Menettely : 2017/2286(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0062/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0062/2018

Keskustelut :

PV 13/03/2018 - 15
CRE 13/03/2018 - 15

Äänestykset :

PV 15/03/2018 - 10.11
CRE 15/03/2018 - 10.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0089

MIETINTÖ     
PDF 380kWORD 62k
9.3.2018
PE 615.442v02-00 A8-0062/2018

vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio

(2017/2286(BUD))

Budjettivaliokunta

Esittelijä: Daniele Viotti

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio

(2017/2286(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(5) sekä siihen liittyvät parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat,

–  ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2019 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (06315/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 a artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0062/2018),

A.  ottaa huomioon, että unionin talousarvio varainhoitovuodeksi 2019 on tämän vaalikauden viimeinen talousarvio ja sen kanssa samanaikaisesti käydään neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmän uudistuksesta; ottaa huomioon, että vuosi 2019 on monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 kuudes vuosi;

B.  toteaa, että kummankin budjettivallan käyttäjän olisi pyrittävä pääsemään sovittelukomiteassa kunnianhimoiseen ja kattavaan sopimukseen vuoden 2019 talousarviosta, jotta voidaan vaikuttaa myönteisesti samanaikaisesti vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä ja omista varoista käytäviin neuvotteluihin ja mahdollistaa sopiminen niistä vaalikauden loppuun mennessä;

C.  ottaa huomioon, että brexit-prosessissa päästiin joulukuussa 2017 sopimukseen toisen neuvotteluvaiheen käynnistämisestä, ja toteaa, että prosessista ei pitäisi aiheutua välittömiä vaikutuksia vuoden 2019 talousarvioon, sillä kuten EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisessä raportissa(6) todetaan, Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa maksuja ja osallistuu unionin vuotuisten talousarvioiden rahoittamiseen vuonna 2019 ja vuonna 2020 aivan samalla tavoin kuin jos se pysyisi unionissa;

D.   toteaa, että kaikissa jäsenvaltioissa kasvavat populistiset liikkeet ja ääriliikkeet ovat antaneet ja lietsoneet harhaanjohtavia tietoja EU:sta ja sen talousarviosta, mikä korostaa, että tarvitaan parempaa ja avoimempaa tiedottamista;

E.   toteaa, että kansalaisille on jäänyt vuosien ajan kielteinen käsitys finanssikriisin, sosiaalisen kriisin ja talouskriisin hallinnasta, mutta Euroopan talouden elvyttämiseksi yhteensovitettujen toimien ansiosta talousnäkymät ovat kohenemassa ja mahdollistavat talousarvion avokätisemmän suunnittelun;

F.   toteaa neuvoston toiminnan olleen toistuvasti ristiriitaista viime vuosina, sillä se on asettanut EU:lle uusia poliittisia painopisteitä ja osoittanut toisaalta haluttomuutta myöntää uusia määrärahoja niiden rahoittamiseen; ottaa huomioon, että unionin uudet poliittiset painopisteet ja tulevat haasteet olisi rahoitettava uusista määrärahoista, ei vähentämällä olemassa olevien menestyksekkäiden ohjelmien määrärahoja;

G.  ottaa huomioon, että nykyisen rahoitussuunnittelukauden lähestyessä loppuaan monivuotisten ohjelmien täytäntöönpanossa päästään täyteen vauhtiin, joten määrärahatarpeet lisääntyvät vastaavasti;

Unionin haasteisiin reagoiminen ja kansalaisten odotukset

1.  ottaa huomioon finanssi- ja talouskriisin ja sosiaalisen kriisin vaikutuksista toipumisen, jota ovat vahvistaneet unionin ja jäsenvaltioiden kasvun ja työpaikkojen luomiseksi toteuttamat toimet, joita on vakiinnutettava edelleen, jotta voidaan vaikuttaa myönteisesti kansalaisten arkeen, sillä kriisi on koetellut monia heistä raskaasti jo vuosien ajan; edellyttää, että keskitytään erityisesti nuoriin ja köyhyyden tai työttömyyden vaarassa oleviin henkilöihin, jotta voidaan varmistaa heille aiheutuvat suotuisat vaikutukset, millä estetään sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kasvamisen jatkuminen; korostaa tässä yhteydessä, että olisi kuitenkin keskityttävä erityisesti eri alueiden valmiuksiin hyödyntää lisääntynyttä kasvua;

2.  korostaa, että Eurostatin tietojen mukaan unionin kansalaiset ovat optimistisia unionin tulevaisuuden suhteen, toisin kuin populistit väittävät; korostaa, että unionin olisi hoidettava tehtävänsä ja vastuunsa tehtävä enemmän kansalaistensa arjen parantamiseksi sekä nyt että jatkossa ja suojeltava heitä vilpillisiltä kauppatavoilta ja taloudellisilta käytännöiltä maailmanlaajuisilla markkinoilla sekä autettava heitä nauttimaan näiden markkinoiden eduista; korostaa, että on paneuduttava ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisistä turvallisuusuhista aiheutuviin haasteisiin; katsoo, että kyetäkseen vastaamaan näihin odotuksiin ja sitoumuksiin unionin on toimivaltansa puitteissa parannettava suoritustaan, jotta se voi tukea kestävän kasvun ja työpaikkojen luomista, kaventaa EU:n kansalaisten elintasoeroja kaikilla alueillaan sekä noudattaa Eurooppa 2020 -strategiaa, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Pariisin sopimusta kaikilta osin; tähdentää, että Euroopan talouden ja unionin kansalaisten on valmistauduttava digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin; pitää vuoden 2019 muina merkittävinä haasteina paneutumista muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja kaikenlaisen syrjinnän, kuten naisiin ja hlbti-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän, lakkauttamista;

Kestävän tulevaisuuden valmisteleminen ja yhteisvastuun tehostaminen unionissa ja sen ulkopuolella

EU:n vuoden 2019 talousarvion tärkeimmät painopisteet

3.  katsoo, että unionin vuoden 2019 talousarviossa olisi tehostettava kaikkia välineitä, joilla voidaan puuttua nuorisotyöttömyyteen, etenkin unionin taloudellisesti jälkeen jääneillä alueilla, ja kiinnitettävä erityistä huomiota yrittäjyyden, ammattitaidon ja liikkuvuuden parantamiseen ja tutkintojen tunnustamiseen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kaikilla tasoilla, sekä tuettava kasvua, kilpailukykyä, työpaikkojen luomista, infrastruktuuriin, innovointiin ja tutkimukseen tehtäviä investointeja sekä pk‑yrityksiä; korostaa, että nuorisotyöttömyydellä on suuri sosiaalinen vaikutus ja että se on yksi suurimmista haasteista unionin tasolla;

4.  katsoo, että vuoden 2019 unionin talousarvioprioriteetteina olisi oltava kasvu, innovointi, kilpailukyky, ilmastonmuutoksen torjuminen, siirtyminen uusiutuvaan energiaan, muuttoliike ja turvallisuus;

5.  kannattaa sitä, että nuorille tarjotaan laajemmat mahdollisuudet osallistua solidaarisuustoimintaan; kehottaa ottamaan nopeasti käyttöön ja panemaan täysipainoisesti täytäntöön Euroopan solidaarisuusjoukot, jotka on tarkoitus hyväksyä vuonna 2018;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin tiukan vaatimuksen mukaisesti varainhoitovuoden 2018 talousarviota koskevassa sovittelussa nuorisotyöllisyysaloitteen alkuperäisiin erityismäärärahoihin päätettiin lisätä 116,7 miljoonaa euroa uusia määrärahoja, jolloin niiden kokonaismäärä nousee 350 miljoonaan euroon vuonna 2018, mutta korostaa tarvetta parantaa talousarvion toteutusta, jossa on jääty jälkeen tavoitteista; on eri mieltä komission tulkinnasta, jonka se esitti vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen jälkeen antamassaan vuosien 2019–2020 rahoitussuunnitelman 2019–2020 teknisessä päivityksessä ja joka koski vuoden 2018 rahoitussuunnitelmaa, jonka mukaan tämä lisäys merkitsee määrärahojen etupainottamista tulevina vuosina; odottaa komission lunastavan lupaukset, joita se antoi parlamentille vuoden 2017 sovittelujakson lopussa; odottaa, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä suhtaudutaan kunnianhimoisemmin nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja löydetään oikea tasapaino tämän alan vastaanottokyvyn todellisen kehittymisen ja panostamisvalmiutta tähän asiaan osoittavan poliittisen tahdon välille; muistuttaa komission sitoutuneen siihen, että se ehdottaa nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen lisäämistä edelleen lisätalousarvion kautta edellyttäen, että aloitteessa pystytään vuonna 2018 hyödyntämään tämä lisäys; edellyttää, että jäsenvaltiot ja komissio huolehtivat siitä, että työtarjoukset vastaavat osallistujan profiilia ja koulutusta ja työmarkkinoiden kysyntää, jotta osallistujat työllistyisivät pysyvästi;

7.  kehottaa komissiota toimittamaan vuoden 2019 menettelyyn tiedot nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanon rahoituksesta kansallisten osuuksien mukaan jaoteltuna, jotta täydennettäisiin jo saatavilla olevia tietoja kokonaiskustannuksista; kehottaa painokkaasti komissiota parantamaan synergioita nuorisotyöllisyysaloitteen, Euroopan sosiaalirahaston ja jäsenvaltioiden kansallisten talousarvioiden välillä, jotta varmistetaan, että nuorisotyöllisyysaloitteella ei korvata kansallista rahoitusta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille;

8.  katsoo, että 30-vuotista taivaltaan juhlistava Erasmus+ on edelleen merkittävin nuorison liikkuvuutta edistävä ohjelma, joka yhdessä EU:n muiden kulttuuriohjelmien kanssa opettaa ja teroittaa nuorille olennaisia eurooppalaisia arvoja, kuten saatavilla olevan rahoituksen ylittävä vastaanotettujen hakemusten määrä osoittaa; katsoo, että Erasmus+ -ohjelman määrärahoja on lisättävä vuonna 2019 edelleen (ne on vähintään kaksinkertaistettava), jotta voidaan vastata ohjelman tukikelpoisiin pyyntöihin ja etenkin elinikäistä oppimista koskeviin pyyntöihin;

9.  katsoo, että tutkimus, kilpailukyky ja pk-yritykset ovat avainasemassa talouskasvun mahdollistamisessa ja työpaikkojen luomisessa; tähdentää näin ollen, että on tärkeää tarjota EU:n yrityksille ja etenkin pk-yrityksille innovointia, tutkimusta ja investointeja suosiva ympäristö, jotta unionin talous olisi aidosti kilpailukykyinen maailmanlaajuisesti; korostaa, että otsakkeen 1 a talousarviota on lisättävä ja että on laajennettava menestyksekkäiden ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman ja pk-yrityksiä tukevien ohjelmien, kuten yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME), rahoitusta, sillä niissä on paljon enemmän hakijoita kuin rahoituksen saajia; korostaa, että pk-yrityksiä koskevia ohjelmia suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon näitä yrityksiä koskevat erityisvaatimukset ja niiden vähäiset hallinnolliset resurssit; katsoo tämän olevan tarpeen, kun otetaan huomioon nopeasti muuttuva maailma, jossa kilpailu on erittäin vilkasta, sekä digitalisaation aikaansaamat perusteelliset muutokset kaikilla aloilla; toteaa, että kaikkien näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista edistetään myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (ERI-rahastot);

10.  korostaa, että tutkimukseen ja innovointiin tehtävät investoinnit ovat unionin todellisen kilpailukyvyn ennakkoedellytys; pahoittelee, että hälyttävän alhaisen hakemusten hyväksymisasteen vuoksi unionin rahoitusta myönnetään entistä harvalukuisempiin tutkimuksen ja innovoinnin alan korkeatasoisiin hankkeisiin; korostaa tässä yhteydessä, että on varmistettava, että Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahat ovat asianmukaisella tasolla;

11.  korostaa teknologian muutoksesta johtuvan talouskasvun mahdollisuuksia ja kehottaa tukemaan unionin talousarvion avulla asianmukaisesti Euroopan teollisuuden digitalisointia ja digitaalisten taitojen ja yrittäjyyden edistämistä;

12.  tiedostaa, että pk-yritykset ovat edelleen unionin talouden selkäranka ja että niillä on jatkossakin ratkaiseva työpaikkoja luova ja kasvua edistävä tehtävä unionissa; panee merkille COSME-ohjelman menestyksen ja pyytää näin ollen lisäämään ohjelman määrärahoja vuonna 2019;

13.  pitää myönteisenä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) laajentamista ja tehostamista, sillä sen takuurahasto, jonka rahoitusta on lisätty, on avainasemassa unionin investointivajeen vähentämisessä; muistuttaa, että ESIR-takuurahastoa on rahoitettu osittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kustannuksella, vaikka molemmat ovat pitkän aikavälin tulevaisuuteen suuntautuneita ohjelmia; toteaa kantanaan olleen jo pitkään, että kaikki uudet aloitteet on rahoitettava uusilla määrärahoilla, ei siirtämällä rahoitusta muualta, ja että nykyisille ohjelmille aiheutunut vahinko on korjattava vuotuisessa talousarviomenettelyssä; muistuttaa, että mahdollisimman suuri osa näiden ohjelmien leikkauksista olisi kumottava;

14.  korostaa, että laajennetun ESIRin olisi parannettava vuonna 2019 merkittävästi maantieteellistä kattavuutta, jotta kaikki alueet voivat hyötyä yhtäläisesti unionin budjettitakuun vipuvaikutuksesta; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat investointiympäristöä ja paikallisia valmiuksia, jotta ESIR-tuki voitaisiin panna tehokkaasti täytäntöön kaikilla alueilla;

15.  pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot sitoutuivat äskettäin EU:n uudistettuun puolustusohjelmaan, jolla pyritään tehostamaan niin kovaa kuin pehmeää valtaa, ja katsoo, että tällä vastataan kansalaisten tuntemiin turvallisuushuoliin, kun lisääntyvä maailmanlaajuinen epävakaus lietsoo uudentyyppisiä uhkia; kannattaa komission äskettäistä aloitetta Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman käynnistämisestä Euroopan puolustusrahaston ensimmäisenä vaiheena; edellyttää, että Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma rahoitetaan pelkästään kohdentamattomalla liikkumavaralla ja/tai erityisvälineillä sen sijaan, että siirrettäisiin varoja nykyisistä ohjelmista;

16.  korostaa, että sisäisen turvallisuuden on pysyttävä unionin yhtenä unionin tärkeimmistä painopisteistä, ja kehottaa lisäämään tämän kehittyvän politiikanalan rahoitusta; on vakuuttunut siitä, että unionin on panostettava enemmän rajojensa vahvistamiseen ja hallintaan, lainvalvontavirastojen ja kansallisten viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen sekä terrorismin, radikalisoitumisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan siten, että ottamalla käyttöön asianmukainen ja nykyaikainen digitaalinen tietojärjestelmä; korostaa tässä mielessä sisäisen turvallisuuden rahaston roolia ja tähdentää, että rajavalvonnan, turvallisuuden ja oikeusasioiden aloilla toimiville virastoille on annettava riittävä rahoitus; muistuttaa, että tämän välineen kokonaisrahoitusta vähennettiin huomattavasti vuoden 2018 osalta;

17.  pyytää lisärahoitusta väkivaltaisia ääriliikkeitä unionissa ruokkivan radikalisoitumisilmiön torjumiseksi; katsoo, että tähän tavoitteeseen voidaan päästä edistämällä kotouttamista ja torjumalla syrjintää, rasismia, muukalaisvastaisuutta, fundamentalismia, vihapuhetta ja vihakirjoituksia;

18.  pitää myönteisenä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) roolia; kannustaa osoittamaan tälle rahastolle riittävästi määrärahoja vuonna 2019, jotta tuettaisiin turvapaikanhakijoiden ihmisarvoista vastaanottoa jäsenvaltioissa, oikeudenmukaisia palautusstrategioita, uudelleensijoittamisohjelmia, laillista muuttoliikettä edistävää politiikkaa sekä kolmansien maiden kansalaisten todellisen sopeuttamisen edistämistä ja jotta puututtaisiin laittomaan muuttoliikkeeseen; toistaa pitävänsä tärkeänä kohdennettuja rahoitusmahdollisuuksia muuttoliike- ja pakolaiskriisin perimmäisiin syihin puuttumiseksi; korostaa, että tässä tarkoituksessa unionin talousarviosta on rahoitettava toimenpiteitä muuttajien alkuperämaissa sekä pakolaisia vastaanottavissa maissa, jotta muun muassa torjuttaisiin köyhyyttä ja työttömyyttä ja ratkaistaisiin koulutukseen liittyviä ja taloudellisia haasteita ja torjuttaisiin epävakautta;

19.  kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen, jonka tavoitteena olisi unionin tason taloudellisen solidaarisuuden ilmaiseminen terrorismin uhreille ja heidän perheilleen;

20.  muistuttaa unionin virastojen merkityksestä varmistettaessa unionin lainsäädännöllisten tavoitteiden ja siten myös poliittisten tavoitteiden saavuttaminen esimerkiksi kilpailukyvyn (työllisyys, kestävä kasvu, energiaunioni), muuttoliikkeen (turvapaikka‑asiat, rajatylittävä hallinta), perusoikeuksien tukemisen (tietosuoja) ja turvallisuuden yhteydessä (kyberrikollisuus, huumeet, petokset, rahanpesu, terrorismi, oikeusalan yhteistyö, poliisiyhteistyö ja laaja-alaisten tietojärjestelmien tukeminen); odottaa vuoden 2019 talousarviosta käytävien neuvottelujen johtavan realistisella tasolla olevan asianmukaisen rahoituksen osoittamiseen EU:n virastojen ja EU:n muiden elinten toiminta- ja hallintomenoihin, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä, myös lisääntyvät tehtävänsä ja kasvaneen työtaakkansa; kehottaa osoittamaan riittävät resurssit, jotta taattaisiin Euroopan syyttäjänviraston asianmukainen toteuttaminen ja toiminta; kehottaa arvioimaan yleisemmällä tasolla perusteellisesti kaikkien virastojen strategiset intressit ja tehtävät sekä mahdollisuudet ryhmittää virastoja yhteen niiden tehtävien strategisen luonteen ja tulosten perusteella; toistaa kantansa, jonka mukaan vuosi 2018 on viimeinen vuosi, jolloin pannaan täytäntöön viiden prosentin henkilöstövähennys ja ns. uudelleen kohdennettavien toimien varanto; kehottaa komissiota ja neuvostoa pidättymään virastojen resurssien lisäleikkauksista vuoden 2019 talousarviossa;

21.  katsoo, että nyt kun keskeiset toimijat, kuten Yhdysvallat, ovat haluttomia pitämään kiinni Pariisin sopimuksen mukaisista ilmastositoumuksistaan, vuoden 2019 talousarvion on annettava unionille mahdollisuus asettua avoimesti eturintamaan vastattaessa tähän yhteen sukupolvemme merkittävimmistä haasteista järjestämällä lisätukea esimerkiksi Life-ohjelman ilmastotoimet-alaohjelmalle, Ecopotential‑aloitteelle ja Clean Sky -yhteisyritykselle; korostaa, että tätä koskevia menoja olisi pidettävä pikemminkin pitkän aikavälin sijoituksina kuin kustannuksina ja että niin tilintarkastustuomioistuin kuin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto ovat todenneet unionin jäävän jälkeen ilmastoalan rahoitustavoitteestaan; kehottaa komissiota täyttämään Pariisin sopimuksen tavoitteet ja unionin omat pitkän aikavälin ilmastotavoitteet noudattamalla nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020) asetettua ilmastorahoituksen 20 prosentin tavoitetta; korostaa tässä suhteessa, että rahoitusosuuden olisi oltava vuonna 2019 yleistä tavoitetta merkittävästi suurempi, koska nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina määrät olivat alhaisempia, ja ilmastonmuutoskysymysten valtavirtaistamisen mekanismia olisi hyödynnettävä optimaalisesti;

Yhteisvastuun lujittaminen sosiaalisiin, alueellisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi

22.  katsoo, että unionin talousarviolla olisi edesautettava jäsenvaltioiden toimia esimerkiksi työttömyys- ja terveydenhuoltoalalla varaamalla riittävästi määrärahoja ohjelmiin, joilla torjutaan eriarvoisuutta, lievitetään köyhyyden pahimpia ilmenemismuotoja, etenkin kun kyseessä ovat eristyneimmät ja hauraimmat väestönosat ja varsinkin lapset, ja annetaan kansalaisille mahdollisuudet hankkia digitalisaatioon mukautumisen edellyttämiä taitoja;

23.  korostaa, että on lisättävä kiireellisesti rahoitusta unionin ohjelmille, joilla tehostetaan kasvua ja pitkäaikaisten, laadukkaiden työpaikkojen luomista etenkin nuorille, sekä täydennetään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä varmistaa ammattitaitojen kirjo aikaisen erikoistumisen sijasta, mikä auttaa parantamaan selviytymiskykyä ja edistämään yhteiskunnallista sopeutumista ja auttaa samalla torjumaan väestökatoa ja tietyillä aloilla ilmenevää puutetta pätevästä työvoimasta sekä tukemaan hyvinvointijärjestelmien kestävyyttä; huomauttaa, että erityisistä räätälöidyistä ratkaisuista voisi olla hyötyä aloilla ja/tai alueilla, joita tämä erityisesti koskee tai joista on tullut selvästi paljon haavoittuvaisempia;

24.  palauttaa mieliin, että väestö ikääntyy merkittävässä määrin ja erityistä ja kohdennettua hoitoa tarvitseva ikääntyvä väestö, etenkin vanhusten määrä, kasvaa; kehottaa komissiota käynnistämään uusia tukitoimenpiteitä väestökehityksen haasteisiin vastaamiseksi ja muistuttaa tukevansa ”dementiakylien” kaltaisia aloitteita, joissa asianmukaista hoitoa annetaan jo varhaisesta vaiheesta alkaen;

25.  korostaa, että sukupuolisyrjintä ja erityisesti työmarkkinoilla ilmenevä sukupuolisyrjintä on sekä vastoin EU:n arvoja että suuri este talouskasvulle, sillä se estää naisia pääsemästä mielekkäisiin töihin; pitää naisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattamista olennaisen tärkeänä, jotta saadaan aikaan osallistavampia, tasapuolisempia ja rauhanomaisempia yhteiskuntia, joissa kasvu on kestävämpää; odottaa, että vuoden 2019 talousarviossa tuetaan naisten yrittäjyyttä, kannustetaan myöntämään unionin rahoitusta naisille esimerkiksi COSME-ohjelmasta ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta sekä laajennetaan koheesiopolitiikkaa, jotta voidaan tukea lisäinvestointeja koulutuksen, lastenhoidon ja terveydenhuollon infrastruktuuriin, millä autetaan naisia perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa;

26.  toistaa olevansa huolissaan viivästyksistä koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa, koska kyseinen politiikka ilmentää unionin alueellista yhteisvastuuta ja on sen tärkein investointipolitiikka; toteaa kuitenkin, että vuosi 2017 oli ensimmäinen, jonka aikana ERI-rahaston ohjelmien täytäntöönpanoa on nopeutettu, ja odottaa tämän suuntauksen jatkuvan vuonna 2018 ja 2019; katsoo täytäntöönpanon mutkattoman etenemisen edellyttävän tasoltaan riittäviä maksumäärärahoja;

27.  palauttaa mieliin, että unioni on edistänyt merkittävästi rauhan ja sovinnon aikaansaamista Irlannissa, erityisesti PEACE- ja Interreg-ohjelmien avulla, joiden kohteena ovat Pohjois-Irlanti ja raja-alueet etelässä; kehottaa noudattamaan täysin aiemmin tehtyjä sitoumuksia, kuten pitkänperjantain sopimusta, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian kunnioittamisen osalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan rauhanprosessin tukemista rahoittamalla edelleen PEACE-ohjelmaa ja siihen liittyviä ohjelmia;

28.  korostaa, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on yksi unionin yhdentymisen kulmakivistä ja että se on taannut korkealaatuisten elintarvikkeiden toimitusturvallisuuden unionin kansalaisille, hyvin toimivat maataloussisämarkkinat ja maaseutualueiden kestävyyden jo monen vuoden ajan; muistuttaa, että YMP-rahoitus edistää erityisesti unionin maatalouden kannattavuutta ja vakautta;

29.  pyytää komissiota jatkamaan tukeaan viljelijöille, jotka ympäri Eurooppaa yrittävät selviytyä odottamattomista markkinoiden heilahteluista, ja turvaamaan turvallisen ja laadukkaan elintarvikehuollon; pyytää kiinnittämään asianmukaisesti huomiota pienviljelyyn ja pienimuotoiseen kalastukseen;

30.  katsoo, että alueellistamisen ja sosioekonomisten tavoitteiden on oltava tärkeämmässä asemassa yhteisessä kalastuspolitiikassa ja että meri- ja kalatalousrahaston soveltamisalaa on laajennettava; kehottaa komissiota helpottamaan rahoituksen saantia ja yksinkertaistamaan siihen liittyviä menettelyjä; on erityisen huolestunut Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen Euroopan unionista liittyvistä mahdollisista haitallisista vaikutuksista kalastukseen etenkin rannikolla sijaitsevien naapurimaiden kohdalla;

31.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen laajentaa unionin pelastuspalvelumekanismin soveltamisalaa ja vahvistaa mekanismia; katsoo, että pelastuspalvelumekanismin vahvistaminen on erittäin tärkeää, jotta unionin tasolla voidaan reagoida pelastuspalvelun alalla nopeammin ja johdonmukaisemmin, kun on kyse luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien suuronnettomuuksien ennaltaehkäisystä, niihin valmistautumisesta ja niihin vastaamisesta unionissa tai sen ulkopuolella;

32.  odottaa ilmenneiden resurssirajoitusten perusteella, että käynnissä olevia menettelyjä ja toimenpiteitä tehostetaan talousarviota toteutettaessa, ja kehottaa unionia kantamaan lisää vastuuta, jotta voidaan varmistaa, että talousarviositoumukset suoritetaan oikea‑aikaisesti ja kustannustehokkaasti;

33.  katsoo, että muutto- ja pakolaisvirtojen hallintaan osallistuvilla tai siihen liittyvillä unionin virastoilla, ohjelmilla ja politiikoilla olisi oltava riittävästi varoja ja henkilöresursseja käsitellä nykyistä pakolaiskriisiä, josta myös jäsenvaltioiden odotetaan kantavan vastuuta taakanjaon periaatteen ja Geneven yleissopimusten mukaisesti; katsoo, että löytääkseen pitkän aikavälin ratkaisun EU:n olisi osoitettava myös ulkoista yhteisvastuuta edistämällä rauhalle ja vauraudelle suotuisia oloja alkuperämaissa ja korostamalla tuntuvammin investointeja ja kehityspolitiikkaa, erityisesti huolehtimalla Euroopan kestävän kehityksen rahaston, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja humanitaarisen avun välineen täytäntöönpanosta; korostaa kehityspolitiikan tärkeyttä ja erityistä arvoa ja sen painopisteitä, kuten köyhyyden poistamista ja koulutuksen, terveyden ja taloudellisen kehityksen edistämistä; korostaa, että on jatkettava UNRWA:n toimien ja ohjelmien tukemista; painottaa, että yksi unionin vakauden ja vaurauden säilyttämisen ehdoista on unionin vakaa naapuruuspolitiikka; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että etusijalle asetetaan EU:n naapurustoon tehtävät investoinnit, jotta voidaan paneutua alueen tärkeimpiin kysymyksiin (muuttoliike, pakolaishaasteet ja kehitys eteläisellä naapurialueella ja epävakaus itäisellä naapurialueella), jotka johtuvat osittain siitä, että Venäjän ulkopolitiikka ei vastaa kansainvälistä oikeutta eikä demokratian ja ihmisoikeuksien normeja; korostaa, että EU:n uudet poliittiset painopisteet ja tulevat haasteet, kuten turvallisuus ja puolustus, olisi rahoitettava uusista määrärahoista, ei leikkaamalla olemassa olevien menestyksekkäiden ja tärkeiden toimintojen ja ohjelmien, kuten kehitysavun, humanitaarisen avun tai naapuruuspolitiikan, määrärahoja; korostaa lisäksi, että turvallisuus- ja kehityspolitiikat vaikuttavat toisiinsa ja että turvallisuus on tärkeä edellytys toimivan valtion rakentamiselle;

34.  palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan erityisrahastojen kaltaiset rinnakkaiset budjettimekanismit ja muut vastaavat välineet vaarantavat talousarviomenettelyn ja varainhoidon avoimuuden ja haittaavat parlamentin oikeutta harjoittaa tehokasta menojen valvontaa; katsoo siksi, että nämä aivan viime vuosina luodut ulkoiset välineet on sisällytettävä unionin talousarvioon ja että on löydettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotta unioni voi reagoida ripeästi hätätilanteisiin ja niiden jälkeisiin tilanteisiin kansainvälisellä tasolla;

35.  korostaa, että liittymistä valmistelevan tukivälineen olisi muiden tavoitteiden ohella ensisijaisesti helpotettava poliittisia ja taloudellisia uudistuksia laajentumismaissa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan edelleen liittymistä valmistelevan tukivälineen rahoitusta vuoden 2019 talousarviota koskevassa ehdotuksessaan, kun otetaan huomioon Turkin poliittisen tilanteen heikentyminen sekä kiireellinen tarve puuttua yhä lisääntyvään radikalisoitumiseen Balkanin maissa;

Vuoden 2019 menettelyä koskevat odotukset

36.  pyytää komissiota toimimaan edelleen vilpittömänä välittäjänä menettelyn joka ikisessä vaiheessa ja panemaan budjettivallan käyttäjän päätökset täytäntöön tarkkaan ja täsmällisesti;

37.  pitää myönteisenä, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin jälkeen on käynyt vuoden 2018 menettelyssä selväksi, että budjettivallan käyttäjä voi käyttää oikeuksiaan täysipainoisesti määrittääkseen EU:n talousarvion tason ja sisällön vuotuisessa talousarviomenettelyssä, toisin kuin neuvoston 20. helmikuuta 2018 antamissa päätelmissä varainhoitovuoden 2019 talousarviomenettelyn suuntaviivoista väitetään;

38.  katsoo, että kansalaisten suoraan valitseman Euroopan parlamentin olisi budjettivallan käyttäjänä täytettävä poliittinen tehtävänsä ja esitettävä ehdotuksia pilottihankkeiksi ja valmistelutoimiksi, joista käy ilmi sen poliittinen visio tulevaisuutta varten; sitoutuu tässä yhteydessä itse ehdottamaan pilottihanke- ja valmistelutoimipakettia, joka laaditaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien sen valiokuntien kanssa, jotta löydetään oikea tasapaino poliittisen tahdon ja teknisen toteutettavuuden välillä komission arvion mukaisesti;

39.  odottaa, että vuoden 2019 budjettineuvottelut perustuvat yhteiseen poliittiseen pyrkimykseen ja solidaarisuuteen ja että niissä otetaan huomioon EU:n ohjelmien ja politiikkojen lisäarvo; katsoo tämän tavoitteen olevan saavutettavissa ainoastaan, jos neuvotteluosapuolet saavat asianmukaisesti tietoa toistensa kannoista, käynnistävät neuvottelut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ovat halukkaita kompromisseihin;

o

o    o

40.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(2)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(4)

EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(5)

EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.

(6)

Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvottelijoiden 8. joulukuuta 2017 julkistama yhteinen raportti Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta erosta Euroopan unionista SEU-sopimuksen 50 artiklan nojalla käytävien neuvottelujen ensimmäisen vaiheen edistymisestä, TF50 (2017) 19, komissiolta 27 jäsenvaltion EU:lle.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

4

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Vladimír Maňka, Jan Olbrycht, Urmas Paet, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Xabier Benito Ziluaga, Heidi Hautala, Andrey Novakov, Stanisław Ożóg, Eleftherios Synadinos, Marie-Pierre Vieu, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Michael Detjen, Norbert Lins


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

26

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Gérard Deprez, Urmas Paet

ECR

Stanisław Ożóg

PPE

Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Monika Hohlmeier, Norbert Lins, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Rainer Wieland, Patricija Šulin

S&D

Michael Detjen, Eider Gardiazabal Rubial, Iris Hoffmann, John Howarth, Vladimír Maňka, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Manuel dos Santos

VERTS/ALE

Indrek Tarand

4

-

ECR

Bernd Kölmel

ENF

André Elissen, Marco Zanni

NI

Eleftherios Synadinos

3

0

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Marie-Pierre Vieu

VERTS/ALE

Heidi Hautala

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 12. maaliskuuta 2018Oikeudellinen huomautus