Menettely : 2017/2225(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0240/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0240/2018

Keskustelut :

PV 10/09/2018 - 21
CRE 10/09/2018 - 21

Äänestykset :

PV 11/09/2018 - 6.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0323

MIETINTÖ     
PDF 389kWORD 62k
27.6.2018
PE 620.793v02-00 A8-0240/2018

EU:n koheesiopolitiikan vaikutuksista Pohjois-Irlantiin

(2017/2225(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Derek Vaughan

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Pohjois-Irlanti kuuluu Luoteis-Euroopan köyhimpiin alueisiin. Tämä johtuu osaksi tiettyjen perinteisten teollisuudenalojen heikentyneestä tilanteesta. Myös yhteisöjen väliset väkivaltaisuudet löivät leimansa Pohjois-Irlantiin vuosikymmenien ajan Pohjois-Irlannin levottomuuksien aikana (tunnetaan englanniksi nimellä The Troubles). Vuonna 1998 tehty pitkänperjantain sopimus eli Belfastin sopimus viitoitti tietä rauhalle. Siinä Ison-Britannian ja Irlannin hallitukset ja yhteiskunta niin pohjoisessa kuin etelässä sopivat hyvin yksimielisesti vallanjakojärjestelystä, joka lopettaisi väkivallan ja erottelun.

Pitkänperjantain sopimuksen allekirjoittamisesta lähtien Euroopan unionilla on ollut entistä suurempi rooli Pohjois-Irlannin rauhanprosessin tukemisessa. Tämä tuki on ollut pääasiassa kahdenlaista. Ensinnäkin Euroopan unioni muodostaa yleisen poliittisen kehyksen Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välisille suhteille. Lisäksi Pohjois-Irlantiin on vuosien varrella kiinnitetty erityistä huomiota Euroopan unionin koheesiopolitiikassa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseksi rauhanprosessin yhteydessä. Tätä taustaa vasten Euroopan parlamentti haluaa tarkastella EU:n koheesiopolitiikan vaikutusta Pohjois-Irlantiin ja miettiä, mitä tulevaisuudessa olisi tehtävä.

Pohjois-Irlanti saa tukea erilaisista koheesiopolitiikan ohjelmista ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta sekä Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueella toteutettavasta PEACE-ohjelmasta ja rajatylittävistä Interreg-ohjelmista.

Joissakin tapauksissa EU-varoilla on Pohjois-Irlannissa sama rooli kuin muillakin unionin alueilla eli niillä edistetään taloudellista ja sosiaalista kehitystä. On myös joitakin ohjelmia, jotka on räätälöity erityisesti Pohjois-Irlannin tilannetta ajatellen ja joiden tarkoituksena on auttaa yhteyksien rakentamisessa kyseisten kahden yhteisön välille ja rajan yli.

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Pohjois-Irlannissa

Pohjois-Irlantia koskevan EAKR-ohjelman tavoitteena kaudella 2014–2020 on vahvistaa yleistä kilpailukykyä. Painopiste on erityisesti tutkimusta ja kehittämistä koskevan teknologian siirrossa Pohjois-Irlannissa toimiviin yrityksiin, ja tähän alaan ollaan investoimassa 113 miljoonaa euroa.

Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen käytetään yli 140 miljoonaa euroa niiden auttamiseksi pääoman saannissa rahoitusvälineitä ja tukia yhdistelemällä. Taloudellisen ja muun tuen kohteena on yli 6 000 yritystä, ja tavoitteena on luoda 2 800 työpaikkaa. Kolmantena tavoitteena on vaihtoehtoisten vähähiilisten toimien edistäminen Pohjois-Irlannissa. Sosiaalisen asuntotuotannon energiatehokkuuden lisäämiseen sekä toimenpiteisiin, joilla edistetään vähähiilistä ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä Belfastissa, on osoitettu 47 miljoonaa euroa.

Tärkeisiin viimeaikaisiin EAKR:stä Pohjois-Irlannissa rahoitettuihin hankkeisiin kuuluu myös Giant’s Causewayn vierailukeskus, joka lisää alueen kiinnostavuutta matkailijoiden kannalta ja vahvistaa siten paikallista taloutta.

Pohjois-Irlantia koskevan EAKR:n toimenpideohjelman kokonaisbudjetti kaudella 2014–2020 on 522 091 481 euroa, josta EU:n maksuosuus on 313 254 888 euroa.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Pohjois-Irlannissa

ESR:n päätavoitteena Pohjois-Irlannissa kaudella 2014–2020 on osaamisen ja erityisesti nuorten osaamisen kehittäminen. Tarkoituksena on torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vähentämällä työttömyyttä.

Toimenpideohjelmalla pyritään erityisesti parantamaan työllistettävyyttä, ja sen kohteena on 40 000 ihmistä, joista osa on pitkäaikaistyöttömiä. Sen yhteydessä tarjotaan uraohjausta, neuvontaa ja koulutusta työttömille nuorille. Myös oppisopimuskoulutuksen edistäminen kuuluu ohjelman tavoitteisiin.

ESR:n kokonaisbudjetti Pohjois-Irlantia varten kaudella 2014–2020 on 513 382 725 euroa, josta EU:n maksuosuus on 205 353 090 euroa.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) Pohjois-Irlannissa

Pohjois-Irlannin maaseudun kehittämisohjelma on erityisen tärkeä, koska maataloudella on edelleen tärkeä asema paikallistaloudessa. Ohjelmassa keskitytään pääasiassa ekosysteemien säilyttämiseen ja parantamiseen, maaseutualueiden paikalliseen kehittämiseen ja maatalous- ja elintarvikealan kilpailukyvyn lisäämiseen.

Maanviljelijät saavat erityisesti tukea, jonka tarkoituksena on saattaa 12 prosenttia Pohjois-Irlannin maatalousmaasta biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan sopimuksen piiriin, ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi istutetaan 1 200 hehtaaria metsää. Kaudella 2014–2020 lähes 20 prosenttia Pohjois-Irlannin maatiloista saa investointitukea maatilojensa rakenteellista uudistamista ja nykyaikaistamista varten. Lisäksi 10 prosenttia maatiloista ja 25 prosenttia maatalous- ja elintarvikealan yrityksistä saa tukea lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseen. Ohjelmalla luodaan myös lähes 30 000 koulutuspaikkaa maanviljelijöitä ja muita maaseudun yrittäjiä varten. Lisäksi tarkoituksena on, että jokaiseen maaseudun asukkaaseen Pohjois-Irlannissa sovelletaan paikallista kehittämisstrategiaa ja että noin 12 prosenttia maaseudun väestöstä saa käyttöönsä entistä paremmat palvelut ja infrastruktuurin.

Pohjois-Irlantia koskevan toimenpideohjelman budjetti kaudella 2014–2020 on 760 100 000 euroa, josta EU:n maksuosuus on 228 400 000 euroa.

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Pohjois-Irlannissa

EMKR tukee meri- ja kalastustoimintaa ja auttaa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa.

Tukea on saatavilla hankkeisiin, jotka edistävät kestävää talouskasvua merikalastuksen ja vesiviljelyn aloilla. Rahoitusta on saatavilla erityisesti kalastusaluksiin tehtäviin parannuksiin, mukaan lukien energiankulutukseen liittyvät parannukset ja moottoreiden vaihto, kalankasvatukseen, kalanjalostukseen ja kalan markkinointiin, maissa sijaitseviin laitteisiin tehtäviin investointeihin, kalateollisuuden käyttämiin palveluihin, työpaikkojen luomiseen ja koulutukseen sekä meriympäristöä koskeviin toimiin ja sisävesikalastukseen.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kokonaisbudjetti Pohjois-Irlantia varten kaudella 2014–2020 on 18 310 000 euroa, josta EU:n maksuosuus on 13 730 000 euroa.

Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueella toteutettava PEACE-ohjelma

PEACE IV on ainutlaatuinen EU:n koheesiopolitiikan ohjelma, jolla pyritään vahvistamaan rauhallista ja vakaata yhteiskuntaa edistämällä sovintoa Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueella, jolla tarkoitetaan Cavanin, Donegalin, Leitrimin, Louthin, Monaghanin ja Sligon kreivikuntia. Tarkoituksena on tukea toimia, joilla rakennetaan luottamusta ja lähennetään ihmisiä toisiinsa sekä yhteisöjen tasolla että yli rajojen ja joilla edistetään yhteiseksi koetun yhteiskunnan luomista.

Se eroaa edellä mainituista rahastoista ja ohjelmista siinä, että rahoituksen hallinnointi ei ole kansallisten tai alueellisten elinten vastuulla, vaan siitä huolehtii erityinen EU:n ohjelmista vastaava elin (Foras Um Chláir Speisialta An AE/Boord O Owre Ocht UE Projecks). Tämä erityinen rajojen yli toimiva elin perustettiin pitkänperjantain sopimuksen yhteydessä, ja sekä Yhdistynyt kuningaskunta että Irlannin tasavalta tunnustavat sen. Ohjelmassa keskitytään neljään tavoitteeseen.

Yhteisen koulutuksen tavoitteen tarkoituksena on lisätä eri lähtökohdista tulevien oppilaiden ja opettajien välisiä suoria, pysyviä ja opetussuunnitelmaan perustuvia yhteyksiä. Tavoitteena on, että 350 koulua ja 144 000 oppilasta osallistuu yhteiseen koulutustoimintaan. Tarjolla on myös koulutusta opettajille.

Ohjelman tavoitteena on myös auttaa lapsia ja nuoria investoimalla hyviä suhteita ja mentorointia kehittäviin toimiin, jotta lisätään eri lähtökohdista tulevien lasten ja nuorten välistä vuorovaikutusta, edistetään monimuotoisuuden kunnioittamista ja lisätään heidän halukkuuttaan luoda hyviä suhteita. Syrjäytyneimpiä, haavoittuvimmassa asemassa olevia ja vaikeimmin tavoitettavissa olevia varten on tarjolla erityisiä toimia. Yli 43 000 lasta ja nuorta saa uutta osaamista ja uusia taitoja. Näissä toimissa on mukana paikallisviranomaisia ja paikallisten yhteisöjen edustajia sekä lakisääteisiä laitoksia ja vapaaehtoisjärjestöjä.

Yhtenä tavoitteena on yhteisten tilojen ja palvelujen luominen ja sen myötä yhteisöjen välisten suhteiden muuttaminen ohjelman kattamalla alueella ja erityisesti Pohjois-Irlannissa. Tämä edistää myös rajan yli tapahtuvan ja yhteisöjen välisen taloudellisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntymistä. Ohjelman palvelut kohdennetaan konfliktin uhreille ja eloonjääneille, ja niissä keskitytään esimerkiksi traumojen käsittelyyn, fyysistä ja psyykkistä terveyttä koskevien tarpeiden arviointiin ja toimiin, joilla perheitä autetaan pääsemään yli konfliktin aikaisista tapahtumista.

Hyvien suhteiden luominen on tavoite, jonka avulla pyritään luomaan kunnioitusta yhteisöjen välille ja rajan molemmin puolin. Siihen sisältyy konfliktinratkaisua ja sovittelua, paikallisia ja alueellisia hankkeita keskinäisen luottamuksen ja yhteisymmärryksen rakentamiseksi, hankkeita, joissa historiaa tarkastellaan hienotunteisesti, urheilu-, taide- ja kulttuuritoimintaa sekä hankkeita, joilla helpotetaan henkilökohtaista vuorovaikutusta ja liikkuvuutta eriytyneiden asuinyhteisöjen asukkaiden välillä.

Toimenpideohjelman kokonaisbudjetti kaudella 2014–2020 on 269 610 967 euroa, josta EU:n maksuosuus on 229 169 320 euroa.

Interreg-ohjelmat Pohjois-Irlannissa

Pohjois-Irlanti osallistuu Interreg V-A -ohjelmaan yhdessä sen viereisten Irlannin tasavallan sekä läntisen Skotlannin osien kanssa. Erityinen EU:n ohjelmista vastaava elin huolehtii myös tämän ohjelman hallinnoinnista.

Ohjelmassa keskitytään neljään alaan, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä työpaikkojen luomisen ja kasvun kannalta: rajatylittävät tutkimus- ja innovointialoitteet, yhteisen ympäristön säilyttäminen, kestävä liikkuvuus rajojen yli ja rajatylittävät terveys- ja sosiaalipalvelut. Rajatylittävän julkisen liikenteen edistämistä ja nykyaikaisen terveydenhoidon saantia raja-alueilla koskevat hankkeet ovat erityisen tärkeitä.

Toimenpideohjelman kokonaisbudjetti Pohjois-Irlannin, Irlannin ja Skotlannin Interreg V‑A ‑ohjelmaa varten kaudella 2014–2020 on 282 761 998 euroa, josta EU:n maksuosuus on 240 347 696 euroa.

Pohjois-Irlanti on oikeutettu saamaan rahoitusta myös Interreg V-B -ohjelmasta (ylikansallinen: Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelma, Luoteis-Euroopan ohjelma ja Atlantin alueen ohjelma) ja Interreg V-C -ohjelmasta (alueiden välinen eli Euroopan laajuinen).

Tiedonhankintamatka Pohjois-Irlantiin

Aluekehitysvaliokunta teki 21.–23. maaliskuuta 2018 tiedonhankintamatkan Pohjois-Irlantiin arvioidakseen tarkemmin koheesiopolitiikan vaikutuksia Pohjois-Irlantiin. Tämän tiedonhankintamatkan aikana jäsenet tapasivat eri sidosryhmien edustajia saadakseen tietoa koheesiopolitiikasta Pohjois-Irlannissa ja kävivät tutustumassa useisiin hankkeisiin, joita on rahoitettu koheesio-ohjelmien tuella. Näitä olivat esimerkiksi kaupunkihankkeet Belfastissa, rajatylittävät hankkeet Derryn/Londonderryn alueella sekä maaseutuhankkeet Giant’s Causewayn alueella.

Jäsenten vierailukohteita olivat erityisesti Itä-Belfastissa sijaitsevat Skainos Centre ja Pohjois-Belfastissa sijaitseva Girdwood Hub, jotka ovat esimerkkejä yhteisöjen välisistä yhteisistä tiloista. Derryn/Londonderryn alueella vierailukohteena oli tiedepuisto North West Regional Science Park (Catalyst Inc), joka auttaa osaamistalouden alan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvattamaan toimintaansa. Giant’s Causewayn alueella valiokunnan edustajat kävivät vierailukeskuksessa, joka on tärkeä matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle, ja kuulivat myös kolmea paikallista yritystä ja aloitetta, joille oli myönnetty EU-rahoitusta paikallistalouden kehittämiseen. Belfastissa pidettiin myös kokouksia komission toimiston, erityisen EU:n ohjelmista vastaavan elimen, valtiovarainministeriön ja elinkeinoministeriön kanssa.

Kokouksista ja hankevierailuista on yksityiskohtainen kuvaus valtuuskunnan matkaraportissa, joka julkaistaan erikseen.

Päätelmät

Esittelijän yleinen päätelmä koheesiopolitiikan vaikutuksista Pohjois-Irlantiin on, että koheesiopolitiikalla on ollut erittäin myönteinen vaikutus elämään Pohjois-Irlannissa erityisesti köyhillä kaupunki- ja maaseutualueilla ja myös erittäin myönteinen vaikutus yhteisöjen välisiin suhteisiin. Euroopan unionin koheesiopolitiikka on auttanut parantamaan Pohjois-Irlannin taloudellista ja sosiaalista tilannetta rauhanprosessin toteuttamisen jälkeen, minkä vuoksi Pohjois-Irlannin kehitysvaje on nyt paljon pienempi kuin muutama vuosikymmen sitten.

PEACE-ohjelma on erityisen tärkeä yhteisöjen välisten suhteiden kannalta. Sitä hallinnoi kansallisista ja alueellisista viranomaisista erillinen riippumaton elin, ja siinä keskitytään erityisesti luomaan yhteyksiä Pohjois-Irlannin yhteisöjen välille ja rajan yli. Näitä yhteyksiä olisi ollut vaikea luoda ilman EU:n tukemaa PEACE-ohjelmaa.

Koheesiopolitiikan jatkosta Pohjois-Irlannissa esittelijä on sitä mieltä, että koheesiorahoitus olisi mahdollisuuksien mukaan säilytettävä vuoden 2020 jälkeen. Pohjois-Irlannissa ja raja-alueella toteutettavien nykyisten PEACE-ohjelman ja Interreg V-A -ohjelman seuraajat olisi asetettava vielä selkeämmin etusijalle tässä yhteydessä, koska yhteisöjen välisten ja rajatylittävien hankkeiden rahoituksen olisi jatkuttava.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n koheesiopolitiikan vaikutuksista Pohjois-Irlantiin

(2017/2225(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon EU:n koheesiopolitiikan vaikutukset Pohjois-Irlantiin,

–  ottaa huomioon vuonna 1998 tehdyn Belfastin sopimuksen (pitkänperjantain sopimus) määräykset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon (A8-0240/2018),

A.  ottaa huomioon, että EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan Pohjois-Irlannissa erilaisilla välineillä, joihin kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueella toteutettava PEACE-ohjelma ja rajatylittävä Interreg-ohjelma;

B.  pitää selvänä, että Pohjois-Irlanti kuuluu alueisiin, jotka ovat hyötyneet suuresti EU:n koheesiopolitiikasta; pitää erittäin myönteisenä sitoutumista tulevaan rahoitukseen komission ehdotuksessa vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi;

C.   ottaa huomioon, että yleisempien koheesiopolitiikan rahastojen lisäksi Pohjois-Irlanti on saanut tukea etenkin erityisistä rajatylittävistä ja yhteisöjen sisäisistä sekä niiden välisistä ohjelmista, kuten PEACE-ohjelmasta;

D.   ottaa huomioon, että EU:n koheesiopolitiikka on vaikuttanut erityisesti PEACE-ohjelman välityksellä ratkaisevasti Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin ja että se tukee pitkänperjantain sopimusta ja tukee edelleen yhteisöjen välistä sovintoa;

E.  ottaa huomioon, että siitä lähtien kun ensimmäinen PEACE-ohjelma perustettiin vuonna 1995, on käytetty yli 1,5 miljardia euroa sekä Pohjois-Irlannin konfliktin osapuolina olevien yhteisöjen ja Irlannin raja-alueiden välisen yhteenkuuluvuuden että taloudellisen ja sosiaalisen vakauden edistämiseen;

F.  ottaa huomioon, että EU:n koheesiorahoituksen menestyksen takana on osittain se, että sitä pidetään ”neutraalina rahoituksena”, joka ei ole suoraan yhteydessä kummankaan yhteisön etuihin;

1.  korostaa, että EU:n koheesiopolitiikalla on ollut tärkeä ja myönteinen vaikutus Pohjois-Irlantiin erityisesti siinä mielessä, että se on auttanut köyhiä kaupunki- ja maaseutualueita elpymään, auttanut torjumaan ilmastonmuutosta sekä luonut yhteisöjen välisiä ja rajatylittäviä yhteyksiä rauhanprosessin yhteydessä; panee erityisesti merkille, että köyhille kaupunki- ja maaseutualueille kohdennettavalla avulla tuetaan usein osaamistaloutta edistävää uutta taloudellista kehitystä, josta ovat esimerkkinä Belfastin ja Derryn/Londonderryn tiedepuistot;

2.  painottaa, että Pohjois-Irlannin ja sen naapurialueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen käytetään nykyisen rahoituskauden aikana yli miljardi euroa EU:n rahoitusapua ja siitä 230 miljoonaa euroa investoidaan Pohjois-Irlannin PEACE-ohjelmaan (jonka määrärahat ovat kokonaisuudessaan lähes 270 miljoonaa euroa) ja 240 miljoonaa euroa Pohjois-Irlannin, Irlannin ja Skotlannin Interreg V-A -ohjelmaan (jonka määrärahat ovat kokonaisuudessaan 280 miljoonaa euroa);

3.   katsoo, että erityiset Pohjois-Irlantia koskevat EU:n ohjelmat, varsinkin PEACE-ohjelma, ovat keskeisen tärkeitä rauhanprosessin ylläpitämisen kannalta, koska ne edistävät sovintoa sekä yhteisöjen sisäisiä ja niiden välisiä ja rajatylittäviä yhteyksiä; toteaa, että yhteisöjen väliset ja rajatylittävät yhteisökeskukset ja yhteiset palvelut ovat erityisen tärkeitä tässä mielessä;

4.  pitää myönteisenä merkittävää edistystä, jota Pohjois-Irlannissa on saatu aikaan PEACE-ohjelman yhteydessä, ja antaa tunnustusta kaikkien osapuolten työlle tässä prosessissa;

5.   katsoo, että yhteisöjen sisäiset ja niiden väliset luottamusta rakentavat toimenpiteet sekä rauhanomaista rinnakkaiseloa edistävät toimenpiteet, kuten yhteiset tilat ja tukiverkostot, ovat olleet keskeisessä asemassa rauhanprosessissa, koska yhteiset tilat tarjoavat Pohjois-Irlannin yhteisöille mahdollisuuden kokoontua yhteen ja toimia yhdessä yhtenä yhteisönä sekä kehittää keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta, mikä puolestaan auttaa kaventamaan kuilua niiden välillä;

6.  pitää hyvin tärkeänä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä ja alhaalta ylös ‑menettelytapaa, jossa kaikkia yhteisöjä kannustetaan omavastuullisuuteen hankkeiden yhteydessä, mikä edistää rauhanprosessia;

7.  panee merkille, että kaikki sidosryhmät Pohjois-Irlannissa pitävät tärkeänä jatkaa EU:n koheesiopolitiikan tavoitteita alueella; pitää tähän liittyen hyvin tärkeänä koordinoitua monitasoista hallintoa ja kumppanuusperiaatetta;

8.   katsoo kuitenkin, että vielä enemmän on tehtävä, jotta yleinen tietoisuus EU:n rahoituksen vaikutuksista ja tarpeesta Pohjois-Irlannissa ja niiden näkyvyys lisääntyisivät, erityisesti tiedottamalla suurelle yleisölle EU:n rahoittamien hankkeiden vaikutuksesta rauhanprosessiin ja alueen yleiseen talouskehitykseen;

9.  on ilahtunut siitä, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmät toimivat näillä alueilla asianmukaisesti ja että EU:n rahoitusapu käytetään näin ollen tehokkaasti; korostaa kuitenkin, että sääntöjenmukaisuuden lisäksi PEACE-ohjelman tuloksellisuutta arvioitaessa on aina otettava huomioon sen perustavoitteet;

10.  rajoittamatta meneillään olevia EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvotteluja pitää ratkaisevan tärkeänä, että Pohjois-Irlanti voi vuoden 2020 jälkeen osallistua tiettyihin EU:n erityisohjelmiin, kuten PEACE-ohjelmaan ja Pohjois-Irlannin, Irlannin ja Skotlannin Interreg V-A -ohjelmaan, koska se olisi erittäin hyödyllistä kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla sekä maaseutu- ja raja-alueilla, sillä se kuroo umpeen nykyisiä eroja; kannattaa lisäksi sitä, että vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä kaikkia asiaa koskevia rahoitusvälineitä käytetään mahdollistamaan koheesiopolitiikan tavoitteiden jatkaminen;

11.  rajoittamatta meneillään olevia EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvotteluja katsoo, että vuoden 2020 jälkeen olisi jatkettava alueellista yhteistyötä varten ja erityisesti rajatylittäviin ja yhteisöjen välisiin hankkeisiin myönnettävää EU:n tukea, kun otetaan huomioon erityisten Pohjois-Irlantia koskevien EU:n koheesio-ohjelmien saavutukset ja varsinkin alueen vakauden kannalta erityisen tärkeiden PEACE-ohjelman ja Interreg-ohjelmien saavutukset; pelkää, että näiden ohjelmien lakkauttaminen vaarantaisi luottamusta rakentavan rajatylittävän ja yhteisöjen sisäisen sekä niiden välisen toiminnan ja sen seurauksena rauhanprosessin;

12.  painottaa, että 85 prosenttia PEACE- ja Interreg-ohjelmien rahoituksesta tulee EU:lta; pitää siksi tärkeänä, että EU tarjoaa Pohjois-Irlannin yhteisöille edelleen tukea vuoden 2020 jälkeen toimimalla aktiivisesti käytettävissä olevan EU:n koheesiorahoituksen ja yhteisöjen sisäiseen ja niiden väliseen toimintaan tarkoitetun rahoituksen hallinnoinnissa Pohjois-Irlannissa ja auttaa siten näitä yhteisöjä pääsemään eroon yhteiskunnallisista jakolinjoista; katsoo tässä yhteydessä, että rahoitus olisi säilytettävä asianmukaisella tasolla vuoden 2020 jälkeen; korostaa, että tämä on tärkeää, jotta rauhanrakennustyö voisi jatkua;

13.  pyytää komissiota tuomaan koheesiorahoituksesta Pohjois-Irlannissa varsinkin PEACE-ohjelman yhteydessä saatuja kokemuksia esille esimerkkinä siitä, miten EU puuttuu yhteisöjen välisiin konflikteihin ja yhteisöjen jakautuneisuuteen; korostaa, että tässä suhteessa Pohjois-Irlannin sovintoprosessi on myönteinen esimerkki muille konflikteja läpikäyneille EU:n alueille;

14.  korostaa, että koheesiorahoitukseen ja PEACE-ohjelmaan liittyvät hyvät käytännöt olisi otettava EU:n malliksi ja että niitä olisi edistettävä, jotta voidaan päästä eroon konfliktin osapuolina olevien yhteisöjen keskinäisestä epäluottamuksesta ja saavuttaa pysyvä rauha Euroopan muissa osissa ja jopa maailmanlaajuisesti;

15.  pitää erittäin tärkeänä, että Pohjois-Irlannin väestö ja erityisesti nuoret voivat jatkossakin osallistua kaikkialla Euroopassa taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuurialan vaihtoon ja erityisesti Erasmus+ -ohjelmaan;

16.   panee merkille, että komissio aikoo ehdottaa PEACE- ja Interreg-ohjelmien jatkamista ehdotuksessaan vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi; panee lisäksi merkille Yhdistyneen kuningaskunnan huhtikuussa 2018 koheesiopolitiikan tulevaisuudesta esittämän kannanoton, jossa se ilmaisee olevansa valmis harkitsemaan Pohjois-Irlannin täytäntöönpanoelimen, Irlannin hallituksen ja EU:n kanssa mahdollista seuraajaa PEACE IV -ohjelmalle sekä Interreg V-A -ohjelmalle vuoden 2020 jälkeiseksi kaudeksi, ja toteaa, että tämän lisäksi se on sitoutunut noudattamaan PEACE- ja Interreg-ohjelmia koskevia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä tehtyjä sitoumuksia;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Pohjois-Irlannin edustajakokoukselle ja täytäntöönpanoelimelle (Northern Ireland Assembly and Executive) sekä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden hallituksille ja parlamenteille.


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.5.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

EU:n koheesiopolitiikan vaikutuksista Pohjois-Irlantiin

(2017/2225(INI))

Valmistelija: Derek Vaughan

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon EU:n koheesiopolitiikan vaikutukset Pohjois-Irlantiin,

–  ottaa huomioon vuonna 1998 tehdyn Belfastin sopimuksen (pitkänperjantain sopimus) määräykset,

A.  toteaa, että Pohjois-Irlanti on hyötynyt suuresti unionin koheesiopolitiikasta;

B.  ottaa huomioon, että yleisempien koheesiopolitiikan rahastojen lisäksi Pohjois-Irlanti on saanut tukea etenkin erityisistä rajat ylittävistä ja yhteisöjen välisistä ohjelmista, kuten Pohjois-Irlannin PEACE-ohjelmasta; ottaa huomioon, että nämä ohjelmat ovat vaikuttaneet ratkaisevasti Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin ja tukeneet pitkänperjantain sopimusta ja että niiden avulla tuetaan edelleen sovintoa katolisen ja protestanttisen yhteisön välillä;

C.  ottaa huomioon, että siitä lähtien kun ensimmäinen PEACE-ohjelma perustettiin vuonna 1995, on käytetty yli 1,5 miljardia euroa sekä Pohjois-Irlannin konfliktiin osallisten yhteisöjen ja Irlannin raja-alueiden välisen koheesion että taloudellisen ja sosiaalisen vakauden edistämiseen;

1.  painottaa, että Pohjois-Irlannin ja sen naapurialueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen käytetään nykyisen rahoituskauden aikana yli miljardi euroa unionin rahoitusapua ja siitä 230 miljoonaa euroa investoidaan Pohjois-Irlannin PEACE-ohjelmaan (jonka määrärahat ovat kokonaisuudessaan lähes 270 miljoonaa euroa) ja 240 miljoonaa euroa Pohjois-Irlannin, Irlannin ja Skotlannin Interreg V-A -ohjelmaan (jonka määrärahat ovat kokonaisuudessaan 280 miljoonaa euroa);

2.  toteaa, että EU:n koheesiopolitiikalla on ollut merkittävä rooli rauhan ylläpitämisessä ja yhteisöjen välisen sovinnon edistämisessä Pohjois-Irlannissa;

3.  on ilahtunut siitä, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmät toimivat näillä alueilla asianmukaisesti ja että unionin rahoitusapu käytetään näin ollen tehokkaasti; korostaa kuitenkin, että sääntöjenmukaisuuden lisäksi PEACE-ohjelman tuloksellisuutta arvioitaessa on aina otettava huomioon sen perustavoitteet;

4.  ei pysty ennakoimaan, mikä ratkaisu Pohjois-Irlannille löydetään vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten Yhdistyneen kuningaskunnan ollessa eroamassa EU:sta, mutta korostaa, että kyseiselle alueelle on tärkeää löytää sellainen ratkaisu, joka mahdollistaa tärkeän rauhanrakennustyön jatkamisen;

5.  on vakuuttunut siitä, että on sekä Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin että koko Euroopan unionin edun mukaista jatkaa Pohjois-Irlannin PEACE-ohjelman ja Pohjois-Irlannin, Irlannin ja Skotlannin Interreg V-A -ohjelman rahoitusta ja tukea näin rauhanomaista ja suotuisaa kehitystä näillä alueilla; kehottaa kaikkia osapuolia pohtimaan ennakkoluulottomasti, miten näiden tärkeiden tavoitteiden rahoitus voidaan turvata;

6.  painottaa, että 85 prosenttia PEACE- ja Interreg-ohjelmien rahoituksesta tulee EU:lta ja että näistä ohjelmista rahoitettavat hankkeet saattavat vaarantua, jollei EU:n rahoitusta jatketa;

7.  pitää myönteisenä Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen elokuussa 2017 tekemää ehdotusta(1) mahdollisen seuraajan harkitsemisesta PEACE IV -ohjelmalle vuoden 2020 jälkeiseksi kaudeksi Pohjois-Irlannin täytäntöönpanoelimen ja Irlannin hallituksen kanssa; korostaa joulukuussa 2017 julkaistussa yhteisessä raportissa ilmaistua myönteistä kantaa, jossa Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvottelijat sopivat pohtivansa mahdollisuutta tukea jatkossakin PEACE- ja Interreg-rahoitusohjelmia(2); panee lisäksi merkille, että komissio aikoo ehdottaa näiden ohjelmien jatkamista ehdotuksessaan seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi(3).

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

15.5.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

11

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Jonathan Bullock, Martina Dlabajová, Raffaele Fitto, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Georgi Pirinski, Claudia Schmidt, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Brian Hayes, Julia Pitera

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

11

+

ALDE

Martina Dlabajová

ECR

Raffaele Fitto

PPE

Ingeborg Gräßle, Brian Hayes, Julia Pitera, Claudia Schmidt, Tomáš Zdechovský

S&D

Zigmantas Balčytis, Cătălin Sorin Ivan, Georgi Pirinski, Derek Vaughan

1

-

EFDD

Jonathan Bullock

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Pohjois-Irlanti ja Irlanti: neuvotteluasiakirja, kohta 17, elokuu 2017.

(2)

Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvottelijoiden yhteinen raportti Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta erosta Euroopan unionista SEU 50 artiklan nojalla käytävien neuvottelujen ensimmäisen vaiheen edistymisestä, kohta 55, joulukuu 2017.

(3)

Komission tiedonanto 8. joulukuuta 2017 Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla käytävien neuvottelujen etenemisestä (COM(2017)0784), s. 9.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, John Flack, Aleksander Gabelic, Michela Giuffrida, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Martina Anderson, John Howarth, Elsi Katainen, Tunne Kelam, Ivana Maletić, Bronis Ropė, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Bullock, Andrzej Grzyb


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

32

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

EFDD

Rosa D'Amato

GUE/NGL

Martina Anderson, Martina Michels, Ángela Vallina

PPE

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Andrzej Grzyb, Marc Joulaud, Tunne Kelam, Ivana Maletić, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Ramón Luis Valcárcel Siso, Joachim Zeller, Milan Zver

S&D

Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Aleksander Gabelic, Michela Giuffrida, John Howarth, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Liliana Rodrigues, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

VERTS/ALE

Bronis Ropė, Monika Vana

2

-

EFDD

Jonathan Bullock

NI

Konstantinos Papadakis

4

0

ECR

John Flack, Sławomir Kłosowski, Mirosław Piotrowski, Ruža Tomašić

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 29. elokuuta 2018Oikeudellinen huomautus