Menettely : 2017/2206(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0194/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0194/2018

Keskustelut :

PV 02/07/2018 - 17
CRE 02/07/2018 - 17

Äänestykset :

PV 03/07/2018 - 11.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0279

MIETINTÖ     
PDF 582kWORD 82k
29.5.2018
PE 615.257v03-00 A8-0194/2018

maailman alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamisesta, maakaappaukset mukaan lukien

(2017/2206(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Francisco Assis

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

maailman alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamisesta, maakaappaukset mukaan lukien

(2017/2206(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeussopimukset ja -välineet ja erityisesti YK:n yleiskokouksen 13. joulukuuta 2007 hyväksymän alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen,

–  ottaa huomioon itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 169 sellaisena kuin se hyväksyttiin 27. kesäkuuta 1989,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21, 22 ja 47 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sellaisena kuin ulkoasiainneuvosto hyväksyi sen 25. kesäkuuta 2012 sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2019, jonka neuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon vuonna 1998 annetun YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista antamansa kiireelliset päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2016 guarani-kaiowá-alkuperäiskansan tilanteesta Mato Grosso do Sulin osavaltiossa Brasiliassa antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta Hondurasissa(2),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Tansaniasta ja erityisesti maananastusta koskevasta ongelmasta(3),

–  ottaa huomioon vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(4),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 22. syyskuuta 2014 antaman päätöslauselman 69/2 vuonna 2014 pidetyn alkuperäiskansojen maailmankonferenssin päätösasiakirjan hyväksymisestä(5),

  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 19. joulukuuta 2016 antaman päätöslauselman 71/178 alkuperäiskansojen oikeuksista ja erityisesti sen luvun 13, jossa vuosi 2019 julistetaan kansainväliseksi alkuperäiskielten vuodeksi(6),

–  ottaa huomioon YK:n erityisraportoijan YK:n ihmisoikeusneuvostolle 8. elokuuta 2017 antaman raportin alkuperäiskansojen oikeuksista(7),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2014 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 26/9 sellaisen avoimen hallitustenvälisen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä olisi laatia oikeudellisesti sitova ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen asiakirja monikansallisista yhtiöistä ja muista liikeyrityksistä(8),

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 13. lokakuuta 2015 hyväksymän avoimen hallitustenvälisen työryhmän prosessin, joka koskee maaseudun asukkaiden ja muiden maaseudulla työskentelevien henkilöiden oikeuksien julistuksen laatimista(9),

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 25. syyskuuta 2015,

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 1992 hyväksytyn biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Durbanin sopimuksen ja toimintasuunnitelman, jotka hyväksyttiin luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskevan kansainvälisen liiton (IUCN) järjestämässä Maailman luonnonsuojelupuistojen viidennessä kokouksessa vuonna 2003(10),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2004 annetun komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille EU:n suuntaviivoista maapolitiikan suunnittelun ja uudistamisen tukemiseksi kehitysmaissa (COM(2004)0686),

–  ottaa huomioon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön vapaaehtoiset maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevat ohjeistot, joille YK:n Maailman ruokaturvakomitea ilmaisi tukensa 11. toukokuuta 2012(11),

–  ottaa huomioon vuonna 2003 hyväksytyn, metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan EU:n toimintasuunnitelman sekä EU:n ja kumppanimaiden kahdenväliset vapaaehtoiset FLEGT-kumppanuussopimukset(12),

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat ja YK:n Global Compact -aloitteen,

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2011 hyväksytyt Maastrichtin periaatteet, joilla selvennetään voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen perustuvia valtioiden ekstraterritoriaalisia velvoitteita(13),

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät alkuperäiskansoista(14),

–  ottaa huomioon Cotonoun sopimukseen sisältyvät ihmisoikeusmääräykset,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin kansainvälisenä maailman alkuperäiskansojen päivänä 9. elokuuta 2017 antaman julkilausuman(15),

–  ottaa huomioon päätöksensä nimittää Aura Lolita Chavez Ixcaquic vuoden 2017 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaehdokkaaksi ensimmäisenä alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajana,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin ilmastosopimuksen,

–  ottaa huomioon 21. syyskuuta 2015 annetun yhteisen valmisteluasiakirjan sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusvaltaa edistävistä toimenpiteistä: tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)(16),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 3. elokuuta 2010 antaman päätöslauselman 64/292 vettä ja jätevesihuoltoa koskevasta ihmisoikeudesta(17),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista(18),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa(19),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävistä EU:n toimista(20),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0194/2018),

A.  ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen kokonaismääräksi on arvioitu yli 370 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat yli 70 maassa eri puolilla maailmaa ja joiden osuus maailman kokonaisväestöstä on noin viisi prosenttia, ja ottaa huomioon, että toisistaan selvästi eroavia alkuperäiskansoja on vähintään 5 000; toteaa, että maantieteellisestä hajanaisuudesta huolimatta näihin kansoihin kohdistuu samanlaisia uhkia ja haasteita;

B.  ottaa huomioon, että alkuperäiskansoilla on ainutlaatuinen suhde maahan ja ympäristöön, jossa ne elävät, ja että ne hyödyntävät saatavilla olevia luonnonvaroja ainutlaatuisten tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen järjestelmien luomiseksi, mikä puolestaan suurelta osaltaan muovaa alkuperäiskansojen identiteettiä ja hengellisyyttä ja mikä on erittäin tärkeää biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän käytön kannalta; ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen perinteinen tieto on ollut merkittävä osatekijä ihmiskunnan kehityksessä; ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen tiedon kaupallistaminen ja/tai marginalisointi uhkaavat niiden roolia tämän tiedon perinteisinä haltijoina ja vartijoina;

C.  ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen yhteisölliset oikeudet perustuvat perinteiseen asumiseen niiden alueilla, ja toteaa, että heidän tunteensa kyseisiin alueisiin kuulumisesta ei ole omistamista samalla tavalla kuin omistaminen yleisesti ymmärretään länsimaisissa yhteiskunnissa;

D.  ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamat alueet kattavat noin 22 prosenttia maapallon maapinta-alasta ja niiden arvioidaan sisältävän 80 prosenttia maapallon biologisesta monimuotoisuudesta; ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen reservaatit ovat tärkeä metsäkatoa jarruttava tekijä; ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asuttamat trooppiset metsät varastoivat hiilidioksidia trooppisten metsien biomissa, minkä vuoksi ne ovat kaikkien ilmastonmuutoksen torjuntastrategioiden kannalta arvokkaita; ottaa huomioon, että alkuperäiskansat ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille, mikä johtuu niiden elämäntavasta ja läheisestä suhteesta maahan, jotka ovat suoraan riippuvaisia luonnonvarojen jatkuvasta saatavuudesta;

E.  ottaa huomioon, että maa on perustavanlaatuinen, rajoitettu ja uusiutumaton luonnonresurssi ja olennainen osa jokaisen maan luonnonvaroja;

F.  ottaa huomioon, että ihmisoikeussopimuksissa tunnustetaan alkuperäiskansojen oikeus esi-isiensä maihin ja resursseihin ja todetaan, että valtioiden on neuvoteltava vilpittömässä mielessä alkuperäiskansojen kanssa saadakseen niiden vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen hankkeisiin, joilla saattaa olla vaikutuksia alkuperäiskansojen perinteiseen elämäntapaan, jotka saattavat uhata luonnonvaroja, joita ne ovat perinteisesti hoitaneet ja joista ne ovat yhä riippuvaisia, tai jotka saattavat johtaa alkuperäiskansojen pakkomuuttoon ja siitä johtuvaan omaleimaisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön katoamiseen; katsoo, että tällaiset kuulemiset tulisi toteuttaa ennen kuin lainsäädännöllisistä tai hallinnollisista toimenpiteistä päätetään tai ennen kuin niitä sovelletaan kunnioittaen alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta, joka pitää sisällään niiden oikeuden omistaa, käyttää, kehittää ja valvoa maitaan, alueitaan, vesiään, rannikkovesiään ja muita resurssejaan; ottaa huomioon, että alkuperäiskansoilla on oikeus vapaasti määrittää poliittinen asemansa, vapaasti edistää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystään ja käyttää luonnonrikkauksiaan ja -varojaan eikä niiltä missään tapauksessa saa riistää niiden toimeentulomahdollisuuksia;

G.  ottaa huomioon, että YK:n julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista tunnustetaan alkuperäiskansojen kollektiiviset ja yksilölliset oikeudet, erityisesti niiden oikeudet maahan, omistamiseen, luonnonvaroihin, asuinalueisiin, kulttuuriin, identiteettiin ja kieleen, työllisyyteen, terveyteen ja koulutukseen sekä oikeus vapaasti määritellä poliittinen asemansa ja taloudellinen kehityksensä;

H.  toteaa, että valtiolliset ja muut kuin valtiolliset toimijat loukkaavat edelleen alkuperäiskansojen kollektiivisia ja yksilöllisiä oikeuksia eri puolilla maailmaa, mistä seuraa, että alkuperäiskansoihin kohdistuu edelleen fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä rasismia, syrjäytymistä, syrjintää, pakkomuuttoja, tuhoisaa uudelleenasutustoimintaa, alkuperäiskansoille perinteisesti kuuluneiden maa-alojen laitonta pakkolunastusta tai niiltä viedään oikeus niiden resursseihin, elinkeinoihin ja perinteiseen tietämykseen; ottaa huomioon, että YK:n mukaan alkuperäiskansojen oikeuksia loukataan nykyään enemmän kuin kymmenen vuotta sitten;

I.  toteaa, että uuskolonialististen valtarakenteiden tekemät itsemääräämisoikeuden loukkaukset ja valtioiden käytännöt vaikuttavat kielteisesti alkuperäiskansoihin ja erityisesti naisiin ja tyttöihin;

J.  toteaa, että alkuperäiskansojen naiset kohtaavat seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä esteitä, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvän neuvonnan puute, lääkintälaitteiden ja -tarvikkeiden puutteellinen satavuus sekä jopa raiskaustapauksissa abortin kieltävä lainsäädäntö, mikä johtaa korkeaan äitiyskuolleisuuteen, teiniraskauksiin ja sukupuolitauteihin;

K.  toteaa, että alkuperäiskansojen naisten oikeuksien loukkaukset jäävät laajalti rankaisematta erityisesti siksi, että heiltä evätään oikeus oikeussuojakeinoihin ja että seurantamekanismeja ja sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ei ole;

L.  ottaa huomioon, että valtiot ovat viime kädessä vastuussa alkuperäiskansojen ja myös niihin kuuluvien ympäristönsuojelijoiden ja ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuuden, suojelun ja oikeuksien takaamisesta;

M.  ottaa huomioon, että maailman alkuperäiskielet ovat häviämässä hälyttävää tahtia siitä huolimatta, että kielet ovat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien perustekijä ja oleellisen tärkeitä kestävän kehityksen toteutumiselle; ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen tiedon välittäminen sukupolvelta toiselle on erittäin tärkeää maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden käsittelemisessä; ottaa huomioon, että YK:n vuonna 2016 julkaistussa raportissa(21) arvioidaan, että maailmassa tällä hetkellä puhutuista lähes 6 700 kielestä 95 prosenttia on vaarassa hävitä vuosisadan loppuun mennessä ja että valtaosa näistä uhatuista kielistä on alkuperäiskieliä; ottaa huomioon, että valtioilla on velvollisuus suojella ja edistää alkuperäiskansojen kieliä sen varmistamiseksi, että alkuperäiskansat voivat täysimääräisesti nauttia kulttuurisista oikeuksistaan; katsoo, että valtioiden olisi panostettava yhteiskuntiin juurtuneiden stereotypioiden muuttamiseen;

N.  ottaa huomioon, että eräissä maissa laajat joukot alkuperäisväestöön kuuluvia ovat muuttaneet suuriin kaupunkikeskuksiin, joissa he joutuvat kokemaan irrallisuuden tunteita ja menettävät kulttuurisia arvojaan; ottaa huomioon, että heidän perinteinen tietämyksensä ja käytäntönsä eivät sovellu kaupunkiympäristöön eivätkä nykyaikaisten työmarkkinoiden dynamiikkaan, mikä altistaa heidät köyhyydelle ja syrjäytymisen ja syrjinnän uusille muodoille;

O.  ottaa huomioon, että alkuperäiskansoja koskevat köyhyys-, sairaus- ja lukutaidottomuusluvut ovat hälyttävän korkeita ja niillä on riittämättömät mahdollisuudet turvalliseen ja puhtaaseen veteen, jätevesihuoltoon, terveydenhuoltoon, koulutukseen, työllistymiseen ja kansalaisoikeuksien käyttämiseen, poliittiset osallistumis- ja edustusmahdollisuudet mukaan lukien, ja että nuorten keskuudessa päihteiden väärinkäyttö ja itsemurhat ovat yleisiä;

P.  ottaa huomioon, että alkuperäisyhteisöjen naiset ovat erityisen marginalisoituneita, koska heidän saatavillaan ei ole riittävää terveydenhuoltoa, sosiaalipalveluja eikä taloudellisia mahdollisuuksia; toteaa, että heitä syrjitään heidän sukupuolensa sekä etnisen ja sosiaalis-taloudellisen taustansa takia, mikä johtaa korkeampaan kuolleisuuteen, ja että he joutuvat selkeästi sukupuoleen perustuvan väkivallan ja naismurhien kohteeksi; ottaa huomioon, että YK:n mukaan ainakin yksi kolmesta alkuperäiskansoihin kuuluvasta naisesta raiskataan jossakin elämänsä vaiheessa ja että äitiyskuolleisuus, teiniraskaudet ja sukupuolitaudit, myös HI-virus/aids, ovat alkuperäisväestön keskuudessa keskimääräistä yleisempiä; ottaa huomioon, että naiset joutuvat usein kohtaamaan erityisiä sukupuoleen perustuvia uhkia ja esteitä, joita on tarkasteltava moniperusteisesta näkökulmasta;

Q.  ottaa huomioon, että laiton huumekauppa vaikuttaa suhteettomasti alkuperäisyhteisöihin, kun huumeiden kysyntä jatkuvasti lisääntyy ja laittomien huumausaineiden valmistajat yhä useammin häätävät alkuperäisyhteisöt pois näiden perinteisiltä mailta; ottaa huomioon, että alkuperäiskansoja painostetaan usein fyysisesti tai taloudellisesti osallistumaan huumekauppaan ja varsinkin huumeiden kuljetusoperaatioihin; ottaa huomioon, että aseelliset konfliktit lisäävät alkuperäiskansojen maa-alueiden militarisointia ja johtavat ihmisoikeusloukkauksiin ja alkuperäisyhteisöihin kohdistuvaan liialliseen voimankäyttöön;

R.  ottaa huomioon, että luonnonvarojen kasvava kysyntä ja niistä käytävä lisääntyvä kilpailu edistävät maailmanlaajuisia maakaappauspyrkimyksiä, joiden vuoksi monissa maissa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteisesti asuttamiin ja käyttämiin alueisiin kohdistuu kestämättömiä paineita; katsoo, että näiden luonnonvarojen hyödyntäminen maataloudessa ja energia-, puutavara- ja kaivosteollisuuden aloilla muu kaivannaisteollisuus mukaan lukien sekä laittomassa puunkorjuussa ja suurissa infrastruktuuri- ja rakennushankkeissa tai hallitusten ja paikallisen väestön tarpeisiin on yksi maanomistukseen liittyvien konfliktien suurimmista syistä ja vesivarojen ja maaperän pilaantumisen suurin syy;

S.  toteaa, että markkinoiden vapauttamisen ja sääntelyn poistamisen lisääntyminen on johtanut suoriin ulkomaisiin investointeihin alkuperäiskansojen alueilla ilman heidän ennakkosuostumistaan tai aitoa kuulemistaan, mistä on seurannut alkuperäiskansojen naisten ihmisoikeusloukkauksia; katsoo, että kehitystä ei voida mitata kasvuindikaattoreiden perusteella vaan ensisijaisesti olisi otettava huomioon köyhyyden ja eriarvoisuuden väheneminen;

T.  ottaa huomioon, että heikosti säännellyllä matkailulla voi olla kielteisiä kulttuurisia ja ekologisia vaikutuksia alkuperäisyhteisöihin ja joissakin tapauksissa se voi olla maakauppaukset alulle paneva tekijä;

U.  toteaa, että yksityisten yritysten pakkokeinoin toteuttamien maakaappausten tukena on usein yksityisten turvallisuus- tai sotilasjoukkojen läsnäolo, mikä johtaa muun muassa välittömän ja välillisen väkivallan lisääntymiseen alkuperäiskansojen alueilla, ja tämä taas vaikuttaa suoraan yhteisöihin ja erityisesti yhteisöjen johtajiin ja naisiin;

V.  ottaa huomioon nykyisen suuntauksen eli joidenkin sellaisten reservaattien ja suojelualueiden militarisoinnin, joiden alueista osa kuuluu alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen omistamiin maa-alueisiin, mistä seuraa vakavia ihmisoikeusrikkomuksia;

W.  ottaa huomioon, että siviilejä koskevat konfliktit eräissä maissa koskevat maaoikeuksia ja ovat syynä alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen pakkosiirtoihin ja mahdollistavat siten maakaappaukset ja maanomistuksen keskittymisen;

X.  toteaa, että maakaappaukset on mutkikas kysymys, joka vaatii kokonaisvaltaisen kansainvälisen ratkaisun; toteaa, että alkuperäiskansojen naisten ja tyttöjen suojeluun olisi kiinnitettävä erityistä huomiota;

Y.  toteaa, että maakaappaukset eivät välttämättä johdu ulkomaisista investoinneista ja että myös hallitukset ja paikallisyhteisöt voivat tehdä maakaappauksia;

Z.  toteaa, että entistä yleisempiä ovat yksityiset korvausmuodot, joiden mukaisesti yksityiset yritykset tarjoavat väkivallan uhreiksi joutuneille naisille taloudellisen korvauksen vastineena siitä, että he allekirjoittavat sopimuksen, jonka mukaan he eivät haasta yritystä oikeuteen; toteaa, että valtioilla on ensisijainen vastuu varmistaa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien kansainvälisten sitoumusten noudattaminen ja niiden on siksi oltava ensisijaisesti vastuussa rikkomusten estämisestä sekä totuuden, oikeudenmukaisuuden ja uhrien korvausten edistämisestä;

AA.  ottaa huomioon, että jotkin alkuperäiskansat eri puolilla maailmaa ovat päättäneet kieltäytyä kontakteista ulkomaailmaan ja elää vapaaehtoisesti eristyksissä ja että niiltä puuttuvat valmiudet puolustaa oikeuksiaan, minkä vuoksi ne ovat erityisen suojattomia niiden oikeuksia rikottaessa; ottaa huomioon, että nämä yhteisöt ovat kaikkein heikoimmassa asemassa maapallolla ja että niiden olemassaoloa uhkaavat erityisesti öljyn etsintä, metsäkato ja huumekauppa sekä niihin liittyvät infrastruktuurit;

AB.  ottaa huomioon, että monet alkuperäiskansat joutuvat edelleen murhien, ilman oikeudenkäyntiä tapahtuvien teloitusten, silpomisen, kidutuksen, raiskauksien, mielivaltaisten pidätysten, fyysisen väkivallan, ahdistelun ja pelottelun uhreiksi puolustaessaan oikeuttaan esi-isiensä maihin ja niiden luonnonvaroihin, mihin kuuluvat veden ja elintarvikkeiden saatavuus sekä pääsy pyhille paikoille ja hautausmaille;

AC.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajat ovat keskeisimpien ja tärkeimpien kestävän kehityksen edistäjien joukossa erityisesti yhteiskuntien häiriönsietokyvyn rakentamisessa ja että he ovat keskeisiä toimijoita osallistavassa demokraattisessa hallintotavassa; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajat pyrkivät turvaamaan paitsi omien kansojensa oikeudet myös ympäristön kestävyyden ja koko ihmiskunnan luonnonperinnön; ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajat ja aktivistit työskentelevät mahdollistaakseen yhteisöjensä osallistumisen poliittisiin prosesseihin sekä niiden sosiaalisen osallisuuden ja taloudellisen voimaannuttamisen ja nostavat demokraattisesti ja rauhanomaisesti kukin omassa maassaan niiden äänen kuuluviin ja antavat sen kuulua myös kansainvälisessä yhteisössä;

AD.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajia ja ihmisoikeusaktivisteja ovat keskeisiä kestävän kehityksen toimijoita ja heitä on viime vuosina murhattu huomattavan paljon enemmän ja heihin on kohdistettu huomattavan paljon enemmän hyökkäyksiä ja muuta väkivaltaa heidän puolustaessaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksia, ympäristöoikeuksia ja maahan liittyviä oikeuksia; ottaa huomioon, että Front Line Defenders -järjestön mukaan vuonna 2017 maailmassa raportoitiin murhatun 312 ihmisoikeuksien puolustajaa, joista 67 prosenttia taisteli alkuperäiskansojen maiden puolesta ja puolusti ympäristöoikeuksia kaivannaisteollisuuden hankkeita vastaan; ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajat joutuvat usein toteamaan, että heitä vastaan hyökänneitä ei rankaista;

AE.  toteaa, että vaikka alkuperäiskansojen naisten ihmisoikeuksien puolustajilla on tärkeä rooli alkuperäiskansojen yhteisöjen naisten suojelussa, heidän toimintaansa on kriminalisoitu ja heihin on kohdistunut monenlaista väkivaltaa, kuten häirintää, raiskauksia ja murhia;

AF.  toteaa, että yritysten sosiaalista vastuuta koskevien muiden kuin sitovien järjestelyjen ja vapaaehtoisten sääntelyjärjestelyjen täytäntöönpanoa olisi parannettava, jotta olisi mahdollista suojella alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä ihmisoikeusrikkomuksilta, estää maakaappaukset ja varmistaa yritysten tosiasiallinen vastuuvelvollisuus; ottaa huomioon, että valvonta- ja vastuumekanismien puuttuminen on merkittävä este tehokkaiden ja asianmukaisten oikeussuojakeinojen käytölle;

AG.  ottaa huomioon, että jotkin EU:hun sijoittautuneet investoijat ja yritykset ovat muiden ohella osallisina satoihin maanhankintatoimiin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa ja että joissakin tapauksissa nämä toimet ovat johtaneet alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksien loukkaamiseen; ottaa huomioon, että EU:hun sijoittautuneet toimijat saattavat osallistua maakaappauksiin liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin eri tavoilla, kuten sellaisten EU:hun sijoittautuneiden yksityisten yritysten ja rahoitusyhtiöiden kautta, jotka rahoittavat maakaappauksia suoraan tai välillisesti, tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta; toteaa, että monissa tapauksissa niillä on monitahoisia ulkomaisia kytköksiä, mikä voi tehdä vaikeaksi niiden alkuperän jäljittämisen suoraan alkuperämaihin; toteaa, että jopa silloin, kun alkuperä voidaan jäljittää, jäljelle jää huomattavia oikeudellisia ja käytännön esteitä oikeussuojakeinojen hyödyntämiselle ja vastuun toteutumiselle EU:n ja sen jäsenvaltioiden tuomioistuinten kautta myös oikeudenkäyttövallan rajoitusten takia tapauksissa, joissa on kyse kiinteästä omaisuudesta (kuten maa ja luonnonvarat), käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen arvoa ja oikeusavun saatavuutta koskevien tiukkojen rajoitusten takia sekä siksi, että emoyhtiön vastuuta on vaikea osoittaa;

AH.  ottaa huomioon, että suurin osa kehitysmaiden maa-alueista on asumattomia, mikä asettaa investoinnit ja yritysten maineen alttiiksi hallintaoikeuteen liittyville riskeille ja kasvattaa merkittävästi niiden toimintakuluja silloin, kun maa-alueiden omistus siirtyy konfliktien yhteydessä ilman alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen ennakkosuostumusta ja heidän oikeuksistaan piittaamatta;

AI.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajia käsittelevä YK:n erityisraportoija Michael Frost pitää Latinalaista Amerikkaa huolestuttavana alueena, jossa ”hallitukset ja yritystoimijat ovat sekaantuneet ympäristöalan ihmisoikeuksien puolustajien murhiin”;

AJ.  katsoo, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista velvoitetta taata suojelu ja oikeussuojakeinot on sovellettava sekä ekstraterritoriaalisiin toimiin että sellaisiin valtion sisäisiin toimiin, joihin liittyy ekstraterritoriaalinen ulottuvuus; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoutumista ekstraterritoriaalisiin velvoitteisiinsa olisi lisättävä merkittävästi;

AK.  ottaa huomioon, että EU tarjoaa apua demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojeluun kaikkialla maailmassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) kautta, joka täydentää EU:n muita ulkoisen avun välineitä ja jossa apu kanavoidaan pääasiassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kautta; ottaa huomioon, että EU tarjoaa protectdefenders.eu-mekanisminsa ansiosta nopeaa apua vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille, auttaa täyttämään heidän kaikkein kiireellisimmät tarpeensa ja tukee heidän valmiuksiaan työskennellä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

AL.  ottaa huomioon, että kansainvälisillä rahoituslaitoksilla on keskeinen tehtävä sen varmistamisessa, että niiden rahoittamat hankkeet eivät tuo mukanaan alkuperäiskansojen ihmis- tai ympäristöoikeuksien loukkauksia eivätkä myötävaikuta niihin; ottaa huomioon, että monikansallisten yhtiöiden vastuulla on varmistaa, että niiden toiminnot ja/tai toimitusketjut eivät osallistu ihmis- tai ympäristöoikeuksien loukkaamiseen eivätkä varsinkaan alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamiseen;

AM.  ottaa huomioon, että EU on suurin kehitysavun antaja maailmassa ja että suurin osa sen antamasta avusta menee Afrikkaan; ottaa huomioon, että Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja komission on valvottava perusteellisesti sitä, miten kolmansien maiden vastaanottajat varoja käyttävät, ja asetettava ihmisoikeuksien kunnioittaminen etusijalle avustuspolitiikallaan;

AN.  ottaa huomioon, että Euroopan alkuperäiskansat kärsivät yhä marginalisoitumisesta, syrjinnästä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, joita on torjuttava ja joihin on saatava muutos käyttämällä oikeusperustaista lähestymistapaa;

1.  kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja niiden kumppaneita kansainvälisessä yhteisössä hyväksymään kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan alkuperäiskansojen oikeuksien täysimääräinen tunnustaminen, suojelu ja edistäminen niiden maihin, alueisiin ja resursseihin liittyvät oikeudet mukaan lukien; pitää myönteisenä työtä, jota kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt tekevät näiden asioiden parissa;

2.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että sen kaikessa kehitysyhteistyö-, investointi- ja kauppapolitiikassa kunnioitetaan alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia, jotka on vahvistettu ihmisoikeussopimuksissa ja -yleissopimuksissa sekä oikeudellisissa välineissä, jotka koskevat erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksia;

3.  kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta voidaan tosiasiallisesti noudattaa itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevaan ILO:n yleissopimukseen nro 169 sisältyviä määräyksiä, ja muistuttaa, että kaikilla yleissopimuksen ratifioineilla valtioilla on velvollisuus edistää koordinoituja ja järjestelmällisiä toimia alkuperäiskansojen oikeuksien suojelemiseksi;

4.  kehottaa kaikkia valtioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa ILO:n yleissopimusta nro 169, erityisesti EU:n jäsenvaltioita, ratifioimaan sen; pitää valitettavana, että tähän mennessä vain muutama jäsenvaltio on ratifioinut kyseisen yleissopimuksen; kehottaa EU:ta ponnistelemaan kaikin tavoin kolmansien maiden kanssa käymiensä poliittisten ja ihmisoikeusvuoropuhelujen yhteydessä ILO:n yleissopimuksen nro 169, lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ratifioimiseen kannustamiseksi sekä hyväksymään niiden valinnaiset pöytäkirjat ja noudattamaan YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista(22);

5.  panee merkille, että alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustamisessa on saatu aikaan edistysaskelia ja että kansalaisyhteiskunta on yhä tietoisempi alkuperäiskansojen tilanteesta; tunnustaa EU:n panoksen tässä asiassa; varoittaa kuitenkin, että tämä asia on vieläkin liian vähän esillä EU:n toimintapolitiikoissa, myös kauppa- ja yhteistyösopimuksista käytävissä neuvotteluissa;

6.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita luomaan edellytykset YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiselle kannustamaan kansainvälisiä kumppaneitaan hyväksymään julistuksen ja panemaan sen kaikilta osin täytäntöön;

7.  muistuttaa muualla asuvien yhteisön jäsenten merkityksestä rajapintana ja osaamisen siirron välineenä alkuperäiskansoille;

Alkuperäiskansojen ihmisoikeudet

8.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan maaseudun asukkaiden ja muiden maaseudulla työskentelevien henkilöiden oikeuksien julistusta, josta äänestetään vuonna 2018 YK:n ihmisoikeusneuvostossa, ja äänestämään sen puolesta; panee kiinnostuneena merkille, että naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan vuoden 2018 istunnossa keskitytään maaseudun naisiin;

9.  kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, tunnustamaan oikeudellisesti ja hyväksymään alkuperäiskansojen alueellisen itsemääräämisoikeuden, joka pitää sisällään niiden oikeuden omistaa, käyttää, kehittää ja valvoa maataan, alueitaan, vesiään, rannikkovesiään ja muita resursseja, jotka ovat niiden hallinnassa perinteisen omistamisen tai muun perinteisen hallinnan tai käytön perusteella tai jotka ne ovat hankkineet muulla tavalla;

10.  kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, hyväksymään konfliktialueiden jälleenrakentamista koskevia strategioita tai osallistumaan sellaisiin, jotta voidaan edistää alkuperäiskansojen oikeuksia ja turvata ne;

11.  panee merkille YK:n vuonna 2010 julkaiseman tutkimuksen hälyttävät tulokset, joiden mukaan alkuperäiskansojen naiset joutuvat yleisemmin väkivallan ja raiskausten uhreiksi kuin naiset maailmanlaajuisesti; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita ja EU:ta tuomitsemaan yksiselitteisesti alkuperäiskansojen naisiin kohdistuvan väkivallan, seksuaalinen väkivalta mukaan luettuna; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota väkivallan uhreiksi joutuneisiin naisiin ja tyttöihin ja varmistettava, että heillä on mahdollisuus saada lääketieteellistä ja psykologista tukea hätätilanteissa;

12.  kehottaa vetämään pois alkuperäiskansojen alueilla olevat yksityiset turvallisuus- ja sotilasjoukot, jotka loukkaavat väestön oikeuksia;

13.  kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan, että alkuperäiskansoilla ja etenkin naisilla on mahdollisuus turvautua oikeudellisiin mekanismeihin silloin, jos yritykset loukkaavat heidän oikeuksiaan, ja että sellaisia yksityisiä oikeussuojakeinoja, jotka eivät takaa mahdollisuutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, ei laillisteta; kehottaa kaikkia valtioita ottamaan enemmän naisia oikeusjärjestelmiensä palvelukseen, jotta voidaan murtaa patriarkaalinen järjestelmä, joka on yleensä mukana näissä rakenteissa; korostaa, että on otettava käyttöön tarvittavat mekanismit sen varmistamiseksi, ettei alkuperäiskansojen naisia kohdella syrjivästi, asianmukaiset tulkkauspalvelut ja oikeusapu mukaan luettuina;

14.  on tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvoston mukaan on tärkeää käsitellä ensisijaisesti alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamista, kuten toukokuussa 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä vahvistetaan;

15.  kehottaa kumppanimaita takaamaan, että alkuperäiskansoilla on yleinen pääsy niiden väestöä koskeviin kansallisiin rekistereihin, ja toteaa, että tämä on ensimmäinen askel alkuperäiskansojen yksilöllisten ja kollektiivisten oikeuksien tunnustamiseksi; kehottaa EU:ta tukemaan kumppanimaita väestörekisterikeskusten perustamisessa ja niiden asianmukaisessa hallinnoinnissa;

16.  panee huolestuneena merkille, että kaivostoimintaan sekä öljyn- ja kaasunporaukseen liittyvät ihmisoikeusriskit kohdistuvat suhteettomasti alkuperäiskansoihin; kehottaa kehitysmaita toteuttamaan pakolliset ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit ennen kaikkea toiminnan aloittamista näillä aloilla ja julkistamaan arviointien tulokset; korostaa tarvetta varmistaa, että toimilupien myöntämistä koskeva lainsäädäntö sisältää säännöksiä vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta; suosittelee, että kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevan aloitteen vaatimuksia laajennetaan lisäämällä niihin paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen ihmisoikeuksien suojelu;

17.  kehottaa kaikkia valtioita, erityisesti EU:ta ja sen jäsenvaltioita, ottamaan alkuperäiskansat ja maaseutuyhteisöt mukaan päätöksentekoprosessiin, joka koskee ilmastonmuutoksen torjuntastrategioita; katsoo, että näiden olisi katettava myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat peruuttamattomat vahingot, jotka voivat pakottaa alkuperäiskansat muuttamaan muualle ja johtaa heidän kaksinkertaiseen syrjintäänsä ympäristöpakolaisina ja alkuperäiskansojen jäseninä;

18.  kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, tunnustamaan sen, että on tärkeää kuulla alkuperäiskansoja kaikkien sellaisten pohdintojen yhteydessä, joissa käsitellään niihin mahdollisesti vaikuttavia kysymyksiä, ja turvaamaan siten alkuperäiskansojen oikeuden vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkokuulemiseen; kehottaa tässä yhteydessä ottamaan käyttöön alkuperäiskansojen kuulemista ja osallistumista koskevia EU:n tason mekanismeja, joiden puitteissa käydään toimintapolitiikkoja koskevaa vuoropuhelua ja seurataan EU:n alkuperäiskansoihin liittyvien toimintapolitiikkojen, sitoumusten ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa; kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, luomaan edellytykset alkuperäiskansojen edustajien ja johtajien vaikuttavalle läsnäololle kansalaisyhteiskunnassa ja julkisessa tilassa ja heidän näkyvämmälle osallistumiselleen poliittiseen järjestelmään ja päätöksentekoprosesseihin, jotka koskevat heidän kannaltaan merkityksellisiä asioita, mukaan lukien perustuslakiuudistukset;

19.  kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, hyväksymään ja panemaan täytäntöön vuonna 2014 pidetyn alkuperäiskansojen maailmankonferenssin päätösasiakirjassa YK:lle esitetyt suositukset sekä YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin suositukset ja alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan esittämät suositukset;

20.  toteaa, että YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa alkuperäiskansojen oikeuksista vuosi 2019 julistettiin kansainväliseksi alkuperäiskielten vuodeksi; painottaa, että kulttuuri on kehitystä edistävä tekijä;

21.  kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, edistämään kansainvälisen alkuperäiskielten vuoden 2019 toteuttamista ja täytäntöönpanoa;

22.  kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan työtä, jolla varmistetaan alkuperäiskansojen oikeuksien, ympäristöoikeuksien, teollis- ja tekijänoikeuksien ja maahan liittyvien oikeuksien puolustajien fyysinen koskemattomuus ja oikeusapu, vahvistamalla demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä ja monenlaisia olemassa olevia välineitä ja mekanismeja, kuten protectdefenders.eu-mekanismia, ja suojelemaan näin ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisteja painottaen erityisesti naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia ja lisäämään osallistumista kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, ehdottamiin aloitteisiin; pyytää EU:ta antamaan edustustoilleen ohjeita eri oikeuksien puolustajien seurantaa ja tukemista varten, ottaen erityisesti huomioon naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden suojelun, ja raportoimaan ihmisoikeusloukkauksista järjestelmällisesti ja painokkaasti; kehottaa EUH:ta osallistumaan Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston laatimaan suunnitelmaan ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi Latinalaisessa Amerikassa;

23.  tuomitsee niiden henkilöiden jatkuvan kriminalisoinnin, jotka eri puolilla maailmaa puolustavat alkuperäiskansojen oikeuksia ja maahan liittyviä oikeuksia; kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, ehkäisemään rankaisemattomuutta rikoksista, jotka kohdistuvat alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajiin, sekä tutkimaan tällaiset rikokset perusteellisesti ja nostamaan niistä syytteitä;

24.  kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, varmistamaan, että niiden poliittisissa strategioissa kunnioitetaan kaikilta osin alkuperäiskansojen ja maaseutuyhteisöjen oikeuksia, jotta niiden noudattaminen varmistetaan aina kun luodaan tai laajennetaan suojelualueita tai kun on kyse olemassa olevista suojelualueista, joiden perustamisen yhteydessä alkuperäiskansoja tai maaseutuyhteisöjä on häädetty tai syrjäytetty tai kun niiden oikeuksia on muulla tavalla kohtuuttomasti rajoitettu;

25.  tukee alkuperäiskansojen vaatimuksia kansainvälisestä palauttamisesta ja sellaisen kansainvälisen mekanismin perustamisesta, jolla torjuttaisiin alkuperäiskansoilta laittomasti otettujen kulttuuriesineiden myyntiä; kehottaa komissiota tukemaan näitä toimia muun muassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä (EIDHR) annettavalla rahoitustuella;

26.  korostaa, että kansainvälisen yhteisön, EU ja sen jäsenvaltiot mukaan lukien, on sitouduttava vahvasti alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten lasten huomioon ottamiseen kaikilla toimintapolitiikan aloilla, alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten henkilöiden oikeuksien ja tarpeista huolehtimisen edistämiseen kansainvälisessä oikeudellisessa kehyksessä sekä sen varmistamiseen, että vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten lasten vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskeva periaate otetaan huomioon;

27.  kehottaa komissiota käynnistämään vastuullista yritystoimintaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa varten, myös due diligence -prosessin ja oikeussuojakeinojen saatavuuden kannalta; kehottaa komissiota antamaan Euroopan unionin perusoikeusvirastolle tehtäväksi kerätä tietoja liiketoimintaan liittyvien väärinkäytösten uhrien, myös alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden, mahdollisuuksista oikeussuojakeinoihin tai muuhun muutoksenhakuun jäsenvaltioissa; katsoo, että EU:n yksityisen ja julkisen sektorin kumppaneiden olisi tarjottava täydelliset ja helposti saatavilla olevat tiedot siitä, miten ne noudattavat periaatetta alkuperäiskansojen vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta;

Maakaappaukset

28.  suhtautuu myönteisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen vuonna 2016 antamaan ilmoitukseen, jonka mukaan maakaappaukset ja ympäristön tuhoaminen ovat monien ihmisoikeusloukkausten perussyitä ja että niistä voidaan jatkossa nostaa nopeammin syytteitä rikoksina ihmisyyttä vastaan;

29.  on edelleen huolestunut siitä, että maakaappaukset johtuvat yritysten, ulkomaisten investoijien, kansallisten ja kansainvälisten valtiollisten toimijoiden, virkamiesten ja viranomaisten korruptoituneista käytännöistä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kiinnittämään ihmisoikeusohjelmissaan enemmän huomiota maakaappauksiin;

30.  pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehottamaan kumppanivaltioita, jotka ovat mukana konfliktinjälkeisessä rauhanrakentamisessa, johon liittyy myös maaoikeuksia, laatimaan toimenpiteitä, joilla autetaan siirtymään joutuneita alkuperäisyhteisöjä ja paikallisyhteisöjä palaamaan perinteisille maa-alueilleen, ja pitää tätä ratkaisevan tärkeänä kestävän rauhan ja sosiaalisen vakauden saavuttamisen kannalta;

31.  pitää valitettavana, että monissa maissa, joissa maakaappauksia esiintyy, alkuperäis- ja paimentolaiskansojen mahdollisuudet hyödyntää tehokkaita oikeussuojakeinoja ovat rajalliset, mikä johtuu heikosta hallinnosta ja siitä, ettei niiden maaoikeuksia usein ole virallisesti tunnustettu paikallisessa tai kansallisessa lainsäädännössä; toteaa, että esimerkiksi laiduntamisoikeudet ja yhteislaitumet ovat perinteisiä maankäyttöoikeuksia, jotka perustuvat vakiintuneisiin tapoihin eikä vahvistettuun omistusoikeuteen; kehottaa kumppanimaita tunnustamaan paimentolais- ja alkuperäiskansojen oikeudet, erityisesti perinteiset omistusoikeudet sekä maan ja luonnonvarojen hallintaoikeudet, ja suojelemaan niitä YK:n antaman alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen ja ILO:n yleissopimuksen nro 169 mukaisesti esimerkiksi mahdollistamalla maankäytön kollektiivinen rekisteröinti ja toteuttamalla politiikkaa, jolla pyritään varmistamaan tasapuolisemmat mahdollisuudet hankkia maata; pyytää unionia ja sen jäsenvaltioita aktiivisesti tukemaan kumppanimaita tässä sekä vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen soveltamisessa laajamittaisten maanhankintojen yhteydessä, kuten vahvistetaan vapaaehtoisissa maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevissa ohjeistoissa, jotka koskevat maaperää ja maankäyttöä koskevien oikeuksien, kalastuksen ja metsien vastuullista hallinnointia, ja ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti; pyytää lisäksi EU:ta tukemaan kumppanimaita maanomistusta koskevan lainsäädäntönsä parantamisessa ja tunnustamaan naisten yleisen oikeuden omistaa maata täysin omistusoikeuksin;

32.  kehottaa EU:ta vahvistamaan EU:n maapolitiikkasuuntaviivoja ja ihmisoikeuksien suojelua kansainvälisissä sopimuksissa sekä tekemään tunnetuksi arvojaan, jotka koskevat naisten ja tyttöjen, erityisesti maaseutualueiden naisten ja tyttöjen, suojelua, sillä he ovat yleensä haavoittuvammassa asemassa maankäytön muutosten yhteydessä ja heillä on tavallisesti vähemmän mahdollisuuksia hankkia maata ja oikeuksia maahan;

33.  kehottaa kaikkia valtioita investoimaan tutkimukseen maakaappausten naisiin kohdistuvia vaikutuksia koskevan tiedon puutteen poistamiseksi ja laatimaan ilmiön sukupuolivaikutuksista perusteellisempia analyyseja, joiden pohjalta voidaan laatia maakauppojen hallintaa koskevia täytäntöönpanokelpoisia suuntaviivoja;

34.  kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen kaikkia jäsenvaltioita pyytämään sellaisten maakauppatapausten julkistamista, joihin on osallisina EU:hun sijoittautuneita yhtiöitä ja toimijoita tai EU:n rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita, jotta voidaan lisätä kyseisiin maakauppoihin liittyvää avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; kehottaa EU:ta seuraamaan välttämättömän alkuperäisyhteisöjen vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen soveltamista, jotta voidaan lisätä tulevien maakauppojen avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, antamalla EU:n edustustoille ja suurlähetystöille ohjeet ja valmiudet tehdä niin yhteistyössä asiaan liittyvien kansalaisjärjestöjen kanssa; kehottaa EU:ta erityiseen valppauteen, kun on kyse kansainvälisten ja eurooppalaisten rahoituslaitosten tukemista hankkeista, ja varmistamaan, että niiden rahoitukseen ei liity tai niiden rahoituksella ei edistetä alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien tai ympäristöoikeuksien loukkaamista;

35.  kehottaa kaikkia valtioita laatimaan asianmukaiset säännökset, joiden nojalla yhteisöjen johtajat ovat vastuussa päätöksistään ja toimistaan maanhallinnan alalla, julkiset, valtion ja yhteisön maat mukaan luettuina, ja edistämään sellaisten oikeudellisten ja tapoihin kuuluvien käytäntöjen muuttamista, jotka syrjivät naisia maan omistamisessa ja perimisessä;

36.  kehottaa kaikkia valtioita, erityisesti EU:ta ja sen jäsenvaltioita, ottamaan käyttöön vapaaehtoiset maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevat ohjeistot sekä tukemaan niiden täytäntöönpanoa ja allekirjoittamaan metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevia vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia mahdollisimman monen asianosaisen maan kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että puutavara-asetus(23) pannaan täytäntöön tinkimättä ja että sen noudattamista valvotaan, ja asettamaan seuraamuksia niille jäsenvaltioille, jotka eivät noudata asetusta metsäkadon torjunnassa;

37.  kehottaa kaikkia maita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, antamaan alkuperäisyhteisölle mahdollisuuden pyrkiä taloutensa kehittämiseen globaalien ympäristönsuojelupolitiikkojen mukaisesti; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan sellaisia alkuperäiskansojen järjestöjä, joilla on sosiaalisen kehityksen ohjelma, jonka puitteissa suunnitellaan ja kehitetään oikeudellista ja institutionaalista kehystä alkuperäiskansojen alueiden rajojen merkitsemiseksi ja omistusoikeuksien jakamiseksi; korostaa, että alkuperäiskansojen maa-alueiden tunnustaminen ja virallistaminen sekä alkuperäiskansojen viranomaisten ja yhteisöjen jäsenten voimaannuttaminen varmistaisi kestävyyden ja sosiaalisen vastuuvelvollisuuden ja osaltaan auttaisi ratkaisemaan maariitoja ja konflikteja kunkin valtion sisällä;

38.  kehottaa kaikkia valtioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valtion viranomaiset pidättäytyvät esittämästä julkisia lausuntoja tai julistuksia, joissa leimataan alkuperäiskansojen naisia ja vähätellään heidän legitiimiä rooliaan alueensa suojelemisessa maakaappausten ja luonnonvarojen käytön yhteydessä, ja rohkaisee antamaan julkista tunnustusta merkittävästä roolista, joka heillä on demokraattisissa yhteiskunnissa;

39.  kehottaa kaikkia valtioita kunnioittamaan ja suojelemaan pienviljelijöiden maaoikeuksia ja yksityishenkilöiden oikeuksia muihin resursseihin, kuten veteen, metsiin, karjaan ja kalastusalueisiin, ja huolehtimaan siitä, että he voivat harjoittaa näitä oikeuksia; on tietoinen siitä, että syrjivä maan pakkolunastaminen ja häädöt, jotka vaikuttavat haitallisesti kehitysmaiden väestöryhmiin, voivat häiritä merkittävästi heidän elinkeinonharjoittamistaan ja murentaa heidän perusihmisoikeuksiaan, kuten oikeutta elämään, ravintoon, asuntoon, terveyteen ja omaisuuteen;

Yritystoiminta ja ihmisoikeudet

40.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että yritystoimintaa sekä ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat sisällytetään kaikilta osin jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin ja unioniin kytköksissä olevien monikansallisten yhtiöiden ja liikeyritysten käytäntöihin ja toimintoihin;

41.  kehottaa EU:ta jatkossakin tukemaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja ja jatkamaan niiden asianmukaisen täytäntöönpanon edistämistä;

42.  kehottaa EU:ta aloittamaan rakentavat neuvottelut monikansallisia yhtiöitä koskevasta YK:n sopimuksesta, jolla taataan alkuperäiskansojen sekä erityisesti naisten ja lasten ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

43.  suosittelee, että EU:ssa laaditaan EU:n alueellinen toimintasuunnitelma, joka koskee yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ja jota ohjataan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja kehottaa laatimaan asiaa koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia ja valvomaan niiden noudattamista;

44.  vaatii, että EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät asettamaan monikansalliset yhtiöt ja kansainväliset rahoituslaitokset vastuuseen niiden vaikutuksista alkuperäisyhteisöihin ja niiden ihmis- ja ympäristöoikeuksiin; kehottaa EU:ta varmistamaan, että kaikki eurooppalaisten yritysten tekemät alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaukset tutkitaan asianmukaisesti ja että niistä määrätään seuraamuksia asianmukaisten mekanismien kautta, ja kehottaa EU:ta pidättymään kaiken institutionaalisen tai taloudellisen tuen antamisesta silloin, jos ihmisoikeuksia on loukattu;

45.  kehottaa EU:ta ottamaan 11. kesäkuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/396/EU(24) mukaisesti käyttöön valitusmekanismin, jotta alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt voivat esittää valituksia, jotka koskevat heidän oikeuksiensa rikkomista ja väärinkäyttöä EU:hun sijoittautuneiden yrityksien toiminnan yhteydessä, riippumatta siitä, missä maassa oikeuksien rikkominen ja väärinkäyttö ovat tapahtuneet, ja näin varmistamaan, että uhreilla on mahdollisuus hyödyntää tehokkaita oikeussuojakeinoja ja saada teknistä apua ja oikeusapua; kehottaa kaikkia valtioita, myös jäsenvaltioita ja EU:ta, aloittamaan neuvottelut monikansallisia yhtiöitä ja muita yrityksiä varten tarkoitetun oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ihmisoikeusvälineen hyväksymiseksi, toimimalla aktiivisesti YK:n tasolla luodussa avoimessa hallitusten välisessä työryhmässä;

46.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita varmistamaan oikeusturvakeinojen saatavuuden unioniin sijoittautuneiden yritysten toiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten ja väärinkäytösten uhreille poistamalla kaikki sekä käytännön että oikeudelliset esteet niin, että vastuiden jaon avulla ei estetä vastuuvelvollisuutta tai evätä mahdollisuutta käyttää oikeusturvakeinoja siinä maassa, jossa väärinkäytös on tapahtunut;

47.  muistuttaa yritysten vastuusta turvata alkuperäiskansojen oikeus vapaaseen ja tietoon perustuvaan etukäteiskuulemiseen silloin, kun hankkeita toteutetaan tai urakoita tai toimintoja suoritetaan alkuperäiskansojen alueilla; muistuttaa myös yritysten vastuusta sisällyttää toimintatapoihinsa yritysten sosiaalisen vastuun periaate ja soveltaa sitä;

48.  kehottaa EU:ta täyttämään ihmisoikeuksiin liittyvät ekstraterritoriaaliset tehtävänsä ja päättää pyytää komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia ja tehdä yhteistyötä Eurooppa-neuvoston kanssa sellaisen sääntelyn antamiseksi, jolla ehkäistään alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksien loukkauksia ja määrätään niiden johdosta seuraamuksia; kehottaa EU:ta toimivaltansa puitteissa laatimaan selkeät menettelytapasäännöt ja sääntelykehykset lainkäyttövaltaansa kuuluvien yritysten ja investoijien ekstraterritoriaalista toimintaa varten, jotta varmistetaan, että yritykset ja investoijat kunnioittavat alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksia ja että niitä voidaan asianmukaisesti laittaa vastuuseen ja asettaa niille seuraamuksia, jos niiden toiminta johtaa näiden oikeuksien loukkaamiseen; kehottaa komissiota harkitsemaan yritysten due diligence -velvoitetta koskevia tehokkaita mekanismeja sen varmistamiseksi, että maahantuotuihin tavaroihin ei liity maakaappauksia ja alkuperäiskansojen oikeuksien vakavia loukkauksia; kehottaa EUH:ta laatimaan operationaalisia välineitä, joiden avulla tarjotaan ohjausta EU:n edustustojen henkilöstölle;

Kestävää ja taloudellista kehitystä alkuperäiskansoille

49.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään alkuperäiskansojen oikeudet ja maakaappaukset kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n täytäntöönpanoon;

50.  korostaa alkuperäiskansojen keskeistä roolia luonnonsuojelussa niiden elämäntavan ja kehitysmallien kautta;

51.  pyytää EU:ta kehottamaan kumppanivaltioitaan kiinnittämään niiden kolmansien maiden kanssa tekemässä kehitysyhteistyössä erityistä huomiota alkuperäiskansojen tilanteeseen esimerkiksi laatimalla osallistavaa sosiaalipolitiikkaa perinteisillä alueilla tai kaupunkiympäristöissä ja köyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä toteutettaessa lieventämään kotiseudulta pois siirtymisen vaikutuksia ja sen yhteensopimattomuuden vaikutuksia, joka ilmenee kaupunkiympäristön ja alkuperäiskansojen perinteisen osaamisen ja kulttuuristen erityispiirteiden välillä;

52.  korostaa ilmastonmuutoksen suoraa vaikutusta alkuperäisväestön naisiin, sillä se pakottaa heidät hylkäämään perinnäistapansa tai vaihtamaan asuinpaikkaa, ja siitä seuraa riski väkivallan kokemisesta, hyväksikäytöstä ja riistosta; kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, sisällyttämään alkuperäiskansat ja erityisesti alkuperäiskansojen naiset ja maaseutuyhteisöt ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeviin strategioihinsa sekä ilmastonmuutokseen mukautumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvien tehokkaiden strategioiden laadintaan sukupuoleen liittyvät tekijät huomioon ottaen; vaatii suhtautumaan vakavasti ilmastonmuutoksesta aiheutuvaan väestön siirtymiseen; on valmis käymään vuoropuhelua ilmastoperäistä muuttoliikettä koskevien järjestelyjen käyttöön ottamisesta; kehottaa perustamaan asiantuntijapaneelin tarkastelemaan asiaa kansainvälisellä tasolla ja ottamaan ilmastoperäistä muuttoliikettä koskevan kysymyksen esiin kansainvälisissä yhteyksissä; kehottaa tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa valmiudet selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista;

53.  korostaa kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeyttä alkuperäiskansoille, etenkin kestävän kehityksen tavoitteiden 2 (ei nälkää), 4.5 (hyvä koulutus) ja 5 (sukupuolten tasa-arvo) osalta; muistuttaa, että eri puolilla maailmaa alkuperäiskansat kärsivät suhteettomasti ihmisoikeusloukkauksista, rikoksista, rasismista, väkivallasta, luonnonvarojen hyödyntämisestä, terveysongelmista ja korkeasta köyhyysasteesta, sillä heidän osuutensa köyhyydessä elävistä on 15 prosenttia, vaikka heidän osuutensa koko maailman väestöstä on vain viisi prosenttia; korostaa, että on suojeltava kaikin tavoin alkuperäiskansojen johtajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka vastustavat vääryyksiä;

54.  palauttaa mieliin, että Agenda 2030 -toimintaohjelmassa pyritään ratkaisemaan näitä alkuperäiskansojen kehitykseen liittyviä huolenaiheita, ja korostaa, että toimintaohjelman täytäntöönpanoa on tehostettava; korostaa tarvetta vahvistaa kestävää kehitystä käsittelevää alkuperäiskansojen päätoimijaryhmää (Indigenous Peoples Major Group for Sustainable Development) koordinoinnista ja keskitetystä toiminnasta vastaavana maailmanlaajuisena mekanismina, jonka avulla voidaan edistää alkuperäiskansojen oikeuksia ja kehitysavun painopisteitä; kehottaa komissiota olemaan tiiviimmin yhteydessä kestävää kehitystä käsittelevään alkuperäiskansojen päätoimijaryhmään ja sisällyttämään sen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa käsittelevään korkean tason sidosryhmään;

55.  palauttaa mieliin, että 80 prosenttia koko maailman metsistä on perinteisesti ollut alkuperäiskansojen maata ja aluetta; korostaa alkuperäiskansojen tärkeää roolia luonnonvarojen kestävän hoidon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä; muistuttaa, että ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sopimusvaltioita pyydetään kunnioittamaan alkuperäiskansojen osaamista ja oikeuksia REDD+-ohjelman täytäntöönpanon takaamiseksi; kehottaa kumppanimaita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla alkuperäiskansat saadaan tosiasiallisesti osallistumaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeviin toimenpiteisiin;

56.  panee merkille, että 200–500 miljoonaa ihmistä maailmassa harjoittaa paimentolaisuutta, joka on Itä-Afrikan aavikko- ja vuoristoalueilla keskeinen osa toimeentulostrategiaa; korostaa tarvetta vaalia kestävää paimentolaisuutta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan afrikkalaista hallintorakennemallia (AGA) ja erityisesti Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien tuomioistuinta, jotta Afrikan unionin paimentolaisuutta Afrikassa koskevan politiikan puitteet voidaan panna täytäntöön, ja yleisemmin tunnustamaan paimentolaisten ja alkuperäiskansojen oikeudet esi-isiensä maiden yhteisöomistukseen, niiden oikeuden käyttää vapaasti luonnonvarojaan ja oikeuden kulttuuriin ja uskontoon;

57.  korostaa, että kahdenväliset investointisopimukset voivat vaikuttaa kielteisesti alkuperäiskansojen oikeuksiin ja rajoittaa alkuperäiskansojen osallistumista päätöksentekoon; muistuttaa hallitusten oikeudesta harjoittaa sääntelyä yleisen edun vuoksi; muistuttaa myös, että kansainvälisten investointisopimusten on oltava ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden, myös alkuperäiskansoja koskevien määräysten, mukaisia, ja kehottaa lisäämään avoimuutta tässä asiassa etenkin ottamalla käyttöön asianmukaiset kuulemismenettelyt ja -mekanismit yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa; pyytää investointeja rahoittavia kehitysrahoituslaitoksia vahvistamaan ihmisoikeustakeitaan, jotta varmistetaan, että kehitysmaiden maan ja luonnonvarojen hyödyntäminen ei johda etenkään alkuperäiskansoja koskeviin ihmisoikeusloukkauksiin tai väärinkäytöksiin;

58.  kehottaa kaikkia valtioita sitoutumaan sen varmistamiseen, että alkuperäiskansoilla on tosiasiallinen mahdollisuus saada terveydenhuoltoa, koulutusta ja työtä ja hyötyä taloudellisista mahdollisuuksista; kehottaa kaikkia valtioita edistämään kulttuurien välisten julkisten toimien sekä alkuperäiskansojen kielten, historian ja kulttuurin sisällyttämistä koulujensa opetusohjelmiin tai tarjoamaan opetusohjelman ulkopuolisia täydentäviä oppitunteja alkuperäiskansojen kulttuurin säilyttämiseksi, elvyttämiseksi ja tekemiseksi tunnetuksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti; katsoo, että sellaisten aloitteiden laatiminen, joilla lisätään kansalaisyhteiskunnan, suuren yleisön ja tiedotusvälineiden tietoisuutta alkuperäiskansojen oikeuksien, uskomusten ja arvojen kunnioittamisen tärkeydestä, voisi auttaa torjumaan ennakkoluuloja ja väärää tietoa;

59.  kehottaa EU:ta ja sen kumppanivaltioita tarjoamaan kulttuurisesti toimivia mielenterveyspalveluja yhdessä alkuperäisyhteisöjen kanssa, jotta estetään päihteiden väärinkäyttö ja itsemurhat; korostaa, että on tärkeää tukea alkuperäiskansoihin kuuluvien naisten järjestöjä, jotta naisten vaikutusmahdollisuudet voivat lisääntyä ja jotta naiset voivat paremmin osallistua kansalaisyhteiskuntaan;

60.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen toimia niiden omien liiketoiminta- ja maanhallintamallien kehittämiseksi;

61.  kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan, että alkuperäiskansat hyötyvät kestävän matkailun tuottamista tuloista ja että alkuperäiskansoja suojellaan massaturismin mahdollisesti mukanaan tuomilta haittavaikutuksilta, ja suhtautuu myönteisesti esimerkkitapauksiin, joissa reservaatteihin ja suojelualueisiin sovelletaan jaetun hallinnoinnin periaatteita, joilla voidaan paremmin suojella ekosysteemejä ja hallita matkailijavirtoja; muistuttaa tässä yhteydessä kestävän kehityksen merkityksestä;

EU:n yhteistyöpolitiikka kolmansien maiden kanssa

62.  suosittelee, että lisätään alkuperäiskansojen tilanteen näkyvyyttä EU:n ulkopolitiikassa, myös sen kolmansien maiden kanssa käymässä ihmisoikeusvuoropuhelussa, sekä kauppa-, yhteistyö- ja kehitysyhteistyösopimuksissa; toteaa, että vuosikertomuksessa ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa neuvosto raportoi järjestelmällisesti EU:n toimista alkuperäiskansojen tukemiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan edellä mainitussa EUH:n vuotuisessa kertomuksessa huomioon yleisen määräaikaisarvioinnin ja YK:n ihmisoikeussopimuksilla perustettujen elinten tulokset, jotta voidaan varmistaa, että niiden politiikat sovitetaan yhteensopiviksi alkuperäiskansojen oikeuksien kanssa;

63.  korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on otettava alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajia koskevat kysymykset esiin kahden- ja monenvälisissä neuvotteluissa ja diplomaattisessa viestinnässä ja aktiivisesti edistettävä vangittujen ihmisoikeuksien puolustajien vapauttamista; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden hallitukset tarjoavat asianmukaista suojelua alkuperäisyhteisöille ja ihmisoikeuksien puolustajille ja saattavat heihin kohdistuviin rikoksiin syyllistyneet oikeuden eteen;

64.  kehottaa EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä tarkastelemaan uudelleen ihmisoikeuksien puolustajia koskevia EU:n suuntaviivoja ja panemaan ne paremmin täytäntöön, ottaen huomioon alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajien erityistarpeet ja heihin kohdistuvat uhkat sekä moniperusteista syrjintää kohtaavien alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajien, kuten naisten, ikääntyneiden, hlbti-henkilöiden ja vammaisten henkilöiden, erityistilanteen; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n edustustojen ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjen on tarjottava henkilöstölleen asianmukaista koulutusta työskentelyyn kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa, ylläpidettävä kontakteja ja tarjottava tarvittaessa tukea;

65.  korostaa, että alkuperäisyhteisöjen on voitava hyötyä uusimmasta tietotekniikasta, jotta niiden elämänlaatua voidaan parantaa ja jotta niille voidaan tarjota parempaa terveydenhuoltoa, ja katsoo, että tämä on alue, jolla EU:lla voi olla ratkaisevan tärkeä rooli; painottaa, että alkuperäiskansoilla on oikeus päättää omista elinkeinoistaan, ja korostaa, että kehityksen on oltava kestävää;

66.  kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan alkuperäiskansojen naisten ja tyttöjen mahdollisuudet saada korkealaatuisia terveyspalveluja, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluja, ja harjoittaa niihin liittyviä oikeuksia; kehottaa komissiota ja EUH:ta edistämään EU:n kehitysyhteistyöohjelmissa heidän mahdollisuuttaan saada seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluja;

67.  kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja alkuperäiskansojen naisten tilanteesta, mukaan lukien maahan ja maan saantiin liittyvien oikeuksien tunnustamista, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja elintarviketurvaa koskevat tiedot;

68.  korostaa, että yritysten ulkomaisilla investoinneilla voidaan saada aikaan taloudellista ja teknistä edistystä, luoda työpaikkoja ja kehittää infrastruktuuria sekä antaa naisille mahdollisuus tulla omavaraisiksi työllisyyttä edistämällä; korostaa, että investointitoiminnan lisääminen kehitysmaissa on tärkeä askel kohti kansallisten ja alueellisten talouksien edistämistä;

69.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan erityisten strategioiden kehittämistä, joilla varmistetaan rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien edistämistä koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 16 toteutuminen käytännössä, ja varmistamaan siten, että ihmisoikeuksien puolustajien pitämistä maalitauluina ja heidän vainoamistaan ja surmaamistaan torjutaan ja niitä estetään ja että niihin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan;

70.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että kaikissa EU:n rahoittamissa, alkuperäiskansojen mailla toteutettavissa kehitysyhteistyöhankkeissa noudatetaan ehdottomasti vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä sananvapauden ja yhdistymisvapauden periaatteita, jotta ehkäistään kielteiset vaikutukset alkuperäiskansojen elinkeinoihin ja kulttuuriin;

71.  katsoo, että komission, EUH:n ja jäsenvaltioiden on omaksuttava kokonaisvaltainen integroitu lähestymistapa kestävään kehitykseen ja otettava kauppa- ja taloussuhteita käsitellessään ihmisoikeus- ja ympäristönäkökohdat huomioon; kehottaa komissiota ottamaan ihmisoikeusloukkaukset ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat hyökkäykset ja vainon esille kauppaneuvotteluissa ja yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP-järjestelmä) kaltaisissa järjestelyissä;

72.  kehottaa EU:ta vakiinnuttamaan mekanismin, joka koskee riippumattomien vaikutustenarviointitutkimuksien toteuttamista ennen kauppa- ja yhteistyösopimuksien tekemistä ja kehitysyhteistyöhankkeiden täytäntöönpanoa, jotta voidaan arvioida ja torjua niiden haitallisia vaikutuksia alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksiin; korostaa, että vaikutustenarvioinnit on toteutettava siten, että kansalaisyhteiskunta osallistuu niihin merkittävästi, ja että niiden tulokset on otettava asianmukaisesti huomioon taloussopimuksissa ja kehittämishankkeissa; kehottaa EU:ta arvioimaan hankkeiden täytäntöönpanoa uudelleen, jos ihmisoikeusloukkauksia ilmenee;

73.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan kaikilla asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla toimia, joilla lisätään tietoa alkuperäiskansojen ihmisoikeus- ja ympäristöoikeustilanteesta ja ympäristöön liittyvien ihmisoikeuksien puolustajien keskeisestä roolista biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja kestävässä kehityksessä;

74.  muistuttaa huolestuneena, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on jatkettava työtä Euroopan alkuperäiskansojen, erityisesti saamelaisten, oikeuksien ja sosiaalisen osallisuuden turvaamiseksi, ja toteaa, että yhteisöaktivisteillä ja ihmisoikeuksien puolustajilla on tässä asiassa tärkeä rooli;

75.  kehottaa EU:ta lisäämään alkuperäiskansoille annettavaa tukea kehitysyhteistyöohjelmissaan sekä vahvistamaan niiden voimaannuttamiseen tähtääviä hankkeita erityisesti niiden valmiuksien kehittämisen osalta demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen puitteissa; painottaa, että alkuperäiskansoilla on oltava jatkossakin käytettävissään resursseja, jotta ne voivat olla edustajiensa välityksellä tehokkaalla tavalla yhteydessä EU:n ja YK:n toimintalinjoihin ja instituutioihin myös liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä; kehottaa asianomaisissa maissa sijaitsevia EU:n edustustoja seuraamaan tarkasti alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta ja tarjoamaan kaikkea tarvittavaa tukea;

76.  kehottaa EU:n edustustoja seuraamaan tarkasti alkuperäiskansojen tilannetta ja käymään niiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua sekä kansallisella että alueellisella tasolla; kehottaa antamaan asianomaisissa EU:n edustustoissa toimivien ihmisoikeusyhteyspisteiden nimenomaiselle vastuulle myös alkuperäiskansoja koskevat kysymykset ja antamaan näiden edustustojen henkilöstölle säännöllisesti koulutusta alkuperäiskansojen oikeuksista;

77.  kehottaa EU:ta ja sen kumppanivaltioita tehostamaan yhteistyötä alkuperäisyhteisöjen kanssa huumepolitiikasta käytävässä keskustelussa; toteaa jälleen, että laittoman huumekaupan vastaisten strategioiden kehittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan suojella alkuperäiskansoja ja niiden maita; kehottaa EU:ta ja sen kumppanivaltioita varmistamaan, että huumekaupan vastaisissa turvallisuustoimenpiteissä kunnioitetaan alkuperäisyhteisöjen oikeuksia ja että konflikteissa ehkäistään viattomien vahingoittuminen;

78.  kehottaa EU:ta syventämään, laajentamaan ja lujittamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaan strategiakehykseen sisältyviä alkuperäiskansoja koskevia tavoitteita, prioriteetteja ja toimia, ja pyytää mukauttamaan ihmisoikeuksia käsittelevän erityisraportoijan toimeksiantoa siten, että tämä voi antaa alkuperäiskansojen oikeuksia koskeville kysymyksille ja niiden oikeuksien edistäjille enemmän näkyvyyttä;

79.  palauttaa mieliin, että EU on sitoutunut soveltamaan kehitysyhteistyössä oikeusperustaista lähestymistapaa, johon kuuluu alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen sellaisina kuin ne määritellään YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksessa, ja kiinnittää erityisesti huomiota vastuuvelvollisuuden, osallisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin; kannustaa vahvasti EU:ta jatkamaan työtään oikeusperustaisen lähestymistavan käyttöön ottamiseksi kaikessa kehitystoiminnassa ja perustamaan jäsenvaltioiden kanssa työryhmän tätä tarkoitusta varten; kehottaa päivittämään asiaa koskevan täytäntöönpanosuunnitelman ja sisällyttämään siihen selkeät määräajat ja indikaattorit edistymisen mittaamiseksi;

80.  palauttaa mieliin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan, joka koskee kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta; panee huolestuneena merkille, että EU:n energia-, maatalous-, kauppa- ja investointipolitiikkojen on todettu lisäävän maakaappauksia kolmansissa maissa, sillä laajamittaiset maanhankinnat vaikeuttavat alkuperäiskansojen oikeutta maahan; pitää valitettavana, että uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin(25) meneillään olevassa tarkistamisessa ei ole vielä otettu käyttöön sosiaalisia eikä kestävyyteen liittyviä kriteereitä, joissa otetaan huomioon maakaappausten riski; palauttaa mieliin, että direktiivin olisi oltava maanomistusoikeuksia koskevien kansainvälisten vaatimusten mukainen;

81.  kehottaa EU:n edustustoja tehostamaan alkuperäiskansojen kanssa käytävää vuoropuhelua, jotta ihmisoikeusloukkaukset voidaan tunnistaa ja niitä voidaan ehkäistä; kehottaa erityisesti komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan virallisesta kehitysavusta rahoitettavien toimien aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten ja muiden haitallisten vaikutusten uhreille tehokkaan hallinnollisen valitusmekanismin, jotta tutkimus- ja sovittelumenettelyt voidaan aloittaa; korostaa, että mekanismissa olisi oltava standardoidut menettelyt ja sen olisi oltava luonteeltaan hallinnollinen ja siten täydennettävä oikeudellisia mekanismeja;

82.  korostaa, että FLEGT-toimintasuunnitelmalla ja erityisesti vapaaehtoisilla kumppanuussopimuksilla voisi olla merkittävämpi rooli alkuperäiskansojen ja metsistä riippuvaisten yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä joissakin maissa, joissa on trooppisia metsiä, ja kehottaa EU:ta ja vapaaehtoisten kumppanuussopimusten kumppaneita antamaan näille yhteisöille vahvemman aseman kansallisen toiminnan prosesseissa; kehottaa EU:ta antamaan lisää taloudellista ja teknistä apua kumppanimaille metsien ekosysteemien suojelemista, ylläpitämistä ja ennallistamista varten, myös hallintoa parantamalla, selventämään ja vahvistamaan maaoikeuksia sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia, mukaan lukien alkuperäiskansojen oikeudet, ja tukemaan suojeltuja alueita, joilla vaalitaan yhteisön oikeuksia;

83.  korostaa tarvetta toteuttaa erityistoimenpiteitä, joilla puututaan konfliktipuutavaran ongelmaan, tyrehdytetään metsän muuhun käyttöön muuttamisen yhteydessä saadun puutavaran virtoja ja ohjataan investointeja pois metsiä vahingoittavista toiminnoista, joiden seurauksena paikalliset ja alkuperäiskansojen yhteisöt joutuvat siirtymään alueiltaan; kehottaa EU:ta toteuttamaan lisätoimia ja tukemaan niillä metsien ekosysteemien ja yhteisöjen suojelua ja ennallistamista ja poistamaan metsäkadon EU:n toimitusketjuista osana metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä ja metsistä riippuvaisten yhteisöjen maanomistusoikeuksia koskevaa uutta EU:n toimintasuunnitelmaa;

84.  muistuttaa, että me EU:ssa voimme vielä oppia paljon esimerkiksi metsien kestävästä käytöstä alkuperäiskansoilta, jotka eivät vaikuta elämäntapansa vuoksi lähes lainkaan ilmastonmuutokseen, mutta joihin se vaikuttaa aivan erityisesti esimerkiksi vedenpuutteen tai aavikoitumisen takia; toteaa, että vedenpuute ja aavikoituminen vaikuttavat erityisesti naisiin;

85.  kehottaa EUH:ta, komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle investoinnit kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien ja erityisesti alkuperäiskansojen ympäristöihmisoikeuksien puolustajien tukemiseen ja varmistamaan, että heidän tukemisekseen on käytössä pitkän aikavälin suojelumekanismit, erityisesti protectdefenders.eu-mekanismi, sekä varmistamaan, että ne täyttävät vaarassa olevia ihmisoikeuksien puolustajia koskevat olemassa olevat rahoitussitoumukset; kehottaa Euroopan parlamentin valtuuskuntia ja valiokuntia tapaamaan säännöllisesti alkuperäisyhteisöjä ja ihmisoikeuksien puolustajia asianomaisiin maihin tekemillään vierailuilla; suosittaa, että asianomainen valiokunta tai alivaliokunta nimittää alkuperäiskansojen pysyvän esittelijän seuraamaan ihmisoikeustilannetta ja varsinkin YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen ja ILO:n yleissopimuksen nro 169 täytäntöönpanoa;

86.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ryhtymään vuoropuheluun ja yhteistyöhön arktisen alueen alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa, jotta taataan se, että niiden asemaa ja oikeuksia kunnioitetaan arktiseen alueeseen todennäköisesti vaikuttavissa EU:n kehityspolitiikoissa;

°

°  °

87.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä EU:n edustustoille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0445.

(2)

EUVL C 58, 15.2.2018, s. 155.

(3)

EUVL C 316, 30.8.2016, s. 122.

(4)

https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/annual_report_on_human_rights_and_democracy_in_the_world_2016_0.pdf

(5)

https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N14/468/28/pdf/N1446828.pdf?OpenElement

(6)

https://undocs.org/en/A/RES/71/178

(7)

https://undocs.org/A/HRC/36/46/Add.2

(8)

https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G14/082/52/PDF/G1408252.pdf?OpenElement

(9)

https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G15/234/15/PDF/G1523415.pdf?OpenElement

(10)

https://cmsdata.iucn.org/downloads/durbanactionen.pdf

(11)

http://www.fao.org/docrep/016/i2801e/i2801e.pdf

(12)

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A52003DC0251

(13)

http://www.etoconsortium.org/nc/en/main-navigation/library/maastricht-principles/?tx_drblob_pi1%5BdownloadUid%5D=23

(14)

http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-8814-2017-INIT/fi/pdf

(15)

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/08/08/hr-indigenous-peoples/pdf

(16)

https://ec.europa.eu/europeaid/sites/devco/files/150921_final_swd_gap.pdf

(17)

http://www.un.org/en/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/64/292

(18)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0405.

(19)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0346.

(20)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0315.

(21)

http://undocs.org/en/E/C.19/2016/10

(22)

Luettelo maista, jotka ovat ratifioineet 5. syyskuuta 1991 voimaan tulleen ILO:n yleissopimuksen nro 169: Argentiina, Bolivia, Brasilia, Keski-Afrikan tasavalta, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Tanska, Dominica, Ecuador, Fidži, Guatemala, Honduras, Meksiko, Nepal, Alankomaat, Nicaragua, Norja, Paraguay, Peru, Espanja ja Venezuela.

(23)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20. lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).

(24)

EUVL L 201, 26.7.2013, s. 60.

(25)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23. huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.4.2018)

ulkoasiainvaliokunnalle

maailman alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamisesta, maakaappaus mukaan lukien

(2017/2206(INI))

Valmistelija: Maria Heubuch

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että lisääntyneet laajamittaiset maanhankinnat, joita tekevät pääasiassa maatalousyritykset sekä metsä-, biopolttoaine- ja matkailuteollisuus, johtavat usein ihmisoikeuksien loukkauksiin muun muassa siten, että alkuperäisväestöjä siirretään ja heiltä otetaan pois luonnonvarojensa, kuten vedenkäyttöoikeuksien, hallinta;

2.  palauttaa mieliin SEU:n 21 artiklan, SEUT:n 208 artiklan ja sen keskeisen tavoitteen köyhyyden hävittämisestä, kestävää kehitystä koskevan Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen, että unioni on sitoutunut oikeusperustaisen lähestymistavan soveltamiseen kehitysyhteistyössä; on tyytyväinen siihen, että unioni on tukenut kansainvälistä edistymistä alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien alalla ja niiden tunnustamista sellaisina kuin ne vahvistetaan alkuperäiskansojen oikeuksien julkistuksessa; katsoo kuitenkin, että alkuperäiskansojen oikeuksien tukeminen olisi sisällytettävä paremmin EU:n kehitysyhteistyötoimiin ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon; palauttaa mieliin, että kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvimpien ryhmien, kuten alkuperäiskansojen, oikeuksien edistämiseen;

3.  korostaa kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeyttä alkuperäiskansoille, etenkin kestävän kehityksen tavoitteiden 2 (ei nälkää), 4.5 (hyvä koulutus) ja 5 (sukupuolten tasa-arvo) osalta; muistuttaa, että eri puolilla maailmaa alkuperäiskansat kärsivät suhteettomasti ihmisoikeusloukkauksista, rikoksista, rasismista, väkivallasta, luonnonvarojen hyödyntämisestä, terveysongelmista ja korkeasta köyhyysasteesta, sillä heidän osuutensa köyhyydessä elävistä on 15 prosenttia, vaikka heidän osuutensa koko maailman väestöstä on vain viisi prosenttia; korostaa, että on suojeltava täysimääräisesti alkuperäiskansojen johtajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka vastustavat vääryyksiä;

4.  palauttaa mieliin, että Agenda 2030 -toimintaohjelmassa pyritään ratkaisemaan näitä alkuperäiskansojen kehitykseen liittyviä huolenaiheita, ja korostaa, että toimintaohjelman täytäntöönpanoa on tehostettava; korostaa tarvetta vahvistaa kestävää kehitystä käsittelevää alkuperäiskansojen päätoimijaryhmää (Indigenous Peoples Major Group for Sustainable Development) koordinoinnista ja keskitetystä toiminnasta vastaavana maailmanlaajuisena mekanismina, jonka avulla voidaan edistää alkuperäiskansojen oikeuksia ja kehitysavun painopisteitä; kehottaa komissiota olemaan tiiviimmin yhteydessä kestävää kehitystä käsittelevään alkuperäiskansojen päätoimijaryhmään ja sisällyttämään sen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa käsittelevään korkean tason sidosryhmään;

5.  on tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvosto asetti alkuperäiskansojen suojelun ensisijaiseksi tavoitteeksi, kuten toukokuussa 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä vahvistetaan;

6.  palauttaa mieliin, että EU on sitoutunut soveltamaan kehitysyhteistyössä oikeusperustaista lähestymistapaa, johon kuuluu alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen sellaisina kuin ne määritellään Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksessa, ja kiinnittää erityisesti huomiota vastuuvelvollisuuden, osallisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin; kannustaa vahvasti EU:ta jatkamaan työtään oikeusperustaisen lähestymistavan käyttöön ottamiseksi kaikessa kehitystoiminnassa ja perustamaan jäsenvaltioiden kanssa työryhmän tätä tarkoitusta varten; kehottaa päivittämään asiaa koskevan täytäntöönpanosuunnitelman ja sisällyttämään siihen selkeät määräajat ja indikaattorit edistymisen mittaamiseksi;

7.  palauttaa mieliin SEUT:n 208 artiklan ja kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen; panee huolestuneena merkille, että EU:n energia-, maatalous-, kauppa- ja investointipolitiikkojen on todettu edistävän maakaappauksia kolmansissa maissa, sillä laajamittaiset maanhankinnat vaikeuttavat alkuperäiskansojen mahdollisuutta saada maata; pitää valitettavana, että uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin meneillään olevassa tarkistamisessa ei ole vielä otettu käyttöön sosiaalisia eikä kestävyyteen liittyviä kriteereitä, joissa otetaan huomioon maakaappausriski; palauttaa mieliin, että direktiivin olisi oltava maanomistusoikeuksia koskevien kansainvälisten vaatimusten mukainen;

8.  on huolestunut syytöksistä, joiden mukaan jotkut virallisesta kehitysavusta rahoitetut yhteistyöohjelmat, erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät hankkeet, ovat vaikuttaneet kielteisesti alkuperäiskansojen oikeuksiin; kehottaa komissiota tutkimaan nämä syytökset asianmukaisesti ja varmistamaan, että oikeusperustaista lähestymistapaa on noudatettu tarkasti kaikissa virallisen kehitysavun hankkeissa etenkin alkuperäiskansojen oikeuksien yhteydessä; pitää valitettavana, että REDD+-ohjelmalla ei olla onnistuttu turvaamaan maanomistusoikeuksia paikallisille metsistä riippuvaisille yhteisöille; muistuttaa, että FLEGT-aloitteella, jolla pyritään torjumaan laitonta puunkorjuuta, voidaan edistää REDD+-ohjelmaa erityisesti metsähallinnon ja lainvalvonnan osalta; pitää myönteisenä, että Pariisin sopimuksessa kannatetaan alkuperäiskansojen suojelua; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ihmisoikeusvelvoitteiden, erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksien, sisällyttämistä kaikkiin ilmastonsuojelun hillitsemiseen ja sopeutumiseen tähtääviin kotimaisiin ja kansainvälisiin välineisiin ja kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaat valitus- ja muutoksenhakumekanismit;

9.  kehottaa EU:n edustustoja tehostamaan alkuperäiskansojen kanssa käytävää vuoropuhelua, jotta ihmisoikeusloukkaukset voidaan tunnistaa ja niitä voidaan ehkäistä; kehottaa erityisesti komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ihmisoikeusloukkausten ja muiden virallisesta kehitysavusta rahoitettavien toimien aiheuttamien haitallisten vaikutusten uhreille tehokkaan hallinnollisen valitusmekanismin, jotta tutkimus- ja sovittelumenettelyt voidaan aloittaa; korostaa, että mekanismissa olisi oltava standardoidut menettelyt, sen on oltava luonteeltaan hallinnollinen ja siten täydennettävä oikeudellisia mekanismeja;

10.  korostaa, että FLEGT-toimintasuunnitelmalla ja erityisesti vapaaehtoisilla kumppanuussopimuksilla voisi olla merkittävämpi rooli alkuperäiskansojen ja metsistä riippuvaisten yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä monissa maissa, joissa on trooppisia metsiä, ja kehottaa EU:ta ja vapaaehtoisten kumppanuussopimusten kumppaneita antamaan näille yhteisöille vahvempi asema kansallisen politiikan prosesseissa; kehottaa EU:ta antamaan lisää taloudellista ja teknistä apua kumppanimaille metsien ekosysteemien suojelemista, ylläpitämistä ja ennallistamista varten, myös hallintoa parantamalla, selventämään ja vahvistamaan maaoikeuksia sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia, mukaan lukien alkuperäiskansojen oikeudet, ja tukemaan suojeltuja alueita, joilla vaalitaan yhteisön oikeuksia;

11.  korostaa tarvetta toteuttaa erityistoimenpiteitä, joilla puututaan konfliktipuutavaran ongelmaan, tyrehdytetään jalostetun puutavaran virtoja ja ohjataan investointeja pois metsiä vahingoittavista toiminnoista, joiden seurauksena paikalliset ja alkuperäiskansojen yhteisöt joutuvat siirtymään alueiltaan; kehottaa EU:ta toteuttamaan lisätoimia ja tukemaan niillä metsien ekosysteemien ja yhteisöjen suojelua ja ennallistamista ja poistamaan metsäkadon EU:n toimitusketjuista osana metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä ja metsistä riippuvaisten yhteisöjen maanomistusoikeuksia koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa;

12.  kehottaa kehitysyhteistyökumppaneita toteuttamaan perusteellisia arviointeja ennen kuin ”tyhjäksi”, ”kesannoksi" tai ”käyttämättömäksi” luokitellun maan käyttöä muutetaan, koska tämä voi vaarantaa alkuperäiskansojen toimeentulon ja näiden mahdollisuuden saada maata, metsää tai luonnonvaroja; palauttaa mieliin, ettei alkuperäiskansoja saa pakolla siirtää mailtaan tai alueiltaan, ja että jos siirtäminen katsotaan välttämättömäksi, asianomaisten ihmisten on saatava oikeudenmukainen, reilu ja tasapuolinen korvaus; pyytää kiinnittämään erityistä huomiota vaeltaviin paimentolaiskansoihin;

13.  palauttaa mieliin, että 80 prosenttia koko maailman metsistä on perinteisesti ollut alkuperäiskansojen maata ja aluetta; korostaa alkuperäiskansojen tärkeää roolia luonnonvarojen kestävän hoidon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä; muistuttaa, että YK:n ilmastonmuutossopimuksen sopimusvaltioita pyydetään kunnioittamaan alkuperäiskansojen osaamista ja oikeuksia REDD+-ohjelman täytäntöönpanon takaamiseksi; kehottaa kumppanimaita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla alkuperäiskansat saadaan tosiasiallisesti osallistumaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeviin toimenpiteisiin;

14.  kehottaa kumppanimaita takaamaan, että alkuperäiskansoilla on yleinen pääsy niiden väestöä koskeviin kansallisiin rekistereihin, ja toteaa, että tämä on ensimmäinen askel alkuperäiskansojen yksilöllisten ja kollektiivisten oikeuksien tunnustamisessa; kehottaa EU:ta tukemaan kumppanimaita väestörekisterikeskusten perustamisessa ja niiden asianmukaisessa hallinnoinnissa;

15.  pitää valitettavana, että monissa maissa, joissa maakaappausta esiintyy, alkuperäis- ja paimentolaiskansojen mahdollisuudet hyödyntää tehokkaita oikeussuojakeinoja ovat rajalliset, mikä johtuu heikosta hallinnoinnista ja siitä, ettei heidän maaoikeuksiaan ole yleensä virallisesti tunnustettu paikallisessa tai kansallisessa lainsäädännössä; toteaa, että esimerkiksi laiduntamisoikeudet ja yhteislaitumet ovat perinteisiä maankäyttöoikeuksia, jotka perustuvat vakiintuneisiin tapoihin eikä vahvistettuun omistusoikeuteen; kehottaa kumppanimaita tunnustamaan paimentolais- ja alkuperäiskansojen oikeudet, erityisesti perinteiset omistusoikeudet sekä maan ja luonnonvarojen hallintaoikeudet, ja suojelemaan niitä YK:n antaman alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen ja ILO:n yleissopimuksen nro 169 mukaisesti esimerkiksi mahdollistamalla maankäytön kollektiivinen rekisteröinti ja toteuttamalla politiikkaa, jolla pyritään varmistamaan tasapuolisemmat mahdollisuudet saada maata; pyytää unionia ja sen jäsenvaltioita aktiivisesti tukemaan kumppanimaita tässä suojelussa ja vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen soveltamisessa laajamittaisten maanhankintojen yhteydessä, kuten vahvistetaan vapaaehtoisissa suuntaviivoissa, jotka koskevat maaperää ja maankäyttöä koskevien oikeuksien, kalastuksen ja metsien vastuullista hallinnointia, ja ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti; pyytää lisäksi EU:ta tukemaan kumppanimaita maanomistusta koskevan lainsäädäntönsä parantamisessa ja tunnustamaan naisten yleisen oikeuden omistaa maata täysin omistusoikeuksin;

16.  korostaa myös, että on tarpeen kunnioittaa ja edistää alkuperäiskansojen perinteisiä oikeuksia, ja että kumppanimaiden on suojeltava niitä täysimääräisesti ja tehokkaasti; pitää valitettavana, että alkuperäiskansoilla ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoprosesseihin; painottaa tarvetta tunnustaa alkuperäiskansojen poliittiset ja sosiaaliset oikeudet, mukaan luettuina äänioikeus ja vaalikelpoisuus; kehottaa kumppanimaita sitoutumaan alkuperäiskansoihin haitallisesti vaikuttavan syrjinnän lopettamiseen ja kehottaa EU:ta aktiivisesti tukemaan niitä tässä prosessissa;

17.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä tunnustamaan alkuperäiskansojen hallinto- ja edustusmuodot ja vahvistamaan niitä rakentavan vuoropuhelun aikaansaamiseksi paikallisten, kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa;

18.  panee merkille, että 200–500 miljoonaa ihmistä maailmassa harjoittaa paimentolaisuutta, joka on Itä-Afrikan aavikko- ja vuoristoalueilla keskeinen osa toimeentulostrategiaa; korostaa tarvetta vaalia kestävää paimentolaisuutta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan afrikkalaista hallintorakennemallia ja erityisesti Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien tuomioistuinta, jotta Afrikan unionin paimentolaisuutta Afrikassa koskevan politiikan puitteet voidaan panna täytäntöön, ja yleisemmin tunnustamaan paimentolaisten ja alkuperäiskansojen oikeudet esi-isiensä maiden yhteisöomistukseen, niiden oikeuden nauttia vapaasti luonnonvaroistaan ja oikeuden kulttuuriin ja uskontoon;

19.  korostaa, että alkuperäiskansojen naisiin kohdistuu moninkertaista syrjintää, joka liittyy erityisesti koulutuksen ja työpaikkojen sekä terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen puutteelliseen saatavuuteen, ja sen vuoksi alkuperäiskansojen naiset joutuvat muita useammin ihmiskaupan ja väkivallan uhreiksi; kehottaa EU:ta ja kumppanimaita lisäämään alkuperäiskansojen naisten vaikutusmahdollisuuksia erityisesti lisäämällä heidän tasapuolista mahdollisuuttaan saada käyttöönsä tuotantoresursseja ja maatalouden tuotantopanoksia;

20.  muistuttaa alkuperäisyhteisöjen naisten ja nuorten oikeudesta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen; kehottaa tukemaan näiden asioiden parissa työskenteleviä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;

21.  panee huolestuneena merkille, että kaivostoimintaan sekä öljyn- ja kaasunporaukseen liittyvät ihmisoikeusriskit kohdistuvat suhteettomasti alkuperäiskansoihin; kehottaa kehitysmaita toteuttamaan pakolliset ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit ennen kaikenlaista toiminnan aloittamista näillä aloilla ja julkistamaan arviointien tulokset; korostaa tarvetta varmistaa, että lupien myöntämistä koskeva lainsäädäntö sisältää vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta koskevia säännöksiä; suosittelee laajentamaan kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevan aloitteen (EITI) vaatimuksia lisäämällä niihin paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen suojelu;

22.  kehottaa EU:n yksityisen ja julkisen sektorin kumppaneita tarjoamaan täydellisiä ja helposti saatavilla olevia tietoja ihmisoikeusloukkauksista, jotka usein yhdistetään kaivannaisteollisuuteen tai tiettyihin kehityshankkeisiin ja dokumentoidaan niiden yhteydessä (kuten alkuperäiskansoihin kuuluviin naisiin ja lapsiin, myös vammaisiin, kohdistuvan seksuaalisen väkivallan lisääntyminen, laittomat teloitukset, maaperän huonontuminen ja vesilähteiden ja maaperän pilaantuminen), sekä tietoja toiminnan siirroista ja vaihtoehtoisten uudelleensijoittamisten piirteistä;

23.  korostaa, että kahdenväliset investointisopimukset voivat vaikuttaa kielteisesti alkuperäiskansojen oikeuksiin ja rajoittaa näiden osallistumista päätöksentekoon; muistuttaa hallitusten oikeudesta säännellä yleisen edun vuoksi; palauttaa mieliin myös, että kansainvälisten investointisopimusten on oltava ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisia, mukaan lukien alkuperäiskansoja koskevat määräykset, ja kehottaa lisäämään avoimuutta tässä asiassa etenkin ottamalla käyttöön asianmukaiset kuulemismenettelyt ja -mekanismit yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa; pyytää investointeja rahoittavia kehitysrahoituslaitoksia vahvistamaan ihmisoikeustakeitaan, jotta varmistetaan, että kehitysmaiden maan ja luonnonvarojen hyödyntäminen ei johda etenkään alkuperäiskansoja koskeviin ihmisoikeusloukkauksiin tai väärinkäytöksiin;

24.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että kaikki sen investointi- ja kauppasopimukset sisältävät määräyksiä, jotka koskevat pakollisia ja riippumattomia ihmisoikeusvaikutusten ennakko- ja jälkiarviointeja, due diligence -vaatimuksia ja tehokkaita vastuujärjestelmiä; korostaa, että on kehitettävä tietokantoja, joiden avulla voidaan tallentaa ja julkaista säännöllisesti EU:n toimijoiden kolmansissa maissa tekemiä maakauppoja, jotta varmistetaan parempi avoimuus ja sen myötä parempi vastuullisuus;

25.  kehottaa komissiota tekemään maaperän ja maankäytön sekä kalastuksen ja metsien vastuullista hallinnointia koskevat vapaaehtoiset suuntaviivat sitoviksi ulkoisessa investointiohjelmassa; vaatii, että niiden on tultava sitoviksi kaikissa unionin virallisesta kehitysavusta rahoitettavissa ulkoisissa toimissa;

26.  palauttaa mieliin, että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määritellään valtioiden sisäiset ja ekstraterritoriaaliset velvollisuudet taata oikeussuojakeinojen saatavuus ihmisoikeusloukkausten uhreille; kehottaa unionia toteuttamaan toimenpiteitä, jotta eurooppalaiset yritykset ja rahoituslaitokset joutuvat vastaamaan kolmansissa maissa tekemistään ihmisoikeusrikkomuksista ja jotta käytettävissä on tehokkaat oikeussuojakeinot, valitusmekanismit ja seuraamusmenettelyt, myös tapauksissa, jotka koskevat niiden osallisuutta maakaappaukseen;

27.  pitää valitettavana, että suojelemista, kunnioittamista ja korjaamista (Protect, Respect and Remedy) koskevissa YK:n suuntaviivoissa sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n suuntaviivoissa on alkuperäiskansojen oikeuksiin ja maaoikeuksiin liittyviä vakavia puutteita; kehottaa unionia osallistumaan rakentavalla tavalla YK:n ihmisoikeusneuvoston työhön, joka koskee oikeudellisesti sitovaa kansainvälistä välinettä, jonka avulla säännellään ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti monikansallisten yritysten ja muiden liikeyritysten toimintaa; kannustaa tämän prosessin jatkuessa kyseisiä yrityksiä tunnustamaan vapaaehtoiset maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevat ohjeistot yritysten käytännesäännöissä tai muissa vapaaehtoisissa kehyksissä; kehottaa lisäksi komissiota, jonka suunnitelmiin neuvosto oli tyytyväinen kesäkuussa 2016 antamissaan päätelmissä, ensimmäisenä askeleena käynnistämään vastuullista yritystoimintaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman;

28.  panee erittäin tyytyväisenä merkille sitovan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan YK:n sopimuksen valmistelun ja toteaa, että sopimuksen uskotaan parantavan yritysten yhteiskuntavastuuta ja poistavan rankaisemattomuutta; pitää tätä prosessia jarruttavaa toimintaa valitettavana ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita osallistumaan rakentavassa hengessä näihin neuvotteluihin;

29.   korostaa, että EU:n kulutustottumukset vaikuttavat alkuperäiskansoihin esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämisen kautta; painottaa, että EU:n on varmistettava kaikkien politiikanalojensa yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus ja että EU:n on toimittava kehitysmaissa vastuullisesti; pyytää EU:ta arvioimaan järjestelmällisesti kehitysyhteistyö-, maatalous-, kauppa- ja energiapolitiikkansa vaikutuksia haavoittuvimpien kansojen toimeentuloon;

30.  korostaa, että oikeus ruokaan ja alkuperäiskansojen maaoikeudet ovat yhteydessä toisiinsa; toteaa, että maailman alkuperäiskansojen tilaa käsittelevän YK:n raportin mukaan uusien teknologioiden, kuten parempien siementen, kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden, edistäminen, myytävien satojen viljely ja laajat istutussuunnitelmat ovat heikentäneet ympäristön tilaa ja tuhonneet ekosysteemejä, minkä seurauksena alkuperäiskansojen on lopulta ollut pakko asettautua uudelleen muualle; arvostelee sitä, että kolmansista maista tuodaan kestävyysperiaatteiden vastaisia tuotteita, kuten soijaa ja palmuöljyä, joita yleensä saadaan yksipuolisella viljelyllä, mikä johtaa usein metsien kaatamiseen ja siten elintilojen tuhoamiseen ja niissä elävien alkuperäiskansojen pakkomuuttoon; vaatii tässä yhteydessä kestävyyskriteerien käyttöönottoa kasviproteiinien maahantuonnille;

31.  muistuttaa, että YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2019 kansainväliseksi alkuperäiskielten vuodeksi; painottaa, että kulttuuri on kehityksen edistäjä;

32.  muistuttaa maastamuuton merkityksestä rajapintana ja osaamisen siirron välineenä alkuperäiskansoille;

33.  muistuttaa, että me EU:ssa voimme vielä oppia paljon esimerkiksi metsien kestävästä käytöstä alkuperäiskansoilta, jotka eivät vaikuta elämäntapansa vuoksi lähes ollenkaan ilmastonmuutokseen, mutta joihin se vaikuttaa aivan erityisesti esimerkiksi vedenpuutteen tai aavikoitumisen takia; toteaa, että vedenpuute ja aavikoituminen vaikuttavat erityisesti naisiin;

34.  korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on vakavasti sitouduttava alkuperäiskansojen vammaisten lasten tilanteen huomioon ottamiseen kaikissa kansainvälistä yhteistyötä ja olosuhteita koskevissa politiikoissa, toimissa ja ohjelmissa;

35.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että alkuperäisyhteisöissä elävien vammaisten henkilöiden vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskeva periaate otetaan huomioon kaikissa alkuperäiskansoja koskevissa EU:n kehityshankkeissa, ja varmistamaan, että tiedotus ja dokumentointi kaikista alkuperäiskansojen alueilla toteutetuista EU:n tukemista tai rahoittamista hankkeista on alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten henkilöiden saatavilla. 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.4.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

0

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pál Csáky, Monika Vana

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

14

+

ALDE

Paavo Väyrynen

ECR

Eleni Theocharous

EFDD

Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano

GUE/NGL

Lola Sánchez Caldentey

S&D

Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Elly Schlein

VERTS/ALE

Maria Heubuch, Monika Vana

0

-

 

 

8

0

ECR

Nirj Deva

PPE

Pál Csáky, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Cristian Dan Preda, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.4.2018)

ulkoasiainvaliokunnalle

maailman alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamisesta, maakaappaus mukaan lukien

(2017/2206(INI))

Valmistelija: Florent Marcellesi

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että alkuperäiskansojen naiset joutuvat kohtaamaan mutkikkaan järjestelmän, jossa toisiaan pahentavien ihmisoikeusloukkausten syyt johtuvat toisiinsa limittyvistä haavoittuvuuden muodoista, mukaan lukien sukupuoleen, yhteiskuntaluokkaan ja etniseen alkuperään perustuva syrjintä sekä itsemääräämisoikeuden loukkaukset ja resurssien hallinta;

B.  toteaa, että maakaappaus on mutkikas kysymys, joka vaatii kattavan kansainvälisen ratkaisun; toteaa, että alkuperäiskansojen naisten ja tyttöjen suojeluun olisi kiinnitettävä erityistä huomiota;

C.  toteaa, että arvioiden mukaan joka kolmas alkuperäiskansojen nainen raiskataan elämänsä aikana; toteaa, että alkuperäiskansojen naisiin kohdistuu todennäköisemmin erityyppistä seksuaalista väkivaltaa, heitä on ollut myös uhreina häirintää, kiristystä ja raiskauksia koskevissa tapauksissa, joihin valtion virkamiehet ovat syyllistyneet ja joihin on syyllistytty yritystoiminnan puitteissa etenkin kaivannaisteollisuudessa, jota on harjoitettu alkuperäiskansojen mailla; toteaa, että näistä rikoksista raportoidaan aivan liian vähän;

D.  toteaa, että maakaappaus ei välttämättä johdu ulkomaisista investoinneista ja että myös hallitukset ja paikallisyhteisöt voivat tehdä maakaappauksia;

E.  toteaa, että alkuperäiskansojen naiset kohtaavat seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä esteitä, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien neuvojen puute, lääkintälaitteiden ja -tarvikkeiden käyttömahdollisuuksien puute sekä jopa raiskaustapauksissa abortin kieltävä lainsäädäntö, joka johtaa äitiyskuolleisuuteen, teiniraskauksiin ja sukupuolitauteihin;

F.  toteaa, että alkuperäiskansojen naisten oikeuksien loukkaamiset jäävät laajalti rankaisematta erityisesti siksi, että heiltä evätään muutoksenhakuoikeus ja että seurantamekanismeja ja sukupuolen mukaan eriytettyjä tietoja ei ole;

G.  toteaa, että alkuperäiskansojen maat ja alueet ovat usein myös biologisesti erittäin monimuotoisia ja niiden olisi siksi oltava erityissuojeluksessa;

H.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksessa todetaan, että alkuperäiskansoja on kuultava ja heidän vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa on saatava kaikkiin toimenpiteisiin, jotka koskevat heidän maitaan ja alueitaan; toteaa, että tämän periaatteen noudattaminen edellyttää alkuperäiskansojen naisten täysimääräistä osallistumista näihin prosesseihin;

I.  toteaa, että suurten infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen ilman alkuperäiskansojen vapaata tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta on johtanut alkuperäiskansojen maaoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta koskeviin järjestelmällisiin loukkauksiin, joilla on suhteeton vaikutus alkuperäiskansojen naisiin;

J.  toteaa, että vaikka alkuperäiskansojen naisten ihmisoikeuksien puolustajilla on tärkeä rooli alkuperäiskansojen yhteisöjen naisten suojelussa, heidän toimintansa on kriminalisoitu ja heihin on kohdistunut erityyppistä väkivaltaa, mukaan lukien häirintä, raiskaukset ja murhat;

K.  toteaa, että entistä yleisempiä ovat yksityiset korvausmuodot, joiden mukaisesti yksityiset yritykset tarjoavat taloudellisen korvauksen väkivallan uhreiksi joutuneille naisille vastineena siitä, että he allekirjoittavat sopimuksen, jonka mukaan he eivät haasta yritystä oikeuteen; toteaa, että valtioilla on ensisijainen vastuu varmistaa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien kansainvälisten sitoumusten noudattaminen ja niiden on siksi oltava ensisijaisesti vastuussa rikkomusten estämisestä sekä totuuden, oikeudenmukaisuuden ja uhrien korvausten edistämisestä;

L.  toteaa, että uuskolonialististen valtarakenteiden tekemät itsemääräämisoikeuden loukkaukset ja valtioiden käytännöt ovat vaikuttaneet kielteisesti alkuperäiskansoihin ja erityisesti naisiin ja tyttöihin;

M.  ottaa huomioon, että on olemassa suora yhteys alkuperäiskansojen naisten kollektiivisten oikeuksien ja yksilöllisten oikeuksien välillä, koska yksilötason ihmisoikeusloukkauksilla on kielteinen vaikutus kollektiivisiin toimiin, joilla puolustetaan alkuperäiskansojen oikeuksia ryhmänä;

N.  toteaa, että alkuperäiskansojen maa- ja maanomistusoikeuksien vähäinen suojelu altistaa alkuperäiskansojen naiset pakkosiirroille, hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle, minkä ansiosta hallitusten on helpompi määrätä toteuttamaan tuhoisia hankkeita heidän alueillaan saamatta ennakkosuostumusta alkuperäiskansojen kanssa järjestetyn aidon kuulemisprosessin jälkeen;

O.  toteaa, että yksityisten yritysten pakkokeinoin toteuttaman maakaappauksen tukena on tavanomaisesti yksityisten turvallisuus- ja sotilasjoukkojen läsnäolo, mikä johtaa muun muassa välittömän ja välillisen väkivallan lisääntymiseen alkuperäiskansojen alueilla, mikä vaikuttaa suoraan yhteisöihin ja erityisesti yhteiskunnallisiin johtajiin ja naisiin;

P.  ottaa huomioon alkuperäiskansojen naisiin kohdistuneet aikaisemmat seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia koskevat loukkaukset, mukaan lukien pakkosteriloinnit kulttuurista yhdenmukaistamista koskevien toimien osana;

Q.  toteaa, että markkinoiden vapauttamisen ja sääntelyn poistamisen lisääntyminen on johtanut suoriin ulkomaisiin investointeihin alkuperäiskansojen alueilla ilman heidän ennakkosuostumistaan tai aitoa kuulemistaan, mistä on seurannut alkuperäiskansojen naisten ihmisoikeusloukkauksia; katsoo, että kehitystä ei voida mitata kasvuindikaattoreiden perusteella vaan ensisijaisesti olisi otettava huomioon köyhyyden ja eriarvoisuuden väheneminen;

1.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tunnustamaan oikeudellisesti alkuperäiskansojen oikeudet esi-isiensä alueisiin; korostaa alkuperäiskansojen naisten erityistä suhdetta esi-isiensä maihin, etenkin mitä tulee luonnonvarojen kestävän hoidon perinnäistapoihin, yhteisön tuen malliin ja selviytymiskykyyn, joista muut yhteisöt saavat kokemuksia, joita ei voida hukata; ilmaisee huolensa maakaappausten ja luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksista alkuperäiskansojen yhteisöihin ja erityisesti alkuperäiskansojen naisiin, mikä johtaa köyhyyteen, syrjäytymiseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, sukupuoleen perustuva väkivalta, väärinkäytökset ja hyväksikäyttö mukaan luettuina;

2.  kehottaa EU:ta aloittamaan rakentavat neuvottelut monikansallisia yhtiöitä koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien sopimuksesta, jolla taataan alkuperäiskansojen sekä erityisesti naisten ja lasten ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

3.  korostaa alkuperäisväestön naisiin kohdistuvaa ilmastonmuutoksen suoraa vaikutusta, joka pakottaa heidät hylkäämään perinnäistapansa tai vaihtamaan asuinpaikkaa ja josta seuraa väkivallan kokemisen, väärinkäytön ja hyväksikäytön riski; kehottaa kaikkia valtioita, myös EU:ta ja jäsenvaltioita, sisällyttämään alkuperäiskansat ja erityisesti alkuperäiskansojen naiset ja maaseutuyhteisöt ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeviin strategioihinsa sekä ilmastonmuutokseen mukautumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvien tehokkaiden strategioiden suunnitteluun sukupuoleen liittyvät tekijät huomioon ottaen; vaatii suhtautumaan vakavasti ilmastonmuutoksesta aiheutuvaan väestön siirtymiseen; on valmis käymään vuoropuhelua ilmastoperäistä muuttoliikettä koskevien järjestelyjen käyttöön ottamisesta; kehottaa perustamaan asiantuntijapaneelin tarkastelemaan asiaa kansainvälisellä tasolla ja ottamaan ilmastoperäistä muuttoliikettä koskevan kysymyksen esiin kansainvälisissä yhteyksissä; kehottaa tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa kyky selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista;

4.  panee merkille YK:n vuonna 2010 julkaiseman tutkimuksen hälyttävät tulokset, joiden mukaan alkuperäiskansojen naiset joutuvat yleisemmin väkivallan ja raiskausten uhreiksi kuin naisväestö maailmanlaajuisesti; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita ja EU:ta tuomitsemaan yksiselitteisesti väkivallan käytön, alkuperäiskansojen naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta mukaan luettuna; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja tyttöihin, jotka joutuvat väkivallan uhreiksi, ja varmistettava, että heillä on mahdollisuus saada lääketieteellistä ja psykologista tukea hätätilanteissa;

5.  kehottaa sen vuoksi komissiota työskentelemään ulkopolitiikassaan yhdessä kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa sen varmistamiseksi, että vastaanottokeskuksissa kunnioitetaan alkuperäiskansojen ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia;

6.  kehottaa kaikkia valtioita sitoutumaan sen varmistamiseen, että alkuperäiskansoilla ja erityisesti tytöillä ja naisilla on aito mahdollisuus saada koulutusta, edistämään kulttuurienvälistä julkista politiikkaa ja laatimaan aloitteita, joilla lisätään kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta alkuperäiskansojen oikeuksista stereotypioiden torjumiseksi; kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan alkuperäiskansojen kulttuurisen moninaisuuden säilymisen kehittämällä yhteistyössä alkuperäiskansojen ja erityisesti naisten kanssa oppimateriaaleja koulutusjärjestelmiä ja valmiuksien kehittämiseen tarkoitettuja järjestelmiä varten, jotta voidaan lisätä tietosuutta alkuperäiskansojen kulttuurista, perinteistä, kielistä ja oikeuksista; kehottaa kaikkia valtioita sisällyttämään tällaiset oppimateriaalit ja valmiuksien kehittämiseen tarkoitetut ohjelmat valtion virkamiesten koulutukseen, poliisi, oikeuslaitos ja terveydenhuoltohenkilöstö mukaan luettuina;

7.  kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan, että alkuperäiskansoilta saadaan vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus kaikkiin niihin mahdollisesti vaikuttaviin hankkeisiin, sekä kehottaa varmistamaan, että alkuperäiskansojen oikeuksia, mukaan lukien maahan liittyvät oikeudet, kunnioitetaan ja suojellaan hankkeiden aikana; kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan, että tällainen suostumus vaaditaan kaikilta toimijoilta, myös yrityksiltä, jotka harjoittavat toimintaa kolmannessa maassa;

8.  kehottaa vetämään pois alkuperäiskansojen alueilla olevat yksityiset turvallisuus- ja sotilasjoukot, jotka loukkaavat väestön oikeuksia;

9.  kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan, että alkuperäiskansoilla ja etenkin naisilla on mahdollisuus turvautua oikeudellisiin mekanismeihin yritysten heihin kohdistamien oikeuksien loukkausten tapauksessa ja että sellaisia yksityisiä oikeussuojakeinoja, jotka eivät takaa tosiasiallista mahdollisuutta oikeussuojaan, ei pidetä legitiimeinä; kehottaa kaikkia valtioita ottamaan enemmän naisia oikeusjärjestelmiensä palvelukseen, jotta voidaan murtaa patriarkaalinen järjestelmä, joka on yleensä mukana näissä rakenteissa; korostaa, että on otettava käyttöön tarvittavat mekanismit sen varmistamiseksi, että alkuperäiskansojen naisia ei kohdella syrjivästi, asianmukaiset tulkkauspalvelut ja oikeusapu mukaan luettuina;

10.  kehottaa kaikkia valtioita laatimaan asianmukaiset säännökset, joiden nojalla yhteisöjen johtajat ovat vastuussa päätöksistään ja toimistaan maanhallinnan alalla, julkiset, valtion ja yhteisön maat mukaan luettuina, ja edistämään sellaisten oikeudellisten ja tavanomaisten käytäntöjen muuttamista, jotka syrjivät naisia maan omistamisessa ja perimisessä;

11.  kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan, että alkuperäiskansojen naiset ja tytöt saavat täyden suojan ja takeet kaikenlaista väkivaltaa vastaan, mukaan luettuina seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta, sukupuoleen perustuvat surmat, lapsi- ja pakkoavioliitot, naisten sukupuolielinten silpominen ja muut haitalliset käytännöt;

12.  kehottaa laatimaan EU:n lainsäädäntöä, jolla otetaan käyttöön due diligence -velvoitteita, jotka perustuvat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n suuntaviivoihin ja OECD:n due diligence -oppaaseen, jotta voidaan varmistaa ihmisoikeuksien, alkuperäiskansojen naisten oikeudet mukaan luettuina, sekä asianmukaisten sosiaali- ja ympäristönormien kunnioittaminen; suosittelee tämän kysymyksen näkyvyyden lisäämistä EU:n ulkopolitiikassa, sen kolmansien maiden kanssa käymä ihmisoikeusvuoropuhelu mukaan lukien, ja EU:n politiikka-asiakirjoissa sekä kauppa-, yhteistyö- ja kehitysyhteistyösopimuksissa, joita neuvotellaan tai tehdään muiden maiden kanssa; vaatii sen vuoksi EU:n kauppasopimuksiin ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöoikeuksia koskevia sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä, joissa korostetaan alkuperäiskansojen ja erityisesti naisten oikeuksia;

13.  kehottaa kaikkia valtioita varmistamaan alkuperäiskansojen naisten ja tyttöjen mahdollisuuden saada korkealaatuisia koulutuspalveluja sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluja ja harjoittaa niihin liittyviä oikeuksia; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) edistämään EU:n kehitysyhteistyöohjelmissa heidän mahdollisuuttaan saada seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluja;

14.  kehottaa kaikkia valtioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valtion viranomaiset pidättäytyvät esittämästä julkisia lausuntoja tai julistuksia, joissa leimataan alkuperäiskansojen naisia ja väheksytään heidän legitiimiä rooliaan alueensa suojelemisessa maakaappauksen ja luonnonvarojen käytön yhteydessä, ja rohkaisee antamaan julkisen tunnustuksen merkittävästä roolista, joka heillä on demokraattisissa yhteiskunnissa;

15.  kehottaa kaikkia valtioita, EU ja sen jäsenvaltiot mukaan luettuina, keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja alkuperäiskansojen naisten tilanteesta, mukaan lukien maahan ja maan saantiin liittyvien oikeuksien tunnustamista, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja elintarviketurvaa koskevat tiedot;

16.  tuomitsee alkuperäiskansojen naisten oikeuksien puolustajien kriminalisoinnin ja syytteeseen asettamisen; kehottaa komissiota ja EUH:ta sitomaan tietyt EU:n rahastot yhteisön suojelemiseksi tarkoitettujen alueiden turvaamiseen ja varmistamaan, että alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolustajille ja etenkin naisille myönnetään riittävästi rahoitusta erityisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) ja ProtectDefenders-mekanismin mukaisesti; kehottaa asianomaisissa maissa sijaitsevia EU:n edustustoja seuraamaan alkuperäiskansojen naisten ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta tiiviisti ja tarjoamaan kaikkea tarvittavaa tukea;

17.  kehottaa komissiota parantamaan raportointia ja seurantaa, jotka koskevat laajamittaisia maanhankintoja, joissa on mukana eurooppalaisia investoijia, jotta voidaan arvioida ajoissa alkuperäiskansoihin ja erityisesti naisiin kohdistuvia riskejä;

18.  kehottaa komissiota ja EUH:ta suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmia, joissa käsitellään alkuperäiskansojen erityisiä ja kollektiivisia oikeuksia, mukaan luettuina heidän oikeutensa syrjimättömyyteen ja maahan liittyvät oikeudet;

19.  kehottaa Euroopan unionia vahvistamaan EU:n maapolitiikkasuuntaviivoja ja ihmisoikeuksien suojelua kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa sekä edistämään arvojaan, jotka koskevat naisten ja tyttöjen suojelua ja erityisesti maaseutualueiden naisia ja tyttöjä, jotka ovat yleensä haavoittuvammassa asemassa maankäytön muutosten yhteydessä ja joilla on tavallisesti vähemmän mahdollisuuksia saada maata ja oikeuksia maahan;

20.  kehottaa Euroopan unionia tukemaan kehitysmaita investointipuitteita koskevassa päätöksenteossa ja samalla edistämään kaikkien sidosryhmien, erityisesti naisten ja alkuperäiskansojen naisten, osallistumista tähän prosessiin;

21.  kehottaa kaikkia valtioita ja EU:ta edistämään ja suosittelemaan alkuperäiskansoja koskevaa sukupuolen mukaan eriytettyjen tietojen keräämistä pitäen mielessä naisten ja tyttöjen haavoittuvuuden ja aseman;

22.  kehottaa kaikkia valtioita investoimaan tutkimukseen naisiin kohdistuvia maakaappausten vaikutuksia koskevan tietämyksen puutteen poistamiseksi ja laatimaan ilmiön sukupuolivaikutuksista perusteellisempia analyyseja, jotka johtavat maakauppojen hallintaa koskeviin täytäntöönpanokelpoisiin suuntaviivoihin;

23.  korostaa, että yritysten ulkomaisilla investoinneilla voidaan saada aikaan taloudellista ja teknistä kehitystä, luoda työpaikkoja ja kehittää infrastruktuuria sekä antaa naisille mahdollisuus tulla omavaraisiksi työllisyyttä edistämällä; korostaa, että investointitoiminnan lisääminen kehitysmaissa on tärkeä askel kohti kansallisten ja alueellisten talouksien edistämistä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNONANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.4.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

13

4

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Beatriz Becerra Basterrechea, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Florent Marcellesi, Angelika Mlinar, Marijana Petir, João Pimenta Lopes, Ángela Vallina, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Jadwiga Wiśniewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lívia Járóka, Urszula Krupa, Kostadinka Kuneva, Nosheena Mobarik, Jordi Solé, Marc Tarabella, Mylène Troszczynski, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Margrete Auken

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

13

+

ECR

Nosheena Mobarik

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Kostadinka Kuneva, João Pimenta Lopes, Ángela Vallina

S&D

Vilija Blinkevičiūtė, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Marc Tarabella, Julie Ward

VERTS/ALE

Margrete Auken, Florent Marcellesi, Jordi Solé

4

-

ECR

Urszula Krupa, Jadwiga Wiśniewska

ENF

Mylène Troszczynski

PPE

Marijana Petir

6

0

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Angelika Mlinar

PPE

Anna Maria Corazza Bildt, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Lívia Járóka, Elissavet Vozemberg-Vrionidi

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.5.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

2

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Goffredo Maria Bettini, Elmar Brok, Klaus Buchner, Fabio Massimo Castaldo, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Arnaud Danjean, Eugen Freund, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Wajid Khan, Eduard Kukan, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Clare Moody, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Michel Reimon, Sofia Sakorafa, Alyn Smith, Dobromir Sośnierz, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marek Jurek, Norica Nicolai, Soraya Post, Marie-Christine Vergiat, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Heidi Hautala, Renate Weber, Francis Zammit Dimech, Joachim Zeller, Jaromír Štětina


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Javier Nart, Norica Nicolai, Jozo Radoš, Ivo Vajgl, Renate Weber

EFDD

Fabio Massimo Castaldo, Aymeric Chauprade

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Marie-Christine Vergiat

PPE

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Elmar Brok, Arnaud Danjean, Sandra Kalniete, Eduard Kukan, Francisco José Millán Mon, Julia Pitera, László Tőkés, Francis Zammit Dimech, Joachim Zeller, Željana Zovko, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica

S&D

Francisco Assis, Goffredo Maria Bettini, Eugen Freund, Wajid Khan, Arne Lietz, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Soraya Post

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Heidi Hautala, Barbara Lochbihler, Tamás Meszerics, Michel Reimon, Alyn Smith

2

ECR

Marek Jurek

NI

Dobromir Sośnierz

3

0

ECR

Charles Tannock

PPE

Tunne Kelam, Cristian Dan Preda

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 22. kesäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus