Menettely : 2017/0136(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0190/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0190/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 18/04/2019 - 10.18

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0438

MIETINTÖ     ***I
PDF 764kWORD 133k
25.5.2018
PE 616.847v02-00 A8-0190/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta

(COM(2017)0331 – C8‑0191/2017 – 2017/0136(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Danuta Maria Hübner

OIKAISUT/LISÄYKSET
TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ,JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta

(COM(2017)0331 – C8‑0191/2017 – 2017/0136(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0331),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0191/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 4. lokakuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. syyskuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0190/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(3)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(4),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(5),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(6),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 648/2012(7) edellytetään muiden G20-maiden vastaavien vaatimusten mukaisesti, että vakioidut OTC-johdannaissopimukset määritetään keskusvastapuolessa. Kyseisessä asetuksessa keskusvastapuolille asetetaan myös vakavaraisuutta, organisaatiota ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat tiukat vaatimukset ja vahvistetaan keskusvastapuolten vakavaraisuuden valvontajärjestelyt, millä pyritään minimoimaan keskusvastapuolen käyttäjiin kohdistuvat riskit sekä tukemaan rahoitusvakautta. Kaikki Pittsburghissa vuonna 2009 pidetyssä huippukokouksessa asetetut G20-maiden tavoitteet olisi pyrittävä saavuttamaan kokonaisuudessaan, jotta rahoitusvakaudelle koituvat hyödyt saataisiin toteutettua täysimääräisesti.

(2)  Asetuksen (EU) N:o 648/2012 antamisen jälkeen keskusvastapuolten toimintavolyymi unionissa ja koko maailmassa on kasvanut nopeasti mittakaavaltaan ja ulottuvuudeltaan. Keskusvastapuolten toiminnan laajentumisen odotetaan jatkuvan tulevina vuosina erityisesti OTC-osakejohdannaisissa ja OTC-valuuttajohdannaisissa, jotka ovat alkuperäiseen soveltamisalaan kuuluvia omaisuuseräluokkia, kun uusia määritysvelvollisuuksia otetaan käyttöön ja kun vastapuolet, joihin ei sovelleta määritysvelvollisuutta, lisäävät vapaaehtoista määritystä. Komission 4 päivänä toukokuuta 2017 antamassa ehdotuksessa(8), jonka tavoitteena on muuttaa asetusta (EU) N:o 648/2012 kohdennetusti parantamalla sen tuloksellisuutta ja oikeasuhteisuutta, annetaan keskusvastapuolille uusia kannustimia tarjota vastapuolille johdannaisten keskusvastapuolimääritystä ja helpotetaan pienten finanssialalla toimivien vastapuolten ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten mahdollisuutta käyttää määritystä. Nämä ovat keskeiset tekijät, joiden avulla voidaan saavuttaa täysimääräisesti G20-maiden tavoitteet rahoitusvakauden parantamiseksi pitkällä aikavälillä. Pääomamarkkinaunionin syventämät ja yhdentämät pääomamarkkinat lisäävät entisestään rajat ylittävien määritysten tarvetta unionissa, mikä lisää puolestaan entisestään keskusvastapuolten merkitystä ja keskinäisiä yhteyksiä rahoitusjärjestelmässä.

(3)  Tällä hetkellä unioniin sijoittautuneiden ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten lukumäärä on edelleen suhteellisen vähäinen: kesäkuussa 2017 niitä oli 17. Kyseisen asetuksen vastaavuussäännösten nojalla on tunnustettu 28 kolmansien maiden keskusvastapuolta, minkä ansiosta myös ne voivat tarjota palvelujaan unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille(9). Määritysmarkkinat ovat hyvin yhdentyneet unionin alueella, mutta ne ovat suuressa määrin keskittyneet tiettyjen omaisuuslajien osalta ja niiden välillä on runsaasti keskinäisiä kytköksiä. Riskien keskittyminen tekee keskusvastapuolen kaatumisesta potentiaalisesti erittäin laajavaikutteisen tapahtuman siitä huolimatta, ettei kaatuminen ole kovin todennäköistä. Komissio antoi marraskuussa 2016 G20-maiden konsensuksen mukaisen keskusvastapuolten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan asetusehdotuksen(10), jonka tavoitteena on varmistaa, että viranomaiset valmistautuvat asianmukaisesti käsittelemään vaikeuksissa olevaa keskusvastapuolta sekä turvaamaan rahoitusvakauden ja rajoittamaan veronmaksajille koituvia kustannuksia.

(4)  Annetusta lainsäädäntöehdotuksesta huolimatta ja kun otetaan huomioon määritystoiminnan kasvu, monimuotoisuus ja rajat ylittävä ulottuvuus unionissa ja muualla maailmassa, unionin ja kolmansien maiden keskusvastapuoliin sovellettavia valvontajärjestelyjä olisi tarkistettava. Puuttumalla havaittuihin ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja vahvistamalla selkeät ja johdonmukaiset valvontajärjestelyt sekä unionin että kolmansien maiden keskusvastapuolia varten voitaisiin lisätä EU:n rahoitusjärjestelmän yleistä vakautta ja pienentää entisestään keskusvastapuolten kaatumisriskiä.

(5)  Edellä käsiteltyjen seikkojen perusteella komissio antoi 4 päivänä toukokuuta 2017 tiedonannon(11) rahoitusmarkkinoiden kriittisten infrastruktuurien haasteisiin vastaamisesta ja pääomamarkkinaunionin kehittämisestä ja totesi, että asetukseen (EU) N:o 648/2012 on tarpeen tehdä muitakin muutoksia, jotta rahoitusvakauden varmistavaa ja pääomamarkkinaunionin kehittämistä ja syventämistä tukevaa kehystä voitaisiin parantaa.

(6)  Asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaiset valvontajärjestelmät perustuvat pääasiassa kotivaltion viranomaiseen. Kansallisten valvontaviranomaisten muodostamat kollegiot, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV), Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) asianomaiset jäsenet ja muut asianomaiset viranomaiset antavat nykyisin toimiluvan tällä hetkellä unioniin sijoittautuneille keskusvastapuolille, ja ne myös valvovat keskusvastapuolia. Kollegiot tukeutuvat asetuksen (EU) N:o 648/2012 säännösten täytäntöönpanosta vastaavan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen harjoittamaan koordinointiin ja tietojenvaihtoon. Toisistaan poikkeavien valvontakäytäntöjen soveltaminen keskusvastapuoliin unionin alueella voi aiheuttaa sääntelyn ja valvonnan katvealueiden hyväksikäyttöön liittyviä riskejä, mikä vaarantaa rahoitusvakauden ja mahdollistaa epäterveen kilpailun. Komissio on kiinnittänyt huomiota näihin kehittymässä oleviin riskeihin ja valvontakäytäntöjen lähentämistarpeeseen pääomamarkkinaunionista syyskuussa 2016 antamassaan tiedonannossa(12) sekä Euroopan valvontaviranomaisten toiminnasta järjestetyssä julkisessa kuulemisessa(13).

(7)  EKPJ:n kautta toteutettaviin perustehtäviin kuuluvat unionin rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen sekä maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. Tehokkaat ja turvalliset finanssimarkkinoiden infrastruktuurit ja erityisesti määritysjärjestelmät ovat keskeisessä asemassa, kun toteutetaan näitä perustehtäviä ja EKPJ:n ensisijaista tavoitetta eli hintavakauden säilyttämistä. EKPJ:n asiaankuuluvien jäsenten, kuten niiden keskuspankkien, jotka vastaavat niiden valuuttojen liikkeeseenlaskusta, joissa keskusvastapuolten määrittämät rahoitusvälineet on laskettu liikkeeseen, olisi osallistuttava keskusvastapuolen valvontaan niiden potentiaalisten riskien vuoksi, jotka voisivat kohdistua keskusvastapuolen toimintahäiriöstä kyseisten perustehtävien ja ensisijaisen tavoitteen toteuttamiseen ja jotka vaikuttavat rahapolitiikan toteuttamiseen käytettäviin välineisiin ja vastapuoliin. Tämän seurauksena liikkeeseen laskevien keskuspankkien olisi osallistuttava keskusvastapuolen riskienhallinnan arviointiin. Lisäksi keskuspankkien ja valvontaviranomaisten tehtävät voivat olla osittain päällekkäisiä, joten on olemassa ristiriitojen vaara silloin, kun valvontatoimet vaikuttavat keskuspankkien keskeisiin velvollisuuksiin esimerkiksi hintavakauden, rahapolitiikan ja maksujärjestelmien kaltaisissa asioissa. Kriisitilanteissa tällaiset ristiriidat voivat kasvattaa rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä, jos viranomaisten välinen vastuunjako jää epäselväksi.

(8)  Perussopimuksissa on otettu käyttöön talous- ja rahaliitto, jonka valuutta on euro, ja Euroopan keskuspankki (EKP), joka on unionin toimielin. EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, muodostavat eurojärjestelmän ja määrittelevät unionin rahapolitiikan sekä harjoittavat sitä EKPJ:n kautta. Olisi näin ollen annettava tunnustus eurojärjestelmän erityisroolille unionin yhtenäisvaluutan liikkeeseen laskevana keskuspankkina. Huomiota olisi kiinnitettävä myös unionin muihin valuuttoihin kuin euroon ja niitä liikkeeseen laskeviin keskuspankkeihin.

(9)  Finanssimarkkinoiden globaalin luonteen vuoksi ja koska on tarpeen puuttua epäjohdonmukaisuuksiin unionin ja kolmansien maiden keskusvastapuolten valvonnassa, olisi tehostettava arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuuksia tehostaa lähentymistä keskusvastapuolten valvonnassa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olemassa olevaan organisaatiorakenteeseen olisi perustettava uusi elin, jotta arvopaperimarkkinaviranomaiselle voidaan antaa uusia tehtäviä ja vastuita.

(9 a)  Arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettavat lisävaltuudet, joiden avulla se pystyisi saavuttamaan tavoitteensa, edellyttäisivät myös asianmukaista hallinto- ja ohjausjärjestelmää ja riittävää rahoitusta. Lisävaltuudet eivät yksinään riittäisi saavuttamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen tavoitteita, jos niillä ei ole riittävää rahoitusta tai jos niitä ei hallinnoida tehokkaalla ja tuloksekkaalla tavalla.

(10)  Arvopaperimarkkinaviranomaiseen olisi perustettava erityinen arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäinen komitea, jäljempänä ’keskusvastapuolten valvontakomitea’, joka valmistelee päätöksiä ja suorittaa keskusvastapuolten valvontaan liittyvät tehtävät ja vastaa yleisesti keskusvastapuoliin liittyvistä tehtävistä ja erityisesti unionin ja kolmansien maiden keskusvastapuolten valvonnasta. Keskusvastapuolten valvontakomitean olisi koostuttava viranomaisista, joilla on kokemusta keskusvastapuolten valvonnasta. Jotta varmistettaisiin keskusvastapuolten valvontakomitean saumaton sisällyttäminen arvopaperimarkkinaviranomaisen organisaatiorakenteeseen ja samalla otettaisiin asianmukaisesti huomioon keskusvastapuolten valvontaa koskevat erityistarpeet sekä tarve säilyttää nopea päätöksentekoprosessi, keskusvastapuolten valvontakomitealla olisi oltava riippumaton puheenjohtaja, jota riippumattoman varapuheenjohtajan olisi avustettava. ▐ Arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä keskusvastapuolten valvontakomitean päätökset, jos ne liittyvät keskusvastapuolten valvonnan tärkeimpiin osa-alueisiin, ja niiden edellytyksenä olisi kaikissa tapauksessa oltava, ettei hallintoneuvosto vastusta niitä. Olisi otettava käyttöön asianmukaisia järjestelyjä, joiden avulla varmistetaan keskusvastapuolten valvontakomitean riippumattomuus arvopaperimarkkinaviranomaisessa.

(11)  Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen valvontaa koskeva lähestymistapa ja ottaa mukaan kaikki keskusvastapuolten valvonnasta vastaavat asianomaiset viranomaiset, keskusvastapuolten valvontakomitean olisi koostuttava pysyvästä puheenjohtajasta, pysyvästä varapuheenjohtajasta, neljästä pysyvästä johdon jäsenestä ja keskusvastapuolikohtaisista jäsenistä. Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johdon jäsenten olisi toimittava riippumattomasti, puolueettomasti ja koko unionin edun mukaisesti. Keskusvastapuolten valvontakomitean keskusvastapuolikohtaisiin jäseniin olisi sisällyttävä asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti nimetty kyseisen keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen edustaja sekä asianomaisten liikkeeseen laskevien keskuspankkien edustaja. Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajalla olisi oltava oikeus kutsua kokouksiin tarkkailijoina valvontakollegion jäseniä sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen tunnustamien kolmansien maiden keskusvastapuolten viranomaisten edustajia sen varmistamiseksi, että keskusvastapuolten valvontakomitea ottaa muiden asianomaisten viranomaisten näkemykset huomioon. Pysyvien jäsenten tulisi osallistua kaikkiin keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksiin, mutta keskusvastapuolikohtaisten jäsenten ja tarkkailijoiden olisi osallistuttava vain silloin, kun se on niiden valvonnassa olevien keskusvastapuolten kannalta tarpeen ja asianmukaista. Sekä riippumattomien että keskusvastapuolikohtaisten jäsenten läsnäololla on tarkoitus varmistaa, että keskusvastapuolten valvontakomiteassa tehdyt päätökset ovat johdonmukaisia, asianmukaisia ja oikeasuhteisia koko unionissa ja että asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, liikkeeseen laskevat keskuspankit ja tarkkailijat osallistuvat päätösten tekemiseen tiettyyn jäsenvaltioon sijoittautunutta keskusvastapuolta koskevissa asioissa.

(11 a)  Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen valvontaa koskeva lähestymistapa, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tässä asetuksessa säädettyjen stressitestien lisäksi otettava huomioon keskusvastapuolten osana elvytys- ja kriisinratkaisujärjestelyjään tekemät stressitestit. Kyseiset stressitestit, joiden aikana keskusvastapuolen olisi tarkasteltava järjestelyjensä kokonaisvaikutusta unionin rahoitusvakauteen, olisi sisällytettävä kriisisimulaatioihin mahdollisten koko järjestelmän laajuisten stressitilanteiden varalta.

(12)  Päättäessään kysymyksistä, jotka koskevat jäsenvaltioon sijoittautunutta keskusvastapuolta, keskusvastapuolten valvontakomitean olisi kokoonnuttava ja varmistettava, että sen pysyvät jäsenet ja asianomaiset toimivaltaisia kansallisia viranomaisia edustavat jäsenet, jotka kyseinen jäsenvaltio on nimittänyt asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti, osallistuvat päätöksentekoprosessiin asianomaisten liikkeeseen laskevien keskuspankkien nimeämien tarkkailijoiden ohella. Keskusvastapuolten valvontakomitean päättäessä kolmannen maan keskusvastapuolta koskevista asioista ainoastaan komitean pysyvien jäsenten, asianomaisten liikkeeseen laskevien keskuspankkien ja mahdollisten asianomaisten tarkkailijoiden tulisi osallistua päätöksentekoprosessiin.

(13)  Asianmukaisen, tehokkaan ja nopean päätöksentekoprosessin varmistamiseksi keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja▐ johdon jäsenillä sekä kyseisen keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen edustajalla olisi oltava äänioikeus. EKP:n, komission ja asianomaisten keskuspankkien edustajilla taikka tarkkailijoilla ei tulisi olla äänioikeutta. Keskusvastapuolten valvontakomitean olisi tehtävä päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä, ja komitean puheenjohtajan äänen olisi ratkaistava äänten mennessä tasan.

(14)  Keskusvastapuolten valvontakomitean olisi vastattava sille asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla annetuista erityistehtävistä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi.

(15)  Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi keskusvastapuolten valvontakomitealla on tarpeen olla oma henkilöstö, jolla on riittävä tietämys, osaaminen ja kokemus, sekä riittävät resurssit, joilla taataan komitean autonomia, riippumattomuus ja asianmukainen toiminta sen tehtävien yhteydessä. Keskusvastapuolia koskevien arvopaperimarkkinaviranomaisen uusien valvontavaltuuksien talousarviovaikutus on otettava huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti antamassa ennakkoarviossa.

(16)  Riittävän asiantuntemuksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja▐ johdon jäsenet olisi nimitettävä ansioiden, taitojen, määritystä, kaupankäynnin jälkeistä käsittelyä ja rahoituskysymyksiä koskevan osaamisen sekä keskusvastapuolten valvontaa ja sääntelyä koskevan kokemuksen perusteella. Heidät olisi valittava avoimella valintamenettelyllä. Komission olisi kansallisia toimivaltaisia viranomaisia kuultuaan annettava ehdokkaiden nimittämistä koskeva ehdotus Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Kun Euroopan parlamentti on hyväksynyt ehdotuksen, neuvoston olisi annettava täytäntöönpanopäätös.

(17)  Avoimuuden ja demokraattisen valvonnan takaamiseksi sekä unionin toimielinten oikeuksien suojaamiseksi keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja▐ johdon jäsenten olisi oltava vastuuvelvollisia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista tämän asetuksen perusteella tehdyistä päätöksistä.

(18)  Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja▐ johdon jäsenten olisi toimittava riippumattomasti, puolueettomasti ja unionin edun mukaisesti. Heidän olisi varmistettava, että sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä kunkin jäsenvaltion ja unionin rahoitusvakaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

(19)  Unionin ja unionissa olevien kolmansien maiden keskusvastapuolten valvonnan yhdenmukaisuuden edistämiseksi keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan olisi hallittava kollegioita ja toimittava niiden puheenjohtajana, ja keskusvastapuolten valvontakomitean pysyvien jäsenten olisi osallistuttava niihin. EKP:n olisi tarvittaessa ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti liityttävä kollegioihin voidakseen hoitaa tehtävänsä SEUT-sopimuksen 127 artiklan mukaisesti.

(20)  Jotta päätöksenteko olisi moitteetonta ja tehokasta, keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajalla olisi oltava yksi ääni▐ kollegioissa, kun taas keskusvastapuolten valvontakomitean varapuheenjohtaja ja johdon jäsenet sekä komission edustaja eivät osallistu äänestyksiin. Nykyisillä kollegioiden jäsenillä olisi oltava mahdollisuus käyttää edelleen nykyisiä äänioikeuksiaan.

(20 a)  Tämän muutosasetuksen mukaisesti kansalliset toimivaltaiset viranomaiset hoitavat jatkossakin asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisia nykyisiä valvontatehtäviään. Jotta keskusvastapuolten valvonta olisi entistä yhdenmukaisempaa kaikkialla unionissa, toimivaltuudet olisi kuitenkin jaettava asianomaisen päätöksen mukaan. Olisi erotettava toisistaan kolme päätösten luokkaa: päätökset, joihin toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava ennakkoon arvopaperimarkkinaviranomaisen suostumus, päätökset, joista toimivaltaisten viranomaisten olisi kuultava arvopaperimarkkinaviranomaista, ja päätökset, joista toimivaltaisten viranomaisten olisi oltava yksin vastuussa.

(20 b)  Keskusvastapuolten tehokas valvonta edellyttää osaamisen, asiantuntemuksen ja valmiuksien luomista sekä yhteistyösuhteiden ja yhteyksien luomista laitosten välillä. Koska nämä kaikki ovat prosesseja, jotka kehittyvät ajan mittaan ja noudattavat omaa dynamiikkaansa, keskusvastapuolten toimivan, tuloksellisen ja tehokkaan valvontajärjestelmän suunnittelussa olisi otettava huomioon sen mahdollinen kehitys pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi tässä muutosasetuksessa käyttöön otetun toimivaltajaon on tarkoitus kehittyä arvopaperimarkkinaviranomaisen roolin ja valmiuksien kehittyessä.

(21)  Koska arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välille saattaa syntyä kiistaa joidenkin tehtävien päätösten yhteydessä, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten erimielisyyksien ratkaisemista varten otetaan käyttöön erityinen menettely. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole samaa mieltä arvopaperimarkkinaviranomaisen ehdottamista muutoksista tai sen esittämästä vastustamisesta, sillä olisi oltava oikeus esittää hallintoneuvostolle perusteltu pyyntö asetuksen vastustuksen tai muutoksen arvioimisesta. Hallintoneuvosto voi joko hyväksyä tai hylätä arvopaperimarkkinaviranomaisen muutokset tai vastustamisen. Vastaavasti on tarpeen ottaa paremmin huomioon liikkeeseen laskevien keskuspankkien tehtävät, jotka koskevat niiden rahapoliittisia velvollisuuksia, sillä keskusvastapuolen toimintahäiriöstä voi aiheutua mahdollisia riskejä unionin rahapolitiikan täytäntöönpanolle ja maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistämiselle.

(21 a)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen tai soveltuvin osin toimivaltaisen viranomaisen olisi kuultava tiettyjä päätöksiä tehtäessä asianomaisia liikkeeseen laskevia keskuspankkeja, varsinkin jos tällaiset päätökset koskevat keskusvastapuolen maksu- ja selvitysjärjestelyjä ja niihin liittyviä likviditeettiriskin hallintamenettelyjä transaktioissa, jotka ovat kyseisen liikkeeseen laskevan keskuspankin valuutan määräisiä. Liikkeeseen laskevien keskuspankkien kuulemista koskevan määräajan päättyessä arvopaperimarkkinaviranomaisen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan keskuspankkien ehdottamia muutoksia. Jos päätösluonnos ei sisällä liikkeeseen laskevan keskuspankin ehdottamia muutoksia, arvopaperimarkkinaviranomaisen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi ilmoitettava asiasta kyseiselle liikkeeseen laskevalle keskuspankille kirjallisesti ja perusteltava päätöksensä kaikilta osin ja annettava selitys siltä osin kuin kyseisistä muutoksista poiketaan merkittävästi.

(22)  Jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voisi suorittaa keskusvastapuoliin liittyvät tehtävänsä tehokkaasti, sekä unionin että kolmansien maiden keskusvastapuolten olisi maksettava valvontamaksuja arvopaperimarkkinaviranomaisen valvonta- ja hallinnollisista tehtävistä. Kyseisten maksujen olisi oltava oikeassa suhteessa asianomaisen keskusvastapuolen liikevaihtoon ja katettava unionin keskusvastapuolten toimilupahakemukset, kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevat hakemukset sekä vuosimaksut, jotka liittyvät arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuulla oleviin tehtäviin. Komission on määrä täsmentää delegoidussa säädöksessä maksutyypit, maksujen perimisen perusteet, maksujen määrä ja maksutavat, joita toimiluvan saaneiden ja toimilupaa hakevien unionin keskusvastapuolten ja kolmansien maiden tunnustettujen keskusvastapuolten on noudatettava.

(23)  Lisäksi on aiheellista tarkistaa tässä asetuksessa säädettyjä valvontajärjestelyjä, jotka koskevat unionissa määrityspalveluja tarjoavia kolmansien maiden keskusvastapuolia. On tarpeen parantaa tietoihin pääsyä, mahdollisuutta suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia ja mahdollisuutta jakaa kolmansien maiden keskusvastapuolia koskevia tietoja asianomaisten unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä, jotta vältettäisiin tilanteet, joissa unionin yhteisöille aiheutuu merkittäviä rahoitusvakauteen kohdistuvia vaikutuksia. On myös olemassa vaara, että kolmannen maan keskusvastapuoliin sovellettavien sääntöjen tai kolmannen maan sääntelykehyksen muutoksia ei voida ottaa huomioon, mikä voi vaikuttaa kielteisesti sääntelyn tai valvonnan tuloksiin ja johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin unionin ja kolmannen maan keskusvastapuolten välillä.

(24)  Tunnustetut kolmansien maiden keskusvastapuolet määrittävät merkittävän määrän jäsenvaltioiden valuuttojen määräisiä rahoitusvälineitä. Määrä kasvaa huomattavasti, kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ja sinne sijoittautuneet keskusvastapuolet eivät enää kuulu tämän asetuksen mukaisten vaatimusten soveltamisalaan. Valvontakollegioissa sovittuihin yhteistyöjärjestelyihin ei enää sovelleta tämän asetuksen mukaisia suojalausekkeita ja menettelyjä, Euroopan unionin tuomioistuin mukaan luettuna. Tämä tuo mukanaan suuria haasteita unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisille, kun ne turvaavat rahoitusvakautta.

(25)  Yhdentyneisiin finanssimarkkinoihin tähtäävän sitoumuksensa mukaisesti komission olisi jatkossakin vahvistettava vastaavuuspäätöksillä, että kolmansien maiden lainsäädäntö ja valvontajärjestelmä täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimukset. Jotta nykyisen keskusvastapuoliin sovellettavan vastaavuusjärjestelmän täytäntöönpanoa voitaisiin tehostaa, komissiolla olisi oltava mahdollisuus täsmentää tarvittaessa perusteita, joita käytetään arvioitaessa kolmansissa maissa keskusvastapuoliin sovellettavien järjestelmien vastaavuutta. On myös tarpeen valtuuttaa arvopaperimarkkinaviranomainen seuraamaan sääntelyn tai valvonnan tasolla tapahtuvaa kehitystä kyseisissä kolmansien maiden keskusvastapuoliin sovellettavissa järjestelmissä, jotka komissio on katsonut vaatimuksia vastaaviksi. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että vastaavuusperusteet ja niiden käyttöä koskevat mahdolliset edellytykset täyttyvät edelleen kolmansissa maissa. Arvopaperiviranomaisen olisi raportoitava havainnoistaan luottamuksellisesti komissiolle.

(26)  Nykyisin komissio voi milloin tahansa muuttaa tai tarkastella uudelleen vastaavuuspäätöstä tai keskeyttää sen soveltamisen tai kumota sen, erityisesti jos kolmannessa maassa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat olennaisesti tämän asetuksen mukaisten vastaavuusvaatimusten mukaisesti arvioitaviin osatekijöihin. Jos kolmannen maan asianomaiset viranomaiset eivät enää tee vilpittömässä mielessä yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen tai muiden unionin valvontaviranomaisten kanssa tai jos ne eivät täytä sovellettavia vastaavuusvaatimuksia jatkuvasti, komissio voi myös antaa kolmannen maan viranomaista koskevan ilmoituksen tai julkaista erityisen suosituksen. Jos komissio päättää milloin tahansa kumota kolmannen maan vastaavuuden, sillä on mahdollisuus lykätä kyseisen kumoamispäätöksen soveltamispäivää, jotta voidaan puuttua rahoitusvakautta uhkaaviin riskeihin sekä markkinahäiriöriskeihin. Nykyisin käytettävissä olevien valtuuksien lisäksi komissiolla olisi oltava myös mahdollisuus asettaa erityisiä edellytyksiä sen varmistamiseksi, että vastaavuuspäätöksen kohteena oleva kolmas maa täyttää vastaavuusperusteet jatkuvasti. Komission olisi myös voitava asettaa edellytyksiä, joilla varmistetaan, että arvopaperimarkkinaviranomainen kykenee tehokkaasti hoitamaan tehtäviään tämän asetuksen nojalla tunnustettujen kolmansien maiden keskusvastapuolten suhteen tai seuraamaan kolmansissa maissa sääntelyn tai valvonnan tasolla tapahtuvaa kehitystä, jolla on merkitystä hyväksyttyjen vastaavuuspäätösten kannalta.

(27)  Ottaen huomioon keskusvastapuolten yhä laajeneva rajat ylittävä ulottuvuus ja unionin rahoitusjärjestelmän sisäiset riippuvuussuhteet on tarpeen parantaa unionin kykyä havaita, valvoa ja vähentää mahdollisia kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyviä riskejä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen roolia olisi näin ollen vahvistettava, jotta voidaan tehokkaasti valvoa kolmansien maiden keskusvastapuolia, jotka hakevat tunnustamista tarjotakseen määrityspalveluja unionissa. Lisäksi olisi parannettava unionin liikkeeseen laskevien keskuspankkien osallistumista kolmansien maiden sellaisten keskusvastapuolten tunnustamiseen ja valvontaan, joiden toiminta kattaa kyseisten keskuspankkien liikkeeseenlaskuvaluutan. Unionin liikkeeseen laskevia keskuspankkeja olisi sen vuoksi kuultava tietyissä kysymyksissä, jotka vaikuttavat niiden rahapoliittisiin velvollisuuksiin unionin valuuttojen määräisten rahoitusvälineiden yhteydessä, joita määritetään huomattavassa määrin unionin ulkopuolella sijaitsevissa keskusvastapuolissa.

(28)  Kun komissio on todennut kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen vastaavan unionin kehystä, kyseisestä kolmannesta maasta olevien keskusvastapuolten tunnustamisessa olisi otettava huomioon riskit, joita kyseiset keskusvastapuolet aiheuttavat unionin rahoitusvakaudelle tai jäsenvaltiolle.

(29)  Kun arvopaperimarkkinaviranomainen käsittelee kolmannen maan keskusvastapuolen tunnustamista koskevaa hakemusta, sen olisi ▌arvioitava, miten suuren järjestelmäriskin kyseinen keskusvastapuoli aiheuttaa unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi arviointia tehdessään otettava huomioon keskusvastapuolen unionissa harjoittama liiketoiminta sekä keskusvastapuolen muu liiketoiminta unionin ulkopuolella, siltä osin kuin kyseinen unionin ulkopuolinen liiketoiminta on omiaan vaikuttamaan keskusvastapuolen yleiseen monimuotoisuuteen.

(29 a)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tässä asetuksessa esitettyjen objektiivisten ja avointen perusteiden mukaisesti arvioitava, miten suuren järjestelmäriskin tunnustamista hakeva keskusvastapuoli aiheuttaa unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle. Perusteet on määrä täsmentää komission delegoidulla säädöksellä. Kyseisessä delegoidussa säädöksessä olisi perusteita täsmennettäessä otettava huomioon keskusvastapuolen määrittämien transaktioiden luonne, mukaan lukien niiden monimuotoisuus, hintojen epävakaus ja keskimääräinen juoksuaika, samoin kuin kyseessä olevien markkinoiden avoimuus ja likviditeetti sekä se, missä määrin keskusvastapuolen määritystoiminnot ovat euromääräisiä tai muun unionin valuutan määräisiä. Tässä suhteessa erityispiirteet tietyissä kolmansien maiden säännellyillä markkinoilla noteeratuissa ja toteutetuissa maatalousjohdannaissopimuksissa, jotka liittyvät suurelta osin kyseisen kolmannen maan kotimaisia, kaupallisia riskejään näiden sopimusten kautta hallitsevia finanssialan ulkopuolisia vastapuolia palveleviin markkinoihin, voivat aiheuttaa vähäisen riskin määritysosapuolille ja kauppapaikoille unionissa, koska niillä on vain vähän järjestelmän kannalta merkittäviä sidoksia muuhun rahoitusjärjestelmään. Jos kolmannessa maassa, johon tunnustamista hakeva keskusvastapuoli on sijoittautunut, on voimassa oleva keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehys, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi otettava myös se huomioon analysoidessaan, miten suuren järjestelmäriskin kyseinen keskusvastapuoli aiheuttaa unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle.

(30)  Keskusvastapuolet, jotka eivät ole järjestelmän kannalta merkittäviä unionin tai ▌sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle, olisi katsottava ensimmäisen tason keskusvastapuoliksi. Keskusvastapuolet, jotka ovat järjestelmän kannalta merkittäviä tai joista mahdollisesti tulee järjestelmän kannalta merkittäviä unionin tai ▌sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle, olisi katsottava toisen tason keskusvastapuoliksi. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, ettei kolmannen maan keskusvastapuoli ole järjestelmän kannalta merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle, kyseiseen keskusvastapuoleen olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisia voimassa olevia tunnustamisen edellytyksiä. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää kolmannen maan keskusvastapuolen järjestelmän kannalta merkittäväksi, olisi asetettava lisävaatimuksia, jotka suhteutetaan kyseisen keskusvastapuolen muodostaman riskin suuruuteen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tunnustettava kyseinen keskusvastapuoli vain, jos se täyttää nämä vaatimukset.

(31)  Lisävaatimusten olisi sisällettävä tiettyjä asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistettuja vakavaraisuusvaatimuksia, joiden tarkoituksena on parantaa keskusvastapuolen turvallisuutta ja tehokkuutta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi oltava suoraan vastuussa sen varmistamisesta, että järjestelmän kannalta merkittävä kolmannen maan keskusvastapuoli täyttää kyseiset vaatimukset. Asiaan liittyvillä vaatimuksilla olisi lisäksi mahdollistettava, että arvopaperimarkkinaviranomainen voi valvoa kyseistä keskusvastapuolta kattavasti ja tehokkaasti.

(32)  Jotta varmistettaisiin liikkeeseen laskevien keskuspankkien asianmukainen osallistuminen, järjestelmän kannalta merkittävän kolmannen maan keskusvastapuolen olisi täytettävä myös mahdolliset liikkeeseen laskevien keskuspankkien tarpeelliseksi katsomat tässä asetuksessa säädetyt olennaiset vaatimukset. Liikkeeseen laskevien keskuspankkien olisi annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle 150 päivän kuluessa keskusvastapuolen täydellisen hakemuksen jättämisestä vahvistus siitä, täyttääkö keskusvastapuoli kyseiset lisävaatimukset.

(32 a)  Kun liikkeeseen laskeva keskuspankki päättää asettaa lisävaatimuksen järjestelmän kannalta merkittävälle kolmannen maan keskusvastapuolelle, sen olisi pyrittävä tekemään päätöksensä mahdollisimman avoimesti ja samalla otettava asianmukaisesti huomioon tarve suojella luottamuksellisia tai arkaluonteisia tietoja.

(32 b)  Liikkeeseen laskevien keskuspankkien olisi arvioitava tunnustettujen kolmansien maiden keskusvastapuolten kyky kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä ottaen huomioon riski, jonka ne aiheuttavat liikkeeseen laskevan keskuspankin valuutan vakaudelle, rahapolitiikan välittymiselle ja maksujärjestelmien moitteettomalle toiminnalle. Tällaisissa tapauksissa olisi varmistettava yhteistyö ja tietojenvaihto liikkeeseen laskevien keskuspankkien ja arvopaperimarkkinaviranomaisen välillä päällekkäisyyksien estämiseksi.

(32 c)  Poikkeustilanteet, jotka vaikuttavat rahapolitiikan välittymiseen tai maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan, voivat, siltä osin kuin se sallitaan liikkeeseen laskevan keskuspankin institutionaalisessa kehyksessä, edellyttää, että järjestelmän kannalta merkittäville kolmansien maiden keskusvastapuolille asetetaan vaatimuksia, jotka liittyvät likviditeettiriskeihin, toimitusjärjestelyihin, vakuuksiin tai vakuus- tai yhteentoimivuusjärjestelyihin. Tällaisissa tilanteissa liikkeeseen laskevien keskuspankkien ja arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tehtävä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja, jotka koskevat erityisesti niiden arvioita tilanteeseen liittyvistä riskeistä ja sen mahdollisesta kestosta sekä asetettavien vaatimusten suunniteltuja vaikutuksia.

(32 d)  Yhteistyö ja tietojenvaihto unionin ja kolmansien maiden valvojien välillä ovat välttämättömiä, jotta varmistetaan kolmansien maiden keskusvastapuolten tehokas valvonta ja jotta kaikki asianomaiset viranomaiset voivat reagoida hätätilanteisiin koordinoidusti, tuloksellisesti ja tehokkaasti. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi otettava käyttöön niiden kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden lainsäädäntö- ja valvontakehykset on tunnustettu tämän asetuksen vaatimuksia vastaaviksi, yhteistyöjärjestelyjä, joiden olisi katettava kaikki tarvittavat osatekijät, joiden avulla varmistetaan muun muassa saumaton tietojenvaihto, valvontatoimien koordinointi, sääntelyn ja valvonnan tasolla tapahtuvan kehityksen tehokas seuranta kolmannessa maassa ja tuloksellinen yhteistyö hätätilanteissa.

(33)  Riski, jonka järjestelmän kannalta merkittävä keskusvastapuoli aiheuttaa unionin rahoitusjärjestelmälle ja -vakaudelle, vaihtelee suuruudeltaan. Järjestelmän kannalta merkittäviin keskusvastapuoliin sovellettavat vaatimukset olisi näin ollen suhteutettava riskeihin, joita kyseinen keskusvastapuoli voi aiheuttaa unionille. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa yhteisymmärryksessä asianomaisten liikkeeseen laskevien keskuspankkien kanssa, että kolmannen maan keskusvastapuolella on järjestelmän kannalta niin huomattava merkitys, että sillä, että se noudattaa tässä asetuksessa säädettyjä lisävaatimuksia, ei voida riittävällä tavalla ratkaista unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen kohdistuvaa riskiä, arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava oikeus suositella komissiolle, ettei kyseistä keskusvastapuolta tunnusteta, ja yksilöidä tiettyjä määrityspalveluja tai -toimia, joita sen mielestä tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan saaneen keskusvastapuolen olisi tarjottava vain unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja kauppapaikoille. Komission olisi voitava antaa kyseisen suosituksen perusteella delegoitu säädös, jossa vahvistetaan, että unioniin sijoittautuneen ja toimiluvan saaneen keskusvastapuolen on tarjottava osaa tai kaikkia kyseisen keskusvastapuolen tarjoamista palveluista vain unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja kauppapaikoille. Kyseisessä delegoidussa säädöksessä olisi voitava täsmentää asianmukainen sopeutumisaika keskusvastapuolelle, sen määritysosapuolille ja niiden asiakkaille sekä ehdot, joiden mukaisesti kyseinen keskusvastapuoli voidaan väliaikaisesti tunnustaa mainittuna sopeutumisaikana, ja toimenpiteet, jotka kyseisenä aikana olisi toteutettava määritysosapuolille ja niiden asiakkaille, erityisesti unioniin sijoittautuneille asiakkaille, aiheutuvien mahdollisten kustannusten rajoittamiseksi.

(34)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi säännöllisesti tarkasteltava uudelleen kolmansien maiden keskusvastapuolille myönnettyjä tunnustuksia sekä niiden luokittelua ensimmäisen tai toisen tason keskusvastapuoliksi. Tässä yhteydessä arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi otettava huomioon muun muassa muutokset, jotka koskevat kolmannen maan keskusvastapuolen liiketoiminnan luonnetta, kokoa ja monimuotoisuutta. Tällainen uudelleentarkastelu olisi suoritettava vähintään kahden vuoden välein tai viiden vuoden välein sen mukaan, missä määrin keskusvastapuolen määrittämät rahoitusvälineet ovat unionin valuuttojen määräisiä. Uudelleentarkastelu olisi myös suoritettava aina, kun tunnustettu kolmannen maan keskusvastapuoli on laajentanut toimintaansa ja palvelujaan unionissa. Tällaisen uudelleentarkastelun jälkeen arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava luokitella keskusvastapuoli uudelleen ensimmäisen tason keskusvastapuolesta toisen tason keskusvastapuoleksi tai päinvastoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen oikeutta suositella komissiolle, ettei keskusvastapuolta tunnusteta. Ensimmäiseltä tasolta toiselle tasolle tapahtuvassa uudelleenluokittelussa olisi sallittava sopeutumisaika.

(35)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi myös otettava huomioon, missä määrin voidaan verrata keskenään tilannetta, jossa järjestelmän kannalta merkittävä kolmannen maan keskusvastapuoli noudattaa kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavia vaatimuksia, ja tilannetta, jossa kyseinen keskusvastapuoli noudattaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi arviointia tehdessään otettava tapauksen mukaan huomioon, onko komissio antanut täytäntöönpanosäädöksen, jossa todetaan, että kolmannen maan, johon keskusvastapuoli on sijoittautunut, oikeudelliset ja valvontajärjestelyt vastaavat tämän asetuksen mukaisia järjestelyjä ja kyseisen täytäntöönpanosäädöksen soveltamisen mahdollisia edellytyksiä. Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi arviointia tehdessään myös otettava huomioon, missä määrin keskusvastapuolen määrittämät rahoitusvälineet ovat unionin valuuttojen määräisiä. Komission olisi annettava delegoitu säädös, jossa täsmennetään tällaisen vastaavan yhdenmukaisuuden arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset.

(36)  Arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava kaikki tarvittavat valtuudet valvoa kolmansien maiden tunnustettuja keskusvastapuolia, jotta varmistetaan, että ne noudattavat jatkuvasti asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. Tietyillä osa-alueilla ▌liikkeeseen laskevia keskuspankkeja olisi kuultava päätösluonnoksen niistä näkökohdista, jotka liittyvät niiden liikkeeseen laskemaan valuuttaan. Liikkeeseen laskevien keskuspankkien kuulemista koskevan määräajan päättyessä keskusvastapuolten valvontakomitean olisi kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan niiden ehdottamia muutoksia. Jos keskusvastapuolten valvontakomitea ei ota huomioon liikkeeseen laskevan keskuspankin ehdottamia muutoksia hallintoneuvostolle annettavassa päätösluonnoksessaan, keskusvastapuolten valvontakomitean olisi ilmoitettava asiasta kyseiselle liikkeeseen laskevalle keskuspankille kirjallisesti ja perusteltava päätöksensä kaikilta osin ja annettava selitys siltä osin kuin ehdotetuista muutoksista poiketaan merkittävästi.

(36 a)  Kolmansien maiden keskusvastapuolia koskevan tietojenvaihdon helpottamiseksi olisi perustettava kolmansien maiden keskusvastapuolista vastaavia kollegioita. Tällaisten kollegioiden olisi koostuttava keskusvastapuolten valvontakomitean pysyvistä jäsenistä, jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista, liikkeeseen laskevista keskuspankeista ja sellaisten unioniin sijoittautuneiden yhteisöjen valvojista, joihin kolmansien maiden keskusvastapuolten toimet voivat vaikuttaa ja joita ovat määritysosapuolet, markkinapaikat ja arvopaperikeskukset. Kolmansien maiden keskusvastapuolista vastaavat kollegiot voisivat pyytää keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajaa keskustelemaan johonkin kolmanteen maahan sijoittautunutta keskusvastapuolta koskevista asioista.

(38)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava määrätä uhkasakkoja pakottaakseen kolmansien maiden keskusvastapuolet lopettamaan rikkomisen, antamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen vaatimat täydelliset ja paikkansapitävät tiedot taikka suostumaan tutkimukseen tai paikalla tehtävään tarkastukseen.

(39)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi myös voitava määrätä sekä ensimmäisen että toisen tason keskusvastapuolille sakkoja, kun se katsoo, että nämä ovat tahallisesti tai tuottamuksellisesti rikkoneet tätä asetusta toimittamalla sille virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi myös voitava määrätä toisen tason keskusvastapuolille sakkoja, kun se katsoo, että nämä ovat tahallisesti tai tuottamuksellisesti rikkoneet niihin sovellettavia tämän asetuksen mukaisia lisävaatimuksia.

(40)  Sakkojen olisi vastattava rikkomisen vakavuutta. Rikkomiset olisi jaettava eri ryhmiin, joiden osalta olisi määrättävä tietynsuuruisista sakoista. Tiettyä rikkomista vastaavan sakon laskemiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi sovellettava kaksivaiheista menetelmää, jossa vahvistetaan sakon perusmäärä ja tarvittaessa mukautetaan perusmäärää tietyillä kertoimilla. Perusmäärän määräämisessä olisi otettava huomioon asianomaisen kolmannen maan keskusvastapuolen vuosittainen liikevaihto, ja mukautuksia olisi tehtävä suurentamalla tai pienentämällä perusmäärää käyttämällä erilaisia kertoimia tämän asetuksen mukaisesti.

(41)  Tässä asetuksessa olisi säädettävä raskauttaviin tai lieventäviin olosuhteisiin liittyvistä kertoimista, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen saisi tarvittavat välineet voidakseen päättää sellaisen sakon määräämisestä kolmannen maan keskusvastapuolelle, joka on oikeassa suhteessa sen rikkomisen vakavuuteen nähden, johon keskusvastapuoli on syyllistynyt, kun otetaan huomioon olosuhteet, joissa rikkomiseen on syyllistytty.

(42)  Sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan päätöksen olisi perustuttava riippumattomaan tutkimukseen.

(43)  Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen päättää sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä, sen olisi annettava menettelyn kohteina oleville henkilöille mahdollisuus tulla kuulluiksi, jotta kunnioitettaisiin näiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia.

(44)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi pidättäydyttävä määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samojen tosiseikkojen tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn tuloksena.

(45)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen määräämien sakkojen ja uhkasakkojen olisi oltava täytäntöönpanokelpoisia, ja niiden täytäntöönpanoon olisi sovellettava sen valtion, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu, säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa. Lainkäyttöä riita-asioissa koskeviin säännöksiin ei olisi sisällyttävä rikosmenettelyä koskevia säännöksiä, mutta ne voisivat sisältää hallinnollisia menettelysääntöjä.

(46)  Kun toisen tason keskusvastapuoli on syyllistynyt rikkomiseen, arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava valtuudet toteuttaa erilaisia valvontatoimenpiteitä, mukaan lukien se, että toisen tason keskusvastapuolta vaaditaan lopettamaan sääntöjen rikkominen, ja viimeisenä keinona se, että tunnustus peruutetaan, jos toisen tason keskusvastapuoli on vakavasti tai toistuvasti rikkonut tätä asetusta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi sovellettava valvontatoimenpiteitä ottaen huomioon rikkomisen luonne ja vakavuus sekä suhteellisuusperiaate. Ennen valvontatoimenpiteitä koskevan päätöksen tekemistä arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi varattava henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuus tulla kuulluksi, jotta kunnioitettaisiin näiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia.

(47)  Keskusvastapuolen vakuusvaatimusten, maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen, vakuuksille asetettavien vaatimusten ja muiden riskienhallintamekanismien laskemiseksi käyttöön otettuja malleja ja parametreja koskevien merkittävien muutosten validointi olisi mukautettava uuteen vaatimukseen, jonka mukaan tiettyihin unioniin sijoittautuneita keskusvastapuolia koskeviin kansallisen toimivaltaisen viranomaisen päätöksiin on oltava arvopaperimarkkinaviranomaisen ennakkoon antama suostumus. Mallien validointimenettelyjä on määrä yksinkertaistaa niin, että tähänastiset kaksi riippumattomasti suoritettavaa validointia, joista toisen suorittaa kansallinen toimivaltainen viranomainen ja toisen arvopaperimarkkinaviranomainen, korvataan yhdellä kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suorittamalla validoinnilla, joka edellyttää arvopaperimarkkinaviranomaisen ennakkoon antamaa suostumusta. Lisäksi olisi selkeytettävä tämän validoinnin ja kollegion päätöksen välisiä yhteyksiä. Tarvittaessa pitäisi olla mahdollista hyväksyä kyseisiä malleja ja parametreja koskeva merkittävä muutos alustavasti, erityisesti jos niiden nopea muuttaminen on tarpeen keskusvastapuolen luotettavan riskienhallinnan varmistamiseksi.

(48)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään maksutyypit, maksujen perimisen perusteet, maksujen määrä ja maksutavat; vahvistetaan edellytykset, joiden mukaan määritellään perusteet sen määrittämiseksi, onko kolmannen maan keskusvastapuoli järjestelmän kannalta merkittävä tai tuleeko siitä mahdollisesti järjestelmän kannalta merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle, sekä täsmennetään perusteet, joiden mukaisesti keskusvastapuolella voidaan katsoa olevan järjestelmän kannalta huomattava merkitys; täsmennetään lisävaatimukset, joita liikkeeseen laskevat keskuspankit voivat asettaa järjestelmän kannalta merkittävälle kolmannen maan keskusvastapuolelle; täsmennetään, mitä kolmannen maan keskusvastapuolen tarjoamia palveluja saa tarjota vain 14 artiklan mukaisen toimiluvan myöntämisen ja siihen mahdollisesti liittyvän sopeutumisajan jälkeen; täsmennetään kolmansia maita koskevissa vastaavuusarvioinneissa käytettävät perusteet; määritetään, miten ja millä edellytyksillä kolmansien maiden keskusvastapuolten on täytettävä tietyt vaatimukset; määritetään menettelysäännöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä, mukaan lukien säännökset puolustautumisoikeuksista, määräajoista, sakkojen tai uhkasakkojen perimisestä sekä sakkojen tai uhkasakkojen määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajoista, sekä toimenpiteet liitteen IV muuttamiseksi finanssimarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi.

(49)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano erityisesti kun on kyse kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamisesta sekä kolmansien maiden lainsäädännön vastaavuudesta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(50)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli parantaa keskusvastapuolten turvallisuutta ja tehokkuutta vahvistamalla yhdenmukaiset vaatimukset niiden toiminnalle, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(51)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi käytettävä valtuuksiaan tunnustaa kolmannen maan keskusvastapuoli ensimmäisen tason tai toisen tason keskusvastapuoleksi vasta sen jälkeen, kun on määritelty perusteet, joiden avulla on mahdollista arvioida, onko kolmannen maan keskusvastapuoli järjestelmän kannalta merkittävä tai tuleeko siitä mahdollisesti järjestelmän kannalta merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle.

(52)  Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1095/2010 ja asetusta (EU) N:o 648/2012 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

2 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 648/2012

Muutetaan asetus (EU) N:o 648/2012 seuraavasti:

1.  Korvataan 6 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) keskusvastapuolet, joille on myönnetty toimilupa 17 artiklan mukaisesti tai jotka on tunnustettu 25 artiklan mukaisesti määritysvelvollisuutta varten, sekä toimiluvan tai tunnustuksen päivämäärän;”

1 a.  Lisätään 15 artiklaan alakohdat seuraavasti:

”1 a. Sovellettaessa 1 kohtaa toiminnan laajentaminen uudella toiminnalla tai uusilla palveluilla edellyttää toimiluvan laajentamista, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) uusi palvelu tai toiminta altistaa keskusvastapuolen uusille riskeille tai lisää riskejä;

b) uuden palvelun tarjoaminen tai uuden toiminnan toteuttaminen koskee sellaista rahoitusvälinelajia, jonka riskiprofiili on erilainen tai joka poikkeaa olennaisesti keskusvastapuolen jo määrittämistä tuotteista;

c) uuden palvelun tarjoaminen tai uuden toiminnan toteuttaminen koskee sellaista rahoitusvälinelajia, joka ei sisältynyt keskusvastapuolen toimilupapäätökseen.

1 b. Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään indikaattoriluettelo 1 a kohdassa tarkoitettujen edellytysten täsmentämiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta]. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

2.  Korvataan 17 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Toimivaltaisen viranomaisen on 30 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta arvopaperimarkkinaviranomaista kuullen arvioitava, onko hakemus täydellinen. Jos hakemus ei ole täydellinen, toimivaltaisen viranomaisen on asetettava määräaika, johon mennessä toimilupaa hakevan keskusvastapuolen on toimitettava lisätiedot. Lisätiedot saatuaan toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä toimitettava ne arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetulle kollegiolle. Arvioituaan arvopaperimarkkinaviranomaista kuullen, että hakemus on täydellinen, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta toimilupaa hakevalle keskusvastapuolelle ja kollegion jäsenille.”

2 a.  Korvataan 17 artiklan 4 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Jos kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun yhteisymmärryksessä annettavaan yhteiseen lausuntoon ei ole päästy ja kollegion yksinkertainen enemmistö on esittänyt kielteisen lausunnon, mitkä hyvänsä asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista voivat ▌saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi 30 kalenteripäivän kuluessa kielteisen lausunnon antamisesta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.”

3.  Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on perustettava kollegio 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun täydellinen hakemus on jätetty 17 artiklan mukaisesti, helpottaakseen 15, 17, 49, 51 ja 54 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista.

Jäljempänä 22 a artiklassa tarkoitettu keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja hallitsee kollegiota ja toimii sen puheenjohtajana.”;

b)  korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) jäljempänä 22 a artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut keskusvastapuolten valvontakomitean pysyvät jäsenet;”;

c)  korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat niiden kolmen keskusvastapuolen määritysosapuolen valvonnasta, jotka kokonaismäärän perusteella suorittavat yhden vuoden aikana suurimmat maksut 42 artiklassa tarkoitettuun keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon, mukaan luettuna tarvittaessa EKP yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien tehtävien puitteissa, jotka sille on annettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013(14), jos nämä viranomaiset ilmaisevat kiinnostusta tähän kollegioon osallistumiseen;

c a)  lisätään 2 kohtaan c a alakohta seuraavasti:

”c a) muut kuin c alakohdassa tarkoitetut määritysosapuolten toimivaltaiset viranomaiset edellyttäen, että keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen antaa suostumuksensa. Näiden toimivaltaisten viranomaisten on pyydettävä keskusvastapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta suostumus kollegioon osallistumiseen ja perusteltava pyyntö tekemällään arviolla keskusvastapuolen taloudellisten vaikeuksien mahdollisista vaikutuksista sen liikkeeseenlaskuvaluutan paikallismarkkinoiden rahoitusvakauteen. Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ei suostu pyyntöön, sen on annettava täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut kirjallisesti;”

c b)  lisätään 4 kohtaan c a alakohta seuraavasti:

”ca)  lausunnon valmistelu keskusvastapuolten valvontakomitealle, jos kyseisen komitean on annettava suostumuksensa tai jos sitä kuullaan 21 a artiklan mukaisesti.”;

c c)  lisätään 4 a kohta seuraavasti:

”Jos joku kollegion jäsenistä arvioi b alakohdan mukaisesti vaihdettujen tietojen perusteella, että keskusvastapuolen riskienhallintakäytännöt eivät täytä kaikkia tämän asetuksen vaatimuksia tai aiheuttavat muita puutteita keskusvastapuolen kestävyydelle, jäsen voi ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle ja kollegiolle tästä asiasta ja pyytää, että siitä keskustellaan kollegiossa. Kollegion puheenjohtaja voi sen jälkeen sisällyttää jäsenen havaitsemaa asiaa koskevan keskustelun kollegion seuraavan kokouksen asialistalle. Jos tämän keskustelun jälkeen vähintään kolmannes kollegion jäsenistä, lukuun ottamatta sitä jäsentä, joka alun perin on pyytänyt keskustelun käymistä, puoltaa suosituksen laatimista havaittuun asiaan puuttumiseksi ja keskusvastapuolen kestävyyden parantamiseksi, puheenjohtajan on pyydettävä kollegiolta, että se laatii tällaisen suosituksen.

Kollegio voi hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun suosituksen jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on arvioitava asiaa ja suositusta 30 päivän kuluessa siitä, kun kollegio on hyväksynyt suosituksen, sekä päätettävä, kehottaako se ryhtymään erityisiin valvontatoimiin 21 a artiklan 3 kohdan nojalla.

Sen on ilmoitettava asiasta välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle ja kollegiolle. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kollegiolle suositukseen liittyvistä myöhemmistä toimista tai siitä, ettei toimiin ryhdytä.

Jos toimivaltainen viranomainen ei ole ryhtynyt toimiin 90 päivän kuluessa suosituksen hyväksymisestä ja jos se, ettei toimiin ole ryhdytty, voi johtaa tämän asetuksen vaatimusten noudattamatta jättämiseen, kukin kollegion jäsen voi 30 päivän kuluessa kyseisen 90 päivän jakson päättymisestä saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.”;

c d)  korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Jotta voidaan varmistaa kollegioiden yhdenmukainen ja johdonmukainen toiminta kaikkialla unionissa, arvopaperimarkkinaviranomainen valmistelee tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään edellytykset, joiden perusteella 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja unionin valuuttoja pidetään tärkeimpinä, sekä 5 kohdassa tarkoitettujen käytännön järjestelyjen yksityiskohdat.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa kyseiset luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi komissiolle viimeistään [vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”.

3 a.  Lisätään 19 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Lausunto voi sisältää suosituksia keskusvastapuolen kestävyyden parantamiseksi, jos jokin kollegion jäsenistä sitä pyytää ja enemmistö kollegion jäsenistä kannattaa sitä.”

4.  Korvataan 19 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kollegion enemmistölausunto hyväksytään kollegion jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.

Korkeintaan 12 jäsentä käsittävässä kollegiossa enintään kaksi samaan jäsenvaltioon kuuluvaa kollegion jäsentä voi äänestää, ja kullakin äänestävällä jäsenellä on yksi ääni. Yli 12 jäsentä käsittävässä kollegiossa enintään kolme samaan jäsenvaltioon kuuluvaa jäsentä voi äänestää, ja kullakin äänestävällä jäsenellä on yksi ääni.

Jos EKP on kollegion jäsen 18 artiklan 2 kohdan a, c ja h alakohdan nojalla, sillä on seuraava määrä ääniä:

i) enintään kaksi ääntä korkeintaan 12 jäsentä käsittävässä kollegiossa;

ii) enintään kolme ääntä yli 12 jäsentä käsittävässä kollegiossa.

Komission edustaja on äänioikeudeton jäsen. Keskusvastapuolen valvontakomitean puheenjohtajalla on ▌yksi ääni, ja varapuheenjohtaja ja johdon jäsenet ovat kollegioiden äänioikeudettomia jäseniä.”

5.  Korvataan 20 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegion jäsenille kaikilta osin perusteltu päätösluonnoksensa, jossa on otettava huomioon kollegion jäsenten esittämät varaumat.”

6.  Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäljempänä 22 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava tiiviissä yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa uudelleen keskusvastapuolten tämän asetuksen noudattamiseksi käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja sekä arvioitava riskejä, joihin sisältyy ainakin taloudellisia, toiminnallisia ja kyberriskejä, joille keskusvastapuolet altistuvat tai voivat altistua, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta kollegion tehtävään.”;

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Arvopaperimarkkinaviranomainen päättää siitä, kuinka usein ja kuinka perusteellisesti 1 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu ja arviointi tehdään, ottaen erityisesti huomioon asianomaisten keskusvastapuolten toiminnan suuruuden ja sen merkityksen koko rahoitusjärjestelmälle sekä niiden toiminnan luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden sekä niiden yhteydet muihin finanssimarkkinoiden infrastruktuureihin. Uudelleentarkastelu ja arviointi on toteutettava vähintään kerran vuodessa.

Keskusvastapuolten toimintaan kohdistetaan tarpeen mukaan asianmukaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen työntekijät voivat halutessaan osallistua näihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, jotka se on saanut keskusvastapuolilta, ja sen on pyydettävä asianomaiselta keskusvastapuolelta kaikki arvopaperimarkkinaviranomaisen pyytämät tiedot, joita se ei pysty toimittamaan.”

b a)  Korvataan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a) suoritettava asetuksen (EU) N:o 1095/2010 30 artiklan mukaisesti vertaisarviointianalyysi kaikkien toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimista, jotka liittyvät keskusvastapuolten toimilupiin ja valvontaan, sekä vertaileva analyysi tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten riskienhallintakäytännöistä; ja”

7.  Lisätään III osaston 2 lukuun 21 a, 21 b ja 21 c artikla seuraavasti:

”21 a artikla

Toimiluvan saaneisiin keskusvastapuoliin liittyvät yhteistyö- ja päätöksentekomenettelyt

1. Toimivaltaisten viranomaisten on hoitaessaan 22 artiklan 1 kohdan mukaisia tehtäviään:

a) laadittava ja toimitettava päätösluonnokset arvopaperimarkkinaviranomaiselle hyväksyttäviksi ennen kuin tehdään tämän asetuksen 14, 15, 20, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36 ja 49 artiklan nojalla tehtäviä päätöksiä tai päätöksiä, jotka toimivaltaiset viranomaiset tekevät suorittaessaan edellä mainituissa artikloissa säädetyistä vaatimuksista johtuvia tehtäviään;

b) laadittava ja toimitettava päätösluonnokset arvopaperimarkkinaviranomaiselle kuulemista varten ennen kuin tehdään tämän asetuksen 24 ja 54 artiklan nojalla tehtäviä päätöksiä tai päätöksiä, jotka toimivaltaiset viranomaiset tekevät suorittaessaan edellä mainituissa artikloissa säädetyistä vaatimuksista johtuvia tehtäviään;

c) sallittua hyväksyä tämän asetuksen 7, 8, 16, 21, 26, 27, 28, 29, 37, 38, 39, 40,41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 50, 51, 52 ja 53 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 35 ja 36 artiklan nojalla tehtäviä päätöksiä tai päätöksiä, jotka toimivaltaiset viranomaiset tekevät suorittaessaan edellä mainituissa artikloissa säädetyistä vaatimuksista johtuvia tehtäviään, toimittamatta luonnoksia ensin arvopaperimarkkinaviranomaiselle hyväksyttäviksi tai kuulemista varten.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa toimivaltaisille viranomaisille kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka voivat johtaa 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemiseen, ja se voi pyytää erityisiä valvontatoimia, kuten toimiluvan peruuttamista. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä arvopaperimarkkinaviranomainen ajan tasalla myöhemmistä toimista tai toimimatta jättämisestä.

4. Jos päätösluonnos on toimitettu arvopaperimarkkinaviranomaiselle hyväksyttäväksi 1 kohdan a alakohdan nojalla, arvopaperimarkkinaviranomaisen katsotaan antaneen suostumuksen, jollei se ehdota muutoksia päätösluonnokseen tai vastusta sitä enintään 15 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun sille on ilmoitettu päätösluonnoksesta. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ehdottaa muutoksia päätösluonnokseen tai vastustaa sitä, se antaa täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut kirjallisesti.

5. Jos päätösluonnos on toimitettu arvopaperimarkkinaviranomaiselle hyväksyttäväksi 1 kohdan a alakohdan nojalla ja arvopaperimarkkinaviranomainen ehdottaa muutoksia, toimivaltainen viranomainen voi tehdä päätöksen ainoastaan sellaisena kuin arvopaperimarkkinaviranomainen on sen muuttanut.

Jos päätösluonnos on toimitettu arvopaperimarkkinaviranomaiselle hyväksyttäväksi 1 kohdan a alakohdan nojalla ja arvopaperimarkkinaviranomainen vastustaa lopullista päätösluonnosta, toimivaltainen viranomainen ei saa tehdä kyseistä päätöstä.

6. Jos päätösluonnos on toimitettu arvopaperimarkkinaviranomaiselle hyväksyttäväksi 1 kohdan a alakohdan nojalla ja toimivaltainen viranomainen ei ole samaa mieltä arvopaperimarkkinaviranomaisen ehdottamista muutoksista tai sen esittämästä vastustamisesta, se voi esittää (EU) N:o 1095/2010 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle hallintoneuvostolle viiden päivän kuluessa perustellun pyynnön asetuksen vastustuksen tai muutoksen arvioimisesta. Hallintoneuvosto joko hyväksyy tai hylkää arvopaperimarkkinaviranomaisen muutokset tai vastustamisen 10 päivän kuluessa kyseisestä pyynnöstä, ja 5 kohdan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

6 a. Jos päätösluonnos on toimitettu arvopaperimarkkinaviranomaiselle kuulemista varten 1 kohdan b alakohdan nojalla, arvopaperimarkkinaviranomainen vastaa kuulemiseen enintään 15 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun sille on ilmoitettu päätösluonnoksesta.

6 b. Jos päätösluonnos on toimitettu arvopaperimarkkinaviranomaiselle kuulemista varten 1 kohdan b alakohdan nojalla, toimivaltainen viranomainen ottaa arvopaperimarkkinaviranomaisen ehdotukset asianmukaisesti huomioon.

7. Rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä päätöksen, joka osoitetaan finanssimarkkinoiden toimijalle, jota vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna käytännön lopettaminen seuraavissa tapauksissa:

a) toimivaltainen viranomainen ei noudata 5 kohtaa, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on vastustanut lopullista päätösluonnosta tai ehdottanut siihen muutoksia;

b) toimivaltainen viranomainen ei arvopaperimarkkinaviranomaisen 3 kohdan mukaisesta pyynnöstä huolimatta toteuta pyydettyä toimenpidettä kohtuullisessa ajassa, jos kyseisen laiminlyönnin seurauksena finanssimarkkinoiden toimija rikkoo tämän asetuksen IV ja V osastossa säädettyjä sovellettavia vaatimuksia.

Päätökset, jotka tehdään ensimmäisen alakohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.

21 a a artiklaLiikkeeseen laskevan keskuspankin kuuleminen

Asetuksen 14, 15, 20, 41, 44, 46, 50 ja 54 artiklan nojalla tehtävien päätösten osalta keskusvastapuolten valvontakomitean on kuultava kutakin 18 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettua liikkeeseen laskevaa keskuspankkia sellaisista päätösluonnoksen seikoista, jotka liittyvät kyseisen keskuspankin liikkeeseenlaskuvaluuttaan.

Kunkin liikkeeseen laskevan keskuspankin on vastattava kuulemispyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa päätösluonnoksen toimittamisesta.

Jos keskusvastapuolten valvontakomitea ottaen huomioon 24 artiklan arvioi, että vallitseva tilanne on hätätilanne, edellisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika ei saa ylittää 24:ää tuntia.

Liikkeeseen laskevien keskuspankkien kuulemista koskevan määräajan päättyessä keskusvastapuolten valvontakomitean tai asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan liikkeeseen laskevien keskuspankkien ehdottamia muutoksia.

Jos päätösluonnos toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle hyväksyttäväksi 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai kuulemista varten 21 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ja toimivaltainen viranomainen ei sisällytä liikkeeseen laskevan keskuspankin ehdottamia muutoksia keskusvastapuolten valvontakomitealle toimitettavaan päätösluonnokseensa, keskusvastapuolten valvontakomitean on ilmoitettava asiasta kyseiselle liikkeeseen laskevalle keskuspankille kirjallisesti ja perusteltava päätöksensä kaikilta osin ja annettava selitys siltä osin kuin kyseisistä muutoksista poiketaan merkittävästi.

21 c artiklaMaksut

1. Keskusvastapuolten on maksettava seuraavat maksut:

a) 17 artiklassa tarkoitettuihin toimilupahakemuksiin tai 25 artiklan mukaisiin tunnustamista koskeviin hakemuksiin liittyvät maksut ja

c) vuosimaksut, jotka liittyvät arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseen.

1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen on oltava oikeassa suhteessa kyseisen keskusvastapuolen liikevaihtoon ja niillä on katettava kokonaan välttämättömät menot, jotka aiheutuvat arvopaperimarkkinaviranomaiselle joko keskusvastapuolen toimiluvasta tai tunnustamisesta, tapauksesta riippuen, sekä sen tehtävien suorittamisesta tämän asetuksen mukaisesti.

2. Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen täsmentääkseen seuraavia seikkoja:

a) maksutyypit;

b) maksujen perimisen perusteet;

c) maksujen määrä;

c a) maksutavat, joita seuraavien yhteisöjen on noudatettava;

i) unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet, jotka ovat saaneet toimiluvan tai hakevat toimilupaa;

ii) kolmanteen maahan sijoittautuneet keskusvastapuolet, jotka on tunnustettu 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

7 a.  Lisätään artiklat seuraavasti:

22 a artiklaArvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten valvontakomitea

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 41 artiklan mukaisesti pysyvän sisäisen komitean, joka valmistelee päätöksiä ja suorittaa unionin ja kolmansien maiden keskusvastapuolten valvontaan liittyviä tehtäviä, jäljempänä ’keskusvastapuolten valvontakomitea’.

Keskusvastapuolten valvontakomitea toimittaa valmiit päätösluonnokset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi 22 c artiklan mukaisesti.

2. Keskusvastapuolten valvontakomitea koostuu

a) seuraavista pysyvistä jäsenistä:

i) puheenjohtaja, joka osallistuu äänestyksiin;

ii) varapuheenjohtaja, joka hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa poissa ja osallistuu äänestyksiin;

iii) neljä johdon jäsentä, jotka osallistuvat äänestyksiin;

iv) yksi EKP:n edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin; sekä

v) yksi komission edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;

b) seuraavista vaihtuvista jäsenistä kutakin keskusvastapuolta kohti, johon liittyen keskusvastapuolten valvontakomitea kutsutaan koolle:

i) kunkin sellaisen unioniin sijoittautuneen keskusvastapuolen 22 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen edustaja, johon liittyen keskusvastapuolten valvontakomitea kutsutaan koolle. Nämä edustajat osallistuvat äänestyksiin, mutta jos jäsenvaltio on nimennyt useita toimivaltaisia viranomaisia, tällä jäsenvaltiolla ei ole tämän kohdan nojalla enempää kuin yksi äänioikeus;

ii) kunkin kullekin sellaiselle unioniin sijoittautuneelle keskusvastapuolelle merkityksellisen, 18 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetun liikkeeseen laskevan keskuspankin edustaja, johon liittyen keskusvastapuolten valvontakomitea kutsutaan koolle; kyseinen edustaja ei osallistu äänestyksiin;

iii) jos keskusvastapuolten valvontakomitea kutsutaan koolle 41, 44, 46, 50 ja 54 artiklaa koskeviin päätöksiin tai keskusteluihin liittyen, siinä keskusvastapuolessa, johon liittyen keskusvastapuolten valvontakomitea kutsutaan koolle, määritettyjä tai määritettäviä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevien keskuspankkien edustajat, jotka eivät ole ii alakohdassa tarkoitettuja jäseniä; kyseiset edustajat eivät osallistu äänestyksiin.

Puheenjohtaja voi kutsua, kun tämä on tarpeen ja asianmukaista, keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksiin tarkkailijoina muita 18 artiklan 2 kohdan mukaisia asianomaisen keskusvastapuolen kollegion jäseniä.

Jos keskusvastapuolten valvontakomitea hoitaa jotakin 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista tehtävistä, arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 artiklan mukaisesti tunnustamien kolmansien maiden keskusvastapuolten viranomaisia voidaan, kun tämä on tarpeen ja asianmukaista, kutsua mukaan tarkkailijoina.

Keskusteltaessa päätöksistä, jotka koskevat 25 artiklan 2 a ja 2 c kohtaa sekä 25 b, 41, 44 ja 46 artiklaa, siinä kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä rahoitusvälineitä liikkeeseen laskevia keskuspankkeja, johon liittyen keskusvastapuolten valvontakomitea kutsutaan koolle, voidaan kutsua osallistumaan keskusvastapuolten valvontakomiteaan tarkkailijoina.

Keskusvastapuolten valvontakomitean kokoukset kutsuu koolle sen puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai sen jonkin jäsenen pyynnöstä. Keskusvastapuolten valvontakomitea kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa.

Jos keskusvastapuolten valvontakomitean tehtävä ei liity tiettyyn unioniin sijoittautuneeseen keskusvastapuoleen, komitea saa koostua ainoastaan tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetuista pysyvistä jäsenistä, kaikista tämän kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetuista viranomaisista ja tarvittaessa tämän kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista liikkeeseen laskevista keskuspankeista.

3. Keskusvastapuolen valvontakomitea on vastuussa hallintoneuvostolle toimitettavien päätösluonnosten valmistelusta:

a) jos arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava suostumuksensa tai jos sitä kuullaan 21 artiklan a kohdan mukaisesti; sekä

b) jos arvopaperimarkkinaviranomainen tunnustaa ja valvoo kolmansien maiden keskusvastapuolia 25, 25 a, 25 b, 25 c, 25 d, 25 e, 25 f, 25 g, 25 h, 25 i, 25 j, 25 m ja 25 n artiklan mukaisesti.

4. Edellä 22 a artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut keskusvastapuolen valvontakomitean puheenjohtaja ja johdon jäsenet ovat kokopäivätoimisia riippumattomia ammattihenkilöitä. Heidät nimitetään ansioiden, taitojen, osaamisen, määritystä, kaupankäynnin jälkeistä käsittelyä ja rahoituskysymyksiä koskevan osaamisen sekä keskusvastapuolten valvontaa ja sääntelyä koskevan kokemuksen perusteella. Heidät valitaan komission järjestämällä avoimella valintamenettelyllä, jossa noudatetaan sukupuolten tasapainon, kokemuksen ja pätevyyden periaatteita. Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tiedotettava asianmukaisesti ja ajallaan kaikissa menettelyn vaiheissa.

Keskusvastapuolen valvontakomitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johdon jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kerran. Keskusvastapuolen valvontakomitean puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja johdon jäsenet eivät saa hoitaa mitään muuta tehtävää kansallisella, unionin tai kansainvälisellä tasolla.

Komissio toimittaa kansallisia valvontaviranomaisia kuultuaan Euroopan parlamentille lopullisen suppean luettelon ehdokkaista puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johdon jäsenten tehtäviin ja ilmoittaa neuvostolle tästä luettelosta.

Komissio toimittaa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johdon jäsenten nimittämistä koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen neuvosto hyväksyy täytäntöönpanopäätöksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johdon jäsenten nimittämiseksi. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai johdon jäsen ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, neuvosto voi komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, hyväksyä täytäntöönpanopäätöksen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi ilmoittaa komissiolle, että se katsoo edellytysten keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai johdon jäsenen erottamiseksi tehtävästään täyttyneen, mihin komissio vastaa.

5. Keskusvastapuolten valvontakomitean tukena on oma henkilöstö, jolla on riittävä tietämys, taidot ja kokemus, ja arvopaperimarkkinaviranomainen myöntää sille riittävät resurssit sen tehtävien hoitamiseen.

6. Keskusvastapuolten valvontakomitean on ilmoitettava asianomaiselle valvontakollegiolle valmiista päätösluonnoksista, jotka se toimittaa hallintoneuvostolle 1 kohdan mukaisesti.

7. Keskusvastapuolten valvontakomitean on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kollegion jäsenten ja 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten sekä asetuksen (EU) N:o 1092/2010 15 artiklan mukaisesti EJRK:n saatavilla on kaikki tiedot, jotka ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi.

22 b artiklaRiippumattomuus

Keskusvastapuolen valvontakomitean puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja johdon jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa tehtäviin liittyviä ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet ja muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan 22 a artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja johdon jäseniin heidän hoitaessaan tehtäviään. Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 68 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti 22 a artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johdon jäsenten on toimikautensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä tiettyjen nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.

Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja johdon jäsenille on asetettava asianmukainen välijakso ennen tämän tehtävän vastaanottamista ja sen päättymisen jälkeen.

22 c artiklaKertomus

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kutsua keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai johdon jäsenen antamaan lausunnon kunnioittaen kuitenkin täysin heidän riippumattomuuttaan. Heidän on aina pyydettäessä annettava julkilausuma Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2. Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan on annettava kertomus keskusvastapuolten valvontakomitean keskeisestä toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 1 kohdassa tarkoitetun julkilausuman antamista.

3. Puheenjohtajan on raportoitava Euroopan parlamentin ad hoc -pohjalta pyytämät aiheelliset tiedot.

4. Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan on käytävä pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljettujen ovien takana Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa silloin, kun tällaisia keskusteluja edellytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten Euroopan parlamentin toimivaltuuksien käyttämiseksi.

5. Keskusvastapuolten valvontakomitea tekee yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa kaikkien Euroopan parlamentin tekemien tutkimusten aikana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja sen 226 artiklassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti. Keskusvastapuolten valvontakomitea ja Euroopan parlamentti sopivat kuuden kuukauden kuluessa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johdon jäsenten nimittämisestä asianmukaisista järjestelyistä, jotka liittyvät keskusvastapuolten valvontakomitealle tällä asetuksella annettujen tehtävien suorittamisen demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa koskeviin käytännön menettelyihin. Jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaisista Euroopan parlamentin toimivaltuuksista muuta johdu, nämä järjestelyt koskevat muun muassa tiedonsaantia, mukaan lukien turvallisuusluokiteltujen tai muiden luottamuksellisten tietojen käsittelyä ja suojaamista koskevia sääntöjä, kuulemisiin liittyvää yhteistyötä, luottamuksellisia suullisia keskusteluja, kertomuksia, kysymyksiin vastaamista, tutkimuksia ja tietoja tämän asetuksen 22 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja johdon jäsenten valintamenettelystä.

22 d artiklaPäätöksenteko keskusvastapuolten valvontakomiteassa

Keskusvastapuolten valvontakomitea tekee päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

22 e artiklaPäätöksenteko hallintoneuvostossa

Kun kyse on päätösluonnoksista, jotka on toimitettu 21 a artiklan 1 kohdan mukaisesti ja jotka liittyvät 14, 15, 20, 41, 44, 46, 50 ja 54 artiklaan, sekä toisen tason keskusvastapuoliksi 25 artiklan 2 a kohdan mukaisesti määritettyjen keskusvastapuolten kohdalla päätösluonnoksista, jotka liittyvät 25 a artiklaan ja 25 artiklan 2 a, 2 b, 2 c ja 5 kohtaan, keskusvastapuolten valvontakomitean toimittamat päätösluonnokset hyväksytään hallintoneuvoston jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.

Kun on kyse muiden kuin ensimmäisessä alakohdassa mainittujen artiklojen mukaisista päätöksistä, keskusvastapuolten valvontakomitean toimittamia päätösluonnoksia pidetään hyväksyttyinä, jos ne hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä, paitsi jos äänten määrävähemmistöä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklassa, edustavat jäsenet hylkäävät päätöksen kymmenen työpäivän kuluessa niiden toimittamisesta.

Erityisen kiireellisissä tilanteissa päätösluonnoksen käsittelyn määräaika ei saa ylittää 24:ää tuntia. Jos hallintoneuvosto hylkää päätösluonnoksen, sen on perusteltava tämä kirjallisesti.

8.  Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen tai muun asianomaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, kollegiolle, EKPJ:n asianomaisille jäsenille ja muille asianomaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä keskusvastapuoleen liittyvistä hätätilanteista, finanssimarkkinoiden muutokset mukaan luettuina, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus markkinoiden likviditeettiin, rahapolitiikan välittymiseen, maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen jäsenvaltiossa, johon kyseinen keskusvastapuoli tai jokin sen määritysosapuolista on sijoittautunut.”

9.  Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

  ”1. Kolmanteen maahan sijoittautunut keskusvastapuoli voi tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille vain, jos arvopaperimarkkinaviranomainen on tunnustanut kyseisen keskusvastapuolen joko 2 kohdassa tai 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.”

a)  lisätään 2 kohtaan e alakohta seuraavasti:

e) keskusvastapuolta ei pidetä järjestelmän kannalta merkittävänä tai sen ei katsota mahdollisesti tulevan järjestelmän kannalta merkittäväksi (ensimmäisen tason keskusvastapuoli) 2 a kohdan mukaisesti, ja näin ollen se on ensimmäisen tason keskusvastapuoli.”;

b)  lisätään 2 a, 2 b ja 2 c kohta seuraavasti:

”2 a. Kuultuaan keskusvastapuolessa määritetyissä tai määritettävissä rahoitusvälineissä käytettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevia keskuspankkeja arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää, onko keskusvastapuoli järjestelmän kannalta merkittävä tai tuleeko siitä mahdollisesti järjestelmän kannalta merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle (toisen tason keskusvastapuoli) ottaen huomioon kaikki seuraavat perusteet:

a) keskusvastapuolen unionissa harjoittaman liiketoiminnan sekä keskusvastapuolen unionin ulkopuolella harjoittaman muun liiketoiminnan, siinä määrin kuin tällainen liiketoiminta todennäköisesti vaikuttaa keskusvastapuolen yleiseen monimuotoisuuteen, luonne, koko ja monimuotoisuus, mukaan luettuina:

i) keskusvastapuolen määrittämien transaktioiden yhteenlaskettu arvo ja arvo kussakin unionin valuutassa tai määritystoimintaan osallistuvan keskusvastapuolen vastuiden yhteismäärä unioniin sijoittautuneita määritysosapuoliaan kohtaan, ja siinä määrin kuin mahdollista unioniin sijoittautuneita asiakkaitaan ja epäsuoria asiakkaitaan kohtaan, erityisesti jos kyseiset jäsenet tai asiakkaat on nimetty maailmanlaajuisiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi (G-SII) tai muiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi (O-SII) direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan mukaisesti;

ii) keskusvastapuolen riskiprofiili muun muassa oikeudellisen ja toiminnallisen riskin sekä yritysriskin osalta, kiinnittäen erityistä huomiota kyberriskiin;

b) vaikutus, joka keskusvastapuolen kaatumisella tai sen toimintojen keskeytymisellä olisi finanssimarkkinoihin, rahoituslaitoksiin tai laajemmin rahoitusjärjestelmään taikka unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen;

c) keskusvastapuolen määritysosapuolirakenne sekä sen määritysosapuolten asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden verkoston rakenne, jos ne voidaan selvästi tunnistaa, erityisesti sen määritysosapuolten ja niiden unioniin sijoittautuneiden asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden osuus;

d) keskusvastapuolen ja finanssimarkkinoiden muiden infrastruktuurien, muiden rahoituslaitosten ja laajemmin rahoitusjärjestelmän välinen suhde, keskinäinen riippuvuus tai muu vuorovaikutus siinä määrin kuin kyseinen vuorovaikutus todennäköisesti vaikuttaa unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusjärjestelmään;

d a) välitön ja keskipitkän aikavälin vaikutus, joka keskusvastapuolen kaatumisella tai sen toimintojen keskeytymisellä olisi palveltujen markkinoiden likviditeettiin tai liikkeeseen laskevien keskuspankkien rahapolitiikan täytäntöönpanoon.

Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään ensimmäisessä alakohdassa luetellut perusteet [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta].

2 b. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää 2 a kohdan mukaisesti keskusvastapuolen järjestelmän kannalta merkittäväksi tai katsoo, että siitä mahdollisesti tulee järjestelmän kannalta merkittävä (toisen tason keskusvastapuoli), se ▌tunnustaa kyseisen keskusvastapuolen vain, jos 25 artiklan 2 kohdan a, b▌ ja d alakohdassa tarkoitettujen edellytysten lisäksi myös seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) keskusvastapuoli täyttää 16 artiklassa sekä IV ja V osastossa säädetyt vaatimukset tunnustamisen yhteydessä ja sen jälkeen jatkuvasti. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 25 a artiklan 2 kohdan mukaisesti sen, missä määrin keskusvastapuolen voidaan katsoa noudattavan kyseisiä vaatimuksia, kun se noudattaa vastaavia kolmannessa maassa sovellettavia vaatimuksia;

b) ▌keskusvastapuoli täyttää tai on toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä täyttääkseen jatkuvasti minkä tahansa seuraavista vaatimuksista, jotka kolmannen maan keskusvastapuolessa määritetyissä tai määritettävissä rahoitusvälineissä käytettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevat keskuspankit ovat mahdollisesti asettaneet rahapoliittisia tehtäviään suorittaessaan:

i) vaatimus ilmoittaa kaikki pyydetyt tiedot asianomaiselle liikkeeseen laskevalle keskuspankille, jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei muutoin ole saanut kyseisiä tietoja;

ii) keskusvastapuolen sitoutuminen asianmukaiseen ja täysimääräiseen yhteistyöhön liikkeeseen laskevan keskuspankin kanssa, kun se arvioi keskusvastapuolen kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä;

iii) keskusvastapuolen suorittama yön yli -talletustilin avaaminen liikkeeseen laskevaan keskuspankkiin liikkeeseen laskevan keskuspankin olennaisten käyttöoikeuskriteerien ja -vaatimusten mukaisesti;

iv) tämän asetuksen 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädettyjen vaatimusten mukaisten vaatimusten soveltaminen poikkeustilanteissa liikkeeseen laskevan keskuspankin toimivallan puitteissa ja liittyen likviditeettiriskien valvontaan, toimitusjärjestelyihin, vakuuksiin, vakuus- tai yhteentoimivuusjärjestelyihin, jotta voidaan puuttua järjestelmän likviditeettiriskiin, joka vaikuttaa rahapolitiikan välittymiseen tai maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan.

Kyseisten liikkeeseen laskevien keskuspankkien on 150 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kirjallinen vahvistus siitä, että keskusvastapuoli täyttää tai on toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä täyttääkseen jatkuvasti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Jos kyseiset liikkeeseen laskevat keskuspankit eivät ole antaneet kirjallista vastausta, joka koskee sitä, täyttääkö keskusvastapuoli yhden tai useampia i–iv alakohdassa luetelluista vaatimuksista, arvopaperimarkkinaviranomaiselle määräajan kuluessa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi katsoa näiden vaatimusten täyttyneen.

Liikkeeseen laskevan keskuspankin on annettava keskusvastapuolelle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle asianmukaisesti perusteltu selitys päätöksestään ottaa käyttöön jokin ensimmäisessä alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista sen merkityksen perusteella, joka päätöksellä on rahapoliittisten tehtävien kannalta.

Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki ottaa käyttöön jonkin ensimmäisessä alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista sen jälkeen, kun keskusvastapuolelle on myönnetty tunnustaminen, keskusvastapuolen on välittömästi noudatettava näitä vaatimuksia 25 b artiklan mukaisesti ja liikkeeseen laskevan keskuspankin on välittömästi ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Keskuspankin ensimmäisen alakohdan iv alakohdan mukaisesti määräämät vaatimukset otetaan käyttöön määräajaksi, jonka pituus on enintään kuusi kuukautta. Jos keskuspankki katsoo, että ensimmäisen alakohdan iv alakohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen tilanne jatkuu, se voi ensimmäisen määräajan päättyessä komissiota ja arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan jatkaa kyseisten vaatimusten soveltamista lisäajalla, jonka pituus on enintään kuusi kuukautta.

Mikä tahansa liikkeeseen laskeva keskuspankki voi toimittaa komissiolle asianmukaisesti perustellun pyynnön lisätä ensimmäisessä alakohdassa olevaan luetteloon yhden tai useamman vaatimuksen.

Tällaisen pyynnön perusteella komissio voi hyväksyä delegoidun säädöksen, jolla lisätään kyseiset vaatimukset ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun luetteloon tai sallitaan käyttöön otettujen vaatimusten soveltamisajan jatkaminen mainitun alakohdan iv alakohdan mukaisesti.

Jos komissio keskuspankin tekemän pyynnön jälkeen päättää olla lisäämättä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun luetteloon yhtä tai useampaa keskuspankin pyytämää vaatimusta, se antaa asianomaiselle keskuspankille kirjallisesti täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut päätökselleen;

c) keskusvastapuoli on antanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle laillisen edustajansa allekirjoittaman ▌kirjallisen ilmoituksen, jossa ilmaistaan keskusvastapuolen ehdoton suostumus siihen, että se antaa 10 työpäivän kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnön toimittamisesta kaikki pyynnön toimittamishetkellä hallussaan olevat asiakirjat, kirjausluettelot ja tiedot ja sallii arvopaperimarkkinaviranomaiselle pääsyn keskusvastapuolen kaikkiin liiketiloihin; lisäksi keskusvastapuoli on antanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle riippumattoman oikeudellisen asiantuntijan laatiman perustellun oikeudellisen lausunnon, jossa vahvistetaan, että ilmaistu suostumus on pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen asianomaisten sovellettavien lakien mukaisesti;

d) keskusvastapuoli on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet ja ottanut käyttöön kaikki tarvittavat menettelyt, joilla varmistetaan a ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten tuloksekas noudattaminen;

da) yhteistyöjärjestelyt on vahvistettu 7 a kohdan mukaisesti;

e) komissio ei ole antanut 2 c kohdan mukaista täytäntöönpanosäädöstä.

2 c. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kolmannen maan keskusvastapuolessa määritetyissä tai määritettävissä rahoitusvälineissä käytettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevien keskuspankkien suostumuksen saatuaan ▌todeta, että keskusvastapuolella on järjestelmän kannalta niin huomattava merkitys, että 2 b kohdassa lueteltujen edellytysten noudattamisella ei varmisteta riittävällä tavalla unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakautta▌. Tällaisessa tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen suosittelee, että komissio antaa delegoidun säädöksen, jossa kielletään kyseisen keskusvastapuolen tunnustaminen 2 tai 2 b kohdan nojalla.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi analyysissaan yksilöidä tiettyjä määrityspalveluja tai -toimia, joita sen mielestä 14 artiklan mukaisesti toimiluvan saaneen keskusvastapuolen olisi tarjottava vain unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja kauppapaikoille.

Suositukseen on liitettävä analyysi kaikista seuraavista seikoista:

a) edellä 25 artiklan 2 a kohdan a–d a alakohdassa tarkoitetut osatekijät;

b) keskusvastapuolen tarjoamien määrityspalvelujen ominaisuudet, erityisesti tällaisten palvelujen tarjoamiseen liittyvät likviditeettiä ja fyysistä selvittämistä koskevat vaatimukset ja niihin yhteydessä oleva todennäköisyys sille, että keskusvastapuolen on tarpeen anoa keskuspankilta maksuvalmiusapua vakavassa stressitilanteessa;

c)  se, onko määritysosapuolten, niiden unioniin sijoittautuneiden asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden saatavilla kelvollisia mahdollisia korvaavia määrityspalveluja kyseisessä valuutassa;

d) keskusvastapuolen käytettävissä sen kotimaassa olevat maksuvalmiustukea koskevat mekanismit ja niiden luonne ja muut riskienpienentämisjärjestelyt;

e) mahdolliset seuraukset siitä, että voimassa olevat keskusvastapuolen hallussa olevat sopimukset sisällytetään delegoidun säädöksen soveltamisalaan;

f) siitä, että keskusvastapuolen on haettava unionissa toimilupaa, aiheutuvat mahdolliset seuraukset kustannusten ja hyötyjen kannalta seuraaville:

i) keskusvastapuolen määritysosapuolet sekä sen unioniin sijoittautuneet asiakkaat ja epäsuorat asiakkaat;

ii) keskusvastapuolen kanssa sidoksissa olevat ja yhteentoimivat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit;

iii) unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaus, mukaan luettuna se, pienentyykö järjestelmäriski sen seurauksena, että keskusvastapuolen on haettava toimilupaa unionissa.

▌Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun suosituksen ja siihen liittyvän arvioinnin perusteella komissio voi antaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään, että joitakin tai kaikkia kyseisen keskusvastapuolen tarjoamia palveluja voi tarjota vain 14 artiklan mukaisesti toimiluvan saanut keskusvastapuoli ja vain unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille, tarvittaessa sopeutumisajan jälkeen. Kyseisessä delegoidussa säädöksessä voidaan täsmentää seuraavia seikkoja:

a) asianmukainen sopeutumisaika keskusvastapuolelle, sen määritysosapuolille ja niiden asiakkaille;

b) edellytykset, joiden mukaisesti kyseinen keskusvastapuoli voidaan tunnustaa väliaikaisesti a alakohdassa tarkoitetun sopeutumisajan aikana; sekä

c) kaikki toimet, joita toteutetaan sopeutumisaikana, jotta rajoitetaan erityisesti unionin sijoittautuneille määritysosapuolille ja niiden asiakkaille aiheutuvia mahdollisia kustannuksia.”;

b a)  muutetaan 3 kohta seuraavasti:

  i) korvataan johdantokappale seuraavasti:

  ”3.  Arvioidessaan, täyttyvätkö 2 kohdassa tai soveltuvilta osin 2 a kohdassa tarkoitetut edellytykset, arvopaperimarkkinaviranomaisen on kuultava:”;

  i i) korvataan f alakohta seuraavasti:

  ”f)   keskuspankkeja, jotka laskevat liikkeeseen kaikki kolmannen maan keskusvastapuolessa määritetyissä tai määritettävissä rahoitusvälineissä käytetyt unionin valuutat.”;

b b)  korvataan 4 kohdan 6 alakohta seuraavasti:

  ”Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan luettelo tämän asetuksen mukaisesti tunnustetuista keskusvastapuolista mainiten niiden luokitus ensimmäisen tason keskusvastapuoliksi tai toisen tason keskusvastapuoliksi.”;

c)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 3 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia ja yhteisöjä kuultuaan uudelleen kolmanteen maahan sijoittautuneelle keskusvastapuolelle myönnettyä tunnustusta seuraavasti:

a) jos kyseinen keskusvastapuoli on laajentanut toimintaansa ja palvelujaan unionissa ja joko

b) vähintään kahden vuoden välein, jos kyseisen keskusvastapuolen määrittämien unionin valuuttojen määräisten rahoitusvälineiden määrä ylittää kyseisten valuuttojen osalta viidennen alakohdan mukaisissa teknisissä sääntelystandardeissa vahvistetun kynnysarvon, tai

c) kaikissa muissa tapauksissa vähintään viiden vuoden välein.

Uudelleentarkastelu on toteutettava 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

Uudelleentarkastelun jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 c kohdan soveltamista ja ottaen asianmukaisesti huomioon 1 a kohdassa esitetyt kriteerit, arvopaperiviranomainen voi joko

a) päättää 2 a kohdan mukaisesti, että ensimmäisen tason keskusvastapuolesta on tullut tai siitä mahdollisesti tulee unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauden kannalta merkittävä ja että se on näin ollen luokiteltava uudelleen toisen tason keskusvastapuoleksi;

b) päättää, että toisen tason keskusvastapuoli ei ole enää merkittävä tai siitä ei enää mahdollisesti tule merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauden kannalta ja että se on näin ollen luokiteltava uudelleen ensimmäisen tason keskusvastapuoleksi; tai

c) päättää, että kyseisen keskusvastapuolen merkittävyys on säilynyt muuttumattomana, ja jättää tämän keskusvastapuolen luokituksen ennalleen.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun jälkeen, että kolmannen maan keskusvastapuoli, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen oli aikaisemmin luokitellut ensimmäisen tason keskusvastapuoleksi, on luokiteltava uudelleen toisen tason keskusvastapuoleksi, arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa asianmukaisen enintään 12 kuukauden pituisen sopeutumisajan, jonka päättyessä keskusvastapuolen on täytettävä 2 b kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pidentää sopeutumisaikaa enintään kuudella kuukaudella keskusvastapuolen tai minkä tahansa keskusvastapuolen unioniin sijoittautuneen määritysosapuolen toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä, jos pidentäminen on perusteltua poikkeusolosuhteiden ja unioniin sijoittautuneiden keskusvastapuolen määritysosapuolten erityistarpeiden vuoksi.

5 a. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on EKPJ:n jäseniä kuullen laadittava luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään kunkin unionin valuutan osalta 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

d)  korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Komissio ▌antaa asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään, että:

a) kolmannen maan oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat jatkuvasti oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat tämän asetuksen IV osastossa säädettyjä vaatimuksia;

b) kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia kyseisessä kolmannessa maassa;

c) kyseisen kolmannen maan oikeudelliseen kehykseen sisältyy tehokas vastaava järjestelmä, jolla tunnustetaan kolmansien maiden oikeudellisten järjestelyjen nojalla toimiluvan saaneita keskusvastapuolia.

Komissio voi edellyttää, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen soveltaminen edellyttää, että kolmas maa täyttää jatkuvasti kaikki kyseisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset, ja että arvopaperimarkkinaviranomainen kykenee hoitamaan tehtäviään 2 ja 2 b kohdan nojalla tunnustettujen kolmansien maiden keskusvastapuolten suhteen tai 6 b kohdassa tarkoitetun seurannan suhteen, muun muassa hyväksymällä ja soveltamalla 7 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä.”;

e)  lisätään 6 a ja 6 b kohta seuraavasti:

”6 a. Komissio ▌antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään 6 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut perusteet.

6 b. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan tasolla tapahtuvaa kehitystä kolmansissa maissa, joiden osalta täytäntöönpanosäädöksiä on annettu 6 kohdan nojalla.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa kyseisissä kolmansissa maissa sääntelyn tai valvonnan tasolla tapahtuneen kehitystä, joka voi vaikuttaa unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen, se ilmoittaa asiasta komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle luottamuksellisesti ja viipymättä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa komissiolle vuosittain luottamuksellisen kertomuksen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa kolmansissa maissa sääntelyn ja valvonnan tasolla tapahtuneesta kehityksestä.”;

f)  korvataan 7 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”7. Jos 2 a kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin jälkeen keskusvastapuoli on määritetty ensimmäisen tason keskusvastapuoleksi, arvopaperimarkkinaviranomainen vahvistaa tehokkaat järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden lainsäädännön ja valvontajärjestelmän on tunnustettu vastaavan tätä asetusta 6 kohdan mukaisesti.”;

g)  muutetaan 7 kohdassa d alakohta ja lisätään e alakohta seuraavasti:

”d) valvontatoimien koordinointia koskevat menettelyt, mukaan luettuna kolmansien maiden viranomaisten antama suostumus sallia 25 d artiklan mukaiset tutkimukset ja 25 e artiklan mukaiset paikalla tehtävät tarkastukset;

e) menettelyt, joita tarvitaan kyseisessä kolmannessa maassa sääntelyn ja valvonnan tasolla tapahtuvan kehityksen seuraamiseksi tehokkaasti.”;

g a)  lisätään 7 kohtaan alakohta seuraavasti:

”f) menettelyt yhteistyön tekemiseksi 24 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa, mukaan lukien seuraavat:

i) asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten suostumus siihen, että ne tiedottavat arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskeville keskuspankeille ilman aiheetonta viivytystä kaikista tällaisista näiden viranomaisten valvomaan keskusvastapuoleen liittyvistä tilanteista; sekä

ii) asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten suostumus siihen, että ne ottavat arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevat keskuspankit mukaan tällaisia tilanteita koskevaan päätöksentekoon.”;

g b)  lisätään 7 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevia keskuspankkeja täsmennettäessä f alakohdassa tarkoitettuihin seikkoihin liittyviä yhteistyöjärjestelyjen määräyksiä.”;

g c)  lisätään 25 artiklaan 7 a ja 7 b kohta seuraavasti;

”7 a. Jos 2 a kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin jälkeen keskusvastapuoli on määritetty toisen tason keskusvastapuoleksi, arvopaperimarkkinaviranomainen vahvistaa tehokkaat järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden lainsäädännön ja valvontajärjestelmän on tunnustettu vastaavan tätä asetusta 6 kohdan mukaisesti. Järjestelyissä on määritettävä ainakin:

a) järjestelmä, jolla tietoja vaihdetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, mukaan lukien pääsy kaikkiin sellaisiin arvopaperimarkkinaviranomaisen pyytämiin tietoihin, jotka koskevat kolmansissa maissa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, sekä tietojenvaihto ja raportointi siinä tapauksessa, että tehdään merkittäviä muutoksia riskimalleihin ja -parametreihin, laajennetaan keskusvastapuolten toimintaa ja palveluja, muutetaan asiakastilin rakennetta tai käytetään unioniin merkittävästi vaikuttavia maksujärjestelmiä;

b) järjestelmä, jolla arvopaperimarkkinaviranomaiselle ilmoitetaan viipymättä, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen katsoo, että sen valvoma kolmannen maan keskusosapuoli rikkoo toimilupansa ehtoja tai muuta lainsäädäntöä, jota siihen sovelletaan;

c) järjestelmä, jolla kolmannen maan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos sen valvomalle keskusvastapuolelle on myönnetty oikeus tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai asiakkaille;

d) valvontatoimien koordinointia koskevat menettelyt, mukaan luettuna kolmansien maiden viranomaisten antama suostumus sallia 25 d artiklan mukaiset tutkimukset ja 25 e artiklan mukaiset paikalla tehtävät tarkastukset;

e) menettelyt, joita tarvitaan kyseisessä kolmannessa maassa sääntelyn ja valvonnan tasolla tapahtuvan kehityksen seuraamiseksi tehokkaasti;

f) kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten nimenomainen suostumus kaikkien niiden a–d alakohdan mukaisesti antamien tietojen jakamiselle 3 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten kanssa, jollei 83 artiklassa säädetyistä salassapitovelvollisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu;

g) jos arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan oikeudet tehdä päätöksiä 25 b artiklan mukaisesti, näiden oikeuksien tehokasta täytäntöönpanoa koskevat menettelyt;

h) menettelyt yhteistyön tekemiseksi 24 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa, mukaan lukien seuraavat:

i) asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten suostumus siihen, että ne tiedottavat arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskeville keskuspankeille ilman aiheetonta viivytystä kaikista tällaisista näiden viranomaisten valvomaan keskusvastapuoleen liittyvistä tilanteista;

ii) asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten suostumus siihen, että ne ottavat arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevat keskuspankit mukaan tällaisia tilanteita koskevaan päätöksentekoon.

Arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevia pankkeja täsmennettäessä h alakohdassa tarkoitettuihin seikkoihin liittyviä yhteistyöjärjestelyjen määräyksiä.

7 b. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että kolmannen maan toimivaltainen viranomainen ei sovella mitään 7 tai 7 a kohdan mukaisesti vahvistettuun yhteistyöjärjestelyyn sisältyviä määräyksiä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle luottamuksellisesti ja viipymättä. Tällaisessa tapauksessa komissio voi päättää tarkistaa 6 kohdan mukaisesti hyväksyttyä täytäntöönpanosäädöstä.”

10.  Lisätään 25 a, 25 b, 25 c, 25 d, 25 e, 25 f, 25 g, 25 h, 25 i, 25 j, 25 k, 25 l, 25 m ja 25 n artikla seuraavasti:

”25 a artiklaVastaava yhdenmukaisuus

1. Edellä 25 artiklan 2 b kohdan a alakohdassa tarkoitettu keskusvastapuoli voi esittää perustellun pyynnön, että arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi, voidaanko sen sovellettavan kolmannen maan kehyksen noudattamisen katsoa vastaavan ▌25 artiklan 2 b kohdan a alakohdassa tarkoitettujen sekä 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädettyjen vaatimusten täyttämistä.

Vastaanotetun pyynnön pohjalta arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin. Suorittaessaan tätä arviointia arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti annetun täytäntöönpanosäädöksen säännökset.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän arvioinnin tuloksena toteaa, että keskusvastapuoli noudattaa 25 artiklan 2 b kohdan a alakohdassa tarkoitettuja sekä 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädettyjä vaatimuksia noudattamalla kolmannessa maassa sovellettavia vastaavia vaatimuksia, arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa tämän toteamuksen huomioon 25 artiklan 2 b kohdan a alakohtaa sovellettaessa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä on esitettävä tietopohja vastaavuuden toteamiseksi ja syyt siihen, miksi kolmannessa maassa sovellettavien vaatimusten mukaisuus täyttää 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädetyt vaatimukset.

3. Jotta voidaan varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa tosiasiallisesti huomioidaan 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädettyjen vaatimusten sääntelytavoitteet sekä koko unionin etu, komissio antaa delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään

a) osatekijät, jotka on vähintään arvioitava 1 kohdan soveltamiseksi;

b) arvioinnin tekemistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset.

Komissio antaa ensimmäisen alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen 82 artiklan mukaisesti.

25 b artiklaTunnustamisen edellytysten jatkuva noudattaminen

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen vastaa tästä asetuksesta johtuvista tehtävistä sen seikan jatkuvaksi valvomiseksi, täyttävätkö tunnustetut toisen tason keskusvastapuolet 25 artiklan 2 b kohdan a alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Arvopaperimarkkinaviranomainen vaatii kultakin toisen tason keskusvastapuolelta vähintään kerran vuodessa vahvistuksen siitä, että 25 artiklan 2 b kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät edelleen.

Jos 18 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettu liikkeeseen laskeva keskuspankki katsoo, että toisen tason keskusvastapuoli ei enää täytä 25 artiklan 2 b kohdan b alakohdassa tarkoitettua edellytystä, sen on välittömästi ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

1 a.  Jos arvopaperimarkkinaviranomainen saa ilmoituksen 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla tai jos toisen tason keskusvastapuoli ei toimita arvopaperimarkkinaviranomaiselle 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua vahvistusta, keskusvastapuolen ei enää katsota täyttävän 25 artiklan 2 b kohdassa tarkoitettuja tunnustamisen ehtoja, ja näin ollen on sovellettava 25 m artiklan 2‑4 kohdassa säädettyä menettelyä.

2. Asetuksen 41, 44, 46, 50 tai 54 artiklan nojalla tehtävien päätösten osalta keskusvastapuolten valvontakomitean on kuultava kutakin kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevaa keskuspankkia sellaisista päätösluonnoksen seikoista, jotka liittyvät kyseisen keskuspankin liikkeeseenlaskuvaluuttaan.

Kunkin liikkeeseen laskevan keskuspankin on vastattava arvopaperimarkkinaviranomaisen kuulemispyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa päätösluonnoksen toimittamisesta.

Jos keskusvastapuolten valvontakomitea ottaen huomioon 24 artiklan arvioi, että vallitseva tilanne on hätätilanne, edellisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika ei saa ylittää 24:ää tuntia.

Liikkeeseen laskevien keskuspankkien kuulemisjakson päättyessä keskusvastapuolten valvontakomitea pyrkii kaikin tavoin noudattamaan niiden esittämiä muutoksia.

Jos keskusvastapuolten valvontakomitea ei sisällytä liikkeeseen laskevan keskuspankin ehdottamia muutoksia hallintoneuvostolle toimitettavaan päätösluonnokseensa, keskusvastapuolten valvontakomitean on toimitettava kyseiselle liikkeeseen laskevalle keskuspankille kirjallisesti tieto asiasta sekä täydelliset perustelut ja selvitys siitä, jos ehdotetuista muutoksista on poikettu merkittävästi.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa tiiviissä yhteistyössä kolmansien maiden viranomaisten, liikkeeseen laskevien keskuspankkien ja EJRK:n kanssa arviointeja tunnustettujen keskusvastapuolten kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Näitä arviointeja tehdessään arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää niihin ainakin taloudellisia, toiminnallisia ja kyberriskejä ja varmistaa yhtäpitävyyden tämän asetuksen 21 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti tehtävien unionin keskusvastapuolten kestokykyä koskevien arviointien kanssa.

25 b a artiklaKolmansien maiden keskusvastapuolten kollegio

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegion helpottaakseen tietojen jakamista.

2. Kollegion jäseninä ovat

a) keskusvastapuolten valvontakomitean pysyvät jäsenet;

b) jäsenvaltioiden 22 artiklan mukaisesti nimeämät keskusvastapuolten valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset;

c) toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat kaikkien 25 artiklan mukaisesti tunnustettujen kolmannen maan keskusvastapuolten unioniin sijoittautuneiden määritysosapuolten valvonnasta;

d) toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat niiden unioniin sijoittautuneiden markkinapaikkojen valvonnasta, joille 25 artiklan mukaisesti tunnustettu kolmannen maan keskusvastapuoli tarjoaa tai aikoo tarjota palvelujaan;

e) toimivaltaiset viranomaiset, jotka valvovat niitä unioniin sijoittautuneita arvopaperikeskuksia, joihin 25 artiklan mukaisesti tunnustettu kolmannen maan keskusvastapuoli on tai aikoo olla sidoksissa; sekä

f) EKPJ:n jäsenet.

3. Kollegio voi pyytää keskusvastapuolten valvontakomiteaa keskustelemaan kolmanteen maahan sijoittautunutta keskusvastapuolta koskevista asioista. Keskusvastapuolten valvontakomitea ottaa pyynnöt asianmukaisesti huomioon ja vastaa niihin asianmukaisesti.

4. Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja toimii kollegion puheenjohtajana. Kollegion perustamisen ja toiminnan on perustuttava sen kaikkien jäsenten väliseen kirjalliseen sopimukseen.

25 b b artikla25 c–25 e artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö

Arvopaperimarkkinaviranomaisen, sen virkamiesten tai sen valtuuttamien muiden henkilöiden 25 c–25 e artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.

25 c artiklaTietojensaantia koskeva pyyntö

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia tunnustettuja keskusvastapuolia ja asianomaisia kolmansia osapuolia, joille kyseiset keskusvastapuolet ovat ulkoistaneet operatiivisia toimintoja, antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää 1 kohdan mukaiseen tietojensaantia koskevan pyyntöön kaikki seuraavat tiedot:

a) viittaus tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;

b) pyynnön tarkoitus;

c) tiedot, jotka tarvitaan;

d) määräaika tietojen antamiselle;

e) ilmoitus henkilölle, jolta tietoja pyydetään, ettei sillä ole velvollisuutta antaa tietoja, mutta jos se vastaa pyyntöön vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;

f) sakko, josta säädetään 25 g artiklassa yhdessä liitteessä III olevan V jakson a alakohdan kanssa, jos kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.

3. Jos arvopaperiviranomainen vaatii päätöksellä tietojen toimittamista 1 kohdan nojalla, se ilmoittaa kaikki seuraavat tiedot:

a) viittaus tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;

b) pyynnön tarkoitus;

c) tiedot, jotka tarvitaan;

d) määräaika tietojen antamiselle;

e) 25 h artiklassa säädetyt uhkasakot, jos pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;

f) sakko, josta säädetään 25 g artiklassa yhdessä liitteessä III olevan V jakson a alakohdan kanssa, jos kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia; sekä

g) oikeus hakea päätökseen muutosta arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan mukaisesti.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilön asemaa vailla olevien henkilöiden ja yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen asianomaisen kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietojensaantipyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.

25 d artiklaYleiset tutkimukset

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa toisen tason keskusvastapuolia koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet

a) tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;

b) laatia tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;

c) pyytää toisen tason keskusvastapuolilta tai niiden edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;

d) haastatella ketä tahansa muuta haastatteluun suostuvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;

e) vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.

Keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevat keskuspankit voivat toimittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle perustellun pyynnön osallistua tällaisiin tutkimuksiin, jos nämä tutkimukset ovat merkityksellisiä niiden 25 artiklan 2 b kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rahapoliittisten tehtävien hoitamisen kannalta.

2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 25 h artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia toisen tason keskusvastapuolille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 25 g artiklassa yhdessä liitteessä III olevan V jakson b alakohdan kanssa säädetään sen varalta, että toisen tason keskusvastapuolille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.

3. Toisen tason keskusvastapuolten on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 25 h artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

4. Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tutkimuksesta toisen tason keskusvastapuolelle, se ilmoittaa tutkimuksesta sen kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on määrä suorittaa, ja ilmoittaa valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyyden. Asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustaa kyseisiä valtuutettuja henkilöitä näiden tehtävien hoitamisessa. Asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat myös osallistua tutkimuksiin. Tämän artiklan mukaiset tutkimukset on suoritettava edellyttäen, että asianomainen kolmannen maan viranomainen ei vastusta niitä.

25 e artiklaPaikalla tehtävät tarkastukset

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa tarvittaessa paikalla tehtäviä tarkastuksia toisen tason keskusvastapuolten liiketiloissa tai kiinteistöissä. Keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskevat keskuspankit on kutsuttava osallistumaan tällaisiin paikalla tehtäviin tarkastuksiin, jos nämä tarkastukset liittyvät niiden 25 artiklan 2 b kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rahapoliittisten tehtävien hoitamiseen.

2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien oikeushenkilöiden liiketiloihin tai maa-alueille, ja heillä on kaikki 25 d artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän aikaisin ennen sen suorittamista sen kolmannen maan asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä tehdä. Jos tarkastusten moitteeton ja tehokas tekeminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asianomaiselle kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan tehdä paikalla tehtävän tarkastuksen ilmoittamatta siitä etukäteen keskusvastapuolelle. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen kolmannen maan viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.

Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritetään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 25 h artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.

4. Toisen tason keskusvastapuolten on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 25 h artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

5. Sen kolmannen maan, jossa tarkastus on määrä tehdä, toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet ja kyseisen viranomaisen valtuuttamat tai nimeämät henkilöt voivat aktiivisesti avustaa arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamia virkamiehiä ja muita henkilöitä. Asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet on kutsuttava osallistumaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 25 d artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia arvopaperimarkkinaviranomaisen puolesta.

7. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomainen kolmannen maan toimivaltainen viranomainen voi antaa heille tarvittavaa apua ja pyytää tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.

25 f artiklaMenettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi

1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman liitteessä III luetelluista rikkomisista, arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai olla ollut suoraan tai välillisesti osallisena kyseisen keskusvastapuolen tunnustamis- tai valvontamenettelyssä, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisesta riippumaton.

2. Tutkivan virkamiehen on tutkittava väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esitettävä havainnoistaan täydellinen asiakirja-aineisto arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Tutkiva virkamies voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta pyytää tietoja 25 c artiklan mukaisesti sekä valtuutta tehdä tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 25 d ja 25 e artiklan mukaisesti. Näitä valtuuksia käyttäessään tutkivan virkamiehen on noudatettava 25 b b artiklaa.

Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen toimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.

3. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on annettava tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuus tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkivan virkamiehen on perustettava havaintonsa yksinomaan tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.

Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on kaikilta osin kunnioitettava asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.

4. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on ilmoitettava tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.

5. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 25 i artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos nämä ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan liitteessä III lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 25 n artiklan mukaisesti ja määrää sakon 25 g artiklan mukaisesti.

6. Tutkiva virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisessa eikä puuttua muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksentekoprosessiin.

7. Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevat menettelysäännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset, sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisaikoja koskevat säännökset.

8. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten viranomaisten tutkittavaksi mahdollisia syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, joiden se tietää sovellettavan lain mukaisesti todennäköisesti täyttävän rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa se on tietoinen siitä, että aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.

25 g artiklaSakot

1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 25 f artiklan 5 kohdan mukaisesti, että keskusvastapuoli on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt johonkin liitteessä III lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.

Keskusvastapuolen suorittama rikkominen katsotaan tahallisesti tehdyksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että keskusvastapuoli tai sen ylin johto on toiminut tarkoituksellisesti rikkomisen tehdessään.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sakkojen perusmäärät ovat enintään kaksi kertaa niin suuret kuin rikkomisella saadut voitot tai vältetyt tappiot, jos ne voidaan määrittää, tai enintään 10 prosenttia oikeushenkilön edellisen tilikauden vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta, sellaisena kuin se on määritelty asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä.

3. Edellä 2 kohdassa säädettyjä perusmääriä mukautetaan tarvittaessa ottamalla huomioon raskauttavat tai lieventävät tekijät liitteessä IV vahvistettujen asianmukaisten kertoimien mukaisesti.

Asianmukaisia raskauttavia kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä raskauttavaa kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen raskauttavan kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus lisätään perusmäärään.

Asianmukaisia lieventäviä kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä lieventävää kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen lieventävän kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus vähennetään perusmäärästä.

4. Sen estämättä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, sakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen keskusvastapuolen edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta, mutta jos keskusvastapuoli on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrä on vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty.

Jos keskusvastapuolen teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden liitteessä III luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa.

25 h artiklaUhkasakot

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen

a) toisen tason keskusvastapuolen lopettamaan rikkomisen 25 n artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;

b) 25 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 25 c artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;

c) toisen tason keskusvastapuolen

i) suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 25 d artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa; tai

ii) suostumaan 25 e artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.

2. Uhkasakkojen on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on kolme prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päiväliikevaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, kaksi prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se lasketaan uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.

4. Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen.

25 i artiklaAsianosaisten kuuleminen

1. Ennen 25 g ja 25 h artiklan mukaisen sakkoa tai uhkasakkoa koskevan päätöksen tekemistä arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa arvopaperimarkkinaviranomaisen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.

1 a. Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.

2. Menettelyissä on kunnioitettava täysin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Heillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.

25 j artiklaSakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 25 g ja 25 h artiklan nojalla, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti rahoitusmarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitettuja henkilötietoja.

2. Edellä 25 g ja 25 h artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.

3. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.

4. Edellä 25 g ja 25 h artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.

Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia riita-asioiden käsittelyä koskevia menettelysäännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.

5. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

25 k artiklaMuutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta

Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta tutkia valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.

25 l artiklaMuutokset liitteeseen IV

Finanssimarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä liitteen IV muuttamiseksi.

25 m artiklaTunnustuksen peruuttaminen

1. Rajoittamatta 25 n artiklan soveltamista ja jollei seuraavista kohdista muuta johdu, arvopaperimarkkinaviranomainen peruuttaa 25 artiklan mukaisesti tehdyn tunnustamista koskevan päätöksen, jos ▌

a) kyseinen keskusvastapuoli ei ole ryhtynyt käyttämään tunnustusta kuuden kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu toimiluvasta tai ei ole harjoittanut liiketoimintaa yli kuuteen kuukauteen;

b) kyseinen keskusvastapuoli on saanut tunnustuksen valheellisen ilmoituksen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;

c) kyseinen keskusvastapuoli ei enää täytä tunnustuksen edellytyksiä 25 artiklan 2 b kohdan mukaisesti;

ca) arvopaperimarkkinaviranomainen ei pysty hoitamaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään suhteessa kyseiseen keskusvastapuoleen sen vuoksi, että keskusvastapuolen kolmannen maan viranomainen ei ole toimittanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikkia asiaankuuluvia tietoja 25 artiklan 7 kohdan tai soveltuvilta osin 25 artiklan 7 a kohdan mukaisesti;

d) 25 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös on peruttu tai sen soveltaminen on keskeytetty taikka jokin siihen liittyvistä edellytyksistä ei enää täyty.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi rajata tunnustuksen peruuttamisen koskemaan tiettyä palvelua, toimintaa tai rahoitusvälineen luokkaa.

Määrittäessään tunnustuksen peruuttamista koskevan päätöksen voimaantulopäivää arvopaperimarkkinaviranomainen tekee parhaansa markkinahäiriöiden minimoimiseksi.

2. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu peruste täyttyy keskusvastapuolen tai sen tarjoaman tietyn palvelun, toiminnan tai rahoitusvälinelajin osalta, se ilmoittaa asiasta kyseiselle keskusvastapuolelle ja asianomaisen kolmannen maan viranomaisille ennen tunnustamista koskevan päätöksen peruuttamista ja pyytää, että tarvittavat toimet toteutetaan tilanteen korjaamiseksi tietyn määräajan kuluessa, joka on enintään kolme kuukautta.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, ettei korjaavia toimia ole toteutettu asetetussa määräajassa tai että toteutetut toimet eivät ole riittäviä, se peruuttaa tunnustamista koskevan päätöksen.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa viipymättä asianomaisen kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle päätöksestään peruuttaa tunnustetun keskusvastapuolen tunnustus.

4. Mikä tahansa 25 artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetuista viranomaisista ja mikä tahansa kolmannen maan keskusvastapuolessa määritettyjä tai määritettäviä tärkeimpiä unionin valuuttoja liikkeeseen laskeva keskuspankki, joka katsoo, että jokin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista perusteista on täyttynyt, voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista tutkimaan, täyttyvätkö tunnustetun keskusvastapuolen tai keskusvastapuolen tunnustetun tietyn palvelun, toiminnan tai rahoitusvälinelajin tunnustuksen peruuttamista koskevat edellytykset. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla peruuttamatta kyseisen tunnustetun keskusvastapuolen rekisteröintiä, se perustelee päätöksensä kaikilta osin peruuttamista pyytävälle viranomaiselle.

25 n artiklaValvontatoimet

1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 25 f artiklan 5 kohdan mukaisesti, että toisen tason keskusvastapuoli on syyllistynyt johonkin liitteessä III lueteltuun rikkomiseen, se tekee yhden tai useamman seuraavista päätöksistä:

a) vaatii keskusvastapuolta lopettamaan rikkomisen;

b) määrää sakkoja 25 g artiklan nojalla;

c) antaa julkisia ilmoituksia;

d) peruu keskusvastapuolen tai sen tarjoaman tietyn palvelun, toiminnan tai rahoitusvälinelajin tunnustuksen 25 m artiklan nojalla.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehdessään huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:

a) rikkomisen kesto ja toistuvuus;

b) onko rikkominen paljastanut vakavia tai järjestelmään liittyviä heikkouksia keskusvastapuolen menettelyissä tai hallintojärjestelmissä tai sisäisessä valvonnassa;

c) onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai mahdollistanut sen tai muuten vaikuttanut siihen;

d) onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla tehdyt päätökset viipymättä tiedoksi asianomaiselle keskusvastapuolelle ja ilmoittaa niistä asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset päätökset verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa päätöksen tekopäivästä.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen julkistaessa päätöksensä ensimmäisen alakohdan mukaisesti se myös ilmoittaa julkisesti asianomaisen keskusvastapuolen oikeudesta valittaa päätöksestä ja tapauksen mukaan siitä, että tuollainen valitus on tehty, mainiten samalla, että kyseisellä valituksella ei ole lykkäävää vaikutusta, sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnan mahdollisuudesta keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti.”

11.  Muutetaan 49 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Keskusvastapuolen on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen malleja ja parametreja, jotka on otettu käyttöön sen vakuusvaatimusten, maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen, vakuuksille asetettavien vaatimusten ja muiden riskienhallintamekanismien laskemiseksi. Sen on testattava malleja tiukoilla ja usein toistettavilla stressitesteillä arvioidakseen niiden kestävyyttä äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa ja tehtävä toteumatestejä arvioidakseen käytettyjen menetelmien luotettavuutta. Keskusvastapuolen on hankittava itsenäinen validointi, ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle testien tuloksista ja annettava toimivaltaisen viranomaisen validoida mallit ja parametrit 1 a kohdan ja 21 a artiklan mukaisesti ennen kuin keskusvastapuoli tekee niihin merkittäviä muutoksia.

Kollegio antaa seuraavien kohtien mukaisesti lausunnon hyväksytyistä malleista ja parametreista, myös niihin tehdyistä merkittävistä muutoksista.

Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että Euroopan valvontaviranomaisille, EKPJ:lle ja yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle välitetään tiedot stressitestien tuloksista, jotta ne voivat arvioida keskusvastapuolten maksukyvyttömyyteen liittyviä rahoitusalan yritysten riskejä.”

b)  Lisätään 1 a, 1 b, 1 c, 1 d, 1 e and 1 f kohta seuraavasti:

”1 a. Jos keskusvastapuoli aikoo toteuttaa merkittävän muutoksen 1 kohdassa tarkoitettuihin malleihin ja parametreihin, sen on haettava toimivaltaiselta viranomaiselta kyseisen muutoksen validointia. Keskusvastapuolen on liitettävä suunnitellun muutoksen itsenäinen validointi hakemukseensa.

1 b. Toimivaltaisen viranomaisen on arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan tehtävä 30 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta keskusvastapuolta koskeva riskinarviointi ja annettava siitä kertomus 18 artiklan mukaisesti perustetulle kollegiolle.

1 c. Kollegio antaa enemmistölausunnon 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti 15 työpäivän kuluessa 1 b kohdassa tarkoitetun kertomuksen vastaanottamisesta.

1 d. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava 60 työpäivän kuluessa 1 a kohdassa tarkoitetun hakemuksen vastaanottamisesta keskusvastapuolelle kaikilta osin perusteltu kirjallinen ilmoitus siitä, onko validointi myönnetty vai evätty.

1 e. Keskusvastapuoli ei saa hyväksyä mitään merkittävää muutosta 1 kohdassa tarkoitettuihin malleihin ja parametreihin ennen 1 d kohdassa tarkoitetun validoinnin saamista. Keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen voi arvopaperimarkkinaviranomaisen suostumuksen saatuaan sallia kyseisten mallien ja parametrien merkittävän muutoksen väliaikaisen hyväksymisen ennen sen validointia, jos se on perusteltu asianmukaisesti.”

b a)  lisätään 4 a kohta seuraavasti:

4 a. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään indikaattoriluettelo, joka keskusvastapuolten, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon, kun ne arvioivat, onko 1 kohdassa tarkoitettu malleihin ja parametreihin tehty muutos merkittävä ja vaatiiko se arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta]. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

11 a.  Lisätään 84 artiklaan 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava tietoja liikkeeseen laskeville keskuspankeille, jos tiedot ovat merkityksellisiä niiden tehtävien hoitamisen kannalta, jollei 83 artiklan mukaisista salassapitovelvollisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu.”

12.  Lisätään 89 artiklaan kohdat seuraavasti:

”3 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen saa käyttää toimivaltaansa 25 artiklan 2 a, 2 b ja 2 c kohdan nojalla vasta [lisätään kyseisen artiklan 2 a kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulopäivä] alkaen.

3 b. Arvopaperimarkkinaviranomainen tutkii 25 artiklan 1 kohdan nojalla ennen [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] tehtyjä tunnustamista koskevia päätöksiä sen määrittämiseksi, onko kukin näiden päätösten mukaisesti tunnustettu keskusvastapuoli ensimmäisen tason keskusvastapuoli vai toisen tason keskusvastapuoli. Arvopaperimarkkinaviranomainen luokittelee tunnustetut keskusvastapuolet 18 kuukauden kuluessa 25 artiklan 2 a kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta.”

12 a.  Lisätään 89 artiklaan 9 a kohta seuraavasti:

”Viimeistään [kolme vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulosta] komissio tarkastelee keskusvastapuolten toimilupiin, tunnustamiseen ja valvontaan liittyvien tämän asetuksen III, IV ja V osaston täytäntöönpanoa. Se arvioi lisätehtävien siirtämistä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja erityisesti sille ja valvontakollegioille III, IV ja V osastossa annetun roolin toimintaa ja tehokkuutta. Komissio toimittaa tarkastelua koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.”

12 b.  Korvataan 90 artikla seuraavasti:

90 artiklaArvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstö ja resurssit

Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä] tämän asetuksen mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

13.  Lisätään tämän asetuksen liitteessä oleva teksti liitteiksi III ja IV.

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

LIITE

Lisätään asetukseen (EU) N:o 648/2012 liitteet III ja IV seuraavasti:

”LIITE III

Luettelo 25 g artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rikkomisista

I.  Pääomavaatimuksiin liittyvät rikkomiset:

a) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 16 artiklan 1 kohtaa, koska sillä ei ole vähintään 7,5 miljoonan euron suuruista pysyvää ja käytettävissä olevaa alkupääomaa;

b) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 16 artiklan 2 kohtaa, koska sillä ei ole pääomaa, jakamaton voitto ja rahastot mukaan lukien, joka on oikeassa suhteessa sen toiminnasta johtuviin riskeihin ja jatkuvasti riittävä sen varmistamiseksi, että toiminta voidaan hallitusti lopettaa tai järjestää uudelleen kohtuullisen ajan kuluessa ja että keskusvastapuoli on asianmukaisesti suojattu luotto-, vastapuoli- ja markkinariskeiltä, toiminnallisilta ja oikeudellisilta riskeiltä sekä yritysriskeiltä, joita 41, 42, 43 ja 44 artiklassa tarkoitetut erityiset rahoitusvarat eivät vielä kata.

II.  Toiminnan järjestämistä koskeviin vaatimuksiin tai eturistiriitoihin liittyvät rikkomiset:

a)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 1 kohtaa, koska sillä ei ole vahvoja päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjä, joihin sisältyvät selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja kattavasti, sekä tehokkaat menettelyt sellaisten riskien tunnistamista, hallitsemista, valvomista ja raportointia varten, joille se on tai saattaa olla alttiina, ja riittävät sisäisen valvonnan menetelmät, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenetelmät;

b)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ole omaksunut asianmukaisia toimintatapoja ja menettelyjä, jotka ovat riittävän tehokkaita sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan ja että myös sen johto ja työntekijät noudattavat kaikkia tämän asetuksen säännöksiä;

c)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 3 kohtaa, koska se ei ylläpidä tai käytä organisaatiorakennetta, jolla varmistetaan sen palvelujen tarjoamisen ja toiminnan harjoittamisen jatkuvuus ja säännönmukaisuus, tai koska se ei käytä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja tai menettelyjä;

d)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 4 kohtaa, koska se ei pidä riskienhallintaan ja muuhun toimintaansa liittyviä raportointisuhteita selvästi erillään toisistaan;

e)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 5 kohtaa, koska se ei vahvista palkka- ja palkkiopolitiikkaa, jolla edistetään järkevää ja tehokasta riskienhallintaa ja joka ei houkuttele riskienhallinnan tason alentamiseen, tai se ei toteuta tai ylläpidä tällaista politiikkaa;

f)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 6 kohtaa, koska se ei ylläpidä tietotekniikkajärjestelmiä, jotka ovat tarjottavien palvelujen ja harjoitettavan toiminnan monimutkaisuuden, moninaisuuden ja tyypin kannalta tarkoituksenmukaisia, jotta varmistetaan korkea turvallisuustaso sekä säilytettävien tietojen eheys ja luottamuksellisuus;

g)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 7 kohtaa, koska se ei aseta maksutta saataville päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjään ja kyseistä keskusvastapuolta koskevia sääntöjä sekä perusteita määritysosapuolen aseman saavuttamiselle;

h)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 8 kohtaa, koska se ei ole ollut usein järjestettävien riippumattomien tilintarkastusten kohteena tai ilmoittanut näiden tarkastusten tuloksia hallitukselle tai antanut niitä arvopaperimarkkinaviranomaisen saataville;

i)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 27 artiklan 1 kohtaa tai 27 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa, koska se ei varmista, että sen ylin johto ja hallituksen jäsenet ovat riittävän hyvämaineisia ja kokeneita keskusvastapuolen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi;

j)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 27 artiklan 2 kohtaa, koska se ei varmista, että kyseisen hallituksen jäsenistä vähintään yksi kolmannes mutta kuitenkin vähintään kaksi jäsentä on riippumattomia, tai koska se ei kutsu määritysosapuolten asiakkaiden edustajia hallituksen kokouksiin 38 ja 39 artiklaa koskevien asioiden käsittelyä varten tai koska se sitoo hallituksen riippumattomille ja muille toimivaan johtoon kuulumattomille jäsenille suoritettavan korvauksen keskusvastapuolen liiketoiminnan tulokseen;

k)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 27 artiklan 3 kohtaa, koska se ei määritä selkeästi hallituksen tehtäviä ja vastuualueita tai ei anna hallituksen kokousten pöytäkirjoja arvopaperimarkkinaviranomaisen tai tilintarkastajien saataville;

l)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 28 artiklan 1 kohtaa, koska se ei perusta riskinarviointikomiteaa, tai koska kyseinen riskinarviointikomitea ei muodostu sen määritysosapuolten edustajista, hallituksen riippumattomista jäsenistä ja sen asiakkaiden edustajista, tai koska se muodostaa riskinarviointikomitean siten, että yhdellä kyseisten edustajien ryhmistä on enemmistö riskinarviointikomiteassa, tai koska se ei anna arvopaperimarkkinaviranomaiselle asianmukaisesti tietoa riskinarviointikomitean toiminnasta ja päätöksistä, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on pyytänyt saada asianmukaisesti tietoa;

m)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 28 artiklan 2 kohtaa, koska se ei määritä selkeästi riskinarviointikomitean toimeksiantoa, päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjä, joilla varmistetaan komitean riippumattomuus, taikka toimintamenettelyjä tai jäsenten hyväksymisvaatimuksia tai valintamenettelyjä, tai koska se ei julkista päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjä tai koska se ei vahvista, että riskinarviointikomiteaa johtaa hallituksen riippumaton jäsen ja että se raportoi suoraan hallitukselle ja pitää säännöllisesti kokouksia;

n)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 28 artiklan 3 kohtaa, koska se ei anna riskiarviointikomitean antaa hallitukselle neuvoja järjestelyistä, jotka voivat vaikuttaa keskusvastapuolen riskienhallintaan, tai koska hätätilanteissa ei ole ryhdytty kohtuullisiin toimiin riskinarviointikomitean kuulemiseksi keskusvastapuolen riskienhallintaan vaikuttavasta kehityksestä;

o)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 28 artiklan 5 kohtaa, koska se ei viipymättä ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista päätöksistä, joissa hallitus päättää olla noudattamatta riskinarviointikomitean neuvoja;

p)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 29 artiklan 1 kohtaa, koska se ei säilytä kaikkia tietoja kyseisen keskusvastapuolen suorittamista palveluista ja harjoittamasta toiminnasta vähintään kymmenen vuoden aikaa, mikä on tarpeen, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi valvoa sitä, miten keskusvastapuoli noudattaa tätä asetusta;

q)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 29 artiklan 2 kohtaa, koska se ei säilytä kaikkia tietoja käsittelemistään sopimuksista vähintään kymmenen vuoden aikaa kyseisten sopimusten päättymisestä siten, että tietojen perusteella voidaan todeta transaktion alkuperäiset ehdot ennen kyseisen keskusvastapuolen tekemää määritystä;

r)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 29 artiklan 3 kohtaa, koska se ei pyynnöstä huolimatta anna arvopaperimarkkinaviranomaisen ja EKPJ:n asianomaisten jäsenten saataville kaikkia 29 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja aineistoja ja tietoja tai määritettyjen sopimusten positioita koskevia tietoja riippumatta markkinapaikasta, jossa transaktiot on toteutettu;

s)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 30 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ole ilmoittanut tai on virheellisesti tai puutteellisesti ilmoittanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle sen osakkeenomistajina tai jäseninä suoraan tai välillisesti olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on merkittävä omistusosuus keskusvastapuolessa, tai näiden merkittävien omistusosuuksien suuruuksia;

t)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 30 artiklan 4 kohtaa, koska se sallii 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden käyttävän vaikutusvaltaa, joka todennäköisesti haittaa keskusvastapuolen järkevää ja vakaata hoitoa;

u)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 31 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ilmoita tai ilmoittaa virheellisesti tai puutteellisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisista johdon vaihdoksista tai koska se ei ole antanut sille kaikkia tarpeellisia tietoja sen arvioimiseksi, noudatetaanko 27 artiklan 1 kohtaa tai 27 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa;

v)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 33 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ylläpidä tai käytä tehokkaita kirjallisia organisaatio- ja hallintojärjestelyjä havaitakseen tai hallitakseen eturistiriitoja, joita on kyseisen keskusvastapuolen, mukaan luettuina sen johto, työntekijät tai muut henkilöt, joilla on suoraa tai välillistä määräysvaltaa tai merkittävä sidonnaisuus, ja sen määritysosapuolten tai niiden keskusvastapuolen tiedossa olevien asiakkaiden välillä, tai koska se ei ylläpidä tai sovella asianmukaisia menettelyjä, joilla pyritään ratkaisemaan mahdolliset eturistiriidat;

w)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 33 artiklan 2 kohtaa, koska se ei selkeästi ilmoita määritysosapuolelle tai määritysosapuolen asianomaiselle asiakkaalle, joka on keskusvastapuolen tiedossa, eturistiriitojen yleistä luonnetta tai lähteitä ennen kuin se hyväksyy kyseiseltä määritysosapuolelta uusia transaktioita, jos keskusvastapuolen soveltamilla organisaatio- tai hallintojärjestelyillä, joilla eturistiriitoja pyritään hallitsemaan, ei pystytä riittävällä tavalla varmistamaan, että määritysosapuolen tai asiakkaan etuihin kohdistuvat riskit vältetään;

x)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 33 artiklan 3 kohtaa, koska se ei kirjallisissa järjestelyissään ota huomioon kaikkia sellaisia olosuhteita, joista se on tai sen pitäisi olla tietoinen ja jotka voivat johtaa eturistiriitoihin muiden sellaisten yritysten rakenteen ja liiketoiminnan vuoksi, joiden kanssa sillä on emoyritys- tai tytäryrityssuhde;

y)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 33 artiklan 5 kohtaa, koska se ei toteuta kaikkia kohtuullisia toimia ehkäistäkseen järjestelmiinsä sisältyvien tietojen väärinkäytön tai estääkseen kyseisten tietojen käytön muuhun liiketoimintaan tai koska luonnollinen henkilö, jolla on merkittävä sidonnaisuus keskusvastapuoleen, tai oikeushenkilö, jolla on emoyritys- tai tytäryrityssuhde keskusvastapuolen kanssa, käyttää kyseisen keskusvastapuolen säilyttämiä luottamuksellisia tietoja kaupalliseen tarkoitukseen ilman nämä luottamukselliset tiedot omistavan asiakkaan kirjallista, ennakkoon annettua suostumusta;

z)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 36 artiklan 1 kohtaa, koska se ei toimi tasapuolisesti ja ammattimaisesti määritysosapuoltensa ja niiden asiakkaiden etujen mukaisesti;

aa)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 36 artiklan 2 kohtaa, koska sillä ei ole helposti saatavilla olevia, avoimia ja oikeudenmukaisia sääntöjä valitusten nopeaa käsittelyä varten;

bb)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 37 artiklan 1 tai 2 kohtaa, koska se käyttää jatkuvasti syrjiviä, läpinäkymättömiä tai subjektiivisia osallistumisvaatimuksia, tai koska se ei varmista, että keskusvastapuoleen pääsy on jatkuvasti oikeudenmukaista ja avointa, tai koska se ei varmista, että sen määritysosapuolilla on riittävästi rahoitusvaroja ja toimintakapasiteettia täyttääkseen kyseiseen keskusvastapuoleen osallistumisesta johtuvat velvollisuudet tai koska se ei tee vuosittain perusteellista selvitystä siitä, noudattavatko sen määritysosapuolet tätä vaatimusta;

cc)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 37 artiklan 4 kohtaa, koska sillä ei ole objektiivisia ja avoimia menettelyitä sellaisten määritysosapuolten osallistumisen keskeyttämistä ja asianmukaista poistumista varten, jotka eivät enää täytä 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia;

dd)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 37 artiklan 5 kohtaa, koska se kieltää 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimukset täyttävän määritysosapuolen pääsyn perustelematta kieltoa asianmukaisesti ja kirjallisesti ja perustamatta kieltoa kattavaan riskianalyysiin;

ee)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 1 kohtaa, koska se ei anna määritysosapuolensa asiakkaille mahdollisuutta päästä käyttämään tarjottuja erityispalveluja erikseen;

ff)  toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 7 kohtaa, koska se ei tarjoa mainitussa kohdassa tarkoitettuja erottelun eri tasoja kohtuullisin kaupallisin ehdoin.

III.  Toimintaa koskeviin vaatimuksiin liittyvät rikkomiset:

a) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 34 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ota käyttöön, pane täytäntöön tai ylläpidä asianmukaisia liiketoiminnan jatkuvuutta koskevia toimintaperiaatteita ja palautumissuunnitelmaa, joiden tavoitteena on varmistaa sen toimintojen säilyminen, toiminnan nopea palautuminen ja velvollisuuksien täyttäminen ja joiden on mahdollistettava ainakin kaikkien transaktioiden elvyttäminen häiriön aikana, jotta keskusvastapuoli voi jatkaa luotettavasti toimintaansa ja saattaa toimituksen loppuun määräaikaan mennessä;

b) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 34 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ota käyttöön, pane täytäntöön tai ylläpidä asianmukaista menettelyä, jotta varmistetaan asiakkaiden ja määritysosapuolten omaisuuserien ja positioiden oikea-aikainen ja asianmukainen toimitus tai siirtäminen, mikäli tunnustaminen peruutetaan 25 artiklan mukaisen päätöksen nojalla;

c) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 35 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, koska se ulkoistaa kyseisen keskusvastapuolen riskienhallintaan liittyviä tärkeimpiä toimia;

d) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 1 kohtaa, koska se ei pidä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden perusteella se voi milloin tahansa viipymättä tunnistaa ylläpitämissään tileissä yhden määritysosapuolen tiliin ylläpidetyt omaisuuserät ja positiot toisen määritysosapuolen tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista sekä omista omaisuuseristään;

e) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 2 kohtaa, koska se ei tarjoudu pitämään eikä pyynnöstä huolimatta pidä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden avulla jokainen määritysosapuoli voi tunnistaa keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä kyseisen määritysosapuolen omaisuuserät ja positiot sen määritysosapuolten tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista;

f) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 3 kohtaa, koska se ei tarjoudu pitämään eikä pyynnöstä huolimatta pidä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden avulla kukin määritysosapuoli voi tunnistaa selkeästi keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä tietyn asiakkaan tiliin ylläpidetyt omaisuuserät ja positiot muiden asiakkaiden tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista, tai koska se ei pyynnöstä huolimatta tarjoa määritysosapuolilleen mahdollisuutta avata lisää tilejä omalla nimellään asiakkaidensa puolesta;

g) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 40 artiklaa, koska se ei mittaa ja arvioi lähes reaaliaikaisesti kuhunkin määritysosapuoleen liittyviä likviditeetti- ja luottoriskejään ja tarvittaessa sellaiseen toiseen keskusvastapuoleen liittyviä likviditeetti- ja luottoriskejään, jonka kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyn, tai koska sillä ei ole pääsyä olennaisiin hintatietolähteisiin, jotta se voi tehokkaasti mitata riskejään kohtuullisin kustannuksin;

h) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 41 artiklan 1 kohtaa, koska se ei luottoriskejään rajoittaakseen määrää eikä vaadi vakuuksia eikä kerää niitä määritysosapuoliltaan tai tarvittaessa sellaisilta keskusvastapuolilta, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyt, tai koska se määrää, vaatii tai kerää vakuuksia, jotka eivät ole riittäviä kattamaan mahdolliset riskit, joita keskusvastapuoli arvioi esiintyvän kyseisten positioiden realisointiin saakka, tai kattamaan asianmukaisella aikavälillä tappiot, joita aiheuttaa vähintään 99 prosenttia riskimuutoksista, tai varmistamaan, että keskusvastapuoli kattaa vastuunsa vakuuksilla kaikkien määritysosapuoliensa osalta ja tarvittaessa kaikkien sellaisten keskusvastapuolten osalta, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyt, ainakin päiväkohtaisesti, tai ottamaan huomioon mahdolliset myötäsykliset vaikutukset tarvittaessa;

i) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 41 artiklan 2 kohtaa, koska se ei vakuusvaatimuksia asettaessaan käytä malleja ja parametreja, jotka kuvaavat määritettävien tuotteiden riskiominaisuuksia ja joissa otetaan huomioon vakuuksien keräämisen aikaväli, markkinoiden likviditeetti sekä muutosten mahdollisuus transaktion aikana;

j) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 41 artiklan 3 kohtaa, koska se ei vaadi eikä kerää vakuuksia päivän sisäisesti ainakin silloin, kun ylitetään ennalta määritellyt kynnysarvot;

k) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 42 artiklan 3 kohtaa, koska se ei ylläpidä maksukyvyttömyysrahastoa, joka antaa sille vähintään mahdollisuuden kestää äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa sen määritysosapuolen maksukyvyttömyys, johon liittyvät sen kannalta suurimmat vastuut, tai toiseksi ja kolmanneksi suurimman määritysosapuolen maksukyvyttömyys, jos niihin liittyvien vastuiden kokonaismäärä on suurempi, tai koska se kehittää ennusteita, joissa ei oteta huomioon sellaisia ajanjaksoja, jolloin volatiliteetti on ollut kaikkein suurinta niillä markkinoilla, joilla keskusvastapuoli tarjoaa palvelujaan, sekä useita mahdollisia tulevia ennusteita, joissa otetaan huomioon rahoitusvarojen äkilliset myynnit ja markkinoiden likviditeetin nopea väheneminen;

l) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 43 artiklan 2 kohtaa, jos se ei kykene kestämään 42 artiklassa tarkoitetun maksukyvyttömyysrahaston ja 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen muiden rahoitusvarojen avulla niiden kahden määritysosapuolen maksukyvyttömyyttä, joihin liittyy sen kannalta suurimmat vastuut äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa;

m) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 44 artiklan 1 kohtaa, koska sillä ei aina ole käytössään riittävää likviditeettiä palvelujensa ja toimiensa suorittamiseksi tai koska se ei laske päivittäin mahdollisia likviditeettitarpeitaan;

o) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 45 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa, koska se ei käytä maksukyvyttömän määritysosapuolen asettamia vakuuksia ennen kuin tappioiden kattamiseen käytetään muita rahoitusvaroja;

p) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 45 artiklan 4 kohtaa, koska se ei käytä tähän tarkoitukseen varattuja omia varoja ennen niiden maksujen käyttämistä, joita määritysosapuolet, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, ovat suorittaneet maksukyvyttömyysrahastoon;

q) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 46 artiklan 1 kohtaa, koska se hyväksyy muita kuin erittäin likvidejä vakuuksia, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen luotto- ja markkinariski, kattamaan määritysosapuoliinsa liittyvät alkuperäiset ja voimassa olevat vastuut, jos komission 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksymän delegoidun säädöksen mukaisesti muita vakuuksia ei voida hyväksyä;

r) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 1 kohtaa, koska se sijoittaa rahoitusvaransa muihin kuin käteisvaroihin tai erittäin likvideihin rahoitusvälineisiin, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen markkina- ja luottoriski ja jotka voidaan realisoida nopeasti siten, että kielteiset hintavaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä;

s) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 3 kohtaa, koska se ei talleta vakuuksiksi tai maksukyvyttömyysrahastoon maksuiksi asetettuja rahoitusvälineitä sellaisten arvopaperien selvitysjärjestelmien ylläpitäjien huostaan, jotka varmistavat täyden suojan kyseisille rahoitusvälineille, vaikka sellaisia olisi saatavilla, tai koska se ei käytä toimiluvan saaneiden rahoituslaitosten muita erittäin turvallisia järjestelyjä;

t) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 4 kohtaa, koska se tekee käteistalletukset muuten kuin toimiluvan saaneiden rahoituslaitosten erittäin turvallisia järjestelyjä käyttäen tai keskuspankkien pysyviä talletusjärjestelmiä tai keskuspankkien tarjoamia muita vastaavia välineitä käyttäen;

u) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 5 kohtaa, koska se tallettaa varoja kolmannelle osapuolelle varmistamatta, että määritysosapuolille kuuluvat varat voidaan tunnistaa erillisinä keskusvastapuolelle kuuluvista varoista ja kyseiselle kolmannelle osapuolelle kuuluvista varoista erinimisten tilien avulla kolmannen osapuolen tilinpidossa tai muilla vastaavilla toimenpiteillä, joilla saavutetaan samantasoinen suoja, tai koska rahoitusvälineet eivät ole tarvittaessa nopeasti keskusvastapuolen saatavilla;

v) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 6 kohtaa, koska se sijoittaa pääomaansa tai 41, 42, 43 tai 44 artiklassa säädettyjen vaatimusten perusteella saatuja rahamääriä omiin arvopapereihinsa tai emoyrityksensä tai tytäryrityksensä arvopapereihin;

w) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 48 artiklan 1 kohtaa, koska sillä ei ole käytössään yksityiskohtaisia menettelyitä, joita noudatetaan, kun määritysosapuoli ei noudata 37 artiklassa säädettyjä osapuolivaatimuksia keskusvastapuolen asettamassa määräajassa eikä sen vahvistamien menettelyjen mukaisesti, tai koska se ei ole vahvistanut yksityiskohtaisesti menettelyitä, joita noudatetaan silloin, kun keskusvastapuoli ei ole todennut määritysosapuolta maksukyvyttömäksi, tai koska se ei tarkastele näitä menettelyitä vuosittain uudelleen;

x) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 48 artiklan 2 kohtaa, koska se ei toteuta viipymättä toimia rajoittaakseen määritysosapuolen maksukyvyttömyydestä johtuvia tappioita ja likviditeettipaineita ja koska se ei varmista, että määritysosapuolen positioiden sulkeminen ei häiritse sen toimintaa tai altista määritysosapuolia, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, tappioille, joita ne eivät voi ennakoida tai hallita;

y) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 48 artiklan 3 kohtaa, koska se ei viipymättä ilmoita asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ennen kuin maksukyvyttömyyttä koskeva menettely todetaan tai käynnistetään;

z) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 48 artiklan 4 kohtaa, koska se ei varmenna, että sen soveltamat maksukyvyttömyyttä koskevat menettelyt ovat täytäntöönpanokelpoisia, eikä se toteuta kaikkia kohtuullisia toimia varmistaakseen, että sillä on oikeudelliset valtuudet realisoida maksukyvyttömän määritysosapuolen positiot ja siirtää tai realisoida maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaiden positiot;

aa) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 49 artiklan 1 kohtaa, koska se ei säännöllisesti tarkastele uudelleen mallejaan ja parametrejaan, jotka on otettu käyttöön sen vakuusvaatimusten, maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen, vakuuksille asetettavien vaatimusten tai muiden riskienhallintamekanismien laskemiseksi, eikä se testaa kyseisiä malleja tiukoilla ja usein toistettavilla stressitesteillä arvioidakseen niiden kestävyyttä äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa tai tee toteumatestejä arvioidakseen käytettyjen menetelmien luotettavuutta tai koska se ei hanki itsenäistä validointia tai ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle testien tuloksista tai anna sen validoida malleja ja parametreja ennen kuin se tekee niihin merkittäviä muutoksia;

bb) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 49 artiklan 2 kohtaa, koska se ei säännöllisesti testaa maksukyvyttömyyttä koskevien menettelyjensä keskeisiä näkökohtia tai koska se ei toteuta kaikkia kohtuullisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki määritysosapuolet ymmärtävät kyseiset menettelyt ja että ne ovat tehneet asianmukaiset järjestelyt voidakseen reagoida maksukyvyttömyystapaukseen;

cc) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 49 artiklan 1 a kohtaa, koska se tekee merkittävän muutoksen 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin malleihin ja parametreihin ennen kuin se hankkii arvopaperimarkkinaviranomaisen validoinnin muutokselle;

dd) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 artiklan 1 kohtaa, koska se ei käytä keskuspankkirahaa transaktioidensa toimitukseen, vaikka se olisi mahdollista ja vaikka keskuspankkirahaa olisi saatavilla, tai koska se ei toteuta toimia, joilla käteistoimitusriskejä rajoitetaan voimakkaasti, jos keskuspankkirahaa ei käytetä;

ee) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 artiklan 3 kohtaa, koska se ei eliminoi pääomariskejä noudattamalla toimittaminen maksua vastaan -periaatetta mahdollisimman pitkälle, jos kyseinen keskusvastapuoli on velvollinen toimittamaan tai vastaanottamaan rahoitusvälineitä;

ff) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 a tai 50 b artiklaa, koska se ei suorita KCCP:n laskentaa kyseisessä artiklassa määritetyllä tavalla tai koska se ei noudata 50 a artiklan 2 kohdassa ja 50 b ja 50 d artiklassa esitettyjä KCCP:n laskentasääntöjä;

gg) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 a artiklan 3 kohtaa, koska se suorittaa KCCP:n laskennan harvemmin kuin neljännesvuosittain tai harvemmin kuin arvopaperimarkkinaviranomainen edellyttää 50 a artiklan 3 kohdan mukaisesti;

hh) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 51 artiklan 2 kohtaa, koska sillä ei ole syrjimätöntä pääsyä sekä tietoihin, joita se tarvitsee markkinapaikalta saamiensa tehtävien suorittamiseen, vaikka keskusvastapuoli täyttää markkinapaikan laatimat toiminnalliset ja tekniset vaatimukset, että asianomaiseen selvitysjärjestelmään;

ii) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 52 artiklan 1 kohtaa, koska se tekee yhteentoimivuusjärjestelyn ilman, että se täyttää yhtään kyseisen kohdan a, b, c ja d alakohdassa esitetyistä vaatimuksista;

jj) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 53 artiklan 1 kohtaa, koska se ei erota selkeästi omaisuuseriä ja positioita sellaisen toisen keskusvastapuolen lukuun ylläpidetyssä tilissä, jonka kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyn;

kk) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 54 artiklan 1 kohtaa, koska se tekee yhteentoimivuusjärjestelyn ilman arvopaperimarkkinaviranomaiselta saatua ennakkohyväksyntää.

IV.  Avoimuuteen ja tietojen saatavuuteen liittyvät rikkomiset:

a) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 1 kohtaa, koska se ei julkista jokaisen erikseen suoritettavan palvelun hintaa ja maksuja, mukaan luettuina alennukset ja hyvitykset sekä perusteet näiden vähennysten saamiseksi;

b) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle tietoja palvelujaan koskevista menoista ja tuloista;

c) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ilmoita määritysosapuolilleen ja niiden asiakkaille, mitä riskejä liittyy sen tarjoamiin palveluihin;

d) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 3 kohtaa, koska se ei julkista määritysosapuolilleen tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle hintatietoja, joiden perusteella lasketaan sen määritysosapuoliin liittyvät vastuut päivän lopussa tai koska se ei julkista määrittämiensä transaktioiden määriä kunkin välinelajin osalta kokonaisuudessaan;

f) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 4 kohtaa, koska se ei julkista viestintäprotokolliin liittyviä toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia, jotka kattavat sisällön ja viestimuodot, joita se käyttää viestintään kolmansien osapuolten kanssa, mukaan luettuna 7 artiklassa tarkoitetut toiminnalliset ja tekniset vaatimukset;

g) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 5 kohtaa, koska se ei julkista yhtään määritysosapuolten tekemää 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten tai 38 artiklan 5 kohdassa säädettyjen vaatimusten rikkomista, paitsi jos arvopaperimarkkinaviranomainen on katsonut, että tällainen julkistaminen uhkaisi rahoitusvakautta tai markkinoiden luottamusta tai vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinoita tai aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille;

h) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 7 kohtaa, koska se ei julkista tarjoamansa suojan tasoja ja erottelun eri tasoihin liittyviä kustannuksia;

i) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 49 artiklan 3 kohtaa, koska se ei julkista keskeisiä näkökohtia riskienhallintamallistaan tai oletuksia, jotka on tehty 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun stressitestin suorittamiseksi;

j) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 artiklan 2 kohtaa, koska se ei selkeästi ilmoita rahoitusvälineiden toimittamiseen liittyviä velvollisuuksiaan, mukaan lukien sitä, onko se velvollinen toimittamaan tai vastaanottamaan rahoitusvälineen tai korvaako se osallistujille toimittamisen yhteydessä syntyneet tappiot;

k) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 c artiklan 1 kohtaa, koska se ei raportoi 50 c artiklan 1 kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja tietoja niille määritysosapuolilleen, jotka ovat laitoksia, tai niiden toimivaltaisille viranomaisille;

l) toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 c artiklan 2 kohtaa, koska se ilmoittaa tiedot niille määritysosapuolilleen, jotka ovat laitoksia, harvemmin kuin neljännesvuosittain tai harvemmin kuin arvopaperimarkkinaviranomainen edellyttää 50 c artiklan 2 kohdan mukaisesti.

V.  Valvontatoiminnan esteisiin liittyvät rikkomiset:

a) keskusvastapuoli rikkoo 25 c artiklaa, koska se ei toimita tietoja vastauksena päätökseen, jolla vaaditaan tietoja 25 c artiklan 2 kohdan nojalla, tai koska se toimittaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 c artiklan 2 tai 3 kohdan mukaiseen tiedonsaantipyyntöön tai vastauksena arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 c artiklan 3 kohdan mukaiseen tietojen pyytämistä koskevaan päätökseen;

b) keskusvastapuoli antaa virheellisiä tai harhaanjohtavia vastauksia 25 d artiklan 1 kohdan c tai d alakohdan nojalla esitettyihin kysymyksiin;

c) toisen tason keskusvastapuoli ei toimi määräajassa arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 n artiklan nojalla päättämän valvontatoimenpiteen mukaisesti;

d) toisen tason keskusvastapuoli ei suostu arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 e artiklan nojalla tekemän tarkastuspäätöksen edellyttämään paikalla tehtävään tarkastukseen.”

1.  Lisätään liite IV seuraavasti:

”LIITE IV

Luettelo raskauttaviin ja lieventäviin tekijöihin liittyvistä kertoimista 25 g artiklan 3 kohdan soveltamista varten

Seuraavia kertoimia sovelletaan kumulatiivisesti tämän asetuksen 25 g artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perusmääriin:

I.  Raskauttaviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet:

a) jos rikkominen on ollut toistuvaa, kultakin toistolta sovelletaan lisäkerrointa 1,1;

b) jos rikkominen on kestänyt yli kuusi kuukautta, sovelletaan kerrointa 1,5;

c) jos rikkominen on paljastanut keskusvastapuolen organisaatiossa järjestelmään liittyviä heikkouksia, erityisesti sen menettelyissä, hallintojärjestelmissä tai sisäisessä valvonnassa, sovelletaan kerrointa 2,2;

d) jos rikkomisella on haitallinen vaikutus keskusvastapuolen toiminnan ja palvelujen laatuun, sovelletaan kerrointa 1,5;

e) jos rikkominen on ollut tahallista, sovelletaan kerrointa 2;

f) jos rikkomisen havaitsemisen jälkeen ei ole toteutettu korjaavia toimia, sovelletaan kerrointa 1,7;

g) jos keskusvastapuolen ylin johto ei ole tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tämän tehdessä tutkimuksiaan, sovelletaan kerrointa 1,5.

II.  Lieventäviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet:

a) jos rikkominen on kestänyt alle kymmenen työpäivää, sovelletaan kerrointa 0,9;

b) jos keskusvastapuolen ylin johto voi osoittaa toteuttaneensa kaikki tarvittavat toimenpiteet rikkomisen estämiseksi, sovelletaan kerrointa 0,7;

c) jos keskusvastapuoli on ilmoittanut rikkomisesta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ripeästi, tehokkaasti ja täydellisesti, sovelletaan kerrointa 0,4;

d) jos keskusvastapuoli on toteuttanut vapaaehtoisesti toimenpiteitä varmistaakseen, ettei vastaavaa rikkomista voi enää tapahtua, sovelletaan kerrointa 0,6.”

(1)

  EUVL C 385 15.11.2017, s. 3.

(2)

  EUVL C 434 15.12.2017, s. 63.

(3)

*  Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(4)

  EUVL C 385 15.11.2017, s. 3.

(5)

  EUVL C 434 15.12.2017, s. 63.

(6)

  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu... (EUVL...), ja neuvoston päätös, annettu...

(7)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012,   OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(8)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta, COM(2017) 208 final.

(9)

  Asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen ylläpitää luetteloa tunnustetuista kolmansien maiden keskusvastapuolista, jotka voivat tarjota palvelujaan ja harjoittaa toimintaansa unionissa. Kyseiset kolmansien maiden keskusvastapuolet ovat sijoittautuneet 15 maahan, jotka kuuluvat keskusvastapuolten vastaavuutta koskevien komission päätösten soveltamisalaan. Niihin kuuluvat Australia, Hongkong, Singapore, Japani, Kanada, Sveitsi, Etelä-Korea, Meksiko, Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat (CFTC), Brasilia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Dubai (kansainvälinen finanssikeskus DIFC), Intia ja Uusi-Seelanti.

(10)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012 ja (EU) 2015/2365 muuttamisesta. COM(2016) 856 final.

(11)

  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille rahoitusmarkkinoiden kriittisten infrastruktuurien haasteisiin vastaamisesta ja pääomamarkkinaunionin kehittämisestä, Bryssel, 4.5.2017, COM(2017) 225 final.

(12)

  Tiedonanto ”Unionin tila 2016: Pääomamarkkinaunionin viimeistely – komissio nopeuttaa uudistuksia”, 14. syyskuuta 2016.

(13)

  Julkinen kuuleminen Euroopan valvontaviranomaisten toiminnasta, 21.3.–16.5.2017.

(14)

  Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).”


LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ,JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja valmistelija on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöluonnosta:

Yhteisö ja/tai henkilö

 

Yhdysvaltojen kauppakamari: rahoituspalvelukomitean jäsenet

Association Française de gestion Financière: Virginie Buey, Virginie Gaborit, Pierre Garrault, Jean-Louis Laurens

 

Association for Financial Markets in Europe (AFME): Stephen Burton, Michael Cole-Fontayn

Autorité des Marchés Financiers: Patrice Aguesse, Claire Guillaumot, Isabelle Massonat

Bank of England (Englannin keskuspankki): David Bailey, Barry King, Zertasha Malik, Holly Snaith, Richard Spooner

Banque de France (Ranskan keskuspankki): Emmanuelle Assouan, Claudine Hurman, Ivan Odonnat, Francois Villeroy de Galhau

Blackrock: Stephen Fisher, Carey Evans

Brunswick Group: Michael Feuerstein

Centre for European Policy Studies (CEPS): Karel Lannoo

Chicago Mercantile Exchange (CME): Sunil Cutinho, Sean Downey, Emily Hendrix, Simon Turek

City Bank: Slawomir Sikora

City UK: John Mac Farlane

City of London: Jeremy Browne

Commerzbank: Martin Zielke

The Depository Trust and Clearing Corporation (DTCC): Ann Schuman, Michalis Sotiropoulos, Mark Wetjen

Deutsche Bank: Jürgen Feil, Arthur Marquis, Nina Schindler, Katharina Wolf

Deutsche Börse: Niels Brab, Claire Bravard Alexandra Hachmeister

Eurex: Thomas Book, Niels Brab, Matthias Graulich, Erik Müller

Euroopan julkisoikeudellisten pankkien järjestö (EAPB): Filip Chraska, Thorsten Guthke

Keskusvastapuoliyhteisöjen eurooppalainen yhdistys (European Association of CCP Clearing Houses): Chiara Bergamaschi, Rafael Plata

Euroopan keskuspankki: Marguerite Connell, Benoit Coeure, Stephanie.Bergbauer, Corinna Freund, Jean-Francois Jamet, Pierre Marmara, Yves Mersch, Panagiotis Papapaschalis, Clement Rouveyrol

 

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen: Giampiero Carla , Steven Maijoor, Jakub Michalik, Maud Thimon

Euroopan arvopaperipörssien järjestö (Federation of European Securities Exchanges): Richard Fenner

Ranskan pankkiyhdistysten liitto (French Banking Federation): Taha Bousmaha, Philippe de Soumagnat, Benjamin Quatre

German fund managers association (BVI): Felix Ertl, Rudolf Siebel

Intercontinental Exchange (ICE): Nicolas Kügler, Finbarr Hutcheson

KPDW CCP: Slawomir Panasiuk, Marcin Truchanowicz, Karolina Ziolkowska

London Clearing House (LCH): Julien Jardelot, Daniel Maguire, Corentine Poilvet-Clediere, Nikhil Rathi

Luxemburgin pankkiyhdistys ja Luxemburgin rahastoalan yhdistys: Marc-André Bechet, Antoine Kremer, Gilles Pierre

 

FIA: Walt Lukken, Jackie Mesa, Corinna Schempp, Simon Puleston Jones

Kansainvälinen johdannaismarkkinoiden osapuolten järjestö (ISDA): Roger Cogan, Ulrich Karl

International Regulatory Strategy Group: Mark Hoban

Moody’s: Nigel Phipps

Japan Center for International Finance: Jutaro Kaneko

NASDAQ: Erica Brown, Julia Haglind, Hans-Ole Jochumsen,

Nomura Bank: Yuji Nakata

SIX-clear: Matthias Heer, Urs Wieland

Hessenin osavaltio: Mark Weinmeister, Robert Möhrle

Union Investment: Andreas Illenseer

Yhdysvaltojen Commodities Futures Trading Commission: John Behnam, Chris Giancarlo, Brian Quintenz, Eric Pan, Tracey Wingate

Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö: Corrado Camera, Lawrence Norton, Rebekah Goshorn-Jurata

Yhdysvaltojen kauppakamari: Thomas Quaadman, Samantha DeZur, Sean Downey, Giovanni Campi

Seuraavat yhteisöt ovat järjestäneet keskustelutilaisuuksia, joihin Danuta Hübner osallistui ja joissa hän esitteli keskusvastapuolten valvontaa koskevaa työtään:

APCO, Association of German Banks, Association for Financial Markets in Europe (AFME), British Chamber of Commerce, Eurofi, European Parliamentary Financial Services Forum (EPFSF), Financial Future, Fleishmann Hillard, Linklaters, QED


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta

Viiteasiakirjat

COM(2017)0331 – C8-0191/2017 – 2017/0136(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

13.6.2017

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

11.9.2017

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

11.9.2017

ITRE

11.9.2017

JURI

11.9.2017

AFCO

11.9.2017

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

BUDG

29.6.2017

ITRE

11.10.2017

JURI

12.7.2017

AFCO

11.9.2017

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Danuta Maria Hübner

6.7.2017

 

 

 

Valiokuntakäsittely

10.10.2017

21.2.2018

24.4.2018

 

Hyväksytty (pvä)

16.5.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

45

4

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Thierry Cornillet, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Sven Giegold, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Wolf Klinz, Georgios Kyrtsos, Philippe Lamberts, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Alex Mayer, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Sirpa Pietikäinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Cozzolino, Ramón Jáuregui Atondo, Paloma López Bermejo, Thomas Mann, Joachim Starbatty, Romana Tomc, Lieve Wierinck

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Agnieszka Kozłowska-Rajewicz

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

25.5.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

45

+

ALDE

Thierry Cornillet, Petr Ježek, Wolf Klinz, Ramon Tremosa i Balcells, Lieve Wierinck

ECR

Sander Loones, Bernd Lucke, Stanisław Ożóg, Pirkko Ruohonen-Lerner, Joachim Starbatty

PPE

Burkhard Balz, Markus Ferber, Brian Hayes, Danuta Maria Hübner, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Georgios Kyrtsos, Esther de Lange, Werner Langen, Ivana Maletić, Thomas Mann, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Sirpa Pietikäinen, Anne Sander, Theodor Dumitru Stolojan, Romana Tomc, Tom Vandenkendelaere

S&D

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Andrea Cozzolino, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Ramón Jáuregui Atondo, Olle Ludvigsson, Costas Mavrides, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang

VERTS/ALE

Sven Giegold, Philippe Lamberts, Molly Scott Cato, Ernest Urtasun

4

-

ECR

Kay Swinburne

ENF

Gerolf Annemans, Bernard Monot, Marco Zanni

5

0

EFDD

Marco Valli

GUE/NGL

Paloma López Bermejo, Martin Schirdewan

S&D

Neena Gill, Alex Mayer

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 8. kesäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus