Menettely : 2017/2162(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0079/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0079/2018

Keskustelut :

PV 18/04/2018 - 10
CRE 18/04/2018 - 10

Äänestykset :

PV 18/04/2018 - 12.49

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0154

MIETINTÖ     
PDF 323kWORD 65k
22.3.2018
PE 613.452v02-00 A8-0079/2018

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

(2017/2162(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Bart Staes

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

(2017/2162(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) lopullisen tillinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin rautatieviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 sekä viraston vastauksen(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2016 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05941/2018‑C8-0072/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004(4) ja erityisesti sen 39 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796(5) ja erityisesti sen 65 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0079/2018),

1.  myöntää Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) varainhoitovuoden 2014 tilien päättämisestä

(2017/2162(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) lopullisen tillinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin rautatieviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 sekä viraston vastauksen(7),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan(8) lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2016 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05941/2018‑C8-0072/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004(10) ja erityisesti sen 39 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796(11) ja erityisesti sen 65 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0079/2018),

1.  hyväksyy Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

(2017/2162(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0079/2018),

A.  korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

B.  toteaa, että Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) tulo- ja menotaulukon(13) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2016 oli 27 545 879 euroa, mikä merkitsee 4,56 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

C.  ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuosia 2014 ja 2015 koskevien vastuuvapausmenettelyjen seuranta

1.  toteaa, että viraston toimivaltaan ei kuulu päättää viraston kaikkien toimintojen keskittämisestä yhteen paikkaan; muistuttaa, että kun virasto perustettiin vuonna 2004, neuvosto päätti sen kahdesta toimipaikasta (Lille/Valenciennes); panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että yhden toimipaikan ratkaisulla voitaisiin saavuttaa säästöjä; panee merkille viraston tekemän analyysin kahden toimipaikan talousarviovaikutuksista ja viraston suosituksen kahden toimipaikan säilyttämisestä; korostaa, että kuluja voitaisiin todennäköisesti vähentää, jos kaikki toiminnot keskitettäisiin yhteen paikkaan; huomauttaa, että kokonaisvaltaisen toimipaikkasopimuksen tekeminen isäntäjäsenvaltion kanssa saattaisi myös helpottaa kulujen vähentämistä ja se myös selkiyttäisi viraston ja sen henkilöstön toimintaolosuhteita ja lopettaisi tilanteen, jossa toimintakulut ovat todennäköisesti aiheettoman suuria; kehottaa neuvostoa harkitsemaan aiempaa päätöstään uudelleen ja valitsemaan vaihtoehdon, jossa viraston kaikki toiminnot keskitetään yhteen paikkaan; 

Talousarvio- ja varainhallinto

2.  panee merkille, että varainhoitovuonna 2016 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,20 prosenttia, mikä merkitsee 0,10 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna, ja maksumäärärahojen käyttöaste 91,57 prosenttia, mikä merkitsee 1,79 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna;

3.  pitää myönteisenä, että kesäkuussa 2016 voimaan tulleen uuden virastoasetuksen säännösten mukaan virastolla on oikeus periä maksuja eräistä uusista toimivaltuuksistaan;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

4.  panee merkille, että viraston mukaan määrärahasiirtojen taso oli alempi kuin ohjeelliset enimmäismäärät, joita tilintarkastustuomioistuin käyttää arvioidessaan talousarvion toteutusta kaikissa talousarvion osastoissa (eli 10 prosenttia osastossa 1,20 prosenttia osastossa 2 ja 30 prosenttia osastossa 3); panee myös merkille, että vuodelle 2017 siirretyt maksumäärärahat (7,52 prosenttia) liittyivät lähinnä toimintamenoihin ja että 95,4 prosenttia vuodelta 2015 siirretyistä määrärahoista käytettiin;

5.  toteaa, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat usein osittain tai täysin perusteltuja virastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi, että ne eivät välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta etenkään, jos virasto suunnittelee ne etukäteen ja ilmoittaa niistä tilintarkastustuomioistuimelle;

Henkilöstöpolitiikka

6.  panee merkille, että vuoden 2016 lopussa virastossa oli vakituista henkilöstöä 165 henkilöä, joista 133 oli väliaikaisia toimihenkilöitä, 29 sopimussuhteisia toimihenkilöitä ja kolme kansallista asiantuntijaa, kun vuoden 2015 lopussa vakituista henkilöstöä oli 154;

7.  pitää huolestuttavana, että viraston henkilöstöstä 62 prosenttia on miehiä ja 38 prosenttia naisia, eli epätasapaino on lähes kahden suhde yhteen; pitää valitettavana, että viraston ylemmässä johdossa ja hallintoneuvostossa on huomattava sukupuolten välinen epätasapaino; muistuttaa kuitenkin sukupuolten välisestä tasapainosta hallintoneuvostossa ja johtokunnassa, että jäsenvaltiot ehdottavat ja nimittävät niiden jäsenet, mutta suosittaa, että tätä kysymystä olisi silti käsiteltävä kiireellisenä asiana;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että operatiivisiin tehtäviin osoitetun henkilöstön osuus oli 65 prosenttia vuonna 2015 ja se nousi 70 prosenttiin vuonna 2016 ja hallinnollisiin tehtäviin osoitetun henkilöstön osuus laski 23 prosentista 18 prosenttiin; pitää kuitenkin valitettavana, että tämän osuuden muutos johtui pääasiallisesti siitä, että henkilöstön jakautumista eri tehtäväryhmiin korjattiin; huomauttaa, ettei tällainen vähennys ole yhteensopiva 5 prosentin henkilöstövähennyksen kanssa, josta komissio ilmoitti hajautettujen virastojen resurssisuunnittelun yhteydessä;

9.  korostaa, että työ- ja perhe-elämän tasapainottamisen olisi oltava osa viraston henkilöstöpolitiikkaa; korostaa, että hyvinvointia edistävään toimintaan käytettiin 228,7 euroa henkilöstön jäsentä kohti ja että vuonna 2016 järjestettiin yksi henkilöstön virkistyspäivä; toteaa, että sairauslomapäiviä oli keskimäärin 3,2 päivää henkilöstön jäsentä kohti, mikä on paljon alhaisempi kuin useimmissa muissa virastoissa keskimäärin;

10.  pitää myönteisenä, että häirintätapauksista ei ilmoitettu vuonna 2016; kannattaa koulutuksen järjestämistä, jotta työntekijät olisivat tietoisempia asiasta;

11.  panee tyytyväisenä merkille, että virasto ei vastaanottanut vuonna 2016 yhtään valitusta, kannetta tai ilmoitusta, jossa olisi moitittu työntekijöiden palkkaamista tai irtisanomista;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus ja demokratia

12.  pitää myönteisenä, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet jäseniään varten; toteaa, että virasto onkin julkistanut suurimman osan hallintoneuvostonsa jäsenten eturistiriidattomuutta koskevista ilmoituksista ja ansioluetteloista viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun puuttuvat asiakirjat julkistetaan;

13.  panee merkille, että viraston antamien tietojen mukaan se on jatkanut petostentorjuntastrategiassa määritellyn toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanoa; panee erityisesti merkille, että virasto järjesti kaksi koulutustapahtumaa petostentorjunnasta ja kaksi ammattietiikasta ja rehellisyydestä;

14.  panee merkille, että virasto on sisällyttänyt petosriskin arvioinnin viraston tavanomaiseen riskiarviointiin ja että viraston petosriskirekisteriä tarkistettiin vuoden 2016 aikana; panee merkille, että riskit on arvioitu uudelleen keskimääräisiksi tai alhaisiksi ja että yhtään uutta riskiä ei ole havaittu;

15.  panee virastolta saamistaan tiedoista merkille, että virasto odottaa komissiolta mallipäätöstä voidakseen hyväksyä oman päätöksensä väärinkäytösten paljastamisesta; huomauttaa kuitenkin, että niin kauan kuin mallipäätöstä ei ole esitetty, sovelletaan komission nykyistä päätöstä väärinkäytösten paljastamisesta; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden suuntaviivojen täytäntöönpanosta;

16.  katsoo, että olisi perustettava riippumaton ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin, jolla on riittävästi määrärahoja, jotta voidaan auttaa väärinkäytösten paljastajia käyttämään oikeita kanavia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen paljastamiseen ja samalla varjella luottamuksellisuutta ja tarjota tarvittavaa tukea ja neuvontaa;

17.  ottaa huomioon perustelut asiakirjaan tutustumisesta kieltäytymiselle (yksi tapaus 44:stä); kehottaa virastoa hyödyntämään mahdollisimman sääntöjenmukaisella ja laillisella tavalla mahdollisuuttaan kieltää tutustuminen asiakirjoihin mutta suojelemaan samalla henkilötietoja;

Tärkeimmät saavutukset

18.  on tyytyväinen viraston vuonna 2016 määrittämiin kolmeen keskeiseen saavutukseen, jotka ovat seuraavat:

–  virasto julkisti uudistetun strategisen vision, johon sisältyy kansainvälisiä suhteita koskevan strategian valmistelu ja tiedotusstrategian täytäntöönpano;

–  virasto pani täytäntöön päivitetyn hallintorakenteen ja mukautti organisaatiotaan uuden virastoasetuksen mukaiseksi; lisäksi virasto pani täytäntöön integroidun hallintojärjestelmänsä (IMS) saadakseen siten ISO 9001 -sertifioinnin vuoden 2017 aikana;

–  virasto otti tehokkaasti käyttöön uuden nimen ja uuden oikeudellisen järjestelyn (neljäs rautatiepaketti, joka tuli voimaan 15. kesäkuuta 2016) mukaisen tehtävänkuvauksen ja saavutti merkittävää edistystä uuden roolinsa valmistelussa;

19.  pitää kuitenkin valitettavana, että virasto ei käytä panosindikaattoreita parantaakseen entisestään keskeisten tulosindikaattoreidensa käyttöä, ja suosittaa, että tähän olisi saatava muutos;

Sisäinen tarkastus

20.  toteaa, että komission sisäinen tarkastus ei osoittanut virastolle yhtään kriittistä tai erittäin tärkeää suositusta; panee merkille, että sisäinen tarkastus suoritti riskinarvioinnin, joka kattoi kaikki operatiiviset ja tukiprosessit;

21.  panee sidosryhmäsuhteiden hallinnointia ja ulkoista viestintää koskevan aiemman tarkastuksen osalta merkille, että sisäinen tarkastus päätti kolmen tärkeän suosituksen ja palvelukseenottomenettelyn tehostamista koskevan erittäin tärkeän suosituksen käsittelyn ja päätteli, että virasto oli pannut yhtä lukuun ottamatta kaikki suositukset täytäntöön; panee lisäksi merkille ainoasta yhä avoinna olevasta suosituksesta, joka on merkitty ”tärkeäksi” ja joka koskee sidosryhmien hallintaan ja ulkoiseen viestintään sovellettavia voimassa olevia menettelysääntöjä, että virasto oli parhaillaan panemassa sitä täytäntöön ja että määräaika oli syyskuussa 2017;

Sisäinen valvonta

22.  panee tyytyväisenä merkille, että virasto on nyt ISO 9001 -sertifioitu;

23.  toteaa, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi hallintoa koskevat norminsa huhtikuussa 2016; toteaa myös, että viraston hallintoa koskevan normin 16 mukaisesti johto arvioi hallintoa koskevien normiensa suunnittelun asianmukaisuuden ja täytäntöönpanon vaikuttavuuden osana viraston hallintojärjestelmän uudelleentarkastelua; panee virastolta saamistaan tiedoista merkille, että vaikka havaittiin eräitä alueita, joilla voidaan tehdä parannuksia (ERA MS 3 – eettiset ja organisatoriset arvot, ERA MS 4 – tavoitteet, strateginen suunnittelu ja raportointi, ERA MS 5 – toiminnan jatkuvuus, ERA MS 8 – sidosryhmäsuhteiden hallinta, ERA MS 9 – prosessinhallinta, ERA MS 10 – henkilöresurssien hallinta, ERA MS 13 – data- ja tietohallinto), voidaan katsoa, että viraston valvontajärjestelmä kokonaisuudessaan toimii tarkoitetulla tavalla ja riittävästi lieventää viraston tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuvia tärkeimpiä riskejä;

24.  panee merkille, että virasto on edelleen kehittänyt sisäisen valvonnan standardeissa ja ISO 9001 -sarjan standardeissa täsmennettyihin vaatimuksiin perustuvaa yhdennettyä hallintojärjestelmää, jotta se täyttäisi ehdot, joita uusien toimintojen toteuttamisessa ja toiminnan tehostamisessa onnistuminen edellyttää; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on analysoinut yhdennetyn hallintojärjestelmän puitteissa säännöistä poikkeamista ja sääntöjen noudattamatta jättämistä ja että näiden tilanteiden korjaamiseksi oli määrä järjestää vuonna 2017 hankintamenettelyihin ja sopimushallintoon liittyviä koulutustoimia;

25.  panee merkille, että yhdennetyn hallintojärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnissa kävi ilmi, että joillakin aloilla on varaa parantaa sääntöjenmukaisuutta ja vaikuttavuutta ja että näitä aloja ovat varsinkin eettiset ja organisatoriset arvot, toiminnan jatkuvuus, sidosryhmäsuhteiden hallinta ja henkilöstöhallinto, ja ottaa erityisesti huomioon, että arvioinnissa havaittiin viraston valmiuksien ja tarvittavien valmiuksien välinen kuilu; odottaa viraston varmistavan, että viraston hallintostandardit pannaan kaikilta osilta täytäntöön viimeistään vuonna 2017, kuten on suunniteltu;

26.  pitää valitettavana, että tavoitetta suorittaa 95 prosenttia maksuista vahvistetun 30 päivän määräajan kuluessa ei saavutettu; panee merkille, että maksujen viivästymisen syyt olivat edelleen samat kuin vuonna 2015 eli viivästykset viraston henkilöstön suorittamassa laskujen käsittelyssä, käteisvarojen puute ja erimielisyydet toimittajien kanssa laskujen sisällöstä; pyytää virastoa hyväksymään korjaavia toimia, jotta 95 prosentin tavoite saavutetaan kohtuullisen ajan kuluessa;

Muita huomautuksia

27.  pitää myönteisenä 15. kesäkuuta 2016 voimaan tulleen virastoasetuksen hyväksymistä; pitää myönteisenä, että siirtymäkauden loppuun mennessä (16. kesäkuuta 2019) tämä odotettavissa oleva strategian muutos muuttaa viraston roolia niin, että pelkän politiikkatoimien valmistelun ja levittämisen sijaan siitä tulee viranomainen, joka toimii suoraan toimialan hyväksi liikkuvan kaluston turvasertifikaattien hyväksymisessä; panee virastolta saamiensa tietojen perusteella merkille, että tämän siirtymän odotetaan tuottavan valtavaa hyötyä vähentyneinä kustannuksina;

28.  korostaa viraston strategista roolia, kun pyritään parantamaan rautateiden kilpailukykyä muihin liikennemuotoihin verrattuna ja auttamaan tehokkaasti toimivan yhtenäisen ja rajattoman eurooppalaisen rautatiealueen kehittämistä vähentämällä hallinnollisia ja teknisiä esteitä, kannustamalla markkinoille tuloa ja varmistamalla syrjimättömyys, käyttämällä julkisia varoja tehokkaammin julkisiin rautatieliikennepalveluihin sekä varmistamalla parempi infrastruktuurin hallinta; pitää myönteisenä kansallisten sääntöjen karsimiseen keskittyvää ohjelmaa, jonka avulla poistetaan nykyisiä jäsenvaltioiden välisiä esteitä tai vähennetään niiden vaikutusta;

29.  tähdentää, että viraston tehtävänä on varmistaa Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuus ja yhteentoimivuus, jotta voidaan auttaa parantamaan Euroopan rautatiealan kilpailukykyä ja rautatieliikenteen palvelujen laatua; tukee komission visiota Euroopan rautatiejärjestelmästä, jolla on turvallisuustason osalta johtoasema maailmassa;

30.  on tyytyväinen viraston rooliin Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) kehittämistä, testausta ja täytäntöönpanoa koskevissa jatkotoimissa sekä erityisten ERTMS-hankkeiden arvioinnissa; panee tyytyväisenä merkille, että EU ja Sveitsi ovat aloittaneet neuvottelut osana rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikennettä koskevaa sopimusta, jotta Sveitsi voisi osallistua Euroopan unionin rautatieviraston toimintaan; korostaa, että viraston vastuualueen kasvaessa sille on osoitettava myös tarvittavat rahoitus-, henkilöstö- ja aineelliset resurssit, jotta se pystyy suoriutumaan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti uusista lisätehtävistään; pyytää kiinnittämään huomiota budjettivaliokunnan hiljattain tilaamaan tutkimukseen EU:n virastojen rahoitusjärjestelyistä ja siihen, että mahdollisuuksia viraston omarahoitukseen olisi lisättävä; panee huolestuneena merkille ristiriidan yhtäältä äskettäin hyväksytyn, viraston tehtävää laajentavan lainsäädännön ja toisaalta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa viraston määrärahoihin kohdistettavien leikkausten välillä;

31.  palauttaa mieliin talousarviomenettelyssä esittämänsä kannan, jonka mukaan kaikki Verkkojen Eurooppa -välineestä Euroopan strategisten investointien rahastoon siirretyt varat on saatava takaisin; korostaa, että yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen päätökseen saamisen edellyttämä rahoitus olisi turvattava myös siksi, että voidaan modernisoida ja laajentaa rautatieinfrastruktuuria unionin syrjäisillä alueilla; korostaa lisäksi, että ERTMS-järjestelmän käyttöönottoa olisi aikaistettava, jotta voidaan jatkaa yhteisten teknisten standardien täytäntöönpanoa ja saada paras mahdollinen hyöty yhteentoimivuudesta;

32.  panee merkille, että vuoden 2016 riskiarvioinnissa tuli esiin uusia riskejä, joita ei ollut vuonna 2015 ja jotka liittyivät siihen, että neljännen rautatiepaketin lainsäädäntö saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä viipeellä ja epäjohdonmukaisesti, sekä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän muutoksenhallintavälineiden käyttöiän päättymiseen, rautatiemelun vähentämiseen, viivästyksiin kansallisten sääntöjen vähentämisessä ja tiedonhallintaan;

o

o o

33.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta [...] 2018 antamaansa päätöslauselmaan(14) erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta.

28.2.2018

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

(2017/2162(DEC))

Valmistelija: Markus Ferber

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan Euroopan rautatieviraston varainhoitovuoden 2016 tilit olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

2.  panee merkille, että viraston vuotuinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2016 oli 27,5 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina ja että maksusitoumusmäärärahojen keskimääräinen käyttöaste oli 99,02 prosenttia (määrärahasiirrot mukaan luettuina) ja maksumäärärahojen keskimääräinen käyttöaste oli 91,57 prosenttia (89,78 prosenttia vuonna 2016 sidotuista määrärahoista); panee myös merkille, että 7,52 prosenttia vuodelle 2017 siirretyistä määrärahoista liittyi lähinnä toimintamenoihin ja että 95,4 prosenttia vuodelta 2015 siirretyistä määrärahoista käytettiin;

3.  pitää myönteisenä, että ohjeellisia enimmäismääriä, joita tilintarkastustuomioistuin käyttää arvioidessaan talousarvion toteuttamista määrärahasiirtojen osalta, ei ylitetty (10 prosenttia osastossa 1 (henkilöstö), 20 prosenttia osastossa 2 (hallintomenot) ja 30 prosenttia osastossa 3 (toimintamenot));

4.  pitää valitettavana, että tavoitetta suorittaa 95 prosenttia maksuista vahvistetun 30 päivän määräajan kuluessa ei saavutettu; panee merkille, että maksujen viivästymisen syyt olivat edelleen samat vuonna 2015 eli viivästykset viraston henkilöstön suorittamassa laskujen käsittelyssä, käteisvarojen puute ja erimielisyydet toimittajien kanssa laskujen sisällöstä; pyytää virastoa hyväksymään korjaavia toimia, jotta 95 prosentin tavoite saavutetaan kohtuullisen ajan kuluessa;

5.  pitää valitettavana, että virasto ei ole vielä toteuttanut korjaavia toimia tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2013 viraston kahdesta toimipaikasta (Lille ja Valenciennes) esittämien huomautusten johdosta; korostaa, että kuluja voitaisiin todennäköisesti vähentää, jos kaikki toiminnot keskitettäisiin yhteen paikkaan; huomauttaa, että kulujen vähentäminen saattaisi myös helpottaa kokonaisvaltaisen toimipaikkasopimuksen tekoa isäntäjäsenvaltion kanssa ja että sopimus selkiyttäisi viraston ja sen henkilöstön toimintaolosuhteita;

6.  panee merkille sisäisten resurssien tehokkuutta koskevan vuotuisen vertailututkimuksen tulokset, joista kävi ilmi, että hallinnollisiin tehtäviin osoitetun henkilöstön prosentuaalinen osuus on laskenut (23 prosentista 18 prosenttiin) ja operatiivisiin tehtäviin osoitetun henkilöstön prosentuaalinen osuus on noussut (65 prosentista 70 prosenttiin), kun taas valvontatehtäviin ja taloushallintoon on osoitettu noin 12 prosenttia henkilöstöstä; pitää kuitenkin valitettavana, että prosentuaalinen muutos johtui pääasiallisesti siitä, että henkilöstön jakautumista eri tehtäväryhmiin korjattiin; huomauttaa, ettei tällainen vähennys ole yhteensopiva 5 prosentin henkilöstövähennyksen kanssa, josta komissio ilmoitti hajautettujen virastojen resurssisuunnittelun yhteydessä;

7.  painottaa, että sekä neljännen rautatiepaketin tekninen pilari että äskettäin hyväksytty virastoasetus tulivat voimaan 15. kesäkuuta 2016; korostaa, että näiden uusien unionin säädösten ansiosta virastolla on siirtymäkausi (16. kesäkuuta 2019 saakka), jonka aikana se voi muuttaa toimintapolitiikan valmisteluun ja levitykseen liittyvää rooliaan ja tulla siten viranomaiseksi, joka tekee turvallisuustodistusten myöntämiseen ja liikkuvaan kalustoon liittyviä töitä suoraan teollisuudelle; panee tyytyväisenä merkille, että virasto odottaa, että siirtymä toisi mukanaan valtavia hyötyjä, jotka näkyisivät näihin prosesseihin liittyvien kulujen alenemisena ja toimitusaikojen lyhenemisenä;

8.  korostaa viraston strategista roolia, kun pyritään parantamaan rautateiden kilpailukykyä muihin liikennemuotoihin verrattuna ja auttamaan tehokkaasti toimivan yhtenäisen ja rajattoman eurooppalaisen rautatiealueen kehittämistä vähentämällä hallinnollisia ja teknisiä esteitä, kannustamalla markkinoille tuloa ja varmistamalla syrjimättömyys, käyttämällä julkisia varoja tehokkaammin julkisiin rautatieliikennepalveluihin sekä varmistamalla parempi infrastruktuurin hallinta; pitää myönteisenä kansallisten sääntöjen karsimiseen keskittyvää ohjelmaa, jonka avulla poistetaan nykyisiä jäsenvaltioiden välisiä esteitä tai vähennetään niiden vaikutusta;

9.  tähdentää, että viraston tehtävänä on varmistaa Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuus ja yhteentoimivuus, jotta voidaan auttaa lisäämään Euroopan rautatiealan kilpailukykyä ja parantamaan rautatieliikenteen palvelujen laatua; tukee komission visiota Euroopan rautatiejärjestelmästä, jolla on turvallisuustason osalta johtoasema maailmassa;

10.  on tyytyväinen viraston rooliin Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) kehittämistä, testausta ja täytäntöönpanoa koskevissa jatkotoimissa sekä erityisten ERTMS-hankkeiden arvioinnissa; panee tyytyväisenä merkille, että EU ja Sveitsi ovat aloittaneet neuvottelut osana rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikennettä koskevaa sopimusta, jotta Sveitsi voisi osallistua Euroopan unionin rautatieviraston toimintaan; korostaa, että viraston vastuualueen kasvaessa sille on osoitettava myös tarvittavat rahoitus-, henkilöstö- ja aineelliset resurssit, jotta se pystyy suoriutumaan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti uusista lisätehtävistään; pyytää kiinnittämään huomiota budjettivaliokunnan hiljattain tilaamaan tutkimukseen EU:n virastojen rahoitusjärjestelyistä ja siihen, että mahdollisuuksia viraston omarahoitukseen olisi lisättävä; panee huolestuneena merkille ristiriidan yhtäältä äskettäin hyväksytyn, viraston tehtävää laajentavan lainsäädännön ja toisaalta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa viraston määrärahoihin kohdistettavien leikkausten välillä;

11.  palauttaa mieliin talousarviomenettelyssä esittämänsä kannan, jonka mukaan kaikki Verkkojen Eurooppa -välineestä Euroopan strategisten investointien rahastoon siirretyt varat on saatava takaisin; korostaa, että yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen päätökseen saamisen edellyttämä rahoitus olisi turvattava myös siksi, että voidaan modernisoida ja laajentaa rautatieinfrastruktuuria unionin syrjäisillä alueilla; korostaa lisäksi, että ERTMS-järjestelmän käyttöönottoa olisi aikaistettava, jotta voidaan jatkaa yhteisten teknisten standardien täytäntöönpanoa ja saada paras mahdollinen hyöty yhteentoimivuudesta;

12.  panee merkille, että vuonna 2016 virasto jatkoi petostentorjuntastrategiassaan määritellyn toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa järjestämällä räätälöityä petostentorjuntakoulutusta; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tarkisti eturistiriitoja koskevat sääntönsä kattavasti vuonna 2017; panee lisäksi merkille, että virasto julkisti hallintoneuvostonsa jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset sidonnaisuuksista osana hallintoneuvoston eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteita; panee kuitenkin merkille, että jotkut ansioluettelot ja ilmoitukset sidonnaisuuksista puuttuvat; pyytää, että ansioluettelot ja ilmoitukset sidonnaisuuksista julkistetaan viipymättä hallintoneuvoston jäsenten nimittämisen jälkeen;

13.  panee merkille, että virasto on edelleen kehittänyt sisäisen valvonnan standardeissa ja ISO 9001 -sarjan standardeissa täsmennettyihin vaatimuksiin perustuvaa yhdennettyä hallintojärjestelmää, jotta se täyttäisi ehdot, joita uusien toimintojen toteuttamisessa ja toiminnan tehostamisessa onnistuminen edellyttää; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on analysoinut yhdennetyn hallintojärjestelmän puitteissa säännöistä poikkeamista ja sääntöjen noudattamatta jättämistä ja että näiden tilanteiden korjaamiseksi oli määrä järjestää vuonna 2017 hankintamenettelyihin ja sopimushallintoon liittyviä koulutustoimia;

14.  panee merkille, että yhdennetyn hallintojärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnissa kävi ilmi, että joillakin aloilla on varaa parantaa sääntöjenmukaisuutta ja vaikuttavuutta ja että näitä aloja ovat varsinkin eettiset ja organisatoriset arvot, toiminnan jatkuvuus, sidosryhmäsuhteiden hallinta ja henkilöstöhallinto, ja ottaa erityisesti huomioon, että arvioinnissa havaittiin viraston valmiuksien ja tarvittavien valmiuksien välinen kuilu; odottaa viraston varmistavan, että viraston hallintostandardit pannaan kaikilta osilta täytäntöön viimeistään vuonna 2017, kuten on suunniteltu;

15.  panee merkille, että vuoden 2016 riskiarvioinnissa tuli esiin uusia riskejä, joita ei ollut vuonna 2015 ja jotka liittyivät siihen, että neljännen rautatiepaketin lainsäädäntö saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä viipeellä ja epäjohdonmukaisesti, sekä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän muutoksenhallintavälineiden käyttöiän päättymiseen, rautatiemelun vähentämiseen, viivästyksiin kansallisten sääntöjen vähentämisessä ja tiedonhallintaan;

16.  ehdottaa, että parlamentti myöntää viraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.2.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Marian-Jean Marinescu, Renaud Muselier, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Marie-Pierre Vieu, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Michael Detjen, Markus Ferber, Maria Grapini, Rolandas Paksas, Jozo Radoš, Evžen Tošenovský, Henna Virkkunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Olle Ludvigsson

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

38

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Jozo Radoš, Dominique Riquet, Pavel Telička

ECR

Tomasz Piotr Poręba, Evžen Tošenovský, Roberts Zīle

EFDD

Daniela Aiuto, Rolandas Paksas

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Markus Ferber, Dieter-Lebrecht Koch, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Renaud Muselier, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Henna Virkkunen, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp

S&D

Lucy Anderson, Isabella De Monte, Michael Detjen, Ismail Ertug, Maria Grapini, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Olle Ludvigsson, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, István Ujhelyi, Janusz Zemke

Verts/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

3

-

ECR

Jacqueline Foster

EFDD

Jill Seymour

ENF

Marie-Christine Arnautu

1

0

GUE/NGL

Marie-Pierre Vieu

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

21.2.2018

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Raffaele Fitto, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Jean-François Jalkh, Arndt Kohn, Notis Marias, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Indrek Tarand, Marco Valli, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Karin Kadenbach, Julia Pitera, Miroslav Poche

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová

GUE/NGL

Dennis de Jong

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

S&D

Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Cătălin Sorin Ivan, Karin Kadenbach, Arndt Kohn, Miroslav Poche, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Bart Staes, Indrek Tarand

4

-

ECR

Raffaele Fitto, Notis Marias

EFDD

Marco Valli

ENF

Jean-François Jalkh

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 417, 6.12.2017, s. 166.

(2)

EUVL C 417, 6.12.2017, s. 166.

(3)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(4)

EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1.

(5)

EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.

(6)

EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.

(7)

EUVL C 417, 6.12.2017, s. 166.

(8)

EUVL C 417, 6.12.2017, s. 166.

(9)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(10)

EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1.

(11)

EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.

(12)

EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.

(13)

EUVL C 333, 9.9.2016, s. 19.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2018)0000.

Päivitetty viimeksi: 11. huhtikuuta 2018Oikeudellinen huomautus