Menettely : 2017/2037(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0203/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0203/2018

Keskustelut :

PV 02/07/2018 - 21
CRE 02/07/2018 - 21

Äänestykset :

PV 03/07/2018 - 11.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0273

MIETINTÖ     
PDF 432kWORD 63k
7.6.2018
PE 618.070v03-00 A8-0203/2018

kaupunkien asemasta unionin institutionaalisissa puitteissa

(2017/2037(INI))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijä: Kazimierz Michał Ujazdowski

Valmistelija (*):

Jan Olbrycht, aluekehitysvaliokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kaupunkien asemasta unionin institutionaalisissa puitteissa

(2017/2037(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksen vaikutuksesta Euroopan unionin institutionaalisen tasapainon kehittymiseen(1),

  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin” (COM(2015)0215),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan(2) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon kaupunkiasioista vastaavien EU:n ministereiden 30. toukokuuta 2016 hyväksymän Amsterdamin julkilausuman EU:n kaupunkiagendasta,

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n politiikkojen urbaanista ulottuvuudesta(3),

–  ottaa huomioon Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä 7. tammikuuta 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014(4),

–  ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”EU:n politiikkojen kaupunkiulottuvuus – kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman keskeiset piirteet” (COM(2014)0490),

–  ottaa huomioon alueellisesta koheesiosta ja taajama-asioista vastaavien ministerien 10. kesäkuuta 2015 hyväksymän julkilausuman kaupunkeja koskevasta EU:n toimintaohjelmasta,

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia(5),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista(6),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät EU:n kaupunkiagendasta,

–  ottaa huomioon EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevän Leipzigin peruskirjan, joka hyväksyttiin Leipzigissä 24. ja 25. toukokuuta 2007 pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa kaupunkikehityksestä ja alueellisesta koheesiosta,

  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2016 Quitossa, Ecuadorissa, järjestetyssä asumista ja kaupunkien kestävää kehitystä käsitelleessä YK:n konferenssissa (Habitat III) hyväksytyn uuden kaupunkikehitysohjelman,

–  ottaa huomioon komission vuoden 2016 raportin Euroopan kaupunkien tilasta,

  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa”(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0203/2018),

A.  ottaa huomioon, että Maastrichtin sopimuksella perustettiin Euroopan alueiden komitea, jonka ansiosta kaupungit pääsivät komiteaedustuksensa kautta osallistumaan alueiden komitean neuvoa-antavaan tehtävään EU:n päätöksentekoprosessissa;

B.  ottaa huomioon, että alueiden komitea toteuttaa tätä tehtävää useilla toimilla, joiden tavoitteena on edistää vuoropuhelua ja aktiivista osallistumista unionin päätöksentekoon;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta antaa Euroopan alueiden komitealle valtuuden nostaa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa toissijaisuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä, kun on kyse sellaisesta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädöksestä, jonka hyväksyminen EU:n perussopimuksen mukaan edellyttää komitean kuulemista; ottaa huomioon, että näin ollen kaupungeilla on keino puolustaa omia etujaan EU:ssa;

D.  katsoo, että perussopimusten mukaiset kaupunkien edustajat, esimerkiksi alueiden komitean jäsenet, ja kaupunkien etuja edustavat järjestöt olisi erotettava selkeästi toisistaan;

E.  ottaa huomioon, että suurin osa EU:n väestöstä (yli 70 prosenttia) asuu kaupunkialueilla;

F.  ottaa huomioon, että vallan aluesidonnaisuuden poistaminen kuuluu erottamattomasti globalisaatioon, mutta eurooppalaisten kaupunkien verkostoja tarvitaan siitä huolimatta, sillä ne tunnistavat ja ajavat EU:n kansalaisten etuja;

G.  ottaa huomioon, että suurin osa EU:n toimintapolitiikoista ja lainsäädännöstä pannaan täytäntöön paikallis- ja aluetasolla, johon myös kaupunkien taso sisältyy, ja ne ulottuvat nykyään lähes kaikille politiikan, talouden ja yhteiskunnallisen toiminnan alueille;

H.  ottaa huomioon, että EU:n institutionaalinen rakenne perustuu monitasohallinnon ja toissijaisuuden periaatteisiin;

I.  ottaa huomioon, että alueiden komitean hyväksymässä eurooppalaisen monitasoisen hallinnon peruskirjassa kiinnitetään huomiota tiiviiseen yhteyteen, joka vallitsee EU:n, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten lojaalin yhteistyön ja kumppanuuden sekä kunkin tason yhdenvertaisen legitimiteetin ja vastuuvelvollisuuden välillä niiden toimivallan puitteissa;

J.  ottaa huomioon, että alueiden komitea perusti toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavan verkoston, jotta EU:n alue- ja paikallisviranomaisiin suoraan vaikuttavia komission asiakirjoja ja lainsäädäntöehdotuksia koskevan tiedon kulku paikallis- ja alueviranomaisten ja EU:n toimielinten välillä paranisi;

K.  ottaa huomioon, että edellä mainitussa 12. joulukuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa se kehotti komissiota kannustamaan paikallisviranomaisia nimeämään Eurooppa-asioihin perehtyneitä neuvonantajia tavoitteena vahvistaa EU:n kansalaisuutta ja sen harjoittamista, sillä paikallisviranomaiset ovat kansalaisia lähimpänä;

L.  ottaa huomioon, että EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevässä Leipzigin peruskirjassa käytetään ilmaisua ”Euroopan kaupungit”;

M.  ottaa huomioon, että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus on auttanut kehittämään yhdennettyjä strategioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, parantamaan energiatehokkuutta ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä; ottaa huomioon, että sen kaltaiset aloitteet osoittavat, että kaupunkien välinen yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen vaihto auttavat saavuttamaan EU:n poliittisia tavoitteita;

N.  ottaa huomioon, että Leipzigin peruskirjassa Euroopan kaupunkeja pidetään ”arvokkaana ja korvaamattomana taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena kehitysvalttina” ja todetaan, että niiden olisi otettava vastuu alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisesta; ottaa huomioon, että Euroopan kaupunkien tilaa koskevan komission vuoden 2016 raportin mukaan kaupungit ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan EU:n taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristökysymyksiin liittyvät tavoitteet; katsoo, että kaupunkien keskeinen rooli koheesiopolitiikassa olisi tunnustettava;

O.  ottaa huomioon, että Leipzigin peruskirjassa todetaan, että jäsenvaltioiden asiasta vastaavat ministerit sitoutuvat edistämään eurooppalaiseen monikeskuksiseen kaupunkijärjestelmään pohjautuvan tasapainoisen aluerakenteen luomista ja että kaupunkiemme tulisi olla niitä ympäröivien lähialueiden kehityksen solmuja ja niiden olisi otettava vastuu alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisesta;

P.  ottaa huomioon, että EU:n kaupunkiagendalla (Amsterdamin julkilausuma) perustetaan jäsenvaltioiden, alueiden, kaupunkien, komission, parlamentin, unionin neuvoa-antavien elimien ja muiden sidosryhmien välinen kumppanuustoimintaan perustuva yhteistyöfoorumi, minkä tavoitteena on antaa epävirallinen panos EU:n tulevan ja nykyisen lainsäädännön suunnitteluun ja tarkistamiseen noudattaen täysin toissijaisuusperiaatetta ja EU:n perussopimuksissa määriteltyä toimivaltajakoa;

Q.  ottaa huomioon, että kaupunkiagenda sisältää erityisesti parempaa sääntelyä koskevan pilarin, jonka tavoitteena on EU:n toimintapolitiikkojen, lainsäädännön ja oikeudellisten välineiden täytäntöönpanon tehostaminen ja yhdenmukaistaminen ilman, että valmistellaan uutta lainsäädäntöä;

R.  ottaa huomioon, että komissio kehottaa osana sääntelyn parantamista koskevaa pakettia paikallisviranomaisia osallistumaan tapauskohtaista harkintaa käyttäen tulevien lainsäädäntöehdotusten alueellisten vaikutusten arviointiin;

S.  ottaa huomioon, että neuvosto piti 24. kesäkuuta 2016 antamissaan päätelmissä Amsterdamin julkilausumaa myönteisenä ja kannusti muun muassa komissiota, jäsenvaltioita, paikallis- ja alueviranomaisia ja Euroopan parlamenttia ryhtymään lisätoimiin tässä yhteydessä; ottaa huomioon, että neuvosto pyysi Euroopan parlamenttia ottamaan kaupunkiasioista vastaavilta pääjohtajilta saatujen neuvojen jälkeen tarpeen mukaan huomioon kumppanuushankkeiden tulokset ja suositukset asianomaisten valiokuntien esityslistoilla keskusteltaessa alan uudesta ja voimassa olevasta EU:n lainsäädännöstä;

T.  ottaa huomioon, että kaupunkiagendassa kehotetaan komissiota muun muassa tarkastelemaan kumppanuustoiminnasta saatuja tuloksia ja suosituksia silloin, kun se laatii tai tarkistaa EU:n lainsäädäntöä, välineitä ja aloitteita, ja jatkamaan työskentelyä kaupunkien viranomaisten sekä niitä edustavien järjestöjen kanssa hyödyntäen lukuisia olemassa olevia kuulemis- ja palautemahdollisuuksia silloin, kun kehitetään uusia poliittisia ja lainsäädäntöaloitteita ja arvioidaan EU:n nykyisiä strategioita, toimintapolitiikkoja ja lainsäädäntöä;

U.  ottaa huomioon, että turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät uudet maailmanlaajuiset haasteet, väestörakenteen muutos, nuorisotyöttömyys sekä julkisten palvelujen laatuun, puhtaan ja edullisen energian saantiin, luonnonmullistuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyvät haasteet edellyttävät paikallisia toimenpiteitä ja siksi kaupungeilta aikaisempaa voimakkaampaa sitoutumista, kun ne suunnittelevat ja panevat täytäntöön EU:n toimintapolitiikkoja;

V.  ottaa huomioon, että Euroopan kaupunkien arvo perustuu myös siihen, että ne sisältävät merkittävän osan Euroopan yhteistä kulttuuriperintöä;

W.  ottaa huomioon, että kaupunkipolitiikka on kansalaisille helpoimmin ymmärrettävä politiikan taso ja että se tarjoaa heille tilaisuuksia käydä rakentavia keskusteluja ja että alueiden komitean yhdessä paikallisten ja alueellisten kumppanien kanssa järjestämistä kansalaiskeskusteluista saadut kokemukset tarjoavat lupaavia näkymiä;

X.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen toimintaohjelmasta 2030 ja Pariisin ilmastosopimuksesta kumpuavia poliittisia vaatimuksia silmällä pitäen kaupungit ovat parantaneet valmiuksiaan kehittää innovatiivisia politiikkaratkaisuja ja välineitä, jotka edistävät sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä ja oikeudenmukaisia kauppajärjestelmiä, samoin kuin valmiuksia tehdä EU:n sisällä ja kansainvälisesti yhteistyötä uusin tavoin kyseisten vaatimusten toteuttamiseksi;

Y  ottaa huomioon, että alueellisesta koheesiosta ja taajama-asioista vastaavien ministerien kesäkuussa 2015 hyväksymässä julkilausumassa kaupunkeja koskevasta EU:n toimintaohjelmasta tunnustetaan alueiden komitean, Eurocities-verkoston ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston tärkeä tehtävä kaupunkialueiden etujen esiin tuomisessa;

Z.  ottaa huomioon, että kaupungit voivat tarjota tilaisuuden hyödyntää Euroopan kansalaisuuden tuomat mahdollisuudet kaikilta osin ja lujittaa sitä edistämällä aktiivista kansalaisuutta, joka perustuu sen tunnustamiseen, että kaupungit voivat muita toimijoita tehokkaammin perustaa EU:n ja sen kansalaisten välille yhteyksiä luovia rakenteita;

AA.  ottaa huomioon, että kaupunkien osallistuminen EU:n toimintapolitiikkoihin edistää osaltaan paikallista sitoutumista EU:n prosesseihin, parantaa hallintoa entistä osallistavamman eurooppalaisen demokratian myötä sekä parantaa hallinnollisia resursseja ja julkisten palveluiden laatua koko EU:n mittakaavassa ja edistää näin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistetun oikeuden hyvään hallintoon toteutumista;

BB.  ottaa huomioon, että on tärkeää ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan päätöksentekoprosessiin ja vahvistaa niiden keskeistä roolia alueellisten vaikutusten arvioinnissa;

CC.  ottaa huomioon, että nykyisellään kaupunkien osallistuminen on puutteellista, kun tarkastellaan toivottua vaikutusta EU:n toimintapolitiikkojen ja lainsäännön suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; ottaa huomioon, että tämä vaikutus kasvaisi, jos kaupungit yhdistyisivät historiaan, maantieteeseen ja väestörakenteeseen sekä taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhteenkuuluvuuteen perustuviksi verkostoiksi;

1.  panee merkille, että kaupunkien, mukaan lukien pienet ja suuret kaupungit, kaupunki- ja metropolialueet, osallistuminen alueiden komiteaan neuvoa-antavassa roolissa tuo ne paremmin osallisiksi EU:n päätöksentekoon; uskoo, että nykyinen institutionaalinen rakenne mahdollistaa sen, että vilpittömän yhteistyön ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti kannustetaan perustamaan yhteistyöfoorumeja kaupunkien välille ja kaupunkien ja niitä edustavien organisaatioiden sekä kansallisen että EU:n tason päätöksentekoelinten välille;

2.  huomauttaa, että ei ole olemassa yhtä ainoaa kaupungin määritelmää väestön, alueen, toiminnan tai riippumattomuusasteen näkökulmasta – lukuun ottamatta kaupungistumisastetta ja asukastiheyttä – ja että jokaisella jäsenvaltiolla voi siksi olla tähän käsitteeseen erilainen lähestymistapa;

3.  panee merkille, että EU vahvistaa vähitellen useiden politiikkojensa kaupunkiulottuvuutta, mikä käy ilmi ”älykkäät kaupungit ja yhteisöt” ‑konseptista (eurooppalainen innovaatiokumppanuus) ja aloitteista, kuten URBAN I - ja URBAN II ‑yhteisöaloitteet, kaupunkialueiden kestävä kehitys (EAKR-asetuksen 7 artikla(8)), kaupunkialueiden kehittämisverkosto, kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet (UIA-aloite), Euroopan kulttuuripääkaupunki, Euroopan vihreä pääkaupunki, Euroopan innovaatiopääkaupunki, kaupunginjohtajien ilmastosopimus ja EU:n kaupunkiagenda;

4.  muistuttaa, että kaupungeilla on keskeinen tehtävä tiettyjen EU:n toimintapolitiikkojen ja välineiden täytäntöönpanossa, esimerkiksi koheesiopolitiikan ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen alalla; kehottaa siksi kaupunkeja yhtenäiseen työskentelyyn niin, että kaikkien hallinnon tasojen, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tehdään kumppanuusperiaatteen mukaisesti yhteistyötä;

5.  korostaa kaupunkien ja paikallisviranomaisten keskeistä roolia EU:n toimintapolitiikkojen valmistelussa, suunnittelussa, rahoittamisessa ja täytäntöönpanossa, esimerkiksi kun pyritään torjumaan ilmastonmuutosta kehittämällä kaupunkeja, taloutta, yhteiskuntaa ja alueita siten, että tulevalla EU:n rahoituskaudella kaupungit voivat tarttua uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin hyödyntäen käytettävissä olevia resursseja siihen, että edistetään kaupunkien kehittämistä paitsi älykkäiksi ja kestäviksi myös luoviksi; painottaa tässä yhteydessä myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja kaupunginjohtajien maailmanlaajuisen ilmasto- ja energiasopimuksen kaltaisten maailmanlaajuisten strategioiden ja aloitteiden tärkeyttä;

6.  korostaa, että koska kaupungit ovat osoittaneet, että niillä on valmiudet tehokkaasti hallinnoida kestävän kaupunkikehityksen yhdennettyjä toimia, niiden roolia osallistua kaikkien niitä koskevien toimien täytäntöönpanoon olisi laajennettava;

7.  korostaa mahdollisuuksia, joita sisältyy siihen, että kaupungeille annetaan merkittävä rooli EU:n ulkopolitiikassa sellaisena julkisen diplomatian mahdollistajana, joka saattaa yhteen ihmisiä eri maista ja jolla vastataan kysymyksiin, jotka eivät useista syistä kuulu poliittisen asialistan kärkeen, ja kehottaa tästä syystä parantamaan asiaankuuluvien EU:n tukimekanismien rahoitusta;

8.  toteaa kuitenkin, että kaupungeilla ei aina ole asianmukaisia välineitä ja hallinnollisia resursseja, jotta ne voisivat osallistua EU:n rahoituksen saamiseksi järjestettäviin tarjouskilpailuihin; pitää siksi myönteisenä keskitetyn asiointipisteen perustamista niitä kaupunkeja varten, joiden verkkosivujen ja asiakirjojen olisi oltava saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä; kehottaa koordinoimaan ja yhdentämään nykyistä paremmin useissa EU:n toimintapolitiikoissa kaupungeille osoitettuja välineitä ja ohjelmia, mikä onnistuu nimittämällä komissiosta yksi jäsen vastuuseen asian poliittisesta johdosta, jotta voidaan antaa näille toimintapolitiikoille strateginen suunta; pitää tällaista kehitystä johdonmukaisena kaupunkialueet entistä paremmin huomioon ottavien EU:n toimintapolitiikkojen kanssa ja katsoo, että samalla huomioidaan EU:n paikallisviranomaisten väliset erot ja niiden erilaiset kehitysmahdollisuudet; korostaa, että on tärkeä edistää, erityisesti neuvontavalmiuksia kehittämällä, kaupunkien mahdollisuutta käyttää kyseisiä välineitä ja ohjelmia entistä tasapuolisemmin ja kaupungin koosta riippumatta;

9.  suhtautuu EU:n kaupunkiagendaan myönteisesti ja näkee sen mallina uudesta, kumppanuuteen perustuvasta monitasoisesta hallinnosta, jossa otetaan kaupungit mukaan muun muassa voimassa olevan lainsäädännön tarkistamiseen ja tulevaisuuden politiikkaa koskevaan pohdintaan; korostaa, että EU:n säädösten mukaisen monitasoisen hallinnon toteuttamiseen käytännössä tarvitaan yhdennettyä ja yleistä lähestymistapaa, joka mukailee EU:n toimintapolitiikkojen perustavoitteita; panee merkille yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kaltaisten paikkalähtöisten ruohonjuuritason menettelytapojen tärkeän tehtävän ylemmän tason menettelyjen täydentäjänä;

10.  kehottaa koordinoimaan ja vahvistamaan EU:n kaupunkiagendaa ja virallistamaan sen; katsoo, ettei sen tulisi olla enää jatkossa vapaaehtoinen prosessi ja että jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava siitä enemmän vastuuta ja sitouduttava tutkimaan asiaa huolellisesti ja pantava tarpeen mukaan täytäntöön saamansa suositukset;

11.  kehottaa EU:n kaupunkiagendan puitteissa työskenteleviä erilaisia yhteistyökumppanuuksia hyväksymään nopeasti saamansa suositukset ja toimintasuunnitelmat; kehottaa lisäksi komissiota osoittamaan, kuinka nämä konkreettiset ehdotukset huomioidaan erityisesti sääntelyn, rahoituksen ja tietämyksen parantamisen osalta, ja sisällyttämään ne tarpeellisilta osin tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin; kehottaa komissiota raportoimaan johdonmukaisesti parlamentille näiden toimien tuloksista;

12.  pitää myönteisenä kaupunkien välisen yhteistyön foorumeita, joiden avulla voidaan luoda synergioita rajat ylittävälle yhteistyölle ja parantaa EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa ruohonjuuritasolla; katsoo, että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus on hyvä esimerkki, jota kannattaa seurata;

13.  suhtautuu myönteisesti komission perustamaan kaupunkitietoja koskevaan Urban Data Platform ‑alustaan; kehottaa kuitenkin Eurostatia ja komissiota keräämään ja kokoamaan yksityiskohtaisempia tietoja ja erityisesti virtaustietoja, jotta nykyisiä toimintapolitiikkoja voidaan mukauttaa ja tulevia toimintapolitiikkoja muotoilla tehokkaasti;

14.  pitää välttämättömänä tehostaa kaupunkien varhaista ja koordinoitua osallistumista EU:n päätöksentekoon EU:n nykyisen institutionaalisen rakenteen puitteissa erityisesti silloin, kun kyseessä on niihin suoraan vaikuttava lainsäädäntö, mutta turvaamaan toimintapolitiikkojen laatimisen ja päätöksenteon avoimuuden ja tehokkuuden kunnioittaen kuitenkin kunkin jäsenvaltion perustuslakia; kehottaa lisäämään EU:n päätöksenteon avoimuutta ja kansalaisten osallistumista päätöksentekoon; pitää tässä yhteydessä myönteisenä eurooppalaista kansalaisaloitetta ja kehottaa lisäämään tämän välineen tunnettuutta jäsenvaltioissa;

15.  on vakuuttunut siitä, että kaupunkien osallistumista EU:n tulevaisuuden toimintapolitiikkojen muotoiluun on lisättävä merkittävästi; kehottaa siksi Euroopan unionia erityisesti pitkällä aikavälillä arvioimaan uudelleen eurooppalaisen kaupunkipolitiikan luomista;

16.  muistuttaa, että alueiden komitea koordinoi Eurooppa 2020 -seurantafoorumia, jonka ensisijaisena tehtävänä on varmistaa, että kuntien, alueiden ja muiden paikallisviranomaisten näkemykset otetaan huomioon, kun komissio määrittelee talouskasvun ja innovoinnin strategiaansa;

17.  kehottaa vahvistamaan kaupunkien ja kuntien poliittista edustusta EU:n nykyisessä institutionaalisessa kehyksessä myös siten, että harkitaan jäsenvaltioiden kaupunkien edustuksen lujittamista alueiden komiteassa, väheksymättä kuitenkaan maaseutu- ja muiden alueiden merkitystä;

18.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden ehdotukset alueiden komitean jäseniksi ilmentävät niiden alueellisten rakenteiden koko kirjoa, ja ehdottamaan tarvittaessa alueiden komiteaan entistä enemmän paikallistason edustajia;

19.  painottaa kaupunkeja edustavien yhdistysten, kuten Eurocities ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto, tärkeyttä; kannattaa paikallisviranomaisia ja kaupunkien etuja edustavien yhdistysten, muun muassa Eurocities-verkoston ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston, politiikan suunnitteluun osallistumisen vakiinnuttamista ja katsoo, että näistä yhdistyksistä olisi tultava EU:n toimielinten keskeisiä kumppaneita, mikä on mahdollista toteuttaa perustamalla pysyvä jäsennellyn vuoropuhelun mekanismi, joka toimisi myös alueiden komitean kautta ja erityisesti lainsäädäntöä edeltävässä vaiheessa;

20.  suosittaa, että kaikista alueellisella tasolla vaikuttavista poliittisista toimenpiteistä ja lainsäädännöstä tehdään alueellisten vaikutusten arvioinnit; uskoo, että vuoropuhelu paikallis- ja kaupunkiviranomaisia edustavien järjestöjen kanssa mahdollistaisi sen, että ne voisivat osallistua alueellisten vaikutusten arviointiin, neuvoa politiikan suunnitteluun liittyvissä taustaselvityksissä ja tarjota EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon valtiotasoa alemmilla tasoilla liittyvää teknistä ja muuta asiantuntemustaan säännöllisesti ja kohdennetusti; muistuttaa, että alueiden komitea suorittaa alueellisten vaikutusten arviointeja;

21.  kannustaa neuvostoa ja paikallisviranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä; kehottaa vahvistamaan kaupunkien ja alueiden ja niitä edustavien järjestöjen neuvoa-antavaa roolia neuvostossa, kun käsitellään paikallistasoon vaikuttavia asioita;

22.  katsoo, että kaupunkeja, kaupunkikeskuksia ja kuntia olisi tarkasteltava laajemmin kuin pelkkinä demokraattisen valvonnan alaisina julkishallinnon rakenteina ja että niitä olisi pidettävä potentiaalisina julkisen keskustelun, tietämyksen siirron ja poliittisen tilan muotoutumisen foorumeina EU:ssa unohtamatta maaseutualueiden merkitystä; toteaa, että on välttämätöntä määritellä ne tekijät, jotka ylläpitävät sellaista eurooppalaista julkista keskustelua, jolle on ominaista perusoikeuksien ja -vapauksien arvostaminen ja tasa-arvon, syrjimättömyyden ja oikeuden kaltaiset arvot;

23.  korostaa kansalaisyhteiskunnan toiminnan merkitystä EU:n poliittisessa elämässä; katsoo, että kaupungit edustavat tasoa, jolla ihmiset voivat parhaiten osallistua ja joka tavoittaa parhaiten suuren osan EU:n väestöstä; toteaa, että kaupungit voivat siten toimia oikeuttavassa roolissa ja osallistua tiedotuskampanjoihin EU:n kansalaisten oikeuksista;

24.  muistuttaa, että alueita ja kaupunkeja olisi pidettävä keskuksina, joilla on myönteinen rooli sellaisten EU:n strategioiden kehityksessä, joissa maailmanlaajuiset asiat ovat paikalliselta tasolta lähtöisin ja ne ratkaistaan paikallisella tasolla ja jotka vahvistavat unionin monitasoista hallintojärjestelmää, ja että tällä näkökulmalla on käytännön seurauksia alhaalta ylöspäin tai ylhäältä alaspäin suuntautuvalle EU:n päätöksentekoprosessille;

25.  katsoo, että kaupunkien edustusta ei tulisi rajata virallisten edustajien osallistumiseen hallinnointi- ja konsultointirakenteisiin, vaan kaupungeista ja kylistä – eikä ainoastaan maiden ja alueiden pääkaupungeista – voisi tulla unionin ja sen toimintapolitiikkojen tulevaisuudesta käytävän keskustelun keskuksia;

26.  katsoo, että päästäkseen EU:n tulevaisuudesta ja sen politiikoista käytävän keskustelun keskiöön kuntien on nimettävä Eurooppa-asioihin perehtyneet neuvonantajat ja että olisi perustettava verkosto tällaisen valtuutuksen saaneille paikallisille neuvonantajille;

27.  kehottaa myöntämään kaupungeille ja paikallisviranomaisille riittävästi tukea, jotta ne voivat parantaa EU:n poliittisen toiminnan kaupunkiulottuvuutta;

28.  suosittelee, että EU:n kaupunkien potentiaali valjastetaan EU:n toimintapolitiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon järjestämällä keskusteluja ja kuulemisia kaupungeille tärkeistä aiheista, jotka ulottuvat pidemmälle kuin kaupunkipolitiikka suppeassa merkityksessä;

29.  pitää kiinni siitä, että tämä tavoite on toteutettavissa ainoastaan, mikäli keskustelut ja kuulemiset järjestetään kaupunkialueilla, jotka eivät ole pääkaupunkeja tai alueellisia pääkaupunkeja ja jotka tarjoavat helppopääsyisen foorumin lähialueilla myös pienissä kaupungeissa ja kylissä asuville kansalaisille, kun päätavoitteena on EU:n tuominen lähemmäksi kansalaisia;

30.  toteaa, että on tärkeää tarjota osallistumisen malleja, jotka on räätälöity sopiviksi eri yhteyksiin ja kooltaan ja merkitykseltään erilaisille kaupungeille eli yhtä lailla Euroopan pääkaupungeille kuin pienille ja keskisuurille kaupungeille;

31.  katsoo, että parlamentti ja alueiden komitea ovat tällaisen prosessin luonnollisia edistäjiä, sillä niillä on valmiudet muotoilla kysymyksiä, jotka toimivat lähtökohtina keskusteluille ja kuulemisille, ja tehdä päätelmiä esitettyjen näkemysten, mielipiteiden ja hankkeiden perusteella;

32.  ehdottaa, että parlamentti ja alueiden komitea organisoivat kansalaisten kuulemisprosessin yhteistyössä eurooppalaisen keskustelun foorumeiksi tunnustettujen eurooppalaisten kaupunginvaltuustojen kanssa, ja katsoo, että tällaiset foorumit olisi perustettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ensisijaisesti kaupunkeihin, joiden vaikutuspiiriin kuuluu suurin osa alueen väestöstä, jotta taataan mahdollisimman laaja osallistuminen;

33.  ehdottaa lisäksi, että eurooppalaisen keskustelun foorumeiksi tunnustettujen kaupunginvaltuustojen olisi oltava vastuussa siitä, että yliopistoille, paikallisille kouluille ja muille oppilaitoksille samoin kuin tiedotusvälineille, yhteiskunnallisille järjestöille ja yhdistyksille sekä kansalaisille jaetaan runsaasti ammatillista ja julkishallinnon alan kokemusta sekä tarjotaan ilmainen ja vapaa pääsy ja mahdollisuus osallistua keskusteluihin ja kuulemisiin; katsoo, että kaupunginvaltuustojen olisi kutsuttava kaupunginhallinnon kaikkien tasojen, mukaan lukien pienten yksikköjen ja suurkaupunkialueiden kumppanivaltuustojen, edustajat ja että olisi järkevää täsmentää tällaisen velvoitteen alueellinen laajuus sopimuksessa, joka tehdään EU:n tasolla asianomaisten elinten ja niiden kaupunkien valtuustojen, joissa eurooppalaisen keskustelun foorumi toimii, välillä;

34.  ehdottaa pilottihanketta, jossa perustetaan 54 eurooppalaisen keskustelun foorumia varmistaen tasapainoinen edustus eri alueilta ja eri kokoisista kaupungeista, joka järjestetään jäsenvaltioiden muissa kaupungeissa kuin pääkaupungeissa ja jonka tarkoituksena on saada aikaan EU-asioita koskevan kunnallisen keskustelun ja kuulemisen järjestelmä;

35.  painottaa, että eurooppalaisten kaupunkien välille tarvitaan hyvien käytäntöjen vaihtoa, sillä jotkin kaupungit ovat jo onnistuneesti toteuttaneet muuttoliikkeeseen tai ilmastonmuutokseen liittyviä ohjelmia tai innovatiivisia kaupunkikehityssuunnitelmia;

36.  korostaa, että kaupunkien aseman vakiinnuttaminen EU:n toimintapolitiikkojen muotoilussa, muun muassa alueiden komiteassa, ei heikennä luottamusta jäsenvaltioihin vaan pikemminkin vahvistaa sitä, sillä se tukee monitasoista hallintoa ja toissijaisuusperiaatetta, jotka perustuvat EU:n, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten väliseen molemminpuoliseen luottamukseen;

37.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 82.

(2)

EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.

(3)

EUVL C 316, 22.9.2017, s. 124.

(4)

EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0049.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0048.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0487.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289).


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.5.2018)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

kaupunkien asemasta unionin institutionaalisissa puitteissa

(2017/2037(INI))

Valmistelija (*): Jan Olbrycht

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että kaupungeilla, mukaan lukien pienet ja suuret kaupungit, kaupunki- ja metropolialueet sekä pienet ja keskisuuret kaupungit, jotka ovat keskeisessä asemassa EU:n alueella, ei ole muodollista asemaa unionin institutionaalisissa puitteissa, jos ei oteta lukuun niiden edustajia alueiden komiteassa, jolla on vain neuvoa antava tehtävä; korostaa kuitenkin, että lähes kaikilla EU:n toimilla on huomattava suora tai epäsuora vaikutus kaupunkeihin ja että paikalliset vaaleilla valitut edustajat voivat (kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden mukaisesti) olla keskeinen yhteys EU:n ja sen kansalaisten välillä; toteaa, että kansalaisten olisi voitava konkreettisesti osallistua Euroopan yhdentymisprosessiin ja tässä voi auttaa muun muassa entistä sujuvampi keskinäinen viestintä ja laadukkaan tiedon saaminen EU:n toimintalinjoista;

2.  toteaa, että Leipzigin peruskirjan mukaan kaupungit ovat korvaamattomia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja, ja esittää, että kaupunkien olisi otettava vastuu alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisesta; korostaa näin ollen, että kaupunkien keskeinen rooli koheesiopolitiikassa olisi tunnustettava;

3.  huomauttaa, että ei ole olemassa yhtä määritelmää sille, mitä kaupunki merkitsee väestön, alueen, toimintojen ja riippumattomuusasteen näkökulmasta – lukuun ottamatta kaupungistumisastetta ja asukastiheyttä – ja että jokaisella jäsenvaltiolla voi siksi olla tämän käsitteen suhteen erilaisia lähestymistapoja;

4.  panee merkille, että EU vahvistaa vähitellen useiden politiikkojensa kaupunkiulottuvuutta, mikä käy ilmi koko ”älykkäät kaupungit ja yhteisöt” ‑konseptista (eurooppalainen innovaatiokumppanuus) ja aloitteista, kuten URBAN I - ja URBAN II ‑yhteisöaloitteet, kaupunkialueiden kestävä kehitys (EAKR-asetuksen 7 artikla), kaupunkialueiden kehittämisverkosto, kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet (UIA-aloite), Euroopan kulttuuripääkaupunki, Euroopan vihreä pääkaupunki, Euroopan innovaatiopääkaupunki, kaupunginjohtajien ilmastosopimus ja EU:n kaupunkiagenda;

5.  korostaa kaupunkien ja paikallisviranomaisten keskeistä roolia EU:n toimintalinjojen valmistelussa, suunnittelussa, rahoittamisessa ja täytäntöönpanossa, esimerkiksi kun pyritään torjumaan ilmastonmuutosta kehittämällä kaupunkeja, taloutta, yhteiskuntaa ja alueita siten, että tulevalla EU:n rahoituskaudella kaupungit voivat tarttua uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin hyödyntäen käytettävissä olevia resursseja siihen, että edistetään kaupunkien kehittämistä paitsi älykkäiksi ja kestäviksi myös luoviksi; painottaa tässä yhteydessä myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja kaupunginjohtajien maailmanlaajuisen ilmasto- ja energiasopimuksen kaltaisten maailmanlaajuisten strategioiden ja aloitteiden tärkeyttä;

6.  korostaa, että kaupungeilla voi olla merkittävä rooli EU:n ulkopolitiikassa sellaisena julkisen diplomatian välineenä, joka saattaa ihmiset eri maista yhteen ja jolla vastataan kysymyksiin, jotka eivät useista syistä kuulu poliittisen asialistan kärkeen, ja kehottaa tästä syystä parantamaan asiaankuuluvien EU:n tukimekanismien rahoitusta;

7.  toteaa kuitenkin, että kaupungeilla ei aina ole asianmukaisia välineitä ja hallinnollisia resursseja, jotta ne voisivat osallistua EU:n rahoituksen saamiseksi järjestettäviin tarjouskilpailuihin; pitää siksi myönteisenä keskitetyn asiointipisteen perustamista niitä kaupunkeja varten, joiden verkkosivujen ja asiakirjojen olisi oltava saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja kehottaa koordinoimaan ja yhdentämään nykyistä paremmin useissa EU:n toimintapolitiikoissa kaupungeille osoitettuja välineitä ja ohjelmia, mikä onnistuu nimittämällä komissiosta yksi jäsen asian poliittiseksi johtajaksi, joka tarjoaa strategista ohjausta näille toimintapolitiikoille; pitää tällaista kehitystä johdonmukaisena kaupunkialueet entistä paremmin huomioon ottavien EU:n toimintapolitiikkojen kanssa ja samalla huomioidaan EU:n paikallisviranomaisten väliset erot ja niiden erilaiset kehitysmahdollisuudet; korostaa, että on tärkeä edistää erityisesti neuvontavalmiuksia kehittämällä kaupunkien mahdollisuutta käyttää kyseisiä välineitä ja ohjelmia entistä tasapuolisemmin ja kaupungin koosta riippumatta;

8.  suhtautuu EU:n kaupunkiagendaan myönteisesti ja näkee sen mallina uudesta, kumppanuuteen perustuvasta monitasoisesta hallinnosta, jossa otetaan kaupungit mukaan muun muassa voimassa olevan lainsäädännön tarkistamiseen ja tulevaisuuden politiikan miettimiseen; korostaa, että EU:n säädösten mukaisen monitasoisen hallinnon toteuttamiseen käytännössä tarvitaan yhdennettyä ja yleistä lähestymistapaa, joka mukailee EU:n toimintapolitiikkojen perustavoitteita ja jossa otetaan huomioon paikkalähtöisten ruohonjuuritason menettelytapojen tärkeä tehtävä ylätason menettelyjen täydentäjänä, mikä toteutuu esimerkiksi yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä;

9.  kehottaa koordinoimaan ja vahvistamaan EU:n kaupunkiagendaa ja virallistamaan sen; katsoo, ettei sen pitäisi olla enää jatkossa vapaaehtoinen prosessi ja että jäsenvaltioiden ja komission pitäisi ottaa siitä enemmän vastuuta ja sitoutua tutkimaan huolellisesti ja panemaan tarpeen mukaan täytäntöön saatavia suosituksia;

10.  kehottaa EU:n kaupunkiagendan puitteissa työskenteleviä erilaisia yhteistyökumppanuuksia hyväksymään nopeasti saamansa suositukset ja toimintasuunnitelmat; kehottaa lisäksi komissiota osoittamaan, kuinka nämä konkreettiset ehdotukset huomioidaan erityisesti sääntelyn, rahoituksen ja tietämyksen parantamisen osalta, ja sisällyttämään ne tarpeellisilta osin tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin; kehottaa komissiota raportoimaan johdonmukaisesti parlamentille näiden toimien tuloksista;

11.  korostaa, että koska kaupungit ovat osoittaneet, että niillä on valmiudet tehokkaasti hallinnoida kestävän kaupunkikehityksen yhdennettyjä toimia, niiden roolia osallistua kaikkien niitä koskevien toimien täytäntöönpanoon pitäisi laajentaa;

12.  kehottaa komissiota ottamaan kaikissa asiaankuuluvissa EU:n toimintapolitiikoissa käyttöön laajan alueellisten ja paikallisten vaikutusten arvioinnin, jossa huomioidaan kaupunkiulottuvuus, jotta varmistetaan, että kaikki tuleva lainsäädäntö perustuu täytäntöönpanon paikallisten ja alueellisten seurausten analyysiin; kannustaa ottamaan kaupungit, kaupunkiyhdistykset, paikallis- ja alueviranomaiset, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean tiiviimmin ja aktiivisemmin osalliseksi tähän prosessiin ja tekemään niiden kanssa tehokasta yhteistyötä;

13.  suhtautuu myönteisesti komission perustamaan kaupunkitietoja koskevaan Urban Data Platform ‑alustaan; kehottaa kuitenkin Eurostatia ja komissiota keräämään ja kokoamaan yksityiskohtaisempia tietoja ja erityisesti virtaustietoja, jotta nykyisiä toimintalinjoja voidaan mukauttaa ja tulevia toimintalinjoja muotoilla tehokkaasti;

14.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden ehdotukset alueiden komitean jäseniksi ilmentävät niiden alueellisten rakenteiden koko kirjoa, ja ehdottamaan tarvittaessa alueiden komiteaan entistä enemmän paikallistason edustajia;

15.  painottaa kaupunkeja edustavien yhdistysten, kuten Eurocities ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (CEMR), tärkeyttä; kehottaa ottamaan ne tiiviimmin ja aktiivisemmin mukaan asiaankuuluviin komission asiantuntijaryhmiin ja neuvoston työryhmiin, kun tämä on tarpeellista; korostaa myös kansalaisyhteiskunnan toiminnan merkitystä EU:n poliittisessa elämässä ja Euroopan kaupunkipolitiikan määrittelyssä;

16.  on vakuuttunut siitä, että kaupunkien osallistumista EU:n tulevaisuuden toimintapolitiikkojen muotoiluun on lisättävä merkittävästi; kehottaa siksi Euroopan unionia erityisesti pitkällä aikavälillä arvioimaan uudelleen eurooppalaisen kaupunkipolitiikan luomista.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

15.5.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Aleksander Gabelic, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Louis-Joseph Manscour, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Paul Nuttall, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Matthijs van Miltenburg, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabella Adinolfi, John Howarth, Ivana Maletić, Miroslav Mikolášik, Bronis Ropė, Davor Škrlec, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Dariusz Rosati, Boris Zala

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

31

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

ECR

Sławomir Kłosowski, Ruža Tomašić

EFDD

Isabella Adinolfi, Rosa D’Amato

GUE/NGL

Younous Omarjee

PPE

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Ivana Maletić, Miroslav Mikolášik, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Dariusz Rosati, Fernando Ruas, Maria Spyraki, Ramón Luis Valcárcel Siso, Joachim Zeller

S&D

Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Aleksander Gabelic, John Howarth, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Liliana Rodrigues, Kerstin Westphal, Boris Zala, Damiano Zoffoli

VERTS/ALE

Bronis Ropė, Davor Škrlec

3

-

EFDD

Paul Nuttall

ENF

Steeve Briois

NI

Konstantinos Papadakis

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.5.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mercedes Bresso, Richard Corbett, Pascal Durand, Danuta Maria Hübner, Diane James, Ramón Jáuregui Atondo, Jo Leinen, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Markus Pieper, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Claudia Țapardel, Kazimierz Michał Ujazdowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Martina Anderson, Jérôme Lavrilleux, Jiří Pospíšil, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Eduard Kukan, Fernando Ruas


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

18

+

GUE/NGL

Martina Anderson, Barbara Spinelli

NI

Kazimierz Michał Ujazdowski

PPE

Danuta Maria Hübner, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Eduard Kukan, Markus Pieper, Jiří Pospíšil, Fernando Ruas, György Schöpflin, Rainer Wieland

S&D

Mercedes Bresso, Richard Corbett, Ramón Jáuregui Atondo, Jo Leinen, Pedro Silva Pereira, Claudia Țapardel

VERTS/ALE

Pascal Durand

1

-

NI

Diane James

1

0

ALDE

Maite Pagazaurtundúa Ruiz

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 22. kesäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus