Menettely : 2017/2285(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0136/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0136/2018

Keskustelut :

PV 02/05/2018 - 24
CRE 02/05/2018 - 24

Äänestykset :

PV 03/05/2018 - 7.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0200

MIETINTÖ     
PDF 616kWORD 65k
4.4.2018
PE 616.859v02-00 A8-0136/2018

koheesiopolitiikan ja temaattisen tavoitteen ”kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista” (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklan 7 kohta) täytäntöönpanosta

(2017/2285(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Andrey Novakov

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASSA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

EU:n koheesiopolitiikka on jo vuosikymmeniä ollut näkyvin eurooppalaista lisäarvoa tuottava väline. EU:n talousarviosta rahoitetuilla investoinneilla ei ainoastaan saavuteta unionin pitkän aikavälin tavoitteita vaan myös vaikutetaan kaikkiin kansalaisiin, paikallisiin yhteisöihin ja yrityksiin. Paikallisen tason koheesiopolitiikka on johtanut uskottavuuteen ja näkyvyyteen menestystarinoiden kautta.

Temaattisen tavoitteen ”kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista” mukaiset liikenneinfrastruktuuri-investoinnit ovat koheesiopolitiikan konkreettisimpia saavutuksia, joilla edistetään erojen tasoittamista EU:ssa ja rakennetaan vahvat sisämarkkinat kilpailukykyiselle Euroopalle.

Tämä mietintö liittyy yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklan 7 kohtaan. Sen tarkoituksena on arvioida saavutuksia, esittää yleiskatsaus haasteista ja käsitellä vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Viimeiseksi mainittu tavoite on erityisen tärkeä monivuotisesta rahoituskehyksestä tehtävän ehdotuksen ja sitä koskevien neuvottelujen sekä seuraavan ohjelmakauden sääntelykehyksen kannalta.

Investoinnit, saavutukset ja vaikutus vuosina 2007–2013

Euroopan laajuisella liikenneverkolla (TEN-T, SEUT 170–172 artikla) pyritään kehittämään yhtenäistä multimodaalista verkostoa, jossa ihmiset ja tavarat liikkuisivat nopeasti ja helposti unionissa. Kuten kattavassa Eurooppa liikkeellä -aloitepaketissa ehdotettiin, TEN-T edistää kilpailukykyistä, verkotettua ja puhdasta liikkuvuutta kaikille eurooppalaisille.

Euroopan unioni on vuodesta 2013 alkaen (asetus (EU) N:o 1315/2013) kehittänyt uutta TEN‑T-politiikkaa, jonka keskeinen tekijä on ollut koko unionin kattava järjestelmällinen verkostomalli. Siinä vahvistettiin ensisijaiset toiminta-alat etenkin rajat ylittävillä osuuksilla. Lisäksi siinä käsitellään infrastruktuurieroja ja riittämätöntä yhteentoimivuutta, parannetaan multimodaaliyhteyksiä, vähennetään kasvihuonekaasupäästötasoja ja kiinnitetään enemmän huomiota yhteyksiin kolmansien maiden kanssa. TEN-T-ohjelmalle oli rahoituskehyksessä 2007–2013 osoitettu 8,013 miljardin euron kokonaisbudjetti, mutta silti yhteisrahoitusosuudet (enintään 30 prosenttia infrastruktuurihankkeen budjetista ja 50 prosenttia selvitysbudjetista) olivat riittämättömiä erityisesti maissa, joissa infrastruktuurien laatu oli heikointa.

Tällä välin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston tuen kokonaismäärästä oli EU27-maissa sidottu kauden 2007–2013 liikenneinvestointeihin yhteensä 81 miljardia euroa eli lähes kolmannes (31 prosenttia). Tästä määrästä yli kaksi kolmannesta (noin 55,6 miljardia euroa eli 69 prosenttia) oli tarkoitettu uusimmille jäsenvaltioille (EU12-maille), joissa liikenneinvestointitarve oli suurin. Tämä tarkoittaa, että komission kanssa neuvotelluista 309 toimenpideohjelmasta (EAKR ja koheesiorahasto) 238:aan sisältyi liikennealan tukea. Näistä suurin osa pantiin täytäntöön kansallisella tasolla (mikä vastaa 67:ää prosenttia varojen kokonaismäärästä). Tuloksena oli 4 900 km uusia teitä ja 28 000 km korjattuja teitä, jotka oli useimmiten toteutettu uusimmissa jäsenvaltioissa, 1 100 km uutta rautatietä ja 3 900 km parannettua rautatielinjaa (näistä linjoista oli rakennettu tai parannettu 2 600 km TEN-T-ohjelman avulla). Tämän ansiosta teiden käyttäjien määrä kasvoi 8,2 miljoonalla kansalaisella ja matka-aika lyheni.

Lisäksi kaudella 2007–2013 toteutettiin useita asianmukaisia unionin liikenneinvestointeja, jotka ansaitsevat tulla mainituiksi hyvinä esimerkkeinä, kuten Sofian ja Mustallamerellä sijaitsevan Burgasin sataman välille valmistunut Traakian moottoritie, joka yhdistää pääkaupungin, taloudellisen toiminnan keskuksen, suurimpaan satamaan ja edistää merkittävällä tavalla Bulgarian talouden kehittämistä, Krakovan ja Rzeszówin välisen rautatien E30/C-E 30 nykyaikaistaminen Puolassa, Alexandrian ja Craiovan välisen N6‑maantien kunnostaminen Romaniassa, Voticen ja Benešov u Prahyn välisen rautatien nykyaikaistaminen Tšekin tasavallassa, Leipzigin keskustan rautatietunneli (moduulit 5 ja 6) Saksassa ja monet muut kohteet.

Edistyminen kaudella 2014–2020

Kauden 2007–2013 TEN-T-ohjelmaan verrattuna kauden 2014–2020 Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikenneohjelmasta osoitetaan enemmän rahoitusta edistyneessä täytäntöönpanovaiheessa oleviin hankkeisiin, urakoihin tai monialaisiin hankkeisiin (joissa toteutetaan sekä selvityksiä että urakoita). Verkkojen Eurooppa -välineen infrastruktuurihankkeisiin on saatavilla 24,05 miljardia euroa, eli liikennealan rahoitus on noin 47 euroa unionin kansalaista kohti. Vuosia 2014 ja 2015 koskevien Verkkojen Eurooppa -välineen ehdotuspyyntöjen perusteella rahoitetuista 20 suurimmasta hankkeesta 79 prosenttia oli rautatiehankkeita.

Samanaikaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varoista on tarkoitus osoittaa yhteensä noin 70 miljardia euroa kaudelle 2014–2020 suunniteltuihin liikennehankkeisiin: koheesiorahastosta 35,6 miljardia ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 34,5 miljardia euroa. Täytäntöönpano on ohjelmakaudella viivästynyt, mutta siitä huolimatta tällä ei ole suurta kielteistä vaikutusta liikenneinvestointeihin. Tieliikenneinvestoinnit edistyvät kuitenkin selvästi paremmin kuin koheesiorahastosta rahoitetut rautatieinvestoinnit. Uudelleenrakennettaviksi suunnitelluista 9 647 kilometristä on jo päätetty rakentaa 1 973 kilometriä. Suunnitelluista 3 103 kilometristä uusia teitä on jo päätetty tehdä 1 195 kilometriä. Samanaikaisesti rautatieinvestointien kohdalla tilanne on tilastojen mukaan toisenlainen: 7 052 kilometristä uudelleenrakennettaviksi suunniteltuja rataosuuksia on jo päätetty rakentaa 982 kilometriä ja suunnitelluista uusista 628 kilometrin rataosuuksista päätös on tehty ainoastaan 16 kilometristä.

Liikenneinfrastruktuureihin kohdistuvat haasteet

Infrastruktuurien laatu vaihtelee EU:ssa. Infrastruktuurit edellyttävät uudenaikaistamista ja ylläpitoa. Tarvittava rahoitus on saatava sekä julkisista että yksityisistä lähteistä. Vuoteen 2050 mennessä odotetaan, että tavaraliikenne kasvaa 80 prosenttia ja matkustajaliikenne yli 50 prosenttia. Puuttuvat yhteydet ja olemassa olevat pullonkaulat ovat liikennevirtojen kannalta vakavia esteitä. Infrastruktuurihan muokkaa liikkuvuutta, joten sen on oltava EU:n itäisissä ja läntisissä osissa yhtä kehittynyttä. Muutoin riskinä on, että talouteen, teollisuuteen ja yhteiskuntaan kohdistuu edelleen kaikenlaisia kielteisiä vaikutuksia, joita ovat etenkin liikenneruuhkat, tieliikennekuolemat ja ympäristövaikutus.

Ruuhkat vaikuttavat sekä tie- että lentoliikenteeseen, ja niistä unionille aiheutuvien kustannusten osuus vuotuisesta BKT:sta on noin yksi prosentti. Tilanne tulee pahenemaan, koska sekä tavara- että matkustajaliikenteen arvioidaan kasvavan. Samanaikaisesti tieliikennekuolemat ovat ajan mittaan vähentyneet unionissa merkittävästi, lähes 40 prosenttia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Vähäpäästöistä vihreää liikennettä on edelleen tarvetta edistää vuoteen 2050 saakka, sillä EU:n on vähennettävä liikennepäästöjä ainakin 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta, jos ilmaston lämpenemistä on määrä rajoittaa siten, että lämpötila nousisi vain kaksi celsiusastetta. Lisäksi voidaan mainita, että energiatehokkuuteen liittyvistä parannuksista huolimatta liikenne on edelleen riippuvainen öljystä, jolla täytetään 96 prosenttia sen energiatarpeista.

Toinen vakava haaste on ulkoimaisten investoijien kasvava mielenkiinto unionin liikenneverkkoa kohtaan ja tarve toimia viipymättä unionin tasolla, jotta varmistetaan, että liikenteen muuttuminen määritellään yhdessä kumppanien kanssa eikä sitä määritetä muualla maailmassa.

Unionin liikenneinfrastruktuuri-investointeihin kohdistuvat haasteet

EU:n investoinneilla aineelliseen infrastruktuuriin edistetään unionin näkyvyyttä ja uskottavuutta paikallisella tasolla. Infrastruktuurin kehittämisen on vastattava unionin liikennekysynnän ennakoitua kasvua. Viimeksi mainitun kustannusten odotetaan olevan vuoteen 2030 mennessä 1,5 biljoonaa euroa. Lisäksi komissio arvioi, että pelkästään Euroopan laajuisen verkon valmiiksi saattamiseen tarvitaan vuoteen 2020 mennessä noin 500 miljardia euroa ja että tästä määrästä noin puolet tarvitaan pääasiallisten pullonkaulojen poistamiseen. Vaikka EU:n talousarviosta saadaan unionin infrastruktuuria varten merkittävä määrä rahoitusta, suurin osa hankerahoituksesta saadaan yhä jäsenvaltioilta.

Ensiksi voidaan todeta, että EAKR:lla ja koheesiorahastolla on keskeinen rooli vuoden 2020 jälkeisellä kaudella, mikä edellyttää merkittävää sitoutumista myös talousarvion ja täytäntöönpanon osalta, jotta unioni saavuttaa alueelliseen liikenneinfrastruktuuriin liittyvät tavoitteensa, mikä on kasvun ja kehityksen ennakkoedellytys. Tällä hetkellä tavoitetaso ja investointiarviot ylittävät saatavilla olevat resurssit jälleen kerran.

Toiseksi vaaditaan erityisesti tuloksellisuuden optimointia. Jotta liikenneala olisi globaaleilla markkinoilla kilpailukykyinen ja liikennealan teknologisen edistyksen aallonharjalla, 6,3 miljardin euron määrärahat eivät mitenkään riitä Horisontti 2020 puiteohjelmassa kaudella 2014–2020 älykkääseen, ympäristöystävälliseen ja yhtenäiseen liikenteeseen, minkä seurauksena hakemuksia on jälleen liikaa ja rahoitusta laatuhankkeisiin liian vähän.

Kolmanneksi myös hankejatkumoiden tehokkuudessa esiintyy tiettyjä puutteita. Niitä ovat muun muassa valtavasta monimutkaisuudesta johtuva jälkeenjääminen aikataulusta, rahoitusvaje ja/tai puuttuvat rahoitusvakuudet, heikko koordinointi, hallintoviranomaisille sekä edunsaajille ja toimeksisaajille kohdistuva hallinnollinen rasite, hankevalmistelu- ja suunnittelupuutteet sekä puutteelliset sääntelyrajoitukset.

Euroopan investointipankin (EIP) lainojen osuus hankeinvestoinneista on yleensä enintään 50 prosenttia, mikä ei mahdollisesti riitä strategisiin suurhankkeisiin maissa, joissa liikenneinvestoinnit ovat eniten tarpeen. Samanaikaisesti jäsenvaltioilla ei edelleenkään ole käytössään samoja valmiuksia työskennellä rahoitusvälineillä, järjestää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja soveltaa eri rahoitustyyppien välisiä synergioita, mikä vaikuttaa kielteisesti niiden edistymiseen. Olemassa olevia tukipalveluja ei ole saatavilla paikalla valmiuksissa esiintyvien puutteiden korjaamiseen.

Lopuksi voidaan todeta, että unionin alueisiin investointia varten ei pitäisi olla yhtenäistä strategiaa, koska joissakin tapauksissa kokonaiset alueet eivät ole tilastollisen harhan vuoksi oikeutettuja tukeen sen vuoksi, että, koska nykyisessä NUTS 2 -aluejaossa on mukana taloudellisesti vahvoja suurkaupunkeja. Tietyissä jäsenvaltioissa NUTS 2 -luokittelu ei vastaa alueellista hallintorakennetta, mikä vaikeuttaa suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

Eurooppa myös tarvitsee TEN-T-verkon valmistumisen ja raja-alueiden kattavan yhdistymisen myötä aikaansaatavaa toimivuutta ja kokonaisvaltaista potentiaalia. Neuvonta-apu ja valmiuksien kehittäminen hanketasolla eivät tässä vaiheessa edelleenkään kuulu nykyisten välineiden soveltamisalaan. Unionin raja-alueiden taloutta ja työllisyyttä on tuettava viipymättä.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

koheesiopolitiikan ja temaattisen tavoitteen ”kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista” (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklan 7 kohta) täytäntöönpanosta

(2017/2285(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon koheesiopolitiikan ja temaattisen tavoitteen ”kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista” (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklan 7 kohta)(1),

–  ottaa huomioon yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan ERI-rahastoista tuettavista rahoitusvälineistä(2),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 1301/2013 5 artiklan 7 kohdan kestävän liikenteen edistämisestä ja pullonkaulojen poistamisesta tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista(3),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta annetun asetuksen (EU) N:o 1300/2013 4 artiklan d alakohdan kestävän liikenteen edistämisestä ja pullonkaulojen poistamisesta tärkeimmistä verkkoinfrastruktuureista(4),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta(5),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta(6),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013 vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”(7),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n vähemmän kehittyneistä alueista(8),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edistämisestä EU:n syrjäisimmillä alueilla: SEUT-sopimuksen 349 artiklan täytäntöönpano(9),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeasta rahoitusvalikoimasta Euroopan alueille: rahoitusvälineet ja avustukset EU:n koheesiopolitiikassa(10),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman liikennepolitiikan vuoden 2011 valkoisen kirjan täytäntöönpanosta: tilannekatsaus ja kohti kestävää liikkuvuutta(11),

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman vihreästä kirjasta Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta politiikasta tulevaisuudessa(12),

–  ottaa huomioon komission 9. lokakuuta 2017 antaman seitsemännen kertomuksen taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta ”Minun alueeni, minun Eurooppani, meidän tulevaisuutemme” (COM(2017)0583),

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” COM(2017)0623,

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla (COM(2017)0534),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne” (COM(2013)0913),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (COM(2011)0112),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2011 annetun komission valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2009 annetun komission vihreän kirjan ”Euroopan laajuinen liikenneverkko: Katsaus politiikkaan – Integroidumpi Euroopan laajuinen liikenneverkko yhteisen liikennepolitiikan tueksi” (COM(2009)0044),

–  ottaa huomioon koheesiopolitiikan ohjelmien jälkiarvioinnista elokuussa 2016 annetun komission yhteenvetokertomuksen ”WP1: Synthesis report: Ex post evaluation of Cohesion Policy programmes 2007–2013, focusing on the European Regional Development Fund (ERDF) and the Cohesion Fund (CF)”,

–  ottaa huomioon koheesiopolitiikan ohjelmien jälkiarvioinnista kesäkuussa 2016 annetun komission yhteenvetokertomuksen ”Regional development trends in the EU – WP1: Synthesis report: Ex post evaluation of Cohesion Policy programmes 2007–2013, focusing on the European Regional Development Fund (ERDF) and the Cohesion Fund (CF)”,

–  ottaa huomioon koheesiopolitiikan ohjelmien jälkiarvioinnista toukokuussa 2016 annetun komission yhteenvetokertomuksen ”Work Package 5: Ex post evaluation of Cohesion Policy programmes 2007–2013, focusing on the European Regional Development Fund (ERDF) and the Cohesion Fund (CF)”,

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2017 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Competitiveness in low-income and low-growth regions – the lagging regions report” (Alhaisen tulotason ja kasvun alueiden kilpailukyky – vähemmän kehittyneitä alueita koskeva kertomus) (SWD(2017)0132),

–  ottaa huomioon 4. toukokuuta 2010 annetun komission valmisteluasiakirjan ”Tulevaa Euroopan laajuisen liikenneverkon politiikkaa koskevasta kuulemisesta” (COM(2010)0212),

–  ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen raportin ”Approximated European Union greenhouse gas inventory: Proxy GHG emission estimates for 2016”,

–  ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston politiikkayksikön B (rakenne- ja koheesiopolitiikka) teettämän ja maaliskuussa 2016 julkaistun liikennealan tutkimuksen ”The world is changing, transport, too”,

–  ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston politiikkayksikön B (rakenne- ja koheesiopolitiikka) teettämän ja tammikuussa 2010 julkaistun liikennealan tutkimuksen ”The future of the EU’s transport infrastructure”,

–  ottaa huomioon Eurostatin vuoden 2016 tilastoasiakirjan ”Energy, transport and environment indicators – 2016 edition”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0136/2018),

A.  toteaa, että temaattisella keskittymisellä, jonka avulla pyritään parantamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) tehokkuutta ja tukemaan alueiden pyrkimyksiä Eurooppa 2020 -strategian toteutuksessa, on keskitytty nimenomaisesti temaattiseen tavoitteeseen 7 liittyviin investointeihin, jotka koskevat liikenneinfrastruktuurin laadun parantamista ja myös olemassa olevan infrastruktuurin tehokasta käyttöä;

B.  toteaa, että koheesiorahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) antavat tukea sekä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen että niiden ulkopuolisen alueellisen ja paikallisen liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle etenkin vähiten kehittyneissä jäsenvaltioissa ja vähiten kehittyneillä alueilla, joilla tarvitaan edelleen huomattavia toimia puuttuvien yhteyksien luomiseksi, pullonkaulojen poistamiseksi ja liikkuvan kaluston nykyaikaistamiseksi;

C.  toteaa, että liikenneala ja sen infrastruktuuri ovat keskeisiä ja tärkeitä tekijöitä kaikkien maiden kehityksen sekä jäsenvaltioiden väestön hyvinvoinnin kannalta, ja sen vuoksi liikenneala on edelleen yksi keskeisistä investointialoista, joka edistää kasvua, kilpailukykyä ja kehitystä vahvistamalla EU:n kaikkien alueiden taloudellista potentiaalia ja edistämällä näin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tukemalla sisämarkkinoita ja edistämällä siten yhteenkuuluvuutta, yhdentymistä ja sosiaalista ja taloudellista osallisuutta, torjumalla alueiden välistä epätasapainoa, helpottamalla palveluiden ja koulutuksen saatavuutta syrjäisimmillä alueilla, joita tällä hetkellä uhkaa väestökato, ja vahvistamalla liiketoiminnan käynnistämis- ja kehittämisverkostoja;

D.  ottaa huomioon, että ERI-rahastoista investoitiin kaudella 2007–2013 liikenneinfrastruktuuriin 81 miljardia euroa eli lähes kolmannes (31 prosenttia sen varoista); toteaa, että suurimmat liikenneinfrastruktuuri-investoinnin myönteiset vaikutukset näkyvät erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa, jonne osoitettiin 69 prosenttia koko liikennerahoituksesta;

E.  ottaa huomioon, että vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä sävyttää ERI‑rahastojen ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen kasvu; toteaa, että viimeaikaisen talous- ja rahoituskriisin kielteisillä seurauksilla ja ohjelmakauden täytäntöönpanon viivästymisellä ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta liikenneinvestointeihin; toteaa, että EU:n liikenneinfrastruktuuri-investoinnit ovat niitä toimintapolitiikkoja, joilla tuotetaan sisämarkkinoille kohdistuvien heijastusvaikutusten ansiosta eniten EU:n lisäarvoa, mikä todellakin tekee kaikista jäsenvaltioista investoinnin osalta nettoedunsaajia;

F.  toteaa, että EU:n talousarviosta tuettujen tie-, rautatie- ja satamahankkeiden menestystarinat edistävät osaltaan talouden, kasvun, teollisuuden, viennin, matkailun, kaupan, työpaikkojen luomisen, alueiden elvyttämisen ja väestökadon kääntämisen kehitystä; toteaa, että EU:n tuomasta lisäarvosta on esimerkkejä, kuten Krakovan ja Rzeszówin välisen rautatielinjan E30/C-E 30 uudenaikaistaminen Puolassa, Sofian ja Plovdivin välinen rautatie Bulgariassa, Leipzigin keskustan rautatietunneli (osat 5 ja 6) Saksassa, Voticen ja Benešov u Prahyn välisen rautatien uudenaikaistaminen Tšekin tasavallassa, Ülemisten liittymän jälleenrakentaminen Tallinnassa Virossa, Alexandrian ja Craiovan välisen valtatien DN6 kunnostus Romaniassa, Madridista Valenciaan Murciaan kulkeva huippunopea rataosuus Espanjassa, Sofian ja Mustallamerellä olevan Burgasin sataman välisen Traakian moottoritien valmistuminen, Budapestin metrolinja 4 Unkarissa, Sofian metrolinjat Bulgariassa ja monet muut kohteet;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan laajuiset liikenneverkot ja liikenneinfrastruktuuri, kuten maantiet (suurten nopeuksien) rautatieinvestoinnit, vesiväylät ja lentoliikenne ovat EU:n prioriteetteja, ja jos unionin investoinnit viivästyisivät, vaje voitaisiin täyttää lisäämällä ulkomaisia suoria investointeja, jolloin tuotot, verot ja työllistymismahdollisuudet siirtyisivät EU:n ulkopuolelle ja alueiden riippuvuus ja makrotalouden epävakaus mahdollisesti lisääntyisivät; toteaa, että tällainen prosessi heikentäisi unionin alueellista läsnäoloa ja toimintapolitiikkoja pitkällä aikavälillä ja johtaisi pirstaloitumiseen ja eroavaisuuksiin;

H.  toteaa, että osan ydinverkkokäytävien kehittämistä muodostavat olennaiset osatekijät, kuten vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (latauslaitteet) ja älykkäät ja innovatiiviset liikennejärjestelmät, ja että ydinverkkokäytävien kehitystyö on keskeisen tärkeässä asemassa koko liikennejärjestelmän hiilestä irtautumisen mahdollistajana;

I.  katsoo, että unionin sisämarkkinoiden valmiiksi saattamisen ja moitteettoman toiminnan sekä unionin ja maailmanmarkkinoiden välisen yhteyden ennakkoedellytyksenä ovat älykkäät, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavat, kestävät ja täysin yhteenliitetyt liikenne-, energia- ja digitaaliset verkot; katsoo, että juuri niiden ansiosta unionin talouden tuottavuus kasvaa sekä alueellinen koheesio ja kansalaisten hyvinvointi lisääntyy;

J.  toteaa, että entistä integroidumpi suhtautuminen liikenneinfrastruktuuriin kohdistuviin sijoituksiin poistaa pullonkauloja, parantaa eri liikennemuotojen yhdistämismahdollisuuksia ja lisää investointeja siirtymiseen maanteiltä rautateille samoin kuin ympäristöystävällisiin ajoneuvoihin, kuten sähköautoihin, sekä rautateihin ja vesiväyliin; toteaa, että tämä johtaa energian monimuotoistumiseen liikenteessä ja vihreämpiin liikenneverkkoihin vähentäen täten kasvihuonekaasupäästöjä, parantaen ilmanlaatua ja edistäen lisätoimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

K.  toteaa, että liikenne on merkittävä osa EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa ja että EU:n uusiutuvan energian vähimmäisosuuksia koskevia tavoitteita ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta ei voida saavuttaa ilman liikennealan merkittävää panosta;

1.  painottaa, että temaattiseen tavoitteeseen ”kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä verkkoinfrastruktuureista” liittyviä liikenneinfrastruktuuri-investointeja olisi edelleenkin rahoitettava unionissa seuraavalla ohjelmakaudella etenkin Verkkojen Eurooppa -välineen, koheesiorahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avulla; ehdottaa, että suuren eurooppalaisen lisäarvon ja aiheutuvien laajojen heijastusvaikutusten vuoksi näiden rahoituslähteiden olisi edelleen oltava käytettävissä ja katettava tasapainoisesti unionin kaikki jäsenvaltiot ja alueet, jotta voidaan edistää unionin koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa;

2.  panee merkille, että EU:n liikenneinfrastruktuuri-investointien taustalla olevan toimintalogiikan olisi yhä perustuttava keskitetysti hallinnoitujen ja jaettujen hallintoresurssien väliseen tasapainoon, jotta poliittiset tarpeet ja rahoitustarpeet täyttyisivät; palauttaa mieliin, että Verkkojen Eurooppa -välineen avulla pyritään käsittelemään keskitetysti Euroopan laajuisten liikenneverkkojen keskeisiin käytäviin liittyvää EU:n laajuista painopistettä, turvallisuus, teknologinen innovointi ja ympäristönäkökohdat mukaan lukien; muistuttaa lisäksi, että EAKR:lla ja koheesiorahastolla on vahva alueellinen ulottuvuus, joka vastaa paikallista kysyntää (kaupunkialueet ja niiden ulkopuoliset alueet) ja alueellisia ominaispiirteitä; toteaa, että niillä tuetaan yhdistymistä Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon ja liikkuvuutta sekundaaristen ja tertiaaristen solmukohtien sekä multimodaaliterminaalien kautta (kattava Euroopan laajuinen liikenneverkko); korostaa tässä yhteydessä, että näiden kolmen rahoituslähteen asiaankuuluvia talousarviomäärärahoja on lisättävä tasapainoisesti, jotta vältetään investointien epäsymmetrinen jakautuminen eri tasojen välillä; kehottaa komissiota helpottamaan yksinkertaistettujen, oikea-aikaisten ja joustavien menettelyjen käyttöönottoa, jotta ERI-rahastojen varoja voitaisiin siirtää alueiden, toimenpideohjelmien ja niiden toimintalinjojen välillä niin, että ne niiden avulla voitaisiin vastata asianmukaisesti muuttuviin taloudellisiin realiteetteihin ja alueelliseen kysyntään;

3.  katsoo, että muiden rahoituslähteiden, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja rahoitusvälineiden, rooli on määritettävä sen perusteella, täydentävätkö ne EAKR:n ja koheesiorahaston rahoitusta sekä EIP:n lainanantotoimia; panee merkille, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen rahoituslähteiden yhdistämistä koskevalla vuoden 2017 ehdotuspyynnöllä on myös määrä vahvistaa näitä synergiavaikutuksia, mutta lisäksi tarvitaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä lisätukea valmiuksien kehittämiselle; painottaa tässä yhteydessä, että ESIR-rahastoa olisi käytettävä julkisten ja yksityisten kumppanuuksien perustana, kun rahoitusvälineitä yhdistellään yksityisiin investointeihin ja kansalliseen/alueelliseen rahoitukseen hanketasolla; huomauttaa, että rahoituskelpoisia infrastruktuurihankkeita olisi ensisijaisesti tuettava lainoilla, EU:n vakuuksilla tai niiden yhdistelmällä EAKR:n, koheesiorahaston tai Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituksen lisäksi; katsoo kuitenkin, että avustusten olisi edelleen oltava pääasiallinen rahoituslähde investoinneille, joita käytetään kestävän julkisen liikenteen rahoitukseen;

4.  panee merkille, että infrastruktuuri edellyttää kysynnän ja tulevien tarpeiden objektiivista ja etukäteen suoritettavaa kvantifiointia ennen talousarvion ja toteutusmenetelmien vahvistamista; painottaa, että näiden keskeisten infrastruktuuritavoitteiden yhteydessä EAKR:n ja koheesiorahaston tukikelpoisuusehdoissa olisi voitava ottaa huomioon olemassa oleva kysyntä asianmukaisella alueellisella tasolla; panee myös merkille, että Euroopan laajuisen, alueellisen ja paikallisen liikenneverkon mallintamisella on mahdollista tehokkaasti osoittaa, missä investoinneilla saataisiin paras eurooppalainen lisäarvo;

5.  kehottaa komissiota kestävän liikenteen tukemiseksi ja keskeisten verkkoinfrastruktuurien pullonkaulojen poistamiseksi laatimaan tukikelpoisuusehtoja koskevan tarkistuslistan, joka vastaa paremmin liikenneinfrastruktuureita koskevia paikallisia ja alueellisia tarpeita, jotta voidaan määrittää liikenteen kokonaismäärärahat, tarvittavat investoinnit sekä asetettavat ensisijaiset tavoitteet; pitää tärkeänä sitä, että perustana käytetään EU:n liikennealan tulostaulun tietoja, jotka ovat laadukkaita, luotettavia, ajantasaisia, jäsenneltyjä ja saatavilla; toteaa lisäksi, että tämä tarkistuslista voi käsittää esimerkiksi eri liikennemuotojen liitettävyyden, paikalliset ja alueelliset erityispiirteet, vaihtoehtoisten liikennemuotojen saatavuuden, maantie- ja rautatieliikenteen turvallisuuden sekä ympäristövaikutuksen;

6.  toteaa, että tarvitaan entistä integroidumpia investointeja liikenteen perusinfrastruktuureihin vähiten kehittyneillä alueilla sekä vuoristoisilla, syrjäisillä, väestökadosta kärsivillä ja kaikkein syrjäisimmillä alueilla, joille pääsy on hankalaa, ja niille on suunnattava enemmän EAKR:n. Verkkojen Eurooppa -välineen ja koheesiorahaston liikenneinfrastruktuuri-investointeja sen jälkeen, kun eurooppalainen lisäarvo on osoitettu riittävällä kustannus-hyötyanalyysilla, ja pitää tarpeellisena eri liikennemuotojen liitettävyyttä koskevan työn kehittämistä; korostaa, että näiden alueiden saavutettavuuden parantaminen on ehtona taloudelliselle kehitykselle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään julkisia kuulemisia ennen hankkeiden täytäntöönpanoa ja näin rohkaisemaan kehitystä kohti julkisen sektorin aktiivisempaa osallistumista liikenneratkaisuihin kansallisella ja alueellisella mutta myös paikallisella/kaupunkien ja maaseudun tasolla niin, että pyritään kehittämään optimaalisia liikenneinvestointeja;

7.  toteaa, että liikennealan kestävät innovoinnit edellyttävät kolmen pääasiallisen välineen – ERI-rahastojen, Verkkojen Eurooppa -välineen, Horisontti 2020 -ohjelman ja sen seuraajan – välistä synergiaa ja täydentävyyttä;

8.  pyytää vahvistamaan EAKR:n tukea Euroopan alueelliselle yhteistyölle käyttämällä muita rahoituslähteitä ja kehottaa keskittymään keskeisiin kestävää liikenneinfrastruktuuria koskeviin investointeihin (esim. rajat ylittävät vesiväylät, satamat, sillat, rautatiet, yhteenliitetyt liikennemuodot ja terminaalit jne.); katsoo, että investoinnit olisi kohdistettava raja-alueiden, myös EU:n ulkorajojen, yhteyksiin, neuvonta-apuun ja valmiuksien kehittämiseen hanketasolla; kehottaa poistamaan esteet, jotta voidaan helpottaa investointeja ja etenkin rajat ylittäviä investointeja (vesiväylät, rautatie- ja maatieliikenne) sekä pääsyä ulkoisille markkinoille;

9.  kehottaa poistamaan liikenneinfrastruktuurin puutteet Länsi-Balkanin reiteillä integroitujen liikennehankkeiden yhteydessä keskittymällä lisäämään investointeja yhteenliitettävyyteen ja puuttumaan liikenteen pullonkauloihin ottaen erityisesti huomioon komission tiedonannon Länsi-Balkanin lähentymisestä Eurooppaan; pitää tässä yhteydessä tärkeänä Euroopan alueellista yhteistyötä sekä integroituja liikennehankkeita koskevia makroalueellisia strategioita; panee samalla merkille tarpeen parantaa liikennesuunnitelmien ja -hankkeiden koordinointia liikenteen puutteiden poistamiseksi esimerkiksi Länsi-Balkanin maiden kanssa; muistuttaa tämän osalta myös, että merisatamat ja vesiväylät ovat usein rajatylittäviä kokonaisuuksia ja niiden olisi hyödyttävä samoista osarahoitusosuuksista kuin rajatylittävät rautatie- ja tiehankkeet;

10.  korostaa tarvetta sisällyttää koheesiopolitiikkaan ilmastonsuojelu kestävän liikenteen tavoitteen mukaisesti, jotta voidaan täyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat unionin tavoitteet; pyytää komissiota kehottamaan jäsenvaltioita sisällyttämään Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyviä rahoitettavia hankkeita koskevaan päätöksentekoon ja suunnittelutyöhön unionin ympäristölainsäädännön, erityisesti Natura 2000-verkoston, strategiset ympäristöarvioinnit, ympäristövaikutusten arvioinnin, ilman laadun, vesipuitedirektiivin, luontotyyppi- ja lintudirektiivit sekä Euroopan ympäristökeskuksen liikenne- ja ympäristöraportoinnin järjestelmän (TERM);

11.  painottaa, että olisi lisättävä tukea älykkäälle liikenteenohjaukselle, myös digitalisoinnin avulla, tehostamalla nykyisen infrastruktuurin käyttöä ja ohjaamalla liikennettä ruuhkahuippujen ulkopuolelle;

12.  vaatii riittävää ja kunnianhimoista yhteistä unionin liikennepolitiikkaa, joka perustuu yhtenäiseen ja EU:n liikennealan välineiden avulla koordinoituun rahoituskehykseen; katsoo, että temaattinen keskittyminen olisi säilytettävä, jotta yksinkertaistaminen ja eri rahoituslähteiden väliset synergiavaikutukset olisivat mahdollisia hanketasolla; ehdottaa, että laaditaan yhteinen säännöstö kaikkiin temaattisiin tavoitteisiin liittyville kaikille rahoituslähteille; katsoo, että julkisia hankintoja ja valtiontukisääntöjen noudattamista koskevia menettelyjä on virtaviivaistettava, standardoitava ja nopeutettava;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan hankkeiden yhteisrahoitusta seuraavalla ohjelmakaudella ”käytä tai menetä” ‑periaatteen mukaisesti;

14.  suhtautuu myönteisesti Euroopan alueiden hankkeille annettavan yhteisen avun (JASPERS) ohjelman yhteydessä tehtyyn työhön sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijakeskuksen (EPEC) ja Euroopan investointineuvontakeskuksen työhön; odottaa kuitenkin, että EIP-ryhmän EU:ssa toteuttamissa liikenneinfrastruktuuritoimissa osoitettaisiin huomattavasti enemmän resursseja perusteellisen neuvonta-avun antamiseen paikallisille, alueellisille ja kansallisille viranomaisille varhaisemmassa vaiheessa sellaisten hankkeiden yksilöintiä ja ennalta arviointia varten, joilla on eurooppalaista lisäarvoa;

15.  kehottaa komissiota ehdottamaan koheesiopolitiikan uusien, vuoden 2020 jälkeen sovellettavien asetusten yhteydessä enemmän korvamerkittyjä varoja siihen, että kaupungit voivat yhdessä esittää infrastruktuuria tai teknologiaa koskevia tarjouspyyntöjä kaupunkiliikenteen hiilestä vapauttamiseksi sekä maantieajoneuvojen aiheuttamien ilmansaasteiden vähentämiseksi;

16.  kannattaa riittävien resurssien kohdentamista liikenneturvallisuutta Euroopassa edistävään tutkimukseen ja sitä edistäviin ohjelmiin ja hankkeisiin liikenneturvallisuutta koskevan Vallettan julistuksen mukaisesti;

17.  korostaa tarvetta varmistaa, että riittävästi resursseja on saatavilla tukemaan kestävää liikkuvuutta kaupungeissa, älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä, pyöräilijöille ja jalankulkijoille suunnattuja hankkeita sekä liikenteen esteettömyyden parantamista vammaisten henkilöiden kannalta;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille ja alueellisille parlamenteille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 343.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 358.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 295.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 284.

(5)

EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1.

(6)

EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.

(7)

EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0067.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0316.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0222.

(11)

EUVL C 316, 22.9.2017, s. 155.

(12)

EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 35.


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.3.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

koheesiopolitiikasta ja temaattisesta tavoitteesta ”kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista” – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklan kohta 7

(2017/2285(INI))

Valmistelija: Kosma Złotowski

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että temaattisella keskittymisellä, jonka avulla pyritään parantamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) tehokkuutta ja tukemaan alueiden pyrkimyksiä Eurooppa 2020 -strategian toteutuksessa, on keskitytty nimenomaisesti temaattiseen tavoitteeseen 7 liittyviin investointeihin, jotka koskevat liikenneinfrastruktuurin laadun parantamista ja myös olemassa olevan infrastruktuurin tehokasta käyttöä;

B.  toteaa, että jäsenvaltioiden välisten erojen alituisen kasvun estämiseksi koheesiopolitiikkaa on vahvistettava muun muassa kasvattamalla unionin talousarviota;

C.  toteaa, että koheesiorahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) antavat tukea sekä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen että niiden ulkopuolisen alueellisen ja paikallisen liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle etenkin vähiten kehittyneissä jäsenvaltioissa ja alueilla, joilla tarvitaan edelleen huomattavia toimia puuttuvien yhteyksien luomiseksi, pullonkaulojen poistamiseksi ja liikkuvan kaluston nykyaikaistamiseksi;

D.  toteaa, että liikenneala ja sen infrastruktuuri ovat keskeisiä ja tärkeitä tekijöitä kaikkien maiden kehityksen sekä jäsenvaltioiden väestön hyvinvoinnin kannalta, ja sen vuoksi liikenneala on edelleen yksi keskeisistä investointialoista, joka edistää kasvua, kilpailukykyä ja kehitystä vahvistamalla EU:n kaikkien alueiden taloudellista potentiaalia, tukemalla sisämarkkinoita ja edistämällä näin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tukemalla sisämarkkinoita ja tukemalla siten yhteenkuuluvuutta, yhdentymistä ja sosiaalista ja taloudellista osallisuutta, torjumalla alueiden välistä epätasapainoa, helpottamalla palveluiden ja koulutuksen saatavuutta syrjäisimmillä alueilla, joita tällä hetkellä uhkaa väestökato, ja vahvistamalla liiketoiminnan käynnistämis- ja kehittämisverkostoja;

E.  toteaa, että olennaisen osan ydinverkkokäytävien kehittämistä muodostavat osatekijät, kuten vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (latauslaitteet) ja älykkäät ja innovatiiviset liikennejärjestelmät, ja että ydinverkkokäytävien kehitystyö on keskeisen tärkeässä asemassa koko liikennejärjestelmän hiilestä irtautumisen mahdollistajana;

F.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa ‑välineen kautta on myönnetty 24 miljardia euroa erityisesti rautatiehankkeisiin rahoituskaudella 2014–2020;

G.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikenneohjelman kokonaisbudjetti kaudelle 2014–2020 on 24,05 miljardia euroa ja siitä 11,305 miljardia on käytettävissä erityisesti koheesiorahaston rahoitukseen oikeutettujen jäsenvaltioiden alueilla toteutettaviin hankkeisiin;

H.  toteaa, että kestävillä investoinneilla on ratkaisevan tärkeä rooli paitsi kapasiteettirajoitteisiin ja heikentyvään infrastruktuuriin puuttumisessa myös pitkäaikaisen ylläpidon järjestämisessä;

I.  toteaa, että jäsenvaltioiden yhteisenä haasteena on liikenneinfrastruktuurin rahoitus tiukalla budjetilla sekä sellaisen verkon luominen, joka integroi ja liittää eri liikennemuodot toisiinsa entistä paremmin ja takaa tehokkaat liikennepalvelut ja matkustajaturvallisuuden;

J.  toteaa, että suurinta osaa liikenteelle osoitettavista EU:n varoista hallinnoivat komissiossa muut pääosastot kuin liikenteen ja liikkumisen pääosasto, mikä ei edistä yhdenmukaisen lähestymistavan noudattamista Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamisessa;

1.  panee merkille, että edelleen on saavutettu varsin rajoitettua kehitystä Euroopan laajuisten keskeisten ydinliikenneverkkojen loppuunsaattamisessa EAKR:n ja koheesiorahaston alaisuudessa suunnitelluilla hankkeilla ja hankkeita on valittu hyvin vähän; pitää valitettavana, että täytäntöönpano on nykyisellä ohjelmakaudella viivästynyt, millä on ollut merkittävä kielteinen vaikutus rautatieliikennettä koskeviin investointeihin. kehottaa komissiota siksi tutkimaan, miten tämänhetkiset täytäntöönpanon rajoitukset voitaisiin poistaa, ja kehottaa sitä ehdottamaan tapoja lisätä hankkeiden valintaa;

2.  muistuttaa, että asetukset ja komission kanssa tehdyt kumppanuussopimukset velvoittivat kaikki jäsenvaltiot esittämään vuoteen 2030 ulottuvat liikennestrategiansa vuoden 2016 loppuun mennessä; kehottaa siksi komissiota esittämään parlamentille arvion kansallisten strategioiden, kansallisten toimintaohjelmien ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ehdotuksista ja laatimaan ja julkistamaan epävirallisen liikennestrategian, joka perustuu jäsenvaltioiden kumppanuussopimusten puitteissa laatimiin kansallisiin strategioihin; kehottaa komissiota myös laatimaan ja julkistamaan Euroopan laajuisesta liikenneverkosta kartoituksen, joka sisältää rahoituskausien 2007-2013 ja 2014–2020 aikana jäsenvaltioiden toimenpideohjelmien puitteissa toteutetut tai ehdotetut liikennehankkeet, ja kehottaa päivittämään kartoitusta jatkuvasti; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan hankkeiden toteutuksesta jäsenvaltioissa erityiskertomuksia, joissa käsitellään hankkeiden valmisteluaikaa, hankintamenettelyjä, toteutettavuustutkimuksista ja tekniikasta aiheutuvia kustannuksia sekä rakennuskustannuksia ja taloudellista tehokkuutta; kehottaa komissiota lisäksi ottamaan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen huomioon ja arvioimaan, onko mahdollista jakaa parhaita käytänteitä, jotta voitaisiin yhtenäistää toimintatapoja ja selvittää tavanomaiset kustannukset ja siten edistää EU:n varojen järkevää käyttöä;

3.  kehottaa komissiota arvioimaan sisäisiä hallinnollisia sääntöjään, jotta liikenteen ja liikkumisen pääosasto voisi osallistua nykyistä tiiviimmin liikenteeseen liittyviä hankkeita ja menettelyjä koskevaan päätöksentekoon; kehottaa komissiota myös arvioimaan, olisiko asiasta vastaavien pääosastojen mahdollista osallistua liikennettä käsitteleviin toimenpideohjelmiin nykyistä enemmän ja tiiviimmin, mikä parantaisi Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan sääntelyn täytäntöönpanoa;

4.  kehottaa komissiota hyödyntämään edellä mainitun arvioinnin tuloksia vuoden 2020 jälkeisissä liikennepolitiikkaa koskevissa asetuksissa;

5.  korostaa, että monet jäsenvaltiot ovat edelleen jäljessä pyrittäessä saavuttamaan EU:n yhteiset liikennepolitiikan tavoitteet, jotka liittyvät päästöjen vähentämiseen ja liikennemuotosiirtymään rautateille ja kestäville vesiväylille etenkin, kun verrataan Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioita läntisiin jäsenvaltioihin; toteaa, etteivät niiden erityistarpeet vastaa aina EU:n investointien prioriteetteja, ja kehottaa siksi mahdollistamaan tarvittavan komission tuen ja avun rahoitettaessa liikennehankkeita EAKR:n ja koheesiorahaston avulla sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin investointiohjelmien tukemisen; suosittelee myös, että komissio antaa teknistä apua valtioille, jotka ovat jäämässä jälkeen unionin keskeisten liikennealan tavoitteiden saavuttamisessa;

6.  kehottaa antamaan jatkuvaa ja tasapainoista tukea Euroopan laajuisille keskeisille ydinliikenneverkoille ja horisontaalisille prioriteeteille ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysin Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston potentiaalia eurooppalaisissa rajat ylittävissä infrastruktuurihankkeissa, jotta voidaan saattaa valmiiksi Euroopan laajuinen keskeinen ydinliikenneverkko ja jotta voidaan ylläpitää, kehittää ja uusia nykyistä infrastruktuuria ja integroida kansalliset liikenneverkot entistä paremmin rajat ylittäviin yhteyksiin kiinnittäen huomiota yhteenliitettävyyteen, intermodaalisuuteen ja yhteentoimivuuteen; korostaa tässä yhteydessä tarvetta riittäviin talousarviomäärärahoihin ja rakenteeltaan selkeisiin liikenne- ja koheesiopolitiikan rahoitusohjelmiin vuoden 2020 jälkeen ja kehottaa keskittymään tässä alueellisten rajatylittävien yhteyksien purettuihin ja hylättyihin osuuksiin;

7.  panee merkille rahoitusta yhdistävän lähestymistavan entistä laajemman soveltamisen; kehottaa kuitenkin lisäämään merkittävästi parhaiden käytäntöjen vaihtoa, teknistä apua sekä jäsenvaltioille tarkoitettuja valmistelevia työkaluja rahoitusvälineitä koskevan tiedon levittämiseksi; muistuttaa, etteivät rahoitusvälineet ole aina asianmukaisia rautateihin ja sisävesiväyliin liittyvien hankkeiden ja rajat ylittävien hankkeiden rahoittamiseksi ja että pienillä mailla on vaikeuksia julkisen ja yksityisten sektorin välisten kumppanuuksien toteuttamisessa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta lisätä julkista ja yksityistä rahoitusta, jotta Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkko valmistuisi vuoteen 2030 mennessä; korostaa myös tarvetta pitää yllä EU:n rahastojen merkittävää avustusosaa, koska avustukset ovat edelleen keskeinen väline yksityisen rahoituksen saamisessa ja jäsenvaltioiden välisten erojen umpeenkuromisessa sekä sen takaamisessa, että voittojen ja tappioiden jakautuminen julkisen ja yksityisen sektorin sijoittajien kesken on oikeudenmukaisessa tasapainossa; suosittelee, että komissio määrittelee kullekin liikennemuodolle räätälöityjä uusia rahoitusvälineitä ja jäsenvaltioiden yksilöllisiä tarpeita, jotta voidaan varmistaa yhteenliitettävyys EU:n alueella sekä entistä tehokkaammat ja turvallisemmat liikennepalvelut; korostaa kuitenkin, ettei uusia EU:n rahoitusvälineitä tai rahastoja voida luoda liikennepolitiikan rahoituksen tai muiden liikenteeseen osoitettujen määrärahojen kustannuksella;

8.  ottaa huomioon EU:n liikennepolitiikan maailmanlaajuisilla markkinoilla kohtaamat, erityisesti uusiin teknologioihin, älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja lisääntyvään kilpailuun liittyvät tulevaisuuden haasteet ja painottaa, että on tärkeää säilyttää ainakin nykyistä vastaava rahoituksen taso investoitaessa EU:n liikennehankkeisiin;

9.  kehottaa osoittamaan koheesiopolitiikan varoja multimodaalisen infrastruktuurin kehittämiseen, mihin kuuluu myös tuki esimerkiksi multimodaaliterminaalien suunnitteluun ja eri liikennemuotoja yhdistävien älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämiseen;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan hankkeiden yhteisrahoitusta seuraavalla ohjelmakaudella ”käytä tai menetä” ‑periaatteen mukaisesti;

11.  kannustaa jäsenvaltioita ja alueita soveltamaan tieverkostomaksuihin ”käyttäjä ja saastuttaja maksaa” -periaatetta, jotta voidaan kannustaa vihreään logistiikkaan sekä tuottaa tuloja, jotka voivat kompensoida vaikutuksia niihin julkisiin talousarvioihin, joita asia koskee;

12.  kannattaa riittävien resurssien kohdentamista tutkimukseen ja liikenneturvallisuutta Euroopassa edistäviin ohjelmiin ja hankkeisiin liikenneturvallisuutta koskevan Vallettan julistuksen mukaisesti;

13.  kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita tukemaan entistä vahvemmin polkupyöräinfrastruktuuria, kuten EuroVelo-verkoston kehittämistä edelleen, ja tässä yhteydessä myös rautatieyhteyksiä Euroopassa;

14.  korostaa tarvetta varmistaa, että riittävästi resursseja on saatavilla tukemaan kaupunkien kestävää liikkuvuutta, älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä, pyöräilijöille ja jalankulkijoille suunnattuja hankkeita ja liikenteen esteettömyyden parantamista vammaisten henkilöiden kannalta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Georges Bach, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Mark Demesmaeker, João Pimenta Lopes, Matthijs van Miltenburg

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Gilles Lebreton

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička, Matthijs van Miltenburg

ECR

Mark Demesmaeker, Jacqueline Foster, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Peter van Dalen,

EFDD

Daniela Aiuto, Peter Lundgren

ENF

Georg Mayer

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Dieter-Lebrecht Koch, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp

S&D

Lucy Anderson, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Miltiadis Kyrkos, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Claudia Țapardel, Janusz Zemke

Verts/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

3

-

EFDD

Jill Seymour

GUE/NGL

Merja Kyllönen, João Pimenta Lopes

1

0

ENF

Gilles Lebreton

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

10

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Rosa D’Amato, Raymond Finch, Iratxe García Pérez, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Paul Nuttall, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elena Gentile, Elsi Katainen, Ivana Maletić, Tonino Picula, Bronis Ropė, Davor Škrlec, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ricardo Serrão Santos


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASSA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

29

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

ECR

Mirosław Piotrowski, Ruža Tomašić

PPE

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Marc Joulaud, Ivana Maletić, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Ramón Luis Valcárcel Siso, Joachim Zeller

S&D

Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Iratxe García Pérez, Elena Gentile, Constanze Krehl, Tonino Picula, Liliana Rodrigues, Ricardo Serrão Santos, Monika Smolková, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Damiano Zoffoli

10

-

EFDD

Rosa D'Amato, Raymond Finch, Paul Nuttall

ENF

Steeve Briois

GUE/NGL

Martina Michels, Younous Omarjee, Ángela Vallina

NI

Konstantinos Papadakis

VERTS/ALE

Bronis Ropė, Davor Škrlec

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 27. huhtikuuta 2018Oikeudellinen huomautus