Menettely : 2016/0364(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0243/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0243/2018

Keskustelut :

PV 15/04/2019 - 17
CRE 15/04/2019 - 17

Äänestykset :

PV 16/04/2019 - 8.12

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0370

MIETINTÖ     ***I
PDF 699kWORD 166k
28.6.2018
PE 613.410v02-00 A8-0243/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta säännösten soveltamisesta vapautettujen yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta

(COM(2016)0854 – C8‑0474/2016 – 2016/0364(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Peter Simon

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta säännösten soveltamisesta vapautettujen yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta

(COM(2016)0854 – C8‑0474/2016 – 2016/0364(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0854),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0474/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8 päivänä marraskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0243/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

2016/0364 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta säännösten soveltamisesta vapautettujen yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Vuonna 2007 ja 2008 levinneeseen finanssikriisiin reagoitiin antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU(5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013(6). Näillä lainsäädäntötoimenpiteillä on lujitettu merkittävästi unionin rahoitusjärjestelmää ja parannettu laitosten kykyä kestää mahdollisia tulevia häiriötilanteita. Vaikka toimenpiteet olivat erittäin kattavia, niissä ei puututtu kaikkiin havaittuihin puutteisiin, joilla oli vaikutusta laitoksiin. Lisäksi joihinkin alun perin ehdotettuihin toimenpiteisiin sovelletaan uudelleentarkastelulausekkeita tai niitä ei ole täsmennetty riittävästi, jotta niiden täytäntöönpano olisi sujuvaa.

(2)  Tämän direktiivin tarkoituksena on käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät säännöksiin, jotka eivät ole osoittautuneet riittävän selkeiksi, minkä vuoksi niitä on tulkittu eri tavoin tai joiden on todettu rasittavan liikaa tiettyjä laitoksia. Lisäksi se sisältää direktiivin 2013/36/EU mukautuksia, jotka ovat tarpeen muun asiaa koskevan unionin lainsäädännön, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU(7) tai asetukseen (EU) N:o 575/2013 samaan aikaan ehdotettujen muutosten hyväksymisen vuoksi. Ehdotetut muutokset myös mukauttaisivat nykyistä sääntelykehystä vastaamaan paremmin kansainvälistä kehitystä, jotta johdonmukaisuus ja vertailtavuus eri lainkäyttöalueiden välillä paranisivat.

(2 a)  Yksi Euroopan talouskriisistä saatuja tärkeimpiä opetuksia oli institutionaalisen ja poliittisen kehyksen riittämättömyys epätasapainon ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi unionissa. Unionin viimeaikainen institutionaalinen kehitys huomioon ottaen makrovakauden poliittisen kehyksen kattava tarkistaminen on perusteltua. On tärkeää virtaviivaistaa viranomaisten välistä koordinointimekanismia, yksinkertaistaa makrovakauden politiikkavälineiden aktivointia ja laajentaa makrovakauden välineistön valikoimaa, jotta voitaisiin varmistaa viranomaisten kyky ratkaista järjestelmäriskit ajoissa ja tehokkaasti. Lainsäädännön muutoksiin olisi sisällyttävä muun muassa sekä kansallisten että unionin tason makrovakauden viranomaisten valtuuksien tarkistaminen siten, että riskinarvioinnin ja poliittisen päätöksenteon vastuut voitaisiin määrittää tarkemmin, viranomaisten väliset koordinointi- ja ilmoitusmenettelyt mukaan lukien. EJRK:n olisi oltava keskeisessä asemassa makrovakauden toimenpiteiden koordinoinnissa sekä välitettäessä tietoa suunnitelluista makrovakauden toimenpiteistä jäsenvaltioissa etenkin niin, että julkaistaan käyttöön otetut makrovakauden toimenpiteet sen verkkosivustolla, ja jakamalla ilmoittamisen jälkeen tietoa viranomaisille suunnitelluista makrovakauden toimenpiteistä.

(3)  Rahoitusalan holdingyhtiöt ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt voivat olla pankkiryhmien emoyrityksiä, jolloin vakavaraisuusvaatimusten soveltaminen määräytyy tällaisten holdingyhtiöiden konsolidoidun aseman perusteella. Koska tällaisten holdingyhtiöiden määräysvallassa oleva laitos ei aina täytä vaatimuksia konsolidoinnin perusteella, konsolidoinnin soveltamisen kannalta on johdonmukaista, että rahoitusalan holdingyhtiöihin ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöihin sovelletaan jatkossa suoraan direktiiviä 2013/36/EU ja asetusta (EU) N:o 575/2013. Sen vuoksi rahoitusalan holdingyhtiöitä ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä varten tarvitaan erityinen toimilupamenettely ja toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava niitä. Näin varmistettaisiin, että holdingyhtiö, johon ei sovelleta vakavaraisuusvaatimuksia yksittäisen laitoksen tasolla, noudattaa suoraan konsolidoituja vakavaraisuusvaatimuksia.

(4)  Konsolidointiryhmän valvojalle annetaan ensisijainen vastuu konsolidoidusta valvonnasta. Sen vuoksi on tarpeen, että konsolidointiryhmän valvojan tehtäväksi annetaan myös rahoitusalan holdingyhtiöiden ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden vakavaraisuuden hyväksyminen ja valvonta. Euroopan keskuspankin olisi hoitaessaan neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013(8) 4 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaista tehtäväänsä valvoa luottolaitosten emoyrityksiä konsolidoinnin perusteella vastattava myös rahoitusalan holdingyhtiöiden ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden toimilupien myöntämisestä ja valvonnasta.

(5)  Heinäkuun 28 päivänä 2016 annetusta komission kertomuksesta COM(2016) 510 ilmeni, että tietyt periaatteet, nimittäin direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 1 kohdan l ja m alakohdassa tarkoitettuja maksamisen lykkäystä ja instrumentteina maksamista koskevat periaatteet, ovat pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin laitoksiin sovellettaessa liian raskaita eivätkä ole oikeassa suhteessa niistä vakavaraisuudelle koituvaan hyötyyn. Samoin todettiin, että näiden vaatimusten soveltamisesta aiheutuvat kustannukset ylittävät niistä vakavaraisuudelle koituvan hyödyn, kun kyse on henkilöstöstä, jonka palkitsemisessa muuttuva osa on pieni, koska tällaiset pienet palkitsemisen muuttuvat osat eivät kannusta henkilöstöä ottamaan ylimääräisiä riskejä kovinkaan paljon tai lainkaan. Näin ollen, vaikka kaikkien laitosten olisi pääsääntöisesti sovellettava kaikkia periaatteita koko sellaiseen henkilöstöön, jonka ammatillisella toiminnalla on huomattava vaikutus laitosten riskiprofiiliin, direktiivissä on tarpeen vapauttaa pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset laitokset sekä henkilöstö, jonka palkitsemisessa muuttuva osa on pieni, maksamisen lykkäämistä ja instrumentteina maksamista koskevien periaatteiden noudattamisesta.

(6 a)  Periaate, jonka mukaan naisille ja miehille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka, on esitetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 157 artiklassa. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten olisi sovellettava periaatetta johdonmukaisella tavalla. Näin ollen niidenolisi sovellettava sukupuolineutraalia palkitsemisjärjestelmää.

(6)  Tarvitaan selkeät, johdonmukaiset ja yhdenmukaiset perusteet pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten sekä sellaisen palkitsemisen määrittämiseksi, jossa muuttuva osa on pieni, jotta voidaan varmistaa valvontakäytäntöjen lähentyminen, tasapuoliset toimintaedellytykset ja riittävä tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien suoja kaikkialla unionissa. Samalla on aiheellista tarjota toimivaltaisille viranomaisille jonkin verran joustovaraa ottaa käyttöön tiukempi lähestymistapa, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi.

(7)  Direktiivissä 2013/36/EU edellytetään, että huomattava osa – joka tapauksessa vähintään 50 prosenttia – palkitsemisen muuttuvasta osasta koostuu tasapainoisessa suhteessa osakkeista tai vastaavista omistusosuuksista kyseisen laitoksen oikeudellisen rakenteen mukaan taikka osakesidonnaisista välineistä tai vastaavista muista kuin käteisinstrumenteista, jos laitos on listaamaton; ja, jos mahdollista, vaihtoehtoisista ensisijaisen pääoman (T1) tai toissijaisen pääoman (T2) välineistä, jotka täyttävät tietyt edellytykset. Tällä periaatteella osakesidonnaisten välineiden käyttö rajataan listaamattomille laitoksille ja listattujen laitosten edellytetään käyttävän osakkeita. Heinäkuun 28 päivänä 2016 annetussa komission kertomuksessa COM(2016) 510 todettiin, että osakkeiden käyttö voi aiheuttaa listatuille laitoksille huomattavaa hallinnollista rasitusta ja huomattavia kustannuksia. Vastaava vakavaraisuudelle koituva hyöty voitaisiin saavuttaa sallimalla listattujen laitosten käyttää osakesidonnaisia välineitä, jotka seuraavat osakkeiden arvoa. Sen vuoksi mahdollisuus käyttää osakesidonnaisia välineitä olisi laajennettava koskemaan listattuja laitoksia.

(8)  Toimivaltaisten viranomaisten määräämillä omien varojen vaatimuksen korotuksilla on tärkeä merkitys laitoksen omien varojen kokonaistason kannalta, ja ne ovat tärkeitä markkinatoimijoille, koska asetettu omien lisävarojen taso vaikuttaa osinko- ja tulospalkkiomaksuja sekä ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteihin liittyviä maksuja koskevien rajoitusten laukaisupisteeseen. Olisi määriteltävä selkeästi sellaiset olosuhteet, joissa olisi otettava käyttöön pääomavaatimusten korotuksia, jotta voidaan varmistaa, että sääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, ja varmistaa markkinoiden moitteeton toiminta.

(9)  Toimivaltaisten viranomaisten olisi määrättävä omien varojen vaatimuksen korotukset suhteessa laitoksen erityistilanteeseen, ja ne olisi perusteltava asianmukaisesti. ▌Näitä vaatimuksia olisi käytettävä kattamaan riskit, joita yksittäiset laitokset aiheuttavat toiminnallaan. Tähän kuuluu toiminta, jonka taustalla on tiettyjen taloudellisten tekijöiden tai markkinakehityksen vaikutus yksittäisen laitoksen riskiprofiiliin. Ne eivät kuitenkaan saisi olla ristiriidassa asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädetyn erityiskohtelun kanssa, jolla pyritään välttämään rahoitusvakauteen, lainanantoon ja reaalitalouteen kohdistuvat ei-toivotut vaikutukset.

(9 a)  Pääomapuskurien ohella olisi otettava huomioon myös riskit, jotka liittyvät laitoksen merkitykseen järjestelmätasolla, kun lasketaan vähimmäisomavaraisuusastetta globaalisti systeemisesti merkittävien pankkien puskuria koskevan Baselin komitean päätöksen mukaisesti. Tästä syystä globaalisti systeemisesti merkittävien laitoksien (G-SII) vähimmäisomavaraisuusastetta tulisi mukauttaa, ja se tulisi määrittää 50 prosentin tasolle G-SII-laitosten riskipainotetuista korkeammista tappionkattamisvaatimuksista.

(9 b)  Vakavaraisuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon laitosten koko, rakenne ja sisäinen organisaatio sekä niiden toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus. Jos eri laitoksilla on samankaltainen riskiprofiili esimerkiksi sen vuoksi, että niillä on samankaltaiset liiketoimintamallit tai samanlainen riskikeskittymien maantieteellinen sijainti tai ne ovat saman laitosten suojajärjestelmän jäseniä, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava muokata arviointiprosessin menetelmää niin, että siinä voidaan ottaa huomioon niiden laitosten yhteiset ominaisuudet ja riskit, joilla on tällainen samanlainen riskiprofiili. Tällainen muokkaus ei saisi kuitenkaan estää toimivaltaisia viranomaisia ottamasta asianmukaisesti huomioon kuhunkin laitokseen kohdistuvia erityisiä riskejä eikä muuttaa määrättävien toimenpiteiden laitoskohtaisuutta.

(10)  Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus on rinnakkainen vaatimus riskiperusteisten omien varojen vaatimusten kanssa. Näin ollen toimivaltaisten viranomaisten ylivelkaantumisriskiin puuttumiseksi määräämät omien varojen vaatimuksen korotukset olisi lisättävä vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaan vähimmäisvaatimukseen eikä riskiperusteiseen omien varojen vähimmäisvaatimukseen. Lisäksi ydinpääomaa (CET1), jota laitokset käyttävät velkaantumiseen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi, voidaan käyttää myös laitosten riskiperusteisten omien varojen vaatimusten täyttämiseen, yhteenlaskettu puskurivaatimus mukaan luettuna.

(11)  Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava mahdollisuus ilmoittaa laitokselle mukautuksia, joilla korotetaan omien varojen vähimmäisvaatimusten, omien varojen lisävaatimusten ja yhteenlasketun puskurivaatimuksen mukaista pääoman määrää, jonka toimivaltaiset viranomaiset odottavat tällaisella laitoksella olevan, jotta se selviytyisi ennakoitavissa olevista ja ennakoimattomista tilanteista. Koska tässä ohjauksessa asetetaan pääomatavoite, se olisi asetettava omien varojen vaatimusten ja yhteenlasketun puskurivaatimuksen yläpuolelle siten, että tällaisen tavoitteen saavuttamatta jättäminen ei johda tämän direktiivin 141 artiklassa säädettyjen voitonjakoja koskevien rajoitusten laukeamiseen, ja tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ei pitäisi asettaa tällaiselle ohjaukselle pakollisia julkistamisvelvoitteita. Kun laitoksen pääomatavoite jää toistuvasti täyttymättä, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava toteuttaa valvontatoimenpiteitä ja tarvittaessa asettaa omien varojen lisävaatimuksia.

(12)  Finanssipalveluja koskevaa EU:n sääntelyjärjestelmää käsittelevään komission kannanottopyyntöön vastanneet huomauttivat, että raportoinnista aiheutuva rasite on lisääntynyt, koska toimivaltaiset viranomaiset edellyttävä järjestelmällistä raportointia, joka ylittää asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädetyt vaatimukset. Komission olisi laadittava kertomus, jossa yksilöidään kyseiset ylimääräiset järjestelmällistä raportointia koskevat vaatimukset ja arvioidaan, ovatko ne sopusoinnussa valvontatietojen raportointia koskevan yhteisen sääntökirjan kanssa.

(13)  Direktiivin 2013/36/EU säännökset, jotka koskevat kaupankäyntivaraston ulkopuolisista toimista johtuvaa korkoriskiä koskevat säännökset liittyvät asiaa koskeviin [asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta annetun asetuksen] säännöksiin, jotka edellyttävät laitoksilta pidemmän täytäntöönpanoajan. Jotta kaupankäyntivaraston ulkopuolisista toimista johtuvaa korkoriskiä koskevien sääntöjen soveltamista voidaan yhdenmukaistaa, säännöksiä, joiden on välttämätöntä olla tämän direktiivin asianomaisten säännösten mukaisia, olisi sovellettava samasta päivästä kuin asetuksen (EU) [XX] asianomaisia säännöksiä,

(14)  Jotta voidaan yhdenmukaistaa kaupankäyntivaraston ulkopuolisista toimista johtuvan korkoriskin laskenta, kun laitosten sisäiset järjestelmät, joilla tätä riskiä mitataan, eivät ole tyydyttäviä, komissiolle olisi vakavaraisuusdirektiivin 84 artiklan 4 kohdan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä teknisiä sääntelystandardeja, joissa säädetään yksityiskohtaisesti vakiomenetelmästä.

(15)    Jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat tunnistaa paremmin laitokset, joille saattaa aiheutua liiallisia tappioita niiden kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista korkojen mahdollisten muutosten vuoksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä teknisiä sääntelystandardeja, joissa yksilöidään kuusi valvonnallista häiriöskenaariota, joita kaikkien laitosten on sovellettava laskeakseen oman pääoman taloudellisen arvon muutokset 98 artiklan 5 kohdan mukaisesti, määritetään kansainvälisiin standardeihin perustuvat yhteiset oletukset, joita toimielinten on noudatettava sisäisissä järjestelmissään samaa laskentaa varten, ja määritetään, tarvitaanko erityisiä arviointiperusteita, joilla voidaan tunnistaa sellaiset laitokset, joiden osalta voi olla perusteltua toteuttaa valvontatoimenpiteitä, kun nettokorkotulot ovat pienentyneet korkojen muuttumisen takia.

(17)  Tietyissä jäsenvaltioissa toimivat julkiset kehityspankit ja luotto-osuuskunnat on jo aiemmin vapautettu luottolaitoksia koskevan unionin lainsäädännön soveltamisesta. Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi olisi voitava sallia, että myös toiset julkiset kehityspankit ja luotto-osuuskunnat vapautetaan luottolaitoksia koskevan unionin lainsäädännön soveltamisesta niin, että niihin sovelletaan pelkästään kansalliseen sääntelyyn sisältyviä toimenpiteitä, jotka ovat suhteessa kyseisiin yhteisöihin kohdistuviin riskeihin. Oikeusvarmuuden takaamiseksi on tarpeen vahvistaa selkeät perusteet tällaisille lisävapautuksille ja siirtää komissiolle valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sen määrittämisestä, mitkä yksittäiset laitokset tai laitosten luokat täyttävät nämä perusteet.

(17 a)  Pankkiunionin loppuunsaattaminen on tärkeä askel kohti hyvin toimivien rajat ylittävien markkinoiden luomista ja sen varmistamista, että pankkiasiakkaat voivat hyötyä myönteisistä vaikutuksista, jotka ovat seurausta yhdenmukaistetuista ja integroiduista Euroopan pankkimarkkinoista, joilla Euroopan pankeille luodaan yhtäläiset toimintaedellytykset. Pankkiunionin loppuunsaattamisessa on saavutettu merkittävää edistystä, mutta jäljellä on edelleen joitakin esimerkiksi vaihtoehtoihin ja harkintavaltaan liittyviä esteitä. Sääntöjen yhdenmukaistaminen on erityisen vaikeaa rajat ylittävien suurten ryhmän sisäisten vastuiden alalla, koska yhteisellä valvontamekanismilla ei ole toimivaltaa asiassa. Lisäksi pankkiunionin sisäisiin rajat ylittäviin toimiin sovelletaan täysin Baselin pankkivalvontakomitean käyttämää menettelyä, minkä vuoksi euroalueen maassa sijaitsevan pankin on vähemmän houkuttelevaa laajentaa toimintaansa johonkin toiseen, sen kotimarkkinoiden ulkopuoliseen euroalueen maahan. Siksi komission olisi kuultava tiiviisti EKP:tä, EJRK:ta ja EPV:tä ja sen jälkeen tarkasteltava nykyistä kehystä. Sen olisi samalla sovellettava tasapainoista ja vakavaraisuuden kannalta järkevää kohtelua koti- ja kohdemaihin ja otettava huomioon jäsenvaltioille ja alueille aiheutuvat mahdolliset edut ja riskit.

(17 b)  Valtioiden velkakirjoilla on ratkaiseva asema korkealaatuisten ja likvidien omaisuuserien tarjoamisessa sijoittajille ja vakaiden rahoituslähteiden tarjoamisessa hallituksille. Kuitenkin joissakin jäsenvaltioissa rahoituslaitokset investoivat liiallisesti omien hallitustensa liikkeeseenlaskemiin joukkovelkakirjoihin, mikä johtaa liialliseen ”vinoumaan kotiinpäin”. Yksi pankkiunionin tärkeimmistä tavoitteista on pankkien ja valtionvelkariskin välisen yhteyden murtaminen. Valtionvelan vakavaraisuuskohtelua koskevan unionin sääntelykehyksen olisi edelleen vastattava kansainvälistä normia, ja pankkien tulisi jatkaa toimiaan, jotta valtionvelkasalkuista saataisiin entistä hajautetumpia.

(18)  Ennen säädösten antamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(19)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat sellaisen jo olemassa olevan unionin lainsäädännön lujittaminen ja parantaminen, jolla varmistetaan luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat yhdenmukaiset vakavaraisuusvaatimukset, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(20)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(21)  Direktiiviä 2013/36/EU olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artiklaMuutokset direktiiviin 2013/36/EU

Muutetaan direktiivi 2013/36/EU seuraavasti:

(1)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(a)  Muutetaan 5 kohta seuraavasti:

(1)  Korvataan 16 alakohta seuraavasti:

”Alankomaissa seuraaviin laitoksiin: ”Nederlandse Investeringsbank voor Ontwikkelingslanden NV”, ”NV Noordelijke Ontwikkelingsmaatschappij”, ”NV Industriebank Limburgs Instituut voor Ontwikkeling en Financiering”, ”Overijsselse Ontwikkelingsmaatschappij NV” ja ”kredietunies”;”.

(2)  Lisätään 24 alakohta seuraavasti:

Kroatiassa seuraaviin laitoksiin: ”kreditne unije” ja ”Hrvatska banka za obnovu i razvitak”.”

(b)  Lisätään 5 a ja 5 b kohta seuraavasti:

”5 a.  Rajoittamatta 5 kohdassa lueteltuja laitoksia, tätä direktiiviä ei sovelleta laitokseen, jos komissio vahvistaa 148 artiklan mukaisesti annetulla delegoidulla säädöksellä käytettävissään olevien tietojen perusteella, että laitos täyttää kaikki seuraavat edellytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista:

(a)  se on jäsenvaltion keskushallinnon, aluehallinnon tai paikallisviranomaisen perustama ▌laitos;

(b)  laitosta sääntelevien lakien ja määräysten mukaan sen tavoitteisiin kuuluu yleistä etua koskeva toiminta, kuten rahoituksen tarjoaminen edistämis- tai kehittämistarkoituksessa tietyille taloudellisen toiminnan muodoille tai tietyille asianomaisen jäsenvaltion maantieteellisille alueille;

(c)  siihen sovelletaan valvontakehystä, jolla varmistetaan sen rahoitusvakaus;

(d)  keskushallinnolla, aluehallinnolla tai paikallisviranomaisella on tapauksen mukaan velvollisuus suojella laitoksen elinkelpoisuutta tai suoraan tai välillisesti taata vähintään 75 prosenttia laitoksen veloista tai omien varojen vaatimuksista, varainhankinnan vaatimuksista tai vastuista;

(e)  se ei saa ottaa vastaan vähittäistalletuksia, lukuun ottamatta keskushallinnon, aluehallinnon tai paikallisviranomaisen takaamia vähittäistalletuksia;

(f)  jos laitos on aluehallinnon tai paikallisviranomaisen perustama, suurin osa sen toiminnasta rajoittuu siihen jäsenvaltioon, jossa sen pääkonttori sijaitsee;

(g)  sellaisten laitosten osalta, joille jäsenvaltion keskushallinto tai aluehallinto tai paikallisviranomainen takaa joko suoraan tai epäsuorasti alle 75 prosenttia niiden omien varojen vaatimuksista, rahoitustarpeista ja vastuista d kohdan mukaisesti, laitoksen varojen kokonaisarvo on alle 30 miljardia euroa;

(h)  laitoksen kokonaisvarat suhteessa asianomaisen jäsenvaltion BKT:hen ovat vähemmän kuin 30 prosenttia;

Komissio tarkastelee säännöllisesti uudelleen, täyttääkö laitos, johon sovelletaan 148 artiklan mukaisesti annettua delegoitua säädöstä, edelleen ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset.

5 b.  Rajoittamatta 5 kohdassa lueteltuja laitoksia, tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisiin jäsenvaltiossa olevien laitosten luokkiin, joiden osalta komissio vahvistaa 148 artiklan nojalla annetulla delegoidulla säädöksellä käytettävissään olevien tietojen perusteella, että asianomaiseen luokkaan kuuluvat laitokset voidaan luokitella luotto‑osuuskunniksi kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ne täyttävät seuraavat edellytykset:

(a)  ne ovat luonteeltaan osuustoiminnallisia rahoituslaitoksia;

(b)  niiden jäsenillä on tietyt yhteiset ennalta määritellyt henkilökohtaiset ominaisuudet tai tavoitteet;

(c)  niillä on ainoastaan lupa tarjota luotto- ja rahoituspalveluja jäsenilleen;

(d)  niillä on ainoastaan lupa ottaa vastaan talletuksia tai takaisin maksettavia varoja jäseniltään ▌;

(e)  niillä on ainoastaan lupa harjoittaa tämän direktiivin liitteessä I olevissa 1–6 ja 15 kohdassa lueteltuja toimintoja;

(f)  niihin sovelletaan asianmukaisia ja tehokkaita vakavaraisuusvaatimuksia, mukaan luettuina vähimmäispääomavaatimukset, ja valvontakehystä, jolla on samanlainen vaikutus kuin unionin lainsäädännön mukaisesti vahvistetulla kehyksellä;

(g)  tähän luokkaan kuuluvien laitosten varojen yhteenlaskettu arvo on enintään kolme prosenttia suhteessa kyseisen jäsenvaltion BKT:hen ▌;

(h)  niiden toiminta rajoittuu siihen jäsenvaltioon, jossa niiden pääkonttori sijaitsee.

Komissio tarkastelee säännöllisesti uudelleen, täyttääkö laitosten luokka, johon sovelletaan 148 artiklan nojalla annettua delegoitua säädöstä, edelleen ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset.”

(c)  Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Tämän artiklan 5 kohdan 1 ja 3–24 alakohdassa ja 5 a ja 5 b kohdan mukaisesti annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuja yhteisöjä pidetään 34 artiklaa ja VII osaston 3 lukua sovellettaessa rahoituslaitoksina.”

(c a)  Lisätään kohta seuraavasti:

”6 a. Jäsenvaltioiden tulee julkaista luettelo tämän direktiivin 5 a ja 5 b kohdan mukaisesti soveltamisalueen ulkopuolelle suljetuista yhteisöistä mahdollisen talletusten suojaamisen laajuutta koskevine tietoineen.

(d)  Lisätään 7 kohta seuraavasti:

”5 a ja 5 b kohdassa määriteltyjä perusteita, joilla laitos voidaan vapauttaa 148 artiklan mukaisella delegoidulla säädöksellä, ei sovelleta missään tapauksessa laitoksiin, jotka on aikaisemmin vapautettu 5 kohdassa olevassa luettelossa.

Komissio voi viimeistään [viiden vuoden kuluttua voimaantulosta] tarkastella uudelleen tämän artiklan 5 a ja 5 b kohdan mukaisesti lueteltujen yhteisöjen osalta näihin yhteisöihin sovellettavaa kansallista oikeudellista kehystä ja valvontaa ▌ja ottaa tällöin huomioon myös 5 a ja 5 b kohdassa ▌säädetyt edellytykset..

(2)  Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a)  Lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”60) ’kriisinratkaisuviranomaisella’ direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyä kriisinratkaisuviranomaista;

(61) ’maailmanlaajuisella järjestelmän kannalta merkittävällä laitoksella’ (G‑SII‑laitos) asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 132 alakohdassa määriteltyä G-SII-laitosta;

(62) ’EU:n ulkopuolisella maailmanlaajuisella järjestelmän kannalta merkittävällä laitoksella’ (EU:n ulkopuolinen G-SII-laitos) asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 133 alakohdassa määriteltyä EU:n ulkopuolista G-SII-laitosta;

(63) ’ryhmällä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 137 alakohdassa määriteltyä ryhmää;

(64) ’kolmannen maan ryhmällä’ ryhmää, jonka emoyritys on sijoittautunut kolmanteen maahan.”

(64 a)  Sukupuolineutraali palkitsemisjärjestelmä luottolaitoksissa tai sijoituspalveluyrityksissä tarkoittaa palkitsemisjärjestelmää, joka perustuu samaan palkkaan naisille ja miehille samasta tai samanarvoisesta työstä.

(b)  lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Sovellettaessa tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä vaatimuksia konsolidoinnin perusteella ja sovellettaessa konsolidoitua valvontaa tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti, käsitteitä ”laitos”, ”jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimiva laitos”, ”EU:ssa emoyrityksenä toimiva laitos ja ”emoyritys” sovelletaan myös rahoitusalan holdingyhtiöihin ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöihin, jotka kuuluvat tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen vaatimusten soveltamisalaan konsolidoinnin perusteella ja joille on myönnetty toimilupa 21 a artiklan mukaisesti.”

(3)  Korvataan 4 artiklan 8 kohta seuraavasti:

”8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mikäli muut viranomaiset kuin toimivaltaiset viranomaiset ovat kriisinratkaisussa toimivaltaisia, nämä muut viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kuulevat toimivaltaisia viranomaisia kriisinratkaisusuunnitelmien laatimisen osalta, ja kaikissa muissa tapauksissa, joissa sitä tässä direktiivissä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/59/EU(9) tai asetuksessa (EU) N:o 575/2013 edellytetään.”

(3 a)  Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että luottolaitokset hankkivat toimiluvan toimivaltaisilta viranomaisilta ennen toimintansa aloittamista, mukaan lukien liitteessä 1 luetellut toiminnot. Jäsenvaltioiden on säädettävä toimilupaa koskevista vaatimuksista ja ilmoitettava ne EPV:lle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10–14 artiklan soveltamista.

(4)  Muutetaan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

(a)  Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) toimivaltaisille viranomaisille luottolaitosten toimilupahakemuksissa toimitettavat tiedot, mukaan luettuina 10 artiklassa tarkoitettu toimintasuunnitelma ja tiedot, jotka tarvitaan jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti asettamien ja EPV:lle ilmoittamien toimilupavaatimusten täyttämiseksi;”.

(b)  Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) vaatimukset, jotka koskevat määräosuuksia omistavia osakkeenomistajia ja jäseniä, tai jos määräosuuksia ei ole, vaatimukset, jotka koskevat 20:tä suurinta osakkeenomistajaa tai jäsentä 14 artiklan mukaisesti; ja”.

(5)  Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja ottaa vastaan jokin tai jotkin seuraavista:

(a)  jäsenvaltio;

(b)  jäsenvaltion alue- tai paikallisviranomainen;

(c)  kansainväliset julkisyhteisöt, joiden jäsenenä on yksi tai useampi jäsenvaltio;

(d)  henkilöt tai yritykset, jotka aloittavat liiketoiminnan tai harjoittavat liiketoimintaa, joka kuuluu nimenomaisesti muun unionin lainsäädännön kuin tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamisalaan;

(e)  2 artiklan 5, 5 a ja 5 b kohdassa tarkoitetut yhteisöt, joiden toimintaa säännellään kansallisella lainsäädännöllä.”

(6)  Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artiklaToimintasuunnitelma ja organisaatiorakenne

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimilupahakemuksiin liitetään toimintasuunnitelma, josta ilmenee, minkä tyyppistä liiketoimintaa on tarkoitus harjoittaa, sekä luottolaitoksen organisaatiorakenne ja tiedot ryhmään kuuluvista emoyrityksistä, rahoitusalan holdingyhtiöistä ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöistä.”

(7)  Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Toimivaltaisten viranomaisten on evättävä toimilupa luottolaitoksen liiketoiminnan aloittamiseen, jos ne eivät ole vakuuttuneita osakkeenomistajien tai jäsenten sopivuudesta luottolaitoksen omistajiksi, kun otetaan huomioon tarve varmistaa luottolaitoksen järkevä ja vakaa hoito 23 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Sovelletaan 23 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja 24 artiklaa.”

(8)  Korvataan 18 artiklan d alakohta seuraavasti:

ei enää täytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä tai kuudennessa osassa säädettyjä vakavaraisuusvaatimuksia, lukuun ottamatta saman asetuksen 92 a ja 92 b artiklassa säädettyjä vaatimuksia, tai tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 105 artiklan nojalla asetettuja vakavaraisuusvaatimuksia, tai jos ei voida enää luottaa sen täyttävän velvoitteitaan velkojilleen, ja erityisesti jos se ei kykene enää turvaamaan tallettajien sille uskomia omaisuuseriä;”

(9)  Lisätään 21 a ja 21 b artikla seuraavasti:

”21 a artiklaRahoitusalan holdingyhtiöiden ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden toimilupa

1.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että rahoitusalan holdingyhtiöt ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt hankkivat toimiluvan 111 artiklan mukaisesti määritetyltä konsolidointiryhmän valvojalta.

Jos konsolidointiryhmän valvoja on muu kuin toimivaltainen viranomainen siinä jäsenvaltiossa, jossa rahoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu, konsolidointiryhmän valvojan on kuultava toimivaltaista viranomaista.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua toimilupaa koskevassa hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

(a)  sen ryhmän organisaatiorakenne, johon rahoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö kuuluu, yksilöiden selkeästi tytäryritykset ja tarvittaessa emoyritykset;

(b)  13 artiklassa asetettujen liiketoiminnan tosiasiallista johtamista ja pääkonttorin sijaintipaikkaa koskevien vaatimusten noudattaminen;

(c)  14 artiklassa asetettujen osakkeenomistajia ja jäseniä koskevien vaatimusten noudattaminen.

3.  Konsolidointiryhmän valvoja voi myöntää toimiluvan vain, jos se on vakuuttunut siitä, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)  rahoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö, johon sovelletaan tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä vaatimuksia, kykenee varmistamaan kyseisten vaatimusten noudattamisen;

(b)  rahoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö ei estä emoyrityksenä tai tytäryrityksenä toimivien laitosten tehokasta valvontaa.

4.  Konsolidointiryhmän valvojien on vaadittava rahoitusalan holdingyhtiöitä ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä toimittamaan niille tiedot, jotka ne tarvitsevat valvoakseen ryhmän organisaatiorakennetta ja tässä artiklassa tarkoitettujen toimilupavaatimusten noudattamista.

5.  Konsolidointiryhmän valvojat voivat peruuttaa rahoitusalan holdingyhtiölle tai rahoitusalan sekaholdingyhtiölle myönnetyn toimiluvan vain, jos tällainen rahoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö

(a)  ei käytä toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu toimiluvasta tai on myynyt kaikki tytäryrityksenä toimivat laitoksensa;

(b)  on saanut toimiluvan antamalla virheellisiä tietoja tai muutoin säännösten vastaisella tavalla;

(c)  ei enää täytä toimiluvan myöntämisen edellytyksiä;

(d)  kuuluu tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen vaatimusten soveltamisalaan konsolidoinnin perusteella eikä enää täytä saman asetuksen kolmannessa, neljännessä tai kuudennessa osassa säädettyjä tai tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 105 artiklan nojalla asetettuja vakavaraisuusvaatimuksia tai jos ei voida enää luottaa sen täyttävän velvoitteitaan velkojilleen;

(e)  kuuluu johonkin niistä muista tapauksista, joissa toimilupa voidaan kansallisen lainsäädännön mukaan peruuttaa; tai

(f)  syyllistyy johonkin 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun rikkomukseen.

21 b artiklaEU:ssa väliyhtiönä toimiva emoyritys

1.  ▌Kahdella tai useammalla laitoksella, jotka kuuluvat samaan kolmannen maan ryhmään, on oltava yksi ▌unioniin sijoittautunut EU:ssa väliyhtiönä toimiva emoyritys.

1 a.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että 1 kohdassa tarkoitetuilla laitoksilla on kaksi väliyhtiönä toimivaa EU-emoyritystä silloin, kun toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että yhden väliyhtiönä toimivan EU-emoyrityksen perustaminen

i)  olisi ristiriidassa pakollisen vaatimuksen kanssa, joka edellyttää toimintojen erottamista sen kolmannen maan sääntöjen mukaisesti, jossa kolmannen maan ryhmän perimmäisellä emoyrityksellä on pääkonttorinsa, tai

ii)  tekisi purkamismahdollisuudet tehottomammiksi kuin kahta väliyhtiönä toimivaa EU-emoyritystä käytettäessä väliyhtiönä toimivan EU-emoyrityksen toimivaltaisen kriisinratkaisuviranomaisen ja väliyhtiönä toimivan EU‑emoyrityksen kriisinratkaisuviranomaisen tiiviissä yhteistyössä suorittaman arvioinnin mukaan.

1 b.   Jos vähintään kahdella samaan kolmannen maan ryhmään kuuluvalla laitoksella on unionissa kaksi edellä 1 a kohdassa tarkoitettua väliyhtiönä toimivaa EU‑emoyritystä, jotka on hyväksytty luottolaitoksiksi 8 artiklan mukaisesti tai jotka on hyväksytty rahoitusalan holdingyhtiöksi tai rahoitusalan sekaholdingyhtiöksi 21 a artiklan mukaisesti, konsolidoitua valvontaa harjoittaa

i)  luottolaitoksen toimivaltainen viranomainen, tai jos luottolaitoksia on useita, sen luottolaitoksen toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin;

ii)  sen sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen, joka taseen loppusumma on suurin, kun ryhmään ei kuulu yhtään luottolaitosta, jos väliyhtiönä toimiva EU-emoyritys on hyväksytty rahoitusalan holdingyhtiöksi tai sekaholdingyhtiöksi 21 a artiklan mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan i alakohdassa säädetään, kun toimivaltainen viranomainen valvoo yksilöllisesti useampaa kuin yhtä ryhmään kuuluvaa luottolaitosta, konsolidointiryhmän valvoja on se toimivaltainen viranomainen, joka valvoo yksilöllisesti yhtä tai useampaa ryhmään kuuluvaa luottolaitosta, jos näiden valvottavien luottolaitosten taseiden loppusummat ovat suurempia kuin niiden luottolaitosten, joita valvoo yksilöllisesti jokin muu toimivaltainen viranomainen.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ii alakohdassa säädetään, kun toimivaltainen viranomainen valvoo yksilöllisesti useampaa kuin yhtä ryhmään kuuluvaa sijoituspalveluyritystä, konsolidointiryhmän valvoja on se toimivaltainen viranomainen, joka valvoo yksilöllisesti yhtä tai useampaa ryhmään kuuluvaa sijoituspalveluyritystä, joiden yhteenlasketun taseen loppusumma on suurin.

Tämän kohdan mukaisesti määritetty valvoja on VII osaston 3 luvussa tarkoitettu konsolidointiryhmän valvoja.

1 c.   Jos 1 a kohdan nojalla sallitaan kaksi väliyhtiönä toimivaa EU-emoyhtiötä, ne katsotaan ryhmäksi ja niille tulee nimetä ryhmän kriisinratkaisuviranomainen direktiivin 2014/59/EU mukaisesti, ja tällä ryhmän kriisinratkaisuviranomaisella tulee olla kaikki samat väliyhtiönä toimiviin EU-emoyrityksiin liittyvät valtuudet, jotka sillä olisi, jos ryhmä olisi perustettu EU-emoyrityksellä.

2.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että väliyhtiöinä toimivat EU-emoyritykset hankkivat luvan toimia laitoksena 8 artiklan mukaisesti taikka rahoitusalan holdingyhtiönä tai rahoitusalan sekaholdingyhtiönä 21 a artiklan mukaisesti.

3.  Edellä olevia 1, 1 a ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos kolmannen maan ryhmän unionissa sijaitsevien varojen kokonaisarvo on alle 30 miljardia euroa, paitsi jos kolmannen maan ryhmä on EU:n ulkopuolinen G-SII-laitos.

4.  Tätä artiklaa sovellettaessa kolmannen maan ryhmän unionissa sijaitsevien varojen kokonaisarvoon on sisällyttävä seuraavat:

(a)  kolmannen maan ryhmän kunkin unionissa toimivan laitoksen kokonaisvarat niiden konsolidoidun taseen mukaisesti; ja

(b)  kolmannen maan ryhmän kunkin sellaisen sivuliikkeen kokonaisvarojen määrä, jolle on myönnetty toimilupa unionissa 47 artiklan mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä tässä kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi kolmannen maan ryhmän kirjallisesta pyynnöstä olla soveltamatta osittain tai kokonaan b alakohdan vaatimusta tapauskohtaisesti kuultuaan toimivaltaista kriisinratkaisuviranomaista ja kolmannen maan ryhmän kotivaltion viranomaista sen jälkeen, kun on suoritettu arvio kolmannen maan ryhmän unionissa toteuttamien toimien koosta ja monimuotoisuudesta, kolmannen maan ryhmän sivuliikkeen varojen määrästä sekä unionissa sijaitsevien varojen kokonaisarvosta kolmannen maan ryhmän varojen kokonaisarvoon nähden. On kuultava sen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia, jossa kolmannen maan ryhmällä on rekisteröityjä sivuliikkeitä, ja viranomaisten on hyväksyttävä b alakohdan vaatimuksen kokonaan tai osittain soveltamatta jättäminen.

5.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle kaikkien 2 kohdan nojalla myönnettyjen toimilupien osalta seuraavat kutakin niiden lainkäyttöalueella toimivaa kolmannen maan ryhmää koskevat tiedot:

(a)  kolmannen maan ryhmään kuuluvien valvottujen laitosten nimet ja kokonaisvarojen määrät sekä ne toimintatyypit, johon niillä on toimilupa;

(b)   kyseisessä jäsenvaltiossa 47 artiklan nojalla toimiluvan saaneiden sivuliikkeiden nimet ja kokonaisvarojen määrät;

(c)  jäsenvaltiossa perustetun väliyhtiönä toimivan EU-emoyrityksen nimi ja oikeudellinen muoto sekä sen kolmannen maan ryhmän nimi, johon se kuuluu.

6.  EPV julkaisee verkkosivustollaan luettelon kaikista väliyhtiönä toimivista EU‑emoyrityksistä, joille on myönnetty toimilupa unionissa.

Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikilla laitoksilla, jotka kuuluvat samaan kolmannen maan ryhmään on ▌väliyhtiönä toimiva EU-emoyritys.”

6 a.  Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen useamman kuin yhden laitoksen kautta unionissa toimivilla ryhmillä, joiden varojen kokonaisarvo saavuttaa tai ylittää 30 miljardin euron rajan, ja EU:n ulkopuolisten G-SII-laitosten tytäryritysten [tämän direktiivin voimaantulopäivänä], tulee olla väliyhtiönä toimiva EU‑emoyritys tai 1 a kohdassa mainitussa tapauksessa kaksi väliyhtiönä toimivaa EU-emoyritystä viimeistään [tämän direktiivin soveltamispäivä + kolme vuotta].

6 b.  EPV esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään [tämän direktiivin soveltamispäivänä + neljä vuotta] kertomuksen, jossa se ottaa huomioon 5 artiklan mukaisesti saadut tiedot. Kertomuksessa tulee arvioida ainakin

(a)  ovatko tämän artiklan vaatimukset toimivia, tarpeellisia ja oikeasuhteisia vai olisivatko muut toimenpiteet asianmukaisempia;

(b)  rakenteellisten erotteluvaatimusten vaikutusta muilla lainkäyttöalueilla.

6 c.  EPV esittää kahden vuoden kulussa tämän direktiivin voimaantulosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen kolmansissa maissa olevien sivuliikkeiden kohtelusta jäsenvaltioiden vastaavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kertomuksessa tulee arvioida ainakin

(a)  eroavatko kansallisen lainsäädännön mukaiset kolmansien maiden sivuliikkeiden valvontakäytännöt jäsenvaltioiden välillä ja missä määrin ne eroavat;

(b)  voiko kolmansien maiden sivuliikkeiden erilainen kohtelu johtaa sääntelyerojen hyväksikäyttöön;

(c)  onko kolmansien maiden sivuliikkeiden kohtelua koskevia kansallisia menettelyjä tarpeellista ja asianmukaista yhdenmukaistaa edelleen etenkin kolmansien maiden merkittävien sivuliikkeiden osalta.

Komissio esittää tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen EPV:n esittämien suositusten pohjalta.

(10)  Korvataan 23 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) ylimpään hallintoelimeen kuuluvien henkilöiden, jotka tulevat johtamaan luottolaitoksen liiketoimintaa aiotun hankinnan seurauksena, maine, tietämys, taidot ja kokemus 91 artiklan 1 kohdan mukaisesti;”.

(11)  Korvataan 47 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle seuraavat tiedot:

(a)  kaikki sellaisille luottolaitoksille myönnetyt sivuliikkeiden toimiluvat, joiden pääkonttori on jossakin kolmannessa maassa;

(b)  sellaisten luottolaitosten toimiluvan saaneiden sivuliikkeiden määräajoin raportoidut kokonaisvarat ja -velat, joiden pääkonttori on jossakin kolmannessa maassa.

EPV julkaisee verkkosivustollaan luettelon kaikista kolmansien maiden sivuliikkeistä, joilla on lupa toimia jäsenvaltioissa, ja ilmoittaa luettelossa jäsenvaltion nimen ja kunkin sivuliikkeen kokonaisvarat.”

(11 a)  Lisätään 56 artiklan f a ja f b alakohta.

”f a)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/849 48 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset;

f b)  toimivaltaiset viranomaiset tai pankkiryhmien rakenteellisen erottelun sääntöjen soveltamisesta vastaavat elimet.”

(11 b)  Korvataan 57 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”1. Sen estämättä, mitä 53, 54 ja 55 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava tietojen vaihto toimivaltaisten viranomaisten ja sellaisten viranomaisten kesken, jotka ovat vastuussa seuraavien valvonnasta:”

(11 c)  Lisätään 63 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat vähintäänkin vaatia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilön korvaamista, mikäli tämä henkilö toimii ensimmäisen alakohdan mukaisten velvoitteiden vastaisesti.”

(11 d)  Muutetaan 74 artikla seuraavasti:

”1. Laitoksilla on oltava toimivat hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät, jotka muodostuvat selkeästä organisaatiorakenteesta, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, läpinäkyvästi ja johdonmukaisesti, tehokkaista menettelyistä sellaisten riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja seuraamiseksi, joita niihin kohdistuu tai saattaa kohdistua, ja niistä raportoimiseksi, riittävistä sisäisen valvonnan menetelmistä, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenetelmät, sekä palkitsemisjärjestelmistä ja -käytännöistä, jotka ovat yhdenmukaisia hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä. Näiden palkitsemisjärjestelmien ja -käytäntöjen tulee olla sukupuolineutraaleja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien, prosessien ja menetelmien on oltava kattavia ja suhteutettuja laitoksen liiketoimintamalliin ja toimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen. Jäljempänä 76–95 artiklassa vahvistetut tekniset vaatimukset on otettava huomioon.

3. EPV antaa 2 kohdan mukaisesti ohjeet, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetut järjestelmät, prosessit ja menetelmät. Vuoden kuluttua tämän direktiivin hyväksymisen jälkeen EPV antaa luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille ohjeet sukupuolineutraalista palkitsemisjärjestelmästä. Kahden vuoden kuluttua tämän ohjeen julkaisemisesta EPV laatii kansallisten toimivaltaisten viranomaisten keräämien tietojen perusteella kertomuksen luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten soveltamista sukupuolineutraaleista palkitsemisjärjestelmistä.”

(12)  Korvataan 75 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Toimivaltaisten viranomaisten on kerättävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 450 artiklan 1 kohdan g, h, i ja k alakohdassa vahvistettujen tietojen julkistamista koskevien vaatimusten mukaisesti julkistettuja tietoja sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toimittamia tietoja sukupuolten palkkaeroista ja käytettävä näitä tietoja palkitsemisjärjestelmien kehityssuuntien ja käytäntöjen vertailemiseen. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot EPV:lle.”

(13)  Korvataan 84 artikla seuraavasti:

”84 artiklaKaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyvä korkoriski

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset ottavat käyttöön sisäiset järjestelmät tai käyttävät vakiomenetelmää havaitakseen riskit ja arvioidakseen, hallitakseen ja vähentääkseen riskejä, jotka syntyvät korkojen potentiaalisista muutoksista, jotka vaikuttavat sekä oman pääoman taloudelliseen arvoon, että laitoksen kaupankäyntivarastoon kuulumattomien toimien nettokorkotuloon.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset ottavat käyttöön järjestelmät, joilla arvioidaan ja seurataan riskejä, jotka syntyvät luottoriskimarginaalien potentiaalisista muutoksista, jotka vaikuttavat sekä oman pääoman taloudelliseen arvoon ja että laitoksen kaupankäyntivarastoon kuulumattomien toimien nettokorkotuloon ja joita eivät selitä edellä 1 kohdassa tarkoitetut riskit.

3.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia laitosta käyttämään 1 kohdassa tarkoitettua vakiomenetelmää, jos kyseisen laitoksen 1 kohdassa tarkoitettujen riskien arvioimiseksi käyttöön ottamat sisäiset järjestelmät ovat epätyydyttäviä. Tällöin toimivaltaisten viranomaisten on selitettävä päätelmänsä asianomaiselle laitokselle.

4.  EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään tämän artiklan soveltamiseksi sellaisen standardimenetelmän periaatteet, jota laitokset voivat käyttää 1 kohdassa tarkoitettujen riskien arvioimiseksi, mukaan lukien varovaisesti kalibroitu vaihtoehtoinen yksinkertaistettu menetelmä laitoksille, joiden kokonaisvarat ovat vähemmän kuin 5 miljardia euroa.

EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhden vuoden kuluttua voimaantulosta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  EPV antaa ohjeita, joissa tarkennetaan

(a)  perusteet, joilla 1 kohdassa tarkoitettuja riskejä arvioidaan laitosten sisäisessä järjestelmässä;

(b)  perusteet, joilla laitokset havaitsevat, hallitsevat ja vähentävät 1 kohdassa tarkoitettuja riskejä;

(c)  perusteet, joilla laitokset arvioivat ja seuraavat 2 kohdassa tarkoitettuja riskejä;

(d)  perusteet, joilla määritetään, mitkä laitosten 1 kohdan soveltamiseksi käyttöön ottamista sisäisistä järjestelmistä ovat 3 kohdassa tarkoitettuja epätyydyttäviä järjestelmiä;

EPV antaa nämä ohjeet viimeistään [yhden vuoden kuluttua voimaantulosta].”

(14)  Korvataan 85 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset ottavat käyttöön toimintapolitiikat ja menettelyt, joilla arvioidaan ja hallitaan operatiivista riskiä, mukaan lukien malliriski ja ulkoistamisesta johtuvat riskit, ja katetaan harvoin sattuvat vakavat tapahtumat. Laitosten on ilmoitettava, mitä pidetään operatiivisena riskinä kyseisiä politiikkoja ja menettelyjä sovellettaessa.”

(14 a)  Lisätään 88 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

  ”Jäsenvaltioiden tulee varmistaa vähintään, että laitoksen ylimmät hallintoelimet seuraavat jatkuvasti lainojen myöntämistä lähipiiriin kuuluville ja ilmoittavat tällaisista lainoista toimivaltaiselle viranomaiselle, mikäli niistä voi aiheutua eturistiriitoja. Toimivaltaisilla viranomaisilla tulee olla valtuudet kieltää tai rajoittaa tällaisten lainojen myöntämistä.

(14b)  Lisätään 89 artiklaan kohta seuraavasti:

”5 a.  Komissio arvioi EPV:n, EIOPA:n ja ESMA:n kanssa toteutetun kuulemisen jälkeen 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä, ovatko 1 kohdan a–f alakohdassa tarkoitetut tiedot edelleen riittäviä, ja se ottaa huomioon aiemmat vaikutustenarvioinnit, kansainväliset sopimukset ja lainsäädännön kehityksen unionissa sekä sen, voidaanko 1 kohtaan lisätä muita relevantteja tietoja.

Komissio esittää 30 päivään kesäkuuta 2020 mennessä EPV:n, EIOPA:n ja ESMA:n kanssa toteutetun kuulemisen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 5 a kohdassa tarkoitetusta arvioinnista ja esittää tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen.”

(14 c)  Muutetaan 91 artikla seuraavasti:

(a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Laitokset, mukaan lukien rahoitusalan holdingyhtiöt ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt, ovat ensisijaisesti vastuussa siitä huolehtimisesta, että ylimmän hallintoelimen jäsenten on oltava aina riittävän hyvämaineisia ja heillä on oltava tehtäviensä suorittamiseen riittävä tietämys, taidot ja kokemus. Ylimmän hallintoelimen ▌jäsenten on täytettävä erityisesti 2–8 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(b)  Korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:

7. Ylimmällä hallintoelimellä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se voi ymmärtää laitoksen toimintaa, tärkeimmät riskit mukaan luettuina. Ylimmän hallintoelimen koostumuksen on myös edustettava kokonaisuudessaan riittävän laaja-alaista kokemusta.”

8. Ylimmän hallintoelimen kunkin jäsenen on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta hän voi tarvittaessa tehokkaasti arvioida ja kyseenalaistaa toimivan johdon päätökset ja valvoa ja seurata tehokkaasti johdon päätöksentekoa. Tämä vaatimus ei saa johtaa siihen, että sidossuhteessa olevien yhtiöiden tai sidossuhteessa olevien yhteisön jäsenten hallintoelimeen osallistuminen kielletään.

(c)  Lisätään kohta seuraavasti:

”13 a. Sen estämättä, mitä 13 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat arvioida harkintavaltaansa käyttäen sitä, miten laitokset noudattavat 91 artiklan 1–8 kohdan ylimpään hallintoelimeen kohdistuvia vaatimuksia sen valvontatehtävien osalta ennen jonkin sen jäsenen nimittämistä tai nimittämisen jälkeen.”

(15)  Muutetaan 92 artikla seuraavasti:

(a)  Poistetaan 1 kohta.

(b)  Korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitosten laatiessa ja soveltaessa sellaisia henkilöstöryhmiä koskevaa palkitsemisjärjestelmää, mukaan luettuina palkat ja lisäeläke-etuudet, joiden ammatillinen toiminta vaikuttaa olennaisesti laitoksen riskiprofiiliin ja joihin kuuluvat toimiva johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatoiminnoista vastaavat henkilöt sekä kaikki henkilöstön jäsenet, jotka kuuluvat palkitsemisensa kokonaismäärän perusteella samaan palkkaryhmään kuin toimiva johto▐, laitosten on noudatettava seuraavia periaatteita tavalla ja siinä laajuudessa, joka on oikeassa suhteessa niiden kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen.”.

(b a)  Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”a a) palkitsemisjärjestelmä on sukupuolineutraali: naisille ja miehille maksetaan sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä.”

(b b)  Lisätään kohta seuraavasti:

” 2 a) Tämän artiklan 2 kohta ja 94 ja 95 artikla eivät saa vaikuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 5 kohdalla turvattujen oikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen, kansallisen sopimus- ja työoikeuden yleisten periaatteiden ja osakkeenomistajien oikeuksia ja osallistumista koskevan unionin ja kansallisen oikeuden soveltamiseen, asianomaisen laitoksen ylimpien hallintoelinten yleisiin velvollisuuksiin eivätkä työmarkkinaosapuolten mahdolliseen oikeuteen tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia kansallisten lakien ja käytännön mukaisesti.”.

(16)  Muutetaan 94 artikla seuraavasti:

(a)  Korvataan 1 kohdan l alakohdan i alakohta seuraavasti:

osakkeet tai vastaavat omistusosuudet kyseisen laitoksen oikeudellisen rakenteen mukaan; taikka osakesidonnaiset välineet tai vastaavat muut kuin käteisinstrumentit kyseisen laitoksen oikeudellisen rakenteen mukaan;”.

(a a) Muutetaan 1 kohdan m alakohta seuraavasti:

”m) huomattavan osan, jonka on joka tapauksessa oltava vähintään 40 prosenttia muuttuvasta palkkiosta, maksamista lykätään vähintään ▌5 vuoden ajalle, ja se sovitetaan asianmukaisesti kyseisen liiketoiminnan luonteeseen, sen riskeihin ja henkilöstön tehtäviin.

Lykkäämisjärjestelyssä oikeus muuttuvaan palkkioon kertyy portaittain aikaisintaan lykkäysajan kulumisen suhteessa. Jos muuttuva palkkio on erityisen suuri, vähintään 60 prosenttia määrästä on lykättävä maksettavaksi myöhemmin. Lykkäysajan pituus määritellään liiketoimintasyklin, liiketoiminnan luonteen, sen riskien ja kyseisen henkilöstön jäsenen tehtävien mukaisesti;”

(b)  Lisätään kohdat seuraavasti:

”3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdan l ja m alakohdassa sekä o alakohdan toisessa alakohdassa esitettyjä periaatteita ei sovelleta

(a)  yksittäiseen laitokseen, johon saatetaan kohdistaa myös varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia tai joka voi kuulua pankkiryhmään, jonka varojen arvo on keskimäärin enintään kahdeksan miljardia euroa kuluvaa tilikautta edeltävällä neljän vuoden jaksolla;

(b)  henkilöstön jäseneen, jonka vuotuinen palkitsemisen muuttuva osa on enintään 50 000 euroa ja sen osuus on enintään yksi neljäsosa henkilöstön jäsenen palkitsemisen vuotuisesta kokonaismäärästä.

Poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi päättää, että yksittäisiin laitoksiin, joihin saatetaan kohdistaa myös varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia tai joka voi kuulua pankkiryhmään, joiden kokonaisvarat ovat alle a alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon, ei sovelleta poikkeusta niiden toiminnan luonteen ja laajuuden, sisäisen organisaation tai tapauksen mukaan sen ryhmän ominaisuuksien vuoksi, johon ne kuuluvat.

Poiketen siitä, mitä b alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi päättää, että henkilöstön jäseniin, joiden vuotuinen palkitsemisen muuttuva osa on alle b alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon ja osuuden, ei sovelleta poikkeusta kansallisten markkinoiden palkitsemiskäytäntöjen erityispiirteiden tai kyseisten henkilöstön jäsenten työtehtävien ja toimenkuvan luonteen vuoksi.

4. Komissio tarkastelee uudelleen tiiviissä yhteistyössä EPV:n kanssa 3 kohdan soveltamista ja antaa siitä kertomuksen mahdollisine lainsäädäntöehdotuksineen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään [neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].

5. EPV antaa ohjeita, joilla helpotetaan 3 kohdan täytäntöönpanoa ja varmistetaan sen yhtenäinen soveltaminen.”

(17)  Muutetaan 97 artikla seuraavasti:

(a)  Poistetaan 97 artiklan 1 kohdan b alakohta;

(b)  Lisätään uusi kohta seuraavasti:

”4 a. Toimivaltaiset viranomaiset voivat muokata 1 kohdassa tarkoitettujen vakavaraisuuden arviointiprosessien soveltamismenetelmiä, jotta niissä huomioidaan laitokset, joilla on samankaltainen riskiprofiili, kuten samankaltaiset liiketoimintamallit tai riskikeskittymisen maantieteellinen sijainti. Tällaiset muokatut menetelmät voivat sisältää riskeihin kohdistuvia vertailuarvoja ja määrällisiä indikaattoreita eivätkä ne eivät saa vaikuttaa 104 artiklan mukaisesti määrättävien toimenpiteiden laitoskohtaisuuteen.

Mikäli toimivaltaiset viranomaiset käyttävät tämän kohdan mukaisia räätälöityjä menetelmiä, tulee niistä ilmoittaa EPV:lle. EPV seuraa valvontakäytäntöjä ja antaa ohjeet siitä, miten määritellä samankaltaisten riskiprofiilien arviointitavat tämän kohdan soveltamiseksi ja varmistaa samankaltaisten laitoskohtaisten menetelmien johdonmukainen ja oikeasuhteinen soveltaminen kaikkialla unionissa. Ohjeet on annettava asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti.”

(18)  Muutetaan 98 artikla seuraavasti:

(a)  Poistetaan 1 kohdan j alakohta.

(a a)  Lisätään 3 a ja 3 b kohta seuraavasti:

”3 a. EPV ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ohjeiden soveltamisesta saadut kokemukset ja laatii [kaksi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen] mennessä toimivaltaisille viranomaisille teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa se määrittää asiaankuuluvat ylärajat, jotka koskevat säännellyn kehyksen ulkopuolella pankkitoimintaa harjoittaviin varjopankkiyhteisöihin liittyviä vastuita, sekä kyseisten yhteisöjen vastuiden yksittäiset rajat.

Tätä kohtaa sovellettaessa EPV laatii asianmukaiset perusteet ”varjopankkiyhteisön” määrittelemiseksi yritykseksi, joka harjoittaa vähintään yhtä tai useampaa luotonvälitystoimintaa.

EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [päivämäärä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

3 b. Toimivaltaisten viranomaisten tulee 1 päivään joulukuuta 2021 mennessä suorittaa monimutkaisesti strukturoitujen rahoitustoimien valvontaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 b artiklan tarkoittamalla tavalla, jotta voidaan tunnistaa rahoitustoimet, jotka on strukturoitu tuottamaan mahdollisesti merkittäviä verohyötyjä.

Viranomaiset ilmoittavat komissiolle kaikki näin tunnistetut rahoitustoimet, joihin sisältyy merkittävien verohyötyjen riski.”

(b)  Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Toimivaltaisten viranomaisten tekemässä vakavaraisuuden arvioinnissa on arvioitava myös sitä, kohdistuuko laitokseen kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyviä korkoriskejä. Valvontatoimenpiteitä on edellytettävä ainakin sellaisten laitosten osalta, joiden 84 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oman pääoman taloudellinen arvo pienenee yli 15 prosenttia niiden ensisijaisesta pääomasta (T1) korkojen sellaisen yllättävän ja odottamattoman muutoksen vuoksi, joka on määritelty jossakin korkoihin sovellettavista kuudesta valvonnallisesta häiriöskenaariosta tai silloin, kun laitoksen nettokorkotuloissa ilmenee ”jyrkkä lasku” korkotason yllättävän ja odottamattoman muutoksen vuoksi, joka on määritelty jossakin korkoihin sovellettavasta kahdesta valvonnallisesta häiriöskenaariosta. Valvontatoimenpiteitä ei tarvitse suorittaa, jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat korkoriskin arvioinnin perusteella, että laitos ei ole liian altis kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyville korkoriskeille ja että laitos hallitsee kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyviä korkoriskejä asianmukaisesti.

Tätä artiklaa sovellettaessa valvontatoimenpiteillä tarkoitetaan jotain seuraavista toimenpiteistä:

(a)  104 artiklan 1 kohdassa ja 104 a artiklassa tarkoitetut toimenpiteet;

(b)  muut kuin 5 a kohdan b alakohdan nojalla laaditut yhteiset mallintamista ja parametreja koskevat oletukset, jotka laitosten on otettava huomioon oman pääoman taloudellisen arvon laskennassa 84 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”

(c)  Lisätään 5 a kohta seuraavasti:

”5 a. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään 5 kohdan soveltamiseksi seuraavat:

(a)  kuusi valvonnallista häiriöskenaariota, joita sovelletaan joka valuutan korkokantoihin;

(b)  yhteiset mallintamista ja parametreja koskevat oletukset, jotka laitosten on otettava huomioon oman pääoman taloudellisen arvon laskennassa 5 kohdan mukaisesti;

(c)  yhteiset mallintamista ja parametreja koskevat oletukset, jotka laitosten on otettava huomioon nettokorkotulonsa laskennassa ja "jyrkän laskun" määrittelyssä.

EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [yhden vuoden kuluttua voimaantulosta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

(c a)  Lisätään 7 a, 7 b ja 7 c kohta seuraavasti:

”7 a. Tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännösten oikeasuhteinen soveltaminen edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset kuvaavat vakavaraisuuden arviointiprosessien yhteydessä yksityiskohtaisesti, miten ne ottavat huomioon laitoksen liiketoiminnan koon ja laajuuden sekä laitoksen liiketoimintamallin monimutkaisuudesta aiheutuvan riskin.

7 b. Tämän artiklan 3 b kohdan soveltamiseksi EPV:n tulee 1 päivään kesäkuuta 2021 mennessä antaa ohjeet asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti sellaisten laadullisten ja määrällisten perusteiden ja mittareiden määrittelemiseksi, joilla voidaan yksilöidä rahoitustoimet, jotka on strukturoitu tuottamaan mahdollisesti merkittäviä verohyötyjä.

7 c. EPV tutkii ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tavoitteita olennaisesti koskevien toimien riskien arviointiprosessin teknisten vaatimusten käyttöönottoa arvioidakseen muun muassa tällaisten riskien mahdollisia aiheuttajia ja riskien laitoksiin kohdistuvia vaikutuksia ottaen huomioon laitosten esittämät kestävyysraportit sekä työn, joka koskee asetuksen N:o 575/2013 501 d a artiklassa tarkoitettua raporttia.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa EPV:n raportin tulee käsittää ainakin seuraavat seikat:

(a)  ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien, fyysisten riskien ja muutosriskien sekä sellaisten riskien määrittely, jotka koskevat omaisuuserien arvon alenemista sääntelymuutosten vuoksi, ja tällaisten riskien arviointiin liittyvät laadulliset ja määrälliset perusteet ja mittarit sekä menetelmä sen arvioimiseksi, voiko tällaisia riskejä syntyä lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä ja voiko niillä olla materiaalista tai rahoituksellista vaikutusta laitokseen;

(b)  voivatko erityisten luottovastuiden merkittävät keskittymät lisätä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä, fyysisiä riskejä ja muutosriskejä;

(c)  kuvaus prosesseista, joita laitos voi käyttää ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien, fyysisten riskien ja muutosriskien havaitsemiseen, arviointiin ja hallitsemiseen;

(d)  parametrit ja mittarit, joita valvojat ja laitokset voivat käyttää arvioidakseen ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin riskien sekä fyysisten riskien ja muutosriskien vaikutusta lainanantoon ja rahoituksen välitykseen;

(e)  olisiko tarpeen kehittää säänneltyjen yhteisöjen salkkujen stressistestiä ja ennakoivaa ilmastoskenaarioanalyysia koskevia erityisiä perusteita niiden ympäristöriskien, fyysisten riskien ja muutosriskien arvioimiseksi mukaan lukien riskit, jotka liittyvät omaisuuserien arvon alenemiseen sääntelymuutosten vuoksi ja lainasalkkujen ilmastokysymyksiin mukauttamisen seurauksena unionin tasolla.

EPV toimittaa kertomuksen havainnoistaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta].

EPV voi tämän kertomuksen pohjalta tarvittaessa hyväksyä ohjeita ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien perusteiden käyttöönottamiseksi arviointiprosessia varten, jossa otetaan huomioon tässä kohdassa tarkoitetun EPV:n kertomuksen havainnot.”

(19)  Poistetaan 99 artiklan 2 kohdan b alakohta.

(20)  Poistetaan 103 artikla.

(21)  Muutetaan 104 artikla seuraavasti:

(a)  Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Sovellettaessa 97 artiklaa, 98 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 101 artiklan 4 kohtaa ja 102 artiklaa sekä asetusta (EU) N:o 575/2013 toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava ainakin valtuudet

(a)  vaatia laitoksia pitämään omia lisävaroja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen vaatimusten lisäksi 104 a artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti;

(b)  vaatia laitoksia tehostamaan 73 ja 74 artiklan mukaisesti käyttöön otettuja järjestelyjä, menettelyjä, mekanismeja ja strategioita;

(c)  vaatia laitoksia esittämään suunnitelma tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisten valvontavaatimusten noudattamiseksi ja asettamaan määräaika sen täytäntöönpanolle, mukaan lukien parannukset suunnitelmaan sen soveltamisalan ja aikataulun osalta;

(d)  vaatia laitoksia soveltamaan erityistä politiikkaa riskeiltä suojautumiseksi tai erityistä varojen käsittelyä omien varojen vaatimusten osalta;

(e)  rajoittaa tai supistaa laitosten liiketoimintaa, toimintoja tai verkostoa tai kehottaa laitoksia lopettamaan sellainen toiminta, josta aiheutuu liian suuria riskejä laitoksen vakaudelle;

(f)  vaatia laitoksia vähentämään niiden toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin, myös ulkoistettuihin toimintoihin, sisältyvää riskiä;

(g)  vaatia laitoksia rajoittamaan palkitsemisen muuttuvan osan määrä tietyksi prosenttiosuudeksi nettotuloista, jos määrä on ristiriidassa terveen pääomapohjan säilyttämisen kanssa;

(h)  vaatia laitoksia käyttämään nettovoittoja omien varojen vahvistamiseen;

(i)  rajoittaa laitoksen osakkeenomistajille, jäsenille tai ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien haltijoille tapahtuvaa voitonjakoa tai koronmaksua tai kieltää se edellyttäen, että kieltoa ei voida katsoa laitoksen maksulaiminlyönniksi;

(j)  asettaa lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevia vaatimuksia, mukaan luettuna pääoma- ja maksuvalmiuspositioita koskeva raportointi;

(k)  asettaa erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia, mukaan luettuina rajoitukset saatavien ja velkojen välisille maturiteettieroille;

(l)  vaatia antamaan lisätietoja vain tapauskohtaisesti.

2. Sovellettaessa 1 kohdan j alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevia vaatimuksia laitoksille vain, jos ilmoitettavat tiedot eivät ole päällekkäisiä muiden tietojen kanssa ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

(a)  jompikumpi 102 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä on täyttynyt;

(b)  toimivaltainen viranomainen katsoo kohtuulliseksi asettaa tällaisia vaatimuksia 102 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun näytön keräämiseksi:

(c)  lisätietoja tarvitaan 99 artiklan mukaisen, laitoksen valvontatarkkailuohjelman ajan.

Laitoksilta mahdollisesti edellytettyjen tietojen katsotaan olevan päällekkäisiä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos samat tai olennaisilta osin samat tiedot ovat jo toimivaltaisen viranomaisen saatavilla tai toimivaltainen viranomainen voi tuottaa ne tai saada ne muilla keinoilla kuin vaatimalla laitosta ilmoittamaan ne. Jos tiedot ovat toimivaltaisen viranomaisen saatavilla eri muodossa tai tarkkuustasolla kuin ilmoitettavat lisätiedot, toimivaltainen viranomainen ei saa vaatia näitä lisätietoja, jos eri muoto tai tarkkuustaso ei estä sitä tuottamasta olennaisilta osin vastaavia tietoja.”

(b)  Poistetaan 3 kohta.

(22)  Lisätään 104 a ja 104 b ja 104 c artikla seuraavasti:

”104 a artiklaOmien varojen lisävaatimus

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu omien varojen lisävaatimus silloin, kun ne toteavat 97 ja 101 artiklan mukaisesti suoritettujen tarkastelujen perusteella yksittäisen laitoksen osalta jonkin seuraavista tilanteista:

(a)  laitokseen kohdistuu 2 kohdassa määriteltyjä riskejä tai riskitekijöitä, joita ei ole lainkaan tai riittävästi katettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa säädetyillä omien varojen vaatimuksilla;

(b)  laitos ei täytä tämän direktiivin 73 ja 74 artiklassa tai asetuksen (EU) N:o 575/2013 393 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, ja pelkkä muiden hallinnollisten toimenpiteiden tai valvontatoimenpiteiden soveltaminen ei ehkä ole riittävä parantamaan riittävästi järjestelyjä, prosesseja, mekanismeja ja strategioita kohtuullisen ajan kuluessa;

(c)  98 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen arvonoikaisujen ei katsota olevan niin riittäviä, että rahoituslaitoksella olisi mahdollisuus myydä tai suojata positionsa lyhyen ajan kuluessa ilman merkittäviä tappioita normaaleissa markkinaolosuhteissa.

(d)  101 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteutetussa arvioinnissa ilmenee, että sallitun menetelmän soveltamista koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen johtaa todennäköisesti riittämättömiin omien varojen vaatimuksiin;

(e)  laitos ei toistuvasti kykene saavuttamaan tai ylläpitämään 104 b artiklan 1 kohdassa säädettyä omien lisävarojen riittävää tasoa;

(e a)  muut laitoskohtaiset tilanteet, joiden toimivaltainen viranomainen katsoo aiheuttavan olennaisia valvontaan liittyviä ongelmia.

Toimivaltaiset viranomaiset asettavat 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun omien varojen lisävaatimuksen kattamaan riskin, jonka yksittäiset laitokset aiheuttavat toiminnallaan. Tähän kuuluu toiminta, jonka taustalla on tiettyjen taloudellisten tekijöiden tai markkinakehityksen vaikutus yksittäisen laitoksen riskiprofiiliin.

2.  Sovellettaessa 1 kohdan a alakohtaa katsotaan, ettei riskejä tai riskitekijöitä ole lainkaan tai riittävästi katettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa säädetyillä omien varojen vaatimuksilla ▌, jos sellaisen pääoman määrä, tyyppi ja jakautuminen, jota toimivaltainen viranomainen pitää riittävänä ottaen huomioon vakavaraisuuden arvioinnin laitosten 73 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, ovat suuremmat kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa säädetyt laitoksen omien varojen vaatimukset.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa riittävänä pidetyn pääoman on katettava kaikki olennaiset riskit tai riskitekijät, joihin sovelletaan tai joihin ei riittävästi sovelleta ▌omien varojen vaatimusta. Niillä voi olla riskitekijät, jotka on nimenomaisesti jätetty asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa säädettyjen omien varojen vaatimusten ulkopuolelle. Tällaisia tietoja ovat muun muassa:

(a)  olennaiset laitoskohtaiset riskit tai tällaisten riskien osat, jotka on nimenomaisesti jätetty asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa säädettyjen omien varojen vaatimusten ulkopuolelle;

(b)  olennaiset laitoskohtaiset riskit tai tällaisten riskien osat, jotka on mahdollisesti aliarvioitu, vaikka asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa säädetyt sovellettavat vaatimukset ovatkin täyttyneet.

Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava laitokseen kohdistuvat riskit siten, että ne ottavat huomioon kunkin yksittäisen laitoksen erityisen riskiprofiilin. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut riskit tai riskien osat eivät saa sisältää riskejä, joiden osalta tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädetään siirtymäkauden kohtelusta, tai riskejä, joihin sovelletaan voimassa olevien sääntöjen jatkamista.

Kaupankäyntivaraston ulkopuolisista positioista johtuvaa korkoriskiä voidaan pitää olennaisena ▌98 artiklan 5 kohdan mukaisessa tapauksessa, ellei toimivaltainen viranomainen katso korkoriskin arvioinnin perusteella, että laitos ei ole liian altis kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyville korkoriskeille ja että laitos hallitsee kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyviä korkoriskejä asianmukaisesti.

3.  Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen omien lisävarojen taso 2 kohdan mukaisesti riittävänä pidetyn pääoman ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa säädettyjen omien varojen vaatimusten erotuksena.

4.  Toimivaltainen viranomainen vaatii laitoksia täyttämään 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen omien varojen lisävaatimuksen omilla varoilla seuraavien edellytysten mukaisesti:

(a)  ▌kolme neljäsosaa omien varoja lisävaatimuksesta on täytettävä ensisijaisella pääomalla (T1);

(b)  ▌kolmen neljäsosan ensisijaisesta pääomasta (T1) on muodostuttava ydinpääomasta (CET1).

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että laitos täyttää omien varojen lisävaatimuksensa korkeammalla ensisijaisen pääoman tai tarvittaessa ydinpääoman osuudella ja ottaen huomioon laitoksen erityisolosuhteet.

Omia varoja, joita käytetään 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun omien varojen lisävaatimuksen täyttämiseen, ei saa käyttää täyttämään asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjä omien varojen vaatimuksia, tämän direktiivin 128 artiklan 6 kohdassa määriteltyä yhteenlaskettua puskurivaatimusta eikä 104 b artiklassa tarkoitettuja täydentäviä omia varoja koskevia ohjeita.

Poiketen siitä, mitä toisessa kolmannessa säädetään, omia varoja, joita käytetään täyttämään 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu omien varojen lisävaatimus, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat asettaneet vähentämään riskejä tai riskitekijöitä, joita ei ole riittävästi katettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan d alakohdalla, voidaan käyttää täyttämään tämän direktiivin 128 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu yhteenlaskettu puskurivaatimus.

5.  Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava kullekin laitokselle ▌kirjallisesti päätös asettaa omien varojen lisävaatimus 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla ainakin antamalla selkeä selvitys 1–4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevasta täysimääräisestä arvioinnista. Tähän sisältyvät 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa erityiset perustelut siitä, miksi pääomaa koskevan ohjeistuksen täytäntöönpanon ei enää katsota riittävän.

104 b artiklaTäydentäviä omia varoja koskevat ohjeet

1.  Laitosten on määritettävä 73 artiklassa tarkoitettujen strategioiden ja menettelyjen mukaisesti ja toimivaltaista viranomaista kuultuaan omien varojen riittävä taso, joka tyydyttää toimivaltaista viranomaista ja on riittävästi suurempi kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa ja tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset, mukaan luettuina toimivaltaisten viranomaisten 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asettamat omien varojen lisävaatimukset, myös sen varmistamiseksi, että laitoksen omilla varoilla voidaan kattaa 100 artiklassa tarkoitetussa valvonnallisessa stressitestissä todetut potentiaaliset tappiot rikkomatta

(a)   toimivaltaisten viranomaisten asettamaa omien varojen kiinteää vähimmäistasoa, jolloin toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa huomioon uskottavat hallinnointitoimet ja taseeseen tehtävät dynaamiset mukautukset, jotka voidaan tehdä ennustekauden aikana; tai

(b)  ▌asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä osassa säädettyjä omien varojen vaatimuksia ja toimivaltaisten viranomaisten 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asettamia omien varojen lisävaatimuksia, jolloin toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon uskottavat hallintotoimet ja taseen dynaamiset mukautukset, jotka voidaan tehdä ennustekauden aikana.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen kunkin laitoksen 1 kohdan mukaisesti asettamien omien varojen tasoa ottaen huomioon 97 ja 101 artiklan mukaisesti toteutettujen tarkastelujen ja arviointien tulokset, mukaan luettuina 100 artiklassa tarkoitettujen stressitestien tulokset.

3.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava laitoksille 2 kohdassa säädetyn uudelleentarkastelun tuloksista ja annettava valvonnallisia ohjeita 1 kohdan mukaisesti asetetusta omien varojen määrästä.

4 a.  Omia varoja, joita käytetään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun omien lisävarojen tason saavuttamiseen, ei saa käyttää täyttämään asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjä omien varojen vaatimuksia, tämän direktiivin 104 a artiklan vaatimusta eikä tämän direktiivin 128 artiklan 6 kohdassa määriteltyä yhteenlaskettua puskurivaatimusta.

5.  Laitokseen, joka ei täytä 3 kohdassa tarkoitettuja odotuksia, ei saa soveltaa 141 artiklassa tarkoitettuja rajoituksia.

5 a.  EPV tarkastelee tämän artiklan soveltamista 1 kohdan a ja b alakohta mukaan lukien ja laatii siitä kertomuksen komissiolle kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta. Tämän kertomuksen perusteella komissio antaa tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

104 c artiklaYhteistyö kriisinratkaisuviranomaisten kanssa

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on kuultava kriisinratkaisuviranomaisia ennen kuin ne asettavat 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun omien varojen lisävaatimuksen ja ennen kuin ne ilmoittavat laitoksille 104 b artiklan mukaisesti omien varojen tason mukauttamisesta koskevista odotuksista. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kriisinratkaisuviranomaisille kaikki käytettävissä olevat tiedot tähän tarkoitukseen.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asianomaisille kriisinratkaisuviranomaisille laitoksille 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla asetetusta omien varojen lisävaatimuksesta ja laitoksille 104 b artiklan mukaisesti ilmoitetuista omien varojen tason mukauttamista koskevista odotuksista.”

(23)  Poistetaan 105 artiklan d alakohta.

(24)  Poistetaan 108 artiklan 3 kohta.

(25)  Korvataan 109 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat emoyritykset ja tytäryritykset noudattavat tämän luvun II jaksossa säädettyjä velvoitteita konsolidoinnin perusteella tai alakonsolidointiryhmän tasolla sen varmistamiseksi, että järjestelyt, menettelyt ja mekanismit, joita tämän luvun II jaksossa edellytetään, ovat johdonmukaisia ja yhteensovitettuja ja kaikki valvonnan kannalta merkitykselliset tiedot voidaan esittää. Niiden on erityisesti varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat emoyritykset ja tytäryritykset panevat täytäntöön tällaiset järjestelyt, menettelyt ja mekanismit niissä tytäryrityksissään, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, mukaan luettuina offshore-rahoituskeskuksiin sijoittautuneet tytäryritykset. Näiden järjestelyjen, menettelyjen ja mekanismien on lisäksi oltava johdonmukaisia ja hyvin yhteensovitettuja, ja kyseisten tytäryritysten on lisäksi voitava toimittaa kaikki valvontaa varten tarvittavat tiedot. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien tytäryritysten on sovellettava suoraan alakohtaisia vaatimuksiaan.

3. Tämän luvun II jaksosta johtuvia velvoitteita, jotka koskevat tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomia tytäryrityksiä, ei sovelleta, jos EU:ssa emoyrityksenä toimiva laitos pystyy osoittamaan toimivaltaisille viranomaisille, että II jakson soveltaminen on laitonta sen kolmannen maan lainsäädännön mukaan, johon tytäryritys on sijoittautunut.

3 a. Edellä olevaa 2 kohtaa sovellettaessa EPV laatii EAMV:tä kuultuaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi käytännön seikkojen täsmentämiseksi sovellettaessa tämän direktiivin palkitsemissääntöjä tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomiin tytäryrityksiin.

Kun otetaan huomioon laitosten koko, sisäinen organisaatio sekä toimintojen luonne, laajuus ja monimuotoisuus sekä se, että alakohtainen lainsäädäntö asetetaan etusijalle, jos tämän direktiivin erityisvaatimukset voivat olla ristiriidassa alakohtaisten vaatimusten kanssa, näillä luonnoksilla teknisiksi sääntelystandardeiksi määritetään laadulliset ja asianmukaiset määrälliset perusteet ryhmäriskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien luokkien sekä ryhmän riskiprofiilia vastaavien välineluokkien tunnistamiseksi.

Tällöin EPV arvioi EAMV:tä kuultuaan ja tarvittaessa muuttaa olemassa olevia teknisiä sääntelystandardeja, joiden mukaisesti määritetään sellaiset henkilöstöluokat, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus tämän direktiivin 92 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun laitoksen riskiprofiiliin.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

(26)  Korvataan 113 artikla seuraavasti:

”113 artiklaYhteiset päätökset laitoskohtaisista vakavaraisuusvaatimuksista

1.  Konsolidointiryhmän valvojan ja toimivaltaisten viranomaisten, jotka vastaavat EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen tytäryritysten taikka EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritysten valvonnasta jäsenvaltiossa, on tehtävä kaikkensa yhteisen päätöksen aikaan saamiseksi

(a)  73 ja 97 artiklan soveltamisesta laitosryhmän hallussa olevien konsolidoitujen omien varojen riittävyyden määrittämiseksi suhteessa sen taloudelliseen tilanteeseen ja riskiprofiiliin sekä omien varojen vaaditusta tasosta 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi kuhunkin laitosryhmään kuuluvaan yhteisöön konsolidoinnin perusteella;

(b)  toimenpiteistä, joilla puututaan maksuvalmiuden valvontaan liittyviin merkittäviin seikkoihin ja olennaisiin havaintoihin, myös riskien luokittelun ja käsittelyn asianmukaisuuteen 86 artiklassa vaaditun mukaisesti sekä tarpeeseen vahvistaa likviditeettivaatimuksia koskevat laitoskohtaiset tasot tämän direktiivin 105 artiklan mukaisesti;

1 a.  Konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, jotka vastaavat EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen tytäryritysten, EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritysten valvonnasta jäsenvaltiossa, kaikista omien varojen konsolidoidun tason mukauttamisia koskevista odotuksista 104 b artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut yhteiset päätökset on saatava aikaan

(a)  1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi neljän kuukauden kuluessa siitä, kun konsolidointiryhmän valvoja on esittänyt muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 104 a artiklan mukaisen laitosryhmän riskinarvioinnin sisältävän kertomuksen;

(b)  1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi neljän kuukauden kuluessa siitä, kun konsolidointiryhmän valvoja on esittänyt 86 ja 105 artiklan mukaisen laitosryhmän maksuvalmiutta koskevan riskiprofiilin arvioinnin sisältävän kertomuksen;

(c)  1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi neljän kuukauden kuluessa siitä, kun konsolidointiryhmän valvoja on esittänyt 104 b artiklan mukaisen laitosryhmän riskinarvioinnin sisältävän kertomuksen;

Yhteisissä päätöksissä on myös asianmukaisesti tarkasteltava asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten 73, 97, 104 a ja 104 b artiklan mukaisesti suorittamia tytäryritysten riskinarviointeja.

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut yhteiset päätökset on ilmoitettava asiakirjoissa, jotka sisältävät kattavat perustelut, jotka konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava EU:ssa emoyrityksenä toimivalle laitokselle. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, konsolidointiryhmän valvojan on minkä tahansa asianomaisen toisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kuultava EPV:tä. Konsolidointiryhmän valvoja voi kuulla EPV:tä myös omasta aloitteestaan.

3.  Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät ole tehneet tällaista yhteistä päätöstä 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, konsolidointiryhmän valvojan on tehtävä päätös 73, 86 ja 97 artiklan, 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 104 b artiklan ja 105 artiklan soveltamisesta konsolidoidusti tarkasteltuaan ensin perusteellisesti asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tytäryritysten riskinarviointia. Jos jokin asiaankuuluvista toimivaltaisista viranomaisista on 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa saattanut asian EPV:n käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan mukaisesti, konsolidointiryhmän valvojan on lykättävä omaa päätöstään ja odotettava päätöstä, jonka EPV voi tehdä mainitun asetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja tehtävä oma päätöksensä EPV:n tekemän päätöksen mukaisesti. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja pidetään asetuksessa (EU) N:o 1093/2010 tarkoitettuina sovitteluaikoina. EPV tekee päätöksensä yhden kuukauden kuluessa. Asiaa ei voi saattaa EPV:n käsiteltäväksi sen jälkeen, kun neljän kuukauden määräaika on päättynyt tai on tehty yhteinen päätös.

EU:ssa emoyrityksenä toimivan luottolaitoksen tytäryritysten taikka EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritysten valvonnasta vastaavien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös 73, 86 ja 97 artiklan, 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 104 b artiklan ja 105 artiklan soveltamisesta yksittäisen yrityksen tai alakonsolidointiryhmän tasolla harkittuaan ensin perusteellisesti konsolidointiryhmän valvojan esittämiä näkökantoja ja varaumia. Jos jokin asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista on 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa saattanut asian EPV:n käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omaa päätöstään ja odotettava päätöstä, jonka EPV tekee mainitun asetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja tehtävä oma päätöksensä EPV:n tekemän päätöksen mukaisesti. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja pidetään mainitussa asetuksessa tarkoitettuina sovitteluaikoina. EPV tekee päätöksensä yhden kuukauden kuluessa. Asiaa ei voi saattaa EPV:n käsiteltäväksi sen jälkeen, kun neljän kuukauden määräaika on päättynyt tai on tehty yhteinen päätös.

Nämä päätökset on esitettävä asiakirjassa, joka sisältää kattavat perustelut ja jossa otetaan huomioon muiden toimivaltaisten viranomaisten riskinarviointi sekä niiden 2 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa ilmaisemat näkemykset ja varaumat. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava kyseinen asiakirja kaikille asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille ja EU:ssa emoyrityksenä toimivalle laitokselle.

Jos EPV:tä on kuultu, kaikkien toimivaltaisten viranomaisten on otettava sen lausunto huomioon ja annettava selvitys, jos siitä on poikettu merkittävästi.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä päätöksiä ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimivaltaisten viranomaisten yhteisen päätöksen puuttuessa tekemiä päätöksiä on pidettävä lopullisina ja toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava niitä kyseisissä jäsenvaltioissa.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut yhteiset päätökset ja yhteisen päätöksen puuttuessa 3 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset on saatettava ajan tasalle vuosittain tai poikkeustapauksissa silloin, kun EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen tytäryritysten taikka EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritysten valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen esittää konsolidointiryhmän valvojalle kirjallisen ja perustellun pyynnön saattaa 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 104 b alakohdan ja 105 artiklan soveltamista koskeva päätös ajan tasalle. Viimeksi mainitussa tapauksessa ajan tasalle saattaminen voidaan suorittaa kahdenvälisesti konsolidointiryhmän valvojan ja pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen kesken.

5.  EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joilla varmistetaan tässä artiklassa tarkoitettua yhteistä päätöstä koskevan menettelyn yhdenmukaiset soveltamisedellytykset 73, 86 ja 97 artiklan, 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 104 b artiklan ja 105 artiklan soveltamisen osalta tarkoituksena helpottaa yhteisten päätösten tekemistä.

EPV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.”

(27)  Lisätään 116 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan virke seuraavasti:

”Valvontakollegioita on perustettava myös, jos kaikki EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen tytäryritykset taikka EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritykset sijaitsevat kolmannessa maassa.”

(27 a)  Lisätään 117 artiklaan kohta seuraavasti:

”4 a. Toimivaltaisten viranomaisten, rahanpesun selvittelykeskusten ja viranomaisten, jotka valvovat julkisesti, noudattavatko direktiivin (EU) N:o 2015/849 2 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetut ilmoitusvelvolliset yksiköt tätä direktiiviä, on tehtävä tiivistä keskinäistä yhteistyötä toimivaltansa puitteissa, ja niiden on annettava toisilleen sen edellyttämät tiedot tämän direktiivin, asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin (EU) N:o 2015/849 nojalla.”

(28)  Korvataan 119 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jollei 21 a artiklasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sisällyttääkseen rahoitusalan holdingyhtiöt ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöt konsolidoituun valvontaan.”

(29)  Korvataan 120 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos rahoitusalan sekaholdingyhtiöön sovelletaan tämän direktiivin ja direktiivin 2009/138/EY nojalla vastaavia säännöksiä erityisesti riskiin perustuvan valvonnan osalta, konsolidointiryhmän valvoja voi yhteisymmärryksessä vakuutusalan ryhmävalvojan kanssa soveltaa kyseiseen rahoitusalan sekaholdingyhtiöön vain direktiivin niitä säännöksiä, jotka koskevat direktiivin 2002/87/EY 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyä tärkeintä rahoitussektoria.”.

(29 a)  Lisätään 125 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a. Jos 111 artiklan mukaan konsolidointiryhmän, jonka emoyritys on rahoitusalan sekaholdingyhtiö, valvoja on eri kuin direktiivin 2002/87/EY 10 artiklan mukaisesti nimetty koordinaattori, näiden kahden viranomaisen on tehtävä yhteistyötä tämän direktiivin ja asetuksen (EU) 575/2013 soveltamiseksi konsolidoidusti. Tehokkaan yhteistyön edistämiseksi ja aikaansaamiseksi konsolidointiryhmän valvojalla ja koordinaattorilla on oltava kirjalliset yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyt."

(29 b)  Muutetaan 129 artikla seuraavasti:

(a)  korvataan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa tällaista poikkeusta, on ilmoitettava siitä EJRK:lle. EJRK:n on toimitettava ilmoitukset asetetussa määräajassa komissiolle, ▌EPV:lle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille ja nimetyille viranomaisille.

(b)  Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Laitokset eivät saa käyttää ydinpääomaa (CET1), jota ylläpidetään tämän artiklan 1 kohdan mukaisen vaatimuksen täyttämiseksi, 104 tai 104 a artiklan nojalla tai 104 b artiklan mukaisen ohjeistuksen mukaisesti asetettujen vaatimusten täyttämiseen.

(29 c)  Muutetaan 130 artikla seuraavasti:

(a)  Korvataan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa tällaista poikkeusta, on ilmoitettava siitä EJRK:lle. EJRK:n on toimitettava ilmoitukset asetetussa määräajassa komissiolle, ▌EPV:lle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille ja nimetyille viranomaisille.

(b)  Korvataan 5 kohta seuraavasti:

Laitosten on täytettävä 1 kohdassa asetettu vaatimus täydentävällä ydinpääomalla (CET1), joka tulee sen ydinpääoman (CET1) lisäksi, jota ylläpidetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa asetetun omien varojen vaatimuksen, tämän direktiivin 129 artiklan mukaisen yleisen pääomapuskurin ylläpitämistä koskevan vaatimuksen ja tämän direktiivin 104 a ja 104 b artiklan nojalla asetettujen vaatimusten täyttämiseksi.

(30)  Muutetaan 131 artikla seuraavasti:

(a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomainen, joka vastaa siitä, että määritetään konsolidoidusti maailmanlaajuiset järjestelmän kannalta merkittävät laitokset (Global Systemically Important Institutions (G-SII:t)) ja tapauksen mukaan yksilöllisesti, alakonsolidointiryhmän tasolla tai konsolidoidusti muut järjestelmän kannalta merkittävät laitokset (other Systemically Important Institutions (O-SII:t)), joille on myönnetty toimilupa jäsenvaltioiden lainkäyttöalueella. Kyseinen viranomainen on toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen. Jäsenvaltiot voivat nimetä useamman kuin yhden viranomaisen.

G-SII-laitosten on oltava jokin seuraavista:

(a)   ryhmä, jonka toimintaa johtaa EU:ssa emoyrityksenä toimiva laitos, EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö tai EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö; tai

(b)   laitos, joka ei ole EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen, EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön eikä EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritys.

O-SII-laitos voi olla joko ryhmä, jota johtaa EU:ssa emoyrityksenä toimiva laitos, EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö tai EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, tai laitos.”

(b)  Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”EPV laatii EJRK:ta kuultuaan ▌teknisten sääntelystandardien luonnokset kriteereistä, joiden perusteella määritetään tämän kohdan soveltamisen edellytykset O‑SII:den arvioinnin ja puskurikantojen suunnittelu- ja kalibrointimenetelmän osalta. Näissä teknisissä sääntelystandardeissa on otettava huomioon kotimaisia järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat kansainväliset puitteet sekä unionin ja kansalliset erityispiirteet.

EPV toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

(c)  Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen voi edellyttää, että kunkin O-SII:n on tapauksen mukaan konsolidoidusti tai alakonsolidointiryhmän tasolla tai yksilöllisesti ylläpidettävä O-SII-puskuria, joka on enintään 3 prosenttia ▌lasketusta kokonaisriskin määrästä. ▌Tämä puskuri muodostuu ydinpääomasta (CET1) ja täydentää sitä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon O-SII:n määrittämisperusteet.”

(d)  Lisätään 5 a kohta seuraavasti:

”5 a. Toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen voi edellyttää, että O‑SII-puskuri on suurempi kuin 3 prosenttia lasketusta kokonaisriskin määrästä, ja komission on hyväksyttävä se.

EJRK antaa kahden kuukauden kuluessa 7 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta komissiolle lausunnon siitä, katsotaanko O-SII-puskuri asianmukaiseksi. EPV voi myös antaa komissiolle lausuntonsa puskurista asetuksen (EU) N:o 1093/2010 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Komissio voi, ottaen huomioon mahdolliset EJRK:n ja EPV:n arviot ja jos se on todennut, että O-II-puskuri ei aiheuta suhteettomia kielteisiä vaikutuksia muiden jäsenvaltioiden tai koko unionin rahoitusjärjestelmälle kokonaisuudessaan tai osittain luomalla esteen sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, hyväksyä kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta täytäntöönpanosäädöksen, jolla toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen valtuutetaan hyväksymään ehdotettu toimenpide.”

(e)  Korvataan 7 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”7. Ennen O-SII-puskurin vahvistamista tai vahvistamista uudelleen toimivaltaisen viranomaisen tai nimetyn viranomaisen on ilmoitettava siitä ▌EJRK:lle ▌yhtä kuukautta ennen 5 kohdassa tarkoitetun päätöksen julkaisemista. EJRK:n on toimitettava ilmoitukset komissiolle, EPV:lle ja jäsenvaltion toimivaltaisille ja nimetyille viranomaisille asetetussa määräajassa. Tässä ilmoituksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti”

(f)  Korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Jos O-SII on joko sellaisen G-SII:n tai sellaisen O-SII:n tytäryritys, joka on EU:ssa emoyrityksenä toimiva laitos ja jonka osalta sovelletaan O-SII-puskuria konsolidoidusti, O-SII:n osalta yksilöllisesti tai alakonsolidointiryhmän tasolla sovellettava puskuri ei saa ylittää alempaa seuraavista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 133 artiklan ja tämän artiklan 5 kohdan soveltamista:

(a) ryhmään konsolidoidusti sovellettavan G-SII- tai O-SII-puskurikannan summa riippuen siitä, kumpi on korkeampi, ja 1 prosentti asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä; ja

(b) 3,5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä tai ryhmään konsolidoidusti sovellettava kanta, jonka soveltamiseen komissio on antanut valtuudet.

(g)  Korvataan 9 kohta seuraavasti:

”9. On oltava ▌viisi G-SII:den alaluokkaa. Alin raja-arvo ja kunkin alaluokan väliset raja-arvot määritetään määritysmenetelmän mukaisten pisteytysten perusteella. Rinnakkaisten alaluokkien väliset pisteytyksen raja-arvot on määriteltävä selvästi, ja niissä on noudatettava periaatetta, että merkityksessä järjestelmän kannalta on jatkuva lineaarinen lisääntyminen kunkin alaluokan välillä, mistä seuraa täydentävän ydinpääoman (CET1) vaatimuksen lineaarinen lisääntyminen, lukuun ottamatta korkeinta alaluokkaa. Tätä kohtaa sovellettaessa merkitys järjestelmän kannalta tarkoittaa G-SII:n ongelmien aiheuttamaa odotettua vaikutusta maailmanlaajuisiin rahoitusmarkkinoihin. Alimmalle alaluokalle määritetään G-SII-puskuri, joka on 1 prosentti asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä, ja kullekin alaluokalle määritettyä puskuria lisätään gradienteilla, jotka ovat 0,5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä, neljänteen alaluokkaan saakka ja se mukaan lukien. G-SII-puskurin ylimpään alaluokkaan sovelletaan puskuria, joka on 3,5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä.

Jos laitos luokitellaan G-SII-puskurin ylimpään alaluokkaan, silloin lisätään yksi uusi alaluokka. Puskuria lisätään jokaisessa seuraavassa alaluokassa 1 prosentti asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä.”

(h)  Korvataan 12 kohta seuraavasti:

”12. Toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen ilmoittaa G-SII:den ja O‑SII:den nimet sekä kunkin G-SII:n alaluokan ▌EJRK:lle. EJRK toimittaa ilmoitukset komissiolle ja EPV:lle määräajassa ja julkistaa niiden nimet. Toimivaltaiset viranomaiset tai nimetyt viranomaiset julkistavat kunkin G-SII:n alaluokan.

Toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen tarkastelee vuosittain G‑SII:den ja O-SII:den määritystä ja G-SII:den määrittämistä alaluokkiin ja ilmoittaa tuloksen kyseessä olevalle järjestelmän kannalta merkittävälle laitokselle sekä EJRK:lle, joka toimittaa tulokset komissiolle ja EPV:lle määräajassa. Toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen ▌julkistaa ajan tasalle saatetun luettelon määritetyistä järjestelmän kannalta merkittävistä laitoksista ja julkistaa kunkin määritetyn G-SII:n alaluokan.

(i)  Korvataan 13 kohta seuraavasti:

13. ”Järjestelmän kannalta merkittävät laitokset eivät saa käyttää 4 ja 5 kohdan vaatimusten täyttämiseksi ylläpidettyä ydinpääomaa (CET1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklassa asetettujen vaatimusten eikä tämän direktiivin 129 ja 130 artiklassa asetettujen vaatimusten eikä tämän direktiivin 102 ja 104 artiklassa asetettujen vaatimusten täyttämiseen.

(j)  Korvataan 14 kohta seuraavasti:

14. Jos ryhmän osalta sovelletaan konsolidoidusti G-SII-puskuria ja O‑SII‑puskuria, sovelletaan niistä korkeampaa.

Jos laitoksen osalta sovelletaan yksilöllisesti tai alakonsolidointiryhmän tasolla O‑SII‑puskuria ja 133 artiklan mukaista järjestelmäriskipuskuria, sovelletaan näiden kahden summaa.

Jos ryhmän osalta sovelletaan konsolidoidusti G-SII-puskuria, O-SII-puskuria ja 133 artiklan mukaista järjestelmäriskipuskuria, sovelletaan seuraavien summaa:

(a) G-SII-puskuri tai O-SII-puskuri riippuen siitä, kumpi on korkeampi;

(b) järjestelmäriskipuskuri 133 artiklan mukaisesti.

(30 a)  Muutetaan 133 artikla seuraavasti:

(a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:

1. Kukin jäsenvaltio voi ottaa käyttöön ydinpääoman (CET1) järjestelmäriskipuskurin rahoitusalalla tai tämän alan yhdellä tai useammalla osa‑alueella koskien kaikkia vastuita tai niiden osa-alueita, jotta estettäisiin ja lievennettäisiin järjestelmäriskejä tai makrotason vakavaraisuusriskejä, joita asetus (EU) N:o 575/2013 ja tämän direktiivin 131 artikla eivät kata, rahoitusjärjestelmään kohdistuvan sellaisen häiriöriskin estämiseksi tai lieventämiseksi, joka saattaa vaikuttaa huomattavan kielteisesti tietyn jäsenvaltion rahoitusjärjestelmään ja reaalitalouteen.

(b)  Korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi laitoksilta voidaan edellyttää, että ne ylläpitävät asetuksen (EU) N:o …/2013* 92 artiklassa asetetun omien varojen vaatimuksen täyttämiseksi ylläpidetyn ydinpääoman (CET1) lisäksi ydinpääoman (CET1) järjestelmäriskipuskuria perustuen niihin vastuisiin, joihin sovelletaan 1 kohdan perusteella järjestelmäriskipuskuria, yksilöllisesti, konsolidoidusti tai alakonsolidointiryhmän tasolla mainitun asetuksen ensimmäisen osan II osaston mukaisesti.

Laitoksen kokonaisjärjestelmäriskipuskurikanta lasketaan niin, että se on a ja b kohdassa määriteltyjen määrien summa jaettuna c kohdassa määritellyllä summalla prosentteina ilmaistuna:

(a) mikä tahansa järjestelmäriskipuskuri, jota sovelletaan kaikkien laitosten kaikkiin vastuisiin tai laitosten osien kaikkiin vastuisiin, jos se on merkityksellistä;

(b) mikä tahansa järjestelmäriskipuskuri, jota sovelletaan yksittäisten alojen tai osa-alueiden vastuisiin; ja

(c) asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskettu kokonaisriskin määrä.

Asiaankuuluva toimivaltainen tai nimetty viranomainen voi edellyttää laitosten ylläpitävän järjestelmäriskipuskuria yksilöllisesti, konsolidoidusti tai alakonsolidointiryhmän tasolla. Järjestelmäriskipuskuria sovelletaan riskeihin, joita G-SII-puskuri tai O-SII-puskuri ei kata 131 artiklan mukaisesti.

4. Laitokset eivät saa käyttää 3 kohdan vaatimuksen täyttämiseksi ylläpidettyä ydinpääomaa (CET1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklassa asetettujen vaatimusten eikä tämän direktiivin 129, 130 ja 131 artiklassa asetettujen vaatimusten eikä tämän direktiivin 102, 104, 104 a artiklassa ja 104 b artiklan mukaisen ohjeistuksen mukaisesti asetetun vaatimuksen täyttämiseen.

(c)  Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Jos laitos on osa ryhmää tai alaryhmää, johon kuuluu G-SII tai O-SII, tämä ei koskaan merkitse sitä, että kyseisen laitoksen osalta sovelletaan yksilöllisesti yhteenlaskettua puskurivaatimusta, joka on alempi kuin yleisen pääomapuskurin ja vastasyklisen pääomapuskurin summa ja siihen yksilöllisesti sovellettavien O‑SII‑puskurin ja järjestelmäriskipuskurin summa.

(d)  Korvataan 9 kohta seuraavasti:

9.  Järjestelmäriskipuskuria on sovellettava kaikkiin laitoksiin tai yhteen tai useampaan näiden laitosten osaan, joiden suhteen asianomaisen jäsenvaltion viranomaisilla on toimivalta tämän direktiivin mukaisesti, ja se on asetettava asteittain tai nopeutetusti . Alan eri osa-alueisiin, alakohtaisiin vastuisiin tai alakohtaisten vastuiden osa-alueisiin voidaan soveltaa eri vaatimuksia, jos se on merkityksellistä. Järjestelmäriskipuskuri ei koske riskejä, jotka 131 artiklassa vahvistettu kehys kattaa.

(e)  Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  korvataan johdantokappale seuraavasti:

”11. Ennen järjestelmäriskipuskurikannan vahvistamista tai vahvistamista uudelleen enintään 3 prosenttiin toimivaltaisen viranomaisen tai nimetyn viranomaisen on ilmoitettava siitä ▌EJRK:lle ▌yhtä kuukautta ennen 16 kohdassa tarkoitetun päätöksen julkaisemista. EJRK:n on toimitettava ilmoitukset komissiolle, EPV:lle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille ja nimetyille viranomaisille asetetussa määräajassa. Jos puskuria sovelletaan kolmansissa maissa sijaitseviin vastuisiin, toimivaltaisen viranomaisen tai nimetyn viranomaisen on ilmoitettava asiasta myös EJRK:lle. EJRK:n on toimitettava ilmoitus kyseisten kolmansien maiden valvontaviranomaisille. Tässä ilmoituksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti”

ii)  Poistetaan e alakohta.

(f)  Muutetaan 12 kohta seuraavasti:

(i)  Korvataan johdantokappale seuraavasti:

”12. Ennen kuin asetetaan tai asetetaan uudelleen yli 3 prosentin järjestelmäriskipuskurikanta, toimivaltaisen viranomaisen tai nimetyn viranomaisen on ilmoitettava siitä ▌ EJRK:lle. EJRK:n on toimitettava ilmoitukset komissiolle, EPV:lle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille ja nimetyille viranomaisille asetetussa määräajassa. Jos puskuria sovelletaan kolmansissa maissa sijaitseviin vastuisiin, toimivaltaisen viranomaisen tai nimetyn viranomaisen on ilmoitettava asiasta myös EJRK:lle. EJRK:n on toimitettava ilmoitus kyseisten kolmansien maiden valvontaviranomaisille. Tässä ilmoituksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti”

ii)  Poistetaan e alakohta.

(g)  Korvataan 14 kohta seuraavasti:

14. ▌Jos yksi rahoitusalan osa-alue on tytäryritys, jonka emoyritys on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisen viranomaisen tai nimetyn viranomaisen on ilmoitettava asiasta kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisille, komissiolle ja EJRK:lle. Komissio ja EJRK antavat 30 työpäivän kuluessa ilmoituksesta suosituksen tämän kohdan mukaisesti toteutettavista toimenpiteistä. Jos viranomaiset ovat eri mieltä ja jos sekä komissio että EJRK antavat kielteisen suosituksen, toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen voi viedä asian EPV:n käsiteltäväksi ja pyytää sen apua asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan mukaisesti. Päätöstä näitä vastuita koskevan puskurin asettamisesta lykätään siihen saakka, kunnes EPV on tehnyt päätöksensä.”

(h)  Korvataan 15 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”15. EJRK antaa 30 työpäivän kuluessa 12 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta komissiolle lausunnon siitä, katsotaanko järjestelmäriskipuskuri asianmukaiseksi. EPV voi myös antaa komissiolle lausuntonsa puskurista asetuksen (EU) N:o 1093/2010 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”

i)  Muutetaan 16 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

i) Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) järjestelmäriskipuskurikanta tai -kannat;

ii) Lisätään alakohta seuraavasti:

”b a) vastuut, joihin järjestelmäriskipuskurikantaa sovelletaan;

(30 b)  Korvataan 134 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos jäsenvaltiot hyväksyvät virallisesti järjestelmäriskipuskurikannan jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden laitosten osalta, niiden on ilmoitettava tästä EJRK:lle. EJRK:n on toimitettava ilmoitukset komissiolle, EPV:lle ja kyseisen järjestelmäriskipuskurikannan asettaneelle jäsenvaltiolle asetetussa määräajassa.

(30 c)  Muutetaan 136 artikla seuraavasti:

(a)  Korvataan 3 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”3. Kunkin nimetyn viranomaisen on ▌arvioitava syklisen riskin, makrovakausriskin tai järjestelmäriskin intensiteetti ja jos siinä on tapahtunut muutoksia, asetettava vastasyklinen puskurikanta omaa jäsenvaltiotaan varten tai tarkistettava sitä ja kunkin nimetyn viranomaisen on otettava tässä huomioon

(b)  Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.  Kunkin nimetyn viranomaisen on ilmoitettava neljännesvuosittain sovellettava vastasyklinen puskurikanta verkkosivustollaan. Ilmoituksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

(a)  sovellettava vastasyklinen puskurikanta;

(b)  merkityksellinen luotot/BKT-suhde ja sen poikkeama pitkäaikaisesta trendistä;

(c)  2 kohdan mukaisesti laskettu puskuriohje;

(d)  kyseisen puskurikannan perustelu;

(e)  jos puskurikantaa korotetaan, päivämäärä, josta alkaen laitosten on sovellettava kyseistä korotettua puskurikantaa laskeakseen laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurinsa;

(f)  jos e alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on aiemmin kuin 12 kuukautta tämän kohdan mukaisen ilmoituksen päivämäärän jälkeen, viittaus poikkeuksellisiin olosuhteisiin, joiden vuoksi soveltamiselle asetettua määräaikaa on lyhennetty;

(g)  jos puskurikantaa alennetaan, ohjeellinen ajanjakso, jonka kuluessa puskurikannan korotusta ei ole odotettavissa, sekä kyseisen ajanjakson perustelu.

Nimettyjen viranomaisten on ilmoitettava EJRK:lle sovellettava vastasyklinen puskurikanta ja a–g alakohdassa edellytetyt tiedot neljännesvuosittain. EJRK julkistaa kaikki ilmoitetut puskurikannat ja niihin liittyvät tiedot verkkosivustollaan.

Neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1024/2013 määriteltyjen osallistuvien jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten on myös ilmoitettava EKP:lle sovellettava vastasyklinen puskurikanta ja a–g alakohdassa edellytetyt tiedot neljännesvuosittain.

(31)  Korvataan 141 artiklan 1–6 kohta seuraavasti:

”1. Tämän rajoittamatta tämän direktiivin 104 artiklan ja direktiivin 2014/59/EU II ja III luvun mukaisesti toteutettavia toimia toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä laitosta, joka täyttää yhteenlasketun puskurivaatimuksen, suorittamasta sellaista ydinpääomaan (CET1) liittyvää voitonjakoa tai suorittamasta sellaisia ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) kuuluviin instrumentteihin liittyviä maksuja, että sen ydinpääoma (CET1) vähenisi tasolle, jolla yhteenlaskettu puskurivaatimus ei enää täyty.

2. Tämän rajoittamatta tämän direktiivin 104 artiklan ja direktiivin 2014/59/EU II ja III luvun mukaisesti toteutettavia toimia nimettyjen viranomaisten on vaadittava laitoksia, jotka eivät täytä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, laskemaan jakokelpoinen enimmäismäärä (Maximum Distributable Amount, MDA) 4 kohdan mukaisesti ja ilmoittamaan tämä laskettu jakokelpoinen enimmäismäärä toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä tällaisia laitoksia ennen jakokelpoisen enimmäismäärän laskentaa

(a)  suorittamasta ydinpääomaan (CET1) liittyvää voitonjakoa;

(b)  luomasta velvoitetta maksaa palkitsemisen muuttuvia osia tai lisäeläke-etuuksia taikka maksaa palkitsemisen muuttuvia osia, jos maksuvelvoite on luotu aikana, jona laitos ei ole täyttänyt yhteenlaskettuja puskurivaatimuksia;

(c)  suorittamasta ensisijaiseen lisäpääoman (AT1) instrumentteihin liittyviä maksuja.

3. Toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä kaikkia laitoksia, jotka eivät täytä tai ylitä yhteenlaskettua puskurivaatimustaan, jakamasta 2 kohdan toisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla toimilla suurempaa määrää kuin 4 kohdan mukaisesti laskettu jakokelpoinen enimmäismäärä. ▌

4. Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että laitokset laskevat jakokelpoisen enimmäismäärän kertomalla 5 kohdan mukaisesti lasketun summan 6 kohdan mukaisesti määritetyllä kertoimella. Jakokelpoista enimmäismäärää on pienennettävä 2 kohdan toisen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuilla toimilla.

5. Summa, joka kerrotaan 4 kohdan mukaisesti, muodostuu

(a)  kesken tilikauden kertyneistä voitoista, jotka eivät sisälly ydinpääomaan (CET1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 26 artiklan 2 kohdan nojalla ja joista on vähennetty summat, jotka on maksettu jonkin tämän artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetun toimen jälkeen;

sekä

(b)  tilikauden päätteeksi kertyneistä voitoista, jotka eivät sisälly ydinpääomaan (CET1) asetuksen (EU) N:o 575/2013 26 artiklan 2 kohdan nojalla ja joista on vähennetty summat, jotka on maksettu jonkin tämän artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetun toimen jälkeen;

(c)  jakamattomista voitoista, kesken tilikauden kertyneistä voitoista ja tilikauden päätteeksi kertyneistä voitoista, jotka sisältyvät ydinpääomaan (CET1), edellyttäen, että niitä on syntynyt toistuvasti ja:

i) voitonjaot on rajoitettu määrään, joka estää laitosta vähentämästä ydinpääomaa (CET1) yhteenlasketun puskurivaatimuksen alempaan kvartiiliin;

ii) laitos osoittaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, että se kykenee tuottamaan tällaisia voittoja 12 kuukauden ajan rikkomuksen jälkeen, ja

iii) toimivaltainen viranomainen hyväksyy 142 artiklassa tarkoitetun pääoman ylläpitämissuunnitelman;

vähennettynä

(d)  määrillä, jotka olisi maksettava veroina, jos tämän kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut erät jätettäisiin jakamatta.

6. Kerroin on määritettävä seuraavasti:

(a)  jos laitoksen ylläpitämä ydinpääoma (CET1), jota ei käytetä asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 a artiklan ja 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan, direktiivin 2014/59/EU 45 c ja 45 d artiklan ja tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten omien varojen vaatimusten täyttämiseen, on, kun se ilmaistaan prosenttiosuutena asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä, yhteenlasketun puskurivaatimuksen ensimmäisessä (eli alimmassa) kvartiilissa, kerroin on 0;

(b)  jos laitoksen ylläpitämä ydinpääoma (CET1), jota ei käytetä asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 a artiklan ja 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan, direktiivin 2014/59/EU 45 c ja 45 d artiklan ja tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten omien varojen vaatimusten täyttämiseen, on, kun se ilmaistaan prosenttiosuutena asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä, yhteenlasketun puskurivaatimuksen toisessa kvartiilissa, kerroin on 0,2;

(c)  jos laitoksen ylläpitämä ydinpääoma (CET1), jota ei käytetä asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 a artiklan ja 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan, direktiivin 2014/59/EU 45 c ja 45 d artiklan ja tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten omien varojen vaatimusten täyttämiseen, on, kun se ilmaistaan prosenttiosuutena asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä, yhteenlasketun puskurivaatimuksen kolmannessa kvartiilissa, kerroin on 0,4;

(d)  jos laitoksen ylläpitämä ydinpääoma (CET1), jota ei käytetä asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 a artiklan ja 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan, direktiivin 2014/59/EU 45 c ja 45 d artiklan ja tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten omien varojen vaatimusten täyttämiseen, on, kun se ilmaistaan prosenttiosuutena asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä, yhteenlasketun puskurivaatimuksen neljännessä (eli ylimmässä kvartiilissa), kerroin on 0,6;

Yhteenlasketun puskurivaatimuksen kunkin kvartiilin ala- ja yläraja lasketaan seuraavasti:

 

 

"Qn" ilmoittaa kyseisen kvartiilin järjestysluvun.”

(32)  Lisätään 141 a artikla seuraavasti:

”141 a artiklaYhteenlasketun puskurivaatimuksen täyttämättä jättäminen

1.  Sovellettaessa 141 artiklaa laitoksen katsotaan jättävän täyttämättä yhteenlasketun puskurivaatimuksen, jos sillä ei ole määrällisesti ja laadullisesti tarpeeksi omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja täyttämään samanaikaisesti 128 artiklan 6 kohdassa määritelty vaatimus ja kaikki seuraavat vaatimukset:

(a)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty vaatimus;

(b)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty vaatimus;

(c)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja tämän direktiivin 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty vaatimus;

(c a)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 92 artiklan 1 kohdan d a alakohdassa tapauksen mukaan ja tämän direktiivin 104 artiklassa säädetty vaatimus;

(d)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 a artiklassa ja direktiivin 2014/59/EU 45 c ja 45 d artiklassa säädetty vaatimus.

Omia varoja, joita ylläpidetään 128 artiklan 6 kohdan vaatimuksen täyttämiseksi, ei saa käyttää myös direktiivin 2014/59/EU 45 c, 45 d ja 45 e artiklassa määriteltyjen vaatimusten täyttämiseen.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 141 artiklaa sovellettaessa laitoksen ei saa katsoa jättävän täyttämättä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)  laitos täyttää 128 artiklan 6 kohdassa määritellyn yhteenlasketun puskurivaatimuksen, kun se otetaan huomioon kunkin 1 kohdan a, b ja c kohdassa tarkoitetun vaatimuksen lisäksi;

(b)  edellä 128 artiklan 6 kohdassa määritellyn vaatimuksen täyttämättä jättäminen, kun se otetaan huomioon 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun vaatimuksen lisäksi, johtuu yksinomaan laitoksen kyvyttömyydestä laskea liikkeeseen tai korvata velkoja, jotka eivät enää täytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 72 b ja 72 c artiklassa säädettyjä hyväksyttävyys- ja maturiteettivaatimuksia;

(c)  1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttämättä jättäminen ei kestä kuutta kuukautta pidempää.

(c a)  tarkoitettu laitos ei ole G-SII-laitos.”.

(32 a)  Muutetaan 142 artikla seuraavasti:

(a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:

Jos laitos ei täytä joko

(a)  yhteenlaskettua puskurivaatimustaan; tai

(b)  yhteenlaskettua vähimmäisomavaraisuusasteen mukautusta koskevaa vaatimustaan, joka koostuu laitoskohtaisesta vastasyklisestä vähimmäisomavaraisuusasteen mukautuksesta ja O‑SII‑vähimmäisomavaraisuusasteen mukautuksesta,

sen on laadittava pääoman ylläpitämissuunnitelma ja toimitettava se toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään viiden työpäivän kuluttua siitä, kun laitos on todennut, ettei se täytä kyseistä vaatimusta, ellei toimivaltainen viranomainen myönnä sille lupaa soveltaa pidempää määräaikaa, joka voi olla enintään 10 päivää.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tällaisia lupia ainoastaan luottolaitoksen yksilöllisen tilanteen perusteella ja ottaen huomioon laitoksen toiminnan laajuuden ja monimuotoisuuden.

(b)  Korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) omien varojen lisäämistä koskeva suunnitelma ja aikataulu, joiden tavoitteena on täyttää kokonaan vaatimukset, joita laitos ei ole täyttänyt 1 kohdan mukaisesti.”

(c)  Korvataan 3 kohta seuraavasti:

Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava pääoman ylläpitämissuunnitelma ja hyväksyttävä se ainoastaan, jos se katsoo, että laitos voi toteutetun suunnitelman avulla kohtuullisen todennäköisesti säilyttää tai hankkia riittävästi pääomaa täyttääkseen vaatimuksen, jota se ei ole pystynyt täyttämään 1 kohdan mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen asianmukaiseksi katsoman määräajan kuluessa.”

(33)  Lisätään 145 artiklaan j ja k alakohta seuraavasti:

”j) 2 artiklan 5 a ja 5 b kohdan täydentäminen vahvistamalla saatavilla olevien tietojen perusteella:

i)  täyttävätkö laitokset tai laitosten luokat kyseisissä artikloissa säädetyt edellytykset; tai

ii)  ovatko laitokset tai laitosten luokat lakanneet täyttämästä kyseisissä artikloissa säädetyt edellytykset;

k) 2 artiklan 5 kohdassa säädetyn luettelon muuttaminen

i)  poistamalla laitoksia tai laitosten luokkia, kun asianomainen laitos tai laitosten luokka on lakannut olemasta;

ii)  tekemällä tarvittavat muutokset, kun asianomaisen laitoksen tai laitosten luokan nimi on muuttunut.”

(34)  Poistetaan 146 artiklan a alakohta.

(35)  Lisätään 161 artiklaan 10 kohta seuraavasti:

”10. Komissio tarkastelee uudelleen 104 artiklan 1 kohdan j ja l alakohdassa tarkoitettujen valvontavaltuuksien täytäntöönpanoa ja soveltamista ja laatii niistä kertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.”

2 artiklaSaattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset [viimeistään vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisina.

Niiden on aloitettava näiden säännösten soveltaminen [vuoden ja yhden päivän kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Säännöksiä, jotka ovat tarpeen niiden 1 artiklan 13 ja 18 alakohdassa säädettyjen muutosten noudattamiseksi, joissa muutetaan direktiivin 2013/36/EU 84 ja 98 artiklaa, sovelletaan kuitenkin [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artiklaVoimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artiklaOsoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

(1)

  EUVL C 34, 31.1.2018, s. 5.

(2)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(3)

  EUVL C […], […], s. […].

(4)

  EUVL C , , s. .

(5)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(6)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(7)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(8)

  Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(9)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Osasto

Vapautetut yhteisöt, rahoitusalan holdingyhtiöt, rahoitusalan sekaholdingyhtiöt, palkitseminen, valvontatoimenpiteet ja -valtuudet sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteet

Viiteasiakirjat

COM(2016)0854 – C8-0474/2016 – 2016/0364(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

23.11.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

19.1.2017

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Peter Simon

24.11.2016

 

 

 

Valiokuntakäsittely

28.2.2017

25.4.2017

3.5.2017

11.12.2017

 

22.2.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

18.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

5

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, David Coburn, Thierry Cornillet, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Barbara Kappel, Wolf Klinz, Georgios Kyrtsos, Philippe Lamberts, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Gabriel Mato, Alex Mayer, Bernard Monot, Caroline Nagtegaal, Stanisław Ożóg, Sirpa Pietikäinen, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Cozzolino, Ashley Fox, Doru-Claudian Frunzulică, Syed Kamall, Alain Lamassoure, Thomas Mann, Luigi Morgano, Michel Reimon, Joachim Starbatty

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Christofer Fjellner, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Rupert Matthews

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

28.6.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

44

+

ALDE

Thierry Cornillet, Petr Ježek, Wolf Klinz, Caroline Nagtegaal, Ramon Tremosa i Balcells

ECR

Ashley Fox, Syed Kamall, Rupert Matthews, Stanisław Ożóg, Joachim Starbatty, Joachim Starbatty

ENF

Barbara Kappel

PPE

Burkhard Balz, Markus Ferber, Christofer Fjellner, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Agnieszka Kozłowska‑Rajewicz, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Esther de Lange, Werner Langen, Ivana Maletić, Thomas Mann, Fulvio Martusciello, Gabriel Mato, Sirpa Pietikäinen, Anne Sander, Theodor Dumitru Stolojan

S&D

Hugues Bayet, Pervenche Berès, Andrea Cozzolino, Jonás Fernández, Doru‑Claudian Frunzulică, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Olle Ludvigsson, Alex Mayer, Luigi Morgano, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker

5

-

EFDD

David Coburn, Bernard Monot

ENF

Gerolf Annemans, Marco Zanni

S&D

Alfred Sant

8

0

EFDD

Marco Valli

GUE/NGL

Marisa Matias, Martin Schirdewan, Miguel Viegas

VERTS/ALE

Sven Giegold, Philippe Lamberts, Michel Reimon, Ernest Urtasun

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 19. heinäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus