Menettely : 2017/2224(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0173/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0173/2018

Keskustelut :

PV 11/06/2018 - 18
CRE 11/06/2018 - 18

Äänestykset :

PV 12/06/2018 - 5.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0247

MIETINTÖ     
PDF 557kWORD 116k
17.5.2018
PE 616.625v02-00 A8-0173/2018

koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa

(2017/2224(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Krystyna Łybacka

Valmistelija (*):

Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa

(2017/2224(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma” (COM(2011)0567),

–  ottaa huomioon oikeuden koulutukseen sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklassa,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 artiklan,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta(1),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(2),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä(3),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan uudesta osaamisohjelmasta (COM(2016)0381) ja parlamentin 14. syyskuuta 2017 samasta aiheesta antaman päätöslauselman(4),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 2 artiklan, joka koskee oikeutta koulutukseen,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa 1 olevan 2 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston päätöslauselman 1904 (2012) oikeudesta valita koulutus vapaasti,

–  ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2015 raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet”(5),

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013(6),

–  ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2015 annetun Pariisin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Bolognan prosessin täytäntöönpanon seurannasta(7),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (SDW(2016)0195),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta(8),

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille”(9),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen” (COM(2016)0941),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Koulujen kehittämisellä ja huipputason opetuksella hyvät lähtökohdat elämälle” (COM(2017)0248),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n uusi korkeakoulusuunnitelma” (COM(2017)0247),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi tutkinnon suorittaneiden seurannasta (COM(2012)0249),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (SDW(2017)0322),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2017 annetun alueiden komitean lausunnon koulu- ja korkea-asteen opetuksen nykyaikaistamisesta,

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2017 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”EU:n uusi koulutusstrategia”,

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (COM(2018)0023),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (COM(2018)0024),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(10),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018)0022),

–  ottaa huomioon Göteborgissa Ruotsissa 17. marraskuuta 2017 pidetyn oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleen sosiaalialan huippukokouksen loppukertomuksen(11),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta: varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle, jotka hyväksyttiin19.–20. toukokuuta 2011 pidetyssä koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston 3090. kokouksessa(12),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 1984 antamansa päätöslauselman kasvatuksen vapaudesta Euroopan yhteisössä(13),

–  ottaa huomioon oikeuden koulutukseen sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklassa,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä(14),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 annetun komission yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029) ja 5. heinäkuuta 2017 antamansa sitä koskevan päätöslauselman(15),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklan,

–  ottaa huomioon demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevan Euroopan neuvoston peruskirjan, joka on hyväksytty suosituksella CM/Rec(2010)7,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta vuonna 1979 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon vuonna 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman strategisen tavoitteen B,

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen 28 ja 29 artiklan,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2015 hyväksytyn kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016, ja erityisesti sen kestävän kehityksen tavoitteet 4 ja 5,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0173/2018),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6 artiklan e kohdan mukaan toimivalta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla on jäsenvaltioilla mutta Euroopan unionilla on tärkeä tukirooli haasteiden ja tavoitteiden asettamisessa sekä parhaiden käytäntöjen edistämisessä ja vaihtamisessa;

B.   ottaa huomioon, että oikeus koulutukseen on perusoikeus ja että kaikenlaisella ja kaiken tasoisella koulutuksella on oltava seuraavat keskeiset piirteet, jotka kytkeytyvät toisiinsa: a) saatavuus, b) saavutettavuus, c) hyväksyttävyys ja d) mukautettavuus;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ohjaavana periaatteena on laadukkaan ja osallistavan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tarjoaminen kaikille;

D.   katsoo, että yhtäläisten mahdollisuuksien toteuttaminen on koulutuksen tärkeä tehtävä ja että koulutukseen pääsy on siksi tehtävä syrjimättömäksi; ottaa huomioon, että tätä varten tarvitaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että kaikilla ihmisillä, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla, vammaisilla ja erityistarpeita omaavilla henkilöillä sekä epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilla on samat mahdollisuudet päästä kaiken tasoiseen koulutukseen ja saattaa koulunkäynti loppuun ja hankkia taitoja;

E.   toteaa, että Euroopan koulutusjärjestelmät ovat kulttuurisesti, sosiaalisesti ja kielellisesti valtavan monimuotoisia samalla kun jäsenvaltioilla on samankaltaisia koulutustavoitteita ja haasteita muun muassa koulutukseen pääsyä koskevien yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisessa kaikille; katsoo, että näihin haasteisiin voidaan vastata Euroopan tasolla;

F.   toteaa, että se, miten koulutusjärjestelmät pystyvät täyttämään yhteiskunnalliset, taloudelliset ja henkilökohtaiset tarpeet, riippuu näiden järjestelmien laadusta, saavutettavuudesta, monimuotoisuudesta, tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta sekä riittävien henkilöresurssien, varojen ja aineellisten resurssien saatavuudesta;

G.   pitää tärkeänä muistaa, että koulutus, myös opettajien koulutus, on kärsinyt talous- ja finanssikriisistä ja että EU:n koulutusjärjestelmissä koulutukseen myönnettävällä julkisella rahoituksella on keskeinen rooli; katsoo siksi, että koulutuksen, mukaan lukien opettajien koulutus ja heidän työolojensa parantaminen, ja tutkimuksen julkisen rahoituksen jatkaminen ja lisääminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan turvata maksuton, osallistava ja saavutettavissa oleva julkinen koulutus;

H.  ottaa huomioon, että koulutuksella olisi edistettävä nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua, jotta heistä saadaan aktiivisia ja vastuullisia kansalaisia, jotka ovat valmiita elämään ja työskentelemään teknologisesti edistyneessä ja globalisoituneessa maailmassa, ja annettava heille elinikäiseen oppimiseen tarvittavat keskeiset valmiudet, jotka määritetään sellaisten tietämyksen, osaamisen ja asenteiden yhdistelmäksi, joita tarvitaan henkilökohtaiseen tyydytykseen ja kehitykseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työllisyyteen;

I.  ottaa huomioon, että opetuksen laatu on tärkeä oppilaiden ja opiskelijoiden tuloksia määräävä tekijä ja että sen vuoksi voimakkaan tuen antaminen opetuksen laadun ja opettajien osaamisen edistämiseen on yksi painopisteistä EU:n tasolla tehtävässä opetusalan yhteistyössä;

J.  ottaa huomioon, että oikeus koulutukseen käsittää vapauden perustaa oppilaitoksia demokratian periaatteita kunnioittaen ja vanhempien oikeuden varmistaa, että heidän lapsiaan koulutetaan ja opetetaan heidän uskonnollisten, filosofisten ja pedagogisten vakaumustensa mukaisesti;

K.  ottaa huomioon, että kun koulutukseen sovelletaan avointa koordinointimenetelmää, jäsenvaltiolla on mahdollisuus laatia ja panna täytäntöön yhteinen koulutusstrategia, johon sisältyy myös verkkofoorumi ET 2020 (Koulutus 2020); ottaa huomioon, että tämän strategian vertailuarvot analysoidaan ja arvioidaan vuosittain julkaisussa ”Education and Training Monitor” sekä jäsenvaltioiden että koko EU:n osalta;

L.   ottaa huomioon, että viimeisimmässä Education and Training Monitor -julkaisussa, joka julkaistiin vuonna 2017, komissio toteaa, että vaikka opintonsa keskeyttäneiden lukumäärän vähentämisessä on edistytty jatkuvasti, heitä on edelleen erittäin paljon kaikkialla EU:ssa;

M.   ottaa huomioon, että viimeisimpien PISA-testien tulosten mukaan 20,6 prosentilla eurooppalaisista koululaisista on vaikeuksia hankkia lukemisen, matematiikan ja tieteen perustaitoja ja monilla eurooppalaisilla on puutteellinen luku- ja kirjoitustaito; toteaa, että tämä aiheuttaa vakavaa huolta jatko-opintojen, henkilökohtaisen kehityksen ja riittävän julkiseen elämään ja työmarkkinoille osallistumisen kannalta;

N.  ottaa huomioon, että pääsyn varmistaminen laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin kaikille lapsille on tärkeää, jotta lapset saisivat myönteisen alun elämässä ja koulutuksessa;

O.  ottaa huomioon, että henkilöstön laatu on keskeinen tekijä varhaiskasvatuspalveluissa;

P.  ottaa huomioon, että opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden edistäminen on tärkeä osa eurooppalaisia korkeakoulutusjärjestelmiä, se edistää nuorten kehittymistä ja voi vauhdittaa taloudellista ja yhteiskunnallista edistystä; katsoo, että tarvitaan laadullisia parannuksia ja lisää taloudellista tukea, jotta voidaan laajentaa opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta Erasmus+-ohjelmassa;

Q.  toteaa, että metodologiset ja digitaaliset innovaatiot voivat auttaa laajentamaan sisällön ja tiedon saatavuutta mutta eivät voi korvata henkilökohtaisia kontakteja ja vaihtoa opiskelijoiden kesken tai opiskelijoiden ja opettajien välillä eikä niitä pitäisi asettaa painopisteiksi koulutusjärjestelmissä;

R.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on yksi perussopimuksiin kirjatuista Euroopan unionin perusperiaatteista ja se olisi huomioitava kaikessa unionin toiminnassa, myös koulutuksen ja kulttuurin alalla;

S.   toteaa, että koulutus on tehokas väline, jolla voidaan poistaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta ja syrjintää, mutta se voi usein myös lisätä ja kärjistää olemassa olevaa syrjintää; ottaa huomioon, että sukupuolten epätasa-arvo koulutuksessa jarruttaa sekä henkilökohtaista kehitystä että työllisyyttä ja vaikuttaa lukuisiin sosiokulttuurisiin aloihin;

T.  ottaa huomioon, että vaikka naisten osuus kaikista korkea-asteen valmistuneista on kolme viidesosaa (57,6 prosenttia), sukupuolten välinen työllisyysero oli 11,6 prosenttiyksikköä vuonna 2015(16);

Osaaminen talouden olennaisena resurssina ja kansalaisten hyvinvoinnin lähteenä

1.  toteaa, että kaikkien saatavilla oleva laadukas koulutus on olennainen osa henkilökohtaista, kulttuurista, yhteiskunnallista ja ammatillista kehitystä osaamisyhteiskunnassa;

2.   katsoo, että yhteisten eurooppalaisten arvojen turvaaminen ja EU:n taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttaminen sekä kilpailukyky ja kestävä kasvu ovat yhteydessä laadukkaaseen koulutukseen, koska koulutuksella edistetään demokraattisia arvoja, ihmisoikeuksia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, yhdentymistä ja yksilöiden menestymistä;

3.  korostaa koulutuksen ratkaisevaa merkitystä Euroopan tulevaisuuden muovaamisessa sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti, samalla kun huolehditaan EU:n kansalaisten tarpeista ja rakennetaan erilaisista kansalaisista koostuvaa yhteisöä, jossa kaikilla on samat ydinarvot;

4.  korostaa, että laadukkaat koulutusjärjestelmät edistävät aktiivista kansalaisuutta ja yhteisiä arvoja ja siten auttavat luomaan avoimen, osallistavan, moniarvoisen, demokraattisen ja suvaitsevan yhteiskunnan;

5.   painottaa koulutuksen roolia oppijoiden auttamisessa kehittämään eettisiä ja kansalaisuuteen liittyviä arvoja ja tulemaan aktiivisiksi, vastuullisiksi ja avarakatseisiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka kykenevät käyttämään ja puolustamaan demokraattisia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan yhteiskunnassa, arvostavat moniarvoisuutta, toimivat aktiivisessa roolissa demokraattisessa elämässä ja ottavat vastuun itsestään ja yhteisöistään; korostaa tässä yhteydessä kansalaisuuskasvatuksen, eettisen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen merkitystä;

6.   painottaa, että laadukkaan ja osallistavan koulutuksen on tarjottava nuorille tarvittavia tietoja, osaamista, medialukutaitoa, kykyä kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun sekä demokraattisia arvoja, jotta he voisivat kohdata haasteita, tulla aktiivisiksi Euroopan kansalaisiksi ja menestyä elämässä ja työmarkkinoilla ja samalla muovata maailman tulevaisuutta;

7.   korostaa, että varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen voidaan parhaiten saavuttaa jatkuva sosiaalinen yhteenkuuluvuus, jossa torjutaan köyhyyttä ja epäedullisessa asemassa olevien tai taustaltaan haavoittuvampien ihmisten sosiaalista syrjäytymistä sekä sukupuolistereotypioita, ja toteaa, että tämä on sen vuoksi edelleen paras tapa edistää sosiaalista liikkuvuutta;

8.   panee merkille, että laadukkaalla koulutuksella voidaan edistää merkityksellistä ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä innovointia ja tutkimusta;

9.  toteaa, että koulutus on tärkeää kulttuuriosaamisen kehittämisen ja kulttuurin kehityksen edistämisen kannalta; kehottaa lisäämään koulutus- ja kulttuurialan välistä synergiaa, joka voidaan saavuttaa tukemalla kulttuurin ja taiteen aktiivista roolia virallisissa, epävirallisissa ja arkisissa koulutusyhteyksissä;

10.  panee merkille koulutuksen roolin elinikäistä oppimista koskevien sellaisten asenteiden kehittämisessä, jotka auttavat ihmisiä sopeutumaan nykymaailman muuttuviin vaatimuksiin;

11.  muistuttaa, että kouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli luotaessa ja kehitettäessä positiivista suhtautumista oppimiseen, myös koko elämän ajan;

Koulutuksen muuttuva todellisuus ja siihen liittyvät haasteet

12.   katsoo, että kokonaisvaltainen lähestymistapa koulutuspolitiikkaan ja sen vahva poliittinen ja julkinen tuki ovat erittäin tärkeitä koulutusuudistuksessa ja että niiden saavuttamiseksi on oleellista, että mukaan otetaan sekä koko yhteiskunta että kaikki asiaankuuluvat ja kiinnostuneet toimijat, muun muassa vanhemmat;

13.  pitää tehokasta hallinnointia, riittävää rahoitusta kaikenlaisille koulutusjärjestelyille, nykyaikaisia ja laadukkaita koulutusresursseja ja opetusmenetelmiä, motivoituneita ja päteviä opettajia ja elinikäistä oppimista välttämättöminä, jotta koulutuksessa saavutetaan tasapuolisuus, moniarvoisuus ja huippuosaaminen;

14.   korostaa uuden tieto- ja viestintäteknologian ja innovoinnin mahdollisuuksia välineinä, joilla voidaan tarjota uusia koulutusmahdollisuuksia, jotka vastaavat paremmin yksittäisten oppijoiden tarpeita (mukaan lukien erityisopetus) ja joiden avulla lisätään oppimisen ja opettamisen joustavuutta, yksilöllistämistä ja vastuuta sekä kehitetään yhteistyön ja viestinnän interaktiivisia muotoja;

15.   pitää erittäin tärkeinä digitalisoinnin ja yhteisten koulutusalustojen luomisen tarjoamia mahdollisuuksia nykyaikaiselle opetukselle erityisesti etäopetuksen ja monimuoto-opetuksen osalta, joiden odotetaan lisäävän koulutuksen joustavuutta mukauttamalla se paremmin yksittäisten oppijoiden elinolosuhteisiin ja edistämällä siten elinikäistä oppimista, koulutuksen laatua, saatavuutta ja tulevaisuuden osaamisen kehittämistä; korostaa, että tarvitaan ikätasolle sopivia tieto- ja viestintätekniikkaa ja mediaa koskevia opetussuunnitelmia, joissa kunnioitetaan lapsen kehitystä ja hyvinvointia ja korostetaan sekä vastuullisen käytön että kriittisen ajattelun merkitystä;

16.   panee merkille, että tehokas oppiminen ja opetus digitaaliteknologioiden avulla edellyttää yhtäläisiä käyttömahdollisuuksia, digitaalisten taitojen tiettyä tasoa, korkealaatuisia koulutusresursseja, koulutusta teknologian mukauttamisessa opetustarkoituksiin sekä tarkoituksenmukaiseen digitaaliseen osallistumiseen tarvittavien asenteiden ja motivaation edistämistä; katsoo, että digitaalisen lukutaidon ja medialukutaidon olisi oltava oleellinen osa koulutuspolitiikkaa ja että niihin olisi sisällyttävä muun muassa kansalaistaitoja ja kriittisen ajattelun taitoja; painottaa, että on tärkeää arvioida kriittisesti lähteitä ja niiden luotettavuutta, ja pitää tärkeinä tätä koskevia medialukutaidon hankkeita;

17.   toteaa, että yhä globaalimmassa ja digitaalisemmassa maailmassa innovatiiviset oppimisen, opettamisen ja arvioinnin menetelmät ovat välttämättömiä, samoin kuin riittävä koulutusinfrastruktuuri, joka mahdollistaa ryhmätyön ja ryhmäopetuksen ja edistää luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua sekä muita edistyksellisiä opetusmenetelmiä; muistuttaa, että on tärkeää ottaa opiskelijat, opettajat ja koulujen muu henkilöstö mukaan arvioimaan, onko opetustavoitteet saavutettu ja millä tavalla;

18.   toteaa, että koulutusmallin mukauttamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä, joiden avulla mallissa otetaan tasapainoisesti huomioon sekä opettaja- että sisältökeskeinen lähestymistapa ja joilla mallia mukautetaan yksilökohtaisesti ja erityisesti oppijoihin ja heidän elämänolosuhteisiinsa ja jossa keskeistä on ymmärtäminen ja jossa yhdistetään oppimisen menetelmiä, jotka soveltuvat sekä perinteisiin oppimisen että verkko-oppimisen malleihin, ja vahvistetaan siten oppimisprosessin yksilöllistämistä, lisätään koulussa pysyvien ja opinnot loppuun saattavien määrää;

19.  korostaa, että koulutusjärjestelmissä olisi edistettävä ja kehitettävä eri oppiaineiden välisiä, yhteistyöhön perustuvia ja luovia lähestymistapoja ja ryhmässä työskentelemistä, millä pyritään välittämään koululaisille ja opiskelijoille tietoja ja taitoja, myös monialaisia ja pehmeitä taitoja, sekä ammatillisia, monialaisia ja sosiaalisia taitoja ja kansalaistaitoja;

20.  muistuttaa, että laadukkaan opetuksen ja oppimisen tuottaminen on jatkuva prosessi, johon kuuluu vuoropuhelu, jakaminen ja kyseenalaistaminen, ja katsoo, että tämä olisi asetettava koulutuksen nykyaikaistamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi;

21.   korostaa, että yhdenvertaisen pääsyn edistäminen laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen on välttämätöntä, jotta vammaiset oppijat voivat toimia itsenäisesti ja integroitua yhteiskuntaan; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan pääsyä osallistavaan ja korkealaatuiseen tavalliseen koulutukseen ja kehottaa ottamaan huomioon kaikkien eri tavoin vammaisten opiskelijoiden tarpeet esimerkiksi antamalla kuuroille lapsille kaksikielistä osallistavaa koulutusta heidän kielelliset erityistarpeensa huomioon ottaen; kehottaa kouluja tarjoamaan sekä virallisia että epävirallisia eriytettyjä palveluja ja lisätukea, myös hyödyntämällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia, jotta kaikkien oppijoiden yksilölliset tarpeet täyttyvät; kehottaa komissiota valvomaan, ettei kouluissa evätä keneltäkään opiskeluoikeutta, ja määrittämään erityisiä vammaisiin liittyviä indikaattoreita Eurooppa 2020 -strategiassa;

22.  katsoo, että eurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä on pyrittävä ennen kaikkea kehittämään perusteluja, pohdintaa ja tieteellistä uteliaisuutta; katsoo, että sen on kyettävä luomaan perusta taiteelliselle, tieteelliselle, tekniselle ja humanistiselle kulttuurille; katsoo myös, että sen on pitäen lähtökohtana eurooppalaisen elämän paikallista, alueellista ja kansallista arkitodellisuutta tarjottava kansallisten ja eurooppalaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvittavaa koulutusta ja lisättävä tietoisuutta ongelmista kansainvälisessä yhteisössä;

23.  toteaa, että kognitiivisten taitojen ja persoonallisuuspiirteiden erot yhdessä sosiaalisten ja ympäristöllisten tekijöiden kanssa vaikuttavat oppimistuloksiin; korostaa tässä yhteydessä, että koulutus on tehokkaampaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa silloin, kun nämä erot otetaan huomioon;

24.  toteaa, että kilpailuun perustuvassa maailmassa on oleellisen tärkeää tunnistaa eurooppalainen osaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja edistää sitä;

25.  korostaa, että keskimääräisten koulutustulosten parantaminen sopii yhteen sen kanssa, että edistetään lahjakkaiden opiskelijoiden huippuosaamista; panee tässä yhteydessä merkille, että on tärkeää suunnitella sopivia interventio-ohjelmia niiden henkisten ominaisuuksien vahvistamiseksi, jotka ovat tärkeitä sen kannalta, että saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin ihmisten kaikki mahdollisuudet;

26.  painottaa, että visuaalista lukutaitoa olisi pidettävä tärkeänä uutena elämäntaitona, ja toteaa, että nykyaikana ihmiset kommunikoivat paljon enemmän kuvien välityksellä kuin perinteisillä tavoilla;

27.   panee merkille ehdotuksen perustaa eurooppalainen koulutusalue sellaisena kuin se esiteltiin oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa 2017; muistuttaa, että aloitteen tarkoituksena on edistää yhteistyötä, tutkintotodistusten ja ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista, liikkuvuutta ja kasvua;

28.  tukee neuvoston 14. joulukuuta 2017 antamia päätelmiä, joissa kehotetaan lisäämään opiskelijoiden liikkuvuutta ja osallistumista koulutus- ja kulttuuritoimintaan esimerkiksi eurooppalaisen opiskelijakortin avulla, jonka pitäisi helpottaa muissa jäsenvaltioissa suoritettujen opintopisteiden tunnustamista;

29.  katsoo, että Erasmus+ on EU:n lippulaivaohjelma koulutuksen alalla, ja toteaa, että sen vaikutus ja suosio on täysin osoitettu vuosien kuluessa; kehottaa sen vuoksi lisäämään merkittävästi tämän ohjelman rahoitusta vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille, jotta voidaan parantaa ohjelman saavutettavuutta ja tehdä siitä osallistavampi ja jotta sillä saavutettaisiin yhä useampia opiskelijoita ja opettajia;

30.  korostaa, että nuorisotyöttömyys on unionin laajuinen ilmiö ja tietojen mukaan se on kaksi kertaa korkeampi kuin keskimääräinen yleinen työttömyysaste; on huolissaan nuorisotyöttömyyden hälyttävän korkeasta tasosta Välimeren alueen jäsenvaltioissa, joissa Eurostatin mukaan se on korkeimmillaan Espanjassa (44,4 prosenttia), Italiassa (37,8 prosenttia) ja Kreikassa (47,3 prosenttia), ja siitä, että 30,5 prosenttia nuorista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella;

31.  huomauttaa, että vaikka EU:ssa on avoinna kaksi miljoonaa työpaikkaa, yli 30 prosenttia tutkinnon suorittaneista koulutetuista nuorista on työssä, joka ei vastaa heidän taitojaan tai toiveitaan, kun taas 40 prosentilla eurooppalaisista työnantajista on vaikeuksia löytää työntekijöitä, joilla on vaadittava ammattitaito(17);

32.  vahvistaa, että koulutusjärjestelmien kaikilla tasoilla on tarpeen ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat, joissa otetaan huomioon useista syrjinnän muodoista kärsivien ihmisten, kuten vammaisten henkilöiden, hltbi-henkilöiksi itsensä määrittävien ja syrjäytyneistä yhteisöistä kotoisin olevien, tarpeet;

Varhaiskasvatus

33.  korostaa, että laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus luo perustan tasapuolisemmille ja tehokkaammille koulutusjärjestelmille ja varmistaa ihmisten henkilökohtaisen kehityksen, hyvinvoinnin ja myöhempien opintojen tehokkuuden;

34.   korostaa, että varhaiskasvatukseen osallistuminen antaa kaikille lapsille, erityisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluville lapsille, suuria etuja, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi voi päästä varhaiskasvatuksen piiriin; panee huolestuneena merkille, että useissa jäsenvaltioissa varhaiskasvatuksen kysyntä ylittää tarjonnan, erityisesti nuorempien lasten kohdalla;

35.  korostaa, että on tärkeää valvoa varhaiskasvatuksen laatua, jotta voidaan kehittää lasten kognitiivisia taitoja ja määrittää, toteutuuko lapsen etu;

Kouluopetus

36.   pitää kaikkia kouluja itsenäisinä keskuksina, joissa kehitetään kriittistä ja luovaa ajattelua ja edistetään demokraattisia arvoja ja aktiivista kansalaisuutta; katsoo, että koulujen olisi keskityttävä auttamaan nuoria hankkimaan taitoja, joita tarvitaan saatavilla olevan tiedon ymmärtämisessä ja käyttämisessä, sekä kehittämään itsenäistä oppimista ja kielitaitoa;

37.   huomauttaa, että kaikkien opiskelijoiden erityistarpeiden olisi oltava tehokkaan koulutoimen keskiössä, mikä edellyttää yhteisten tavoitteiden asettamista ja selkeää ohjelmaa niiden toteuttamiseksi sekä koko kouluyhteisön ja tarvittaessa myös sidosryhmien tiivistä yhteistyötä;

38.   katsoo, että nykyaikaisten opetussuunnitelmien olisi oltava osaamista painottavia, niiden olisi lisättävä henkilökohtaisia taitoja ja terveydestä tietoisia, tulevaisuuteen suuntautuneita elämänhallinnan taitoja ja niissä olisi keskityttävä formatiiviseen arviointiin ja koululaisten fyysiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin; katsoo, että jokaisella opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus käyttää täysimääräisesti omaa älyllistä potentiaaliaan; korostaa, että taitojen kehittäminen ja vahvistaminen on jatkuva prosessi, joka jatkuu kaikkien koulutustasojen kautta aina työmarkkinoille ja että taidot ja osaaminen olisi otettava huomioon sekä koulutusprosessissa että tutkintojen tunnustamisessa;

39.   korostaa, että luku- ja kirjoitustaito sekä laskutaito ovat perustavan tärkeitä oppilaan myöhemmän oppimisen, henkilökohtaisen kehityksen ja digitaalisten taitojen hankkimisen kannalta; painottaa, että eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) ja komission uuden osaamisohjelman olisi tässä suhteessa täydennettävä kansallisia toimia ja tuettava jäsenvaltioita; kehottaa jäsenvaltioita ja oppilaitoksia vahvistamaan perustaitoja muun muassa hanke- ja ongelmaperustaisen oppimisen avulla;

40.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi taattava, ettei kukaan päätä kouluaan ilman perustaitoja, joihin kuuluvat myös digitaaliset perustaidot; toteaa, että useimmat työpaikat edellyttävät nykyään yhä parempaa luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa, digitaalisia taitoja sekä muita keskeisiä taitoja ja että nykyaikaisissa koulutusjärjestelmissä olisi siksi yhdistettävä kaikki komission ehdotukseen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista sisältyvät kahdeksan avaintaitoa, jotka käsittävät myös tiedon ja asenteet; pitää myönteisenä, että tässä ehdotuksessa määritellään perustaidoiksi myös digitaaliset taidot;

41.  katsoo, että riippumatta siitä, miten uusi teknologia vaikuttaa koulutukseen, koulujen olisi pysyttävä keskeisinä oppimisympäristöinä, joissa mahdollisuuksia kehitetään ja joissa kukin yksilö voi löytää tilan ja ajan henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen kasvuun;

42.  kiinnittää huomiota siihen, että koulujen opetussuunnitelmia, arviointia ja rahoitusta koskevan itsemääräämisoikeuden lisäämisen on osoitettu parantavan oppilaiden suorituksia, ja toteaa tämän edellyttävän, että koulun hallinto on tehokas ja vastuu oppilaiden oppimisesta on koululla;

43.   korostaa koulujen kulttuurisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden myönteisiä vaikutuksia oppilaiden kielelliseen ja kognitiiviseen kehitykseen sekä monikulttuurisuutta koskevan tietoisuuden, arvostuksen ja moniarvoisuuden edistämiseen;

44.  korostaa tarvetta edistää kielten oppimista, kun tavoitteena on puhua äidinkielen lisäksi kahta muuta kieltä, sekä tarvetta edistää ylemmän perusasteen ja keskiasteen opetuksessa vähintään kahden aineen opettamista muulla kuin äidinkielellä;

45.  huomauttaa, että ylemmän perusasteen ja keskiasteen oppilaitosten vaihto-ohjelmat kannustavat oppilaita hankkimaan valmiuksia, taitoja, asenteita ja arvoja, jotka ovat olennainen osa unionin kansalaisuutta, ja kehittämään rakentavaa ja kriittistä ajattelua;

46.  korostaa tarvetta tehdä koulut avoimemmiksi, jotta epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen olisi mahdollista ja jotta siirtyminen erilaisten koulutuslinjojen (esim. teknisten ja akateemisten) välillä olisi helpompaa;

47.  painottaa, että oppijoita olisi kannustettava käyttämään itsearviointitekniikkoja edistymisensä mittaamiseen; kannustaa oppilaitoksia varmistamaan, että palaute tarjoaa luotettavaa tietoa ja että palautteen antamisessa käytetään useiden välineiden yhdistelmiä, kuten opiskelijoiden kyselylomakkeita, täsmäryhmiä ja ehdotuslaatikkoja;

48.   tähdentää, että liikunta on tärkeä osa aktiivista elämää; korostaa tässä yhteydessä, että on tarpeen edistää fyysisen aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen roolia opetusohjelmien kaikilla tasoilla ja laajentaa tätä roolia sekä parantaa mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä oppilaitosten ja paikallisten urheilujärjestöjen välillä; tukee myös koulutusaloitteita ja vapaa-ajan toimintoja, joilla tuetaan opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja etujen täyttymistä samalla kun luodaan yhteyksiä paikallisiin yhteisöihin;

49.  korostaa laadukkaan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä yhteisö- ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä työssäoppimisen aseman parantamisessa;

50.  toteaa, että uusiutuvaan energiaan liittyvillä aloilla syntyy huomattava määrä uusia työpaikkoja ja että vihreitä aloja ja työpaikkoja olisi käsiteltävä tätä kehitystä vastaavalla tavalla koulujen opetussuunnitelmissa;

51.  korostaa, että tietojen hallinnointiin liittyvät taidot, kriittinen ajattelu ja kyky soveltaa hankittua tietoa ovat akateemisen koulutuksen keskeisiä tavoitteita;

52.  on tietoinen tarpeesta vahvistaa osaamiskolmiota ja parantaa yhteyksiä tutkimuksen ja opetuksen välillä kohdentamalla riittävästi resursseja asiaa koskeviin ohjelmiin ja varmistamalla, että tutkimusohjelmiin osallistuville opiskelijoille myönnetään varoja tutkimustyönsä suorittamiseksi;

53.   katsoo, että korkeakoulujärjestelmien olisi oltava joustavampia ja avoimempia ja että yliopistoissa ja jakokoulutusta antavissa laitoksissa olisi edistettävä kahta polkua etenevää koulutusta, erityisesti kannustamalla oppisopimuskoulutusta, mahdollistamalla epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen ja varmistamalla ongelmattomampi siirtymien koulutuksen eri tasojen välillä, myös ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välillä, sekä ohjelmien toteutuksen eri muodot; korostaa, että edellä mainitun olisi perustuttava tutkinnon suorittaneiden suoritusten parempaan ymmärtämiseen;

Korkea-asteen koulutus

54.   korostaa eurooppalaisen koulutusalueen luomisen yhteydessä, että on tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten ja opiskelijoiden yhteistyötä ja lisätä niiden potentiaalia, jotta voidaan edistää verkostoitumista, kansainvälistä yhteistyötä ja kilpailua;

55.  katsoo, että eurooppalaisten korkeakoulujen tärkeänä osatekijänä olisi oltava laaja-alainen lähestymistapa kansainvälistymiseen, mukaan lukien henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen (myös harjoitteluna ja oppisopimuskoulutuksen avulla) sekä opetussuunnitelmien, opetuksen, tutkimuksen, yhteistyön ja muiden toimintojen kansainvälinen ulottuvuus;

56.  kannattaa keskittymistä entistä enemmän monen oppiaineen opinto-ohjelmiin ja kehottaa edistämään niiden ohella STEAM-aloja (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taiteet ja matematiikka) sekä humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä; korostaa tarvetta kannustaa naisten ja muiden aliedustettujen ryhmien osallistumista STEAM-aineisiin ja niihin liittyviin ammatteihin;

57.   katsoo, että korkeakoulutuksen on oltava yhteydessä koko yhteiskuntaan, jotta voidaan edistää innovatiivista kasvua ja yhteistä hyvää; katsoo, että korkea-asteen oppilaitosten ja ulkoisten sidosryhmien yhteistyö on toivottavaa, koska kyseiset sidosryhmät voivat antaa tietämystä ja asiantuntemusta korkea-asteen koulutusohjelmien suunnitteluun ja tarjoamiseen; painottaa kuitenkin, että vastuu päätöksenteosta on oltava aina opiskelijoilla ja pedagogiikan asiantuntijoilla;

58.  panee merkille tutkijoiden ja opiskelijoiden keskeisen roolin tiedon, empiiristen havaintojen ja tosiseikkojen levittämisessä suurelle yleisölle; kehottaa tässä yhteydessä tekemään taloudellisesti ja poliittisesti riippumatonta tutkimusta, joka on merkityksellistä yhteiskunnalle ja hyödyttää sitä;

59.  korostaa tutkimukseen perustuvan koulutuksen ja pedagogisen tutkimuksen roolia keinona edistää aktiivista oppimista, lisätä osaamisen kehittämistä ja parantaa opetusmenetelmiä;

60.  painottaa, että oppijoita olisi kannustettava käyttämään itsearviointitekniikkoja edistymisensä mittaamiseen;

Opettaja laadukkaan opetuksen takaajana

61.  katsoo, että opettajat ja heidän taitonsa, sitoutuneisuutensa ja tehokkuutensa muodostavat koulutusjärjestelmien perustan;

62.   korostaa, että on houkuteltava enemmän motivoituneita hakijoita, joilla on vahva korkeakoulu- ja ammattitausta sekä opettajan ammatissa tarvittavaa pedagogista osaamista; kehottaa luomaan tarkoituksenmukaisia valintamenettelyjä ja toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä ja aloitteita, joilla parannetaan opettajien asemaa, koulutusta, ammatillisia mahdollisuuksia, työoloja ja -ehtoja, myös palkkausta, jotta vähennetään epävarmoja työsuhteita ja edistetään sosiaalisia oikeuksia, turvallisuutta ja suojelua, ja joilla tarjotaan opettajille tukea, mukaan lukien mentorointiohjelmia, vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista; kehottaa komissiota edistämään sukupuolten tasa-arvoa opetusalalla;

63.   korostaa, että on tärkeää uudistaa opettajien koulutusta ja investoida siihen jo alkuvaiheessa ja opettajien koko ammatillisen kehityksen aikana, jotta heille voidaan tarjota vahvat, ajantasaiset tiedot, taidot ja osaaminen, joita korkeatasoinen opetus edellyttää ja joihin sisältyy erilaisia opetusmenetelmiä, kuten etäopetusta, jonka digitaalinen opetusteknologia tekee mahdolliseksi; korostaa opettajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen merkitystä, mukaan lukien elinikäisen oppimisen ohjelmat ja täydennyskoulutus sekä uudelleenkoulutus ja osaamisen kehittäminen koko heidän uransa ajan tarjoten siten käytännön ratkaisuja haasteisiin, joita opettajat kohtaavat työssään luokkahuoneissa; pitää tärkeänä myös mahdollisuutta osallistua kansainväliseen opettajavaihtoon institutionaalisen opetuskulttuurin vahvistamiseksi;

64.  toteaa, että koulujen ja korkeakoulujen opettajien ja luennoitsijoiden korkealaatuinen pedagoginen, psykologinen ja metodologinen koulutus on keskeinen edellytys tulevien sukupolvien menestyksellisen koulutuksen kannalta; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää jakaa parhaita käytäntöjä ja kehittää taitoja ja osaamista kansainvälisen yhteistyön, liikkuvuusohjelmien, kuten Erasmus+:n, ja muissa jäsenvaltioissa suoritettavan palkallisen harjoittelun avulla;

65.  korostaa, että opettajalla on keskeinen rooli sellaisen osallisuutta edistävän oppimisympäristön luomisessa, joka edellyttää monenlaisten menetelmien ja lähestymistapojen soveltamista erilaisten tarpeiden täyttämiseksi; katsoo, että tällä tavalla opettajat voivat auttaa kaikkia oppilaita osallistumaan oppimistulostensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin; toteaa, että opettajien keskeisenä tehtävänä on toimia ennakoivina oppaina ja mentoreina, jotka opettavat arvioimaan tietoa, toimivat tukiroolissa haasteiden ilmetessä ja valmentavat oppijoita elämää varten;

66.  katsoo, että opettajien ja koulujen johtajien osallistuminen koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen on olennaisen tärkeää uudistusprosessin vaikuttavuuden kannalta ja motivoitaessa opetushenkilöstöä lisäparannuksiin koulun toimintatavoissa;

67.  katsoo, että koulun koko toimintapolitiikan on taattava tehokas tuki opettajille, jotta voidaan varmistaa koulutuksellisten tavoitteiden saavuttaminen, suotuisa oppimisympäristö, koulujen tehokas toiminta ja kehittäminen sekä yhteistyöhön perustuva hallinto;

68.  toteaa että nykyisten ja tulevien sukupolvien virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen tukemisessa kasvattajilla sekä vanhempien, opettajien ja kouluviranomaisten yhteistyöllä on keskeinen tehtävä; kehottaa siksi tehostamaan kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden yhteistyötä virallisessa ja epävirallisessa oppimisessa sekä arkioppimisessa;

69.  katsoo, että koulujen opettajien, tutkijoiden ja akateemisten henkilöiden välinen tehostettu yhteistyö hyödyttää kaikkia asiaankuuluvia osapuolia ja johtaa opetuksen sisällön, oppimiskäytäntöjen ja pedagogiikan parannuksiin ja ajantasaistamiseen ja edistää innovointia, luovuutta ja uusia taitoja;

Suositukset

70.  katsoo, että eurooppalaisen koulutusalueen olisi keskityttävä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien koulutuksen laadun varmistaminen kaikille, ja että sen perustamisessa on otettava huomioon sekä EU:n sisäiset että ulkopuoliset nykyiset koulutuspolitiikat ja -suuntaukset ja niiden kriittinen arviointi, jotta voidaan varmistaa yhtenäiset, johdonmukaiset ja saavutettavissa olevat tulokset samalla kun edistetään koulutuspolitiikkojen kehittämistä ja kunnioitetaan annetun toimivallan periaatetta sekä toissijaisuus-, vapaus- ja suhteellisuusperiaatetta ja institutionaalista ja koulutuksellista riippumattomuutta;

71.  katsoo, että eurooppalainen koulutusalue ei saisi vaarantaa tai korvata Bolognan prosessia, jota olisi pikemminkin kehitettävä ja vahvistettava; pitää erityisen tärkeänä eurooppalaisen koulutusalueen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen keskinäisiä yhteyksiä ja täydentävyyttä;

72.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan eurooppalaisen koulutusalueen perustamista ja vahvistamaan yhteistyötä sen tavoitteiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota varmistamaan ideoiden ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

73.  tukee Euroopan korkeakoulujen verkoston perustamista ja pitää sitä perustana tehostetulle yhteistyölle, joka kattaa korkea-asteen oppilaitokset sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, ja katsoo, että verkoston on perustuttava alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan ja yliopistojen omiin aloitteisiin, joilla olisi edistettävä muun muassa eurooppalaisen koulutusalueen kehittämistä innovatiivisemmaksi, elinvoimaisemmaksi ja kiinnostavammaksi tilaksi oppimiselle ja tutkimukselle;

74.   kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan koulutuksen investoinniksi inhimilliseen pääomaan ja tarjoamaan enemmän julkista, luonteeltaan avointa rahoitusta sellaisten aloitteiden toteuttamiseen, joilla pyritään koulutuksen ja oppimisen laadun, osallistavuuden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen;

75.  tähdentää, että koulutusjärjestelmiin suunnattujen investointien lisääminen sekä järjestelmien nykyaikaistaminen ja mukauttaminen ovat sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ehdoton edellytys; pitää sen vuoksi tärkeänä varmistaa, että sosiaaliset investoinnit ja erityisesti kaikille tarkoitettuun koulutukseen suunnatut investoinnit asetetaan etusijalle monivuotisen rahoituskehyksen tulevalla ohjelmakaudella 2020–2026;

76.  kannustaa osallisuuden lisäämiseksi ja koulutusvalintojen vapauden varmistamiseksi antamaan riittävää taloudellista tukea kaikenlaisille ja kaiken tasoisille kouluille, sekä valtion kouluille että voittoa tavoittelemattomille yksityisille kouluille, jos niiden tarjoama opetusohjelma perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin periaatteisiin ja on opetuksen laatua ja näiden varojen käyttöä kyseisessä jäsenvaltiossa koskevien oikeudellisten järjestelmien ja voimassa olevien sääntöjen ja asetusten mukainen;

77.  katsoo, että nyt on korkea aika tehdä tarvittavat investoinnit koulutusinfrastruktuuriin heikommin kehittyneillä alueilla huolehtien aina siitä, että investoinnit ovat koordinoituja ja kyseisen alueen erityispiirteet huomioon ottavia; korostaa tässä yhteydessä, että olisi erityisesti annettava mahdollisuus Euroopan investointipankin ja EU:n rahastojen tuen lisäämiseen opetuksen kehittämistä koskeviin alueellisiin aloitteisiin;

78.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, jotka koskevat julkisen rahoituksen mekanismeja ja menetelmiä, kuten tulosperusteista rahoitusta ja kilpailuun perustuvaa tutkimusrahoitusta, jotta voidaan monipuolistaa rahoitusta kestävällä ja avoimella tavalla;

79.  kehottaa tehostamaan koulutuksen nykyaikaistamista koskevaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä; kehottaa jäsenvaltioita aloittamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanon; toteaa, että nämä periaatteet tarjoavat keinoja vähentää eriarvoisuutta Euroopassa koulutuksen ja elinikäisen oppimisen avulla;

80.  korostaa eurooppalaisen ohjausjakson merkitystä kansallisten uudistusten edistämisessä erityisesti määrittelemällä koulutukseen liittyvät maakohtaiset suositukset;

81.  odottaa, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmalla tuetaan jäsenvaltioita ja opetuslaitoksia lisäämään ja tehostamaan oppijoiden ikään ja kehitystasoon sovitetun ja laadunvarmistusta koskevat vaatimukset täyttävän uusimman teknologian käyttöä oppimisessa, opettamisessa ja arvioinnissa; katsoo, että digitaalisen koulutuksen suunnitelmalla olisi luotava ja säännöllisesti arvioitava digitaalisten koulutusvälineiden ja oppimistuloksiin perustuvien tutkintoviitekehysten välistä yhteyttä;

82.  suosittelee, että jäsenvaltiot ja oppilaitokset edistävät oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä, kuten räätälöityjä kursseja, jotka perustuvat oppijan akateemiseen ja ammatilliseen kokemukseen ja joihin nämä kokemukset sisällytetään, sekä innovatiivisia menetelmiä ja vuorovaikutusta opettajien ja opiskelijoiden välillä, jotta voidaan tukea jatkuvaa koulutusta ja suunniteltujen oppimistulosten saavuttamista, kun opiskelijat osallistuvat aktiivisesti omaan oppimisprosessiinsa;

83.  kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan koulutukseen ja tarjoamaan oppijoille erityisiä, joustavia oppimismahdollisuuksia, jotka voivat antaa heille keskeisiä työmarkkinoille pääsyyn tarvittavia taitoja;

84.  edellyttää, että opetusohjelmiin sisällytetään lisääntyvässä määrin kaikilla tasoilla tiedonhaluinen, aktiivinen, hanke- ja ongelmapohjainen oppiminen, jotta voidaan edistää yhteis- ja ryhmätyötä; suosittelee, että koulutusjärjestelmillä edistetään monialaisten ja pehmeiden elämäntaitojen vahvistamista;

85.  muistuttaa, että oikeus koulutukseen on taattava jokaiselle vammaiselle henkilölle päiväkodista yliopistoon, ja korostaa, että tarvitaan soveltuvia opetusvälineitä ja teknisiä välineitä, arviointitoimenpiteitä ja pätevää henkilöstöä sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt todella kykenevät hyödyntämään tätä oikeutta;

86.  tukee ja kannustaa medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua koskevien toimien toteuttamista koulutuksen avulla; palauttaa mieliin nykyiset sitoumukset tällä alalla sellaisina kuin ne on esitetty 30. toukokuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä; kehottaa komissiota tässä yhteydessä koordinoimaan medialukutaidon alan toimintapolitiikan kehitystä EU:n tasolla, jotta voitaisiin levittää medialukutaitoa koskevaa ajantasaista tietoa ja parhaita käytäntöjä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään erityisiä toimenpiteitä, jotta voidaan edistää ja tukea medialukutaitoa ja digitaalista lukutaitoa koskevia hankkeita, kuten Medialukutaito kaikille -pilottihanketta, ja kehittää kattava medialukutaitoa ja digitaalista lukutaitoa koskeva toimintapolitiikka, jossa keskitytään erityisesti kouluopetukseen;

87.  kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan mahdollisuudet keskeisen osaamisen kehittämiseen, jotta voidaan pitää yllä ja hankkia taitoja, kiinnittäen erityistä huomiota perustaitoihin, STEAM-aineisiin, kielitaitoon, yrittäjätaitoihin, digitaaliseen osaamiseen, luovuuteen, kriittiseen ajatteluun ja ryhmätyöhön; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan EU:n avaintaitojen kehyksen käyttöä kaikissa oppimisympäristöissä ja mahdollistamaan niiden soveltaminen viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen sekä maksimoimaan siten avaintaitojen kehyksen mahdollisuudet elinikäisen oppimisen keskeisenä välineenä;

88.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta elinikäisestä oppimisesta ja sisällyttämään sukupuolinäkökulman olennaisten toimintaperiaatteiden ja ohjelmien kehittämiseen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota vähän koulutettuihin naisiin niin kaupungeissa kuin maaseudulla, jotta voitaisiin tarjota heille mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen;

89.  kannattaa EU:n suurempaa vertailuarvoa elinikäiseen oppimiseen osallistumisessa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ehdottamaan parhaita käytäntöjä koskevia suosituksia tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa kiinnittämän enemmän huomiota elinikäiseen oppimiseen kaikilla koulutuksen tasoilla; painottaa tässä yhteydessä korkeakoulujen roolia elinikäistä oppimista koskevan strategian toteuttamisessa, työelämässä olevien henkilöiden koulutuksessa, osaamisen kehittämisessä ja kaikenikäisten ihmisten, joilla on erilaisia taustoja, oppimiskulttuurin muovaamisessa;

90.  kannustaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita kehittämään, edistämään ja lujittamaan koulutusohjelmia, jotka helpottavat aikuisoppimista ja aikuisten aktiivista osallistumista koulutusjärjestelmään; muistuttaa, että oppimisen ja koulutuksen olisi tarjottava useita oppimisväyliä ja joustavia oppimismahdollisuuksia, kuten tuki ihmisille elinikäisten koulutusväylien hallintaa varten, uuden mahdollisuuden tarjoavat ohjelmat ihmisille, jotka eivät koskaan ole käyneet kouluta, ovat keskeyttäneet koulunkäynnin varhain tai ovat koulupudokkaita; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön sitoumukset, kuten EU:n osaamisohjelmassa määritellyn taitotakuun, ja toimimaan matalan taitotason ihmisten työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi;

91.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan sukupolvien välisiä hankkeita, joilla edistetään ikääntyneiden ihmisten kohtaamien haasteiden ymmärtämistä ja joilla tarjotaan ikääntyneille tilaisuuksia jakaa osaamistaan, tietojaan ja kokemustaan;

92.  kehottaa lisäämään virallisen oppimisen, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen välistä synergiaa ja yhteistyötä; suhtautuu myönteisesti viime vuosina saavutettuun edistykseen epävirallisen ja arkioppimisen validointia vuoteen 2018 mennessä koskevan neuvoston suosituksen täytäntöönpanossa; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita jatkamaan vuoden 2018 jälkeen toimiaan näiden suositusten täytäntöönpanon tehostamiseksi entisestään ja vahvistamaan asiaa koskevia oikeudellisia kehyksiä ja luomaan kattavia validointistrategioita, jotka tekevät validoinnin mahdolliseksi; korostaa, että epävirallisen ja arkioppimisen, esimerkiksi ilmaisten verkkokurssien muodossa tapahtuvan oppimisen, tunnustaminen on keskeistä koulutuksen avaamiseksi epäedullisemmassa asemassa oleville;

93.  korostaa vanhempien keskeistä roolia oppimiskolmiossa tuettaessa lasten oppimista; painottaa vanhempien osallistumisen tuomia etuja oppilaiden suoritusten parantamisen, oppilaiden hyvinvoinnin ja koulujen kehittämisen kannalta;

94.  kehottaa komissiota tukemaan verkossa tapahtuvaa avointa oppimista koskevia rajat ylittäviä aloitteita;

95.  korostaa, että koulutuksen laatua olisi arvioitava sen mukaan, missä määrin oppija on hankkinut paitsi tietoa ja osaamista, myös kyvyn jatkaa ja kehittää elinikäistä oppimista ja luovaa työtä;

96.  kannattaa ajatusta, että komissio luo tulostaulun, jolla tuetaan avaintaitojen kehittämistä ja taitoon perustuvaa koulutusta, oppimista ja täydennyskoulutusta;

97.  kehottaa jäsenvaltioita torjumaan sukupuolistereotypioita koulutuksessa, jotta varmistetaan naisten yhtäläiset mahdollisuudet ja vapaus uravalinnoissa; on tässä yhteydessä huolissaan joidenkin jäsenvaltioiden oppimateriaaleissa yhä ilmenevistä sukupuolistereotypioista ja erilaisista odotuksista, joita opettajat asettavat tyttöjen ja poikien käyttäytymiselle; korostaa tarvetta sisällyttää sukupuolten tasa-arvon periaate osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ja opetuskäytäntöjä, jotta mikään ei estäisi oppilaita hyödyntämästä kaikkia mahdollisuuksiaan ja kykyjään sukupuolesta riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin, kun sukupuolten tasa-arvoa tuodaan mukaan alueellisten koulutusjärjestelmien opetussuunnitelmiin ja -ohjelmiin, sillä syrjäseuduilla ilmenee paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; korostaa, että kaikilla koulutuksen tasoilla on huomioitava sukupuolinäkökulma ja syrjinnän kohteeksi joutuneiden ihmisten tarpeet;

98.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita oppilaitoksissa, oli kyse sitten virallisesta tai epävirallisesti oppimisesta;

99.  suosittelee, että komissio ja/tai jäsenvaltiot perustavat sukupuolten tasa-arvoon oppilaitoksissa keskittyvän unionin tai kansallisen tason palkinnon tavoitteenaan kannustaa parempiin käytäntöihin, ja kehottaa niitä edistämään palkinnon tunnettuutta;

100.  korostaa, että koulutus on keskeinen väline sosiaalisen osallisuuden, osaamisen ja pätevyyden kehittämisessä maahanmuuttajien ja pakolaisten, sekä lasten että aikuisten, keskuudessa; kannustaa tässä yhteydessä vaihtamaan parhaita käytäntöjä integraatiosta koulutuksen avulla, välittämällä yhteisiä arvoja, parantamalla ja helpottamalla tutkintotodistusten ja pätevyyksien tunnustamista, myöntämällä apurahoja ja luomalla kumppanuuksia alkuperämaissa sijaitsevien yliopistojen kanssa sekä rakentamalla koulutuksen liikennekäytävistä saatujen arvokkaiden kokemusten varaan;

101.   korostaa, että olisi pyrittävä tarmokkaammin varmistamaan pääsy koulutukseen kaikilla tasoilla oppilaille, jotka kuuluvat alkuperäisvähemmistöihin, ja tukemaan oppilaitoksia, jotka tarjoavat palveluja etnisten tai kielellisten alkuperäisvähemmistöjen äidinkielellä; kehottaa komissiota vahvistamaan Euroopan alueellisten kielten ja vähemmistökielten opetusta koskevien kokemusten vaihtoon ja parhaisiin käytäntöihin keskittyvien ohjelmien edistämistä; kannustaa jäsenvaltioita edistämään oppilaiden ja opiskelijoiden äidinkielen opetuksen kehittämistä;

102.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kielten osaamista hyödyntämällä hyviä käytänteitä, kuten ennen tiettyä ikää hankittujen vieraiden kielten taitojen virallista sertifiointia;

103.  pyytää jäsenvaltioita ja komissiota perustamaan innovatiivisia ja joustavia avustuksia koskevan järjestelmän lahjakkuuden sekä taiteellisten ja urheilullisten kykyjen tukemiseksi koulutuksessa; tukee jäsenvaltioita, jotka pyrkivät ottamaan käyttöön apurahajärjestelmiä opiskelijoille, joilla on osoitettu olevan akateemisia, urheilullisia ja taiteellisia kykyjä;

104.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission tiedonantoa Euroopan uudesta osaamisohjelmasta(18), joka tarjoaa ratkaisuja osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisvajeeseen sekä keinoja oikean pätevyyksien tunnustamisjärjestelmän löytämiseksi; kannustaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita perustamaan laadukkaita harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistäviä järjestelmiä (jotka ovat erittäin arvokkaita kokonaisvaltaisen henkilökohtaisen kasvun ja elinikäistä oppimista hyödyttävien taitojen kehittämisen kannalta) ja ammatillista koulutusta koskevia järjestelmiä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa ja ottaen huomioon kunkin koulutusjärjestelmän erityisluonteen; panee merkille harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin, jossa yhdistetään yhtäläisesti vahvat kouluun perustuvat ja työhön perustuvat polut, edut ja kasvavan kiinnostuksen sitä kohtaan;

105.  suosittaa opinto-ohjauksen vahvistamista olennaisena välineenä, joka kattaa eri koulutusjärjestelmät joustavasti ja rikastuttaa ja päivittää tietoja ja taitoja;

106.  tukee ja kannattaa opinto-ohjausta ja ammatinvalinnan ohjausta, sillä niillä on tärkeä koulutuksellinen tehtävä nuorten yksilöllisen ja yhteiskunnallisen kehittymisen kannalta;

107.  toteaa, että yrittäjyys edistää kasvua ja työpaikkojen luomista ja samalla talouksien kilpailukykyä ja innovatiivisuutta, mikä osaltaan lisää naisten vaikutusmahdollisuuksia;

108.  korostaa, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvava ala, joka voi elvyttää taloutta ja lievittää samalla huono-osaisuutta, sosiaalista syrjäytymistä sekä muita yhteiskunnallisia ongelmia; katsoo siksi, että yrittäjäkoulutukseen olisi sisällytettävä yhteiskunnallinen ulottuvuus ja siinä olisi käsiteltävä esimerkiksi reilua kauppaa, yhteiskunnallisia yrityksiä, yritysten yhteiskuntavastuuta ja vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, kuten osuuskuntia, jotta voidaan pyrkiä kohti entistä sosiaalisempaa, osallistavampaa ja kestävämpää taloutta;

109.  kehottaa jäsenvaltioita korostamaan koulutuksessa yrittäjyys- ja talouskasvatusta sekä vapaaehtoistyötä ja vieraiden kielten taitoa ja asettamaan nämä taidot etusijalle myös harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevissä ohjelmissa;

110.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään konkreettisia työllistymismahdollisuuksia, jotka liittyvät harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevään koulutukseen, ja tämän merkitystä työmarkkinoilla;

111.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään uraohjausta, joka voisi helpottaa oppilaiden ja opiskelijoiden kykyjen ja taipumusten tunnistamista ja vahvistaa yksilöllistä opetusta;

112.  korostaa niiden lasten ja nuorten erityistä koulutustilannetta, joiden vanhemmat matkustavat työn vuoksi Euroopassa, ja kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen, jossa korostetaan tällaisten lasten ja nuorten erityistilannetta ja haasteita, joita heidän esi- ja kouluopetuksensa aiheuttaa;

113.  suosittelee, että komissio tarjoaisi SEUT:n 349 artiklan nojalla lisätukea sellaisille valtioille, joilla on syrjäisimpiä alueita, jotta voidaan parantaa näiden alueiden koulutusjärjestelmiä kaikilla tasoilla;

114.  kannustaa jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia valvomaan ja arvioimaan säännöllisesti koulutuspolitiikkojen, -strategioiden ja -ohjelmien merkitystä siten, että otetaan huomioon myös opettajilta ja oppijoilta saatu palaute, jotta varmistetaan, että koulutusjärjestelmät jatkossakin vastaavat kyseisen maan muuttuviin tarpeisiin ja muuttuvaan sosioekonomiseen tilanteeseen; kehottaa parantamaan yhteyksiä koulutuspolitiikan ja muiden politiikkojen välillä, jotta voidaan edistää ja arvioida koulutusuudistusten tehokkuutta ja tuloksia;

115.  muistuttaa, että on tärkeää seurata nuorisotyöttömyyttä käsittelevien EU:n ohjelmien tulosten ja vaikutusten arviointia; korostaa tehokkaiden ja kestävien investointien merkitystä;

116.  suhtautuu myönteisesti komission toimiin, jotka liittyvät koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen, ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisemmin ja sitoutumaan ehdotettujen parannusten toteuttamiseen;

117.  kannustaa jäsenvaltioita yhdessä komission kanssa tukemaan oppilaitoksia nykyaikaistamista koskevissa uudistusprosesseissa nimeämällä kansallisen ja/tai alueellisen tason yhteystahoja, joiden tehtävänä on antaa asiaankuuluvia tietoja, ohjeita ja tukea;

118.  muistuttaa, että on luotava oikeuksiin perustuvia ja sukupuolinäkökulman huomioonottavia oppimisympäristöjä, jotta opiskelijat voivat saada tietoa ihmisoikeuksista, mukaan lukien naisten ja lasten oikeudet, perusarvoista ja kansalaisvaikuttamisesta, kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä demokratiasta ja oikeusvaltiosta ja voivat puolustaa niitä, luottavat omaan identiteettiinsä, tietävät, että heidän äänensä kuullaan, ja tuntevat, että heidän yhteisönsä arvostavat heitä;

Varhaiskasvatus

119.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan maksuttoman ja oikeudenmukaisen pääsyn korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen ja kannustaa niitä ryhtymään tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että aineelliset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät, jotta kaikki lapset pääsevät varhaiskasvatukseen ilman syrjintää, ja tarjoamaan enemmän päiväkoti- ja lastentarhapaikkoja;

120.  kehottaa komissiota harkitsemaan yhteisen eurooppalaisen järjestelmän käyttöön ottamista varhaiskasvatuksessa ja perustamaan sen varhaiskasvatuksen laatupuitteissa ehdotettuihin periaatteisiin; tukee laadukasta varhaiskasvatusta koskevan eurooppalaisen vertailuarvon vahvistamista ja kehottaa laatimaan sen yhteistyössä opettajien ja alan ammattihenkilöiden kanssa kansallisten ja alueellisten laatuindikaattoreiden mukaisesti;

121.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan, joilla varhaiskasvatuksen laitosten hallintoelimiä kannustetaan tutkimaan mahdollisuutta toteuttaa Euroopan laajuisia hankkeita; katsoo, että tällä tavalla ammattihenkilöt voisivat seurata opetusinnovaatioita ja tehdä siten esikouluopetuksesta tarkoituksenmukaisempaa;

122.  katsoo, että varhaiskasvatuksen laitoksia ei saisi jättää eurooppalaisen koulutusalueen ulkopuolelle; katsoo, että näiden laitosten olisi myös edistettävä tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä, erityisesti tietojen jakamiseksi innovatiivisten hankkeiden toteuttamisen yhteydessä;

123.   suosittelee varhaiskasvatusalan työntekijöiden ja esi- ja peruskoulunopettajien yhteistyön lisäämistä, jotta voidaan parantaa opetuksen laatua ja opetustasojen välisiä yhteyksiä, valmentaa esikoululaisia peruskouluun siirtymiseen ja keskittyä lasten kehitykseen; korostaa varhaiskasvatuspalvelujen tarjoajien ja lasten vanhempien ja huoltajien välisten yhteyksien, koulujen henkilöstön ja lasten välisten sekä lasten itsensä välisten yhteyksien merkitystä;

124.  kannustaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta varhaiskasvatukseen sekä taloudellista tukea ja aloitteita (kuten verohelpotukset, tuet tai vapautukset maksuista) vanhemmille ja huoltajille, etenkin niille, jotka tulevat sosioekonomisesti muita heikommasta taustasta, jotta voidaan antaa heille mahdollisuus varhaiskasvatuspalvelujen käyttöön ja kannustaa heitä siihen;

125.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja henkilöstöön, jotta voidaan houkutella enemmän ihmisiä tälle uralle ja siten varmistaa erittäin pätevän henkilöstön saatavuus varhaiskasvatuksessa;

126.  kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan ja parantamaan järjestelmiään, jotta voidaan saavuttaa Barcelonan tavoite, jonka mukaan vähintään 33 prosenttia lapsista osallistuu varhaiskasvatusohjelmiin;

Kouluopetus

127.   kehottaa soveltamaan koko koulun käsittävää toimintamallia, jonka tarkoituksena on lisätä sosiaalista osallisuutta, opetuksen saatavuutta, demokraattista hallintoa, koulutuksen laatua ja monipuolisuutta sekä puuttua koulunkäynnin keskeyttämiseen ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ongelmaan samalla kun pyritään asettamaan kaikkien toimien keskipisteeksi oppimistulokset, oppijoiden tarpeet, hyvinvointi ja osallistuminen kouluelämään; kannattaa koulujen opiskelijoiden edustajista koostuvien demokraattisten rakenteiden edistämistä ja tukemista;

128.  korostaa, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET) suurta määrää – lähes 6,3 miljoonaa 15–24-vuotiasta – voitaisiin vähentää estämällä koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen ja tekemällä kouluista entistä käytännönläheisempiä ja yhdistämällä ne entistä paremmin paikalliseen ympäristöönsä sekä kehittämällä yhteyksiä paikallisten yritysten, paikallisviranomaisten, yhteiskunnallisten instituutioiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa; katsoo, että koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä, joka on yksi suurimmista syistä nuorten päätymiseen työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle, voitaisiin torjua puuttumalla köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen; pitää myös tärkeänä opiskelijoiden tukemista niin, että he löytäisivät omat oppimistapansa, joihin kuuluvat esimerkiksi verkossa järjestettävä kurssit ja monimuoto-opetus; pitää myönteisenä tarkoituksenmukaisten ja mielenkiintoisten opetusohjelmien sekä sellaisten pitkälle kehitettyjen ohjausjärjestelmien toteuttamista, joiden avulla tarjotaan laadukasta neuvontaa ja ohjausta kaikille opiskelijoille;

129.  korostaa tarvetta lisätä mahdollisuuksia ja vahvistaa rakenteita sisäistä ja ulkoista yhteistyötä varten koulujen tasolla, mukaan lukien oppiaineiden yhteistyö, ryhmäopetus, kouluklusterit ja vuorovaikutus oppimisväylien suunnitteluun osallistuvien toimijoiden, kuten vanhempien, kanssa; ottaa huomioon, että on tärkeää harjoittaa kansainvälistä vaihtotoimintaa ja edistää koulujen kumppanuuksia erilaisilla ohjelmilla, kuten Erasmus+ -ohjelmalla ja eTwinning-ohjelmilla;

130.  korostaa, että kouluopetuksesta olisi tehtävä joustavampaa, jotta voidaan reagoida paremmin opiskelijoiden todellisiin elinoloihin muun muassa käyttämällä enemmän verkkopalveluita siten, että esimerkiksi parannetaan myös monimuoto-opetusta koskevia mahdollisuuksia;

131.   katsoo, että mitä varhaisemmassa vaiheessa oppijat hankkivat STEAM-taitoja, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on onnistua tulevissa opinnoissa ja työelämässä; kehottaa siksi käynnistämään enemmän STEAM-aloitteita koulujen tasolla ja samalla edistämään humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä tehostetulla ja eriytetyllä yhteistyöllä muun muassa korkeakoulujen ja tieteellisten tutkimuslaitosten kanssa;

132.  kehottaa komissiota tukemaan nuorten eurooppalaisten kielitaidon kehittämistä virallisissa ja epävirallisissa koulutusyhteyksissä kehittämällä innovatiivista monikielistä opetusta, jakamalla monikielistä opetusta koskevia parhaita käytäntöjä ja parantamalla opettajien kielitaitoa;

133.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan olemassa olevia aloitteita ja kehittämään ja panemaan täytäntöön osallistavaa koulutusta koskevia kattavia politiikkatoimia ja erityistarpeisiin kohdistettuja strategioita edistämällä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia, luomalla osallistavampia oppimisympäristöjä ja edistämällä avoimuutta ja sitoutumista; pyytää komissiota kehittämään yhdessä Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskuksen kanssa innovatiivisia menetelmiä ja opetusvälineitä, joitta voidaan edistää osallisuutta ja vastata yksittäisten oppilaiden tarpeisiin;

134.  suosittaa, että jäsenvaltiot integroivat EU-asioiden opintoja ylemmän perusasteen ja keskiasteen opetussuunnitelmiin, jotta opiskelijat voivat tutustua unionin toimintaan, historiaan ja kansalaisuuteen liittyviin arvoihin;

135.  korostaa, että koulujen opetussuunnitelmissa ja koulutuksen sisällössä on tärkeää huomioida ja edistää tietämystä naisten emansipaation ja erityisesti äänioikeuden historiasta, esimerkiksi symbolisina vuosipäivinä (kuten Puolan ja Saksan naisten äänioikeuden satavuotispäivä vuonna 2018), jotta tietoisuutta lisäämällä edistettäisiin naisten oikeuksia koulutuksen kehyksessä;

136.  korostaa, että terveys- ja ihmissuhdevalistus, johon on sisällyttävä lapsille ja nuorille tarkoitettua opetusta ihmissuhteista, jotka perustuvat tasa-arvoon, suostumukseen, kunnioitukseen ja vastavuoroisuuteen, sekä opetusta naisten ja tyttöjen oikeuksista, mukaan lukien lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet, keinona torjua stereotypioita, estää sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja edistää hyvinvointia;

137.  tukee kouluissa opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilöstölle tarjottavia Punaisen Ristin kursseja, joiden tarkoituksena on opettaa oleellisia ensiaputaitoja ja toimintaa hätätilanteissa;

138.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ylemmän perusasteen ja keskiasteen oppilaitosten opiskelijoita koskevan kokeiluohjelman, jossa opiskelijat voivat viettää vähintään yhden lukukauden toisessa jäsenvaltiossa;

139.  kehottaa jäsenvaltioita rajoittamaan minimiin standardoitujen testien käytön hankittujen tietojen ja taitojen arvioimisessa;

140.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan sellaisten ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustaminen, jotka eivät johda tutkintotodistuksen saamiseen tai ammattipätevyyteen; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ehdottamaan ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustamista koskevia suuntaviivoja ja ottamaan niissä huomioon jäsenvaltioiden nykyiset parhaat käytännöt, koulutusjärjestelmien välistä arvostusta koskevat periaatteet ja keskeiseen osaamiseen perustuvan lähestymistavan sekä kansallisten koulutusjärjestelmien ja kulttuurien erityispiirteet;

141.   kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia puuttumaan koulukiusaamiseen, nettikiusaamiseen, häirintään, riippuvuuksiin ja väkivaltaan kehittämällä koulujen tasolla ja yhteistyössä suorien edunsaajien ja kaikkien sidosryhmien (erityisesti opettajien, vanhempainyhdistysten ja alan kansalaisjärjestöjen) kanssa osallisuutta korostavia ennaltaehkäiseviä ohjelmia ja tiedotuskampanjoita;

142.  suosittaa, että jäsenvaltiot, niiden koulutusjärjestelmät ja komissio edistäisivät aktiivisemmin opiskelijoiden liikuntaharrastusta;

Korkea-asteen koulutus

143.  edellyttää, että eurooppalaisen koulutusaloitteen perustaminen perustuu nykyisten järjestelmien, kuten eurooppalaisen tutkimusalueen, innovaatiounionin ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen, potentiaaliin, jotta ne voivat vahvistaa ja täydentää toisiaan;

144.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan ainakin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan korkeakoulutukseen ja noudattamaan EU:n vertailuarvoa, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä kolme prosenttia unionin bruttokansantuotteesta investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen;

145.   ehdottaa, että jäsenvaltiot ja alueviranomaiset asettavat kansallisia ja alueellisia voimavaroja käyttäessään ja unionin rakenne- ja investointivaroja kohdentaessaan koulutusohjelmat etusijalle ja edistävät korkeakoulujen, työelämän, teollisuuden, tutkimusyhteisöjen ja koko yhteiskunnan yhteistyötä;

146.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään opiskelijoiden, harjoittelijoiden, opettajaharjoittelijoiden, tutkijoiden ja hallintohenkilöstön jäsenten aiempaa osallistavampaa ja esteettömämpää liikkuvuutta, sillä siten edistetään näiden henkilöiden sekä henkilökohtaista että ammatillista kehitystä ja parannetaan oppimisen, opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon laatua; kannattaa liikkuvuuden helpottamista kaikille muun muassa siten, että helpotetaan ulkomailla suoritettujen opintopisteiden ja akateemisen ja ammatillisen pätevyyden tunnustamista, tarjotaan riittävästi rahoitusta ja henkilökohtaista tukea sekä sosiaaliturvatakeet ja tarvittaessa sisällytetään koulutuksellinen liikkuvuus osaksi koulutusohjelmia; panee tässä yhteydessä merkille komission uudet aloitteet, kuten eCard-aloitteen, jolla helpotetaan opiskelijoiden rajat ylittävää liikkuvuutta;

147.  katsoo, että opetushenkilöstön ja tutkijoiden liikkuvuuden rahoitusta on lisättävä tarjoamalla kulukorvausten lisäksi opinto- ja tutkimusavustuksia, pidentämällä ulkomailla oleskelun kestoa, yksinkertaistamalla lupamenettelyjä ja edistämällä opettajien ja tutkijoiden yhteistutoroinnin muotoja;

148.  kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita tehostamaan liikkuvuutta aikuiskoulutuksessa, joka on jo osa Erasmus+-ohjemaa;

149.  pitää erittäin tärkeänä pätevyyksien ja akateemisten tutkintojen rajat ylittävän vastavuoroisen tunnustamisen ja yhteensopivuuden takaamista, koska tällöin lujitetaan laatutakuujärjestelmää unionissa ja kaikissa maissa, jotka ovat liittyneet eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen;

150.   korostaa, että on kehitettävä kattavia strategioita ja asianmukaisia välineitä opetuksen ja oppimisen uusien muotojen, kuten verkko-oppimisen, verkossa avoimien massakurssien (MOOC) ja vapaasti saatavilla olevan aineiston, laadun määrittämiseksi; panee tässä yhteydessä merkille eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen ja muiden asiaan liittyvien eurooppalaisten verkostojen roolin laadunvarmistuksen edistämisessä;

151.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EU:n uutta korkeakoulusuunnitelmaa korkea-asteen oppilaitosten, alue- ja paikallisviranomaisten sekä työnantajien keskuudessa, jotta voidaan käsitellä korkea-asteen oppilaitosten ja opiskelijoiden tarpeita ja heidän kohtaamiaan haasteita, luoda yhteyksiä paikallisiin ja alueellisiin toimijoihin, tavoittaa paikallisyhteisöt, edistää paikallista ja alueellista kehitystä ja innovointia, luoda osallistavia ja verkostoituneita korkeakoulutusjärjestelmiä, vahvistaa yhteistyötä työmaailman kanssa ja vastata alueellisiin osaamistarpeisiin; kannustaa myös korkeakouluja osallistumaan enemmän paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen osallistumalla muun muassa yhteistoiminnallisiin kunnallisiin hankkeisiin;

152.   kehottaa panemaan täytäntöön Euroopan uuden osaamisohjelman sitoumukset muun muassa tukemalla jäsenvaltioita toimissa, joilla asetetaan saataville enemmän tietoa siitä, miten opintonsa suorittaneet etenevät työmarkkinoilla; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ehdotusta eurooppalaisen tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmän perustamisesta vuoteen 2020 mennessä; katsoo, että opintonsa suorittaneiden jatkosijoittautumista koskevat tiedot sekä tarkkojen ja relevanttien tietojen kerääminen (paitsi kansallisella tasolla myös unionin tasolla) ovat keskeisellä sijalla laadunvarmistuksessa ja korkealaatuisen koulutuksen kehittämisessä;

153.  kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään kaventaa tutkimuksen ja innovoinnin välistä kuilua jäsenvaltioiden ja alueiden välillä ja ehdottamaan uusia aloitteita Marie Skłodowska-Curie -toimien puitteissa ja tukemaan tutkimus- ja opetustoiminnan yhdistämistä akateemiseen uraan valmistautuvia Marie Skłodowska-Curie -toimien edunsaajia varten;

154.  ehdottaa, että EU:n STE(A)M-koalition olisi käsitettävä monia erilaisia oppiaineita, jotta opiskelijoita voidaan valmentaa elämään ja työskentelemään nopeasti muuttuvassa todellisuudessa;

155.  tukee opintopisteiden myöntämistä opiskelijoille eurooppalaisten opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmässä yhteisöissä suoritetusta vapaaehtoistyöstä keinona edistää opiskelijoiden ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä;

156.  korostaa, että kansainväliset yhteistyöohjelmat, kulttuuridiplomatia ja poliittiset vuoropuhelut kolmansien maiden kanssa korkeakouluopetuksen alalla lisäävät paitsi tiedon vapaampaa virtaamista myös parantavat eurooppalaisen korkeakoulutuksen laatua ja kansainvälistä arvostusta samalla kun edistetään tutkimusta ja innovointia, lisätään liikkuvuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja edistetään kansainvälistä kehitystä EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden mukaisesti;

157.  katsoo, että tulevaisuuteen soveltuviin koulutusjärjestelmiin olisi sisällytettävä kestävyyteen perehtyminen ja rauhan rakentaminen ja itse ohjelma olisi otettava mukaan laajempaan pohdintaan osaamisen kehittämisestä työpaikan tarpeiden mukaan eurooppalaisten yhteiskuntien digitalisoinnin ja robottien käytön lisääntyessä, ja toteaa, että olisi keskityttävä paitsi talouskasvuun myös oppijoiden henkilökohtaiseen kehitykseen ja heidän terveytensä ja hyvinvointinsa kohentamiseen;

158.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä, jotta oppijoita voidaan valmentaa paremmin työmarkkinoille tuloon, sekä toteuttamaan toimia, joilla vastataan osaamisen kohtaanto-ongelmaan ja osaamisvajeisiin; kehottaa tässä yhteydessä sisällyttämään korkea-asteen koulutusohjelmiin ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin korkealaatuisia ja mielekkäitä työharjoittelujaksoja, joista saa ECTS-pisteitä, ja tekemään korkea-asteen oppilaitosten, työelämän, tutkimuksen alan sekä paikallisten ja alueellisten talouden toimijoiden välistä yhteistyötä luotaessa laadukkaita kaksiosaisia koulutusjärjestelmiä ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, uraohjausta, harjoittelupaikkoja, oppisopimuskoulutusta ja työssä tapahtuvaa koulutusta, joiden olisi sisällyttävä ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen opetussuunnitelmiin; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan, että unionin kaikille nuorille tarjotaan työtä, oppisopimuskoulutusta, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää;

159.  katsoo, että laadukkaiden oppisopimus- ja harjoittelujaksojen tarjoamiseksi on olennaisen tärkeää tehdä sopimuksia, joissa määritetään kaikkien osapuolten tehtävät ja velvollisuudet ja täsmennetään kesto, oppimistavoitteet ja tehtävät, joiden on vastattava selvästi määritettyjä kehitettäviä taitoja, ammattiasema, asianmukainen korvaus/palkkaus, myös ylitöistä maksettava korvaus, sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat sosiaalisen suojelun järjestelmät ja sosiaaliturvajärjestelmät ja/tai sovellettavat työehtosopimukset;

160.  painottaa, että harjoittelijoille ja oppisopimuskoulutukseen osallistuville on tarjottava asianmukaisia koulutussisältöjä ja työoloja, jotta varmistetaan niiden keskeinen rooli koulutuksesta työelämään siirtymisessä; korostaa, että harjoittelut ja oppisopimuskoulutukset eivät saisi koskaan korvata työpaikkoja eikä harjoittelijoita ja oppisopimuskoulutukseen osallistuvia saisi kohdella edullisena tai peräti palkattomana työvoimana;

161.  ehdottaa, että yliopistot ja koulutuskeskukset tarjoavat ammatillisen koulutuksen opettajille perus- ja lisäkoulutusta, jossa opettajina toimii asiantuntijoita kultakin ammattikurssin kattamalta erityisalalta;

Opettaja laadukkaan opetuksen takaajana

162.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan opettajia innovoinnin ja teknologian sisällyttämisessä opetukseen siten, että vahvistetaan heidän digitaalisia taitojaan, ja tarjoamaan heille asianmukaisia resursseja ja tukea, esimerkiksi lisäämällä kertauskoulutusta ja kehittämällä verkkoyhteisöjä ja avoimia oppimateriaaleja ja kursseja;

163.  tukee opettamisen ja oppimisen akatemian perustamista täydentäväksi välineeksi, jonka avulla opettajat voisivat harjoitella ja vaihtaa parhaita käytäntöjä unionin tasolla ja joka olisi keskustelua, kokemusten jakamista ja vastavuoroista oppimista verkossa tarjoava keskus; katsoo, että akatemia voisi olla myös paikka, jossa järjestetään säännöllisiä tapaamisia työpajojen, seminaarien ja konferenssien muodossa ja jossa edistetään opettajien yhteistyötä, parannetaan opetuksen laatua ja edistetään opettajien ammatillista kehitystä; kehottaa komissiota esittämään tällaisen akatemia perustamista koskevan ehdotuksen, joka perustuu myös eurooppalaisen kouluverkon akatemian taitotietoon;

164.  muistuttaa, että korkeakoulujen opetushenkilöstön pedagoginen koulutus on tärkeää ja että rekrytoinnissa pedagogisia taitoja olisi pidettävä vähintään yhtä tärkeinä kuin tutkimukseen liittyviä taitoja; korostaa tutkimukseen perustuvan koulutuksen ja pedagogisen tutkimuksen roolia keinona edistää opiskelijakeskeistä lähestymistapaa oppimisessa ja opettamisessa, aktiivista oppimisen edistämistä, osaamisen kehittämistä ja opetusmenetelmien parantamista;

165.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kannustimia, joilla houkutellaan ja motivoidaan nuoria ja päteviä opettajia osallistumaan koulutusjärjestelmään ja työskentelemään siinä;

166.  korostaa, että on syytä tunnustaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatillinen asema;

167.  kehottaa tukemaan opettajia monikielisten kurssien järjestämisessä, sillä ne ovat tärkeä osa koulutuksen kansainvälistymistä;

168.  korostaa, että kulttuurienvälisellä oppimisella on tärkeä rooli opettajankoulutuksessa, sillä sen avulla parannetaan opettajien kulttuurienvälisiä taitoja, edistetään eurooppalaista kulttuuria ja yhteisiä arvoja sekä opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta; panee merkille, että kulttuurienväliset taidot ovat olennaisia työskenneltäessä yhä enemmän erilaistuvissa yhteiskunnissa ja kansainvälistymisen edistämisessä koulujen tasolla;

169.  on tietoinen tarpeesta luoda synergiaa opettajien tietojen ja oppilaiden teknisten mahdollisuuksien välille, jotta voidaan maksimoida oppimistulokset;

170.  kehottaa sisällyttämään opettajien koulutuksen kaikille tasoille työjaksoja, joissa ohjaajina toimivat koulutetut mentorit;

171.  kehottaa opettajia ja koulunjohtajia edistämään innovaatiotoimintaa kouluympäristöissä, omaksumaan siinä johtavan roolin ja edistämään innovoinnin kehittämistä;

172.  kehottaa korkea-asteen oppilaitoksia asettamaan etusijalle korkeakouluopettajien ja tutkijoiden pedagogisten taitojen parantamisen ja ajan tasalle saattamisen, tukemaan tällaista parantamista ja ajantasaistamista ja palkitsemaan niistä ja käyttämään tässä yhteydessä myös nykyaikaisen tekniikan tarjoamia opetuksellisia mahdollisuuksia keinona parantaa opiskelijoiden suorituksia ja opetuksen tehokkuutta;

173.  tukee uusien, innovatiivisten ja kunnianhimoisten opetustekniikoiden ja koulutusta koskevien standardien kehittämistä, jotta voidaan paremmin vastata opiskelijoiden ja korkeakoulujen tarpeisiin sekä nopeasti muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin;

174.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 183, 14.6.2014, s. 30.

(2)

EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(3)

EUVL C 172, 27.5.2015, p. 17.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0360.

(5)

EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25.

(6)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.

(7)

EUVL C 346, 21.9.2016, s. 2.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0018.

(9)

EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.

(10)

EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(11)

http://www.socialsummit17.se/wp-content/uploads/2017/11/Concluding-report-Gothenburg-summit.pdf

(12)

https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/educ/122123.pdf

(13)

EYVL C 104, 16.4.1984, s. 69.

(14)

EUVL C 135, 26.5.2010, s. 12.

(15)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0303.

(16)

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Gender_statistics

(17)

 http://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/publications/3072, https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef1502en_0.pdf

(18)

Komission tiedonanto 10. kesäkuuta 2016 uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä (COM(2016)0381).


PERUSTELUT

”Jos opetamme tämän päivän opiskelijoita samoin kuin eilen, viemme heiltä huomisen.”

John Devery

Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Teknologinen kehitys ja globalisaatio aiheuttavat uusia haasteita, myös koulutusjärjestelmillemme.

Tietoyhteiskunnassa koulutusjärjestelmiemme tehtävänä on paitsi välittää tietoja ja niiden käytön edellyttämiä taitoja myös opettaa ihmisiä luomaan tietämystä, joka on kansalaisten kilpailukyvyn ja vaurauden lähde ja ratkaiseva taloudellinen resurssi.

Nykyisen inhimillisen pääoman arvo kumpuaa älyllisestä potentiaalista, kyvystä sopeutua ympäristön muutoksiin, innovointia edistävästä asenteesta ja valmiudesta ottaa riskejä. Koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista käsittelevässä työssään esittelijä on käyttänyt lähtökohtanaan kolmea arvoteoreettista oletusta:

1.   Oppimisen perinteistä tyyssijaa, koulua, täydentävät nyt monet muut saatavilla olevat tiedonlähteet. Nykyaikaiset teknologiat ovat vapauttaneet koulutuksen, luoneet mahdollisuuksia vivahteikkaaseen koulutustoimintaan ja luoneet KOULUTUSYMPÄRISTÖN. Merkittävänä haasteena on varmistaa, että koulut ovat tämän ympäristön mielenkiintoisin kolkka.

2.   Koulutusjärjestelmien osana on muovata monipuolinen HENKILÖ, joka pystyy toteuttamaan itseään ammatillisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa toiminnassa ja kansalaistoiminnassa, jota harjoitetaan monimuotoisessa ja globaalissa ympäristössä.

3.   Ihmisen kehitys ei edellytä pelkästään turvallisuutta, johon valtiot ovat valmiit käyttämään varoja ja laatimaan puolustussopimuksia. Onnistunut kehitys edellyttää myös SIVISTYSPAKETTIA, joka perustuu osallistaviin, laadukkaisiin ja asianmukaisesti rahoitettuihin koulutusjärjestelmiin.

Esittelijä on rakentanut mietinnön seuraavasti:Esittelijä korostaa ensimmäiseksi

koulutuksen merkitystä olennaisena taloudellisiin mahdollisuuksiin liittyvänä seikkana, joka on ratkaiseva tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta. Sitten hän paneutuu koulutuksen muuttuvaan todellisuuteen ja selvittää, mitä haasteita tämä aiheuttaa koulutuksen eri vaiheissa. Tämän jälkeen hän tarkastelee opettajia, jotka ovat koulutusjärjestelmien menestyksekkään nykyaikaistamisen tärkeimpiä takaajia. Lopuksi hän esittää suosituksia koulutusuudistuksen tehokasta kehittämistä ja toteuttamista varten.

Koulutuksen muutosten suuntaa ohjaavat Euroopan väestönkehitystä koskevat haasteet ja sosiaaliset haasteet, työmarkkinoiden vaatimukset, uudet teknologiat sekä henkilökohtaiset mieltymykset ja koulutustarpeet. On tärkeää, että nämä tekijät otetaan koulutusjärjestelmissä huomioon, jotta voidaan paitsi tarjota laadukkaita tietoja myös varmistaa asianmukainen pätevyys, mukaan lukien 2000-luvun avaintaito, eli kyky oppia ja omaksua uutta halki koko elämän.

Esikoulu ja varhaiskasvatus

Esittelijä korostaa esikoulun ja varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen kaikelle kehitykselle, koulutusmyönteisen hengen luomiselle ja oppimistaitojen kehittämiselle. Hän kiinnittää tässä yhteydessä erityistä huomiota siihen, että on parannettava kaikkien mahdollisuuksia päästä laadukkaaseen esikouluun ja varhaiskasvatukseen ja että tätä on tuettava sekä infrastruktuurin yhteydessä että myöntämällä taloudellista tukea heikommassa asemassa oleville perheille. Lasten parissa työskentelevien ammattitaito ja pätevyys sekä heidän ammatillisen asemansa säänteleminen ovat myös olennaisia seikkoja. Esittelijä kehottaa myös, että esikoulua ja varhaiskasvatusta varten kehitetään eurooppalainen järjestelmä, jolla voidaan taata lapsen kokonaisvaltainen kehitys, ja että esikoulun ja varhaiskasvatuksen laatua valvotaan. Esikoulun ja varhaiskasvatuksen loppuvaiheeseen olisi kuuluttava lasten parissa työskentelevien ja tulevien opettajien yhteistyö, jotta voidaan suunnitella räätälöity koulutusprosessi, jolla edistetään lapsen kattavaa itsensä kehittämistä ottaen huomioon hänen kykynsä ja mieltymyksensä. Esittelijä pitää opetusprosessin yksilöllistämistä, johon yhdistetään selkeästi määritellyt oppimistulokset ja motivoiva oppimisympäristö, nykyaikaan siirtyvän koulujärjestelmän merkittävänä haasteena ja tavoitteena.

Koulut

Koulu, jossa opettaja on ainoa koululaisten hallittavaksi tarkoitetun tietämyksen haltija, on menneen talven lumia. Esittelijä pitää nykyaikaisia kouluja kriittisen ja luovan ajattelun keskuksina. Tämä edellyttää ajattelutavan muuttamista opettamisessa. Ulkoa opetteleminen on korvattava ajattelemisella, ymmärtämisellä ja keskustelemisella. Tämä edellyttää laadukkaita opetussuunnitelmia ja keskittymistä perustaitojen hallitsemiseen. Globaalistuva maailma edellyttää myös kielitaitoa.

Nykyaikaiset teknologiat ja niiden luomat mahdollisuudet voivat edesauttaa opettajan ja oppilaiden vuorovaikutusta, korjata oppilaiden ympäristöstä aiheutuvia koulutuksen puutteita ja tehdä oppimisprosessista tehokkaamman ja kiinnostavamman.

Kouluilla olisi oltava opetustehtävän ohella monitahoinen sosiaalinen tehtävä, ja niiden olisi edistettävä osallisuutta, yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia, ryhmätyötaitoja, hankkeiden toteuttamista ja kansalaistoimintaan osallistumista. Koulujen on myös oltava turvallisia paikkoja niin oppilaille kuin opettajille. Siksi esittelijä kehottaa kehittämään strategioita, joilla torjutaan vertaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, nettikiusaamista, syrjintää ja kaikenlaista häirintää.

Tämä ei onnistu ilman pätevää johtoa, opettajien ja kouluhierarkian tukemista ja koulumaailmassa sovellettavaa lähestymistapaa, jossa koko koulu sekä ulkoiset sidosryhmät ja paikallisyhteisö tekevät yhteistyötä varmistaakseen koulun laadun ja sen kaikkien toimintojen tehokkuuden.

Koulujen vahvemman paikallisuuteen ankkuroitumisen varmistaminen johtaa hajauttamiseen ja itsenäisyyden lisääntymiseen. Tästä on etua, edellyttäen että koulut kykenevät suunnittelemaan ja hallinnoimaan kehitystään tehokkaasti ja ovat työstään vastuussa vanhemmille, paikallisyhteisöille ja koulutusalan viranomaisille.

Korkea-asteen koulutus

Korkea-asteen koulutuksella on ratkaiseva rooli Euroopan talouden potentiaalin ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Koulutuksen taso, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja innovointia edistävät asenteet antavat takeet siitä, että eurooppalainen hanke toteutuu.

Esittelijä korostaa tässä yhteydessä, että on lujitettava osaamisen kolmiota ja parannettava tutkimuksen ja koulutuksen yhteyksiä. Esittelijä korostaa myös, että korkeakoulujärjestelmien on oltava paljon joustavampia ja avoimempia, helpotettava siirtymistä koulutustasolta toiselle, varmistettava epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustaminen ja sovellettava opetussuunnitelmien täytäntöönpanoon erilaisia tapoja, kuten uusien teknologioiden käyttäminen, joka mahdollistaa opiskelijoihin keskittymisen ja oppialojen välisten ohjelmien toteuttamisen.

Jotta voidaan kehittää monialaisia ja sosiaalisia taitoja ja kansalaistaitoja, on tärkeää ottaa mukaan harjoittelujaksoja, joista saa ECTS-opintopisteitä korkea-asteen koulutusohjelmissa, sekä oppisopimuskoulutusta ja ottaa huomioon paikalliset kysymykset ja tarpeet nivomalla ne opetussuunnitelmiin ja tutkimushankkeisiin ja edistämällä siten älykkään erikoistumisen kehittämistä.

Esittelijä katsoo, että parhaiden käytänteiden vaihtaminen ja opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen perustuva kattava yhteistyö, tutkintojen tunnustamisen parantaminen ja opetussuunnitelmien ja tutkimusohjelmien kansainvälinen ulottuvuus ovat näkökohtia, joiden olisi oltava merkittäviä Euroopan korkeakouluissa.

Opettajat oppimisen laadun takaajina

Opettajat, heidän taitonsa ja heidän sitoutuneisuutensa ovat merkittävä osatekijä kaikissa koulutusjärjestelmien muutoksissa. Esittelijä korostaa, että on palkattava erittäin motivoituneita hakijoita, joilla on taipumuksia opettamiseen. Hän katsoo, että opettajankoulutuksessa on muutettava sekä opetussuunnitelmaa että opetusmenetelmiä. Opettajan työssä tarvitaan hyviä teoreettisia tietoja, mutta kyky tehdä työtä lasten ja nuorten parissa on yhtä tärkeä.

Esittelijä painottaa tässä yhteydessä, että on erittäin tärkeää sisällyttää opettajien koulutussuunnitelmaan kattava harjoittelumoduuli ja huolehtia siitä, että opettajilla on edistyneet digitaaliset taidot, jotta saadaan aikaan haluttua synergiaa opettajan ja oppilaan tietojen ja osaamisen välillä.

Hän korostaa myös, että on parannettava opettajien asemaa ja heidän työolojaan, uranäkymiään ja palkkaustaan, investoitava opettajien jatkuvaan ammatilliseen itsensä kehittämiseen ja lisättävä heidän osallistumistaan kansainväliseen vaihtotoimintaan.

Esittelijä tukee edellä mainitun perusteella komission ajatusta eurooppalaisen koulutusalueen perustamisesta. Hän korostaa kuitenkin, että sen on oltava yhdenmukaista sen kanssa, mitä toistaiseksi on saatu aikaan eurooppalaisella korkeakoulutusalueella sekä eurooppalaisella tutkimus- ja innovointialueella. Hän katsoo myös, että eurooppalaisen koulutusalueen olisi saatava vahvaa poliittista tukea jäsenvaltioilta, joiden yhteisillä toimilla saadaan uutta pontta koulutuksen kehittämiseen, samalla kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja akateemisen vapauden ja oppilaitosten riippumattomuuden periaatetta.

Esittelijä kannustaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia lisäämään koulutukseen tehtäviä investointeja hyödyntäen unionin rakenne- ja investointirahastoja, tukemaan opettajia ja johtajia sekä nykyaikaisen teknologian että oppimiseen keskittyvien opetusmenetelmien kehittämisen saralla ja varmistamaan samalla laadukas koulutus, jonka mittareina ovat tietojen ja edelleen välitettyjen taitojen runsaus sekä luovuus ja valmius elinikäiseen oppimiseen.

Esittelijä on mietintöä laatiessaan ollut yhteyksissä laajaan sidosryhmien kirjoon, joka on edustanut unionin toimielimiä, koulutuksen eri tasoja sekä koulutukseen osallistuvia järjestöjä. Hän järjesti lisäksi koulutuksen nykyaikaistamista koskevan seminaarin, johon osallistuivat muun muassa komission jäsen Tibor Navracsics, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Petra Kammerevert, Euroopan parlamentin jäseniä ja komission, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean edustajia sekä yliopistomaailman ja lukuisten järjestöjen ja yhdistysten jäseniä.(1)

(1)

Seminaarin panelisteja: tri Jan Peeters, Centre for Innovation in the Early Years; Larissa Nenning, Organising Bureau of European School Student Unions; tri Thomas Ekman Jørgensen, Euroopan yliopistojen liitto; Sarika Vij, The Guild of European Research-Intensive Universities; Asa Morberg, Association for Teacher Education in Europe; Eduardo Nadal, European Trade Union Committee for Education; Brikena Xhomaqi, Elinikäisen oppimisen foorumi; Horst Dreimann, European Association of Institutes for Vocational Training.

Osallistujajärjestöt (luettelo ei ole kattava): Democracy and Human Rights Education in Europe, AEGEE / European Students’ Forum, International Organization for the Development of Freedom of Education, Erasmus Student Network, European University Foundation, World Scout Bureau - European Regional Office, European Association of Service Providers for Persons with Disabilities, European Youth Forum, European Association for Quality Assurance in Higher Education, ThinkYoung, European Association of Regions and Local Authorities for Lifelong Learning, European Association of Institutions in Higher Education, The European Council for Steiner Waldorf Education Georg Jürgens, European Council of National Associations of Independent Schools, Youth for Exchange and Understanding, German Academic Exchange Service, European Educational Exchanges - Youth for Understanding, European Federation for Intercultural Learning, Association for Teacher Education in Europe, ADS Insight Sprl. Seuraavat toimittivat kirjallisen kannanoton: Euroopan vanhempainliitto, Euroopan opiskelijaliitto, International Certificate Conference Languages.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.4.2018)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa

(2017/2224(INI))

Valmistelija (*): Agnieszka Kozłowska-Rajewicz

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että EU:n jäsenvaltiot ovat vastuussa koulutusjärjestelmistään ja että EU auttaa niitä asettamaan yhteisiä tavoitteita ja jakamaan hyviä käytäntöjä;

2.  muistuttaa, että koulutus, jonka tulisi syventää kriittistä, analyyttistä ja itsenäistä ajattelua ja keskittyä kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviin näkökohtiin samoin kuin työmarkkinoiden tarpeisiin, on keskeisellä sijalla vastuullisessa kansalaisuudessa, joka perustuu vastavuoroiseen kunnioitukseen ja perusarvoihin, ja se on perusihmisoikeus ihmisoikeus;

3.  muistuttaa, että lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen hankkimiseksi ja kehittämiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskuntaan ja auttavat menestyksekkäässä siirtymisessä työmarkkinoille;

4.  toteaa, että viimeisen vuosikymmenen aikana sosioekonomiset erot unionissa ovat kasvaneet, minkä vuoksi laadukas koulutus kaikilla tasoilla auttaa minimoimaan eriarvoisuuden ja sukupolvien välisen sosioekonomisen eriarvoisuuden, sukupuoliin liittyvät stereotypiat ja eriarvoisuuden ja sillä on tärkeä osa ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen liikkuvuuden ja lähentymisen edistämisessä;

5.  korostaa, että opettajien pätevyys sekä heidän vapautensa seurata opetusohjelmia ja valita opetusmenetelmiä ovat edellytyksenä laadukkaalle opetukselle, joka tarjoaa parhaan perustan oppilaiden myöhemmälle menestykselle työmarkkinoilla;

6.  korostaa siksi erityisesti, että laadukkaan koulutuksen saatavuus olisi taattava kaikille lapsille ja opiskelijoille unionissa ja myös vammaisille henkilöille riippumatta heidän vanhempiensa sosioekonomisesta, maantieteellisestä tai kulttuurisesta asemasta; kehottaa siksi jäsenvaltioita investoimaan laadukkaisiin opetus- ja koulutusjärjestelmiin;

7.  katsoo, että toisen asteen koulutuksen suorittamisen pitäisi olla ilmaista ja pakollista, ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään toimia, joilla peruskoulun tai keskiasteen koulutuksen keskeyttäneille annetaan mahdollisuus jatkaa opintojaan ja saattaa ne päätökseen;

8.  korostaa, että kodin lähellä on oltava kouluja ja oppilaitoksia kaikilla EU:n alueilla, mikä on hyvän koulutuksen ja yhtäläisten mahdollisuuksien välttämätön edellytys, kun elin- ja työoloja yhdenmukaistetaan Euroopassa;

9.  panee merkille, että jälkiteollisena aikana EU:n talouden edistyneen luonteen muutokset samoin kuin EU:n työmarkkinoiden digitalisaatio, automatisoituminen ja robottien käytön yleistyminen ovat lisänneet korkea-asteen koulutuksen ja korkean osaamistason kysyntää (esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan alojen nopeat muutokset aiheuttavat tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten 756 000 täyttämätöntä työpaikkaa koko EU:n taloudessa vuoteen 2020 mennessä), kun taas matalan tason tutkintojen ja matalan osaamistason kysyntä on laskenut(1); kehottaa komissiota analysoimaan perusteellisesti digitalisaation, automatisoitumisen ja robottien käytön yleistymisen nykyisiä ja tulevia vaikutuksia työpaikkojen määriin ja tyyppeihin;

10.  panee merkille, että työvoiman pätevyys ei useinkaan vastaa työmarkkinoiden tarpeita, ja vaikka korkea osaamistaso on työmarkkinoilla kysyttyä ja vastauksena tähän opetusjärjestelmä on kehittänyt valtavasti korkea-asteen oppilaitoksia(2), noin 20 prosentilla eurooppalaisista ja yhdellä prosentilla korkeakouluista valmistuneista on puutteita luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissaan2(3); muistuttaa lisäksi, että 44 prosentilla eurooppalaisista ei ole digitaalisia perustaitoja3, mikä hankaloittaa vakavasti heidän osallistumistaan teknologisesti pitkälle kehittyneille työmarkkinoille sekä heidän jokapäiväistä elämäänsä ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan;

11.  toteaa, että jäsenvaltioiden olisi taattava, ettei kukaan päätä kouluaan ilman perustaitoja, joihin kuuluvat myös digitaaliset perustaidot; toteaa, että useimmat työpaikat edellyttävät nykyään yhä parempaa luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa, digitaalisia taitoja sekä muita keskeisiä taitoja ja että nykyaikaisissa koulutusjärjestelmissä olisi siksi yhdistettävä kaikki komission ehdotukseen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista sisältyvät kahdeksan avaintaitoa, jotka käsittävät myös tiedot ja asenteet; pitää myönteisenä, että ehdotuksessa määritellään perustaidoiksi myös digitaaliset taidot;

12.  korostaa siksi, että on tärkeää hyödyntää digitalisaatiota mahdollisimman laajasti kaikessa koulutuksessa; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita ja alueita edistämään digitaalista ja digitalisoitua opetusta kaikentyyppisissä kouluissa;

13.  kehottaa jäsenvaltioita erityisesti parantamaan kansalaisten digitaalista lukutaitoa antamalla jo varhaisessa vaiheessa asianmukaista koulutusta, jonka avulla kehitetään kielitaitoa sekä loogisia ja matemaattisia taitoja samoin kuin abstraktia ajattelua koodauksen, ohjelmoinnin sekä niihin liittyvän toiminnan pohjalta, sillä ne ovat tärkeitä korkean teknologian työpaikoissa ja yleisesti ottaen digitalisoituneilla työmarkkinoilla; toteaa, että nämä taidot ovat luonteeltaan universaaleja ja niitä voidaan käyttää monilla muillakin aloilla sekä jokapäiväisessä elämässä; pitää siksi myönteisinä komission aloitteita, kuten koodausviikkoa ja digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävää koalitiota, ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään digitaalisia taitoja koskevia kattavia kansallisia strategioita, jotka voivat auttaa ja tukea sekä opettajia että oppijoita tietoteknisten taitojen omaksumisessa;

14.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että perustaitojen hallinta on tutkinnon suorittamisen ennakkoedellytyksenä kaikissa kouluissa perusasteelta yliopistoihin, aikuiskoulutuskeskukset mukaan luettuina, ja kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle sellaisten aikuisten pätevyyksien parantamisen, joiden pätevyystaso on matala; pitää tässä suhteessa myönteisenä Taitojen parantamisen polku -aloitetta, joka on tärkeä osa Euroopan uutta osaamisohjelmaa;

15.  pitää keskeisenä, että opettajien koulutus käsittää digitaalisen lukutaidon ja digitaaliset taidot sekä yliopistotasolla että opettajien koko uran kestävässä ammatillisessa koulutuksessa;

16.  korostaa, että koulutusjärjestelmissä kehitettävien digitaalisten perustaitojen ja digitaalisen lukutaidon tulisi käsittää sähköisten välineiden järkevää käyttöä koskeva opetus, jotta voidaan välttää tietokoneiden, internetin ja matkapuhelinten liiallinen käyttö ja estää lasten tuleminen riippuvaisiksi tietokonepeleistä ja sosiaalisesta mediasta;

17.  korostaa elinikäisen uraohjauksen merkitystä tekijänä, jonka avulla voidaan varmistaa osallistuminen asianmukaiseen, joustavaan ja laadukkaaseen koulutukseen ja urapolkuihin; korostaa tarvetta edistää oppisopimuskoulutus- ja harjoittelumahdollisuuksia tiedotusaloitteilla, jotka suunnataan opiskelijoille, heidän vanhemmilleen, aikuisopiskelijoille, koulutuksen järjestäjille, työnantajille ja julkisille työnvälityspalveluille;

18.  pitää tärkeänä elinikäistä oppimista, joka avaa uusia mahdollisuuksia aktiiviseen osallisuuteen ja kehittää taitoja ja pätevyyksiä, erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavien, pitkäaikaistyöttömien, erityistarpeisten, vanhempien sukupolvien ja maahanmuuttajien keskuudessa, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla; painottaa tarvetta pyrkiä yksilölliseen lähestymistapaan urakehityksen ja elinikäisen oppimisen yhteydessä; kannustaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita sellaisten koulutusohjelmien kehittämisessä, jotka helpottavat työmarkkinoille palaavien aikuisten aktiivista osallisuutta ja uudelleenintegroitumista;

19.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti vähän koulutettujen aikuisten käytettävissä olevia mahdollisuuksia parantaa taitojaan ja esimerkiksi saada opastusta ja uraneuvontapalveluja ja kehottaa levittämään tietoa näistä mahdollisuuksista; korostaa, että näiden tietojen on oltava helposti saatavilla ja helppokäyttöisiä;

20.  huomauttaa, että vaikka EU:ssa on avoinna kaksi miljoonaa työpaikkaa, yli 30 prosenttia tutkinnon suorittaneista koulutetuista nuorista on työssä, joka ei vastaa heidän taitojaan tai toiveitaan, kun taas 40 prosentilla eurooppalaisista työnantajista on vaikeuksia löytää työntekijöitä, joilla on vaadittava ammattitaito(4);

21.  toteaa, että osaamisen kohtaanto-ongelmat johtuvat puutteellisen ammattitaidon lisäksi myös ali- ja ylikoulutuksesta;

22.  korostaa, että osaamisen kohtaanto-ongelmat ja osaamisvajeet työmarkkinoilla ovat merkittäviä tekijöitä sekä työttömyyden että täyttämättä jäävien työpaikkojen kannalta(5); katsoo, että näihin huolestuttaviin ilmiöihin tulisi puuttua muun muassa

– tiivistämällä koulutusjärjestelmien yhteistyötä yritysten ja työmarkkinaosapuolten, kuten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen, kanssa esimerkiksi kutsumalla ammattilaisia ja harjoittelijoita mukaan todellista koulutuksellista arvoa tuovien työharjoittelujen ja oppisopimuskoulutusjaksojen suunnitteluun;

– parantamalla liikkuvuutta rajat ylittävillä alueilla ja vaihtamalla asiantuntemusta korkeimmalla poliittisella tasolla; ja

– keskittymällä opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen kehitykseen käsittelemällä heidän työllistettävyytensä ohella myös heidän sosiaalisia ja kansalaistaitojaan; kehottaa jäsenvaltioita keskittymään tässä suhteesta entistä enemmän monialaisiin ja pehmeisiin taitoihin, kulttuurien välisiin taitoihin, kriittiseen ja luovaan ajatteluun sekä ongelmanratkaisuun ja yrittäjyyteen, jotka kaikki ovat työmarkkinoilla tarvittavia taitoja;

23.  toteaa, että erilaiset työt voivat edellyttää samoja taitoja ja ne voivat sisältää samoja tehtäviä; katsoo sen vuoksi, että koulutusjärjestelmissä olisi suuntauduttava taitoihin ja tehtäviin, jotka mahdollistavat nopean siirtymisen työstä toiseen; korostaa, että yhteiskunnan ja työmarkkinoiden kehittyessä koulutusjärjestelmissä olisi keskityttävä siihen, että opiskelijoille tarjotaan oikeanlaisia taitoja, tietoja ja osaamista, jotta he voivat tulla aktiivisiksi Euroopan kansalaisiksi ja menestyä työmarkkinoilla; painottaa, että taitojen kehittäminen ja vahvistaminen on jatkuva prosessi, joka jatkuu kaikkien koulutustasojen kautta työmarkkinoille; katsoo, että taitoja ja osaamista olisi käytettävä sekä koulutusprosesseissa että koulutuksen ja pätevyyksien tunnustamisessa lyhyiden työhön keskittyvien kurssien järjestelmän avulla (”micro-credentials”);

24.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission tiedonantoa Euroopan uudesta osaamisohjelmasta(6), joka tarjoaa ratkaisuja osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisvajeeseen sekä oikean pätevyyksien tunnustamisjärjestelmän löytämiseksi; muistuttaa, että tämän ohjelman osana käynnistetyt kymmenen toimenpidettä ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat unionin kansalaisille oikeanlaista koulutusta ja auttavat heitä hankkimaan taitoja; katsoo, että ymmärrys taitojen kysynnän ja työpaikkojen suuntauksista auttaa ihmisiä tekemään parempia uravalintoja ja löytämään laadukkaita työpaikkoja ja parantaa heidän onnistumismahdollisuuksiaan; kehottaa siksi ennakoimaan taitojen tarvetta jatkossakin;

25.  toteaa lisäksi, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) ennustaa taitojen samanaikaista kehittymistä sekä kysyntä- että tarjontapuolella vuoteen 2025 mennessä ja arvioi, että korkean osaamistason kysyntä työmarkkinoilla ylittää koulutusjärjestelmän tarjonnan; muistuttaa erityisesti, että STEM-alojen työntekijäpulan EU:ssa ennustetaan ylittävän 200 000 työntekijää vuoteen 2020 mennessä; kehottaa parantamaan yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa työmarkkinoiden tarpeiden ottamiseksi huomioon ja kehottaa ennakoimaan jatkossakin taitojen tarvetta työmarkkinoiden kehityksen yhteydessä; on tyytyväinen siihen, että tulevan Europass-verkkoalustan käyttäjille tarjotaan taitoja koskevia tietoja, joiden avulla heitä ohjataan opiskelu- ja uravalinnoissa;

26.  toteaa, että uusiutuvaan energiaan liittyvillä aloilla syntyy huomattava määrä uusia työpaikkoja ja että vihreitä aloja ja työpaikkoja olisi käsiteltävä vastaavalla tavalla koulujen opetussuunnitelmissa;

27.  korostaa, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) suurta määrää – lähes 6,3 miljoonaa 15–24-vuotiasta – voitaisiin vähentää estämällä koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen ja tekemällä kouluista entistä käytännönläheisempiä ja yhdistämällä ne entistä paremmin paikalliseen ympäristöönsä sekä kehittämällä yhteyksiä paikallisten yritysten, paikallisviranomaisten, yhteiskunnallisten laitosten sekä kansalaisjärjestöjen kanssa; katsoo, että koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä, joka on yksi suurimmista syistä nuorten päätymiseen työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle, voitaisiin torjua puuttumalla köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen; pitää myös tärkeänä opiskelijoiden tukemista niin, että he löytäisivät omat oppimistapansa, joihin kuuluvat esimerkiksi verkossa järjestettävä kurssit ja sulautuva oppiminen; pitää myönteisenä tarkoituksenmukaisten ja mielenkiintoisten opetusohjelmien sekä sellaisten hyvin kehittyneiden ohjausjärjestelmien toteuttamista, joiden avulla tarjotaan laadukasta neuvontaa ja ohjausta kaikille opiskelijoille;

28.  toteaa, että on tarpeen parantaa maahanmuuttajien ja pakolaisten taitoja pätevyyksiä; korostaa, että tarvitaan sekä unionin että kansallisen tason toimia, joilla tuetaan tehokasta integroitumista työmarkkinoille, ja tarvitaan työmarkkinauudistuksia, jotta voidaan hyödyntää olemassa olevat taidot, tiedot ja pätevyydet; muistuttaa tarpeesta parantaa taitojen ja pätevyyksien tunnustamis- ja validointijärjestelmiä niin, että huomioon otetaan myös unionin ulkopuolella hankitut valmiudet;

29.  pitää erittäin myönteisenä, että komissio viittaa unionin kouluopetuksen nykyaikaistamisen yhteydessä erityisesti siihen, että on tärkeää edistää osallistavaa koulutusta vaihtamalla parhaita käytäntöjä maahanmuuttajaoppilaiden integroimisessa ja yhteisten arvojen välittämisessä;

30.  korostaa lisäksi, että olisi tuettava edelleen pakolaisten ja maahanmuuttajien uudelleenkoulutusta ja muita käytännön koulutustoimia;

31.  korostaa niiden lasten ja nuorten erityistä koulutustilannetta, joiden vanhemmat matkustavat työn vuoksi Euroopassa, ja kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen, jossa korostetaan heidän erityistilannettaan ja haasteita, joita heidän esi- ja kouluopetuksensa aiheuttaa;

32.  katsoo, että koulujen olisi annettava tukea ja osallistavaa opetusta kaikille oppijoille ja erityisesti vammaisille oppijoille; korostaa, että vammaisille lapsille/oppilaille on taattava mahdollisuus osallistua koulutukseen, jotta he voivat elää itsenäistä elämää ja integroitua täysin yhteiskuntaan aktiivisina osallistujina ja antaa siihen aidon panoksensa; toteaa, että vammaisten oppilaiden on nykyisen teknisen kehityksen ansiosta entistä helpompaa saada koulutusta virallisen ja epävirallisen oppimisen kautta; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan pääsyä osallistavaan ja korkealaatuiseen tavalliseen koulutukseen ja kehottaa ottamaan huomioon kaikkien eri tavoin vammaisten opiskelijoiden tarpeet esimerkiksi antamalla kuuroille lapsille kaksikielistä osallistava koulutusta heidän kielelliset erityistarpeensa huomioon ottaen; kehottaa jäsenvaltioita valvomaan, ettei kouluissa evätä keneltäkään opiskeluoikeutta;

33.  toteaa, että työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten vauhti, koulutusjärjestelmien monimuotoisuus, työntekijöiden liikkuvuuden lisääntyminen ja muuttoliikkeen kasvu edellyttävät, että työnantajat ja koulutuksen tarjoajat tunnustavat myös epävirallisessa ja arkioppimisessa hankitut pätevyydet, taidot ja osaamisen(7) ottaen huomioon sellaisten jäsenvaltioiden parhaat käytännöt, jotka ovat jo ottaneet käyttöön tämäntyyppisiä välineitä; korostaa tässä yhteydessä, että poliittisissa toimissa on otettava huomioon työmarkkinoilla syrjäytyneet ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät;

34.  muistuttaa, että vuonna 2012 annetussa neuvoston suosituksessa epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(8) kehotettiin jäsenvaltioita ottamaan viimeistään vuonna 2018 käyttöön järjestelyjä epävirallisen ja arkioppimisen validointia varten;

35.  muistuttaa, että on tärkeää parantaa tai ottaa käyttöön menettelyjä arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tunnustamiseksi(9) ottaen huomioon sellaisten jäsenvaltioiden parhaat käytännöt, jotka ovat jo ottaneet käyttöön tämäntyyppisiä välineitä;

36.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen ja validoimisen mahdollistamiseksi ja kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan lyhyiden työhön keskittyvien kurssien merkityksen ja hyödyllisyyden; pitää myönteisenä massiivisten ja avointen verkkokurssien (MOOC) kehittämistä, sillä ne voivat laajentaa heikommassa asemassa olevia ryhmien tai sellaisten ryhmien, joiden olosuhteet estävät heitä osallistumasta kursseihin paikalla, mahdollisuutta koulutukseen ja siten parantaa heidän mahdollisuuksiaan saavuttaa entistä parempi työ ja elämä, mikä auttaa torjumaan työttömyyttä erityisesti nuorten keskuudessa;

37.  kehottaa jäsenvaltioita kansainvälistämään opetusjärjestelmiään ja laajentamaan opiskelijavaihto-ohjelmia valmistaakseen opiskelijoita paremmin EU:n työmarkkinoille, joilla vieraiden kielten osaamisen ja kulttuurintuntemuksen puute muodostavat ensimmäisen esteen liikkuvuudelle; painottaa, että opiskelijoiden liikkuvuusohjelmat ovat edistäneet Euroopan yhdentymistä ja vaikuttaneet myönteisesti nuorten työllisyyteen; kehottaa tässä yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota koulutuksen rajatylittävään ulottuvuuteen esimerkiksi edistämällä naapurivaltioiden kielten opetusta; kehottaa erityisesti ottamaan huomioon uudet akateemiset painopisteet tällä alalla sekä akateemisten että ammatillisten koulutusväylien osalta; pitää tärkeänä sen varmistamista, että nämä toimet kattavat kaikentyyppiset koulut ja kaikki koulutuksen tasot, jotta EU:n työmarkkinat ovat paitsi yliopistotutkinnon suorittaneiden myös ammatillisen koulutuksen järjestelmistä valmistuvien ulottuvilla;

38.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen sen varmistamiseksi, että liikkuvuutta koskevat ohjelmat, kuten Erasmus+, tunnustetaan vastavuoroisesti jäsenvaltioissa, ja kehottaa varmistamaan jatkuvasti kasvavat investoinnit Erasmus+ -ohjelmaan sekä rahallisen ja yksilöllisen tuen; toteaa, että vuonna 725 000 eurooppalaista sai vuonna 2016 Erasmus+ -ohjelmasta liikkuvuusavustuksia, joiden avulla he pystyivät opiskelemaan, harjoittelemaan, opettamaan, työskentelemään tai tekemään vapaaehtoistyötä ulkomailla, ja ohjelma on saavuttamassa tavoitteensa, jonka mukaan sen tuen olisi katettava 3,7 prosenttia unionin nuorista vuosina 2014–2020;

39.  ehdottaa, että komissio säilyttää yrittäjyyskoulutuksen yhtenä tulevan Erasmus+ ‑ohjelman prioriteeteista seuraavalla rahoitusohjelmakaudella (vuoden 2020 jälkeen) kaikissa ohjelman toimissa liikkuvuus mukaan luettuna;

40.  pitää valitettavana, että korkea-asteen koulutuksen ja korkean osaamistason kysynnän kasvaessa korkeakoulutuksen merkittävä kehittäminen on johtamassa tutkintojen inflaatioon samalla, kun ammatillisista taidoista ja pätevyyksistä on yhä suurempi pula, mikä aiheuttaa epätasapainoa työmarkkinoilla;

41.  kehottaa tässä yhteydessä kehittämään entistä paremmin työmarkkinoille suunnattuja taitoja ja lisäämään huomattavasti käytännön koulutuksen osuutta; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti kehittämään korkea-asteen ammatillista koulutusta, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia käytännön taitoihin ja harjoitteluun perustuva korkeatasoinen pätevyys; pitää tässä yhteydessä tärkeänä mahdollisuutta siirtymiseen koulutusjärjestelmästä toiseen;

42.  panee merkille, että opiskelijoiden kasvavasta määrästä huolimatta korkean ammattitaidon omaavien tutkinnon suorittaneiden osuus vaihtelee jäsenvaltioittain ja että sellaisten tutkinnon suorittaneiden määrä, joiden ammattitaito on hyvin heikko, vaihtelee 10 prosentista yli 50 prosenttiin; vaatii, että korkeakoulupolitiikassa sovellettavien arviointiperusteiden tulisi käsittää myös laadullisia perusteita, ja esimerkiksi jäsenvaltioiden vertailuarvossa, joka koskee opiskelijoiden määrän lisäämistä(10), ei pitäisi keskittyä vain tutkintotodistusten määrään, vaan myös taitojen todelliseen tasoon;

43.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EU:n uutta korkeakoulusuunnitelmaa korkea-asteen oppilaitosten, alue- ja paikallisviranomaisten sekä työnantajien keskuudessa, jotta voidaan käsitellä korkea-asteen oppilaitosten ja opiskelijoiden tarpeita ja haasteita, luoda yhteyksiä paikallisiin ja alueellisiin toimijoihin, tavoittaa paikallisyhteisöt, edistää paikallista ja alueellista kehitystä ja innovointia, luoda osallistavia ja verkostoituneita korkeakoulutusjärjestelmiä, vahvistaa yhteistyötä työmaailman kanssa ja vastata alueellisiin osaamistarpeisiin;

44.  korostaa lisäksi osallistavan ja korkealaatuisen ammatillisen ohjauksen puutetta jäsenvaltioissa ja katsoo, että tällaista valintaa opiskelijoiden keskuudessa voidaan edistää vain houkuttelevilla ja tavoitelluilla koulutus- ja harjoitteluohjelmilla, joiden suunnitteluun saadaan panos yhteistyössä toimivilta työmarkkinaosapuolilta;

45.  korostaa siksi, että kouluissa tapahtuvan ammatillisen ohjauksen laatua on parannettava ja että koulutukseen liittyvä ohjauksen ja tuen antaminen kaikilla koulutustasoilla voi parantaa työmarkkinoille pääsyä;

46.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään konkreettisia työllistymismahdollisuuksia, jotka liittyvät STEM-koulutukseen ja STEM-koulutuksen merkitykseen työmarkkinoilla;

47.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen näkyvyyttä tukemalla EURESin kaltaisia ohjelmia ja kehottaa varmistamaan, että se on kaikkien saatavilla ja että se on tasa-arvoista ja syrjimätöntä, takaamaan riittävän rahoituksen ja parantamaan koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta sekä edistämään kaksiosaisia koulutusjärjestelmiä, työssäoppimista ja todellisuuteen perustuvaa oppimista koulutuksen joka tasolla ja sen kaikissa muodoissa ja myös korkea-asteen koulutuksessa koulutuksen ja työmarkkinoiden välisten tiiviimpien suhteiden varmistamiseksi ja joustavien väylien tarjoamiseksi eri koulutustyyppien välille; korostaa tässä yhteydessä, että koulutuspaikoissa on oltava nykyaikaiset tekniset välineet ja vastaava digitaalinen infrastruktuuri; kehottaa edistämään nuorille suunnattuja oppisopimuksia ja yrittäjyyteen liittyviä toimia, jotta heidän siirtymisensä työmarkkinoille helpottuisi;

48.  katsoo, että laadukkaiden oppisopimus- ja harjoittelujaksojen tarjoamiseksi on olennaisen tärkeää tehdä sopimuksia, joiden avulla määritetään kaikkien osapuolten tehtävät ja velvollisuudet ja täsmennetään kesto, oppimistavoitteet ja tehtävät, jotka vastaavat selvästi määritettyjä kehitettäviä taitoja, ammattiasema, asianmukainen korvaus/palkkaus, myös ylitöistä, sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat sosiaalisen suojelun järjestelmät ja sosiaaliturvajärjestelmät ja/tai sovellettavat työehtosopimukset;

49.  painottaa, että harjoittelijoille ja oppisopimuskoulutukseen osallistuville on tarjottava asianmukaisia koulutussisältöjä ja työoloja, jotta varmistetaan niiden keskeinen rooli siirryttäessä koulutuksesta työelämään; korostaa, että harjoittelut ja oppisopimuskoulutukset eivät saisi koskaan korvata työpaikkoja eikä harjoittelijoita ja oppisopimuskoulutukseen osallistuvia saisi pitää edullisena tai jopa palkattomana työvoimana;

50.  muistuttaa, että nykyään koulutusalan huippuosaaminen edellyttää todellista koulun ja työn yhdistämistä, ja korostaa, että tällainen integroituminen edistää sekä lasten luku-, kirjoitus- ja laskutaidon tasoa että ammatillisia taitoja, joita heidän on hankittava; pitää tässä suhteessa myönteisinä kaksiosaisia koulutusjärjestelmiä ja todellisuuteen pohjautuvaa koulutusta; toteaa, että tällaisessa innovoivassa menettelyssä koulut johtavat todellisia yrityksiä, jotka tarjoavat todellisia tuotteita tai palveluita ja osallistuvat työmarkkinoille;

51.  katsoo, että opintonsa suorittaneiden jatkosijoittautumista koskevat tiedot sekä tarkkojen ja relevanttien tietojen kerääminen (paitsi kansallisella tasolla myös unionin tasolla) ovat keskeisellä sijalla laadunvarmistuksessa ja sellaisen korkealaatuisen koulutuksen kehittämisessä, joka perustuu sisältöön ja vastaa työmarkkinoiden tarpeita, sekä koulutusjärjestelmien uudistuksessa niin, että niistä saadaan entistä joustavampia ja osallistavampia;

52.  toteaa, että urakehityksen seurantajärjestelmää, jolla seurataan valmistuneiden työllisyysastetta ja muita uraindikaattoreita, olisi käytettävä myös koulujen opetussuunnitelmien ja opetuksen organisoinnin arvioinnissa, jotta voidaan paitsi parantaa valmistuneiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla, myös vahvistaa heidän asemaansa ja vaikuttaa talouden rakentamiseen ja työpaikkojen luomiseen;

53.  kehottaa keräämään sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja korkea-asteen tai ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja parantamaan näin näiden tietojen mahdollista käyttöä tutkinnon suorittaneiden työllistymisen yhteydessä ja kehottaa arvioimaan koulutuksen laatua sukupuoleen perustuvasta näkökulmasta;

54.  tähdentää, että koulutusjärjestelmiin suunnattujen investointien lisääminen sekä järjestelmien nykyaikaistaminen ja mukauttaminen ovat sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ehdoton edellytys; pitää sen vuoksi tärkeänä varmistaa, että sosiaaliset investoinnit ja erityisesti kaikille tarkoitettuun koulutukseen suunnatut investoinnit asetetaan etusijalle monivuotisen rahoituskehyksen uudella ohjelmakaudella 2020–2026;

55.  kehottaa komissiota lisäämään ESR:n ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ponnistelujaan tukeakseen jäsenvaltioiden kattavia julkisia politiikkoja, joilla keskitytään tasoittamaan siirtymistä koulutuksesta ja (pitkäaikaisesta) työttömyydestä työelämään, sekä erityisesti varmistamaan toimenpiteiden täysimääräisen täytäntöönpanon kansallisella tasolla pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille integroinnista annetussa neuvoston suosituksessa esitetyllä tavalla;

56.  muistuttaa, että on tärkeää seurata nuorisotyöttömyyttä käsittelevien EU:n ohjelmien tulosten ja vaikutusten arviointia; pitää tärkeinä tehokkaita ja kestäviä investointeja.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

22

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Michael Detjen, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Dominique Martin, Miroslavs Mitrofanovs, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Robert Rochefort, Claude Rolin, Siôn Simon, Romana Tomc, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Amjad Bashir, Heinz K. Becker, Karima Delli, Tania González Peñas, Ivari Padar, Anne Sander, Sven Schulze, Jasenko Selimovic, Csaba Sógor, Neoklis Sylikiotis, Ivo Vajgl

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jude Kirton-Darling, Ana Miranda, James Nicholson, Massimo Paolucci

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

26

+

ALDE

Enrique Calvet Chambon, Marian Harkin, Robert Rochefort, Jasenko Selimovic, Ivo Vajgl, Renate Weber

ECR

Amjad Bashir, Arne Gericke, Czesław Hoc, James Nicholson, Ulrike Trebesius

PPE

Georges Bach, Heinz K. Becker, David Casa, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Csaba Sógor, Romana Tomc

S&D

Siôn Simon

22

-

EFDD

Tiziana Beghin

ENF

Mara Bizzotto, Dominique Martin

GUE/NGL

Tania González Peñas, Patrick Le Hyaric, João Pimenta Lopes, Neoklis Sylikiotis

NI

Lampros Fountoulis

S&D

Guillaume Balas, Brando Benifei, Michael Detjen, Elena Gentile, Agnes Jongerius, Jude Kirton-Darling, Ivari Padar, Massimo Paolucci, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marita Ulvskog

VERTS/ALE

Karima Delli, Ana Miranda, Miroslavs Mitrofanovs

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=7711

(2)

Lähde: Koulutuksen seurantakatsaus 2017: OECD:n tekemä aikuisten osaamistutkimus 2016.

(3)

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/587312/IPOL_STU%282016%29587312_EN.pdf , https://www.oecd.org/skills/piaac/Skills_Matter_Further_Results_from_the_Survey_of_Adult_Skills.pdf [liite A, taulukko A3.3(L), A 3.3(N)].

(4)

 http://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/publications/3072, https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef1502en_0.pdf

(5)

http://www.cedefop.europa.eu/en/events-and-projects/projects/assisting-eu-countries-skills-matching

(6)

Komission tiedonanto 10. kesäkuuta 2016 uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381).

(7)

Kts. Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 Euroopan uudesta osaamisohjelmasta. Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0360.

(8)

EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(9)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 Euroopan uudesta osaamisohjelmasta.

(10)

Koulutuksen seurantakatsaus 2017.


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.4.2018)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa

(2017/2224(INI))

Valmistelija: Michaela Šojdrová

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että vaikka päätös parantaa koulutuksen laatua on jäsenvaltioiden vastuulla, unioni on keskeisessä avustavassa roolissa asetettaessa yhteisiä tavoitteita ja edistettäessä parhaiden käytäntöjen jakamista SEUT-sopimuksen 165 ja 167 artiklan mukaisesti;

B.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on yksi perussopimuksiin kirjatuista Euroopan unionin perusperiaatteista ja se olisi huomioitava kaikessa unionin toiminnassa, myös koulutuksen ja kulttuurin alalla;

C.  toteaa, että koulutus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden lisätä tyttöjen ja naisten vaikutusmahdollisuuksia ja puuttua kaikenlaiseen syrjintään ja stereotypioihin mutta tätä mahdollisuutta ei ole unionissa täysin hyödynnetty; ottaa huomioon, että vuodelta 2014 olevien Eurostatin tietojen mukaan korkea-asteen koulutukseen osallistuu enemmän naisia kuin miehiä (osuudet 42,3 prosenttia ja 33,6 prosenttia) mutta naiset valitsevat useammin humanistisia aineita kuin luonnontieteitä; ottaa huomioon, että ainoastaan 9,6 prosenttia korkea-asteen naisopiskelijoista suorittaa tieto- ja viestintätekniikan alaan liittyviä tutkintoja, kun miesten kohdalla vastaava luku on 30,6 prosenttia; ottaa huomioon, että koulutukseen liittyvät sukupuolistereotypiat voivat ohjata elämänvalintoja ja vaikuttaa siten työmarkkinoihin, missä naiset kohtaavat sekä horisontaalista että vertikaalista eriytymistä; toteaa, että naisiin kohdistuu usein väkivaltaa, jota voidaan kitkeä koulutuksen avulla; panee merkille, että naiset ovat edelleen selvästi aliedustettuina aloitteissa, joilla pyritään edistämään verkko-opiskelua ja digitaalisia taitoja, kuten EU Code Week (koodausviikko), ICT for Better Education, Startup Europe Leaders Club ja suuri koalitio digitaalialan työllisyyden edistämiseksi;

D.  toteaa, että laadukkaan koulutuksen saatavuus on olennaisen tärkeää henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja vastuullisen kansalaisuuden edistämisen kannalta ja se auttaa parantamaan ihmisoikeuksien ja yhteisten perusarvojen ymmärtämistä ja kunnioittamista, varmistamaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja torjumaan sosioekonomista ja sukupuolten eriarvoisuutta, sukupuolistereotypioita ja väkivaltaa; toteaa, että koulutus on tehokas väline syvään juurtuneiden stereotypioiden ja syrjinnän nujertamisessa; toteaa, että koulutusjärjestelmien ei pitäisi keskittyä pelkästään työmarkkinoihin vaan myös inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin; toteaa, että laadukkaan koulutuksen olisi oltava kaikkien lasten saatavilla ketään syrjimättä; toteaa, että sosioekonominen kuilu on viime vuosikymmenien aikana kasvanut Euroopassa ja eriarvoisuus on tiiviisti sidoksissa työllistymismahdollisuuksiin ja työllisyyden muotoihin; pitää olennaisen tärkeänä, että koulutukseen kohdennetaan jatkuvasti riittävästi rahoitusta, sillä koulutuksen saaminen on perusihmisoikeus; toteaa, että opettajilla on keskeinen rooli oppilaidensa henkilökohtaisen, sosiaalisen ja kansalaiskasvatuksen ohjaajina myös sukupuolikysymysten ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden osalta;

E.  toteaa, että säästötoimet ja julkisten menojen ankarat leikkaukset ovat yleisesti vähentäneet julkiseen koulutukseen kohdennettavia määrärahoja, mikä on vaikuttanut kielteisesti nuoriin ja opiskelijoihin, erityisesti naisten ja tyttöjen tapauksessa;

F.  toteaa, että yrittäjyys yhdistyy usein taitoon hallinnoida projekteja ennakoivasti sekä neuvottelu- ja ennakointitaitoihin; katsoo, että näitä taitoja olisi edistettävä ja niiden omaksumiseen kannustettava;

G.  toteaa, että digitalisaatio on mullistanut tavan, jolla ihmiset saavat ja jakavat tietoa, mikä avaa erinomaisia mahdollisuuksia koulutuksen alalla, myös naisten ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksien kannalta; toteaa, että edelleen on olemassa suuri sukupuolten välinen kuilu, joka vaikuttaa tieto- ja viestintätekniikan ammatillisiin ja koulutusmahdollisuuksiin ja tietotekniseen osaamiseen;

H.  toteaa, että naisia on vain 20 prosenttia luonnontieteiden alan ammattilaisista ja vain 27 prosenttia insinööreiksi valmistuneista(1); toteaa, että tuhatta yliopistosta valmistunutta naista kohden vain 29 naisella on alempi korkeakoulututkinto tieto- ja viestintätekniikan alalta, kun miesten kohdalla luku on 95 tuhannesta valmistuneesta, että kaikista valmistuneista naisista vain 3 prosenttia on suorittanut kyseisen alan tutkinnon (kun miehissä vastaava luku on lähes 10 prosenttia valmistuneista) ja vain neljä naista tuhannesta päätyy töihin tieto- ja viestintätekniikan alalle; katsoo, että naisten määrän lisääminen tieto- ja viestintätekniikan alalla, joka on yksi parhaiten palkatuista aloista, voisi edistää naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja riippumattomuutta, mikä kaventaisi sukupuolten välistä palkkakuilua; toteaa, että tämä saavutettaisiin parhaiten lisäämällä naisten määrää tieto- ja viestintätekniikan, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) koulutuksessa ja niiden korkeakoulututkintoon johtavissa ohjelmissa; panee merkille, että 60 prosenttia EU:n koululaisista ei koskaan käytä digitaalisia laitteita oppitunneillaan; toteaa, että tieteen ja teknologian alan johtotehtävissä on vähän naisia; katsoo, että perinteisesti miesvaltaisille aloille tarvitaan enemmän naisroolimalleja;

I.  ottaa huomioon, että elinikäisellä oppimisella on työelämässä tärkeä rooli pyrittäessä parantamaan naisten kilpailukykyä ja työllistettävyyttä; toteaa, että ainoastaan 15 prosenttia(2) naisista, joiden koulutustaso on alhainen, jatkaa osallistumalla elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen; toteaa, että osuus on saatava suuremmaksi, jotta naiset selviäisivät kohtaamistaan vaikeuksista päivittäessään osaamistaan muuttuvien työmarkkinoiden tarpeiden mukaiseksi;

J.  ottaa huomioon, että naisten suhteeton yliedustus tietyissä ammateissa, kuten opetustehtävissä, saattaa heikentää näiden ammattien arvostusta ja laskea palkkoja;

K.  katsoo, että jäsenvaltioiden viranomaisten on edistettävä sukupuolten tasa-arvoa oppilaitoksissa kaikin käytettävissään olevin keinoin ja että sukupuolten tasa-arvoa koskevan kasvatuksen olisi ulotuttava kaikkialle koulujen opetussuunnitelmissa ja ‑ohjelmissa; katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisten on varmistettava, ettei opetusmateriaaleissa ole syrjivää sisältöä;

L.  toteaa, että huomattava määrä tyttöjä ja poikia heikoista sosioekonomisista oloista ei matalan elintason takia pääse osallistumaan yhdenvertaisesti koulutukseen;

M.  toteaa, että vanhemmilla on tärkeä rooli lastensa kasvatuksessa ja siksi heidän olisi oltava aktiivisesti mukana kaikissa toimissa ja menettelyissä, joilla koulutusta pyritään nykyaikaistamaan;

N.  toteaa, että paikallisia kouluja ja oppilaitoksia on oltava kaikilla EU:n alueilla, sillä se on tyttöjen hyvän koulutuksen ja yhtäläisten mahdollisuuksien välttämätön edellytys;

1.  kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden koulutusjärjestelmissä on tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille opiskelijoille, erityisesti sosioekonomiselta taustaltaan heikommassa asemassa oleville, ja kehottaa valvomaan heidän yhtäläisiä mahdollisuuksiaan päästä korkealaatuiseen koulutukseen; katsoo, että kouluun pääseminen, toisinaan sen fyysisessä ja maantieteellisessä merkityksessä, on yksi tapa puuttua sukupuolten väliseen epätasa-arvoon koulutuksessa; painottaa, että syrjäytyneiden tyttöjen tilanteen parantamiseksi unionissa olisi huomioitava sosiaalisia tekijöitä nykyistä laajemmin; muistuttaa, että suuri määrä syrjäytyneisiin väestöryhmiin kuuluvia oppilaita jättää koulunkäynnin kesken ennen opintojen loppuun saattamista tai käy erillisiä kouluja; katsoo, että koulutus on syrjäytyneiden lasten ainoa reitti pois köyhyydestä ja syrjäytyneisyydestä; panee merkille, että köyhyys ja taloudelliset ongelmat vaikuttavat merkittävästi sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen koulutuksessa ja siten välillisesti tyttöjen kouluun ja yliopistoon pääsemiseen; kannattaa siksi jäsenvaltioiden aloitteita, joiden tavoitteena on vähentää vähävaraisten perheiden suoria ja epäsuoria koulutuskustannuksia; panee erittäin tyytyväisenä merkille, että osallistavaa koulutusta on edistetty vaihtamalla parhaita käytäntöjä maahanmuuttajaoppilaiden kotouttamisesta ja tietoja yhteisten arvojen tunnistamisesta;

2.  toteaa, että naisten ja tyttöjen vähäinen osallistuminen tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään koulutukseen ja myöhemmin työskentelyyn alalla johtuu sukupuolistereotypioiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, joka alkaa jo varhaisessa vaiheessa ja jatkuu työpaikoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) mukaisesti torjumaan sukupuolisstereotypioita ja vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa kaiken tasoisessa ja kaikenlaisessa koulutuksessa, myös kun ne liittyvät sukupuolen mukaan tehtäviin opiskelu- ja uravalintoihin;

3.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa avoimesti yhteistyötä, jotta voidaan löytää ratkaisuja ja jakaa parhaita käytäntöjä varhaisesta digitaalikasvatuksesta, johon myös tytöt osallistuvat ja joka kattaa myös tietotekniset taidot ja koodauksen, sekä myöhemmin ohjelmista, joilla pyritään lisäämään STEM-aineita opiskelevien ja niistä valmistuvien naisten osuutta;

4.  pitää tärkeänä, että taataan digitaalinen lukutaito sekä naisten ja tyttöjen osallistuminen tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota STEM-aineiden ja tieto- ja viestintätekniikan alan koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen tytöille; kehottaa niitä lisäksi puuttumaan sukupuolten väliseen digitaaliseen kuiluun parantamalla digitaalisia taitoja siten, että koodaus, uusmedia ja uudet tekniikat sisällytetään kaikilla tasoilla opetusohjelmiin ja myös opetushenkilöstön koulutukseen, jotta voidaan kaventaa ja hävittää eroja digitaalisissa taidoissa; kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään eri ikätasoille sopivaa tieto- ja viestintäteknistä koulutusta jo alaluokkien opetusohjelmiin ja pyrkimään saamaan erityisesti tytöt innostumaan digitaalialasta ja hankkimaan digitaalialan taitoja, sillä tytöt vetäytyvät poikia aiemmin STEM-aineiden opetuksesta, koska näitä aineita ympäröivät tietyt sukupuolistereotypiat, tytöiltä puuttuu roolimalleja ja tyttöjen ja poikien leikit ja leikkikalut ovat sukupuolityypillisiä; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita investoimaan johdonmukaisesti tiedotus-, valistus- ja opetuskampanjoihin sekä parantamaan tytöille ja pojille tarjottavaa ammatinvalinnanohjausta siten, että puututaan stereotyyppisiin käsityksiin sukupuolirooleista sekä sukupuolistereotypioihin ammatillisessa ohjauksessa, myös luonnontieteiden, insinööritieteiden ja uuden teknologian aloilla; toteaa, että tämä auttaisi vähentämään työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan, parantamaan naisten asemaa ja saamaan täyden hyödyn unionin tyttöjen ja naisten henkisestä pääomasta;

5.  kehottaa jäsenvaltioita torjumaan sukupuolistereotypioita koulutuksessa, jotta varmistetaan naisten yhtäläiset mahdollisuudet ja valinnanvapaus urasuuntautumisessa; on tässä yhteydessä huolissaan joidenkin jäsenvaltioiden oppimateriaaleissa yhä ilmenevistä sukupuolistereotypioista ja opettajien tyttöjen ja poikien käyttäytymiselle asettamista erilaisista odotuksista; korostaa tarvetta sisällyttää sukupuolten tasa-arvon periaate osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ja opetuskäytäntöjä, jotta mikään ei estäisi oppilaita käyttämästä kaikkia mahdollisuuksiaan ja kykyjään sukupuolesta riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin, kun sukupuolten tasa-arvoa tuodaan mukaan alueellisten koulutusjärjestelmien opetussuunnitelmiin ja -ohjelmiin, sillä syrjäseuduilla ilmenee paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; korostaa, että kaikilla koulutuksen tasoilla on huomioitava sukupuolinäkökulma ja syrjinnän kohteeksi joutuneiden ihmisten tarpeet;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että sukupuolten tasa-arvoon sitoutuminen on muutakin kuin periaatelausumia ja poliittisia aikomuksia, ja ilmentämään sitoutuneisuutta niin, että sen edistämiseksi tehdään huomattavasti nykyistä kovemmin töitä ja siihen investoidaan merkittävästi enemmän resursseja, ja ottamaan huomioon, että kulttuuria muutettaessa koulutus on keskeisessä asemassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan syrjinnän ja häirinnän kaikkia ilmenemismuotoja oppimisympäristöissä; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan HLBTI-kysymyksiä koskevan objektiivisen tiedon sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmiin;

7.  suosittelee, että jäsenvaltiot ja oppilaitokset ryhtyvät toimiin sukupuoleen perustuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi; korostaa, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä korkeakouluissa seksuaalisen häirinnän torjumiseksi;

8.  korostaa, että seksuaali- ja suhdekasvatus vaikuttaa myönteisesti nuorten terveyteen ja hyvinvointiin ja auttaa saavuttamaan sukupuolten tasa-arvon ja parantamaan tyttöjen vaikutusmahdollisuuksia; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään koulujen opetusohjelmiin kattavaa seksuaalikasvatusta, jossa käsitellään muun muassa seksismiä, sukupuolirooleja ja suostumuksen, kunnioituksen ja vastavuoroisuuden käsitteitä;

9.  painottaa laadukkaan esiopetuksen ja alle kouluikäisten hoitopalvelujen tärkeyttä ja muistuttaa, että niiden tulisi olla yleisesti saatavilla, jotta voitaisiin parantaa varsinkin naisten ja äitien työ- ja yksityiselämän tasapainoa; muistuttaa, että esiopetus ja alle kouluikäisten hoitopalvelut ovat olennaisen tärkeitä lasten valmentamisessa alakoulua varten;

10.  korostaa, että koulutuksessa on tärkeää huomioida lasten ikä ja lapsiystävällisyys, ja vastustaa kaikkea tarpeetonta ja ennenaikaista seksualisointia päiväkodeissa, lastentarhoissa ja alakouluissa;

11.  huomauttaa, että naisten roolia ja saavutuksia historian ja luonnontieteiden aloilla ja muilla aloilla ei aina riittävästi huomioida ja tuoda esiin opetussuunnitelmissa ja -ohjelmissa; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä komission kanssa ryhdyttävä soveltuvilla aloilla toimenpiteisiin, että naiset tuotaisiin selvemmin ja tasapainoisemmin esiin koulutuksen sisällössä ja otettaisiin siihen mukaan; kehottaa siihen liittyen jäsenvaltioita ja komissiota järjestämään toimintaa, kuten kampanjoita, jolla voidaan lisätä tietämystä naisista historian ja luonnontieteiden aloilla ja muilla aloilla ja siten myös esittää naispuolisia roolimalleja tytöille ja naisille kaikilla koulutuksen tasoilla;

12.  toteaa, että koulujen opetussuunnitelmissa ja koulutuksen sisällössä on tärkeää huomioida ja edistää tietämystä naisten emansipaation ja erityisesti äänioikeuden historiasta, esimerkiksi symbolisina vuosipäivinä (kuten Puolan ja Saksan naisten äänioikeuden satavuotispäivä vuonna 2018), jotta tietoisuutta lisäämällä edistettäisiin naisten oikeuksia koulutuksen kehyksessä;

13.  katsoo, että yrittäjyys edistää kasvua ja työpaikkojen luomista ja samalla talouksien kilpailukykyä ja innovatiivisuutta, mikä osaltaan lisää naisten vaikutusmahdollisuuksia;

14.  muistuttaa, että unionin korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisen yhteydessä olisi kehitettävä korkeakoulujen, yritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyötä entistä tiiviimmäksi erityisesti alueellisen innovoinnin alalla tarkoituksena parantaa sukupuolten tasa-arvoa yrittäjäammateissa;

15.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta elinikäisestä oppimisesta ja sisällyttämään sukupuolinäkökulman olennaisten toimintaperiaatteiden ja ohjelmien kehittämiseen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota vähän koulutettuihin naisiin niin kaupungeissa kuin maaseudulla, jotta voitaisiin tarjota heille mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen;

16.  kehottaa jäsenvaltioita korostamaan koulutuksessa yrittäjyys- ja talouskasvatusta sekä vapaaehtoistyötä ja vieraiden kielten taitoa ja asettamaan nämä taidot etusijalle myös ammatillisen koulutuksen ohjelmissa;

17.  kannustaa jäsenvaltioita ja oppilaitoksia varmistamaan, että naisten edustusta lisätään koulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten johtokunnissa, joissa he ovat selvästi aliedustettuina, samoin kuin kouluyhdistysten ja opiskelijajärjestöjen hallituksissa ja kaikissa koulutusjärjestelmien uudistusten toteuttamista käsittelevissä työryhmissä;

18.  kehottaa jäsenvaltioita auttamaan oppilaitoksia kitkemään asiakirjoistaan ja muusta viestinnästään kaiken sukupuolistereotyyppisen kielenkäytön, sillä se saattaa pahentaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta;

19.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tai tiukentamaan kansallista lainsäädäntöä, jolla torjutaan median ja mainonnan välittämästä arvomaailmasta kumpuavien stereotyyppisten sukupuoliroolien haitallista vaikutusta, joka usein heikentää kouluissa tällä alalla tehtyä työtä;

20.  suosittelee, että komissio ja/tai jäsenvaltiot perustavat sukupuolten tasa-arvoon oppilaitoksissa keskittyvän unionin tai kansallisen tason palkinnon tavoitteenaan kannustaa parempiin käytäntöihin ja edistävät palkinnon tunnettuutta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.3.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

2

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Heinz K. Becker, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Iratxe García Pérez, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Florent Marcellesi, Angelika Mlinar, Angelika Niebler, Margot Parker, Marijana Petir, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Maria Gabriela Zoană

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Stefan Eck, Urszula Krupa, Branislav Škripek, Dubravka Šuica, Mylène Troszczynski, Julie Ward, Josef Weidenholzer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Howarth, Arne Lietz, Francis Zammit Dimech

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ALDE

Angelika Mlinar

ECR

Urszula Krupa, Branislav Škripek, Jadwiga Wiśniewska

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Malin Björk, Stefan Eck

PPE

Heinz K. Becker, Anna Maria Corazza Bildt, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Niebler, Dubravka Šuica, Francis Zammit Dimech

S&D

Vilija Blinkevičiūtė, Iratxe García Pérez, John Howarth, Arne Lietz, Liliana Rodrigues, Julie Ward, Josef Weidenholzer, Maria Gabriela Zoană

VERTS/ALE

Florent Marcellesi, Terry Reintke, Ernest Urtasun

2

-

EFDD

Margot Parker

ENF

Mylène Troszczynski

3

0

PPE

Marijana Petir, Michaela Šojdrová, Anna Záborská

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Komissio: Koulutuksen seurantakatsaus 2017 saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/education/policy/strategic-framework/et-monitor_fi

(2)

EIGEn tasa-arvoindeksi 2017.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA (11.4.2018)

Hyväksytty (pvä)

25.4.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Stefano Maullu, Momchil Nekov, Yana Toom, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Eider Gardiazabal Rubial, Elena Gentile, Sylvie Guillaume, Emma McClarkin, Martina Michels, Michel Reimon, Liliana Rodrigues, Remo Sernagiotto, Francis Zammit Dimech


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

27

+

ALDE

María Teresa Giménez Barbat, Yana Toom

ECR

Angel Dzhambazki, Emma McClarkin, Remo Sernagiotto

EFDD

Isabella Adinolfi

GUE/NGL

Curzio Maltese, Martina Michels

PPE

Andrea Bocskor, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Francis Zammit Dimech, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D

Eider Gardiazabal Rubial, Elena Gentile, Sylvie Guillaume, Petra Kammerevert, Krystyna Łybacka, Momchil Nekov, Liliana Rodrigues, Julie Ward

Verts/ALE

Jill Evans, Michel Reimon

1

-

ENF

Dominique Bilde

0

0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 1. kesäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus