Menettely : 2018/2024(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0247/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0247/2018

Keskustelut :

PV 04/07/2018 - 19
CRE 04/07/2018 - 19

Äänestykset :

PV 05/07/2018 - 6.11
CRE 05/07/2018 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0311

MIETINTÖ     
PDF 857kWORD 160k
29.6.2018
PE 623.666v02-00 A8-0247/2018

varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2018/2024(BUD))

Budjettivaliokunta

Esittelijä: Daniele Viotti

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIITE: YHTEINEN LAUSUMA TALOUSARVIOMENETTELYN AIKATAULUSTA JA SOVITTELUKOMITEAN TYÖSKENTELYN TOIMINTATAVOISTA VUONNA 2018
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIITE: ULKOASIAINVALIOKUNNAN KIRJE
   LIITE: KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN KIRJE  
 LIITE: TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: KALATALOUSVALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 LIITE: PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2018/2024(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon komission 23. toukokuuta 2018 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0600),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja 20. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2017/1123(3), jolla sitä muutettiin,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio(5),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2019 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (06315/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 a artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0247/2018),

Talousarvioesitys 2019: vahvistetaan solidaarisuutta ja valmistaudutaan kestävään tulevaisuuteen

1.  palauttaa mieliin vahvistaneensa 15. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa seuraavat ensisijaiset tavoitteet EU:n vuoden 2019 talousarviota varten: kestävä kasvu, innovointi, kilpailukyky, turvallisuus, ilmastonmuutoksen torjunta, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja muuttoliikeasiat; toteaa myös kehottaneensa kiinnittämään erityistä huomiota nuoriin;

2.  muistuttaa, että unionin talousarvio varainhoitovuodeksi 2019 on kuluvan vaalikauden viimeinen talousarvio ja sen kanssa samanaikaisesti käydään neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmän uudistuksesta; muistuttaa myös, että Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut osallistumaan unionin vuosien 2019 ja 2020 talousarvioiden rahoittamiseen ja toteutukseen maaliskuun 2019 jälkeen siten kuin se olisi edelleen unionin jäsenvaltio;

3.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen ja katsoo sen vastaavan pääpiirteittäin parlamentin omia painopisteitä; aikoo edelleen lujittaa keskeisiä ohjelmia ja varmistaa niiden rahoituksen asianmukaisen tason; panee merkille 3,1 prosentin lisäyksen maksusitoumusmäärärahoihin ja pienemmän BKTL-osuuden vuoteen 2018 verrattuna sekä maksusitoumusmäärärahojen (1 prosentti verrattuna 1,02 prosenttiin) että maksumäärärahojen (0,9 prosenttia verrattuna 0,92 prosenttiin) kohdalla;

4.  on ilahtunut ehdotetuista lisäyksistä Horisontti 2020 -ohjelmaan, Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen, Erasmus+ -ohjelmaan ja ohjelmiin, joilla edistetään unionin kansalaisten turvallisuutta; huomauttaa kuitenkin, että pk-yrityksille on annettava entistä enemmän tukea, sillä ne ovat keskeisiä talouskasvun ja työpaikkojen luomisen mahdollistajia, että unionin teollisuuden digitalisointiin ja digitaalisten taitojen ja digitaalisen yrittäjyyden edistämiseen on kohdennettava asianmukaiset resurssit ja että samoin on lisättävä nuoria tukevien ohjelmien, varsinkin ErasmusPron määrärahoja; toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että Erasmus+ -ohjelman talousarvio on vähintään kaksinkertaistettava vuonna 2019;

5.  pitää valitettavana, että yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) määrärahalisäys vuoden 2018 talousarvioon verrattuna on vain 2,3 prosenttia (362,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina) ja että ehdotetut maksumäärärahat ovat 0,6 prosenttia pienemmät; palauttaa mieliin, että kyseessä on tuloksekas ohjelma, johon on huomattavasti enemmän hakijoita kuin rahoituksen saajia; korostaa, että pk-yritykset ovat unionin työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn tärkeitä edistäjiä ja Euroopan talouden selkäranka ja että niillä on valmiudet luoda kasvua ja työpaikkoja; kehottaa ottamaan tämän seikan ensisijaisena asiana huomioon siten, että pk-yrityksiä koskeviin ohjelmiin osoitetaan riittävästi rahoitusta ja että COSME-ohjelman määrärahoja lisätään entisestään ottaen huomioon sen tuloksellisuuden;

6.  on tyytyväinen Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rooliin unionin investointivajeen vähentämisessä; kehottaa optimaalisen alueellisen ja alakohtaisen tasapainon yhteydessä lujittamaan ESIRin käytön sosiaalista ulottuvuutta, joka kattaa myös terveydenhuollon ja lääketieteen alan innovoinnin, sosiaalisen infrastruktuurin, ympäristönsuojelun. kestävän liikenteen, uusiutuvan energian ja energian varastointi‑infrastruktuurin; toistaa pitkäaikaisen kantansa, että uudet rahoituskehysaloitteet on rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä olemassa olevien ohjelmien kustannuksella; toistaa myös sitoutuneensa Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen tehostamiseen, jotta voidaan mahdollisimman pitkälti kumota leikkaukset, jotka näiden ohjelmien määrärahoihin on tehty vuoden 2019 talousarviossa ESIR-rahaston voimassaolon jatkamisen rahoittamiseksi;

7.  panee merkille sitoutumisen unionin uudistettuun puolustusohjelmaan ja etenkin sopimuksen Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta Euroopan puolustusrahaston ensimmäisenä vaiheena; katsoo, että tämä yhteinen sitoumus auttaa saavuttamaan mittakaavaetuja ja lisäämään jäsenvaltioiden ja yritysten välistä koordinointia, jotta unioni voi säilyttää strategisen riippumattomuutensa ja tulla todelliseksi maailmanlaajuiseksi toimijaksi;

8.  panee merkille, että komissio on ehdottanut 233 miljoonan euron lisäystä nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoihin rahoitussuunnitelman mukaisesti; toteaa jälleen kerran, ettei parlamentti hyväksynyt, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin jälkeen vuosien 2018–2020 määrärahoihin tehtyjä korotuksia maksettaisiin etupainotteisesti; korostaa, että budjettivallan käyttäjä säilyttää täysin oikeutensa päättää kaikkien ohjelmien rahoituksesta, myös niiden, joita tarkistettiin monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa; korostaa, että toimielinten välinen lojaali yhteistyö on tärkeää, ja kehottaa kaikkia asianomaisia toimijoita säilyttämään luottamuksensa koko talousarviomenettelyn 2019 ajan;

9.  on edelleen sitoutunut torjumaan työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä; katsoo tässä suhteessa, että nuorisotyöllisyysaloitetta olisi lujitettava edelleen, jotta otetaan huomioon tarve lisätä unionin rahoitusta sosiaalisten oikeuksien pilarin kehittämiseksi, vaikka nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoihin mahdollisesti tehtävät muutokset vaikeuttavat aloitteen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmien uudelleensuunnittelua; toteaa, ettei unionissa ole paneuduttu riittävästi nuorisotyöttömyyteen, joka on edelleen suurempi kuin vuonna 2007; kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että jäsenvaltiot eivät korvaa omia toimintapolitiikkojaan ja rahoitustaan nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksella nuorisotyöttömyyden torjumiseksi vaan käyttävät sitä täydentävästi; korostaa, että sekä ammatillinen koulutus että oppisopimuskoulutus ovat tehokkaita käytäntöjä nuorisotyöttömyyden torjunnassa; korostaa, että Erasmus Pro -ohjelmaan perustuva liikkuvuus edistää merkittävästi vertaisarviointia, jolla edistetään parhaiden käytäntöjen soveltamista;

10.  painottaa koheesiopolitiikan ohjelmien pääsevän vuonna 2019 täyteen vauhtiin ja korostaa, että parlamentti on sitoutunut varmistamaan riittävät määrärahat näille ohjelmille; panee tyytyväisenä merkille, että lähes kaikki kauden 2014–2020 ohjelmien hallintoviranomaiset on nyt nimetty; huomauttaa, että kohtuuttomat viivästykset toimenpideohjelmien toteuttamisessa ovat johtuneet suurelta osin kyseisten viranomaisten myöhäisestä nimeämisestä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ohjelmien täytäntöönpanoa nopeutetaan viivästysten umpeen kuromiseksi, ja kehottaa jäsenvaltioita pyytämään tässä asiassa komission apua;

11.  ottaa huomioon raportit unionin alue- ja koheesiopolitiikasta ja vähemmän kehittyneiden alueiden taloudellisista haasteista ja toteaa, että niissä mainitaan toistuvasti puutteita niin tehokkuudessa kuin tuloksissakin;

12.  panee merkille, että komission ehdotus antaisi mahdollisuuden saavuttaa vuonna 2019 tavoitteen osoittaa 20 prosenttia talousarviosta ilmastomenoihin; pitää kuitenkin valitettavana, ettei komissio ole noudattanut parlamentin pyyntöä monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana osoitettujen alennettujen määrien kompensoimisesta; katsoo, ettei ehdotus ole riittävä, sillä unionin talousarviosta 2014‑2020 kohdennettaisiin ainoastaan 19,3 prosenttia ilmastotoimenpiteisiin, mikä tarkoittaa, ettei unioni saavuttaisi kaudelle 2014– 2020 asettamaansa tavoitetta 20 prosentin kohdentamisesta johdonmukaisesti ilmastotoimenpiteisiin varsinkin, jos se osoittaa vain 20 prosenttia talousarviosta ilmastonsuojeluun vuonna 2020; pitää valitettavana, ettei komissio ole kyennyt esittämään talousarvioita, jotka olisi mukautettu 7.–8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä vahvistettuihin, unionin tätä alaa koskeviin sitoumuksiin ja tavoitteisiin; katsoo, että lisätoimien toteuttamiseksi olisi aiheellista laatia toimintasuunnitelma huomattavia mahdollisuuksia tarjoavista ohjelmista, kuten Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa ‑väline, Euroopan sosiaalirahasto, maataloustukirahasto, maaseuturahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tai Life+, sillä nämä ohjelmat antavat etenkin mahdollisuuden investoida energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin on arvostellut perustellusti komission käyttämiä menetelmiä, ja vaatii ripeitä parannuksia asiassa;

13.  pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut parantamaan biodiversiteettimenojen seurantamenetelmää; ei kuitenkaan hyväksy sitä, että biologisen monimuotoisuuden suojeluun kohdistettavaa kokonaismäärää on ehdotettu alennettavaksi 8,2 prosenttiin, mikä on vastoin tavoitetta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen häviäminen ja kääntää tämä suuntaus vuoteen 2020 mennessä;

14.  katsoo, että unionin vuoden 2019 prioriteetteihin kuuluvat edelleen kansalaisten turvallisuuden varmistaminen ja muuttoliikehaasteisiin vastaaminen; pitää ratkaisevan tärkeänä säilyttää tämän alan menot riittävällä tasolla, jotta voidaan vastata muuttoliike- ja pakolaiskriisin aiheuttamiin tarpeisiin Afrikan mantereella, etenkin Sahelin alueella sekä Levantin alueen maissa ja Välimerellä; katsoo, että unionin talousarviosta on käytävä ilmi jäsenvaltioiden keskinäinen solidaarisuus, jota muuttoliikevirtojen hallinta edellyttää etenkin, kun Dublin-asetuksen tarkistaminen hyväksytään; toteaa, että vuoden 2019 talousarvioesitys sisältää komission ehdotuksen talousarviovaikutukset;

15.  korostaa, että neuvotteilla tai varhaisessa täytäntöönpanovaiheessa on monia tärkeitä lainsäädäntöaloitteita, kuten Dublin-asetuksen tarkistaminen, rajanylitystietojärjestelmän ja EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustaminen, Schengenin tietojärjestelmän parantaminen ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskeva aloite turvallisuuden, rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi, ja nämä aloitteet vaikuttavat todennäköisesti merkittävästi vuoden 2019 talousarvioon; korostaa, että riittävä rahoitus on tärkeää, jotta unioni saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa tällä alalla; kannustaa komissiota käymään budjettivallan käyttäjän kanssa avointa ja ennakoivaa vuoropuhelua edellä mainituista aloitteista, jotta määrärahoja voidaan tarvittaessa mukauttaa rajoittamatta kuitenkaan käynnissä olevien lainsäädäntömenettelyjen tuloksia vuotuisen talousarviomenettelyn aikana;

16.  pitää valitettavana komission ehdotusta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toisen erän rahoittamisesta; kannattaa koordinointivälineen jatkamista, mutta kuten myös komissio ehdotti 14. maaliskuuta 2018, katsoo, että sen rahoittamiseen olisi osoitettava unionin talousarviosta 1 miljardia euroa ja jäsenvaltioiden olisi maksettava 2 miljardia euroa kahdenvälisten rahoitusosuuksien muodossa, jotta monivuotisen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineisiin jäisi rahoituskehyksen kahtena viimeisenä voimassaolovuonna riittävästi liikkumavaraa odottamattomia tilanteita varten ja jotta voitaisiin rahoittaa muita prioriteetteja; katsoo myös, että koordinointiväline on ollut monivuotisen rahoituskehyksen aikana uusi aloite, joka olisi näin ollen rahoitettava uusista määrärahoista; pitää valitettavana, että vaikka parlamentti pyysi selvästi, että se otettaisiin kattavasti mukaan koordinointivälineen jatkamista koskevaan päätöksentekoprosessiin myös siksi, että vältettäisiin toistamasta välineen perustamisessa käytettyä menettelyä, parlamentin ja neuvoston välillä ei ole toistaiseksi käyty neuvotteluja koordinointivälineen toisen erän rahoittamisesta; ilmoittaa jäsenvaltioille, että parlamentilla on täysi oikeus hoitaa tehtävänsä unionin toisena budjettivallan käyttäjänä ja että näin se myös tekee aiempien ilmoitustensa mukaisesti; pitää valitettavana, ettei neuvosto ole humanitaarisesta hätätilasta huolimatta toistaiseksi kyennyt muodostamaan yhteistä kantaa koordinointivälineen rahoittamiseen;

17.  panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesitys jättää hyvin rajallisen liikkumavaran tai liikkumavaraa ei jää lainkaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin 1 a, 1 b, 3 ja 4 ja että tämä johtuu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen vähäisestä joustavuudesta, kun vastataan uusiin haasteisiin ja toteutetaan uusia aloitteita; toteaa aikovansa hyödyntää enemmän tarkistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaisia joustavuussäännöksiä osana tarkistusprosessia;

18.  on edelleen huolestunut maksamattomien laskujen mahdollisesta kasautumisesta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppupuolelle; panee merkille, että maksumäärärahoja on lisätty vuoden 2018 talousarvioon verrattuna maltillisesti, 2,7 prosenttia, lähinnä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen vuoksi; panee merkille maksumäärärahojen enimmäismäärään ehdotetun liikkumavaran, joka on 19,3 miljardia euroa; kehottaa komissiota pysymään valppaana maksujen kehityksen suhteen, jotta budjettivallan käyttäjä voi toteuttaa hyvissä ajoin tarvittavat toimenpiteet epänormaalin maksusuman välttämiseksi; on vakuuttunut, että unionin uskottavuus riippuu myös sen kyvystä varmistaa, että unionin talousarviossa on riittävä määrä maksumäärärahoja, joiden turvin se voi pitää kiinni sitoumuksistaan;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

19.  panee merkille, että komissio ehdottaa vuodeksi 2019 alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoihin 3,9 prosentin korotusta (22 860 miljoonaa euroa) vuoteen 2018 nähden; panee merkille, että Horisontti 2020 -ohjelman maksusitoumusmäärärahoja lisättiin 8,5 prosentilla, Verkkojen Eurooppa -välineen 36,4 prosentilla, suurten infrastruktuurihankkeiden 7,8 prosentilla ja Erasmus + ‑ohjelman 10,4 prosentilla, joten ne muodostavat merkittävän osan tästä lisäyksestä; korostaa kuitenkin, että nämä lisäykset ovat suurimmaksi osaksi rahoitussuunnitelman mukaisia eivätkä ylimääräisiä lisäyksiä;

20.  muistuttaa, että tutkimusta ja innovointia koskevat ohjelmat, kuten Horisontti 2020 ‑puiteohjelma, ovat olennaisia, jotta Euroopassa voidaan luoda työpaikkoja ja kilpailukykyä; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon prioriteeteissaan; edellyttää asianmukaista rahoitusta tutkimuksen ja innovoinnin alan ohjelmille; tähdentää, että tällä alalla olisi tuettava varsinkin jäsenvaltioita, joilla on talous- ja rahoitusvaikeuksia;

21.  palauttaa mieliin, että viime vuosien aikana uusia aloitteita, kuten ESIR (I ja II), Wifi4EU ja Euroopan puolustusalan teollinen kehittämisohjelma, on rahoitettu useista alaotsakkeeseen 1 a kuuluvista ohjelmista siirretyistä määrärahoista ja että siirrot ovat vaikuttaneet vakavasti näihin ohjelmiin (Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa -väline, Galileo, ITER, Copernicus ja EGNOS);

22.  korostaa, että Erasmus + -ohjelma on edelleen tärkein ohjelma, joka edistää nuorten liikkuvuutta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kaikilla tasoilla ja kannustaa nuoria osallistumaan eurooppalaiseen demokratiaan; muistuttaa, että tarvitaan hallinnollisia toimia Erasmus+ -ohjelmaan pääsyn parantamiseksi ja että tukikelpoisten hakemusten määrä ylittää selvästi nykyiset määrärahat; katsoo siksi, että Erasmus+ ‑ohjelman määrärahojen avulla olisi voitava vastata ohjelman tukikelpoisiin pyyntöihin ja etenkin elinikäistä oppimista koskeviin pyyntöihin;

23.  panee huolestuneena merkille keskustelut Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoittamisesta ja toteaa niiden osoittaneen oikeaksi parlamentin pelon, että uusia aloitteita rahoitettaisiin jälleen olemassa olevien, hyvin toimivien ohjelmien kustannuksella; panee lisäksi huolestuneena merkille trilogimenettelyn tuloksen, joka ei tuonut selvyyttä aloitteen rahoituslähteisiin ja jätti jatkoselvityksen vuotuiseen talousarviomenettelyyn, ja pitää sitä ennakkotapauksena; edellyttää komission panevan sopimuksen täytäntöön siten, että se ottaa täysin huomioon trilogin aikana käydyt keskustelut ja sopimuksen hengen;

24.  on tyytyväinen siihen, että Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman rahoituksesta on päästy yhteisymmärrykseen siten, että alaotsakkeen 1 a ohjelmiin tehdään huomattavasti vähäisempiä leikkauksia kuin komissio alun perin ehdotti; on kuitenkin huolissaan siitä, että neuvosto vaikuttaa panevan enemmän painoa liikkumavarojen säilyttämiselle kuin riittävän rahoituksen osoittamiselle, vaikka se itse pitää ohjelmia tärkeinä prioriteetteina;

25.  pitää myönteisenä, että Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan kohdennetaan vuosina 2019 ja 2020 yhteensä 500 miljoonaa euroa; ottaa huomioon, että parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston arvioiden mukaan näiden alojen kansallisen yhteistyön puute aiheuttaa vuosittain 10 miljardin euron kustannukset; pitää puolustusalaa hyvänä esimerkkinä siitä, miten vaikuttavuutta voidaan parantaa siirtämällä jäsenvaltioiden tiettyjä nykyisiä valtuuksia ja toimia ja vastaavia määrärahoja unionille; korostaa, että tämä olisi osoitus eurooppalaisesta lisäarvosta ja mahdollistaisi yleisesti julkisten menojen rajoittamisen unionissa;

26.  pitää myönteisenä ehdotusta perustaa Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys, joka edistää uusinta suurteholaskennan ja tiedon infrastruktuuria ja tukee asiaa koskevan teknologian ja sovellusten kehittämistä monilla eri aloilla, mistä koituu hyötyä tutkijoille, teollisuudelle ja julkiselle sektorille;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

27.  panee merkille, että alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 57 113,4 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa; toteaa myös, että maksumäärärahoihin ehdotettu 47 050,7 miljoonan euron määrä on 1,1 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2018;

28.  on tyytyväinen siihen, että vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpano on pääsemässä täyteen vauhtiinsa, ja toistaa, että epänormaalia maksusumaa on vältettävä tulevaisuudessa; on tyytyväinen myös siihen, että valtaosa kansallisista hallintoviranomaisista on nyt nimetty; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ratkaisemaan kaikki avoinna olevat kysymykset, jotta täytäntöönpano sujuisi kitkattomasti;

29.  palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden tarkistettujen ennusteiden tuloksena lisätalousarviossa nro 6/2017 vähennettiin alaotsakkeen 1 b maksumäärärahoja 5,9 miljardilla eurolla; toivoo vilpittömästi, että sekä kansalliset viranomaiset että komissio ovat parantaneet maksutarpeita koskevia ennusteitaan vuoden 2019 talousarviossa ja että ehdotetut maksumäärärahat käytetään kokonaisuudessaan;

30.  korostaa, että nopean teknologisen kehityksen, kuten tekoälyn kehittämisen, vuoksi nopeasti kehittyvien alueiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden välinen kuilu saattaa laajeta, jos rakennerahastojen vaikutusta ei tehosteta tehokkuutta koskevilla vaatimuksilla;

31.  panee merkille komission ehdotuksen nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen jatkamisesta ja ehdotuksen ottaa käyttöön 233,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta; muistuttaa, että aina kun nuorisotyöllisyysaloitteelle kohdennettuja määrärahoja lisätään, ESR:stä olisi otettava käyttöön vastaavat määrät; muistuttaa, että komissio sitoutui vuoden 2018 talousarvion sovittelumenettelyn yhteydessä esittämään pikaisesti tarkistuksen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen, jotta nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahalisäys vuodeksi 2018 otettaisiin huomioon; painottaa, ettei komissio ole noudattanut sitoumustaan, ja vaatii sitä selittämään yksityiskohtaisesti syyt tarkistetun yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen esittämisen viivästymiselle;

32.  sitoutuu hyväksymään nuorisotyöllisyysaloitetta ja ESR:ää koskevan uuden lainsäädännön nopeasti, jotta voidaan helpottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen kunnianhimoista lisäämistä vuonna 2019 vaarantamatta muita ESR:n ohjelmia jäsenvaltioissa mahdollisesti siten, että jäsenvaltiot vapautettaisiin velvoitteestaan maksaa nuorisotyöttömyyden torjuntaan ESR:n määrärahoja vastaava osuus, mutta vain sillä edellytyksellä, etteivät jäsenvaltiot voi ehdotettujen muutosten varjolla vapautua tällä alalla jo tekemistään rahoitussitoumuksista ja ettei tämä johtaisi nuorisotyöttömyyden torjuntaan yleisesti ottaen tarkoitettujen unionin talousarviomäärärahojen vähenemiseen;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

33.  toteaa, että otsakkeeseen 2 on ehdotettu 59 991,1 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (+1,2 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna) ja 57 790,4 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (+3 prosenttia); panee merkille, että maataloustukirahaston menot vuonna 2019 ovat arviolta 44 162,5 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa (-547,9 miljoonaa euroa);

34.  panee merkille, että komissio on jättänyt 344,9 miljoonan euron liikkumavaran otsakkeen 2 enimmäismäärään; huomauttaa, että maatalousmarkkinoiden yhä suurempi epävakaus, joka kävi ilmi esimerkiksi Venäjän tuontikiellon yhteydessä, saattaa oikeuttaa tämän liikkumavaran käyttöön ottamisen; kehottaa komissiota varmistamaan, että enimmäismääriin jää riittävästi liikkumavaraa, jotta pystytään vastaamaan mahdollisiin kriiseihin;

35.  toteaa, että joitakin vuoden 2018 talousarvioon sisältyneistä Venäjän tuontikieltoon liittyvistä toimista ei jatketa (esimerkiksi hedelmiin ja vihanneksiin liittyvät toimet, joiden kohdalla markkinatilanne on edelleen vaikea) ja että maitoalan markkinoilla ilmenee edelleen hankaluuksia; odottaa komissiolta lokakuussa oikaisukirjelmää, jonka pitäisi perustua maataloustukirahaston rahoitusta koskeviin päivitettyihin tietoihin maatalousalan todellisten tarpeiden todentamiseksi; korostaa, että tilanteet, joissa maataloustukirahaston mukaiset markkinatoimenpiteet ovat tarpeen, ovat harvinaisia ja niiden osuus maataloustukirahastosta on suhteellisen pieni (noin 5,9 prosenttia);

36.  korostaa, että nuorisotyöttömyyttä on torjuttava myös osoittamalla riittävästi tukea maaseutualueiden nuorille; pitää valitettavana, ettei komissio ole ehdottanut lisäystä nuoria viljelijöitä koskevaan budjettikohtaan;

37.  korostaa, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston täytäntöönpano on nopeutumassa ja sen pitäisi päästä täyteen vauhtiin vuonna 2019 ohjelmakauden alun hitaan liikkeellelähdön jälkeen; on tyytyväinen siihen, että Life+ -ohjelman maksusitoumusmäärärahoja on lisätty (+6 prosenttia) rahoitussuunnitelman mukaisesti; toteaa, että Euroopan ympäristökeskus saa vuosina 2019–2020 uusia vastuita raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ympäristövaikutusten tarkkailun, raportoinnin ja todentamisen alalla;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

38.  panee merkille, että otsakkeeseen 3 ehdotetaan yhteensä 3 728,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja eli 6,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 ja että maksumäärärahoja ehdotetaan yhteensä 3 486,4 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia enemmän kuin viime vuonna; korostaa kuitenkin, että määrärahoja on monena vuonna ennen näitä lisäyksiä vähennetty ja että keskeisten alojen, kuten muuttoliikkeen, rajavalvonnan tai sisäisen turvallisuuden, yleinen rahoitus on silti ainoastaan 2,3 prosenttia kaikista vuodeksi 2019 ehdotetuista unionin menoista; kyseenalaistaa ehdotetun 281,2 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahojen kohdentamiseen unioniin suuntautuvan lailliseen muuttoliikkeen tukemiseen, kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistämiseen ja oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palautusstrategioiden tukemiseen, sillä se merkitsee 14,4 prosentin vähennystä vuoteen 2018 verrattuna; kehottaa komissiota tekemään tarkemmin selkoa tämän leikkauksen syistä;

39.  panee merkille, että neljäntenä peräkkäisenä vuonna koko otsakkeen 3 enimmäismäärässä ollut liikkumavara on käytetty, mikä osoittaa, että tämänhetkisessä tilanteessa unionin talousarviolla ei ole täysiä valmiuksia hoitaa unionin nykyisiä mittavia muuttoliike- ja turvallisuushaasteita perusteellisesti; pitää tässä mielessä myönteisenä ehdotettua 927,5 miljoonan euron käyttöönottoa joustovälineestä maksusitoumusmäärärahoina;

40.  olettaa, että joidenkin jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin ja niiden ulkorajoihin kohdistuva paine pysyy vuonna 2019 korkeana, ja vaatii unionia pysymään valppaana tämän alan tulevien ennakoimattomien tarpeiden varalta; kehottaa tässä yhteydessä tehostamaan ulkorajojen valvontaa ja myöntämään riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä näiden kysymysten parissa toimiville unionin virastoille ja toteaa uudelleen, että muuttoliike- ja pakolaiskriisin perimmäisiin syihin paneutuminen ja unionin naapuruston vakauttaminen ovat kestävä pitkän aikavälin ratkaisu ja että tämän tavoitteen kannalta on olennaista investoida muuttajien ja pakolaisten alkuperämaihin;

41.  toteaa, että välineen, jolla voidaan tarjota humanitaarista hätätilanteen tukea unionin sisällä, voimassaoloaika päättyy maaliskuussa 2019; kehottaa komissiota arvioimaan, olisiko tarpeen aktivoida kyseinen väline uudelleen ja lisätä sen määrärahoja, koska joissakin jäsenvaltioissa pakolaiset ja turvapaikanhakijat tarvitsevat jatkuvaa humanitaarista apua; korostaa, että on osoitettava enemmän solidaarisuutta niitä maita kohtaan, joihin saapuu eniten maahantulijoita ja turvapaikanhakijoita; korostaa samalla, että on tärkeää jatkaa rahoitusta AMIF-rahaston hätäapumekanismien kautta ja erityisesti tukea edelleen Kreikkaa; katsoo, että rahoitusapua olisi myönnettävä myös Italialle; kehottaa siksi komissiota esittämään perustelut ehdotukselleen; muistuttaa Italian olevan ainoa jäsenvaltio, jonka väestön enemmistö katsoo, ettei se ole hyötynyt millään tavoin Euroopan unionin jäsenyydestä; pitää valitettavana, AMIF-rahaston toisen osatekijän ”unioniin suuntautuvan laillisen maahanmuuton tukeminen ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistäminen sekä oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittäminen” maksusitoumusmäärärahoja on leikattu tuntuvasti;

42.  katsoo, että koska on olemassa monenlaisia turvallisuusuhkia, kuten radikalisoitumisen, kyberrikollisuuden, väkivallan ja terrorismin muuttuvat muodot, jotka ylittävät yksittäisten jäsenvaltioiden reagointivalmiudet, unionin talousarviosta olisi edistettävä turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä unionin nykyisten virastojen avulla; kysyy tässä yhteydessä, miten tässä korkean turvallisuusriskin tilanteessa voidaan ehdottaa merkittävää vähennystä sisäisen turvallisuuden rahaston maksusitoumusmäärärahoihin (-26,6 prosenttia); korostaa, että tämän alan menoilla voidaan päästä tuloksiin ainoastaan siinä tapauksessa, että Euroopan sisäisen yhteistyön ja kohdennetun tietojenjaon esteet poistetaan siten, että samalla noudatetaan kaikkea asiaan liittyvää tietosuojaa unionin lainsäädännön mukaisesti; pitää valitettavana, ettei komissio ole vieläkään antanut ehdotusta, jonka mahdollistaisi unionin tason taloudellisen solidaarisuuden osoittamisen terrorismin uhreille ja heidän perheilleen, ja kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta tällainen apu otetaan käyttöön nopeasti;

43.  panee merkille, että unionin pelastuspalvelumekanismin oikeusperustaan on ehdotettu tarkistusta, jolla odotetaan sen hyväksymisen jälkeen olevan merkittävä vaikutus talousarvioon nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kahden viimeisen vuoden aikana, ja toteaa, että pelkästään otsakkeeseen 3 syntyy 256,9 miljoonan euron rahoitustarve; korostaa, että on aivan loogista, että tämän unionin keskeisen politiikan merkittävä tehostaminen olisi rahoitettava uusista ja täydentävistä varoista; varoittaa käyttämästä uudelleenjärjestelyjä, jotka koituvat selvästi muiden tärkeiden, hyvin toimivien politiikkojen ja ohjelmien vahingoksi;

44.  toistaa vahvan tukensa unionin ohjelmille kulttuurin, oikeuden, perusoikeuksien ja kansalaisuuden alalla; on ilahtunut Luova Eurooppa -ohjelmaan ehdotetusta lisäyksestä; vaatii lisäksi riittävää rahoitusta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalle ja Euroopan kansalaisaloitteelle ennen kaikkea Euroopan parlamentin vaalien alla;

45.  muistuttaa kannattavansa oikeuksia, tasa-arvoa, kansalaisuutta ja oikeusasioita koskevia ohjelmia; korostaa, että unionin on sitouduttava edelleen naisten ja hlbti-ihmisten oikeuksien toteuttamiseen;

46.  pitää myönteisenä, että elintarvikkeita ja rehuja koskevan ohjelman määrärahoja on lisätty, minkä ansiosta unioni voi hoitaa tehokkaasti mahdolliset vakavat eläin- ja kasvitautiepidemiat, mukaan lukien useita jäsenvaltioita viime vuosina vaivannut lintuinfluenssa;

47.  kehottaa komissiota myöntämään riittävästi määrärahoja, jotta voidaan nostaa vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien profiilia ja lisätä niiden medianäkyvyyden vaikuttavuutta ja erityisesti tehdä tunnetuksi komission puheenjohtajaksi ehdokkaina olevia kärkiehdokkaita;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

48.  panee merkille, että otsakkeeseen 4 ehdotettu rahoitus on kokonaisuutena tarkastellen noussut ja että sen määrä on 11 384,2 miljoonaa euroa (+13,1 prosenttia vuoden 2018 talousarvioon nähden) maksusitoumusmäärärahoina; panee merkille, että lisäys liittyy pääasiassa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toisen erän rahoittamiseen, jota varten komissio ehdottaa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran käyttöönottoa (1 116,2 miljoonaa euroa); panee merkille, että tämä ehdotus johtaisi siihen, ettei otsakkeen 4 enimmäismäärään jäisi lainkaan liikkumavaraa;

49.  kehottaa jäsenvaltioita korottamaan Afrikka-hätärahastoon, Madad-rahastoon ja Euroopan kestävän kehityksen rahastoon suorittamiaan rahoitusosuuksia, jotta voidaan tukea kriisialueiden vakauttamista, tarjota apua pakolaisille ja edistää Afrikan mantereen ja Euroopan naapurimaiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä;

50.  on edelleen vakuuttunut, että unionin ulkoisiin toimiin liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää kestävää rahoitusta, jonka määrä on otsakkeeseen 4 osoitettua nykyistä rahoitusta suurempi; pitää kiinni siitä, että uusia aloitteita olisi rahoitettava uusilla määrärahoilla ja että kaikkia joustavuusvaihtoehtoja olisi hyödynnettävä kattavasti; vastustaa kuitenkin Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen jatkamiseen ehdotettua rahoitusta, sillä se rajoittaisi merkittävästi sekä rahoitusmahdollisuuksia muilla otsakkeen 4 painopistealoilla että unionin talousarvion keskeistä roolia välineenä, jolla voidaan tavoittaa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja edistää perusarvoja;

51.  on tyytyväinen keskisen Välimeren reittiä koskevien muuttoliikehankkeiden määrärahojen lisäämiseen ja Euroopan naapuruusvälineen itäisen ulottuvuuden määrärahojen hienoiseen korotukseen sekä Lähi-itää koskevan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen prioriteettien uudelleenmäärittelyyn; kehottaa osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit UNRWAlle, jotta varmistetaan tuen jatkuminen alueen palestiinalaispakolaisille Yhdysvaltain päätettyä äskettäin vetäytyä pois viraston rahoituksesta;

52.  on tyytyväinen Länsi-Balkanin alueellisiin toimiin osoitettavan tuen lisäykseen; on kuitenkin sitä mieltä, että poliittisille uudistuksille annettavaa tukea olisi lisättävä entisestään; pitää valitettavana, että tukea Turkin poliittisiin uudistuksiin (IPA II) lisätään, ja kysyy, kuinka tämä sopii yhteen kyseisen kohdan määrärahojen vähentämistä kuluvana varainhoitovuonna koskevan budjettivallan käyttäjän päätöksen kanssa; kertoo jälleen kantanaan, että Turkin viranomaisille IPA II -välineestä myönnettävien varojen ehdoksi olisi asetettava parannukset ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen saralla; toteaa, että jos näillä aloilla ei tapahdu parannuksia, tämän budjettikohdan määrärahat niukat toimintamahdollisuudet huomioon ottaen olisi kohdennettava pääosin uudestaan kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotta on mahdollista toteuttaa toimenpiteitä, joilla tuetaan oikeusvaltioon, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja tiedotusvälineiden vapauteen liittyviä tavoitteita; kannattaa yleistä suuntausta vähentää Turkin poliittisiin uudistuksiin osoitettavia määrärahoja;

53.  korostaa, että Euroopan investointipankin hallinnoiman ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston rahoituksen määrää vähennetään vuoden 2019 talousarviossa huomattavasti ja että myös makrotaloudellisen rahoitusavun avustusten määrää aiotaan vähentää huomattavasti, koska EIP:n lainoja on myönnetty ennakoitua vähemmän ja myös makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja on maksettu vähemmän kuin edellisellä rahoituskaudella;

54.  toistaa antavansa täyden tukensa lupauksille, jotka unioni antoi Brysselin Syyria‑konferenssissa ja joilla vahvistettiin aiemmat annetut lupaukset; hyväksyy sekä Euroopan naapuruusvälineen että humanitaarisen avun rahoituksen lisäämisen 120 miljoonalla eurolla näiden lupausten lunastamiseksi vuonna 2019;

55.  toteaa jälleen kannattavansa sitä, että unionin strategiseen viestintään osoitetaan asianmukaisesti varoja, jotta voidaan torjua disinformaatiokampanjoita ja kyberhyökkäyksiä ja edistää puolueetonta käsitystä unionista sen rajojen ulkopuolella;

Otsake 5 – Hallinto

56.  panee merkille, että otsakkeen 5 menoja lisätään 3,0 prosentilla vuoden 2018 talousarviosta ja että ne ovat yhteensä 9 956,9 miljoonaa euroa (+291,4 miljoonaa euroa) maksusitoumusmäärärahoina; panee merkille, että edellisen varainhoitovuoden tapaan lisäys johtuu pääasiassa eläkkeiden kehityksestä (+116,7 miljoonaa euroa), mikä vastaa noin 20,2:a prosenttia otsakkeen 5 menoista; huomauttaa, että hallintomenojen osuus talousarvioesityksestä säilyy ennallaan 6 prosentissa maksusitoumusmäärärahoina;

57.   antaa tunnustusta komission toimille käyttää oman talousarvionsa muissa kuin palkkamenoissa kaikki säästö- ja järkeistämismahdollisuudet; panee merkille, että komission menojen kehitys (+2 prosenttia) johtuu pääasiassa palkkojen automaattisesta mukauttamisesta ja sopimusvelvoitteista; panee myös merkille, että komissio siirtää henkilöstöään sisäisesti täyttääkseen uudet prioriteettinsa;

58.  toteaa, että todellinen liikkumavara enimmäismäärään nähden on 575,2 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun on korvattu ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta vuonna 2018 käyttöön otetut 253,9 miljoonaa euroa; katsoo, että nimellisarvoisesti liikkumavara on huomattava ja että se ilmentää komission ponnisteluja etenkin muiden kuin palkkamenojen kasvun jäädyttämiseksi; katsoo, että uudet pyrkimykset komission hallintomenojen vakauttamiseksi tai vähentämiseksi saattavat johtaa tärkeiden investointien lykkääntymiseen tai vaarantaa hallinnon moitteettoman toiminnan;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

59.  korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; aikoo määrittää tasapainoisen pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopistealueet ja komission asianmukainen ja oikea-aikainen ennakkoarviointi; toteaa, että nykyisessä ehdotuksessa joidenkin otsakkeiden liikkumavara on pieni tai jopa olematon, ja aikoo selvittää, miten mahdollisille pilottihankkeille ja valmistelutoimille voitaisiin tehdä tilaa vaarantamatta muita poliittisia painopisteitä;

Virastot

60.  panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä erillisvirastojen määrärahoja on lisätty yleisesti 10,8 prosentilla (pois lukien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot) ja niiden henkilöstötaulukoihin on lisätty 259 tointa; on tyytyväinen siihen, että useimpien virastojen oma talousarvio kasvaa, vaikka unionin maksuosuus alenee; panee tässä mielessä merkille, että parlamentti selvittää parhaillaan mahdollisuuksia laajentaa edelleen erillisvirastojen maksuista saatavaa rahoitusta; toteaa tyytyväisenä, että uusia tehtäviä saaneiden virastojen (ESMA, eu-LISA ja Frontex) määrärahoja ja henkilöstötaulukkoon sisältyvän henkilöstön määrää on lisätty huomattavasti; edellyttää lisää rahoitustukea virastoille, jotka käsittelevät muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita; katsoo, että Europolia ja Eurojustia olisi vahvistettava ja että EASOn olisi saatava riittävä rahoitus, kun siitä tulee Euroopan unionin turvapaikkavirasto;

61.  toistaa kantansa, että 5 prosentin henkilöstövähennystavoite on nyt saavutettu, ja korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen pikatarkastelun mukaan tämä käytäntö ei välttämättä tuottanut odotettuja tuloksia; katsoo, että erillisvirastoja on arvioitava tapauskohtaisesti; on tyytyväinen siihen, että kaikki toimielimet ovat hyväksyneet toimielinten välisen työryhmän suositukset;

62.  panee tyytyväisenä merkille kaksi uutta elintä, joita voidaan pitää erillisvirastoina: Euroopan syyttäjänvirasto ja Euroopan työviranomainen; toteaa, että työviranomaisen määrärahat on otettu varaukseen lainsäädäntömenettelyn päätökseen saattamiseen saakka; toteaa, että Euroopan syyttäjänviraston kotipaikka on Luxemburg, ja pyytää sitä toimittamaan kummallekin budjettivallan käyttäjälle kaikki tiedot kiinteistöpolitiikastaan varainhoitoasetuksen mukaisesti; katsoo, että uusien virastojen perustamiseen on osoitettava uusia resursseja ja toimia ja resurssien siirtoa on vältettävä, ellei pystytä selvästi osoittamaan, että tietyt tehtävät on siirretty kokonaisuudessaan komissiolta tai muilta olemassa olevilta elimiltä, kuten Eurojustilta, uusille virastoille; toteaa, että Eurojustilla on edelleen toimivalta käsitellä tiiviissä yhteistyössä Euroopan syyttäjänviraston kanssa unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia tapauksia, samalla kun se varmistaa täyden operationaalisen tukensa jäsenvaltioille järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, kyberrikollisuuden ja muuttajien salakuljetuksen torjunnassa; palauttaa mieliin yhteisessä lähestymistavassa esitetyt säännökset uusia erillisvirastoja varten;

63.  odottaa, että vuoden 2019 talousarviota koskevat neuvottelut perustuvat periaatteeseen, että molemmat budjettivallan käyttäjät sitoutuvat käynnistämään neuvottelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että ne käyttävät koko sovittelujakson keston ja huolehtivat siitä, että niiden edustuksen taso on sellainen, että varmistetaan aito poliittinen vuoropuhelu;

64.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(3)

EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1.

(4)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0089.


LIITE: YHTEINEN LAUSUMA TALOUSARVIOMENETTELYN AIKATAULUSTA JA SOVITTELUKOMITEAN TYÖSKENTELYN TOIMINTATAVOISTA VUONNA 2018

A.  Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen liitteessä olevan A osan mukaisesti Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat seuraavista vuoden 2019 talousarviomenettelyn keskeisistä ajankohdista:

1.  Komissio pyrkii esittelemään vuoden 2019 ennakkoarvion toukokuun loppupuoleen mennessä.

2.  Trilogi kutsutaan koolle 12. heinäkuuta aamulla ennen neuvoston kannan hyväksymistä.

3.  Neuvosto pyrkii vahvistamaan kantansa ja lähettämään sen Euroopan parlamentille viikkoon 37 (syyskuun kolmanteen viikkoon) mennessä, jotta asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin Euroopan parlamentin kanssa.

4.  Euroopan parlamentin budjettivaliokunta pyrkii äänestämään tarkistuksista neuvoston kantaan viimeistään viikon 41 loppuun (lokakuun puoliväliin) mennessä.

5.  Trilogi kutsutaan koolle 18. lokakuuta aamupäivällä ennen Euroopan parlamentin käsittelyä.

6.  Euroopan parlamentin täysistunto äänestää käsittelyssä viikolla 43 (täysistunto 22.‑25. lokakuuta).

7.  Sovittelujakso alkaa 30. lokakuuta. SEUT-sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti sovittelujakso päättyy 19. marraskuuta 2018.

8.  Sovittelukomitea kokoontuu 7. marraskuuta aamupäivällä Euroopan parlamentin isännöimänä ja 16. marraskuuta neuvoston isännöimänä, ja se jatkaa kokouksiaan tarpeen mukaan. Sovittelukomitean kokoukset valmistellaan trilogissa (tarvittaessa trilogeissa). Trilogi on määrä pitää 7. marraskuuta aamulla. Lisäksi 21 päivää kestävän sovittelujakson kuluessa, mahdollisesti myös 14. marraskuuta (Strasbourg), voidaan järjestää muita trilogeja.

B.  Sovittelukomitean työskentelyn toimintatavat on esitetty edellä mainitun toimielinten välisen sopimuksen liitteen E osassa.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.6.2018)

budjettivaliokunnalle

varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2018/2024(BUD))

Valmistelija: Marita Ulvskog

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että vuoden 2019 talousarviolla olisi autettava saavuttamaan ne Eurooppa 2020 ‑strategian sosiaali- ja työllisyysasioiden alan tavoitteet, joiden saavuttamisessa ollaan vielä kaukana tavoitteesta, ja toteuttamaan onnistuneesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden, kasvavan eriarvoisuuden, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnan yhteydessä; korostaa tässä yhteydessä, että vuoden 2019 talousarvion ymmärtämiseksi on otettava huomioon vuosien 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys;

2.  muistuttaa, että talouden vahva elpyminen ja kestävä kasvu ovat avainasemassa, jotta voidaan luoda laadukkaaseen työllistymiseen johtavia ihmisarvoisia työpaikkoja, lisätä kaikkien vaurautta ja vauhdittaa ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä, ja toteaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varoja olisi suunnattava vaikuttavammin työpaikkojen luomiseen, osallistavan kasvun ja sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen, rakenneuudistusten tukemiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä osaamisen kehittämistä koskevien toimien ja elinikäisen oppimisen edistämiseen; korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä kasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittajina;

3.  pitää tarpeellisena kohdentaa resursseja köyhyyden ja erityisesti lasten köyhyyden torjuntaan ja sellaisten toimien tukemiseen, joilla täytetään muun muassa elintarvikkeisiin, asumiseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät lasten perustarpeet;

4.  pitää tärkeänä osoittaa riittävästi rahoitusta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin ja aloitteisiin, joilla pyritään puuttumaan työttömyyteen, köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, ja etenkin ohjelmiin ja aloitteisiin, joiden kohteena ovat yhteiskunnan osattomimmat, ja toteaa, että näihin kuuluvat muun muassa Euroopan sosiaalirahasto (ESR), nuorisotyöllisyysaloite, Euroopan globalisaatiorahasto (EGR), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) eri lohkot, mukaan lukien pk-yritysten tukeminen työpaikkojen luomisen lähteenä sekä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD); katsoo siksi ehdottomasti, että näiden ohjelmien varoja olisi reaalisesti lisättävä vuoden 2019 talousarviossa tai ne olisi pidettävä vähintään edellisen vuoden tasolla;

5.  pitää lisäksi Euroopan työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua ja niitä koskevia toimia tukevia budjettikohtia ensisijaisen tärkeinä pyrittäessä lisäämään työmarkkinaosapuolten osallistumista esimerkiksi eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja panemaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari; pitää siksi kyseistä rahoitusta keskeisen tärkeänä;

6.  panee merkille, että joillakin alueilla nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien puuttuminen merkitsee todellista sosiaalista hätätilannetta, joka edellyttää nopeasti toteutettavia innovatiivisia ja kohdennettuja ratkaisuja, jotta tilannetta voidaan parantaa lyhyellä aikavälillä konkreettisesti; edellyttää, että vuoden 2019 talousarviossa suhtaudutaan edelleen erittäin kunnianhimoisesti nuorisotyöttömyyden torjuntaan;

7.  sitoutuu hyväksymään nuorisotyöllisyysaloitetta ja ESR:ää koskevan uuden lainsäädännön nopeasti, jotta voidaan helpottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen kunnianhimoista lisäämistä vuonna 2019 vaarantamatta muita ESR:n ohjelmia jäsenvaltioissa mahdollisesti siten, että jäsenvaltiot vapautettaisiin velvoitteestaan maksaa nuorisotyöttömyyden torjuntaan ESR:n määrärahoja vastaava osuus, mutta vain sillä edellytyksellä, etteivät jäsenvaltiot voi ehdotettujen muutosten varjolla vapautua tällä alalla jo tekemistään rahoitussitoumuksista ja ettei tämä johtaisi nuorisotyöttömyyden torjuntaan yleisesti ottaen tarkoitettujen EU:n talousarviomäärärahojen vähenemiseen;

8.  pitää nuorisotakuuta edistysaskeleena nuorisotyöttömyyden torjunnassa; toteaa viimeaikaisen näytön kuitenkin osoittavan, että joillakin aloilla nuorisotakuu ei tuota haluttuja tuloksia toivotussa vauhdissa ja että syynä tähän ei ole järjestelmä itsessään vaan täytäntöönpano ja lähinnä se, että jotkut kansalliset hallitukset ovat haluttomia tekemään kompromisseja ja niiltä puuttuu poliittista tahtoa, työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallishallinto eivät osallistu toimintaan, työtarjoukset ovat laadultaan kyseenalaisia tai osallistujat eivät integroidu vaikuttavalla tavalla työmarkkinoille tarjotun työn loputtua;

9.  kehottaa parantamaan edelleen nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa myös varmistamalla, että työ- ja koulutustarjoukset vastaavat osallistujien profiilia ja työmarkkinoiden kysyntää, jotta osallistujat työllistyisivät pysyvästi;

10.  pyytää komissiota käynnistämään nuorisotyöllisyysaloitetta täydentävän nuorisotyöllisyyttä koskevan hätäsuunnitelman, jolle varattaisiin 500 miljoonan euron määrärahat ja jolla tuettaisiin sellaisten laadukkaiden työllisyysohjelmien täytäntöönpanoa, jotka edistävät työpaikkojen luomista ja yrittäjyysmahdollisuuksia EU:n alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on yli 40 prosenttia; korostaa, että järjestelmän avulla olisi rahoitettava innovointia sekä laadukkaita ja hyviä käytäntöjä ja palkittava hankkeita, joiden kautta pystytään luomaan alle 30-vuotiaille laadukkaimpia ja pysyvimpiä työpaikkoja;

11.  panee merkille, että vuoden 2018 talousarvioon otetut maksumäärärahat ovat tähän asti riittäneet jäsenvaltioiden maksupyyntöjen täyttämiseen ja että niiden odotetaan komission ennusteen mukaan vastaavan jäsenvaltioiden vuotuisia tarpeita toisin kuin kuluvan ohjelmakauden edellisinä vuosina, jolloin rakennerahastovaroja ei käytetty niin nopeasti kuin oli arvioitu; korostaa, että sen vuoksi vuoden 2019 talousarvioon on otettava riittävät maksumäärärahat; katsoo, että alhainen käyttöaste johtuu osittain hallinnollisista esteistä; kehottaa tämän vuoksi jatkamaan hallinnollisten esteiden vähentämistä varojen saannin parantamiseksi;

12.  vaatii, että vuoden 2019 talousarviossa varmistetaan ESR:lle asianmukaiset maksusitoumus- ja erityisesti maksumäärärahat, koska rahastolla on edessään intensiivisen täytäntöönpanon kausi ja jäsenvaltioiden esittämät maksupyynnöt lisääntyvät;

13.  palauttaa mieliin, että rakenneohjelmien hallinnossa ja valvonnassa on noudatettava suhteellisuusperiaatetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuutta avata hankkeiden johtajille verkkohakemusjärjestelmä hallinnon yksinkertaistamiseksi;

14.  pyytää komissiota Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 6/2018 mukaisesti yksilöimään ja valvomaan paremmin työvoiman liikkuvuuteen EaSI-ohjelman ja ESR:n kautta osoitettua rahoitusta, ja varmistamaan rahoituksen täydentävyyden ja parantamaan tuloksellisuuden seurantaa ja siten varojen tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä;

15.  muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat erittäin arvokkaita välineitä uusien toimintojen ja politiikkatoimien käynnistämisessä; korostaa, että monia työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ideoita on pantu onnistuneesti täytäntöön pilottihankkeina tai valmistelutoimina; pyytää, että parlamentille toimitetaan säännöllisesti yksityiskohtaisia tilannekatsauksia pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanon eri vaiheista komissiossa, ja pyytää komissiota panemaan nämä hankkeet ja toimet täytäntöön ripeästi ja pitäytymään niiden sisällössä, josta parlamentti ja neuvosto ovat sopineet ja jonka ne ovat hyväksyneet;

16.  korostaa kaikkien työllisyys- ja sosiaalialan virastojen (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Euroopan koulutussäätiö, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto) merkittävää panosta kaikenlaisten työllisyys- ja sosiaalialan kysymysten käsittelyssä; painottaa tässä yhteydessä, että niiden tehtävät lisääntyvät koko ajan ja että niille on siksi annettava tarvittavat rahoitusvarat ja henkilöresurssit, jotta ne voivat täyttää velvoitteensa ja varmistaa parhaat mahdolliset EU:n lainsäädäntöä ja toimintapolitiikkaa tukevat tulokset; kannattaa sitä, että perustetaan Euroopan työviranomainen, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2019; korostaa, että lisärahoitus on tarpeen, jotta varmistetaan sen perustamiseen tarvittavat varat, ja että tätä ei voida tehdä kohdentamalla muiden työllisyyden ja sosiaaliasioiden virastojen määrärahoja uudelleen;

17.  toteaa jälleen olevansa huolestunut Irlantiin sovellettavan entistä suuremman korjauskertoimen kielteisestä talousarviovaikutuksesta, sillä elin- ja työolojen kehittämissäätiön taloudelliset valmiudet suoriutua tehtävistään uhkaavat sen vuoksi heikentyä entisestään; odottaa, että unionin toimielimet toteuttavat toimia näiden vaikutusten tasaamiseksi, kuten viraston vastuuvapauskertomuksessa vuodelta 2016 todettiin; korostaa lisärahoituksen tarvetta, jotta viraston tutkimustyön taso pysyy entisellään ja jotta erityisesti turvataan Euroopan laajuisia tutkimuksia koskeva työ.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

7

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Enrique Calvet Chambon, Ole Christensen, Michael Detjen, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Czesław Hoc, Rina Ronja Kari, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Kostadinka Kuneva, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Miroslavs Mitrofanovs, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Dennis Radtke, Sofia Ribeiro, Robert Rochefort, Claude Rolin, Siôn Simon, Romana Tomc, Yana Toom

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Heinz K. Becker, Rosa D’Amato, António Marinho e Pinto, Edouard Martin, Ivari Padar, Evelyn Regner, Anne Sander, Joachim Schuster, Michaela Šojdrová, Ivo Vajgl, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Malin Björk, Karoline Graswander-Hainz, Jytte Guteland, Angelika Mlinar, Keith Taylor

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37

+

ALDE

Enrique Calvet Chambon, António Marinho e Pinto, Angelika Mlinar, Robert Rochefort, Yana Toom, Ivo Vajgl

GUE/NGL

Kostadinka Kuneva

PPE

Georges Bach, Heinz K. Becker, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Marek Plura, Dennis Radtke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Michaela Šojdrová, Romana Tomc

S&D

Guillaume Balas, Ole Christensen, Michael Detjen, Elena Gentile, Karoline Graswander-Hainz, Jytte Guteland, Javi López, Edouard Martin, Ivari Padar, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Evelyn Regner, Joachim Schuster, Siôn Simon

VERTS/ALE

Miroslavs Mitrofanovs, Keith Taylor

7

-

ECR

Czesław Hoc, Anthea McIntyre, Kosma Złotowski

ENF

Dominique Martin

GUE/NGL

Malin Björk, Rina Ronja Kari, João Pimenta Lopes

3

0

EFDD

Laura Agea, Rosa D’Amato

NI

Lampros Fountoulis

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.6.2018)

budjettivaliokunnalle

varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2018/2024(BUD))

Valmistelija: Ramón Luis Valcárcel Siso

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että maataloudella ja maaseudun kehittämisellä on keskeinen rooli monien unionin tavoitteiden saavuttamisessa elintarviketurvallisuuden, kestävän talouskasvun, eläinten hyvinvoinnin, työpaikkojen luomisen, metsätalouden, ilmastonmuutoksen torjunnan, innovaatioiden, ympäristötasapainon ja alueellisen tasapainon aloilla; painottaa, että maatalous ja maaseudun kehittäminen muodostavat tärkeän osan unionin koko talousarviosta, ja korostaa, että näille aloille on tärkeää kohdentaa kestävää rahoitusta; muistuttaa, että maatalousmenot ovat pienentyneet ja että yhteisen maatalouspolitiikan määrärahaleikkauksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ja ne voivat vaarantaa seuranta- ja valvontamenettelyn ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumisen;

2.  korostaa pitävänsä olennaisen tärkeänä, että maatalouselintarvikealan tutkimukseen varattu rahoitus erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoissa on sellaisenaan edelleen täysin käytettävissä, jotta voidaan vauhdittaa innovointia maatalousalalla;

3.  pitää tärkeänä maatalouden alan määrärahojen vakautta ja torjuu siksi jyrkästi kaikki leikkaukset vuoden 2019 määrärahoihin, erityisesti kun huomioidaan vakavat kriisit ja hintojen epävakaus, joista maatalousala on kärsinyt viime vuosina;

4.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään maksuosuuksiaan unionin talousarvioon, jotta voidaan turvata vakaus ja estää maatalousalaa ajautumasta kriisiin tulevaisuudessa;

5.  korostaa, että yhteisen maatalouspolitiikan suorat tuet olisi jaettava oikeudenmukaisemmin valtioiden välillä ja suurten, pienten ja keskisuurten tilojen välillä;

6.  toteaa, että toistuvat kriisit ja entistä epävakaammat hinnat osoittavat, että maatalouden määrärahoja on lisättävä;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan oikea‑aikaisesti maataloustuotteiden hintojen epävakautta, joka vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tulotasoon, ja reagoimaan tarvittaessa tilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti siten, että viljelijöille annetaan mahdollisuus torjua suoraan tällaista hintojen epävakautta;

8.  korostaa tarvetta kääntää viime vuosikymmeninä vallinnut pitkäaikainen laskeva suuntaus viljelijöiden tulotasossa;

9.  toteaa, että tuottajilla on vaikeuksia löytää uusia markkinoita, ja on siksi huolissaan ja pahoillaan komission päätöksestä lopettaa 30. kesäkuuta 2018 tukitoimenpiteet aloille, joihin Venäjän tuontikielto vaikuttaa, sillä se tarkoittaa itse asiassa, että näitä aloja rangaistaan asioista, joihin ne eivät voi vaikuttaa;

10.  kehottaa komissiota etsimään jatkuvasti ja uusin tavoin uusia markkinamahdollisuuksia;

11.  korostaa, että on kehitettävä uusia markkinoita, jotta voidaan säilyttää unionin maatalouden kilpailukyky ja saada se sietämään paremmin Venäjän asettaman tuontikiellon kaltaisia markkinakriisejä; kehottaa näin ollen myöntämään rahoitustukea uusia markkinamahdollisuuksia varten;

12.  kehottaa komissiota tekemään päätöksen Venäjän asettamaan tuontikieltoon liittyvien tukien jatkamisesta ennen komission vuoden 2019 talousarviota koskevan lainsäädäntöehdotuksen hyväksymistä tai viimeistään syksyn oikaisukirjelmää silmällä pitäen;

13.  on huolissaan siitä, miten käynnissä olevien, Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroon liittyvien neuvottelujen epäonnistuminen voi vaikuttaa vuoden 2019 talousarvioon;

14.  kiinnittää huomiota Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoille tällä hetkellä vietävien elintarvikkeiden määrään, joka on jatkossa ohjattava sisämarkkina-alueelle;

15.  kehottaa komissiota tukemaan unionin markkinoille räätälöityä kestävää maataloutta ja kannustamaan turvallisten ja ympäristöystävällisten vaihtoehtoisten torjunta-aineiden käyttöön ja tukemaan tällaisia ratkaisuja entistä enemmän vuonna 2019;

16.  asettaa jälleen kyseenalaiseksi nykyisen kriisivarauksen ja rahoituskurimekanismin hyödyn ja toteaa niiden olevan vuoden 2019 talousarvion kannalta jälleen pelkkä byrokraattinen taakka; toteaa, että kriisit ovat koetelleet Euroopan maataloutta yhä tuntuvammin viime vuosina; kannustaa siksi komissiota harkitsemaan, että otettaisiin käyttöön monivuotinen ja suorista tuista riippumaton varaus, josta olisi apua markkinoiden ylikuumentuessa ja vakavissa kriiseissä;

17.  toteaa, että ylituotannon välttämiseksi markkinajärjestelyillä on taattava, että tavoitemääriä valvotaan;

18.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan vuonna 2019 tukitoimia nuorille viljelijöille, jotta vauhditetaan maatalouden sukupolvenvaihdosta, joka etenee yhä hitaasti ja jolla on pitkälliset vaikutukset unionin maatalouteen; toteaa, että sukupolvenvaihdoksen liian hidas eteneminen johtuu muun muassa siitä, että viljelytoiminnasta on vaikea saada oikeudenmukaiset ja kohtuulliset tuotot; pitää siksi tärkeänä yksinkertaistaa ja vähentää nuorten kohtaamia byrokraattisia esteitä ja edistää useiden jäsenvaltioiden onnistuneesti toteuttamia hyviä käytäntöjä, jotka voivat todistettavasti auttaa sukupolvenvaihdosta;

19.  korostaa, että on tärkeää investoida uusiin teknologioihin ja innovaatioihin, jotta unionin maatalousalasta tulisi entistä kilpailukykyisempi ja ympäristön kannalta kestävämpi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan erityisesti viljelijöiden tarpeita ja toimintapoliittisia tavoitteita painottavan maatalousbudjetin, jolla edistetään erityisesti älykkäitä ja innovatiivisia käytäntöjä, sillä ne pitävät unionin maatalouden elinvoimaisena pitkällä aikavälillä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Karine Gloanec Maurin, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Zbigniew Kuźmiuk, Norbert Lins, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Giulia Moi, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Franc Bogovič, Karin Kadenbach, Elsi Katainen, Anthea McIntyre, Momchil Nekov, Miguel Viegas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Krzysztof Hetman

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Elsi Katainen, Ulrike Müller

ECR

Jørn Dohrmann, Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk, Anthea McIntyre

ENF

Philippe Loiseau

NI

Diane Dodds

PPE

Richard Ashworth, Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Krzysztof Hetman, Peter Jahr, Norbert Lins, Mairead McGuinness, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Nicola Caputo, Paolo De Castro, Karine Gloanec Maurin, Karin Kadenbach, Momchil Nekov, Maria Noichl, Marc Tarabella, Maria Gabriela Zoană

Verts/ALE

José Bové, Martin Häusling, Bronis Ropė

1

-

EFDD

John Stuart Agnew

7

0

ALDE

Jan Huitema

EFDD

Giulia Moi, Marco Zullo

GUE/NGL

Matt Carthy, Luke Ming Flanagan, Maria Lidia Senra Rodríguez, Miguel Viegas

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.6.2018)

budjettivaliokunnalle

varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2018/2024(BUD))

Valmistelija: Morten Løkkegaard

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  huomauttaa, että koulutuksen, nuorison, kulttuurin ja kansalaisuuden alan ohjelmat ovat ratkaisevan tärkeitä keinoja, joilla tehdään yleisesti tunnetuksi yhteistä eurooppalaista identiteettiämme;

2.  muistuttaa, että muun muassa 30-vuotista taivaltaan juhlistava Erasmus+ on edelleen merkittävin nuorison liikkuvuutta edistävä ohjelma, kuten saatavilla olevan rahoituksen ylittävä vastaanotettujen hakemusten määrä osoittaa; pitää erittäin valitettavana, että Erasmus+ -ohjelmalle vuoden 2019 talousarvioesityksessä esitetty rahoituksen taso jää reilusti alle parlamentin odotusten, mikä osoittaa ainoastaan, että Erasmus+ -ohjelman rahoitus on nyt suurimmillaan nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä eikä ohjelmaa varten myönnetty edes monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen puitteissa jäljellä olevaa täydentävää rahoitusta; korostaa tarvetta lisätä rahoitusta erityisesti jatkuvan koulutuksen ja nuorison alalla, epävirallinen koulutus mukaan lukien, ja varmistaa heikossa asemassa olevien ryhmien ja etenkin vammaisten nuorten laajempi osallistuminen; muistuttaa pyynnöstään kolminkertaistaa Erasmus+ -ohjelman rahoitus seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, koska ohjelma on suosittu ja sen avulla voidaan samalla luoda eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantaa siihen osallistuvien nuorten työllistymisnäkymiä;

3.  korostaa lisäksi tarvetta luoda nykyisin Euroopan solidaarisuusjoukkoina tunnetulle hankkeelle (josta neuvotellaan parhaillaan) oma budjettikohta ja omat varat, jotka muodostuvat Erasmus+ -ohjelman alaisen aiemman eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun varoista ja lisävaroista, jotka ovat peräisin yksinomaan kohdentamattomista liikkumavaroista;

4.  korostaa Luova Eurooppa -ohjelman arvoa unionin audiovisuaali- ja kulttuurialan tukemisessa; vaatii, että rahoituksen määrän olisi vastattava ohjelman tavoitteita erityisesti kulttuurin alaohjelman tapauksessa, joka on ollut jatkuvasti alirahoitettu ja jossa on näin ollen ollut vaikea saavuttaa tyydyttävää onnistumisastetta, mikä on tehnyt tyhjäksi hakijoiden odotukset; korostaa, että alhainen onnistumisaste on oire riittämättömästä rahoituksesta, joka ei vastaa ohjelman kunnianhimoisia tavoitteita; katsoo, että Luova Eurooppa -ohjelman monialaisen lohkon vahvistaminen voisi auttaa komissiota tehostamaan ponnistelujaan valeuutisten torjumiseksi lujittamalla medialukutaitoon liittyviä toimia ja edistämällä alakohtaista vuoropuhelua; katsoo lisäksi, että Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelyn välisten synergioiden hyödyntämistä olisi jatkettava, jotta kulttuuriala ja luovat toimialat voivat tuoda esiin kaikilta osin kaksinkertaisen arvonsa Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden suojelemisessa ja korostamisessa ja tukea laadukkaiden työpaikkojen luomista, saada aikaan kestävää kasvua ja tehostaa innovointia ja tuotantoa; vaatii, että ESIR-rahastosta olisi osoitettava huomattava rahoitusosuus koulutus- ja tutkimusinvestointeihin ja että kulttuurialalle ja luoville toimialoille olisi annettava asianmukaista tukea; katsoo, että räätälöity alakohtainen tuki on tärkeää sen varmistamiseksi, että kulttuuriala ja luovat toimialat hyötyvät ESIR‑lainoista;

5.  panee merkille kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 käynnistämisen herättämän kiinnostuksen; vaatii sen vuoksi, että hallinnointitoimia ja -välineitä, jotka liittyvät kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen, jatketaan vuoden 2018 jälkeen, muun muassa osoittamalla kohdennettua rahoitusta muista monivuotisista ohjelmista esimerkiksi tutkimuksen, ulkoisten toimien, yhteenkuuluvuuden alan ohjelmista ja Erasmus+-ohjelmasta, ja kulttuuriperinnön digitointia koskevista aloitteista, ja että ne sisällytetään digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan;

6.  kehottaa komissiota toteuttamaan ja toimittamaan parlamentille kattavan arvioinnin kaikista multimediatoimia koskevan budjettikohdan puitteissa toteutettavista toimista, jotta varmistetaan, että niillä saavutetaan niiden tärkeimmät tavoitteet ja että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä eri toimien rahoitus saatetaan asianmukaiseen tasapainoon; muistuttaa, että multimediatoimia koskeva budjettikohta perustettiin rahoittamaan unionia koskevia kansalaisille suunnattuja yleisiä tiedotustoimia, joilla pyritään lisäämään unionin toimielinten työn ja tehtyjen päätösten näkyvyyttä ja antamaan tietoa Euroopan yhdentymisen vaiheista; kehottaa siksi komissiota rahoittamaan muista asianmukaisista budjettikohdista sellaista tähän budjettikohtaan liittyvää nykyistä toimintaa, joka palvelee muita tarkoituksia; pyytää myöntämään vuonna 2019 lisärahoitusta Euranet Plus -verkoston toiminnan varmistamiseksi monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana aikana; painottaa kuitenkin, että verkoston tämänhetkiset kädestä suuhun -toimintaolosuhteet ovat kestämättömät, ja vaatii myöntämään sille seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä pitkän aikavälin rahoitusta;

7.  panee merkille, että valmistelutoimi ”Television eurooppalaisen kulttuurisisällön tekstittäminen kaikkialla Euroopassa” on ollut menestys, ja toteaa, että ARTE Europe ‑kanava panee sitä parhaillaan täytäntöön eikä sille voida enää myöntää tukea EU:n talousarviosta vuoden 2018 jälkeen; korostaa, että tämä hanke mahdollistaa eurooppalaisen kulttuurisisällön lähettämisen viidellä (ja pian kuudella) EU:n virallisella kielellä; toteaa, että näin voidaan saavuttaa noin 70 prosenttia EU:n kansalaisista heidän äidinkielellään eri media-alustojen kautta; katsoo, että yleisö on ottanut hankkeen vastaan poikkeuksellisen hyvin ja hanke parantaa merkittävällä tavalla eurooppalaisen kulttuurisisällön saatavuutta rajojen yli ja edistää kulttuurien välistä vaihtoa; kehottaa siksi komissiota tukemaan edelleen monikielisten laatuohjelmien saatavuutta suurelle määrälle EU:n kansalaisia sisällyttämällä tekstitysaloitteen johonkin nykyiseen ohjelmaan tai budjettikohtaan, esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelmaan;

8.  panee merkille lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden vakavan heikkenemisen Euroopassa ja vaatii siksi, että Firenzessä sijaitsevan Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskuksen (CMPF) ja Leipzigissa sijaitsevan Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalaisen keskuksen (ECPMF) olemassaolo turvataan monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevaksi ajaksi ja tähän tarkoitukseen annetaan lisärahoitusta vuonna 2019; toteaa, että näiden keskusten toiminnat täydentävät toisiaan täydellisesti, ja kehottaa komissiota varmistamaan niiden pitkän aikavälin rahoituspohjan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta ne voivat kehittyä mahdollisimman riippumattomasti tehokkaiksi eurooppalaisiksi välineiksi, joilla turvataan tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ja annetaan vaarallisissa tilanteissa oleville toimittajille räätälöityä apua ja tukea;

9.  korostaa Kansalaisten Eurooppa -ohjelman arvoa pyrittäessä parantamaan kansalaisten tietoja unionista ja edistämään unionin kansalaisuuden tunnetta; korostaa myös sen tarjoamaa operatiivista tukea eurooppalaisille kansalaisjärjestöille, jotka ovat keskeisessä asemassa unionissa ja tarvitsevat kohdennettua taloudellista tukea; vahvistaa sitoutuneensa lisäämään ohjelman rahoitusta käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia keinoja, jotta hankkeiden onnistumisastetta voidaan parantaa vuonna 2019, jolloin järjestetään Euroopan parlamentin vaalit, ja sen jälkeen varmistamalla asianmukainen rahoitus; muistuttaa, että parlamentin vastustuksesta huolimatta komissio vähensi vuoden 2018 talousarviossa Kansalaisten Eurooppa -ohjelman talousarviosta 740 000 euroa rahoitussuunnitelmaan nähden eurooppalaisen kansalaisaloitteen edistämiseksi; pitää sen vuoksi valitettavana, että komission tammikuussa 2018 esittämän rahoitussuunnitelman päivityksen mukaisesti vielä 2,5 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 1,4 miljoonaa euroa vuonna 2020) otetaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta uudistetun eurooppalaisen kansalaisaloitteen rahoittamiseen, josta päivityksen mukaan säädetään ehdotuksessa uudeksi asetukseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta; panee merkille, ettei ehdotuksessa itsessään eikä liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä mainita Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan kohdistuvia talousarviovaikutuksia; muistuttaa, että parlamentilla on oltava hallussaan kaikki tosiseikat sen tutkiessa ehdotettua lainsäädäntöä, ja muistuttaa komissiota sen velvollisuudesta ilmoittaa nämä tosiseikat; korostaa olevansa sitoutunut tehokkaaseen Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan, jolle myönnetään riittävät resurssit, vastustavansa ehdottomasti ehdotettua määrärahojen vähennystä ja aikovansa peruuttaa leikkaukset vuosien 2019 ja 2020 talousarviomenettelyissä;

10.  kehottaa komissiota parantamaan kulttuuri- ja koulutusalan ohjelmien ja muiden ohjelmien ja välineiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot), ESIR-rahaston ja Horisontti 2020 -puiteohjelman, kautta saatavilla olevan rahoituksen välisiä synergioita; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmakausilla 2007–2013 ja 2014–2020 kulttuuri- ja koulutusalan hankkeiden osuus oli vähintään 11 miljardia euroa;

11.  korostaa nuorisotyöllisyysaloitteen keskeistä roolia nuorisotyöttömyyden torjunnassa; korostaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen on asianmukaisesti vastattava asetettuja tavoitteita ja että on tehostettava nuorisotyöllisyysaloitteen, Euroopan sosiaalirahaston ja jäsenvaltioiden kansallisten talousarvioiden välisiä synergioita;

12.  kehottaa komissiota myöntämään riittävästi määrärahoja, jotta voidaan nostaa vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien profiilia ja lisätä niiden medianäkyvyyden vaikuttavuutta ja erityisesti tehdä tunnetuksi komission puheenjohtajaksi ehdokkaina olevia kärkiehdokkaita;

13.  huomauttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet voivat olla tärkeitä välineitä unionin politiikanaloilla toteutettavien toimien testaamiseksi ja sellaisten uusien innovatiivisten aloitteiden käyttöön ottamiseksi, joista voisi tulla unionin pysyviä toimia;

14.  muistuttaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista aiheuttaa erityisen vakavia haasteita Eurooppa-kouluille etenkin niiden englanninkielisten osastojen koon vuoksi (noin 21 prosenttia kaikista oppilaista) ja siksi, että englannin kieli on johtavassa asemassa toisena kielenä (61 prosentilla kaikista oppilaista lukuvuonna 2016–2017); panee tyytyväisenä merkille edistymisen tähänastisissa neuvotteluissa ja erityisesti siirtymäkaudesta tehdyn väliaikaisen sopimuksen, jonka mukaan Yhdistynyt kuningaskunta olisi edelleen Eurooppa-kouluja koskevan yleissopimuksen osapuoli lukuvuoden 2020–2021 loppuun asti; toteaa kuitenkin, että avoinna on vielä talousarviota ja opetusta koskevia tärkeitä kysymyksiä, kuten ensiluokkaisen englanninkielisen opetuksen tarjoaminen pitkällä aikavälillä ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnon tunnustaminen edelleen Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta eroamissopimuksen luonnoksen 120 artiklan määräysten noudattamista; kehottaa komissiota ja Eurooppa-koulujen johtokuntaa raportoimaan kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle pitkän aikavälin suunnitelmistaan brexitin aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi;

15.  panee tyytyväisenä merkille viime vuosina toteutetut toimet maksamattomien maksujen ongelman ratkaisemiseksi; huomauttaa, että viiveet asianomaisten elinten ja tuensaajien sopimusten loppuun saattamisessa ja maksuviivästykset vaarantavat komission edellytykset panna ohjelmat täysimääräisesti täytäntöön; huomauttaa, että maksusitoumusmäärärahoihin tehtävien lisäysten yhteydessä on lisättävä vastaavasti maksumäärärahoja, jotta maksut voidaan suorittaa ajallaan;

16.  korostaa osallisuuden merkitystä ja kehottaa ottamaan käyttöön viittomakielen tulkkauksen parlamentin täysistunnoissa;

17.  korostaa, että on tärkeää integroida muuttajat ja pakolaiset ja että antamalla heille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen heidän uudessa asuinmaassaan mahdollisuuden tutustua sen ainutlaatuiseen kulttuuriin voidaan auttaa heitä tuntemaan itsensä tervetulleiksi, kotoutumaan ja asettautumaan uudelleen;

18.  on tietoinen luonnon- ja kulttuuriperinnön sosiaalisesta arvosta ja korostaa niiden potentiaalin hyödyntämistä talouden moottorina;

19.  korostaa, että on tärkeää käsitellä sosiaalista syrjäytymistä ja tarjota myös heikommista lähtökohdista tuleville ihmisille osallistumismahdollisuuksia, jotta he voivat osallistua kaikin tavoin ja tasapuolisesti kulttuuriin ja koulutukseen.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Rupert Matthews, Luigi Morgano, John Procter, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Andrzej Zdrojewski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Norbert Erdős, Sylvie Guillaume, Morten Løkkegaard, Martina Michels

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Flack, Gabriel Mato

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

María Teresa Giménez Barbat, Morten Løkkegaard

EFDD

Isabella Adinolfi

GUE/NGL

Nikolaos Chountis, Martina Michels

PPE

Andrea Bocskor, Norbert Erdős, Svetoslav Hristov Malinov, Gabriel Mato, Sabine Verheyen, Bogdan Andrzej Zdrojewski

S&D

Silvia Costa, Damian Drăghici, Giorgos Grammatikakis, Sylvie Guillaume, Petra Kammerevert, Luigi Morgano, Julie Ward

Verts/ALE

Jill Evans

0

-

4

0

ECR

John Flack, Rupert Matthews, John Procter

ENF

Dominique Bilde

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.6.2018)

budjettivaliokunnalle

varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

(2018/2024(BUD))

Valmistelija: Malin Björk

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on unionin perusperiaate, minkä vuoksi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sukupuolitietoinen budjetointi ovat merkittäviä budjettiprosessin välineitä, jotta tämä periaate voidaan sisällyttää unionin politiikkatoimiin, toimenpiteisiin ja toimiin, joilla edistetään tasa-arvoa, torjutaan syrjintää ja lisätään naisten aktiivista osallistumista työmarkkinoille sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan;

B.  katsoo, että epätasa-arvo on kasvava ongelma unionissa ja että unionin talousarvio on suunniteltava yhä enemmän sen mukaan, että se tukee merkittävästi sosiaalisten oikeuksien säilyttämistä ja kehittämistä ja julkisten hyvinvointipalvelujen, erityisesti terveydenhoitopalvelujen, koulutuksen, asunnon ja asianmukaisten työolojen, saatavuutta, ja tavoitteena on pidettävä sukupuolten tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamista;

C.  toteaa, että stereotypiat muodostavat edelleen esteen naisille etenkin työmarkkinoilla; katsoo, että työ- ja yksityiselämän tasapainon edistämisestä on hyötyä sekä naisten vaikutusvallan vahvistamiselle että unionin talouden kehittämiselle;

D.  toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ennakkoehto; korostaa, että yhdessä monivuotisen rahoituskehyksen liitteenä olevista toimielinten välisistä yhteisistä julistuksista vahvistetaan, että vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä ottaen huomioon, miten unionin kokonaisrahoituskehys edistää osaltaan sukupuolten tasa-arvoa (ja varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen);

E.  toteaa, että naisten vaikutusvallan vahvistaminen johtaa todistetusti talouden kasvuun ja että naisten yrittäjäpotentiaalia ei ole hyödynnetty riittävästi talouden kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa; toteaa, että oman yrityksen perustaminen on erityisen haasteellista naisille maaseutualueilla, ja katsoo, että unionin talousarvio on suunniteltava siten, että parannetaan merkittävästi tietojen, koulutuksen ja rahoituksen tasavertaista saantia;

F.  katsoo, että taloudellinen itsenäisyys on keskeinen tekijä naisten emansipaatiossa; toteaa, että naisten työllisyysaste on unionissa edelleen aivan liian alhainen ja että naisten ja tyttöjen potentiaalia on edelleen lisättävä erityisesti digitaalisen talouden ja STEM-aineiden sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla, jotta todellinen sukupuolten tasa-arvo toteutuu, sukupuolistereotypiat murretaan ja edistetään talouden kasvua ja innovointia;

G.  ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden ja digitaalisten profiilien kysynnän kasvusta huolimatta digitaalisilla aloilla työskentelevien naisten määrä on laskussa(1); toteaa, että samaisen selvityksen mukaan unionin BKT kasvaisi vuodessa 16 miljardilla eurolla, jos digitaalialan työpaikoissa olisi enemmän naisia; katsoo, että digitaalisten taitojen ja STEM-alan naisroolimallien puuttuminen estävät naisten ja tyttöjen osallistumista teknologia-alalle; katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan alalla on merkittävät mahdollisuudet saavuttaa hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino, sillä naiset voivat yhdistää työtehtävät ja lastenhoidon etätyömahdollisuuksien ansiosta;

H.  ottaa huomioon, että noin kolmannes naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta ja että osa perheväkivaltatapauksista tai perheväkivallantekijöistä jää edelleen järjestelmällisesti ilmoittamatta unionissa joko pelon tai uhrin oikeuksia koskevan epätietoisuuden vuoksi; ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) on arvioinut, että naisiin kohdistuvan perheväkivallan kustannukset voisivat olla unionissa jopa 109 miljardia euroa vuodessa(2); toteaa, että naisiin ja tyttöihin sekä hlbtiq-ihmisiin kohdistuva sukupuoleen perustuva väkivalta on yhteiskunnan kaikilla tasoilla ilmenevä ihmisoikeusrikkomus; katsoo, että on tärkeää pitää Daphne-ohjelman profiili mahdollisimman korkeana perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman täytäntöönpanossa; toteaa, että komission on otettava huomioon tarve säilyttää riittävä rahoitus ja varmistettava toimien jatkuvuus ja rahoituksen ennustettavuus kaikilla erityistavoitteiden eri aloilla;

I.  ottaa huomioon, että unioni on liittymässä Istanbulin yleissopimukseen, mikä on tarpeellinen askel, jotta se voi parantaa ja tehostaa työtään sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkemiseksi ympäri Eurooppaa; toteaa, että useat jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole ratifioineet yleissopimusta,

J.  toteaa, että unioni ja sen jäsenvaltiot yhdessä ovat maailman johtava avunantaja ja antavat yli 50 prosenttia kaikesta maailman kehitysavusta; toteaa, että muiden avunantajien vähennettyä apuaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien ja naisten lisääntymisterveyden alalla unionin ja sen jäsenvaltioiden on lisättävä nykyistä rahoitustaan erityisesti aloilla, joilla on erityinen sukupuoliulottuvuus;

1.  painottaa, että sukupuolitietoinen budjetointi on otettava olennaiseksi osaksi talousarviomenettelyn kaikkia vaiheita ja kaikkia budjettikohtia eikä vain ohjelmia, joissa sukupuolivaikutus on ilmeisin, jotta käytetyillä talousarviovaroilla edistetään tehokkaasti sukupuolten tasa-arvoa; muistuttaa pyynnöstään lisätä varoja naisten ja tyttöjen oikeuksien ylläpitämiseen, heidän taloudellisen riippumattomuutensa edistämiseen ja sukupuolten epätasa-arvon vähentämiseen myös käyttämällä olemassa olevia välineitä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, kuten sukupuolivaikutusten arviointia; kehottaa komissiota ja neuvostoa käyttämään sukupuolitietoista budjetointia julkisille menoille järjestelmällisesti ja ottamaan huomioon sukupuolten tasa-arvon kaikissa talousarvio-otsakkeissa, erityisesti neuvoteltaessa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä;

2.  pitää valitettavana, ettei sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista panna johdonmukaisesti täytäntöön valtaosassa nykyisistä unionin ohjelmista eikä rahoitusvälineistä eikä Euroopan strategisten investointien rahastossa (ESIR); pyytää tämän vuoksi komissiota kääntämään kehityksen toiseen suuntaan seuraavalla ohjelmakaudella, jotta varmistetaan, että sukupuolten tasa-arvoa varten osoitetaan riittävästi varoja;

3.  kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia käyttämään Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Leader+ -ohjelmasta ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta saatavilla olevia varoja; kehottaa lisäksi aikaansaamaan enemmän synergiaa saatavilla olevien välineiden välille, jotta edistetään sukupuolten tasa-arvoa, parannetaan työn ja yksityiselämän välistä tasapainoa ja luodaan paremmat elin- ja työolot kaikille räätälöityjen politiikkatoimien avulla, joilla pyritään vahvistamaan naisten ja tyttöjen vaikutusvaltaa, ja koulutuksen ja erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien terveyspalvelujen avulla sekä sukupuoleen perustavan ja seksuaalisen väkivallan uhrien kattavan seksuaalikasvatuksen, neuvonnan, hoidon ja huollon avulla, ja kehottaa lisäämään rahoitusta näihin korkealaatuisiin julkisiin hoitopalveluihin;

4.  kehottaa osoittamaan rahoitusta ohjelmiin, joilla tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisten pääsyä työmarkkinoille, myös naisten perustamia ja johtamia pk-yrityksiä, osana COSME-ohjelmaa, ja varmistamaan naisten mahdollisuudet saada lainoja ja oman pääoman ehtoista rahoitusta ja kannustamaan heitä tähän; kehottaa tukemaan yrittäjinä toimivia naisia ja miehiä, joilla on hoitovelvollisuuksia, sillä yrittäjyys ei ole ainoastaan esimerkki onnistuneesta työ-ja yksityiselämän yhteensovittamisesta vaan myös edistää osaltaan uusien työmahdollisuuksien viriämistä ja roolimalleja, joilla kannustetaan erityisesti naisia toteuttamaan omia hankkeitaan käytännössä ja edistetään naisten taloudellista riippumattomuutta ja emansipaatiota;

5.  korostaa tarvetta houkutella useampia naisia STEM-alalle sekä tieto- ja viestintätekniikan alalle; korostaa tarvetta rahoittaa ohjelmia, joissa keskitytään naisten kohtaamiin haasteisiin digitaaliseen aikakauteen sopeutumisessa ja joilla puututaan sukupuolten väliseen digitaaliseen kuiluun kehittämällä naisten digitaalisia taitoja ja tarjoamalla naisille ja tytöille korkealaatuista koulutusta ja antamalla heille tietoa STEM-alan sekä tieto- ja viestintätekniikan alan tarjoamista mahdollisuuksista osana Horisontti 2020- ja Erasmus+ -ohjelmia sekä ESR:a ja nuorisotyöllisyysaloitetta;

6.  palauttaa mieliin pyytäneensä muun muassa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelua silmällä pitäen, että jokaista perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman erityistavoitetta varten olisi erillinen budjettikohta avoimuuden lisäämiseksi ja tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi kullekin erityistavoitteelle, erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän torjumiseksi, ja sukupuolten tasa-arvoa koskevalle tavoitteelle, ja että näiden tavoitteiden näkyvyys varmistettaisiin siten, että keskitytään erityisesti tehostamaan yleisölle tiedottamista, antamaan tietoja naisuhreille heidän oikeuksistaan ja saatavilla olevista palveluista sekä tarjoamaan koulutusta asiaankuuluville ammattilaisille; pyytää lisäämään määrärahoja naisten turvakodeille, joissa tarjotaan palveluja sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan nais- ja lapsiuhreille, jotta voidaan lujittaa turvakotien ennalta ehkäisevää työtä sekä niiden työtä uhrien tueksi ja heidän vaikutusvaltansa lisäämiseksi;

7.  vaatii, että sitoumukset, jotka koskevat Istanbulin yleissopimuksen täytäntöönpanoa, johon sisältyy toimenpiteitä uhrien suojelemiseksi, väkivallantekijöiden syytteeseen panemiseksi sekä virastojen ja elinten tukemiseksi, ja naisiin ja tyttöihin sekä hlbtiq‑ihmisiin heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta kohdistuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamista, on muunnettava konkreettisiksi budjettisitoumuksiksi ja suosituksiksi tulevassa unionin talousarviossa;

8.  toteaa, että erittäin merkittävä osuus unioniin tulevista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on naisia ja lapsia; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on yksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) perusperiaatteista; pyytää siksi unionia ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimia ja osoittamaan riittävästi taloudellisia resursseja varmistaakseen pakolaisnaisten suojelun väkivallalta koko turvapaikkamenettelyn ajan antamalla laadukasta terveydenhoitoa, erilliset ja turvalliset nukkumatilat ja naisille varatut saniteettitilat kauttakulku- ja vastaanottokeskuksissa, luomalla turvallisia tiloja, varmistamalla, että naispuolista henkilöstöä on läsnä riittävästi, sekä tiedottamalla oikeuksista ja tukipalveluista, antamalla koulutusta, jotta kauttakulku- ja vastaanottokeskusten henkilöstö osaisi havaita ja ehkäistä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, tukemalla uudelleensijoittamista ja sisäisiä siirtoja, joiden avulla varmistetaan, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset voivat tulla Eurooppaan turvallisesti ja laillisesti, ja kohdistamalla erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin, kuten naisiin, tyttöihin ja hlbtiq-ihmisiin;

9.  kehottaa unionia tukemaan naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä, sukupuolten tasa-arvokysymyksiä käsitteleviä ja edistäviä kansalaisjärjestöjä sekä naisten oikeuksia ja edistämään tyttöjen ja naisten edustuksen lujittamista päätöksenteossa unionin kehitysavun avulla; muistuttaa kiireellisestä tarpeesta lisätä unionin rahoitusta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin ja osallistaa jäsenvaltiot, jotta voidaan torjua sen rahoitusvajeen vaikutuksia, joka aiheutui Yhdysvaltojen palautettua ns. global gag -sääntönsä ja laajennettua sitä;

10.  pyytää unionia lisäämään määrärahoja kansalaisjärjestöille, jotka edistävät naisten oikeuksia, ja vahvistamaan naisten oikeuksia edistävien järjestöjen valmiuksia Euroopassa ja eteläisellä pallonpuoliskolla;

11.  kehottaa unionia huolehtimaan siitä, että sen kehitysavulle asettamat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevat tavoitteet saavutetaan, ja varmistamaan, että sukupuoli-indikaattoreita ja erityiskoodeja käytetään johdonmukaisesti kaikessa unionin raportoinnissa, myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomiteassa (DAC), joka myös seuraa sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita virallisen kehitysavun (ODA) täytäntöönpanossa;

12.  korostaa EIGEn tärkeää roolia ja konsolidoidun talousarvion tarvetta tietojen keruussa ja asiantuntemuksen hankkimisessa sukupuolten tasa-arvon alalla, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta mukaan luettuna; kehottaa pitämään EIGEn talousarvion, henkilöstötaulukon ja riippumattomuuden vakaana.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Beatriz Becerra Basterrechea, Heinz K. Becker, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Florent Marcellesi, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Margot Parker, Pina Picierno, João Pimenta Lopes, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Maria Gabriela Zoană

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

José Inácio Faria, Lívia Járóka, Kostadinka Kuneva, Marc Tarabella, Mylène Troszczynski, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ivan Štefanec

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Angelika Mlinar

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Malin Björk, Kostadinka Kuneva, João Pimenta Lopes

PPE

Heinz K. Becker, José Inácio Faria, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Ivan Štefanec

S&D

Maria Arena, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Hedh, Maria Noichl, Pina Picierno, Liliana Rodrigues, Marc Tarabella, Julie Ward, Maria Gabriela Zoană

VERTS/ALE

Florent Marcellesi, Terry Reintke, Ernest Urtasun

5

-

ECR

Jadwiga Wiśniewska

EFDD

Margot Parker

ENF

Mylène Troszczynski

PPE

Michaela Šojdrová, Anna Záborská

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Komission teettämä tutkimus ”Women in the digital age”, maaliskuu 2018.

(2)

Euroopan tasa-arvoinstituutti, ”Estimating the costs of gender-based violence in the European Union”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg 2014.


LIITE: ULKOASIAINVALIOKUNNAN KIRJE

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan David McAllisterin ja ulkoasiainvaliokunnan esittelijän Brando Benifein 19. kesäkuuta 2018 päivätty kirje budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuis’lle

Käännös

Ref.: D(2018)22136

Jean Arthuis

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta

Asia:  AFET-valiokunnan panos talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevaan mietintöön

Arvoisa puheenjohtaja

Ulkoasiainvaliokunta haluaa saattaa tiedoksenne EU:n vuoden 2019 talousarviota koskevat ensisijaiset tavoitteensa, jotta valiokuntanne voi ottaa ne huomioon mietintöään ”Talousarvio 2019 - Trilogin neuvotteluvaltuudet” laatiessaan.

Olemme vahvasti sitä mieltä, että EU:lla on oltava riittävät resurssit voidakseen käyttää kaikkia mahdollisuuksiaan maailmanlaajuisena toimijana. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä, jota leimaavat suuri epävakaus ja uhkien ja haasteiden määrän jatkuva lisääntyminen, EU:n ulkoiselle toiminnalle on osoitettava lisää varoja. Panemme merkille, että maksusitoumusmäärärahoja on lisätty otsakkeessa 4, vaikkakin suurin osa lisäyksestä johtuu Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen osuuden kasvusta. Korostamme lisäksi, että talousarvioesityksessä otsakkeen 4 liikkumavara käytetään kokonaan loppuun. Tämän seurauksena EU:n liikkumavara jää hyvin pieneksi ennakoimattomien ulkoisten kriisien puhjetessa. Parlamentin on pyrittävä saamaan takeet siitä, että otsakkeen 4 määrärahoja voidaan täydentää hätätapauksissa.

Pidämme laajentumisprosessia edelleen hyvin tärkeänä, samoin siihen liittyvää, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) kautta myönnettävää taloudellista tukea (mahdollisille) ehdokasvaltioille. Erityisesti painotamme tarvetta varmistaa riittävä rahoitus Länsi-Balkanin strategian toimintasuunnitelman 2018–2020 täytäntöönpanoa varten ja osoittaa tuki ensisijaisesti oikeusvaltion kehittämiseen ja alueelliseen yhdentymiseen. Tässä yhteydessä on valitettavaa, että komissio aikoo leikata Länsi-Balkanin poliittisille uudistukselle tarkoitettuja määrärahoja 10 miljoonalla eurolla. Länsi-Balkanin alueellisia toimia varten osoitettavien maksusitoumusmäärärahojen merkittävä lisääminen on toisaalta myönteinen askel kohti Länsi-Balkanin strategian tavoitteiden saavuttamista.

Kun otetaan huomioon, että oikeusvaltion, demokratian ja perusoikeuksien aloilla Turkki on taantunut jatkuvasti, tuemme ehdollisuuden periaatteen mukaisesti sitä, että taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen kehitykseen sekä maan suunnan muuttamiseen kohti kansalaisyhteiskuntaa ja perusoikeuksia liittyviä toimia varten sille osoitettavia määriä vähennetään vastaavasti.

Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toisen erän rahoituksen osalta parlamentin olisi vaadittava nykyisen maksuosuusjaon säilyttämistä (2 miljardia euroa jäsenvaltioilta, 1 miljardi euroa EU:n talousarviosta), kuten komissio kaavaili 14. maaliskuuta 2018 antamassaan ehdotuksessa. Talousarvioesityksessä ehdotettua määrää olisi näin ollen tarkistettava, jotta EU:n maksuosuuden kokonaismäärä saadaan painettua 1 miljardiin euroon (vuoden 2018 talousarviosta mahdollisesti otetut varat huomioon ottaen). Lisäksi on varmistettava, ettei otsakkeesta 4 mahdollisesti Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä varten otettu maksuosuus johda meneillään olevien ohjelmien määrärahojen vähenemiseen. Parlamentti painottaa lisäksi tarvetta valvoa tarkasti koordinointivälineen varojen käyttöä ja sitä, että maksut vastaavat ehdottomasti välineen oikeusperustaa.

AFET-valiokunnan keskeisiä painopisteitä on myös tuen varmistaminen itäisille ja eteläisille naapurimaille, joiden strateginen merkitys EU:lle on valtava. Valiokunta pitää huolestuttavana, että Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen (ENI) määrärahoihin kohdistuu edelleen huomattava paine vuonna 2019. Tätä painetta lisää entisestään ENI-määrärahojen käyttö toisessa Syyrian kriisiä ja siitä kärsimään joutuneita maita käsitelleessä Brysselin konferenssissa annettujen sitoumusten rahoittamiseen sekä 100 miljoonan euron suuruisen lisärahoituksen osoittaminen unionin Afrikka-hätärahastosta muuttoliikkeeseen liittyviin hankkeisiin. Valiokunta tukee täysin Syyrialle annettuja sitoumuksia sekä toimia muuttoliikkeen perussyihin puuttumiseksi, mutta katsoo, että ne eivät saisi heikentää kyseistä aluetta koskevia muita prioriteetteja. Valitettavasti kyseiset uudet sitoumukset on korvattu ainoastaan osittain lisämäärärahoilla, minkä johdosta ENI-välineen ydintoimintaa varten on käytettävissä aiempaa vähemmän varoja. Kehotamme budjettivaliokuntaa puuttumaan tähän ongelmaan talousarvioneuvotteluiden yhteydessä.

AFET-valiokunta suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen jatkaa tuen lisäämistä Ukrainalle ja Tunisialle. Tämän lisäksi olisi viime aikojen poliittinen kehitys huomioon ottaen harkittava varojen osoittamista Libyan vakauttamisen tukemiseksi. Tähdennämme myös tarvetta tukea poliittisia uudistuksia Moldovassa ja Georgiassa. Edellytämme luonnollisesti tuen täytäntöönpanon asianmukaista valvontaa sekä uudistusten edistymisen seurantaa näissä kumppanimaissa. Keskeisen tärkeää on myös, että EU:n tukea Lähi-idän rauhanprosessille, Palestiinalaishallinnolle ja UNRWA-järjestölle vahvistetaan, semminkin kun otetaan huomioon tilanteen heikkeneminen paikan päällä ja Yhdysvaltojen päätös vähentää merkittävästi osallistumistaan.

Valiokunta katsoo demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen osalta, että vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseen olisi osoitettava enemmän varoja, myös turvautumalla EU:n ihmisoikeuksien puolustajia koskevaan mekanismiin (ProtectDefenders.eu), jonka pitäisi voida toimia ennakoitavissa olevalla tavalla. Ehdotamme myös, että lisätään taloudellista apua kolmansien maiden parlamenteille, jotta voidaan aktiivisesti tukea itsenäisen ihmisoikeusasiantuntemuksen kehitystä. Tämän lisäksi on varmistettava EU:n vaalitarkkailutoiminnan riittävä rahoitus.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) määrärahoihin kohdistuu edelleen voimakas paine ja on vaarana, että eräiden yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) piiriin kuuluvien operaatioiden laajentaminen pahentaa ongelmaa entisestään vuonna 2019. Lisäksi kiireellisiä toimenpiteitä koskevalle budjettikohdalle otettavia määrärahoja leikataan yli kolmanneksella (10,1 miljoonaa euroa), minkä seurauksena odottamattomiin kriiseihin ei voida reagoida yhtä joustavasti kuin ennen. Leikkaus olisikin peruutettava ja YUTP:n talousarviota kasvatettava vastaavasti.

Korostamme lisäksi, että on tärkeää toteuttaa jatkossakin vakautta ja rauhaa edistävään välineeseen sisältyvää kehityksen ja turvallisuuden välistä yhteyttä, ja ehdotammekin välineen nykyisten osien kautta käytettävien lisämäärärahojen osoittamista.

Pidämme myönteisenä, että Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP) on sisällytetty vuoden 2019 talousarvioesitykseen. Korostamme, että lisätehtävät edellyttävät EU:n jäsenvaltioilta vastaavia lisävaroja unionin talousarvioon ja ettei kyseisiä tehtäviä tule rahoittaa muiden toimintapolitiikkojen määrärahoista. Kyseinen ohjelma on yhdessä EU:n puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen kanssa keskeisen tärkeä valmiuksien kehittämistä koskevan yhteistyön edistämisen sekä EU:n puolustusteollisuuden aseman vakiinnuttamisen kannalta. Muistutamme lisäksi kehotuksestamme kattaa Euroopan puolustusviraston (EDA) ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) hallinnolliset ja toimintamenot unionin talousarviosta.

Olemme kiitollisia, jos otatte ehdotuksemme huomioon talousarviosta neuvotellessanne.

Kunnioittavasti

David McAllister  Brando Benifei

Jäljennös:  Daniele Viotti, EU:n vuoden 2019 talousarvion esittelijä


  LIITE: KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN KIRJE  

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Puheenjohtaja

EXPO-COM-INTA D (2018) 24544

Daniele Viotti

Vuoden 2019 talousarvion esittelijä

Budjettivaliokunta

Asia:  Vuoden 2019 talousarvioesitystä koskevan trilogin neuvotteluvaltuudet

Arvoisa jäsen

Kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajana haluan ilmoittaa koordinaattoreiden 20. kesäkuuta 2018 hyväksymät valiokunnan painopisteet vuoden 2019 talousarviossa.

Valiokunta on ensinnäkin sitä mieltä, että Euroopan unionin talousarvioon olisi otettava riittävä rahoitus kaupan alan toimiin, joita komissio pitää yhtenä työohjelmansa keskeisenä painopisteenä. Kauppa on tehokas Euroopan kasvua ja työllisyyttä edistävä väline, mutta se on myös tärkeä ulkopolitiikan väline, jolla edistetään eurooppalaisia arvoja muualla maailmassa. Kaupan avulla voi myös vakiinnuttaa naapurimaiden geopoliittista tilannetta tarjoamalla parempia tulevaisuudennäkymiä, uusia markkinoita paikallisille tuottajille ja suorien ulkomaisten investointien lähteen.

Kauppaan liittyvä apu: Unioni tarjoaa kumppanimaille kauppaan liittyvää apua esimerkiksi kauppaa tukevan kehitysavun kautta. Kokemus on osoittanut, ettei mikään maa ole kyennyt luomaan pitkällä aikavälillä talouskasvua osallistumatta alueellisille ja maailmanmarkkinoille. Kaupan lisääminen auttaa tehostamaan tuotantoa erikoistumisen ja alueellisiin ja globaaleihin arvoketjuihin osallistumisen kautta. Jos kauppaan liittyvä apu toteutetaan asianmukaisesti, se voi auttaa lujittamaan neuvotteluvalmiuksia ja valmiuksia luoda kauppaa tukeva sääntelykehys. Unionin kauppaa tukevassa avussa on painotettava enemmän alueiden sisäisen kaupan lisäämiseen annettavaa tukea naapurialueillamme.

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset): pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka, ne luovat 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista ja ovat keskeisiä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistajia unionissa. Talousarviossa olisi keskityttävä tukemaan pk‑yrityksiä käyttämällä kattavasti saatavilla olevia unionin varoja kansainvälistymisen tukemiseen.

On tiedossa, että pk-yritykset eivät seuraa taloutta, vaan ne ovat johtoasemassa. Juuri ne luovat pitkälti kasvua ja innovointia. Tämä olisi otettava huomioon unionin talousarviossa.

Kauppasopimukset: Unionin nykyinen kauppaneuvotteluohjelma on kunnianhimoisempi kuin koskaan aiemmin. Unioni on tehnyt äskettäin sopimukset Japanin, Singaporen, Vietnamin ja Meksikon kanssa, ja neuvottelut ovat käynnissä muun muassa Mercosur-maiden, Indonesian, Chilen, Australian, Uuden-Seelannin ja Tunisian kanssa. Jotta tämä ohjelma toteutuisi, siihen olisi liitettävä sopivat resurssit väli- ja jälkiarviointien tekemiseksi siitä, noudattavatko kolmannet maat unionille antamiaan sitoumuksia, jotka liittyvät kauppasopimuksiin yhteydessä oleviin muihin politiikkakysymyksiin, kuten ihmisoikeuksiin, työelämän perusoikeuksiin ja ympäristönormeihin. Kansalaisyhteiskunnan vaatimukset avoimuuden lisäämisestä on edelleen otettava huomioon, ja analyyseihin ja vuoropuheluun sidosryhmien kanssa on osoitettava riittävät resurssit.

Arvoihin perustuva kauppapolitiikka: Kansainvälisellä kauppapolitiikalla edistetään ensisijaisesti molempia osapuolia hyödyttävää talouskasvua, mutta sillä voidaan myös edistää muita arvoja, joita unioni kannattaa monenvälisillä foorumeilla, kuten ihmisoikeuksien, naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet mukaan luettuna, kunnioittaminen, oikeusvaltioperiaate, kansainvälisten työnormien noudattaminen ja ympäristönsuojelu. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen on oltava täysin sitovia ja niiden noudattamista on valvottava, ja lisäksi kolmansien maiden yleisen tullietuusjärjestelmän yhteydessä antamat sitoumukset edellyttävät riittäviä resursseja näitä asioita koskevaa seurantaa, vuoropuhelua ja yhteistyötä varten.

Brexitin aiheuttaman aukon täyttäminen: Kun Yhdistynyt kuningaskunta lähtee unionista, sen jäsenvaltiona maksamat maksuosuudet unionin talousarvioon loppuvat seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana. Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet, jotka liittyvät sen yhteistyöhön unionin kanssa, ovat vielä määrittämättä. Joka tapauksessa tulot pienenevät brexitin vuoksi huomattavasti. Jotta varmistetaan unionin nykyisten politiikkojen sujuva siirtymävaihe seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen asti, vuoden 2019 talousarviossa on otettava huomioon valmistautuminen tulojen ennakoituun vähenemiseen. Toivottavasti unioni saa aikaan tyydyttävän kauppasopimuksen Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Kumpikin osapuoli hyötyisi tällaisesta ratkaisusta.

Kunnioittavasti

Bernd Lange


LIITE: TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KIRJE

Talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajan Ingeborg Gräßlen ja talousarvion valvontavaliokunnan jäsenen Joachim Zellerin 31. toukokuuta 2018 päivätty kirje budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuis’lle

Käännös

Asia:  Talousarvion valvontavalionkunnan näkemys vuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

Arvoisa puheenjohtaja

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa ottamaan seuraavat seikat huomioon talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksissa.

1.  Valiokuntamme on edellisten vuosien tapaan erittäin huolissaan ennätyksellisestä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä. Maksattamatta olevien sitoumusten määrä kipusi vuoden 2016 loppuun mennessä ennätykselliseen 238 miljardiin euroon, ja tämä osuus on 72 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2007 ja vastaa 2,9 vuoden maksuja (2,2 vuoden maksut vuonna 2007). Valiokuntamme tähdentää, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli 31. joulukuuta 2017 kaikkiaan 266,8 miljardia euroa ja että niiden lisäys (28,8 miljardia euroa) kasvoi vuonna 2017 odottamattoman suureksi.

2.   Valiokuntamme toteaa erityisesti, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kolmen ensimmäisen vuoden aikana ilmenneet ohjelmien täytäntöönpanon viivästykset ovat johtaneet siihen, että maksusitoumusmäärärahoja on siirretty vuodelta 2014 eteenpäin, pääasiassa vuosille 2015 ja 2016, ja maksujen määrä oli alhainen vuonna 2016 (ja unionin talousarvion toteutus siten 7 prosenttia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen vuosina 2014–2016). On kuitenkin myönnettävä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ohjelmien täytäntöönpano nopeutui vuonna 2017. Odotamme tämän suuntauksen jatkuvan vuosina 2018 ja 2019. Valiokuntamme katsoo täytäntöönpanon mutkattoman etenemisen edellyttävän riittäviä varoja.

3.   Valiokuntamme pelkää, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuvaiheessa ja seuraavan rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina saattaa kehittyä maksusuma. Katsomme, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen rahoittaminen edellyttää realistisella tasolla olevia talousarviomäärärahoja, joilla katetaan ennakoidut maksattamatta olevat sitoumukset.

4.   Valiokuntamme huomauttaa, että unionin varat muodostavat merkittävän osan joidenkin jäsenvaltioiden julkisista menoista ja että etenkin yhdeksässä jäsenvaltiossa (Liettua, Bulgaria, Latvia, Romania, Unkari, Puola, Kroatia, Viro ja Slovakia) maksattamatta olevat ERI-rahastoihin liittyvät sitoumukset vastasivat yli 15:tä prosenttia julkisen talouden menoista.

5.   Valiokuntamme pitää valitettavana, että unionin talousarvioon liittyvä taloudellinen riski on kaikkiaan kasvanut merkittävien pitkäaikaisten velkojen, takausten ja oikeudellisten velvoitteiden myötä. Nämä velvoitteet edellyttävät jatkossa huolellista hallinnointia.

6.   Valiokuntamme pelkää, että erityisvälineiden (hätäapuvaraus, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, Euroopan globalisaatiorahasto ja joustoväline) ja liikkumavarojen laajamittaisesta käytöstä huolimatta jäljellä olevat budjettikohtien määrät eivät ehkä riitä rahoittamaan odottamattomia tapahtumia, joita voi vielä ilmetä ennen vuotta 2020.

7.   Valiokuntamme ottaa erityisesti huomioon, että komissio on ottanut käyttöön erilaisia varoja pakolais- ja muuttoliikekriisin hoitoon, mutta pitää valitettavana, että komissio ei ole luonut raportointijärjestelmää, jotta se olisi voinut raportoida perusteellisesti varojen käytöstä; Pidämme valitettavana, että tällä hetkellä on mahdotonta tietää, kuinka paljon rahaa kutakin maahanmuuttajaa tai pakolaista kohden on käytetty.

8.   Valiokuntamme edellyttää, että Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on käytettävissään riittävästi varoja ja henkilöstöä, ja panee merkille, että vuoden 2019 talousarvioesityksessä unionin maksuosuus oli 4 911 000 euroa. Valiokuntamme korostaa, että tämä määräraha on tarkoitettu kattamaan EPPOn henkilöstömenot, infrastruktuuri- ja toimintamenot sekä menot, joilla käynnistetään EPPOn asianhallintajärjestelmän kehittäminen. Valiokuntamme pitää valitettavana, että henkilöstöön on osoitettu ainoastaan 35 virkaa, mikä tarkoittaa, että kun luvuista jätetään pois 23 apulaissyyttäjää, hallinnollisten tehtävien hoitamiseen jää ainoastaan 12 virkaa.

9.  Valiokuntamme toteaa myös, että unioni käyttää yhä useampia rahoitusvälineitä, ja pitää valitettavana, että ESIR-rahaston perustaminen luo uusia hallinto- ja ohjausrakenteita, joihin liittyvä julkinen valvonta ei ole edelleenkään tyydyttävällä tasolla, joten parlamentin on valvottava toimintaa tarkemmin.

10.  Valiokuntamme kehottaa siksi komissiota

a)  toteuttamaan toimenpiteitä, joilla huolehditaan maksattamatta olevia sitoumuksia koskevien sääntöjen ja aikataulujen tiukasta noudattamisesta

b)  auttamaan ennakoivasti jäsenvaltioita, joilla on ongelmia saatavilla olevan unionin rahoituksen oikea-aikaisessa ja mutkattomassa hyödyntämisessä, käyttämällä tekniseen apuun käytettävissä olevia resursseja komission aloitteesta

c)  kehittämään hallinnointia ja raportointia varten unionin talousarviomenojen kirjaamiseksi keinon, joka mahdollistaa raportoinnin kaikesta pakolais- ja muuttoliikekriisiin liittyvästä rahoituksesta.

11.  Valiokuntamme muistuttaa lopuksi, että varainhoitoasetuksen tarkistetun version 247 artiklan nojalla komissio toimittaa viimeistään seuraavan vuoden 31. päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle integroidut talous- ja vastuuvelvollisuuskertomukset, joihin sisältyy erityisesti pitkän aikavälin ennuste tulevista sisään- ja ulosvirtauksista seuraavien viiden vuoden ajalta.

Kunnioittavasti

Ingeborg Gräβle     Joachim Zeller

Talousarvion valvontavaliokunnan     Komissiolle myönnettävän

puheenjohtaja     vastuuvapauden esittelijä


LIITE: YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN KIRJE

D(2018) 22301

Daniele VIOTTI

Vuoden 2019 talousarvion yleisesittelijä

Budjettivaliokunta

ASP 15G217

Arvoisa jäsen,

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan (ENVI) 20. maaliskuuta 2018 tekemän päätöksen mukaisesti haluaisin sekä ENVI-valiokunnan puheenjohtajana että talousarvioasioista vastaavana pysyvänä esittelijänä esitellä vuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevat valiokuntamme suositukset.

Yleisesti ottaen ENVI-valiokunta on vahvasti vakuuttunut siitä, että ilmastoasioiden ja resurssitehokkuuden huomioon ottaminen unionin kaikissa politiikoissa on välttämätöntä Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Unionin talousarviosta on tuettava kansainvälisten sitoumusten noudattamista, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpano. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siirtymistä vähähiiliseen kiertotalouteen voidaan edistää vain asianmukaisella tasolla olevan rahoitustuen turvin, eikä unionin rahoittamilla hankkeilla saisi olla kielteistä vaikutusta tähän siirtymään. Tässä suhteessa olemme erittäin huolestuneita riskistä, että menotavoitetta, jonka mukaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta on suunnattava ilmastotoimiin vuosina 2014–2020, ei saavuteta. Olisikin tärkeää pyrkiä kaikin mahdollisin toimin siihen, että kyseiset määrärahat olisivat vuoden 2019 talousarvioesityksessä sellaisella tasolla, että unioni kykenee saavuttamaan yleisen budjettitavoitteensa vuoden 2020 loppuun mennessä. Kiinnostavaa on myös viimeisin kehitys vihreän ja kestävän rahoituksen alalla: se auttaa osaltaan edistämään investointeja vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen kiertotalouteen. Tässä yhteydessä on tärkeää, että kestävälle varallisuudelle löydetään tasapainoinen määritelmä.

Vuoden 2019 talousarviossa olisi myös osoitettava riittävä rahoitus luonnon monimuotoisuuden pitkän aikavälin suojelun varmistamiseen koko EU:ssa. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjunta on yksi keskeisistä painopisteistämme, ja se liittyy kiinteästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Onkin tärkeää sisällyttää luonnon monimuotoisuutta koskevat kysymykset muiden politiikanalojen toimiin. Eri Natura 2000 ‑hankkeisiin olisi osoitettava riittävä rahoitus, ja olisi hyödynnettävä erilaisten rahoituslähteiden synergiaa. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistävän rahoituksen seurantaa olisi kehitettävä, ja erityisesti olisi tarkkailtava negatiivista rahoitusta, joka kääntyy luonnonsuojelutarkoitusta vastaan.

Jäsenvaltioiden olisi pyrkimyksissään toipua talouskriisistä nähtävä ympäristö- ja ilmastoystävälliset toimintalinjat sekä toimenpiteet ja hankkeet tilaisuutena edistää kansanterveyttä ja työpaikkojen luomista ja talouskasvua pk-yrityksissä.

Terveys on itseisarvo ja ennakkoedellytys unionin laajuisen kasvun edistämiselle. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää palauttaa terveysalan toimintaohjelma itsenäiseksi ohjelmaksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Kansanterveys kuuluu ENVI-valiokunnan prioriteetteihin, joten on tärkeää osoittaa riittävästi rahoitusta muun muassa mikrobilääkeresistenssin parissa parhaillaan tehtävään työhön ja terveysteknologian arviointeihin. Näin taataan unionin kunnianhimoinen terveyspolitiikka, jolla kannustetaan ja täydennetään jäsenvaltioissa toteutettavia toimia.

Ympäristö, ilmastonmuutos, kansanterveys, pelastuspalvelu, kuluttajansuoja ja elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus ovat kaikki EU:n kansalaisten keskeisiä huolenaiheita. Haluaisinkin ENVI-valiokunnan puolesta korostaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittuja enimmäismääriä olisi noudatettava täysimääräisesti ja että kaikki muutokset, jotka johtavat kyseisten budjettikohtien talousarviomäärärahojen vähenemiseen, on torjuttava päättäväisesti. Myös Life-ohjelma ja Kansanterveys kasvun tukena -ohjelma sekä unionin pelastuspalvelumekanismi ovat tärkeitä, ja ne on tulevaisuudessa säilytettävä. Ei ole myöskään syytä unohtaa pienempiä ohjelmia julkisuutta enemmän saavien ja poliittisesti keskeisten ohjelmien ohessa. Lisäksi vuoden 2018 talousarvioon sisältyneet ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden alan uudet pilottihankkeet ja valmistelutoimet olisi muunnettava vuoden 2019 talousarviossa maksusitoumusmäärärahoiksi, jotta varmistettaisiin hankkeiden ja toimien täysimääräinen toteuttaminen.

Olemme myös erityisen huolissamme valiokuntamme toimivaltaan kuuluviin unionin erillisvirastoihin kohdistuvista budjettirajoituksista. Työtaakasta ja jatkuvasti lisääntyvistä tehtävistä ja velvoitteista huolimatta useimmat virastot ovat karsineet viime vuosina huomattavasti henkilöstöään. Näille virastoille on osoitettava niiden tarvitsema lisärahoitus ja henkilöstö, jotta ne voivat hoitaa toimeksiantonsa ja tehtävänsä ja edistää unionissa tieteeseen perustuvaa tarkastelutapaa. Kannatamme näin ollen vahvasti sitä, että yksittäisten erillisvirastojen tarpeet arvioidaan tapauskohtaisesti.

Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta aiheutuu talousarviovaikutuksia ei pelkästään siellä toimiville virastoille (etenkin Euroopan lääkevirastolle) vaan myös unionin rahastoille ja ohjelmille ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden alalla. Pyydämme näihin varoihin lisäystä ja rahoituksen turvaamista.

Olen lähettänyt vastaavan kirjeen budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuis’lle.

Kunnioittavasti

Adina-Ioana Vălean


LIITE: TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN KIRJE

Jean ARTHUIS

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta (BUDG)

Euroopan parlamentti

D(2018)21285

AA/ge

Strasbourg,

Asia:  Vuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevat ITRE-valiokunnan ensisijaiset tavoitteet

Arvoisa budjettivaliokunnan puheenjohtaja Arthuis

Vuoden 2019 talousarviota käsittelevän ITRE-valiokunnan valmistelijan ominaisuudessa haluan tällä kirjeellä saattaa tiedoksenne vuoden 2019 talousarviota koskevat ITRE‑valiokannan ensisijaiset tavoitteet tulevaa, talousarviota koskevaa trilogia varten.

Haluamme ensiksi kiittää valiokuntamme jäsenten puolesta vuoden 2019 talousarvion esittelijää, jäsen Viottia, 24. huhtikuuta 2018 käydystä valaisevasta keskustelusta ITRE‑valiokunnan kanssa sekä BUDG-valiokunnan sihteeristöä sen valiokunnalle antamista menettelykysymyksiin liittyvistä hyödyllisistä tiedoista.

Parlamentti hyväksyi päätöslauselmansa vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista (2017/2286 (BUD)) 15. maaliskuuta 2018. Olemme tarkastelleet kyseisiä suuntaviivoja ITRE-valiokunnan puolesta. Pidämme ilahduttavana, että BUDG‑valiokunnan päätöslauselmaan on jo sisällytetty monta vuoden 2019 talousarviota koskevaa ensisijaista tavoitettamme, joita jo toimme esille maaliskuussa Viottin kanssa käymissämme keskusteluissa.

Pidämme arvossa sitä, että ITRE-valiokunnan keskeisiä huolenaiheita, kuten kasvu, tutkimus ja innovointi, kilpailukyky, digitalisaatio, ilmastonmuutoksen torjunta ja siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön EU:n Pariisin sopimuksessa antamien sitoumusten mukaisesti, on määritetty painopisteiksi vuoden 2019 talousarviossa, ja jaamme BUDG‑valiokunnan näkemyksen siitä, että EU:n talousarvio on keskeinen väline pyrittäessä vastaamaan näihin haasteisiin asianmukaisesti. ITRE-valiokunta yhtyykin BUDG‑valiokunnan pyyntöön lisätä otsakkeen 1 a määrärahoja, erityisesti jäljempänä tarkennettavien asiaan liittyvien ohjelmien ja budjettikohtien osalta. Tämä on erityisen välttämätöntä ottaen huomioon ankarat leikkaukset, jotka neuvosto toteutti tässä otsakkeessa vuoden 2018 talousarviossa.

Tutkimus ja innovointi ovat olennaisia välineitä kestävän kasvun ja laadukkaiden työpaikkojen aikaansaamiseksi ja tulevaisuuteen suuntautuneen EU:n teollisen perustan kilpailukyvyn varmistamiseksi maailmanlaajuisilla markkinoilla. Euroopan unionin olisi siksi pyrittävä kehittämään johtajuutta innovoinnin ja murroksellisten teknologioiden alalla kaikilla niillä unionin alueilla, joissa se on tällä hetkellä jäänyt kehityksestä jälkeen. Tässä mielessä on hälyttävää, että ainoastaan yksi neljäsosa toimitetuista korkealaatuisista ehdotuksista valitaan rahoitettaviksi Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, mikä johtaa hyvin pieneen onnistumisprosenttiin. Tämä on merkki kyseisen menestyksekkään ohjelman vakavasta alirahoituksesta. Ohjelman alhaisimmat onnistumisprosentit on kirjattu osioissa ”Tulevat ja nousevat teknologiat”, pk-yrityksille suunnattu väline, ”Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat” ja ”Riskirahoituksen saatavuus”, jotka ovat kaikki erittäin tärkeitä ohjelmalinjoja johtavan aseman saavuttamiseksi innovoinnissa, innovointien siirtämiseksi tutkimuksesta täytäntöönpanoon kaupallisessa liiketoiminnassa sekä edellä mainittuihin haasteisiin vastaamiseksi. ITRE‑valiokunta olisikin hyvin tyytyväinen, jos kyseisiä budjettikohtia vahvistetaan vuoden 2019 talousarviossa.

Jaamme budjettivaliokunnan kannan, jonka mukaan pk-yritykset muodostavat unionin talouden selkärangan. Ne ovat myös merkittävä laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen lähde ja voivat yhdessä uusien yritysten, nopeasti kasvavien yritysten ja mid cap -yritysten kanssa toimia innovointien, myös ekoinnovointien, alullepanijoina. Tuemme siksi kehotustanne luoda innovoinnille ja tutkimukselle otollinen toimintaympäristö kiinnittäen erityistä huomiota pk‑yrityksiin sekä lisätä COSME-ohjelman määrärahoja tätä tarkoitusta varten.

ITRE-valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että keskitytte nuorempaan sukupolveen ja naisten yrittäjyyden tukemiseen kestävien työpaikkojen luomiseksi yhteiskunnan kaikkiin osiin. Pidämme tätä tärkeänä Euroopan unionin koko potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi, ja kehotammekin komissiota tukemaan nuoria ja naispuolisia tutkijoita ja yrittäjiä entistä voimakkaammin esimerkiksi Horisontti 2020 -puiteohjelman ja COSME‑ohjelman kautta.

Energiapolitiikan osalta ITRE-valiokunta korostaa energian sisämarkkinoiden toteuttamisen sekä energiajärjestelmiemme yhteenliittämisen ja hiilestä irrottamisen tärkeyttä. Pidämme näin ollen tarpeellisena asettaa etusijalle tätä tarkoitusta palvelevat talousarvion osat erityisesti osoittamalla riittävästi varoja uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta, päästöjen vähentämistä, eri alojen yhteenliittämistä, älykkäitä verkkoja ja energiaköyhyyden torjumista edistäville hankkeille esimerkiksi ESIR-rahaston teknisen avun ja Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta. Lisäksi, jotta voidaan tukea sähkö- ja kaasuverkkojemme yhteenliitettävyyttä sekä energialähteidemme monipuolistamista puhtaan, kohtuuhintaisen ja turvallisen energian toimittamiseksi kaikille unionin kansalaisille, ITRE-valiokunta korostaa, että on tärkeää turvata yhteistä etua koskevien hankkeiden riittävä rahoitus ja osoittaa lisämäärärahoja ESIR-rahaston tekniselle avulle älykkäitä verkkoja, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden perustamiseksi ja yhdistämiseksi. ITRE-valiokunta painottaa myös energiaunionin kannalta merkittävien uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden (RPEI) rahoittamisen tärkeyttä.

ITRE-valiokunta tähdentää samasta syystä sekä energia-, liikenne- ja digitaalisten verkkojen alojen yhteenliittämisen tehostamiseksi Verkkojen Eurooppa -välineen merkitystä ja kehottaakin lisäämään sen määrärahoja vuoden 2019 talousarviossa.

Kuten BUDG-valiokunta korostaa, ilmastonmuutoksen torjunta ja taloutemme hiilestä irrottaminen ovat keskeisen tärkeitä päämääriä EU:n pyrkiessä saavuttamaan ilmastotavoitteensa ja täyttämään YK:n kestävän kehityksen sekä Pariisin sopimuksen tavoitteet. ITRE-valiokunta onkin tyytyväinen BUDG-valiokunnan kehotukseen hyödyntää täysimääräisesti ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaa mekanismia. Palautamme mieliin, että kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta koskevien toimien menotavoitetta ei vielä ole saavutettu, ja kannatamme näin olen budjettivaliokunnan pyyntöä käyttää vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviovaroista ilmastoon ja hiilestä irtautumiseen liittyviin tarkoitusperiin. Lisäksi olisi myönnettävä riittävästi rahoitusta hiili- ja hiilidioksidivaltaisten alueiden oikeudenmukaista siirtymää varten.

Panemme merkille ESIR-rahaston ja sen laajentamisen tärkeyden ja tarkoituksenmukaisuuden ja jaamme näkemyksenne, jossa tähdennätte, että rahaston olisi parannettava maantieteellistä kattavuuttaan, jotta kehitystä voidaan edistää kaikilla alueilla. Tästä huolimatta ITRE‑valiokunta ehdottaa Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen niiden budjettikohtien palauttamista, jotka poistettiin ESIR‑takuurahaston perustamisen myötä, sillä ne ovat keskeisiä välineitä EU:n painopisteiden saavuttamisen kannalta. Tämä voitaisiin toteuttaa käyttämällä kaikkia nykyisessä monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa tarjolla olevia rahoituskeinoja. Tässä yhteydessä ITRE-valiokunta muistuttaa parlamentin ESIR-rahastoa koskevissa neuvotteluissa antamasta sitoumuksesta rajoittaa minimiin näihin kahteen ohjelmaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Korostamme BUDG-valiokunnan yleistä kantaa, jonka mukaan uudet painopisteet on rahoitettava uusin määrärahoin.

Edellä todettu mielessä pitäen panemme merkille Euroopan unioniin kohdistuvan turvallisuushaasteen sekä Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman, jolle parlamentti on antanut hyväksyntänsä. Suhtaudumme hyvin myönteisesti BUDG-valiokunnan kantaan, jonka mukaan kyseisen ohjelman rahoitus on otettava yksinomaan kohdentamattomista liikkumavaroista tai erityisrahoitusvälineistä ja että mitään olemassa olevaa ohjelmaa ei saisi leikata edellä mainitun kehittämisohjelman vuoksi.

Myös digitalisaatio on ITRE-valiokunnan mielestä avainasemassa yhteiskuntiemme ja taloutemme valmistamisessa tulevaisuuden koitoksiin. Tästä syystä digitaalisten sisämarkkinoiden valmiiksi saattaminen on tärkeää. ITRE-valiokunta kehottaakin osoittamaan riittävästi varoja WIFI4EU-aloitteelle ja vaatii pitämään kiinni sitoumuksesta myöntää sille 120 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019.

ITRE-valiokunta pitää lisäksi myönteisenä, että kannatte huolta virastojen riittävästä rahoituksesta, jotta varmistetaan, että ne voivat panna EU:n lainsäädännölliset painopisteet asianmukaisesti täytäntöön. Korostamme myös, että henkilöstön vähentämistä viidellä prosentilla sekä uudelleen kohdennettavien virkojen varantoa koskeva järjestely päättyy tämän talousarvion myötä. ITRE-valiokunta tukee siksi kantaa, jonka mukaan virastojen resursseja ei enää saa leikata. Palautamme lisäksi mieliin kantamme, että niiden virastojen, joille on osoitettu lisää tai uusia tehtäviä, henkilöstö- ja taloudellisia resursseja on lisättävä vastaavasti. Siksi lainsäätäjän lisätessä ACER- ja ENISA-virastojen tehtäviä ja todennäköisesti laajentaessa myös BEREC-viraston vastuualuetta kannatamme niiden henkilöstöjen ja budjettien lisäämistä. ITRE-valiokunta on toistuvasti korostanut, että toimivaltuuksia lisättäessä myös resursseja on lisättävä riittävästi. Sitkeä resurssipula heikentää vakavasti virastojen kykyä hoitaa niille asetettuja tehtäviä. GNSS-virastoon kohdistuva haaste taata kyberturvallisuus kasvaa koko ajan ja on todennäköistä, että ulkoistaminen johtaa tällä herkällä alalla eturistiriitatilanteisiin, ja siksi ITRE-valiokunta pitää tarpeellisena lisätä senkin henkilöstö- ja taloudellisia resursseja.

ITRE-valiokunta pitää ilahduttavana, että Yhdistynyt kuningaskunta maksaa osuutensa ja osallistuu vuosien 2019 ja 2020 talousarvioihin ikään kuin se olisi edelleen EU:n jäsen. Uskomme siksi, että Britannian EU-ero ei vaikuta suoraan vuoden 2019 talousarvioon eikä siten myöskään ITRE-valiokunnan toimivaltaan kuuluviin ohjelmiin.

ITRE-valiokunta on BUDG-valiokunnan kanssa yhtä mieltä siitä, että riittävien taloudellisten resurssien tarve kasvaa ja että ne ovat ratkaisevan tärkeitä, kun otetaan huomioon, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys lähenee loppuaan ja että siksi monivuotisten ohjelmien täytäntöönpano nopeutuu.

Olisimme kiitollisia, jos BUDG-valiokunta ottaisi ensisijaiset tavoitteemme ja huolenaiheemme huomioon trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevaa mietintöä laatiessaan. Odotamme ja toivomme, että valiokuntiemme välinen yhteistyö jatkuu koko vuoden 2019 talousarviosyklin ajan ja sen jälkeenkin.

Kunnioittavasti

 

Jerzy Buzek            Jens Geier  

ITRE-valiokunnan puheenjohtaja      Vuoden 2019 talousarviota käsittelevä

              ITRE-valiokunnan valmistelija

Kopio: Daniele Viotti, vuoden 2019 talousarvion esittelijä


LIITE: SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN KIRJE

CM/ds

D(2018)19768

Jean Arthuis

Budjettivaliokunnan puheenjohtaja

WIC M02024

Asia:   Lausunto kirjeen muodossa heinäkuussa pidettävän talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista

Arvoisa puheenjohtaja

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseensä varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista:

Valiokunta haluaa muistuttaa, että hyvin toimivat sisämarkkinat, joilla tavarat, palvelut, henkilöt ja pääoma liikkuvat esteettä, ovat keskeinen osatekijä, joka luo talouskasvua unionissa, edistää unionin teollisuuden kilpailukykyä, tukee laadukkaiden työpaikkojen luomista ja auttaa parantamaan kansalaisten elintasoa. Yhä nykyäänkin tuotteiden ja palveluiden vapaan vaihdon turhat esteet, nykyisten sääntöjen riittämätön täytäntöönpano, vähäiset rajatylittävät julkiset hankinnat ja rakenneuudistusten riittämätön poliittinen tuki rajoittavat yritysten (etenkin pk-yritysten) ja kansalaisten mahdollisuuksia, minkä vuoksi työpaikkoja syntyy vähemmän ja hinnat ovat tarpeettoman korkeat.

Siksi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että asianmukainen osuus unionin talousarviosta ohjataan toimivien sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen ja tehokkaan kuluttajansuojan tukemiseen varsinkin nykytilanteessa, jossa taloudelliset toiminnot muuttuvat digiaikana. Komission sisämarkkinastrategian ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategian mukaisesti valiokunta kehottaa osoittamaan asianmukaisen rahoituksen seuraaviin vuoden 2019 talousarvion keskeisiin elementteihin:

1 – Kuluttajansuoja

Terve kuluttajaympäristö on keskeinen tekijä sisämarkkinoiden toteuttamisen ja talouskasvun kannalta koko Euroopassa. Unionin kuluttajansuojalainsäädäntö on tarjonnut kansalaisille ja yrityksille ennakoitavuutta ja lisännyt luottamusta monilla aloilla, kuten matkustajien ja kuluttajien oikeudet sekä epäterveiden kaupallisten käytäntöjen ja kohtuuttomien ehtojen, tuoteväärennösten ja tuotteiden laatuerojen torjunta.

Kuluttajapolitiikan haasteet kuitenkin jatkuvat sekä digitaalisessa että fyysisessä ympäristössä. Euroopan markkinoilla on yhä vaarallisia ja sääntöjen vastaisia tuotteita, minkä vuoksi koordinointia on parannettava ja markkinavalvontaa tehostettava. Digitaalisten sisämarkkinoiden osalta on erittäin tärkeää lisätä keskivertokuluttajan tietoja ja ymmärrystä sekä mukauttaa kuluttajien oikeuksia teknologian muutoksiin. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta haluaa sen vuoksi varmistaa, että vuoden 2019 talousarviossa osoitetaan riittävästi rahoitusta kuluttajansuojaan ottaen huomioon, että vielä vuonna 2018 tai vuonna 2019 tulee voimaan alan tärkeitä säädöksiä, joista voidaan mainita:

•  Direktiivi tavarakauppaa koskevista sopimuksista COM(2015)0635 -COM(2017)0637  2015/0288 (COD) IMCO/8/05564

•  Direktiivi digitaalisen sisällön toimittamista koskevista sopimuksista COM(2015)0634- 2015/0287 (COD) CJ24/8/06371

•  Asetus tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta - COM(2017)0256 - 2017/0086(COD) - IMCO/8/09874

•  Asetus muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa - COM(2017)0495 2017/0228 (COD)  IMCO/8/11036

•  Direktiivi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista COM(2018)0184 - 2018/0089 (COD)  IMCO/8/12818

•  Direktiivi EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremmasta valvonnasta ja nykyaikaistamisesta COM(2018)0185 - 2018/0090 (COD) IMCO/8/12813

•  Asetus maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla COM (2016)0289 - 2016/0152 (COD) IMCO/8/06772

•  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa varten - COM (2017)0795 - 2017(0353) COD.

2 – Tullipolitiikka

Tullipolitiikan olisi oltava tyyppiesimerkki politiikan alasta, jolla julkisilla menoilla voidaan käynnistää parannuksia, jotka hyödyttävät koko taloutta sekä kaikkia jäsenvaltioita, yrityksiä ja yksityishenkilöitä, jotka haluavat käydä kauppaa. Tulleilla suojellaan sisämarkkinoita ja kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta. Unionin tullikoodeksissa on vahvistettu tullialan sääntelykehys. Unionin tullikoodeksin hyödyt toteutuvat täysin vasta, kun kaikki tapahtumat on siirretty sähköisen käsittelyn piiriin.

Siksi tullialan kokonaisstrategian olisi oltava johdonmukainen ja kunnianhimoinen, ja se olisi pantava täytäntöön tehokkaasti. Menettelyjen yksinkertaistaminen ja niiden täytäntöönpanon tehokas valvonta ovat tärkeitä pyrittäessä torjumaan petoksia ja vauhdittamaan kilpailua.

On välttämätöntä säilyttää oikeudenmukainen tasapaino jäsenvaltioiden toimien ja unionin talousarviotoimien välillä ja arvioida uudelleen, pitäisikö alan menoja lisätä, jotta voidaan osarahoittaa yhteentoimivien tietoteknisten järjestelmien nopeaa kehittämistä. Tullitoimintojen täysin sähköinen ympäristö auttaisi paljastamaan tehokkaasti tapauksia, joissa vientiä unioniin harjoittavat toimijat keinottelevat sopivimmalla maahantuontipaikalla, ja havaitsemaan asianmukaisesti tuonnin mahdollisen aliarvottamisen, jotta voidaan varmistaa unionin omien varojen kerääminen asianmukaisesti. Tällä on merkitystä erityisesti, jos vuonna 2019 tulee voimaan unionin tullikoodeksin 278 artiklan tarkistamista koskeva ehdotus, jolla pidennetään muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevaa siirtymäkautta (COM(2018)0085 - 2018/0040 (COD) IMCO/8/12381) ja jolla tosiasiallisesti pidennetään aikaa, jona asiakirjoihin perustuvat menettelyt voidaan hyväksyä siihen saakka, että kaikki korvaavat sähköiset järjestelmät ovat toiminnassa.

Tämän politiikan alan asianmukaisella rahoituksella tulevina vuosina varmistettaisiin, että vastaisuudessa investoinneille saataisiin tuottoa ja siitä tulisi esimerkki unionin paremmasta varainkäytöstä. Komissiossa on myös oltava tällä alalla riittävästi henkilöstöä, jotta varmistetaan saumaton siirtymä sähköiseen tulliympäristöön.

3 – Pk- ja mikroyritykset

Pk- ja mikroyritykset ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan taloudessa. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pitää äärimmäisen tärkeänä, että ne voivat edelleen hyötyä tiedotus- ja tukipalveluista (esim. SOLVIT ja Sinun Eurooppasi -yritysportaali) ja yleisesti niiden toimintaa koskevasta unionin lainsäädännöstä, että niille annetaan enemmän tukea avautuville ulkomaanmarkkinoille pääsyssä ja niitä että autetaan hyötymään digitaalisesta siirtymästä ja omaksumaan kiertotalouden liiketoimintamalleja. Pääoman asianmukainen taso voi lisätä niiden mahdollisuuksia kohdata talouden haasteita ja talouden muuttumista digitaaliseksi kaupankäynniksi. Siksi korostetaan COSME-ohjelman asianmukaisten määrärahojen merkitystä.

4 – Standardointitoimet

Lopuksi todetaan, että on erittäin tärkeää säilyttää eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden standardointitoimien asianmukainen rahoitus. Standardit ovat sisämarkkinoiden kulmakivi ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn perusta. Kuluttajien ja sidosryhmien olisi oltava osa standardointiprosessia, kuten unionin lainsäädännössä säädetään.

Kunnioittavasti

Anneleen Van Bossuyt

Kopio: Daniele Viotti


LIITE: KALATALOUSVALIOKUNNAN KIRJE

Kalatalousvaliokunnan puheenjohtajan Alain Cadecin keskiviikkona 11. huhtikuuta 2018 päivätty kirje vuoden 2019 talousarvion yleisesittelijälle Daniele Vottille

Käännös

Asia:  PECH-valiokunnan painopistealueet komission talousarviossa 2019

Arvoisa kollega

Kalatalousvaliokunta päätti ilmoittaa budjettivaliokunnalle painopistealueistaan vuodelle 2019 kirjallisella menettelyllä ja koordinaattoreidensa 28. maaliskuuta 2018 hyväksymällä kirjeellä.

Kalatalousvaliokunta on siksi päättänyt, että seuraavat painopistealueet olisi sisällytettävä trilogin neuvotteluvaltuuksiin:

Yhteisen kalastuspolitiikan määrärahat ovat keskittyneet pääluokkaan III ja osastoon 11 ”Meri- ja kalastusasiat, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR)” ja pakollisiin rahoitusosuuksiin alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille sekä kestävää kalastusta koskeviin sopimuksiin.

1.  Kalatalouden rahoituksen on oltava helposti saatavilla, jotta voidaan panna täytäntöön yhteinen kalastuspolitiikka (YKP), varmistaa Euroopan vesiviljelyn ja kalatalouden kestävyys, selvitä purkamisvelvoitteen taloudellisesta taakasta ja saavuttaa kestävän enimmäistuoton tavoite;

2.  Euroopan unioni on maailman suurin kalataloustuotteiden tuoja; yli 60 % unioniin tuotavista kalataloustuotteista tulee kansainvälisiltä vesiltä ja kolmansien maiden talousvyöhykkeiltä. Vuoden 2019 vuotuiseen talousarvioon on laskettava riittävät ja luotettavat talousarvion määrärahat, mikä johtuu erityisesti Mauritanian ja Senegalin kanssa tehtyjen pöytäkirjojen uudistamisesta;

3.  Kalatalousvaliokunta korostaa tarvetta säilyttää riittävästi määrärahoja osarahoitettuihin toimiin, jotta pienimuotoista kalastusta ja rannikkokalastusta harjoittavat laivaston osat voivat saada rahoitusta; toteaa, että EMKR:n edistämän yleisen kehyksen perusteella jäsenvaltioiden on asetettava rahoitusta koskevat painopisteensä niin, että niillä voidaan vastata tämän osa-alueen erityisongelmiin;

4.  toteaa, että jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kaikki kalastusta koskevat toimenpideohjelmat, joten talousarviomenettelyssä 2019 komission ja kansallisten viranomaisten olisi nopeutettava toimia, joilla varmistetaan asiaankuuluvien hankkeiden oikea-aikainen täytäntöönpano;

5.  korostaa, että kauden 2014–2020 EMKR:n toteutustaso neljä vuotta sen jälkeen, kun se hyväksyttiin 15. toukokuuta 2014, on edelleen epätyydyttävä, koska maaliskuuhun 2018 mennessä vain 3,5 prosenttia rahaston 6,4 miljardin euron varoista oli käytetty; toivoo, että EMKR:n ohjelmien toteutustaso paranee lopulta; korostaa, että alhainen toteutusaste johtuu suurelta osin hallinnollisista rasitteista kansallisella tasolla;

6.  kehottaa lisäämään joustavuutta määrärahojen osoittamiseen ja katsoo etenkin, että tietoja koskevat määrärahat, joita jäsenvaltiot eivät ole käyttäneet, olisi voitava siirtää tutkimuslaitoksille ja valvontaa varten Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle;

7.  panee merkille viraston Euroopan meriturvallisuusviraston ja Frontexin yhteisen pilottihankkeen puitteissa tekemän laadukkaan ja tärkeän yhteistyön rannikkovartiolaitoksen perustamiseksi; muistuttaa komissiota kuitenkin siitä, että virastolle olisi osoitettava riittävät resurssit tämän tyyppisiin hankkeisiin ja kaikenlaisiin muihin tuleviin hankkeisiin;

8.  korostaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli erinomainen (99,6 prosenttia) ja nousi edellisestä varainhoitovuodesta ja että maksumäärärahojen käyttöaste (88,5 prosenttia) oli myös erinomainen;

9.  pitää tärkeänä säilyttää meri- ja kalastusasioiden tutkimuksen rahoituksen vähintään samalla tasolla, jotta voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto ja liikakalastettujen lajien kantojen elvyttäminen;

10.  palauttaa mieliin, että on tarpeen tehostaa tieteellisen tiedon keräämistä ja varmistaa sen entistä parempi saatavuus ja edistää toisaalta yhteistyötä ja tieteellisen tiedon vaihtoa meri- ja kalatalousalan välillä ja toisaalta tiedeyhteisön välillä;

11.  pitää tärkeänä kalastuksen valvontaa ja tieteellisen tiedon keräämistä, jotka ovat yhteisen kalastuspolitiikan pilareita; katsoo, että niihin on osoitettava jatkossakin EU:n rahoitusta ja että jäsenvaltioiden on tehostettava toimiaan näiden resurssien käyttämiseksi.

Ystävällisin terveisin,

Alain Cadec


LIITE: KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtajan Claude Moraesin kirje budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuis’lle

Käännös

Asia:  LIBE-valiokunnan painopistealueet komission talousarviossa 2019

Arvoisa ...

Esittelen LIBE-valiokunnan painopistealueet talousarvioon 2019.

Valiokunta odottaa, että oikeus- ja sisäasioiden monivuotisessa rahoituskehyksessä kohdennetaan vuonna 2019 kaikki varat, joiden käytöstä sovittiin osana vuoden 2017 väliuudistusta, mukaan lukien otsakkeeseen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) tehtävä korotus. Odotan, että komission humanitaariseen hätätilan tukeen kaudelle 2016–2018 osoittama 650 miljoonan euron rahoituskehys käytetään kokonaisuudessaan suunnitellulla tavalla vuoden 2018 loppuun mennessä.

Koska unionin rajoille saapuvien muuttajien lisääntyvä määrä aiheuttaa jatkuvasti haasteita, on erittäin tärkeää, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastosta (EASO) kehitetään täysin valtuuksin toimiva Euroopan turvapaikkavirasto, joka takaa kaikkien hakijoiden prosessuaalisten oikeuksien valvonnan ja noudattamisen, tarjoaa asianmukaiset vastaanottojärjestelyt ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla tuetaan muuttajien kotoutumista. LIBE‑valiokunta kehottaa lisäksi komissiota toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että turvapaikka-asioihin kohdennetaan riittävästi varoja, jos tänä vuonna hyväksytään turvapaikkoja koskevia merkittäviä asiakokonaisuuksia. Tässä yhteydessä on myös syytä järjestää Frontexille riittävästi rahoitusta, jotta se voi hoitaa tehokkaasti tehtävänsä ja reagoida unionin ulkorajojen haasteisiin.

Valiokunta luottaa siihen, että komissio tekee vuonna 2018 jäsenvaltioiden kanssa tiivistä yhteistyötä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa (AMIF) ja sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevissa asioissa varmistaakseen, että toteutetaan toimenpiteet, joita tarvitaan siihen, että kyseiset rahastot kykenevät käyttämään kaiken vuonna 2019 saatavilla olevan rahoituksen. Jatkossa on pyrittävä välttämään vuoden 2017 lopussa ilmennyttä tilannetta, jossa 275 miljoonaa euroa AMIFin maksumäärärahoista jouduttiin kohdentamaan uudelleen, koska eräillä jäsenvaltioilla oli ongelmia varojen vastaanottamisen kanssa. LIBE‑valiokunta haluaa myös, että kuhunkin sen neljään (ei siis kahteen) tavoitteeseen varataan erillinen budjettikohta, jotta valiokunta voi hoitaa valvontatehtävänsä ja parantaa EU‑rahoituksen avoimuutta. AMIF-rahastoa koskevien budjettikohtien nykyinen jakauma on valiokunnan mielestä hyvin epätyydyttävä, mikä tuotiin esille valiokunnan viime vuonna esittämissä budjettitarkistuksissa. Olisi myös luotava erillinen budjettikohta, josta tuetaan jäsenvaltioiden tai muiden tukikelpoisten yksityisten toimijoiden etsintä- ja pelastustoimia.

Valiokunta haluaa myös korostaa, että perusoikeuksien suojaamiseksi on tärkeää rahoittaa riittävästi oikeus- ja sisäasioiden valvontamekanismeja. Koska on ilmeistä, että perusoikeuksiin kohdistuu paineita Euroopan unionissa, valiokunta suosittaa perusoikeusviraston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun varojen lisäämistä. Rahoitustukea olisi kohdennettava riittävästi myös ihmisoikeuksia ja tasa-arvoasioita käsitteleville elimille. Eu‑LISAlle olisi myös kohdennettava riittävästi varoja vuonna 2019, jotta se voi ottaa palvelukseensa riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä hoitaakseen sille uskotut lisätehtävät.

Valiokunta haluaisi myös korostaa, että sisäisen turvallisuuden rahaston painopisteenä on poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön lujittaminen terrorismin, rajat ylittävän vakavan rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjumiseksi. Ympäristörikosten ja ihmiskaupan torjuntaa olisi myös rahoitettava asianmukaisesti vuonna 2019. Koska tällaiset ilmiöt ovat lisääntyneet huomattavasti eri puolilla unionia, Eurojustin talousarvioon olisi kohdennettava riittävästi varoja, jotta se voi kohentaa rooliaan tutkinnasta ja syyttämisestä vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten koordinoinnissa, etenkin helpottamalla kansainvälistä vastavuoroisen oikeudellisen avun antamista ja luovutuspyyntöjen täytäntöönpanoa. Valiokunta edellyttää myös, että Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamiseen tarvittava rahoitus varmistetaan mahdollisimman pian. Lisäksi on huolehdittava Europolin riittävästä rahoituksesta, koska sillä on tärkeä tehtävä erilaisten rikosten torjunnassa ja se laajentaa yhteistyötään kolmansien maiden kanssa.

Olisi myös lisättävä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) rahoitusta, jotta se voi hoitaa keskeisen tehtävänsä ja tuottaa luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan huumetilanteesta ja kehittää infrastruktuuria ja välineitä maakohtaisten tietojen keräämiseen yhdenmukaistetusti ja optimaalisesti. Tämä on tärkeää, koska huumekauppa yleistyy, ja sillä on merkittävä rooli terrorismin rahoittamisessa eri puolilla maailmaa ja se lisää opioidien yliannostuksesta johtuvien kuolemantapausten määrää.

Valiokunta katsoo, että on erittäin tärkeää muuttaa Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimivaltuuksia, jotta voidaan parantaa kyberrikollisuuden torjuntaa, kohentaa elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista ja suojella perusoikeuksia verkkoympäristössä soveltamalla parempia tietotekniikan turvanormeja. ENISA:n toimivaltuuksien uudistamiseen olisi siis kohdennettava asianomaisesti rahoitusta vuonna 2019.

(lopputervehdys ja allekirjoitus)


LIITE: PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajan Danuta Maria Hübnerin kirje budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Jean Arthuis’lle

Käännös

Asia:  Vuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevat AFCO-valiokunnan ensisijaiset tavoitteet

Arvoisa ...

Vuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia koskevan mietintönne hyväksymisaikataulu on hyvin kireä. Siksi tehtäväkseni vuoden 2019 talousarviota koskevan AFCO-valiokunnan lausunnon valmistelijana on annettu valmistella lausuntomme kyseiseen mietintöluonnokseen kirjeessä, jossa määritetään valiokunnan ensi vuoden talousarviota koskevat ensisijaiset tavoitteet.

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta haluaa kiinnittää huomionne seuraaviin painopistealueisiin, joita olisi aiheellista käsitellä tämän vuoden talousarvioneuvotteluissa:

– Kuten aina valiokunta on sitoutunut varmistamaan riittävän rahoituksen ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelmalle ja eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle. Valiokunta katsoo, että nämä ohjelmat täydentävät toisiaan, mutta niitä olisi rahoitettava toisistaan riippumatta, sillä kumpikin on eri tavalla tärkeä kansalaisten osallistumisen kannalta.

– Kuten ehkä tiedätte, valiokunta käsittelee parhaillaan komission ehdotusta kansalaisaloitteen uudistamiseksi ja vaatii sen rahoituksen erottamista ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelmasta. Haluamme, että kummankin ohjelman rahoitus on täysin avointa, ja katsomme siksi, että niiden määrärahoja olisi rationalisoitava ja niiden olisi oltava selvästi jäljitettävissä.

– Valiokunnan toisena painopisteenä on varmistaa riittävä rahoitus kansalaistiedottamiseen vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja ja uuden vaalikauden alkua ajatellen. Haluaisimme myös tehostaa keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Siksi haluaisimme tutkia mahdollisuuksia käyttää unionin talousarviota niin kutsuttujen ”kansalaisten kuulemisten” rahoittamiseen.

Luotan siihen, että budjettivaliokunta ottaa ehdotuksemme huomioon valmistellessaan vuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksia.

(lopputervehdys ja allekirjoitus)

Kopio:  Daniele Viotti, budjettivaliokunnan vuoden 2019 talousarvion esittelijä – pääluokka III – komissio

  Paul Rübig, budjettivaliokunnan vuoden 2018 talousarvion esittelijä – muut pääluokat


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.6.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean Arthuis, Richard Ashworth, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, John Howarth, Vladimír Maňka, Siegfried Mureşan, Urmas Paet, Paul Rübig, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Bullock, David Coburn, Thomas Waitz, Bogdan Brunon Wenta


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ALDE

Jean Arthuis, Gérard Deprez, Urmas Paet

PPE

Richard Ashworth, José Manuel Fernandes, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Siegfried Mureşan, Paul Rübig, Inese Vaidere, Bogdan Brunon Wenta

S&D

Eider Gardiazabal Rubial, John Howarth, Vladimír Maňka, Manuel dos Santos, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Indrek Tarand

4

-

EFDD

Jonathan Bullock, David Coburn

ENF

André Elissen

NI

Eleftherios Synadinos

1

0

VERTS/ALE

Thomas Waitz

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 4. heinäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus