Menettely : 2017/2277(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0208/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0208/2018

Keskustelut :

PV 10/09/2018 - 24
CRE 10/09/2018 - 24

Äänestykset :

PV 11/09/2018 - 6.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0325

MIETINTÖ     
PDF 326kWORD 66k
12.6.2018
PE 616.839v02-00 A8-0208/2018

keinoista loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvien työntekijöiden integroimiseksi uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin

(2017/2277(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Jana Žitňanská

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

keinoista loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvien työntekijöiden integroimiseksi uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin

(2017/2277(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista,

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 1996 annetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhdenvertaista kohtelua työssä koskevan direktiivin soveltamisesta(1),

–  ottaa huomioon pitkäaikaissairaiden työllistymismahdollisuuksien parantamisesta Euroopassa marraskuussa 2017 annetun European Chronic Disease Alliancen yhteisen lausuman ”Improving the employment of people with chronic diseases in Europe”,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaisyleissopimus) ja sen voimaantulon EU:ssa 21. tammikuuta 2011 neuvoston 26. marraskuuta 2009 antaman päätöksen 2010/48/EY mukaisesti,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020(2),

–  ottaa huomioon psykososiaalisista riskeistä Euroopassa vuonna 2014 laaditun Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) yhteisen raportin ”Psychosocial risks in Europe – Prevalence and strategies for prevention”,

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan vammaisstrategian täytäntöönpanosta(3),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n vammaisyleissopimuksen seurantakomitean päätelmiin(4),

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 1944 annetun Philadelphian julistuksen, joka koskee Kansainvälisen työjärjestön (ILO) päämääriä ja tehtäviä,

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman ihmisarvoisesta työstä kaikille(5),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa” (COM(2008)0412),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen työmarkkinaosapuolten hyväksymän työperäistä stressiä koskevan eurooppalaisen puitesopimuksen täytäntöönpanosta (SEC(2011)0241),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012” (COM(2007)0062),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY,

–  ottaa huomioon syrjinnän vastaisen direktiivin 2000/78/EY ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, kuten huhtikuussa 2013 käsitellyt yhdistetyt asiat C-335/11 ja C‑337/11 (HK Danmark), joilla yhdessä asetetaan työnantajille syrjintäkielto, kun pitkäaikainen sairaus voidaan rinnastaa vammaan, sekä velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia työoloihin,

–  ottaa huomioon vuonna 2013 käynnistetyn mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevan EU:n yhteisen toiminnan,

–  ottaa huomioon EU-OSHAn meneillään olevan kampanjan ”Terveellinen työ – stressi hallinnassa!”,

–  ottaa huomioon EU-OSHAn äskettäin toteuttaman ikääntyneiden työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan pilottihankkeen,

–  ottaa huomioon kuntoutusta ja työhön paluuta koskevia unionin ja jäsenvaltioiden politiikkoja, strategioita ja ohjelmia käsittelevän vuonna 2016 julkaistun EU-OSHAn raportin ”Rehabilitation and return to work: Analysis report on EU and Member States policies, strategies and programmes”,

–  ottaa huomioon pitkäaikaissairaiden työllistymismahdollisuuksista vuonna 2014 julkaistun Eurofoundin raportin ”Employment opportunities for people with chronic diseases”,

–  ottaa huomioon aktiivista ikääntymistä koskevista työnantajien käytännöistä vuonna 2012 julkaistun BusinessEuropen asiakirjan ”Employers’ practices for Active Ageing”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0208/2018),

A.  toteaa, että työperäinen stressi on kasvava ongelma ja toiseksi yleisimmin ilmoitettu työperäinen terveysongelma Euroopassa; ottaa huomioon, että 25 prosenttia(6) työntekijöistä ilmoittaa kokevansa työperäistä stressiä; toteaa, että työperäinen stressi voi heikentää yksilön oikeuksia terveellisiin työoloihin; toteaa, että työperäinen stressi lisää poissaoloja ja heikentää työtyytyväisyyttä, vaikuttaa kielteisesti tuottavuuteen ja aiheuttaa lähes puolet vuosittain menetetyistä työpäivistä;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan työvoiman ikääntyminen asettaa uusia haasteita työympäristölle ja muuttuneelle työn organisoinnille; ottaa huomioon, että ikääntymiseen liittyy suurempi kroonisten mielenterveysongelmien ja fyysisten terveysongelmien, myös vammojen ja sairauksien, kehittyminen, minkä vuoksi ennaltaehkäisy, uudelleen integroiminen ja kuntoutus ovat tärkeitä toimia, jotta työpaikat sekä eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät voidaan säilyttää kestävinä; ottaa huomioon, että krooniset sairaudet eivät koske ainoastaan ikääntynyttä väestöä;

C.  ottaa huomioon, että pitkäaikaisella työstä poissaololla on haitallinen vaikutus mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen sekä suuret sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ja se voi estää työhön paluun; ottaa huomioon, että terveydellä ja hyvinvoinnilla on keskeinen rooli kestävien talouksien kehittämisessä; katsoo, että on tärkeää ottaa huomioon sairauksien tai vammojen merkittävät taloudelliset vaikutukset sairastuneiden tai vammautuneiden perheille, jos sairastuneet tai vammautuneet eivät voi palata työhön;

D.  toteaa, että vaikka vammaisuus, loukkaantuminen, sairaus ja ikään liittyvät sairaudet erotetaan toisistaan, ne ovat myös usein päällekkäisiä ja edellyttävät kattavaa mutta tapauskohtaista ja yksilökeskeistä lähestymistapaa;

E.  toteaa, että ikääntyminen on yksi unionin suurimmista yhteiskunnallisista haasteista; katsoo, että sen vuoksi tarvitaan politiikkatoimia, joilla tuetaan aktiivista ikääntymistä, jotta mahdollistetaan ihmisten pysyminen aktiivisina ja työelämässä eläkeikään asti tai halutessaan kauemmin; katsoo, että vanhempi sukupolvi ja sen kokemus ovat välttämättömiä työmarkkinoilla; ottaa huomioon, että ikääntyneet ihmiset, jotka ovat halukkaita pysymään työelämässä, toivovat usein joustavia tai yksilöllisiä työjärjestelyjä; toteaa, että sairaudella, vammaisuudella ja työelämästä syrjäytymisellä on vakavia taloudellisia seurauksia;

F.  toteaa, että tupakointi ja alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö ovat unionin työikäisen väestön merkittävimmät terveydelliset riskitekijät, jotka liittyvät sekä loukkaantumisiin että erilaisiin ei-tarttuviin tauteihin(7); toteaa, että alkoholin vaikutuksen alaisina oleville henkilöille aiheutuu 20–25 prosenttia kaikista työtapaturmista(8) ja että arviolta 5–20 prosentilla Euroopan työikäisestä väestöstä on alkoholin käyttöön liittyviä vakavia ongelmia(9); toteaa, että päihteiden väärinkäytöstä kärsineiden työntekijöiden integroiminen uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin asettaa työnantajille erinäisiä haasteita;

G.  katsoo, että vammaiset henkilöt, pitkäaikaissairaat tai loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvat henkilöt ovat haavoittuvassa asemassa ja heidän olisi saatava yksilöllistä tukea palatessaan työpaikkaansa tai työmarkkinoille; ottaa huomioon, että jotkut pitkäaikaissairaat eivät halua tai voi palata työhön;

H.  katsoo, että ammatillisen kuntoutuksen ja työhön paluun ala voisi tarjota arvokkaita mahdollisuuksia vapaaehtoistyölle esimerkiksi osallistamalla ihmisiä vapaaehtoistyöhön eläkkeelle siirtymisen jälkeen; katsoo, että vapaaehtoistyötä olisi tuettava ikään katsomatta;

I.  toteaa, että työnantajien on ensin edistettävä työterveyttä ja -turvallisuutta edistävää kulttuuria työpaikalla; toteaa, että vapaaehtoistyöhön perustuva osallistuminen työterveys- ja -turvallisuustoimiin, kuten työryhmiin, voisi myös myötävaikuttaa kulttuurin muutokseen;

J.  toteaa, että työllä on tärkeä merkitys toipumis- ja kuntoutusprosessin edistämisessä, sillä työntekijät saavat työstä merkittäviä myönteisiä psykososiaalisia hyötyjä; toteaa, että hyvät työterveys- ja -turvallisuuskäytännöt ovat välttämättömiä tuottavan ja motivoituneen työvoiman kannalta, mikä auttaa yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä ja innovatiivisina, varmistaa työntekijöiden hyvinvoinnin ja auttaa ylläpitämään arvokkaita taitoja ja työkokemusta, vähentämään henkilöstön vaihtuvuutta ja estämään syrjäytymistä, tapaturmia ja loukkaantumisia; toteaa, että sen vuoksi komissiota kehotetaan harkitsemaan kokonaistaloudellista lähestymistapaa aktiivisen osallisuuden edistämisen ja sosiaalisen osallisuuden alalla; toteaa, että asianmukaisten ja yksilöllisesti räätälöityjen lähestymistapojen omaksuminen loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvien henkilöiden integroimiseksi uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin on merkittävä tekijä ehkäistäessä poissaolojen lisääntymistä tai sairausläsnäoloa;

K.  toteaa, että henkilöt, joiden työkyky on heikentynyt, voidaan määritellä eri tavoin eri jäsenvaltioissa;

L.  katsoo, että pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä on tässä suhteessa erityistarpeita, sillä niillä on vähemmän resursseja, joita tarvitaan sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn liittyvien velvoitteiden noudattamiseen, ja sen vuoksi ne usein tarvitsevat tukea saavuttaakseen työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat tavoitteensa; toteaa, että toisaalta hyvät työterveys- ja -turvallisuuskäytännöt ovat erittäin tärkeitä pk-yrityksille ja mikroyrityksille ja erityisesti niiden toiminnan kestävyydelle; toteaa, että useat unionin rahoittamat ohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia arvokkaaseen innovaatioiden ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon kestävän työterveyden ja -turvallisuuden alalla;

M.  toteaa, että kielteiset psykososiaaliset tekijät työpaikalla liittyvät paitsi terveystuloksiin myös poissalojen lisääntymiseen ja heikkoon työtyytyväisyyteen; toteaa, että yksilöllisesti toteutetut työterveys- ja -turvallisuustoimet voivat antaa sellaiselle henkilölle, jonka työkyky on muuttunut, mahdollisuuden pysyä työelämässä ja hyödyttää koko työvoimaa; ottaa huomioon, että vaikka työstä poissaolo on joskus lääketieteellisesti välttämätöntä, sillä on myös muita kielteisiä psykososiaalisia vaikutuksia ihmisiin, jotka ovat pidemmän aikaa poissa työstä ja jotka näin ollen eivät todennäköisesti koskaan palaa takaisin työhön; toteaa, että varhainen koordinoitu hoito, jossa työntekijän hyvinvointi on etusijalla, on erittäin tärkeää työhön paluun tulosten parantamiseksi ja yksilölle aiheutuvien pitkäaikaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi;

N.  toteaa, että työperäisiä sairauksia koskevien tietojen saatavuus ja vertailtavuus unionin tasolla on usein puutteellista; ottaa huomioon, että Eurofoundin mukaan noin 28 prosenttia eurooppalaisista ilmoittaa, että heillä on krooninen fyysinen terveysongelma, mielenterveysongelma, sairaus tai vamma(10); ottaa huomioon, että arviolta yhdellä neljästä työikäisestä on pitkäaikaisia terveysongelmia(11); toteaa, että vammaisuus ja sairastelu voivat olla samanaikaisesti sekä köyhyyden syy että sen seuraus; ottaa huomioon, että OECD:n tutkimuksessa on havaittu vammaisten henkilöiden tulojen olevan keskimäärin 12 prosenttia alemmat kuin muun väestön(12); toteaa, että joissakin maissa tämä tuloero on jopa 30 prosenttia; ottaa huomioon, että vuonna 2013 tehty tutkimus osoitti, että 21,8 prosenttia 18–57-vuotiaista syöpäpotilaista joutui työttömäksi heti diagnoosin saatuaan ja 91,6 prosenttia tästä ryhmästä oli joutunut työttömäksi 15 kuukauden kuluttua diagnoosista(13); ottaa huomioon, että vuonna 2011 tehdyssä Eurostatin tutkimuksessa(14) havaittiin, että vain 5,2 prosenttia työssäkäyvistä henkilöistä, joiden työkykyä rajoittaa pitkäaikainen terveysongelma ja/tai perustava toiminnallinen haitta, ilmoitti hyödyntävänsä erityisiä työjärjestelyjä; ottaa huomioon, että saman Eurostatin tutkimuksen mukaan 24,2 prosenttia työttöminä olevista henkilöistä ilmoitti, että erityiset työjärjestelyt olisivat tarpeen, jotta he voisivat palata työhön;

O.  katsoo, että digitalisaatio aiheuttaa todennäköisesti suuria muutoksia työn organisointiin ja voisi auttaa parantamaan esimerkiksi sellaisten työntekijöiden mahdollisuuksia, joiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt; ottaa huomioon, että vanhempi sukupolvi kohtaa todennäköisesti ainutlaatuisia haasteita tässä suhteessa; katsoo, että heidän olisi myös hyödyttävä näistä muutoksista;

P.  ottaa huomioon, että kaikkien työntekijöiden oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja että hyvät työolot ovat sinänsä myönteinen arvo; toteaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen terveytensä ja hyvinvointinsa, ja oikeus työhön sekä oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin; ottaa huomioon, että työntekijöiden parempi terveys ja uudelleen integroiminen lisäävät yhteiskunnan yleistä hyvinvointia ja tuottavat taloudellisia hyötyjä jäsenvaltioille, työntekijöille ja työnantajille sekä vanhemmille työntekijöille ja henkilöille, joilla on sairauksia, ja auttavat säilyttämään taitoja, jotka muuten häviäisivät; toteaa, että työnantajat, työntekijät, perheet ja yhteisöt hyötyvät, kun työkyvyttömyys muutetaan työkykyisyydeksi;

Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ongelmiin

1.  katsoo, että on tärkeää parantaa sairauspoissaolojen hallintaa jäsenvaltioissa ja muuttaa työpaikkoja siten, että niitä voidaan mukauttaa paremmin kroonisesti sairaiden ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin, puuttumalla syrjintään yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa annetun direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanon valvontaa tehostamalla; toteaa, että muutosten aikaansaaminen edellyttää jäsenvaltioiden toimivaa lainsäädäntöä ja tehokasta valvontaa sen varmistamiseksi, että työnantajat muuttavat työpaikkoja osallistavammiksi pitkäaikaissairaita ja vammaisia henkilöitä varten, esimerkiksi muuttamalla tehtäviä ja välineitä ja kehittämällä osaamista; kehottaa jäsenvaltiota tukemaan työpaikkojen kohtuullista mukauttamista oikea-aikaisen työhön paluun varmistamiseksi;

2.  kehottaa komissiota edistämään integroimista ja kuntoutusta koskevia toimia ja tukemaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä antaa tietoja sekä määrittää ja jakaa hyviä käytäntöjä, jotka koskevat työpaikalla tehtäviä mukautuksia; kehottaa kaikkia työhön paluun kannalta merkittäviä sidosryhmiä edistämään tietojenvaihtoa työhön paluuseen liittyvistä mahdollisista muista kuin lääketieteellisistä esteistä ja koordinoimaan toimintaa niiden tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi;

3.  kehottaa Eurofoundia tarkastelemaan ja analysoimaan edelleen pitkäaikaissairaiden työllistymismahdollisuuksia ja työllistymisastetta; kehottaa tekemään näyttöön perustuvien toimien hyödyntämisestä vakiokäytännön ja perustan työhön paluuta koskeville lähestymistavoille; kehottaa päättäjiä ottamaan johtoaseman ja varmistamaan, että työnantajat ja työntekijät voivat saada tietoa ja terveydenhoitoa ja että näitä parhaita käytäntöjä edistetään unionin tasolla;

4.  katsoo, että tulevassa vuoden 2020 jälkeisessä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä olisi painotettava enemmän EU:n rahastoista tehtäviä investointeja, joilla pyritään pidentämään ja edistämään tervettä elämää ja työelämää sekä yksilöllisiä työjärjestelyjä ja tukemaan työhönottoa ja asianmukaisesti mukautettua työhön paluuta, jos työntekijä niin haluaa ja terveydentila sallii; katsoo, että kiinteänä osana tätä strategiaa olisi investoitava sekä sairauksia ennalta ehkäiseviin että niiden etenemisen estäviin mekanismeihin tarjoamalla esimerkiksi sähköisen terveydenhuollon teknologisia ratkaisuja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle riskien ja sairauksien ennaltaehkäisyn työpaikalla;

5.  kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan täysipainoisesti tulevaan työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyä koskevaan EU:n laajuiseen kampanjaan vuosina 2020–2022 ja etsimään innovatiivisia muita kuin lainsäädännöllisiä ratkaisuja sekä vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä työmarkkinaosapuolten kanssa; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti EU-OSHAn tarjoaman tiedon levittämiseen; muistuttaa komissiota kehotuksestaan esittää viipymättä säädös tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisystä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään sukupuolen, iän ja taloudellisen toiminnan alan mukaan jaoteltuja tutkimuksia tuki- ja liikuntaelinsairauksista tällaisten sairauksien esiintyvyyden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja kattavan kroonisia sairauksia koskevan EU:n strategian kehittämiseksi ennaltaehkäisyä ja varhaista tilanteeseen puuttumista varten;

6.  kehottaa jäsenvaltioita ja työnantajia toimimaan ennakoivasti EU-OSHAn tarjoaman tiedon integroimiseksi toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin työpaikoilla; suhtautuu myönteisesti EU-OSHAn äskettäin verkkosivustolleen avaamaan osioon, jolla käsitellään työperäisiä sairauksia, kuntoutusta ja työhön paluuta ja jolla pyritään antamaan tietoa ennaltaehkäisytoimista ja -käytännöistä;

7.  katsoo, että järjestelmällinen psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisy on tärkeässä asemassa nykyaikaisilla työpaikoilla; panee huolestuneena merkille ilmoitettujen mielenterveysongelmien ja psykososiaalisten ongelmien lisääntymisen viime vuosina ja sen, että työperäinen stressi on työnantajien ja työntekijöiden kannalta kasvava ongelma; kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia tarjoamaan yrityksille tukea johdonmukaisten toimintapolitiikkojen ja ohjelmien toteuttamisessa työpaikoilla näiden ongelmien ennaltaehkäisyn parantamiseksi, mielenterveysongelmiin liittyvän leimautumisen torjumiseksi ja sairastuneiden työntekijöiden tukemiseksi tarjoamalla mahdollisuuden saada psykologista tukea; korostaa psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen hyötyjä, mukaan lukien investoinnista saatava todistettu tuotto, jotta työnantajat motivoituisivat paremmin toteuttamaan toimia; huomauttaa, että lainsäädäntö ja psykososiaalisten riskien ja mielenterveysongelmien, kuten kroonisen stressin ja loppuunpalamisen, tunnustaminen vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen;

8.  korostaa, että on tärkeää laatia ja saattaa ajan tasalle yhteiset terveysindikaattorit ja työperäisten sairauksien, myös työperäisen stressin, määritelmät ja kerätä EU:n laajuisia tilastotietoja, jotta voidaan asettaa tavoitteet työperäisten sairauksien esiintyvyyden vähentämiselle;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön ohjelman psykososiaalisille riskeille, mukaan lukien stressi, masennus ja loppuunpalaminen, altistuneiden työntekijöiden seuraamiseksi, hallinnoimiseksi ja tukemiseksi järjestelmällisesti, jotta voidaan muun muassa laatia tehokkaat suositukset ja ohjeet näiden riskien torjumiseksi; korostaa, että krooninen työperäinen stressi tunnustetaan merkittäväksi tuottavuuden ja elämänlaadun esteeksi; panee merkille, että psykososiaaliset riskit ja työperäinen stressi ovat työn organisointiin liittyviä rakenteellisia ongelmia ja että näiden riskien ennaltaehkäisy ja hallinta on mahdollista; korostaa tarvetta toteuttaa tutkimuksia, parantaa ennaltaehkäisyä ja jakaa parhaita käytäntöjä ja välineitä, joilla asianosaisia henkilöitä integroidaan uudelleen työmarkkinoille;

10.  pyytää torjumaan mielenterveysongelmista tai oppimisvaikeuksista kärsivien henkilöiden leimautumista; kannustaa aloitteita, joilla annetaan tietoa ja tuetaan muutosta tässä suhteessa kehittämällä psykososiaalisia riskejä ennalta ehkäiseviä toimintapolitiikkoja ja toimia yritystasolla; antaa tässä yhteydessä tunnustusta työmarkkinaosapuolten myönteistä muutosta edistäville toimille jäsenvaltioissa; muistuttaa, että on tärkeää antaa työterveys- ja -turvallisuuspalvelujen tarjoajille ja työsuojelutarkastajille asianmukaista koulutusta psykososiaalisten riskien hallintakäytännöistä; kehottaa tiivistämään yhteistyötä ja elvyttämään EU:n aloitteita, joilla puututaan psykososiaalisiin riskeihin työssä, ja asettamaan tämän asian etusijalle tulevassa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä;

11.  toteaa, että päihteiden väärinkäytöstä kärsineiden työntekijöiden uudelleen integroiminen asettaa työnantajille erinäisiä haasteita; panee tässä suhteessa merkille Ruotsin työmarkkinaosapuolten toteuttaman Alna-mallin(15), jolla tuetaan työpaikoilla toteutettavia ennakoivia toimia ja varhaista ongelmiin puuttumista sekä avustamista päihteiden väärinkäyttöön liittyvistä ongelmista kärsineiden työntekijöiden kuntoutusprosessissa;

12.  suhtautuu myönteisesti ”Terveellinen työ – stressi hallinnassa!” -kampanjaan; tähdentää, että työperäisen stressin torjumiseksi toteutettaviin aloitteisiin on sisällyttävä sukupuoliulottuvuus naisten työolojen huomioonottamiseksi;

13.  korostaa, että on tärkeää panostaa enemmän riskien ennaltaehkäisytoimiin ja tukea ennaltaehkäisyn kulttuuria; tähdentää, että ennalta ehkäisevien palvelujen laatu on keskeistä yritysten tukemisessa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita terveellisiä ruokavalioita, alkoholin ja tupakan kulutusta ja ilman laatua koskevia toimia ja edistämään tällaisia toimia työpaikoilla; kehottaa jäsenvaltioita myös kehittämään sosiaalisiin, psykologisiin ja työhön liittyviin palveluihin sekä työlääketieteeseen integroituja terveyspalveluja; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan työntekijöille terveydenhoidon asianmukaisen saatavuuden, jotta fyysiset ja psyykkiset sairaudet havaitaan ajoissa ja helpotetaan uudelleen integroimista; muistuttaa, että varhaiset investoinnit ja ennalta ehkäisevät toimet voivat vähentää pitkän aikavälin psykososiaalisia vaikutuksia yksilöön sekä koko yhteiskunnalle koituvia kustannuksia pitkällä aikavälillä;

14.  pyytää, että uudelleen integroimista koskevien toimien olisi oltava

–  johdonmukaisia koulutuksessa, elinikäisessä oppimisessa sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa sovellettavan elinkaariajattelun kanssa

–  räätälöityjä, kohdennettuja ja tarpeisiin perustuvia eikä niillä saisi asettaa osallistujalle vaatimuksia, joita tämä ei sairautensa vuoksi todennäköisesti pysty täyttämään

–  osallistavia ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan perustuvia

–  sellaisten ennakkoedellytysten mukaisia, jotka ovat välttämättömiä osallistumisen mahdollistamiseksi ilman, että asetetaan vähimmäistoimeentulon vaarantavia ehtoja;

15.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tarjottava vammaisille henkilöille tai pitkäaikaissairaille kohdennettuja lisäetuuksia, jotka kattavat ylimääräiset kustannukset esimerkiksi henkilökohtaisen tuen ja avun, erityispalvelujen käytön sekä sairaanhoidon ja sosiaalihuollon, ja määritettävä muun muassa lääkkeille kohtuulliset hinnat heikommassa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä varten; korostaa tarvetta taata kohtuullinen työkyvyttömyys- ja vanhuuseläke;

Työhön paluu

16.  on tietoinen siitä, että työ on yksilöiden myönteisen psykososiaalisen hyvinvoinnin tärkeä lähde ja että pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille integroiminen yksilöllisesti toteutettujen toimien avulla on yksi keskeinen tekijä torjuttaessa köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja että siitä on myös muita ennalta ehkäiseviä psykososiaalisia hyötyjä; korostaa, että loukkaantumisen tai fyysisen tai psyykkisen sairauden jälkeen työhön palaavien henkilöiden integroimisella on useita myönteisiä vaikutuksia: se parantaa asianomaisen henkilöiden hyvinvointia, vähentää kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän ja yksittäisten yritysten kustannuksia ja tukee taloutta laajemmin esimerkiksi tekemällä eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmistä kestävämpiä tuleville sukupolville; panee merkille työntekijöiden korvausjärjestelmien käyttöön liittyvät vaikeudet, jotka voisivat viivästyttää perusteettomasti hoidon saamista ja olla joissain tapauksissa vieraannuttavia; kehottaa painokkaasti soveltamaan asiakaskeskeistä lähestymistapaa kaikkiin työntekijöiden uudelleen integroimiseen liittyviin hallintomenettelyihin; kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä komission ja asiaankuuluvien EU:n virastojen kanssa toteuttamaan toimia, joilla voidaan torjua pitkäaikaisen työstä poissalon kielteisiä vaikutuksia, kuten eristyminen, psykososiaaliset vaikeudet, sosioekonomiset seuraukset ja työllistettävyyden heikkeneminen;

17.  katsoo, että jäsenvaltioiden ja työnantajien olisi omaksuttava myönteinen ja työhön keskittyvä lähestymistapa vammaisiin työntekijöihin, iäkkäisiin työntekijöihin ja niihin, jotka ovat sairastaneet psyykkisen tai fyysisen sairauden tai loukkaantuneet, mukaan lukien henkilöt, joilla on diagnosoitu parantumaton sairaus; katsoo, että niiden olisi keskityttävä henkilön jäljellä olevan työkyvyn ja -halukkuuden varhaiseen arviointiin ja järjestettävä psykologista, sosiaalista ja työllisyysneuvontaa varhaisessa vaiheessa ja mukautettava työpaikka ottaen huomioon henkilön ammattiprofiili ja sosioekonominen tilanne sekä yrityksen tilanne; kannustaa jäsenvaltioita parantamaan niitä sosiaaliturvajärjestelmänsä säännöksiä, joilla suositaan työhön paluuta, edellyttäen että työntekijä sitä haluaa ja hänen terveydentilansa sen sallii;

18.  panee merkille sosiaalisten yritysten ja erityisesti työhön sijoittumista edistävien sosiaalisten yritysten myönteisen roolin pitkäaikaistyöttömien integroimisessa uudelleen työvoimaan; kehottaa jäsenvaltioita antamaan näille yrityksille tarvittavaa tunnustusta ja teknistä tukea;

19.  kannustaa tässä suhteessa viittaamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen (vammaisyleissopimus) ja sen valinnaiseen pöytäkirjaan (A/RES/61/106) ja käyttämään Maailman terveysjärjestön (WHO) toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF) kaikissa asiaankuuluvissa toimissa ja toimintapolitiikoissa; yhtyy näkemykseen, että vammaisuus on terveyskokemus, joka ilmenee tietyssä sosioekonomisessa yhteydessä;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja laatimaan ohjeita parhaista käytännöistä ja työnantajille tarjottavasta uudelleen integroimista koskevien suunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevasta valmennuksesta, tuesta ja neuvonnasta ja huolehtimaan siitä, että työmarkkinaosapuolten kesken käydään jatkuvaa vuoropuhelua sen varmistamiseksi, että työntekijät saavat tietoa oikeuksistaan työhönpaluuprosessin alusta lähtien; kannustaa myös vaihtamaan hyviä käytäntöjä jäsenvaltioissa sekä jäsenvaltioiden, ammattiyhteisöjen, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välillä sairaudesta tai loukkaantumisesta toipuvien työntekijöiden uudelleen integroimisesta;

21.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa ulkoisen tuen tarjoamiseksi, jotta varmistetaan ohjeistus ja tekninen tuki pk-yrityksille ja mikroyrityksille, joilla on vain vähän kokemusta ammatillisista kuntoutusohjelmista ja työhön paluuta koskevista toimista; toteaa, että on tärkeää ottaa huomioon paitsi pk-yritysten ja mikroyritysten myös tiettyjen julkisen palvelun alojen tilanne ja erityistarpeet sekä toimien toteuttamisessa yritystasolla ilmenneet vaikeudet; korostaa, että tiedottaminen, hyvien käytäntöjen vaihtaminen, konsultointi ja verkkofoorumit ovat erittäin tarkoituksenmukaisia ja tärkeitä keinoja autettaessa pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä tässä prosessissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan sellaisten käytännön välineiden ja ohjeiden kehittämistä, joilla tuetaan pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä, joilla on vain vähän kokemusta ammatillisista kuntoutusohjelmista ja työhön paluuta koskevista toimista; toteaa, että on tärkeää investoida johtajakoulutukseen;

22.  panee merkille, että rahoituksen saaminen innovatiivisemmille lähestymistavoille työmarkkinoilta kauimmas etääntyneiden uudelleen integroimiseksi työmarkkinoille saattaa olla vaikeampaa kuin kapea-alaisemmille lähestymistavoille, jotka perustuvat helposti arvioitaviin määrällisiin tuloksiin; kehottaa siksi komissiota lisäämään rahoitusta alhaalta ylöspäin suuntautuville lähestymistavoille rakennerahastoista ja etenkin ESR:stä;

23.  panee merkille uudelleen integroimista koskevien ohjelmien tapauskohtaisen lähestymistavan onnistumisen ja korostaa, että sosiaalityöntekijöiden tai asiaankuuluvien neuvonantajien on tarjottava yksilöllisesti kohdistettua ja integroitua tukea; pitää tärkeänä, että yritykset pitävät tiiviisti yhteyttä työntekijöihin tai näiden edustajiin sairaudesta tai loukkaantumisesta johtuvan poissalon aikana;

24.  katsoo, että työhön paluuta ja uudelleen integroimista koskevat toimet olisi sisällytettävä terveitä työuria koskevaan laajempaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jolla pyritään varmistamaan fyysisesti ja henkisesti turvalliset ja terveelliset työympäristöt koko työuran ajan sekä kaikkien työntekijöiden aktiivinen ja terve ikääntyminen; korostaa viestinnän, ammatillisen kuntoutuksen hallinnoinnin asiantuntijoiden (työavustajien) avun ja kaikkien asianomaisten osapuolten yhteisen lähestymistavan merkitystä työntekijöiden fyysisen ja ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa; katsoo, että työpaikan olisi oltava kaikkien työhön paluuta koskevien järjestelmien keskipiste; panee ilahtuneena merkille itävaltalaisen fit2work-ohjelman(16) epäbyrokraattisen ja käytännönläheisen lähestymistavan onnistumisen, sillä siinä korostetaan kaikkien työntekijöiden saatavilla olevaa vaivatonta viestintää (kuten selkokielen käyttöä);

25.  korostaa, että on tärkeää pitää työelämässä henkilöt, joiden työkyky on heikentynyt, myös siten, että varmistetaan pk-yrityksille ja mikroyrityksille resurssit, jotka ne tarvitsevat toteuttaakseen tämän tehokkaasti; kannustaa voimakkaasti sairaudesta ja loukkaantumisesta toipuvien työntekijöiden integroimista uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin avoimille työmarkkinoille uudelleenkoulutuksen ja taitojen parantamisen avulla, jos työntekijä sitä haluaa ja hänen terveydentilansa sen sallii; korostaa, että toimintapoliittisissa säännöksissä on tärkeää keskittyä henkilöiden työkykyyn ja osoittaa työnantajalle koituva hyöty sellaisten työntekijöiden kokemuksen ja osaamisen säilyttämisestä, jotka saatetaan menettää pysyvälle sairauslomalle; pitää kuitenkin tärkeänä, että kansallinen sosiaaliturvajärjestelmä muodostaa vahvan turvaverkon henkilöille, jotka eivät pysty palaamaan työhön;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön aktiivisia työmarkkinatoimia ja työnantajille tarkoitettuja poliittisia kannustimia, jotta voidaan tukea vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaissairaiden työllisyyttä, myös tekemällä soveltuvia mukautuksia ja purkamalla esteitä työpaikoilla heidän uudelleen integroimisensa helpottamiseksi; muistuttaa, että on erittäin tärkeää tiedottaa yrityksille ja asianomaisille henkilöille olemassa olevista kannustimista ja oikeuksista;

27.  toteaa tässä suhteessa, että joustavilla yksilöllisesti räätälöidyillä ja mukautuvilla työjärjestelyillä, kuten etätyöllä, joustavalla työajalla, mukautetuilla välineillä ja lyhennetyllä työajalla tai pienemmällä työmäärällä, on suuri merkitys työhön paluun kannalta; korostaa, että on tärkeää kannustaa varhaiseen ja/tai asteittaiseen työhön paluuseen (jos terveydentila sallii), johon voitaisiin yhdistää osittaisia sairausetuuksia, jotta varmistetaan, että työhön paluu ei aiheuta asianomaisille henkilöille tulojen menetystä samalla kun ylläpidetään yrityksille suunnattuja taloudellisia kannustimia; korostaa, että näiden järjestelyjen, joihin sisältyy sijaintia, aikoja ja tehtäviä koskeva joustavuus, on oltava toteutettavissa sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta, niillä on edistettävä työn hallinnoinnin organisointia ja niissä on otettava huomioon tuotantosyklien vaihtelut;

28.  pitää myönteisinä kansallisia ohjelmia ja aloitteita, joilla on edistetty pitkäaikaissairaiden integroimista uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin, kuten saksalaista ”Job4000”-ohjelmaa(17), jossa käytetään yhteistä lähestymistapaa vakavasti vammaisten tai erityisiä työllistymisvaikeuksia omaavien henkilöiden pysyvän työelämään integroimisen parantamiseksi, ja sellaisten uudelleen integroimisesta vastaavien toimistojen perustamista, joilla autetaan pitkäaikaissairaita löytämään työpaikkoja, jotka soveltuvat heidän tilanteeseensa ja valmiuksiinsa(18);

29.  toteaa, että laaja itsemääräämisoikeus tuottaa työpaikalla psykologisia hyötyjä ja lisää tuottavuutta; katsoo, että tietty itsenäisyys työpaikalla saattaa olla tärkeä sairaiden ja loukkaantuneiden työntekijöiden uudelleen integroimista helpottava tekijä, sillä heidän tilansa ja tarpeensa ovat erilaisia;

30.  panee merkille työhön paluun arvon hoitoprosessissa, sillä monille henkilöille työ mahdollistaa taloudellisen riippumattomuuden ja parantaa elämänlaatua ja voi joskus olla ratkaiseva tekijä toipumisprosessissa;

31.  kehottaa ”avustusloukun” välttämiseksi jäsenvaltioita olemaan peruuttamatta sosiaalietuuksia välittömästi pitkäaikaissairaiden henkilöiden saadessa työpaikan;

Työntekijöiden uudelleen integroimista koskevien asenteiden muuttaminen

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistamaan tiedonannoissaan, ohjeissaan ja politiikkatoimissaan, että työnantajat näkevät uudelleen integroimisen mahdollisuutena saada takaisin työntekijän taidot, osaaminen ja kokemus; katsoo, että työnantajat ja työntekijöiden edustajat ovat merkittäviä tekijöitä työhönpaluuprosessissa alusta lähtien ja niiden on oltava osa päätöksentekoprosessia;

33.  muistuttaa, että vammaisyleissopimuksen 26 ja 27 artiklassa velvoitetaan sopimuspuolet järjestämään, vahvistamaan ja lisäämään kuntoutuspalveluja ja -ohjelmia erityisesti terveyden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen aloilla ja edistämään vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan työmarkkinoilla sekä heidän avustamistaan työhön palaamisessa;

34.  korostaa, että tiedottaminen ammatillista kuntoutusta ja työhön paluuta koskevista toimista ja ohjelmista ja parempi yrityskulttuuri ovat tärkeitä tekijöitä työhönpaluuprosessin ja kielteisten asenteiden torjumisen sekä ennakkoluulojen ja syrjinnän torjumisen onnistumisessa; katsoo, että asiantuntijoista, kuten ammatillista kuntoutusta koskevan koulutuksen saaneista valmentajista ja psykologeista, koostuvia ryhmiä voitaisiin tehokkaasti jakaa useiden yritysten välillä, jotta myös pienemmät yritykset voisivat hyötyä niiden asiantuntemuksesta; katsoo, että tässä prosessissa voitaisiin hyödyntää myös kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten tukea ja täydentävää osallistumista;

35.  antaa tunnustusta yrityksille, jotka ovat toteuttaneet aloitteita tukeakseen terveysongelmista kärsiviä henkilöitä, vammaisia henkilöitä tai henkilöitä, joiden työkyky on muuttunut, tarjoamalla esimerkiksi kattavia ennaltaehkäisyohjelmia, muutettuja työtehtäviä ja koulutusta ja uudelleenkoulutusta tai valmistelemalla muita työntekijöitä palaavien työntekijöiden muuttuneisiin valmiuksiin ja edistämällä siten näiden uudelleen integroimista; kannustaa voimakkaasti muita yrityksiä toimimaan samoin ja kehittämään tällaisia aloitteita; pitää tärkeänä, että yrityksissä toteutettavat työntekijöiden uudelleen integroimista helpottavat toimet ovat osa yrityskulttuuria;

36.  katsoo, että olisi tiedostettava paremmin haasteet, erityisesti tiedon puute, ennakkoluulot, käsitykset alhaisesta tuottavuudesta ja sosiaalinen leimautuminen, ja syrjintä, jotka johtavat terveysongelmista kärsivien tai vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien vähenemiseen;

37.  katsoo, että koulutuksella ja yrityskulttuurin muutoksilla sekä EU:n laajuisilla kampanjoilla, kuten Vision Zero, on tärkeä vaikutus yleisen mielipiteen muuttamiseen; kehottaa antamaan tietoa unionin työmarkkinoiden demografisista haasteista; pitää mahdottomana hyväksyä sitä, että ikääntyneet henkilöt kohtaavat usein ikäsyrjintää; korostaa työntekijöiden ikäsyrjintää torjuvien sekä ennaltaehkäisytoimia ja työterveys- ja -turvallisuustoimia edistävien kampanjoiden merkitystä; kehottaa jäsenvaltioita ja unionia ottamaan huomioon ikääntyneiden työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan parlamentin pilottihankkeen tulokset;

38.  katsoo, että kansallisilla toimintakehyksillä on ratkaiseva vaikutus ikääntymisen hallintaa ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä tukevan ympäristön luomisessa; katsoo, että tätä voitaisiin tukea tehokkaasti EU:n toiminnalla, kuten politiikkatoimilla, ohjeilla, tietämyksen vaihdolla ja eri rahoitusvälineiden, kuten ESR:n ja ERI-rahastojen, käytöllä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään ikääntyneille työntekijöille tarkoitettuja kuntoutusta ja työelämään uudelleen integroimista koskevia toimia mahdollisuuksien mukaan ja asianomaisten henkilöiden niin halutessa esimerkiksi panemalla täytäntöön ikääntyneiden työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan EU:n pilottihankkeen tuloksia;

39.  toteaa, että henkilöillä, joilla on diagnosoitu parantumaton sairaus, on kaikkien muiden henkilöiden tavoin perusoikeus työhön; ymmärtää myös, että nämä henkilöt kohtaavat ainutlaatuisia työllisyyteensä liittyviä haasteita, jotka poikkeavat muiden potilasryhmien haasteista, koska heillä on usein vain vähän aikaa mukautua muuttuvaan terveydentilaansa ja tehdä mukautuksia työpaikalla; panee tyytyväisenä merkille aloitteet, kuten Dying to Work -kampanjan, joilla tiedotetaan näistä erityisongelmista; kannustaa työnantajia käymään mahdollisimman paljon vuoropuhelua sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka ovat saaneet lopullisen diagnoosin, jotta varmistetaan, että kaikki tarvittavat ja mahdolliset mukautukset voidaan tehdä, jotta työntekijä voi halutessaan jatkaa työntekoa; katsoo, että monille potilaille työssä pysyminen on henkilökohtainen, psykologinen tai taloudellinen välttämättömyys ja tärkeää heidän ihmisarvolleen ja elämänlaadulleen; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan työpaikkojen kohtuullista mukauttamista vastaamaan tämän ihmisryhmän ainutkertaisiin haasteisiin; kehottaa komissiota korjaamaan tiedonpuutteen syöpää sairastavien henkilöiden työllisyystilanteesta ja tukemaan parempien ja jäsenvaltioiden välillä vertailukelpoisten tietojen keräämistä, jotta voidaan parantaa näille henkilöille tarjottavia tukipalveluja;

40.  korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää kehittää ja päivittää työntekijöiden taitoja yrityksen ja markkinoiden tarpeita vastaaviksi painottaen erityisesti digitaalisia taitoja antamalla työntekijöille asianmukaista koulutusta ja tarjoamalla mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen; korostaa työmarkkinoiden kasvavaa digitalisoitumista; tähdentää, että digitaalisten taitojen parantaminen voi olla erottamaton osa työhön paluuseen valmistautumista erityisesti ikääntyneen väestön kannalta;

41.  toteaa, että sekä viralliset että omaishoitajat ovat merkittävässä asemassa ammatillisessa kuntoutuksessa; toteaa, että palkattomat omaishoitajat antavat 80 prosenttia hoidosta Euroopassa(19) ja hoivatyö heikentää merkittävästi tämän ihmisryhmän pitkän aikavälin työllistymisnäkymiä; toteaa, että koska suurin osa omaishoitajista on naisia, omaishoitajien työllisyystilannetta koskevaan kysymykseen sisältyy selvä sukupuoliulottuvuus; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työnantajia kiinnittämään erityistä huomiota omaishoitajiin kohdistuviin työllisyysvaikutuksiin;

º

º  º

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0360.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0411.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0474.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0318.

(5)

EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 321.

(6)

https://osha.europa.eu/en/tools-and-publications/publications/reports/psychosocial-risks-eu-prevalence-strategies-prevention/view

(7)

Institute for Health Metrics and Evaluation (2016), GBD Compare Data Visualization, http:// vizhub.healthdata.org/gbd-compare

(8)

Science Group of the European Alcohol and Health Forum (2011), Alcohol, Work and Productivity, https://ec.europa.eu/health//sites/health/files/alcohol/docs/science_02_en.pdf

(9)

Eurofound (2012), Use of alcohol and drugs at the workplace, https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_files/docs/ewco/tn1111013s/tn1111013s.pdf

(10)

Eurofound, Kolmas Euroopan elämänlaatututkimus 2011–2012, https://www.eurofound.europa.eu/fi/surveys/european-quality-of-life-surveys/european-quality-of-life-survey-2012

(11)

S. 7 julkaisussa https://ec.europa.eu/health//sites/health/files/social_determinants/docs/final_sum_ecorys_web.pdf

(12)

S. 7, Main findings, julkaisussa https://www.oecd.org/els/emp/42699911.pdf

(13)

S. 5 julkaisussa https://ec.europa.eu/health//sites/health/files/social_determinants/docs/final_sum_ecorys_web.pdf

(14)

Eurostat, 2011 LFS ad hoc module, mainittu seuraavassa julkaisussa: https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/policies/docs/2017_chronic_framingdoc_en.pdf

(15)

http://www.alna.se/in-english

(16)

”EU-OSHA Case Study on Austria – Fit2Work programme” https://osha.europa.eu/en/tools-and-publications/publications/austria-fit2work/view

(17)

Lähde: Pathways project deliverable 5.2 ”Scoping Paper on the Available Evidence on the Effectiveness of Existing Integration and Re-Integration into Work Strategies for Persons with Chronic Conditions”.

(18)

Lähde: Return to work coaching services for people with a chronic disease by certified ”experts by experience”: the Netherlands. Case Study. EU-OSHA.

(19)

http://www.ecpc.org/WhitePaperOnCancerCarers.pdf


PERUSTELUT

Elinajanodote EU:ssa on muuttamassa ikäpyramidia. Vuonna 2015 syntymähetken elinajanodote unionin 28 jäsenvaltiossa oli 83,3 vuotta naisille ja 77,9 vuotta miehille. Terveet elinvuodet vapaana rajoituksista ovat yleensä lyhyempiä varsinkin joissakin jäsenvaltioissa. Pidempi elinajanodote yhdessä korkeamman keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän kanssa aiheuttavat unionille ja jäsenvaltioille merkittäviä haasteita, jotka eivät koske pelkästään terveysjärjestelmiä vaan myös työmarkkinoita. Esittelijä pyrkii löytämään lähestymistavan, jonka avulla voidaan yksilöidä toimintapoliittisia vaihtoehtoja, joita tarvitaan työmarkkinoiden muokkaamiseksi siten, että ne olisivat a) entistä osallistavammat ja vastaisivat paremmin ikääntyvän ja vaikeuksissa olevan yhteiskunnan tarpeisiin sekä b) vähemmän alttiita taitojen menettämiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen tuloksena. Esittelijä on pyrkinyt tähän ehdottamalla toimia, joilla autetaan yksinkertaistamaan työntekijöiden paluuta työmarkkinoille loukkaantumisen tai sairauden jälkeen.

Hän yhtyy käsitykseen siitä, että työntekijöiden kuntoutus koostuu kolmesta tekijästä: ensinnäkin lääketieteellisestä, toiseksi ammatillisesta ja kolmanneksi sosiaalisesta tekijästä. Mietinnössä keskitytään pääasiassa ammatilliseen kuntoutukseen ja sekä työnantajien että takaisin työhön pyrkivien työntekijöiden kohtaamiin vaikeuksiin (työpaikkaan sopeutumista helpottavat menettelyt ja aloitteet). Samalla mietinnössä pyritään korostamaan sitä, että onnistunut kuntoutus ja työhön paluu koostuvat kolmesta tekijästä.

Mietinnössä annetaan myös suosituksia, joilla jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan oppia hyviä käytäntöjä ja lähestymistapoja koskevista esimerkeistä, ja samalla yritetään yksilöidä aloja, joilla EU voi tuoda lisäarvoa ja osaamista edistääkseen edelleen politiikkatoimia, jotka lopulta auttavat jäsenvaltioita tukemaan työntekijöiden paluuta työmarkkinoille.

Esittelijä katsoo, että EU voi tuoda lisäarvoa auttamalla jäsenvaltioita kehittämään

•  ennalta ehkäiseviä toimia

•  kattavia poliittisia ratkaisuja jäsenvaltioissa, mukaan lukien varhainen puuttuminen ongelmiin, kaikkien sidosryhmien välinen institutionaalinen yhteistyö ja yksilöllinen lähestymistapa

•  kulttuurin muutosta: tietoisuus tarpeesta huolehtia näistä työntekijöistä, heitä koskevan myönteisen näkemyksen edistäminen yhteiskunnassa sekä toimet työntekijöiden elinikäisen psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lisäksi mietinnössä tarkastellaan vahvoja taloudellisia perusteita sille, että tarvitaan politiikkatoimia, joilla autetaan työntekijöitä palaamaan avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi organisaatioissa, joissa tiimien ikärakenne on tasapainoisempi, esiintyy muita vähemmän henkilöstön vaihtuvuutta, ja ne voivat olla tuottavampia, koska ne hyödyntävät laajemmin taitoja ja kokemusta. BusinessEuropen mukaan henkilöstökyselyistä käy yleensä ilmi, että vanhemmat työntekijät ovat sitoutuneempia työpaikkaansa ja voivat olla nuoria työntekijöitä parempia ongelmanratkaisussa ja johtajuustaidoissa. Myönteiset vaikutukset eivät ilmene pelkästään ikärakenteessa vaan myös monimuotoisuudessa. Työhön paluussa on siten kyse itsensä toteuttamisesta ja itsenäisestä elämästä mutta sillä on myös myönteinen taloudellinen vaikutus yhteiskuntaan ja se vähentää riippuvuutta jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmistä. Kuten kansainvälisen työjärjestön (ILO)(1) tutkimuksessa todetaan, vammaiset henkilöt ovat luotettavia työntekijöitä, joiden tuottavuus on yrityksen muuta työvoimaa vastaava, joille sattuu vähemmän tapaturmia ja jotka pysyvät muita pidempään työpaikassaan. He ovat hyödyntämätön taitojen ja lahjakkuuden lähde, heillä on myös teknisiä taitoja, jos he ovat saaneet koulutusta, ja arkielämässä hankittuja monialaisia ongelmanratkaisutaitoja. Henkilöillä, jotka vammautuvat työuransa aikana, on usein arvokasta kokemusta muodollisten taitojensa ja pätevyytensä lisäksi.

Kuten EU-OSHAn työstä käy ilmi, työhön paluu voi olla yrityksille monimutkainen prosessi, joka edellyttää talousarvionäkökohtien lisäksi myös osaamista. Pienille yrityksille kyseinen prosessi voi käydä erityisen vaikeaksi. Ulkoisella teknisellä ja taloudellisella tuella voidaan auttaa työnantajia kehittämään yksilöllisiä toimia ja laatimaan keinoja sairauspoissaolon jälkeen työhön palaavien henkilöiden uudelleen integroimiseksi. Hyvin käytetty rahoitustuki EU:n rahastoista voisi olla merkittävässä asemassa muutoksen tukemisessa. Tuen myöntäminen on kuitenkin sidottava yhtiöiden yrityskulttuurin todelliseen muutokseen.

EU:lla on merkittävä asema kansallisten työmarkkinoiden uudistusten tukemisessa ja niihin kannustamisessa, innovatiivisten ajatusten jakamisessa sekä onnistuneiden poliittisten puitteiden luomisen tukemisessa. Esittelijä on samaa mieltä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä ilmaistun näkemyksen kanssa, että lainsäädäntö on osoittautunut arvokkaaksi tavaksi tarjota unionin työntekijöille suojelua sekä yhteinen määritelmien, normien, menetelmien ja ennaltaehkäisevien välineiden järjestelmä työterveyden ja -turvallisuuden alalla. Eri mallien moninaisuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin käytettävä myös vertailuanalyysia, hyvien käytäntöjen määrittelyä ja vaihtoa, tiedottamista, vapaaehtoisia normeja ja helppokäyttöisiä tietotekniikkavälineitä ollakseen tehokkaita.

Lopuksi esittelijä pyytää myös kiinnittämään huomiota psykososiaalisiin riskeihin työpaikoilla ja katsoo, että tarvitaan toimia näihin riskeihin puuttumiseksi ja että tällaisiin häiriötiloihin liittyvää kielteistä leimautumista on torjuttava jatkuvasti.

(1)

http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_emp/---ifp_skills/documents/publication/wcms_167204.pdf


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Guillaume Balas, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Michael Detjen, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Marian Harkin, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Miroslavs Mitrofanovs, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Claude Rolin, Siôn Simon, Marita Ulvskog, Renate Weber, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Sergio Gutiérrez Prieto, Dieter-Lebrecht Koch, Eduard Kukan, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, António Marinho e Pinto, Rory Palmer, Jasenko Selimovic, Monika Vana, Flavio Zanonato

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Andrea Bocskor, Dietmar Köster, Renaud Muselier


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ALDE

Enrique Calvet Chambon, Marian Harkin, António Marinho e Pinto, Jasenko Selimovic, Renate Weber

ECR

Czesław Hoc, Anthea McIntyre, Jana Žitňanská

ENF

Dominique Martin

GUE/NGL

Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo

NI

Lampros Fountoulis

PPE

Georges Bach, Andrea Bocskor, David Casa, Danuta Jazłowiecka, Dieter-Lebrecht Koch, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Eduard Kukan, Jérôme Lavrilleux, Elisabeth Morin-Chartier, Renaud Muselier, Claude Rolin

S&D

Guillaume Balas, Michael Detjen, Elena Gentile, Sergio Gutiérrez Prieto, Agnes Jongerius, Jan Keller, Dietmar Köster, Miapetra Kumpula-Natri, Rory Palmer, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato

VERTS/ALE

Miroslavs Mitrofanovs, Terry Reintke, Monika Vana

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 22. kesäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus