sieltä poistumiseen tai tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen; toistaa kehotuksensa komissaari Vestagerille, että tämän olisi varmistettava tehokkaasti, että komissio ilmoittaa parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle sen ulkoisesta toiminnasta kilpailupolitiikan alalla ja pitää valiokunnan säännöllisesti ajan tasalla;

60.  korostaa, että toimivasta kilpailusta Euroopan sisämarkkinoilla on hyötyä erityisesti kuluttajille; katsoo, että kilpailupolitiikan tiukalla ja tasapuolisella täytäntöönpanolla voidaan edistää merkittävästi keskeisiä poliittisia tavoitteita, joihin kuuluvat erityisesti syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat, yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat sekä yhdennetty ja ilmastoystävällinen energiaunioni; muistuttaa, että kilpailupolitiikan perinteiset markkinamallit eivät välttämättä sovellu digitaalimarkkinoille, esimerkkeinä verkkoalustaan perustuvat liiketoimintamallit ja monisuuntaiset markkinat;

61.  huomauttaa, että yhteiset säännöt yhtiöveropohjan laskemiseksi voisivat poistaa epäoikeudenmukaisen verokilpailun, kuten verosopimusten tekemisen tiettyjen monikansallisten yritysten ja jäsenvaltioiden välillä; panee merkille käynnissä olevat neuvottelut yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB); 

62.  toteaa, että suotuisa sääntelykehys on lentoasemille tärkeä yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja liikkeelle saamiseksi; katsoo, että lentoasemamaksuista annetusta direktiivistä tehty komission arviointi sekä lentoyhtiöiden ja lentoasemien tehokas kuuleminen auttavat todennäköisesti selventämään, ovatko nykyiset säännökset tehokas keino edistää kilpailua ja suojella eurooppalaisten kuluttajien etuja vai onko niitä syytä uudistaa;

63.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Espanjan hallitus on valmis avaamaan Espanjan ja Venäjän välisen ilmailusopimuksen Barcelonan ja Tokion välisten suorien lentojen mahdollistamiseksi ;

64.  ehdottaa, että komissio tutkii jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä ilmailusopimuksia terveen kilpailun varmistamiseksi;

65.  kehottaa komissiota tarkastelemaan brexitin mahdollisia vaikutuksia ilmailualan kilpailuun ja puuttumaan niihin, erityisesti jos sillä on vaikutuksia Yhdistyneen kuningaskunnan asemaan monenvälisessä sopimuksessa Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta, mikä rajoittaisi pääsyä kaikkiin EU:n kohteisiin ja niistä takaisin;

66.  katsoo, että tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistaminen yrityksille sisämarkkinoilla riippuu myös sosiaalisen polkumyynnin päättäväisestä torjumisesta;

67.  kehottaa komissiota puuttumaan tarkemmin EU:n ilmailustrategian puitteissa laadittavaa tulevaa lainsäädäntöä koskevien neuvottelujen keskeytymisen pitkäaikaisiin vaikutuksiin;

68.  suhtautuu myönteisesti komission alustavaan vaikutustenarviointiin ja elintarvikeketjua koskevaan julkiseen kuulemiseen; muistuttaa, että Euroopan parlamentti on jo vedonnut komissioon ja kansallisiin kilpailuviranomaisiin, jotta ne vastaisivat huolenaiheisiin, joita aiheuttaa se yhteisvaikutus, joka jakelualan kansallisella tasolla tapahtuvalla nopealla keskittymisellä ja toisaalta suurten jakeluketjujen liittoutumilla Euroopassa ja kansainvälisesti on niin elintarvikeketjun alkupäähän kuin jakelijoihin ja kuluttajiin; katsoo, että tällainen rakenteellinen kehitys herättää huolta mahdollisista strategisista mukautuksista, kilpailun vähenemisestä ja innovaatioon tehtävien investointien marginaalien kapenemisesta elintarvikeketjussa, tuottajaorganisaatioiden asianmukaisesta toiminnasta erityisesti pienviljelijöiden tapauksessa ja agroekologisiin olosuhteisiin soveltuvien lajikkeiden valikoiman osalta; kehottaa komissiota torjumaan elintarvikeketjussa esiintyviä hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, jotka haittaavat tuottajia, ja vahvistamaan unionin tasolla sitovan niiden vastaisen sääntelykehyksen;

69.  suhtautuu myönteisesti komission perusteellisiin tutkimuksiin Monsanton ja Bayerin sulautumasta; on hyvin huolissaan siitä, että jos Monsanton ja Bayerin sulautuma hyväksytään, kolme yhtiötä (Chem China-Syngenta, Du Pont-Dow ja Bayer-Monsanto) tulee omistamaan jopa 60 prosenttia maailman patentoiduista siemenistä ja 64 prosenttia maailman kasvinsuojeluaineista ja rikkakasvihävitteistä sekä vastaamaan niiden myynnistä; huomauttaa, että näin tiivis keskittyminen johtaa todennäköisesti hintojen nousuun, maanviljelijöiden lisääntyneeseen tekniseen ja taloudelliseen riippuvuuteen muutamasta maailmanlaajuisesta yhdennetystä täyden palvelun myyntialustasta, siementen monimuotoisuuden vähenemiseen ja innovoinnin suuntautumiseen pois ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta kunnioittavan tuotantomallin omaksumisesta sekä lopulta innovoinnin vähenemiseen kilpailun vähentymisen myötä; pyytää tästä syystä komissiota huomioimaan tarkasti, että alalla on käynnissä useita sulautumia samanaikaisesti, tarkastellessaan keskittymisen laajuutta ja sulautuman kilpailullisia vaikutuksia eri markkinoihin;

70.  kehottaa komissiota varmistamaan, että elintarvikkeita mainostavien yritysten on ilmoitettava tai lueteltava tosiasiallisesti tuotteeseen sisältyvien ainesosien ominaisuudet ja kiellettävä näin ollen mainostamasta ainesosia, joita tuote ei sisällä, ellei määrättyjen ainesosien sisältyminen tuotteeseen tai niiden puuttuminen siitä ole yhteydessä synnynnäisiin sairauksiin;

71.  toteaa, että kauppatukia ja tullietuuksia, kuten GSP- ja GSP+-järjestelmää, joita myönnetään EU:n ulkopuolisille valtioille ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien edistämiseksi mutta jotka ovat osoittautuneet keskeiseksi välineeksi myös EU:n kilpailukyvyn edistämisessä kansainvälisesti, on valvottava asianmukaisesti ja sovellettava huomioiden niiden vaikutus EU:n toimialoihin; kehottaa tästä syystä komissiota jäädyttämään tuen tai etuuden, jos EU:n ulkopuolinen valtio väärinkäyttää sitä;

72.  muistuttaa, että komissio on tarkastellut Luxemburgin McDonald'sille antamia veropäätöksiä kesäkuusta 2014 alkaen, että komissio päätti joulukuussa 2015 käynnistää muodollisen tutkintamenettelyn ja että asiassa ei ole vielä tehty lopullista päätöstä; pyytää komissiota pyrkimään kaikin keinoin tekemään asiassa pian lopullisen päätöksen;

73.  kehottaa komissiota arvioimaan säännöllisesti jäsenvaltioiden toimia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi tehokkaasti, sillä ne ovat keskeinen osa tervettä kilpailupolitiikkaa; toteaa, että tavaramerkkien suojaaminen on olennaisen tärkeää tuotteiden tunnistamiseksi ja erittelemiseksi kauppapaikalla ja että ilman tavaramerkkejä ja mahdollisuutta erottautua tuotteillaan valmistajien on hyvin vaikeaa ellei jopa mahdotonta päästä uusille markkinoille; toteaa lisäksi, että kilpailun keskittyessä hintaan valmistajien, joiden markkinaosuus on pieni, on vaikea vahvistaa asemaansa markkinoilla; katsoo tästä syystä, että tavaramerkkien poistaminen tai niiden käytön rajoittaminen luo merkittävän esteen markkinoille pääsylle ja horjuttaa EU:n vapaan ja terveen kilpailun olennaista osatekijää;

74.  tukee voimakkaasti komission kilpailupolitiikkaa koskevassa vuosikertomuksessa 2016 esittämää toteamusta, että ”kun yritykset globalisoituvat, niin on tehtävä myös niiden, jotka valvovat kilpailusääntöjen noudattamista”; katsoo, että maailmanlaajuiset kilpailusäännöt, avoimuus ja kilpailuviranomaisten erittäin korkeatasoinen koordinointi myös kilpailumenettelyjen aikana tehtävän tietojenvaihdon osalta ovat edellytyksiä maailmanlaajuisen reilun kaupan kehittämiselle; muistuttaa, että on välttämätöntä torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, myös kilpailupolitiikan avulla, jotta varmistetaan maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka hyödyttävät sekä työntekijöitä, kuluttajia että yrityksiä, ja että se on yksi unionin kauppapoliittisen strategian painopisteistä; korostaa, että globalisaation hallintaa koskevassa pohdinta-asiakirjassa todetaan, että unionin on ryhdyttävä toimiin tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamiseksi, ja että siinä pyydetään komissiota ehdottamaan tähän liittyviä konkreettisia toimia;

75.  kehottaa nykyaikaistamaan kaupan suojavälineitä, jotta ne olisivat entistä vahvempia, nopeampia ja tehokkaampia; pitää myönteisenä uutta menetelmää, jolla polkumyyntitullit lasketaan arvioimalla markkinoiden vääristymiä kolmansissa maissa ja jolla on varmistettava vähintään sama vaikuttavuus kuin aiemmin toteutetuilla polkumyynnin vastaisilla toimilla täysin WTO:n unionille asettamien velvoitteiden mukaisesti; muistuttaa, että on tärkeää valvoa sen täytäntöönpanon tehokkuutta; korostaa lisäksi tukien vastaisen välineen erityistä merkitystä vilpillisen maailmanlaajuisen kilpailun torjunnassa ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa unionin valtiontukisääntöjen avulla;

76.  katsoo, että vastavuoroisuuden on oltava yksi unionin kauppapolitiikan pilareista, jotta voidaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset unionin yrityksille, erityisesti julkisten hankintojen osalta; painottaa, että toimilla, joilla pyritään parantamaan pääsyä ulkomaisille julkisten hankintojen markkinoille, ei saa vaarantaa sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin ehtoihin liittyvien unionin sääntöjen kehittämistä; pitää tärkeänä, että unioni ottaa käyttöön julkisia hankintoja koskevan kansainvälisen välineen, jolla varmistetaan tarvittava vastavuoroisuus tapauksissa, joissa kauppakumppanit rajoittavat pääsyä julkisten hankintojen markkinoilleen; muistuttaa suorien ulkomaisten investointien hyödyistä ja katsoo, että komission ehdotuksen ulkomaisten investointien valvonnasta olisi lisättävä vastavuoroisuutta markkinoille pääsyssä;

77.  kehottaa komissiota kiinnittämään neuvotteluissa ja kaupankäynnissä erityistä huomiota pk-yritysten tarpeisiin niiden markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi; panee merkille komission toimet vilpillisen kilpailun torjumiseksi korkean profiilin tapauksissa mutta painottaa, että reilua kilpailua koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta on äärimmäisen tärkeää myös pk-yritysten kannalta;

78.  tähdentää, että unionin kauppapolitiikalla ja kauppasopimuksilla voidaan edistää korruption torjuntaa;

79.  muistuttaa unionin tehokkaiden ja yhdenmukaisten tullitarkastusten merkityksestä vilpillisen kilpailun torjumiseksi;

80.  toteaa, että luonnonvarojen, kuten energianlähteiden, yhtäläinen saatavuus on ratkaisevan tärkeää maailmanmarkkinoiden reilun ja tasapuolisen kilpailun kannalta; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään kauppasopimuksiin määräyksiä, joilla parannetaan luonnonvarojen saatavuutta;

81.  kehottaa komissiota kertomaan tarkemmin, kuinka epäterveeseen kauppatapaan voidaan puuttua nykyisellä kilpailupolitiikalla;

82.  suhtautuu näin ollen myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan kilpailuviranomaisten verkostosta (ENC+) ja katsoo, että myös varoittavat sakot ovat tärkeitä kilpailupolitiikan kannalta; korostaa lisäksi, että sakkopäätöksen täytäntöönpanoa koskevan lupapyynnön epääminen olisi aina perusteltava asianmukaisesti ja luotava järjestelmä, jossa tällaisia viranomaisten välisiä mahdollisia kiistoja voidaan ratkaista;

83.  panee merkille verkkokauppa-alaa koskevan tutkimuksen ja sitä koskevan loppuraportin, josta ilmenee, että verkkokauppa-alalla on joitakin liiketoimintakäytäntöjä, jotka haittaavat reilua kilpailua ja rajoittavat kuluttajien valinnanvaraa; katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa kyseisen tutkimuksen olisi oltava osa komission suurempia täytäntöönpanotoimia, joilla kilpailupolitiikkaa sovelletaan kaikilta osin verkossa toimiviin vähittäiskauppiaisiin;

84.  tukee komission pyrkimystä kohdentaa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa verkkokaupan kasvun tuloksena ilmestyneisiin tai kehittyneisiin yleisiin liiketoimintakäytäntöihin ja korostaa, että komission on ryhdyttävä lisätoimiin varmistaakseen, että EU:n kilpailusääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, myös verkkokauppaan liittyvien liiketoimintakäytäntöjen osalta; painottaa, että suurten verkkokauppojen ja niiden tavarantoimittajien epäsymmetrisestä suhteesta johtuen komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten olisi pantava kilpailusäännöt aktiivisesti täytäntöön ja valvottava niitä, koska tavarantoimittajilla ja etenkään pk-yrityksillä ei ehkä aina ole kustannustehokkaita keinoja oikeussuojakeinojen käyttämiseksi;

85.  kehottaa vahvistamaan kuluttajien valinnanvapautta digitaalisilla sisämarkkinoilla; katsoo, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetty oikeus tietojen siirrettävyyteen on hyvä lähestymistapa kuluttajien oikeuksien ja kilpailun vahvistamiseksi;

86.  katsoo, että tehokas kilpailupolitiikka voi täydentää digitaalisia sisämarkkinoita koskevia sääntelyaloitteita, ja toteaa, että jos sääntelyhalukkuus johtuu pääasiallisesti joidenkin toimijoiden markkinatoimista, vahinkoihin voitaisiin puuttua kilpailutoimenpiteillä kilpailunvastaisten toimien torjumiseksi ilman, että jarrutetaan kilpailua haluavia toimijoita;

87.  on huolestunut valmistajien lisääntyneestä sopimusrajoitteiden käytöstä verkkokaupassa, mikä vahvistui verkkokauppaa koskevassa tutkimuksessa, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen kyseisiä lausekkeita, jotta varmistetaan ettei niillä luoda perusteettomia kilpailun esteitä; pyytää komissiota samalla tarkastelemaan uudelleen vertikaalisista rajoituksista annettuja suuntaviivoja ja komission asetusta (EU) N:o 330/2010 näiden muutosten valossa;

88.  panee merkille julkisasiamies Wahlin 26. heinäkuuta 2017 asiassa C-230 Coty Germany GmbH vastaan Parfümerie Akzente GmbH antaman lausunnon, jossa todettiin, että jakelusopimuksiin sisältyviä rajoituksia verkkokaupassa ei voida pitää komission asetuksen (EU) N:o 330/2010 mukaisina vakavimpina kilpailunrajoituksina;

89.  korostaa, että oikeussuojan saatavuus, johon voivat sisältyä myös kollektiiviset oikeussuojakeinot, on oleellisen tärkeä EU:n kilpailupolitiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta; painottaa, että tällaisten suojakeinojen puuttuminen heikentää kilpailua, sisämarkkinoiden toimintaa ja kuluttajien oikeuksia;

90.  muistuttaa, että kilpailunvastaisten toimien tehokas torjunta edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden on omaksuttava reiluun kilpailuun perustuvan avoimen talouden periaatteiden mukainen talouspolitiikka, sillä puhtaasti protektionistiset toimenpiteet haittaavat sisämarkkinoiden toimintaa; korostaa, että kaikki vilpillisen kilpailun osa-alueet on hävitettävä, mukaan lukien rekisteröimätön työ ja sääntöjen kiertäminen työntekijöiden lähettämisessä työhön toiseen jäsenvaltioon, tämän kuitenkaan rajoittamatta työvoiman vapaata liikkuvuutta yhtenä sisämarkkinoiden perusvapauksista;

91.  pitää erittäin tärkeänä komission järjestämää kuulemistilaisuutta fuusioiden valvonnan mahdollisesta parantamisesta EU:ssa; katsoo, että erityisesti digitaalisella alalla on toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että fuusiot eivät rajoita kilpailua sisämarkkinoilla; kehottaa siksi jälleen komissiota tarkistamaan huolellisesti, otetaanko nykyisessä arviointikäytännössä riittävästi huomioon digitaalisten markkinoiden näkökohdat ja markkinoiden kansainvälistyminen; kehottaa lisäksi komissiota ottamaan huomioon, että tietojen saatavuus on tärkeässä asemassa, kun arvioidaan markkinavoimaa, että datan ja asiakastietojen yhdistäminen fuusion yhteydessä saattaa vääristää kilpailua ja heikentää tietosuojaa ja että analyyttisten menetelmien ja patenttien käyttö yksinoikeudella saattaa sulkea kilpailijat ulkopuolelle; pyytää jälleen komissiota selvittämään, miten se määrittää reilua kilpailua varten tarvittavan markkinatoimijoiden vähimmäismäärän ja miten se pitää yllä uusien yritysten ja erityisesti startup-yritysten mahdollisuutta päästä erittäin keskittyneille markkinoille;

92.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen asianmukaisen täytäntöönpanon, jotta torjutaan kilpailun vääristymiä, myös sosiaalisilla sekä ympäristöön ja kuluttajansuojaan liittyvillä kriteereillä, sekä edistämään hyviä käytäntöjä julkisten viranomaisten menettelyissä; katsoo, että sähköisten hankintamenettelyjen kehittäminen helpottaa pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, lisää avoimuutta ja varmistaa kilpailusääntöjen rikkomisen tehokkaamman valvonnan; kehottaa lisäksi komissiota edistämään pk-yritysten mahdollisuuksia markkinoille pääsyyn pienemmillä sopimuksilla silloin, kun se on keskeisten hankintatavoitteiden mukaista, ja seuraamaan huolellisesti hankintojen keskittämistä koskevien sääntöjen noudattamista julkisten hankintojen markkinoilla;

93.  pitää myönteisenä ennalta maksettujen palvelujen siirrettävyyttä koskevien sääntöjen hyväksymistä sisämarkkinastrategian mukaisesti, sillä se parantaa kilpailua sisämarkkinoilla ja varmistaa paremmat oikeudet kuluttajille;

94.  toteaa, että valikoivaan jakeluun tai franchising-verkostoon liittymistä koskevien ehtojen olisi oltava läpinäkyviä, jotta voidaan varmistaa, etteivät kyseiset ehdot ole kilpailupolitiikan ja sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan vastaisia; tähdentää, että kyseisten ehtojen on oltava objektiivisia, kvalitatiivisia, syrjimättömiä ja rajoitettuja vain ehdottoman välttämättömiin seikkoihin; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia tämän läpinäkyvyyden varmistamiseksi;

95.  toteaa, että kilpailunvastaisen yhteistyön riski on kasvanut muun muassa hintavalvontaohjelmien vuoksi; toteaa, että yhdessä sovittuja käytäntöjä saattaa ilmaantua, vaikka kilpailijoiden väliset yhteydet olisivat heikommat kuin nykyiset ehdot edellyttävät, sillä ne saattavat olla jopa automatisoituja, koska algoritmit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa riippumatta yhden tai useamman markkinatoimijan ohjauksesta; pyytää komissiota seuraamaan valppaasti tällaisia vapaaseen kilpailuun kohdistuva uusia haasteita;

96.  pitää myönteisenä komission pyrkimyksiä pitää yhteyksiä kansainvälisiin kumppaneihinsa ja monenvälisiin foorumeihin kilpailupolitiikan alalla; katsoo, että kansainvälinen yhteistyö on yhä oleellisempaa silloin, kun toimien soveltamisalaan kuuluvat yritykset toimivat monilla lainkäyttöalueilla;

97.  katsoo, että Euroopan unionin vapaakauppasopimusten verkoston kasvattaminen hyödyttää kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon valvomista maailmanlaajuisesti; kannustaa tässä suhteessa komissiota pyrkimään uusiin kauppasopimuksiin ja sisällyttämään tulevaisuudessa niihin kaikkiin tiukat kilpailuoikeuden rikkomisen ja valtion tukien vastaiset säännöt;

98.  katsoo, että maatalousalan erityisluonne on otettava huomioon kilpailupolitiikassa; muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 42 artiklassa annetaan maatalousalalle erityisasema kilpailupolitiikan soveltamisen alalla, mikä vahvistettiin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) viimeisimmän uudistuksen yhteydessä sallimalla joukko poikkeuksia ja vapautuksia SEUT-sopimuksen 101 artiklan määräyksistä; toteaa, että YMP:n tavoitteena on varmistaa maatalousyhteisölle kohtuullinen elintaso jatkuvien taloudellisten ja ilmastollisten riskien edessä; muistuttaa, että kilpailupolitiikassa puolustetaan pääasiassa kuluttajien etuja eikä oteta riittävästi huomioon maataloustuottajien erityisiä intressejä ja vaikeuksia; korostaa, että kilpailupolitiikassa on puolustettava maataloustuottajien ja kuluttajien etuja yhtäläisesti varmistamalla, että kilpailun ja sisämarkkinoille pääsyn edellytykset ovat oikeudenmukaiset, jotta voidaan tukea investointeja ja innovointia, työllisyyttä ja maatalousyritysten elinkelpoisuutta sekä unionin maaseutualueiden tasapainoista kehitystä ja samalla edistää markkinaosapuolten avoimuutta;

99.  painottaa, että ”oikeudenmukaisen hinnan” käsite ei saa tarkoittaa vain alinta mahdollista hintaa kuluttajalle, vaan hinnan on oltava kohtuullinen ja mahdollistettava se, että kaikki elintarvikeketjun osapuolet saavat kohtuullisen korvauksen;

100.  katsoo, että tuottajaorganisaatioiden ja niiden yhdistysten yhteiset toimet, mukaan lukien tuotannonsuunnittelu sekä myynti- ja sopimusehtoneuvottelut, ovat välttämättömiä SEUT-sopimuksen 39 artiklassa määriteltyjen YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi ja että ne olisi siksi vapautettava SEUT-sopimuksen 101 artiklan soveltamisesta, kun kyseisiä yhteisiä toimia harjoitetaan aidosti ja siten edistetään tuottajien kilpailukyvyn parantamista; huomauttaa, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (YMJ-asetus) mukaisia poikkeuksia ei ole käytetty kaikessa laajuudessaan ja että poikkeusten selkeyden puute, niiden täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet ja kansallisten kilpailuviranomaisten epäyhtenäinen tapa soveltaa niitä eivät ole tarjonneet maataloustuottajille ja näiden organisaatioille riittävää oikeusvarmuutta; pitää myönteisenä sitä, että koontiasetuksella yksinkertaistetaan tuottajien kollektiivista järjestäytymistä koskevia sääntöjä ja selkeytetään taloudellista toimintaa harjoittavien tuottajaorganisaatioiden roolia ja valtaa kilpailulainsäädännön mukaisesti, jotta voidaan vahvistaa näiden neuvotteluvoimaa ja samalla varmistaa SEUT-sopimuksen 39 artiklassa vahvistettujen periaatteiden noudattaminen;

101.  pitää myönteisenä sitä, että vuoden 2012 maitopaketin voimassaoloa on tarkoitus jatkaa hyvissä ajoin koontiasetuksen puitteissa, kun otetaan huomioon maitoalan paketin täytäntöönpanoa koskevat myönteiset arviot(12) ja tapa, jolla se auttaa vahvistamaan maidontuottajien asemaa elintarvikeketjussa; kehottaa kuitenkin komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin sen määrittämiseksi, olisiko maito- ja maitotuotealan sopimusneuvotteluja koskevat säännökset laajennettava koskemaan muita maatalousaloja, sillä viljelijä- ja tuottajaorganisaatioilla olisi näin enemmän vapautta tuotannon suunnitteluun, oikeudet neuvotella kollektiivisesti sekä neuvotella myynti- ja sopimusehdoista, joilla hinnat ja määrät vahvistetaan selkeästi;

102.  kehottaa säätämään SEUT-sopimuksen 101 artiklan soveltamista koskevan nimenomaisen ja automaattisen vapautuksen välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen, jotta maatalouden toimialakohtaiset organisaatiot voivat hoitaa niille YMJ-asetuksella annetut tehtävät SEUT-sopimuksen 39 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi;

103.  ehdottaa, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 säännökset, joiden nojalla tarjonnan sääntelytoimia voidaan soveltaa juustoihin, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä (150 artikla), kinkkuihin, joilla suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä (172 artikla), ja viineihin (167 artikla), laajennetaan koskemaan laatumerkillä varustettuja tuotteita, jotta voidaan parantaa mahdollisuuksia mukauttaa tarjonta kysyntään;

104.  pitää myönteisenä, että koontiasetuksella luodaan menettely, jonka mukaan ryhmä tuottajia voi pyytää komissiolta ei-sitovaa lausuntoa siitä, onko tietty kollektiivinen toiminta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 209 artiklan kilpailusääntöjä koskevan yleisen poikkeuksen mukaista; kehottaa kuitenkin komissiota maatalousmarkkinoiden työryhmän suosituksen perusteella selkeyttämään maataloutta koskevan yleisen poikkeuksen soveltamisalaa, jotta poikkeusta täsmennetään siten, että SEUT-sopimuksen 101 artiklan soveltamatta jättäminen – silloin kun siitä on määrätty – on täytäntöönpanokelpoinen ja toimiva ratkaisu;

105.  huomauttaa, että aikoina, jolloin markkinat ovat vakavasti epätasapainossa, kun maatalousala on vaarassa ja kansalaiset kärsivät välttämättömän elintarvikehuollon mahdollisesta vahingoittumisesta, markkinasuuntautuneen YMP:n on tarjottava tukea tuottajille ja myönnettävä uusia määräaikaisia ja täysin perusteltuja poikkeuksia kilpailusäännöistä; pitää tervetulleena sitä, että koontiasetukseen tehtyjen muutosten ansiosta jatkossa on helpompaa soveltaa YMJ-asetuksen 222 artiklan säännöksiä, joissa sallitaan tällaiset väliaikaiset poikkeukset kilpailulainsäädännöstä;

106.  kehottaa kehittämään edelleen eurooppalaista elintarvikkeiden hintojen seurantavälinettä, jotta maatalouselintarvikealan kriisit voidaan havaita tehokkaammin entistä parempien ja eritellympien tietojen avulla; korostaa tässä yhteydessä tarvetta ottaa maataloustuottajajärjestöt mukaan tietojen määrittelyyn ja keruuseen;

107.  huomauttaa, että komissio on todennut, että maataloustuottajat muodostavat vähiten keskittyneen tason elintarvikeketjussa, kun taas heidän tuotantopanosten toimittajansa ja asiakkaansa ovat usein paljon suurempia ja keskittyneempiä, mistä seuraa epätasapainoinen suhde sekä joidenkin suurten jakeluketjujen, jalostajien ja vähittäismyyjien harjoittamia kielteisiä ja hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, joita ei voida ratkaista pelkästään kilpailupolitiikalla, ja siksi yhdenmukaisuus muiden poliittisten toimien kanssa on välttämätöntä; kehottaa siksi komissiota määrittelemään selkeämmin ”määräävän aseman” ja tällaisen aseman väärinkäytön ottaen huomioon keskittymisasteen sekä tuotantopanos-, jalostus- ja vähittäismyyntialojen neuvotteluvoiman; panee lisäksi merkille, että koontiasetuksella vahvistetaan tiettyjä säännöksiä oikeudesta kirjalliseen sopimukseen ja neuvotteluun sopimusehdoista, joilla parannetaan arvon jakautumista toimitusketjussa, jotta voidaan rauhoittaa sidosryhmien välisiä suhteita, torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, saada tuottajat reagoimaan paremmin markkinasignaaleihin, parantaa hintaselvityksiä ja hinnan välittymistä sekä mukauttaa tarjonta paremmin kysyntään; kehottaa lisäksi komissiota ja kansallisia kilpailuviranomaisia varmistamaan, että perushyödykkeet luokitellaan ja hinnoitellaan asianmukaisesti ja että väärinkäytöksiä ja hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, jotka vaikuttavat tuottajiin, valvotaan ja niihin puututaan sitovilla toimilla ja niistä määrätään seuraamuksia; katsoo, että olisi tarkasteltava olemassa olevia kansallisia järjestelyjä, jotta voidaan määrittää paras käytäntö, jota sovelletaan;

108.  on tietoinen, että tähän mennessä kilpailulainsäädäntöä ei ole sovellettu hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi elintarvikeketjussa unionin eikä jäsenvaltioiden tasolla; panee merkille, että tätä koskevia kansallisia sääntöjä on pantu täytäntöön, mutta ne eivät ole kuitenkaan osoittautuneet täysin toimiviksi hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja elintarvikeketjun vallan epätasapainoa koskevan laajemman ongelman ratkaisemisessa; kehottaa komissiota julkaisemaan ja hyväksymään viipymättä ilmoitetun EU:n lainsäädäntöehdotuksen hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, luomaan yhdenmukaisen oikeudellisen kehyksen, joka suojelee paremmin tuottajia ja viljelijöitä hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä, sekä varmistamaan sisämarkkinoiden lujittamisen entisestään;

109.  muistuttaa, että Euroopan parlamentti on jo vedonnut komissioon ja kansallisiin kilpailuviranomaisiin, jotta ne vastaisivat tehokkaasti huolenaiheisiin siitä, millainen yhteisvaikutus jakelualan kansallisen tason nopealla keskittymisellä sekä toisaalta parhaillaan muodostuvilla, suurten eurooppalaisten ja kansainvälisten jakeluketjujen välisillä liittoutumilla on elintarvikeketjun alkupäähän sekä jakelijoihin ja kuluttajiin; katsoo, että tällainen rakenteellinen kehitys herättää huolta mahdollisista strategisista mukautuksista, kilpailun vähenemisestä ja innovaatioon tehtävien investointien marginaalien kapenemisesta elintarvikeketjussa;

110.  kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä panostamaan brexitin jälkeisten sisämarkkinoiden vahvistamiseen varmistamalla EU:n kilpailulainsäädännön ja sen poikkeuksien ja muiden normien täysimääräisen noudattamisen, jotta varmistetaan oikeusvarmuus ja tasaveroiset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä;

111.  muistuttaa, että vähämerkityksisen tuen tuottajakohtainen enimmäismäärä maatalousalalla kaksinkertaistettiin vuonna 2013 (7 500 eurosta 15 000 euroon), jotta voidaan selviytyä ilmasto-, terveys- ja talouskriisien lisääntymisestä; huomauttaa, että vähämerkityksisen tuen kansallista enimmäismäärää muutettiin samaan aikaan vain marginaalisesti (0,75 prosentista 1 prosenttiin kansallisen maataloustuotannon arvosta), mikä vähentää jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tukea vaikeuksissa olevia maatiloja; pyytää näin ollen, että vähämerkityksisen tuen kansallista enimmäismäärä nostetaan 1,25 prosenttiin kansallisen maataloustuotannon arvosta tuottajien vaikean taloudellisen tilanteen helpottamiseksi; katsoo, että vähämerkityksistä tukea koskevien johdonmukaisten sääntöjen olisi parannettava tuottajien asemaa ilman, että se johtaisi maatalouspolitiikan uudelleenkansallistamiseen;

112.  korostaa, että on tärkeää osoittaa varoja huippunopeaan laajakaistaverkkoon pääsyn mahdollistamiseksi, jotta voidaan pysyä teknisen kehityksen tasalla ja edistää kilpailua, etenkin maaseudulla ja syrjäisillä alueilla;

113.  korostaa, että EU:n markkinoiden avaaminen hyvin kilpailukykyisille kauppakumppaneille ja suurille maataloustuotteiden viejille, joihin sovelletaan monia erilaisia normeja, saattaa muodostaa riskin kaikkein herkimmille maatalousaloille unionissa; kehottaa komissiota ottamaan kaikilta osin huomioon kolmansien maiden kanssa tehdyistä kauppasopimuksista mahdollisesti aiheutuvien markkinoiden vääristymien vaikutukset eurooppalaisiin maataloustuottajiin ottaen huomioon näiden haavoittuva taloudellinen tilanne ja keskeinen asema yhteiskunnassamme.

114.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

(1)

EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1.

(2)

EUVL L 156, 20.6.2017, s. 1.

(3)

EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1.

(4)

EUVL C 93, 24.3.2017, s. 71.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0049.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0434.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0027.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0428.

(9)

EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(10)

https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/file_import/aar-comp-2016_en_0.pdf

(11)

Esimerkiksi komission perusteellinen tutkinta Yhdistyneessä kuningaskunnassa konsernirahoitukseen CFC‑sääntöjen nojalla sovellettavaa poikkeusta koskevasta mahdollisesta valtiontukiohjelmasta (SA.44896).

(12)

Kertomukset aiheesta ”Maitoalan markkinatilanteen kehittyminen ja maitoalan paketin säännösten soveltaminen” (COM(2016)0724 ja COM(2014)0354).


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.11.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta

(2017/2191(INI))

Valmistelija: Tokia Saïfi

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää välttämättömänä, että kauppapolitiikka, kilpailupolitiikka ja kaikki muut unionin politiikat ovat keskenään johdonmukaisia; toteaa lisäksi, että unionin kilpailupolitiikassa on otettava huomioon kansainvälisen kilpailun kehittyminen; pitää tässä suhteessa myönteisenä unionin jatkuvaa osallistumista kilpailuviranomaisten yhteistyötä edistäviin monenvälisiin foorumeihin, joita ovat muun muassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kilpailukomitea, Maailmanpankki, YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) sekä kansainvälinen kilpailuviranomaisverkko; kannustaa komissiota tekemään samalla kolmansien maiden kanssa kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia kilpailusääntöjen täytäntöönpanon valvonnasta ja ottamaan mallia vuonna 2013 tehdystä unionin ja Sveitsin välisestä toisen sukupolven yhteistyösopimuksesta;

2.  tukee voimakkaasti komission kilpailupolitiikkaa koskevassa vuosikertomuksessa 2016 esittämää toteamusta, että ”kun yritykset globalisoituvat, niin on tehtävä myös niiden, jotka valvovat kilpailusääntöjen noudattamista”; katsoo, että maailmanlaajuiset kilpailusäännöt, avoimuus ja kilpailuviranomaisten erittäin korkeatasoinen koordinointi myös kilpailumenettelyjen aikana tehtävän tietojenvaihdon osalta ovat edellytyksiä maailmanlaajuisen reilun kaupan kehittämiselle; muistuttaa, että on välttämätöntä torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, myös kilpailupolitiikan avulla, jotta varmistetaan maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka hyödyttävät sekä työntekijöitä, kuluttajia että yrityksiä, ja että se on yksi unionin kauppapoliittisen strategian painopisteistä; korostaa, että globalisaation hallintaa koskevassa pohdinta-asiakirjassa todetaan, että unionin on ryhdyttävä toimiin tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamiseksi, ja siinä pyydetään komissiota ehdottamaan tähän liittyviä konkreettisia toimia;

3.  kehottaa nykyaikaistamaan kaupan suojavälineitä, jotta ne olisivat entistä vahvempia, nopeampia ja tehokkaampia; pitää myönteisenä uutta menetelmää, jolla polkumyyntitullit lasketaan arvioimalla markkinoiden vääristymiä kolmansissa maissa ja jolla on varmistettava vähintään sama vaikuttavuus kuin aiemmin toteutetuilla polkumyynnin vastaisilla toimilla täysin WTO:n unionille asettamien velvoitteiden mukaisesti; muistuttaa, että on tärkeää valvoa sen täytäntöönpanon tehokkuutta; korostaa lisäksi tukien vastaisen välineen erityistä merkitystä vilpillisen maailmanlaajuisen kilpailun torjunnassa ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa unionin valtiontukisääntöjen avulla;

4.  katsoo, että vastavuoroisuuden on oltava yksi unionin kauppapolitiikan pilareista, jotta voidaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset unionin yrityksille, erityisesti julkisten hankintojen osalta; painottaa, että toimilla, joilla pyritään parantamaan pääsyä ulkomaisille julkisten hankintojen markkinoille, ei saa vaarantaa sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin ehtoihin liittyvien unionin sääntöjen kehittämistä; pitää tärkeänä, että unioni ottaa käyttöön julkisia hankintoja koskevan kansainvälisen välineen, jolla varmistetaan tarvittava vastavuoroisuus tapauksissa, joissa kauppakumppanit rajoittavat pääsyä julkisten hankintojen markkinoilleen; muistuttaa suorien ulkomaisten investointien hyödyistä ja katsoo, että komission ehdotuksen ulkomaisten investointien valvonnasta olisi lisättävä vastavuoroisuutta markkinoille pääsyssä;

5.  pitää myönteisenä, että viimeaikaisiin kauppasopimuksiin, kuten Kanadan kanssa tehtyyn laaja-alaiseen talous- ja kauppasopimukseen (CETA) ja periaatesopimukseen Japanin kanssa, on sisällytetty kilpailupolitiikkaa koskevia määräyksiä; muistuttaa, että niiden täytäntöönpanon tehokkuuden valvonta on tärkeää, ja pitää valitettavana, ettei näihin määräyksiin sovelleta riitojenratkaisua; muistuttaa, että on tärkeää ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua kauppakumppaneiden kanssa ja sisällyttää kaikkiin kauppasopimuksiin kunnianhimoisia kilpailua koskevia määräyksiä, jotta taataan oikeudenmukaiset säännöt; painottaa, että tällaiset määräykset on pantava täytäntöön ja niitä on noudatettava;

6.  kehottaa komissiota kiinnittämään neuvotteluissa ja kaupankäynnissä erityistä huomiota pk-yritysten tarpeisiin niiden markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi; panee merkille komission toimet vilpillisen kilpailun torjumiseksi korkean profiilin tapauksissa mutta painottaa, että reilua kilpailua koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta on äärimmäisen tärkeää myös pk-yritysten kannalta;

7.  tähdentää, että unionin kauppapolitiikalla ja kauppasopimuksilla voidaan edistää korruption torjuntaa;

8.  muistuttaa unionin tehokkaiden ja yhdenmukaisten tullitarkastusten merkityksestä vilpillisen kilpailun torjumiseksi;

9.  kehottaa komissiota jatkamaan reilun kilpailun sääntöjen edistämistä kansainvälisellä tasolla; muistuttaa, että WTO:ssa tehtiin vuosina 1996–2004 töitä kauppa- ja kilpailupolitiikan vuorovaikutuksen parantamiseksi, mutta pitää valitettavana, että sen jälkeen aihe ei ole ollut WTO:n työohjelmassa; korostaa, että eräät WTO:n sopimusten määräykset, kuten palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) IX artikla, muodostavat perustan WTO:n jäsenten syvemmälle yhteistyölle kilpailuasioissa; kehottaa siksi ottamaan uusia edistysaskelia WTO:n 11. ministerikokouksessa, jotta taataan reilu kansainvälinen kilpailu siten, että samalla otetaan huomioon tiettyjen alojen, kuten maatalouden, arkaluonteisuus; muistuttaa, että EU:n kilpailusäännöissä annetaan maataloudelle erityisasema ja niitä on sovellettava; painottaa, että maailmanlaajuinen yhteistyö kilpailusääntöjen täytäntöönpanon valvonnassa auttaa poistamaan valvonnan epäjohdonmukaisuuksia ja parantamaan sen tuloksia sekä auttaa yrityksiä pienentämään sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

10.  toteaa, että luonnonvarojen, kuten energianlähteiden, yhtäläinen saatavuus on ratkaisevan tärkeää maailmanmarkkinoiden reilun ja tasapuolisen kilpailun kannalta; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään kauppasopimuksiin määräyksiä, joilla parannetaan luonnonvarojen saatavuutta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Karoline Graswander-Hainz, Heidi Hautala, Nadja Hirsch, France Jamet, Jude Kirton-Darling, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Alessia Maria Mosca, Artis Pabriks, Franck Proust, Viviane Reding, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Reimer Böge, Klaus Buchner, Edouard Ferrand, Bolesław G. Piecha, Frédérique Ries, Paul Rübig, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Merja Kyllönen

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Frédérique Ries, Marietje Schaake, Nadja Hirsch

ECR

Bolesław G. Piecha, Emma McClarkin, Jan Zahradil, Joachim Starbatty

EFDD

William (The Earl of) Dartmouth

PPE

Adam Szejnfeld, Artis Pabriks, Daniel Caspary, Franck Proust, Jarosław Wałęsa, Laima Liucija Andrikienė, Paul Rübig, Reimer Böge, Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Tokia Saïfi, Viviane Reding

S&D

Alessia Maria Mosca, David Martin, Emmanuel Maurel, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster, Jude Kirton-Darling, Karoline Graswander-Hainz, Maria Arena

VERTS/ALE

Heidi Hautala, Klaus Buchner

3

-

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur, Helmut Scholz, Merja Kyllönen

2

0

ENF

Edouard Ferrand, France Jamet

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.11.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta 2016

(2017/2191(INI))

Valmistelija: Christel Schaldemose

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kilpailupolitiikka liittyy veropolitiikkaan ja että yritysten oikeudenmukainen verokohtelu on välttämätöntä sisämarkkinoiden eheyden ja tasapuolisten kilpailuedellytysten kannalta; kannustaa komissiota vahvistamaan toimiaan kaikentyyppisten sisämarkkinoiden kilpailua vääristävien laittomien valtiontukien torjumiseksi; toteaa, että täsmällisten ja tehokkaiden kilpailusääntöjen noudattaminen on tärkeää;

2.  tukee komission tutkimuksia kilpailunvastaisista toimista, joita ovat muun muassa kilpailusääntöjen vastaiset verotukseen kohdistuvat valtiontuet; korostaa, että hyvin toimivien sisämarkkinoiden kannalta on erittäin tärkeää varmistaa, että kaikkia toimijoita kohdellaan tasavertaisesti ja että kaikki maksavat osaltaan riittävän suuren osuuden veromaksuista; pitää tarpeellisena vakaata sääntelykehystä, jonka säännöt ovat läpinäkyviä ja takaavat markkinoille pääsyn kaikille yrityksille, pk-yritykset mukaan lukien;

3.  kehottaa komissiota kertomaan tarkemmin, kuinka epäterveeseen kauppatapaan voidaan puuttua nykyisellä kilpailupolitiikalla;

4.  pitää myönteisenä komission pyrkimyksiä vilpillisen kilpailun torjumiseksi korkean profiilin tapauksissa tunnettuja yhtiöitä vastaan; toteaa, että pk-yritykset voisivat hyötyä kilpailusääntöjen tiukasta soveltamisesta erityisesti digitalisoinnin alalla; kehottaa komissiota tässä yhteydessä tarkastelemaan tiettyjen verkkoalustojen määräävää asemaa pk-yrityksiin nähden ja mahdollisia epäoikeudenmukaisia ehtoja ja vaatimuksia; korostaa, että kilpailusääntöjen täytäntöönpano on olennaisen tärkeää kaikille markkinatoimijoille, jotta voidaan varmistaa reilu taloudellinen kilpailu ja edistää työpaikkojen luomista ja kasvua merkittävillä talouden aloilla, erityisesti energia-, televiestintä-, digitaali- ja kuljetusaloilla;

5.  kehottaa komissiota varmistamaan, että joidenkin määräävässä asemassa olevien verkkoalustojen toimittajille, varsinkin pk-yrityksille, määräämät ehdot ovat oikeudenmukaiset, esimerkiksi hintapariteetti ja ehdolliset pariteettilausekkeet, jotka saattavat heikentää vapaata kilpailua erityisesti digitaalisilla sisämarkkinoilla; pyytää komissiota analysoimaan tarkemmin kyseisiä lausekkeita ja ehdottamaan tarvittaessa niiden käytön rajoittamista;

6.  kannustaa komissiota vahvistamaan yhteistyötä kilpailulainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa, jotta yrityksille taataan yhtäläiset ja oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset sekä oikeusvarmuus; on huolestunut siitä, että kansallisten viranomaisten epätasaisella EU:n kilpailulainsäädännön täytäntöönpanolla voi olla vaihtelevia seurauksia, mikä vääristää sisämarkkinoiden kilpailua; pitää tärkeänä, että kansallisten kilpailuviranomaisten on oltava riippumattomia ja että niillä on oltava riittävät rahoitus- ja henkilöstöresurssit tehtäviensä tehokkaaseen hoitamiseen; muistuttaa lisäksi, että on ehdottoman välttämätöntä, että komissiossa otetaan käyttöön tehokkaat välineet, joilla voidaan toteuttaa riippumaton tutkinta tapauksista, joihin epäillään liittyvän vilpillistä kilpailua ja kilpailulainsäädännön rikkomuksia;

7.  suhtautuu näin ollen myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan kilpailuviranomaisten verkostosta (ENC+) ja katsoo, että myös varoittavat sakot ovat tärkeitä kilpailupolitiikan kannalta; korostaa lisäksi, että sakkopäätöksen täytäntöönpanoa koskevan lupapyynnön epääminen olisi aina perusteltava asianmukaisesti ja luotava järjestelmä, jossa tällaisia viranomaisten välisiä mahdollisia kiistoja voidaan ratkaista;

8.  panee merkille verkkokauppa-alaa koskevan tutkimuksen ja sitä koskevan loppuraportin, josta ilmenee, että verkkokauppa-alalla on joitakin liiketoimintakäytäntöjä, jotka haittaavat reilua kilpailua ja rajoittavat kuluttajien valinnanvaraa; katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa kyseisen tutkimuksen olisi oltava osa komission suurempia täytäntöönpanotoimia, joilla kilpailupolitiikkaa sovelletaan kaikilta osin verkossa toimiviin vähittäiskauppiaisiin;

9.  tukee komission pyrkimystä kohdentaa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa verkkokaupan kasvun tuloksena ilmestyneisiin tai kehittyneisiin yleisiin liiketoimintakäytäntöihin ja korostaa, että komission on ryhdyttävä lisätoimiin varmistaakseen, että EU:n kilpailusääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, myös verkkokauppaan liittyvien liiketoimintakäytäntöjen osalta; painottaa, että suurten verkkokauppojen ja niiden tavarantoimittajien epäsymmetrisestä suhteesta johtuen komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten olisi pantava kilpailusäännöt aktiivisesti täytäntöön ja valvottava niitä, koska tavarantoimittajilla ja etenkään pk-yrityksillä ei ehkä aina ole kustannustehokkaita keinoja oikeussuojakeinojen käyttämiseksi;

10.  kehottaa vahvistamaan kuluttajien valinnanvapautta digitaalisilla sisämarkkinoilla; katsoo, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetty oikeus tietojen siirrettävyyteen on hyvä lähestymistapa kuluttajien oikeuksien ja kilpailun vahvistamiseksi;

11.  katsoo, että tehokas kilpailupolitiikka voi täydentää digitaalisia sisämarkkinoita koskevia sääntelyaloitteita, ja toteaa, että jos sääntelyhalukkuus johtuu pääasiallisesti joidenkin toimijoiden markkinatoimista, vahinkoihin voitaisiin puuttua kilpailutoimenpiteillä kilpailunvastaisten toimien torjumiseksi ilman, että jarrutetaan kilpailua haluavia toimijoita;

12.  on huolestunut valmistajien lisääntyneestä sopimusrajoitteiden käytöstä verkkokaupassa, mikä vahvistui verkkokauppaa koskevassa tutkimuksessa, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen kyseisiä lausekkeita, jotta varmistetaan ettei niillä luoda perusteettomia kilpailun esteitä; pyytää komissiota samalla tarkastelemaan uudelleen vertikaalisista rajoituksista annettuja suuntaviivoja ja komission asetusta (EU) N:o 330/2010 näiden muutosten valossa;

13.  panee merkille julkisasiamies Wahlin 26. heinäkuuta 2017 asiassa C-230 Coty Germany GmbH vastaan Parfümerie Akzente GmbH antaman lausunnon, jossa todettiin, että jakelusopimuksiin sisältyviä rajoituksia verkkokaupassa ei voida pitää komission asetuksen (EU) N:o 330/2010 mukaisina vakavimpina kilpailunrajoituksina;

14.  korostaa, että oikeussuojan saatavuus, johon voivat sisältyä myös kollektiiviset oikeussuojakeinot, on oleellisen tärkeä EU:n kilpailupolitiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta; painottaa, että tällaisten suojakeinojen puuttuminen heikentää kilpailua, sisämarkkinoiden toimintaa ja kuluttajien oikeuksia;

15.  korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden avulla toteutetuissa kilpailun edistämistoimissa on aina puolustettava kuluttajien etua ja että EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia on suojeltava täysimääräisesti digitaalialalla;

16.  korostaa, että vapaa ja oikeudenmukainen kilpailu hyödyttää viime kädessä kuluttajia;

17.  muistuttaa, että kilpailunvastaisten toimien tehokas torjunta edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden on omaksuttava reiluun kilpailuun perustuvan avoimen talouden periaatteiden mukainen talouspolitiikka, sillä puhtaasti protektionistiset toimenpiteet haittaavat sisämarkkinoiden toimintaa; korostaa, että kaikki vilpillisen kilpailun osa-alueet on hävitettävä, mukaan lukien rekisteröimätön työ ja sääntöjen kiertäminen työntekijöiden lähettämisessä työhön toiseen jäsenvaltioon, tämän kuitenkaan rajoittamatta työvoiman vapaata liikkuvuutta yhtenä sisämarkkinoiden perusvapauksista;

18.  pitää erittäin tärkeänä komission järjestämää kuulemistilaisuutta fuusioiden valvonnan mahdollisesta parantamisesta EU:ssa; katsoo, että erityisesti digitaalisella alalla on toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että fuusiot eivät rajoita kilpailua sisämarkkinoilla; kehottaa siksi jälleen komissiota tarkistamaan huolellisesti, otetaanko nykyisessä arviointikäytännössä riittävästi huomioon digitaalisten markkinoiden näkökohdat ja markkinoiden kansainvälistyminen; kehottaa lisäksi komissiota ottamaan huomioon, että tietojen saatavuus on tärkeässä asemassa, kun arvioidaan markkinavoimaa, että datan ja asiakastietojen yhdistäminen fuusion yhteydessä saattaa vääristää kilpailua ja heikentää tietosuojaa ja että analyyttisten menetelmien ja patenttien käyttö yksinoikeudella saattaa sulkea kilpailijat ulkopuolelle; pyytää jälleen komissiota selvittämään, miten se määrittää reilua kilpailua varten tarvittavan markkinatoimijoiden vähimmäismäärän ja miten se pitää yllä uusien yritysten ja erityisesti startup-yritysten mahdollisuutta päästä erittäin keskittyneille markkinoille;

19.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen asianmukaisen täytäntöönpanon, jotta torjutaan kilpailun vääristymiä, myös sosiaalisilla sekä ympäristöön ja kuluttajansuojaan liittyvillä kriteereillä, sekä edistämään hyviä käytäntöjä julkisten viranomaisten menettelyissä; katsoo, että sähköisten hankintamenettelyjen kehittäminen helpottaa pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, lisää avoimuutta ja varmistaa kilpailusääntöjen rikkomisen tehokkaamman valvonnan; kehottaa lisäksi komissiota edistämään pk-yritysten mahdollisuuksia markkinoille pääsyyn pienemmillä sopimuksilla silloin, kun se on keskeisten hankintatavoitteiden mukaista, ja seuraamaan huolellisesti hankintojen keskittämistä koskevien sääntöjen noudattamista julkisten hankintojen markkinoilla;

20.  pitää myönteisenä ennalta maksettujen palvelujen siirrettävyyttä koskevien sääntöjen hyväksymistä sisämarkkinastrategian mukaisesti, sillä se parantaa kilpailua sisämarkkinoilla ja varmistaa paremmat oikeudet kuluttajille;

21.  pitää myönteisenä televiestintää, postipalveluja ja julkista liikennettä koskevien alojen asteittaista vapauttamista siten, että luodaan kilpailuympäristö, josta myös kuluttajat hyötyvät;

22.  toteaa, että valikoivaan jakeluun tai franchising-verkostoon liittymistä koskevien ehtojen olisi oltava läpinäkyviä, jotta voidaan varmistaa, etteivät kyseiset ehdot ole kilpailupolitiikan ja sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan vastaisia; tähdentää, että kyseisten ehtojen on oltava objektiivisia, kvalitatiivisia, syrjimättömiä ja rajoitettuja vain ehdottoman välttämättömiin seikkoihin; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia tämän läpinäkyvyyden varmistamiseksi;

23.  toteaa, että kilpailunvastaisen yhteistyön riski on kasvanut muun muassa hintavalvontaohjelmien vuoksi; toteaa, että yhdessä sovittuja käytäntöjä saattaa ilmaantua, vaikka kilpailijoiden väliset yhteydet olisivat heikommat kuin nykyiset ehdot edellyttävät, sillä ne saattavat olla jopa automatisoituja, koska algoritmit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa riippumatta yhden tai useamman markkinatoimijan ohjauksesta; pyytää komissiota seuraamaan valppaasti tällaisia vapaaseen kilpailuun kohdistuva uusia haasteita;

24.  korostaa sisämarkkinoiden ja kilpailupolitiikan välistä suhdetta; kannustaa lujittamaan yhteistyötä parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä komission välillä, jotta varmistetaan, että kuluttajien etuja suojellaan ja edistetään kaikissa kilpailukykyistä EU:ta kannustavissa toimissa;

25.  pitää myönteisenä komission pyrkimyksiä pitää yhteyksiä kansainvälisiin kumppaneihinsa ja monenvälisiin foorumeihin kilpailupolitiikan alalla; katsoo, että kansainvälinen yhteistyö on yhä oleellisempaa silloin, kun toimien soveltamisalaan kuuluvat yritykset toimivat monilla lainkäyttöalueilla;

26.  katsoo, että Euroopan unionin vapaakauppasopimusten verkoston kasvattaminen hyödyttää kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon valvomista maailmanlaajuisesti; kannustaa tässä suhteessa komissiota pyrkimään uusiin kauppasopimuksiin ja sisällyttämään tulevaisuudessa niihin kaikkiin tiukat kartellien ja valtion tukien vastaiset säännöt.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Pascal Arimont, Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Nosheena Mobarik, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Arndt Kohn

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Heidi Hautala, Jaromír Štětina

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ALDE

Dita Charanzová, Jasenko Selimovic

ECR

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Richard Sulík, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Marco Zullo

ENF

Mylène Troszczynski

GUE/NGL

Dennis de Jong

PPE

Pascal Arimont, Carlos Coelho, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Ivan Štefanec, Jaromír Štětina, Mihai Ţurcanu

S&D

Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Arndt Kohn, Marlene Mizzi, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler

Verts/ALE

Heidi Hautala, Igor Šoltes

1

-

EFDD

John Stuart Agnew

0

0

-

-

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.12.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta

(2017/2191(INI))

Valmistelija: Tibor Szanyi

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 artiklassa määrätään, että kilpailusääntöjä sovelletaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan ainoastaan parlamentin ja neuvoston määrittämässä laajuudessa ja ottaen huomioon yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteet, jotka on määritelty SEUT-sopimuksen 39 artiklassa;

B.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 39 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan, että yksi YMP:n tavoitteista on taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohti laskettuja tuloja, vakauttamalla markkinoita ja varmistamalla tarvikkeiden saatavuus;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa asetetaan tavoitteeksi hintavakauden varmistaminen sisämarkkinoilla;

D.  toteaa, että kun otetaan huomioon maatalouden luonnolliset ja rakenteelliset erityispiirteet (pitkät tuotantosyklit, tuotannon hajanaisuus, pienten tilojen määrä ja usein matalat tulot, heikko kestokyky hintojen epävakaudesta johtuviin häiriöihin ja markkinamuutoksiin nähden, kysynnän joustamattomuus sekä tuotteiden pilaantuvuus, mikä aiheuttaa epätasapainoa ketjun alku- ja loppupään välille ja heikentää tuottajien neuvotteluvoimaa elintarvikkeiden tuotantoketjun suuriin toimittajiin, jalostajiin ja suuriin jakeluketjuihin nähden), unionin lainsäätäjä on jo vuodesta 1962 lähtien puolustanut maataloussektorin erityisasemaa kilpailuoikeuden soveltamisessa, sillä sitä ei voida soveltaa tällä alalla samalla tavalla kuin sitä sovelletaan muilla taloudellisen toiminnan aloilla; toteaa, että tästä maataloutta koskevasta poikkeuksesta on tullut entistä merkityksellisempi markkinasuuntautuneessa YMP:ssä ja maatalousmarkkinoiden muuttuessa entistä globaalimmiksi ja että komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten olisi otettava se tosiasiallisesti huomioon politiikan täytäntöönpanossa ja valvonnassa, jotta varmistetaan poikkeuksien noudattaminen;

E.  katsoo, että selkeä ja johdonmukainen sääntely-ympäristö, jossa kilpailupolitiikka mukautetaan maatalouden erityispiirteisiin SEUT-sopimuksen 42 artiklan mukaisesti, voi osaltaan vahvistaa maataloustuottajien asemaa elintarvikeketjussa estämällä toimijoiden taloudellisen ja rahoituksellisen vallan liiallisen keskittymisen, puuttumalla vallan epätasapainoon ketjun sisällä, parantamalla markkinoiden tehokkuutta (alhaisemmat hinnat, korkealaatuisemmat tuotteet ja palvelut) sekä varmistamalla oikeusvarmuuden ja tasapuoliset toimintaedellytykset asianmukaisesti toimivilla sisämarkkinoilla;

F.  katsoo, että komission EU:n kilpailusääntöjen valvojana ja kansallisten kilpailuviranomaisten olisi oltava suvaitsevaisempia soveltaessaan SEUT-sopimuksen 101 artiklaa tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien, maatalousosuuskuntien ja -yhteenliittymien sopimuksiin, käytäntöihin ja koordinointiin, mukaan lukien keskeisten taloudellisten tietojen vaihto, erityisesti, kun on kyse perustavoitteesta, jolla pyritään varmistamaan kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus SEUT-sopimuksen 39 artiklan mukaisesti sekä parantamaan maataloustuottajien tuloja ja heidän osuuttaan arvoketjusta;

G.  katsoo, että maatalousalan taloudellisten riskien vuoksi markkinasuuntautuneessa YMP:ssä on kriisin aikana myönnettävä määräaikaisia lisäpoikkeuksia kilpailusäännöistä;

H.  ottaa huomioon, että ilmasto- ja terveysriskit voivat aiheuttaa vakavia markkinahäiriöitä ja heikentää entisestään alkutuottajia; katsoo, että tällaiset tapahtumat voisivat edellyttää kilpailusääntöjen uudelleentarkastelua, mikäli välttämätön elintarvikehuolto on vaarassa;

I.  toteaa, että unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu asiassa C-671/15 (”endiivit”) on osoitus siitä, että tuottajat, tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät tarvitsevat oikeusvarmuutta tehtäviensä hoitamisessa, erityisesti kun tälle alalle on ominaista erittäin hajaantunut tarjonta, jota vastassa taas on keskittynyt kysyntä, sekä vaikeus hallita tarjontaa ja ennakoida kysyntää; katsoo, että tuomioistuimen tuomio kilpailusääntöjen soveltamisesta tuottajiin ja tuottajaorganisaatioihin on erittäin tärkeä selkeyden ja ennakoitavuuden kannalta;

J.  ottaa huomioon, että maatalousmarkkinoiden työryhmä laati marraskuussa 2016 joukon ehdotuksia ja suosituksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa tuottajien asemaa elintarvikeketjussa, tarkistaa tuottajien käytössä olevia sopimusvälineitä, torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja selkeyttää kilpailuoikeutta koskevia maatalousalan poikkeuksia; katsoo, että nämä suositukset on tarpeen vaatiessa otettava huomioon, sillä EU:n toimielimet ja tuotantoketjun sidosryhmät pitivät niitä tervetulleina, ja että olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin tuottajien, tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ja maatalousalan tuottajien muunlaisten yhteistyömuotojen aseman parantamiseksi;

K.  katsoo, että unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (2016/0282B) (koontiasetus) maataloutta koskeva osa-alue on tärkeä askel YMP:n kannalta, sillä siihen sisältyy parlamentin tekemiä kunnianhimoisia ehdotuksia, joiden avulla kilpailupolitiikkaa voidaan parantaa merkittävästi, erityisesti torjumalla epäterveitä kaupan käytäntöjä sekä selkeyttämällä kilpailusääntöjä ja taloudellisia tuottajaorganisaatioita koskevia sääntöjä sekä yleisiä ja kriisiaikoina sovellettavia kilpailulainsäädännön poikkeuksia;

L.  ottaa huomioon, että lokakuussa 2016 julkaistussa, maatalouden toimialakohtaisia organisaatioita EU:ssa koskevassa tutkimuksessa korostetaan alojen toimialakohtaisten organisaatioiden merkitystä taloudellisten ja teknisten tietojen välittämisessä tuotantoketjun sidosryhmille; toteaa kyseisen tutkimuksen osoittavan, että toimialakohtaiset organisaatiot mahdollistavat riskien ja voittojen paremman jakautumisen;

M.  ottaa huomioon, että maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevissa vuosien 2014–2020 suuntaviivoissa(1) komissio tunnusti maatalousalan erityisluonteen, sen sosiaalisen rakenteen sekä sen kohtaamien uusien haasteiden laajuuden, joita ovat muun muassa elintarviketurva sekä ympäristö- ja ilmastokysymykset; toteaa, että tällä politiikalla on siksi vahvistettava maatilojen taloudellista elinkelpoisuutta ja edistettävä elintarvikeketjun organisointia, maaseudun kehittämistä ja sosiaalista osallisuutta;

1.  katsoo, että maatalousalan erityisluonne on otettava huomioon kilpailupolitiikassa; muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 42 artiklassa annetaan maatalousalalle erityisasema kilpailupolitiikan soveltamisen alalla, mikä vahvistettiin YMP:n edellisen uudistuksen yhteydessä sallimalla joukko poikkeuksia ja vapautuksia SEUT-sopimuksen 101 artiklan määräyksistä; toteaa, että YMP:n tavoitteena on varmistaa maatalousyhteisölle kohtuullinen elintaso jatkuvien taloudellisten ja ilmastollisten riskien edessä; muistuttaa, että kilpailupolitiikassa puolustetaan pääasiassa kuluttajien etuja eikä oteta riittävästi huomioon maataloustuottajien erityisiä intressejä ja vaikeuksia; korostaa, että kilpailupolitiikassa on puolustettava maataloustuottajien ja kuluttajien etuja yhtäläisesti varmistamalla, että kilpailun ja sisämarkkinoille pääsyn edellytykset ovat oikeudenmukaiset, jotta voidaan tukea investointeja ja innovointia, työllisyyttä ja maatalousyritysten elinkelpoisuutta sekä unionin maaseutualueiden tasapainoista kehitystä ja samalla edistää markkinaosapuolten avoimuutta;

2.  painottaa, että ”oikeudenmukaisen hinnan” käsite ei saa tarkoittaa vain alinta mahdollista hintaa kuluttajalle, vaan hinnan on oltava kohtuullinen ja mahdollistettava se, että kaikki elintarvikeketjun osapuolet saavat kohtuullisen korvauksen;

3.  on tietoinen, että maataloustuottajilla on muita heikompi asema elintarvikeketjussa ja toteaa, että maatalousalan kriisit voivat heikentää heidän asemaansa entisestään; katsoo, että maataloustuottajille kaikilla tuotannon aloilla olisi taattava oikeus neuvotella kollektiivisesti, mukaan lukien oikeus sopia hinnoista; katsoo, että maataloustuottajia olisi kannustettava osallistumaan täysimääräisesti tuottajaorganisaatioiden, myös tuottajaosuuskuntien, niiden yhdistysten ja toimialakohtaisten elinten, toimintaan ja heille olisi annettava keinot niiden potentiaalin hyödyntämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan tällaisia kollektiivisia itseavun välineitä kehittämään osaamistaan ja tehostamaan toimintaansa selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla niihin sovellettavia sääntöjä, jotta vahvistetaan maataloustuottajien neuvotteluvoimaa ja kilpailukykyä siten, että samalla varmistetaan SEUT-sopimuksen 39 artiklassa vahvistettujen periaatteiden noudattaminen;

4.  katsoo, että tuottajaorganisaatioiden ja niiden yhdistysten yhteiset toimet, mukaan lukien tuotannonsuunnittelu sekä myynti- ja sopimusehtoneuvottelut, ovat välttämättömiä SEUT-sopimuksen 39 artiklassa määriteltyjen YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi ja että ne olisi siksi vapautettava SEUT-sopimuksen 101 artiklan soveltamisesta, kun kyseisiä yhteisiä toimia harjoitetaan aidosti ja siten edistetään tuottajien kilpailukyvyn parantamista; huomauttaa, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (YMJ-asetus) mukaisia poikkeuksia ei ole käytetty kaikessa laajuudessaan ja että poikkeusten selkeyden puute, niiden täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet ja kansallisten kilpailuviranomaisten epäyhtenäinen tapa soveltaa niitä eivät ole tarjonneet maataloustuottajille ja näiden organisaatioille riittävää oikeusvarmuutta; pitää myönteisenä sitä, että koontiasetuksella yksinkertaistetaan tuottajien kollektiivista järjestäytymistä koskevia sääntöjä ja selkeytetään taloudellista toimintaa harjoittavien tuottajaorganisaatioiden roolia ja valtaa kilpailulainsäädännön mukaisesti, jotta voidaan vahvistaa näiden neuvotteluvoimaa ja samalla varmistaa SEUT-sopimuksen 39 artiklassa vahvistettujen periaatteiden noudattaminen;

5.  pitää myönteisenä sitä, että vuoden 2012 maitopaketin voimassaoloa on tarkoitus jatkaa hyvissä ajoin koontiasetuksen puitteissa, kun otetaan huomioon maitoalan paketin täytäntöönpanoa koskevat myönteiset arviot(2) ja tapa, jolla se auttaa vahvistamaan maidontuottajien asemaa elintarvikeketjussa; kehottaa kuitenkin komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin sen määrittämiseksi, olisiko maito- ja maitotuotealan sopimusneuvotteluja koskevat säännökset laajennettava koskemaan muita maatalousaloja, sillä viljelijä- ja tuottajaorganisaatioilla olisi näin enemmän vapautta tuotannon suunnitteluun, oikeudet neuvotella kollektiivisesti sekä neuvotella myynti- ja sopimusehdoista, joilla hinnat ja määrät vahvistetaan selkeästi;

6.  kehottaa säätämään SEUT-sopimuksen 101 artiklan soveltamista koskevan nimenomaisen ja automaattisen vapautuksen välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen, jotta maatalouden toimialakohtaiset organisaatiot voivat hoitaa niille YMJ-asetuksella annetut tehtävät SEUT-sopimuksen 39 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi;

7.  ehdottaa, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 säännökset, joiden nojalla tarjonnan sääntelytoimia voidaan soveltaa juustoihin, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä (150 artikla), kinkkuihin, joilla suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä (172 artikla), ja viineihin (167 artikla), laajennetaan koskemaan laatumerkillä varustettuja tuotteita, jotta voidaan parantaa mahdollisuuksia mukauttaa tarjonta kysyntään;

8.  kehottaa jälleen komissiota selventämään kilpailusäännöistä SEUT-sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan perusteella myönnettävien yksittäisten poikkeusten soveltamisalaa, erityisesti elintarvikeketjussa tehtyjen kestävyyssopimuksien kohdalla, sillä ne voidaan jättää kilpailuoikeuden ulkopuolelle, jos ne osaltaan parantavat tuotantoa tai vauhdittavat edistystä ja hyödyttävät samalla kuluttajia ja yhteiskuntaa; katsoo, että komission olisi arvioitava, millaisin ehdoin kilpailupolitiikassa voitaisiin luoda liikkumavaraa tuottajaorganisaatioiden, muun muassa osuuskuntien, niiden yhdistysten ja toimialakohtaisten organisaatioiden, kollektiivisille järjestelyille, joita tehdään koko elintarvikeketjussa kestävyyden parantamiseksi (kuten luonnon monimuotoisuutta edistävät, eläinten hyvinvointia ja/tai terveyttä parantavat sekä mikrobilääkeresistenssiä torjuvat aloitteet);

9.  pitää myönteisenä, että koontiasetuksella luodaan menettely, jonka mukaan ryhmä tuottajia voi pyytää komissiolta ei-sitovaa lausuntoa siitä, onko tietty kollektiivinen toiminta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 209 artiklan kilpailusääntöjä koskevan yleisen poikkeuksen mukaista; kehottaa kuitenkin komissiota maatalousmarkkinoiden työryhmän suosituksen perusteella selkeyttämään maataloutta koskevan yleisen poikkeuksen soveltamisalaa, jotta poikkeusta täsmennetään siten, että SEUT-sopimuksen 101 artiklan soveltamatta jättäminen – silloin kun siitä on määrätty – on täytäntöönpanokelpoinen ja toimiva ratkaisu;

10.  huomauttaa, että aikoina, jolloin markkinat ovat vakavasti epätasapainossa, kun maatalousala on vaarassa ja kansalaiset kärsivät välttämättömän elintarvikehuollon mahdollisesta vahingoittumisesta, markkinasuuntautuneen YMP:n on tarjottava tukea tuottajille ja myönnettävä uusia määräaikaisia ja täysin perusteltuja poikkeuksia kilpailusäännöistä; pitää tervetulleena sitä, että koontiasetukseen tehtyjen muutosten ansiosta jatkossa on helpompaa soveltaa YMJ-asetuksen 222 artiklan säännöksiä, joissa sallitaan tällaiset väliaikaiset poikkeukset kilpailulainsäädännöstä;

11.  katsoo, että ”pitkien” toimialakohtaisten organisaatioiden, jotka kokoavat yhteen tuottajat, jalostajat ja jakelijat, olisi voitava pitää kokouksia keskustellakseen kriisin ehkäisy- ja hallintatoimista, joilla pyritään palauttamaan markkinaolosuhteet, joissa SEUT-sopimuksen 39 artiklan tavoitteet on mahdollista saavuttaa;

12.  palauttaa mieliin, että on tarpeen kehittää vaiheittain YMP:tä ja EU:n kilpailupuitteita siten, että otetaan huomioon maatalouden erityispiirteet ja niihin sisällytetään sääntelytoimia, joilla torjutaan eriarvoisuutta Euroopan elintarvikeketjussa ja seurataan alkutuottajien aseman kehittymistä sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n elintarvike- ja maatalousjärjestelmien kestävyysarvioinnin (SAFA) indikaattoreita, mukaan lukien oikeudenmukaista hinnoittelua ja avoimia sopimuksia (S.2.1.1.) ja tavarantoimittajien oikeuksia (S.2.2.1) koskevat indikaattorit;

13.  kehottaa kehittämään edelleen eurooppalaista elintarvikkeiden hintojen seurantavälinettä, jotta maatalouselintarvikealan kriisit voidaan havaita tehokkaammin entistä parempien ja eritellympien tietojen avulla; korostaa tässä yhteydessä tarvetta ottaa maataloustuottajajärjestöt mukaan tietojen määrittelyyn ja keruuseen;

14.  huomauttaa, että komissio on todennut, että maataloustuottajat muodostavat vähiten keskittyneen tason elintarvikeketjussa, kun taas heidän tuotantopanosten toimittajansa ja asiakkaansa ovat usein paljon suurempia ja keskittyneempiä, mistä seuraa epätasapainoinen suhde sekä joidenkin suurten jakeluketjujen, jalostajien ja vähittäismyyjien harjoittamia kielteisiä ja hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, joita ei voida ratkaista pelkästään kilpailupolitiikalla, ja siksi yhdenmukaisuus muiden poliittisten toimien kanssa on välttämätöntä; kehottaa siksi komissiota määrittelemään selkeämmin ”määräävän aseman” ja tällaisen aseman väärinkäytön ottaen huomioon keskittymisasteen sekä tuotantopanos-, jalostus- ja vähittäismyyntialojen neuvotteluvoiman; panee lisäksi merkille, että koontiasetuksella vahvistetaan tiettyjä säännöksiä oikeudesta kirjalliseen sopimukseen ja neuvotteluun sopimusehdoista, joilla parannetaan arvon jakautumista toimitusketjussa, jotta voidaan rauhoittaa sidosryhmien välisiä suhteita, torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, saada tuottajat reagoimaan paremmin markkinasignaaleihin, parantaa hintaselvityksiä ja hinnan välittymistä sekä mukauttaa tarjonta paremmin kysyntään; kehottaa lisäksi komissiota ja kansallisia kilpailuviranomaisia varmistamaan, että perushyödykkeet luokitellaan ja hinnoitellaan asianmukaisesti ja että väärinkäytöksiä ja hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, jotka vaikuttavat tuottajiin, valvotaan ja niihin puututaan sitovilla toimilla ja niistä määrätään seuraamuksia; katsoo, että olisi tarkasteltava olemassa olevia kansallisia järjestelyjä, jotta voidaan määrittää paras käytäntö, jota sovelletaan;

15.  on tietoinen, että tähän mennessä kilpailulainsäädäntöä ei ole sovellettu hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi elintarvikeketjussa unionin eikä jäsenvaltioiden tasolla; panee merkille, että tätä koskevia kansallisia sääntöjä on pantu täytäntöön, mutta ne eivät ole kuitenkaan osoittautuneet täysin toimiviksi hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja elintarvikeketjun vallan epätasapainoa koskevan laajemman ongelman ratkaisemisessa; kehottaa komissiota julkaisemaan ja hyväksymään viipymättä ilmoitetun EU:n lainsäädäntöehdotuksen hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, luomaan yhdenmukaisen oikeudellisen kehyksen, joka suojelee paremmin tuottajia ja viljelijöitä hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä, sekä varmistamaan sisämarkkinoiden lujittamisen entisestään;

16.  muistuttaa, että Euroopan parlamentti on jo vedonnut komissioon ja kansallisiin kilpailuviranomaisiin, jotta ne vastaisivat tehokkaasti huolenaiheisiin siitä, millainen yhteisvaikutus jakelualan kansallisen tason nopealla keskittymisellä sekä toisaalta parhaillaan muodostuvilla, suurten eurooppalaisten ja kansainvälisten jakeluketjujen välisillä liittoutumilla on elintarvikeketjun alkupäähän sekä jakelijoihin ja kuluttajiin; katsoo, että tällainen rakenteellinen kehitys herättää huolta mahdollisista strategisista mukautuksista, kilpailun vähenemisestä ja elintarvikeketjujen innovointiin kohdistuvien investointimahdollisuuksien kapenemisesta;

17.  kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä panostamaan brexitin jälkeisten sisämarkkinoiden vahvistamiseen varmistamalla EU:n kilpailulainsäädännön ja sen poikkeuksien ja muiden normien täysimääräisen noudattamisen, jotta varmistetaan oikeusvarmuus ja tasaveroiset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä;

18.  muistuttaa, että vähämerkityksisen tuen tuottajakohtainen enimmäismäärä maatalousalalla kaksinkertaistettiin vuonna 2013 (7 500 eurosta 15 000 euroon), jotta voidaan selviytyä ilmasto-, terveys- ja talouskriisien lisääntymisestä; huomauttaa, että vähämerkityksisen tuen kansallista enimmäismäärää muutettiin samaan aikaan vain marginaalisesti (0,75 prosentista 1 prosenttiin kansallisen maataloustuotannon arvosta), mikä vähentää jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tukea vaikeuksissa olevia maatiloja; pyytää näin ollen, että vähämerkityksisen tuen kansallista enimmäismäärä nostetaan 1,25 prosenttiin kansallisen maataloustuotannon arvosta tuottajien vaikean taloudellisen tilanteen helpottamiseksi; katsoo, että vähämerkityksistä tukea koskevien johdonmukaisten sääntöjen olisi parannettava tuottajien asemaa ilman, että se johtaisi maatalouspolitiikan uudelleenkansallistamiseen;

19.  korostaa, että on tärkeää osoittaa varoja laajakaistaverkkoon pääsyn mahdollistamiseksi, jotta voidaan pysyä teknisen kehityksen tasalla ja edistää kilpailua, etenkin maaseudulla ja syrjäisillä alueilla;

20.  korostaa, että EU:n markkinoiden avaaminen hyvin kilpailukykyisille kauppakumppaneille ja suurille maataloustuotteiden viejille, joihin sovelletaan monia erilaisia normeja, saattaa muodostaa riskin kaikkein herkimmille maatalousaloille unionissa; kehottaa komissiota ottamaan kaikilta osin huomioon kolmansien maiden kanssa tehdyistä kauppasopimuksista mahdollisesti aiheutuvien markkinoiden vääristymien vaikutukset eurooppalaisiin maataloustuottajiin ottaen huomioon näiden haavoittuva taloudellinen tilanne ja keskeinen asema yhteiskunnassamme.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.12.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Jean-Paul Denanot, Albert Deß, Jørn Dohrmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Jan Huitema, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Belder, Jens Gieseke, Momchil Nekov, Annie Schreijer-Pierik, Thomas Waitz

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

PPE

Daniel Buda, Albert Deß, Norbert Erdős, Jens Gieseke, Mairead McGuinness, Marijana Petir, Annie Schreijer-Pierik, Czesław Adam Siekierski

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Jean-Paul Denanot, Momchil Nekov, Maria Noichl, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

ECR

Bas Belder, Jørn Dohrmann, Zbigniew Kuźmiuk

ENF

Philippe Loiseau

3

-

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan, Maria Lidia Senra Rodríguez

EFDD

John Stuart Agnew

3

0

ALDE

Jan Huitema, Ulrike Müller

Verts/ALE

Thomas Waitz

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 (EUVL C 204, 1.7.2014).

(2)

Kertomukset aiheesta ”Maitoalan markkinatilanteen kehittyminen ja maitoalan paketin säännösten soveltaminen” (COM(2016)0724 ja COM(2014)0354).


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.2.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Hugues Bayet, Udo Bullmann, Matt Carthy, Thierry Cornillet, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Wolf Klinz, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Werner Langen, Sander Loones, Paloma López Bermejo, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Alex Mayer, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bas Eickhout, Ramón Jáuregui Atondo, Alain Lamassoure, Thomas Mann, Luigi Morgano, Laurenţiu Rebega, Joachim Starbatty, Lieve Wierinck

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Alberto Cirio


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

49

+

ALDE

Thierry Cornillet, Petr Ježek, Wolf Klinz, Ramon Tremosa i Balcells, Lieve Wierinck

ECR

Sander Loones, Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner, Joachim Starbatty, Kay Swinburne

EFDD

Marco Valli

PPE

Burkhard Balz, Alberto Cirio, Markus Ferber, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Werner Langen, Ivana Maletić, Thomas Mann, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Anne Sander, Theodor Dumitru Stolojan, Esther de Lange

S&D

Hugues Bayet, Udo Bullmann, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Ramón Jáuregui Atondo, Olle Ludvigsson, Costas Mavrides, Alex Mayer, Luigi Morgano, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker

Verts/ALE

Bas Eickhout, Sven Giegold, Molly Scott Cato, Ernest Urtasun

5

-

ENF

Bernard Monot

GUE/ NGL

Matt Carthy, Paloma López Bermejo, Martin Schirdewan, Miguel Viegas

1

0

ENF

Laurenţiu Rebega

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 23. huhtikuuta 2018Oikeudellinen huomautus