Menettely : 2018/2028(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0228/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0228/2018

Keskustelut :

PV 10/09/2018 - 27
CRE 10/09/2018 - 27

Äänestykset :

PV 11/09/2018 - 6.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0332

MIETINTÖ     
PDF 416kWORD 73k
27.6.2018
PE 618.224v02-00 A8-0228/2018

kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla

(2018/2028(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Jill Evans

Valmistelija (*):

Marisa Matias, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla

(2018/2028(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdan ja 22 artiklan,

–  ottaa huomioon vuonna 2003 tehdyn Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisestä,

–  ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY(1),

–  ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun neuvoston direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/37/EY(2),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/2240 eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä(3),

–  ottaa huomioon Euroopan monikielisyysstrategiasta 21. marraskuuta 2008 annetun neuvoston päätöslauselman(4),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta 3. joulukuuta 2013 tehdyn neuvoston päätöksen(5),

–  ottaa huomioon EU:n vuonna 2010 ratifioiman YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus” (COM(2008)0566),

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245),

–  ottaa huomioon 11. tammikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Johdonmukainen kehys luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin yhtenäismarkkinoihin” (COM(2011)0942),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245)(6),

–  ottaa huomioon Unescon yleiskokouksen 32. täysistunnossa Pariisissa 15. lokakuuta 2003 hyväksytyn suosituksen monikielisyyden edistämisestä ja soveltamisesta sekä yleisestä pääsystä kyberavaruuteen,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2012 eurooppalaisista ja heidän kielistään julkaistun erityiseurobarometrin 386. kertomuksen ”Europeans and their Languages”,

–  ottaa huomioon Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät (SN 100/1/02 REV 1),

–  ottaa huomioon kuurojen viittomakielistä 17. kesäkuuta 1988 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman ”Kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen: Euroopan alueiden rooli ja kansainvälisten järjestöjen, kuten UNESCOn ja Euroopan neuvoston rooli”(8) ja 4. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman ”Alueelliset ja vähemmän käytetyt eurooppalaiset kielet – vähemmistökielet Euroopan unionissa laajentumiseen ja kulttuurin monimuotoisuuteen liittyen”(9),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman ”Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus”(10),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman uhanalaisista eurooppalaisista kielistä ja kielellisestä monimuotoisuudesta Euroopan unionissa(11),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman vähemmistöjen suojelusta ja syrjimättömyydestä EU:n jäsenvaltioissa(12),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2017 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) ja Tulevaisuuden ennakoinnin tutkimusyksikön (STOA) kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla tekemän tutkimuksen ”Language equality in the digital age – Towards a Human Language Project”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0228/2018),

A.  ottaa huomioon, että kieliteknologiat voivat helpottaa kuurojen, kuulovammaisten, sokeiden, näkövammaisten ja lukihäiriöisten viestintää ja että tässä kertomuksessa ’kieliteknologialla’ tarkoitetaan teknologiaa, jolla tuetaan puhuttujen kielien lisäksi myös viittomakieliä, sillä viittomakielet muodostavat merkittävän osan unionin kielellistä moninaisuutta;

B.  ottaa huomioon, että kieliteknologioiden kehittäminen kattaa useita tutkimusaloja ja tieteenaloja, joita ovat mm. tietokonelingvistiikka, tekoäly, tietojenkäsittely ja kielitiede, joita sovelletaan mm. luonnollisen kielen käsittelyssä, tekstianalyysissä, puheteknologiassa ja tiedonlouhinnassa;

C.  ottaa huomioon, että eurooppalaisia ja heidän kieliään koskevan erityiseurobarometrin 386. kertomuksen ”Europeans and their Languages” mukaisesti vähän yli puolet eurooppalaisista (54 prosenttia) pystyy keskustelemaan ainakin yhdellä muulla kielellä kuin omallaan, neljäsosa (25 prosenttia) pystyy puhumaan vähintään kahdella muulla kielellä ja joka kymmenes (10 prosenttia) ainakin kolmella;

D.  ottaa huomioon, että unionissa on 24 virallista kieltä ja yli 60 kansallista ja alueellista kieltä ja vähemmistökieltä maahanmuuttajien kielten lisäksi sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen nojalla useita valtion tunnustamia viittomakieliä; katsoo, että monikielisyys on yksi suurimmista Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden voimavaroista ja samanaikaisesti yksi merkittävimmistä aidosti yhdennetyn unionin luomisen haasteista;

E.  ottaa huomioon, että paikallisten yhteisöjen, kuten alkuperäiskansojen ja maaseudun tai syrjäisten alueiden yhteisöjen, tukeminen laajakaistayhteyksien maantieteellisten, sosiaalisten ja taloudellisten esteiden poistamisessa on EU:n monikielisyyspolitiikan tehokkuuden keskeinen edellytys;

F.  toteaa, että monikielisyys kuuluu useiden EU:n toiminta-alojen, kuten kulttuurin, koulutuksen, talouden, digitaalisten sisämarkkinoiden, elinikäisen oppimisen, työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, kilpailukyvyn, nuorison, kansalaisyhteiskunnan, liikkuvuuden, tutkimuksen ja tiedotusvälineiden soveltamisalaan; katsoo, että kulttuurien ja kielten välisen vuoropuhelun esteiden poistamiseen ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota;

G.  toteaa komission tunnustavan, että digitaalisten sisämarkkinoiden on oltava monikieliset; ottaa huomioon, että EU:lla ei ole yhteistä toimintapolitiikkaa kielimuureista johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi;

H.  ottaa huomioon, että kieliteknologioita sovelletaan lähes kaikkiin arjen digitaalisiin tuotteisiin ja -palveluihin, sillä suurimmassa osassa niistä käytetään kieltä jossakin määrin; toteaa, että erityisesti tämä pätee kaikkiin verkkotuotteisiin, joita ovat esimerkiksi hakukoneet, verkkoyhteisöt ja sähköisen kaupankäynnin palvelut; katsoo, että kieliteknologioiden käyttö vaikuttaa myös unionin kansalaisten päivittäisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiin aloihin, kuten koulutukseen, kulttuuriin ja terveyteen;

I.  katsoo, että rajatylittävä sähköinen kaupankäynti on erittäin vähäistä, sillä ainoastaan 16 prosenttia unionin kansalaisista on tehnyt vuonna 2015 verkko-ostoksia muissa EU-maissa; ottaa huomioon, että kieliteknologialla voidaan edistää tulevaa eurooppalaista rajat ja kielirajat ylittävää viestintää, lisätä talouskasvua ja sosiaalista vakautta sekä vähentää luonnollisia esteitä ja että sen avulla voidaan siten tukea ja edistää yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä sekä vahvistaa unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti;

J.  ottaa huomioon, että tekninen kehitys perustuu entistä enemmän kieleen ja vaikuttaa kasvuun ja yhteiskuntaan; katsoo, että tarvitaan kiireellisesti kielitietoisempaa politiikkaa sekä teknistä mutta myös aidosti monialaista tutkimusta ja koulutusta, joissa aiheena on digitaalinen viestintä ja kieliteknologia sekä niiden suhde kasvuun ja yhteiskuntaan;

K.  katsoo, että jos Barcelonan tavoite saavutettaisiin eli kansalaiset pystyisivät kommunikoimaan sujuvasti äidinkielellään ja kahdella muulla kielellä, heille tarjoutuisi digitaalisille sisämarkkinoille pääsyn lisäksi enemmän tilaisuuksia tutustua kulttuuria, koulutusta ja tiedettä koskevaan sisältöön digitaalimuodossa ja osallistua kansalaisina; katsoo, että eurooppalaisen monikielisyyden asianmukaisen hallinnoinnin ja yksilöiden monikielisyyden edistämisen kannalta keskeisessä asemassa ovat erityisesti kieliteknologian tarjoamat lisäresurssit ja välineet;

L.  ottaa huomioon, että tekoälyn alalla on tehty merkittäviä läpimurtoja ja että kieliteknologiat ovat kehittyneet nopeasti; ottaa huomioon, että kielikeskeinen tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia digitaaliseen viestintään, digitaalisesti tehostettuun viestintään, teknologian mahdollistamaan viestintään ja yhteistyöhön kaikilla unionin kielillä (ja muillakin kielillä) antamalla eri kielien puhujille tasavertaiset mahdollisuudet saada tietoa ja tietämystä sekä parantamalla tietoverkkotoimintoja;

M.  katsoo, että yhteisten eurooppalaisten arvojen eli yhteistyön, solidaarisuuden, tasa-arvon, tunnustamisen ja kunnioituksen olisi tarkoitettava, että kaikilla kansalaisilla on uusien teknologioiden yhtäläiset käyttömahdollisuudet kaikilta osin, ja toteaa, että tämä ei ainoastaan lisäisi Euroopan yhtenäisyyttä ja hyvinvointia vaan myös mahdollistaisi monikieliset digitaaliset sisämarkkinat;

N.  ottaa huomioon, että videopelien tai opetussovelluksien kaltaisten teknisten välineiden saatavuus vähemmistökielillä ja vähemmän käytetyillä kielillä on ratkaisevassa asemassa erityisesti lasten kielitaidon kehityksessä;

O.  katsoo, että vähemmän puhuttujen unionin kielten puhujien on voitava ilmaista itseään kulttuurisesti tarkoituksenmukaisilla tavoilla ja luoda oma kulttuurikontekstinsa paikallisilla kielillä;

P.  toteaa, että tehokkaampaan tietotekniikkaan ja valtavan tietomäärän saatavuuteen perustuvan syväoppimisen kaltaisten menetelmien ilmestymisen ansiosta kieliteknologia tarjoaa todellisen ratkaisun kielimuurien poistamiseen;

Q.  katsoo, että kielimuureilla on huomattava vaikutus unionin identiteetin muodostumiseen ja Euroopan yhdentymisprosessin tulevaisuuteen; katsoo, että EU:n päätöksenteosta ja toimintapolitiikoista olisi tiedotettava kansalaisille heidän äidinkielellään sekä verkossa että sen ulkopuolella;

R.  ottaa huomioon, että kieli muodostaa hyvin suuren osan jatkuvasti kasvavasta massadatasta;

S.  ottaa huomioon, että ihmiskielillä ilmaistaan valtava määrä tietoja; ottaa huomioon, että kieliteknologian hallinta voisi mahdollistaa laajan valikoiman innovatiivisia tietotekniikkatuotteita ja -palveluita teollisuuden, kaupan, viranomaistoiminnan, tutkimuksen, julkisten palvelujen ja hallinnon alalla ja vähentää luonnollisia esteitä ja markkinakustannuksia;

Kielellisen tasa-arvon saavuttamisen nykyesteet digitaaliajalla Euroopassa

1.  pitää valitettavana, että unionin riittämättömät toimintapolitiikat aiheuttavat sen, että hyvistä resursseista nauttivien ja resursseiltaan puutteellisten kielten välinen teknologiakuilu laajenee riippumatta siitä, ovatko nämä resursseiltaan heikommat kielet EU:n virallisia, virallisen kielen asemassa olevia tai muita kuin virallisia kieliä; pitää lisäksi valitettavana, että yli 20 eurooppalaista kieltä on vaarassa hävitä digitaalisesti; panee merkille, että EU:n ja sen toimielinten velvollisuutena on lisätä, edistää ja ylläpitää Euroopan kielellistä monimuotoisuutta;

2.  panee merkille, että kymmenen viime vuoden aikana digitaalisella teknologialla on ollut merkittävä vaikutus kielten kehitykseen, ja toteaa, että sitä on edelleen vaikea arvioida; suosittaa, että poliittiset päättäjät kiinnittävät erityistä huomiota tutkimuksiin, jotka osoittavat, että digitaalinen viestintä heikentää nuorten lukutaitoa, johtaa kieliopin ja lukutaidon kohdalla sukupolvien välisiin kuiluihin ja yleiseen kielen köyhtymiseen: on sitä mieltä, että digitaalista viestintää olisi käytettävä laajentamaan, rikastamaan ja edistämään kieliä ja että nämä tavoitteet olisi otettava huomioon kansallisessa lukuopetuksessa ja lukutaitoa koskevassa politiikassa;

3.  painottaa, että Euroopan vähemmän käytetyt kielet ovat erittäin epäedullisessa asemassa akuutin väline-, resurssi- ja tutkimusrahoituspulan takia, mikä estää ja rajoittaa tutkijoiden työtä, sillä vaikka heillä olisi tarvittavat teknologiset taidot, he eivät pysty hyödyntämään kieliteknologioita kaikilta osin;

4.  panee merkille, että laajalti käytettyjen ja vähemmän käytettyjen kielten välillä oleva digitaalinen juopa kasvaa, mikä johtaa eroihin erityisesti alhaisen osaamistason työntekijöiden, iäkkäiden, pienituloisten ja heikommista lähtökohdista tulevien ihmisten tiedonsaannissa; painottaa, että eriarvoisuus vähenisi, jos sisältö asetettaisiin saataville eri kielillä;

5.  panee merkille, että Euroopalla on vahva tieteellinen pohja tietokonelingvistiikassa ja kieliteknologiassa ja että kieliteknologia tarjoaa sille nyt valtavan tilaisuuden sekä talouden että kulttuurin kannalta, mutta toteaa, että siitä huolimatta Eurooppa on jäänyt paljon jälkeen markkinoiden pirstoutumisen, riittämättömien tietämykseen ja kulttuuriin tehtyjen investointien, huonosti koordinoidun tutkimuksen, riittämättömän rahoituksen ja oikeudellisten esteiden vuoksi; panee lisäksi merkille, että markkinoita hallitsevat tällä hetkellä muut kuin eurooppalaiset toimijat, jotka eivät täytä monikielisen Euroopan erityistarpeita; korostaa tarvetta muuttaa tätä ajattelutapaa ja vahvistaa Euroopan johtoasemaa kieliteknologioiden alalla luomalla sen tarpeiden ja kysynnän mukaan mitoitetun hankkeen;

6.  toteaa, että kieliteknologia on ensiksi saatavilla englanniksi; on tietoinen siitä, että suuret maailmanlaajuiset ja eurooppalaiset valmistajat ja yritykset kehittävät kieliteknologiaa usein suurille eurooppalaisille kielille, joilla on suhteellisen laajat markkinat, kuten espanja, ranska ja saksa (näiden kielten resurssit ovat joillakin osa-alueilla jo niukat); painottaa kuitenkin, että olisi toteutettava yleisiä EU:n tason toimia (politiikka, rahoitus, tutkimus ja koulutus), joilla varmistetaan kieliteknologian kehittäminen vähemmän puhutuille EU:n virallisille kielille, sekä EU-tason erityistoimia (politiikka, rahoitus, tutkimus ja koulutus), joilla otetaan alueelliset kielet ja vähemmistökielet mukaan tällaiseen kehitystoimintaan ja kannustetaan sitä;

7.  painottaa tarvetta hyödyntää entistä paremmin uusia teknisiä toimintamalleja, jotka perustuvat laskentatehon lisäämiseen ja suurehkojen tietomäärien saannin parantamiseen, jotta edistetään sellaisten syväoppimiseen perustuvien neuroverkkojen kehittämistä, joiden ansiosta luonnollisiin kieliin liittyvä teknologia voi tarjota todellisen ratkaisun kielimuuriongelmaan; kehottaa siksi komissiota turvaamaan riittävän rahoituksen tällaisen teknisen kehityksen tukemiseksi;

8.  toteaa, että sellaiset kielet, joiden käyttäjäpohja on pienempi, tarvitsevat asianmukaista tukea eri osapuolilta, kuten diakriittisten kirjakkeiden ja näppäimistöjen valmistajilta ja sisällönhallintajärjestelmiltä, jotta sisältöä on mahdollista tallentaa, käsitellä ja esittää näillä kielillä asianmukaisesti; pyytää komissiota arvioimaan, miten tällainen tuki voidaan ottaa käyttöön ja saada suositukseksi hankintamenettelyissä EU:n alueella;

9.  pyytää jäsenvaltioita lisäämään digitaalisten palvelujen, kuten mobiilisovellusten monikielisyyttä;

10.  panee huolestuneena merkille, että digitaaliset sisämarkkinat ovat useiden esteiden, kielimuurit mukaan luettuina, vuoksi edelleen pirstoutuneita, mikä vaikeuttaa verkkokauppaa, kommunikointia verkkoyhteisöissä ja muissa viestintäkanavissa ja rajatylittävää kulttuurillisen, luovan ja audiovisuaalisen sisällön vaihtoa sekä koko Euroopan kattavien julkisten palvelujen laajempaa käyttöönottoa; korostaa, että Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus ja monikielisyys voisivat hyötyä rajatylittävästä sisällön saatavuudesta erityisesti koulutuksessa; pyytää komissiota kehittämään monikielisiä digitaalisia sisämarkkinoita koskevan vahvan ja koordinoidun strategian;

11.  panee merkille, että kieliteknologiat eivät nykyään näy unionin poliittisella esityslistalla, vaikka kielellinen monimuotoisuus on vahvistettu perussopimuksissa;

12.  pitää myönteisenä aiempien EU-rahoitteisten tutkimusverkostojen, (muun muassa FLaReNet, CLARIN, HBP ja META-NET (META-SHARE mukaan luettuna)) merkittävää johtavaa roolia eurooppalaisen kieliteknologiafoorumin luomisessa;

Kieliteknologiapolitiikkojen institutionaalisen kehyksen parantaminen EU:n tasolla

13.  kehottaa neuvostoa laatimaan suosituksen kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden suojelusta ja edistämisestä myös kieliteknologioiden alalla;

14.  suosittaa kieliteknologian profiilin nostamiseksi Euroopassa, että komissio sisällyttäisi monikielisyyden ja kieliteknologian alan jonkun komission jäsenen tehtäviin; katsoo, että asiasta vastaavalle komission jäsenelle olisi annettava tehtäväksi edistää kielellistä monimuotoisuutta ja tasa-arvoa EU:n tasolla ottaen huomioon, miten merkittävä kielellinen monimuotoisuus on Euroopan tulevaisuudelle;

15.  ehdottaa kattavan EU:n tason oikeudellisen suojan varmistamista 60 alue- ja vähemmistökielelle, kansallisten vähemmistöjen ja kielivähemmistöjen kollektiivisten oikeuksien tunnustamista digitaalisessa maailmassa ja äidinkielen opetusta EU:n virallisten ja muiden kuin virallisten kielten puhujille;

16.  kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo kehittäneet omia menestyksekkäitä toimintapoliittisia strategioita kieliteknologian alalla jakamaan kokemuksiaan ja hyviä käytäntöjä ja täten auttamaan muita kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kehittämään omia strategioitaan;

17.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kattavia kielipolitiikkoja ja kohdentamaan voimavaroja ja käyttämään asianmukaisia välineitä kielellisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden edistämiseksi ja helpottamiseksi digitaalialalla; painottaa EU:n ja jäsenvaltioiden sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten laitosten jaettua vastuuta pyrittäessä edistämään eri kielten säilymistä digitaalisessa ympäristössä ja kehitettäessä tietokantoja ja käännösteknologiaa kaikille EU-kielille, vähemmän puhutut kielet mukaan lukien; kehottaa koordinoimaan tutkimusta ja teollisuutta pitämällä yhteisenä tavoitteena kääntämiseen liittyvien digitaalisten mahdollisuuksien lisäämistä ja varmistamalla tekniikan kehityksen edellyttämien tietojen avoimen saatavuuden;

18.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategioita ja politiikkatoimia monikielisyyden helpottamiseksi digitaalisilla markkinoilla; pyytää tältä osin komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään vähimmäiskieliresurssit, kuten tietoaineistot, sanakirjat, puhetallenteet, käännösmuistit, selityksin varustetut kieliaineistot ja tietosanakirjasisällöt, jotka kaikilla eurooppalaisilla kielillä olisi oltava, jotta ne eivät olisi digitaalisesti häviämässä;

19.  suosittaa, että komissio harkitsisi kielellisen monimuotoisuuden keskuksen perustamista lisäämään tietoisuutta vähemmän käytettyjen kielten sekä alueellisten ja vähemmistökielten merkityksestä, myös kieliteknologian alalla;

20.  pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen monikielisyyden puitestrategiaansa ja laatimaan selkeän toimintasuunnitelman kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi ja kielimuurien poistamiseksi digitaalialalla;

21.  kehottaa komissiota pitämään kieliteknologiassa ensisijaisina niitä jäsenvaltioita, jotka ovat kooltaan pieniä ja joilla on oma kieli, jotta otetaan huomioon niiden kohtaamat kielelliset haasteet;

22.  painottaa, että kieliteknologia auttaa videopelien ja ohjelmistosovellusten tekstitystä, jälkiäänitystä ja kääntämistä vähemmistökielille ja vähemmän käytetyille kielille;

23.  painottaa, että kielten välistä teknologiakuilua on kavennettava vahvistamalla tiedon ja teknologian siirtoa;

24.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään toimivia tapoja vahvistaa omia alkuperäiskieliään;

EU:n tutkimuspolitiikkoja koskevat suositukset

25.  pyytää komissiota laatimaan laaja-alaisen, koordinoidun, erityisesti unionin tarpeita ja kysyntää vastaavan pitkän aikavälin rahoitusohjelman unionin, kansalliselle ja alueelliselle tasolle kieliteknologian alan tutkimusta, kehittämistä ja innovointia varten; korostaa, että ohjelmalla olisi pyrittävä luonnollisten kielten syvätason ymmärtämiseen ja lisäämään tehokkuutta jakamalla tietämystä, infrastruktuureja ja resursseja innovatiivisten teknologioiden ja palvelujen kehittämiseksi, jotta alalla saataisiin aikaan seuraava tieteellinen läpimurto ja jotta voitaisiin kaventaa Euroopan kielten välistä teknologista kuilua; korostaa, että tämä olisi tehtävä yhteistyössä tutkimuskeskusten, tiedeyhteisön, yritysten (erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten) sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa; korostaa, että hankkeen olisi oltava avoin, pilviperustainen ja yhteentoimiva ja että sen tuloksena olisi saatava erittäin skaalautuvia ja tehokkaita perustason työvälineitä useita kieliteknologisia sovelluksia varten;

26.  katsoo, että EU:ssa toimiville tieto- ja viestintätekniikan alan integroijille olisi annettava taloudellisia kannustimia vauhdittamaan pilvipalvelujen tarjontaa, jotta mahdollistetaan luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian sujuva sisällyttäminen niiden sähköisen kaupankäynnin sovelluksiin, jotta varmistetaan erityisesti, että pk-yritykset hyötyvät automatisoidusta kääntämisestä;

27.  painottaa, että unionin on turvattava johtoasemansa kielikeskeisen tekoälyn alalla; muistuttaa, että unionissa toimivat yritykset ovat parhaassa asemassa kehittämään ratkaisuja, jotka on räätälöity unionin kulttuurisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin erityistarpeisiin;

28.  katsoo, että nykyisiin rahoitusjärjestelmiin, kuten Horisontti 2020 -ohjelmaan, sisältyvillä erityisohjelmilla sekä niitä seuraavilla rahoitusohjelmilla olisi tehostettava pitkän aikavälin perustutkimusta sekä tietämyksen ja teknologian siirtoa maiden ja alueiden välillä;

29.  suosittaa, että luodaan eurooppalainen kieliteknologiafoorumi, jossa on kaikkien eurooppalaisten kielten edustajia ja joka mahdollistaa kieliteknologiaan liittyvien resurssien, palvelujen ja avoimen lähdekoodin ohjelmapakettien jakamisen erityisesti yliopistojen ja tutkimuskeskusten välillä ja varmistaa samalla, että rahoitusjärjestelmä voi toimia sekä avoimen lähdekoodin yhteisön kanssa ja että avoimen lähdekoodin yhteisöllä on siihen pääsy;

30.  suosittaa, että perustetaan tai laajennetaan hankkeita, kuten kielellistä monimuotoisuutta koskeva digitaalinen hanke, joissa tutkitaan kaikkien Euroopan kielten, mukaan luettuna puhujakannaltaan erittäin pienten tai erittäin suurten kielten digitaalisia tarpeita, jotta ratkaistaan digitaaliseen kuiluun liittyvä ongelma ja autetaan näitä kieliä valmistautumaan kestävää digitaalista tulevaisuutta varten;

31.  suosittaa, että päivitetään MET-NET-verkoston valkoisten kirjojen sarja eli vuonna 2012 julkaistu Euroopan laajuinen kyselytutkimus, joka koskee kieliteknologian tilaa, resursseja kaikilla eurooppalaisilla kielillä, tietoja kielimuureista ja aiheeseen liittyvistä toimintalinjoista, jotta kieliteknologiapolitiikkaa voitaisiin arvioida ja kehittää;

32.  kehottaa komissiota perustamaan luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian rahoitusalustan hyödyntämällä seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanoa; katsoo lisäksi, että komission olisi painotettava tutkimusaloja, joita tarvitaan kielen syvätason ymmärtämisen varmistamiseksi ja joita ovat esimerkiksi tietokonelingvistiikka, kielitiede, tekoäly, kieliteknologia, tietojenkäsittely ja kognitiotiede;

33.  huomauttaa, että kieli voi olla esteenä tieteellisen tiedon siirrolle; panee merkille, että useimmat arvostetut tiedejulkaisut julkaistaan englanniksi, mikä muuttaa merkittävästi tutkimustiedon laatimisen ja jakelun painopistettä; korostaa, että nämä tiedontuotannon olosuhteet on otettava huomioon unionin tutkimus- ja innovointipolitiikassa ja ‑ohjelmissa; kehottaa komissiota kehittämään ratkaisuja, joilla varmistetaan, että tieteellinen tieto asetetaan saataville myös muilla kuin englannin kielellä, ja tukemaan luonnolliseen kieleen liittyvän tekoälyn kehittämistä;

Euroopan kieliteknologian tulevaisuutta parantavat koulutuspolitiikat

34.  katsoo, että nykytilanteessa muut kuin eurooppalaiset toimijat hallitsevat kieliteknologiamarkkinoita, ja katsoo, että eurooppalaisilla koulutuspolitiikoilla olisi pyrittävä pitämään lahjakkuudet Euroopassa, analysoitava kieliteknologiaan liittyviä koulutuksen nykytarpeita (kaikki alat ja tieteenalat mukaan luettuina) ja laadittava tämän perusteella suuntaviivoja yhtenäisen yhteisen toimen täytäntöönpanosta unionin tasolla ja lisättävä koululaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta kieliteknologia-alan sekä kielikeskeisen tekoälyteollisuuden uramahdollisuuksista;

35.  katsoo, että tasavertaisten mahdollisuuksien ja tasavertaisen kohtelun varmistaminen edellyttää, että digitaalista opetusmateriaalia kehitetään myös vähemmistökielillä ja alueellisilla kielillä, mikä on syrjimättömyyden kannalta tärkeää;

36.  toteaa, että tutkimuksen ja innovoinnin kehittämisen kannalta ratkaisevaa on edistää naisten aina vain suurempaa osallistumista kieliteknologiaa koskevaan eurooppalaiseen tutkimukseen;

37.  ehdottaa, että komissio ja jäsenvaltiot edistävät kieliteknologian käyttöä Erasmus+‑ohjelman kaltaisessa Euroopan kansalaisten välisessä kulttuuri- ja koulutusvaihdossa (esimerkiksi Erasmus+-ohjelman kielivalmennuksen käyttöä verkossa) tarkoituksena vähentää esteitä, joita kielellinen monimuotoisuus voi asettaa kulttuurienväliselle vuoropuhelulle ja keskinäiselle ymmärrykselle erityisesti kirjallisessa ja audiovisuaalisessa ilmaisussa;

38.  suosittaa, että jäsenvaltiot kehittävät myös digitaalisen lukutaidon ohjelmia Euroopan vähemmistökielillä ja alueellisilla kielillä ja ottavat käyttöön kieliteknologiakoulutusta ja -välineitä koulujensa, yliopistojensa ja ammatillisten oppilaitostensa opetussuunnitelmissa; korostaa toistamiseen sitä, että lukutaito on edelleen merkittävä tekijä ja ehdoton edellytys yhteisöjen digitaalisen osallisuuden edistymiselle;

39.  painottaa, että jäsenvaltioiden olisi tarjottava tukea, jota koulutuslaitokset tarvitsevat kielten digitalisoinnin parantamiseksi unionissa;

Kieliteknologiat: hyötyä sekä yrityksille että julkisille elimille

40.  painottaa tarvetta tukea sitä, että kehitetään investointivälineitä ja kehitystä nopeuttavia ohjelmia, joilla pyritään lisäämään kieliteknologian käyttöä kulttuurialalla ja luovalla alalla ja jotka kohdistetaan erityisesti resursseiltaan köyhempiin yhteisöihin ja joilla kannustetaan kehittämään kieliteknologiavalmiuksia aloilla, joilla kieliteknologia-ala on heikompi;

41.  kehottaa suunnittelemaan toimia ja asianmukaista rahoitusta, joiden tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten pk-yritysten ja startup-yritysten valmiuksia ja resursseja hankkia ja käyttää kieliteknologiaa helposti, jotta ne voisivat kasvattaa liiketoimintaansa verkossa hankkiutuen uusille markkinoille ja luoden uusia kehitysmahdollisuuksia ja siten piristää innovointitoimintaansa ja luoda työpaikkoja;

42.  kehottaa EU:n toimielimiä lisäämään tietoisuutta siitä, mitä hyötyä yrityksille, julkisille elimille ja kansalaisille on monikielisten ja myös vähemmän käytetyillä ja alueellisilla kielillä ja vähemmistökielillä laadittujen verkkopalvelujen, -sisältöjen ja -tuotteiden saatavuudesta, jotta kielimuurit poistetaan ja autetaan kieliyhteisöjen kulttuuriperinnön säilyttämisessä;

43.  tukee monikielisten julkisten sähköisten palvelujen kehittämistä unionin, kansallisen ja tarvittaessa alueellisen ja paikallisen tason hallinnoissa innovatiivisella, osallistavalla ja avustavalla kieliteknologialla, mikä vähentää kielten ja kieliyhteisöjen välistä eriarvoisuutta, parantaa palvelujen yhtäläisiä käyttömahdollisuuksia, edistää yritysten, kansalaisten ja työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa ja takaa osallistavien monikielisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen;

44.  pyytää hallintoja kaikilla tasoilla parantamaan pääsyä eri kielillä tarjottuihin verkkopalveluihin ja verkossa oleviin tietoihin erityisesti raja-alueiden palvelujen kohdalla ja kulttuuriin liittyvissä asioissa ja käyttämään jo olemassa olevaa maksutonta avoimen lähdekoodin kieliteknologiaa, kuten konekääntämistä, puheentunnistusta, tekstin puheeksi muuntavaa teknologiaa ja älykkäitä kielijärjestelmiä, kuten monikielistä tiedonhakua, tiivistelmien laatimista ja puheen ymmärrystä, jotta pääsy näihin palveluihin paranee;

45.  painottaa tekstin- ja tiedonlouhintatekniikan merkitystä kieliteknologian kehittämisessä; korostaa, että on tarpeen vahvistaa tämän alan ja tiedon omistajien välistä yhteistyötä; painottaa tarvetta mukauttaa sääntelykehystä ja varmistaa kieliresurssien avoimempi ja yhteentoimivampi käyttö ja keruu; toteaa, että arkaluonteisia tietoja ei saisi antaa kaupallisille yrityksille ja niiden ilmaisohjelmiin, koska on epäselvää, miten ne saattaisivat käyttää kerättyjä tietoja, kuten esimerkiksi terveyttä koskevia tietoja;

°

°  °

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

(2)

EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1.

(3)

EUVL L 318, 4.12.2015, s. 1.

(4)

EUVL C 320, 16.12.2008, s. 1.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965.

(6)

EUVL C 54, 19.2.2011, s. 58.

(7)

EUVL C 187, 18.7.1988, s. 236.

(8)

EUVL C 92 E, 16.04.2004, s. 322.

(9)

EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 374.

(10)

EUVL C 117 E, 6.5.2010, s. 59.

(11)

EUVL C 93, 9.3.2016, s. 52.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0032.


PERUSTELUT

EU on ainutlaatuinen hanke, jonka piiriin kuuluu yli 500 miljoonaa kansalaista, jotka käyttävät noin 80:aa eri kieltä. Monikielisyys on yksi Euroopan suurimmista voimavaroista, mutta se myös asettaa kaikkein merkittävimpiä haasteita kulttuurisesti ja sosiaalisesti yhdentyneen EU:n luomiselle sekä estää saavuttamasta digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita.

Kieliteknologiaa sovelletaan useisiin arjen digitaalisiin tuotteisiin, sillä useissa niistä käytetään kieltä jossakin määrin. Matkaviestintä, sosiaalinen media, älykkäät avustajat ja puhepohjaiset käyttöliittymät muuttavat tapaa, jolla kansalaiset, yritykset ja julkishallinto ovat toisiinsa yhteyksissä digitaalisessa maailmassa. Kieliteknologioista on myös apua monikielisten resurssien ja sisältöjen kehittämisessä digitaalisen ympäristön ulkopuolella. Vaikka kieliteknologiat ovat tärkeitä teknologisia apuvälineitä tässä digitaalisessa vallankumouksessa, ne eivät ole asianmukaisesti esillä eurooppalaisten päätöksentekijöiden esityslistoilla.

Kieliteknologioilla edistetään kaikkien Euroopan kansalaisten tasa-arvoa heidän päivittäisessä elämässään riippumatta siitä, mitä kieliä he puhuvat.

Pienemmät kielet tai vähemmistökielet hyötyvät eniten kieliteknologioista, mutta niiden välineet ja resurssit ovat usein todella vähissä ja joissakin tapauksissa niitä ei ole lainkaan. Teknologiakuilu itse asiassa laajenee yleisesti käytettyjen ja resursseiltaan asianmukaisten kielten ja muiden EU:n virallisten, virallisen kielen asemassa olevien tai muiden kuin virallisten kielten välillä ja jotkut niistä ovat kenties jo digitaalisesti häviämässä.

Teknologiakuilun poistamiseksi toimintapolitiikoissa olisi keskityttävä edistämään teknologista kehitystä kaikkien eurooppalaisten kielten kohdalla. Kielen säilyminen ja sitä kautta myös sitä ympäröivän kulttuurin säilyminen liittyy kiinteästi kielen toimivuuteen ja hyödyllisyyteen digitaalisen maailman kaltaisissa moderneissa ja muuttuvissa ympäristöissä. Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus liittyy digitaalisessa maailmassa siis läheisesti valmiuksiin ja resursseihin.

Kieliteknologiset parannukset perustuvat lähinnä siihen, voidaanko käyttää ja säilyttää yhä laajempia ja vivahteikkaampia lingvistisiä tietoja ja resursseja. Tutkimus- ja teollisuusalan sekä julkisten ja yksityisten tietojen omistajien on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Lisäksi tällaisten tietojen käytön sääntelystä on tehtävä paljon avoimempaa ja pääasiallisista kieliresursseista (tietoaineistot, sanakirjat, ontologiat, jne.) olisi tehtävä yhteentoimivia, ja niiden olisi oltava jaettavissa avoimessa ympäristössä. Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetussa direktiivissä 2003/98/EY(joka tunnetaan PSI-direktiivinä) säädetään kehyksestä, joka mahdollistaa sen, että valtavia määriä julkishallintojen tuottamia tietoja voidaan käyttää arvokkaita kieliteknologiaresursseja varten.

Monikielisessä Euroopassa kielimuureilla oletetaan olevan seuraavia syviä ja toisiinsa kytkeytyneitä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia: 1) kielikuilujen syveneminen, 2) työntekijöiden liikkuvuuden vaikeuttaminen, 3) rajatylittävien julkisten palvelujen saatavuuden haittaaminen, 4) kansalaisten poliittiseen prosessiin sitoutumisen ja osallistumisen rajoittaminen, 5) rajatylittävän kaupan ja sähköisen kaupankäynnin ja erityisesti pk-yritysten markkinoiden pirstoutuminen ja 6) kulttuuri- ja koulutusresurssien käytön rajoittaminen.

Lisäksi Euroopan kieliteknologiayhteisö tunnustaa, että tutkimustoimia ja kieliteknologiasovellusten ja -palvelujen markkinoita ei koordinoida tarpeeksi. Viimeaikaiset aloitteet (muun muassa META-NET, Cracking the Language Barrier federation, LT-Innovate ja Verkkojen Eurooppa -väline) ovat auttaneet paljon pirstoutuneen yhteisön yhteensaattamisessa.

Monikielisyys Euroopassa on kuitenkin monimutkainen aihe, joka kattaa eri maissa useita sidosryhmiä, joiden intressit kytkeytyvät toisiinsa. Edellä mainittujen ongelmien ratkaisuun ei ole olemassa yhtä ainoaa toimintapolitiikkaa. Jotta monikielisen Euroopan tarjoamiin tilaisuuksiin tartuttaisiin toden teolla, Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla tarvittaisiin yhteisiä ja koordinoituja toimia, joihin osallistuvat kaikenlaiset sidosryhmät.

Euroopalla voi olla johtoasema lingvistisen monimuotoisuuden ja tasa-arvon alalla. Kaikkien eurooppalaisten kielien laajan käytön helpottamiseen tarkoitettuja välineitä ja menetelmiä voidaan käyttää muualla maailmassa. Olisi pantava merkille, että eurooppalaisia kieliä on noin 80 ja että maailmassa on kaikkiaan 6 000 kieltä, joista ainoastaan noin 2 000 on kirjoitettuja kieliä ja vain noin 300 kielestä on olemassa standardoitu versio. Euroopassa kehitetyistä välineistä ja menetelmistä voisi olla hyötyä ainakin 200 muussa kielessä ympäri maailmaa.

Tämän vuoksi tässä mietinnössä ehdotetaan erilaisia toimintapoliittisia vaihtoehtoja, jotka parantaisivat kielellistä tasa-arvoa Euroopassa uuden teknologian ansiosta 1) parantamalla kieliteknologiapolitiikan institutionaalista kehystä, 2) luomalla uusia tutkimuspolitiikkoja, joilla lisätään kieliteknologian käyttöä Euroopassa, 3) hyödyntämällä koulutuspolitiikkoja kielellisen tasa-arvon tulevaisuuden turvaamiseksi digitaaliajalla ja 4) lisäämällä tukea sekä yksityisille yrityksille että julkisille elimille kieliteknologioiden käytön parantamiseksi.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.4.2018)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla

(2018/2028(INI))

Valmistelija (*): Marisa Matias

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä ja yli 60 kansallista, alueellista, vähemmistö-, viittoma- ja maahanmuuttajakieltä;

B.  toteaa, että yli 20 eurooppalaista kieltä on vaarassa hävitä digitaalisesti; ottaa huomioon, että kieliteknologia on keskeisessä asemassa kielellisen monimuotoisuuden suojelemisessa ja edistämisessä, erityisesti vähemmistökielten tapauksessa;

C.  ottaa huomioon, että Unescon mukaan ainoastaan 30–50 prosenttia maailmanlaajuisesta verkkosisällöstä on englanninkielistä; ottaa huomioon, että korkealaatuisten konekäännösten ja tietokoneavusteisten käännösten avulla autetaan ylittämään kielimuureja ja parantamaan kielirajat ylittävää tiedonsaantia;

D.  toteaa, että monikielisyys on yksi Euroopan suurimmista voimavaroista ja yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja että se edistää ihmisten lähentymistä kansalaisten Euroopassa, mutta katsoo, että samalla se on myös yksi Euroopan suurimmista haasteista ja että sen olisi edistettävä gigabittiyhteiskunnan kehittymistä;

E.  toteaa komission tunnustavan, että digitaalisten sisämarkkinoiden on oltava monikieliset; ottaa huomioon, että kielimuurien aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi ei ole ehdotettu yhteistä EU-politiikkaa;

F.  katsoo, että EU:n ja sen toimielinten velvollisuutena on lisätä, edistää ja ylläpitää Euroopan kielellistä monimuotoisuutta;

G.  ottaa huomioon, että rajatylittävä sähköinen kaupankäynti on hyvin vähäistä; ottaa huomioon, että kieliteknologialla voidaan edistää tulevaa eurooppalaista rajat ja kielirajat ylittävää viestintää, lisätä talouskasvua ja sosiaalista vakautta sekä vähentää luonnollisia esteitä ja että sen avulla voidaan siten tukea ja edistää yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä sekä vahvistaa unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti;

H.  ottaa huomioon, että kieliteknologia helpottaa viestintää ja yhteistyötä vierailla kielillä, takaa eri kielten puhujille yhtäläisen tiedon ja tietämyksen saatavuuden ja parantaa tietoverkkotoimintoja;

I.  ottaa huomioon, että kieli muodostaa hyvin suuren osan jatkuvasti kasvavasta massadatasta;

J.  toteaa, että kielellisen tiedon (mukaan lukien verkko- ja tutkimustiedot) saantiin liittyvät ongelmat rajoittavat kieliteknologian teknistä kehitystä;

K.  ottaa huomioon, että ihmiskielillä ilmaistaan valtava määrä tietoja; ottaa huomioon, että kieliteknologian hallinta voisi mahdollistaa laajan valikoiman innovatiivisia tietotekniikkatuotteita ja -palveluita teollisuuden, kaupan, viranomaistoiminnan, tutkimuksen, julkisten palvelujen ja hallinnon alalla ja vähentää luonnollisia esteitä ja markkinakustannuksia;

L.  ottaa huomioon, että kieliteknologia on Euroopassa edelleen huomattavasti jälkijunassa, koska markkinat ovat pirstaleiset, osaamiseen ja kulttuuriin ei investoida riittävästi, tutkimusta ei koordinoida, rahoitus on riittämätöntä ja oikeudelliset esteet vaikeuttavat sen kehitystä, mutta toteaa, että sen kehittäminen etenee tällä hetkellä nopeasti ja että sen edelleenkehittämiseen on valtavasti potentiaalia;

M.  ottaa huomioon, että tekninen kehitys on entistä enemmän kieleen perustuvaa ja vaikuttaa kasvuun ja yhteiskuntaan; katsoo, että tarvitaan kiireellisesti kielitietoisempaa politiikkaa sekä teknistä mutta myös aidosti monialaista digitaalisen viestinnän ja kieliteknologian alaa sekä niiden suhdetta kasvuun ja yhteiskuntaan koskevaa tutkimusta ja koulutusta;

N.  ottaa huomioon, että vähemmistökielisten videopelien tai opetussovellusten kaltaisten teknisten välineiden saatavuus on ratkaisevassa asemassa erityisesti lasten kielitaidon kehittämisen kannalta;

O.  ottaa huomioon, että luonnollisiin kieliin liittyvä eurooppalainen teknologia tarjoaa valtavan mahdollisuuden unionille sekä taloudellisesta että kulttuurisesta näkökulmasta;

P.  toteaa, että kieliteknologian alan suurimmat toimijat eivät ole eurooppalaisia eivätkä ota Euroopan erityistarpeita huomioon;

Q.  ottaa huomioon, että digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa mainitaan vain lyhyesti monikieliset palvelut;

R.  ottaa huomioon tekoälyn alalla saavutetut merkittävät läpimurrot; katsoo, että kieliteknologia on keskeisessä asemassa tekoälyn monikielisyyden varmistamisessa;

1.  korostaa, että digitaalisia sisämarkkinoita ei voida toteuttaa ilman teknisiä ratkaisuja, joilla ylitetään kielimuurit; pyytää komissiota kehittämään monikielisiä digitaalisia sisämarkkinoita koskevan vahvan ja koordinoidun strategian;

2.  kannattaa voimakkaasti sellaista kieliteknologiaa koskevaa koordinoitua aloitetta, jolla on vankka, kestävä, laajamittainen ja pitkäaikainen rahoitusjärjestelmä ja jonka tieteellisenä tavoitteena on käsitellä luonnollisen kielen syvätason ymmärtämistä ja lisätä tehokkuutta osaamista, infrastruktuureja ja resursseja jakamalla; korostaa, että rahoitusjärjestelmän on toimittava unionin tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla yhteistyössä tutkimuskeskusten, tiedeyhteisön, yritysten, erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten, sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa; korostaa, että tämän hankkeen olisi oltava avoin, pilviperustainen ja yhteentoimiva ja että sen tuloksena olisi saatava erittäin skaalautuvia ja tehokkaita perustason työvälineitä useita kieliteknologisia sovelluksia varten;

3.  panee merkille vahvan vapaaehtoisen panostuksen lokalisointi- ja kansainvälistämistoimiin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kehitettäessä; suosittaa varmistamaan, että kaikki luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian rahoitusjärjestelmät toimivat niin, että avoimen lähdekoodin yhteisöt voivat kehittää ja käyttää niitä;

4.  painottaa, että on vähennettävä kielten välistä teknologiakuilua vahvistamalla tiedon ja teknologian siirtoa;

5.  korostaa, että Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus ja monikielisyys voisivat hyötyä rajatylittävästä sisällön saatavuudesta erityisesti opetukseen liittyvissä tarkoituksissa;

6.  kehottaa suunnittelemaan toimia ja asianmukaista rahoitusta, joiden tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten pk-yritysten ja startup-yritysten valmiuksia ja resursseja hankkia ja käyttää kieliteknologiaa helposti, jotta ne voisivat kasvattaa liiketoimintaansa verkossa hankkiutuen uusille markkinoille ja luoden uusia kehitysmahdollisuuksia ja siten piristää innovointitoimintaansa ja luoda työpaikkoja;

7.  kehottaa komissiota perustamaan luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian rahoitusalustan ja hyödyntämään siinä seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanoa; katsoo lisäksi, että komission olisi painotettava tutkimusaloja, joita tarvitaan kielen syvätason ymmärtämisen varmistamiseksi ja joita ovat esimerkiksi tietokonelingvistiikka, lingvistiikka, tekoäly, kieliteknologia, tietojenkäsittelytiede ja kognitiotiede;

8.  painottaa EU:n, jäsenvaltioiden, korkeakoulujen ja muiden julkisten laitosten merkitystä pyrittäessä edistämään eri kielten säilymistä digitaalisessa ympäristössä ja kehitettäessä tietokantoja ja käännösteknologiaa kaikille EU-kielille, vähemmän puhutut kielet mukaan lukien; kehottaa koordinoimaan tutkimusta ja teollisuutta pitäen yhteisenä tavoitteena kääntämiseen liittyvien digitaalisten mahdollisuuksien lisäämistä ja taaten tekniikan kehityksen edellyttämien tietojen avoimen saannin;

9.  toteaa, että englannin ja muiden EU-kielten välinen kuilu kasvaa tekniikan alalla, mikä aiheuttaa tiedonsaantiin liittyviä eroja ikäryhmien, eri alueiden ja jäsenvaltioiden välillä sekä eri koulutustason omaavien ihmisten välillä; painottaa, että eriarvoisuus vähenisi, jos sisältö asetettaisiin saataville eri EU-kielillä;

10.  huomauttaa, että kieli voi olla esteenä tieteellisen tiedon siirrolle; panee merkille, että useimmat arvostetut tiedejulkaisut julkaistaan englanniksi, mikä muuttaa merkittävästi tutkimustiedon laatimisen ja jakelun painopistettä; korostaa, että nämä tiedontuotannon olosuhteet on otettava huomioon unionin tutkimus- ja innovointipolitiikassa ja -ohjelmissa; kehottaa komissiota kehittämään ratkaisuja, joilla varmistetaan, että tieteellinen tieto asetetaan saataville myös muilla kuin englannin kielellä, ja tukemaan luonnolliseen kieleen liittyvän tekoälyn kehittämistä;

11.  toteaa, että avoimen lähdekoodin järjestelmistä ja avoimista ohjelmistojärjestelmistä on etua EU-kansalaisille, sillä kaupalliset algoritmit eivät ole julkisia, kun taas kaikki voivat tutustua avoimen lähdekoodin algoritmeihin ja osallistua tämän teknologian jatkokehittämiseen, mikä puolestaan auttaa pitämään konekielet ajantasaisina ja toimivina;

12.  ottaa huomioon joidenkin käännösjärjestelmiin syötettyjen tietojen arkaluonteisuuden ja katsoo, että näitä järjestelmiä ei henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan liittyvistä syistä voi jättää kaupallisten yritysten ja niiden ilmaisohjelmien varaan, koska on epäselvää, miten ne saattaisivat käyttää käännösohjelmien välityksellä kerättyjä tietoja, kuten esimerkiksi terveystietoja;

13.  toteaa, että tarvitaan monialaista tutkimusta seurauksista, joita aiheutuu kielten joutumisesta vähemmistöasemaan digitaalisessa ympäristössä, sekä tämän vaikutuksista yhdenvertaisuuteen ja tiedonsaantiin;

14.  tukee monikielisten julkisten sähköisten palvelujen kehittämistä unionin, kansallisen ja tarvittaessa alueellisen ja paikallisen tason hallinnoissa innovatiivisella, osallistavalla ja avustavalla kieliteknologialla, mikä vähentää kielten ja kieliyhteisöjen välistä eriarvoisuutta, parantaa palvelujen yhtäläisiä käyttömahdollisuuksia, edistää yritysten, kansalaisten ja työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa ja varmistaa osallistavien monikielisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen;

15.  toteaa, että kieliteknologia on ensiksi saatavilla englanniksi; on tietoinen siitä, että suuret maailmanlaajuiset ja eurooppalaiset valmistajat ja yritykset kehittävät kieliteknologiaa usein myös suurille eurooppalaisille kielille, joilla on suhteellisen laajat markkinat, kuten espanja, ranska ja saksa (näiden kielten resurssit ovat joillakin osa-alueilla jo niukat); painottaa kuitenkin, että olisi toteutettava yleisiä EU-tason toimia (politiikka, rahoitus, tutkimus ja koulutus), joilla varmistetaan kieliteknologian kehittäminen vähemmän puhutuille EU:n virallisille kielille, sekä EU-tason erityistoimia (politiikka, rahoitus, tutkimus ja koulutus), joilla otetaan alueelliset kielet ja vähemmistökielet mukaan tällaiseen kehitystoimintaan ja kannustetaan niitä;

16.  painottaa tarvetta hyödyntää entistä paremmin uusia teknisiä toimintamalleja, jotka perustuvat laskentatehon lisäämiseen ja suurehkojen tietomäärien saannin parantamiseen, jotta edistetään sellaisten syväoppimiseen perustuvien neuroverkkojen kehittämistä, joiden ansiosta luonnollisiin kieliin liittyvä teknologia voi tarjota todellisen ratkaisun kielimuuriongelmaan; kehottaa siksi komissiota turvaamaan riittävän rahoituksen tällaisen teknisen kehityksen tukemiseksi;

17.  toteaa, että vähemmän puhutut kielet tarvitsevat asianmukaista tukea eri sidosryhmiltä, kuten kirjaimiin liitettävien erikoismerkkien kirjakkeiden valmistajilta, näppäimistöjen valmistajilta ja sisällönhallintajärjestelmiltä, jotta on mahdollista tallentaa, käsitellä ja esittää sisältöä asianmukaisesti tällaisilla kielillä; pyytää komissiota arvioimaan, miten tällainen tuki voidaan ottaa käyttöön ja saada suositukseksi hankintamenettelyissä EU:n alueella;

18.  painottaa, että on tarpeen vahvistaa tämän alan ja tiedon omistajien välistä yhteistyötä; painottaa tarvetta mukauttaa sääntelykehystä ja varmistaa kieliresurssien avoimempi ja yhteentoimiva käyttö ja keruu;

19.  katsoo, että EU:ssa toimiville tieto- ja viestintätekniikan alan integroijille olisi annettava taloudellisia kannustimia vauhdittamaan pilvipalvelujen tarjontaa, jotta mahdollistetaan luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian sujuva sisällyttäminen niiden sähköisen kaupankäynnin sovelluksiin, erityisesti sen varmistamiseksi, että pk-yritykset hyötyvät automatisoidusta kääntämisestä;

20.  painottaa, että unionin on turvattava johtoasemansa kielikeskeisen tekoälyn alalla; muistuttaa, että unionissa toimivat yritykset ovat parhaassa asemassa kehittämään ratkaisuja, jotka on räätälöity kulttuurisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin erityistarpeisiimme;

21.  kehottaa komissiota tukemaan taloudellisesti videopelien ja ohjelmistosovellusten tekstitystä, jälkiäänitystä ja kääntämistä vähemmistökielille;

22.  toteaa, että vähemmistökielten nykyiset digitaaliset välineet ja resurssit, mukaan lukien kaikkien kirjoitusasujen digitaalinen saatavuus ja viittomakielisen kääntämisen ja digitalisoinnin keinot, ovat riittämättömiä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan taloudellisesti hankkeita, joilla kehitetään, kerätään ja edistetään parhaita resursseja, mukaan lukien näppäimistöasetukset, sanakirjat, käännösohjelmistot ja parhaat käytännöt, sellaisten kielten käyttämiseksi, jotka ovat vaarassa hävitä digitaalisesti.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.4.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

61

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, José Blanco López, David Borrelli, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, Rebecca Harms, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Julia Reda, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Cornelia Ernst, Francesc Gambús, Françoise Grossetête, Werner Langen, Rupert Matthews, Răzvan Popa, Dominique Riquet, Theodor Dumitru Stolojan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rosa D’Amato

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

61

+

ALDE

Fredrick Federley, Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Dominique Riquet, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski, Rupert Matthews, Evžen Tošenovský

EFDD

Rosa D’Amato, Dario Tamburrano

ENF

Barbara Kappel

GUE/NGL

Cornelia Ernst, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis

NI

David Borrelli

PPE

Pilar Ayuso, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Francesc Gambús, Françoise Grossetête, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Nadine Morano, Angelika Niebler, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Theodor Dumitru Stolojan, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Hermann Winkler

S&D

Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Adam Gierek, Theresa Griffin, Eva Kaili, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Csaba Molnár, Dan Nica, Miroslav Poche, Răzvan Popa, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Julia Reda, Claude Turmes

1

-

EFDD

Jonathan Bullock

2

0

ENF

Angelo Ciocca, Christelle Lechevalier

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Rupert Matthews, Stefano Maullu, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marlene Mizzi, Liliana Rodrigues, Algirdas Saudargas, Remo Sernagiotto, Francis Zammit Dimech


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

María Teresa Giménez Barbat, Yana Toom

GUE/NGL

Curzio Maltese

PPE

Andrea Bocskor, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Algirdas Saudargas, Michaela Šojdrová, Bogdan Brunon Wenta, Francis Zammit Dimech, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D

Silvia Costa, Petra Kammerevert, Krystyna Łybacka, Marlene Mizzi, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Liliana Rodrigues, Julie Ward

VERTS/ALE

Jill Evans

0

-

 

 

4

0

ECR

Angel Dzhambazki, Rupert Matthews, Remo Sernagiotto

ENF

Dominique Bilde

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 29. elokuuta 2018Oikeudellinen huomautus