Menettely : 2017/2137(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0105/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0105/2018

Keskustelut :

PV 18/04/2018 - 10
CRE 18/04/2018 - 10

Äänestykset :

PV 18/04/2018 - 12.19

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0124

MIETINTÖ     
PDF 701kWORD 103k
26.3.2018
PE 612.130v01-00 A8-0105/2018

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(2017/2137(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Derek Vaughan

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(2017/2137(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2016(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016 (COM(2017)0365 – C8‑0248/2017)(2),

–  ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti(3),

–  ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2016,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016 sekä toimielinten vastaukset(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman(5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N: o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N: o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä 16. kesäkuuta 2014 tehdyn puhemiehistön päätöksen(7) ja erityisesti sen 22 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0105/2018),

A.  ottaa huomioon, että puhemies hyväksyi 28. kesäkuuta 2017 parlamentin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteeri johtavana valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vakuutti 10. heinäkuuta 2017 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvioon osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevat valvontamenettelyt antoivat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

C.  ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) N: o 966/2012 166 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti;

1.  myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(2017/2137(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0105/2018),

A.  panee merkille, että Euroopan parlamentin tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot parlamentin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista;

B.  ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin 141 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan avoimessa kokouksessa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

C.  katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan aina parantaa ja valvontaa tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille;

Parlamentin talousarvio- ja varainhallinnon valvonta

1.  toteaa, että parlamentin talousarvio- ja varainhallinnon virallinen valvontajärjestelmä sisältää neljä keskeistä osatekijää:

– parlamentin tilinpitäjän varmentama lopullinen tilinpäätös

– sisäisen tarkastajan vuosikertomukset ja hänen lausuntonsa sisäisen valvonnan järjestelmästä

– ulkoisen tarkastajan eli tilintarkastustuomioistuimen arvioimat kaikkien unionin toimielinten, parlamentti mukaan luettuna, hallintomenot ja muut menot

– talousarvion valvontavaliokunnan valmistelema vastuuvapausmenettely, jonka päätteeksi hyväksytään päätös parlamentin puhemiehelle myönnettävästä vastuuvapaudesta;

2.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on kasvattanut parlamentin tapahtumien määrään liittyvää otosta, ja kannustaa sitä jatkamaan samalla linjalla, koska maineriski on verrattain korkea, ottaen huomioon, että talousarvio- ja varainhallintoon liittyvät virheet saattavat vaikuttaa kielteisesti toimielimen maineeseen;

3.  kannustaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan, että se laatisi useampia erityiskertomuksia parlamentin toiminnasta erityisaloilla, esimerkiksi erityiskertomuksia parlamentin viestintäpolitiikasta ja Euroopan tason poliittisille puolueille ja säätiöille myönnettävien avustusten hallinnoinnista, painottaen erityisesti tulosbudjetointia;

4.  panee tyytyväisenä merkille jatkotoimet, joita hallinto on toteuttanut vahvistaakseen parlamentin sisäistä asiantuntemusta kirjanpidon ja tarkastuksen alalla ottamalla käyttöön unionin toimielimiin liittyviin vastuuvapausmenettelyihin osallistuville jäsenille tarkoitetun lisäpalvelun ja avustamalla ja tukemalla tällä tavoin vuotuisten kirjanpito- ja tarkastuskertomusten tulosten ymmärtämistä ja tulkitsemista;

Parlamentin talousarvio- ja varainhallinto

5.  panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2016 oli yhteensä 1 838 613 983 euroa eli 19,39 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen(8) otsakkeesta 5, johon sisältyvät unionin toimielinten hallintomenot vuonna 2016, ja kasvu vuoden 2015 talousarviosta (1 794 929 112 euroa) oli 2,4 prosenttia;

6.  ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2016 yhteensä 183 381 513 euroa (vuonna 2015 määrä oli 176 367 724 euroa), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 30 589 787 euroa (vuonna 2015 määrä oli 27 988 590 euroa);

7.  korostaa, että 69,92 prosenttia kaikista sitoumuksista sisältyi neljään lukuun: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”, mikä osoittaa, että parlamentin menot olivat suurelta osin erittäin joustamattomia;

8.  panee merkille seuraavat määrät, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2016 päätettiin:

a) Käytettävissä olleet määrärahat (euroa)

määrärahat 2016

1 838 613 983

erikseen esitetyt siirrot varainhoitovuodelta 2015

ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelta 2015

289 323 907

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat vuodeksi 2016

30 589 787

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen siirrot vuodelta 2015

103 055 269

Yhteensä

2 261 582 946

b) Määrärahojen käyttö varainhoitovuonna 2016 (euroa)

sitoumukset

2 225 465 435

suoritetut maksut

1 900 199 164

seuraavalle vuodelle ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat mukaan luettuina

324 909 094

seuraavalle vuodelle erikseen siirretyt määrärahat

peruuntuneet määrärahat

36 094 295

c) Talousarviosta saatu rahoitus (euroa)

saatu vuonna 2016

183 381 513

d) Kokonaistase 31. joulukuuta 2016 (euroa)

1 574 480 381

9.  toteaa, että parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 99,2 prosenttia eli 1 823 844 172 euroa ja peruuntumisaste oli 0,8 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että edellisten vuosien tapaan talousarvion toteutusaste oli erittäin korkea; toteaa, että maksumäärärahat olivat yhteensä 1 538 531 527 euroa ja niiden käyttöaste oli 84,4 prosenttia ja lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli 0,7 prosenttia;

10.  korostaa, että vuonna 2016 peruuntui määrärahoja 14 769 811 euroa ja peruuntumiset liittyivät pääasiassa palkkoihin ja muihin etuuksiin sekä jälleen kerran kiinteistömenoihin;

11.  toteaa, että varainhoitovuonna 2016 hyväksyttiin seitsemän varainhoitoasetuksen 27 ja 46 artiklan mukaista siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 66 655 000 euroa eli 3,6 prosenttia lopullisista määrärahoista; toteaa huolestuneena, että suurin osa näistä siirroista liittyi jälleen kerran parlamentin kiinteistöpolitiikkaan ja erityisesti Konrad Adenauer -rakennushankkeeseen; pitää keräilysiirron tasoa yhä erittäin korkeana; on vakaasti sitä mieltä, että talousarvion tehokkaan hallinnoinnin avulla tällaisten siirtojen määrä olisi voitava vähentää mahdollisimman alhaiseksi; kehottaa laatimaan parlamentin kiinteistöpolitiikan riittävän selkeästi osana talousarviostrategiaa;

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2016 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

12.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot yhtenä toimintalohkoryhmänä; toteaa, että hallintomenoja ja niiden liitännäismenoja ovat henkilöstömenot (palkat, korvaukset ja eläkkeet), joiden osuus hallintomenojen kokonaismäärästä on 60 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot;

13.  muistuttaa, että tarkastuksessa tutkittiin edustava otos, johon sisältyi 100 maksutapahtumaa ja 20 sitoumusta sisältävä riskiperusteinen otos; toteaa, että sitoumukset oli hyväksytty aivan varainhoitovuoden 2016 lopussa ja siirretty ilman eri toimenpiteitä vuodelle 2017, ja tarkastuksessa selvitettiin, oliko budjettimäärärahat käytetty vuotuisuuden periaatteen mukaan;

14.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen; panee merkille, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli kaksitoista eli monivuotisen rahoituskehyksen hallintomenoja koskevan otsakkeen 5 arvioitu virhetaso oli 0,2 prosenttia (joka on vähemmän kuin 0,6 prosenttia vuonna 2015);

Poliittisten ryhmien määrärahojen hallinnointi

15.  muistuttaa, että poliittiset ryhmät ovat vastuussa parlamentille niille annettujen määrärahojen käytöstä sen toimivallan rajoissa, jonka puhemiehistö on niille antanut; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat puutteet Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF) -ryhmälle suoritetun maksun kohdalla tarkastuksissa, jotka kohdistuivat menojen hyväksymiseen ja maksun suorittamiseen, ja toteaa, että maksuja oli suoritettu ilman hankintamenettelyyn perustuvia sopimuksia; korostaa, että ulkoinen tarkastaja Ernst & Young antoi varauman sisältävän lausunnon; kehottaa parlamentin puhemiehistöä toteuttamaan asianmukaisia toimia ENF-ryhmään nähden, mahdollisten korvauksien maksaminen mukaan lukien;

16.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2016 parlamenttia koskevat erityishavainnot; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhden poliittiselle ryhmälle suoritetun maksun kohdalla puutteita tarkastuksissa, jotka kohdistuivat vuonna 2015 toteutuneiden, mutta vuonna 2016 selvitettyjen menojen hyväksymiseen ja maksun suorittamiseen; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että maksut oli suoritettu, vaikka niitä ei ollut katettu hankintamenettelyyn perustuvissa sopimuksissa; toteaa lopuksi, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi samanlaisia puutteita toiseen poliittiseen ryhmään vuonna 2015 liittyneessä tapahtumassa;

17.  panee merkille parlamentin tilintarkastustuomioistuimen kanssa pidetyssä kuulemismenettelyssä antamat vastaukset; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle, miten on pantu täytäntöön sen suositus, joka koskee poliittisille ryhmille osoitettujen talousarviomäärärahojen käyttöä koskevan seurantajärjestelmän arvioimista ja sen tehokkaampaa seuraamista, miten poliittiset ryhmät soveltavat menojen hyväksyntää ja maksujen suorittamista koskevia sääntöjä ja miten ne toteuttavat hankintamenettelyjä;

18.  kannustaa parlamentin pääsihteeristöä toteuttamaan edelleen lisätoimia, joilla poliittisia ryhmiä autetaan parantamaan sisäistä varainhallintoa ja niille annetaan parempia ohjeita; kehottaa poliittisia ryhmiä parantamaan entisestään menojen hyväksyntää ja maksujen suorittamista koskevien asiaankuuluvien sääntöjen soveltamista ja parantamaan ja yhdenmukaistamaan entisestään hankintamenettelyjen toteuttamista;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

19.  toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa 23. tammikuuta 2018 pidetyssä asiasta vastaavan valiokunnan avoimessa kokouksessa ja kertoi tehneensä vuonna 2016 seuraavat tarkastukset:

–  uutta varainhoidon hallintojärjestelmää koskevan hankkeen tarkistaminen – vaihe 3

–  sisäisen tarkastajan kertomuksiin sisältyvien keskeneräisten toimien seuranta

–  audiovisuaaliala

–  virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottoprosessi

–  ulkopuolinen asiantuntija-apu infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston urakoissa

–  toiminnan raportointiprosessi

–  sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseenottoprosessi

–  tietotekniikan infrastruktuuri ja toiminnot: tietotekniikkakeskuksen inventaario ja ulkopuolisen asiantuntemuksen hallinta;

20.  muistuttaa, että vuotuinen toimintakertomus on parlamentin hallintorakenteen kulmakivi; toteaa, että toiminnan raportointiprosessia koskevassa tarkastuksessa käsiteltiin vuotuisten toimintakertomusten vaikuttavuutta vastuuvelvollisuutta ja tuloksellisuutta koskevan raportoinnin välineenä ja että sen jälkeen sisäinen tarkastaja esitti seuraavat suositukset:

–  olisi hyväksyttävä yhdennetty raportointi- ja suunnittelukehys, jonka avulla voitaisiin asettaa sekä strategiset tavoitteet että kunkin pääosaston vuotuiset toiminnalliset tavoitteet, vahvistaa keskeiset tulosindikaattorit ja parantaa tuloksista raportointia vuotuisissa toimintakertomuksissa;

–  pääsihteerin olisi perustettava yksikkö laajennetuin toimivaltuuksin koordinoimaan ja valvomaan toiminnan raportointiprosessia;

–  sisäisen valvonnan kehyksen arviointia ja siihen liittyvää raportointia olisi tehostettava nimittämällä kuhunkin pääosastoon sisäisen valvonnan koordinaattori, tarjoamalla pääosastoille asianmukaisia ohjeita ja välineitä ja varmistamalla, että vuotuisissa toimintakertomuksissa raportoidaan sisäisestä valvonnasta johdonmukaisesti;

–  olisi hyväksyttävä nimenomaan parlamentille tarkoitettuja suuntaviivoja tarkastuslausuman antamista ja mahdollisten varaumien esittämistarpeen arviointia varten;

21.  panee merkille, että vuoden 2016 seurantaprosessissa saatettiin päätökseen 22 toimenpidettä avoinna olevista 48 vahvistetusta toimenpiteestä, ja myöhässä olevien toimien riskiprofiilin alentaminen jatkui vuonna 2016 vaiheittain; huomauttaa erityisesti, että vuoden lopussa kymmenen kaikkiaan 26 avoimesta toimesta kuului ”merkittävän riskin” luokkaan ja loput 16 kuuluivat ”kohtalaisen riskin” luokkaan;

Vuotta 2015 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman seuranta

22.  panee merkille talousarvion valvontavaliokunnalle 4. lokakuuta 2017 annetut kirjalliset vastaukset vuotta 2015 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan ja pääsihteerin vastaukset useisiin vuotta 2015 koskevaan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneisiin kysymyksiin ja pyyntöihin sekä niiden johdosta käydyn keskustelun jäsenten kanssa; pitää tärkeänä, että pääsihteeri osallistuu useammin parlamentin talousarviota ja sen toteutukseen vaikuttavia seikkoja koskeviin keskusteluihin talousarvion valvontavaliokunnassa;

23.  vaatii jälleen kerran, että toimielimen ja erityisesti sen päätöksentekomenettelyn läpinäkyvyyden parantamiseksi parlamentin sisäisten päätöksentekoelinten ja erityisesti puhemiehistön toimintaa ja ennen kaikkea päätöksentekomenettelyjä on helpotettava ja että niistä on tehtävä helpommin lähestyttäviä; pyytää julkistamaan puhemiehistön kokousten esityslistat riittävän hyvissä ajoin intranetissä ja lyhentämään huomattavasti kokousten pöytäkirjojen julkaisemisen määräaikaa; katsoo, että pöytäkirjojen julkistamista varten ei tarvitse odottaa, että ne on käännetty kaikille kielille; onnittelee kvestorikollegiota tällä saralla saavutetusta edistyksestä ja erityisesti sen uudesta käytännöstä ilmoittaa tekemistään päätöksistä;

24.  pyytää pääsihteeriä välittämään tämän päätöslauselman puhemiehistölle ja korostamaan kaikkia pyyntöjä, jotka koskevat puhemiehistön toimenpiteiden toteuttamista tai päätösten tekemistä; kehottaa pääsihteeriä laatimaan toimintasuunnitelman ja aikataulun, jonka avulla puhemiehistö voi seurata ja/tai noudattaa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmiin sisältyviä suosituksia, ja sisällyttämään tulokset vuotuiseen seuranta-asiakirjaan; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle hyvissä ajoin kaikista puhemiehistölle esitetyistä hankkeista, joilla on merkittäviä talousarviovaikutuksia;

25.  pitää kuitenkin valitettavana, että monia vuotta 2015 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyvistä suosituksista ei ole noudatettu eikä tälle ole esitetty minkäänlaisia syitä tai perusteluita; on erittäin huolestunut siitä, että sen enempää puhemiehistö kuin pääsihteerikään eivät ole julkaisseet edistymiskertomusta eivätkä edistäneet riittävästi useita pyyntöjä, joissa niitä kehotetaan toteuttamaan toimia tai tekemään päätöksiä:

26.  kehottaa uudelleen puhemiehistöä seuraamaan kaikkien vastuuvapauspäätösten noudattamista työjärjestyksen 25 artiklan, työjärjestyksen liitteessä IV olevan 6 artiklan ja varainhoitoasetuksen 166 artiklan mukaisesti;

27.  muistuttaa, että sekä vuotta 2014 että vuotta 2015 koskevissa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmissa pyydettiin kehittämään tekninen ratkaisu, jonka avulla jäsenet voivat käyttää parlamentin verkkosivustolla olevaa omaa kotisivuaan julkistaakseen vapaaehtoisesti tapaamisensa eturyhmien edustajien kanssa; kehottaa painokkaasti puhemiehistöä ja pääsihteeriä mahdollistamaan tämän viipymättä;

28.  kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan jäsenille iPACS-hankkeen (jonka tavoitteena on vahvistaa ja uudistaa ihmisten, rakennuksien ja omaisuuden suojelua parlamentissa) edistymisestä; toteaa, että hanke hyväksyttiin 9. maaliskuuta 2015 annetulla puhemiehistön päätöksellä; painottaa, että on tärkeää varmentaa, että parlamentin kannalta ensiarvoisen tärkeä – ja merkittäviä kustannuksia aiheuttanut – hanke edistyy suunnitelmien mukaisesti;

29.  kehottaa pääsihteeriä toteuttamaan toimia puuttuakseen huomattavaan hintojen nousuun Strasbourgin hotelleissa, joissa hinnat ovat vuodesta toiseen nousseet merkittävästi ja ovat huipussa erityisesti täysistuntojen aikaan; suosittaa edistämään kuljetusjärjestelyjä rajan ylitse Strasbourgista Saksaan, jossa hinnat ovat merkittävästi alhaisempia (mahdollinen bussikuljetus Kehlin ja parlamenttirakennuksen välillä);

30.  suhtautuu myönteisesti pääsihteerin aloitteisiin, jotka koskevat kriisinhallintastrategian ja toiminnan jatkuvuuden hallintastrategian tarkistamista, jotta parlamentilla olisi valmiudet selviytyä paremmin sen toimintaan vaikuttavista mahdollisista merkittävistä vaaratilanteista (esimerkiksi tietotekniikkaan, turvallisuuteen tai toimitiloihin liittyvät häiriöt), puhemiehistön 3. toukokuuta 2016 tekemän päätöksen mukaisesti;

Parlamentin vastuuvapaus 2016

31.  panee merkille talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja talousarvion valvontavaliokunnan keskustelun, jossa käsiteltiin parlamentille vuoden 2016 osalta annettavaa vastuuvapautta ja joka järjestettiin 23. tammikuuta 2018 sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

32.  toteaa, että puhemiehistö keskusteli Yhdistyneessä kuningaskunnassa 23. kesäkuuta 2016 pidetyn kansanäänestyksen seurauksista kokouksessaan 4. heinäkuuta 2016; panee merkille puhemiehen kannan, jonka mukaan niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta pysyy unionin täysjäsenenä, Euroopan parlamentin brittijäsenillä ja -henkilöstöllä on täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin parlamentin muilla jäsenillä ja henkilöstöllä; toteaa, että tämän järjestelyn on oltava joustava ja brexit-neuvottelujen mahdollisten lopputulosten mukainen; toteaa, että Euroopan parlamentin brittijäsenten ja -henkilöstön tilanne saattaa muuttua siirtymäkauden aikana, jota ei ole vielä määritetty;

33.  toteaa, että kansanäänestyksen tulos vaikutti merkittävästi valiokuntien sihteeristöihin, tutkimusyksiköihin ja politiikkatoimien pääosastojen horisontaalisiin yksiköihin; panee merkille, että parlamentin yksiköt keräsivät tietoja ja valmistelivat siltä pohjalta analyyttistä aineistoa pohtiakseen Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutusta politiikan aloihin ja lainsäädäntöön kyseisillä aloilla; toteaa myös, että jatkossa tämän asian käsittely on oikeudellisesti hyvin monimutkaista ja poliittisten päätösten perusteella jatkuvan eroprosessin seuraavissa vaiheissa voidaan hyödyntää valiokuntien sihteeristöjen ja politiikkayksiköiden asiantuntemusta;

34.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti ja sen isäntävaltioiden, erityisesti Belgian, viranomaiset ovat parantaneet turvallisuusyhteistyötä;

35.  kannustaa pääsihteeriä neuvottelemaan Belgian rautatieyhtiön kanssa Brysselin–Luxemburgin rautatieaseman ja Zaventemin lentoaseman välisten suorien junayhteyksien lisäämisestä jäsenten kannalta ruuhkaisimpina saapumis- ja lähtöaikoina, jotta säästetään matkustusaikaa ja pienennetään jäsenten hiilijalanjälkeä; kehottaa pääsihteeristöä edistämään jäsenten junankäyttöä;

36.  muistuttaa, että avoimuus on parlamentin tunnus; kannattaa kaikkien kolmella työskentelypaikkakunnalla sijaitsevien parlamentin rakennusten sisäänkäyntien uudelleenorganisointia ja parantamista noudattaen uutta turvallisuusstrategiaa, jolla parlamentille taataan turvallinen työympäristö samalla kun säilytetään parlamentin avoimuus; toteaa, että kyseiset sisäänkäynnit uudistettiin vuonna 2015, jolloin niihin asennettiin uudet kulunvalvontajärjestelmät, ja ne on otettu osaksi uutta, keskitettyä integroitua kulunvalvontajärjestelmää; painottaa, että Strasbourgissa sijaitsevan Louise Weiss (LOW) -rakennuksen sisäänkäynti on yksi jäsenten, unionin henkilöstön ja vierailijoiden eniten käyttämistä sisäänkäynneistä täysistuntojen aikana; painottaa, että se on näin ollen näkyvin sisäänkäynti Strasbourgissa; pitää valitettavana, että LOW‑rakennuksen sisäänkäynnin ”väliaikaisesta” turvatarkastuksesta on tullut käytännössä pysyvä järjestely; kehottaa painokkaasti pääsihteeriä ehdottamaan vaihtoehtoa, jolla helpotetaan LOW-rakennukseen pääsyä ja säilytetään samalla tämän sisäänkäynnin turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys;

37.  toteaa, että eri pääosastot painottavat edelleen tulosbudjetointia vaihtelevasti ja että osassa hallintoa sen toteutus on vielä alkuvaiheessa; kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että asetetaan selkeät, mitattavissa olevat tavoitteet, joita seurataan kaikkialla hallinnossa;

38.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuu 114 miljoonan euron kustannukset vuodessa; panee merkille Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa tehdyn havainnon, että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön virkamatkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; palauttaa mieliin, että hajauttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000 ja 19 000 tonnin välillä; kehottaa neuvostoa ratkaisemaan tämän veronmaksajien rahojen tuhlaamiseen liittyvän ongelman;

39.  panee merkille, että vuonna 2016 laaditut seitsemän Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksia koskevaa raporttia ja viisi arviointia Euroopan tason lisäarvosta on julkaistu;

40.  panee merkille, että valtuutettujen avustajien virkamatkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä maksettavia korvauksia on tarkistettu; panee merkille, että virkamiesten ja muun henkilöstön hotellikulujen enimmäismäärä Strasbourgin virkamatkoilla on 180 euroa ja päiväraha 102 euroa eli päivittäiset kulukorvaukset ovat yhteensä enintään 282 euroa; toteaa, että valtuutetut avustajat saavat samoista kuluista pienemmän korvauksen eli jäsenen valinnan mukaan 137 euroa, 160 euroa tai 183 euroa päivässä; palauttaa kuitenkin mieliin, että valtuutetuilla avustajilla on oikeus yhtä suureen päivärahaan kuin parlamentin virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä virkamatkoista muualle kuin Strasbourgiin; pyytää kolmatta vuotta peräkkäin puhemiehistöä ryhtymään työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin valtuutettujen edustajien Strasbourgin virkamatkojen majoituskorvausten ja päivärahojen nostamiseksi samalle tasolle virkamiesten ja muun henkilöstön kanssa; kehottaa uudelleen puhemiehistöä sovittamaan virkamiesten, muun henkilöstön ja valtuutettujen avustajien korvaukset kaikilta osin yhteen;

41.  toteaa tyytyväisenä, että pääsihteeri on halukas etsimään asiaan ratkaisua, ja kehottaa jälleen pyrkimään löytämään toimivan ratkaisun ongelmaan, joka koskee niitä valtuutettuja avustajia, jotka ovat työskennelleet parlamentissa keskeytyksettä kahden vaalikauden ajan mutta eivät ole eläkeiän saavuttaessaan heistä itsestään ja kyseisestä parlamentin jäsenestä riippumattomista syistä oikeutettuja unionin eläkkeeseen nykyisen vaalikauden päättyessä, koska he eivät ole ehtineet työskennellä vaadittua kymmenen vuoden ajanjaksoa sen tähden, että vuoden 2014 vaalit järjestettiin varhain ja heidän uusien sopimustensa vahvistaminen viivästyi henkilöstöyksikön raskaan työtaakan vuoksi vuosien 2009 ja 2019 vaalien jälkeen; kehottaa näin ollen pitämään kahta vaalikautta kymmenenä aktiivisena palvelusvuotena; pyytää pääsihteeriä antamaan henkilöstöasioiden pääosaston pikaiseksi tehtäväksi etsiä mahdollisia ratkaisuja ja tiedottamaan prosessista valtuutettujen avustajien edustajille sekä ottamaan heidät mukaan prosessiin; pyytää komissiota antamaan 1. syyskuuta 2018 mennessä lainsäädäntöehdotuksen ratkaistakseen tämän asian;

42.  toteaa, että joidenkin virkamatkojen korvauksien maksaminen on viivästynyt huomattavan paljon, ja kehottaa tutkimaan, miten ongelma voitaisiin ratkaista kohtuullisen ajan kuluessa;

43.  katsoo, että on asianmukaista säilyttää pieni lisäys budjettikohdassa 422 (”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”), kun otetaan huomioon brexitin myötä kasvava työmäärä, trilogien määrän lisääntyminen, väliaikaisten valiokuntien ja erityisvaliokuntien määrän kasvu (niitä on nyt ennätyksellinen määrä, 25 pysyvää ja väliaikaista valiokuntaa) ja vaalikauden päättyminen samaan aikaan monivuotista rahoituskehystä koskevan monimutkaisen lainsäädäntöehdotuspaketin kanssa;

44.  pyytää pääsihteeriä välittämään komissiolle valtuutettujen avustajien asemaa koskevien uusien sääntöjen arviointikertomuksen, joka on laadittu 28. huhtikuuta 2016 annetun vuotta 2014 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman johdosta ja johon viitataan asetuksen (EY) N:o 160/2009 3 artiklassa;

45.  kannustaa puhemiehistöä sen arvioidessa viime vuonna annettuja vierailijaryhmiä koskevia uusia sääntöjä poistamaan mahdollisuuden nimittää valtuutettuja avustajia ryhmien johtajiksi, koska siitä aiheutuu ammatillisia, oikeudellisia, eettisiä ja tietosuojaan liittyviä ongelmia;

46.  huomauttaa, että jäsenen palveluksessa olevat harjoittelijat ovat jäsenen kanssa yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa, eikä heillä ole samoja oikeuksia kuin muulla parlamentin henkilöstöllä tai oikeuksia parlamentin apurahoihin (Schuman-apurahat); pitää valitettavana, että varainhoidon pääosastossa ei ole välinettä tai oikeudellista kehystä suorien ennakkomaksujen maksamiseksi näille harjoittelijoille ennen virkamatkoja, kuten menetellään muun henkilöstön tapauksessa, kun otetaan erityisesti huomioon, että näiden kulujen maksaminen omasta taskusta edellyttää yleisesti ottaen hyvin suurta taloudellista panostusta; painottaa, että jäsenet voivat sopia ennakkomaksuista harjoittelijan ja maksun välittäjän kanssa tapauskohtaisesti; panee kuitenkin merkille, että useat jäsenet eivät käytä maksun välittäjän palveluita maksaakseen korvauksen työllistämilleen harjoittelijoille, ja kehottaa parlamenttia arvioimaan mahdollisimman pian, voitaisiinko tällainen suorien maksujen järjestelmä toteuttaa;

47.  panee huolestuneena merkille, että yli puolet parlamentin jäsenistä ei ole vielä ladannut ansioluetteloaan parlamentin virallisen verkkosivuston profiiliinsa, vaikka nykyinen vaalikausi on jo näin pitkällä; pyytää pääsihteeriä ryhtymään nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kaikkien parlamentin jäsenten ansioluettelot olisivat saatavilla virallisella verkkosivustolla;

48.  katsoo, että riippumattomampien ja luotettavampien lausuntojen ja tutkimusten saamiseksi on laadittava sääntöjä, jotka koskevat parlamentin valiokuntien palkkaamien asiantuntijoiden eturistiriitoja;

49.  muistuttaa, että vuosia 2014 ja 2015 koskevissa vastuuvapausmenettelyissä havaittiin, että parlamentin verkkosivusto ei ole kovin käyttäjäystävällinen, ja kehottaa näin ollen kiireellisesti viestinnän pääosastoa parantamaan verkkosivustoa ja ottamaan käyttöön tehokkaamman hakukoneen; painottaa, että on edelleen parannettava verkkosivuston houkuttelevuutta ja vetovoimaa ja että on toteutettava toimia käytettävissä olevien sosiaalisen median alustojen monimuotoistamiseksi; kehottaa panemaan täytäntöön uuden strategian, jossa hyödynnetään sosiaalisen median koko kapasiteettia sen eri ilmenemismuodoissa;

50.  panee merkille tiedotustoimistojen eli nykyisten yhteystoimistojen päivitetyn tehtävänmäärityksen (jonka puhemiehistö hyväksyi marraskuussa 2017); korostaa painokkaasti, että niiden päätehtävänä on toteuttaa paikallisesti tiedotus- ja viestintätoimia parlamentin nimissä tiedon antamiseksi unionista ja sen politiikoista ulkoisten sidosryhmien paikallisen, alueellisen ja kansallisen toiminnan välityksellä; korostaa tarvetta optimoida uusien viestintätekniikoiden ja -mallien käyttö ja hyödyntää yhteystoimistojen etuoikeutettua maantieteellistä sijaintia lähellä kansalaisia, jotta tehostettaisiin entisestään toimintaa paikallisella tasolla järjestelmällä esimerkiksi keskusteluja parlamentin jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä kansalaisten kuulemiseksi ja osallistamiseksi; korostaa, että tällaisilla tapahtumilla aikaan saadulla verkkokeskustelulla ja tiedotusvälineiden huomiolla voitaisiin edistää entistä tiiviimpää yhteydenpitoa kansalaisiin; kehottaa parantamaan parlamentin tiedotustoimistoja koskevaa strategiaa ja vaatii viestinnän pääosastoa ratkaisemaan ongelman, joka liittyy yhtäältä rakennus- ja henkilöstökustannusten ja toisaalta näiden toimistojen keskeisten tehtävien – suoran yhteydenpidon paikallisiin sidosryhmiin ja kansalaisiin – väliseen epätasapainoon;

Viestinnän pääosasto

51.  palauttaa mieliin, että viestinnän pääosaston keskeinen tulosindikaattori on kohderyhmien kattava saavuttaminen tai näkyvyys kaikilla parlamentin viestintäfoorumeilla ja -kanavilla; panee merkille, että parlamentin medianäkyvyys ja keskimääräinen uutisointikattavuus kuukaudessa nousi 12 prosenttia verrattuna vuoteen 2015 ja 7 prosenttia verrattuna vaalivuoteen 2014; panee merkille, että parlamentti saavutti parannuksia sosiaalisen median käytössä, ja panee merkille nuorten keskuudessa toteutetut tiedotustoimet; korostaa kuitenkin, että parlamentin tiedotustoimia olisi parannettava edelleen etenkin lisäämällä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa; toteaa, että se ei nykyisellään täytä parlamentaariselle elimelle asetettuja edellytyksiä; painottaa, että on laadittava ja pantava täytäntöön kattava sosiaalisen median strategia, kun otetaan erityisesti huomioon vuonna 2019 toimitettavat Euroopan parlamentin vaalit; korostaa, että tämän strategian on ilmennettävä parlamentin työmäärää ja siinä on otettava huomioon tulevaisuuteen liittyvät monitahoiset intressit, huolenaiheet ja ajatukset, joita unionin kansalaiset tuovat julki;

52.  panee merkille, että viestinnän pääosasto käynnisti uuden monivuotisen työohjelman, jonka puitteissa vuosina 2016–2019 myönnetään avustuksia media-alalle ja tapahtumien järjestämiseen; toteaa, että media-alan apurahojen myöntämiseksi tehtiin 102 kumppanuuspuitesopimusta ja valittiin 48 apurahahakemusta, joiden kokonaisarvo oli 3,99 miljoonaa euroa; toteaa, että tapahtumien järjestämisen alalla avustuksia myönnettiin 18 hankkeeseen yhteensä 0,8 miljoonaa euroa; kehottaa viestinnän pääosastoa keskittymään aktiivisemmin ryhmiin, jotka eivät ole automaattisesti kiinnostuneita parlamentin toiminnasta tai jotka saattavat suhtautua siihen jopa epäilevästi;

53.  panee merkille parlamentin julkisen verkkosivuston tärkeimmät tekniset ja toimitukselliset muutokset ja etenkin verkkosivuston hakukoneoptimointiin liittyvät muutokset; onnittelee viestinnän pääosastoa tämän edistyksen johdosta mutta lisää, että edistyminen on yhä hyvin hidasta; panee merkille, että vuonna 2016 käynnistettiin verkkosivujen mukauttavaa suunnittelua koskeva hanke ja suoratoistoa ja tilausvideoalustan uusimista koskeva hanke verkkosivujen suunnittelemiseksi uudelleen niin, että ne mukautuvat kaikentyyppisiin laitteisiin, ja osa verkkosivustosta uudistettiin jo menestyksekkäästi; kehottaa jatkamaan näitä hankkeita ja panemaan ne täytäntöön kaikissa parlamentin verkkosivuston osissa; toteaa, että on vielä toteutettava paljon toimia tehokkaan verkkosivuston ja viestintävälineen toteuttamiseksi; korostaa, että uudistus on pantava täytäntöön hyvissä ajoin, koska parlamentin näkyvyys ja sen tavoitettavuus olisi varmistettava jo reilusti ennen vuonna 2019 toimitettavia Euroopan parlamentin vaaleja mutta viimeistään niihin mennessä; painottaa, että avoimella ja esteettömällä verkkosivustolla on ratkaiseva merkitys kansalaisten osallistumisen kannalta;

54.  panee merkille, että kansalaisten tiedusteluihin vastaavalle yksikölle (AskEP) lähetettyjen kyselyjen määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2014 lähinnä ilmeisen koordinoitujen ajankohtaisia aiheita koskevien kirjoituspyyntökampanjojen (”write-in”) johdosta; ehdottaa, että parlamentin vastaukset lähetetään tiedoksi jäsenille, jotka eivät ehkä ole tietoisia niiden olemassaolosta;

55.  pyytää kiinnittämään huomiota viimeisimpään parlamentin teettämään Eurobarometri-tutkimukseen, jossa kysyttiin erityisesti parlamentin julkisuuskuvasta; on tyytyväinen siihen, että tutkimuksen mukaan niiden kansalaisten osuus, joilla on myönteinen kuva parlamentista, on noussut 25 prosentista (vuonna 2016) 33 prosenttiin (vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille, että niiden kansalaisten osuuden, joilla on myönteinen kuva parlamentista, kasvu on suoraan sidoksissa niiden kansalaisten osuuden, joilla on kielteinen kuva parlamentista, vähenemiseen seitsemän prosenttiyksikköä 28 prosentista (vuonna 2016) 21 prosenttiin (vuonna 2017); huomauttaa, että parannuksia koskevista selvistä merkeistä huolimatta tekemistä riittää vielä;

56.  kehottaa puhemiehistöä sen arvioidessa viime vuonna annettuja vierailijaryhmiä koskevia uusia sääntöjä poistamaan mahdollisuuden nimittää valtuutettuja avustajia ryhmien johtajiksi;

57.  pyytää tarkistamaan parlamentin jäsenten kutsumien ryhmien matkakulukorvausten laskentajärjestelmän, jotta voidaan taata unionin kaikkien kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja toisaalta edistää ympäristöystävällisempien liikennevälineiden käyttöä, koska nykyisessä kilometrimäärän laskemiseen perustuvassa järjestelmässä ei oteta huomioon joidenkin unionin alueiden syrjäistä sijaintia tai luonnonesteitä eikä se kata kustannuksia matkoista näiltä alueilta paikkoihin, joissa on saatavilla nopeampia ja ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä;

58.  panee merkille, että 31. joulukuuta 2016 pääsihteeristön palveluksessa oli yhteensä 5 375 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (16 vähemmän kuin 31. joulukuuta 2015) ja poliittisten ryhmien palveluksessa oli yhteensä 806 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (35 enemmän kuin 31. joulukuuta 2015); toteaa, että sopimussuhteiset toimihenkilöt mukaan luettuina henkilöstöasioiden pääosaston vastuulla oli 9 617 henkilöstön jäsentä (264 enemmän kuin 31. joulukuuta 2015);

59.  toteaa, että parlamentin henkilöstötaulukosta poistettiin 57 virkaa 1. tammikuuta 2016 vuoden 2014 henkilöstösääntöuudistuksen ja vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti;

Henkilöstöasioiden pääosasto

60.  panee tyytyväisenä merkille, että yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on edelleen keskeinen osatekijä parlamentin henkilöstöpolitiikassa; toteaa, että puhemiehistö hyväksyi vuonna 2015 sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyi erityistavoitteita ja muita asiaa koskevia toimenpiteitä ja jonka täytäntöönpanoa jatkettiin vuonna 2016;

61.  panee tyytyväisenä merkille sukupuolten tasa-arvoa Euroopan parlamentin pääsihteeristössä koskevan etenemissuunnitelman hyväksymisen; toteaa, että etenemissuunnitelmassa luetellaan konkreettisia toimia ja annetaan selkeä aikataulu erityistoimille, jotka koskevat hallintoa, täydennyskoulutusta, sukupuolten tasa-arvosta valistamista, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja tasa-arvoasioiden säännöllistä seurantaa tilastojen avulla;

62.  panee tyytyväisenä merkille, että sukupuolten tasa-arvo on parantunut pääsihteerin nimittämien yksikön päällikköjen keskuudessa vuodesta 2006, jolloin osuus oli 21 prosenttia, vuoteen 2016, jolloin se oli 36 prosenttia, ja että viroista, joihin on nimitetty naisia, ilmenee, että naisille osoitettujen virkojen laatu on parantunut tyydyttävästi;

63.  pitää valitettavana, että sukupuolten tasapuolinen edustus pääjohtajatasolla laski 33,3 prosentista/66,7 prosentista 16,7 prosenttiin/83,3 prosenttiin vuodesta 2015 vuoteen 2016; toteaa, että sukupuolten tasapuolinen edustus johtajatasolla pysyi ennallaan (vuonna 2015: 29,2 prosenttia/70,8 prosenttia, vuonna 2016: 29,8 prosenttia/70,2 prosenttia); katsoo, että tässä on ristiriita sukupuolten tasa-arvoa Euroopan parlamentin pääsihteeristössä koskevaan etenemissuunnitelmaan nähden;

64.  panee merkille, että tiettyjen toimintojen, kuten ruokaloiden ja siivouspalvelun tapauksessa, parlamentti on pitänyt ulkoistamista parhaana vaihtoehtona ja että tämän seurauksena tietyissä pääosastoissa ulkopuolisen henkilöstön määrä parlamentin tiloissa voi jopa ylittää virkamiesten määrän;

65.  muistuttaa, että ulkopuolisella henkilöstöllä ei pitäisi korvata tointen lukumäärän vähennystä, josta sovittiin vuonna 2014 henkilöstösääntöjen tarkistamisen ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä;

66.  panee merkille, että vuoden 2016 lopussa parlamentissa työskenteli 1 924 valtuutettua avustajaa, kun edellisenä vuonna heitä oli 1 791; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota valtuutettujen avustajien ja paikallisten avustajien oikeuksiin, koska heidän sopimuksensa ovat suorassa yhteydessä heidän avustamansa parlamentin jäsenen toimikauteen, pitäen mielessä, että valtuutetut avustajat ovat henkilöstön jäseniä, joilla on työsopimus parlamentin kanssa, kun taas paikallisiin avustajiin sovelletaan eri maiden kansallista lainsäädäntöä;

67.  muistuttaa olevansa huolissaan väitetystä käytännöstä, jossa jäsenet velvoittavat valtuutetut avustajat lähtemään virkamatkalle varsinkin Strasbourgiin ilman matkamääräystä tai ilman, että heidän virkamatkakulujaan tai matkakulujaan yleensä korvataan; katsoo tällaisen käytännön tarjoavan mahdollisuuden väärinkäytöksiin ja toteaa, että kun valtuutetut avustajat matkustavat ilman matkamääräystä, heidän on maksettava kustannukset omasta pussistaan eivätkä he kuulu työhön liittyvän vakuutuksen piiriin; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan tätä väitettyä käytäntöä ja esittämään asiasta kertomuksen vuoden loppuun mennessä;

68.  kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin, myöhemmin vahvistettavin ehdoin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan näiden virkamatkojen talousarviovaikutuksia sekä niihin liittyvää organisaatiota ja logistiikkaa;

69.  panee merkille, että parlamentti rahoittaa henkilöstökomitean toimintaa, ja kehottaa rahoittamaan vastaavalla tavalla myös valtuutettujen avustajien komitean toimintaa, koska näille avustajille jäsenten asemaa koskevissa säännöissä ja niiden soveltamisohjeissa uskotuista tehtävistä on hyötyä kaikille toimielimille ja jäsenille;

70.  kehottaa hallintoa ottamaan valtuutettujen avustajien komitean mukaan päätöksentekoon tarkasteltaessa sääntöjä, jotka saattavat koskea yksinomaan kyseistä komiteaa tai myös kaikkia muita henkilöstökomitean edustamia henkilöstöryhmiä;

71.  suhtautuu myönteisesti halukkuuteen säilyttää unionin virkamiehinä toimivien brittikansalaisten palvelussuhteet ja pyytää pääsihteeriä laatimaan kertomuksen henkilöstön brittijäseniin mahdollisesti vaikuttavista riskeistä ja siitä, miten varmistetaan, että heistä ei tule brexitin uhreja, sekä takaamaan, että heidän lakisääteiset, sopimusperusteiset ja saavutetut oikeutensa turvataan kaikilta osin;

72.  toteaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen(9) mukaisesti vuonna 2016 parlamentin henkilöstötaulukosta poistettiin 57 tointa noudattaen viiden prosentin henkilöstövähennystä koskevaa vaatimusta; toteaa, että lisäksi kaksi tointa poistettiin ja siirrettiin komissioon toimielinten välisiin tietotekniikkahankkeisiin; panee lisäksi merkille, että parlamentin oli vähennettävä henkilöstötaulukostaan vielä 76 tointa 1. tammikuuta 2017 budjettivallan käyttäjän päätöksen mukaisesti;

73.  katsoo, että parlamentin olisi vastattava #metoo-kampanjaan soveltamalla nollatoleranssia kaikenlaiseen väkivaltaan, niin rakenteelliseen, seksuaaliseen, fyysiseen kuin psykologiseen väkivaltaan; vaatii tämän vuoksi

– asettamaan tekijät täyteen vastuuseen ja määräämään heille kaikki määrättävissä olevat rangaistukset ja seuraamukset

– luomaan keskitetyn valituselimen häirintätapauksista raportoimiseksi

– varmistamaan, että parlamentissa kaikki voivat turvautua työpaikkakiusaamista käsittelevään riippumattomaan komiteaan, joka ei jäljittele sisäisiä valtarakenteita ja johon ei kuulu parlamentin jäseniä

– antamaan väkivallan uhreille ja siitä raportoineille takuun täydestä anonyymiydestä ja luottamuksellisuudesta

– tarjoamaan uhreille psykologista tukea parlamentin keskitetystä elimestä, jossa toimii lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä ja neuvonantajia

– antamaan jäsenille ja valta-asemassa oleville virkamiehille pakollista koulutusta seksuaalisesta häirinnästä ja kiusaamisesta

– antamaan henkilöstön jäsenille koulutusta ja tiedotusta, jotta he voisivat tunnistaa seksuaalisen häirinnän, ja varmistamaan, että he ovat tietoisia oikeuksistaan;

74.  pohtii, onko asianmukaisten kanavien puute syynä siihen, että häirintää käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle toimitettiin vuonna 2016 melko vähän valituksia henkilöstöön kohdistuneesta häirinnästä eivätkä myöskään valtuutetut avustajat esittäneet häirinnästä monia valituksia; painottaa, että henkilöstösäännöissä tunnustetaan kahdenlainen häirintä (psykologinen ja seksuaalinen häirintä); katsoo, että kaikenlaisen häirinnän torjunnan olisi oltava yksi pääsihteerin tärkeimmistä painopisteistä; pitää tässä mielessä tervetulleena pääsihteerin ehdotusta perustaa riippumattomien uskottujen neuvonantajien verkosto, johon voivat ottaa yhteyttä niin valtuutetut avustajat kuin jäsenten palveluksessa olevat harjoittelijat, ryhmien henkilöstö ja muu henkilöstö sekä muut harjoittelijat; toteaa, että nämä neuvonantajat valitaan asiantuntemuksensa ja ihmissuhdetaitojensa perusteella ja heille annettaisiin kohdennettua koulutusta; kehottaa tarkistamaan häirinnästä tehtyjä valituksia käsittelevien neuvoa-antavien komiteoiden kokoonpanoa ja varmistamaan, että niissä on yhtäläinen edustus jäseniä, valtuutettuja avustajia ja henkilöstöä ja että niiden sukupuolijakauma on tasapainoinen; kehottaa puhemiehistöä tutkimaan mahdollisuutta nimittää ulkopuolinen tarkastaja sisäisten prosessien parantamiseksi entisestään;

75.  muistuttaa, että valtuutetut avustajat ja jäsenten palveluksessa olevat harjoittelijat ovat haavoittuvassa asemassa suhteessa väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeviin sisäisiin sääntöihin; varoittaa pääsihteeriä mahdollisista taloudellisista seurauksista, joita saattaa aiheutua sen johdosta, että parlamentti ei vieläkään ole taannut väärinkäytösten paljastajien suojelua sellaisille valtuutetuille avustajille, jotka raportoivat jäsenten rikkomuksista; kehottaa pääsihteeriä oikaisemaan tilanteen välittömästi;

76.  pyytää hyödyntämään parlamentin ulkoiseen toimintaan varatut viikot pääasiassa parlamentin jäsenten avustajille suunnattujen koulutusten ja myös kielten intensiivikurssien järjestämiseen;

77.  palauttaa jälleen kerran mieliin, että parlamentti on käytännössä ainoa toimielin, joka ei ole ottanut käyttöön joustavaa työaikaa koskevaa järjestelmää, joka on ollut monia vuosia käytössä lähes kaikissa toimielimissä, muun muassa komissiossa, ja joka on todistettavasti lisännyt tuottavuutta ja parantanut henkilöstön elämänlaatua; pyytää, että joustavaa työaikaa koskeva järjestelmä sisällytetään mahdollisimman pian parlamentin työjärjestelyihin ja että talousarvion valvontavaliokunnalle ilmoitetaan edistymisestä tämän tavoitteen saavuttamisessa;

78.  toteaa jälleen – vuotta 2015 koskevan parlamentin vastuuvapausmietinnön mukaisesti (89 kohta) – että harjoittelijoille on myönnettävä heidän tulojensa mukaan suurempi alennus parlamentin ravintoloiden hinnoista;

79.  panee erittäin huolestuneena merkille, että ranskan ja erityisesti espanjan sekä italian yksityistuntien kysyntä on laskenut parlamentin jäsenten keskuudessa erityisesti vuodesta 2009 alkaen; panee merkille, että ainoastaan englannin ja saksan kurssien kysynnän taso on säilynyt ennallaan tai jopa noussut; muistuttaa pääsihteeriä monikielisyyden tärkeydestä Euroopan yhdentymisessä ja hallinnon roolista sen edistämisessä, että unionin kansalaisten valitsemat edustajat opiskelevat eri kieliä, jotka ovat myös erittäin tärkeä ymmärtämisen ja viestinnän työkalu parlamentaarisen työn harjoittamisessa; pyytää hallintoa tiedottamaan nykyisen esitteen ja verkossa saatavilla olevien tietojen lisäksi asianmukaisia kanavia käyttäen parlamentin jäsenille säännöllisesti kaikista parlamentin heille tarjoamista mahdollisuuksista ja korostamaan erityisesti toimielimen sisäisten kieltenopettajien Brysselissä ja pyynnöstä Strasbourgissa tarjoamia kursseja joustavimpana ja parhaiten jäsenten tarpeisiin ja työtilanteeseen soveltuvana sekä taloudellisimpana ratkaisuna; pyytää pääsihteeriä myös kehittämään tarvittavia välineitä monikielisyyden edistämiseksi tällä alalla, myös parantamalla sisäisten kieltenopettajien käytettävyyttä ja poistamalla työhön liittyvän epävarmuuden, josta monet heistä kärsivät; panee merkille, että jäsenten ammatillisen koulutuksen yksikkö siirrettiin varainhoidon pääosastosta henkilöstöasioiden pääosastoon, jotta voitaisiin lisätä henkilöstöasioiden pääosastossa jo sijaitsevan henkilöstön koulutusyksikön synergiaetuja; pyytää pääsihteeriä ilmoittamaan, mitä erityisiä tuloksia tällä muutoksella ajatellaan saavutettavan;

80.  kehottaa pääsihteeriä kehittämään vapaaehtoista ja läpinäkyvää liikkuvuuspolitiikkaa, jossa henkilöstön intressit ja taidot otetaan huomioon todellisen urakehitysstrategian kehyksessä;

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto

81.  toteaa, että päivitetyssä ehdotuksessa parlamentin keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategiaksi olisi keskityttävä Brysselin tiloihin ja etenkin tulevaan Paul-Henri Spaak -rakennukseen, kun otetaan huomioon Luxemburgin ja Strasbourgin tilojen viimeaikainen kehitys; kehottaa lisäksi puhemiehistöä arvioimaan Strasbourgin Salvador de Madariaga -rakennuksen infrastruktuurin iän; panee myös merkille, ettei vieläkään tiedetä, mitkä ovat brexitin keskeiset vaikutukset tulevaan kiinteistöpolitiikkaan, mm. sen mahdolliset vaikutukset monikielisyyteen, henkilöstötaulukossa olevien virkojen määrään ja jäsenten määrään; katsoo, että varmoja suunnitelmia voidaan tehdä vasta kun brexitprosessi on saatettu päätökseen; kehottaa puhemiehistöä laatimaan riskien lieventämistä koskevia strategioita ottaen huomioon tarpeen torjua kaikkia mahdollisia häiriöitä, joita brexit-neuvotteluihin liittyvät tulevat tapahtumat saattavat aiheuttaa; pyytää pääsihteeriä ehdottamaan yksityiskohtaista suunnitelmaa siitä, mihin rakennuksia käyttävä henkilöstö sijoitetaan rakennusten kunnostamisen tai uudelleenrakentamisen yhteydessä;

82.  kehottaa asiasta vastaavia yksikköjä selventämään, miten ne aikovat panna täytäntöön Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausuman niiden rakennusten antamasta esimerkistä energiatehokkuusdirektiivin soveltamisen yhteydessä, kun otetaan huomioon, että vuoden 2020 määräaika lähestyy;

83.  toteaa, että puhemiehistö valtuutti pääsihteerin laatimaan yksityiskohtaisia ehdotuksia mahdollisista vaihtoehdoista Paul-Henri Spaak -rakennuksen kunnostamiseksi; panee lisäksi merkille, että näissä ehdotuksissa olisi otettava huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot, myös se, ettei toimiin ryhdytä, peruskorjaus tai uudelleenrakentaminen, ja ehdotuksiin olisi liitettävä yksityiskohtaiset arvioinnit hankkeiden toteutettavuudesta ja niissä olisi käsiteltävä kattavasti kaikkia mahdollisia oikeudellisia kysymyksiä; panee merkille, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston yksityiskohtaiset ehdotukset oli määrä esitellä puhemiehistölle vuoden 2018 alussa;

84.  panee merkille, että useimpia parlamentin rakennuksista ei ole suunniteltu eikä rakennettu rakenteelliselta kestävyydeltään eurokoodistandardien vaatimusten mukaisiksi, sillä kyseisiä standardeja ei ollut rakennusten tekovaiheessa olemassa; toteaa, että ainoat rakenteelliselta kestävyydeltään eurokoodien mukaiset rakennukset ovat Willy Brandt -rakennus ja Wilfried Martens -rakennus; huomauttaa, että eri rakennusten rakenteiden mahdollisen haavoittuvuuden riskiä lieventävät osittain infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston ja turvallisuusasioiden pääosaston operatiiviset toimet ja että tässä suhteessa on tarkoitus toteuttaa muita organisaatioon liittyviä muutoksia;

85.  palauttaa mieliin, että puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 11. huhtikuuta 2016 ehdotuksen jäsenten kuljetuspalvelujen siirtämisestä talon sisäisiksi palveluiksi; panee tyytyväisenä merkille, että kuljettajapalvelujen siirtäminen sisäisiksi resursseiksi paransi jäsenille tarjottavien palvelujen laatua ja lisäsi niiden määrää ja sen avulla voitiin vastata tehokkaasti ja vaikuttavasti ennakoimattomiin hätätilanteisiin tai kysynnän äkilliseen kasvuun; pitää valitettavana, että sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaatetta ei kunnioitettu parlamentin kuljetuspalvelujen palvelukseenottoprosessissa; kehottaa pääsihteeriä esittämään ehdotuksen nykytilanteen kohentamiseksi; on myös huolestunut kuljettajien palkkauksen vaihtelusta ja kysyy puhemiehistöltä, aikooko se harkita palkkauksen yhdenmukaistamista torjuakseen palkkausjärjestelmien mahdollisia epäoikeudenmukaisuuksia;

86.  panee tyytyväisenä merkille, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston vireillepanevan yksikön ja ennakkotarkastusjaoston välillä toteutettiin tausta-asiakirjojen sähköistä toimittamista koskeva pilottihanke Strasbourgin huoltoyksikön menositoumusten osalta; panee tyytyväisenä merkille, että myönteisten kokemusten perusteella hanketta laajennettiin Strasbourgin hankeyksikköön; kannustaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa jatkamaan asiakirjojen toimittamista sähköisinä aina kun se on mahdollista vähentääkseen kustannuksia ja lisätäkseen palvelujen tehokkuutta;

87.  toteaa, että parlamentin itsepalveluravintoloiden hintoja oli tarkistettava, jotta siirryttäisiin pois tuetuista palveluista kohti käyttöoikeussopimuksia, joissa ateriapalvelujen tarjoaja kantaa täyden taloudellisen ja kaupallisen riskin; panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin harjoittelijoilla on edelleen oikeus 0,50 euron alennukseen pääruoka-annoksista kaikissa Brysselin ja Luxemburgin itsepalveluravintoloissa ja 0,80 euron alennukseen Strasbourgissa; kehottaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa valvomaan tulevia hinnankorotuksia varmistaakseen, että palvelut hinnoitellaan edelleen asianmukaisesti ja oikeudenmukaisesti;

Tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosasto

88.  toteaa, että tulkkien työskentelyä koskevissa uusissa vertailuarvoissa alimmaksi tuntimääräksi määritettiin keskimäärin 11 viikkotulkkaustuntia ja korkeimmaksi keskimääräiseksi tuntimääräksi 17 viikkotulkkaustuntia; panee merkille, että vakinaisten tulkkien tulkkauskopissa käyttämien keskimääräisten viikkotulkkaustuntien kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2014, jolloin se oli 11 tuntia 54 minuuttia, vuonna 2016 kaikkiaan 13 tuntiin ja 25 minuuttiin; toteaa, että vuosi 2014 oli vaalivuosi, jolloin tulkkaukselle oli vähemmän tarvetta; painottaa, että kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2016 johtui siitä, että parlamentti palasi säännölliseen valiokuntakokous-, ryhmäkokous- ja Strasbourg-viikkojen sekä turkoosien viikkojen rytmiinsä; muistuttaa, että vuonna 2013 henkilöstösääntöuudistuksessa unionin toimielinten henkilöstön viikkotyötuntien määrä nousi 37,5 tunnista 40–42 tuntiin, ja tämä heijastui myös tulkkauspalvelujen viikkotuntimäärän nousuun; kannustaa tulevassa yhteistyössä ammattiyhdistysten ja pääsihteerin välillä keskittymään oikeudenmukaisiin työoloihin varmistaen samanaikaisesti parlamentin toiminnan moitteettoman sujumisen; korostaa, että pääsihteeri ja henkilöstökomitea käyvät parhaillaan keskusteluja, ja vaatii kaikkia osapuolia sopimaan asiasta; panee merkille, että muuta henkilöstöä varten sidottujen määrärahojen kasvu johtui osittain ulkoisen tulkkauksen tarpeen kasvusta vuonna 2016 (2,2 miljoonan euron lisäys vuoteen 2015 verrattuna); toteaa lisäksi, että poliittisten ryhmien ja valiokuntien kokouksissa on puutetta tulkkauksesta kaikille kielille tulkkien osoittamista koskevien sääntöjen vuoksi; katsoo vielä, että valiokuntien kokousten aikataulumuutokset ovat johtaneet usein epätavallisiin kokousaikoihin ja selittyvät osittain tulkkausresurssien tehokkaaseen käyttöön liittyvän jouston rajallisuudella;

89.  panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi pääsihteerin sille toimittaman Euroopan parlamentin konferenssihallinnon nykyaikaistamista koskevan strategian; toteaa, että strategian mukaan konferenssin järjestäjiä varten perustetaan keskitetty asiointi- ja tukipiste, jonka tukena olisi räätälöityä tietoteknistä alustaa hyödyntävä yhdennetty konferenssipalvelujen yksikkö; toteaa lisäksi, että teknisiä kokoushuonepalveluja varten otetaan vaiheittain käyttöön keskitetty avustuspiste tapahtuman aikana ja keskitetty hallinnointi- ja tukipalvelu;

Varainhoidon pääosasto

90.  palauttaa mieliin, että puhemiehistö hyväksyi 26. lokakuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan uuden lähestymistavan, jonka päämääränä on tehostaa asiakassuuntautuneisuutta ja vähentää jäsenten hallinnollista rasitetta, ja otti käyttöön kaksi uutta välinettä: jäsenten portaali ja verkkoportaali; on tyytyväinen portaalin käyttöönottoon täyden palvelun keskitettynä asiointipisteenä, jossa jäsenet voivat hoitaa kaikki taloudellisiin ja sosiaalietuuksin liittyvät muodollisuudet, ja toteaa, että portaali otettiin kokonaisuudessaan käyttöön heinäkuussa 2016; toteaa, että tammikuusta 2015 lähtien käytössä ollut verkkoportaali on jäsenten portaalin sähköinen vastine, joka tarjoaa kootusti tietoja voimassa olevista säännöistä ja jäsenten oikeuksista; korostaa, että hallinnon yksinkertaistamistoimia ei pidä toteuttaa vain siirtämällä osa työstä hallintohenkilöstöltä jäsenten ja heidän toimistojensa hoidettavaksi;

91.  kehottaa yksinkertaistamaan palvelukseenottoprosesseja ja matkakorvauksia paikallisten avustajien osalta; pitää valitettavana, että prosessit ovat usein monimutkaisia ja pitkällisiä, mistä seuraa merkittävää viivästymistä; kehottaa varainhoidon pääostastoa ratkaisemaan tämän ensisijaisen ongelman;

92.  huomauttaa, että tämänhetkinen sopimus parlamentin matkatoimiston kanssa päättyy vuoden 2018 lopussa ja valmisteilla on avoin tarjouskilpailu, jossa valitaan uusi matkatoimisto, jonka tehtävänä on avustaa parlamenttia virkamatkojen käsittelyssä ja järjestämisessä; kehottaa sisällyttämään uuteen sopimukseen tiukempia ehtoja etenkin lippujen hinnoittelusta ja siitä, että matkatoimiston puhelinpalvelun olisi oltava käytössä aina, myös viikonloppuisin; pitää tärkeänä sellaista yksinkertaista ja käyttäjäystävällistä valitusmekanismia, jonka avulla puutteet voidaan tuoda nopeasti esiin ja ongelmat korjata pikaisesti; painottaa, että on kiinnitettävä enemmän huomiota jäsenten erityisvaatimuksiin ja räätälöityjen palvelujen tarpeeseen;

93.  pyytää, että seuraava matkatoimisto pyrkisi takaamaan kilpailukykyisimmät hinnat parlamentin virkamatkoja varten;

Vapaaehtoinen eläkerahasto

94.  toteaa, että vapaaehtoinen eläkerahasto perustettiin vuonna 1990 (vapaaehtoista) lisäeläkejärjestelmää koskevissa puhemiehistön säännöissä ja jäsenten oli mahdollista liittyä siihen parlamentin kuudennen vaalikauden loppuun asti (13. heinäkuuta 2009); toteaa, että rahasto perustettiin, jotta jäsenillä olisi eläkejärjestelmä, koska sellaista ei aiemmin ollut olemassa;

95.  palauttaa mieliin, että unionin tuomioistuin päätti vuonna 2013, että puhemiehistön päätös rahaston jäsenten eläkeiän nostamisesta 60 vuodesta 63 vuoteen, jotta pääomaa ei käytetä loppuun liian nopeasti ja jotta rahasto mukautettaisiin uusiin jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin, on pätevä;

96.  toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä kasvoi 286 miljoonasta eurosta vuoden 2015 lopussa 326,2 miljoonaan euroon vuoden 2016 lopussa; toteaa lisäksi, että vuoden 2016 lopussa huomioon otettava nettovarallisuus oli 146,4 miljoonaa euroa ja eläkevastuu oli 472,6 miljoonaa euroa; huomauttaa, että nämä rahaston ennakoidut tulevat vastuut jakautuvat useiden kymmenien vuosien ajalle mutta että vapaaehtoisen eläkerahaston vuonna 2016 maksama määrä oli yhteensä 16,6 miljoonaa euroa;

97.  huomauttaa, että seuraavien viiden vuoden aikana eläkeiän saavuttaneista ja eläkkeeseen rahasto-osuusmaksujensa perusteella oikeutetuista parlamentin jäsenistä – ellei ketään edunsaajista valita (uudelleen) vuonna 2019 parlamenttiin tai muuhun toimielintehtävään – uusien eläkeläisten määrä on 21 vuonna 2018, 74 vuonna 2019, 21 vuonna 2020, 12 vuonna 2021 ja 17 vuonna 2022;

98.  pitää valitettavana, että vapaaehtoisen eläkerahaston nykytilannetta koskeva arviointi ei edelleenkään ole saatavilla; palauttaa mieliin vuoden 2015 vastuuvapauspäätöslauselman 109 kohdan ja vuoden 2014 vastuuvapauspäätöslauselman 112 kohdan, joissa kehotetaan arvioimaan vapaaehtoisen eläkerahaston nykytilannetta; kehottaa jälleen kerran puhemiehistöä arvioimaan vapaaehtoisen eläkerahaston nykytilannetta mahdollisimman pian ja viimeistään 30. kesäkuuta 2018;

99.  tuo uudelleen julki vapaaehtoiseen eläkerahastoon liittyvät jatkuvat ongelmat ja pyytää puhemiehistöä ja pääsihteeriä toteuttamaan toimia, jotta estetään sen käyttäminen loppuun liian aikaisin ja vältetään vaikutukset parlamentin talousarvioon;

100.  toteaa, että parlamentti takaa eläkeoikeuksien maksamisen, jos ja kun rahasto ei kykene itse täyttämään velvoitteitaan; panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin ilmoituksen, jonka mukaan hän on esittänyt puhemiehistölle toimintasuunnitelman;

101.  ottaa huomioon, että rahaston nykyisen varallisuuden, sen tulevien vuotuisten maksuvelvoitteiden ja sen rahoitusmarkkinainvestointien tuoton kehittymisen perusteella vapaaehtoisen eläkerahaston arvioidaan ehtyvän noin vuosina 2024–2026;

Yleinen kulukorvaus

102.  suhtautuu myönteisesti puhemiehistön päätökseen perustaa tilapäinen työryhmä, jonka tehtävänä on määrittää ja julkistaa säännöt, joita sovelletaan yleisen kulukorvauksen käyttöön; muistuttaa odotuksista, jotka parlamentti toi julki 5. huhtikuuta 2017(10) ja 25. lokakuuta 2017(11) vuoden 2018 talousarviosta antamissaan päätöslauselmissa, joissa se kehotti lisäämään yleistä kulukorvausta koskevaa avoimuutta ja määrittämään tarkempia sääntöjä, joita sovelletaan yleisen kulukorvauksen nojalla hyväksyttyihin menoihin liittyvään vastuuvelvollisuuteen aiheuttamatta lisäkustannuksia parlamentille; pyytää uudelleen puhemiehistöä tekemään kiireellisesti yleiseen kulukorvaukseen seuraavat konkreettiset muutokset:

– yleistä kulukorvausta olisi kaikissa tapauksissa käsiteltävä erillisellä pankkitilillä

– jäsenten olisi säilytettävä kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit

– yleisestä kulukorvauksesta käyttämättä jäänyt osuus olisi palautettava jäsenen toimikauden lopussa;

103.  palauttaa mieliin edustajantoimen riippumattomuuden periaatteen; korostaa, että on vaaleilla valittujen jäsenten vastuulla käyttää kulukorvaukset parlamentaariseen toimintaan ja että jäsenet voivat halutessaan julkistaa omilla verkkosivuillaan tiedot siitä, mihin he ovat yleistä kulukorvausta käyttäneet;

104.  katsoo, että yleistä kulukorvausta tarkistettaessa olisi otettava huomioon avoimuutta ja taloudellista vastuuta koskevat aiemmin hyväksytyt täysistunnon suositukset;

Innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto

105.  muistuttaa, että parlamentin keskeinen strateginen pilari avoimen viestinnän maailmassa on tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden vahvistaminen; toteaa, että kyberturvallisuustoimintasuunnitelman mukaisesti kyberturvallisuuskulttuurin pilarissa keskitytään tiedotus- ja koulutustoimiin, joilla varmistetaan, että parlamentin tieto- ja viestintätekniikan käyttäjät ovat tietoisia riskeistä ja toimivat osaltaan ensimmäisenä puolustuslinjana; ottaa huomioon kyberturvallisuusriskejä koskevan tiedotuskampanjan, johon sisältyy visuaalisia muistutuksia kaikkialla parlamentin tiloissa, parlamentin sisäisessä tiedotteessa julkaistuja artikkeleja kyberturvallisuudesta ja tiedostustilaisuuksia jäsenille, avustajille ja henkilöstölle; ilmaisee kuitenkin olevansa huolestunut kyberturvallisuuteen kohdistuvista uhkista; panee tyytyväisenä merkille tietojärjestelmien turvallisuusvastaavan nimittämisen ja tieto- ja viestintäturvasta vastaavan yksikön perustamisen siihen kuuluvine turvallisuudenhallinta- ja turvallisuusoperaatioyksiköineen; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön sataprosenttisesti sisäinen asiantuntijajärjestelmä, myös suuren vaihtuvuuden estämiseksi;

106.  katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan palvelujen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava internetin hyvä käyttömahdollisuus ja että yhteydet kaatuvat tällä hetkellä liian usein;

107.  panee merkille ICT4MEPs-hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenille ja heidän henkilöstölleen vaalipiireissä tarjottavia tieto- ja viestintätekniikan palveluita; toteaa, että hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin lokakuussa 2016 ja siinä tarjottiin pääsynhallinta paikallisille avustajille; panee kuitenkin merkille, että hankkeessa on vielä parantamisen varaa; kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä jatkamaan hankkeen toteutusta ottaen huomioon käyttäjien tarpeet;

108.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin vierailijat voivat käyttää Wi-Fi-yhteyttä ja että tämä on seuraava askel kohti sähköisesti osallistavampaa parlamenttia; huomauttaa kuitenkin, että tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden olisi oltava edelleen keskeisessä asemassa ja että parlamentin sisäinen verkko olisi suojattava mahdollisilta vihamielisiltä ulkopuolisilta hyökkäyksiltä; painottaa tarvetta parantaa merkittävästi tarjotun palvelun laatua, erityisesti Strasbourgissa, ja odottaa mielenkiinnolla lähitulevaisuudessa toteutettavia tarpeellisia toimia;

109.  kehottaa puhemiehistöä esittämään yhteistyössä innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston kanssa riskien vähentämistoimia, jotta varmistetaan parlamentin toiminnan moitteeton sujuminen järjestelmän vahingoittuessa tai toimintahäiriöiden yhteydessä; korostaa, että on tärkeää laatia palveluista prioriteettilista, jonka mukaan toimitaan palautettaessa palveluja mahdollisimman nopeasti, jotta runkopalvelu toimisi edelleen kyberhyökkäyksestä huolimatta; kehottaa puhemiehistöä laatimaan valmiussuunnitelman järjestelmän pitkäaikaisten toimintahäiriöiden varalta; suosittaa, että datakeskuksien olisi sijoitettava palvelimensa eri paikkoihin, jotta parannetaan parlamentin tietojenkäsittelyjärjestelmien turvallisuutta ja kestävyyttä;

110.  palauttaa mieliin vuosia 2014 ja 2015 koskevissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esittämänsä pyynnön ottaa käyttöön nopea hälytysjärjestelmä, jonka avulla innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto voi yhteistyössä turvallisuusasioiden pääosaston kanssa lähettää nopeasti teksti- tai sähköpostiviestejä niille parlamentin ja henkilöstön jäsenille, jotka haluavat lisätä yhteystietonsa turvallisuutta koskevissa hätätilanteissa käytettävään osoitteistoon;

Turvallisuusasioiden pääosasto

111.  panee merkille pääsihteerin tammikuussa 2018 puhemiehistölle esittelemän uuden optimoidun järjestelmän turvallisuuteen liittyvien tehtävien organisoimiseksi; toteaa myös, että tässä uudessa järjestelmässä otetaan huomioon vartijoiden roolin ja tehtävänkuvan erityisluonne; toivoo, että voidaan pitää yllä avointa vuoropuhelua, jotta voidaan ottaa huomioon tämän erittäin jännittyneessä turvallisuustilanteessa työskentelevän henkilöstöryhmän vaatimukset;

112.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin tiloissa ja niiden ympäristössä toteutetaan jatkuvasti toimia turvallisuuden parantamiseksi; toteaa, että turvallisuusasioissa parlamentin on pyrittävä säilyttämään herkkä tasapaino erilaisten turvatoimien huomioon ottamisen ja toisaalta parlamentin toimintaa hidastavien liiallisten turvajärjestelyjen välillä; edellyttää silti parlamentin turvallisuuden parantamista entisestään ja kehottaa jälleen pääsihteeriä varmistamaan, että henkilöstö on asianmukaisesti koulutettua ja pystyy hoitamaan tehtävänsä ammattimaisesti myös hätätilanteissa;

113.  kehottaa turvallisuusasioiden pääosaston henkilöstöä tarkastamaan evakuointitapauksissa huolellisesti koko vastuullaan olevan rakennuksen, varmistamaan, että se on tyhjennetty, ja auttamaan evakuointitilanteessa henkilöitä, joilla on kuulovamma tai jokin muu vamma;

Ympäristöystävällinen parlamentti

114.  palauttaa mieliin, että puhemiehistö käynnisti ympäristöasioiden hallintajärjestelmää (EMAS) koskevan hankkeen parlamentissa 19. huhtikuuta 2004; toteaa, että puhemiehistö hyväksyi vuonna 2016 tarkistetun ympäristöpolitiikan, jossa vahvistetaan ja toistetaan parlamentin sitoutuminen ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen;

115.  kiittää parlamentin sitoutumista ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin; panee merkille, että kesäkuussa 2016 hyväksytyn Euroopan parlamentin ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevan täytäntöönpano-oppaan tarkoituksena on auttaa parlamentin tulojen ja menojen hyväksyjiä käynnistämään onnistuneesti ympäristöä säästäviä hankintapolitiikkoja ja -menettelyjä; suhtautuu myönteisesti toimielinten välisen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja käsittelevän neuvontapalvelun perustamiseen; kehottaa arvioimaan sellaisten kriteerien käyttöönottoa, joita sovelletaan ympäristöä säästävien julkisten hankintojen pakolliseen huomioon ottamiseen tietyn raja-arvon ylittävien julkisten tarjouskilpailujen ja tiettyjen tuoteryhmien kohdalla; panee merkille Altiero Spinelli -rakennukseen rakennetun kasviseinän ja katsoo, että sen kustannukset ovat kohtuuttoman suuret verrattuna sen tuottamiin hyötyihin; pyytää ympäristöasioiden hallintajärjestelmää etsimään ratkaisuja, joissa otetaan ekologisuuden lisäksi huomioon kustannus-hyötysuhde;

116.  pitää myönteisenä vesipisteiden asentamista ja uudelleenkäytettävien lasipurkkien käyttöönottoa; toteaa, että vesipisteitä ei juurikaan mainosteta eikä niitä ole vielä asennettu toimistotiloihin; pitää valitettavana, että muovijätteen vähentämistä koskevista tarjouseritelmistä huolimatta parlamentin ateriapalvelut myivät entistä enemmän kertakäyttöpakkauksiin pakattuja ruoka-annoksia; kehottaa avoimuuteen ateriapalvelujen tuottaman muovijätteen suhteen; toteaa, että parlamentin kokouksissa tarjolla oleva pullovesimerkki on vaihtunut kolmesti alle kahden vuoden aikana, mikä ei vaikuta olevan aiemmin ilmoitetun tarjouskilpailujen keston mukaista, ja vesi on edelleen pakattu muovipulloihin; antaa tunnustusta sille, että komissio on luopunut muovipulloihin pakatusta juomavedestä, ja kehottaa parlamenttia laatimaan suunnitelman sen seuraamiseksi, erityisesti ottaen huomioon sen antaman esimerkin ja muovistrategiaa koskevaan politiikkaan liittyvän unionin aloitteen;

117.  panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi pääsihteerin ehdottaman etenemissuunnitelman siirtymisestä kohti sähköistä autokantaa; toteaa, että vuoden 2017 loppuun mennessä puolet parlamentin autokantaan kuuluvista autoista ja pikkubusseista olisi oltava sähköautoja tai ladattavia hybridiautoja ja vuodesta 2018 lähtien kaikkien parlamentin autokantaan hankittavien uusien autojen olisi oltava ladattavia hybridiautoja tai sähköautoja; toteaa, että vuonna 2020 kaikkien parlamentin autokantaan kuuluvien autojen olisi oltava sähköautoja tai ladattavia hybridiautoja ja että vuonna 2021 tämä vaatimus ulotettaisiin myös kaikkiin parlamentin pikkubusseihin; korostaa painokkaasti, että aina kun autokantaa uusitaan mittavasti, olisi tehtävä kustannus-hyötyanalyysi ja että talousarvion valvontavaliokunnan olisi perehdyttävä kustannus-hyötyanalyysiin, joka edelsi sähköautokantaa koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa; kehottaa toteuttamaan lisätoimia aktiivisen liikkuvuuden edistämiseksi, myös tarjoamalla houkuttelevampia, helppopääsyisempiä ja turvallisempia pysäköintipaikkoja polkupyöriä varten;

118.  pyytää, ettei puhemiehistö rajoittaisi ympäristöystävällisempiä vaihtoehtojaan ainoastaan sähköautoihin, koska niiden tuotanto (myös tarvittavien resurssien saatavuus) on herättänyt huolta, samoin kuin akkujen hävittäminen niiden elinkaaren päättyessä; pitää valitettavana, että jäsenille ei tiedotettu analyysista, joka koskee vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten biopolttoaineita, synteettisiä polttoaineita tai vetypolttokennoja; korostaa, että monimuotoistamalla ympäristöystävällistä autokantaa vähennettäisiin riippuvuutta yhdestä ainoasta toimittajasta ja voitaisiin torjua mahdollisia tulevia toimitusongelmia;

119.  toteaa, että parlamentin on noudatettava sovellettavaa alueellista ja paikallista lainsäädäntöä, ja kehottaa parlamentin yksikköjä selvittämään yksityiskohtaisesti, miten se on pannut täytäntöön ilmanlaatuun, ilmastoon ja energiankäytön hallintaan liittyvän Brysselin aluelainsäädännön (Code Bruxellois de l’air, du climat et de la maîtrise de l’énergie), erityisesti työntekijöille tarjottavien pysäköintipaikkojen alalla;

120.  suhtautuu vuoteen 2030 ja sen jälkeiseen aikaan ulottuvan unionin energia- ja ilmastopolitiikan yhteydessä myönteisesti lisätoimiin, joilla hyvitetään väistämättömiä päästöjä; kehottaa parlamenttia kehittämään lisää hiilidioksidipäästöjä hyvittäviä politiikkoja;

Vuosikertomus tehdyistä hankintasopimuksista

121.  palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksessa(12) ja sen soveltamissäännöissä(13) säädetään tiedoista, joita budjettivallan käyttäjälle ja kansalaisille on toimitettava toimielimen tekemistä sopimuksista; toteaa, että varainhoitoasetuksessa vaaditaan julkistamaan tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli 15 000 euroa, ja että kyseessä on raja-arvo, jonka ylittyessä tarjouskilpailu on pakollinen;

122.  panee merkille, että vuonna 2016 tehtiin yhteensä 219 hankintasopimusta, joista 77 perustui avoimiin tai rajoitettuihin menettelyihin ja niiden arvo oli 436 miljoonaa euroa, ja 141 neuvottelumenettelyihin, joiden kokonaisarvo oli 64 miljoonaa euroa; panee merkille, että neuvottelumenettelyissä tehtyjen sopimusten osuus oli 14 prosenttia alhaisempi vuonna 2016 (141 sopimusta, kun vuonna 2015 tehtiin 151 sopimusta) ja niiden arvo laski 29 prosenttia (64 miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 se oli 90 miljoonaa euroa);

123.  panee merkille seuraavan eritelmän vuonna 2016 ja 2015 tehdyistä sopimustyypeistä:

Sopimustyyppi

2016

2015

Määrä

Osuus

Määrä

Osuus

Palvelut

Toimitukset

Urakat

Kiinteistöt

169

36

13

1

77 %

16 %

6 %

1 %

194

34

18

8

77 %

13 %

7 %

3 %

Yhteensä

219

100 %

254

100 %

Sopimustyyppi

2016

2015

Arvo (euroina)

Osuus

Arvo (euroina)

Osuus

Palvelut

244 881 189

49 %

539 463 943

70 %

Toimitukset

155 805 940

31 %

78 424 245

11 %

Urakat

97 640 851

19 %

92 889 168

12 %

Kiinteistöt

1 583 213

1 %

55 804 154

7 %

Yhteensä

499 911 194

100 %

766 581 510

100 %

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2016, s. 6)

124.  panee merkille seuraavan eritelmän, jossa vuosina 2016 ja 2015 tehdyt hankintasopimukset esitetään menettelytyypin mukaan:

Menettelytyyppi

  

2016

2015

Määrä

Osuus

Määrä

Osuus

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

70

7

141

1

32 %

3 %

64 %

1 %

93

10

151

37 %

4 %

59 %

Yhteensä

219

100 %

254

100 %

Menettelytyyppi  

2016

2015

Arvo (euroina)

Osuus

Arvo (euroina)

Osuus

Avoin

Rajoitettu

Neuvottelu

Kilpailu

Poikkeus

406 408 732

29 190 756

64 284 705

27 000

81 %

6 %

13 %

0 %

636 333 284

40 487 367

89 760 859

83 %

5 %

12 %

Yhteensä

499 911 194

100 %

766 581 510

100 %

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2016, s. 8)

Poliittiset ryhmät (momentti 4 0 0)

125.  toteaa, että vuonna 2016 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti:

Ryhmä

2016

2015

Määrärahat vuodessa

Omat varat ja siirretyt määrärahat

Maksut

Vuotuisten määrärahojen käyttöaste

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat

Määrärahat vuodessa

Omat varat ja siirretyt määrärahat

Maksut

Vuotuisten määrärahojen käyttöaste

Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat

PPE

17 400

8 907

18 303

105,19 %

8 005

17 440

10 198

17 101

98,06 %

8 745

S&D

15 327

5 802

15 713

102,51 %

5 417

15 256

5 748

15 379

100,81 %

7 633

ECR

6 125

2 518

5 835

95,25 %

2 809

5 959

1 614

5 065

84,99 %

2 779

ALDE

5 759

2 366

6 448

111,98 %

1 676

5 692

2 517

5 865

103,03 %

2 839

GUE/NGL

4 340

1 729

4 662

107,43 %

1 407

4 305

1 256

3 832

89,02 %

2 156

Verts/ALE

4 180

1 557

3 921

93,82 %

1 815

4 153

1 293

3 890

93,67 %

2 078

EFDD

3 820

1 873

2 945

77,10 %

1 910

3 843

1 643

3 629

94,45 %

1 919

ENF**

1 587

0

827

52,09 %

793

Sitoutumattomat

772

216

616

79,90 %

257

1 627

533

1 001

61,51 %

214

Yhteensä***

57 723

24 968

58 443

101,25 %

23 296

59 860

24 803

56 588

94,53 %

29 155

*   Kaikki määrät tuhansia euroja.

**  Tukikelpoisten kustannusten lopulliset määrät ENF-ryhmän osalta vahvistetaan myöhemmässä vaiheessa.

***  Kokonaismäärä ei sisällä ENF-ryhmään liittyviä määriä.

126.  panee huolestuneena merkille, että yhden poliittisen ryhmän kohdalla riippumaton ulkoinen tarkastaja esitti varauman sisältävän lausunnon; on erityisen huolissaan siitä, että tarkastaja havaitsi, että momentin 400 määrärahojen käyttöä koskevia sääntöjä ei ollut noudatettu tapauksissa, joissa kuluista ei voitu saada asianmukaisia tositteita, sekä tapauksessa, jossa hankintavelvoitteita ei ollut noudatettu kymmenen palveluntarjoajan kohdalla;

127.  on huolissaan tällaisten sääntöjenvastaisuuksien parlamentille aiheuttamasta maineriskistä ja on vakuuttunut siitä, että tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia, joilla estetään ja korjataan muut vastaavat sääntöjenvastaisuudet tulevaisuudessa;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja Euroopan tason poliittiset säätiöt

128.  toteaa, että vuonna 2016 momentin 4 0 2 määrärahat poliittisille ryhmille käytettiin seuraavasti(14):

Puolue

Lyhenne

Omat varat

EP:n avustus

Tulot yhteensä(15)

EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)

Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen) tai tappio

Euroopan kansanpuolue

PPE

1 734

6 918

10 650

85 %

304

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

PES

1 408

7 154

9 512

85 %

12

Euroopan liberaalidemokraattien liitto

ALDE

611

2 337

3 162

85 %

88

Euroopan vihreät

EGP

502

1 795

2 587

85 %

78

Euroopan konservatiivien ja reformistien liitto

AECR

472

2 292

3 232

85 %

-240

Euroopan vasemmistopuolue

EL

335

1 594

2 119

85 %

25

Euroopan demokraattinen puolue

PDE

107

518

625

85 %

4

EU-demokraatit

EUD

54

238

341

85 %

11

Euroopan vapaa allianssi

EFA

158

777

1 008

85 %

5

Euroopan kristillinen poliittinen liike

ECPM

109

493

665

85 %

0

Euroopan allianssi vapauden puolesta

EAF

68

391

459

85 %

-40

Euroopan kansallisten liikkeiden liitto

AEMN

61

229

391

85 %

0

Vapauksien ja demokratian Euroopan liike

MENL

189

785

1 020

85 %

0

Allianssi rauhan ja vapauden puolesta

APF

62

329

391

85 %

-5

Yhteensä

 

5 870

25 850

36 160

85 %

242

 

129.  toteaa, että vuonna 2016 momentin 4 0 3 määrärahat poliittisille säätiöille käytettiin seuraavasti(16):

Säätiö

Lyhenne

Liittyy puolueeseen

Omat varat

EP:n lopullinen avustus

Tulot yhteensä

EP:n avustuksen osuus tuki-kelpoisista menoista (enintään 85 %)

Wilfried Martens Centre for European Studies

WMCES

PPE

965 665

4 878 174

5 843 839

85 %

Foundation for European Progressive Studies

FEPS

PES

1 041 910

4 430 253

5 472 163

84 %

European Liberal Forum

ELF

ALDE

248 996

1 126 430

1 375 426

85 %

Green European Foundation

GEF

EGP

204 866

1 090 124

1 294 990

85 %

Transform Europe

TE

EL

217 209

901 484

1 118 693

85 %

Institute of European Democrats

IED

PDE

50 690

272 033

322 724

85 %

Centre Maurits Coppieters

CMC

EFA

71 952

318 411

390 362

85 %

New Direction - Foundation for European Reform

ND

AECR

316 916

1 503 964

1 820 880

85 %

European Foundation for Freedom

EFF

EAF

41 923

226 828

268 751

85 %

Organisation For European Interstate Cooperation*

OEIC

EUD

21 702

126 727

148 429

99 %

Christian Political Foundation for Europe

SALLUX

ECPM

61 024

326 023

387 047

85 %

Identités & Traditions européennes

ITE

AEMN

37 896

184 685

222 581

85 %

Foundation for a Europe of Nations and Freedom

FENL

MENL

96 726

549 357

646 084

85 %

Europa Terra Nostra

ETN

APF

37 461

151 403

188 864

85 %

Yhteensä**

 

 

3 414 937

16 085 895

19 500 832

85 %

(*)  OEIC:n avustuksen lopullinen määrä on 99 prosenttia menoista, koska osa menoista luokiteltiin uudelleen ei-avustuskelpoisiksi menoiksi, mikä alensi tukikelpoisten menojen kokonaismäärää.

(**)  Taulukossa ei ole IDDE:ä koskevia lukuja vuoden 2016 avustuksia koskevan lakkauttamismenettelyn vuoksi.   Avustuspäätös on tekeillä.

 

 

 

 

 

 

130.  on huolestunut siitä, että useiden Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden menoihin ja omiin varoihin on viime aikoina liittynyt sääntöjenvastaisuuksia;

131.  on huolissaan tällaisten mahdollisten sääntöjenvastaisuuksien parlamentille aiheuttamasta maineriskistä ja on vakuuttunut siitä, että tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia, joilla estetään ja korjataan muut vastaavat sääntöjenvastaisuudet tulevaisuudessa; katsoo kuitenkin, että näitä sääntöjenvastaisuuksia esiintyy vain muutaman harvan poliittisen puolueen ja säätiön yhteydessä; katsoo, että näiden sääntöjenvastaisuuksien ei pitäisi asettaa kyseenalaiseksi muiden poliittisten puolueiden ja säätiöiden varainhoitoa; katsoo, että parlamentin sisäisiä valvontamekanismeja on vahvistettava;

132.  kehottaa pääsihteeriä esittämään ennen tämän vuoden toukokuun 1. päivää asiasta vastaaville valiokunnalle kaikki toimenpiteet, joita on toteutettu myönnettyjen tukien väärinkäytön torjumiseksi;

133.  pyytää äskettäin perustettua Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavaa viranomaista toimittamaan parlamentille edistymiskertomuksen ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen eli vuonna 2017; pyytää pääsihteeriä huolehtimaan siitä, että viranomaisella on käytössään kaikki tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat resurssit;

134.  pitää tarpeellisena, että puolueiden ja säätiöiden työhönotossa noudatetaan täysin työskentelyjäsenvaltion työ- ja sosiaalilainsäädäntöä; kehottaa sisällyttämään sisäisiin tarkastuksiin analyysin tästä näkökohdasta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Jean-François Jalkh, Wolf Klinz, Arndt Kohn, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gerben-Jan Gerbrandy, Brian Hayes, Andrey Novakov, Miroslav Poche

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Howarth

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Nedzhmi Ali, Gerben-Jan Gerbrandy, Wolf Klinz

EFDD

Marco Valli

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan, Dennis de Jong

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Brian Hayes, Andrey Novakov, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Joachim Zeller

S&D

Inés Ayala Sender, John Howarth, Arndt Kohn, Miroslav Poche, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Benedek Jávor, Bart Staes

1

ENF

Jean-François Jalkh

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

–  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL L 48, 24.2.2016.

(2)

EUVL C 323, 28.9.2017, s. 1.

(3)

EUVL C 266, 11.8.2017, s. 1.

(4)

EUVL C 322, 28.9.2017, s. 1.

(5)

EUVL C 322, 28.9.2017, s. 10.

(6)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(7)

PE 422.541/Bur.

(8)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N: o 1311/2013, annettu 2. joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta.

(9)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0114.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA_PROV(2017)0408.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, 25. lokakuuta

2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja

neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(13)

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, 29. lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista

unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä

(EUVL L 362, 31.12.2012).

(14)

Kaikki määrät ovat tuhansia euroja.

(15)

Tulojen kokonaismäärä sisältää edelliseltä vuodelta varainhoitoasetuksen 125 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirretyn määrän.

(16)

Kaikki määrät ovat tuhansia euroja.

Päivitetty viimeksi: 13. huhtikuuta 2018Oikeudellinen huomautus