Menettely : 2018/2038(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0244/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0244/2018

Keskustelut :

PV 10/09/2018 - 22
CRE 10/09/2018 - 22

Äänestykset :

PV 11/09/2018 - 6.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0324

MIETINTÖ     
PDF 447kWORD 56k
28.6.2018
PE 620.798v03-00 A8-0244/2018

asetuksen 2015/1839 mukaisten Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden täytäntöönpanosta

(2018/2038(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Pascal Arimont

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Vuoden 2008 talous- ja rahoitusalan kriisillä oli syvällinen vaikutus jäsenvaltioiden ja alueiden talousarvioihin, mikä johti kaikentyyppisten investointien rahoituksen supistumiseen kaikissa jäsenvaltioissa ja erityisesti Kreikassa.

Kreikassa ohjelmakauteen 2007–2013 osui pitkittynyt ja syvä lama, joka johtui maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä, joka paljasti Euroopan talouden pitkän aikavälin rakenteelliset puutteet. Vuosina 2007–2013 BKT laski 26 prosenttia reaalisesti, ja vaikka taantuma päättyi vuonna 2014, kasvu kahden vuoden aikana oli alle yksiprosenttia. Työllisyysaste laski siten, että 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 66 prosenttia vuonna 2007 ja 53 prosenttia vuonna 2013, mikä merkitsee sitä, että vain hieman yli puolet työikäisistä oli työssä. Samalla ajanjaksolla työttömyys kasvoi 8,4 prosentista 27,5 prosenttiin työvoimasta.

Julkisen sektorin rahoituksen tasapaino, jossa oli jo huomattava alijäämä vuonna 2007, heikkeni edelleen, kun BKT romahti. Vuonna 2009 alijäämä kasvoi 15 prosenttiin BKT:stä, ja rahoituslaitosten lainojen vastineeksi määräämistä säästötoimista huolimatta se oli edelleen 13 prosenttia vuonna 2013. Konsolidoitu julkinen velka, joka oli suuri jo ennen kriisiä, kasvoi 178 prosenttiin BKT:stä vuonna 2013 ja oli samaa luokkaa vielä vuonna 2015. Julkiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen puolittuivat vuosien 2007 ja 2013 välillä, ja vaikka ne lisääntyivät jonkin verran seuraavina kahtena vuotena, vuonna 2015 ne olivat reaalisesti vain hieman yli 50 prosenttia vuoden 2006 tasosta.

Näissä melko vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa ERI-rahastoista on tullut paljon tärkeämpiä julkisten investointiohjelmien yhteisrahoituksen kannalta. ERI-rahastojen sitoumuksilla oli ratkaiseva rooli Kreikassa ja monissa muissa jäsenvaltioissa, sillä ne olivat joissakin tapauksissa yli 50 prosenttia kaikista julkisista investoinneista.

Yhteensä Kreikalle osoitettiin 20,4 miljardia euroa koheesiopolitiikan rahoitusta kaudella 2007–2013. Kyseisellä kaudella Kreikkaan luotiin yhteensä yli 21 000 työpaikkaa EAKR:n ja koheesiorahaston avulla, perustettiin yli 2 400 yritystä ja tehtiin suoria investointeja yli 30 000 pk-yritykseen, laajennettiin laajakaistayhteyksien kattavuutta 800 000 kansalaiselle, parannettiin yli 27 000 asukkaan kaupunkiliikennettä ja investoitiin yli 450 000:ta ihmistä hyödyttäviin vesihankkeisiin.

Nykyistä ohjelmakautta 2014–2020 varten Kreikalle on osoitettu 20 kansallisen ja alueellisen ohjelman kautta 20,38 miljardia euroa ERI-rahastoista. Yhdessä 4,6 miljardin euron kansallisten rahoitusosuuksien kanssa ne nostavat kokonaisbudjetin yhteensä 24,98 miljardiin euroon investoitavaksi eri aloille.

Vuosina 2008–2015 henkeä kohti laskettu bruttokansantuote supistui valtavasti kaikilla Kreikan alueilla suhteessa EU:n keskiarvoon, mikä teki tyhjäksi vuosina 2000–2008 saavutetun lähentymisen. Useimmilla Kreikan alueilla supistuminen on ollut yli 3 prosenttia vuodessa. Vuonna 2008 kolmella alueella kolmestatoista asukaskohtainen bruttokansantuote oli yli 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, mutta vuonna 2015 vain kaksi aluetta ylitti tämän keskiarvon (pääkaupunkialue Attiki (95 prosenttia) ja Notio Aigaio eteläisen Egeanmeren saarilla (75 prosenttia)).

Samalla Kreikka on kokenut ennennäkemättömän pakolaisten ja muuttajien virran. Tammikuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana Kreikan kautta siirtyi yli miljoona ihmistä, ja yli 57 000 muuttajaa on jäänyt Kreikkaan.

Rahoitus- ja pakolaiskriisi aiheutti Kreikassa maksuvalmiusvajeita ja pulaa julkisista varoista, joilla olisi voitu tehdä julkisia investointeja talouden kestävän elpymisen aikaansaamiseksi.

Oli olennaisen tärkeää, että maksuvalmiuden ja julkisten varojen puute ei estänyt toteuttamasta Kreikassa investointeja EAKR:sta, ESR:sta, koheesiorahastosta eikä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) tuettavien ohjelmien perusteella.

Tätä taustaa vasten tähän poikkeukselliseen tilanteeseen oli puututtava erityistoimenpitein. Sen vuoksi komissio ehdotti, että yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta muutetaan, jotta voidaan tarjota erityisesti Kreikalle kohdennettuja toimenpiteitä. Euroopan parlamentti ja neuvosto lainsäädäntövallan käyttäjinä antoivat nopeasti tukensa komission ehdotukselle. Tavoitteena oli tarjota kohdennettuja toimia nopeasti erityisesti Kreikassa.

Asetuksessa 2015/1839 säädetään erityisistä Kreikkaa koskevista toimenpiteistä, joissa EU:n rahoitusosuus nostetaan 100 prosenttiin, poistetaan 95 prosentin katto ennakkomaksujen ja välimaksujen yhteismäärältä vuosien 2007–2013 EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston ohjelmien osalta ja lisätään 7 prosentilla ensimmäistä ennakkomaksua kaudella 2014–2020 EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n osalta vuosina 2015 ja 2016.

Näiden poikkeuksellisten toimenpiteiden tuloksena Kreikka vastaanotti noin 2 miljardia euroa EU:n rahoitusta vuosina 2015 ja 2016 jo suunnitteilla olleen rahoituksen lisäksi. Tämä rahoitusvarojen aikaistaminen edisti Kreikkaa koskevia yleisiä tukitoimia, ja sillä oli merkittävä asema talouden kestokyvyn ylläpitämisessä äärimmäisen likviditeettikriisin aikana.

Asetuksen 2015/1839 täytäntöönpanon seurauksena EU:n maksamat varat vaikuttivat merkittävästi niiden hankkeiden lukumäärään, joita ei muutoin olisi saatettu loppuun ohjelmakauden päättyessä, mikä johti kauden 2007–2013 onnistuneeseen päätökseen ja vaikutti myönteisesti talouteen yleensä.

Arvioidaan, että koheesio- ja aluekehityspolitiikan ylimääräiset investoinnit nostivat Kreikan BKT:tä vuonna 2015 hieman yli 2 prosenttia tasolta, jolla se olisi ollut ilman rahoitusta.

Nostamalla EU:n yhteisrahoituksen tasoa ja käyttämällä EU:n investointeja joustavasti muutosasetuksella annettiin EU:n aluepolitiikalle mahdollisuus auttaa tehokkaasti talous- ja rahoituskriisin vaikutusten lieventämistä Kreikassa.

Jos tätä joustavuutta voidaan kannustaa poikkeuksellisissa olosuhteissa, on pidettävä mielessä, että EU:n koheesiopolitiikan ensisijaisena tavoitteena on tuottaa lisäarvoa julkiselle ja yksityiselle rahoitukselle. Tässä mielessä asetuksessa 2015/1839 säädettyjen kaltaisia poikkeuksellisia toimenpiteitä voidaan perustella ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

asetuksen 2015/1839 mukaisten Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden täytäntöönpanosta

(2018/2038(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1),

–  ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Uusi alku työllisyydelle ja kasvulle Kreikassa” (COM(2015)0400),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1839 asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden osalta(2),

–  ottaa huomioon rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 annetun asetuksen (EU) 2017/825(3),

–  ottaa huomioon EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarvioinnista 19. syyskuuta 2016 julkistetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Ex post evaluation of the ERDF and Cohesion Fund 2007–13” (SWD(2016)0318),

–  ottaa huomioon Kreikan talous- ja kehitysministeriön selvityksen asetuksen (EU) 2015/1839 mukaisista käytetyistä määristä (ohjelmakaudella 2007–2013)(4),

–  ottaa huomioon komissiolle osoitetun suullisen kysymyksen O-000100/2017(B8-0001/2018) Kreikkaa koskevista erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2015/1839 täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0244/2018),

A.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka on solidaarisuuden osoitus ja EU:n tärkein investointiväline, joka kattaa kaikki alueet ja jolla pienennetään eroja; toteaa, että sen tarjoaman lisäarvon ja joustavuuden merkitys talous- ja rahoituskriisin aikaan on vahvistettu useaan otteeseen; toteaa, että nykyisillä budjettivaroilla koheesiopolitiikka on osaltaan edistänyt kaivattujen julkisten investointien mahdollisuuksia, ehkäissyt kriisin pahenemista ja mahdollistanut sen, että jäsenvaltiot ja alueet voivat ottaa käyttöön räätälöityjä ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä sietää odottamattomia tapahtumia ja ulkoisia häiriöitä;

B.  ottaa huomioon, että vuosina 2007–2015 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston tuki Kreikalle oli 15,8 miljardia euroa, joka vastaa noin 19 prosentin osuutta kaikista julkisista pääomamenoista;

C.  toteaa, että talous- ja rahoituskriisin seurauksia Kreikassa ovat olleet kasvulukujen pysyminen sitkeästi negatiivisina kolmesta kansainvälisestä pelastuspaketista huolimatta, vakavat likviditeettiongelmat ja julkisten varojen puute;

D.  toteaa, että Manner-Kreikka ja Kreikan saaret ovat olleet ja ovat edelleen erityisen vaikeassa asemassa pakolais- ja muuttoliikekriisin johdosta ja että suuret maahanmuuttaja- ja pakolaisvirrat pitävät ne paineen alla, minkä seurauksena paikallinen taloudellinen toiminta on kärsinyt suuresti erityisesti matkailusta elävillä alueilla;

E.  toteaa, että vuosina 2007–2013 Kreikan BKT laski 26 prosenttia reaalisesti, ja vaikka taantuma päättyi vuonna 2014, kasvu kahden vuoden aikana oli alle 1 prosenttia; toteaa, että vuonna 2013 työllisyysaste putosi 66 prosentista 53 prosenttiin, mikä osoittaa, että vain hieman yli puolet työikäisistä ihmisistä käy töissä, ja työttömyys kasvoi samana aikana 8,4 prosentista 27,5 prosenttiin, mikä vaikutti lamaannuttavasti Kreikan väestön ostovoimaan ja heikensi voimakkaasti useita toimialoja, myös terveydenhuoltoa; toteaa, että viimeisimpien Eurostatin tietojen mukaan työttömyysprosentti oli 20,8 prosenttia ja että nuorisotyöttömyyden osuus on korkea;

F.  ottaa huomioon, että komissio ja lainsäädäntövallan käyttäjät totesivat vuonna 2015, että kriisi oli koetellut Kreikkaa ainutlaatuisella tavalla, millä olisi voinut olla vakavia vaikutuksia sekä vuosien 2000–2006 ja 2007–2013 toimintaohjelmien päätökseen saattamiselle että vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanon käynnistämiselle;

G.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) 2015/1839 antamisen tarkoituksena oli parantaa Kreikan maksuvalmiutta kriittisellä hetkellä ennen kuin ohjelmien täytäntöönpano olisi pysähtynyt ja tarvittavat investointimahdollisuudet jääneet saamatta, koska merkittäviä määriä olisi peritty takaisin, jos vuosien 2000–2006 ja 2007–2013 hankkeet olisivat jääneet toteuttamatta;

H.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EU) 2015/1839 vahvistettiin ohjelmakaudelle 2014–2020 ylimääräinen ensimmäinen ennakkomaksu, joka on kahdessa 3,5 prosentin osassa maksettava tukimäärä koheesiopolitiikan rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR), sekä ohjelmakauden 2007–2013 osalta sataprosenttinen yhteisrahoitusosuus tukikelpoisiin menoihin ja jäljellä olevien 5 prosentin pikainen vapauttaminen EU:n maksumäärärahoista, jotka olisi pitänyt säilyttää ohjelmien päättämiseen saakka;

I.  ottaa huomioon, että asetus annettiin, jotta vakavaan kriisitilanteeseen voitiin vastata mahdollisimman nopeasti ja varmistaa, että Kreikalla oli riittävä rahoitus hankkeiden loppuun saattamiseen vuosien 2007–2013 ohjelmakauden puitteissa ja nykyisen ohjelmakauden täytäntöönpanon käynnistämiseen;

J.  toteaa, että 152 artiklan 6 kohdan 2 alakohdan mukaan Kreikan oli toimitettava vuoden 2016 loppuun mennessä komissiolle kertomus sataprosenttisen yhteisrahoitusosuuden soveltamista koskevien säännösten täytäntöönpanosta ja ohjelmien maksumäärärahojen enimmäismäärästä ohjelmakauden lopulla;

K.  ottaa huomioon, että EU on myös maksanut 95 prosenttia kokonaisinvestointikustannuksista rahoituskaudella 2007–2013 Kreikassa (yleensä sovellettava määrä on enintään 85 prosenttia) niin kutsutun lisäasiakirjan avulla asetuksen (EU) N:o 1311/2011 mukaisesti;

L.  toteaa, että lokakuussa 2015 perustettiin erillinen tili, jolle siirrettiin kaikki EU:n rahoittamiin hankkeisiin tarkoitetut varat sen varmistamiseksi, että niitä käytettäisiin ainoastaan toimenpideohjelman edunsaajille ja toimintoihin suoritettaviin maksuihin;

M.  ottaa huomioon, että Kreikkaa on tuettu vuodesta 2011 lähtien antamalla komission Kreikka-työryhmän teknistä tukea maan uudistusprosessiin ja vuodesta 2015 lähtien rakenneuudistusten tukipalvelulla, joka tarjoaa apua kasvua edistävien rakenneuudistusten valmisteluun, suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin; ottaa huomioon, että 20. toukokuuta 2017 voimaan tullut asetus (EU) 2017/825 rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 oli merkittävä hetki rakenneuudistusten tukipalvelun sitoumuksille asianomaisissa jäsenvaltioissa, myös Kreikassa;

1.  muistuttaa, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli toteutettaessa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita, torjuttaessa työttömyyttä, vähennettäessä eriarvoisuutta, lujitettaessa EU:n kaikkien alueiden kilpailukykyä, osoitettaessa unionin solidaarisuutta ja täydennettäessä muita toimintaperiaatteita; muistuttaa lisäksi, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot ovat Kreikan suurin suorien investointien lähde;

2.  panee merkille kertomuksen asetuksen (EU) 2015/1839 mukaisesti käytetyistä määristä ohjelmakaudella 2007–2013, jonka oli määrä päättyä vuoden 2016 lopulla; panee merkille, että Kreikan viranomaiset toimittivat kertomuksen toukokuussa 2017 ja että se annettiin parlamentin käyttöön toistuneiden pyyntöjen jälkeen joulukuussa 2017; panee tyytyväisenä merkille, että komissio on toimittanut parlamentille alustavan arvion 181 ensisijaisesta hankkeesta, joiden arvo on yhteensä 11,5 miljardia euroa ja jotka vastaavat noin 55 prosenttia Kreikalle osoitetusta vuosien 2007–2013 EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n määrärahojen kokonaismäärästä; toteaa, että näistä hankkeista 118 oli toteutettu onnistuneesti loppuun ohjelmakauden loppuun mennessä ja 24:stä oli luovuttu;

3.  korostaa, että edellä mainittuun kertomukseen sisältyvien tietojen mukaan Kreikkaa koskevista erityistoimenpiteistä annetun asetuksen hyväksymisen jälkeen suora vaikutus maksuvalmiuteen vuonna 2015 oli yhteensä 1 001 709 731,50 euroa ja vuonna 2016 saadut varat olivat yhteensä 467 674 209,45 euroa; panee lisäksi merkille, että kun ensimmäistä ennakkomaksua korotettiin ohjelmakaudella 2014–2020, Kreikka vastaanotti noin 2 miljardia euroa vuosina 2015 ja 2016;

4.  on tyytyväinen siihen, että maksetut määrät kohdistuivat monenlaisiin hankkeisiin: liikenne ja muu infrastruktuuri (ympäristö, matkailu, kulttuuri, kaupunki- ja maaseutualueiden elvyttäminen, sosiaalinen infrastruktuuri) tietoyhteiskunnan hankkeet ja inhimillisiä voimavaroja kehittävät toimet; pitää myönteisenä myös sitä, että 63 prosenttia kaikista valtiontukihankkeille osoitetuista maksuista koski yritysten ja liiketoimintahankkeiden tukia, jotka edistivät suoraan kilpailukykyä ja vähensivät yrittäjyyteen liittyviä riskejä, kun taas 37 prosenttia liittyi valtiontukiin infrastruktuurihankkeille, joilla täydennettiin markkinatilannetta ja liiketoiminnan parantamista koskevia järjestelyjä;

5.  on tyytyväinen Kreikan viranomaisten toimittamaan kertomukseen, jonka mukaan maksuvalmiuden kasvu tarkoitti samaan aikaan myös taloudellisen tuoton lisäystä noin 1,5 miljardilla eurolla ja lisäystä julkisia investointeja koskevaan ohjelmaan vuosiksi 2015 ja 2016;

6.  on tyytyväinen toimenpiteiden vaikutuksiin siltä osin, kun on kyse taloudellisen toiminnan tehostamisesta, liikevaihdon ja käyttöpääoman normalisoinnista ja vakauttamisesta suuressa määrässä yrityksiä, työpaikkojen luomisesta ja säilyttämisestä, ja merkittävien tuotannon infrastruktuurien valmistumisesta, millä oli myös merkittävä vaikutus talousarvion verotuloihin;

7.  katsoo, että asetuksen täytäntöönpanon seurauksena EU:n varoja käytettiin vuonna 2015 toimenpideohjelmien mukaisten hankkeiden loppuunsaattamiseen tukikelpoisuuskauden loppuun saakka ja että vuonna 2016 jäljellä olevaa määrää, joka maksettiin kansallisten resurssien ohella, käytettiin myös muiden hankkeiden toteuttamista varten;

8.  antaa arvoa sille, että Kreikan viranomaiset käynnistivät hankkeiden luokittelua koskevan uudelleenjärjestelyn, jossa valitaan keskeisiä hankkeita loppuun saatettavaksi; painottaa, että tämä on auttanut huomattavasti institutionaalisten ja hallinnollisten esteiden poistamista ja pikaisesti toteutettavien painopistetoimien valintaa, mikä myös estää rahoitusoikaisuja; pitää myönteisenä, että asetuksen (EU) 2015/1839 nojalla maksetuilla EU:n varoilla vähennettiin huomattavasti puutteellisiksi luokiteltujen hankkeiden lukumäärää; toteaa, että verrattuna ohjelmakauteen 2000–2006, jolloin noin 900 hanketta jäi saattamatta päätökseen, 79 hanketta oli saattamatta päätökseen silloin, kun ohjelmakauden 2007–2013 lopulliset maksupyynnöt oli jätettävä, mutta nämä hankkeet on määrä saattaa päätökseen kansallisten varojen avulla;

9.  korostaa, että rakennerahastojen hyödyntäminen oli selkeästi parantunut ja maaliskuun 2016 lopussa maksujen toteutusaste oli Kreikassa ohjelmakaudella 2007–2013 yli 97 prosenttia(5)4 ja että 31. maaliskuuta 2018 annetussa kertomuksessa vuosien 2007–2013 ohjelmien maksujen toteutuksesta ja maksamatta olevista sitoumuksista (reste à liquider, RAL) Kreikalla ei ole otsakkeen 1 b mukaisia maksattamatta olevia sitoumuksia5; pitää myönteisenä, että Kreikka oli ensimmäinen jäsenvaltio, joka oli käyttänyt kaikki saatavilla olevat resurssit ja saavuttanut varojen sataprosenttisen käyttöasteen, kun EU:n keskiarvo oli 96 prosenttia;

10.  toteaa kuitenkin, että käyttöaste on vain ohjeellinen ja että varojen käyttöasteen painottamisella ei saisi heikentää investointien tehokkuutta, lisäarvoa ja laatua; toteaa, että eritystoimet ovat makrotaloudellisia ja niiden vaikutuksia on vaikea jäljittää yksittäisiin hankkeisiin;

11.  muistuttaa, että ERI-rahastoilla on merkittävä vaikutus bruttokansantuotteeseen ja muihin indikaattoreihin useissa jäsenvaltioissa sekä yleensä sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen koheesioon ja että koheesiopolitiikalla ja maaseudun kehittämistoimilla tuetuilla investoinneilla Kreikan BKT:n arvioidaan kasvaneen edellisen ohjelmakauden lopussa vuonna 2015 yli 2 prosenttia enemmän kuin se olisi kasvanut ilman rahoitusta; muistuttaa, että EU:n rakennerahastovarojen käytössä on aina keskityttävä perussopimuksiin perustuvien tavoitteiden saavuttamiseen ja todellisen unionin tason lisäarvon tuottamiseen ja sen on kohdistuttava EU:n painopisteisiin ja ulotuttava laajemmalle kuin pelkkään BKT:n kasvuun;

12.  panee merkille pääasiassa määrällisen analyysin, joka sisältyy Kreikan viranomaisten toimittamaan kertomukseen asetuksen (EU) 2015/1839 mukaisesti ohjelmakaudella 2007–2013 käytetyistä määristä, mikä täyttää lainsäädännön vaatimukset; tunnustaa, että erityistoimenpiteiden vaikutusta ei voida erottaa ERI-rahastojen kokonaisvaikutuksesta Kreikassa, mutta toteaa, että vaikka kvalitatiivinen arviointi on hankala toteuttaa, se auttaisi täydentämään analyysia ja ymmärtämään saavutettuja tuloksia; kannustaa komissiota antamaan lisätietoja kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun sekä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden osalta;

13.  pitää suuressa arvossa sitä, että viimeisten komissiolle 31. joulukuuta 2016 toimitettujen tietojen mukaan Kreikan viranomaisten maksupyyntöjen määrä oli 1,6 miljardia euroa ja että 31. maaliskuuta 2018 vuosien 2014–2020 ohjelmakauden toteutusasteKreikassa oli 28 prosenttia(6)6, mikä on yleisesti yksi jäsenvaltioiden parhaista suorituksista, vaikka joitakin erimielisyyksiä vallitseekin jaottelun ja rahastokohtaisten toteutusasteiden suhteen; kannattaa lisäksi asetuksen (EU) 2015/1839 hyväksymistä tärkeänä toimenpiteenä räätälöidyn tuen myöntämiseksi ratkaisevalla hetkellä Kreikalle; pitää myönteisenä, että ylimääräinen ennakkorahoitus katettiin vaatimusten mukaan kokonaan Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston välimaksupyynnöillä, mutta panee merkille, että sitä ei katettu kokonaan Euroopan sosiaalirahaston osalta (noin 4 prosenttia) eikä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta;

14.  muistuttaa kestävien rakenneuudistusten merkityksestä; panee merkille toteutetut toimet ja kehottaa Kreikkaa hyödyntämään täysimääräisesti rakenneuudistusten tukiohjelman mahdollisuuksia, jotta se voi luoda vakaan liiketoimintaympäristön, jossa ERI-rahastoja käytetään tehokkaasti ja tuloksellisesti ja niiden sosioekonomiset vaikutukset maksimoidaan;

15.  toteaa, että tukemalla julkisia investointeja ja käyttämällä EU:n investointeja joustavasti varojen uudelleen kohdentamisen tai yhteisrahoitusosuuden nostamisen avulla, aluepolitiikalla lievennettiin finanssikriisin ja julkisen talouden jatkuvan vakauttamisen vaikutuksia useissa jäsenvaltioissa; korostaa tässä yhteydessä, kuinka tärkeää on varmistaa asianmukainen rahoitus seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten; toistaa kuitenkin, että koheesiopolitiikkaa olisi pidettävä tärkeimpänä julkisten investointien välineenä ja katalysaattorina, jolla houkutellaan lisää julkista ja yksityistä rahoitusta, ja että vastaavia toimenpiteitä, joiden seurauksena supistetaan kansallisia yhteisrahoituskiintiöitä rakennerahastoista rahoitettaviin toimintaohjelmiin Kreikassa tai muussa jäsenvaltiossa, olisi käytettävä vain poikkeuksellisesti, ja ennen niiden hyväksymistä ja täytäntöönpanoa ne olisi arvioitava tehokkuuden perusteella ja perusteltava asianmukaisesti;

16.  toteaa, että joillakin alueilla on vaikeuksia ERI-rahastojen mukaisissa yhteisrahoitushankkeissa; kehottaa sen vuoksi komissiota tarkastelemaan kiireellisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä julkistalouden vajeiden laskemisen vaikutusta ERI-rahastoista yhteisrahoitettuihin alueellisiin investointeihin, erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla;

17.  muistuttaa Kreikan viranomaisia siitä, että on tärkeää varmistaa niiden ERI-rahastoista rahoitettujen investointien asianmukainen viestintä ja näkyvyys;

18.  pitää myönteisenä alustavaa arviota siitä, että ohjelmakausi 2007–2013 tullaan luultavasti päättämään Kreikan osalta ilman varojen menetyksiä; kehottaa komissiota ilmoittamaan Euroopan parlamentille päättämisprosessin tulokset, jotka on määrä saada päätökseen vuoden 2018 alkupuolella, ja toimittamaan ajanmukaisen katsauksen hankkeista, jotka voidaan kansallisten varojen avulla saada päätökseen ja jotka olivat vielä saattamatta päätökseen 31. maaliskuuta 2018;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 270, 15.10.2015, s. 1.

(3)

EUVL L 129, 19.5.2017, s. 1.

(4)

Ateena, toukokuu 2017.

(5)

4Komission yksiköiden valmisteluasiakirja EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarvioinneista vuosina 2007–2013.

5 Maksujen toteutusaste yhteensä ja maksamatta olevien sitoumusten (”reste à liquider”, RAL) taso otsakkeessa 1 b (ohjelmakausi 2007–2013) – Kansallisten viranomaisten nimeäminen ja välimaksujen toteutusaste vuosien 2014–2020 ERI-rahastojen toimenpideohjelmissa (tilanne 31. maaliskuuta 2018).

(6)

6 Maksujen toteutusaste yhteensä ja maksamatta olevien sitoumusten (”reste à liquider”, RAL) taso otsakkeessa 1 b (ohjelmakausi 2007–2013) – Kansallisten viranomaisten nimeäminen ja välimaksujen toteutusaste vuosien 2014–2020 ERI-rahastojen toimenpideohjelmissa (tilanne 31. maaliskuuta 2018).


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, John Flack, Aleksander Gabelic, Michela Giuffrida, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

John Howarth, Elsi Katainen, Tunne Kelam, Ivana Maletić, Bronis Ropė, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Bullock, Andrzej Grzyb


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

36

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

ECR

John Flack, Sławomir Kłosowski, Mirosław Piotrowski, Ruža Tomašić

EFDD

Rosa D'Amato

GUE/NGL

Martina Michels, Ángela Vallina

PPE

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Andrzej Grzyb, Marc Joulaud, Tunne Kelam, Ivana Maletić, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Ramón Luis Valcárcel Siso, Joachim Zeller, Milan Zver

S&D

Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Aleksander Gabelic, Michela Giuffrida, John Howarth, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Liliana Rodrigues, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

VERTS/ALE

Bronis Ropė, Monika Vana

2

-

EFDD

Jonathan Bullock

NI

Konstantinos Papadakis

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 29. elokuuta 2018Oikeudellinen huomautus