Menettely : 2017/2146(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0123/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0123/2018

Keskustelut :

PV 18/04/2018 - 10
CRE 18/04/2018 - 10

Äänestykset :

PV 18/04/2018 - 12.18

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0123

MIETINTÖ     
PDF 367kWORD 81k
27.3.2018
PE 612.030v02-00 A8-0123/2018

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

(2017/2146(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Barbara Kappel

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

(2017/2146(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2016 (COM(2017)0364 – C8‑257/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2017)0299),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2016 ja komission vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2018 annetut neuvoston suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2016 (05078/2018 – C8-0053/2018, 05079/2018 – C8-0054/2018, 05080/2018 – C8-0055/2018, 05082/2018 – C8-56/2018),

–  ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000(3) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(4) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”)(5),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(6) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(7) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(8) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(9) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(10) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(11) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(12) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/323(13) 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0123/2018),

1.  myöntää komissiolle vastuuvapauden kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä

(2017/2146(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2016 (COM(2017)0364 – C8‑257/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2017)0299),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2016 ja komission vastaukset(14),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman(15) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2018 annetut neuvoston suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2016 (05078/2018 – C8-0053/2018, 05079/2018 – C8-0054/2018, 05080/2018 – C8-0055/2018, 05082/2018 – C8-56/2018),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2015 osalta (COM(2017)0379),

–  ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000(16) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(17) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”)(18),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(19) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(20) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(21) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(22) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(23) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(24) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(25) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/323(26) 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0123/2018),

A.  ottaa huomioon, että parlamentti haluaa painottaa vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että EU:n toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja tilivelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  hyväksyy kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

(2017/2146(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0123/2018),

A.  ottaa huomioon, että EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT) suhteita ja EU:n ja merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) suhteita säätelevän Cotonoun sopimuksen päätavoitteena on vähentää köyhyyttä ja kitkeä se lopulta kokonaan noudattamalla kestävän kehityksen tavoitteita ja pyrkimällä integroimaan AKT-maat ja MMA:t asteittain maailmantalouteen;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan kehitysrahastot (EKR:t) ovat unionin pääasiallinen rahoitusväline AKT-maille ja merentakaisille maille ja alueille tarjottavassa kehitysavussa;

C.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden historian johdosta unionille on siirtynyt AKT-maiden kehittämiseen ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä velvollisuuksia, jotka kuuluvat unionin tulevaisuuteen geopolitiikan, globalisaation ja maailmanlaajuisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja väestörakenteen muutoksen, vuoksi;

D.  katsoo, että komissio on täytäntöönpanevana elimenä vastuussa siitä, että EKR:ja koskeva vastuuvapaus voidaan myöntää;

E.  ottaa huomioon, että uusien maailmanlaajuisten haasteiden kehittyminen muuttaa perusteellisesti avun toimittamisen malleja ja johtaa siihen, että kaikkien kehitysalan sidosryhmien on pohdittava uutta lähestymistapaa avun antamiseen ja järjestettävä ulkomaanapua koskevat olemassa olevat puitteet uudelleen;

F.  ottaa huomioon, että kestävyyttä, toimintapolitiikkojen johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta koskevat periaatteet ovat keskeisessä asemassa kehitettäessä unionille uutta, laaja-alaista lähestymistapaa kehitysyhteistyöhön, jotta lisättäisiin unionin kehitysavun ja tuotosten myönteisiä vaikutuksia;

G.  ottaa huomioon, että avoimuus ja vastuullisuus ovat edellytyksiä niin demokraattiselle valvonnalle kuin unionin kehitysyhteistyötoiminnan johdonmukaisuudelle muiden toimijoiden, kuten jäsenvaltioiden, kansainvälisten järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten ja monenvälisten kehityspankkien, tavoitteiden kanssa;

H.  ottaa huomioon, että tehokas koordinointi on olennaista pyrittäessä rajoittamaan avun sirpaloitumisen riskiä ja maksimoimaan vaikutusten yhdenmukaisuus sekä kumppaneiden sitoutuminen kehitysyhteistyön painopisteisiin;

I.  katsoo, että kehitysyhteistyön yhteisten rahoitustoimien ja ohjelmien avulla olisi parannettava tavoitteiden kohdentamista, määritettävä synergioita ja jaettava eri organisaatioiden tuloskehysten tuottamia tietoja;

J.  toteaa, että uusien toimintatapojen, kuten rahoituslähteiden yhdistäminen, investointivalmiudet tai -alustat ja erityisrahastot, suunnittelu on keino lisätä rahoitusta julkisen kehitysavun lisäksi, mutta tässä yhteydessä on noudatettava avoimuuteen liittyviä ehtoja, huolehdittava täydentävyydestä ja varmistettava myönteiset vaikutukset paikan päällä;

K.  ottaa huomioon, että yksityisen sektorin mukaan saaminen ja lisäinvestointien houkutteleminen ovat avainasemassa, kun pidetään mielessä kunnianhimoisten kehitystavoitteiden saavuttamiseen liittyvä rahoitusvaje, ja kun halutaan varmistaa parhaat edellytykset edistää kestävää kehitystä vastaanottajamaissa niiden omien hallinnollisten valmiuksien ja yhteiskuntarakenteiden puitteissa;

L.  toteaa, että budjettituki, jolla on keskeinen rooli muutosten aikaansaamisessa ja keskeisten kehityshaasteiden ratkaisemisessa, sisältää merkittävän rahoitukseen liittyvän riskin ja sitä pitäisi myöntää ainoastaan, jos voidaan taata riittävä avoimuus, jäljitettävyys, vastuuvelvollisuus ja vaikuttavuus ja jos siihen liittyy kumppanimaiden selkeä sitoutuminen politiikkojen uudistamiseen;

M.  ottaa huomioon, että kehitysapu pannaan täytäntöön monimutkaisessa ja herkässä geopoliittisessa ympäristössä, johon vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa heikot hallintorakenteet, korruptio, sosiaalinen ja taloudellinen epävakaus, aseelliset konfliktit, kriisitilanteet tai kriisinjälkeiset tilanteet, jotka aiheuttavat muuttoliikkeitä tai pakkosiirtymisiä tai terveyskriisejä;

N.  toteaa kehottaneensa useaan otteeseen sisällyttämään EKR:t unionin yleiseen talousarvioon;

Tarkastuslausuma

Tärkeimmät havainnot vuoden 2016 talousarvion toteuttamisesta

1.  pitää myönteisenä komission yksiköiden toistuvia ponnisteluja parantaa EKR:jen yleistä varainhoitoa maksattamattomien vanhojen ennakkorahoitusta koskevien maksusitoumusten ja maksujen osalta;

2.  panee merkille erityisesti, että 25 prosentin vähennystä koskeva kiinteä tavoite ylitettiin hieman vanhojen avointen sitoumusten (28 prosenttia) ja vanhojen maksattamatta olevien sitoumusten (36 prosenttia) osalta;

3.  panee merkille myös toimet, joilla vähennetään avoimina olevia sopimuksia, joiden voimassaoloaika on päättynyt, ja saatetaan ne päätökseen, sillä yli 18 kuukauden viiveet sopimuksen kattaman toimintakauden loppumisen jälkeen muodostavat merkittävän sääntöjenmukaisuuteen liittyvien virheiden riskin, kun otetaan huomioon, että asiakirjatodisteita ei ehkä enää ole saatavilla eikä kyseisten sopimusten hallinnoimisesta vastannut henkilöstö ole ehkä enää paikalla varmistamassa toiminnan asianmukaista jatkumista;

4.  panee merkille, että niiden sopimusten, joiden voimassaoloaika oli päättynyt, osuus komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (DEVCO) koko salkusta oli 15,15 prosenttia vuoden 2016 lopussa, kun tavoite oli 15 prosenttia; pitää valitettavana, että 1 896 sopimuksesta, joiden voimassaolo oli päättynyt, 1 058 (56 prosenttia) liittyi EKR:n toimien hallinnoimiseen ja että näistä 1 058 sopimuksesta 156 päättyneen EKR-sopimuksen (arvoltaan yhteensä 323 miljoonaa euroa) toimintakausi oli päättynyt yli viisi vuotta sitten;

5.  pitää kuitenkin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan seuranta- ja valvontajärjestelmät olivat edelleen vain osittain vaikuttavia;

EKR:jen tilien luotettavuus

6.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n lopullinen tilinpäätös varainhoitovuodelta 2016 antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:jen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2014 ja että toimien tulokset, rahavirrat ja nettovarallisuuden muutokset päättyneeltä varainhoitovuodelta olivat EKR:n varainhoitoasetuksen ja kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin perustuvien kirjanpitosääntöjen mukaiset;

7.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin takaisin perittyjä käyttämättä jääneitä ennakkomaksuja, jotka oli kirjattu väärin toiminnan tuloiksi, koskevan ongelman ratkaisemiseksi, sillä kyseinen väärinkirjaus on johtanut yhteensä 3,2 miljoonan euron suuruisiin oikaisuihin;

8.  pitää valitettavana, että näitä kirjausvirheitä on esiintynyt vuodesta 2015 saakka perintämääräyksiä koskevan hallinnoinnin yhteydessä; huomauttaa kuitenkin, että vuonna 2016 kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto antoi henkilöstölleen tämäntyyppisten perintämääräysten asianmukaista koodausta koskevat yksityiskohtaiset ohjeet;

EKR:jen toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus

9.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2016 tilien perustana olevat tulot olivat olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

10.  on edelleen huolissaan tilintarkastustuomioistuimen arviosta, jonka mukaan tilien perustana oleviin laillisiin ja sääntöjenmukaisiin maksuihin liittyvä virhetaso oli olennainen;

11.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa esitetyn arvion mukaan kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n tilien perustana olevien maksujen virhetaso oli 3,3 prosenttia, mikä on hieman pienempi kuin vuosina 2014–2015 (3,8 prosenttia) ja vuonna 2013 (3,4 prosenttia), ja toteaa, että vuonna 2012 virhetaso oli 3 prosenttia;

12.  panee merkille ja pitää valitettavana, että 24 prosenttiin tarkastelluista tapahtumista (35:een kaikkiaan 143:sta) liittyi virhe; panee merkille hankkeita koskevan otannan tulokset, joiden mukaan 35 maksutapahtumaan yhteensä 130:stä (27 prosenttia) liittyi virhe, ja panee erityisesti merkille, että kyseisistä 35 maksutapahtumasta 26:een (eli 74 prosenttia) liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe ja että näistä yhdeksän oli lopullisia tapahtumia, jotka oli hyväksytty sen jälkeen, kun kaikki ennakkotarkastukset oli suoritettu;

13.  panee huolestuneena merkille, että kahdessa tapauksessa, joihin liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe, komission yksiköillä oli käytettävissään riittävästi tietoa, jonka avulla ne olisivat kyenneet estämään tai havaitsemaan ja korjaamaan virheen ennen menojen hyväksymistä, mikä olisi vaikuttanut myönteisesti arvioituun virhetasoon, joka olisi tuolloin ollut 0,7 prosenttiyksikköä pienempi, ja toteaa, että ulkoiset tarkastajat ja valvojat eivät havainneet viittä tapahtumaa, joihin liittyi virhe;

14.  panee merkille, että kun on kyse budjettituesta ja usean rahoittajan hankkeiden täytäntöönpanosta, josta kansainväliset järjestöt vastaavat, ja kun sovelletaan nimellistä lähestymistapaa, rahoituksen luonne ja maksuehdot rajoittavat tapahtumien virhealttiutta; muistuttaa toistuvasta huolestaan, jonka aiheuttaa unionin varojen yhdistäminen muiden rahoittajien varoihin erityisesti silloin, kun niitä ei osoiteta erityisiin menoeriin, sekä nimellisen lähestymistavan soveltamisesta johtuva tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminnan rajoittuminen;

15.  pitää huolestuttavana, että huolimatta peräkkäisistä korjaavien toimien suunnitelmista erityisesti julkisiin hankintoihin liittyen virheet olivat tyypiltään jatkuvasti samoja, eli julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen tapauksessa, jossa palvelusopimus tehtiin ilman tarjouskilpailuun perustuvaa valintamenettelyä, toteutumattomat menot, tukeen oikeuttamattomat menot sekä asiakirjatodisteiden puuttuminen; panee merkille, että näitä virheitä esiintyi myös työsuunnitelmiin, avustuksiin ja komission kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemiin valtuutussopimuksiin liittyvissä tapahtumissa; kehottaa komissiota kiireellisesti puuttumaan sopimusten hallinnassa, valintamenettelyissä, asiakirjahallinnassa ja julkisten hankintojen järjestelmässä oleviin puutteisiin;

16.  muistuttaa, että osana yleisluonteisia toimia riskinhallintamenetelmien sekä yleisten valvontajärjestelmien ja toiminnan jatkuvuuden parantamiseksi komission olisi tehostettava toimiaan näillä yhteistyön erityisaloilla hiomalla nykyistä korjaavien toimien suunnitelmaansa, etenkin kun kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet kertovat puutteista sopimusehtojen noudattamista koskevissa kansainvälisten järjestöjen tarkastuksissa;

17.  kehottaa DEVCO-pääosastoa kiinnittämään asianmukaisesti huomiota maksujen kirjaamiseen ja seuraamiseen, jotta voidaan noudattaa rahoitusprosesseihin ja työnkulkuun sisältyviä kiinteitä määräaikoja;

Valvontakehyksen vaikuttavuus

18.  panee tyytyväisenä merkille DEVCO-pääosaston jatkuvat pyrkimykset parantaa valvontakehystään kohdentamalla valvontatoimet erityisesti riskialttiille aloille, joita ovat välillinen hallinnointi kansainvälisten järjestöjen ja kehitysvirastojen kautta ja suoraan hallinnoitavat avustukset; panee merkille varauman ulottamisen koskemaan avustuksia ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvia työsuunnitelmia;

19.  myöntää, että kehitysapu pannaan usein täytäntöön vaikeissa, epävakaissa tai kriittisissä oloissa, jotka aiheuttavat virhealttiutta;

20.  toistaa kehotuksensa kiinnittämään herpaantumatta huomiota keskeisten valvontavaiheiden toteuttamisessa havaittuihin toistuviin puutteisiin, kuten ennen hankemaksujen suorittamista tehtävien ennakkotarkastusten haavoittuvuus ja menoja koskevien ulkoisten tarkastusten vahvistaminen; huomauttaa, että DEVCO-pääosasto tarkistaa parhaillaan tarkastusten ja todentamisten tehtävänmäärityksiä saadakseen laadunarviointiin tarvittavia tietoja;

21.  pitää myönteisenä, että jäännösvirhetaso tutkittiin viidentenä perättäisenä vuotena jäännösvirhetason selvittämiseen käytettävän menetelmän mukaisesti ja on siten vastedes yksi DEVCO-pääosaston varmuusprosessin osatekijöistä;

22.  panee tyytyväisenä merkille, että DEVCO-pääosasto puuttui kaikkiin tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2013 raportoimiin heikkouksiin, mutta huomauttaa kuitenkin, että jäännösvirhetasokohtainen arviointimenetelmä sallii edelleen liian suuret yksilölliset virhetasot;

23.  panee kiinnostuneena merkille, että vuonna 2016 arvioitiin ensimmäistä kertaa jäännösvirhetasotutkimuksessa tason olevan 1,7 prosenttia, mikä alittaa kahden prosentin olennaisuusrajan ja vahvistaa vuonna 2014 alkaneen laskusuuntauksen, ja toteaa että kyseinen taso vastaa 105 miljoonan euron suuruista riskinalaista määrää (1,9 prosenttia vuoden 2016 menoista) ja 25 miljoonan euron suuruista oikaisukapasiteettia tai arvioituja tulevia oikaisuja (24 prosenttia), pitäen kuitenkin mielessä perintämääräysten kirjanpitojärjestelmään kirjaamisessa havaitut puutteet; katsoo kuitenkin, että budjettitukitapahtumiin olisi kiinnitettävä jatkuvasti erityistä huomiota niihin liittyvän suuren riskin vuoksi;

24.  muistuttaa tukevansa siirtymistä yleisestä varauksesta erillisvarauksiin, kuten parlamentti on pyytänyt aiemmissa EKR-päätöslauselmissaan, pyrittäessä vahvistamaan asteittain eri operatiivisten prosessien varmuustason kartoittamista siten, että i) otetaan käyttöön varaus, joka perustuu seuraaviin neljään todettuun suuren riskin alaan, eli suoraan ja välillisesti hallinnoitavat avustukset, välillinen hallinnointi kansainvälisten järjestöjen ja kehitysvirastojen kautta ja työsuunnitelmat, ja ii) jatketaan Afrikan rauhanrahastoa koskevaa erityisvarausta; rohkaisee komissiota jatkamaan hallinnointimenettelyjensä parantamista riskit ja taloudellinen tilanne huomioon ottaen, ja tarvittaessa lisäämään ylimääräisiä ehtoja;

25.  antaa tukensa sille, että komissio on pitänyt voimassa Afrikan rauhanrahastoa koskevan varauksensa, joka liittyy varojen hallinnointia koskevien korjaavien toimien hallinnointiin ja raportointiin; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen jatkaa pilariarviointimenettelyn yhteydessä ponnistelujaan Afrikan rauhanrahaston hallinnointia ja toimintaa koskevan seurantajärjestelmän vahvistamiseksi, jotta EKR:ja voidaan suojella laittomilta ja sääntöjenvastaisilta menoilta; pyytää komissiota jatkamaan korjaavien toimien suunnittelun ja vaikuttavuuden vahvistamista sopimusten tasolla;

26.  panee merkille, että maksuja on peritty takaisin 14,16 miljoonaa euroa, koska niitä on suoritettu perusteettomasti sääntöjenvastaisuuksien ja virheiden seurauksena;

27.  panee merkille, että valvontakulut nousivat 280,17 miljoonaan euroon, mikä on 4,26 prosenttia DEVCO-pääosaston suorittamien maksujen kokonaismäärästä; katsoo tässä yhteydessä, että riittävien takeiden saamiseksi olisi säännöllisesti selvitettävä, mikä on valvontatoimien kehyksen yleinen vaikuttavuus ja miten sillä täydennetään hyvän hallinnon periaatteita;

28.  pitää tarpeellisena pitää yllä johdonmukaista valvontastrategiaa, jolla varmistetaan tasapaino kumppanimaiden hyödyntämiskapasiteetin, vaatimusten noudattamista koskevien säännösten huomioon ottamisen sekä tuloksiin liittyvien tavoitteiden välillä, ja katsoo, että tämä tasapaino olisi otettava asianmukaisesti huomioon eri avustustoimien ja avun toimitusmuotojen hallinnoimisen yhteydessä;

29.  pitää keskeisenä, että EKR:jen kautta rahoitettavien infrastruktuurihankkeiden tapauksessa edellytetään erillistä ennakkoarviota, jossa otetaan huomioon hankkeiden sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä niiden lisäarvo;

DEVCO-pääosaston tavoitteiden saavuttamisen tuloksellisuuden seuranta ja raportointi

30.  kehottaa DEVCO-pääosastoa parantamaan merkittävästi tuloksellisuutensa seurantaa ja raportointia koskevia järjestelyjään, jotta varmistetaan eri tuloksellisuusjärjestelmissä vahvistettujen keskeisten indikaattoreiden järjestelmällinen ja säännöllinen seuranta sekä luotettavien tietojen oikea-aikainen toimittaminen ylimmälle johdolle; muistuttaa, että kehitystavoitteita arvioitaessa on otettava huomioon niin sosiaaliset ja ympäristölliset kuin taloudellisetkin tekijät;

31.  katsoo, että määritettäessä seurannan ja raportoinnin tiheyttä olisi otettava huomioon seurattavien tavoitteiden luonne, indikaattorin tyyppi, keräysmenetelmät sekä seurannan ja raportoinnin tarve;

32.  kehottaa DEVCO-pääosastoa sekä muita ulkoisten toimien alan sidosryhmiä kehittämään edelleen viestintästrategiaansa ja -välineitään siten, että tuodaan esille tärkeimmät saavutetut tulokset, ja suuren yleisön tavoittamiseksi edelleen vahvistamaan EKR:stä tuettujen hankkeiden yleistä näkyvyyttä tarjoamalla olennaista tietoa siitä, miten unioni osallistuu maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseen;

33.  pitää 86:ta ulkoisen avun hallinnoinnin edistymistä koskevaa kertomusta, jotka unionin edustustot ovat laatineet, hyödyllisenä osatekijänä kunkin edustuston tarkastusketjussa ja tuloksellisuusmittauksessa, mutta edellyttää, että tässä raportoinnissa käytettyjen tietojen on oltava luotettavia; panee merkille myönteisen kehityksen DEVCO-pääosaston osalta mitä tulee unionin edustustojen tuloksellisuuteen, sillä kaikkiaan 24 keskeisestä tulosindikaattorista 21 osoitti tavoitteen saavutetun vuonna 2016 (vuonna 2015 vastaava luku oli 20 ja vuonna 2014 15), ja toteaa, että poikkeuksen muodostivat keskeiset tulosindikaattorit, jotka liittyivät päätöksiä koskevien rahoitusennusteiden tarkkuuteen, maksujen suorittamiseen kolmenkymmenen päivän määräajan kuluessa ja henkilöstön käyttöä EU:n edustustoissa koskevien joustojärjestelyjen noudattamiseen;

34.  pitää kuitenkin huolestuttavana, että 980:tä hanketta kaikkiaan 3 151:stä (31 prosenttia) pidettiin ongelmallisina ja että kuusi unionin edustustoa ei edelleenkään ole saavuttanut ”vihreällä” olevien keskeisten tulosindikaattoreiden 60 prosentin kynnysarvoa; kehottaa komission yksiköitä seuraamaan tiiviisti niitä unionin edustustoja, jotka ovat vasta hiljattain saavuttaneet 60 prosentin tavoitteen tai jotka ovat ylittäneet tämän kynnysarvon vain niukasti, jotta voidaan täsmentää edustustoja koskevan suuntauksen analyysia ja vahvistaa se;

35.  kehottaa DEVCO-pääosastoa harkitsemaan mahdollisuutta arvioida uudelleen tai tiukentaa kyseistä 60 prosentin kynnysarvoa; toteaa uudelleen, että myös tiettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden määritelmää voitaisiin arvioida uudelleen todettujen ongelmien tyyppien tai kunkin unionin edustuston riskiympäristön perusteella, jotta voidaan löytää uusia parantamismahdollisuuksia;

36.  huomauttaa, että on tärkeää varmistaa, että ohjelmat on oikein mitoitettu ja että ne eivät ole liian kunnianhimoisia, koska se vaarantaisi avun odotettujen tulosten saavuttamisen; kehottaa DEVCO-pääosastoa pitämään unionin edustustoissa yllä toteuttamiskelpoisia hankejatkumoja niiden tuloksellisuuden seurannassa saatujen tulosten perusteella;

37.  pitää olennaisen tärkeänä, että edustustojen päälliköille muistutetaan edelleen säännöllisesti erillisissä tai alueellisissa seminaareissa siitä, että poliittisten velvollisuuksiensa lisäksi he ovat avainasemassa DEVCO-pääosaston tarkastusketjun lujittamisessa ja että he ovat yleisesti vastuuvelvollisia sekä asianmukaista arviointia edellyttävien hankkeiden hallintomenojen ja portfolioiden hallinnoinnista että niiden eri osatekijöiden punnitsemisesta, jotka ovat omiaan johtamaan varauman esittämiseen; panee merkille, että yksikään unionin edustusto ei esittänyt varaumaa ulkoisen avun hallinnointia koskevassa kertomuksessaan (2016);

38.  kehottaa komissiota raportoimaan viipymättä erityisistä korjaavista toimenpiteistä, jotka on toteutettu, kun hanke on ollut ”punaisella” kahtena perättäisenä vuotena, jotta voidaan nopeasti arvioida uudelleen hanketta koskeva alkuperäinen suunnitelma, kohdentaa varat mahdollisesti uudelleen elinkelpoisimpiin hankkeisiin ja tarpeisiin tai jopa harkita mahdollisuutta keskeyttää hanke;

Unionin erityisrahastojen valvonta ja hallinnointi

Täydentävyys ja vaikuttavuus

39.  korostaa, että kehitysalan rahoitusvälineiden johdonmukaisuus ja täydentävyys EKR:jen strategioiden ja unionin kehityspolitiikan yleistavoitteiden suhteen olisi jatkuvasti varmistettava;

40.  toteaa, että unionin erityisrahastot suunniteltiin nopeaksi poliittiseksi vastaukseksi tilanteessa, jossa ei ollut riittävästi resursseja tiettyihin kriittisiin tilanteisiin tai suuriin kriiseihin, kuten muuttoliikekriisi, vastaamiseksi tai jossa oli tarve yhdistää hätäapu, kunnostustoiminta ja kehitysyhteistyö;

41.  ottaa huomioon, että näissä oloissa unionin erityisrahastot tarjoavat joustavuutta ja erilaisia mahdollisuuksia yhdistää eri osa-alueiden kautta toteutettavat maantieteelliset ja aihekohtaiset toimet;

42.  korostaa kuitenkin, että komission on varmistettava, että kyseisenlaiset erityisrahastot tuovat lisäarvoa nykyisiin toimiin, lisättävä omalta osaltaan unionin ulkosuhdetoiminnan ja pehmeän vallan näkyvyyttä ja vältettävä päällekkäisyyttä muiden rahoitusvälineiden kanssa;

43.  panee merkille, että kaikkien unionin erityisrahastojen vastaanottamien rahoituslupausten kokonaismäärästä (5 026 miljoonaa euroa, tilanne marraskuun 2017 lopussa) 2 403 miljoonaa on peräisin EKR:toista siten, että unionin Afrikka-hätärahastolle on luvattu 2 290 miljoonaa euroa ja Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavia toimia varten perustetulle Euroopan unionin erityisrahastolle (Bêkou-erityisrahasto) 113 miljoonaa euroa;

44.  palauttaa kuitenkin mieliin näihin kehitysalan rahoitusvälineisiin liittyvät suuret riskit sekä sen, että tähän mennessä niiden täytäntöönpanosta on saatu vaihtelevia kokemuksia; mainitsee uudelleen tarpeen varmistaa mahdollisimman suuri avoimuus ja vastuullisuus näiden instrumenttien käytössä;

45.  pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 11/2017 EU:n Bêkou-erityisrahastosta; toteaa, että eräistä puutteista huolimatta Bêkou-erityisrahasto merkitsi lupaavaa alkua ja että sen perustamisella reagoitiin nopeasti tarpeeseen kytkeä hätäapu sekä kunnostus- ja kehitystoimet toisiinsa; kehottaa komissiota noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia ohjeiden laatimiseksi tukivälineen valintaa varten (erityisrahasto vai muu); toteaa, että ohjeissa on otettava huomioon erityisrahastoihin liittyvät mahdolliset riskit ja haitat sekä niiden käytöstä saadut vaihtelevat kokemukset; pitää valitettavana, että Bêkou-erityisrahasto ei ole kohentanut merkittävästi avunantajien yleistä koordinointia;

46.  kehottaa määrittämään parhaita käytäntöjä, joilla voidaan edistää eri avunantajien kahdenvälisen avun ja tukivälineiden koordinoinnin parantamista;

47.  muistuttaa, että unionin erityisrahastojen soveltamisala on ankkuroitava täydentävyysvaatimukseen ja että se on kytkettävä erityisesti asianmukaisen reagoimisen varmistamiseen tapauksissa, joissa on kyse kumppanimaiden tarpeista ja prioriteeteista konfliktien ja katastrofien jälkimainingeissa, keskittyen samalla aloihin, joissa saatu lisäarvo ja strategiset vaikutukset ovat suurimmat;

48.  katsoo, että sekä yhtä maata koskevat unionin erityisrahastot että useita maita kattavia ohjelmia tukevat unionin erityisrahastot toimivat vaikuttavammin, jos niillä on virallinen ja johdonmukainen hallintorakenne, jolla voidaan edistää sidosryhmien näkemyksiä, arvoja ja yhteisiä tuloskehyksiä;

49.  pitää tärkeänä sitä, että unionin erityisrahastot pyrkivät saamaan käyttöön lisävaroja jäsenvaltioilta, yksityiseltä sektorilla ja muilta avunantajilta;

50.  korostaa, että unionin erityisrahastojen aikaansaamia tuloksia koskevaa valikoivuutta, valvontaa ja vastuullisuutta on syvennettävä kumppaniohjelmien puitteissa ja että on luotettava alustavaan arvioon siitä, mitkä ovat unionin erityisrahastojen edut muihin avustuskanaviin verrattuna; muistuttaa, että on varmistettava täydellinen avoimuus ja tietojen saatavuus sekä selkeät säännöt valvonnasta ja seurannasta;

Bêkou-erityisrahasto

51.  suhtautuu myönteisesti EU:n Bêkou-erityisrahaston perustamiseen ja sen panokseen toteutettaessa kansainvälisiä toimia Keski-Afrikan tasavallan kriisiin vastaamiseksi; toteaa, että tätä ensimmäistä erityisrahastoa voidaan monessa suhteessa pitää merkittävänä pilottihankkeena ja että takeiden saamiseksi on välttämätöntä laatia yksityiskohtaisempaa ohjeistusta avunantajien koordinointia, seurantaa ja arviointia koskevasta systeemisestä ongelmasta järjestelmällisemmän lähestymistavan mukaisesti;

52.  katsoo, että rahaston vaikuttavuuden perusteelliseen arvioimiseen ja operatiivisesta täytäntöönpanosta saatavien kokemusten hyödyntämiseen tarvitaan lisää aikaa;

53.  katsoo myös, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota unionin erityisrahastojen vaikuttavuuteen ja poliittiseen ohjaukseen sekä siihen, ettei osoitettujen varojen lopullisesta käytöstä ole takeita eikä sitä valvota;

54.  katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että rahastolla on vain vähän vaikutusta sidosryhmien väliseen koordinointiin, ja että komission olisi tehtävä kaikkensa hyödyntääkseen Euroopan kehitysrahastojen toiminnasta jo saatuja kokemuksia eri aloilla, kuten monenvälisten investointien täytäntöönpano ja koordinointi sekä tulosten hyödyntämisen hallinnoiminen;

55.  on huolestunut siitä, että jäsenvaltioiden rahoitusosuudet Bêkou-erityisrahastoon ovat tähän asti olleet suhteellisen pieniä; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan entistä enemmän, jotta varmistetaan, että rahastolta odotetut politiikkatavoitteet saavutetaan;

56.  katsoo, että olisi pyrittävä huolellisesti hallinnoimaan hallinnollisten kustannusten suhdetta kaikista maksuosuuksista, laskemaan hallinnointikustannusten kokonaismäärä sekä etsimään keinoja maksimoida lopullisille tuensaajille kohdistetun avun osuus;

57.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön kattavat valvontamekanismit, joilla varmistetaan, että parlamentti valvoo poliittisesti näiden uusien välineiden ohjausta, hallinnointia ja täytäntöönpanoa vastuuvapauden myöntämistä koskevassa menettelyssä; pitää tärkeänä, että unionin erityisrahastoja varten kehitetään erityisiä valvontastrategioita, joissa asetetaan erityisiä tavoitteita ja virstanpylväitä ja tarkastellaan erityisrahastoja uudelleen;

Budjettitukitoimien täytäntöönpano

Tukikelpoisuus ja riskit

58.  panee merkille, että EKR:jen budjettitukimaksut olivat vuonna 2016 yhteensä 644 miljoonaa euroa; panee merkille, että EKR:t toteuttivat 109 budjettitukitoimea vuonna 2016 ja suorittivat 56 maksua;

59.  toteaa, että kun pidetään mielessä säännösten laajat tulkintamahdollisuudet, komissiolla on liikkumavaraa arvioidessaan, onko yleiset tukikelpoisuusehdot täytetty, jotta maksu voidaan suorittaa kumppanimaalle (eriytetty ja dynaaminen lähestymistapa tukikelpoisuuteen), ja on huolestunut siirrettyjen varojen lopullisesta käyttötarkoituksesta sekä niiden olemattomasta jäljitettävyydestä, kun varat yhdistetään kumppanimaan talousarviovaroihin;

60.  kehottaa komissiota laajentamaan tulosperusteista budjettitukea määrittelemällä paremmin, mitä kehitystuloksia on tarkoitus kullakin budjettitukiohjelmalla ja alalla saavuttaa, sekä ennen kaikkea tehostamaan vastaanottajavaltioiden toimien valvontamekanismeja korruption, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian aloilla; on erittäin huolissaan siitä, että budjettitukea käytetään mahdollisesti maissa, joissa ei ole demokraattista valvontaa joko parlamentaarisen demokratian toimimattomuuden tai kansalaisyhteiskunnan ja tiedonvälityksen puutteellisen vapauden vuoksi tai valvontaviranomaisten puutteellisten valmiuksien vuoksi; kehottaa luomaan menoketjun, jossa ei esiinny lainkaan korruptiota; pitää ensisijaisen tärkeänä edellyttää tällaisen tuen myöntämisessä tehokasta korruptiontorjuntaa budjettitukea saavissa maissa;

61.  palauttaa mieliin, että resurssien sivuun ohjaamisen riski on edelleen suuri ja että korruptio- ja petosriskit liittyvät usein julkiseen varainhoitoon ja uudistuksiin; toteaa uudelleen, että näihin riskeihin olisi kiinnitettävä aiempaa laajempaa huomiota käytäessä poliittista vuoropuhelua tulevaa budjettitukea koskevista sopimuksista ja laadittaessa niitä koskevia strategisia suunnitelmia ja erityisesti arvioitaessa hallituksen halukkuutta ja kykyä viedä läpi uudistuksia; huomauttaa, että riskejä ja ennakko- ja jälkikäteisvalvonnan tuloksia on seurattava huolellisesti;

62.  kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että budjettituki ja varojen maksaminen tarkistetaan, evätään, sitä vähennetään tai se perutaan, kun ei saavuteta selkeitä alkuperäisiä tavoitteita ja sitoumuksia ja/tai kun unionin poliittiset ja taloudelliset edut ovat vaarassa;

63.  muistuttaa, että EKR:jen on tarjottava mahdollisimman suurta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä; tukee budjettitukiohjelmiin liittyvien relevanttien talousarviotietojen julkaisemista, jotta voidaan kohentaa läpinäkyvyyttä ja vastuuta kaikkia sidosryhmiä kohtaan, kansalaiset mukaan luettuina;

Valtion tulonhankinnan parantaminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa budjettituen avulla

64.  tähdentää, että valtion tulonhankinta on tärkeää kehitysmaissa, koska se vähentää riippuvuutta kehitysavusta ja parantaa julkishallintoa ja sillä on keskeinen merkitys valtiorakenteiden kehittämisessä; kehottaa vahvistamaan valtion tulonhankintaan liittyvien erityisten maksuehtojen käyttöä hyvään hallintoon ja kehitysyhteistyöhön liittyvissä sopimuksissa;

65.  huomauttaa, että komissio ei ole vielä käyttänyt budjettitukisopimuksia vaikuttavalla tavalla valtion tulonhankinnan tukemiseen alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason maissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; panee kuitenkin merkille, että komission uusi lähestymistapa lisäsi mahdollisuuksia tukea tällaisella tukimuodolla vaikuttavalla tavalla valtion tulonhankintaa; pyytää komissiota antamaan budjettitukea koskevissa kertomuksissaan enemmän tietoa budjettitukisopimusten käytöstä valtion tulonhankinnan alalla;

66.  tähdentää, että verojärjestelmiä vahvistamalla edistetään tulojen ennakoitavuutta mutta myös lisätään hallitusten vastuuvelvollisuutta, kun luodaan suora yhteys veronmaksajien ja hallitusten välille; kannattaa sitä, että valtion tulonhankinnan parantaminen sisällytetään omana kohtanaan komission luetteloon keskeisistä kehityshaasteista, joihin budjettituella pyritään vastaamaan;

67.  panee merkille veronkiertoon, verovilppiin ja laittomiin rahavirtoihin liittyvät haasteet; kehottaa komissiota pitämään kiinni ohjeistaan arvioidessaan valtion tulonhallintaan liittyviä makrotaloudellisia ja julkisen varainhoidon näkökohtia, jotta saataisiin parempi yleiskuva ongelmallisimmista kysymyksistä, kuten verokannustinten, siirtohinnoittelun ja veronkierron laajuudesta;

68.  kehottaa edelleen komissiota tehokkaammin puuttumaan veronkiertoon ja verokäytäntöjen väärinkäyttöön vähentämällä mustalla listalla oleville veroparatiiseille EKR:toista myönnettäviä taloudellisia tukia ja siten luomalla luetelluille, epäasiallisia verotuskäytäntöjä tukeville maille kannusteita noudattaa unionin reiluja verokäytäntöjä;

69.  toteaa, että käytössä ei ole tarkoituksenmukaisia seurantavälineitä, joilla olisi voitu arvioida, missä määrin budjettituella edistettiin valtion tulonhankinnan yleistä parantumista;

70.  pitää erittäin tärkeänä, että veropolitiikan alalla tuetaan myös jatkossa oikeudenmukaisia ja avoimia kansallisia verojärjestelmiä ja luonnonvarojen alalla lisätään tukea valvontatoiminnalle ja -elimille sekä jatketaan sellaisten hallintouudistusten tukemista, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja avointa hallinnointia;

71.  pitää välttämättömänä soveltaa useammin valtion tulonhankintaan liittyviä erityisiä ehtoja, koska niissä yhdistetään selkeästi toisiinsa budjettitukivarojen maksaminen ja kumppanimaiden edistyminen valtion tulonhankintaan liittyvissä uudistuksissa;

72.  kannustaa komissiota laajentamaan budjettituen valmiuksien kehittämistä koskevaa osiota, sillä se tarjoaa vakaan perustan pitkän aikavälin taloudelliselle ja sosiaaliselle muutokselle ja pyrkii poistamaan suurimpia julkisten tulojen tehokkaan keräämisen tiellä olevia esteitä;

73.  kehottaa komissiota silloin, kun nykyiset ja tulevat budjettitukisopimukset sisältävät valmiuksien kehittämistä koskevan, valtion tulonhankintaan liittyvän osa-alueen, lisäämään kumppanimaiden tietoisuutta mahdollisuudesta saada kyseistä tukea sekä helpottamaan tuen käyttöä; toteaa, että näin olisi toimittava erityisesti silloin, kun tarkoituksena on vastata valmiuksien kehittämistä koskeviin tarpeisiin, joita muiden avunantajien toiminta ei vielä kata;

Tarve lisätä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa

74.  panee merkille, että EKR:jen vuonna 2016 kansainvälisten järjestöjen toteuttamille usean rahoittajan hankkeille suorittamien maksujen kokonaismäärä oli 914 miljoonaa euroa;

75.  katsoo, että kehitysalan monenvälisten rahoituslaitosten olisi pyrittävä hyödyntämään sekarahoitusta vaikuttavammin, erityisesti täydentävyyden osalta;

76.  korostaa, että monenvälisten kehityspankkien olisi edistettävä koordinoidulla ja yhdenmukaistetulla tavalla sitä, että ala saavuttaa vuodelle 2030 asetettuja YK:n kunnianhimoisia kestävän kehityksen tavoitteita koskevat rahoitustavoitteet etenkin käyttämällä vaikuttavaa sekarahoitusta ja vivuttamalla yksityistä rahoitusta kehitysapurahoituksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi;

77.  rohkaisee komissiota käyttämään tehokkaammin mikrorahoitusvälineitä, joita pidetään merkittävänä ja tehokkaana keinona torjua köyhyyttä ja kohentaa paikallisten talouksien tilaa;

78.  muistuttaa, että EKR:n rahoitusvälineiden on houkuteltava lisää sijoituksia yksityiseltä sektorilta; rohkaisee komissiota laatimaan toimintasuunnitelman, jolla se voisi vastata tähän tarpeeseen ja tiedottaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edistymisestä;

79.  kehottaa komissiota huolehtimaan niin avoimuudesta kuin unionin näkyvyydestä sekä tarjoamaan seuraavissa kertomuksissaan enemmän tietoja unionin varoilla hallinnoiduista hankkeista; katsoo, että Yhdistyneiden kansakuntien ja Maailmanpankkiryhmän kanssa käytävää vuoropuhelua olisi syvennettävä entisestään avoimuuden lisäämiseksi sekä yhteisten yhteistyövälineiden selkeyttämiseksi;

80.  kehottaa komissiota julkistamaan kansalaisjärjestöjen rahoitusta koskevat tiedot ja yksityiskohtaiset tiedot rahoitetuista hankkeista; ilmaisee huolensa äskettäisistä tiettyjen kansalaisjärjestöjen epäasiallista toimintaa koskevista väitteistä; kehottaa komissiota seuraamaan aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja tarvittaessa arvioimaan uudelleen myönnettyä rahoitusta;

Uusien maailmanlaajuisten kehityspainopisteiden huomioon ottaminen

Operatiiviset haasteet ja uudet edistävät tekijät

81.  panee merkille tarpeen kehittää uusia kehitysavun välineiden ja niihin liittyvien ehtojen suunnittelun malleja, jotka ovat kestävän kehityksen tavoitteiden uutta kehityspolitiikkaa koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen liittyvien sitoumusten mukaisia, jotta voidaan vastata uusiin kriittisiin tekijöihin, kuten humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumo, kehityksen, muuttoliikkeen ja liikkuvuuden jatkumo, ilmastomuutoksen jatkumo sekä rauhan ja turvallisuuden jatkumo;

82.  korostaa, että yksityisellä sektorilla saattaa olla ratkaiseva rooli, kun otetaan huomioon kunnianhimoisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskeva rahoitusvaje; toteaa, että rahoituslähteiden yhdistäminen saattaa olla hyödyllinen väline lisävarojen kerryttämiseen, edellyttäen että sen käyttö on perusteltu asianmukaisesti, että sen osoitetaan tuottavan lisäarvoa ja että se vastaa kehityksen vaikuttavuuden periaatteita;

83.  korostaa kuitenkin, että EKR:jen ei pitäisi ylittää toimintatarkoitustaan, ja että uuden jatkumon luomisen uusien haasteiden kohtaamiseen ei pitäisi heikentää toisten kehitystavoitteiden saavuttamista ja sen perustamisen yhteydessä on luotava tarkat, selkeät ja läpinäkyvät säännöt, jotka on määritelty komission asettamin puolueettomin ja syrjimättömin perustein;

84.  pitää olennaisen tärkeänä vahvistaa eri avunantajien ja kehitysavun välineiden tarjoaman tuen koordinointia ja synergioita; kehottaa eri sidosryhmiä parantamaan toimiensa tuloskehysten laatua sekä kehitysavun tuloksia paikan päällä;

85.  panee merkille erityisesti yksimielisyyden aikaansaamisessa kohdatut operatiiviset vaikeudet tai haasteet etenkin kun kyse on suuren lahjoittajajoukon koordinoimisesta kehittyvässä, monimutkaisessa tilanteessa ja tarpeiden muuttuessa jatkuvasti;

86.  katsoo, että investoinnit hauraisiin maihin ovat edelleen unionin toimien keskeinen painopiste, mutta toteaa, että objektiivisen seurannan lähestymistavan ylläpitäminen voi tarvittaessa johtaa rahoituksen lopettamiseen; katsoo, että on vahvistettava tulosarviointien käytäntöä ja sen jakamista hauraiden tai konfliktimaiden osalta;

87.  tukee pyrkimyksiä puuttua kehitystulosten kestävyyteen liittyviin kysymyksiin, kun kyse on valtion tulonhankinnasta, omistajuudesta ja poliittisesta taloudesta;

88.  muistuttaa, että ilmastonmuutos on yksi unionin ja kaikkien maailman maiden suurimmista haasteista; kehottaa painokkaasti komissiota täyttämään Pariisin sopimuksessa annetut sitoumukset ja vahvistamaan unionin rahoitukseen liittyviä ilmastopoliittisia ehtoja siten, että rahoitusta myönnetään vain ilmaston kannalta kestäville hankkeille, mikä edellyttää parempaa valintaperusteiden johdonmukaisuutta;

89.  on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan biopolttoaineiden kestävyyttä koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä ei ole täysin luotettava(27); painottaa kehitysmaille mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä seurauksia, joista tilintarkastustuomioistuin totesi, että ”komissio ei vaatinut vapaaehtoisia järjestelmiä varmentamaan, että niiden sertifioima biopolttoainetuotanto ei aiheuta merkittäviä kielteisten sosioekonomisten vaikutusten riskejä; näitä vaikutuksia ovat esimerkiksi maanomistusriidat, pakkotyö/lapsityö, viljelijöiden heikot työolot sekä terveys- ja turvallisuusriskit”, ja pyytää komissiota ratkaisemaan tämän ongelman;

90.  kannustaa sisällyttämään eettisen ulottuvuuden toimintapoliittisten toimenpiteiden suunnitteluun;

91.  vaatii, että unionin varoilla, PEGASE-rahoitusmekanismi (ranskankielinen lyhenne sanoista "Mécanisme Palestino - Européen de Gestion et d'Aide Socio-Economique) mukaan luettuna, rahoitettava koulutusmateriaali vastaa yleisiä koulutuksen avulla edistettäviä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden arvoja, joista unionin jäsenvaltioiden opetusministerit sopivat Pariisissa 17. maaliskuuta 2015; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin varoja käytetään Unescon rauhaa ja suvaitsevaisuutta koulutuksessa koskevien normien mukaisesti;

Kehitys- ja muuttoliiketoimien välisen yhteyden käytännön toteuttaminen

92.  panee merkille, että unionin Afrikka-hätärahaston ja siihen liittyvien alueellisten kanavien kautta vuonna 2016 hyväksyttiin 106 hanketta, joiden arvo oli yhteensä 1 589 miljoonaa euroa (tehtyjen sopimusten arvo 594 miljoonaa euroa ja maksujen määrä 175 miljoonaa euroa), muuttovirtojen hallinnan parantamiseksi ja sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi; panee merkille, että yhden hyväksytyn tavoitteen yhteydessä viitataan ”hyvin hoidettuun muuttoliikepolitiikkaan”;

93.  kehottaa komissiota raportoimaan jäsennellysti unionin Afrikka-hätärahaston kautta käynnistettyjen ohjelmien vaikutuksista tukeutuen erityisesti unionin tulospainotteiseen seurantaan sekä Afrikka-hätärahaston tuloskehykseen yhteisten saavutusten esille tuomiseksi;

94.  panee merkille myös, että uuden Euroopan kestävän kehityksen rahaston kautta on tarkoitus kohdentaa Euroopan ulkoisen investointiohjelman osana apua Saharan eteläpuolisen Afrikan maille ja että EKR:jen osuus on 400 miljoonaa euroa;

95.  tukee AKT-maita koskevan vaikuttavan rahoituksen välineen, joka on erillinen osa AKT-maiden investointikehystä, määrärahojen lisäämistä 300 miljoonalla eurolla ja siten sen kokonaiskapasiteetin nostamista 800 miljoonaan euroon, jolla on määrä rahoittaa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin suoraan puuttuvia kohdennettuja hankkeita, ja kannattaa sen muuttamista uudistuvaksi rahastoksi;

96.  panee merkille, että Euroopan investointipankki (EIP) tukee AKT-maiden investointikehyksen kautta pääasiassa hankkeita, joilla edistetään yksityisen sektorin kehitystä, kun taas AKT-maiden muuttoliikepaketin puitteissa voidaan harkita myös tukikelpoisten julkisen sektorin hankkeiden tukemista; suhtautuu myönteisesti uusien kumppanuuksien kehittämiseen EIP:n hallinnoiman AKT-maiden investointikehyksen yhteydessä; kehottaa EIP:tä kuitenkin antamaan lisätietoa vipuvaikutuksen osatekijöistä, tarkemmin sanoen siitä, mikä on yhtäältä oman pääoman ja unionin julkisen rahoituksen ja toisaalta muiden monenvälisten kehityspankkien osuus, sekä takaisin maksetuista varoista, jotka on investoitu uudelleen AKT-maiden investointikehyksen toimintaan;

97.  tukee komission päätöstä luoda taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean puitteissa muuttoliikesäännöstö asiaan liittyvän rahoituksen vaikuttavan käytön ja jäljitettävyyden lisäämiseksi;

Kohti uutta AKT-kumppanuutta

98.  odottaa saavansa kaikki tiedot ja pääsevänsä esittämään näkemyksensä yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston väliarvioinnista, jossa on määrä ottaa huomioon Agenda 2030 ja uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus mutta jonka yhteydessä olisi myös noudatettava kaikilta osin Nairobissa pidetyssä maailmanlaajuisen kumppanuuden korkean tason kokouksessa vahvistettuja kehitystyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita ja erityisesti tuensaajamaiden omaehtoista kehitystyön painopisteiden määrittelyä;

99.  kehottaa uudelleen sisällyttämään EKR:n yleiseen talousarvioon.

2.2.2018

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

(2017/2146(DEC))

Valmistelija: Doru-Claudian Frunzulică

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kannattaa budjettituen käyttämistä mutta kehottaa komissiota määrittelemään paremmin ja arvioimaan selkeästi, mitä kehitystuloksia on tarkoitus kussakin tapauksessa saavuttaa, sekä ennen kaikkea tehostamaan vastaanottajavaltioiden toimien valvontamekanismeja korruption, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian aloilla; on erittäin huolissaan siitä, että budjettitukea käytetään mahdollisesti maissa, joissa ei ole demokraattista valvontaa joko parlamentaarisen demokratian toimimattomuuden tai kansalaisyhteiskunnan ja tiedonvälityksen puutteellisen vapauden vuoksi tai valvontaviranomaisten puutteellisten valmiuksien vuoksi; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 35/2016 ”Valtion tulonhankinnan parantaminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa budjettituen avulla”, jossa todetaan, että valtion tulonhankintaa koskevat komission ennakkoanalyysit eivät ole riittävän yksityiskohtaisia eikä niissä noudateta komission omia suuntaviivoja ja että komissio jättää usein verovapautukset ja laittomat pääomavirrat arvioimatta eikä arvioi asianmukaisesti hyödyntämisosinkoja eikä sitä, onko luonnonvaroihin pääsystä maksettu rojalteja; on huolissaan siitä, että komissio käyttää budjettitukea koskevissa sopimuksissa vain vähän valtion tulonhankintaa koskevia ehtoja ja että niitä ei aina käytetä tarkoituksenmukaisesti;

2.  pitää valitettavana EKR:n varojen käytössä esiintyviä toistuvia hankintasääntöihin liittyviä virheitä(28); korostaa, että tämä on jatkuva ongelma, jota Euroopan tilintarkastustuomioistuin on korostanut jo vuosien ajan; kehottaa komissiota puuttumaan tähän ongelmaan, joka saattaa pahentua entisestään, kun EU:n Afrikka-hätärahastoon liittyvien julkisten hankintojen toteutus nopeutuu;

3.  pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 11/2017 EU:n Bêkou-erityisrahastosta Keski-Afrikan tasavallassa; toteaa, että eräistä puutteista huolimatta erityisrahasto merkitsi lupaavaa alkua ja että erityisrahaston perustamisella reagoitiin nopeasti tarpeeseen kytkeä hätäapu sekä kunnostus- ja kehitystoimet toisiinsa; kehottaa komissiota noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suosituksia ja laatimaan ohjeet tukivälineen valintaa varten (erityisrahasto vai muu); toteaa, että ohjeissa on otettava huomioon erityisrahastoihin liittyvät mahdolliset riskit ja haitat sekä niiden käytöstä saadut vaihtelevat kokemukset; pitää valitettavana, että erityisrahasto ei ole kohentanut merkittävästi avunantajien yleistä koordinointia;

4.  odottaa saavansa kaikki tiedot ja pääsevänsä esittämään näkemyksensä yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston väliarvioinnista, jossa on määrä ottaa huomioon Agenda 2030 ja uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus mutta jonka yhteydessä olisi myös noudatettava kaikilta osin Nairobissa pidetyssä maailmanlaajuisen kumppanuuden korkean tason kokouksessa vahvistettuja kehitystyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita ja erityisesti tuensaajamaiden omaehtoista kehitystyön painopisteiden määrittelyä;

5.  korostaa, että yksityisellä sektorilla saattaa olla ratkaiseva rooli, kun otetaan huomioon kunnianhimoisten kehitystavoitteiden saavuttamista koskeva rahoitusvaje; toteaa, että rahoituslähteiden yhdistäminen saattaa olla hyödyllinen väline lisävarojen kerryttämiseen, edellyttäen että sen käyttö on perusteltu asianmukaisesti, että sen osoitetaan tuottavan lisäarvoa ja että se vastaa kehityksen vaikuttavuuden periaatteita.

6.  kehottaa komissiota sisällyttämään kehitystoimiin kannustimiin perustuvan lähestymistavan ottamalla käyttöön enemmällä enemmän -periaatteen Euroopan naapuruuspolitiikan esimerkin mukaisesti; katsoo, että mitä paremmin ja nopeammin maa edistyy sisäisissä uudistuksissaan demokraattisten toimielintensä rakentamisessa ja vakiinnuttamisessa, korruption kitkemisessä sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisessa, sitä enemmän sen pitäisi saada tukea unionilta; korostaa, että tämä ”myönteisen ehdollisuuden” lähestymistapa, täydennettynä maaseutuyhteisöjen pienimuotoisten hankkeiden rahoittamisen voimakkaalla painottamisella, saattaa tuoda todellisia muutoksia ja taata sen, että unionin veronmaksajien rahat käytetään kestävämmällä tavalla; tuomitsee toisaalta voimakkaasti kaikki yritykset asettaa avun ehdoksi rajavalvonta;

7.  on huolestunut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnosta(29), jonka mukaan on olemassa suuri riski, ettei unioni pääse päämääräänsä ilmastonmuutoskysymysten valtavirtaistamisessa koko unionin talousarvioon ja ettei se saavuta tavoitettaan käyttää 20 prosenttia varoistaan ilmastotoimiin;

8.  on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan biopolttoaineiden kestävyyttä koskeva unionin sertifiointijärjestelmä ei ole täysin luotettava(30); painottaa kehitysmaille mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä seurauksia, joista tilintarkastustuomioistuin totesi, että "komissio ei vaatinut vapaaehtoisia järjestelmiä varmentamaan, että niiden sertifioima biopolttoainetuotanto ei aiheuta merkittäviä kielteisten sosioekonomisten vaikutusten riskejä; näitä vaikutuksia ovat esimerkiksi maanomistusriidat, pakkotyö/lapsityö, viljelijöiden heikot työolot sekä terveys- ja turvallisuusriskit", ja pyytää näin ollen komissiota ratkaisemaan tämän ongelman.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Doru-Claudian Frunzulică, Charles Goerens, Enrique Guerrero Salom, György Hölvényi, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Eleftherios Synadinos, Bogdan Brunon Wenta, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ádám Kósa, Paul Rübig, Judith Sargentini, Adam Szejnfeld

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jean Lambert, Miroslav Mikolášik

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

17

+

ALDE

Charles Goerens

NI

Eleftherios Synadinos

PPE

György Hölvényi, Ádám Kósa, Miroslav Mikolášik, Paul Rübig, Adam Szejnfeld, Bogdan Brunon Wenta

S&D

Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Elly Schlein

Verts/ALE

Jean Lambert, Judith Sargentini

0

-

4

0

EFDD

Ignazio Corrao, Mireille D'Ornano

GUE/NGL

Lola Sánchez Caldentey

PPE

Joachim Zeller

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Inés Ayala Sender, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Benedek Jávor, Barbara Kappel, Wolf Klinz, Arndt Kohn, Miroslav Poche, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gerben-Jan Gerbrandy, Brian Hayes, Andrey Novakov

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Howarth

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Gerben-Jan Gerbrandy, Wolf Klinz

EFDD

Marco Valli

ENF

Barbara Kappel

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan, Dennis de Jong

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Brian Hayes, Andrey Novakov, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt

S&D

Inés Ayala Sender, John Howarth, Arndt Kohn, Miroslav Poche, Derek Vaughan

VERTS/ALE

Benedek Jávor, Bart Staes

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 281.

(2)

  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 289.

(3)

  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(4)

  EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(5)

  EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(6)

  EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(7)

  EUVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(8)

  EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(9)

  EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(10)

  EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(11)

  EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(12)

  EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.

(13)

  EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.

(14)

  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 281.

(15)

  EUVL C 322, 28.9.2017, s. 289.

(16)

  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(17)

  EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.

(18)

  EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(19)

  EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(20)

  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(21)

  EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(22)

  EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.

(23)

  EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.

(24)

  EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(25)

  EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.

(26)

  EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.

(27)

  Erityiskertomus nro 18/2016: ”Kestäviä biopolttoaineita koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä”.

(28)

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2016.

(29)

Erityiskertomus nro 31/2016 ”Vähintään joka viides euro EU:n talousarviosta ilmastotoimiin: kunnianhimoisia toimia on käynnissä, mutta niiden riittävyys on erittäin epävarmaa”.

(30)

Erityiskertomus nro 18/2016 ”Kestäviä biopolttoaineita koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä”.

Päivitetty viimeksi: 13. huhtikuuta 2018Oikeudellinen huomautus