Menettely : 2017/0063(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0057/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0057/2018

Keskustelut :

PV 13/11/2018 - 13
CRE 13/11/2018 - 13

Äänestykset :

PV 14/11/2018 - 14.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0452

MIETINTÖ     ***I
PDF 817kWORD 136k
6.3.2018
PE 610.704v03-00 A8-0057/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

(COM(2017)0142 – C8-0119/2017 – 2017/0063(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Andreas Schwab

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

(COM(2017)0142 – C8-0119/2017 – 2017/0063(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0142),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 103 ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0119/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Tšekin senaatin, Espanjan parlamentin, Portugalin parlamentin ja Romanian senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A8-0057/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(1)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

2017/0063 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 103 ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 ja 102 artiklassa on kyse oikeusjärjestyksen perusteista, joita olisi sovellettava tehokkaasti kaikkialla unionissa sen varmistamiseksi, että kilpailu sisämarkkinoilla ei vääristy. SEUT 101 ja 102 artiklan tehokas täytäntöönpano on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että markkinat Euroopassa ovat avoimemmat, oikeudenmukaisemmat ja kilpailuun perustuvat ja että yritykset kilpailevat niillä omilla ansioillaan ilman yritysten markkinoille pääsylle luomia esteitä, jolloin ne voivat luoda vaurautta ja työpaikkoja. Se suojelee kuluttajia ja sisämarkkinoilla toimivia yrityksiä liiketoimintatavoilta, jotka pitävät tavaroiden ja palvelujen hinnat keinotekoisen korkeina, ja lisää kuluttajien saatavilla olevaa innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen valikoimaa.

(2)  SEUT 101 ja 102 artiklan julkisoikeudellisesta täytäntöönpanosta vastaavat jäsenvaltioiden kansalliset kilpailuviranomaiset rinnakkain komission kanssa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003(3) mukaisesti. Kansalliset kilpailuviranomaiset ja komissio muodostavat yhdessä unionin kilpailusääntöjä tiiviissä yhteistyössä soveltavien viranomaisten verkoston (Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto).

(2 a)  Jotta vältetään ottamasta käyttöön tarpeettomia uusia menettelyjä jäsenvaltioissa, tällä direktiivillä ei puututa jossakin jäsenvaltiossa hyväksi havaittuun päätöksenteko- ja tutkintavaltuuksien jakautumiseen kansallisten kilpailuviranomaisten kesken.

(3)  Asetuksen (EY) N:o 1/2003 3 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan kansalliset kilpailuviranomaiset ja tuomioistuimet soveltamaan SEUT 101 ja 102 artiklaa sopimuksiin ja menettelytapoihin, jotka voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Käytännössä useimmat kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä rinnakkain SEUT 101 ja 102 artiklan kanssa. Sen vuoksi tämä direktiivi, jonka tavoitteena on varmistaa, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tarvittavat takeet riippumattomuudesta sekä täytäntöönpano- ja sakotusvaltuudet voidakseen soveltaa tehokkaasti SEUT 101 ja 102 artiklaa, vaikuttaa väistämättä kansallisten kilpailuviranomaisten samanaikaisesti soveltamiin kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiin.

(4)  Lisäksi sen, että kansallisille kilpailuviranomaisille annetaan valtuudet saada kaikki tutkinnan kohteena olevaan yritykseen liittyvät tiedot digitaalisessa muodossa riippumatta siitä, millaiselle välineelle ne on tallennettu, olisi vaikutettava myös kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksiin silloin, kun ne menettelyn varhaisessa vaiheessa toteuttavat tutkintatoimenpiteitä myös niiden kansallisen kilpailuoikeuden säännösten perusteella, joita ne soveltavat rinnakkain SEUT 101 ja 102 artiklan kanssa. Laajuudeltaan erilaisten tutkintavaltuuksien antaminen kansallisille kilpailuviranomaisille sen mukaan, soveltavatko ne pelkästään kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä vai samanaikaisesti myös SEUT 101 ja 102 artiklaa, haittaisi kilpailuoikeuden tehokasta täytäntöönpanoa sisämarkkinoilla. Sen vuoksi direktiivin soveltamisalan olisi katettava SEUT 101 ja 102 artiklan itsenäisen soveltamisen lisäksi kansallisen kilpailuoikeuden rinnakkainen soveltaminen samassa asiassa. Poikkeuksena on sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien lausuntojen ja sovintoehdotusten suojelu, joka ulottuu myös kansallisen kilpailuoikeuden itsenäiseen soveltamiseen.

(5)  Kansallisen lainsäädännön vuoksi monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole tarvittavia takeita riippumattomuudesta eikä täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksia voidakseen panna kilpailusäännöt tehokkaasti täytäntöön. Tämä heikentää niiden kykyä soveltaa tehokkaasti SEUT 101 ja 102 artiklaa ja tarvittaessa kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä rinnakkain SEUT 101 ja 102 artiklan kanssa. Esimerkiksi monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole kansallisen lainsäädännön nojalla tehokkaita välineitä löytää todisteita SEUT 101 ja 102 artiklan rikkomisesta tai sakottaa lakia rikkovia yrityksiä tai niillä ei ole riittäviä henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja eikä talousarviota koskevaa riippumattomuutta, joita ne tarvitsevat voidakseen soveltaa tehokkaasti SEUT 101 ja 102 artiklaa. Tämä voi estää niitä ryhtymästä ollenkaan toimiin tai johtaa niiden täytäntöönpanotoimien rajoittumiseen. Koska monilta kansallisilta kilpailuviranomaisilta puuttuvat toimintavälineet ja takeet, joiden avulla ne voisivat panna SEUT 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön, menettelyn tulos voi vaihdella kilpailunvastaisiin toimintatapoihin syyllistyneiden yritysten osalta paljon sen mukaan, missä jäsenvaltioissa ne harjoittavat toimintaa: niihin ei ehkä kohdisteta minkäänlaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä SEUT 101 tai 102 artiklan nojalla tai täytäntöönpano on tehotonta. Esimerkiksi joissakin jäsenvaltioissa yritykset voivat välttyä sakkovastuustaan yksinkertaisesti toteuttamalla uudelleenjärjestelyjä. SEUT 101 ja 102 artiklan ja niiden kanssa rinnakkain sovellettavien kansallisen kilpailuoikeuden säännösten epätasainen täytäntöönpano johtaa siihen, että menetetään mahdollisuudet poistaa markkinoille pääsyn esteitä ja luoda koko ▌unionin alueelle oikeudenmukaisemmat kilpailuun perustuvat markkinat, joilla yritykset kilpailevat omilla ansioillaan. Yritykset ja kuluttajat kärsivät erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa kansallisten kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiudet ovat heikommat. Yritykset eivät voi kilpailla omilla ansioillaan, jos kilpailunvastaisille toimintatavoille on turvasatamia, esimerkiksi siksi, että todisteita kilpailunvastaisista toimintatavoista ei voida kerätä tai yritykset voivat välttyä sakkovastuusta. Tästä syystä yrityksillä ei ole kannustinta tulla näille markkinoille ja käyttää sijoittautumisoikeuttaan ja oikeuttaan tarjota tavaroita ja palveluja markkinoilla. Kuluttajat niissä jäsenvaltioissa, joissa kilpailuoikeuden täytäntöönpano on vähäisempää, eivät saa tehokkaan täytäntöönpanon tuomia hyötyjä. SEUT 101 ja 102 artiklan ja niiden kanssa rinnakkain sovellettavien kansallisen kilpailuoikeuden säännösten epätasainen täytäntöönpano unionissa vääristää näin ollen kilpailua sisämarkkinoilla ja heikentää niiden moitteetonta toimintaa.

(6)  Kansallisten kilpailuviranomaisten puutteelliset ja rajalliset välineet ja takeet heikentävät myös SEUT 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa varten perustettua rinnakkaisen toimivallan järjestelmää, joka on suunniteltu toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Tämän järjestelmän edellytyksenä on, että viranomaiset voivat luottaa siihen, että osapuolet toteuttavat tutkintatoimenpiteitä toistensa puolesta, jotta voidaan tehostaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa. Järjestelmä ei kuitenkaan toimi hyvin, koska kaikilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei vieläkään ole riittäviä tutkintavälineitä. Muissa keskeisissä kysymyksissä kansalliset kilpailuviranomaiset eivät pysty antamaan toisilleen keskinäistä apua. Esimerkiksi useimmissa jäsenvaltioissa rajat ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset pystyvät välttämään sakkojen maksamisen yksinkertaisesti siten, ettei niillä ole laillista toimipaikkaa joillakin jäsenvaltioiden alueilla, joilla ne harjoittavat toimintaa. Tämä vähentää kannustimia noudattaa SEUT 101 ja 102 artiklaa. Tästä seurauksena oleva tehoton täytäntöönpano vääristää kilpailua sääntöjä noudattavien yritysten osalta ja heikentää kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin, erityisesti digitaalisessa ympäristössä.

(7)  Jotta voidaan varmistaa Euroopassa aidosti yhteinen kilpailusääntöjen täytäntöönpanoalue, joka tarjoaa tasapuolisemmat toimintaedellytykset sisämarkkinoilla toimiville yrityksille ja vähentää kuluttajien epätasa-arvoisuutta, on tarpeen säätää riippumattomuuden vähimmäistakeista, riittävistä taloudellisista resursseista, henkilöresursseista ja teknisistä resursseista sekä olennaisista täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksista, kun sovelletaan SEUT 101 ja 102 artiklaa ja kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä rinnakkain niiden kanssa, jotta kansalliset kilpailuviranomaiset voivat olla täysin tehokkaita.

(8)  Tämän direktiivin oikeusperustaksi on syytä ottaa sekä SEUT 103 että SEUT 114 artikla. Tämä johtuu siitä, että direktiivi ei kata pelkästään SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamista ja kansallisen kilpailuoikeuden säännösten rinnakkaista soveltamista näiden artiklojen kanssa vaan se kattaa myös kansallisten kilpailuviranomaisten SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi käyttämissä välineissä ja takeissa olevat puutteet ja rajoitukset, jotka vaikuttavat kielteisesti sekä kilpailuun että sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

(9)  Vähimmäistakeiden käyttöön ottaminen sen varmistamiseksi, että kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat SEUT 101 ja 102 artiklaa yhtenäisesti ja tehokkaasti, ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta pitää voimassa tai ottaa käyttöön laajempia takeita kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuudesta ja resursseista sekä yksityiskohtaisempia sääntöjä näiden viranomaisten täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksista. Jäsenvaltiot voivat erityisesti antaa kansallisille kilpailuviranomaisille lisävaltuuksia niiden olennaisten valtuuksien lisäksi, joista säädetään tässä direktiivissä, lisätäkseen kilpailuviranomaisten tehokkuutta entisestään.

(10)  Sitä vastoin tarvitaan yksityiskohtaisia sääntöjä lievemmän kohtelun edellytyksistä salaisten kartellien tapauksessa. Yritykset ilmoittavat salaisista kartelleista, joihin ne ovat osallistuneet, vain jos niillä on riittävä oikeusvarmuus siitä, vapautetaanko ne sakoista. Jäsenvaltioissa sovellettavien sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien ohjelmien väliset tuntuvat erot johtavat oikeudelliseen epävarmuuteen mahdollisten lievemmän kohtelun hakijoiden osalta, mikä saattaa vähentää niiden kannustimia hakea lievempää kohtelua. Nämä erot saattavat johtaa myös siihen, että useat salaisen kartellin jäsenet pyrkivät hyötymään sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevista ohjelmista eri jäsenvaltioissa. Jos jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön tai soveltaa selkeämpiä ja yhdenmukaistettuja sääntöjä lievemmän kohtelun myöntämisen yhteydessä tämän direktiivin soveltamisalalla, tämä edistäisi tavoitetta säilyttää hakijoiden kannustimet, jotta kilpailusääntöjen täytäntöönpano olisi unionissa mahdollisimman tehokasta, ja takaisi sisämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Tämä ei estä jäsenvaltioita soveltamasta sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevia ohjelmia, jotka eivät kata ainoastaan salaisia kartelleja vaan myös muut SEUT 101 ja 102 artiklan ja vastaavien kansallisten säännösten rikkomistapaukset.

(11)  Tätä direktiiviä ei sovelleta kansallisiin lakeihin siltä osin kuin niissä säädetään rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä luonnollisille henkilöille, lukuun ottamatta sääntöjä, jotka koskevat sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien ohjelmien vuorovaikutusta luonnollisille henkilöille määrättävien seuraamusten kanssa.

(12)  Kansallisille kilpailuviranomaisille annettujen valtuuksien käyttöön olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, jotka täyttävät vähintään unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaiset vaatimukset, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ja erityisesti, kun on kyse menettelyistä, jotka voivat johtaa seuraamusten määräämiseen. Näitä suojatoimia ovat muun muassa oikeus hyvään hallintoon ja yritysten puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen, jonka olennainen osa on oikeus tulla kuulluksi. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi erityisesti annettava tutkinnan kohteena oleville osapuolille tiedoksi niitä vastaan SEUT 101 tai 102 artiklan nojalla esitetyt alustavat väitteet ennen sellaisen päätöksen tekemistä, joka vaikuttaa kielteisesti niiden etuihin, ja osapuolilla olisi oltava tilaisuus esittää näkökantansa näistä väitteistä ennen tällaisen päätöksen tekemistä. Sen vuoksi on olennaista, että tutkinnan kohteena olevat osapuolet saavat vähintään väitetiedoksiannon, jossa esitetään kaikki väitteet, joihin kansallinen kilpailuviranomainen aikoo perustaa lopullisen rikkomista koskevan päätöksensä, joka vaikuttaa kielteisesti kyseisen yrityksen etuihin. Osapuolilla, joille on annettu tiedoksi SEUT 101 tai 102 artiklan väitettyä rikkomista koskevat alustavat väitteet, olisi oltava oikeus tutustua kansallisten kilpailuviranomaisten asiakirja-aineistoon voidakseen käyttää tosiasiallisesti puolustautumisoikeuksiaan. Tässä yhteydessä otetaan huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta, ja oikeus ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin ja kansallisten kilpailuviranomaisten ja komission sisäisiin asiakirjoihin ja niiden väliseen kirjeenvaihtoon. Lisäksi niillä yrityksillä, joille osoitetaan ▌kansallisten kilpailuviranomaisten ▌päätös, jossa todetaan SEUT 101 tai 102 artiklan rikkominen tai määrätään korjaustoimenpiteitä tai sakkoja taikka tehdään sitoumuksista velvoittavia, olisi oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tuomioistuimessa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 6 artiklan mukaisesti. Tällaisten kansallisten kilpailuviranomaisten lopullisten päätösten olisi oltava perusteltuja, jotta ne osapuolet, joille päätökset on osoitettu, voisivat varmistua päätöksen syistä ja käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi oikeutta hyvään hallintoon noudattaen varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset SEUT 101 ja 102 artiklaa soveltaessaan suorittavat menettelyt kohtuullisessa ajassa. Nämä suojatoimet olisi suunniteltava siten, että yritysten perusoikeuksien kunnioittaminen ja velvollisuus varmistaa SEUT 101 ja 102 artiklan tehokas täytäntöönpano ovat tasapainossa keskenään.

(13)  Kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuttaminen soveltamaan SEUT 101 ja 102 artiklaa puolueettomasti ja unionin kilpailusääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on olennainen osa näiden sääntöjen tehokasta ja yhdenmukaista soveltamista.

(14)  Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa SEUT 101 ja 102 artiklan tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen. Tätä varten kansallisessa lainsäädännössä olisi varmistettava nimenomaisesti, että kansallisten kilpailuviranomaisten soveltaessa SEUT 101 ja 102 artiklaa ne on suojattu ulkopuoliselta väliintulolta tai poliittiselta painostukselta, joka saattaisi vaarantaa niiden käsiteltäväksi tulevien asioiden riippumattoman arvioinnin. Tätä varten olisi säädettävä etukäteen selkeistä ja avoimista säännöistä ja menettelyistä, jotka koskevat kansallisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelimen jäsenten nimittämistä ja irtisanomisen perusteita, jotta ei olisi aihetta epäillä kyseisen elimen puolueettomuutta ja sen taipumattomuutta ulkoisten tekijöiden edessä. Lisäksi kansallisten kilpailuviranomaisten puolueettomuuden tukemiseksi niiden määräämiä sakkoja ei saisi käyttää suoraan niiden rahoittamiseen.

(15)  Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuden varmistamiseksi niiden johdon, päätöksentekoelimen jäsenten ja henkilöstön olisi toimittava rehellisesti ja pidättäydyttävä kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä hoitamisen kanssa. Tätä varten kyseisten henkilöiden olisi työsuhteensa ja toimikautensa ajan ja kohtuullisen ajan sen jälkeen pidättäydyttävä harjoittamasta muuta ▌yhteensopimatonta ammattitoimintaa, joka saattaa tietyssä tapauksessa johtaa eturistiriitaan. Lisäksi se merkitsee sitä, että heillä ei saisi olla työsuhteensa tai toimikautensa aikana yhteyksiä yrityksiin tai organisaatioihin, joihin sovelletaan SEUT 101 tai 102 artiklan soveltamiseksi menettelyjä, joihin he osallistuvat, jos se voisi vaarantaa heidän riippumattomuutensa kyseisen asian käsittelyssä. Henkilöstön ja päätöksentekoelimen jäsenten olisi ilmoitettava kaikista sidonnaisuuksista tai varoista, jotka saattavat johtaa eturistiriitaan heidän suorittaessaan tehtäviään. Heidät olisi velvoitettava ilmoittamaan päätöksentekoelimelle, sen muille jäsenille tai – sellaisten kansallisten kilpailuviranomaisten tapauksessa, joissa päätösvalta kuuluu vain yhdelle henkilölle – nimittävälle viranomaiselle, jos he tehtäviään hoitaessaan joutuvat päättämään asiasta, joissa heillä on sellainen etu, joka saattaisi vaikuttaa heidän puolueettomuuteensa.

(15 a)  Kunkin kansallisen kilpailuviranomaisen olisi julkistettava menettelysäännöt, jotka kattavat ainakin eturistiriitojen välttämistä koskevat säännöt, myös karenssiaikoja ja kutsujen hyväksymistä koskevat määräykset, sekä säännöt yksityishenkilönä harjoitettavasta toiminnasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista.

(16)  Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuus ei estä jäsenvaltioiden lakien mukaista tuomioistuinvalvontaa tai parlamentaarista valvontaa. Vastuuvelvollisuutta koskevat vaatimukset myös auttavat varmistamaan kansallisten kilpailuviranomaisten toimien uskottavuuden ja legitimiteetin. Oikeasuhteisiin vastuuvelvollisuutta koskeviin vaatimuksiin sisältyy kansallisten kilpailuviranomaisten velvoittaminen esittämään säännöllisesti kertomus toiminnastaan hallintoelimelle tai parlamentaariselle elimelle. Kansallisten kilpailuviranomaisten kuluihin voidaan myös soveltaa valvontaa tai seurantaa edellyttäen, että se ei vaikuta niiden riippumattomuuteen.

(17)  Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava asettaa SEUT 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa koskevat menettelynsä tärkeysjärjestykseen, jotta ne voisivat käyttää tehokkaasti resurssejaan ja keskittyä estämään ja lopettamaan sellaisen kilpailunvastaisen käyttäytymisen, joka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Tätä varten niiden olisi voitava hylätä kantelut sillä perusteella, että ne eivät ole ensisijaisia, lukuun ottamatta asiaankuuluvilta kansallisilta viranomaisilta tulleita kanteluja, niin kauan kuin tämä ei vaikuta kansallisten kilpailuviranomaisten resursseihin. Tämän ei pitäisi vaikuttaa kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksiin hylätä kanteluja muilla perusteilla, kuten toimivallan puuttumisen vuoksi, tai päättää, ettei niillä ole perusteita toteuttaa toimenpiteitä. Hylkäämistapauksissa kantelun tekijälle olisi ilmoitettava päätöksen perustelut hyvissä ajoin. Virallisesti esitettyjen kantelujen ollessa kyseessä hylkäämispäätökseen olisi voitava soveltaa tehokkaita oikeussuojakeinoja. Kansallisten kilpailuviranomaisten valtuudet asettaa täytäntöönpanomenettelynsä tärkeysjärjestykseen eivät rajoita jäsenvaltion hallituksen oikeutta antaa kansallisille kilpailuviranomaisille yleisiä toimintapoliittisia tai tärkeysjärjestykseen asettamista koskevia ohjeita, jotka eivät liity tiettyihin SEUT 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa koskeviin menettelyihin.

(18)  Kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava riittävät resurssit pätevän henkilöstön, oikeudellisen ja taloudellisen asiantuntemuksen, taloudellisten varojen sekä teknisten ja teknologisten laitteiden osalta, jotta ne voivat hoitaa tehtäviään tehokkaasti soveltaessaan SEUT 101 ja 102 artiklaa. Jos niiden kansallisen lainsäädännön mukaisia tehtäviä ja valtuuksia laajennetaan, niillä olisi tällöinkin oltava riittävät resurssit kyseisten tehtävien hoitamiseksi. Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta olisi lisättävä antamalla niiden itsenäisesti päättää niiden tehtävien suorittamiseen osoitettujen talousarviomäärärahojen käyttämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten talousarviosääntöjen ja -menettelyjen soveltamista.

(18 a)   Jotta voitaisiin varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpanon tehokas valvonta, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset toimittavat säännöllisesti julkisesti saatavilla olevan kertomuksen toiminnastaan ja resursseistaan hallintoelimelle tai parlamentaariselle elimelle. Kertomukseen olisi sisällyttävä tietoa päätöksentekoelimen jäsenten nimityksistä ja irtisanomisista, kyseisenä vuonna osoitettujen resurssien määrästä sekä kyseiseen määrään mahdollisesti tehdyistä muutoksista aiempiin vuosiin verrattuna. Tällainen kertomus olisi toimitettava unionin tasolle.

(19)  Kansalliset kilpailuviranomaiset tarvitsevat yhteiset vähimmäistason tutkinta- ja päätöksentekovaltuudet, jotta ne voivat panna tehokkaasti täytäntöön SEUT 101 ja 102 artiklan.

(20)  Kansallisille kilpailuviranomaisille olisi annettava tehokkaat tutkintavaltuudet, jotta ne voivat havaita SEUT 101 artiklassa kielletyt sopimukset, päätökset tai yhdenmukaistetut menettelytavat tai SEUT 102 artiklassa kielletyn määräävän aseman väärinkäytön menettelynsä kaikissa vaiheissa.

(21)  Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten tutkintavaltuuksien on oltava riittävät vastaamaan täytäntöönpanon haasteisiin digitaalisessa ympäristössä, ja kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi niiden perusteella oltava mahdollisuus saada digitaalisessa muodossa kaikki tiedot, mukaan lukien rikosteknisin keinoin hankitut tiedot, jotka liittyvät tutkintatoimenpiteen kohteena olevaan yritykseen tai yritysten yhteenliittymään, riippumatta siitä, millaiselle välineelle tiedot on tallennettu, kuten kannettaville tietokoneille, matkapuhelimiin, muille mobiililaitteille ja pilvitallennuspalveluihin.

(22)  Kansallisille hallinnollisille kilpailuviranomaisille olisi annettava valtuudet suorittaa tarkastuksia SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamista koskevan menettelyn kohteena olevien yritysten ja yritysten yhteenliittymien tiloissa sekä sellaisten muiden markkinatoimijoiden tiloissa, joilla voi olla hallussaan menettelyn kannalta merkityksellisiä tietoja. Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten olisi voitava suorittaa tällaisia tarkastuksia, jos on olemassa vähintään perusteltu syy epäillä SEUT 101 tai 102 artiklan rikkomista. Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita edellyttämästä, että kansallinen oikeusviranomainen antaa ennakkoluvan tällaisiin tarkastuksiin.

(23)  Jotta kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten valtuudet suorittaa tarkastuksia olisivat tehokkaat, kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi niiden perusteella oltava mahdollisuus saada tietoja, jotka ovat tarkastuksen kohteena olevan yrityksen tai yritysten yhteenliittymän tai henkilön saatavilla ja jotka liittyvät tutkinnan kohteena olevaan yritykseen.

(24)  Tarkastusten tarpeettoman pitkittymisen välttämiseksi kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava valtuudet jatkaa hakujen tekemistä jäljennöksistä tai otteista, jotka on otettu tarkastuksen kohteena olevan yrityksen tai yritysten yhteenliittymän kirjanpidosta tai liikeasiakirjoista, viranomaisen tiloissa tai muissa tarkoitukseen varatuissa tiloissa.

(25)  Kokemukset ovat myös osoittaneet, että liikeasiakirjoja voidaan säilyttää yritysten johtajien tai työntekijöiden kotona, erityisesti joustavampien työjärjestelyjen lisääntymisen vuoksi. Tarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava valtuudet päästä kaikkiin tiloihin, mukaan lukien yksityisasunnot, jos voidaan perustellusti epäillä, että niissä säilytetään liikeasiakirjoja, joilla voi olla merkitystä osoitettaessa SEUT 101 ja 102 artiklan ▌rikkominen. Näiden valtuuksien käyttäminen edellyttää oikeusviranomaisen ennakkolupaa. Tämä ei estä jäsenvaltioita antamasta kansallisen oikeusviranomaisen tehtäviä kansalliselle hallinnolliselle kilpailuviranomaiselle, joka toimii oikeusviranomaisena erittäin kiireellisissä tapauksissa.

(26)  Kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava tehokkaat valtuudet vaatia tietoja, jotka ovat tarpeen SEUT 101 artiklassa kiellettyjen sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen sekä SEUT 102 artiklassa kielletyn määräävän aseman väärinkäytön havaitsemiseksi. Tähän olisi sisällyttävä oikeus vaatia missä tahansa digitaalisessa muodossa tallennettuja tietoja, mukaan lukien sähköpostiviestit ja pikaviestintäjärjestelmien viestit, riippumatta siitä, mihin tiedot on tallennettu, mukaan lukien pilvipalveluihin ja palvelimille, jos ne ovat tietojen saamista koskevan pyynnön vastaanottajan saatavilla. Kyseinen oikeus ei saisi aiheuttaa yritykselle velvoitetta, joka on kohtuuton tutkinnan vaatimuksiin nähden, eikä se esimerkiksi saisi aiheuttaa yritykselle tarpeettomia kustannuksia tai ponnistuksia. Vaikka oikeus saada tietoa on keskeisen tärkeä rikkomisten havaitsemiseksi, tällaisten pyyntöjen olisi oltava laajuudeltaan tarkoituksenmukaisia. Tällaiset pyynnöt eivät saisi pakottaa yritystä myöntämään, että se on syyllistynyt rikkomiseen, minkä osoittaminen on kansallisten kilpailuviranomaisten tehtävä. Kokemukset ovat osoittaneet, että kolmansien osapuolten, kuten markkinoilla olevien kilpailijoiden, asiakkaiden ja kuluttajien, vapaaehtoisesti toimittamat tiedot voivat myös olla arvokas tietolähde tietoon perustuvalle ja vankalle täytäntöönpanolle, ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi kannustettava siihen.

(27)  Kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava tehokkaat keinot palauttaa kilpailu markkinoilla määräämällä oikeasuhteisia rakenteellisia ja toimintaa koskevia korjaustoimenpiteitä, jotka ovat oikeasuhteisia tehtyyn rikkomiseen nähden ja välttämättömiä sen tosiasialliselle lopettamiselle.

(27 a)  Välitoimenpiteet voivat olla tärkeä väline sen varmistamiseksi, että tutkinnan ollessa käynnissä sen kohteena oleva rikkominen ei haittaa kilpailua vakavasti ja peruuttamattomasti eikä johda siten markkinoiden kehityssuuntauksiin, joita olisi hyvin vaikea muuttaa menettelyn päätteeksi annetulla kansallisen kilpailuviranomaisen päätöksellä. Jotta vältetään aiheuttamasta tällaista peruuttamatonta haittaa kilpailulle, kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava määrätä välitoimenpiteitä. Tämä direktiivi ei kuitenkaan estä kansallisia kilpailuviranomaisia määräämästä välitoimenpiteitä muissa asianmukaisissa tapauksissa. Välitoimenpiteiden määräämisestä tehdyn päätöksen olisi oltava voimassa vain tietyn ajanjakson, joko siihen saakka, että kansallinen kilpailuviranomainen saa menettelyn päätökseen, tai kiinteän määräajan, joka voidaan uusia siltä osin kuin se on välttämätöntä ja asianmukaista. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällaisten toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta voidaan tarkastella uudelleen nopeutetuissa muutoksenhakumenettelyissä. Jotta kilpailuviranomaiset voisivat ottaa huomioon kehityksen nopeasti muuttuvilla markkinoilla, komission olisi tutkittava käytettävissä olevat vaihtoehdot joko kilpailuviranomaisten käsiteltäviksi tulevien SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamista koskevien menettelyjen nopeuttamiseksi tai välitoimenpiteiden hyväksymisen yksinkertaistamiseksi. Sen olisi toteutettava tutkimus ja esitettävä tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2020 loppuun mennessä ja annettava tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi luotava tarvittavat edellytykset sen varmistamiseksi, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat hyödyntää välitoimenpiteitä käytännössä.

(28)  Jos yritykset tai yritysten yhteenliittymät esittävät kansallisille kilpailuviranomaisille sopimuksen tai käytännön kieltämiseen mahdollisesti johtavan menettelyn yhteydessä sitoumuksia, jotka poistavat niiden huolenaiheet, kyseisten kilpailuviranomaisten olisi voitava tehdä päätöksiä, joiden mukaan sitoumukset ovat asianomaisia yrityksiä velvoittavia ja täytäntöönpanokelpoisia niitä vastaan. Tällaiset sitoumuksia koskevat päätökset eivät lähtökohtaisesti ole asianmukaisia salaisten kartellien tapauksessa, jossa kansallisten kilpailuviranomaisten olisi määrättävä sakko. ▌Sitoumuksia koskevissa päätöksissä olisi todettava, että kansallisten kilpailuviranomaisten jatkotoimille ei ole enää perusteita, ilman että todetaan, onko SEUT 101 tai 102 artiklaa rikottu. Sitoumuksia koskevat päätökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten ja tuomioistuinten valtuuksiin tehdä tällaista toteamusta rikkomisesta ja päättää tapauksesta. Lisäksi tehokkaat keinot valvoa, noudattavatko yritykset sitoumuksia, ja määrätä seuraamuksia tapauksissa, joissa niitä ei ole noudatettu, ovat osoittautuneet kilpailuviranomaisille toimiviksi välineiksi. Jos jokin päätöksen perusteena ollut tosiseikka on muuttunut olennaisesti, yritys toimii vastoin sitoumuksiaan tai päätös on perustunut osapuolten toimittamiin puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin, kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava tehokkaat keinot aloittaa menettely uudelleen.

(29)  Jotta voidaan varmistaa SEUT 101 ja 102 artiklan tehokas ja yhdenmukainen täytäntöönpano, kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava valtuudet määrätä 101 tai 102 artiklan rikkomisesta yrityksille ja yritysten yhteenliittymille tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia sakkoja joko suoraan itse hallinnollisessa menettelyssä tai pyytämällä sakkojen määräämistä muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Tämä ei rajoita jäsenvaltioiden sellaisten kansallisten lakien soveltamista, joissa säädetään tuomioistuinten rikosoikeudellisissa menettelyissä SEUT 101 ja 102 artiklan rikkomisen johdosta määräämistä seuraamuksista.

(30)  Sen varmistamiseksi, että yritykset ja yritysten yhteenliittymät kunnioittavat kansallisten kilpailuviranomaisten tutkinta- ja päätöksentekovaltuuksia, kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten on voitava määrätä vaikuttavia sakkoja noudattamatta jättämisen vuoksi ja uhkasakkoja pakottaakseen ne toimimaan näiden valtuuksien mukaisesti joko suoraan itse hallinnollisessa menettelyssä tai pyytämällä sakkojen määräämistä muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Tämä ei rajoita jäsenvaltioiden sellaisten kansallisten lakien soveltamista, joissa säädetään tuomioistuinten rikosoikeudellisissa oikeudenkäyntimenettelyissä määräämistä tällaisista sakoista. Tämä direktiivi ei myöskään vaikuta näyttökynnystä koskeviin kansallisiin sääntöihin eikä kansallisten kilpailuviranomaisten velvollisuuksiin varmistua asiaan liittyvistä tosiseikoista, edellyttäen, että tällaiset säännöt ja velvoitteet ovat yhteensopivat unionin oikeuden yleisten periaatteiden kanssa. Sakot ja uhkasakot olisi määritettävä suhteessa asianomaisten yritysten ja yritysten yhteenliittymien kokonaisliikevaihtoon.

(31)  Jotta voidaan varmistaa SEUT 101 ja 102 artiklan tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen, SEUT 101 ja 102 artiklaan sisältyvää yrityksen käsitettä olisi sovellettava Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti siten, että sillä katsotaan tarkoitettavan taloudellista kokonaisuutta, vaikka sen muodostaakin useampi kuin yksi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Näin ollen kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava soveltaa yrityksen käsitettä todetakseen emoyhtiön olevan vastuuvelvollinen ja määrätäkseen sille sakkoja sen tytäryhtiön toiminnasta silloin, kun emoyhtiö ja sen tytäryhtiö kuuluvat samaan taloudelliseen kokonaisuuteen. Jotta yrityksiä estettäisiin välttymästä SEUT 101 ja 102 artiklan rikkomisesta määrättäviltä sakoilta oikeudellisilla tai organisatorisilla muutoksilla, kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava todeta yrityksen oikeudelliset tai taloudelliset seuraajat vastuuvelvollisiksi ja määrätä niille sakkoja SEUT 101 ja 102 artiklan rikkomisesta Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

(32)  Sen varmistamiseksi, että SEUT 101 ja 102 artiklan rikkomisesta määrättävät sakot heijastavat rikkomisen taloudellista merkitystä, kansallisten kilpailuviranomaisten olisi otettava huomioon rikkomisen vakavuus. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi myös voitava määrätä sakkoja, jotka ovat oikeassa suhteessa rikkomisen kestoon. Näitä tekijöitä olisi arvioitava Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Erityisesti rikkomisen vakavuuden arvioimisen osalta Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että on otettava huomioon asian ominaispiirteet, asiayhteys, jossa rikkominen tapahtui, ja sakkojen ennalta ehkäisevä vaikutus. Tekijöitä, jotka voidaan ottaa huomioon arvioinnissa, ovat rikkomisen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen liikevaihto sekä yrityksen koko ja taloudellinen valta, mukaan lukien se, onko kyseessä pieni tai keskisuuri yritys, jonka tuotevalikoima on rajallinen, sillä ne ilmentävät vaikutusvaltaa, jota yritys pystyi käyttämään markkinoilla. Lisäksi saman tahon toistuvasti toteuttamat rikkomiset ovat osoitus taipumuksesta syyllistyä kyseisen kaltaiseen rikkomiseen ja sen vuoksi erittäin merkittävä osoitus kyseisen toiminnan vakavuudesta ja siten tarpeesta korottaa seuraamuksen tasoa tehokkaan ennalta ehkäisevän vaikutuksen saavuttamiseksi. Määrittäessään sakon suuruutta kansallisten kilpailuviranomaisten olisi tarkasteltava yrityksen niiden tavaroiden ja palvelujen myynnin arvoa, joihin rikkominen liittyy suoraan tai välillisesti. Samoin kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava oikeus korottaa sellaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle määrättävää sakkoa, joka jatkaa samaa rikkomista tai syyllistyy samankaltaiseen rikkomiseen sen jälkeen, kun komissio tai kansallinen kilpailuviranomainen on tehnyt päätöksen, jossa todetaan saman yrityksen tai yritysten yhteenliittymän rikkoneen SEUT 101 tai 102 artiklaa. Lisäksi kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava ottaa huomioon kyseisen yrityksen taloudellinen elinkelpoisuus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/104/EU(4) 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti mahdollinen sovintoratkaisuun perustuvan korvauksen maksaminen.

(33)  Kokemukset ovat osoittaneet, että yritysten yhteenliittymät osallistuvat säännöllisesti kilpailusääntöjen rikkomiseen, ja kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava määrätä niille vaikuttavia sakkoja. Kun arvioidaan rikkomisen vakavuutta sakon suuruuden määrittämiseksi yritysten yhteenliittymää vastaan käynnistetyssä menettelyssä, jossa rikkominen liittyy sen jäsenten toimintaan, huomioon olisi otettava yritysten yhteenliittymään kuuluvien yritysten niiden tavaroiden ja palvelujen myynnistä saama liikevaihto, joihin rikkominen liittyy suoraan tai välillisesti. Yritysten yhteenliittymille niiden toteuttamista rikkomisista määrättyjen sakkojen tehokkaan perinnän varmistamiseksi on välttämätöntä määritellä edellytykset, joiden täyttyessä kansalliset kilpailuviranomaiset voivat vaatia sakon maksamista yhteenliittymän jäseniltä, jos yhteenliittymä ei ole maksukykyinen. Näin tehdessään kansallisten kilpailuviranomaisten olisi otettava huomioon yhteenliittymään kuuluvien yritysten suhteellinen koko ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tilanne. Sakon maksaminen yhden tai useamman yhteenliittymän jäsenen toimesta ei kuitenkaan vaikuta kansallisen lainsäädännön sääntöihin, joissa määrätään maksetun määrän takaisinperimisestä yhteenliittymän toisilta jäseniltä.

(34)  Sakkojen ennalta ehkäisevä vaikutus vaihtelee huomattavasti Euroopan eri osissa, ja joissakin jäsenvaltioissa sakon enimmäismäärä voi olla hyvin pieni. Sen varmistamiseksi, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat määrätä ennalta ehkäiseviä sakkoja, sakon enimmäismäärä olisi vahvistettava tasolle, joka on vähintään 10 prosenttia asianomaisen yrityksen maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Tämän ei pitäisi estää jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai ottamasta käyttöön korkeampaa sakon enimmäismäärää.

(35)  Sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevat ohjelmat ovat tärkeitä välineitä salaisten kartellien havaitsemiseksi, ja siten ne edistävät tehokasta syytteeseenpanoa ja seuraamusten määräämistä vakavimpien kilpailuoikeuden rikkomisten johdosta. Tällä hetkellä jäsenvaltioissa sovellettavien sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien ohjelmien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Nämä erot aiheuttavat rikkomiseen syyllistyneille yrityksille oikeudellista epävarmuutta edellytyksistä, joiden mukaisesti ne voivat hakea lievempää kohtelua, sekä niiden sakkovapautusmahdollisuuksista sovellettavan sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman nojalla. Tällainen epävarmuus voi heikentää mahdollisten hakijoiden kannustimia hakea lievempää kohtelua. Tämä voi puolestaan heikentää kilpailuoikeuden tehokasta täytäntöönpanoa unionissa, koska salaisia kartelleja paljastuu vähemmän.

(36)  Sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien ohjelmien väliset erot jäsenvaltioiden tasolla vaarantavat myös sisämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Sen vuoksi on aiheellista parantaa oikeusvarmuutta pienentämällä näitä eroja varmistamalla, että kaikki kansalliset kilpailuviranomaiset voivat vapauttaa sakoista tai lieventää niitä ja hyväksyä lyhennettyjä hakemuksia samoin edellytyksin. Jotta voidaan lisätä entisestään oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla toimivien yritysten kannalta ja parantaa sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien ohjelmien houkuttavuutta kaikkialla unionissa, jäsenvaltioilta tarvitaan lisätoimia niiden lievemmän kohtelun edellytysten yhdenmukaistamiseksi.

(37)  Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi vapautettava yritykset sakoista tai lievennettävä sakkoja, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Yritysten olisi katsottava toimittaneen kansalliselle kilpailuviranomaiselle salaisesta kartellista todisteet, joiden avulla on mahdollista todeta SEUT 101 artiklan rikkominen, jos kyseisellä kansallisella kilpailuviranomaisella ei ollut riittävästi todisteita SEUT 101 artiklan rikkomisen toteamiseksi saman kartellin yhteydessä ajankohtana, jona yritys toimitti todisteet.

(38)  Hakijoilla olisi oltava mahdollisuus hakea lievempää kohtelua kirjallisesti tai tarvittaessa muilla keinoilla, jotka eivät johda asiakirjojen, tietojen tai muun hakijan hallussa, huostassa tai valvonnassa olevan aineiston esittämiseen. Tätä varten kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava käytössään järjestelmä, jonka avulla ne voivat hyväksyä sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevia lausuntoja joko suullisesti tai muilla tavoin, myös digitaalisessa muodossa. Jotta voitaisiin lisäksi vähentää moninkertaisiin hakemuksiin liittyvää hallinnollista rasitetta ja merkittävää ajanhukkaa, hakijoiden olisi voitava jättää lievempää kohtelua koskevia hakemuksia asianomaisen kansallisen kilpailuviranomaisen virallisen kielen lisäksi myös jollakin muulla unionin työkielellä.

(39)  Kun otetaan huomioon komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten jaettu toimivalta SEUT 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanossa, on olennaisen tärkeää ottaa käyttöön saumattomasti toimiva järjestelmä lyhennettyjen hakemusten käsittelyä varten. Hakijoiden, jotka ovat hakeneet komissiolta väitettyä salaista kartellia koskevaa lievempää kohtelua, olisi voitava tehdä samaa kartellia koskeva lyhennetty hakemus niille kansallisille kilpailuviranomaisille, joilla hakijat katsovat olevan hyvät edellytykset käsitellä asia. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi hyväksyttävä lyhennetyt hakemukset, jotka sisältävät tietyt vähimmäistiedot väitetystä kartellista, pyytämättä näiden vähimmäistietojen lisäksi muita tietoja ennen kuin ne aikovat toimia asiassa. Hakijoiden velvollisuutena on kuitenkin ilmoittaa kansallisille kilpailuviranomaisille, joille ne ovat jättäneet lyhennetyt hakemukset, jos niiden komissiolle jättämän lievempää kohtelua koskevan hakemuksen laajuus muuttuu. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi annettava hakijoille vastaanottoilmoitus, jossa mainitaan vastaanottopäivä ja -aika, ja ilmoitettava hakijalle, ovatko ne jo saaneet samaa kartellia koskevan lyhennetyn hakemuksen tai lievempää kohtelua koskevan hakemuksen, paitsi jos tämä vaikuttaisi haitallisesti tutkinnan luotettavuuteen. Kun komissio on päättänyt olla kokonaan tai osittain toteuttamatta toimenpiteitä asiassa, hakijoilla olisi oltava mahdollisuus esittää täysimääräiset lievempää kohtelua koskevat hakemukset niille kansallisille kilpailuviranomaisille, joille ne ovat toimittaneet lyhennetyt hakemukset.

(40)  Oikeudellinen epävarmuus siitä, ovatko yritysten työntekijät suojassa henkilökohtaisilta seuraamuksilta, voi estää mahdollisia hakijoita hakemasta lievempää kohtelua. Sen vuoksi kilpailuviranomaisilta sakoista vapauttamista hakevien yritysten nykyiset ja entiset työntekijät ja johtajat olisi suojattava viranomaisten määräämiltä seuraamuksilta osallistumisesta salaiseen kartelliin, jota hakemus koskee. Tällaisen suojan edellytyksenä olisi oltava, että nämä työntekijät ja johtajat tekevät tehokasta yhteistyötä kyseisten kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa ja että sakoista vapauttamista koskeva hakemus on tehty ennen rikosoikeudellisen menettelyn alkua.

(41)  SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamista koskevassa rinnakkaisen toimivallan järjestelmässä tarvitaan kansallisten kilpailuviranomaisten välistä sekä kansallisten kilpailuviranomaisten ja komission välistä tiivistä yhteistyötä. Erityisesti silloin, kun kansallinen kilpailuviranomainen suorittaa tarkastuksen toisen kansallisen kilpailuviranomaisen puolesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti, pyynnön esittävän viranomaisen virkamiesten olisi voitava olla läsnä ja avustaa, jotta voidaan tehostaa tarkastuksia lisäresursseilla, tietämyksellä ja teknisellä asiantuntemuksella.

(42)  Vastaavasti olisi otettava käyttöön järjestelyt, joiden avulla kansalliset kilpailuviranomaiset voivat pyytää keskinäistä apua alustavien väitteiden ja päätösten tiedoksiannossa sekä sellaisten päätösten täytäntöönpanossa, joissa määrätään sakkoja tai uhkasakkoja, kun asianomaisella yrityksellä ei ole laillista toimipaikkaa niiden alueella. Näin varmistettaisiin SEUT 101 ja 102 artiklan tehokas täytäntöönpano ja edistettäisiin sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Jotta voitaisiin varmistaa, että kansalliset kilpailuviranomaiset pyrkivät kohtuullisin keinoin panemaan sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan päätöksen täytäntöön ennen keskinäisen avun pyytämistä, olisi edellytettävä, että pyynnön vastaanottavat viranomaiset panevat kyseiset päätökset täytäntöön ainoastaan, jos asianomaisella yrityksellä ei ole laillista toimipaikkaa tai sillä ei selvästi ole riittävästi omaisuutta keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön esittävän kansallisen kilpailuviranomaisen jäsenvaltiossa. Jotta voitaisiin varmistaa, että kansalliset kilpailuviranomaiset osoittavat riittävästi resursseja keskinäistä avunantoa koskeviin pyyntöihin, ja jotta kannustettaisiin tällaiseen avunantoon, pyynnön vastaanottavien viranomaisten olisi voitava periä takaisin niihin liittyvät kustannukset.

(43)  Jotta voitaisiin varmistaa, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat panna SEUT 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön, on tarpeen luoda toimivat vanhentumisaikojen keskeytymistä koskevat säännöt. Erityisesti rinnakkaisen toimivallan järjestelmässä kansalliset vanhentumisajat olisi keskeytettävä toisen jäsenvaltion kansallisten kilpailuviranomaisten tai komission menettelyjen ajaksi. Tämä ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai ottamasta käyttöön ehdottomia vanhentumisaikoja edellyttäen, että tällaisten ehdottomien vanhentumisaikojen kesto ei tee SEUT 101 ja 102 artiklan tehokasta täytäntöönpanoa käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi.

(44)  Sen varmistamiseksi, että asiat käsitellään tehokkaasti ja vaikuttavasti Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa, niissä jäsenvaltioissa, joissa kansallisella hallinnollisella kilpailuviranomaisella on toimivalta tutkia SEUT 101 tai 102 artiklan rikkomistapauksia ja kansallisella oikeudellisella kilpailuviranomaisella on toimivalta tehdä päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen ja/tai määrätään sakko, kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten olisi voitava nostaa suoraan kanne kansallisessa oikeudellisessa kilpailuviranomaisessa. Siltä osin kuin kansalliset tuomioistuimet toimivat muutoksenhakutuomioistuimina kanteissa, jotka on nostettu kansallisten kilpailuviranomaisten SEUT 101 tai 102 artiklaa soveltaessaan tekemien täytäntöönpanopäätösten johdosta, kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava oikeus itse osallistua menettelyyn täysimääräisesti syyttäjänä, vastaajana tai kantajana ja nauttia samoista oikeuksista kuin kyseisten menettelyjen tällaiset osapuolet.

(45)  Riski siitä, että hakijan syyllisyyttä tukevaa aineistoa paljastetaan sen tutkinnan ulkopuolelle, jota varten se toimitettiin, voi heikentää mahdollisten lievemmän kohtelun hakijoiden kannustimia tehdä yhteistyötä kilpailuviranomaisten kanssa. Tämän seurauksena sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevista lausunnoista asiakirja-aineistoon pääsyn aikana otettuja tietoja, riippumatta siitä, missä muodossa lausunnot on toimitettu, olisi käytettävä vain, jos se on tarpeen puolustautumisoikeuksien käyttämiseksi jäsenvaltioiden tuomioistuinmenettelyissä tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa, jotka liittyvät suoraan siihen asiaan, jossa pääsy asiakirjoihin on myönnetty. Tämä ei saisi estää kilpailuviranomaisia julkaisemasta päätöksiään sovellettavan unionin tai kansallisen oikeuden mukaisesti.

(46)  Todisteet ovat merkittävässä asemassa SEUT 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanossa. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava ottaa huomioon asian kannalta merkitykselliset todisteet riippumatta siitä, onko ne esitetty kirjallisesti, suullisesti vai tallennetussa muodossa, mukaan lukien oikeushenkilöiden tai luonnollisten henkilöiden tekemät salaiset nauhoitukset, jos ne eivät ole ainoa todistelähde. Tämä ei rajoita oikeutta tulla kuulluksi.

(47)  Tiiviin yhteistyön edistämiseksi Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa komission olisi ylläpidettävä, kehitettävä, käytettävä ja tuettava keskitettyä tietojärjestelmää (Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmä) asiaa koskevien luottamuksellisuutta, tietosuojaa ja tietoturvallisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti. Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto perustuu yhteentoimivuuteen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Kustannukset, jotka aiheutuvat keskitetyn tietojärjestelmän ylläpitämisestä, kehittämisestä, käyttämisestä ja tukemisesta, sekä muut hallinnolliset kustannukset, joita aiheutuu Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston toiminnan yhteydessä, erityisesti kokousten järjestämiseen liittyvät kustannukset, olisi katettava unionin yleisestä talousarviosta. Vuoteen 2020 asti Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmän kustannukset on määrä kattaa eurooppalaisia julkishallintoja palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) ottaen huomioon ohjelman käytettävissä olevat resurssit sekä tukikelpoisuus- ja priorisointikriteerit.

(48)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli varmistaa, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tarvittavat takeet riippumattomuudesta ja resursseista sekä täytäntöönpano- ja sakotusvaltuudet, jotta ne voivat soveltaa tehokkaasti SEUT 101 ja 102 artiklaa ja kansallista kilpailuoikeutta rinnakkain SEUT 101 ja 102 artiklan kanssa, ja varmistaa sisämarkkinoiden ja Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston tehokas toiminta, vaan ne voidaan SEUT 101 ja 102 artiklan tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen vuoksi, erityisesti ottaen huomioon sen alueellinen soveltamisala, saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(49)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(5) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan tietyt säännöt, joilla varmistetaan, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tarvittavat takeet riippumattomuudesta ja resursseista sekä täytäntöönpano- ja sakotusvaltuudet voidakseen soveltaa tehokkaasti SEUT 101 ja 102 artiklaa niin, että kilpailu sisämarkkinoilla ei vääristy ja että kansallinen lainsäädäntö ja toimenpiteet, jotka estävät kansallisia kilpailuviranomaisia panemasta kilpailusääntöjä tehokkaasti täytäntöön, eivät saata kuluttajia ja yrityksiä, etenkään pieniä ja keskisuuria yrityksiä, epäedulliseen asemaan. Direktiivin soveltamisala kattaa SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamisen sekä kansallisen kilpailuoikeuden säännösten rinnakkaisen soveltamisen SEUT 101 ja 102 artiklan kanssa samassa asiassa, lukuun ottamatta 29 artiklan 2 kohtaa, joka kattaa myös tapaukset, joissa sovelletaan yksinomaan kansallista kilpailuoikeutta.

2.  Tässä direktiivissä vahvistetaan tietyt keskinäistä avunantoa koskevat säännöt, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden sujuva toiminta ja tiivis yhteistyö Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)  ’kansallisella kilpailuviranomaisella’ viranomaista, jonka jäsenvaltio on nimennyt asetuksen (EY) N:o 1/2003 35 artiklan mukaisesti vastaamaan SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamisesta. Jäsenvaltiot voivat nimetä yhden tai useamman hallintoviranomaisen (’kansallinen hallinnollinen kilpailuviranomainen’) sekä oikeusviranomaisen (’kansallinen oikeudellinen kilpailuviranomainen’) suorittamaan nämä tehtävät;

2)  ’kilpailuviranomaisella’ asiayhteyden mukaisesti kansallista kilpailuviranomaista tai komissiota taikka niitä molempia;

3)  ’Euroopan kilpailuviranomaisten verkostolla’ kansallisten kilpailuviranomaisten ja komission muodostamaa viranomaisten verkostoa, joka tarjoaa SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevan keskustelu- ja yhteistyöfoorumin;

4)  ’kansallisen kilpailuoikeuden säännöksillä’ kansallisen oikeuden säännöksiä, joilla on samat pääasialliset tavoitteet kuin SEUT 101 ja 102 artiklalla ja joita sovelletaan samaan asiaan rinnakkain unionin kilpailuoikeuden kanssa asetuksen (EY) N:o 1/2003 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, paitsi 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevista lausunnoista ja sovintoehdotuksista otettujen tietojen käyttöä sekä lukuun ottamatta kansallisen oikeuden säännöksiä, joissa määrätään rikosoikeudellisia seuraamuksia luonnollisille henkilöille;

5)  ’kansallisella tuomioistuimella’ SEUT 267 artiklassa tarkoitettua kansallista tuomioistuinta;

6)  ’muutoksenhakutuomioistuimella’ kansallista tuomioistuinta, jolla on toimivalta varsinaisin muutoksenhakukeinoin arvioida kansallisen kilpailuviranomaisen tekemät päätökset tai näiden päätösten johdosta annetut ratkaisut riippumatta siitä, onko kyseisellä tuomioistuimella itsellään toimivalta todeta kilpailuoikeuden rikkominen;

7)  ’menettelyllä’ asian käsittelyä kansallisessa kilpailuviranomaisessa SEUT 101 tai 102 artiklan soveltamiseksi siihen saakka, kun kyseinen viranomainen on päättänyt menettelyn tekemällä 9 tai 11 artiklassa tarkoitetun päätöksen tai todennut, että sen puolesta ei ole perusteita jatkotoimiin, tai komission osalta asian käsittelyä komissiossa SEUT 101 tai 102 artiklan soveltamiseksi siihen saakka, kun se on päättänyt menettelyn tekemällä asetuksen (EY) N:o 1/2003 7, 9 tai 10 artiklan mukaisen päätöksen tai todennut, että sen puolesta ei ole perusteita jatkotoimiin;

8)  ’yrityksellä’, johon viitataan SEUT 101 ja 102 artiklassa, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jokaista yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta kyseisen yksikön oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta;

9)  ’salaisella kartellilla’ kahden tai useamman kilpailijan välistä sopimusta ja/tai yhdenmukaistettua menettelytapaa, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen niiden kilpailukäyttäytyminen markkinoilla ja/tai vaikuttaa merkityksellisiin kilpailuparametreihin, esimerkiksi vahvistamalla osto- tai myyntihinnat tai muut kauppaehdot, jakamalla tuotanto- tai myyntikiintiöt, jakamalla markkinat ja asiakkaat, tarjouskartelli mukaan lukien, rajoittamalla tuontia tai vientiä ja/tai kilpailunvastaisilla toimilla muita kilpailijoita vastaan, ja joka ei ole ollenkaan tai on vain osittain muiden kuin siihen osallistujien tiedossa;

10)  ’sakoista vapauttamisella’ sitä, että yritykselle ei määrätä sakkoa sen osallisuudesta salaiseen kartelliin palkkiona yhteistyöstä kilpailuviranomaisen kanssa sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman puitteissa;

11)  ’sakkojen lieventämisellä’ sitä, että yritykselle määrättävä sakko on lievempi verrattuna sakkoon, joka sille muutoin määrättäisiin osallisuudesta salaiseen kartelliin, palkkiona yhteistyöstä kilpailuviranomaisen kanssa sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman puitteissa;

12)  ’lievemmällä kohtelulla’ sekä sakoista vapauttamista että sakkojen lieventämistä;

13)  ’sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevalla ohjelmalla’ SEUT 101 artiklan tai kansallisen kilpailuoikeuden soveltamista koskevaa ohjelmaa, jonka perusteella salaiseen kartelliin osallinen tekee muista kartelliin osallistuneista yrityksistä riippumatta yhteistyötä kilpailuviranomaisen tutkinnassa toimittamalla oma-aloitteisia selostuksia, jotka koskevat kyseisellä osallisella kartellista olevia tietoja ja sen roolia kartellissa, minkä vastineeksi kyseiselle osalliselle myönnetään päätöksen nojalla tai menettelyn jatkamatta jättämisellä vapautus kartelliin osallistumisen johdosta määrättävistä sakoista tai lievennetään näitä sakkoja;

14)  ’sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevalla lausunnolla’ yrityksen tai luonnollisen henkilön laatimaa tai niiden puolesta laadittua kilpailuviranomaiselle osoitettua oma-aloitteista suullista tai kirjallista selostusta tai sellaisen tallennetta, jossa esitetään kyseisellä yrityksellä tai luonnollisella henkilöllä salaisesta kartellista olevat tiedot ja sen rooli kartellissa ja joka on laadittu nimenomaan esitettäväksi kilpailuviranomaiselle sakoista vapauttamiseksi tai niiden lieventämiseksi sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman mukaisesti, jo olemassa olevat tiedot pois lukien;

15)  ’jo olemassa olevilla tiedoilla’ todisteita, joiden olemassaolo ei ole yhteydessä kilpailuviranomaisen menettelyyn, riippumatta siitä, ovatko nämä tiedot kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistossa;

16)  ’sovintoehdotuksella’ sellaista yrityksen laatimaa tai sen puolesta laadittua oma-aloitteista selostusta kilpailuviranomaiselle, jossa yritys myöntää osallisuutensa SEUT 101 artiklan tai kansallisen kilpailuoikeuden rikkomiseen tai luopuu osallisuutensa kiistämisestä sekä myöntää kyseistä rikkomista koskevan vastuunsa ja joka on laadittu nimenomaan siksi, että kilpailuviranomainen voisi soveltaa yksinkertaistettua tai nopeutettua menettelyä;

17)  ’hakijalla’ yritystä, joka hakee sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman puitteissa;

18)  ’pyynnön esittävällä viranomaisella’ kansallista kilpailuviranomaista, joka esittää 23, 24 tai 25 artiklassa tarkoitetun keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön;

19)  ’pyynnön vastaanottavalla viranomaisella’ kansallista kilpailuviranomaista, joka vastaanottaa keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön, ja 24 ja 25 artiklassa tarkoitetun avunantoa koskevan pyynnön ollessa kyseessä mahdollisesti myös toimivaltaista virastoa, viranomaista tai yksikköä, jolla on pääasiallinen vastuu tällaisten päätösten täytäntöönpanosta kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti.

Kaikki viittaukset SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseen ja rikkomiseen on tulkittava siten, että ne käsittävät myös kansallisen kilpailuoikeuden säännösten rinnakkaisen soveltamisen kyseisessä asiassa.

II LUKU

PERUSOIKEUDET

3 artikla

Suojatoimet

1.  Tässä direktiivissä tarkoitettuja kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksia käytettäessä on noudatettava unionin oikeuden ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan yleisiä periaatteita.

2.  Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että kyseisten valtuuksien käyttöön sovelletaan yritysten puolustautumisoikeuksien osalta asianmukaisia suojatoimia, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tuomioistuimessa.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamista koskevat kansallisten kilpailuviranomaisten menettelyt suoritetaan kohtuullisessa ajassa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset hyväksyvät väitetiedoksiannon ennen tämän direktiivin 9 artiklan mukaisen päätöksen tekemistä.

III LUKU

RIIPPUMATTOMUUS JA RESURSSIT

4 artikla

Riippumattomuus

1.  Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuden takaamiseksi niiden soveltaessa SEUT 101 ja 102 artiklaa jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne suorittavat tehtävänsä ja käyttävät valtuuksiaan puolueettomasti pyrkien varmistamaan näiden määräysten tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja ottaen huomioon oikeasuhteiset vastuuvelvollisuutta koskevat vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailuviranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa.

2.  Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että

a)   kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet voivat suorittaa tehtävänsä ja käyttää valtuuksiaan SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi riippumatta poliittisesta ja muusta ulkoisesta vaikutuksesta;

b)   kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet eivät pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi;

c)   kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet pidättäytyvät kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi suorittamiensa tehtävien ja käyttämiensä valtuuksien kanssa. Kansallisten kilpailuviranomaisten on otettava käyttöön menettelyjä sen varmistamiseksi, että kohtuullisen ajan toimesta lähdettyään niiden henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet pidättäytyvät ottamasta vastaan tehtäviä, jotka voisivat johtaa eturistiriitaan jossakin tietyssä asiassa, jonka käsittelyyn he osallistuivat kansallisessa kilpailuviranomaisessa toimiessaan;

d)   kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelimen jäsenet voidaan irtisanoa ainoastaan, jos he eivät enää täytä tehtäviensä suorittamisen edellyttämiä vaatimuksia tai jos he ovat syyllistyneet vakavaan väärinkäytökseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Irtisanomisperusteet on vahvistettava etukäteen kansallisessa lainsäädännössä. Päätöksentekoelimen jäseniä ei saa irtisanoa syistä, jotka liittyvät 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseen liittyvien tehtävien asianmukaiseen suorittamiseen ja valtuuksien käyttöön;

e)   kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla on valtuudet asettaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseen liittyvät tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Siltä osin kuin kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla on velvollisuus tutkia virallisesti esitetyt kantelut, tähän sisältyy kyseisten viranomaisten toimivalta hylätä kyseiset kantelut sillä perusteella, että ne eivät pidä niitä ensisijaisina, lukuun ottamatta tarvittaessa kansallisen lainsäädännön mukaisia asiaankuuluvilta kansallisilta viranomaisilta tulleita kanteluja. Tämä ei rajoita kansallisten kilpailuviranomaisten toimivaltaa hylätä kantelut kansallisessa lainsäädännössä määritellyillä muilla perusteilla. Virallisesti esitetyn kantelun hylkäämiseen sovelletaan tehokkaita oikeussuojakeinoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

e a)   kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelimen jäsenet valitaan ja nimitetään ennalta vahvistettujen selkeiden ja avoimien valinta- ja palvelukseenottomenettelyjen mukaisesti.

5 artikla

Resurssit

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytettävissään riittävä määrä pätevää henkilöstöä sekä riittävät taloudelliset, tekniset ja teknologiset resurssit ▌niiden tehtävien suorittamiseksi ja valtuuksien käyttämiseksi tehokkaasti niiden soveltaessa SEUT 101 ja 102 artiklaa tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.  Kansallisten kilpailuviranomaisten toteuttamaan SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseen sisältyvät tutkinnan suorittaminen SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi, päätösten tekeminen näitä määräyksiä soveltaen asetuksen (EY) N:o 1/2003 5 artiklan perusteella, neuvonnan antaminen ja tiivis yhteistyö Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa SEUT 101 ja 102 artiklan tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

2 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat toimia itsenäisesti käyttäessään niiden 2 artiklan mukaisten tehtävien suorittamiseen osoitettuja talousarviomäärärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten talousarviosääntöjen ja -menettelyjen soveltamista.

2 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset toimittavat säännöllisesti julkisesti saatavilla olevan kertomuksen toiminnastaan ja resursseistaan hallintoelimelle tai parlamentaariselle elimelle. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiseen kertomukseen sisältyy tietoa päätöksentekoelimen jäsenten nimityksistä ja irtisanomisista, päätöksentekoelimelle kyseisenä vuonna osoitettujen resurssien määrästä sekä kyseiseen määrään mahdollisesti tehdyistä muutoksista aiempiin vuosiin verrattuna ja että se toimitetaan unionin tasolle.

IV LUKU

VALTUUDET

6 artikla

Valtuudet tarkastaa toimitiloja

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat SEUT 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa toteuttaa kaikki tarvittavat ennalta ilmoittamattomat tarkastukset yrityksissä ja yritysten yhteenliittymissä. Jäsenvaltioita ei estetä edellyttämästä, että kansallinen oikeusviranomainen antaa ennakkoluvan tällaisiin tarkastuksiin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että virkamiehillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä, jotka kansalliset kilpailuviranomaiset ovat valtuuttaneet tekemään tarkastuksen, on vähintään oikeus

a)   päästä yritysten ja yritysten yhteenliittymien kaikkiin tiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin kulkuneuvoihin;

b)   tutkia kirjanpitoa ja kaikkia muita liikeasiakirjoja riippumatta siitä, millaiselle välineelle ne on tallennettu, mukaan lukien oikeus saada tietoja, jotka ovat tarkastuksen kohteena olevan yksikön saatavilla;

c)   ottaa tai saada missä tahansa muodossa jäljennöksiä tai otteita kirjanpidosta tai asiakirjoista ja tarvittaessa jatkaa hakujen tekemistä jäljennöksistä tai otteista omissa tiloissaan tai muissa tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

d)   sinetöidä kaikki toimitilat ja kirjanpito tai asiakirjat siksi ajaksi ja siltä osin kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi;

e)   pyytää kaikilta yrityksen tai yritysten yhteenliittymän edustajilta tai henkilöstön jäseniltä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyviä selvityksiä tosiseikoista ja asiakirjoista ja tallentaa saamansa vastaukset.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritysten ja yritysten yhteenliittymien on suostuttava kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten tekemiin tarkastuksiin. Jos yritys tai yritysten yhteenliittymä vastustaa kansallisen hallinnollisen kilpailuviranomaisen määräämää tai kansallisen oikeusviranomaisen hyväksymää tarkastusta, kansalliset kilpailuviranomaiset voivat saada tarvittavaa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa tarkastuksensa. Tällaista apua voidaan saada myös turvaamistoimenpiteenä.

7 artikla

Valtuudet tarkastaa muita tiloja

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos voidaan perustellusti epäillä, että kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja, jotka liittyvät tarkastuksen kohteeseen ja joilla voi olla merkitystä todistettaessa SEUT 101 tai 102 artiklan ▌rikkomista, säilytetään muissa kuin 6 artiklassa tarkoitetuissa tiloissa, alueilla ja kulkuneuvoissa, yritysten tai yritysten yhteenliittymien johtajien, hallituksen jäsenten ja muiden henkilöstön edustajien yksityisasunnot mukaan lukien, kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat tehdä ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia kyseisissä tiloissa, alueilla ja kulkuneuvoissa.

2.  Tällaisia tarkastuksia ei saa suorittaa ennen kuin kansalliselta oikeusviranomaiselta on saatu ennakolta lupa, jossa nimenomaisesti esitetään todisteet, jotka antavat aihetta 1 kohdassa tarkoitettuun perusteltuun epäilyyn.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että virkamiehillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä, jotka kansalliset tuomioistuimet ovat valtuuttaneet tekemään tämän artiklan 1 kohdan mukaisen tarkastuksen, on vähintään 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa esitetyt valtuudet.

8 artikla

Pyynnöt saada tietoja

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat vaatia ▌yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, jotka vaaditaan SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi, tietyn kohtuullisen määräajan kuluessa. Tällaisten tietojen saamista koskevien pyyntöjen on oltava täsmällisiä ja laajuudeltaan tarkoituksenmukaisia, eivätkä ne saa pakottaa pyynnön vastaanottajaa myöntämään SEUT 101 tai 102 rikkomista. Tämä velvoite kattaa tiedot, jotka ovat yrityksen ja yritysten yhteenliittymän saatavilla.

9 artikla

Rikkomisen toteaminen ja lopettaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kansalliset kilpailuviranomaiset toteavat, että SEUT 101 tai 102 artiklaa rikotaan, ne voivat päätöksellään määrätä asianomaiset yritykset ja yritysten yhteenliittymät lopettamaan todetun rikkomisen. Tässä tarkoituksessa jäsenvaltiot voivat määrätä kaikki käyttäytymistä koskevat tai rakenteelliset korjaustoimenpiteet, jotka ovat oikeasuhteisia tehtyyn rikkomiseen nähden ja välttämättömiä sen tosiasialliselle lopettamiselle. Jos on olemassa kaksi yhtä tehokasta korjaustoimenpidettä, kansallisten kilpailuviranomaisten olisi suosittava yritykselle vähiten raskasta toimenpidettä. Ne voivat myös todeta rikkomisen tapahtuneen menneisyydessä, jos tämä on niiden oikeutetun edun mukaista.

1 a.  Jos kansalliset kilpailuviranomaiset toteavat, että SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamista koskevan menettelyn jatkamiselle ei ole perusteita, ja ne sen johdosta päättävät menettelyn, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset ilmoittavat asiasta komissiolle.

10 artikla

Välitoimenpiteet

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat omasta aloitteestaan tehdä päätöksen välitoimenpiteistä yrityksille ainakin kiireellisissä tapauksissa, joissa vaarana on aiheuttaa kilpailulle vakavaa ja peruuttamatonta haittaa, jos ensi näkemältä on todettavissa, että kyse on SEUT 101 tai 102 artiklan rikkomisesta. Tällaisen päätöksen on oltava oikeasuhteinen, ja sitä sovelletaan joko määrätyn ajanjakson ajan, jota voidaan jatkaa sikäli kuin se on tarpeen ja asianmukaista, tai lopullisen päätöksen tekemiseen saakka. Euroopan kilpailuviranomaisten verkostolle on ilmoitettava tällaisista toimenpiteistä ja niiden täytäntöönpanosta.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettujen välitoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta voidaan tarkastella uudelleen nopeutetuissa muutoksenhakumenettelyissä.

11 artikla

Sitoumukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että menettelyissä, jotka on käynnistetty tarkoituksena tehdä päätös, jossa SEUT 101 tai 102 artiklan rikkominen määrätään lopetettavaksi, kansalliset kilpailuviranomaiset voivat markkinatoimijoiden näkemyksiä kuultuaan päätöksellään määrätä yritysten viranomaisten niille esittämien huolenaiheiden poistamiseksi esittämien sitoumusten noudattamisen yrityksiä velvoittavaksi. Päätös voidaan tehdä määräajaksi, ja siinä on todettava, ettei kyseisen kansallisen kilpailuviranomaisen jatkotoimille ole enää perusteita.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössään tehokkaat valtuudet seurata 1 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten täytäntöönpanoa.

1 b.  Jos asianomainen yritys toimii vastoin sitoumuksia koskevaa päätöstä, kansalliset kilpailuviranomaiset voivat aloittaa menettelyn uudelleen.

V LUKU

SAKOT JA UHKASAKOT

12 artikla

Yrityksille ja yritysten yhteenliittymille määrättävät sakot

1.  Rajoittamatta seuraamusten määräämistä rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat joko määrätä hallinnollisessa menettelyssä tehdyllä päätöksellä tai pyytää muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä määräämään yrityksille tai yritysten yhteenliittymille tehokkaan, oikeasuhteisen ja ennalta ehkäisevän sakon, jos ne tahallaan tai tuottamuksesta rikkovat SEUT 101 tai 102 artiklaa.

2.  Rajoittamatta seuraamusten määräämistä rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat joko määrätä hallinnollisessa menettelyssä tehdyllä päätöksellä tai pyytää muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä määräämään yrityksille tai yritysten yhteenliittymille tehokkaan, oikeasuhteisen ja ennalta ehkäisevän sakon, jonka suuruus määritetään suhteessa niiden maailmanlaajuiseen liikevaihtoon, jos tahallaan tai tuottamuksesta

a)  ne eivät suostu 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun tarkastukseen;

b)  kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuttamien virkamiesten tai muiden mukana olevien henkilöiden 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla asettamat sinetit on murrettu;

c)  vastatessaan 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla esitettyyn kysymykseen ne vastaavat virheellisesti tai harhaanjohtavasti, ne jättävät antamatta tai kieltäytyvät antamasta täydellistä vastausta tai ne jättävät oikaisematta henkilöstön jäsenen antaman virheellisen, epätäydellisen tai harhaanjohtavan vastauksen;

d)  ne antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 8 artiklassa tarkoitettuun pyyntöön taikka eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa;

e)  ne eivät noudata 9, 10 ja 11 artiklassa tarkoitettua päätöstä.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yrityksen käsitettä sovelletaan määrättäessä sakkoja emoyhtiöille ja yritysten oikeudellisille ja taloudellisille seuraajille.

13 artikla

Sakon suuruuden laskeminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset ottavat huomioon sekä rikkomisen vakavuuden että sen keston, kun ne määrittävät SEUT 101 tai 102 artiklan rikkomisesta määrättävän sakon suuruuden. Tähän voivat sisältyä sellaiset tekijät kuin yrityksen koko ja markkinavoima sekä se, onko rikkominen ollut toistuvaa.

1 a.  Määrittäessään SEUT 101 tai 102 artiklan rikkomisesta määrättävän sakon suuruuden kansalliset kilpailuviranomaiset voivat direktiivin 2014/104/EU 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti ottaa huomioon mahdollisen sovintoratkaisuun perustuvan korvauksen maksamisen.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos yritysten yhteenliittymä, joka on tuomittu maksamaan sakkoa ottaen huomioon siihen kuuluvien yritysten liikevaihto, ei ole maksukykyinen, yhteenliittymän on vaadittava siihen kuuluvilta yrityksiltä osuuksia sakon maksamiseksi.

Jäsenvaltioiden on sakon täysimääräisen maksamisen varmistamiseksi varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on oikeus vaatia maksamatta olevan sakon määrän maksamista miltä tahansa yritykseltä, jonka edustajat olivat yhteenliittymän asianomaisten päätöksentekoelinten jäseniä. Siinä määrin kuin se on vielä tarpeen, kansallisilla kilpailuviranomaisilla on myös oikeus vaatia maksamatta olevan sakon määrän maksamista keneltä tahansa yhteenliittymän niistä jäsenistä, jotka toimivat markkinoilla, joilla rikkominen tapahtui. Tämän kohdan mukaista maksua ei kuitenkaan voida vaatia niiltä ▌yrityksiltä, jotka osoittavat, että ne eivät ole panneet täytäntöön rikkomista koskevaa yhteenliittymän päätöstä ja joko eivät ole olleet siitä tietoisia tai ovat vetäytyneet siitä aktiivisesti ennen kuin tutkinta aloitettiin.

14 artikla

Sakon enimmäismäärä

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sakon enimmäismääräksi, jonka kansallinen kilpailuviranomainen voi määrätä kullekin SEUT 101 tai 102 artiklan rikkomiseen osallistuneelle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle, ei saisi asettaa alle kymmentä prosenttia sen päätöstä edeltävän tilikauden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

2.  Jos yritysten yhteenliittymän suorittama rikkominen liittyy sen jäsenten toimintaan, sakon enimmäismääräksi ei saa asettaa alle kymmentä prosenttia sellaisten jäsenten maailmanlaajuisten liikevaihtojen summasta, jotka toimivat niillä markkinoilla, joihin yhteenliittymän suorittama rikkominen vaikuttaa. Yksittäisen yrityksen rahallinen vastuu ei kuitenkaan saa sakon maksussa ylittää 1 kohdan mukaisesti vahvistettua enimmäismäärää.

15 artikla

Uhkasakot

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat päätöksellään määrätä yrityksille ja yritysten yhteenliittymille tehokkaan, oikeasuhteisen ja ennalta ehkäisevän uhkasakon, jonka suuruus määritetään suhteessa niiden päivittäiseen liikevaihtoon, pakottaakseen ne

a)  suostumaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun tarkastukseen,

b)   antamaan täydellisinä ja virheettöminä 8 artiklassa tarkoitetut tiedot,

c)   noudattamaan 9, 10 ja 11 artiklassa tarkoitettua päätöstä.

VI LUKU

LIEVEMPI KOHTELU

16 artikla

Sakoista vapauttaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössä sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevia ohjelmia, joiden avulla ne voivat vapauttaa yritykset salaisista kartelleista määrättävistä sakoista.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että salaisista kartelleista määrättävistä sakoista voidaan vapauttaa ainoastaan, jos yritys

a)  täyttää 18 artiklassa säädetyt edellytykset;

b)  paljastaa osallisuutensa salaiseen kartelliin; ja

c)  toimittaa ensimmäisenä todisteita, joiden perusteella

i.  kansallinen kilpailuviranomainen pystyy hakemuksen vastaanottoajankohtana tekemään salaiseen kartelliin liittyvän kohdennetun tarkastuksen, edellyttäen, että kansallisella kilpailuviranomaisella ei ollut vielä hallussaan todisteita salaiseen kartelliin liittyvän tarkastuksen tekemiseksi tai se ei ollut jo tehnyt tällaista tarkastusta; tai

ii.  kansallinen kilpailuviranomainen katsoo pystyvänsä toteamaan, että kilpailuoikeutta on rikottu, edellyttäen, että kansallisella kilpailuviranomaisella ei ollut vielä hallussaan todisteita tällaisen rikkomisen toteamiseksi ja että mitään muuta yritystä ei ole aiemmin voitu saman kartellin yhteydessä vapauttaa sakoista 2 kohdan c alakohdan i alakohdan mukaisesti.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki yritykset voidaan vapauttaa sakoista, lukuun ottamatta yrityksiä, jotka ovat toteuttaneet toimenpiteitä pakottaakseen muita yrityksiä osallistumaan salaiseen kartelliin.

3 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset ilmoittavat sakoista vapauttamista hakevalle, onko se ehdollisesti vapautettu sakoista vai ei. Sakoista vapauttamista hakeva voi pyytää, että kansalliset kilpailuviranomaiset ilmoittavat sille sen hakemuksen tuloksesta kirjallisesti. Jos hakemus hylätään, asianomainen hakija voi pyytää kansallista kilpailuviranomaista käsittelemään sen sakkojen lieventämistä koskevan hakemuksen.

17 artikla

Sakkojen lieventäminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössä sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevia ohjelmia, joiden avulla ne voivat lieventää niiden yritysten sakkoja, joita ei voida vapauttaa sakoista.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sakkoja lievennetään ainoastaan, jos 18 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja hakija paljastaa osallisuutensa salaiseen kartelliin sekä toimittaa kansalliselle kilpailuviranomaiselle väitettyä salaista kartellia koskevia todisteita, joilla on merkittävää lisäarvoa näytettäessä toteen, että SEUT 101 artiklaa tai vastaavaa kansallisen oikeuden säännöstä on rikottu, kun niitä verrataan todisteisiin, jotka olivat jo kansallisen kilpailuviranomaisen hallussa hakemuksen tekoajankohtana.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat lieventää sakkoja edelleen, jos hakija esittää todisteita, joita kansallinen kilpailuviranomainen käyttää ilman, että niitä tarvitsee vahvistaa, näyttääkseen toteen muita tosiseikkoja, joiden johdosta sakkoja korotetaan verrattuna sakkoihin, jotka salaiseen kartelliin osallistujille olisi muutoin määrätty. Hakijan sakkojen lieventämisen on oltava oikeassa suhteessa tähän sakkojen korotukseen.

18 artikla

Lievempää kohtelua koskevat yleiset edellytykset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijan on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset lievemmän kohtelun saamiseksi:

a)  se on lopettanut osallistumisensa väitettyyn salaiseen kartelliin välittömästi hakemuksensa tekemisen jälkeen, lukuun ottamatta osallistumista, joka olisi toimivaltaisen kansallisen kilpailuviranomaisen näkemyksen mukaan kohtuullisen välttämätöntä sen tutkinnan luotettavuuden säilyttämiseksi;

b)  se tekee todellista, kokonaisvaltaista, jatkuvaa ja nopeaa yhteistyötä kansallisen kilpailuviranomaisen kanssa hakemuksen tekemisestä siihen asti kun viranomainen on lopettanut menettelynsä kaikkia tutkinnan kohteena olevia osapuolia vastaan tekemällä päätöksen tai on päättänyt menettelynsä muulla tavoin. Tämä edellyttää muun muassa seuraavia toimia:

i.  hakijan on toimitettava kansalliselle kilpailuviranomaiselle välittömästi kaikki haltuunsa tulevat tai saatavillaan olevat merkitykselliset tiedot ja todisteet väitetystä salaisesta kartellista ja erityisesti seuraavat tiedot:

  sakoista vapauttamista hakevan oikeushenkilön nimi ja osoite;

  kaikkien muiden sellaisten yritysten nimet ja osoitteet, jotka osallistuvat tai ovat osallistuneet väitettyyn salaiseen kartelliin;

  yksityiskohtainen kuvaus väitetystä salaisesta kartellista, mukaan lukien kohdetuotteet, kohdealueet sekä väitetyn salaisen kartellitoiminnan kesto ja luonne;

  hakijan saatavilla olevat todisteet väitetystä salaisesta kartellista;

  tiedot mille tahansa muulle kansalliselle kilpailuviranomaiselle tai komissiolle tehdyistä lievempää kohtelua koskevista aiemmista tai mahdollisista tulevista hakemuksista, jotka liittyvät väitettyyn salaiseen kartelliin;

ii.  hakijan on oltava jatkuvasti kansallisen kilpailuviranomaisen käytettävissä ja vastattava kaikkiin pyyntöihin, jotka voivat auttaa vahvistamaan tosiseikat;

iii.  hakijan on asetettava nykyiset (ja, mahdollisuuksien mukaan, entiset) työntekijät ja johtajat kansallisen kilpailuviranomaisen käyttöön haastatteluja varten;

iv.  hakijan on pidättäydyttävä merkityksellisten tietojen tai todisteiden tuhoamisesta, väärentämisestä tai kätkemisestä; ja

v.  hakijan on pidättäydyttävä paljastamasta hakemuksen jättämistä tai sen sisältöä ennen kuin kansallinen kilpailuviranomainen on esittänyt kyseisessä menettelyssä väitteensä, paitsi jos muusta järjestelystä on sovittu; ja

c)  harkitessaan hakemuksen jättämistä kansalliselle kilpailuviranomaiselle hakija ei ole saanut

i.  tuhota, väärentää eikä kätkeä väitettyyn salaiseen kartelliin liittyviä todisteita; tai

ii.  paljastaa suunnitellun hakemuksensa jättämistä tai sen sisältöä muille osapuolille kuin toisille kilpailuviranomaisille.

19 artikla

Lievempää kohtelua koskevien hakemusten muoto

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat voivat hakea lievempää kohtelua kirjallisesti ja että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössään järjestelmä, jonka avulla ne voivat hyväksyä sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevia lausuntoja joko suullisesti tai muilla tavoin, jotka eivät johda asiakirjojen, tietojen tai muun hakijan hallussa, huostassa tai valvonnassa olevan aineiston esittämiseen. Hakijan pyynnöstä kansallisten kilpailuviranomaisten on annettava lievempää kohtelua koskevasta hakemuksesta kirjallinen vastaanottoilmoitus.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lievempää kohtelua koskevat hakemukset voidaan esittää jollakin asianomaisen kansallisen kilpailuviranomaisen virallisella kielellä tai jollakin unionin työkielellä.

20 artikla

Merkintä sakoista vapauttamista koskevasta muodollisesta hakemuksesta

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritys, joka haluaa tehdä sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen, voi hakea aluksi merkintää kansallisilta kilpailuviranomaisilta. Merkintä turvaa hakijan paikan jonossa tietyn jakson ajan, jonka merkintähakemuksen vastaanottava kansallinen kilpailuviranomainen määrittää tapauskohtaisesti. Merkintä antaa hakijalle mahdollisuuden kerätä riittävät tiedot ja todisteet, jotka ovat edellytyksenä sakoista vapauttamiselle.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merkintähakemukset voidaan esittää jollakin asianomaisen kansallisen kilpailuviranomaisen virallisella kielellä tai jollakin unionin työkielellä.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat harkintansa mukaan myöntää merkinnän tai olla myöntämättä sitä. Merkintä voidaan myöntää vain, jos yritys toimittaa kansalliselle kilpailuviranomaiselle kaikki seuraavat tiedot:

a) hakijan nimi ja osoite;

b) lievempää kohtelua koskevan hakemuksen tekemiseen johtaneen huolenaiheen peruste;

c) kaikkien muiden sellaisten yritysten nimet ja osoitteet, jotka osallistuvat tai ovat osallistuneet väitettyyn salaiseen kartelliin;

d) kohdetuotteet ja -alueet;

e) väitetyn salaisen kartellitoiminnan kesto ja luonne;

f) tiedot mille tahansa muulle kilpailuviranomaiselle tehdyistä lievempää kohtelua koskevista aiemmista tai mahdollisista tulevista hakemuksista, jotka liittyvät väitettyyn salaiseen kartelliin.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos hakija viimeistelee merkinnän määräajassa, sen toimittamat tiedot ja todisteet katsotaan toimitetuiksi merkinnän myöntämisajankohtana.

3 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritys, joka haluaa tehdä sakkojen lieventämistä koskevan hakemuksen, voi hakea aluksi merkintää kansallisilta kilpailuviranomaisilta. Tällaisen merkinnän osalta sovelletaan 1–3 kohtaa soveltuvin osin.

21 artikla

Lyhennetyt hakemukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat, jotka ovat hakeneet lievempää kohtelua, joko hakemalla merkintää tai jättämällä komissiolle väitettyä salaista kartellia koskevan täysimääräisen hakemuksen, voivat tehdä samaa kartellia koskevan lyhennetyn hakemuksen niille kansallisille kilpailuviranomaisille, joilla hakija katsoo olevan hyvät edellytykset käsitellä asia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lyhennetyt hakemukset voidaan esittää jollakin asianomaisen kansallisen kilpailuviranomaisen virallisella kielellä tai jollakin muulla unionin työkielellä.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset hyväksyvät lyhennetyn hakemuksen, edellyttäen, että se on 19 artiklassa säädetyssä muodossa ja koskee samaa kohdetuotetta, maantieteellistä soveltamisalaa ja kestoa kuin komissiolle esitetty lievempää kohtelua koskeva hakemus ja että siihen sisältyy lyhyt kuvaus 20 artiklan 2 kohdan a ja c–f alakohdassa tarkoitetuista tiedoista sekä tieto jäsenvaltiosta, jossa todisteet todennäköisesti sijaitsevat, siinä määrin kuin ne ovat hakijan tiedossa hakemuksen tekoajankohtana.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset pidättäytyvät pyytämästä hakijalta ▌tietoja, ▌ennen kuin ne vaativat toimittamaan täysimääräisen hakemuksen 6 kohdan mukaisesti.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lyhennetyn hakemuksen vastaanottavat kansalliset kilpailuviranomaiset antavat hakijalle vastaanottoilmoituksen, jossa mainitaan vastaanottopäivä ja -aika. Hakijan pyynnöstä kansallisten kilpailuviranomaisten on annettava lyhennetystä hakemuksesta kirjallinen vastaanottoilmoitus.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lyhennetyn hakemuksen vastaanottavat kansalliset kilpailuviranomaiset tarkastavat, olivatko ne hakemuksen vastaanottoajankohtana jo saaneet aiemman samaa väitettyä salaista kartellia koskevan lyhennetyn hakemuksen tai lievempää kohtelua koskevan hakemuksen, ja ilmoitettava asiasta hakijalle, paitsi jos tämä vaikuttaisi haitallisesti tutkinnan luotettavuuteen.

6.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on mahdollisuus esittää kansallisille kilpailuviranomaisille täysimääräiset lievempää kohtelua koskevat hakemukset, joilla viimeistellään 1 kohdassa tarkoitetut lyhennetyt hakemukset, vasta kun komissio on ilmoittanut kyseisille viranomaisille, ettei se aio ryhtyä toimiin koko asian tai sen osan suhteen. Komissio tiedottaa kyseisille kansallisille kilpailuviranomaisille säännöllisesti tilanteesta ja tekee tällaisen päätöksen ilman aiheetonta viivytystä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on valtuudet määrittää kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa hakijan on toimitettava täysimääräinen hakemus sekä asiaankuuluvat todisteet ja tiedot.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos hakija esittää täysimääräisen hakemuksen 6 kohdan mukaisesti kansallisen kilpailuviranomaisen määrittämän määräajan kuluessa, hakemuksen sisältämät tiedot katsotaan toimitetuiksi lyhennetyn hakemuksen jättöpäivänä ja -aikana. Jos hakija oli toimittanut lyhennetyn hakemuksen viimeistään viiden työpäivän kuluttua lievempää kohtelua koskevan hakemuksen toimittamisesta komissiolle, lyhennetty hakemus katsotaan toimitetuksi komissiolle toimitetun lievempää kohtelua koskevan hakemuksen jättöpäivänä ja ‑aikana.

22 artikla

Sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien ohjelmien ja luonnollisille henkilöille määrättyjen seuraamusten vuorovaikutus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kilpailuviranomaisilta sakoista vapauttamista hakevien yritysten nykyisiä ja entisiä työntekijöitä ja johtajia suojellaan täysimääräisesti ja välittömästi mahdollisilta rikosoikeudellisilta ja hallinnollisilta seuraamuksilta sekä seuraamuksilta, jotka on määrätty muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä, osallistumisesta salaiseen kartelliin, jota hakemus koskee, myös rajat ylittävissä tapauksissa, ainoastaan sillä ehdolla, että kyseiset työntekijät ja johtajat tekevät aktiivisesti yhteistyötä asianomaisten kilpailuviranomaisten kanssa ja sakoista vapauttamista koskeva hakemus on tehty ennen kuin jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saattoivat rikosoikeudellisen menettelyn työntekijöiden ja johtajien tietoon.

VII LUKU

KESKINÄINEN AVUNANTO

23 artikla

Kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset toteuttavat tarkastuksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 22 artiklan mukaisesti toisen jäsenvaltion kilpailuviranomaisen puolesta ja sen lukuun, pyynnön esittävän kansallisen kilpailuviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä on oltava lupa osallistua tarkastukseen ja avustaa aktiivisesti pyynnön vastaanottavaa kansallista kilpailuviranomaista käyttämällä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuja valtuuksia.

24 artikla

Alustavien väitteiden ja päätösten tiedoksiantoa koskevat pyynnöt

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottava viranomainen antaa vastaanottajalle pyynnön esittävän viranomaisen puolesta tiedoksi SEUT 101 tai 102 artiklan väitettyä rikkomista koskevat alustavat väitteet ja kyseisten artiklojen soveltamista koskevat päätökset samoin kuin asiakirjat, jotka liittyvät sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten täytäntöönpanoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallisen kilpailuviranomaisen kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti tekemän muunlaisen tiedoksiannon soveltamista.

2.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on varmistettava, että tiedoksianto pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutetaan siellä voimassa olevien kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti.

25 artikla

Pyynnöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten täytäntöönpanemiseksi

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottava viranomainen panee täytäntöön pyynnön esittävän viranomaisen 12 ja 15 artiklan mukaisesti tekemät sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevat päätökset. Tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan, jos

a)  yrityksellä, jota vastaan sakko tai uhkasakko on täytäntöönpanokelpoinen, ei ole laillista toimipaikkaa pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltiossa; tai

b)   on selvää, että yrityksellä, jota vastaan sakko tai uhkasakko voidaan panna täytäntöön, ei ole riittävästi omaisuutta pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltiossa.

2.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on varmistettava, että täytäntöönpano pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutetaan siellä voimassa olevien kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti.

3.  Pyynnön esittävä viranomainen voi pyytää täytäntöönpanoa vain, jos täytäntöönpanon pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa mahdollistava päätös on lopullinen eikä siihen voida enää hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin ja jos viranomainen on pyrkinyt kohtuullisin keinoin panemaan päätöksen täytäntöön omalla alueellaan.

4.  Vanhentumisaikoja koskeviin kysymyksiin sovelletaan pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa voimassa olevia lakeja.

5.  Pyynnön vastaanottava viranomainen ei ole velvollinen panemaan päätöksiä täytäntöön 1 kohdan mukaisesti, jos se pystyy osoittamaan pyynnön esittävälle viranomaiselle perusteltuja syitä, joista ilmenee, että tämä olisi selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestystä, jossa täytäntöönpanoa pyydetään.

26 artikla

Sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten tiedoksiantoon ja täytäntöönpanoon liittyviä pyyntöjä koskevat riidat

1.  Riidat, jotka koskevat tiedoksi annettavan toimenpiteen tai pyynnön esittävän viranomaisen 12 ja 15 artiklan mukaisesti tekemän sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan päätöksen laillisuutta, kuuluvat pyynnön esittävän jäsenvaltion toimivaltaisten elinten toimivaltaan, ja niihin sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallisia sääntöjä.

2.  Riidat, jotka koskevat pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutettavia täytäntöönpanotoimenpiteitä tai pyynnön vastaanottavan viranomaisen tekemän tiedoksiannon pätevyyttä, kuuluvat pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten elinten toimivaltaan, ja niihin sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevia sääntöjä.

26 a artikla

Kansallisten kilpailuviranomaisten välinen kustannusten jako

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyynnön vastaanottavan viranomaisen pyynnöstä kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset, jotka pyytävät apua,

a)  vastaavat kaikista 23 ja 24 artiklan mukaisesti toteutettuihin toimiin liittyvistä kohtuullisista lisäkustannuksista, myös käännöskustannuksista ja hallinnollisista kustannuksista;

b)  antavat pyynnön vastaanottavan viranomaisen periä takaisin kaikki 25 artiklan mukaisesti toteutettuihin toimiin liittyvät, peritystä sakosta tai uhkasakosta aiheutuneet kohtuulliset hallinnolliset kustannukset.

VIII LUKU

VANHENTUMISAJAT

27 artikla

Seuraamusten määräämiseen sovellettavien vanhentumisaikojen keskeytyminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhentumisajat, joita sovelletaan sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen kansallisten kilpailuviranomaisten toimesta 12 ja 15 artiklan nojalla, keskeytetään toisten jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten tai komission menettelyn ajaksi, kun menettelyn kohteena oleva rikkominen koskee samaa sopimusta, yhteenliittymän päätöstä tai yhdenmukaistettua menettelytapaa. Keskeytyminen alkaa kulua päivästä, jona ensimmäinen virallinen tutkintatoimenpide annetaan tiedoksi menettelyn kohteena olevalle yritykselle. Se päättyy päivänä, jona asianomainen viranomainen on lopettanut asian käsittelyn ja ilmoittanut asiasta yritykselle. Keskeytymisen kesto ei vaikuta kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin absoluuttisiin vanhentumisaikoihin.

2.  Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika keskeytyy ajaksi, jonka kilpailuviranomaisen päätöstä koskeva oikeudenkäynti on vireillä muutoksenhakutuomioistuimessa.

2 a.  Komissio varmistaa, että kansalliselta kilpailuviranomaiselta asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti vastaanotettu virallisen tutkintatoimenpiteen aloittamista koskeva ilmoitus saatetaan muiden jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten saataville Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmässä.

IX LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

28 artikla

Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten rooli kansallisissa tuomioistuimissa

1.  Jäsenvaltioiden, jotka nimeävät sekä kansallisen hallinnollisen kilpailuviranomaisen, jolla on toimivalta tutkia SEUT 101 tai 102 artiklan rikkomiset, että kansallisen oikeudellisen kilpailuviranomaisen, jolla on toimivalta tehdä päätös, jossa todetaan rikkominen ja/tai määrätään sakko, on varmistettava, että kansallinen hallinnollinen kilpailuviranomainen voi nostaa suoraan kanteen kansallisessa oikeudellisessa kilpailuviranomaisessa.

2.  Siltä osin kuin kansalliset tuomioistuimet toimivat kanteissa, jotka on nostettu kansallisten kilpailuviranomaisten SEUT 101 tai 102 artiklaa soveltaessaan tekemien täytäntöönpanopäätösten johdosta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella hallinnollisella kilpailuviranomaisella on oikeus itse osallistua menettelyyn täysimääräisesti syyttäjänä, vastaajana tai kantajana ja nauttia samoista oikeuksista kuin tällaisten menettelyjen julkiset osapuolet.

29 artikla

Tietojen käyttöä koskevat rajoitukset

1.  Tässä direktiivissä tarkoitettujen säännösten perusteella kerättyjä tietoja olisi käytettävä vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on hankittu. Niitä ei pitäisi käyttää todisteena seuraamusten määräämiseksi luonnollisille henkilöille. Tämän kohdan säännökset eivät rajoita kansallisen rikoslain mukaisten velvoitteiden soveltamista.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset, niiden virkamiehet, henkilöstön jäsenet ja muut niiden valvonnassa työskentelevät henkilöt eivät ilmaise tietoja, jotka ne ovat saaneet tätä direktiiviä sovellettaessa ja jotka luonteensa perusteella ovat salassa pidettäviä.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pääsy sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskeviin lausuntoihin tai sovintoehdotuksiin myönnetään ainoastaan puolustautumisoikeuksien käyttämiseksi kansallisen kilpailuviranomaisen menettelyissä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatuaan pääsyn asiakirja-aineistoon osapuoli voi käyttää tällaisista sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevista lausunnoista ja sovintoehdotuksista otettuja tietoja vain, jos se on tarpeen sen puolustautumisoikeuksien käyttämiseksi jäsenvaltioiden tuomioistuimissa käytävissä menettelyissä tapauksissa, jotka liittyvät suoraan asiaan, jossa pääsy on myönnetty, ja jotka koskevat

a)  kansallisen kilpailuviranomaisen kartellin jäsenille yhteisvastuullisesti määräämän sakon jakamista niiden kesken; tai

b)  sellaisen päätöksen uudelleentarkastelua, jossa kansallinen kilpailuviranomainen on todennut, että SEUT 101 artiklaa tai kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä on rikottu.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraaviin luokkiin kuuluvia kansallisen kilpailuviranomaisen menettelyn aikana saatuja tietoja ei käytetä kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä menettelyissä ennen kuin kansallinen kilpailuviranomainen on lopettanut menettelynsä kaikkia tutkinnan kohteena olevia osapuolia vastaan antamalla 9 tai 11 artiklan mukaisen päätöksen tai muulla tavoin lopettanut menettelynsä:

a)  tiedot, jotka muut luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat valmistelleet erityisesti kansallisen kilpailuviranomaisen menettelyä varten; ja

b)  tiedot, jotka kansallinen kilpailuviranomainen on koonnut ja lähettänyt osapuolille menettelynsä aikana.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevia lausuntoja vaihdetaan kansallisten kilpailuviranomaisten kesken asetuksen (EY) N:o 1/2003 12 artiklan mukaisesti ainoastaan

a)  hakijan suostumuksella; tai

b)  jos vastaanottava viranomainen on myös saanut lievempää kohtelua koskevan hakemuksen, joka liittyy saman hakijan samaan rikkomiseen kuin hakemus, jonka tiedot toimittava viranomainen on saanut, sillä edellytyksellä, että tietojen toimittamisajankohtana hakija ei voi perua tietoja, jotka se on esittänyt vastaanottavalle viranomaiselle; tai

c)  jos vastaanottava viranomainen on sitoutunut kirjallisesti siihen, ettei se eikä mikään niistä viranomaisista, joille tietoja myöhemmin luovutetaan, käytä sille toimitettuja tietoja tai mitään muita tietoja, jotka se mahdollisesti saa tiedot toimittavan viranomaisen kirjaaman luovutusajankohdan jälkeen, määrätäkseen seuraamuksia hakijalle, muulle oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle, johon sovelletaan sellaista erityiskohtelua, jonka tiedot toimittava viranomainen on myöntänyt sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman puitteissa tehdyn hakemuksen johdosta, tai edellä mainittujen henkilöiden nykyisille tai entisille työntekijöille;

ja edellyttäen, että vastaanottavan kansallisen kilpailuviranomaisen myöntämä suoja tietojen luovuttamisen varalta vastaa tiedot toimittavan kansallisen kilpailuviranomaisen myöntämää suojaa.

5.  Jos kilpailuviranomainen toimittaa hakijan asetuksen (EY) N:o 1/2003 12 artiklan mukaisesti vapaaehtoisesti antamia tietoja ilman hakijan suostumusta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottavat kansalliset kilpailuviranomaiset pystyvät täyttämään 4 kohdan c alakohdassa mainitut kriteerit.

6.  Tämän artiklan 2–5 kohtaa sovelletaan riippumatta siitä, missä muodossa sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevat lausunnot annetaan 19 artiklan mukaisesti.

30 artikla

Todisteiden hyväksyttävyys kansallisissa kilpailuviranomaisissa

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todistuskeinoja, jotka kansallinen kilpailuviranomainen ottaa vastaan todisteena, ovat asiakirjat, suulliset lausunnot, tallenteet ja muut tietoa sisältävät esineet riippumatta siitä, millaiselle välineelle tieto on tallennettu.

31 artikla

Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmä

1.  Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä sekä verkoston yhteistyöstä komissiolle aiheutuvat kustannukset katetaan unionin yleisestä talousarviosta saatavilla olevien määrärahojen rajoissa.

2.  Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto julkaisee niin usein kuin on tarpeen kansallisten kilpailuviranomaisten hyödyllisiä suosituksia ja parhaita käytäntöjä, jotka koskevat riippumattomuutta, resursseja, valtuuksia, sakkoja ja keskinäistä avunantoa.

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden määräaika saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

32 a artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio esittää viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [seitsemän vuoden kuluttua tämän direktiivin hyväksymisestä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanosta ja liittää siihen tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

34 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

(1)

*   Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(2)

  EUVL C , , s. .

(3)

  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/104/EU, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin (EUVL L 349, 5.12.2014, s. 1).

(5)

  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2017)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

(COM(2017)0142 – C8-0119/2017 – (2017/0063(COD))

Valmistelija: Eva Maydell

LYHYET PERUSTELUT

Kansallisilla kilpailuviranomaisilla on ratkaiseva rooli EU:n kilpailulainsäädännön (SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artikla) täytäntöönpanon valvonnassa komission ohella, ja siten ne edistävät merkittävällä tavalla moitteettomasti toimivia, kilpailuun perustuvia ja kuluttajalähtöisiä sisämarkkinoita. Valmistelija toteaa, että näiden kansallisten kilpailuviranomaisten tehtävien säilyttämiseksi ja lujittamiseksi asetuksella (EY) N:o 1/2003 luotuja valtuuksia on tuettava tarvittavilla välineillä, keinoilla ja menettelyillä kaikkia kansallisia kilpailuviranomaisia varten. Kaikkien kansallisten kilpailuviranomaisten samanlaisilla välineillä ja perusperiaatteilla varmistetaan kilpailusääntöjen entistä yhtenäisempi, vaikuttavampi ja johdonmukaisempi valvonta koko EU:ssa. Valmistelija toteaakin, että komission ehdotuksesta voitaisiin saada käytännön hyötyä kilpailun vääristymisen torjunnassa ja että se on tärkeä askel kehitettäessä EU:n sisämarkkinoiden koko potentiaalia.

Valmistelija haluaisi korostaa, että eräillä kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole riittävästi taloudellisia resursseja, mikä saattaa vaikuttaa kielteisesti menettelyjen priorisointiin ja siten kyseisten viranomaisten täytäntöönpanovalmiuksiin. Ei ole mahdollista määrittää, mitkä katsotaan kaikissa jäsenvaltioissa kansallisten kilpailuviranomaisten riittäviksi resursseiksi, mutta ehdotusta voitaisiin parantaa lisäämällä näiden viranomaisten budjettiautonomiaa niille osoitetun talousarvion toteuttamisessa. Tällainen säännös antaa kansallisille kilpailuviranomaisille mahdollisuuden priorisoida tapausten käsittely ja suorittaa useita tarkastuksia samanaikaisesti, ja se myös lisää niiden riippumattomuutta. Sen vuoksi valmistelijan esittämillä tarkistuksilla lisätään kansallisten kilpailuviranomaisten budjettiautonomiaa kaikkia talousarviota koskevia kansallisia sääntöjä kuitenkin noudattaen.

Valmistelija katsoo, että kansallisten kilpailuviranomaisten puolueettomuus ja niiden suojelu poliittiselta ja liike-elämän vaikutukselta olisi nostettava keskeiseen asemaan, varsinkin kun niille annetaan lisää välineitä ja keinoja ja joissakin tapauksissa myös uusia tehtäviä. Takeet eturistiriitoja vastaan sekä avointa valintaa ja irtisanomista koskevat kansallisten kilpailuviranomaisten ja niiden johdon sitoumukset voisivatkin parantaa käsiteltävänä olevaa ehdotusta. Tällaiset säännökset voivat olla hyödyllisiä, sillä ne lisäävät tietoisuutta ja parantavat kansalaisten luottamusta kansallisiin kilpailuviranomaisiin.

Kansallisten kilpailuviranomaisten määräämien sakkojen suuruuden osalta valmistelija myöntää, että nykyisin yrityksille voidaan langettaa hyvin erilaisia sakkoja samanlaisista rikkomuksista eri jäsenvaltioissa. Tämä tilanne vaarantaa kilpailulainsäädännön yhdenmukaisen täytäntöönpanon. Valmistelija on ilahtunut siitä, että ehdotuksessa pyritään ratkaisemaan nämä haasteet, ja katsoo, että sakon yhteinen enimmäismäärä voi tarjota oikeat kannustimet tilanteen kohentamiseksi.

Valmistelija katsoo myös, että todisteiden keräämistä koskevia kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksia voitaisiin parantaa karsimalla tiettyjä hallinnollisia menettelyjä ja mukauttamalla viranomaisten tutkintavaltuudet entistä paremmin nykypäivän yritysten digitaaliseen todellisuuteen. Sen vuoksi valmistelija on esittänyt ehdotukseen tiettyjä lisäyksiä.

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 ja 102 artiklassa on kyse oikeusjärjestyksen perusteista, joita olisi sovellettava tehokkaasti kaikkialla unionissa sen varmistamiseksi, että kilpailu sisämarkkinoilla ei vääristy. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas täytäntöönpano on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että markkinat Euroopassa ovat avoimemmat ja perustuvat kilpailuun ja että yritykset kilpailevat niillä omilla ansioillaan ilman yritysten luomia esteitä markkinoille pääsylle, jolloin yritykset voivat luoda vaurautta ja työpaikkoja. Se suojelee kuluttajia liiketoimintatavoilta, jotka pitävät tavaroiden ja palvelujen hinnat keinotekoisen korkeina, ja lisää kuluttajien saatavilla olevaa innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen valikoimaa.

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 ja 102 artiklassa on kyse oikeusjärjestyksen perusteista, joita olisi sovellettava tehokkaasti kaikkialla unionissa sen varmistamiseksi, että kilpailu sisämarkkinoilla ei vääristy. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas täytäntöönpano on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että markkinat Euroopassa ovat avoimemmat ja perustuvat kilpailuun, jolloin yritykset voivat kilpailla niillä omilla ansioillaan ja luoda vaurautta ja työpaikkoja. Se suojelee kuluttajia liiketoimintatavoilta, jotka pitävät tavaroiden ja palvelujen hinnat keinotekoisen korkeina, ja lisää kuluttajien saatavilla olevaa innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen valikoimaa.

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on selkeyttää ja tiivistää tekstiä.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Kansallisen oikeuden vuoksi monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole tarvittavia takeita riippumattomuudesta ja täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksia, joiden avulla ne voisivat panna kilpailusäännöt tehokkaasti täytäntöön. Tämä heikentää niiden kykyä soveltaa tehokkaasti SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa ja tarvittaessa kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä rinnakkain SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan kanssa. Esimerkiksi monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole kansallisen oikeuden nojalla tehokkaita välineitä löytää näyttöä SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisesta tai sakottaa lakia rikkovia yrityksiä tai niillä ei ole resursseja, jotka ne tarvitsevat voidakseen panna SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön. Tämä voi estää niitä ryhtymästä ollenkaan toimiin tai johtaa niiden täytäntöönpanotoimien rajoittumiseen. Koska monilta kansallisilta kilpailuviranomaisilta puuttuvat toimintavälineet ja takeet, joiden avulla ne voisivat panna SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön, menettelyn tulos voi vaihdella kilpailunvastaisiin toimiin syyllistyneiden yritysten osalta paljon riippuen siitä, missä jäsenvaltioissa ne harjoittavat toimintaa: niihin ei ehkä kohdisteta minkäänlaista täytäntöönpanotoimenpidettä SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan nojalla tai täytäntöönpano on tehotonta. Esimerkiksi joissakin jäsenvaltioissa yritykset voivat välttyä sakkovastuustaan yksinkertaisesti toteuttamalla uudelleenjärjestelyjä. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja niiden kanssa rinnakkain sovellettavien kansallisen kilpailuoikeuden säännösten epätasainen täytäntöönpano johtaa siihen, että menetetään mahdollisuudet poistaa markkinoille pääsyn esteitä ja luoda koko Euroopan unionin alueelle avoimemmat kilpailuun perustuvat markkinat, joilla yritykset kilpailevat omilla ansioillaan. Yritykset ja kuluttajat kärsivät erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa kansallisten kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiudet ovat heikommat. Yritykset eivät voi kilpailla omilla ansioillaan, jos kilpailunvastaisille toimintatavoille on turvasatamia, esimerkiksi siksi, että todisteita kilpailunvastaisista toimintatavoista ei voida kerätä tai yritykset voivat välttyä sakkovastuusta. Tästä syystä yrityksillä ei ole kannustinta tulla näille markkinoille ja käyttää sijoittautumisoikeuttaan ja oikeuttaan tarjota tavaroita ja palveluja markkinoilla. Kuluttajat niissä jäsenvaltioissa, joissa on vähemmän kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa, eivät saa tehokkaan täytäntöönpanon tuomia hyötyjä. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja niiden kanssa rinnakkain sovellettavien kansallisen kilpailuoikeuden säännösten epätasainen täytäntöönpano Euroopassa vääristää näin ollen kilpailua sisämarkkinoilla ja heikentää niiden moitteetonta toimintaa.

(5)  Kansallisen oikeuden vuoksi monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole tarvittavia takeita riippumattomuudesta ja täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksia, joiden avulla ne voisivat soveltaa tehokkaasti rinnakkain SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa ja kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä. Esimerkiksi monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole kansallisen oikeuden nojalla tehokkaita välineitä löytää näyttöä SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisesta tai sakottaa lakia rikkovia yrityksiä tai niillä ei ole resursseja, jotka ne tarvitsevat voidakseen panna SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön. Tämä voi estää niitä ryhtymästä ollenkaan toimiin tai johtaa niiden täytäntöönpanotoimien rajoittumiseen. Koska monilta kansallisilta kilpailuviranomaisilta puuttuvat toimintavälineet ja takeet, joiden avulla ne voisivat panna SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön, menettelyn tulos voi vaihdella kilpailunvastaisiin toimiin syyllistyneiden yritysten osalta paljon riippuen siitä, missä jäsenvaltioissa ne harjoittavat toimintaa tai mihin jäsenvaltioon ne ovat sijoittautuneet: niihin ei ehkä kohdisteta minkäänlaista täytäntöönpanotoimenpidettä SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan nojalla tai täytäntöönpano on tehotonta. Esimerkiksi joissakin jäsenvaltioissa yritykset voivat välttyä sakkovastuustaan yksinkertaisesti toteuttamalla uudelleenjärjestelyjä. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja niiden kanssa rinnakkain sovellettavien kansallisen kilpailuoikeuden säännösten epätasainen täytäntöönpano johtaa siihen, että menetetään mahdollisuudet poistaa markkinoille pääsyn esteitä ja luoda koko Euroopan unionin alueelle avoimemmat kilpailuun perustuvat markkinat, joilla yritykset kilpailevat omilla ansioillaan. Yritykset ja kuluttajat kärsivät erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa kansallisten kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiudet ovat heikommat. Yritykset eivät voi kilpailla omilla ansioillaan, jos kilpailunvastaisille toimintatavoille on turvasatamia, esimerkiksi siksi, että todisteita kilpailunvastaisista toimintatavoista ei voida kerätä tai yritykset voivat välttyä sakkovastuusta. Tästä syystä yrityksillä ei ole kannustinta tulla näille markkinoille ja käyttää sijoittautumisoikeuttaan ja oikeuttaan tarjota tavaroita ja palveluja markkinoilla. Kuluttajat niissä jäsenvaltioissa, joissa on vähemmän kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa, eivät saa tehokkaan täytäntöönpanon tuomia hyötyjä. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja niiden kanssa rinnakkain sovellettavien kansallisen kilpailuoikeuden säännösten epätasainen täytäntöönpano Euroopassa vääristää näin ollen kilpailua sisämarkkinoilla ja heikentää niiden moitteetonta toimintaa.

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on selkeyttää ja tiivistää tekstiä. Yritykset voivat harjoittaa toimintaa useammassa kuin yhdessä EU:n jäsenvaltiossa, mutta menettelyn tulos voi vaihdella myös niiden sijoittautumispaikan mukaan eli sen mukaan, mikä kansallinen kilpailuviranomainen käsittelee asian.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Kansallisten kilpailuviranomaisten puutteelliset ja rajalliset välineet ja takeet heikentävät myös SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa varten perustettua rinnakkaisen toimivallan järjestelmää, joka on suunniteltu toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Tämän järjestelmän edellytyksenä on, että viranomaiset voivat luottaa siihen, että osapuolet toteuttavat tutkintatoimenpiteitä toistensa puolesta. Järjestelmä ei kuitenkaan toimi hyvin, koska kaikilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei vieläkään ole riittäviä tutkintavälineitä. Muissa keskeisissä kysymyksissä kansalliset kilpailuviranomaiset eivät pysty antamaan toisilleen keskinäistä apua. Esimerkiksi useimmissa jäsenvaltioissa rajat ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset pystyvät välttämään sakkojen maksamisen yksinkertaisesti siten, ettei niillä ole laillista toimipaikkaa joillakin jäsenvaltioiden alueilla, joissa ne harjoittavat toimintaa. Tämä vähentää kannustimia noudattaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa. Tästä seurauksena oleva tehoton täytäntöönpano vääristää kilpailua sääntöjä noudattavien yritysten osalta ja heikentää kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin, erityisesti digitaalisessa ympäristössä.

(6)  Kansallisten kilpailuviranomaisten puutteelliset ja rajalliset välineet ja takeet heikentävät myös SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa varten perustettua rinnakkaisen toimivallan järjestelmää, joka on suunniteltu toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Tämän järjestelmän edellytyksenä on, että viranomaiset voivat luottaa siihen, että osapuolet toteuttavat tutkintatoimenpiteitä toistensa pyynnöstä. Järjestelmä ei kuitenkaan toimi hyvin, koska kaikilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei vieläkään ole riittäviä tutkintavälineitä. Muissa keskeisissä kysymyksissä kansalliset kilpailuviranomaiset eivät pysty antamaan toisilleen keskinäistä apua. Esimerkiksi useimmissa jäsenvaltioissa rajat ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset pystyvät välttämään sakkojen maksamisen yksinkertaisesti siten, ettei niillä ole laillista toimipaikkaa joillakin jäsenvaltioiden alueilla, joissa ne harjoittavat toimintaa. Tämä vähentää kannustimia noudattaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa. Tästä seurauksena oleva tehoton täytäntöönpano vääristää kilpailua sääntöjä noudattavien yritysten osalta ja heikentää kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin, erityisesti digitaalisessa ympäristössä.

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on säilyttää tekstin johdonmukaisuus ”pyynnön esittävän viranomaisen” ja ”pyynnön vastaanottavan viranomaisen” määritelmien osalta. Yhden jäsenvaltion kansallinen kilpailuviranomainen voi toteuttaa tutkinnan toisen jäsenvaltion kansallisen kilpailuviranomaisen pyynnöstä.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Vähimmäistakeiden käyttöön ottaminen sen varmistamiseksi, että kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa tehokkaasti, ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta pitää voimassa tai ottaa käyttöön laajempia takeita kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuudesta ja resursseista ja yksityiskohtaisempia sääntöjä näiden viranomaisten täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksista. Jäsenvaltiot voivat erityisesti antaa kansallisille kilpailuviranomaisille lisävaltuuksia niiden olennaisten valtuuksien lisäksi, joista säädetään tässä direktiivissä, lisätäkseen kilpailuviranomaisten tehokkuutta vielä enemmän.

(9)  Vähimmäistakeiden käyttöön ottaminen sen varmistamiseksi, että kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa yhtenäisesti ja tehokkaasti, ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta pitää voimassa tai ottaa käyttöön laajempia takeita kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuudesta ja resursseista ja yksityiskohtaisempia sääntöjä näiden viranomaisten täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksista. Jäsenvaltiot voivat erityisesti antaa kansallisille kilpailuviranomaisille lisävaltuuksia niiden olennaisten valtuuksien lisäksi, joista säädetään tässä direktiivissä, lisätäkseen kilpailuviranomaisten tehokkuutta vielä enemmän.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Sitä vastoin tarvitaan yksityiskohtaisia sääntöjä ehdoista, joiden perusteella salaisten kartellien tapauksessa myönnetään sakkovapautus- tai -lievennys. Yritykset ilmoittavat salaisista kartelleista, joihin ne ovat osallistuneet, vain jos niillä on riittävä oikeusvarmuus siitä, saavatko ne vapautuksen sakoista. Jäsenvaltioissa sovellettavien sakkovapautus- tai -lievennysohjelmien väliset tuntuvat erot johtavat oikeudelliseen epävarmuuteen mahdollisten sakkovapautuksen tai -lievennyksen hakijoiden osalta, mikä saattaa vähentää niiden kannustimia hakea sakkovapautusta tai -lievennystä. Jos jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön tai soveltaa joko vähemmän tai enemmän rajoittavia sääntöjä lievemmän kohtelun myöntämisen yhteydessä tämän direktiivin soveltamisalalla, tämä ei olisi ainoastaan vastoin tavoitetta säilyttää hakijoiden kannustimet, jotta kilpailusääntöjen täytäntöönpano olisi unionissa mahdollisimman tehokasta, vaan vaarantaisi myös sisämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Tämä ei estä jäsenvaltioita soveltamasta sakkovapautus- tai -lievennysohjelmia, jotka eivät kata ainoastaan salaisia kartelleja vaan myös muut SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja vastaavien kansallisten säännösten rikkomistapaukset.

(10)  Sitä vastoin tarvitaan yksityiskohtaisia sääntöjä ehdoista, joiden perusteella kartellien paljastamisen tapauksessa myönnetään sakkovapautus tai -lievennys. Yritykset ilmoittavat kartelleista, joihin ne ovat osallistuneet, vain jos niillä on riittävä oikeusvarmuus siitä, saavatko ne vapautuksen sakoista. Jäsenvaltioissa sovellettavien sakkovapautus- tai -lievennysohjelmien väliset tuntuvat erot johtavat oikeudelliseen epävarmuuteen mahdollisten sakkovapautuksen tai -lievennyksen hakijoiden osalta, mikä saattaa vähentää niiden kannustimia hakea sakkovapautusta tai -lievennystä. Jos jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön tai soveltaa joko vähemmän tai enemmän rajoittavia sääntöjä lievemmän kohtelun myöntämisen yhteydessä tämän direktiivin soveltamisalalla, tämä ei olisi ainoastaan vastoin tavoitetta säilyttää hakijoiden kannustimet, jotta kilpailusääntöjen täytäntöönpano olisi unionissa mahdollisimman tehokasta, vaan vaarantaisi myös sisämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Tämä ei estä jäsenvaltioita soveltamasta sakkovapautus- tai -lievennysohjelmia, jotka eivät kata ainoastaan kartelleja vaan myös muut SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja vastaavien kansallisten säännösten rikkomistapaukset.

Perustelu

Sakkovapautus tai -lievennys myönnetään käytännössä ensimmäiselle kartelliin osalliselle, joka paljastaa tietoja kartellista pikemminkin kuin koko kartellin. Kartellit ovat luonteeltaan salaisia, joten ”salaiset kartellit” on turha koko tekstissä. Poistamalla sana ”salainen” yhdenmukaistetaan teksti direktiivissä 2014/104/EU käytetyn terminologian kanssa. Ks. myös tarkistus 10.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen. Tätä varten kansallisessa lainsäädännössä olisi varmistettava nimenomaisesti, että kansallisten kilpailuviranomaisten soveltaessa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa ne on suojattu ulkopuoliselta väliintulolta tai poliittiselta painostukselta, joka saattaisi vaarantaa niiden käsiteltäväksi tulevien asioiden riippumattoman arvioinnin. Tätä varten olisi säädettävä etukäteen säännöistä, jotka koskevat kansallisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelinten jäsenten irtisanomisen perusteita, jotta ei olisi aihetta epäillä kyseisen elimen puolueettomuutta ja sen taipumattomuutta ulkoisten tekijöiden edessä.

(14)  Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen. Tätä varten kansallisessa lainsäädännössä olisi varmistettava nimenomaisesti, että kansallisten kilpailuviranomaisten soveltaessa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa ne on suojattu ulkopuoliselta väliintulolta tai poliittiselta painostukselta, joka saattaisi vaarantaa niiden käsiteltäväksi tulevien asioiden riippumattoman arvioinnin. Tätä varten olisi säädettävä etukäteen selkeistä ja avoimista säännöistä ja menettelyistä, jotka koskevat kansallisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelinten jäsenten nimittämistä ja irtisanomisen perusteita, jotta ei olisi aihetta epäillä kyseisen elimen puolueettomuutta ja sen taipumattomuutta ulkoisten tekijöiden edessä.

Perustelu

Valmistelijan perusteluna on, että ehdotuksella lisätään joidenkin kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksia, joten samalla olisi lisättävä niiden riippumattomuutta ja asiantuntemusta, kun on kyse niiden henkilöstöstä. Ansioihin perustuvat ja avoimet nimitykset ja objektiiviset irtisanomiset ovat omiaan edistämään päätöksenteon riippumattomuutta ja lisäämään yleisön luottamusta kansallisiin kilpailuviranomaisiin.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuden varmistamiseksi niiden henkilöstön ja päätöksentekoelimen jäsenten olisi toimittava rehellisesti ja pidättäydyttävä kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä hoitamisen kanssa. Tarve ehkäistä henkilöstön tai päätöksentekoelimen jäsenten suorittaman riippumattoman arvioinnin vaarantuminen merkitsee sitä, että kyseisten henkilöiden olisi työsuhteensa ja toimikautensa ajan ja kohtuullisen ajan sen jälkeen pidättäydyttävä harjoittamasta muuta palkallista tai palkatonta yhteensopimatonta ammattitoimintaa. Lisäksi se merkitsee sitä, että heillä ei saisi olla työsuhteensa tai toimikautensa aikana yhteyksiä yrityksiin tai organisaatioihin, jotka ovat tekemisissä kansallisen kilpailuviranomaisen kanssa, jos se voisi vaarantaa heidän riippumattomuutensa. Henkilöstön ja päätöksentekoelimen jäsenten olisi ilmoitettava kaikista sidonnaisuuksista tai varoista, jotka saattavat johtaa eturistiriitaan heidän suorittaessaan tehtäviään. Heidät olisi velvoitettava ilmoittamaan päätöksentekoelimelle, sen muille jäsenille tai – sellaisten kansallisten kilpailuviranomaisten tapauksessa, joissa päätösvalta kuuluu vain yhdelle henkilölle – nimittävälle viranomaiselle, jos he tehtäviään hoitaessaan joutuvat päättämään asiasta, joissa heillä on sellainen etu, joka saattaisi vaikuttaa heidän puolueettomuuteensa.

(15)  Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuden varmistamiseksi niiden henkilöstön, päätöksentekoelimen jäsenten ja johdon olisi toimittava rehellisesti ja pidättäydyttävä kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä hoitamisen kanssa. Tarve ehkäistä henkilöstön tai päätöksentekoelimen jäsenten suorittaman riippumattoman arvioinnin vaarantuminen merkitsee sitä, että kyseisten henkilöiden olisi työsuhteensa ja toimikautensa ajan ja kohtuullisen ajan sen jälkeen pidättäydyttävä harjoittamasta muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, joka saattaa aiheuttaa eturistiriidan tai joka on muulla tavoin yhteensopimaton. Lisäksi se merkitsee sitä, että heillä ei saisi olla työsuhteensa tai toimikautensa aikana yhteyksiä yrityksiin tai organisaatioihin, jotka ovat tekemisissä kansallisen kilpailuviranomaisen kanssa, jos se voisi vaarantaa heidän riippumattomuutensa. Kansallisten kilpailuviranomaisten henkilöstön, päätöksentekoelimen jäsenten ja johdon on ilmoitettava kaikista sidonnaisuuksista tai varoista, jotka saattavat johtaa eturistiriitaan heidän suorittaessaan tehtäviään. Tätä varten kansallisten kilpailuviranomaisten henkilöstön, päätöksentekoelimen jäsenten ja johdon on annettava sidonnaisuuksistaan ja etunäkökohdistaan vuosittain ilmoitukset, joista käyvät ilmi suorat tai epäsuorat etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa haittaavan heidän riippumattomuuttaan ja jotka saattavat vaikuttaa heidän tehtäviensä suorittamiseen. Heidät olisi velvoitettava ilmoittamaan päätöksentekoelimelle, sen muille jäsenille tai – sellaisten kansallisten kilpailuviranomaisten tapauksessa, joissa päätösvalta kuuluu vain yhdelle henkilölle – nimittävälle viranomaiselle, jos he tehtäviään hoitaessaan joutuvat päättämään asiasta, joissa heillä on sellainen etu, joka saattaisi vaikuttaa heidän puolueettomuuteensa.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a)  Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuus paranee, jos ne voivat toteuttaa niille osoitetun talousarvion riippumattomasti. Tällainen osoitetun talousarvion vapaa hallinnointi olisi pantava täytäntöön talousarviota koskevien kansallisten sääntöjen ja menettelyjen puitteissa.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten tutkintavaltuuksien on oltava riittävät vastaamaan täytäntöönpanon haasteisiin digitaalisessa ympäristössä, ja kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi niiden perusteella oltava mahdollisuus saada digitaalisessa muodossa kaikki tiedot, mukaan lukien rikosteknisin keinoin hankitut tiedot, jotka liittyvät tutkintatoimen kohteena olevaan yritykseen tai yritysten yhteenliittymään, riippumatta välineestä, jolle tiedot on tallennettu, kuten kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet ja muut mobiililaitteet.

(21)  Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten tutkintavaltuuksien on oltava riittävät vastaamaan täytäntöönpanon haasteisiin digitaalisessa ympäristössä, ja kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi niiden perusteella oltava mahdollisuus saada digitaalisessa muodossa kaikki tiedot, mukaan lukien rikosteknisin keinoin hankitut tiedot, jotka liittyvät tutkintatoimen kohteena olevaan yritykseen tai yritysten yhteenliittymään, riippumatta välineestä, jolle tiedot on tallennettu, kuten kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet, muut mobiililaitteet ja pilvitallennus.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – 9 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

9)  ’salaisella kartellilla’ kahden tai useamman kilpailijan välistä sopimusta ja/tai yhdenmukaistettua menettelytapaa, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen niiden kilpailukäyttäytyminen markkinoilla ja/tai vaikuttaa merkityksellisiin kilpailuparametreihin esimerkiksi vahvistamalla osto- tai myyntihinnat tai muut kauppaehdot, jakamalla tuotanto- tai myyntikiintiöt, jakamalla markkinat, tarjouskeinottelu mukaan lukien, rajoittamalla tuontia tai vientiä ja/tai kilpailunvastaisilla toimilla muita kilpailijoita vastaan ja joka ei ole ollenkaan tai on vain osittain muiden kuin siihen osallistujien tiedossa;

9)  ’kartellilla’ kahden tai useamman kilpailijan välistä sopimusta tai yhdenmukaistettua menettelytapaa, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen niiden kilpailukäyttäytyminen markkinoilla tai vaikuttaa merkityksellisiin kilpailuparametreihin, esimerkiksi, mutta ei pelkästään, vahvistamalla tai sovittamalla yhteen osto- tai myyntihinnat tai muut kauppaehdot myös teollis- ja tekijänoikeuksien yhteydessä jakamalla tuotanto- tai myyntikiintiöt, jakamalla markkinat ja asiakkaat, tarjouskeinottelu mukaan lukien, rajoittamalla tuontia tai vientiä tai kilpailunvastaisilla toimilla muita kilpailijoita vastaan;

(Määriteltyyn termiin tehty muutos on tehtävä kaikkialle tekstiin.)

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tässä direktiivissä tarkoitettuun kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksien käyttöön sovelletaan unionin lainsäädännön ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan yleisten periaatteiden mukaisesti asianmukaisia suojatoimia, mukaan lukien yritysten puolustautumisoikeuksien ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen noudattaminen.

Tässä direktiivissä tarkoitettuun kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksien käyttöön sovelletaan unionin lainsäädännön ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan yleisten periaatteiden mukaisesti asianmukaisia suojatoimia, mukaan lukien yritysten puolustautumisoikeuksien, oikeuden hyvään hallintoon, oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen noudattaminen.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet voivat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa suorittaa tehtävänsä ja käyttää valtuuksiaan riippumatta poliittisesta ja muusta ulkoisesta vaikutuksesta;

a)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten johtaja, henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet voivat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa suorittaa tehtävänsä ja käyttää valtuuksiaan riippumatta poliittisesta ja muusta ulkoisesta vaikutuksesta;

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet eivät SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan;

b)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten johtaja, henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet eivät SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan;

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet pidättäytyvät SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä ja valtuuksiensa käytön kanssa;

c)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten johtaja, henkilöstö, päätöksentekoelimen jäsenet ja johto pidättäytyvät SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä ja valtuuksiensa käytön kanssa; tämä velvoite merkitsee erityisesti sitä, että heillä ei saa olla työsuhteensa tai toimikautensa aikana yhteyksiä yrityksiin tai organisaatioihin, jotka ovat tekemisissä kansallisen kilpailuviranomaisen kanssa, jos tällainen yhteys voi vaarantaa heidän riippumattomuutensa;

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on lujittaa kansallisten kilpailuviranomaisten henkilöstön ja jäsenten puolueettomuutta.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a)  Kansallisten kilpailuviranomaisten henkilöstön, päätöksentekoelimen jäsenten ja johdon on ilmoitettava kaikista etunäkökohdista tai varoista, jotka saattavat johtaa eturistiriitaan heidän suorittaessaan tehtäviään. Tätä varten kansallisten kilpailuviranomaisten henkilöstön, päätöksentekoelimen jäsenten ja johdon on annettava sidonnaisuuksistaan ja etunäkökohdistaan vuosittain ilmoitukset, joista käyvät ilmi suorat tai epäsuorat etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa haittaavan heidän riippumattomuuttaan ja jotka saattavat vaikuttaa heidän tehtäviensä suorittamiseen;

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on lujittaa kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta poliittisesta tai liike-elämän vaikutuksesta. Alakohtaisissa säädöksissä on jo vastaavia säännöksiä, esimerkkinä rautatiealan sääntelyelimet (direktiivi 2012/34/EU, 55 artikla).

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

d)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelimen jäsenet voidaan irtisanoa ainoastaan, jos he eivät enää täytä tehtäviensä suorittamisen edellyttämiä vaatimuksia tai jos he ovat syyllistyneet vakavaan väärinkäytökseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Irtisanomisperusteet olisi vahvistettava etukäteen kansallisessa lainsäädännössä. Päätöksentekoelimen jäseniä ei saa irtisanoa syistä, jotka liittyvät 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseen liittyvien tehtävien asianmukaiseen suorittamiseen ja valtuuksien käyttöön;

d)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelimen johtaja ja jäsenet voidaan irtisanoa ainoastaan, jos he eivät enää täytä tehtäviensä suorittamisen edellyttämiä vaatimuksia tai jos heidän todetaan syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Irtisanomisperusteet olisi vahvistettava etukäteen kansallisessa lainsäädännössä. Päätöksentekoelimen jäseniä ei saa irtisanoa syistä, jotka liittyvät tämän direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseen liittyvien tehtävien asianmukaiseen suorittamiseen ja valtuuksien käyttöön;

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

e a)  kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelimen jäsenet valitaan ja nimitetään ennalta vahvistettujen selkeiden ja avoimien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti;

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on lujittaa kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta poliittisesta tai liike-elämän vaikutuksesta. Alakohtaisissa säädöksissä on jo vastaavia säännöksiä, esimerkkinä rautatiealan sääntelyelimet (direktiivi 2012/34/EU, 55 artikla).

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on sellaiset tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, jotka ovat tarpeen kyseisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi ja valtuuksien käyttämiseksi tehokkaasti niiden soveltaessa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa 2 kohdan mukaisesti.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on sellaiset tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, jotka ovat tarpeen kyseisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi ja valtuuksien käyttämiseksi tehokkaasti ja riippumattomasti niiden soveltaessa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on erilliset talousarviot ja että viranomaiset voivat kansallisten talousarviosääntöjen mukaisesti hallinnoida niille osoitettuja talousarvioita autonomisesti tiettyihin tapauksiin keskittymistä varten.

Perustelu

Kun kansallisille kilpailuviranomaisille annetaan oikeus autonomisesti jakaa taloudelliset resurssinsa eri tapausten kesken, ne voivat joustavasti ja riippumattomasti päättää, mihin tapauksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Joidenkin kansallisten kilpailuviranomaisten kohdalla tämä saattaisi merkittävästi parantaa niiden riippumattomuutta.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  tutkia kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja riippumatta siitä, missä muodossa ne on tallennettu, mukaan lukien oikeus saada tietoja, jotka ovat tarkastuksen kohteena olevan yrityksen saatavilla;

b)  tutkia kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja riippumatta siitä, missä muodossa ne on tallennettu, kuten kannettaville tietokoneille, mobiililaitteille ja pilvitallennuksen avulla, mukaan lukien oikeus saada tietoja, jotka ovat tarkastuksen kohteena olevan yrityksen saatavilla;

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on tehdä ehdotuksesta digitaaliaikaan soveltuva ja parantaa kansallisten kilpailuviranomaisten pääsyä asiaankuuluviin välineisiin. Kartelleista on harvoin kirjallisia dokumentteja, ja sen sijaan tiedot löytyvät sähköisestä kirjeenvaihdosta.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa soveltaessaan vaatia päätöksellään yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot tietyn määräajan kuluessa. Tämä velvoite kattaa tiedot, jotka ovat yrityksen ja yritysten yhteenliittymän saatavilla.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa soveltaessaan vaatia yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot tietyn määräajan kuluessa. Tämä velvoite kattaa tiedot, jotka ovat yrityksen ja yritysten yhteenliittymän saatavilla.

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on helpottaa kansallisten kilpailuviranomaisten tietopyyntöjä, lisätä joustavuutta ja nopeuttaa menettelyjä.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  ne antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 8 artiklassa tarkoitetussa päätöksessä esitettyyn pyyntöön tai eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa;

d)  ne antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 8 artiklassa tarkoitettuun pyyntöön tai eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa;

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on helpottaa kansallisten kilpailuviranomaisten tietopyyntöjä, lisätä joustavuutta ja nopeuttaa menettelyjä.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sakon enimmäismääräksi, jonka kansallinen kilpailuviranomainen voi määrätä kullekin SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomiseen osallistuneelle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle, ei saisi asettaa alle 10:tä prosenttia yrityksen tai yritysten yhteenliittymän maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta päätöksen tekemistä edeltäneellä tilikaudella.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallinen kilpailuviranomainen voi langettaa kullekin SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomiseen osallistuneelle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle sakkorangaistuksen, jonka enimmäismäärä on vähintään 10 prosenttia yrityksen tai yritysten yhteenliittymän maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta päätöksen tekemistä edeltäneellä tilikaudella.

Perustelu

Enimmäisseuraamuksen määrittävät toimenpiteet ovat yleisiä oikeus- ja sisäasioita koskevassa unionin lainsäädännössä. Tämä sanamuoto heijastelee terrorismin torjumisesta 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 5 artiklaa.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2.  Jos yritysten yhteenliittymän suorittama rikkominen liittyy sen jäsenten toimintaan, sakon enimmäismääräksi ei saa asettaa alle 10:tä prosenttia sellaisten jäsenten maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta, jotka toimivat niillä markkinoilla, joihin yhteenliittymän suorittama rikkominen on vaikuttanut. Yksittäisen yrityksen rahallinen vastuu sakon maksusta ei kuitenkaan saa ylittää 1 kohdan mukaisesti vahvistettua enimmäismäärää.

2.  Jos yritysten yhteenliittymän suorittama rikkominen liittyy sen jäsenten toimintaan, sakon enimmäismäärä ei saa olla vähemmän kuin 10 prosenttia sellaisten jäsenten maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta, jotka toimivat niillä markkinoilla, joihin yhteenliittymän suorittama rikkominen on vaikuttanut. Yksittäisen yrityksen rahallinen vastuu sakon maksusta ei kuitenkaan saa ylittää 1 kohdan mukaisesti vahvistettua enimmäismäärää.

Perustelu

Enimmäisseuraamuksen määrittävät toimenpiteet ovat yleisiä oikeus- ja sisäasioita koskevassa unionin lainsäädännössä. Tämä sanamuoto heijastelee terrorismin torjumisesta 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 5 artiklaa.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

19 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat voivat hakea sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä kirjallisesti ja että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössään järjestelmä, jonka avulla ne voivat hyväksyä sakkovapautus- tai -lievennyslausuntoja joko suullisesti tai muilla tavoin, jotka eivät johda asiakirjojen, tietojen tai muun hakijan hallussa, huostassa tai valvonnassa olevan aineiston esittämiseen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat voivat hakea sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä kirjallisesti ja että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössään järjestelmä, jonka avulla ne voivat hyväksyä sakkovapautus- tai -lievennyslausuntoja joko suullisesti tai muilla tavoin, jotka eivät johda asiakirjojen, tietojen tai muun hakijan hallussa, huostassa tai valvonnassa olevan aineiston esittämiseen. Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille kilpailuviranomaisille mahdollisuus hyväksyä täysimääräisiä sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevia hakemuksia ja lyhennettyjä hakemuksia toisella unionin kielellä kansallisten kilpailuviranomaisten jäsenvaltion virallisen kielen tai virallisten kielten lisäksi.

Perustelu

Valmistelijan tarkoituksena on antaa yrityksille lisäkannustin hakea sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä alentamalla mahdollisuuksien mukaan hakemusten kääntämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

21 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat, jotka ovat hakeneet sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä, joko hakemalla merkintää tai jättämällä komissiolle väitettyä salaista kartellia koskevan täysimääräisen hakemuksen, voivat tehdä samaa kartellia koskevan lyhennetyn hakemuksen niille kansallisille kilpailuviranomaisille, joilla hakija katsoo olevan hyvät edellytykset käsitellä asia.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat, jotka ovat hakeneet sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä, joko hakemalla merkintää tai jättämällä komissiolle väitettyä kartellia koskevan täysimääräisen hakemuksen, voivat tehdä samaa kartellia koskevan lyhennetyn hakemuksen niille kansallisille kilpailuviranomaisille, joilla hakija katsoo olevan hyvät edellytykset käsitellä asia.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kilpailuviranomaisilta sakoista vapauttamista hakevien yritysten nykyisiä ja entisiä työntekijöitä ja johtajia suojellaan mahdollisilta rikosoikeudellisilta ja hallinnollisilta seuraamuksilta, jotka on määrätty muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä osallistumisesta salaiseen kartelliin, jota hakemus koskee, jos kyseiset työntekijät ja johtajat tekevät aktiivisesti yhteistyötä asianomaisten kilpailuviranomaisten kanssa ja sakoista vapauttamista koskeva hakemus on tehty ennen rikosoikeudellisen menettelyn aloittamista.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kilpailuviranomaisilta sakoista vapauttamista hakevien yritysten nykyisiä ja entisiä työntekijöitä ja johtajia suojellaan mahdollisilta rikosoikeudellisilta ja hallinnollisilta seuraamuksilta, jotka on määrätty muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä osallistumisesta salaiseen kartelliin, jota hakemus koskee, jos kyseiset työntekijät ja johtajat tekevät aktiivisesti yhteistyötä asianomaisten kilpailuviranomaisten kanssa ja sakoista vapauttamista koskeva hakemus on tehty ennen kuin jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saattoivat rikosoikeudellisen menettelyn työntekijöiden ja johtajien tietoon.

Perustelu

Jos direktiivin sakoista vapauttamista tai lieventämistä koskevat säännökset ovat liian väljät, seuraamusten pelotevaikutus vesittyy.

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

25 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5.  Pyynnön vastaanottava viranomainen ei ole velvollinen panemaan päätöksiä täytäntöön 1 kohdan mukaisesti, jos tämä olisi selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestystä, jossa täytäntöönpanoa pyydetään.

5.  Pyynnön vastaanottava viranomainen panee päätökset täytäntöön 1 kohdan mukaisesti, ellei se kykene osoittamaan pyynnön esittävälle viranomaiselle todennäköisiä syitä, joista käy ilmi, kuinka tämä olisi selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestystä, jossa täytäntöönpanoa pyydetään.

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

26 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

26 a artikla

 

Kansallisten kilpailuviranomaisten välinen kustannusten jako

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyynnön vastaanottaneen viranomaisen pyynnöstä apua pyytävä viranomainen

 

a)  vastaa kaikista 23 ja 24 artiklan mukaisiin toimiin liittyvistä kohtuullisista lisäkustannuksista, myös hallinnollisista kustannuksista ja käännöskustannuksista,

 

b)  antaa pyynnön vastaanottaneen viranomaisen periä perittävästä sakosta tai rangaistusmaksusta takaisin kaikki 25 artiklan mukaisesti toteutettuihin toimiin liittyvät kohtuulliset hallinnolliset kustannukset.

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

27 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a.  Komissio varmistaa, että kansalliselta kilpailuviranomaiselta asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti vastaanotetun ensimmäisen virallisen tutkintatoimenpiteen käynnistämistä koskevasta ilmoituksesta ilmoitetaan muiden Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille.

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

29 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tässä direktiivissä tarkoitettujen säännösten perusteella kerättyjä tietoja olisi käytettävä vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on hankittu. Niitä ei pitäisi käyttää todisteena seuraamusten määräämiseksi luonnollisille henkilöille.

1.  Tässä direktiivissä tarkoitettujen säännösten perusteella kerättyjä tietoja olisi käytettävä vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on hankittu. Niitä ei pitäisi käyttää todisteena seuraamusten määräämiseksi luonnollisille henkilöille. Kun kyse on yksittäisen henkilön rikosoikeudellisesta vastuusta, kilpailuviranomainen voi lähettää asiakirja-aineiston tietoja tuomioistuimelle tai syyttäjävirastolle.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

Viiteasiakirjat

COM(2017)0142 – C8-0119/2017 – 2017/0063(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

26.4.2017

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

26.4.2017

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Eva Maydell

25.4.2017

Valiokuntakäsittely

4.9.2017

11.10.2017

20.11.2017

 

Hyväksytty (pvä)

21.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Nosheena Mobarik, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Kaja Kallas, Arndt Kohn

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Heidi Hautala, Jaromír Štětina

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

34

+

ALDE

ECR

ENF

GUE/NGL

PPE

 

 

S&D

 

 

Verts/ALE

Dita Charanzová, Kaja Kallas, Jasenko Selimovic

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Richard Sulík, Anneleen Van Bossuyt

Mylène Troszczynski

Dennis de Jong

Pascal Arimont, Carlos Coelho, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Jaromír Štětina, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Ţurcanu

Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Arndt Kohn, Marlene Mizzi, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler

Heidi Hautala, Igor Šoltes

0

-

 

 

1

0

EFDD

Marco Zullo

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

Viiteasiakirjat

COM(2017)0142 – C8-0119/2017 – 2017/0063(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

23.3.2017

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

26.4.2017

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

26.4.2017

IMCO

26.4.2017

JURI

26.4.2017

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

ITRE

25.4.2017

JURI

12.4.2017

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Andreas Schwab

21.3.2017

 

 

 

Valiokuntakäsittely

11.7.2017

9.10.2017

21.11.2017

 

Hyväksytty (pvä)

27.2.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, David Coburn, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Wolf Klinz, Georgios Kyrtsos, Philippe Lamberts, Werner Langen, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Bernard Monot, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Anne Sander, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Tibor Szanyi, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Jakob von Weizsäcker

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Enrique Calvet Chambon, Jan Keller, Verónica Lope Fontagné, Paloma López Bermejo, Thomas Mann, Michel Reimon, Andreas Schwab, Romana Tomc, Miguel Urbán Crespo, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Zbigniew Kuźmiuk, Edouard Martin

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

6.3.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

48

+

ALDE

Enrique Calvet Chambon, Petr Ježek, Wolf Klinz, Caroline Nagtegaal, Ramon Tremosa i Balcells

ECR

Zbigniew Kuźmiuk, Bernd Lucke, Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner, Kay Swinburne, Roberts Zīle

PPE

Burkhard Balz, Markus Ferber, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Georgios Kyrtsos, Werner Langen, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Dariusz Rosati, Anne Sander, Andreas Schwab, Theodor Dumitru Stolojan, Romana Tomc, Tom Vandenkendelaere, Esther de Lange

S&D

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Jan Keller, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Costas Mavrides, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Tibor Szanyi, Jakob von Weizsäcker

Verts/ALE

Philippe Lamberts, Michel Reimon, Molly Scott Cato, Ernest Urtasun

5

-

EFDD

David Coburn

ENF

Bernard Monot

GUE/ NGL

Paloma López Bermejo, Dimitrios Papadimoulis, Miguel Urbán Crespo

1

0

EFDD

Marco Valli

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 21. maaliskuuta 2018Oikeudellinen huomautus