Menettely : 2017/2007(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0223/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0223/2018

Keskustelut :

PV 02/07/2018 - 22
CRE 02/07/2018 - 22

Äänestykset :

PV 03/07/2018 - 11.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0274

MIETINTÖ     
PDF 290kWORD 60k
26.6.2018
PE 618.019v03-00 A8-0223/2018

3D-tulostuksen tuomat haasteet teollis- ja tekijänoikeuksille sekä siviilioikeudelliselle vastuulle

(2017/2007(INI))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Joëlle Bergeron

OIKAISUT/LISÄYKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

3D-tulostuksen tuomat haasteet teollis- ja tekijänoikeuksille sekä siviilioikeudelliselle vastuulle

(2017/2007(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY(1),

–  ottaa huomioon tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 25. heinäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/374/ETY(2),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean antaman lausunnon aiheesta ”Tulevaisuuden ennakointi – 3D-tulostus keinona voimistaa Euroopan taloutta”(3),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Tasapainoinen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmä nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin” (COM(2017)0707),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Ohjeita teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY tietyistä näkökohdista” (COM(2017)0708),

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2017 julkaistun komission pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta (COM(2017)0240),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0223/2018),

A.  ottaa huomioon, että kolmiulotteinen tulostus eli 3D-tulostus on tullut kaikkien saataville sen jälkeen, kun markkinoille saatettiin yksityishenkilöille tarkoitettuja 3D‑tulostimia ja taloudelliset toimijat alkoivat tarjota digitaalisia malleja ja 3D‑tulostuspalveluja;

B.  ottaa huomioon, että 3D-tulostuksen katsotaan olevan yksi näkyvimmistä tekniikoista, joissa Eurooppa voi olla johtavassa asemassa; ottaa huomioon, että komissio tunnusti 3D-tulostuksen hyödyt rahoittamalla vuosina 2014–2016 Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kautta 21 hanketta, jotka perustuivat tähän teknologiaan;

C.  ottaa huomioon, että 3D-tulostusta on kokeiltu 1960-luvulta lähtien, ja toteaa, että Yhdysvalloissa alun perin kehitetty 3D-tulostusteknologia alkoi levitä teollisuuskäyttöön 1980-luvun alussa;

D.  toteaa, että 3D-tulostimien markkinat kasvavat nopeasti ja kehityksen odotetaan jatkuvan tulevina vuosina;

E.  toteaa, että 3D-tulostusta varten kehitettyjen yhteisöllisten työtilojen (”fablabs”) sekä etätulostuspalvelujen, jotka liittyvät toisinaan sähköiseen 3D-tiedostojen vaihtoalustaan, ansiosta kuka tahansa voi tulostuttaa 3D-esineen, mistä on hyötyä keksijöille ja hankkeiden vetäjille;

F.  ottaa huomioon, että 3D-tulostuksella on valtavat mahdollisuudet muuttaa valmisteollisuuden toimitusketjuja, mikä voi edesauttaa tuotannon lisäämistä Euroopassa; toteaa, että teknologian soveltaminen tarjoaa uusia liiketoiminnan kehittämisen ja innovoinnin mahdollisuuksia;

G.  toteaa, että EU:ssa 3D-tulostus on kirjattu ensisijaisten teknologia-alojen joukkoon; panee merkille, että hiljattain antamassaan pohdinta-asiakirjassa globalisaation hallinnasta komissio katsoi, että se on yksi merkittävimmistä teollisuutta muuttavista tekijöistä;

H.  ottaa huomioon, että komissio on todennut 3D-tulostuksen olevan toiminnan painopisteala, joka tarjoaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia erityisesti pienille innovatiivisille yrityksille; ottaa huomioon, että monet valtiot ovat jo todenneet 3D‑tulostukseen sisältyvän muutospotentiaalin ja ovat aloittaneet, vaikkakin epätasaisesti, erilaisten strategioiden soveltamisen sen kehittämistä edistävän taloudellisen ja teknisen ekosysteemin luomiseksi;

I.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä 3D-tulostimilla valmistetuista tuotteista suurin osa on vielä prototyyppejä; ottaa huomioon, että jotkut toimialat ovat kuitenkin käyttäneet lopputuotteita jo useita vuosia ja lopputuotteiden markkinat jatkavat kasvuaan suhteellisen nopeasti; ottaa huomioon, että yhä suurempi osa tulostettavista 3D‑tuotteista on nykyisin käyttövalmiita tai kaupallisia tuotteita eivätkä pelkkiä prototyyppejä;

J.  ottaa huomioon, että 3D-tulostuksella on monia potentiaalisia etuja innovatiivisille yrityksille; katsoo, että 3D-tulostus mahdollistaa erityisesti kokonaiskustannusten alentamisen uusien tuotteiden kehittämisessä, suunnittelussa ja testaamisessa tai olemassa olevien tuotteiden parantamisessa;

K.  ottaa huomioon, että 3D-tulostus leviää yhä laajemmalle yhteiskunnassa ja erityisesti koulutuksessa, kansalais- ja startup-foorumeissa, kuten maker space -yhteistyötiloissa, sekä yksityiselämässä;

L.  ottaa huomioon, että 3D-tulostus yksinkertaistuu ja on entistä enemmän kaikkien saatavilla; ottaa huomioon, että käytettäviin materiaaleihin, nopeuteen sekä raaka‑aineiden ja energiankulutukseen liittyvien rajoitusten odotetaan vähentyvän merkittävästi lyhyessä ajassa;

M.  ottaa huomioon, että suurin osa huipputeknologiayrityksistä hyödyntää nykyään 3D‑teknologiaa ja että 3D-tulostuksen käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet huomattavasti ja toteaa, että odotukset ovat suuret useilla aloilla, kuten lääketieteen (regeneratiivisesta lääketieteestä proteesien valmistukseen) ja ilmailun aloilla sekä avaruus-, auto-, kodinkone- ja rakennusaloilla, arkeologisten tutkimusten alalla sekä arkkitehtuuri-, koneenrakennus-, vapaa-ajan- ja muotoilualoilla;

N.  ottaa huomioon, että sääntelyn puuttuminen on rajoittanut 3D-tulostuksen käyttöä keskeisillä toimialoilla, kuten esimerkiksi avaruus- ja lääketieteen/hammaslääketieteen aloilla, ja että 3D-tulostimien käytön sääntely edesauttaa teknologian käytön lisäämistä ja tarjoaa uusia tutkimus- ja kehitysmahdollisuuksia;

O.  ottaa huomioon, että edellä mainitussa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa todetaan, että ”asianmukaista kehittynyttä valmistusteknologiaa hyödyntämällä Eurooppa voisi siirtää tuotantoa takaisin alhaisemman palkkatason alueilta innovoinnin vauhdittamiseksi ja kestäväpohjaisen kasvun luomiseksi EU:ssa”.

P.  ottaa huomioon, että 3D-tulostus vähentää sekä kuljetuskustannuksia että hiilidioksidipäästöjä;

Q.  katsoo, että 3D-tulostuksella olisi oltava myönteinen vaikutus uusien laadukkaiden työpaikkojen lisääntymiseen ja että uudet tehtävät voisivat olla joissakin tapauksissa vähemmän raskaita ja vähemmän vaarallisia (esimerkiksi huoltoteknikot, insinöörit, tuotekehittäjät); katsoo, että näin luotavien uusien teknisten työtehtävien (esimerkiksi 3D-tulostimen käyttäjä) myötä syntyy uusia vastuualueita ja 3D-tulostusalan on tarjottava asianmukaista koulutusta, jotta teknikot olisivat samalla tasolla perinteisessä valmistuksessa työskentelevien kollegojensa kanssa; toteaa, että 3D-tulostusteknologian ansiosta myös tuotanto- ja varastointikustannukset laskevat (vähäisten määrien valmistus ja räätälöity valmistus jne.); toteaa, että valmistusteollisuuden työpaikkojen väheneminen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi niihin maihin, joiden talous perustuu vähäistä ammattitaitoa vaativien työpaikkojen suureen määrään;

R.  toteaa, että tällä hetkellä ei voida mitata 3D-alan kehittymisen tarkkaa taloudellista vaikutusta Euroopan unionin eri jäsenvaltioihin;

S.  toteaa, että 3D-tulostus voisi antaa kuluttajalle mahdollisuuden vastustaa tuotteiden suunniteltua vanhenemista, koska sen avulla kuluttaja voisi itse valmistaa varaosia kodinkoneisiin, joiden käyttöikä lyhenee koko ajan;

T.  ottaa huomioon, että 3D-tulostus saattaa herättää erityisiä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät niin teollis- ja tekijänoikeuksien aloihin, kuten tekijänoikeuksiin, patentteihin, suunnitteluun, kolmiulotteisiin tavaramerkkeihin ja jopa maantieteellisiin merkintöihin, kuin siviilioikeudelliseen vastuuseenkin, ja että nämä kysymykset kuuluvat parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan;

U.  ottaa huomioon, että uusilla teknologioilla voidaan skannata esineitä tai ihmisiä ja luoda digitaalisia tiedostoja, jotka voidaan sen jälkeen tulostaa kolmiulotteisesti, ja toteaa, että tämä voi vaikuttaa omaa kuvaa koskeviin oikeuksiin ja yksityisyyttä koskevaan oikeuteen;

V.  ottaa huomioon, että 3D-tulostus voi herättää myös turvallisuus- ja varsinkin kyberturvallisuuskysymyksiä erityisesti, kun kyse on aseiden, räjähteiden tai huumausaineiden tai muiden vaarallisten esineiden valmistuksesta, ja että on syytä suhtautua erittäin valppaasti tällaiseen valmistukseen;

W.  katsoo, että tekijänoikeuden kannalta on syytä tehdä erottelua siten, että erotetaan toisistaan yksityiskäyttöön tarkoitettu kotitalouksien tulostus ja kaupalliseen käyttöön tarkoitettu tulostus mutta myös ammattilaisten kesken tapahtuva sekä ammattilaisten ja kuluttajien välillä tapahtuva tulostus;

X.  ottaa huomioon, että Ranskan kirjallisia ja taiteellisia oikeuksia valvova ylin neuvosto katsoi 3D-tulostusta ja tekijänoikeuksia tarkastelleessa raportissaan, että 3D-tulostuksen leviämiseen ei vaikuta tällä hetkellä liittyvän laajoja tekijänoikeuksiin liittyviä ongelmia; panee merkille neuvoston todenneen myös, että väärennösriski kohdistuu ensisijaisesti taideteoksiin;

Y.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä ennakoitavat harvat esimerkit monimutkaistuvat todennäköisesti teknologian kehittyessä; toteaa, että tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka voidaan puuttua 3D-tulostusteknologian käytön tarjoamiin väärennösmahdollisuuksiin;

Z.  ottaa huomioon, että 3D-tulostus johtaa siinä käytettävien menetelmien vuoksi alalla kuvattuun niin sanottuun luomistyön paloitteluun siten, että teos voi olla olemassa digitaalisessa muodossa ennen kuin se saa fyysisen muodon, mikä helpottaa teoksen jäljentämistä ja vaikeuttaa väärennösten torjuntaa;

AA.  toteaa, että oikeudellisten asiantuntijoiden mukaan 3D-tulostus ei ole horjuttanut perusteellisesti teollis- ja tekijänoikeuksia, mutta luotuja tiedostoja voidaan pitää teoksena ja, jos näin on, teosta on suojeltava sellaisena; katsoo, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja väärentämisen torjumiseksi merkittävin haaste on se, että tekijänoikeuksien alalla toimivat ammattimaiset välittäjät on saatava sitoutumaan tiiviimmin tekijänoikeuksien suojeluun;

AB.  toteaa, että vaikka 3D-tulostuksen kehitys mahdollistaa teollisen tuotannon, on syytä harkita kollektiivisten muutoksenhakukeinojen laatimista, jotta varmistetaan, että kuluttajat voivat hakea vahingonkorvauksia;

AC.  ottaa huomioon, että 3D-tulostuksen vaikutusta kuluttajien oikeuksiin ja kuluttajansuojalainsäädäntöön yleisesti olisi tarkasteltava huolellisesti ottaen huomioon parhaillaan neuvoteltavan direktiivin tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista;

AD.  muistuttaa, että joidenkin toimijoiden huolenaiheista huolimatta kaiken 3D-tekniikalla toteutetun esinevalmistuksen ei järjestelmällisesti katsota olevan laitonta tai loukkaavaan kolmannen osapuolen oikeuksia ja että kaikki alan toimijat eivät myöskään pyri saamaan voittoa väärennösten myynnistä; katsoo kuitenkin, että väärennettyjä esineitä on helppo valmistaa;

AE.  ottaa huomioon, että tuotevastuusta annettu direktiivi 85/374/ETY kattaa kaikki sopimukset; huomauttaa, että Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen muun muassa 3D-tulostuksen kehityksen vuoksi arvioidakseen, soveltuuko direktiivi tarkoitukseensa uuden teknologisen kehityksen osalta;

AF.  ottaa huomioon, että yleistä vastuuta koskevat säännöt kattavat myös sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 12–14 artiklassa tarkoitettujen, välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuun; katsoo, että olisi harkittava 3D-tulostusteknologialla valmistetun esineen aiheuttamiin vahinkoihin sovellettavaa erityistä vastuujärjestelmää, sillä osapuolten määrän ja lopputuotteen valmistukseen käytetyn monimutkaisen menettelyn vuoksi uhrin on usein vaikea tietää, kuka on vastuussa; katsoo, että vastuussa voisi olla 3D-tiedoston luoja tai myyjä, 3D-tulostimen valmistaja, 3D‑tulostimessa käytettävän ohjelman valmistaja, käytetyn materiaalin toimittaja tai esineen luonut henkilö riippuen siitä, mistä havaittu vika johtuu;

AG.  ottaa huomioon, että käytettäessä 3D-tulostusta erityisesti kaupallisissa yhteyksissä vastuusäännöistä on yleensä määrätty osapuolten välisissä sopimussuhteissa;

AH.  ottaa huomioon, että materiaalia lisäävän valmistusteknologian kaikkien elementtien on täyttävä tietyt kriteerit ja ne on sertifioitava jäljennettävien laadukkaiden osien valmistusmahdollisuuden takaamiseksi; ottaa huomioon, että sertifiointi on monimutkaista koneiden, materiaalien ja prosessien lukuisten muutosten sekä tietokannan puuttumisen vuoksi; pitää näin ollen tarpeellisena laatia sääntöjä, jotka mahdollistavat kaikkien materiaalien, prosessien ja tuotteiden nopeamman ja kustannustehokkaamman sertifioinnin;

AI.  katsoo, että 3D-tulostuksella on merkitystä energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämisessä ilmastonmuutoksen torjumiseksi; katsoo, että 3D-tulostusta käyttämällä voitaisiin minimoida tuotantoprosessissa syntyvää jätettä ja pidentää kulutustavaroiden käyttöikää, kun kuluttajat voisivat valmistaa varaosia;

1.  korostaa, että EU:n on ehkä hyväksyttävä uutta lainsäädäntöä ja mukautettava nykyisiä säädöksiä 3D-teknologian erityistapaukseen, jotta voidaan varautua 3D-tulostuksesta vastaisuudessa mahdollisesti aiheutuviin siviilioikeudelliseen vastuuseen liittyviin ongelmiin tai teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisiin etenkin siten, että otetaan huomioon Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) päätökset ja unionin sekä jäsenvaltioiden tuomioistuinten asiaankuuluva oikeuskäytäntö ja sen jälkeen, kun kaikista toimintavaihtoehdoista on laadittu perusteellinen vaikutustenarviointi; korostaa, että uudella lainsäädännöllä olisi kuitenkin vältettävä päällekkäisyyttä nykyisten sääntöjen kanssa ja siinä olisi otettava huomioon jo käynnissä olevat hankkeet, muun muassa 2D-tulostukseen tällä hetkellä sovellettava tekijänoikeuslainsäädäntö; lisää, että on välttämätöntä edistää innovointia ja liittää siihen lainsäädäntöä, kuitenkin niin, ettei lainsäädäntö jarruta tai rajoita innovointia;

2.  toteaa, että meidän olisi siksi pysyttävä valppaina tietyissä kysymyksissä, jotka koskevat muun muassa salausta ja tiedostojen suojaamista, jotta vältetään kyseisten tiedostojen tai suojattujen esineiden laiton lataaminen ja jäljentäminen ja laittomien esineiden jäljentäminen;

3.  katsoo, että 3D-tulostuksen alalla on luonnollisesti noudatettava varovaisuutta erityisesti, kun kyse on tulostetun tuotteen laadusta ja mahdollisista vaaroista, joita tuotteesta voi käyttäjille tai kuluttajille aiheutua, ja että olisi aiheellista tarkastella mahdollisuutta ottaa käyttöön tunnistus- ja jäljityskeinoja, jotta voidaan varmistaa tuotteiden jäljitettävyys sekä helpottaa esineiden kaupallisen ja muun kuin kaupallisen käytön tarkkailua; katsoo, että oikeudenhaltijoiden ja 3D-valmistajien välisestä tiiviistä yhteistyöstä olisi etua tällaisia keinoja kehitettäessä; toteaa myös, että se auttaisi varmistamaan valmistettujen esineiden jäljitettävyyden ja torjumaan väärentämistä;

4.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksilla suojeltujen kolmiulotteisten esineiden laillisen jäljentämisen valvontaa voitaisiin tarvittaessa helpottaa oikeudellisilla ratkaisuilla, kuten sillä, että digitalisointi- ja 3D-tulostuspalvelujen tarjoajat esittävät järjestelmällisesti teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamista koskevan merkinnän; korostaa tässä yhteydessä esineiden jäljitettävyyden mahdollistavien tekijöiden merkitystä; korostaa, että jos 3D-kopio on yksityistä kopiointia, kyseiseen kopioon sovelletaan yksityistä kopiointia koskevaa poikkeusta säänteleviä kansallisia lakeja, myös korvausten ja tulojen osalta;

5.  huomauttaa, että on vahvistettava yleistä tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi 3D-tulostuksen alalla sekä tiedotettava malli-, tavaramerkki- ja patenttioikeuksien loukkaamisista;

6.  korostaa kuitenkin, että olisi tutkittava tarkemmin vielä kehittymättömiä teknisiä ratkaisuja, kuten salattuja ja suojeltuja tiedostoja koskevien tietokantojen luominen tai sellaisten tulostimien suunnittelu, jotka on yhdistetty järjestelmään ja joihin sisältyy järjestelmä, joka mahdollistaa teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnin, tai valmistajien ja alustojen välisen yhteistyön edistämisen, jotta ammattilaisten ja kuluttajien käyttöön saadaan luotettavia tiedostoja; painottaa kuitenkin, että jos jokin näistä toimenpiteistä hyväksytään, niiden täytäntöönpano ei saa vaikuttaa markkinatoimijoiden jo toteuttamien toimien kustannuksiin;

7.  panee merkille, että tässä vaiheessa yksikään näistä vaihtoehdoista ei ole yksinään täysin tyydyttävä;

8.  pitää valitettavana, että komissio ei ole tarkistanut direktiiviä 2004/48/EY vaan ainoastaan esittänyt ei-sitovia suuntaviivoja antamatta selvityksiä 3D‑tulostusteknologiaan liittyvistä erityiskysymyksistä; pitää kuitenkin ilahduttavina komission 29. marraskuuta 2017 ilmoittamia toimenpiteitä, joiden avulla lisätään teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua;

9.  panee merkille, että 3D-tulostusteknologian elementtien teollis- ja tekijänoikeudet on määritelty ja näin ollen seuraavaksi olisi käsiteltävä sitä, kuinka niitä noudatetaan;

10.  kehottaa komissiota ottamaan kattavasti huomioon 3D-tulostusteknologian kaikki näkökohdat, kun se panee täytäntöön tiedonannossaan (COM(2017)0707) lueteltuja toimenpiteitä välttäen päällekkäisyyttä nykyisten sovellettavien toimenpiteiden kanssa; korostaa, että näihin ponnisteluihin on tärkeää ottaa mukaan kaikki sidosryhmät, myös pk-yritykset ja kuluttajat;

11.  kehottaa komissiota tarkastelemaan huolellisesti 3D-tulostukseen liittyviä siviilioikeudellisen vastuun kysymyksiä erityisesti, kun arvioidaan tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 25. heinäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/374/ETY toimintaa;

12.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta laatia siviilioikeudellista vastuuta koskeva järjestelmä sellaisia vahinkoja varten, joita direktiivi 85/374/ETY ei kata;

13.  muistuttaa, että 3D-tulostusteknologia tarjoaa EU:lle useita taloudellisia etuja, koska siihen liittyy yksilöllistämismahdollisuuksia, joiden avulla voidaan vastata erityisesti eurooppalaisten kuluttajien tarpeisiin, ja koska sen ansiosta voisi olla mahdollista palauttaa tuotantotoimintaa takaisin ja edistää siten sellaisten uusien työpaikkojen luomista, jotka ovat vähemmän raskaita ja vähemmän vaarallisia;

14.  kehottaa komissiota määrittämään selvästi eri vastuualueet yksilöimällä 3D-esineen valmistukseen osallistuvat osapuolet: ohjelmiston suunnittelija ja toimittaja, 3D‑tulostimen valmistaja, raaka-aineiden toimittaja, esineen tulostaja ja kaikki muut esineen valmistukseen osallistujat;

15.  kehottaa kiinnittämään huomiota uusien tee-se-itse -tyylisten markkinointitapojen mahdollisiin vaikutuksiin, kun kuluttajalle ei toimiteta lopputuotetta vaan ainoastaan ladattava ohjelmisto ja ohjeet tuotteen tulostamiseen;

16.  korostaa, että on tärkeää luoda johdonmukainen oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan joustava siirtymä ja oikeusvarmuus kuluttajien ja yritysten kannalta, jotta voidaan tukea innovointia EU:ssa;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.

(1)

EUVL L 195, 2.6.2004, s. 16.

(2)

EUVL L 210, 7.8.1985, s. 29.

(3)

EUVL C 332, 8.10.2015, s. 36.


PERUSTELUT

Kolmiulotteista tulostusta eli 3D-tulostusta on kokeiltu 1960-luvulta lähtien. Yhdysvalloissa alun perin kehitetty 3D-tulostusteknologia alkoi levitä teollisuuskäyttöön 1980-luvun alussa.

Pian teknologian kehittämisen jälkeen markkinoille alkoi tulla 3D-tulostimia ja yritykset tarjosivat digitaalisia malleja ja 3D-tulostuspalveluja.

3D-tulostus on itse asiassa yleistermi, joka käsittää monen tyyppistä teknologiaa, jonka avulla on mahdollista valmistaa 3D-tulostimella digitaalisen tiedoston pohjalta fyysisiä esineitä eri materiaaleista. Tekniikka kehitettiin alun perin prototyyppien valmistamista varten, ja tämä käyttötarkoitus muodostaakin edelleen pääosan 3D-teknologian markkinoista.

Kun markkinoille saatettiin yksityishenkilöille tarkoitettuja 3D-tulostimia, tekniikka tuli kaikkien saataville, mutta markkinat ovat edelleen marginaaliset ja pysynevät sellaisina keskipitkällä aikavälillä, koska kuluttajien saatavilla on rajallisesti materiaaleja. Itse asiassa tällä hetkellä 99 prosenttia tulostetuista komponenteista tehdään muovista, hartsista ja metallista. Yksi 3D-alan suurimmista haasteista onkin uusien materiaalien kehittäminen.

Etätulostuspalvelujen, jotka toisinaan liittyvät sähköiseen 3D-tiedostojen vaihtoalustaan, kehitys puolestaan tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden tulostuttaa 3D-esine paljon laadukkaammin kuin mihin hinta-asteikon alapäässä olevilla laitteilla olisi mahdollisuus. Myös 3D-tulostinten leviäminen koulutuslaitoksiin ja kaikille avoinna oleviin työtiloihin (’fablabs’) edistää teknologian leviämistä kaikkien saataville. Nykyisin suurin osa huipputeknologiayrityksistä hyödyntää 3D-teknologiaa, koska sen käyttö on hyödyksi innovoinnille ja ympäristölle.

Odotukset ovat suuria myös lääketieteen alalla, jolla teknologiaa voitaisiin soveltaa proteesien, hammasimplanttien, ihmisen ihon ja jopa elinten (”biotulostus”), erityisesti munuaisten, tuotantoon. Myös ilmailu- ja avaruusalalla kevyempien komponenttien luominen mahdollistaa vähäisemmän polttoaineen kulutuksen, säästöt ja ekologisuuden: Airbusilla on jo koekäytössä lentokone, jossa on jopa tuhat 3D-tulostettua komponenttia. Ajoneuvojen varaosateollisuus sekä lelu- ja kodinkoneteollisuus ovat myös hyvin kiinnostuneita tekniikan kehityksestä. Lisäksi 3D-tulostusta ja 3D-skannereita käytetään yhä enemmän museoissa historiallisten esineiden restaurointiin sekä erityisesti arkeologiseen tutkimukseen.

EU:ssa 3D-teknologia on kirjattu ensisijaisten teknologia-alojen joukkoon. Komissio mainitsee asian hiljattain antamassaan pohdinta-asiakirjassa globalisaation hallinnasta (COM(2017)0240) merkittävimpien teollisuuden muutostekijöiden joukossa.

3D-tulostus mahdollistaa tuotannon tilauksesta, ja sillä voi siten olla yrityksille monia etuja: logistiikkaketjun keveneminen, varastoinnin ja kuljetusten väheneminen sekä ympäristövaikutusten väheneminen ja tavaroiden vakuuttamismenojen väheneminen unohtamatta etuja, joita tämä voi tuoda työpaikkojen takaisin siirtämisen kannalta.

Teollis- ja tekijänoikeudet

Oikeudelliset asiantuntijat katsovat, että 3D-tulostus ei ole mullistanut teollis- ja tekijänoikeuksia. Luotu tiedosto katsottaisiin teokseksi ja sitä suojeltaisiin siis sellaisena. On kuitenkin järkevää ennakoida tulevia ongelmia, jotka koskevat tekijänoikeuksia siinä vaiheessa, kun 3D-tulostuksesta tulee teollista. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY tuleva tarkistus, jonka komissio on ilmoittanut toteutuvan tällä toimikaudella, on tämän osalta erityisen merkittävä etenkin, jos sitä täydentävät muut kuin lainsäädäntötoimet, joilla voidaan välittää tietoa tästä aiheesta.

Vaikuttaisi kuitenkin järkevältä erottaa toisistaan yksityiskäyttöön tarkoitettu kotitalouksien tulostus sekä kaupalliseen käyttöön tarkoitettu tulostus, mutta myös ammattilaisten kesken tapahtuva sekä ammattilaisten ja kuluttajien välillä tapahtuva toimitus.

Siviilioikeudellinen vastuu

Erotteluja lienee aiheellista tehdä myös siviilioikeudelliseen vastuuseen liittyviä näkökohtia tarkasteltaessa. Esimerkiksi valmistettuja tuotteita ja viallisen tiedoston aiheuttamia haittoja koskevaan vastuukysymykseen voi löytyä kuluttajien osalta vastaus Euroopan komission tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista esittämän ehdotuksen 10 ja 14 artiklasta. Tuotevastuusta annettu direktiivi 85/374/ETY voi puolestaan kattaa kaikki sopimukset.

Siviilioikeudellinen vastuu on tavallisesti yhdenmukaistamatonta. Siihen sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. Unionin lainsäädännössä rajoitutaan täsmällisempiin sääntöihin, kuten tuotevastuuseen. 3D-tulostusteknologialla luodun esineen uhrin oi olla vaikea löytää vastuullista henkilöä. Yleiset vastuusäännöt voivat auttaa tunnistamaan 3D-tulostimen valmistajan, 3D-tulostinta ohjaavan ohjelman valmistajan tai esineen valmistaneen henkilön. Esittelijä pyytää komissiota suhtautumaan erittäin valppaasti vastuuketjuun ja tekijöiden tunnistamiseen, jotta voidaan määrittää, voidaanko yleisen vastuun järjestelmää edelleen soveltaa vai ei.

On itsestään selvää, että 3D-tulostusalalla tarvitaan malttia. Itse asiassa vie vielä useita vuosia ja tarvitaan paljon asiantuntemusta, ennen kuin voidaan valmistaa laadukkaita tuotteita, jotka eivät ole käyttäjilleen tai kuluttajille vaarallisia. Tarvitaan epäilemättä uusia oikeudellisia EU:n tason normeja tai nykyisten normien mukauttamista erityisesti 3D-tulostukseen, jotta voidaan varautua vastuuasioihin liittyviin ongelmiin vahinkotapauksissa tai teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin.

Ratkaisuvaihtoehtoja teollis- ja tekijänoikeuksiin ja siviilioikeudelliseen vastuuseen liittyvien kysymysten käsittelyyn on tällä hetkellä useita. On mahdollista perustaa globaali tulostettavien esineiden tietokanta, jotta voidaan valvoa kappaleen valmistusta teollis- ja tekijänoikeuksilla suojatuista kolmiulotteisista esineistä. Voidaan myös rajoittaa oikeudellisesti kolmiulotteisten esineiden yksityiskäyttöön tehtävien kappaleiden määrää laittoman jäljentämisen välttämiseksi. On mahdollista myös ottaa käyttöön 3D-tulostukseen sovellettava maksu, jolla kompensoidaan 3D-esineiden yksityiseen käyttöön tarkoitettujen kappaleiden vuoksi teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille aiheutunut vahinko. Mikään näistä ei sellaisenaan vaikuta todella tyydyttävältä ratkaisulta.

Joka tapauksessa uudella lainsäädännöllä olisi kuitenkin vältettävä sääntöjen päällekkäisyys ja siinä olisi otettava huomioon jo käynnissä olevat hankkeet. Innovointiin on välttämätöntä liittää lainsäädäntöä, kuitenkin niin, ettei lainsäädäntö tai rajoita innovointia.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Heidi Hautala, Mary Honeyball, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, József Szájer, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sergio Gaetano Cofferati, Luis de Grandes Pascual, Geoffroy Didier, Angel Dzhambazki, Angelika Niebler


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

22

+

ALDE

Jean-Marie Cavada, António Marinho e Pinto

ECR

Angel Dzhambazki

EFDD

Joëlle Bergeron

ENF

Marie-Christine Boutonnet, Gilles Lebreton

PPE

Geoffroy Didier, Rosa Estaràs Ferragut, Luis de Grandes Pascual, Pavel Svoboda, József Szájer, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

S&D

Sergio Gaetano Cofferati, Mady Delvaux, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Evelyn Regner

VERTS/ALE

Max Andersson, Heidi Hautala, Julia Reda

0

-

 

 

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 29. kesäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus