Menettely : 2016/0336(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0051/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0051/2018

Keskustelut :

PV 14/03/2018 - 15
CRE 14/03/2018 - 15

Äänestykset :

PV 15/03/2018 - 10.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0087

MIETINTÖ     *
PDF 811kWORD 179k
1.3.2018
PE 608.035v02-00 A8-0051/2018

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB)

(COM(2016)0683 – C8-0471/2016 – 2016/0336(CNS))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Alain Lamassoure

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
  ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB)

(COM(2016)0683 – C8-0471/2016 – 2016/0336(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2016)0683),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0471/2016),

–  ottaa huomioon Tanskan parlamentin, Irlannin edustajainhuoneen (Dáil Éireann), Irlannin senaatin (Seanad Éireann), Luxemburgin edustajainhuoneen, Maltan parlamentin, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen, Alankomaiden parlamentin alahuoneen ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0051/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhtiöverojärjestelmiä on 28. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne molemmat luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Toimissa näiden ongelmien korjaamiseksi olisi sen vuoksi puututtava molemmantyyppisiin markkinoiden toimintapuutteisiin.

(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhtiöverojärjestelmiä on 28. Globalisaation ja digitalisaation aikakaudella erityisesti taloudellisen ja henkisen pääoman verotusta lähdemaan perusteella on yhä vaikeampaa seurata ja yhä helpompaa manipuloida. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Talouden alojen yleinen digitalisoituminen ja digitaalisen talouden nopea kehitys asettavat kyseenalaiseksi fyysisissä toimipaikoissa toimivia yrityksiä varten suunniteltujen unionin yhteisöveromallien soveltuvuuden jopa siinä määrin, että arvostamis- ja laskentaperusteet voitaisiin määritellä uudelleen, jotta ne ilmentäisivät 2000‑luvun kaupallista toimintaa. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne kaikki luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa, ja aikaansaavat vääristymiä suurten yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten välille. Unionin uuden vakiomuotoisen yhteisöveromallin avulla olisi sen vuoksi puututtava tällaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin samalla, kun otetaan huomioon pitkän aikavälin oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden tavoitteet ja verotuksen neutraaliuden periaate. Kansallisten verojärjestelmien lähentyminen vähentää merkittävästi rajatylittävää toimintaa unionissa harjoittavien yritysten kustannuksia ja hallinnollista rasitusta. Vaikka veropolitiikka kuuluu kansallisen toimivallan piiriin, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklassa määrätään selvästi, että neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan direktiivejä jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, jotka suoraan vaikuttavat sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi yhteisöveroympäristö olisi unionissa muokattava sen periaatteen mukaisesti, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verosta sillä lainkäyttöalueella, jolla (niillä lainkäyttöalueilla, joilla) niiden voitot syntyvät. Sen vuoksi on tarpeen säätää mekanismeista, joilla estettäisiin yhtiöitä hyödyntämästä kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia maksaakseen vähemmän veroja. Yhtä tärkeää on myös edistää kasvua ja taloudellista kehitystä sisämarkkinoilla helpottamalla rajojen yli käytävää kauppaa ja yritysten investointeja. Tätä varten on tarpeen poistaa sekä kaksinkertaisen verotuksen että kaksinkertaisen verottamatta jättämisen riskit unionissa kitkemällä kansallisten yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa olevat eroavuudet. Samaan aikaan yhtiöt tarvitsevat helposti täytäntöön pantavan vero- ja oikeudellisen kehyksen liiketoimintansa kehittämiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen unionissa. Tässä yhteydessä olisi myös päästä eroon vielä vallitsevista syrjivistä tilanteista.

(2)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi yhteisöveroympäristö olisi unionissa muokattava sen periaatteen mukaisesti, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verosta sillä lainkäyttöalueella, jolla (niillä lainkäyttöalueilla, joilla) niiden voitot syntyvät ja niillä on kiinteä toimipaikka. Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristössä tapahtuneet digitaaliset muutokset, on varmistettava, että yhtiöitä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä kiinteää toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, mutta joilla on digitaalinen kiinteä toimipaikka tässä jäsenvaltiossa, olisi kohdeltava samalla tavalla kuin yhtiöitä, joilla on fyysinen kiinteä toimipaikka. Sen vuoksi on tarpeen säätää mekanismeista, joilla estettäisiin yhtiöitä hyödyntämästä kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia maksaakseen vähemmän veroja. Yhtä tärkeää on myös edistää kasvua ja taloudellista kehitystä sisämarkkinoilla helpottamalla rajojen yli käytävää kauppaa ja yritysten investointeja. Tätä varten on tarpeen poistaa sekä kaksinkertaisen verotuksen että kaksinkertaisen verottamatta jättämisen riskit unionissa kitkemällä kansallisten yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa olevat eroavuudet. Samaan aikaan yhtiöt tarvitsevat helposti täytäntöön pantavan vero- ja oikeudellisen kehyksen liiketoimintansa kehittämiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen unionissa. Tässä yhteydessä olisi myös päästä eroon vielä vallitsevista syrjivistä tilanteista. Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan luovan järjestelmän keskeinen osatekijä on yhdistäminen, sillä vain sen avulla voidaan poistaa rajatylittävää toimintaa harjoittavien samaan ryhmään kuuluvien yhtiöiden unionissa kohtaamat merkittävät veroesteet. Yhdistämisen avulla poistetaan siirtohinnoittelumuodollisuudet ja kaksinkertainen verotus ryhmän sisällä.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)7, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä.

(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)7, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Kun CCCTB on pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, sen avulla varmistetaan, että verot maksetaan siellä, missä voitot syntyvät ja missä yhtiöillä on kiinteä toimipaikka. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä. Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen on tärkein kasvua ja työllisyyttä lisäävä tekijä. CCCTB:n käyttöönotto lisäisi talouskasvua ja johtaisi uusien työpaikkojen syntymiseen unionissa vähentämällä yhtiöiden välistä haitallista verokilpailua.

__________________

__________________

7 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

7 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi sovittava yhteisöveropohjaa koskevista yhteisistä säännöistä ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä.

(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on hyvin tärkeää varmistaa yhteistä yhteisöveropohjaa koskevan direktiivin ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevan direktiivin samanaikainen voimaantulo. Koska tässä järjestelmän vaihdossa on kyse merkittävästä askeleesta kohti sisämarkkinoiden toteuttamista, tarvitaan joustavuutta, jotta uutta järjestelmää voidaan käyttää asianmukaisesti alusta alkaen. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat sisämarkkina-aluetta, CCCTB olisi otettava käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa. Jos neuvostossa ei päästä yksimieliseen sopimukseen CCCTB:n luomista koskevasta ehdotuksesta, komission olisi annettava uusi ehdotus, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 116 artiklaan, jonka mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tarvittavat direktiivit. Viimeisenä keinona jäsenvaltioiden olisi aloitettava tiivistetty yhteistyö, johon sen ulkopuolella olevien jäsenvaltioiden olisi voitata liittyä milloin tahansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. On kuitenkin valitettavaa, että yhteistä yhteisöveropohjaa ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevista ehdotuksista ei kummastakaan ole tehty riittävän yksityiskohtaista arviointia siltä kannalta, miten ne vaikuttavat yhteisöverotuloihin kussakin jäsenvaltiossa.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen yritysryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä kynnysarvo käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten ryhmien saatavilla, jotka jäävät kokoon liittyvän kynnysarvon alapuolelle.

(5)  Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava alkuvaiheessa pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen ryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä alkukynnysarvo 750 000 000 euroa käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. Koska tällä direktiivillä luodaan uusi vakiomuotoinen kaikkia unionin yrityksiä koskeva yhteisöveropohjan malli, kynnysarvo olisi laskettava nollaan enintään seitsemän vuoden kuluessa. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi alkuvaiheessa oltava vaihtoehtona myös sellaisten yhtiöiden saatavilla, jotka eivät täytä näitä perusteita.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Jos muut tekijät pysyvät samoina, siirtyminen yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan voisi johtaa jäsenvaltioiden verotulojen lisääntymiseen tai vähenemiseen. Tulojen vähenemisen hyvittämiseksi olisi luotava tilapäinen hyvitysmekanismi, joka rahoitetaan niiden jäsenvaltioiden julkisen talouden ylijäämällä, joiden verotulot lisääntyvät uudessa järjestelmässä. Hyvitystä olisi mukautettava vuosittain kansallisella tai aluetasolla ennen tämän direktiivin voimaantuloa tehtyjen päätösten huomioon ottamiseksi. Komissiota olisi vaadittava antamaan hyvitysjärjestelmän lakkauttamista tai muuttamista koskeva ehdotus seitsemän vuoden kuluttua sen käyttöönotosta sekä vahvistamaan hyvitysten enimmäismäärät.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 b)  Jotta vältetään nykyinen verorasituksen jakautuminen pk-yritysten ja monikansallisten yhtiöiden välillä veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä 25 päivänä marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti, yhteisen yhteisöveropohjan tavoitteena on, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) eivät olisi epäedullisessa kilpailuasemassa vaan niille luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset. Pääasiallinen veroviranomainen voi antaa pk-yrityksille tarvittavat välineet, joilla niitä autetaan noudattamaan hallinnollisia ja organisaatioon liittyviä vaatimuksia, joita CCCTB-järjestelmän vapaaehtoisesta soveltamisesta seuraa.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Kelpoisuus kuulua ryhmään, jonka veropohjat yhdistetään, olisi määritettävä kaksiosaisella testillä, joka pohjautuu i) valvontaan (yli 50 prosenttia äänioikeuksista) ja ii) omistusoikeuteen (yli 75 prosenttia pääomasta) tai oikeuteen voitonjaosta (yli 75 prosenttia voitonjakoon oikeuttavista oikeuksista). Tällaisella testillä varmistetaan, että taloudellinen yhdentyminen ryhmän jäsenten välillä on edennyt pitkälle. Järjestelmän eheyden takaamiseksi valvonnan ja omistusoikeuden tai voitonjakoa koskevien oikeuksien kahta kynnysarvoa olisi noudatettava koko verovuoden ajan; muussa tapauksessa kynnysarvoista jäävän yhtiön olisi poistuttava ryhmästä viipymättä. Jotta estetään verotulosten manipulointi yritysten ryhmään liittämisellä ja siitä poistamisella lyhyellä aikavälillä, ryhmään kuulumiselle olisi asetettava vähintään yhdeksän peräkkäisen kuukauden vaatimus.

(6)  On tarpeen määritellä, mitä tarkoitetaan kiinteällä toimipaikalla, joka sijaitsee unionissa ja joka kuuluu verovelvolliselle, jonka verotuksellinen kotipaikka on unionissa. Monikansalliset yhtiöt tekevät liian usein järjestelyjä siirtääkseen voittonsa suotuisiin verojärjestelmiin maksamatta lainkaan veroa tai maksaen hyvin vähän veroa. Kiinteän toimipaikan käsite antaisi mahdollisuuden määritellä tarkasti ja sitovasti perusteet, jotka on täytettävä, jotta monikansallinen yhtiö voi osoittaa olevansa sijoittautunut tiettyyn maahan. Tämä velvoittaa monikansalliset yhtiöt maksamaan veronsa oikeudenmukaisella tavalla. Tavoitteena olisi varmistaa, että kaikilla asianomaisilla verovelvollisilla on yhteinen käsitys asiasta, ja sulkea pois se mahdollisuus, että erilaisista määritelmistä aiheutuu eroavuuksia. Samoin on tärkeää laatia yhteinen määritelmä sellaisille kiinteille toimipaikoille, jotka sijaitsevat kolmannessa maassa tai jotka sijaitsevat unionissa, mutta kuuluvat verovelvolliselle, jonka verotuksellinen kotipaikka on kolmannessa maassa. Jos siirtohinnoittelu aiheuttaa voittojen siirtämistä alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille, on parempi käyttää järjestelmää, jossa voiton jakaminen tapahtuu kaavaan perustuvan jaon avulla. Ottamalla käyttöön tällaisen järjestelmän unioni voi luoda nykyaikaisen ja tehokkaan yhtiöverotuksen, joka toimii kansainvälisenä mittapuuna. Komission olisi laadittava suuntaviivoja siirtymävaiheelle, jonka aikana kaavaan perustuva jako on käytössä rinnan muiden jakomenetelmien kanssa kolmansien maiden kanssa toimittaessa, vaikka kaavaan perustuvasta jaosta olisi lopulta tultava vakiojakomenetelmä. Komission olisi annettava ehdotus eurooppalaisesta verosopimuksen mallista, jolla voitaisiin lopulta korvata kaikkien eri jäsenvaltioiden tekemät tuhannet kahdenväliset verosopimukset.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Digitaaliset tuotteet ovat erittäin liikkuvia ja aineettomia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että digitaaliala on laajasti mukana aggressiivisessa verosuunnittelussa, koska liiketoimiin asiakkaiden kanssa ja voittojen tekemiseen ei monissa liiketoimintamalleissa tarvita lainkaan fyysistä infrastruktuuria. Tämän vuoksi suurimmat digitaalialan yhtiöt voivat välttyä lähes kokonaan tulojensa verotukselta. Jäsenvaltiot menettävät miljardien eurojen verotulot, koska ne eivät voi verottaa digitaalialan monikansallisia yhtiöitä. Jotta tähän todelliseen ja kiireellisiä toimenpiteitä edellyttävään yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen voitaisiin puuttua, nykyinen yhteisöverolainsäädäntö on ulotettava koskemaan uutta merkittävään digitaaliseen läsnäoloon perustuvaa kiinteän toimipaikan muodostavaa digitaalista yhteyttä. Vastaavanlaisille liiketoimintamalleille on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan vastata digitalisaatioon liittyviin verotuksen ongelmiin luomatta kuitenkaan esteitä digitaalialan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Tässä yhteydessä on otettava huomioon erityisesti OECD:n tasolla tehty työ kansainvälisesti yhdenmukaisen säännöstön luomiseksi.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavaan olisi kuuluttava kolme yhtäläisesti painotettua jakotekijää, jotka ovat työvoima, omaisuuserät ja myynti määränpäittäin. Näiden yhtäläisesti painotettujen tekijöiden olisi edustettava tasapainoista lähestymistapaa verotettavien voittojen jakamisessa asianomaisten jäsenvaltioiden kesken, ja niiden olisi varmistettava, että voitot verotetaan siellä missä ne on tosiasiallisesti ansaittu. Työvoima ja omaisuuserät olisi sen vuoksi kohdennettava siihen jäsenvaltioon, jossa työtä tehdään tai jossa omaisuuserät sijaitsevat, jolloin ne antavat asianmukaisen painoarvon alkuperäjäsenvaltion intresseille, kun taas myynti olisi kohdennettava tavaroiden tai palvelujen määräjäsenvaltioon. Jotta voidaan ottaa huomioon palkkatasojen erot eri puolilla unionia ja jotta yhdistetyn veropohjan jako olisi oikeudenmukainen, työvoimaa koskevan jakotekijän olisi sisällettävä sekä henkilöstömenot että työntekijöiden lukumäärä (niin että kummankin osuus on puolet). Omaisuuseriä koskevaan jakotekijään taasen olisi kuuluttava kaikki aineelliset hyödykkeet muttei aineettomia hyödykkeitä eikä rahoitusvaroja, koska ne eivät ole paikkaan sidottuja ja tästä seuraisi riski, että tämän direktiivin sääntöjä voitaisiin kiertää. Silloin, kun jakamisen tulos ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vastaa oikeudenmukaisella tavalla liiketoiminnan laajuutta, olisi säädettävä suojalausekkeella mahdollisuudesta käyttää vaihtoehtoista tulonjakomenetelmää.

(10)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavaan olisi kuuluttava neljä yhtäläisesti painotettua jakotekijää, jotka ovat työvoima, omaisuuserät, myynti määränpäittäin sekä verkkoalustojen ja ‑palveluiden käyttäjien henkilötietojen kerääminen ja hyödyntäminen (jäljempänä ”tietoja koskeva jakotekijä”). Näiden yhtäläisesti painotettujen tekijöiden olisi edustettava tasapainoista lähestymistapaa verotettavien voittojen jakamisessa asianomaisten jäsenvaltioiden kesken, ja niiden olisi varmistettava, että voitot verotetaan siellä missä ne on tosiasiallisesti ansaittu. Työvoima ja omaisuuserät olisi sen vuoksi kohdennettava siihen jäsenvaltioon, jossa työtä tehdään tai jossa omaisuuserät sijaitsevat, jolloin ne antavat asianmukaisen painoarvon alkuperäjäsenvaltion intresseille, kun taas myynti olisi kohdennettava tavaroiden tai palvelujen määräjäsenvaltioon. Jotta voidaan ottaa huomioon palkkatasojen erot eri puolilla unionia ja jotta yhdistetyn veropohjan jako olisi oikeudenmukainen, työvoimaa koskevan jakotekijän olisi sisällettävä sekä henkilöstömenot että työntekijöiden lukumäärä (niin että kummankin osuus on puolet). Omaisuuseriä koskevaan jakotekijään taasen olisi kuuluttava ainoastaan aineelliset hyödykkeet. Silloin, kun jakamisen tulos ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vastaa oikeudenmukaisella tavalla liiketoiminnan laajuutta, olisi säädettävä suojalausekkeella mahdollisuudesta käyttää vaihtoehtoista tulonjakomenetelmää.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavan on ilmennettävä täysimääräisesti kussakin jäsenvaltiossa harjoitettua taloudellista toimintaa ottaen asianmukaisesti ja täysimääräisesti huomioon niiden talouksien väliset mahdollisesti merkittävät eroavuudet. Jos kaavan soveltamisesta seuraa epätasapainoinen jako, joka ei ilmennä taloudellista toimintaa, tilanne voidaan korjata riitojenratkaisumekanismilla. Komission olisi edellä olevan mukaisesti arvioitava riidanratkaisumekanismin perustamista, jotta varmistetaan asianmukainen riidanratkaisu, kun asiaan on osallisina eri jäsenvaltioita.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Tietyille aloille, kuten rahoitus- ja vakuutusala, öljy- ja kaasuala sekä meri- ja lentoliikenne, tarvitaan niiden erityispiirteiden vuoksi oikaistu kaava yhdistetyn veropohjan jakamiseksi.

Poistetaan.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Tämä direktiivi perustuu yhteisestä yhteisöveropohjasta annettuun neuvoston direktiiviin 2016/xx/EU (jossa vahvistetaan yhteiset yhteisöverosäännöt veropohjan laskemiseksi), ja siinä keskitytään verotulosten yhdistämiseen koko ryhmässä. Tästä syystä olisi tarpeen ottaa huomioon näiden kahden säädöksen välinen vuorovaikutus ja varmistaa tiettyjen veropohjan osatekijöiden siirtyminen ryhmän uuteen kehykseen. Tällaisia osatekijöitä ovat erityisesti korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntö, vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtymistä koskeva lauseke ja ulkomaisia väliyhteisöjä koskeva lainsäädäntö sekä verokohtelun eroavuudet.

(14)  Tämä direktiivi perustuu yhteisestä yhteisöveropohjasta annettuun neuvoston direktiiviin 2016/xx/EU (jossa vahvistetaan yhteiset yhteisöverosäännöt veropohjan laskemiseksi), ja siinä keskitytään verotulosten yhdistämiseen koko ryhmässä. Tästä syystä on tarpeen ottaa huomioon näiden kahden säädöksen välinen vuorovaikutus ja varmistaa tiettyjen veropohjan osatekijöiden siirtyminen ryhmän uuteen kehykseen. Tällaisia osatekijöitä ovat erityisesti korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntö, vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtymistä koskeva lauseke ja ulkomaisia väliyhteisöjä koskeva lainsäädäntö sekä verokohtelun eroavuudet. Jäsenvaltioita ei pitäisi estää ottamasta käyttöön veronkierron torjumiseksi toteutettavia lisätoimia, jotta vähennetään kielteisiä seurauksia, jotka johtuvat voittojen siirtämisestä unionin ulkopuolisiin alhaisen verokannan maihin.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän direktiivin tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi seuraavilta osin: i) yhtiömuotoja ja yhteisöveroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön muutosten huomioon ottaminen ja liitteiden I ja II muuttaminen vastaavasti, ii) lisämääritelmien vahvistaminen ja iii) korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista koskevan säännön täydentäminen hajautumista ehkäisevillä säännöillä, jotta voidaan paremmin puuttua ryhmän sisällä mahdollisesti syntyviin veronkiertoriskeihin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(16)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän direktiivin tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi seuraavilta osin: i) yhtiömuotoja ja yhteisöveroja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön muutosten huomioon ottaminen ja liitteiden I ja II muuttaminen vastaavasti, ii) lisämääritelmien vahvistaminen, iii) korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista koskevan säännön täydentäminen hajautumista ehkäisevillä säännöillä, jotta voidaan paremmin puuttua ryhmän sisällä mahdollisesti syntyviin veronkiertoriskeihin, ja iv) suuntaviivojen laatiminen siirtymävaiheelle, jonka aikana kaavaan perustuva jako on käytössä rinnan muiden jakomenetelmien kanssa kolmansien maiden kanssa toimittaessa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja komission olisi tällöin otettava huomioon Euroopan parlamentin vuosittain antama päätöslauselma. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa i) vahvistaa vuosittain luettelo kolmansien maiden yhtiömuodoista, jotka vastaavat liitteessä I lueteltuja yhtiömuotoja. ii) vahvistaa yksityiskohtaisia sääntöjä työvoimaa, omaisuuseriä ja myyntiä koskevien jakotekijöiden laskennasta, työntekijöiden, henkilöstömenojen, omaisuuserien ja myynnin kohdentamisesta asianomaiseen jakotekijään sekä omaisuuserien arvostamisesta, iii) hyväksyä säädös, jossa vahvistetaan ryhmän muodostamista koskevan ilmoituksen vakiomuoto, ja iv) vahvistaa säännöt, jotka koskevat yhdistetyn veroilmoituksen jättämistä sähköisesti, yhdistetyn veroilmoituksen muotoa, yksittäisen verovelvollisen veroilmoituksen muotoa ja vaadittavia todisteasiakirjoja. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201112 mukaisesti.

(17)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa i) vahvistaa vuosittain luettelo kolmansien maiden yhtiömuodoista, jotka vastaavat liitteessä I lueteltuja yhtiömuotoja, ii) vahvistaa yksityiskohtaisia sääntöjä työvoimaa, omaisuuseriä ja myyntiä koskevien jakotekijöiden sekä henkilötietoja koskevan jakotekijän laskennasta, työntekijöiden ja henkilöstömenojen kohdentamisesta, kerättyjen henkilötietojen ja hyödynnettyjen henkilötietojen sekä omaisuuserien ja myynnin kohdentamisesta asianomaiseen jakotekijään sekä omaisuuserien arvostamisesta, iii) hyväksyä säädös, jossa vahvistetaan ryhmän muodostamista koskevan ilmoituksen vakiomuoto, ja iv) vahvistaa säännöt, jotka koskevat yhdistetyn veroilmoituksen jättämistä sähköisesti, yhdistetyn veroilmoituksen muotoa, yksittäisen verovelvollisen veroilmoituksen muotoa ja vaadittavia todisteasiakirjoja. Komission olisi suunniteltava yhteistyössä jäsenvaltioiden veroviranomaisten kanssa kyseiset yhdenmukaiset veroilmoitusmallit. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201112 mukaisesti.

__________________

__________________

12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Toimimalla yksin ja eri tavoin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen kansainvälisen veronkierron vastaisilla käytännöillä ja yritysten auttaminen niiden toiminnan laajentamisessa yli rajojen unionissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koordinoituja toimia. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, sillä direktiivillä puututaan erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisen vaikutuksen aiheuttamaan sisämarkkinoiden tehottomuuteen. Erilaiset verosäännöt vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan ja hillitsevät rajatylittävää toimintaa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kun erityisesti otetaan huomioon, että direktiiviä sovelletaan pakollisesti vain tietyn koon ylittäviin ryhmiin.

(18)  Toimimalla yksin ja eri tavoin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen kansainvälisen veronkierron vastaisilla käytännöillä ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, auttaminen niiden toiminnan laajentamisessa yli rajojen unionissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koordinoituja toimia. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, sillä direktiivillä puututaan erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisen vaikutuksen aiheuttamaan sisämarkkinoiden tehottomuuteen. Erilaiset verosäännöt vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan ja hillitsevät rajatylittävää toimintaa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kun erityisesti otetaan huomioon, että direktiiviä sovelletaan pakollisesti vain tietyn koon ylittäviin ryhmiin.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Komission olisi arvioitava tämän direktiivin soveltamista viisi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen ja laadittava tästä kertomus neuvostolle. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle,

(20)  Koska tämä direktiivi sisältää merkittävän muutoksen yhteisöverotussääntöihin, komission olisi arvioitava perusteellisesti tämän direktiivin soveltamista viisi vuotta sen voimaantulon jälkeen ja laadittava tästä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tämän täytäntöönpanokertomuksen olisi sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: tämän direktiivin mukaisen verojärjestelmän vaikutus jäsenvaltioiden verotuloihin, järjestelmän hyvät ja huonot puolet pk-yritysten kannalta, vaikutus veronkannon oikeudenmukaisuuteen jäsenvaltioiden välillä, vaikutus sisämarkkinoihin kokonaisuudessaan ottaen erityisesti huomioon jäsenvaltioiden välisen kilpailun mahdollinen vääristyminen tässä direktiivissä annettuja uusia sääntöjä sovellettaessa sekä niiden yritysten lukumäärä, jotka kuuluvat soveltamisalaan siirtymävaiheen aikana. Komission olisi tarkasteltava tämän direktiivin soveltamista kymmenen vuotta sen voimaantulon jälkeen ja laadittava sen toiminnasta kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle,

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a)  On tarpeen hyväksyä selkeitä, yhdenmukaisia ja objektiivisia perusteita, joita sovelletaan yhdistetyn veropohjan laskentaan, jotta saavutetaan täysimääräinen ja yhdenmukainen yhdistäminen ja estetään jäsenvaltioiden välisistä tilinpitoeroista johtuvat uudet keinottelumahdollisuudet. Tässä tarkoituksessa komission olisi esitettävä tarvittavia muutoksia tämän direktiivin säännöksiin, jotka koskevat yhdistetyn veropohjan määrittelyä ja laskentaa.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 b)  Komission olisi harkittava lisätutkimuksia, joissa analysoidaan CCCTB:n mahdollista vaikutusta yksittäisten jäsenvaltioiden yhteisöverotuloihin ja unionille mahdollisesti aiheutuvaa epäedullista kilpailuasemaa suhteessa kolmansiin maihin.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tällä direktiivillä otetaan käyttöön neuvoston direktiivissä 2016/xx/EU14 tarkoitettu järjestelmä ryhmään kuuluvien yhtiöiden veropohjien yhdistämiseksi ja vahvistetaan säännöt siitä, miten yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja kohdennetaan jäsenvaltioille ja kuinka kansalliset veroviranomaiset hallinnoivat sitä.

1.  Tällä direktiivillä otetaan käyttöön yhteinen pohja tiettyjen yhtiöiden verottamiselle unionissa ja vahvistetaan kyseisen pohjan laskentaa koskevat säännöt, mukaan luettuina veronkierron ehkäisemistä ja ehdotetun verojärjestelmän kansainvälistä ulottuvuutta koskevat toimenpiteet.

_______________

 

14 [full title of the Directive (EUVL L [ ], [ ], s. [ ])].

 

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

1.  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin ja digitaalisiin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana;

c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana. Kynnysarvo lasketaan nollaan enintään viiden vuoden aikana;

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Yhtiö, joka täyttää 1 kohdan a, b ja d alakohdan edellytykset muttei mainitun kohdan c alakohdan edellytyksiä, voi valita, myös muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojensa osalta, että se soveltaa tämän direktiivin säännöksiä viiden verovuoden ajan. Tätä ajanjaksoa pidennetään ilman eri toimenpiteitä viiden verovuoden pituisten peräkkäisten soveltamiskausien ajaksi, jollei anneta 47 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua lopettamisilmoitusta. Edellä olevan 1 kohdan a, b ja d alakohdan edellytysten on täytyttävä joka kerta, kun pidennys tehdään.

3.  Yhtiö, joka täyttää 1 kohdan a, b ja d alakohdan edellytykset muttei mainitun kohdan c alakohdan edellytyksiä, voi valita, myös muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojensa osalta, että se soveltaa tämän direktiivin säännöksiä.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Direktiivin sääntöjä ei sovelleta erityisen verotusjärjestelyn alaisiin laivayhtiöihin. Erityisen verotusjärjestelyn alaiset laivayhtiöt otetaan huomioon määritettäessä yhtiöitä, jotka kuuluvat samaan 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuun ryhmään.

Poistetaan.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 23 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(23)  ’yhdistetyllä veropohjalla’ tarkoitetaan tulosta, joka saadaan laskemalla yhteen kaikkien ryhmän jäsenten veropohjat direktiivin 2016/xx/EU mukaisesti;

(23)  ’yhdistetyllä veropohjalla’ tarkoitetaan ryhmän jäsenten konsolidoituja verotettavia nettotuloja, joiden laskentaan käytetään kaikkiin ryhmän jäseniin sovellettavaa yhdenmukaista kirjanpitoperustetta direktiivin 2016/xx/EU mukaisesti;

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 28 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 a)  ’tietoja koskevalla jakotekijällä’ verkkoalustojen ja -palveluiden käyttäjien henkilötietojen keräämistä ja hyödyntämistä kaupallisia tarkoituksia varten yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Jos meri- tai sisävesiliikennettä harjoittavan ryhmän jäsenen tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on aluksella tai laivalla, sen verotuksellisen kotipaikan katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa aluksen tai laivan kotisatama sijaitsee, tai jos tällaista kotisatamaa ei ole, jäsenvaltiossa, jossa on liikenteenharjoittajan verotuksellinen kotipaikka.

Poistetaan.

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Unionissa asuvan verovelvollisen mistä tahansa lähteestä saama tulo, tuleepa se siitä jäsenvaltiosta, jossa verovelvollisella on verotuksellinen kotipaikka, tai sen ulkopuolelta, on yhteisöveron alaista tuloa.

4.  Unionissa asuvan verovelvollisen mistä tahansa toiminnasta saama tulo, tuleepa se siitä jäsenvaltiosta, jossa verovelvollisella on verotuksellinen kotipaikka, tai sen ulkopuolelta, on yhteisöveron alaista tuloa.

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kaikki jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta saama tulo on yhteisöveron alaista tuloa.

5.  Unionin ulkopuolella verotuksellista kotipaikkaansa pitävän verovelvollisen kaikki jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän tai digitaalisen kiinteän toimipaikan kautta saama tulo on yhteisöveron alaista tuloa. Verovelvollisen digitaalinen kiinteä toimipaikka määritetään yhteisestä yhteisöveropohjasta annetun neuvoston direktiivin ...1 a 5 artiklassa lueteltujen edellytysten ja perusteiden mukaisesti.

 

_______________

 

1 a. Neuvoston direktiivi ... yhteisestä yhteisöveropohjasta (EUVL L..., ..., s..).

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  sillä on oikeus käyttää yli 50:tä prosenttia äänioikeuksista; ja

a)  sillä on oikeus käyttää äänioikeuksia, jotka ovat yli 50 prosenttia; ja

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Kiinteisiin toimipaikkoihin sisältyvät yhteisestä yhteisöveropohjasta annetun neuvoston direktiivin ...1 a 5 artiklassa lueteltujen edellytysten ja perusteiden mukaiset digitaaliset kiinteät toimipaikat.

 

_______________

 

1 a Neuvoston direktiivi ... yhteisestä yhteisöveropohjasta (EUVL L..., ..., s..).

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kaikkien ryhmän jäsenten veropohjat on laskettava yhteen yhdistettyä veropohjaa varten.

1.  Liikekirjanpidollisen konsernin veropohja määritetään ikään kuin se olisi yksi yksikkö. Tätä varten konsernin kokonaisveropohja lasketaan uudelleen niin, että poistetaan kaikki voitot tai tappiot, mukaan lukien mahdolliset minkä tahansa luonteiset liiketapahtumat kahden tai useamman konsernin yksikön välillä.

Tarkistus    33

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos yhdistetty veropohja on negatiivinen, tappio on siirrettävä eteenpäin ja kuitattava seuraavaa positiivista yhdistettyä veropohjaa vastaan. Jos yhdistetty veropohja on positiivinen, se on jaettava VIII luvun mukaisesti.

2.  Jos yhdistetty veropohja on negatiivinen, tappio on siirrettävä eteenpäin ja kuitattava seuraavaa positiivista yhdistettyä veropohjaa vastaan enintään viiden vuoden ajan. Jos yhdistetty veropohja on positiivinen, se on jaettava VIII luvun mukaisesti.

Tarkistus    34

Ehdotus direktiiviksi

9 artiklan 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ryhmän on käytettävä johdonmukaista ja riittävästi dokumentoitua menetelmää ryhmän sisäisten liiketapahtumien kirjaamiseksi. Ryhmä voi vaihtaa menetelmää ainoastaan pätevistä kaupallisista syistä ja ainoastaan verovuoden alussa.

2.  Ryhmän on käytettävä johdonmukaista ja riittävästi dokumentoitua menetelmää ryhmän sisäisten liiketapahtumien kirjaamiseksi. Ryhmä voi vaihtaa menetelmää ainoastaan pätevistä kaupallisista syistä ja ainoastaan verovuoden alussa. Kaikki nämä liiketapahtumat on poistettava veropohjasta 7 artiklan 1 kohdassa edellytetyn yhdistämisen seurauksena.

Tarkistus    35

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Ryhmän sisäiset siirrot ja myynnit on kirjattava menetelmällä, jossa poistokelvottomat omaisuuserät kirjataan alhaisimpaan hintaan ja poistokelpoiset omaisuuserät kirjataan verotusarvoon.

Poistetaan.

Tarkistus    36

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4.  Ryhmän sisäiset siirrot eivät saa muuttaa itse tuotettujen aineettomien hyödykkeiden asemaa.

Poistetaan.

Tarkistus    37

Ehdotus direktiiviksi

23 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Kun yritysten uudelleenorganisoinnin seurauksena yhdestä tai useammasta ryhmästä taikka kahdesta tai useammasta ryhmän jäsenestä tulee toisen ryhmän osa, aiemman ryhmän tai aiempien ryhmien mahdolliset vähentämättömät tappiot on kohdennettava kaikille näille ryhmän jäsenille VIII luvun mukaisesti sen verovuoden lopussa sovellettavien jakotekijöiden perusteella, jona yritysten uudelleenorganisointi tapahtuu. Aiemman ryhmän tai aiempien ryhmien vähentämättömät tappiot on siirrettävä eteenpäin tuleville vuosille.

Kun yritysten uudelleenorganisoinnin seurauksena yhdestä tai useammasta ryhmästä taikka kahdesta tai useammasta ryhmän jäsenestä tulee toisen ryhmän osa, aiemman ryhmän tai aiempien ryhmien mahdolliset vähentämättömät tappiot on kohdennettava kaikille näille ryhmän jäsenille VIII luvun mukaisesti sen verovuoden lopussa sovellettavien jakotekijöiden perusteella, jona yritysten uudelleenorganisointi tapahtuu. Aiemman ryhmän tai aiempien ryhmien vähentämättömät tappiot on siirrettävä eteenpäin enintään viiden vuoden ajan.

Tarkistus    38

Ehdotus direktiiviksi

23 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos pääasiallisista verovelvollisista kaksi tai useampi sulautuu neuvoston direktiivin 2009/133/EY15 2 artiklan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ryhmän mahdolliset vähentämättömät tappiot on kohdennettava sen jäsenille VIII luvun mukaisesti sen verovuoden lopussa sovellettavien jakotekijöiden perusteella, jona sulautuminen tapahtuu. Vähentämättömät tappiot on siirrettävä eteenpäin tuleville vuosille.

2.  Jos pääasiallisista verovelvollisista kaksi tai useampi sulautuu neuvoston direktiivin 2009/133/EY15 2 artiklan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ryhmän mahdolliset vähentämättömät tappiot on kohdennettava sen jäsenille VIII luvun mukaisesti sen verovuoden lopussa sovellettavien jakotekijöiden perusteella, jona sulautuminen tapahtuu. Vähentämättömät tappiot on siirrettävä eteenpäin enintään viiden vuoden ajan.

__________________

__________________

15 Neuvoston direktiivi 2009/133/EY, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EUVL L 310, 25.11.2009, s. 34).

15 Neuvoston direktiivi 2009/133/EY, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EUVL L 310, 25.11.2009, s. 34).

Tarkistus    39

Ehdotus direktiiviksi

28 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Yhdistetty veropohja on jaettava ryhmän jäsenten välillä joka verovuosi jakokaavaa käyttäen. Määritettäessä ryhmän jäsenen A jako-osuutta käytetään seuraavaa kaavaa, jossa myyntiä, työvoimaa ja omaisuuseriä koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon:

Yhdistetty veropohja on jaettava ryhmän jäsenten välillä joka verovuosi jakokaavaa käyttäen. Määritettäessä ryhmän jäsenen A jako-osuutta käytetään seuraavaa kaavaa, jossa myyntiä, työvoimaa, omaisuuseriä ja tietoja koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon:

Tarkistus    40

Ehdotus direktiiviksi

28 artikla – 1 kohta – kaava

 

Komission teksti

 

Tarkistus

 

Tarkistus    41

Ehdotus direktiiviksi

28 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jos yhtä tai useampaa jakotekijää ei voida soveltaa verovelvollisen toiminnan luonteen johdosta, kaikki kaavan muut sovellettavat jakotekijät painotetaan suhteellisesti uudelleen, jotta kaikkien sovellettavien jakotekijöiden absoluuttinen painotus säilyy yhtäläisenä.

Tarkistus    42

Ehdotus direktiiviksi

28 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Myyntiä, työvoimaa ja omaisuuseriä koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon määritettäessä ryhmän jäsenen jako-osuutta.

5.  Myyntiä, työvoimaa, omaisuuseriä ja tietoja koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon määritettäessä ryhmän jäsenen jako-osuutta.

Tarkistus    43

Ehdotus direktiiviksi

28 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a.  Tietoja koskevan jakotekijän ensimmäisessä puoliskossa osoittajana on ryhmän jäsenen kussakin jäsenvaltiossa keräämien verkkoalustojen ja -palvelujen käyttäjien henkilötietojen kokonaismäärä ja nimittäjänä on ryhmän kussakin jäsenvaltiossa keräämien verkkoalustojen ja -palvelujen käyttäjien henkilötietojen kokonaismäärä, ja sen toisessa puoliskossa osoittajana on ryhmän jäsenen kussakin jäsenvaltiossa hyödyntämien verkkoalustojen ja -palvelujen käyttäjien henkilötietojen kokonaismäärä ja nimittäjänä on ryhmän kussakin jäsenvaltiossa hyödyntämien verkkoalustojen ja -palvelujen käyttäjien henkilötietojen kokonaismäärä.

Tarkistus    44

Ehdotus direktiiviksi

28 artikla – 5 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b.  Tietoja koskevan jakotekijän perusteella kerättyjen henkilötietojen määrä on määritettävä kussakin jäsenvaltiossa verovuoden lopussa.

Tarkistus    45

Ehdotus direktiiviksi

28 artikla – 5 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 c.  Henkilötietojen kerääminen ja hyödyntäminen kaupallisiin tarkoituksiin tietoja koskevan jakotekijän yhteydessä on määriteltävä asetuksen 2016/679/EU mukaisesti.

Tarkistus    46

Ehdotus direktiiviksi

29 artikla

Komission teksti

Tarkistus

29 artikla

Poistetaan.

Suojalauseke

 

Poikkeuksena 28 artiklassa vahvistetusta säännöstä, jos pääasiallinen verovelvollinen tai toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei ryhmän jäsenelle jaettava yhdistetyn veropohjan osuus vastaa oikeudenmukaisella tavalla kyseisen ryhmän jäsenen liiketoiminnan laajuutta, pääasiallinen verovelvollinen tai toimivaltainen viranomainen voi pyytää vaihtoehtoisen menetelmän käyttämistä kunkin ryhmän jäsenen vero-osuuden laskemisessa. Vaihtoehtoista menetelmää voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun toimivaltaisten viranomaisten välisten konsultaatioiden ja, soveltuvin osin, 77 ja 78 artiklan mukaisesti käytyjen keskustelujen perusteella kaikki nämä viranomaiset suostuvat vaihtoehtoisen menetelmän käyttöön. Pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle käytettävästä vaihtoehtoisesta menetelmästä.

 

Tarkistus    47

Ehdotus direktiiviksi

38 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tavaroiden myynti on sisällytettävä siinä jäsenvaltiossa sijaitsevan ryhmän jäsenen myyntiä koskevaan jakotekijään, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus ne hankkineelle henkilölle päättyy. Jos tätä paikkaa ei voida määrittää, tavaroiden myynti on kohdennettava siinä jäsenvaltiossa sijaitsevalle ryhmän jäsenelle, jossa tavaroiden viimeinen määritettävissä oleva paikka sijaitsee.

1.  Tavaroiden myynti on sisällytettävä siinä jäsenvaltiossa sijaitsevan ryhmän jäsenen myyntiä koskevaan jakotekijään, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus ne hankkineelle henkilölle päättyy. Jos tätä paikkaa ei voida määrittää tai ryhmän jäsenellä ei ole verotettavaa yhteyttä, tavaroiden myynti on kohdennettava siinä jäsenvaltiossa sijaitsevalle ryhmän jäsenelle, jossa tavaroiden viimeinen määritettävissä oleva paikka sijaitsee.

Tarkistus    48

Ehdotus direktiiviksi

43 artikla

Komission teksti

Tarkistus

43 artikla

Poistetaan.

Meri-, sisävesi- ja lentoliikenne

 

Ryhmän jäsenen, jonka pääasiallisena liiketoimintana on kansainvälisen meri- tai lentoliikenteen tai sisävesiliikenteen harjoittaminen, tuloja, menoja ja muita vähennyskelpoisia eriä ei sisällytetä yhdistettyyn veropohjaan eikä niitä jaeta 28 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Nämä tulot, menot ja muut vähennyskelpoiset erät on sen sijaan kohdennettava kyseiselle ryhmän jäsenelle liiketoimikohtaisesti, ja niihin on tehtävä hintaoikaisut direktiivin 2016/xx/EU 56 artiklan mukaisesti.

 

Omistusosuudet ryhmän jäsenessä ja ryhmän jäsenen omistusosuudet on otettava huomioon sen määrittämiseksi, onko 5 ja 6 artiklassa tarkoitettu ryhmä olemassa.

 

Tarkistus    49

Ehdotus direktiiviksi

46 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on katettava kaikki ryhmän jäsenet, lukuun ottamatta 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja laivayhtiöitä.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on katettava kaikki ryhmän jäsenet.

Tarkistus    50

Ehdotus direktiiviksi

48 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi hyväksyä säädöksen, jossa vahvistetaan ryhmän perustamisilmoituksen vakiomuoto. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

Komissio hyväksyy säädöksen, jossa vahvistetaan ryhmän perustamisilmoituksen vakiomuoto. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

Tarkistus    51

Ehdotus direktiiviksi

55 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi antaa säädöksiä säännöistä, jotka koskevat yhdistetyn veroilmoituksen jättämistä sähköisesti, yhdistetyn veroilmoituksen muotoa, yksittäisen verovelvollisen veroilmoituksen muotoa ja vaadittavia todisteasiakirjoja. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio antaa säädöksiä säännöistä, jotka koskevat yhdistetyn veroilmoituksen jättämistä sähköisesti, yhdistetyn veroilmoituksen muotoa, yksittäisen verovelvollisen veroilmoituksen muotoa ja vaadittavia todisteasiakirjoja. Komissio suunnittelee kyseiset yhdenmukaiset veroilmoitusmallit yhteistyössä jäsenvaltioiden veroviranomaisten kanssa. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus    52

Ehdotus direktiiviksi

65 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kun sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa on jonkin ryhmän jäsenen verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän toimipaikan muodossa, on eri mieltä pääasiallisen veroviranomaisen 49 artiklan taikka 56 artiklan 2 tai 4 kohdan tai 56 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan nojalla tekemästä päätöksestä, se voi riitauttaa tämän päätöksen pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa kolmen kuukauden kuluessa.

1.  Kun sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa on jonkin ryhmän jäsenen verotuksellinen kotipaikka tai jossa se sijaitsee kiinteän tai digitaalisen kiinteän toimipaikan muodossa, on eri mieltä pääasiallisen veroviranomaisen 49 artiklan taikka 56 artiklan 2 tai 4 kohdan tai 56 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan nojalla tekemästä päätöksestä, se voi riitauttaa tämän päätöksen pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa kolmen kuukauden kuluessa.

Tarkistus    53

Ehdotus direktiiviksi

65 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Komissio tutkii, parantaisiko riitojenratkaisumekanismin luominen jäsenvaltioiden välisten kiistojen selvittelyn tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaa koskevan kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

Tarkistus    54

Ehdotus direktiiviksi

67 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Hallintoelimen, joka on pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen käsittelemään muutoksenhaut ensimmäisessä oikeusasteessa, on käsiteltävä 54 artiklan nojalla haetut muutokset oikaistuihin verotuspäätöksiin tai verotuspäätöksiin. Kyseisen hallintoelimen on oltava riippumaton pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion veroviranomaisista. Jos kyseisessä jäsenvaltiossa ei ole tällaista hallintoelintä, pääasiallinen verovelvollinen voi hakea muutosta suoraan tuomioistuimessa.

1.  Hallintoelimen, joka on pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen käsittelemään muutoksenhaut ensimmäisessä oikeusasteessa, on käsiteltävä 54 artiklan nojalla haetut muutokset oikaistuihin verotuspäätöksiin tai verotuspäätöksiin. Kyseisen hallintoelimen on oltava riippumaton pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion veroviranomaisista. Pääasiallinen verovelvollinen voi hakea muutosta suoraan tuomioistuimessa, jos kyseisessä jäsenvaltiossa ei ole tällaista hallintoelintä tai jos pääasiallinen verovelvollinen toimii mieluummin näin.

Tarkistus    55

Ehdotus direktiiviksi

67 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hallintoelimen on tehtävä päätös muutoksenhausta kuuden kuukauden kuluessa. Jos pääasiallinen verovelvollinen ei saa päätöstä kyseiseen määräaikaan mennessä, pääasiallisen veroviranomaisen päätös on katsottava vahvistetuksi.

5.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hallintoelimen, jossa asia on vireillä, on tehtävä päätös muutoksenhausta kuuden kuukauden kuluessa. Jos pääasiallinen verovelvollinen ei saa päätöstä kyseiseen määräaikaan mennessä, pääasiallisen veroviranomaisen päätös on katsottava vahvistetuksi.

Tarkistus    56

Ehdotus direktiiviksi

69 artiklan 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Ylimenevät vieraan pääoman menot ja EBITDA on laskettava ryhmän tasolla ja sisällettävä kaikkien ryhmän jäsenten tulokset, kun 1 kohtaa sovelletaan. Direktiivin 2016/xx/EU 13 artiklassa tarkoitettu 3 000 000 euron määrä kasvatetaan 5 000 000 euroksi.

2.  Ylimenevät vieraan pääoman menot ja EBITDA on laskettava ryhmän tasolla ja sisällettävä kaikkien ryhmän jäsenten tulokset, kun 1 kohtaa sovelletaan. Direktiivin 2016/xx/EU 13 artiklassa tarkoitettu 1 000 000 euron määrä kasvatetaan 5 000 000 euroksi.

Tarkistus    57

Ehdotus direktiiviksi

71 artikla

Komission teksti

Tarkistus

71 artikla

Poistetaan.

Tappioiden hyvitys ja sisällytys takaisin veropohjaan

 

1.  Direktiivin 2016/xx/EU tappioiden hyvityksiä ja sisällytystä takaisin veropohjaan koskevan 41 artiklan soveltaminen lakkaa ilman eri toimenpiteitä tämän direktiivin tultua voimaan.

 

2.  Siirretyt tappiot, joita ei vielä tämän direktiivin tullessa voimaan ole sisällytetty takaisin veropohjaan, pysyvät sillä verovelvollisella, jolle ne on siirretty.

 

Tarkistus    58

Ehdotus direktiiviksi

72 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovellettaessa viittausta direktiivin 2016/xx/EU 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa lakisääteiseen yhteisöverokantaan, jota verovelvolliseen olisi sovellettu, ei sovelleta vaan se korvataan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavien lakisääteisten yhteisöverokantojen keskiarvolla.

Tässä direktiivissä sovelletaan direktiivin 2016/xx/EU 53 artiklassa säädettyjä siirtymissääntöjä.

Tarkistus    59

Ehdotus direktiiviksi

73 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovellettaessa direktiivin 2016/xx/EU 59 artiklan mukaisen ulkomaisia väliyhteisöjä koskevan lainsäädännön soveltamisala rajoitetaan sellaisten ryhmän jäsenten tai yksiköiden välisiin suhteisiin, joilla on verotuksellinen kotipaikka kolmannessa maassa tai jotka ovat kolmannessa maassa sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja.

Tätä direktiiviä sovellettaessa direktiivin 2016/xx/EU 59 artiklan mukaisen ulkomaisia väliyhteisöjä koskevan lainsäädännön soveltamisala rajoitetaan sellaisten ryhmän jäsenten tai yksiköiden välisiin suhteisiin, joilla on verotuksellinen kotipaikka kolmannessa maassa tai jotka ovat kolmannessa maassa sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja tai digitaalisia kiinteitä toimipaikkoja.

Tarkistus    60

Ehdotus direktiiviksi

74 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovellettaessa direktiivin 2016/xx/EU 61 artiklan mukaisten verokohtelun eroavuuksia koskevien sääntöjen soveltamisala rajoitetaan sellaisten ryhmän jäsenten ja muiden kuin ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin, jotka ovat direktiivin 2016/xx/EU 56 artiklassa tarkoitettuja etuyhteydessä olevia yrityksiä.

Tässä direktiivissä verokohtelun eroavuuksia koskevien sääntöjen ja vastaavien järjestelyjen soveltamisalaa sovelletaan direktiivin 2016/xx/EU 61 artiklan mukaisesti.

Tarkistus    61

Ehdotus direktiiviksi

76 artikla

Komission teksti

Tarkistus

76 artikla

76 artikla

Euroopan parlamentille ilmoittaminen

Euroopan parlamentille ilmoittaminen

 

1.  Euroopan parlamentti järjestää parlamenttien välisen kokouksen, jossa arvioidaan CCCTB-järjestelmää, ottaen huomioon talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson mukaisen menettelyn mukaisesti käytyjen veropoliittisten keskustelujen tulokset. Euroopan parlamentti toimittaa päätöslauselman muodossa antamansa lausunnon ja päätelmät komissiolle ja neuvostolle.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille delegoitujen säädösten antamisesta ja siitä, jos neuvosto on vastustanut niitä tai kumonnut säädösvallan siirron.

2.  Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille delegoitujen säädösten antamisesta ja siitä, jos neuvosto on vastustanut niitä tai kumonnut säädösvallan siirron.

Tarkistus    62

Ehdotus direktiiviksi

78 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

78 a artikla

 

Hyvitysmekanismi

 

Komissio luo erityisen hyvitysmekanismin, joka otetaan käyttöön tämän direktiivin tullessa voimaan ja jolla hyvitetään jäsenvaltioiden verotulojen äkillisiä suuria muutoksia, jotka aiheutuvat suoraan ja ainoastaan tämän direktiivin mukaiseen uuteen järjestelmään siirtymisestä johtuvasta verotulojen lisääntymisestä tai vähenemisestä. Hyvitystä mukautetaan vuosittain, jotta otetaan huomioon kansallisella tai aluetasolla ennen tämän direktiivin voimaantuloa tehdyt päätökset. Hyvitysmekanismi rahoitetaan niiden jäsenvaltioiden julkisen talouden ylijäämällä, joiden verotulot lisääntyvät uudessa järjestelmässä, ja se perustetaan aluksi seitsemäksi vuodeksi. Tämän ajan jälkeen komissio arvioi, onko hyvitysmekanismin toiminnan jatkuminen tarpeen, ja päättää arvioinnin perusteella lakkauttaa mekanismin tai jatkaa sen toimintaa vielä enintään kahden vuoden ajan.

Tarkistus    63

Ehdotus direktiiviksi

79 artikla

Komission teksti

Tarkistus

79 artikla

79 artikla

Uudelleentarkastelu

Täytäntöönpanokertomus ja uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta. Kertomuksessa on erityisesti oltava analyysi tämän direktiivin VIII luvulla perustetun mekanismin vaikutuksista veropohjien jakamiseen jäsenvaltioiden välillä.

Komissio arvioi viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta. Tässä täytäntöönpanokertomuksessa on erityisesti oltava analyysi tämän direktiivin VIII luvulla perustetun mekanismin vaikutuksista veropohjien jakamiseen jäsenvaltioiden välillä. Tällaisen täytäntöönpanokertomuksen päätelmien laadinnan tai seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä komissio antaa ehdotuksen edellytyksiksi, joilla osa yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan perusteella saaduista verotuloista kohdennetaan unionin talousarvioon, jotta jäsenvaltioiden maksuja talousarvioon voidaan pienentää samassa suhteessa.

 

Komissio tarkastelee kymmenen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta.

Tarkistus    64

Ehdotus direktiiviksi

80 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Tarkistus    65

Ehdotus direktiiviksi

80 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2021.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2020.


PERUSTELUT

Johdanto

Komissio esitti vuoden 2016 lopulla yhtiöverosääntöjen merkittävää, kahdessa vaiheessa toteutettavaa uudistamista antamalla ehdotuksen yhteiseksi yhteisöveropohjaksi (CCTB) sekä ehdotuksen yhteiseksi yhdistetyksi yhteisöveropohjaksi (CCCTB). Samaan aikaan komissio peruutti vuonna 2011 tekemänsä CCCTB-ehdotuksen, jonka käsittely oli keskeytetty neuvostossa. Tällä uudelleen käynnistetyllä hankkeella on tarkoitus vahvistaa sisämarkkinoita tekemällä EU:ssa rajat ylittävän toiminnan harjoittamisen helpommaksi ja halvemmaksi pk‑yrityksille ja myös torjua yritysten aggressiivisia verosuunnittelukäytäntöjä sekä lisätä yhtiöverotuksen avoimuutta unionissa.

CCTB tarjoaa yhteiset säännöt yhtiöveropohjan laskemiseksi, ja CCCTB:llä otetaan käyttöön yhdistämistä koskeva elementti, joka antaa yrityksille mahdollisuuden kuitata yhdessä jäsenvaltiossa syntyneet tappiot toisessa jäsenvaltiossa syntyneillä voitoilla.

Ajatus yhtiöverojärjestelmien yhdenmukaistamisesta EU:ssa ei ole uusi. Se esiintyi poliittisissa asiakirjoissa jo 1960-luvun alussa. Komissio ehdotti vuonna 1975 direktiiviä yhtiöverojärjestelmien ja osinkoja koskevan lähdeveron yhdenmukaistamisesta. Asian hitaan etenemisen vuoksi neuvosto lopulta peruutti ehdotuksen vuonna 1990. Sen sijalle komissio antoi yhtiöverotusta koskevat suuntaviivat. Vuonna 2001 komissio julkaisi tutkimuksen yhtiöverotuksesta sisämarkkinoilla. Kuitenkin vasta vuonna 2011 komissio antoi CCCTB‑ehdotuksen.

Euroopan parlamentti ilmaisi useaan otteeseen tukensa CCCTB-hankkeelle. Vuonna 2008 se pani tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo käynnistää CCCTB-hankkeen, ja vuonna 2012 se hyväksyi esittelijä Marianne Thyssenin mietinnön, jossa kehotettiin soveltamaan CCCTB:tä mahdollisimman pian ja mahdollisimman moniin yrityksiin. Veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä vuonna 2015 antamassaan päätöslauselmassa (TAXE 1) parlamentti kehotti perustamaan pakollisen CCCTB:n ja toisti kehotuksensa vuonna 2016 antamassaan päätöslauselmassa (TAXE 2).

Tausta

Globaalien talouskriisien ja useita talousskandaaleja koskevien paljastusten, kuten Luxleaks-paljastusten ja Panama-paperien, myötä oikeudenmukainen yhtiöverotus siirtyi kansainvälisen asialistan kärkeen. Verovilpin torjuntatoimet johtivat siihen, että hyväksyttiin OECD:n aloite veropohjan rapautumisesta ja voitonsiirroista (BEPS). EU:ssa BEPS-suositukset pantiin täytäntöön muun muassa veronkierron estämistä koskevalla paketilla (ATAD 1), joka hyväksyttiin vuoden 2016 puolivälissä, ja verokohtelun eroavuuksista annetulla ATAD 2 ‑direktiivillä, joka hyväksyttiin aiemmin tänä vuonna, sekä tietojenvaihdosta verotuksen alalla annetulla direktiivillä (DAC4) ja maakohtaisista raporteista annetulla direktiivillä (DAC5).

CCCTB on aitojen sisämarkkinoiden rakentamisen ja veronkierron torjunnan keskeinen puuttuva osatekijä. CCCTB luo varmuutta verotukseen, antaa selkeän ja vakaan sääntelykehyksen ja vahvat veronkierron ehkäisemistä koskevat säännöt, myös siirtohinnoittelun poistamisen osalta.

Nykyisessä kansainvälisessä talouden ympäristössä jäsenvaltioille on haastavaa varmistaa, että liiketoiminnan tuloja verotetaan siellä, missä arvo syntyy. Erityisesti suuret monikansalliset yritykset kykenevät helposti siirtämään voittonsa jäsenvaltioihin, joissa on alhaisemmat yhtiöverokannat. Esittelijä katsoo, että jotta vältetään yksittäisten jäsenvaltioiden verotuloihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset, CCCTB-sääntöjen soveltamiseen olisi liitettävä hyvittäviä näkökohtia. Esittelijä kannattaa myös joustomekanismien soveltamista direktiivin täysimääräisen ja CCTB-direktiivin aikatauluun mukautetun täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä järjestelmän toiminnan seuraamista sen tultua voimaan, jotta se voidaan sopeuttaa muuttuviin poliittisiin ja taloudellisiin oloihin.

Jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset tulevat kansainväliset kehityskulut, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisöveroasteen merkittävä alentaminen maan EU-eron jälkeen tai odotettavissa oleva Yhdysvaltojen yhteisöverojärjestelmän uudistaminen, on entistä tärkeämpää hyväksyä sellainen CCCTB-järjestelmä, johon on sisällytetty joustavuustekijöitä.

Nykyiset yhtiöverojärjestelmät kuvastavat sitä paitsi taloudellisia realiteetteja, jotka vallitsivat viime vuosisadalla, kun yritykset olivat selvästi yhteydessä paikallisiin markkinoihin. Globalisaatio, maailmantalouden digitalisaatio, sähköinen kaupankäynti ja uudet liiketoimintamallit tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia niin yrityksille kuin unionin kansalaisillekin. Ne kuitenkin myös asettavat haasteita markkinoiden vääristymisen ehkäisemiselle ja veronkierron ja veropetosten torjunnalle. Yrityksiä, jotka toimivat EU:ssa ilman fyysistä toimipaikkaa, on kohdeltava samalla tavalla kuin yrityksiä, joilla on fyysinen toimipaikka. Nykyaikaisissa 2000-luvun verojärjestelmissä on otettava huomioon uuden maailmanlaajuisen digitaalitalouden erityispiirteet, ja esittelijä katsoo siksi, että CCCTB‑järjestelmän olisi sisällettävä myös digitaalisen läsnäolon käsite sekä henkilötietojen kaupallisen arvon hyödyntämisen.

CCCTB-järjestelmä tarjoaa yrityksille merkittäviä etuja mahdollistamalla sen, että ne voivat noudattaa yhteisiä verosääntöjä kaikissa jäsenvaltioissa ja jättää pääasialliselle veroviranomaiselle yhden ainoan veroilmoituksen, joka kattaa niiden kaiken toiminnan EU:ssa. Soveltamalla EU:ssa yhtä ainoaa yhteisöverojärjestelmää vältetään myös jäsenvaltioiden päällekkäiset verojärjestelmät ja kevennetään siten huomattavasti hallinnollista taakkaa.

Yhdistäminen

Komissio esittää ehdotuksessaan verotettavien tulojen jakamista niiden jäsenvaltioiden kesken, joissa yhtiö toimii. Jakokaava (niin kutsuttu Massachusettsin kaava, jota on käytetty 1900-luvun puolivälistä lähtien ja jota komissio ehdotti jo vuonna 2011) koostuu kolmesta yhtäläisesti painotetusta jakotekijästä: myynti, omaisuuserät ja työvoima. Esittelijä ehdottaa lisäksi neljättä tekijää, kaupallista tarkoitusta varten kerättyjä ja hyödynnettyjä henkilötietoja, jotta varmistetaan, että CCCTB koskee myös digitaalista toimintaa. Nämä jakotekijät kestävät aggressiivista verosuunnittelua paremmin kuin siirtohinnoittelumenettelyt. Jakokaavoja sovelletaan eräissä liittovaltioissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Sveitsissä.

Tämä järjestelmä sallisi myös jäsenvaltioiden pitää kiinni oikeudestaan asettaa itsenäisesti verokanta, ja sillä verotettaisiin asianmukainen osa yhtiön saamista voitoista. Esittelijä on ehdottomasti sitä mieltä, että yhdistäminen on uuden verotusjärjestelmän välttämätön osatekijä ja että se on otettava käyttöön samanaikaisesti yhteisten yhteisöverosääntöjen kanssa.

Yhdistämisen onnistumisen kannalta on olennaista tiivistää kansallisten verohallintojen välistä yhteistyötä. Pääasialliset veroviranomaiset toimivat yhtiöiden keskitettyinä asiointipisteinä, ja niiden on siksi kehitettävä edelleen valmiuksiaan niiden kokemusten pohjalta, joita ne saivat hiljan pannessaan täytäntöön hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annettua neuvoston direktiiviä 2011/16/EU.

Esittelijä katsoo, että CCCTB-ehdotukset ovat olennainen osa sisämarkkinoiden toteuttamista ja voivat edistää Euroopan talouden kasvua. Uusi kehys edistäisi oikeudenmukaisempia ja paremmin integroituja sisämarkkinoita ja voisi osaltaan auttaa saavuttamaan muiden lippulaivahankkeiden, kuten pääomamarkkinaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden ja Euroopan investointiohjelman, tavoitteet. Esittelijän mielestä CCCTB on vastaus kansainväliseen verotukseen liittyviin haasteisiin ja voi olla tehokas väline aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa.


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 52 a artiklan 4 kohdan mukaisesti

parlamentin jäsenet Esther de Lange, Brian Hayes ja Gunnar Hökmark (EPP)

1. Vaikka verotus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, veronkierron ja verovilpin torjunta osoittaa EU:n tason yhteistyön tehostamisen tarpeelliseksi. Tämä yhteistä (yhdistettyä) yhteisöveropohjaa koskeva ehdotus vaikuttaa kuitenkin vain vähän veronkierron ja verovilpin torjuntaan, kun taas seurauksista jäsenvaltioiden talouksille tulee erittäin ankarat, erityisesti sen vuoksi, että ehdotettu yhdistämismenettely ei ilmennä asianmukaisesti taloudellisen toiminnan tasoa.

2. Yhteisestä yhteisöveropohjasta (CCTB) ja yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) ei kummastakaan ole tehty riittävän yksityiskohtaista maakohtaista vaikutustenarviointia etenkään siltä kannalta, miten ne vaikuttavat verotuloihin kussakin jäsenvaltiossa. Tässä mietinnössä esitetyt muutokset vaativat sitäkin suuremmalla syyllä uutta vaikutustenarviointia, jossa lasketaan selvästi seuraukset kullekin jäsenvaltiolle.

3. Lisäksi monikansallisten yhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu on maailmanlaajuinen ongelma. Paras tapa puuttua tähän ongelmaan on toimia kansainvälisesti hyväksytyn toimintamallin mukaisesti veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevan OECD:n aloitteen välityksellä.

4. Seitsemän kansallista parlamenttia on esittänyt perustellut lausunnot, joissa vastustetaan CCTB:tä ja CCCTB:tä koskevia ehdotuksia toissijaisuusperiaatteen ja verotuksellisen itsemääräämisoikeuden perusteella. Näitä huolenaiheita ei ole lainkaan otettu huomioon tässä mietinnössä.


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.10.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB)

(COM(2016)0683 – C8-0471/2016 – 2016/0336(CNS))

Valmistelija: Evelyn Regner

LYHYET PERUSTELUT

I. Johdanto

Tällä ehdotuksella ja ehdotuksella neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta (2016/0337 (CNS)) pannaan uudelleen vireille komission vuonna 2011 esittämä aloite unionin yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta. Ehdotusten tarkoituksena on antaa tällä alalla unionin lainsäädäntöä, joka soveltuu globalisoituneempaan, mobiilimpaan ja digitaalisempaan talouden ympäristöön, jossa jäsenvaltioiden on yhä vaikeampaa taistella tehokkaasti yksipuolisin toimin aggressiivisia verosuunnittelukäytäntöjä vastaan suojellakseen kansallisia veropohjiaan rapautumiselta ja puolustautuakseen voitonsiirroilta.

II. Veropohjien yhdistämisen tehokas täytäntöönpano

Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (CCCTB) täytäntöönpano on tärkeää, kun pyritään saavuttamaan yritysten välinen verotuksellinen oikeudenmukaisuus unionissa ja sen ulkopuolella. Yksi keskeinen uhka verotuksen oikeudenmukaisuudelle on yleisesti sovellettu voitonsiirtokäytäntö. Kun yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja on pantu tinkimättä täytäntöön, on mahdollista kohdentaa tulot sinne, missä arvo tuotetaan, hyödyntämällä kaavaa, jossa on kolme yhtäläisesti painotettua tekijää, jotka kestävät aggressiivista verosuunnittelua paremmin kuin siirtohinnoittelu. Tällä tavalla voitaisiin poistaa kansallisten verojärjestelmien välisiä porsaanreikiä, joihin kuuluu erityisesti siirtohinnoittelu, jonka osuus kaikista voitonsiirroista unionissa on noin 70 prosenttia. Samalla otettaisiin myös tärkeä askel kohti oikeudenmukaista, tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää. Kaksi mainittua ehdotusta olisikin nähtävä pakettina, jossa ehdotukset olisi pantava täytäntöön rinnakkain verotuksen paremman oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Yhteisen yhtenäisen yhteisöveropohjan olisi oltava käytössä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Yhtiöiden olisi osaltaan vastattava verojärjestelmiemme yleisestä oikeudenmukaisuudesta. Siksi on tärkeää, etteivät uudet verovapautukset heikennä veropohjaa. On tuettava toimenpiteitä, joilla yksityisiä toimijoita kannustetaan investoimaan reaalitalouteen, koska unionin nykyinen investointivaje on yksi sen talouden heikkouksien tärkeimmistä syistä. Yritysten verohuojennukset on kuitenkin suunniteltava huolellisesti ja pantava täytäntöön ainoastaan, jos niillä on ilmeistä myönteistä vaikutusta työllisyyteen ja kasvuun ja jos voidaan sulkea pois kaikenlainen riski uusien porsaanreikien syntymisestä verojärjestelmään. Innovointeja ja investointeja olisi siksi edistettävä mieluummin julkisella tuella kuin verovapautuksilla.

Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan olisi oltava pakollinen kaikille yrityksille, joiden liikevaihto on suurempi kuin 40 miljoonaa euroa, jotta voidaan tehokkaasti torjua aggressiivisen verosuunnittelun rakenteita ja välttää kahden rinnakkaisen verojärjestelmän syntyminen. Mikro-, pien- ja keskisuuria ja suuria yrityksiä koskevat kynnysarvot on jo kauan sitten määritelty. Kyseinen käsite juontuu vuonna 1978 annetusta neljännestä yhtiöoikeusdirektiivistä. Komissio ei ole tähän mennessä tyydyttävästi perustellut uuden kynnysarvon käyttöönoton tarvetta. Koska pk-yrityksillä ei ole varaa investoida postilaatikkoyhtiörakenteisiin siirtääkseen keinotekoisesti voittojaan, ne joutuvat monikansallisia yrityksiä heikompaan kilpailuasemaan. Sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi on olennaista luoda oikeudenmukainen, tehokas, avoin ja kasvumyönteinen yhteinen yhteisöveropohja, joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan voitot on verotettava siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet.

Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristön digitaalinen muutos, on ehdottomasti määriteltävä digitaalisen toimipaikan käsite. Yrityksiä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, on kohdeltava samoin kuin yrityksiä, joilla on fyysinen toimipaikka. Siksi yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa on sovellettava myös digitaalisiin yhtiöihin.

III. Yhteisöveron vähimmäistason käyttöönotto

Yhteinen ja oikeudenmukainen yhteisöveron vähimmäistaso on ainoa tapa saada aikaan yhtäläinen ja oikeudenmukainen kohtelu erilaisten unionissa liiketoimintaa harjoittavien subjektien välille ja laajempaan verosubjektien yhteisöön. Jos tällaista vähimmäistasoa ei oteta käyttöön, joudutaan tilanteeseen, jossa kilpailu alhaisimmasta veroasteesta vain kiihtyy. Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan olemassaolo merkitsee sitä, että jäsenvaltiot eivät enää voi kilpailla veropohjien avulla ja että sen vuoksi taloudelliset kannustimet veroasteilla käytävään kilpailuun kasvavat. Unionissa keskimääräinen yhteisövero on laskenut 1990-luvun 35 prosentista nykyiseen 22,5 prosenttiin. Alhaisimmasta yhteisöveroasteesta käytävän kilpailun lopettamiseksi unionin tasolla on otettava käyttöön yhteisöveron 25 prosentin vähimmäistaso.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhtiöverojärjestelmiä on 28. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne molemmat luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Toimissa näiden ongelmien korjaamiseksi olisi sen vuoksi puututtava molemmantyyppisiin markkinoiden toimintapuutteisiin.

(1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia ja keskinäisessä vaikutuksessa olevia yhtiöverojärjestelmiä on 28. Lisäksi verosuunnittelun rakenteista on tullut ajan myötä yhä aggressiivisempia ja kehittyneempiä, kun näitä rakenteita kehitetään ulottumaan useille lainkäyttöalueille ja niissä hyödynnetään tehokkaasti verojärjestelmän muotoseikkoja taikka kahden tai useamman verojärjestelmän eroavuuksia yhtiöiden maksettaviksi tulevien verojen vähentämiseksi. Vaikka näissä tilanteissa korostuvat puutteet, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia, ne molemmat luovat esteitä, jotka estävät sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Koska taloudellinen kehys on entistä globaalimpi, mobiilimpi ja digitaalisempi, toimissa näiden ongelmien korjaamiseksi olisi sen vuoksi puututtava molemmantyyppisiin markkinoiden toimintapuutteisiin yhdenmukaistamalla yhteisöveropohjaa unionissa ja luomalla entistä oikeudenmukaisempi ja yhtenäisempi liiketoimintaympäristö, jossa yritykset voivat toimia.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi yhteisöveroympäristö olisi unionissa muokattava sen periaatteen mukaisesti, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verosta sillä lainkäyttöalueella, jolla (niillä lainkäyttöalueilla, joilla) niiden voitot syntyvät. Sen vuoksi on tarpeen säätää mekanismeista, joilla estettäisiin yhtiöitä hyödyntämästä kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia maksaakseen vähemmän veroja. Yhtä tärkeää on myös edistää kasvua ja taloudellista kehitystä sisämarkkinoilla helpottamalla rajojen yli käytävää kauppaa ja yritysten investointeja. Tätä varten on tarpeen poistaa sekä kaksinkertaisen verotuksen että kaksinkertaisen verottamatta jättämisen riskit unionissa kitkemällä kansallisten yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa olevat eroavuudet. Samaan aikaan yhtiöt tarvitsevat helposti täytäntöön pantavan vero- ja oikeudellisen kehyksen liiketoimintansa kehittämiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen unionissa. Tässä yhteydessä olisi myös päästä eroon vielä vallitsevista syrjivistä tilanteista.

(2)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi yhteisöveroympäristö olisi unionissa muokattava sen periaatteen mukaisesti, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verosta sillä lainkäyttöalueella, jolla (niillä lainkäyttöalueilla, joilla) niiden voitot syntyvät. Yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia kohdellaan sisämarkkinoina yritysten yhteisöverokantaa laskettaessa, lisäisi monikansallisten yritysten toimintojen avoimuutta ja antaisi yleisölle mahdollisuuden arvioida niiden vaikutusta talouteen. Sen vuoksi on tarpeen säätää mekanismeista, joilla estettäisiin yhtiöitä hyödyntämästä kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia maksaakseen vähemmän veroja. Yritysryhmien, joilla on toimipaikkoja unionin alueella, olisi kannatettava unionin hyvän hallintotavan periaatteita. Yhtä tärkeää on myös edistää kasvua ja taloudellista kehitystä sisämarkkinoilla helpottamalla rajojen yli käytävää kauppaa ja yritysten investointeja. Tätä varten on tarpeen poistaa sekä kaksinkertaisen verotuksen että kaksinkertaisen verottamatta jättämisen riskit unionissa kitkemällä kansallisten yhteisöverojärjestelmien keskinäisessä vaikutuksessa olevat eroavuudet. Samaan aikaan yhtiöt tarvitsevat helposti täytäntöön pantavan vero- ja oikeudellisen kehyksen liiketoimintansa kehittämiseksi ja laajentamiseksi yli rajojen unionissa. Tässä yhteydessä olisi myös päästä eroon vielä vallitsevista syrjivistä tilanteista.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)1, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä.

(3)  Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)1, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTB-ehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTB-aloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Panemalla CCCTB täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa varmistetaan, että verot maksetaan siellä, missä voitot ovat syntyneet. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä.

______________

________________

1 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

1 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi sovittava yhteisöveropohjaa koskevista yhteisistä säännöistä ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä.

(4)  Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi sovittava yhteisöveropohjaa koskevista yhteisistä säännöistä ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä. CCCTB:n täytäntöönpanolla ilman veropohjien yhdistämistä ei kuitenkaan puututtaisi voitonsiirto-ongelmaan. Siksi on oleellista, että veropohjien yhdistämistä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen yritysryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä kynnysarvo käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä kynnysarvo käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten ryhmien saatavilla, jotka jäävät kokoon liittyvän kynnysarvon alapuolelle.

(5)  Yhteistä veropohjaa koskevien sääntöjen noudattamisen olisi oltava pakollista kaikille yrityksille paitsi pk-yrityksille, jotta voidaan tehokkaasti torjua aggressiivisen verosuunnittelun rakenteita ja välttää kahden rinnakkaisen verojärjestelmän syntyminen. Mikro-, pien- ja keskisuuria ja suuria yrityksiä koskevat kynnysarvot on määritelty neuvoston direktiivillä 78/660/ETY1 a (neljäs yhtiöoikeusdirektiivi). Koska pk-yrityksillä ei ole varaa investoida postilaatikkoyhtiörakenteisiin siirtääkseen keinotekoisesti voittojaan, ne ovat monikansallisia yrityksiä heikommassa kilpailuasemassa. Sisämarkkinoiden terveen toiminnan varmistamiseksi on olennaista luoda oikeudenmukainen, tehokas, avoin ja kasvumyönteinen yhteinen yhteisöveropohja, joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan voitot verotetaan siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet. CCCTB-aloitteen kahden eri vaiheen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi lisäksi oltava pakolliset yhtiöille, jotka katsottaisiin ryhmäksi, jos koko aloite toteutuu. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten ryhmien saatavilla, jotka jäävät kokoon liittyvän kynnysarvon alapuolelle.

 

________________

 

1 a Neljäs neuvoston direktiivi 78/660/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1978, perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä, EYVL L 222, 14.8.1978.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristön digitaalinen muutos, on ehdottomasti määriteltävä digitaalisen toimipaikan käsite. Yrityksiä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, on kohdeltava samalla tavalla kuin yrityksiä, joilla on fyysinen toimipaikka. Siksi CCCTB:tä olisi sovellettava myös digitaalisiin yrityksiin.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavaan olisi kuuluttava kolme yhtäläisesti painotettua jakotekijää, jotka ovat työvoima, omaisuuserät ja myynti määränpäittäin. Näiden yhtäläisesti painotettujen tekijöiden olisi edustettava tasapainoista lähestymistapaa verotettavien voittojen jakamisessa asianomaisten jäsenvaltioiden kesken, ja niiden olisi varmistettava, että voitot verotetaan siellä missä ne on tosiasiallisesti ansaittu. Työvoima ja omaisuuserät olisi sen vuoksi kohdennettava siihen jäsenvaltioon, jossa työtä tehdään tai jossa omaisuuserät sijaitsevat, jolloin ne antavat asianmukaisen painoarvon alkuperäjäsenvaltion intresseille, kun taas myynti olisi kohdennettava tavaroiden tai palvelujen määräjäsenvaltioon. Jotta voidaan ottaa huomioon palkkatasojen erot eri puolilla unionia ja jotta yhdistetyn veropohjan jako olisi oikeudenmukainen, työvoimaa koskevan jakotekijän olisi sisällettävä sekä henkilöstömenot että työntekijöiden lukumäärä (niin että kummankin osuus on puolet). Omaisuuseriä koskevaan jakotekijään taasen olisi kuuluttava kaikki aineelliset hyödykkeet muttei aineettomia hyödykkeitä eikä rahoitusvaroja, koska ne eivät ole paikkaan sidottuja ja tästä seuraisi riski, että tämän direktiivin sääntöjä voitaisiin kiertää. Silloin, kun jakamisen tulos ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vastaa oikeudenmukaisella tavalla liiketoiminnan laajuutta, olisi säädettävä suojalausekkeella mahdollisuudesta käyttää vaihtoehtoista tulonjakomenetelmää.

(10)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavaan olisi kuuluttava kolme yhtäläisesti painotettua jakotekijää, jotka ovat työvoima, omaisuuserät ja myynti määränpäittäin. Näiden yhtäläisesti painotettujen tekijöiden olisi edustettava tasapainoista lähestymistapaa verotettavien voittojen jakamisessa asianomaisten jäsenvaltioiden kesken, ja niiden olisi varmistettava, että voitot verotetaan siellä missä ne on tosiasiallisesti ansaittu, myös sellaisissa digitaalitalouden alan toimissa, jotka eivät välttämättä edellytä kiinteää toimipaikkaa jäsenvaltiossa, jotta siellä voidaan harjoittaa toimintaa. Työvoima ja omaisuuserät olisi sen vuoksi kohdennettava siihen jäsenvaltioon, jossa työtä tehdään tai jossa omaisuuserät sijaitsevat, jolloin ne antavat asianmukaisen painoarvon alkuperäjäsenvaltion intresseille, kun taas myynti olisi kohdennettava tavaroiden tai palvelujen määräjäsenvaltioon. Jotta voidaan ottaa huomioon palkkatasojen erot eri puolilla unionia ja jotta yhdistetyn veropohjan jako olisi oikeudenmukainen, työvoimaa koskevan jakotekijän olisi sisällettävä sekä henkilöstömenot että työntekijöiden lukumäärä (niin että kummankin osuus on puolet). Omaisuuseriä koskevaan jakotekijään taasen olisi kuuluttava kaikki aineelliset hyödykkeet muttei aineettomia hyödykkeitä eikä rahoitusvaroja, koska ne eivät ole paikkaan sidottuja ja tästä seuraisi riski, että tämän direktiivin sääntöjä voitaisiin kiertää. Silloin, kun jakamisen tulos ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vastaa oikeudenmukaisella tavalla liiketoiminnan laajuutta, olisi säädettävä suojalausekkeella mahdollisuudesta käyttää vaihtoehtoista tulonjakomenetelmää. Siitä huolimatta nämä yhtäläisesti painotetut kolme tekijää kestävät paremmin aggressiivisia verosuunnittelukäytäntöjä kuin nykyisin käytössä olevat voiton kohdentamisen siirtohinnoittelumenettelyt. Tämän johdosta voitaisiin poistaa kansallisten verojärjestelmien porsaanreikiä, erityisesti siirtohinnoittelun osalta, jonka osuus kaikista voitonsiirroista unionissa on noin 70 prosenttia. Samalla otettaisiin myös tärkeä askel kohti oikeudenmukaista, tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Alhaisimmasta yhteisöveroasteesta käytävän unionin tason kilpailun lopettamiseksi unionissa on oltava yhteisöveron vähimmäistaso. Unionin keskimääräinen yhteisövero on laskenut 1990-luvun 35 prosentista nykyiseen 22,5 prosenttiin. Hyväksyttyään CCCTB:n jäsenvaltiot eivät enää voi kilpailla yhteisöveroastettaan laskemalla.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Yhtiöön, joka soveltaa tämän direktiivin sääntöjä, ei enää sovelleta kansallista yhteisöverolainsäädäntöä missään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvassa asiassa, jollei toisin säädetä.

2.  Yhtiöön, joka soveltaa tämän direktiivin sääntöjä, sovelletaan jatkossakin kansallista yhteisöverolainsäädäntöä. Jos tämä direktiivi ja kansallinen yhteisöverolainsäädäntö ovat konfliktitilanteessa, kansallinen yhteisöverolainsäädäntö on ensisijainen, jollei toisin säädetä.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

1)  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

1)  Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin ja digitaalisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana;

c)  se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 40 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana;

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovelletaan myös jonkin kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojen osalta, jos yhtiö täyttää 1 kohdan b–d alakohdassa säädetyt edellytykset.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös jonkin kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojen ja yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa kertyvien tulojen osalta, jos yhtiö täyttää 1 kohdan b–d alakohdassa säädetyt edellytykset.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuihin yrityksiin sellaisten digitaalisten toimipaikkojen osalta, jotka on erityisesti kohdistettu kuluttajille ja yrityksille kyseisessä jäsenvaltiossa tai jotka saavat tulonsa pääasiallisesti kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetusta toiminnasta, jos yritys täyttää 1 kohdan b–d alakohdassa säädetyt edellytykset. Jotta voidaan varmistaa, että digitaalinen toimintapaikka on erityisesti kohdistettu kuluttajille tai yrityksille jäsenvaltiossa, kuluttajien tai tarjottujen tavaroiden ja palvelujen käyttäjien ja toimittajien fyysinen sijainti on otettava huomioon OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman toimen 1 mukaisesti. Jos niitä ei voida varmistaa, on otettava huomioon, harjoittaako digitaalinen toimipaikka liiketoimintaa kyseisen jäsenvaltion vai unionin aluetunnuksella, tai jos on kyse mobiilisovelluksiin perustuvasta liiketoiminnasta, jakaako yritys sovellustaan mobiilisovellusten jakokeskuksen tiettyä jäsenvaltiota koskevan osan kautta vai harjoitetaanko liiketoimintaa sellaisen verkkotunnuksen alla, jossa – esimerkiksi jäsenvaltioiden, alueiden tai kaupunkien nimien käytön seurauksena – tehdään selväksi, että digitaalinen toimipaikka on kohdistettu kuluttajille tai yrityksille jäsenvaltiossa, tai noudatetaanko liiketoiminnassa yleisiä ehtoja, joita sovelletaan erityisesti unionissa tai jäsenvaltiossa, tai tarjoaako digitaalisen toimipaikan esilläolo verkossa mainostilaa, joka kohdistuu erityisesti kuluttajiin ja yrityksiin jäsenvaltioissa.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 28 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 a)  ’digitaalisella toimipaikalla’ – ottaen huomioon BEPS-toimintasuunnitelman toimen 1 havainnot – toimipaikkaa, joka on erityisesti kohdistettu kuluttajille tai yrityksille jäsenvaltiossa siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon kuluttajien tai käyttäjien sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajien fyysinen sijainti. Jos niitä ei voida varmistaa, on otettava huomioon, harjoittaako toimipaikka liiketoimintaa kyseisen jäsenvaltion vai unionin aluetunnuksella, tai jos on kyse mobiilisovelluksiin perustuvasta liiketoiminnasta, jakaako yritys sovellustaan mobiilisovellusten jakokeskuksen tiettyä jäsenvaltiota koskevan osan kautta vai harjoitetaanko liiketoimintaa sellaisen verkkotunnuksen alla, jossa – esimerkiksi jäsenvaltioiden, alueiden tai kaupunkien nimien käytön seurauksena – tehdään selväksi, että toimipaikka on kohdistettu kuluttajille tai yrityksille jäsenvaltiossa, tai liiketoiminnassa noudatetaan yleisiä ehtoja, joita sovelletaan erityisesti Euroopan unionissa tai jäsenvaltiossa, tai yrityksen esilläolo verkossa tarjoaa mainostilaa, joka kohdistuu erityisesti kuluttajiin ja yrityksiin jäsenvaltioissa.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 28 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 b)  ’efektiivisellä yhteisöveroasteella’ yhteisöveroa, joka maksetaan suhteessa yrityksen tilinpäätöksessä esitettyihin tuloihin ja voittoihin.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

d a)  kaikki sen digitaaliset toimipaikat.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

73 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tätä direktiiviä sovellettaessa direktiivin 2016/xx/EU 59 artiklan mukaisen ulkomaisia väliyhteisöjä koskevan lainsäädännön soveltamisala rajoitetaan sellaisten ryhmän jäsenten tai yksiköiden välisiin suhteisiin, joilla on verotuksellinen kotipaikka kolmannessa maassa tai jotka ovat kolmannessa maassa sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja.

Tätä direktiiviä sovellettaessa direktiivin 2016/xx/EU 59 artiklan mukaisen ulkomaisia väliyhteisöjä koskevan lainsäädännön soveltamisala rajoitetaan sellaisten ryhmän jäsenten tai yksiköiden välisiin suhteisiin, joilla on verotuksellinen kotipaikka kolmannessa maassa tai jotka ovat kolmannessa maassa sijaitsevia kiinteitä tai digitaalisia toimipaikkoja.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

79 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio tarkastelee viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa neuvostolle kertomuksen direktiivin toiminnasta. Kertomuksessa on erityisesti oltava analyysi tämän direktiivin VIII luvulla perustetun mekanismin vaikutuksista veropohjien jakamiseen jäsenvaltioiden välillä.

Komissio tarkastelee viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta direktiivin soveltamista ja antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen direktiivin toiminnasta. Kertomuksessa on erityisesti oltava analyysi tämän direktiivin VIII luvulla perustetun mekanismin vaikutuksista veropohjien jakamiseen jäsenvaltioiden välillä.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB)

Viiteasiakirjat

COM(2016)0683 – C8-0471/2016 – 2016/0336(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

24.11.2016

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

24.11.2016

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Evelyn Regner

28.11.2016

Valiokuntakäsittely

3.5.2017

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

7.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

13

8

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Julia Reda, Evelyn Regner, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sergio Gaetano Cofferati, Luis de Grandes Pascual, Angel Dzhambazki, Rainer Wieland, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Gabriel Mato, Andrey Novakov

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

13

+

ALDE

EFDD

ENF

GUE/NGL

VERTS/ALE

S&D

Jean-Marie Cavada

Joëlle Bergeron

Marie-Christine Boutonnet, Gilles Lebreton

Kostas Chrysogonos

Max Andersson, Julia Reda

Sergio Gaetano Cofferati, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Evelyn Regner, Tiemo Wölken

8

-

ALDE

ECR

PPE

António Marinho e Pinto

Angel Dzhambazki

Gabriel Mato, Andrey Novakov, Axel Voss, Rainer Wieland, Tadeusz Zwiefka, Luis de Grandes Pascual

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja (CCCTB)

Viiteasiakirjat

COM(2016)0683 – C8-0471/2016 – 2016/0336(CNS)

EP:n kuuleminen (pvä)

21.11.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

24.11.2016

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

24.11.2016

JURI

24.11.2016

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

IMCO

5.12.2016

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Alain Lamassoure

22.11.2016

 

 

 

Valiokuntakäsittely

30.8.2017

10.10.2017

6.11.2017

 

Hyväksytty (pvä)

21.2.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

11

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Hugues Bayet, Udo Bullmann, Thierry Cornillet, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Wolf Klinz, Georgios Kyrtsos, Werner Langen, Sander Loones, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Bernard Monot, Stanisław Ożóg, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Kay Swinburne, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Matt Carthy, Bas Eickhout, Ramón Jáuregui Atondo, Alain Lamassoure, Paloma López Bermejo, Thomas Mann, Luigi Morgano, Joachim Starbatty, Romana Tomc, Lieve Wierinck

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Alberto Cirio, Alex Mayer, Laurenţiu Rebega

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

1.3.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

38

+

ALDE

Thierry Cornillet, Petr Ježek, Wolf Klinz, Ramon Tremosa i Balcells, Lieve Wierinck

ECR

Pirkko Ruohonen-Lerner

PPE

Burkhard Balz, Alberto Cirio, Markus Ferber, Danuta Maria Hübner, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Werner Langen, Ivana Maletić, Thomas Mann, Gabriel Mato, Dariusz Rosati, Anne Sander, Romana Tomc, Esther de Lange

S&D

Hugues Bayet, Udo Bullmann, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Ramón Jáuregui Atondo, Olle Ludvigsson, Alex Mayer, Luigi Morgano, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker

Verts/ALE

Bas Eickhout, Sven Giegold, Molly Scott Cato, Ernest Urtasun

11

-

ECR

Sander Loones, Stanisław Ożóg, Joachim Starbatty, Kay Swinburne

ENF

Marco Zanni

GUE/NGL

Matt Carthy, Miguel Viegas

PPE

Brian Hayes, Gunnar Hökmark

S&D

Costas Mavrides, Alfred Sant

5

0

EFDD

Marco Valli

ENF

Bernard Monot, Laurenţiu Rebega

GUE/NGL

Paloma López Bermejo, Martin Schirdewan

 

Äänestyksiä koskevat oikaisut

+

 

-

Esther de Lange, Laurenţiu Rebega

0

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 9. maaliskuuta 2018Oikeudellinen huomautus