Menettely : 2016/0337(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0050/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0050/2018

Keskustelut :

PV 14/03/2018 - 15
CRE 14/03/2018 - 15

Äänestykset :

PV 15/03/2018 - 10.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0088

MIETINTÖ     *
PDF 869kWORD 128k
1.3.2018
PE 608.050v02-00 A8-0050/2018

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta

(COM(2016)0685 – C8-0472/2016 – 2016/0337(CNS))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Paul Tang

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta

(COM(2016)0685 – C8-0472/2016 – 2016/0337(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2016)0685),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0472/2016),

–  ottaa huomioon Tanskan parlamentin, Irlannin edustajainhuoneen (Dáil Éireann), Irlannin senaatin (Seanad Éireann), Luxemburgin edustajainhuoneen, Maltan parlamentin, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen, Alankomaiden parlamentin alahuoneen ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0050/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhteisöverojärjestelmiä on 28. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne molemmat luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Toimissa näiden ongelmien korjaamiseksi olisi sen vuoksi puututtava molemmantyyppisiin markkinoiden toimintapuutteisiin.

(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhteisöverojärjestelmiä on 28. Globalisaation ja digitalisoitumisen aikakautena erityisesti taloudellisen ja henkisen pääoman verotusta lähdemaan perusteella on yhä vaikeampaa seurata ja yhä helpompaa manipuloida. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Talouden alojen yleinen digitalisoituminen ja digitaalisen talouden nopea kehitys asettavat kyseenalaiseksi fyysisissä toimipaikoissa toimivia yrityksiä varten suunniteltujen unionin yhteisöveromallien soveltuvuuden jopa siinä määrin, että arvostamis- ja laskentaperusteet voitaisiin määritellä uudelleen, jotta ne ilmentäisivät 2000-luvun kaupallista toimintaa. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne kaikki luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa, ja aikaansaavat vääristymiä suurten yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten välille. Unionin uuden vakiomuotoisen yhteisöveromallin avulla olisi sen vuoksi puututtava tällaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin samalla, kun otetaan huomioon pitkän aikavälin oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden tavoitteet ja verotuksen neutraaliuden periaate. Kansallisten verojärjestelmien lähentyminen vähentää merkittävästi rajatylittävää toimintaa unionissa harjoittavien yritysten kustannuksia ja hallinnollista rasitusta. Vaikka veropolitiikka kuuluu kansallisen toimivallan piiriin, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklassa määrätään selvästi, että neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan direktiivejä jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, jotka suoraan vaikuttavat sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi yhteisöveroympäristö olisi unionissa muokattava sen periaatteen mukaisesti, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verosta sillä lainkäyttöalueella, jolla (niillä lainkäyttöalueilla, joilla) niiden voitot syntyvät. Sen vuoksi on tarpeen säätää mekanismeista, joilla estettäisiin yhtiöitä hyödyntämästä kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia maksaakseen vähemmän veroja. Yhtä tärkeää on myös edistää kasvua ja taloudellista kehitystä sisämarkkinoilla helpottamalla rajojen yli käytävää kauppaa ja yritysten investointeja. Tätä varten on tarpeen poistaa sekä kaksinkertaisen verotuksen että kaksinkertaisen verottamatta jättämisen riskit unionissa kitkemällä kansallisten yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa olevat eroavuudet. Samaan aikaan yhtiöt tarvitsevat helposti täytäntöön pantavan vero- ja oikeudellisen kehyksen liiketoimintansa kehittämiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen unionissa. Tässä yhteydessä olisi myös päästä eroon vielä vallitsevista syrjivistä tilanteista.

(2)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi yhteisöveroympäristö olisi unionissa muokattava sen periaatteen mukaisesti, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verosta sillä lainkäyttöalueella, jolla (niillä lainkäyttöalueilla, joilla) niiden voitot syntyvät ja niillä on kiinteä toimipaikka. Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristössä tapahtuneet digitaaliset muutokset, on varmistettava, että yhtiöitä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä kiinteää toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, mutta joilla on digitaalinen kiinteä toimipaikka tässä jäsenvaltiossa, olisi kohdeltava samalla tavalla kuin yhtiöitä, joilla on fyysinen kiinteä toimipaikka. Sen vuoksi on tarpeen säätää mekanismeista, joilla estettäisiin yhtiöitä hyödyntämästä kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia maksaakseen vähemmän veroja. Yhtä tärkeää on myös edistää kasvua ja taloudellista kehitystä sisämarkkinoilla helpottamalla rajojen yli käytävää kauppaa ja yritysten investointeja. Tätä varten on tarpeen poistaa sekä kaksinkertaisen verotuksen että kaksinkertaisen verottamatta jättämisen riskit unionissa kitkemällä kansallisten yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa olevat eroavuudet. Samaan aikaan yhtiöt tarvitsevat helposti täytäntöön pantavan vero- ja oikeudellisen kehyksen liiketoimintansa kehittämiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen unionissa. Tässä yhteydessä olisi myös päästä eroon vielä vallitsevista syrjivistä tilanteista. Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan luovan järjestelmän keskeinen osatekijä on yhdistäminen, sillä vain sen avulla voidaan poistaa rajatylittävää toimintaa harjoittavien samaan ryhmään kuuluvien yhtiöiden unionissa kohtaamat merkittävät veroesteet. Yhdistämisen avulla poistetaan siirtohinnoittelumuodollisuudet ja kaksinkertainen verotus ryhmän sisällä.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)7, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä.

(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)7, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Kun CCCTB on pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, sen avulla varmistetaan, että verot maksetaan siellä, missä voitot syntyvät ja missä yhtiöillä on kiinteä toimipaikka. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä. Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen on tärkein kasvua ja työllisyyttä lisäävä tekijä. CCCTB:n käyttöönotto lisäisi talouskasvua ja johtaisi uusien työpaikkojen syntymiseen unionissa vähentämällä yhtiöiden välistä haitallista verokilpailua.

__________________

__________________

7 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

7 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Komissio katsoo 21 päivänä syyskuuta 2017 oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhteisöverojärjestelmän käyttöönottamisesta Euroopan unionissa digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi antamassaan tiedonannossa, että CCCTB tarjoaa perustan digitaalitalouden aiheuttamien vero-ongelmien käsittelyyn.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi hyväksyttävä yhteistä yhteisöveropohjaa koskevat säännöt ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä.

(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on hyvin tärkeää varmistaa yhteistä yhteisöveropohjaa koskevan direktiivin ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevan direktiivin samanaikainen voimaantulo. Koska tässä järjestelmän vaihdossa on kyse merkittävästä askeleesta kohti sisämarkkinoiden toteuttamista, tarvitaan joustavuutta, jotta uutta järjestelmää voidaan käyttää asianmukaisesti alusta alkaen. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat sisämarkkina-aluetta, CCCTB olisi otettava käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa. Jos neuvostossa ei päästä yksimieliseen sopimukseen CCCTB:n luomista koskevasta ehdotuksesta, komission olisi annettava uusi ehdotus, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 116 artiklaan, jonka mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tarvittavat direktiivit. Viimeisenä keinona jäsenvaltioiden olisi aloitettava tiivistetty yhteistyö, johon sen ulkopuolella olevien jäsenvaltioiden olisi voitata liittyä milloin tahansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. On valitettavaa, että yhteisestä yhteisöveropohjaa ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevista ehdotuksista ei kummastakaan ole tehty riittävän yksityiskohtaista arviointia siltä kannalta, miten ne vaikuttavat yhteisöverotuloihin kussakin jäsenvaltiossa.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen yritysryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä kynnysarvo käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. CCCTB-aloitteen kahden eri vaiheen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi lisäksi oltava pakolliset yhtiöille, jotka katsottaisiin ryhmäksi, jos koko aloite toteutuu. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten yhtiöiden saatavilla, jotka eivät täytä näitä perusteita.

(5)  Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava alkuvaiheessa pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen yritysryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä alkukynnysarvo 750 000 000 euroa käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. Koska tällä direktiivillä luodaan uusi vakiomuotoinen kaikkia unionin yrityksiä koskeva yhteisöveropohjan malli, kynnysarvo olisi laskettava nollaan enintään seitsemän vuoden kuluessa. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi alkuvaiheessa oltava vaihtoehtona myös sellaisten yhtiöiden saatavilla, jotka eivät täytä näitä perusteita.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  On tarpeen määritellä unionissa sijaitsevan kiinteän toimipaikan käsite, kun kiinteä toimipaikka kuuluu verotuksellista kotipaikkaansa unionissa pitävälle verovelvolliselle. Tavoitteena olisi varmistaa, että kaikilla asianomaisilla verovelvollisilla on yhteinen käsitys asiasta, ja sulkea pois se mahdollisuus, että erilaisista määritelmistä aiheutuu eroavuuksia. Sitä vastoin ei tulisi pitää olennaisena yhteisen määritelmän vahvistamista sellaisille kiinteille toimipaikoille, jotka sijaitsevat kolmannessa maassa tai jotka sijaitsevat unionissa, mutta kuuluvat verotuksellista kotipaikkaansa kolmannessa maassa pitävälle verovelvolliselle. Tämä ulottuvuus olisi parasta jättää kahdenvälisiin verosopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön, koska sen yhteydet kansainvälisiin sopimuksiin ovat monimutkaiset.

(6)  On tarpeen määritellä unionissa sijaitsevan kiinteän toimipaikan käsite, kun kiinteä toimipaikka kuuluu verotuksellista kotipaikkaansa unionissa pitävälle verovelvolliselle. Monikansalliset yritykset siirtävät liian usein voittonsa suotuisiin verojärjestelmiin maksamatta lainkaan veroa tai maksaen hyvin vähän veroa. Kiinteän toimipaikan käsite antaisi mahdollisuuden määritellä tarkasti ja sitovasti perusteet, jotka on täytettävä, jotta monikansallinen yhtiö voi osoittaa olevansa sijoittautunut tiettyyn maahan. Tämä velvoittaa monikansalliset yhtiöt maksamaan veronsa oikeudenmukaisella tavalla. Tavoitteena olisi varmistaa, että kaikilla asianomaisilla verovelvollisilla on yhteinen käsitys asiasta, ja sulkea pois se mahdollisuus, että erilaisista määritelmistä aiheutuu eroavuuksia. Samoin on tärkeää laatia yhteinen määritelmä sellaisille kiinteille toimipaikoille, jotka sijaitsevat kolmannessa maassa tai jotka sijaitsevat unionissa, mutta kuuluvat verotuksellista kotipaikkaansa kolmannessa maassa pitävälle verovelvolliselle. Jos siirtohinnoittelu aiheuttaa voiton siirtämistä alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille, on parempi käyttää järjestelmää, jossa voiton jakaminen tapahtuu kaavaan perustuvan jaon avulla. Ottamalla käyttöön tällaisen järjestelmän unioni voi näyttää muille maille esimerkkiä nykyaikaisesta ja tehokkaasta yhtiöverotuksesta. Komission olisi laadittava suuntaviivoja siirtymävaiheelle, jonka aikana kaavaan perustuva jako on käytössä rinnan muiden kohdennusmenetelmien kanssa toimittaessa kolmansien maiden kanssa, mutta kaavamaisen jaon olisi tultava lopulta vakiojakomenetelmäksi. Komission olisi annettava ehdotus eurooppalaisesta verosopimuksen mallista, jolla voitaisiin lopulta korvata kaikkien eri jäsenvaltioiden tekemät tuhannet kahdenväliset verosopimukset.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Digitaaliset tuotteet ovat erittäin liikkuvia ja aineettomia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että digitaaliala on laajasti mukana aggressiivisessa verosuunnittelussa, koska liiketoimiin asiakkaiden kanssa ja voittojen tekemiseen ei monissa liiketoimintamalleissa tarvita lainkaan fyysistä infrastruktuuria. Tämän vuoksi suurimmat digitaalialan yhtiöt voivat välttyä lähes kokonaan tulojensa verotukselta. Jäsenvaltiot menettävät miljardien eurojen verotulot, koska ne eivät voi verottaa digitaalialan monikansallisia yhtiöitä. Jotta tähän todelliseen ja kiireellisiä toimenpiteitä vaativaan yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen voitaisiin puuttua, nykyinen yhteisöverolainsäädäntö on ulotettava koskemaan uutta merkittävään digitaaliseen läsnäoloon perustuvaa kiinteän toimipaikan muodostavaa digitaalista yhteyttä. Vastaavanlaisille liiketoimintamalleille on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan vastata digitalisaatioon liittyviin verotuksen ongelmiin luomatta kuitenkaan esteitä digitaalialan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Tässä yhteydessä on otettava huomioon erityisesti OECD:n tasolla tehty työ kansainvälisesti yhdenmukaisen säännöstön luomiseksi.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Veronalaisista tuloista olisi vähennettävä liiketoiminnan menot ja eräät muut erät. Vähennyskelpoisiin liiketoiminnan menoihin olisi tavallisesti kuuluttava kaikki myyntiin liittyvät menot sekä tulojen synnyttämiseen, säilyttämiseen ja turvaamiseen liittyvät menot. Talouden innovoinnin tukemiseksi ja sisämarkkinoiden nykyaikaistamiseksi olisi säädettävä tutkimus- ja kehitysmenojen vähennyksistä, myös ylimääräisistä vähennyksistä, ja menot olisi kirjattava kokonaan kuluiksi sinä vuonna, jona ne aiheutuivat (lukuun ottamatta kiinteää omaisuutta). Erityisen innovatiivisia pieniä aloittelevia yhtiöitä, joilla ei ole etuyhteydessä olevia yrityksiä, (luokka, joka kattaa erityisesti startup-yritykset) olisi myös tuettava tutkimus- ja kehitysmenojen lisätyllä ylimääräisellä vähennyksellä. Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi myös laadittava luettelo vähennyskelvottomista menoista.

(8)  Veronalaisista tuloista olisi vähennettävä liiketoiminnan menot ja eräät muut erät. Vähennyskelpoisiin liiketoiminnan menoihin olisi tavallisesti kuuluttava kaikki myyntiin liittyvät menot sekä tulojen synnyttämiseen, säilyttämiseen ja turvaamiseen liittyvät menot. Talouden innovoinnin tukemiseksi ja sisämarkkinoiden nykyaikaistamiseksi olisi säädettävä henkilöstöä, alihankkijoita, vuokratyöntekijöitä ja freelance-työntekijöitä koskeviin kustannuksiin liittyvien tutkimus- ja kehitysmenojen vähennyksistä ja verovelvollisten olisi saatava verohyvitystä niihin liittyvistä aidoista menoista, ja menot olisi kirjattava kokonaan kuluiksi sinä vuonna, jona ne aiheutuivat (lukuun ottamatta kiinteää omaisuutta). Vähennysten väärinkäytön estämiseksi tarvitaan selkeä määritelmä aidoista tutkimus- ja kehitysmenoista. Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi myös laadittava luettelo vähennyskelvottomista menoista.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Viimeaikaisessa kansainvälisen verotuksen kehityksessä on korostunut se, että pyrkiessään alentamaan kokonaisverojaan kansainväliset yritysryhmät ovat yhä useammin ryhtyneet veronkiertojärjestelyihin, joissa maksetaan liiallisia korkoja. Järjestelyt johtavat veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtoihin. Sen vuoksi on tarpeen rajoittaa korkomenojen (ja muiden rahoitusmenojen) vähennyskelpoisuutta, jotta estettäisiin tällaisia käytäntöjä. Tässä yhteydessä korkomenojen (ja muiden rahoitusmenojen) vähennyskelpoisuus olisi sallittava ilman rajoituksia ainoastaan siihen määrään asti kuin kyseiset menot voidaan tasata veronalaisilla korkotuloilla (ja muilla rahoitustuloilla). Ylimeneviin korkomenoihin olisi kuitenkin sovellettava vähennyskelpoisuuden rajoituksia, joiden määrityksessä on käytettävä perusteena verovelvollisen tulosta ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia (’EBITDA’).

(9)  Viimeaikaisessa kansainvälisen verotuksen kehityksessä on korostunut se, että pyrkiessään alentamaan kokonaisverojaan kansainväliset yritysryhmät ovat yhä useammin ryhtyneet veronkiertojärjestelyihin, joissa maksetaan liiallisia korkoja. Järjestelyt johtavat veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtoihin. Sen vuoksi on tarpeen rajoittaa korkomenojen (ja muiden rahoitusmenojen) vähennyskelpoisuutta, jotta estettäisiin tällaisia käytäntöjä. Tässä yhteydessä korkomenojen (ja muiden rahoitusmenojen) vähennyskelpoisuus olisi sallittava ilman rajoituksia ainoastaan siihen määrään asti kuin kyseiset menot voidaan tasata veronalaisilla korkotuloilla (ja muilla rahoitustuloilla). Ylimeneviin korkomenoihin olisi kuitenkin sovellettava vähennyskelpoisuuden rajoituksia, joiden määrityksessä on käytettävä perusteena verovelvollisen tulosta ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia (’EBITDA’). Jäsenvaltiot voisivat rajoittaa entisestään korkomenojen ja muiden rahoitusmenojen vähennyskelpoisuutta korkeatasoisemman suojan takaamiseksi.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Se, että lainan korot voidaan vähentää verovelvollisen veropohjasta mutta voitonjakoa ei, tuo ratkaisevaa etua velkarahoitukselle oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen verrattuna. Koska tämä aiheuttaa yhtiöiden velkaantumisriskejä, on olennaisen tärkeää säätää toimenpiteistä, joilla neutralisoidaan oman pääoman ehtoista rahoitusta rajoittava nykyinen kehys. Tämän perusteella tarkoituksena on myöntää verovelvollisille kasvu- ja investointivähennys siten, että verovelvollisen oman pääoman lisäykset voitaisiin vähentää verovelvollisen veropohjasta tietyin edellytyksin. Olisi olennaisen tärkeää varmistaa, ettei järjestelmä kärsi peräkkäisistä vaikutuksista, minkä vuoksi olisi tarpeen jättää soveltamisen ulkopuolelle sellaisten osuuksien verotusarvo, jotka verovelvollisella on etuyhteydessä olevassa yrityksessä. Jotta vähennysjärjestelmä olisi lisäksi riittävän vahva, olisi säädettävä verojen kiertämisen estämistä koskevista säännöistä.

(10)  Se, että lainan korot voidaan vähentää verovelvollisen veropohjasta mutta voitonjakoa ei, tuo ratkaisevaa etua velkarahoitukselle oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen verrattuna. Koska tämä aiheuttaa yhtiöiden velkaantumisriskejä, on olennaisen tärkeää säätää toimenpiteistä, joilla neutralisoidaan oman pääoman ehtoista rahoitusta rajoittava nykyinen kehys rajoittamalla mahdollisuutta vähentää lainan korot verovelvollisen veropohjasta. Tällainen koron vähennysoikeutta rajoittava sääntö on kyseiseen tarkoitukseen sopiva ja riittävä väline.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Jotta estettäisiin passiivisten tulojen (lähinnä rahoitustulojen) siirtämistä pois raskaasti verotetuista yhtiöistä, mahdollisten tappioiden, joita tällaisilla yhtiöillä saattaa olla verovuoden lopussa, olisi katsottava lähinnä vastaavan kaupankäyntitoiminnan tuloksia. Pitäen tätä lähtökohtana verovelvollisten olisi voitava säilyttää tappiontasausoikeus määräämättömän ajan niin, ettei vuosittain tehtävän vähennyksen määrää rajoiteta. Koska tappiontasauksen tarkoituksena on varmistaa, että verovelvollinen maksaa veron reaalitulostaan, tappiontasaukselle ei ole mitään syytä asettaa aikarajaa. Sikäli kuin kyseessä on taannehtiva tappiontasaus, tällaista sääntöä ei ole tarpeen ottaa käyttöön, sillä tämä käytäntö on jäsenvaltioissa melko harvinainen, ja yleensä se johtaa kohtuuttomaan monimutkaisuuteen. Lisäksi olisi vahvistettava veronkierron vastainen säännös, jotta voitaisiin estää, torjua ja vaikeuttaa sitä, että pyritään kiertämään tappioiden vähennyskelpoisuutta koskevia sääntöjä ostamalla tappiollisia yhtiöitä.

(12)  Jotta estettäisiin passiivisten tulojen (lähinnä rahoitustulojen) siirtämistä pois raskaasti verotetuista yhtiöistä, mahdollisten tappioiden, joita tällaisilla yhtiöillä saattaa olla verovuoden lopussa, olisi katsottava lähinnä vastaavan kaupankäyntitoiminnan tuloksia. Pitäen tätä lähtökohtana verovelvollisten olisi voitava säilyttää tappiontasausoikeus viiden vuoden ajan niin, että vuosittain tehtävän vähennyksen määrää rajoitetaan. Sikäli kuin kyseessä on taannehtiva tappiontasaus, tällaista sääntöä ei ole tarpeen ottaa käyttöön, sillä tämä käytäntö on jäsenvaltioissa melko harvinainen, ja yleensä se johtaa kohtuuttomaan monimutkaisuuteen. Neuvoston direktiivissä (EU) 2016/11641 a vahvistetaan yleinen veronkierron vastainen sääntö, jotta voitaisiin estää, torjua ja vaikeuttaa sitä, että pyritään kiertämään tappioiden vähennyskelpoisuutta koskevia sääntöjä ostamalla tappiollisia yhtiöitä. Kyseinen yleinen sääntö olisi myös otettava järjestelmällisesti huomioon tämän direktiivin soveltamisessa.

 

_________________

 

1 a Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1).

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Jotta parannettaisiin yritysten kassavirtavalmiuksia – esimerkiksi kompensoimalla jossakin jäsenvaltiossa aiheutuvia startup-vaiheen tappioita toisessa jäsenvaltiossa syntyvillä voitoilla – ja kannustettaisiin laajentumista yli rajojen unionissa, verovelvollisilla olisi oltava oikeus ottaa tilapäisesti huomioon tappiot, jotka ovat aiheutuneet niiden muissa jäsenvaltioissa sijaitseville välittömille tytäryhtiöille ja kiinteille toimipaikoille. Jäsenvaltiossa sijaitsevan emoyhtiön tai päätoimipaikan olisi tässä tarkoituksessa pystyttävä vähentämään veropohjastaan tiettynä verovuonna tappiot, jotka ovat aiheutuneet samana verovuonna sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseville välittömille tytäryhtiöille tai kiinteille toimipaikoille, suhteessa sen osuuteen. Emoyhtiötä olisi sitten vaadittava sisällyttämään takaisin veropohjaansa –ottaen huomioon aiemmin vähennettyjen tappioiden määrän – näiden välittömien tytäryhtiöiden tai kiinteiden toimipaikkojen mahdolliset myöhemmät voitot. Koska on olennaisen tärkeää turvata kansalliset verotulot, vähennetyt tappiot olisi sisällytettävä takaisin veropohjaan ilman eri toimenpiteitä, jos tätä ei ole jo tehty tietyn vuosimäärän kuluttua tai jos edellytykset välittömäksi tytäryhtiöksi tai kiinteäksi toimipaikaksi katsomiselle eivät enää täyty.

Poistetaan.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  On olennaisen tärkeää säätää tarkoituksenmukaisista verojen kiertämisen estämistä koskevista toimenpiteistä, jotta yhteistä pohjaa koskevat säännöt saataisiin kestämään aggressiivisia verosuunnittelukäytäntöjä paremmin. Järjestelmään olisi erityisesti kuuluttava yleinen veronkierron vastainen sääntö (’GAAR’), jota täydennetään tietyntyyppisen veronkierron hillitsemiseen tarkoitetuilla toimenpiteillä. GAAR-sääntöjen tarkoituksena on estää sellaisia verotukseen liittyviä väärinkäytöksiä, jotka eivät vielä ole erityisesti kohdennettujen säännösten piirissä, joten niillä paikataan aukkoja. Tällä ei pitäisi olla vaikutusta väärinkäytösten estämistä koskevien erityisten sääntöjen sovellettavuuteen. GAAR-sääntöjä olisi sovellettava unionissa järjestelyihin, jotka eivät ole aitoja. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että GAAR-sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisella tavalla kansallisissa tilanteissa, rajatylittävissä tilanteissa unionin sisällä ja rajatylittävissä tilanteissa, joissa on mukana kolmansiin maihin sijoittautuneita yhtiöitä, siten, että sääntöjen soveltamisala ja soveltamisen tulokset eivät ole erilaiset.

(15)  On olennaisen tärkeää säätää tarkoituksenmukaisista verojen kiertämisen estämistä koskevista toimenpiteistä, jotta yhteistä pohjaa koskevat säännöt saataisiin kestämään aggressiivisia verosuunnittelukäytäntöjä paremmin. Järjestelmään olisi erityisesti kuuluttava voimakas ja tehokas yleinen veronkierron vastainen sääntö (’GAAR’), jota täydennetään tietyntyyppisen veronkierron hillitsemiseen tarkoitetuilla toimenpiteillä. GAAR-sääntöjen tarkoituksena on estää sellaisia verotukseen liittyviä väärinkäytöksiä, jotka eivät vielä ole erityisesti kohdennettujen säännösten piirissä, joten niillä paikataan aukkoja. Tällä ei pitäisi olla vaikutusta väärinkäytösten estämistä koskevien erityisten sääntöjen sovellettavuuteen. GAAR-sääntöjä olisi sovellettava unionissa järjestelyihin, jotka eivät ole aitoja. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että GAAR-sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisella tavalla kansallisissa tilanteissa, rajatylittävissä tilanteissa unionin sisällä ja rajatylittävissä tilanteissa, joissa on mukana kolmansiin maihin sijoittautuneita yhtiöitä, siten, että sääntöjen soveltamisala ja soveltamisen tulokset eivät ole erilaiset.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Kun otetaan huomioon, että verokohtelun eroavuudet johtavat tavallisesti kaksinkertaiseen vähennykseen (eli molemmissa valtioissa tehtävään vähennykseen) tai tulojen vähennykseen toisessa valtiossa sisällyttämättä tuloja toisen valtion veropohjaan, tällaiset tilanteet vaikuttavat selkeästi sisämarkkinoihin vääristämällä sen mekanismeja ja luomalla porsaanreikiä, joiden turvin veronkiertoa voidaan harjoittaa menestyksekkäästi. Koska eroavuudet johtuvat kansallisista eroista tietyntyyppisten yksiköiden tai rahallisten suoritusten oikeudellisessa luokittelussa, tällaisia eroavuuksia ei tavallisesti synny, jos yritykset soveltavat yhteisiä sääntöjä veropohjansa laskennassa. Eroavuuksia olisi kuitenkin edelleen yhteistä pohjaa koskevan kehyksen sekä kansallisten tai kolmansien maiden yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa. Verokohtelun eroavuuksiin liittyvien järjestelyjen vaikutusten neutraloimiseksi on tarpeen vahvistaa säännöt, joiden perusteella toinen eroavuustilanteessa olevista kahdesta lainkäyttöalueesta evää maksun vähentämisen tai varmistaa, että vastaavat tulot sisällytetään yhteisöveropohjaan.

(17)  Kun otetaan huomioon, että alan ja verokohtelun eroavuudet johtavat tavallisesti kaksinkertaiseen vähennykseen (eli molemmissa valtioissa tehtävään vähennykseen) tai tulojen vähennykseen toisessa valtiossa sisällyttämättä tuloja toisen valtion veropohjaan, tällaiset tilanteet vaikuttavat selkeästi sisämarkkinoihin vääristämällä sen mekanismeja ja luomalla porsaanreikiä, joiden turvin veronkiertoa voidaan harjoittaa menestyksekkäästi. Koska eroavuudet johtuvat kansallisista eroista tietyntyyppisten yksiköiden tai rahallisten suoritusten oikeudellisessa luokittelussa, tällaisia eroavuuksia ei tavallisesti synny, jos yritykset soveltavat yhteisiä sääntöjä veropohjansa laskennassa. Eroavuuksia olisi kuitenkin edelleen yhteistä pohjaa koskevan kehyksen sekä kansallisten tai kolmansien maiden yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa. Verokohtelun eroavuuksien tai niihin liittyvien järjestelyjen vaikutusten neutraloimiseksi direktiivissä (EU) 2016/1164 vahvistetaan verokohtelun eroavuuksia ja käänteisen hybridin verokohtelun eroavuuksia koskevat säännöt. Kyseiset säännöt olisi otettava järjestelmällisesti huomioon tämän direktiivin soveltamisessa.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a)  Jäsenvaltioita ei pitäisi estää ottamasta käyttöön veronkierron torjumiseksi toteutettavia lisätoimia, jotta vähennetään kielteisiä seurauksia, jotka johtuvat voittojen siirtämisestä unionin ulkopuolisiin matalan verotuksen maihin, jotka eivät välttämättä vaihda automaattisesti verotietoja unionin vaatimusten mukaisesti.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 b)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön seuraamusjärjestelmä, jota sovelletaan yritysten rikkoessa tämän direktiivin mukaisesti annettuja kansallisen lainsäädännön säännöksiä, ja ilmoitettava käyttöön ottamisesta komissiolle.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän direktiivin tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi seuraavilta osin: i) yhtiömuotoja ja yhteisöveroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön muutosten huomioon ottaminen ja liitteiden I ja II muuttaminen vastaavasti, ii) lisämääritelmien vahvistaminen, iii) veronkierron torjuntaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistaminen useilla erityisillä aloilla, jotka ovat merkityksellisiä kasvu- ja investointivähennyksen kannalta, iv) liisattujen omaisuuserien laillisen ja taloudellisen omistusoikeuden käsitteiden yksityiskohtaisempi määrittely, v) leasingmaksujen pääoma- ja korko-osuuden laskenta ja liisattujen omaisuuserien poistopohjan laskenta ja vi) poistokelpoisen käyttöomaisuuden luokkien tarkempi määrittely On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(19)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän direktiivin tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi seuraavilta osin: i) yhtiömuotoja ja yhteisöveroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön muutosten huomioon ottaminen ja liitteiden I ja II muuttaminen vastaavasti, ii) lisämääritelmien vahvistaminen, iii) liisattujen omaisuuserien laillisen ja taloudellisen omistusoikeuden käsitteiden yksityiskohtaisempi määrittely, iv) leasingmaksujen pääoma- ja korko-osuuden laskenta ja liisattujen omaisuuserien poistopohjan laskenta v) poistokelpoisen käyttöomaisuuden luokkien tarkempi määrittely ja vi) suuntaviivojen antaminen siirtymävaiheelle, jonka aikana kaavaan perustuva jako on käytössä rinnan muiden kohdennusmenetelmien kanssa toimittaessa kolmansien maiden kanssa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a)  Komission olisi valvottava, että tämän direktiivin täytäntöönpano on yhdenmukaista, jotta vältetään tilanne, jossa jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset valvovat kukin erilaisen järjestelmän noudattamista. Kirjanpitosääntöjen yhdenmukaistamisen puute unionissa ei saisi lisätä mahdollisuuksia verosuunniteluun ja keinotteluun. Kirjanpitosääntöjen yhdenmukaistaminen voisikin vahvistaa yhteistä järjestelmää erityisesti jos ja kun kaikki unionin yritykset kuuluvat tähän järjestelmään.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Komission olisi arvioitava tämän direktiivin soveltamista viisi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen ja laadittava tästä kertomus neuvostolle. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle,

(23)  Koska tämä direktiivi sisältää merkittävän muutoksen yhteisöverotussääntöihin, komission olisi arvioitava perusteellisesti tämän direktiivin soveltamista viisi vuotta sen voimaantulon jälkeen ja laadittava tästä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tämän täytäntöönpanokertomuksen olisi sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: tämän direktiivin mukaisen verojärjestelmän vaikutus jäsenvaltioiden verotuloihin, järjestelmän hyvät ja huonot puolet pk-yritysten kannalta, vaikutus veronkannon oikeudenmukaisuuteen jäsenvaltioiden välillä, vaikutus sisämarkkinoihin kokonaisuudessaan ottaen erityisesti huomioon jäsenvaltioiden välisen kilpailun mahdollinen vääristyminen tässä direktiivissä annettuja uusia sääntöjä sovellettaessa sekä niiden yritysten lukumäärä, jotka kuuluvat soveltamisalaan siirtymävaiheen aikana. Komission olisi tarkasteltava tämän direktiivin soveltamista kymmenen vuotta sen voimaantulon jälkeen ja laadittava sen toiminnasta kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle,

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteinen pohja tiettyjen yhtiöiden verottamiselle ja säädetään kyseisen pohjan laskentaa koskevat säännöt.

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteinen pohja tiettyjen yhtiöiden verottamiselle unionissa ja säädetään kyseisen pohjan laskentaa koskevat säännöt, mukaan luettuina veronkierron ehkäisemistä ja ehdotetun verojärjestelmän kansainvälistä ulottuvuutta koskevat toimenpiteet.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

1.  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin ja digitaalisiin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana;

(c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana. Kynnysarvo lasketaan nollaan enintään viiden vuoden aikana;

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Yhtiö, joka täyttää 1 kohdan a ja b alakohdan edellytykset mutta joka ei täytä mainitun kohdan c tai d alakohdan edellytyksiä, voi valita, myös muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojensa osalta, että se soveltaa tämän direktiivin säännöksiä viiden verovuoden ajan. Tätä ajanjaksoa pidennetään ilman eri toimenpiteitä viiden verovuoden pituisten peräkkäisten soveltamiskausien ajaksi, jollei anneta 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua lopettamisilmoitusta. Edellä olevan 1 kohdan a ja b alakohdan edellytysten on täytyttävä joka kerta, kun pidennys tehdään.

3.  Yhtiö, joka täyttää 1 kohdan a ja b alakohdan edellytykset mutta joka ei täytä mainitun kohdan c tai d alakohdan edellytyksiä, voi valita, myös muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojensa osalta, että se soveltaa tämän direktiivin säännöksiä.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Direktiivin sääntöjä ei sovelleta erityisen verotusjärjestelyn alaisiin laivayhtiöihin. Erityisen verotusjärjestelyn alaiset laivayhtiöt otetaan huomioon määritettäessä yhtiöitä, jotka kuuluvat samaan ryhmään 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Poistetaan.

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a)  sillä on oikeus käyttää yli 50 prosenttia äänioikeuksista; ja

(a)  sillä on oikeus käyttää äänioikeuksia, jotka ovat yli 50 prosenttia; ja

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 12 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(12)  ’vieraan pääoman menoilla’ muodoltaan kaikenlaisen velan korkomenoja, muita kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä, korkoa ja rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä menoja taloudellisesti vastaavia menoja, kuten esimerkiksi voitto-osuuslainoista kertyvät maksut, vaihtovelkakirjalainojen ja nollakuponkilainojen laskennalliset korot, vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen mukaiset maksut, rahoitusleasingmaksujen rahoituskustannusosuus, asianomaisen omaisuuserän tasearvoon pääomitettu korko tai pääomitettujen korkojen kuoletukset, siirtohinnoittelusääntöjen mukaiset rahoitustuottojen määrät, vieraaseen pääomaan liittyvien johdannaisinstrumenttien tai suojausjärjestelyjen mukainen nimelliskorkojen määrä, tämän direktiivin 11 artiklassa tarkoitettu nettopääomalisäysten määritetty tuotto, tietyt vieraan pääoman ja rahoituksen hankkimiseen liittyvistä välineistä johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot, rahoitusjärjestelyistä aiheutuvat vakuusmaksut, vieraaseen pääomaan liittyvät järjestelymaksut ja samankaltaiset kulut;

(12)  ’vieraan pääoman menoilla’ muodoltaan kaikenlaisen velan korkomenoja, muita kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä, korkoa ja rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä menoja taloudellisesti vastaavia menoja, kuten esimerkiksi voitto-osuuslainoista kertyvät maksut, vaihtovelkakirjalainojen ja nollakuponkilainojen laskennalliset korot, vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen mukaiset maksut, rahoitusleasingmaksujen rahoituskustannusosuus, asianomaisen omaisuuserän tasearvoon pääomitettu korko tai pääomitettujen korkojen kuoletukset, siirtohinnoittelusääntöjen mukaiset rahoitustuottojen määrät, vieraaseen pääomaan liittyvien johdannaisinstrumenttien tai suojausjärjestelyjen mukainen nimelliskorkojen määrä, tietyt vieraan pääoman ja rahoituksen hankkimiseen liittyvistä välineistä johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot, rahoitusjärjestelyistä aiheutuvat vakuusmaksut, vieraaseen pääomaan liittyvät järjestelymaksut ja samankaltaiset kulut;

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 30 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 a)   ’veroasioissa yhteistyöhaluttomalla lainkäyttöalueella’ lainkäyttöaluetta, johon pätee jokin seuraavista seikoista:

 

(a)  lainkäyttöalue ei noudata avoimuutta koskevia kansainvälisiä normeja;

 

(b)  lainkäyttöalueella on mahdollisesti käytössä veroetuusjärjestelmiä;

 

(c)  lainkäyttöalueella on käytössä verojärjestelmä, josta yhtiövero puuttuu tai jossa on lähes olematon yhtiövero;

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 30 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 b)  ’taloudellisella sisällöllä’ osatekijöitä, jotka kattavat myös digitaalitalouden ja joiden avulla yrityksen verotuksellinen läsnäolo voidaan määritellä tosiasioiden perusteella, kuten yrityksen henkilöresurssit ja aineelliset resurssit, hallinnollinen itsenäisyys, oikeudellinen asema, sen tuottamat tulot ja soveltuvissa tapauksissa omaisuuserien luonne;

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 30 c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 c)  ’postilaatikkoyhtiöillä’ kaikenlaisia oikeushenkilöitä, joilla ei ole taloudellista sisältöä ja jotka on perustettu ainoastaan verotussyistä;

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 30 d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 d)  ’rojaltikustannuksella’ kustannuksia, jotka maksetaan vastikkeeksi kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen, mukaan lukien elokuvien ja tietokoneohjelmien, tekijänoikeuden, patentin, tavaramerkin, mallin, suunnittelun, salaisen kaavan tai menetelmän käytöstä tai käyttöoikeudesta taikka teollis-, kaupallis- tai tieteellisluonteisesta kokemusperäisestä tiedosta tai muusta aineettomasta omaisuudesta; maksut teollisten, kaupallisten tai tieteellisten laitteiden käytöstä tai käyttöoikeudesta katsotaan rojaltikustannuksiksi;

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 30 e alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 e)  ’siirtohinnoilla’ hintoja, joita yritys käyttää siirtäessään aineellista tai aineetonta omaisuutta tai suorittaessaan palveluja kanssaan etuyhteydessä oleville yrityksille;

Tarkistus    33

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 31 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(31)  ’verokohtelun eroavuudella’ verotuksen eri lainkäyttöalueilla olevan verovelvollisen ja etuyhteydessä olevan yrityksen välistä tilannetta tai verotuksen eri lainkäyttöalueilla olevien osapuolten välistä strukturoitua järjestelyä, joissa mikä tahansa alla esitetyistä tuloksista johtuu eroista rahoitusvälineen tai yksikön oikeudellisessa luonnehdinnassa tai siinä, miten kaupallista läsnäoloa kohdellaan kiinteänä toimipaikkana:

(31)  ’verokohtelun eroavuudella’ direktiivin (EU) 2016/1164 2 artiklan 9 kohdassa määriteltyä verokohtelun eroavuutta;

(a)  samat maksut, menot tai tappiot vähennetään veropohjasta sekä sillä lainkäyttöalueella, jolla maksun lähde on tai jolla menot kertyvät tai tappiot kärsitään, että toisella lainkäyttöalueella, jäljempänä ’kaksinkertainen vähennys’;

 

(b)  maksu vähennetään veropohjasta sillä lainkäyttöalueella, jolla maksun lähde on, sisällyttämättä samaa maksua vastaavasti toisen lainkäyttöalueen veropohjaan, jäljempänä ’vähennys ilman veropohjaan sisällyttämistä’;

 

(c)  jos kyseessä ovat erot kaupallisen läsnäolon kohtelussa kiinteänä toimipaikkana, tulon, jonka lähde on jollakin lainkäyttöalueella, verottamatta jättäminen sisällyttämättä samaa tuloa vastaavasti toisen lainkäyttöalueen veropohjaan, jäljempänä ’verottamatta jättäminen ilman veropohjaan sisällyttämistä’.

 

Verokohtelun eroavuus syntyy ainoastaan sikäli kuin kyseisillä kahdella lainkäyttöalueella vähennetyt samat maksut, kertyneet menot tai kärsityt tappiot ylittävät sen tulon määrän, joka lisätään veropohjaan molemmilla lainkäyttöalueilla ja jonka voidaan katsoa olevan peräisin samasta lähteestä.

 

Verokohtelun eroavuudeksi katsotaan myös rahoitusvälineen siirto strukturoidussa järjestelyssä, johon verovelvollinen osallistuu, jos perusteena olevaa siirretyn rahoitusvälineen tuottoa kohdellaan verotuksellisesti useamman kuin yhden järjestelyn osapuolen samanaikaisesti saamana tulona ja osapuolten verotuksellinen kotipaikka on eri lainkäyttöalueilla, mikä johtaa mihin tahansa seuraavista tuloksista:

 

(a)  perusteena olevaan tuottoon liittyvän maksun vähentäminen sisällyttämättä tällaista maksua vastaavasti veropohjaan, paitsi jos perusteena oleva tuotto on sisällytetty jonkun asiaan liittyvän osapuolen veronalaiseen tuloon;

 

(b)  verohyöty, joka syntyy siitä, että lähdevero, joka peritään siirretystä rahoitusvälineestä johtuvasta maksusta, hyvitetään useammalle kuin yhdelle asianomaiselle osapuolelle;

 

Tarkistus    34

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 32 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(32)  ’strukturoidulla järjestelyllä’ järjestelyä, johon liittyy järjestelyn ehtoihin hinnoiteltu verokohtelun eroavuus, tai järjestelyä, joka on suunniteltu tuottamaan verokohtelun eroavuudesta johtuva lopputulos, paitsi jos verovelvollisen tai etuyhteydessä olevan yrityksen ei voitu kohtuudella odottaa olevan tietoinen verokohtelun eroavuudesta eikä se hyötynyt verokohtelun eroavuudesta johtuvan veroetuuden arvosta;

Poistetaan.

Tarkistus    35

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 33 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(33 a)  ’digitaalisella kiinteällä toimipaikalla’ sellaisen verovelvollisen merkittävää digitaalista läsnäoloa, joka tarjoaa lainkäyttöalueella palveluja, jotka on suunnattu kuluttajille tai yrityksille kyseisellä lainkäyttöalueella, 5 artiklan 2 a kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

Tarkistus    36

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 33 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(33 b)  ’eurooppalaisella verotunnisteella’ tai ’TIN:llä’ komission 6 päivänä joulukuuta 2012 antamassa tiedonannossa, joka sisältää toimintasuunnitelman veropetosten ja verovilpin torjunnan tehostamiseksi, määriteltyä numeroa.

Tarkistus    37

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä 66 artiklan mukaisesti määritelläkseen lisää käsitteitä.

Komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä 66 artiklan mukaisesti saattaakseen nykyiset määritelmät ajan tasalle tai määritelläkseen lisää käsitteitä.

Tarkistus    38

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Verovelvollisella katsotaan olevan kiinteä toimipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa on sen verotuksellinen kotipaikka, silloin kun sillä on kyseisessä muussa jäsenvaltiossa pysyvä paikka, jonka kautta sen liiketoiminta hoidetaan kokonaan tai osittain ja joka voi olla erityisesti

1.  Verovelvollisella katsotaan olevan kiinteä toimipaikka tai digitaalinen kiinteä toimipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin sillä lainkäyttöalueella, jossa on sen verotuksellinen kotipaikka, silloin kun sillä on kyseisessä muussa jäsenvaltiossa pysyvä liikepaikka tai digitaalinen läsnäolo, jonka kautta sen liiketoiminta hoidetaan kokonaan tai osittain ja joka voi olla erityisesti

Tarkistus    39

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(f a)  digitaalinen alusta tai muu digitaalinen liiketoimintamalli, joka perustuu tietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen kaupallisiin tarkoituksiin.

Tarkistus    40

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Jos yhdellä lainkäyttöalueella asuva verovelvollinen tarjoaa pääsyn digitaaliseen alustaan tai tarjoaa digitaalisen alustan, kuten sähköisen sovelluksen, tietokannan, verkossa sijaitsevan markkinapaikan tai sähköisen varaston, tai tarjoaa hakukoneen tai mainontapalveluja verkkosivustolla tai sähköisessä sovelluksessa, kyseisellä verovelvollisella katsotaan olevan digitaalinen kiinteä toimipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin sillä lainkäyttöalueella, jossa on sen verotuksellinen kotipaikka, jos verovelvollisen tai etuyhteydessä olevan yrityksen kokonaistulot edellä mainituilla digitaalisilla alustoilla toteutetuista liiketoimista muulla lainkäyttöalueella kuin sillä, jossa on verovelvollisen kotipaikka, ylittävät 5 000 000 euroa vuodessa ja kun seuraavat kriteerit täyttyvät:

 

(a)  kuukaudessa vähintään tuhat yksittäistä rekisteröityä käyttäjää, joilla on kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin sillä lainkäyttöalueella, jossa verovelvollisella on verotuksellinen kotipaikka, on kirjautunut sisään verovelvollisen digitaaliseen alustaan tai vieraillut sillä;

 

(b)  kuukaudessa on tehty vähintään tuhat digitaalista sopimusta sellaisten asiakkaiden tai käyttäjien kanssa, joiden kotipaikka verovuoden aikana on muulla lainkäyttöalueella kuin sillä, jossa on verovelvollisen kotipaikka;

 

(c)  verovelvollisen verovuonna keräämän digitaalisen sisällön määrä ylittää 10 prosenttia ryhmän yhteensä säilyttämästä digitaalisesta sisällöstä.

 

Siirretään komissiolle valta antaa 66 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä mukauttamalla tämän kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjä tekijöitä kansainvälisissä sopimuksissa saavutetun edistyksen perusteella.

 

Jos tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn tuloihin perustuvan kynnysarvon lisäksi yhtä tai useampaa tämän kohdan a, b ja c alakohdassa määritellyistä kolmesta digitaalisesta tekijästä voidaan soveltaa tietyn jäsenvaltion verovelvolliseen, on katsottava, että tämän kiinteä toimipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa.

 

Verovelvollisen on edellytettävä ilmoittavan veroviranomaisille kaikki tiedot, jotka ovat olennaisia kiinteän toimipaikan tai digitaalisen kiinteän toimipaikan määrittelemisen kannalta tämän artiklan mukaisesti.

Tarkistus    41

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Niiden määrien lisäksi, jotka voidaan vähentää tutkimus- ja kehitysmenoina 2 kohdan mukaisesti, verovelvollinen voi vielä vähentää verovuosikohtaisesti 50 prosenttia lisää tällaisista kyseisen vuoden aikana aiheutuneista menoista, lukuun ottamatta irtaimiin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyviä menoja. Jos tutkimus- ja kehitysmenot ylittävät 20 000 000 euroa, verovelvollinen voi vähentää 25 prosenttia lisää ylimenevästä määrästä.

Verovelvollinen saa henkilöstöön, myös palkkoihin, alihankkijoihin, vuokratyöntekijöihin ja freelance-työntekijöihin, liittyvistä tutkimus- ja kehitysmenoista 20 000 000 euroon saakka 10 prosentin verohyvityksen.

Tarkistus    42

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, verovelvollinen voi vielä vähentää 100 prosenttia lisää tutkimus- ja kehitysmenoistaan aina 20 000 000 euroon saakka, jos verovelvollinen täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

Poistetaan.

(a)  se on listaamaton yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto ja/tai taseen loppusumma on enintään 10 000 000 euroa;

 

(b)  se on ollut rekisteröityneenä enintään viiden vuoden ajan. Jos verovelvollisen ei tarvitse rekisteröityä, viiden vuoden ajanjakso voidaan katsoa alkavan hetkellä, jona yritys joko aloittaa taloudellisen toimintansa tai tulee sen osalta verovelvolliseksi;

 

(c)  se ei ole syntynyt sulautuman tuloksena;

 

(d)  sillä ei ole etuyhteydessä olevia yrityksiä.

 

Tarkistus    43

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

[...]

Poistetaan.

Tarkistus    44

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  50 prosenttia edustusmenoista, enintään sellaiseen määrään, joka ei ylitä [x] prosenttia verovuoden tuloista;

(b)  50 prosenttia tavanomaisista ja välttämättömistä edustusmenoista, jotka liittyvät suoraan verovelvollisen liiketoimintaan tai ovat siihen yhteydessä, enintään sellaiseen määrään, joka ei ylitä [x] prosenttia verovuoden tuloista;

Tarkistus    45

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c)  kertyneiden voittovarojen siirtäminen rahastoon, joka muodostaa osan yhtiön omasta pääomasta;

(c)  kertyneiden voittovarojen siirtäminen rahastoon, joka muodostaa osan yhtiön omasta pääomasta, lukuun ottamatta voittovaroja, jotka kertyvät osuustoiminnallisten yritysten ja osuustoiminnallisten yhteenliittymien rahastoon sekä yrityksen käynnissä olevan toiminnan aikana että sen päätyttyä, kansallisten verosääntöjen mukaisesti;

Tarkistus    46

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(j a)  EU:n luettelossa veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista (tunnetaan myös nimellä ”veroparatiisit”) olevissa maissa sijaitseviin edunsaajiin liittyvät kulut;

Tarkistus    47

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Ylimenevät vieraan pääoman menot ovat vähennyskelpoisia sinä verovuonna, jona ne syntyivät, mutta vähentää saadaan enintään 30 prosenttia verovelvollisen tuloksesta ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia, jäljempänä ’EBITDA’, tai enintään 3 000 000 euroa sen mukaan, kumpi näistä on korkeampi.

Ylimenevät vieraan pääoman menot ovat vähennyskelpoisia sinä verovuonna, jona ne syntyivät, mutta vähentää saadaan enintään 10 prosenttia verovelvollisen tuloksesta ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia, jäljempänä ’EBITDA’, tai enintään 1 000 000 euroa sen mukaan, kumpi näistä on korkeampi.

Tarkistus    48

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos verovelvollisen sallitaan tai sen vaaditaan toimivan ryhmän puolesta, siten kuin ryhmä määritellään ryhmiin sovellettavan kansallisen verotusjärjestelmän säännöissä, tämän artiklan soveltamiseksi koko ryhmää kohdellaan verovelvollisena. Näissä olosuhteissa ylimenevät vieraan pääoman menot ja EBITDA on laskettava koko ryhmän osalta. Edellä mainittu 3 000 000 euron määrä otetaan huomioon myös koko ryhmän osalta.

Jos verovelvollisen sallitaan tai sen vaaditaan toimivan ryhmän puolesta, siten kuin ryhmä määritellään ryhmiin sovellettavan kansallisen verotusjärjestelmän säännöissä, tämän artiklan soveltamiseksi koko ryhmää kohdellaan verovelvollisena. Näissä olosuhteissa ylimenevät vieraan pääoman menot ja EBITDA on laskettava koko ryhmän osalta. Edellä mainittu 1 000 000 euron määrä otetaan huomioon myös koko ryhmän osalta.

Tarkistus    49

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6.  Ylimenevät vieraan pääoman menot, joita ei voi vähentää tiettynä verovuonna, voidaan vähentää seuraavina verovuosina ilman aikarajaa.

6.  Ylimenevät vieraan pääoman menot, joita ei voi vähentää tiettynä verovuonna, voidaan vähentää viiden vuoden ajan.

Tarkistus    50

Ehdotus direktiiviksi

14 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

14 a artikla

 

Erityiset poikkeukset

 

Osuuskuntien ja yhteenliittymien sekä yrityksen käynnissä olevan toiminnan aikana että sen jälkeen rahastoon kertyneet voittovarat sekä osuuskuntien ja yhteenliittymien jäsenilleen myöntämät etuudet ovat aina vähennyskelpoisia, kun vähennyskelpoisuus sallitaan kansallisessa verolainsäädännössä.

Tarkistus    51

Ehdotus direktiiviksi

29 artikla

Komission teksti

Tarkistus

29 artikla

29 artikla

Maastapoistumisverotus

Maastapoistumisverotus

1.  Määrää, joka on yhtä suuri kuin siirrettyjen varojen markkina-arvo varojen poistumishetkellä vähennettynä verotusarvolla, kohdellaan kertyneenä tulona missä tahansa seuraavista olosuhteista:

Tässä direktiivissä sovelletaan direktiivissä (EU) 2016/1164 vahvistettuja maastapoistumisverotusta koskevia sääntöjä.

(a)  jos verovelvollinen siirtää varoja päätoimipaikastaan toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaansa;

 

(b)  jos verovelvollinen siirtää varoja jäsenvaltiossa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa sijaitsevaan päätoimipaikkaansa tai toiseen kiinteään toimipaikkaan, sikäli kuin kiinteän toimipaikan jäsenvaltiolla ei ole enää oikeutta verottaa siirrettyjä varoja;

 

(c)  jos verovelvollinen siirtää verotuksellisen kotipaikkansa toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, lukuun ottamatta niitä varoja, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät ensimmäisessä jäsenvaltiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan;

 

(d)  jos verovelvollinen siirtää kiinteässä toimipaikassaan harjoitetun liiketoiminnan jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, sikäli kuin kiinteän toimipaikan jäsenvaltiolla ei enää ole oikeutta verottaa siirrettyjä varoja.

 

2.  Jäsenvaltion, johon varat, verotuksellinen kotipaikka tai kiinteässä toimipaikassa harjoitettu liiketoiminta siirretään, on hyväksyttävä verovelvollisen jäsenvaltion tai kiinteän toimipaikan jäsenvaltion vahvistama arvo varojen aloitusarvoksi verotustarkoituksissa.

 

3.  Tätä artiklaa ei sovelleta arvopapereiden rahoitukseen liittyviin varojen siirtoihin tai vakuudeksi asetettuun omaisuuteen taikka silloin, kun varojen siirto tehdään vakavaraisuusvaatimuksien täyttämiseksi tai likviditeetin hallinnan vuoksi, kun varojen on tarkoitus palata siirtäjän jäsenvaltioon 12 kuukauden kuluessa.

 

Tarkistus    52

Ehdotus direktiiviksi

41 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävälle verovelvolliselle tai unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kiinteälle toimipaikalle verovuoden aikana syntyneet tappiot voidaan tasata ja vähentää seuraavina verovuosina, jollei tässä direktiivissä toisin säädetä.

1.  Unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävälle verovelvolliselle tai unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kiinteälle toimipaikalle verovuoden aikana syntyneet tappiot voidaan tasata ja vähentää seuraavina verovuosina enintään viiden vuoden aikana.

Tarkistus    53

Ehdotus direktiiviksi

42 artikla

Komission teksti

Tarkistus

42 artikla

Poistetaan.

Tappioiden hyvitys ja sisällytys takaisin veropohjaan

 

1.  Jos unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävä verovelvollinen tuottaa edelleen voittoa sen jälkeen, kun se on vähentänyt omat tappionsa 41 artiklan nojalla, se voi vielä vähentää saman verovuoden tappiot, jotka ovat aiheutuneet sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseville 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille vaatimukset täyttäville välittömille tytäryhtiöille tai sen muissa jäsenvaltioissa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle (sijaitseville kiinteille toimipaikoille). Tappiot voidaan hyvittää rajoitetun ajan tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

 

2.  Vähennys on tehtävä suhteessa siihen osuuteen, joka unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävällä verovelvollisella on 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa vaatimukset täyttävissä tytäryhtiöissä, ja täysimääräisesti kiinteiden toimipaikkojen osalta. Unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen veropohjan vähennys ei saa koskaan johtaa negatiiviseen määrään.

 

3.  Unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen on lisättävä takaisin veropohjaansa siihen määrään asti, joka aiemmin vähennettiin tappiona, 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimukset täyttävien tytäryhtiöidensä tai kiinteiden toimipaikkojensa mahdolliset myöhemmät voitot.

 

4.  Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti vähennetyt tappiot on sisällytettävä takaisin ilman eri toimenpiteitä unionissa verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen veropohjaan missä tahansa seuraavista olosuhteista:

 

(a)  jos viidennen verovuoden lopussa sen jälkeen, kun tappioista tulee vähennyskelpoisia, veropohjaan ei ole sisällytetty takaisin voittoa tai takaisin sisällytetty voitto ei vastaa vähennettyjen tappioiden kokonaismäärää;

 

(b)  jos 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vaatimukset täyttävä tytäryhtiö myydään, asetetaan likvidaatioon tai muutetaan kiinteäksi toimipaikaksi;

 

(c)  jos kiinteä toimipaikka myydään, asetetaan likvidaatioon tai muutetaan tytäryhtiöksi;

 

(d)  jos emoyhtiö ei enää täytä 3 artiklan 1 kohdan vaatimuksia.

 

Tarkistus    54

Ehdotus direktiiviksi

45 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

45 a artikla

 

Efektiivinen vero-osuus

 

Niin kauan kuin 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo on voimassa, jäsenvaltioiden on valvottava pk-yritysten ja monikansallisten yritysten efektiivistä vero-osuutta kaikissa jäsenvaltioissa ja julkaistava niiden efektiiviset vero-osuudet, jotta jäsenvaltiot pystyvät varmistamaan samanlaisille yhtiöille tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa ja keventämään pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.

Tarkistus    55

Ehdotus direktiiviksi

53 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Poiketen siitä, mitä 8 artiklan c ja d alakohdassa säädetään, verovelvollista ei saa vapauttaa verosta sellaisen ulkomaisen tulon osalta, jonka verovelvollinen sai voitonjakona kolmannessa maassa olevalta yksiköltä tai tuottona kolmannessa maassa olevassa yksikössä pidettyjen osakkeiden luovutuksesta, kun kyseinen yksikkö on velvollinen maksamaan verotuksellisen kotipaikkansa sijaintimaassa lakisääteistä yhteisöveroa, jonka verokanta on alle puolet siitä lakisääteisestä verokannasta, joka verovelvollisen olisi pitänyt maksaa tällaisesta ulkomaisesta tulosta verotuksellisen kotipaikkansa sijaintivaltiossa.

Poiketen siitä, mitä 8 artiklan c ja d alakohdassa säädetään, verovelvollista ei saa vapauttaa verosta sellaisen ulkomaisen tulon osalta, joka ei perustu aktiiviseen liiketoimintaan, jonka verovelvollinen sai voitonjakona kolmannessa maassa olevalta yksiköltä tai tuottona kolmannessa maassa olevassa yksikössä pidettyjen osakkeiden luovutuksesta, kun kyseinen yksikkö on velvollinen maksamaan verotuksellisen kotipaikkansa sijaintimaassa lakisääteistä yhteisöveroa, jonka verokanta on alle 15 prosenttia tällaisesta ulkomaisesta tulosta verotuksellisen kotipaikkansa sijaintivaltiossa.

Tarkistus    56

Ehdotus direktiiviksi

53 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Sovellettaessa 1 kohtaa verovelvollisen on maksettava veroa ulkomaisesta tulosta siten, että verotuksellisen kotipaikan sijaintivaltiossa maksettaviksi tulevista veroista vähennetään verovelvollisen kolmannessa maassa maksama vero. Vähennys ei saa olla suurempi kuin se ennen vähennystä laskettu veron määrä, joka voidaan kohdistaa mahdollisesti veronalaisiin tuloihin.

2.  Sovellettaessa 1 kohtaa verovelvollisen on maksettava veroa ulkomaisesta tulosta siten, että verotuksellisen kotipaikan sijaintivaltiossa maksettaviksi tulevista veroista vähennetään verovelvollisen kolmannessa maassa maksama vero. Vähennys ei saa olla suurempi kuin se ennen vähennystä laskettu veron määrä, joka voidaan kohdistaa mahdollisesti veronalaisiin tuloihin. Hyötyäkseen verovapautuksesta verovelvollisen on todistettava veroviranomaisilleen, että ulkomailta saadut tulot ovat peräisin aktiivisesta liiketoiminnasta, mikä voitaisiin tehdä ulkomaisilta veroviranomaisilta saadulla todistuksella.

Tarkistus    57

Ehdotus direktiiviksi

58 artikla

Komission teksti

Tarkistus

58 artikla

58 artikla

Yleinen veronkierron vastainen sääntö

Yleinen veronkierron vastainen sääntö

1.  Tämän direktiivin sääntöjen mukaisen veropohjan laskemisessa jäsenvaltion on jätettävä huomiotta sellaiset järjestelyt tai järjestelyjen sarjat, jotka on otettu käyttöön olennaisena tarkoituksenaan tämän direktiivin tavoitteen tai päämäärän vastaisen veroedun saavuttaminen ja jotka eivät ole aitoja kaikki asiaan liittyvät tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen. Järjestelyyn voi sisältyä useampi kuin yksi vaihe tai osa.

Tässä direktiivissä sovelletaan direktiivissä (EU) 2016/1164 vahvistettua yleistä veronkierron vastaista sääntöä.

2.  Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa on pidettävä epäaitona siltä osin kuin sitä ei ole otettu käyttöön perustuen päteviin liiketaloudellisiin syihin, jotka vastaavat asian todellista taloudellista luonnetta.

 

3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti huomiotta jätettyjä järjestelyjä tai järjestelyjen sarjoja on käsiteltävä veropohjan laskemisessa niiden taloudellisen sisällön perusteella.

 

Tarkistus    58

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Sellaista yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa, jonka voittoja ei veroteta tai jonka voitot on vapautettu verosta sen päätoimipakan jäsenvaltiossa, on kohdeltava ulkomaisena väliyhtiönä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Verovelvollisen jäsenvaltion on kohdeltava sellaista yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa, jonka voittoja ei veroteta tai jonka voitot on vapautettu verosta kyseisessä jäsenvaltiossa, ulkomaisena väliyhtiönä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Tarkistus    59

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b)  yksikön tai kiinteän toimipaikan voitoistaan tosiasiallisesti maksama yhteisövero on alhaisempi kuin sen yhteisöveron, jota yksikköön tai kiinteään toimipaikkaan olisi sovellettu tämän direktiivin sääntöjen mukaisesti, ja yksikön tai kiinteän toimipaikan näistä voitoistaan tosiasiallisesti maksaman yhteisöveron välinen erotus.

(b)  yksikön voittoihin sovelletaan alempaa yhteisöverokantaa kuin 15 prosenttia; tämä verokanta arvioidaan voiton perusteella ennen niiden toimien täytäntöönpanoa, joita kyseiset maat ovat ottaneet käyttöön pienentääkseen veron määräytymisperustetta; tätä verokantaa tarkistetaan vuosittain maailmankaupan taloudellisen kehityksen mukaisesti.

Tarkistus    60

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan soveltamiseksi laskettaessa yhteisöveroa, jota olisi sovellettu yksikön voittoihin direktiivin sääntöjen mukaisesti verovelvollisen jäsenvaltiossa, huomioon ei oteta yksikön mahdollisen kiinteän toimipaikan tuloja, joita ei veroteta tai jotka on vapautettu verosta ulkomaisen väliyhtiön lainkäyttöalueella.

Poistetaan.

Tarkistus    61

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa kohdellaan ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, yksikön tai kiinteän toimipaikan jakamattomia tuloja verotetaan sikäli kuin ne ovat peräisin seuraavista luokista:

2.  Jos yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa kohdellaan ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, verovelvollisen jäsenvaltion on sisällytettävä veropohjaan

 

(a)  ne yksikön jakamattomat tulot tai kiinteän toimipaikan tulot, jotka ovat peräisin seuraavista luokista:

(a)  korot tai muut rahoitusvaroista saatavat tulot;

(i)  korot tai muut rahoitusvaroista saatavat tulot;

(b)  rojaltit tai muut henkisestä omaisuudesta saatavat tulot;

(ii)  rojaltit tai muut henkisestä omaisuudesta saatavat tulot;

(c)  osingot ja osakkeiden luovutuksesta saatavat tulot;

(iii)  osingot ja osakkeiden luovutuksesta saatavat tulot;

(d)  rahoitusleasingistä saatavat tulot;

(iv)  rahoitusleasingistä saatavat tulot;

(e)  vakuutuksista, pankkitoiminnasta tai muusta rahoitustoiminnasta saatavat tulot;

(v)  vakuutuksista, pankkitoiminnasta tai muusta rahoitustoiminnasta saatavat tulot;

(f)  tulot laskutusyrityksiltä, jotka saavat myynti- ja palvelutuloja tavaroista ja palveluista, jotka on hankittu etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tai myyty niille ja joilla ei ole taloudellista lisäarvoa tai joiden taloudellinen lisäarvo on vähäinen.

(vi)  tulot laskutusyrityksiltä, jotka saavat myynti- ja palvelutuloja tavaroista ja palveluista, jotka on hankittu etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tai myyty niille ja joilla ei ole taloudellista lisäarvoa tai joiden taloudellinen lisäarvo on vähäinen.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ulkomaiseen väliyhtiöön, jonka kotipaikka on tai joka sijaitsee jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen osapuolena olevassa kolmannessa maassa, jos ulkomainen väliyhtiö on perustettu pätevistä liiketaloudellisista syistä, jotka vastaavat asian todellista taloudellista luonnetta. Tämän artiklan soveltamiseksi ulkomaisen väliyhtiön toimintaa on pidettävä todellisena taloudellisena toimintana, jos ulkomaisella väliyhtiöllä on tukenaan toiminnan laajuuteen suhteutettu henkilöstö, laitteet, varat ja tilat.

Tätä alakohtaa ei sovelleta, jos asiaan liittyvistä tosiseikoista ja olosuhteista käy ilmi, että ulkomainen väliyhtiö harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, omaisuuseriä ja tiloja. Jos ulkomaisen väliyhtiön kotipaikka on tai jos se sijaitsee sellaisessa kolmannessa maassa, joka ei ole ETA-sopimuksen osapuoli, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta ensimmäistä alakohtaa; tai

 

(b)  ne yksikön tai kiinteän toimipaikan jakamattomat tulot, jotka ovat peräisin epäaidoista järjestelyistä, joiden käyttöön ottamisen keskeisenä tarkoituksena on veroetuuden saaminen.

 

Tätä alakohtaa sovellettaessa järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa pidetään epäaitona siltä osin kuin yksikkö tai kiinteä toimipaikka ei omistaisi niitä varoja tai ei olisi ottanut niitä riskejä, joista se saa tulonsa kokonaan tai osittain, jollei yksikkö olisi sellaisen yrityksen määräysvallassa, jossa suoritetaan avainhenkilötoiminnot, jotka ovat olennaisia kyseisten varojen ja riskien kannalta sekä välttämättömiä väliyhtiön tulonmuodostukselle.

Tarkistus    62

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa ei kohdella 1 kohdassa tarkoitettuna ulkomaisena väliyhtiönä, jos enintään kolmannes yksikölle tai kiinteälle toimipaikalle kertyvistä tuloista kuuluu johonkin 2 kohdan a–f alakohdan mukaisista luokista.

Jos jäsenvaltion sääntöjen mukaisesti verovelvollisen veropohja lasketaan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, jäsenvaltio voi päättää olla kohtelematta yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, jos enintään kolmannes yksikölle tai kiinteälle toimipaikalle kertyvistä tuloista kuuluu johonkin 2 kohdan a alakohdan mukaisista luokista.

Tarkistus    63

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Rahoitusalan yrityksiä ei kohdella 1 kohdassa tarkoitettuina ulkomaisina väliyhtiöinä, jos enintään kolmannes yksikölle tai kiinteälle toimipaikalle 2 kohdan a–f alakohdan mukaisista luokista kertyvistä tuloista saadaan verovelvollisen tai siihen etuyhteydessä olevien yritysten kanssa suoritettavista liiketapahtumista.

Jos verovelvollisen veropohja lasketaan jäsenvaltion sääntöjen mukaan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, jäsenvaltio voi päättää olla kohtelematta rahoitusalan yrityksiä ulkomaisina väliyhtiöinä, jos kolmannes tai vähemmän yksikön 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista luokista peräisin olevista tuloista saadaan verovelvollisen tai siihen etuyhteydessä olevien yritysten kanssa suoritettavista liiketapahtumista.

Tarkistus    64

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a.  Jäsenvaltiot voivat jättää 2 kohdan b alakohdan soveltamisalan ulkopuolelle yksikön tai kiinteän toimipaikan, jonka

 

(a)  kirjanpidollinen voitto on enintään 750 000 euroa ja muut tuotot enintään 75 000 euroa; tai

 

(b)  jonka kirjanpidollinen voitto on enintään 10 prosenttia sen toimintakustannuksista tilikaudella.

 

Ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovellettaessa toimintakustannukset eivät saa sisältää niiden tavaroiden kustannuksia, jotka on myyty sen maan ulkopuolelle, jossa on yksikön verotuksellinen kotipaikka tai jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, eivätkä maksuja etuyhteydessä oleville yrityksille.

Tarkistus    65

Ehdotus direktiiviksi

61 artikla

Komission teksti

Tarkistus

61 artikla

61 artikla

Verokohtelun eroavuus

Verokohtelun eroavuus

Sikäli kuin jäsenvaltioiden välinen verokohtelun eroavuus johtaa samojen maksujen, menojen tai tappioiden kaksinkertaiseen vähennykseen, vähennys on myönnettävä ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jolla maksun lähde on tai jossa menot kertyvät tai tappiot kärsitään.

Tässä direktiivissä sovelletaan direktiivin (EU) 2016/1164 9 artiklassa vahvistettuja verokohtelun eroavuuksia koskevia sääntöjä.

Sikäli kuin verokohtelun eroavuus, johon liittyy kolmas maa, johtaa samojen maksujen, menojen tai tappioiden kaksinkertaiseen vähennykseen, asianomaisen jäsenvaltion on evättävä kyseisten maksujen, menojen tai tappioiden vähennys, jollei kyseinen kolmas maa ole jo tehnyt niin.

 

Sikäli kuin jäsenvaltioiden väliset verokohtelun eroavuudet johtavat siihen, että tehdään vähennys ilman veropohjaan sisällyttämistä, maksajan jäsenvaltion on evättävä tällaisen maksun vähennys.

 

Sikäli kuin verokohtelun eroavuus, johon liittyy kolmas maa, johtaa vähennykseen ilman veropohjaan sisällyttämistä:

 

(a)  jos maksun lähde on jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion on evättävä vähennys, tai

 

(b)  jos maksun lähde on kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on vaadittava verovelvollista sisällyttämään tällainen maksu veropohjaansa, jollei kolmas maa ole jo evännyt vähennystä tai vaatinut kyseisen maksun sisällyttämistä veropohjaan.

 

Sikäli kuin jäsenvaltioiden välinen verokohtelun eroavuus, johon liittyy kiinteä toimipaikka, johtaa verottamatta jättämiseen ilman veropohjaan sisällyttämistä, jäsenvaltion, jossa verovelvollisella on verotuksellinen kotipaikka, on vaadittava verovelvollista sisällyttämään veropohjaan kiinteälle toimipaikalle kohdennettu tulo.

 

Sikäli kuin jäsenvaltioiden välinen verokohtelun eroavuus, johon liittyy kolmannessa maassa sijaitseva kiinteä toimipaikka, johtaa verottamatta jättämiseen ilman veropohjaan sisällyttämistä, asianomaisen jäsenvaltion on vaadittava verovelvollista sisällyttämään veropohjaan kolmannessa maassa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle kohdennettu tulo.

 

4.  Sikäli kuin verovelvollisen kolmannessa maassa sijaitsevalle etuyhteydessä olevalle yritykselle suorittama maksu tasataan suoraan tai välillisesti maksulla, menoilla tai tappioilla, jotka verokohtelun eroavuuden vuoksi ovat vähennyskelpoiset kahdella eri lainkäyttöalueella unionin ulkopuolella, verovelvollisen jäsenvaltion on evättävä verovelvollisen kolmannessa maassa sijaitsevalle etuyhteydessä olevalle yritykselle suorittaman maksun vähennys veropohjasta, jollei jokin asiaan liittyvistä kolmansista maista ole jo evännyt kahdella eri lainkäyttöalueella vähennyskelpoisen maksun, menojen tai tappioiden vähennystä.

 

5.  Sikäli kuin sellaisen maksun vastaava sisällyttäminen veropohjaan, jonka verovelvollinen suorittaa kolmannessa maassa sijaitsevalle etuyhteydessä olevalle yritykselle ja joka on vähennyskelpoinen, tasataan suoraan tai välillisesti maksulla, jota verokohtelun eroavuuden vuoksi ei sisällytetä maksunsaajan veropohjaan, verovelvollisen jäsenvaltion on evättävä verovelvollisen kolmannessa maassa sijaitsevalle etuyhteydessä olevalle yritykselle suorittaman maksun vähennys veropohjasta, paitsi jos jokin asiaan liittyvistä kolmansista maista on jo evännyt kyseisen, veropohjaan sisällyttämättä jätetyn maksun vähennyksen.

 

6.  Sikäli kuin verokohtelun eroavuus johtaa verohyötyyn, joka syntyy siitä, että siirretystä rahoitusvälineestä johtuvasta maksusta peritty lähdevero hyvitetään useammalle kuin yhdelle asianomaiselle osapuolelle, verovelvollisen jäsenvaltion on rajoitettava tällaisen verohyödyn tuomaa etua suhteessa tällaiseen maksuun liittyvään veronalaiseen nettotuloon.

 

7.  Tämän artiklan soveltamiseksi ’maksajalla’ tarkoitetaan yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa, jossa maksun lähde on tai jossa menot kertyvät tai tappiot kärsitään.

 

Tarkistus    66

Ehdotus direktiiviksi

61 a artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Verotuksellisen kotipaikan eroavuudet

Käänteisen hybridin verokohtelun eroavuudet

Tarkistus    67

Ehdotus direktiiviksi

61 a artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos verovelvollisen verotuksellinen kotipaikka on sekä jäsenvaltiossa että kolmannessa maassa ja sikäli kuin kyseisen verovelvollisen maksut, menot tai tappiot voidaan kyseisen jäsenvaltion ja kyseisen kolmannen maan lainsäädännön mukaan vähentää veropohjasta molemmilla lainkäyttöalueilla ja kyseiset maksut, menot tai tappiot voidaan tasata verovelvollisen jäsenvaltiossa veronalaisella tulolla, jota ei ole sisällytetty veropohjaan asianomaisessa kolmannessa maassa, verovelvollisen jäsenvaltion on evättävä maksun, menojen tai tappioiden vähennys, jollei asianomainen kolmas maa ole jo tehnyt niin.

Tämän direktiivin soveltamiseksi jäsenvaltioiden on kohdeltava käänteisen hybridin verokohtelun eroavuuksia direktiivin (EU) 2016/1164 9 a artiklan mukaisesti.

Tarkistus    68

Ehdotus direktiiviksi

65 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

65 a artikla

 

Eurooppalainen verotunniste

 

Komissio esittää 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä lainsäädäntöehdotuksen yhdenmukaisesta ja yhteisestä eurooppalaisesta verotunnisteesta, jonka tarkoituksena on tehdä verotietojen automaattisesta vaihdosta unionissa entistä tehokkaampaa ja luotettavampaa.

Tarkistus    69

Ehdotus direktiiviksi

65 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

65 b artikla

 

Automaattinen ja pakollinen tietojenvaihto verotuksen alalla

 

Tämän direktiivin täyden avoimuuden ja asianmukaisen täytäntöönpanon takaamiseksi tietojenvaihto verotuksen alalla on automaattista ja pakollista, kuten neuvoston direktiivissä 2011/16/EU1 a säädetään.

 

Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille verohallinnoilleen riittävästi henkilöstöä, asiantuntemusta ja budjettivaroja sekä resursseja verohallinnon henkilöstön koulutukseen, jossa keskitytään rajat ylittävään veroyhteistyöhön ja automaattiseen tiedonvaihtoon tämän direktiiviin täysimääräisen täytäntöönpanon takaamiseksi.

 

____________

 

1 a Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

Tarkistus    70

Ehdotus direktiiviksi

66 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään komissiolle tämän direktiivin voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 5 kohdassa, 4 artiklan 5 kohdassa, 11 artiklan 6 kohdassa, 32 artiklan 5 kohdassa ja 40 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Siirretään komissiolle tämän direktiivin voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 5 kohdassa, 4 artiklan 5 kohdassa, 5 artiklan 2 a kohdassa, 32 artiklan 5 kohdassa ja 40 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus    71

Ehdotus direktiiviksi

66 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 5 kohdassa, 4 artiklan 5 kohdassa, 11 artiklan 6 kohdassa, 32 artiklan 5 kohdassa ja 40 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 5 kohdassa, 4 artiklan 5 kohdassa, 5 artiklan 2 a kohdassa, 32 artiklan 5 kohdassa ja 40 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus    72

Ehdotus direktiiviksi

66 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Edellä olevan 2 artiklan 5 kohdan, 4 artiklan 5 kohdan, 11 artiklan 6 kohdan, 32 artiklan 5 kohdan ja 40 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella] kuukaudella.

5.  Edellä olevan 2 artiklan 5 kohdan, 4 artiklan 5 kohdan, 5 artiklan 2 a kohdan, 32 artiklan 5 kohdan ja 40 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella] kuukaudella.

Tarkistus    73

Ehdotus direktiiviksi

66 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

66 a artikla

 

Verosopimuksen väärinkäytön vastaiset toimet

 

Jäsenvaltioiden on tarkistettava kahdenvälisiä verosopimuksiaan tämän direktiivin mukaisesti sen varmistamiseksi, että sopimuksiin sisältyvät kaikki seuraavat seikat:

 

(a)   lauseke, jolla varmistetaan, että sopimuksen molemmat osapuolet sitoutuvat ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joiden mukaisesti vero maksetaan siellä, missä taloudellinen toiminta tapahtuu ja arvoa luodaan;

 

(b)   lisäys, jolla selvennetään, että kahdenvälisten sopimusten tavoitteena on kaksinkertaisen verotuksen välttämisen lisäksi myös verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun torjuminen;

 

(c)   lauseke yleisestä veronkierron ehkäisemistä koskevasta säännöstä, joka perustuu päätarkoitusta koskevaan testiin.

Tarkistus    74

Ehdotus direktiiviksi

68 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

68 a artikla

 

Valvonta

 

Komissio valvoo tämän direktiivin yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja julkistaa siitä tekemänsä johtopäätökset varmistaakseen siihen liittyvien toimien yhdenmukaisen tulkinnan jäsenvaltioissa.

Tarkistus    75

Ehdotus direktiiviksi

69 artikla

Komission teksti

Tarkistus

69 artikla

69 artikla

Uudelleentarkastelu

Täytäntöönpanokertomus ja uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta.

Komissio arvioi viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin toimintaa.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, komissio tarkastelee kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta 11 artiklan toimintaa ja harkitsee tarkistuksia kasvu- ja investointivähennyksen määritelmään ja kalibrointiin. Komissio arvioi tarkkaan, miten kasvu- ja investointivähennyksellä voidaan kannustaa yhtiöitä, jotka voivat valita tämän direktiivin sääntöjen soveltamisen, rahoittamaan toimintaansa oman pääoman avulla.

Komissio tiedottaa havainnoistaan täytäntöönpanokertomuksessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen on sisällyttävä analyysi kaikista seuraavista seikoista:

 

(a)  tämän järjestelmän vaikutus jäsenvaltioiden verotuloihin;

 

(b)  järjestelmän hyvät ja huonot puolet pk-yritysten kannalta;

 

(c)  vaikutus veronkannon oikeudenmukaisuuteen jäsenvaltioiden välillä;

 

(d)  vaikutus sisämarkkinoihin kokonaisuudessaan ottaen erityisesti huomioon jäsenvaltioiden välisen kilpailun mahdollinen vääristyminen tässä direktiivissä annettuja uusia sääntöjä sovellettaessa;

 

(e)  niiden yritysten lukumäärä, jotka kuuluvat soveltamisalaan siirtymävaiheen aikana.

 

Komissio tarkastelee kymmenen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta.

Komissio tiedottaa havainnoistaan jäsenvaltioille, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon kansallisten yhteisöverojärjestelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Komissio tiedottaa havainnoistaan kertomuksessa Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon kansallisten yhteisöverojärjestelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, ja liittää kertomukseen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi.

Tarkistus    76

Ehdotus direktiiviksi

70 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Tarkistus    77

Ehdotus direktiiviksi

70 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2019.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2020.


PERUSTELUT

Johdanto

Komissio esitti vuoden 2016 lopulla yhteisöverosääntöjen merkittävää uudistamista ehdotuksessa yhteiseksi yhteisöveropohjaksi (CCTB) ja ehdotuksessa yhteiseksi yhdistetyksi yhteisöveropohjaksi (CCCTB). Samaan kaikaan komissio peruutti vuonna 2011 tekemänsä CCCTB-ehdotuksen, jonka käsittely oli keskeytetty neuvostossa. Hankkeen pitäisi vahvistaa sisämarkkinoita tekemällä EU:ssa rajat ylittävän toiminnan harjoittamisen helpommaksi ja halvemmaksi pk-yrityksille ja myös yritysten aggressiivisen verosuunnittelukäytäntöjen torjumiseksi sekä lisätä yhteisöverotuksen avoimuutta unionissa.

CCTB tarjoaa yhteiset säännöt yhteisöveropohjan laskemiseksi ja CCCTB:llä otetaan käyttöön konsolidointia koskeva elementti, joka antaa yrityksille mahdollisuuden kuitata yhdessä jäsenvaltiossa syntyneet tappiot toisessa jäsenvaltiossa syntyneillä voitoilla.

Ajatus yhteisöverojärjestelmien yhdenmukaistamisesta EU:ssa ei ole uusi. Se esiintyi poliittisissa asiakirjoissa jo 1960-luvun alussa. Komissio ehdotti vuonna 1975 direktiiviä yhteisöverojärjestelmien ja osinkoja koskevan lähdeveron yhdenmukaistamisesta. Asian hitaan etenemisen vuoksi neuvosto lopulta peruutti ehdotuksen vuonna 1990. Sen sijaan komissio antoi yhteisöverotusta koskevat suuntaviivat. Vuonna 2001 komissio julkaisi tutkimuksen yhteisöverotuksesta sisämarkkinoilla. Kuitenkin vasta vuonna 2011 komissio antoi CCCTB-ehdotuksen.

Euroopan parlamentti ilmaisi useaan otteeseen tukensa CCCTB-hankkeelle. Vuonna 2008 parlamentti pani tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo käynnistää CCCTB-hankkeen ja vuonna 2012 parlamentti hyväksyi esittelijä Marianne Thyssenin mietinnön, jossa kehotettiin soveltamaan CCCTB:tä mahdollisimman pian ja mahdollisimman moniin yrityksiin. Veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä vuonna 2015 antamassaan päätöslauselmassa (TAXE 1) parlamentti kehotti perustamaan pakollisen CCCTB:n ja toisti kehotuksensa vuonna 2016 antamassaan päätöslauselmassa (TAXE 2).

Tausta

Globaalien talouskriisien ja useita talousskandaaleja koskevien paljastusten, kuten Luxleaks-paljastusten ja Panama-paperien, myötä oikeudenmukainen yhteisöverotus siirtyi kansainvälisen asialistan kärkeen. Verovilpin torjuntatoimet johtivat siihen, että hyväksyttiin OECD:n aloite veropohjan rapautumisesta ja voitonsiirroista (BEPS). EU:ssa BEPS-suositukset pantiin täytäntöön muun muassa veron kiertämisen estämistä koskevalla paketilla (ATAD 1), joka hyväksyttiin vuoden 2016 puolivälissä, ja verokohtelun eroavuuksista annetulla ATAD 2 -direktiivillä, joka hyväksyttiin aiemmin tänä vuonna, sekä tietojenvaihdosta verotuksen alalla annetulla direktiivillä (DAC4) ja maakohtaisista raporteista annetulla direktiivillä (DAC5).

CCCTB on aitojen sisämarkkinoiden rakentamisesta ja veronkierron torjunnasta puuttunut osatekijä. CCCTB luo varmuutta verotukseen, antaa selkeän ja vakaan sääntelykehyksen ja vahvat veronkierron ehkäisemistä koskevat säännöt, myös siirtohinnoittelun poistamisen osalta.

Ehdotus

Globalisoituva ja digitalisoituva maailma haastaa jäsenvaltiot varmistamaan, että liiketoiminnan tuloja verotetaan siellä missä arvo syntyy. Erityisesti suuret monikansalliset yritykset kykenevät helposti siirtämään voittonsa jäsenvaltioihin, joissa on alhaisemmat yhteisöverokannat.

Komissio jakaa asian konsolidointia koskevaan osaan ja osaan, jossa määritellään yleinen yhteisöveropohja. Ensimmäisessä direktiivissä säädetään säännöistä, joiden mukaan yrityksen voittoja verotetaan. Toisessa, konsolidointia koskevassa direktiivissä yhdistetään kaikki voitot ja tappiot ja saadaan nettovoitto tai -tappio koko EU:ssa. Esittelijä katsoo kuitenkin, että molemmat osat edellyttävät toisiaan. Siksi näiden kahden asian välistä yhteyttä on vahvistettava sovittamalla direktiivien voimaantulopäivät yhteen viimeistään vuodeksi 2020. Tämän vuoksi väliaikaiset määräykset (rajatylittävästä tappiovähennyksestä) olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle.

Nykyiset yhteisöverojärjestelmät kuvastavat viime vuosisadan taloudellista tilannetta, jossa yritykset olivat selvästi yhteydessä paikallisiin markkinoihin. Maailmantalouden globalisaatio ja digitalisaatio asettavat haasteita markkinoiden vääristymisen ehkäisemiselle ja veronkierron ja veropetosten torjunnalle. Yrityksiä, jotka toimivat EU:ssa ilman fyysistä toimipaikkaa, on kohdeltava samalla tavalla kuin yrityksiä, joilla on fyysinen toimipaikka. Siksi esittelijä on sisällyttänyt kiinteää toimipaikkaa muussa jäsenvaltiossa koskevaan artiklaan elementtejä, joilla määritellään digitaalinen läsnäolo.

Esittelijä katsoo, että tämän järjestelmän olisi oltava yleisesti hyväksytty normi yhteisöverotuksen alalla. Komission ehdottama 750 miljoonan euron kynnysarvo ei sovellu CCCTB:n tarkoituksiin. Esittelijä ehdottaa matalampaa 40 miljoonan euron kynnysarvoa, joka kattaa useimmat rajatylittävää toimintaa harjoittavat yritykset. Pitkällä aikavälillä (siis viiden vuoden kuluessa) ei pitäisi olla kynnysarvoa lainkaan, jotta järjestelmä olisi yksinkertainen yrityksille ja veroviranomaisille, ja olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille ja monikansallisille yrityksille. Esittelijä kehottaa komissiota laskemaan tilastoja monikansallisten yritysten ja pk-yritysten maksamasta efektiivisestä veroasteesta, jotta eroja voidaan välttää paremmin.

Tässä mietinnössä olisi puutututtava monikansallisten yritysten ja pk-yritysten välisiin tasapuolisiin toimintaedellytyksiin liittyviin huoliin. Monikansallisten yritysten ja pk-yritysten maksamien verojen välinen ero on kasvanut kuluneina vuosikymmeninä koska ongelmana on, että monikansallisilla yrityksillä on, toisin kuin pk-yrityksillä, resursseja siirtää liiketoimintansa alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille. Komission ehdotus ei riitä puuttumaan tähän kehitykseen, koska se jättää jäsenvaltioille mahdollisuuden kilpailuun yhteisöveroasteella. Näin ollen olisi otettava käyttöön vähimmäisveroasteen periaate.

Yhteenveto

Esittelijä katsoo, että CCCTB-ehdotukset ovat olennainen osa sisämarkkinoiden toteuttamista ja voivat edistää Euroopan talouden kasvua. Uusi kehys edistäisi oikeudenmukaisempia ja paremmin integroituja sisämarkkinoita ja voisi osaltaan auttaa saavuttamaan muiden lippulaivahankkeiden, kuten pääomamarkkinaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden ja Euroopan investointiohjelman, tavoitteet. Esittelijä katsoo, että CCCTB on vastaus kansainväliseen verotukseen liittyviin haasteisiin ja voi olla tehokas väline aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 52 a artiklan 4 kohdan mukaisesti esittäjät: PPE-ryhmän jäsenet Esther de Lange, Brian Hayes ja Gunnar Hökmark

1.  Vaikka verotus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, veronkierron ja verovilpin torjunta osoittaa EU:n tason yhteistyön tehostamisen tarpeelliseksi. Tämä yhteistä (yhdistettyä) yhteisöveropohjaa koskeva ehdotus vaikuttaa kuitenkin vain vähän veronkierron ja verovilpin torjuntaan, kun taas seurauksista jäsenvaltioiden talouksille tulee erittäin ankarat, erityisesti sen vuoksi, että ehdotettu yhdistämismenettely ei ilmennä asianmukaisesti taloudellisen toiminnan tasoa.

2.  Yhteisestä yhteisöveropohjasta (CCTB) ja yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) ei kummastakaan ole tehty riittävän yksityiskohtaista maakohtaista vaikutustenarviointia etenkään siltä kannalta, miten ne vaikuttavat verotuloihin kussakin jäsenvaltiossa. Tässä mietinnössä esitetyt muutokset vaativat sitäkin suuremmalla syyllä uutta vaikutustenarviointia, jossa lasketaan selvästi seuraukset kullekin jäsenvaltiolle.

3.  Lisäksi monikansallisten yhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu on maailmanlaajuinen ongelma. Paras tapa puuttua tähän ongelmaan on toimia kansainvälisesti hyväksytyn toimintamallin mukaisesti veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevan OECD:n aloitteen välityksellä.

4.  Seitsemän kansallista parlamenttia on esittänyt perustellut lausunnot, joissa vastustetaan CCTB:tä ja CCCTB:tä koskevia ehdotuksia toissijaisuusperiaatteen ja verotuksellisen itsemääräämisoikeuden perusteella. Näitä huolenaiheita ei ole lainkaan otettu huomioon tässä mietinnössä.


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.9.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta

(COM(2016)0685 – C8-0472/2016 – 2016/0337(CNS))

Valmistelija: Evelyn Regner

LYHYET PERUSTELUT

I. Johdanto

Tällä ehdotuksella ja ehdotuksella neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (2016/0336 (CNS)) pannaan uudelleen vireille komission vuonna 2011 esittämä aloite unionin yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta. Ehdotusten tarkoituksena on antaa tällä alalla unionin lainsäädäntöä, joka soveltuu globalisoituneempaan, mobiilimpaan ja digitaalisempaan talouden ympäristöön, jossa jäsenvaltioiden on yhä vaikeampaa taistella tehokkaasti yksipuolisin toimin aggressiivisia verosuunnittelukäytäntöjä vastaan suojellakseen kansallisia veropohjiaan rapautumiselta ja puolustautuakseen voitonsiirroilta.

II. Veropohjien yhdistämisen tehokas täytäntöönpano

Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (CCCTB) täytäntöönpano on tärkeää, kun pyritään saavuttamaan yritysten välinen verotuksellinen oikeudenmukaisuus unionissa ja sen ulkopuolella. Yksi keskeinen uhka verotuksen oikeudenmukaisuudelle on yleisesti sovellettu voitonsiirtokäytäntö. Kun yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja on pantu tinkimättä täytäntöön, on mahdollista kohdentaa tulot sinne, missä arvo tuotetaan, hyödyntämällä kaavaa, jossa on kolme yhtäläisesti painotettua tekijää, jotka kestävät aggressiivista verosuunnittelua paremmin kuin siirtohinnoittelu. Tällä tavalla voitaisiin poistaa kansallisten verojärjestelmien välisiä porsaanreikiä, joihin kuuluu erityisesti siirtohinnoittelu, jonka osuus kaikista voitonsiirroista unionissa on noin 70 prosenttia. Samalla otettaisiin myös tärkeä askel kohti oikeudenmukaista, tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää. Kaksi mainittua ehdotusta olisikin nähtävä pakettina, jossa ehdotukset olisi pantava täytäntöön rinnakkain verotuksen paremman oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Yhteisen yhtenäisen yhteisöveropohjan olisi oltava käytössä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Yhtiöiden olisi osaltaan vastattava verojärjestelmiemme yleisestä oikeudenmukaisuudesta. Siksi on tärkeää, etteivät uudet verovapautukset heikennä veropohjaa. On tuettava toimenpiteitä, joilla yksityisiä toimijoita kannustetaan investoimaan reaalitalouteen, koska unionin nykyinen investointivaje on yksi sen talouden heikkouksien tärkeimmistä syistä. Yritysten verohuojennukset on kuitenkin suunniteltava huolellisesti ja pantava täytäntöön ainoastaan, jos niillä on ilmeistä myönteistä vaikutusta työllisyyteen ja kasvuun ja jos voidaan sulkea pois kaikenlainen riski uusien porsaanreikien syntymisestä verojärjestelmään. Innovointeja ja investointeja olisi siksi edistettävä mieluummin julkisella tuella kuin verovapautuksilla.

Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan olisi oltava pakollinen kaikille yrityksille paitsi pk-yrityksille, sellaisina kuin ne on määritelty vuonna 1978 annetussa neljännessä yhtiöoikeusdirektiivissä, jotta voidaan tehokkaasti torjua aggressiivisen verosuunnittelun rakenteita ja välttää kahden rinnakkaisen verojärjestelmän syntyminen. Näin ollen esimerkiksi lähikauppojen ja erityisen innovatiivisten pienten aloittelevien yritysten ei tarvitse ottaa käyttöön yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa. Koska pk-yrityksillä ei ole varaa investoida postilaatikkoyhtiörakenteisiin siirtääkseen keinotekoisesti voittojaan, ne joutuvat monikansallisia yrityksiä heikompaan kilpailuasemaan. Sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi on olennaista luoda oikeudenmukainen, tehokas, avoin ja kasvumyönteinen yhteinen yhteisöveropohja, joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan voitot on verotettava siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet.

Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristön digitaalinen muutos, on ehdottomasti määriteltävä digitaalisen toimipaikan käsite. Yrityksiä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, on kohdeltava samalla tavalla kuin yrityksiä, joilla on fyysinen toimipaikka. Siksi yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa on sovellettava myös digitaalisiin yhtiöihin.

III. Yhteisöveron vähimmäistason käyttöönotto

Yhteinen ja oikeudenmukainen yhteisöveron vähimmäistaso on ainoa tapa saada aikaan yhtäläinen ja oikeudenmukainen kohtelu erilaisten unionissa liiketoimintaa harjoittavien subjektien välille ja laajempaan verosubjektien yhteisöön. Jos tällaista vähimmäistasoa ei oteta käyttöön, joudutaan tilanteeseen, jossa kilpailu alhaisimmasta veroasteesta vain kiihtyy. Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan olemassaolo merkitsee sitä, että jäsenvaltiot eivät enää voi kilpailla veropohjien avulla ja että sen vuoksi taloudelliset kannustimet veroasteilla käytävään kilpailuun kasvavat. Unionissa keskimääräinen yhteisövero on laskenut 1990-luvun 35 prosentista nykyiseen 22,5 prosenttiin. Alhaisimmasta yhteisöveroasteesta käytävän kilpailun lopettamiseksi unionin tasolla on otettava käyttöön yhteisöveron 25 prosentin vähimmäistaso.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhteisöverojärjestelmiä on 28. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne molemmat luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Toimissa näiden ongelmien korjaamiseksi olisi sen vuoksi puututtava molemmantyyppisiin markkinoiden toimintapuutteisiin.

(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhteisöverojärjestelmiä on 28. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä aggressiivisempia ja kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne molemmat luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Koska taloudellinen kehys on entistä globaalimpi, mobiilimpi ja digitaalisempi, toimissa näiden ongelmien korjaamiseksi olisi sen vuoksi puututtava molemmantyyppisiin markkinoiden toimintapuutteisiin yhdenmukaistamalla yhteisöveropohjaa unionissa ja luomalla entistä oikeudenmukaisempi ja yhtenäisempi liiketoimintaympäristö, jossa yritykset voivat toimia.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)1, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä.

(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)1, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Panemalla CCCTB täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa varmistetaan, että verot maksetaan siellä, missä voitot ovat syntyneet. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä.

________________

________________

1 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

1 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi hyväksyttävä yhteistä yhteisöveropohjaa koskevat säännöt ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä.

(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi hyväksyttävä yhteistä yhteisöveropohjaa koskevat säännöt ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä. CCCTB:n täytäntöönpanolla ilman veropohjien yhdistämistä ei kuitenkaan puututtaisi voitonsiirto-ongelmaan. Siksi on oleellista, että veropohjien yhdistämistä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen yritysryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä kynnysarvo käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. CCCTB-aloitteen kahden eri vaiheen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi lisäksi oltava pakolliset yhtiöille, jotka katsottaisiin ryhmäksi, jos koko aloite toteutuu. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten yhtiöiden saatavilla, jotka eivät täytä näitä perusteita.

(5)  Yhteistä veropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava pakolliset kaikille yrityksille paitsi pk-yrityksille, jotta voidaan tehokkaasti torjua aggressiivisen verosuunnittelun rakenteita ja välttää kahden rinnakkaisen verojärjestelmän syntyminen. Mikro-, pien- ja keskisuuria ja suuria yrityksiä koskevat kynnysarvot on määritelty neuvoston direktiivillä 78/660/ETY1 a (neljäs yhtiöoikeusdirektiivi). Koska pk-yrityksillä ei ole varaa investoida postilaatikkoyhtiörakenteisiin siirtääkseen keinotekoisesti voittojaan, ne ovat monikansallisia yrityksiä heikommassa kilpailuasemassa. Sisämarkkinoiden terveen toiminnan varmistamiseksi on olennaista luoda oikeudenmukainen, tehokas, avoin ja kasvumyönteinen yhteinen yhteisöveropohja, joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan voitot verotetaan siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet. CCCTB-aloitteen kahden eri vaiheen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi lisäksi oltava pakolliset yhtiöille, jotka katsottaisiin ryhmäksi, jos koko aloite toteutuu. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten yhtiöiden saatavilla, jotka eivät täytä näitä perusteita.

 

______________

 

1 a Neljäs neuvoston direktiivi 78/660/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1978, perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä, EYVL L 222, 14.8.1978.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(6)  On tarpeen määritellä unionissa sijaitsevan kiinteän toimipaikan käsite, kun kiinteä toimipaikka kuuluu verotuksellista kotipaikkaansa unionissa pitävälle verovelvolliselle. Tavoitteena olisi varmistaa, että kaikilla asianomaisilla verovelvollisilla on yhteinen käsitys asiasta, ja sulkea pois se mahdollisuus, että erilaisista määritelmistä aiheutuu eroavuuksia. Sitä vastoin ei tulisi pitää olennaisena yhteisen määritelmän vahvistamista sellaisille kiinteille toimipaikoille, jotka sijaitsevat kolmannessa maassa tai jotka sijaitsevat unionissa, mutta kuuluvat verotuksellista kotipaikkaansa kolmannessa maassa pitävälle verovelvolliselle. Tämä ulottuvuus olisi parasta jättää kahdenvälisiin verosopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön, koska sen yhteydet kansainvälisiin sopimuksiin ovat monimutkaiset.

(6)  On tarpeen määritellä unionissa sijaitsevan kiinteän toimipaikan käsite, kun kiinteä toimipaikka kuuluu verotuksellista kotipaikkaansa unionissa pitävälle verovelvolliselle. Tavoitteena olisi varmistaa, että kaikilla asianomaisilla verovelvollisilla on yhteinen käsitys asiasta, ja sulkea pois se mahdollisuus, että erilaisista määritelmistä aiheutuu eroavuuksia.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristön digitaalinen muutos, on tarpeen määritellä digitaalisen toimipaikan käsite. Yrityksiä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, vaikka niillä on siellä pysyvää liikevaihtoa, on kohdeltava samalla tavalla kuin yrityksiä, joilla on fyysinen toimipaikka. Siksi CCCTB:tä olisi sovellettava myös digitaalisiin yrityksiin.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Veronalaisista tuloista olisi vähennettävä liiketoiminnan menot ja eräät muut erät. Vähennyskelpoisiin liiketoiminnan menoihin olisi tavallisesti kuuluttava kaikki myyntiin liittyvät menot sekä tulojen synnyttämiseen, säilyttämiseen ja turvaamiseen liittyvät menot. Talouden innovoinnin tukemiseksi ja sisämarkkinoiden nykyaikaistamiseksi olisi säädettävä tutkimus- ja kehitysmenojen vähennyksistä, myös ylimääräisistä vähennyksistä, ja menot olisi kirjattava kokonaan kuluiksi sinä vuonna, jona ne aiheutuivat (lukuun ottamatta kiinteää omaisuutta). Erityisen innovatiivisia pieniä aloittelevia yhtiöitä, joilla ei ole etuyhteydessä olevia yrityksiä, (luokka, joka kattaa erityisesti startup-yritykset) olisi myös tuettava tutkimus- ja kehitysmenojen lisätyllä ylimääräisellä vähennyksellä. Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi myös laadittava luettelo vähennyskelvottomista menoista.

(8)  Olisi tuettava toimenpiteitä, joilla yksityisiä toimijoita kannustetaan investoimaan reaalitalouteen, koska unionin nykyinen investointivaje on yksi sen talouden heikkouksien tärkeimmistä syistä. Yritysten verohuojennukset olisi kuitenkin suunniteltava huolellisesti ja pantava täytäntöön ainoastaan, jos niillä on ilmeistä myönteistä vaikutusta työllisyyteen ja kasvuun ja jos voidaan sulkea pois kaikenlainen riski uusien porsaanreikien syntymisestä verojärjestelmään. Innovointeja ja investointeja olisi siksi edistettävä mieluummin tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla olevalla julkisella tuella kuin verovapautuksilla.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Se, että lainan korot voidaan vähentää verovelvollisen veropohjasta mutta voitonjakoa ei, tuo ratkaisevaa etua velkarahoitukselle oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen verrattuna. Koska tämä aiheuttaa yhtiöiden velkaantumisriskejä, on olennaisen tärkeää säätää toimenpiteistä, joilla neutralisoidaan oman pääoman ehtoista rahoitusta rajoittava nykyinen kehys. Tämän perusteella tarkoituksena on myöntää verovelvollisille kasvu- ja investointivähennys siten, että verovelvollisen oman pääoman lisäykset voitaisiin vähentää verovelvollisen veropohjasta tietyin edellytyksin. Olisi olennaisen tärkeää varmistaa, ettei järjestelmä kärsi peräkkäisistä vaikutuksista, minkä vuoksi olisi tarpeen jättää soveltamisen ulkopuolelle sellaisten osuuksien verotusarvo, jotka verovelvollisella on etuyhteydessä olevassa yrityksessä. Jotta vähennysjärjestelmä olisi lisäksi riittävän vahva, olisi säädettävä verojen kiertämisen estämistä koskevista säännöistä.

Poistetaan.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Jotta vältettäisiin se, että korkean verotuksen lainkäyttöalueiden veropohja rapautuu sen myötä, että voittoja siirretään liiallisin siirtohinnoin matalamman verotuksen maihin, verovelvollisen ja etuyhteydessä olevan (olevien) yrityksen (yritysten) välisissä liiketapahtumissa käytettyjä hintoja olisi oikaistava noudattaen markkinaehtoperiaatetta, joka on yleisesti sovellettava arviointiperuste.

(14)  Jotta vältettäisiin se, että korkean verotuksen lainkäyttöalueiden veropohja rapautuu sen myötä, että voittoja siirretään liiallisin siirtohinnoin matalamman verotuksen maihin, verovelvollisen ja etuyhteydessä olevan (olevien) yrityksen (yritysten) välisissä liiketapahtumissa käytettyjä hintoja olisi oikaistava noudattaen markkinaehtoperiaatetta, joka on yleisesti sovellettava arviointiperuste. Tämän johdosta voitaisiin poistaa kansallisten verojärjestelmien porsaanreikiä, erityisesti siirtohinnoittelun osalta, jonka osuus kaikista voitonsiirroista unionissa on noin 70 prosenttia. Samalla otettaisiin myös tärkeä askel kohti oikeudenmukaista, tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Toimimalla yksin ja eri tavoin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen kansainvälisen veronkierron vastaisilla käytännöillä ja yritysten auttaminen niiden toiminnan laajentamisessa yli rajojen unionissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koordinoituja toimia. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, sillä direktiivillä puututaan erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisen vaikutuksen aiheuttamaan sisämarkkinoiden tehottomuuteen. Erilaiset verosäännöt vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan ja hillitsevät rajatylittävää toimintaa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kun erityisesti otetaan huomioon, että direktiiviä sovelletaan pakollisesti vain tietyn koon ylittäviin ryhmiin.

(21)  Toimimalla yksin ja eri tavoin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen kansainvälisen veronkierron vastaisilla käytännöillä ja yritysten auttaminen niiden toiminnan laajentamisessa yli rajojen unionissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koordinoituja toimia. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, sillä direktiivillä puututaan erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisen vaikutuksen aiheuttamaan sisämarkkinoiden tehottomuuteen. Erilaiset verosäännöt vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan ja hillitsevät rajatylittävää toimintaa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kun erityisesti otetaan huomioon, että direktiiviä sovelletaan pakollisesti vain tietyn koon ylittäviin ryhmiin. Suunnitellut toimenpiteet rajoittuvat yhteisöveropohjan yhdenmukaistamiseen, joka on ehdoton edellytys havaittujen sisämarkkinoita vääristävien tekijöiden poistamiselle. Lisäksi tällaisella vaiheittaisella lähestymistavalla annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus määritellä, paljonko ne tarvitsevat verotuloja budjettipolitiikan tavoitteisiin. Se ei myöskään vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen vahvistaa voittoihin sovellettava oma verokantansa.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteinen pohja tiettyjen yhtiöiden verottamiselle ja säädetään kyseisen pohjan laskentaa koskevat säännöt.

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteinen pohja tiettyjen yhtiöiden verottamiselle ja säädetään kyseisen pohjan laskentaa koskevat säännöt, mukaan luettuina veronkierron ehkäisemistä ja ehdotetun verojärjestelmän kansainvälistä ulottuvuutta koskevat toimenpiteet.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

(1)  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin ja digitaalisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana;

(c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 40 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana;

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovelletaan myös jonkin kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojen osalta, jos yhtiö täyttää 1 kohdan b–d alakohdassa säädetyt edellytykset.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös jonkin kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojen ja yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa kertyvien tulojen osalta, jos yhtiö täyttää 1 kohdan b–d alakohdassa säädetyt edellytykset.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuihin yrityksiin sellaisten digitaalisten toimipaikkojen osalta, jotka on erityisesti kohdistettu kuluttajille ja yrityksille kyseisessä jäsenvaltiossa tai jotka saavat tulonsa pääasiallisesti kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetusta toiminnasta, jos yritys täyttää 1 kohdan b–d alakohdassa säädetyt edellytykset. Jotta voidaan varmistaa, että digitaalinen toimintapaikka on erityisesti kohdistettu kuluttajille tai yrityksille jäsenvaltiossa, kuluttajien tai tarjottujen tavaroiden ja palvelujen käyttäjien ja toimittajien fyysinen sijainti on otettava huomioon OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman toimen 1 mukaisesti. Jos niitä ei voida varmistaa, on otettava huomioon, harjoittaako digitaalinen toimipaikka liiketoimintaa kyseisen jäsenvaltion vai unionin aluetunnuksella, tai jos on kyse mobiilisovelluksiin perustuvasta liiketoiminnasta, jakaako yritys sovellustaan mobiilisovellusten jakokeskuksen tiettyä jäsenvaltiota koskevan osan kautta vai harjoitetaanko liiketoimintaa sellaisen verkkotunnuksen alla, jossa – esimerkiksi jäsenvaltioiden, alueiden tai kaupunkien nimien käytön seurauksena – tehdään selväksi, että digitaalinen toimipaikka on kohdistettu kuluttajille tai yrityksille jäsenvaltiossa, tai liiketoiminnassa noudatetaan yleisiä ehtoja, joita sovelletaan erityisesti unionissa tai jäsenvaltiossa, tai tarjoaako digitaalisen toimipaikan esilläolo verkossa mainostilaa, joka kohdistuu erityisesti kuluttajiin ja yrityksiin jäsenvaltioissa.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 33 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(33 a)  ’digitaalisella toimipaikalla’ – ottaen huomioon BEPS-toimintasuunnitelman toimen 1 havainnot – toimipaikkaa, joka on erityisesti kohdistettu kuluttajille tai yrityksille jäsenvaltiossa siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon kuluttajien tai käyttäjien sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajien fyysinen sijainti. Jos niitä ei voida varmistaa, on otettava huomioon, harjoittaako toimipaikka liiketoimintaa kyseisen jäsenvaltion vai unionin aluetunnuksella, tai jos on kyse mobiilisovelluksiin perustuvasta liiketoiminnasta, jakaako yritys sovellustaan mobiilisovellusten jakokeskuksen tiettyä jäsenvaltiota koskevan osan kautta vai harjoitetaanko liiketoimintaa sellaisen verkkotunnuksen alla, jossa – esimerkiksi jäsenvaltioiden, alueiden tai kaupunkien nimien käytön seurauksena – tehdään selväksi, että toimipaikka on kohdistettu kuluttajille tai yrityksille jäsenvaltiossa, tai liiketoiminnassa noudatetaan yleisiä ehtoja, joita sovelletaan erityisesti Euroopan unionissa tai jäsenvaltiossa, tai yrityksen esilläolo verkossa tarjoaa mainostilaa, joka kohdistuu erityisesti kuluttajiin ja yrityksiin jäsenvaltioissa.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 33 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(33 b)  ’efektiivisellä yhteisöveroasteella’ yhteisöveroa, joka maksetaan suhteessa yrityksen tilinpäätöksessä esitettyihin tuloihin ja voittoihin.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Verovelvollisella katsotaan olevan kiinteä toimipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa on sen verotuksellinen kotipaikka, silloin kun sillä on kyseisessä muussa jäsenvaltiossa pysyvä paikka, jonka kautta sen liiketoiminta hoidetaan kokonaan tai osittain ja joka voi olla erityisesti

1.  Verovelvollisella katsotaan olevan kiinteä toimipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa on sen verotuksellinen kotipaikka, silloin kun sillä on kyseisessä muussa jäsenvaltiossa pysyvä tai virtuaalinen paikka, jonka kautta sen liiketoiminta hoidetaan kokonaan tai osittain ja joka voi olla erityisesti

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(f a)  digitaalinen toimipaikka.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Niiden määrien lisäksi, jotka voidaan vähentää tutkimus- ja kehitysmenoina 2 kohdan mukaisesti, verovelvollinen voi vielä vähentää verovuosikohtaisesti 50 prosenttia lisää tällaisista kyseisen vuoden aikana aiheutuneista menoista, lukuun ottamatta irtaimiin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyviä menoja. Jos tutkimus- ja kehitysmenot ylittävät 20 000 000 euroa, verovelvollinen voi vähentää 25 prosenttia lisää ylimenevästä määrästä.

Poistetaan.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, verovelvollinen voi vielä vähentää 100 prosenttia lisää tutkimus- ja kehitysmenoistaan aina 20 000 000 euroon saakka, jos verovelvollinen täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

 

(a)  se on listaamaton yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto ja/tai taseen loppusumma on enintään 10 000 000 euroa;

 

(b)  se on ollut rekisteröityneenä enintään viiden vuoden ajan. Jos verovelvollisen ei tarvitse rekisteröityä, viiden vuoden ajanjakso voidaan katsoa alkavan hetkellä, jona yritys joko aloittaa taloudellisen toimintansa tai tulee sen osalta verovelvolliseksi;

 

(c)  se ei ole syntynyt sulautuman tuloksena;

 

(d)  sillä ei ole etuyhteydessä olevia yrityksiä.

 

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

10 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

10 a artikla

 

Vähennysten kieltäminen

 

Vähennystä ei sallita sikäli kuin se johtaisi alle 20 prosentin efektiiviseen yhteisöveroasteeseen tuloista, joista verovapaat tulot on vähennetty.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

[...]

Poistetaan.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(j a)  EU:n luettelossa veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista (tunnetaan myös nimellä ”veroparatiisit”)1 a olevissa maissa sijaitseviin edunsaajiin liittyvät kulut;

 

______________

 

1 a Neuvoston parhaillaan laatima EU:n luettelo veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista: http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14166-2016-INIT/fi/pdf

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

42 artikla – 4 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tappioista ei saa tehdä lisävähennyksiä, kun on kyse 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen kertyneistä tappioista.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Jos yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa kohdellaan ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, yksikön tai kiinteän toimipaikan jakamattomia tuloja verotetaan sikäli kuin ne ovat peräisin seuraavista luokista:

(2)  Jos yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa kohdellaan ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, yksikön tai kiinteän toimipaikan jakamattomia tuloja verotetaan.

(a)  korot tai muut rahoitusvaroista saatavat tulot;

 

(b)  rojaltit tai muut henkisestä omaisuudesta saatavat tulot;

 

(c)  osingot ja osakkeiden luovutuksesta saatavat tulot;

 

(d)  rahoitusleasingistä saatavat tulot;

 

(e)  vakuutuksista, pankkitoiminnasta tai muusta rahoitustoiminnasta saatavat tulot;

 

(f)  tulot laskutusyrityksiltä, jotka saavat myynti- ja palvelutuloja tavaroista ja palveluista, jotka on hankittu etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tai myyty niille ja joilla ei ole taloudellista lisäarvoa tai joiden taloudellinen lisäarvo on vähäinen.

 

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ulkomaiseen väliyhtiöön, jonka kotipaikka on tai joka sijaitsee jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen osapuolena olevassa kolmannessa maassa, jos ulkomainen väliyhtiö on perustettu pätevistä liiketaloudellisista syistä, jotka vastaavat asian todellista taloudellista luonnetta. Tämän artiklan soveltamiseksi ulkomaisen väliyhtiön toimintaa on pidettävä todellisena taloudellisena toimintana, jos ulkomaisella väliyhtiöllä on tukenaan toiminnan laajuuteen suhteutettu henkilöstö, laitteet, varat ja tilat.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ulkomaiseen väliyhtiöön, jonka kotipaikka on tai joka sijaitsee jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen osapuolena olevassa kolmannessa maassa, jos ulkomainen väliyhtiö on perustettu pätevistä liiketaloudellisista syistä, jotka vastaavat asian todellista taloudellista luonnetta. Tämän artiklan soveltamiseksi ulkomaisen väliyhtiön toimintaa on pidettävä todellisena taloudellisena toimintana, jos ulkomaisella väliyhtiöllä on tukenaan toiminnan laajuuteen suhteutettu henkilöstö, laitteet, varat ja tilat.

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

59 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Rahoitusalan yrityksiä ei kohdella 1 kohdassa tarkoitettuina ulkomaisina väliyhtiöinä, jos enintään kolmannes yksikölle tai kiinteälle toimipaikalle 2 kohdan a–f alakohdan mukaisista luokista kertyvistä tuloista saadaan verovelvollisen tai siihen etuyhteydessä olevien yritysten kanssa suoritettavista liiketapahtumista.

Rahoitusalan yrityksiä ei kohdella 1 kohdassa tarkoitettuina ulkomaisina väliyhtiöinä, jos enintään kolmannes yksikölle, kiinteälle toimipaikalle tai digitaaliselle toimipaikalle 2 kohdan a–f alakohdan mukaisista luokista kertyvistä tuloista saadaan verovelvollisen tai siihen etuyhteydessä olevien yritysten kanssa suoritettavista liiketapahtumista.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

69 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio tarkastelee viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta.

Komissio tarkastelee viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen direktiivin toiminnasta.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Yhteinen yhteisöveropohja

Viiteasiakirjat

COM(2016)0685 – C8-0472/2016 – 2016/0337(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

24.11.2016

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

24.11.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Evelyn Regner

28.11.2016

Valiokuntakäsittely

3.5.2017

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

7.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Julia Reda, Evelyn Regner, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sergio Gaetano Cofferati, Luis de Grandes Pascual, Angel Dzhambazki, Rainer Wieland, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Gabriel Mato, Andrey Novakov

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

ENF

GUE/NGL

PPE

S&D

VERTS/ALE

Jean-Marie Cavada, António Marinho e Pinto

Marie-Christine Boutonnet, Gilles Lebreton

Kostas Chrysogonos

Gabriel Mato, Andrey Novakov, Axel Voss, Rainer Wieland, Tadeusz Zwiefka, Luis de Grandes Pascual,

Sergio Gaetano Cofferati, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Evelyn Regner, Tiemo Wölken

Max Andersson, Julia Reda

1

-

ECR

Angel Dzhambazki

1

0

EFDD

Joëlle Bergeron

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Yhteinen yhteisöveropohja

Viiteasiakirjat

COM(2016)0685 – C8-0472/2016 – 2016/0337(CNS)

EP:n kuuleminen (pvä)

21.11.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

24.11.2016

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

24.11.2016

JURI

24.11.2016

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

IMCO

5.12.2016

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Paul Tang

24.11.2016

 

 

 

Valiokuntakäsittely

30.8.2017

10.10.2017

6.11.2017

 

Hyväksytty (pvä)

21.2.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

12

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Hugues Bayet, Udo Bullmann, Thierry Cornillet, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Wolf Klinz, Georgios Kyrtsos, Werner Langen, Sander Loones, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Alex Mayer, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Matt Carthy, Bas Eickhout, Ramón Jáuregui Atondo, Alain Lamassoure, Paloma López Bermejo, Thomas Mann, Luigi Morgano, Laurenţiu Rebega, Joachim Starbatty, Romana Tomc, Lieve Wierinck

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Alberto Cirio

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

1.3.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

ALDE

Thierry Cornillet, Petr Ježek, Wolf Klinz, Ramon Tremosa i Balcells, Lieve Wierinck

ECR

Pirkko Ruohonen-Lerner

PPE

Burkhard Balz, Alberto Cirio, Markus Ferber, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Werner Langen, Ivana Maletić, Thomas Mann, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Anne Sander, Theodor Dumitru Stolojan, Romana Tomc

S&D

Hugues Bayet, Udo Bullmann, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Ramón Jáuregui Atondo, Olle Ludvigsson, Alex Mayer, Luigi Morgano, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker

VERTS/ALE

Bas Eickhout, Sven Giegold, Molly Scott Cato, Ernest Urtasun

12

-

ECR

Sander Loones, Stanisław Ożóg, Joachim Starbatty, Kay Swinburne

ENF

Marco Zanni

GUE/NGL

Matt Carthy, Miguel Viegas

PPE

Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Esther de Lange

S&D

Costas Mavrides, Alfred Sant

5

0

EFDD

Marco Valli

ENF

Bernard Monot, Laurenţiu Rebega

GUE/NGL

Paloma López Bermejo, Martin Schirdewan

 

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

+

 

-

Laurenţiu Rebega

0

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 9. maaliskuuta 2018Oikeudellinen huomautus